Törmäyksenestoautomatiikkaa pakollisena kuorma-autoihin?

Robotin ohjaa­ma kuor­ma-auto ei olisi ajanut kuo­li­aak­si yhdek­sän­vuo­ti­as­ta suo­jatiel­lä Meche­lininkadul­la, kos­ka sen näköken­tässä ei ole katvealuei­ta. Robot­oitua tieli­iken­net­tä saamme var­maankin vielä tovin odotel­la, mut­ta eikä tätä teknolo­giaa voisi asen­taa autoi­hin asteit­tain? Jo nyt on peru­u­tus­tutkia, jot­ka varot­ta­vat liian lähel­lä ole­vista autoista. Parhaat uudet autot tekevät taskupysäköin­nin kul­jet­ta­jan puoles­ta, eikä omi­naisu­us itse asi­as­sa ole edes kovin kallis.

Jos kuor­ma-auton hytistä ei ker­ran näe alas oikealle, eikö sinne voisi asen­taa kam­er­aa, jos varoit­taa tör­mäys­vaaras­ta äänekkäästi tai peräti pysäyt­tää auton. jos edessä on jotain, johon ei pitäisi tör­mätä. Ei taitaisi mak­saa kovinkaan paljon.

148 vastausta artikkeliin “Törmäyksenestoautomatiikkaa pakollisena kuorma-autoihin?”

  1. Se vaan ei vält­tämät­tä ole edessä, vaan usein näis­sä kään­tymi­sis­sä alle jäämi­nen tapah­tuu sivus­ta. Ja käveljä kävelee erit­täin nopeasti sen yhden askeleen joka riit­tää pyörän alle jäämiseen. Ahtais­sa port­tikongeis­sa ei sit­ten enää aje­ta ollenkaan jos automati­ik­ka pysäyt­tää kun jotain on liian lähellä.

    Tässäkin tapauk­sess kan­nat­taisi ensin tutkia ja vas­ta sen jäl­keen hutkia, eikä lähteä hätiköimään klikke­ja kalastele­vien otsikoiden pohjalta.

  2. Lain­säädän­nöl­lä voita­neen määrätä vaik­ka mitä apu­lait­tei­ta melkein mihin vain teknisi­in härdelleihin. 

    Oli syynä työhyv­in­voin­ti, työ­tur­val­lisu­us, asi­akas­tur­val­lisu­us tai mikä muu jut­tu tahansa, niin kus­tan­nuk­set mak­saa teknisen här­pät­ti­men omis­ta­ja ja oper­oi­ja ja tämä lisää sit­ten painei­ta lop­putuot­teen hin­noit­telu­un. Kul­je­tus­puolel­la kil­pailu lie­nee aika tehokas­ta kun markki­na­toim­i­joi­ta on paljon, joten kus­tan­nuk­set var­maan siir­tyvät hin­toi­hin aika kivasti.

    Ehkä vaku­u­tusy­htiöt voisi­vat hoitaa hom­man koti­in poli­itikko­ja parem­min? Vaku­u­tusko­r­vauk­set telomi­sista kohdilleen, niin vaku­u­tusy­htiöt kyl­lä kan­nus­ta­vat vaku­u­tus­mak­suil­laan kaikkien teknis­ten tur­val­lisu­ut­ta lisäävien härvelei­den käyttöönottoon.

    Samal­la voitaisi­in ehkä miet­tiä sen järkevyyt­tä, että kan­nat­taako auto­jen tur­val­lisu­ut­ta paran­tavista lisä­varusteista laskut­taa täysimääräistä autoveroa.

  3. Hyvä idea, ainakin ensi­tun­tu­mal­ta, jos tuol­laiset lait­teet eivät paljon mak­sa! Tapah­tuneen kaltaisia liiken­neon­net­to­muuk­sia ei pitäisi päästää enää sat­tumaan. (Eikä paljon muitakaan!)

    Moni liiken­neon­net­to­muus lie tapah­tunut ainakin osin vain sen takia, että jokin oleel­lisen tärkeä havain­to on jäänyt tekemät­tä (ajois­sa). Myös ihmisen kyky tehdä havain­to­ja (ja oikei­ta päätök­siä) on aina jos­sain määrin puutteellinen.

    Tässä voisi tekni­ik­ka ehkä aut­taa aika paljonkin. Eri­laisia ratkaisu­ja, joil­la voidaan vähen­tää näkyvyy­den, katvealueit­ten ja havain­tokyvyn puut­tei­ta ja ongelmia voi tosin olla monia. Ensim­mäisek­si tuli aamul­la omaan mieleeni vain uusi sivuikku­na, kuor­ma-auton apumiehen puoleisen oven alaosaan.

  4. Ainakin Japanis­sa taitaa kuor­ma-autois­sa olla pakol­lise­na varus­teena lisäpeili, joka näyt­tää kuolleeseen kul­maan oikealle alas.

  5. T.:
    Se vaan ei vält­tämät­tä ole edessä, vaan usein näis­sä kään­tymi­sis­sä alle jäämi­nen tapah­tuu sivus­ta. Ja käveljä kävelee erit­täin nopeasti sen yhden askeleen joka riit­tää pyörän alle jäämiseen. Ahtais­sa port­tikongeis­sa ei sit­ten enää aje­ta ollenkaan jos automati­ik­ka pysäyt­tää kun jotain on liian lähellä.

    Tässäkin tapauk­ses­sa kan­nat­taisi ensin tutkia ja vas­ta sen jäl­keen hutkia, eikä lähteä hätiköimään klikke­ja kalastele­vien otsikoiden pohjalta. 

    Tutkia kan­nat­taisi myös ennen kuin kom­men­toi. Aika mon­es­sa (henkilö)autossa on jo 360 asteen näkökent­tä tur­vakamerois­sa, joten sel­l­aista voisi kyl­lä edel­lyt­tää kuor­ma-autoil­ta. Kam­er­at eivät estä tör­mäys­tä, mut­ta lait­teis­to varoittaa.

    Ja jos “käveljä kävelee erit­täin nopeasti sen yhden askeleen joka riit­tää pyörän alle jäämiseen”, niin sille ei voi mitään, itse­tuhoisia ihmisiä aina on.

    Hyvä, konkreet­ti­nen ehdo­tus Osmolta!

  6. Ehdotan, että asi­as­sa ei tehtäisi mitään toimen­piteitä. Sil­loin täl­löin sat­tuu onnet­to­muuk­sia, ja joskus myös lap­sia kuolee. Tiedän, että tämä aja­tus on joillekin täysin mah­do­ton hyväksyä.

    1. Mitkään peilit eivät voi kor­va­ta kameroi­ta, jot­ka katso­vat yhtä aikaa kaikki­in suun­ti­in, eivätkä räplää koskaan kännykkää.Ihmisen ais­tit ovat puut­teel­lisia toim­i­maan liiken­teessä optimaalisesti.
      Mut­ta on aivan tolku­ton­ta, että tuol­lainen peili tulee pakol­lisek­si vas­ta sitä mukaa kun autokan­ta uud­is­tuu. Paljonko se peili maksaa?

  7. Peilit vaikut­ta­vat tosi­aan aivan mur­to-osan ver­rat­tuna automati­ikkaan. Rekkakus­ki voi kat­soa joko peil­iä, tai eteen­päin, ei molem­pi­in yhtä aikaa.

    Omas­sa autossani on tuo tutkalla toimi­va adap­ti­ivi­nen vakionopeu­den­säädin ja sen yhtey­dessä “tör­mäy­sehkäisin / varoitin” vai miten tuo­ta kutsutaankaan.

    On aivan ilmeistä, että automaat­tis­es­ti jar­rut­ta­va lisälaite vähen­tää tör­mäys­riskiä esim. ruuhkas­sa ajet­taes­sa kun yritän vai­h­taa kaistaa. Jos kyt­tään kaistan­vai­h­toa vasem­malle vilkku pääl­lä ja siir­rän kat­seeni sivu­peili­in -> pyöräytän päätä vasem­malle tarkas­taak­seni kuolleen kul­man, on eteen­päin seu­ran­nas­sani hel­posti liki sekun­nin täy­delli­nen katve. Jos edel­lä ole­va auto jar­rut­taa rajusti esim. jonkin yllät­täen liiken­nevir­taan lentävän esineen takia tuol­la het­kel­lä, olen hyvin äkkiä edel­lä menevän takakontissa.

    Tutkalla varustet­tu autoni osaa tarvit­taes­sa tehdä hätä­jar­ru­tuk­sen jos oma tarkkaisuuteni on kaistan vai­h­don kyt­täämisen takia juuri sil­lä sekun­nin kym­menyk­sel­lä siel­lä sivu­peilis­sä / kuolleessa kulmassa.

    Jokainen voi tietysti viisas­tel­la, että pitää pitää tur­vavälit jne. mut­ta karu tosi­a­sia on se, että kaikille sat­tuu virheitä ja joskus se tur­vaväli ei vaan tah­do oikein riit­tää kun auto­ja nyt vaan yksinker­tais­es­ti ruuhkas­sa on paljon suh­teessa tiel­lä ole­vaan tilaan.

    Me ihmiset olemme todel­la huono­ja havain­noimaan mon­taa asi­aa yhtä aikaa. Sen takia tämä apu­lait­teet ovat todel­la hyödyl­lisiä ja auttavat.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko se peili maksaa?

    Viitisen euroa näkyy mak­sa­van postiku­luineen, kun Kiinas­ta tilaa. Luulisi, että “kalan­silmäpeili” ajaisi melkein saman asian. Sel­l­ais­es­ta ei tarvitse mak­saa kuin euron tai pari.

  9. Krtek:
    Ehdotan, että asi­as­sa ei tehtäisi mitään toimen­piteitä. Sil­loin täl­löin sat­tuu onnet­to­muuk­sia, ja joskus myös lap­sia kuolee. Tiedän, että tämä aja­tus on joillekin täysin mah­do­ton hyväksyä. 

    Aivan kaikkia onnet­to­muuk­sia ei var­maankaan voi estää, mut­ta eikö kan­nat­taisi edes yrit­tää vähen­tää niiden lukumäärää?

    Jos vas­taa­vat onnet­to­muudet ja eri­tyis­es­ti niiden ikävim­mät seu­rauk­set voitaisi­in tule­vaisu­udessa estää (tai edes osa niistä estää) vain yhden tai muu­ta­man pienen, hinnal­taan vähäisen ja yksinker­taisen toimen­piteen tai väli­neen avul­la, mik­sei niitä otet­taisi käyttöön?

    Vai onko niin, että kaik­ki toimi­vat liiken­teessä varovaisem­min, jos onnet­to­muuk­sia sat­tuisi use­am­min? Jäi­sivätkö onnet­to­muudet sil­loin seu­rauk­sil­taan keskimäärin lievem­mik­si? En osaa sanoa. Ihmis­lap­si (ja aikuinenkin) on autoon, kuor­ma-autoon ja rekkaan ver­rat­tuna kuitenkin aika hauras ja hento.

  10. 1.No ainakin helpot­taisi jos kään­tyvät autot ja jalankulkijat+pyöräilijät ei olisi samaan aikaan liik­keessä risteyksessä.
    2.Suojatie kauem­mak­si risteyk­sistä (olet liik­keessä eteen­päin ja kuolleista kul­mista tule­vat vähenevät).Puolen metrin korkeal­la aidal­la estetään jalankulkijoiden+pyöräilijöiden oikaisut.
    3.Liikenneympyrä joka paikkaan mihin se vaan on toteutettavissa.

    1. Jotenkin autoil­i­joil­ta tulaa vain ehdo­tuk­sia, jot­ka tekevät jalanku­lus­ta ja pyöräilystä vaikeaa tai peräti mah­do­ton­ta. Jos olet sitä mieltä, että jalankulk­i­joil­la on aikaa moi­seen, eikä sil­loin voisi ajatel­la yhtä hyvin, että autoil­i­joil­lakin on. Pakolli­nen pysähdys aina oikealle kään­nyt­täessä? Ajatuk­se­na toki jär­jetön, mut­ta ei sen järhet­tömämpi kuin tuo suo­jeti­et kort­telin keskelle. Ehdo­tuk­sesi lisäisi jalankulk­i­jan mat­ka-aikaa 10 — 15 sekun­tia risteystä kohden, tämä pakolli­nen pysähdys veisi vähem­män. Miten tulitkin ehdot­ta­neek­si jalankulk­i­joille lisää taakkaa autoil­i­joiden virhei­den takia etkä paljon pienem­pää lisä­taakkaa autoilijoille?
      (Las­ke­taan­pa, mitä tuo sinon ehdo­tuk­sesi mak­saisi, jos se las­ket­taisi­in niin kuin liiken­teen aikakus­tan­nuk­sia las­ke­taan. Olete­taan, että keskimääräi­nen suo­ma­laisen ylit­tää kadun kymenen kjer­taa päivässä ja joka ker­ta tulee 20 metriä ylimääräistä matkaa. Aikaa kuluu 15 sekun­tia. Tämä 50 miljoon­aa ker­taa päivässä, on 208 000 tun­tia. Se ker­rot­tuna 10 eurolla/tunti on kak­si miljoonaa/päivä eli 700 miiljoon­aa euroa vuodessa.)

      Saisimme Meche­linkadun täysin tukkoon, jos ensin olisi vihreät val­ot jalankulk­i­joille ja sit­ten oikealle kään­tyville. Risteyk­sen kap­a­siteet­ti lask­isi roimasti. Tuo ehdo­tuk­sesi, että risteyk­sen kah­dal­ta ei saisi men­nä yli vaan suo­jati­et oli­si­vat keskel­lä kort­telia, johtaisi samaan. Pyöräi­lyn matkanopeus lask­isi pulleen nykyis­es­tä, kun sadan metrin välein olisi ylimääräi­nen kierros.
      Kos­ka autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on Suomes­sa aivan luoka­ton­ta euroop­palaiseen tapaan ver­rat­tuna, pitäisi antaa rikkei­den valvon­ta kaup­ng­is­lle ja saat­taa auton omis­ta­ja niistä vas­tu­useen pysäköin­ti­mak­su­jen tapaan. Kam­er­avalvon­ta ja hyvinko­rkea kiin­ni­jäämis­ris­ki (>50%)tekisi kul­jet­ta­jista parempia.

  11. Tutkat on oikea ratkaisu ongel­maan ja koti­maas­sa löy­tyy paljon osaamista sekä radiotekni­ikas­sa että ohjelmis­tois­sa. Ei tai­da olla auton­va­lmis­ta­jia pois­lukien valmi­ita ratkaisu­ja ole­mass­sa niin luulisi jälki­asen­net­taval­la tutka­jär­jestelmäl­lä ole­van markki­noi­ta jos hin­ta saadaan järkevälle tasolle.

  12. Tekni­ikkaan ei kan­na­ta sokeasti panos­taa tur­val­lisu­u­den nimissä.
    Konginkankaan bus­si­tur­ma hyvä esimerk­ki. Onnet­to­muus tutk­in­ta lau­takun­ta suosit­ti aikoinaan nopeu­den rajoit­timia kuor­ma-autoi­hin. Ne tuli­vat käyt­töön. Konginkankaan mäessä jäisel­lä tiel­lä nopeu­den­ra­joitin toi­mi ja vei kuskil­ta mah­dol­lisu­u­den ohja­ta heit­televää yhdistelmää.
    Onnet­to­muus­tutk­in­ta­lau­takun­ta ei mitenkään kom­men­toin­ut nopeu­den rajoit­ti­men osu­ut­ta itse onnet­to­muudessa. Vain kom­ment­ti että aikaisem­min oli ajet­tu rajoit­in­ta vasten.
    Onko Soin­in­vaarakin sit­ten hil­jaa kun tode­taan ensim­mainen Soin­in­vaaran suosit­tele­man tekni­ikan aiheut­ta­ma onnettomuus?

    1. Konginkankaan mäessä jäisel­lä tiel­lä nopeu­den­ra­joitin toi­mi ja vei kuskil­ta mah­dol­lisu­u­den ohja­ta heit­televää yhdistelmää.
      Onnet­to­muus­tutk­in­ta­lau­takun­ta ei mitenkään kom­men­toin­ut nopeu­den rajoit­ti­men osu­ut­ta itse onnet­to­muudessa. Vain kom­ment­ti että aikaisem­min oli ajet­tu rajoit­in­ta vasten

      Luitko mitä kir­joitit? Juuri tuon oikaisumah­dol­lisu­u­den vuok­si rajoitin sal­lii nopeu­den kiihdyt­tämisen 80 km/H:sta 88km/h:iin. Kul­je­tyy­ta­ja oli kuitenkin näh­nyt viisakksi luopåua tuos­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta aja­mal­la rajoit­in­ta vas­ten. Rajoit­timista pitäisi tehdä älykkäämpiä niin, että ne eivät sal­li mitään ylinopeut­ta kuin 15 sek­in­tia ker­ral­laa. Sil­loin tuo­takaan ongel­maa ei voisi syntyä.
      Nämä rajoit­timet tulew­vat muuten­myös henkilöau­toi­hin niin, että ylinopeu­den ajami­nen estyy. Ne voivat tul­la aluk­si myös vapaae­htoisi­na niin, että ne vaikut­ta­vat vaku­u­tus­mak­su­un. Rajoit­timesw­ta kieltäy­tyvät pää­sevät sit­ten mak­samaan sel­l­aisia onnet­to­muuk­sia, jol­lainen tapah­tui viikon­lop­puna Espoos­sa ja rajoit­ti­men hyväksyvät lais­ta­vat täl­laiset kalli­it onnettomuudet. 

      Konginkankaan mäessä jäisel­lä tiel­lä nopeu­den­ra­joitin toi­mi ja vei kuskil­ta mah­dol­lisu­u­den ohja­ta heit­televää yhdistelmää.

  13. Kuulkaas nyt soin­in­vaara ja ystävät on se help­po sieltä huudel­la kun että ole alan työtä ikinä tehnyt tai ajan­nut isoa autoa . Onneto­muus on kyl­lä todel­la ikävä joi­ta ei saisi tapah­tua mut­ta ei se ketään pelas­ta että Eduskun­tat­alos­sa huute­laan type­r­iä ideoita asioista joista ette edes tiedä .. Mä halu­an nähdä robotin joka toimii suomen kelis­sä kun kelissä

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitkään peilit eivät voi kor­va­ta kameroi­ta, jot­ka katso­vat yhtä aikaa kaikki­in suun­ti­in, eivätkä räplää koskaan kännykkää.Ihmisen ais­tit ovat puut­teel­lisia toim­i­maan liiken­teessä optimaalisesti.
    Mut­ta on aivan tolku­ton­ta, että tuol­lainen peili tulee pakol­lisek­si vas­ta sitä mukaa kun autokan­ta uud­is­tuu. Paljonko se peili maksaa?

    Vielä pieni hal­pa lisälaite p.o. peilin lisäk­si: Oikeaan laitaan UÄ-tut­ka, joka parah­taa, kun mit­tausalueel­la on joku riit­tävän iso este. Ihmi­nen vais­tom­ais­es­ti vilkaisee äänen suuntaan.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta on aivan tolku­ton­ta, että tuol­lainen peili tulee pakol­lisek­si vas­ta sitä mukaa kun autokan­ta uud­is­tuu. Paljonko se peili maksaa? 

    Tolkut­tom­inta on se, että autoon lisätään apu­vä­lineitä, jot­ka suun­taa­vat kat­seen pois itse tiestä.

    Minä en paljon aja, mut­ta sen olen huo­man­nut, että kaik­ki läheltäpi­ti­ti­lanteeni ja vaarati­lanteeni liit­tyvät siihen, että kat­son mit­taris­toa, räplään radio­ta, tui­jotan kam­er­a­tol­pan lähel­lä nopeusmit­taria jne.

    Lisäk­si ongel­ma on tehokkaasti näkymän etu­vi­is­toon estävä suuri palk­ki, joka kai on ole­mas­sa tur­val­lisu­u­den tähden.

    Ennen kuin autoon lisätään huomio­ta hajaut­tavia toim­into­ja, niin pitäisi ensin varmis­tua siitä, että ne eivät kään­ny itseään vastaan. 

    Huomio­ta on kiin­nitet­tävä myös siihen, ettei yksit­täis­ten uhrien vuok­si tehdä laa­jamit­taisia uud­is­tuk­sia. Ei pidä ampua tykil­lä kär­pästä. Uhrit kuu­lu­vat liiken­teeseen, vuoriki­ipeilyyn, mel­on­taan, mara­ton­juok­su­un jne. Se on elämää.

    Tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set perus­tu­vat paljon use­am­min ide­olo­giaan kuin varsi­naiseen pyrkimyk­seen vähen­tää uhre­ja. Uhri yhdessä tilanteessa on paljon suurem­pi uhri kuin uhri toises­sa tilanteessa.

  16. T.:
    Se vaan ei vält­tämät­tä ole edessä, vaan usein näis­sä kään­tymi­sis­sä alle jäämi­nen tapah­tuu sivus­ta. Ja käveljä kävelee erit­täin nopeasti sen yhden askeleen joka riit­tää pyörän alle jäämiseen. Ahtais­sa port­tikongeis­sa ei sit­ten enää aje­ta ollenkaan jos automati­ik­ka pysäyt­tää kun jotain on liian lähellä.

    Tässäkin tapauk­sess kan­nat­taisi ensin tutkia ja vas­ta sen jäl­keen hutkia, eikä lähteä hätiköimään klikke­ja kalastele­vien otsikoiden pohjalta.

    Osmol­la lie­nee ollut kaik­ki esi­tutk­in­tapöytäkir­jat ym. lausun­not käytet­tävis­sään kun blokkauk­sen­sa kirjoitti?

    Voisi tehdä hyvää men­nä joskus kuor­ma-auton kyyti­in vaik­ka tuo­honkin risteykseen.
    Siinä ei oikein pysty yli 10 km/h nopeuk­si­in kääntyessään.

    Ja 10 km/h on suur­in­pi­irtein se nopeus jol­la tavalli­nen ihmi­nen juoksee.

  17. Ehdo­tus on minus­ta hyvä ja kan­natet­ta­va sinän­sä. Raskaaseen kalus­toon tun­tu­vat vain henkilöau­tois­sa yleiset tur­vavarus­teet löytävän tien­sä aika verkkaises­ti. Avainase­mas­sa ovat kalus­ton valmis­ta­jat, jot­ka pitäisi motivoi­da taval­la tai toisel­la ratko­maan ongelmia kevyelle liiken­teelle aiheutu­vien vaaro­jen vähen­tämisek­si. Kuolleen kul­man mon­i­toroin­tia ei tai­da yksikään kuor­ma-auto­valmis­ta­ja vielä tar­jo­ta. Pisim­mäl­lä lie­nee Daim­ler, joka ilmoit­taa, että heil­lä on moinen sys­tee­mi kokeil­tava­vana ja vas­ta tulos­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa ( http://wonderfulengineering.com/blind-spot-assist-technology-for-trucks-by-mercedes-benz-is-here/ ). Kun ottaa huomioon, että raskas kalus­to uusi­u­tuu aika verkkaiseen tahti­in teil­lä, voi kyl­lä olla utopis­tista toivoa oleel­lista paran­nus­ta ainakaan lähim­män vuosikymme­nen aikana.

  18. Riit­tävä tekni­ik­ka on ole­mas­sa. Vaku­ut­tavim­mil­ta vaikut­ti­vat kam­er­a­jär­jestelmät, jois­sa on kalan­silmäob­jek­ti­ivi kaikil­la auton neljäl­lä sivul­la. Kuvista muo­doste­taan tietokoneen avul­la näkyvä auton yläpuolelta. Täl­laisia on useil­la valmis­ta­jil­la ja jollen aivan väärin ymmärtänyt, tuol­laisen jär­jestelmän voi ostaa ja asen­nut­taa van­haankin autoon.

    Netistä löy­tyy aika vaku­ut­tavia videoita, joista näkee, että minkään­laista kuol­lut­ta kul­maa ei ole. Jopa peru­ut­ta­mi­nen ahtaas­sa paikas­sa helpot­tuu, kun kus­ki näkee koko ajan ylhäältä, mis­sä esteet ovat. 

    Jos tuol­laiseen saisi vielä yhdis­tet­tyä varoi­tusjär­jestelmän, joka varoit­taa sekä liian lähel­lä ole­via kulk­i­joi­ta että kuskia, tiet­ty­jen onnet­to­muuk­sien pitäisi kado­ta läh­es täysin.

    Googlaa­mal­la vaik­ka blind spot bird­eye tai jotain vas­taa, löytää esimerkkivideoita.

  19. Krtek:
    Ehdotan, että asi­as­sa ei tehtäisi mitään toimen­piteitä. Sil­loin täl­löin sat­tuu onnet­to­muuk­sia, ja joskus myös lap­sia kuolee. Tiedän, että tämä aja­tus on joillekin täysin mah­do­ton hyväksyä.

    Mik­si ihmeessä? Onnet­to­muudet eivät “vain” satu. Kyl­lä sieltä löy­tyy aina tapah­tu­maketju, jon­ka katkaisemisel­la onnet­to­muus olisi voitu estää. Siitä tapah­tu­maketjus­ta voi ottaa opik­si ja kehit­tää ratkaisu­ja, jot­ka vähen­tävät onnet­to­muuk­sia tai ainakin lieven­tävät niiden seurauksia.

    Jos ihmis­ten hen­ki ei merk­itse mitään, voi silti laskea, mitä menetet­ty ihmishen­ki mak­saa ja mitä onnet­to­muu­den estämi­nen olisi mak­sanut. Jotain arvoa olisi ehkä sil­läkin, että olisi vähem­män ihmisiä, jot­ka joutu­vat lop­puikän­sä katu­maan sitä, että tap­poi­vat vahin­gos­sa jonkun.,

  20. Suomes­sa pitäisi muut­taa liiken­nesään­töä joka kos­kee, ajoneu­vot jot­ka kään­tyvät oikealle niin sil­loin ei jalankulk­i­jat taik­ka pyöräil­i­jät saa men­nä suojatielle.autoilija joutuu samal­la seu­raa­maan laiskasti val­oista edessä lähtevän perää kun samal­la fil­l­lar­is­tit ovat kyl­jessä tai alla.Alle jäävää sat­tuu var­masti enem­män kuin autoil­i­jaa joka on sys­teemin syyllinen.

    Täl­lä taval­la jäis mon­et alle­jään­nit kokon­aan pois

  21. Kyl­lä vas­tuu tur­val­lis­es­ta liiken­teestä kuu­luu myös jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille. Tur­val­lisu­usväli­vaa­timus kos­kee myös heitä, ei pelkästään bemarikuske­ja. Jos jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä ei näe raskaan ajoneu­von kul­jet­ta­jaa, niin hän ei ole tur­val­lises­sa paikas­sa. Sil­loin myöskään ajoneu­von kul­jet­ta­ja ei näe hän­tä. Siitä tilanteesta pitää pyrk­iä mah­dol­lisim­man nopeasti pois, ei lähem­mäs. Näitä “kuollei­ta kul­mia” on sekä ajoneu­von edessä, sivuil­la että etenkin takana. Mitä isom­pi ajoneu­vo on kyseessä, sen kauem­pana siitä on pysyteltävä. Liiken­teessä ei ole syytä koskaan perätä oikeuk­sia, oikealle kään­tyvälle rekalle on aina syytä antaa tilaa. Muuten liikenne seisoo pitkät ajat.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Kos­ka autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on Suomes­sa aivan luoka­ton­ta euroop­palaiseen tapaan ver­rat­tuna, pitäisi antaa rikkei­den valvon­ta kaupungille ja saat­taa auton omis­ta­ja niistä vas­tu­useen pysäköin­ti­mak­su­jen tapaan. Kam­er­avalvon­ta ja hyvin korkea kiin­ni­jäämis­ris­ki >50% tek­isi kul­jet­ta­jista parempia. 

    50% on aika paljon, mut­ta edes jonkin­lainen kiin­ni­jäämis­ris­ki paran­taisi tilan­net­ta oleel­lis­es­ti, nythän valvon­taa ei ole käytän­nössä lainkaan.

    Jos ja kun Virossa on onnis­tut­tu asia ratkaise­maan, pitäisi onnis­tua meil­läkin — eri­tyis­es­ti, kun muis­taa mil­lainen liiken­nekultt­turi oli Virossa esim. 10 vuot­ta sitten.

  23. T.:
    Se vaan ei vält­tämät­tä ole edessä, vaan usein näis­sä kään­tymi­sis­sä alle jäämi­nen tapah­tuu sivus­ta. Ja käveljä kävelee erit­täin nopeasti sen yhden askeleen joka riit­tää pyörän alle jäämiseen. Ahtais­sa port­tikongeis­sa ei sit­ten enää aje­ta ollenkaan jos automati­ik­ka pysäyt­tää kun jotain on liian lähellä.

    Tässäkin tapauk­sess kan­nat­taisi ensin tutkia ja vas­ta sen jäl­keen hutkia, eikä lähteä hätiköimään klikke­ja kalastele­vien otsikoiden pohjalta. 

    Viestis­sähän ei syyl­lis­tet­ty tai hutkit­tu kul­jet­ta­jaa; julk­isu­udessa ole­vat tiedot eivät olekaan riit­tävän tarkko­ja syyl­lisyy­den arvioimiseen. 

    Melko ilmeinen ja tässäkin tapauk­ses­sa vähi­un­täänkin kohtu­ullisel­la toden­näköisyy­del­lä rel­e­vant­ti etu olisi myös robotin yli-inhmilli­nen reaktioaika.

  24. Lap­si on siitä hyvä väline, että sil­lä voi tehdä liiken­nepoli­ti­ikkaa paljon parem­min kuin vihaisel­la van­hal­la miehellä.

    Minus­ta on todel­la arve­lut­tavaa, että tästä trage­di­as­ta vään­netään nar­rati­ivia, jon­ka ydin­vi­esti on paha autoil­i­ja vs. hyvä joku muu.

    1. Taisi viestin kär­ki olla kuor­ma-autossa, jos­ta ei voi nähdä alas oikealle ja sik­si kul­jet­ta­ja tarvit­sisi teknistä apua.

  25. Perusjunt­ti: Uhrit kuu­lu­vat liiken­teeseen, vuoriki­ipeilyyn, mel­on­taan, mara­ton­juok­su­un jne. Se on elämää.

    Luinko nyt tosi­aan, että sin­un mielestäsi ihmis­ten suo­ras­taan kuu­luu kuol­la onnet­to­muuk­sis­sa? Miten käytän­nössä pakol­lista liiken­teessä liikku­mista voi edes ver­ra­ta harkit­tuun riskinot­toon vapaae­htoi­sis­sa harrastuksissa?

    Onnet­to­muudet eivät todel­lakaan kuu­lu liiken­teeseen. Jos onnet­to­muus sat­tuu, syynä on läh­es aina sar­ja tilantei­ta, jois­sa on valit­tu riskialtis tapa toimia. Jotain on pielessä, jos vuodes­ta toiseen sat­tuu saman­laisia onnet­to­muuk­sia, eikä mitään tehdä riskien vähentämiseksi.

    Esimerkik­si näis­sä raskaiden ajoneu­vo­jen kään­tymison­net­to­muuk­sis­sa riske­jä ja siten myös onnet­to­muuk­sia voitaisi­in vähen­tää huo­mat­tavasti monel­la tavalla.

    1) Liiken­neval­oristeyk­sessä odote­taan muu­ta­maa metriä kauem­pana risteyk­ses­tä, jot­ta nähdään jalankulk­i­jat, jot­ka odot­ta­vat suo­ja­tien reunassa.

    2) Han­ki­taan autoon peile­jä, joista voidaan tark­istaa, että jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä ei ole liian lähel­lä. Täyt­tä var­muut­ta ei saa, mut­ta ainakin tilanne paranee.

    3) Han­ki­taan kam­er­a­jär­jestelmä, joka aut­taa näkemään kuolleisi­in kul­mi­in. Esimerkik­si jokin sel­l­ainen kuin ASL360.

    Vas­tuu auton alle jäämis­es­tä ei voi olla pelkästään jalankulk­i­jal­la tai pyöräil­i­jäl­lä. Autokuskin on tehtävä osansa ja vaa­dit­ta­va paran­nuk­sia, eikä alkaa selit­tää, että mitään paran­nuk­sia ei tarvi­ta, eivätkä onnet­to­muudet ole ongelma.

  26. Voi Osmo Osmo sun kanssas.

    Nyt sit­ten menet ja otat umpilaval­lisen kuor­ma-auton ja ajat risteyk­seen jos­sa kään­nytään oikealle ja jalankulkijat+pyöräilijät tulee samaan aikaan.Vaikka jos­sain vilkkaas­sa paikassa.
    Näk­isit kuin­ka et näk­isikään kaikkea mitä pitäisi.

    10–15 metriä suo­ja­tien kohdalle jak­saa kävel­lä risteyk­ses­tä vaik­ka kuka,minäkin.Varmaan sinäkin.Kuolleen kul­man ihmiset poistuu.
    Itse käve­len ja autoilen,en pyöräile.

    “Las­ke­taan­pa, mitä tuo sinon ehdo­tuk­sesi mak­saisi, jos se las­ket­taisi­in niin kuin liiken­teen aikakus­tan­nuk­sia lasketaan” 

    Ööö… ‑5 hengetöntä ?
    Ei hajuakaan mitä tänä päivänä on hen­gen hinta.

    Ja jos auto on täyn­nä mon­i­tore­ja ja kameroi­ta niin aika­han menee niiden vilkuilemiseen.

    Ps. Kait sul­la on C‑kortti ?

    1. Ei sitä kam­er­aa tarvitse vilkuil­la kos­ka se joko varoit­taa äänekkäästi tai mielu­um­min pysäyt­tää koko auton. Aivan triv­i­aali tewkni­ikkaa. Aja­tus, että jokaises­sa risteyk­sessä jalankulk­i­jalle tulisi 30 metriä lisä­matkaa, eli kort­te­liv­älil­lä 30 %, on kyl­lä aivan tolku­ton aja­tus vain sen takia, että meil­lä on päässyt kat­sas­tuk­ses­ta läpi auto­ja, joista ei näe ulos.

  27. Alanko kalle:
    Kuulkaas nyt soin­in­vaara ja ystävät on se help­po sieltä huudel­la kun että ole alan työtä ikinä tehnyt tai ajan­nut isoa autoa . Onneto­muus on kyl­lä todel­la ikävä joi­ta ei saisi tapah­tua mut­ta ei se ketään pelas­ta että Eduskun­tat­alos­sa huute­laan type­r­iä ideoita asioista joista ette edes tiedä .. Mä halu­an nähdä robotin joka toimii suomen kelis­sä kun kelis­sä lainat­en vielä omaa tek­stiä tuli tuos­sa vaan mieleen että jos robot­it tur­vaa tämän liikenne tur­val­lisu­u­den niin miten me ammat­ti autoil­i­at tässä maail­man tilanteessa mihkä mei­dät meinaat­te sit­ten työl­listää kun tuo työt­tömyys pros­ent­ti on jo aika suuri jo nyt ! Ja mietin samal­la sitä näkyä kuin robot­ti lait­teet ajaa paikois­sa mitä nav­i­gaat­torit ei tunne se var­masti toimii siel­läkin.. Ja on todel­la ikävää että täl­läsiä onnet­to­muuk­sia pääsee sat­tumaan mut­ta siinä mis­sä mei­dän pitäisi käy­dä osta­mas­sa kaiken maail­man peile­jä niin suosit­te­len myös muille osta­maan sel­l­aisen peilin ja kat­so­maan itseään siitä ja miet­timään minkälaisen liikenne esimerkin annan ja kuin­ka käyt­täy­dyn autolla/jalan/pyörällä liikenteessä .. 

    1. Tämä viesti jäi julkaise­mat­ta ihan sen takia, että kir­joit­ta­ja oli lait­tanut sen kokon­aisuute­na lain­auk­se­na itseltään ja tek­stin alku tun­tui tutul­ta, joten luulin, että tek­sti on jo julkaistu.
      Kir­joi­tus sisältää väärinkäsi­tyk­sen. Se, että kuor­ma-autoi­hin laite­taan automaat­ti­nen tör­mäyk­sen­esto­laite ei tarkoi­ta, että sitä ei muuten tarvit­sisi ohja­ta. Tässä sovel­let­taisi­in vain pien­tä osaa siitä teknolo­gias­ta, joi­ta robot­ti­au­tot käyttävät.

  28. Yksi vai­h­toe­hto on myös myös että hyt­ti las­ke­taan kuor­ma-autoista samalle tasolle kuin suu­u­urin osa tiel­läkulk­i­joista on.

    + Näet muut (peilistäkin) hei­dän tasoltaan,et 3:n metrin korkeudesta.

    - Jos hirvi hyp­pää eteen isol­la valtatiellä,se tulee raakana suuhun ja mais­tuu pahalle.
    — Moot­torin sijoitus
    — Ei auta ole­mas­sa ole­vi­in kuorma-autoihin.

  29. Pelkkä etäisyys­tut­ka ei tosi­aan toi­mi, kos­ka autoil­la aje­taan kapeis­sakin port­tikongeis­sa, tun­neleis­sa ja jopa pysäköi­ty­jen auto­jen vier­essä; jos eri anturei­den varoi­tus­val­ot palaa vähän väliä, oikea vaara hukkuu infor­maa­tioon — syt­tyikö etunurkan sivun etäisyys­tun­nistin liiken­neval­opy­lvään vai jalankulk­i­jan takia, eri­tyis­es­ti jos/kun kulk­i­jas­ta ei ollut havain­toa ennen käännöstä?

    Konenäkö voi jo yllät­tävän luotet­tavasti erot­taa kuvas­ta liikku­van ihmisen, jos kam­era kat­soo eteen­päin tai pysyy paikallaan, mut­ta sivulle tai takavi­is­toon on vaikeam­paa, vielä kun hah­mo pitäisi erot­taa “heti” eikä use­am­man peräkkäisen kuvan jäl­keen — ja vielä ennus­taa onko hän vaaras­sa joutua liian lähelle tai liik­er­adalle. Voi onnis­tua joskus riit­tävän nopeasti, mut­ta ei vielä. Autonomisel­la autol­la on helpom­paa, kos­ka se voi madel­la sen­sorien mah­dol­lis­ta­mal­la nopeudel­la ja muo­dostaa use­am­mil­la ja kalli­im­mil­la lait­teil­la kolmi­u­lot­teista mallia koko ympäristöstä, mut­ta lisä­varuste ete­nee kul­jet­ta­jan val­it­se­mal­la nopeudel­la ja tule­vaisu­udessa lisälait­teelle tun­tem­at­tomaan suuntaan.

    Ns. kuolleen kul­man vahdeista on nykyau­to­jen ohjekir­jas­sa pitkät varoi­tus­lauseet että varoi­tus voi olla turha, yleen­sä mata­lal­ta pais­tavas­ta auringos­ta johtuen, tai kuolleessa kul­mas­sa voi olla ajoneu­vo vaikkei merkkil­amp­pu palaisi, ja vas­tuu on vain kuljettajalla. 

    Osmo Soin­in­vaara: pakol­lisek­si vas­ta sitä mukaa kun autokan­ta uud­is­tuu. Paljonko se peili maksaa?

    Lie­neekö mitään varustei­ta määrät­ty jälkikä­teen autoi­hin pakol­lis­es­ti asen­net­taviksi? Talvirenkaat lie­nee ain­ut, mut­ta renkaat kulu­vat ja vai­hde­taan joka tapauk­ses­sa. Vaik­ka uusia peile­jä vaa­dit­taisi­in tääl­lä kat­sas­tuk­ses­sa, voidaanko tääl­lä vaa­tia rajal­la jokaiselta ulko­maille rek­isteröidyltä rekalta lisäpeilin pika-asen­nus­ta? Jos ei, kil­pailu­lain­säädän­tö… Vaku­u­tus­mak­sualen­nuk­set (jos peili on asen­net­tuna) ehkä voivat toimia, mut­ta vak. yhtiöt taita­vat päät­tää niistä itsenäisesti.

    Sepi: Kul­je­tus­puolel­la kil­pailu lie­nee aika tehokas­ta kun markki­na­toim­i­joi­ta on paljon, joten kus­tan­nuk­set var­maan siir­tyvät hin­toi­hin aika kivasti.

    Ainakin kul­je­tusyrit­täjät medi­as­sa valit­ta­vat aina että katet­ta jää niukasti, kos­ka sopimuk­set on yleen­sä pitk­iä ja hin­ta ei nouse kus­tan­nusten myötä — ja tilaa­jal­la on varaa ottaa seu­raa­va yrit­täjä joka ei vaa­di mitään indek­siehtoa sopimuk­seen esim. dieselin tai palkko­jen seuraamiseksi.

    1. Ymmärtääk­seni on vaa­dit­tu. Pysäkön­tikiekko, varoi­tuskolmio nyt esimerkik­si. Tuo peili on hinnal­taa samaa luokkaa. Uskoisin, että vaa­timus nopeusmit­tarista kos­kee kaikenikäisiä autoja. 

  30. Turus­sa autoil­i­jat pysähtyvät suo­ja­tien edessä, jos on menos­sa yli — jopa liian innokkaasti siinä mielessä, että joskus halu­an jalankulk­i­jana edis­tää ekol­o­gista ajo­ta­paa ja yritän hidas­ta­mal­la ja osoit­taa, että mene vain. Mut­ta aika har­va ymmärtää.

    Mikä lie hesalai­sis­sa autoil­i­jois­sa vikana … Hölmöä kuitenkin väit­tää, että Suomes­sa autoil­i­jat sitä tai tätä sen perus­teel­la, mitä Helsingis­sä tehdään.

  31. “Nämä rajoit­timet tulew­vat muuten­myös henkilöautoihin” 

    Suomen kaltaises­sa viemäristä pikkuhil­jaa alas val­u­vas­sa derkkuläävässä ehkä, mut­ta esim. tääl­lä Sak­sas­sa en kyl­lä pitäisi kovinkaan toden­näköisenä. Mut­ta mil­loinkas ne sirut sinne nahan alle sit­ten saadaan, kun ker­ran näille lin­joille lähdetään?

  32. Osmo Soin­in­vaara: Saisimme Meche­linkadun täysin tukkoon, jos ensin olisi vihreät val­ot jalankulk­i­joille ja sit­ten oikealle kään­tyville. Risteyk­sen kap­a­siteet­ti lask­isi roimasti.

    Eril­liset vihreät val­ot jalankulk­i­joille eivät vält­tämät­tä laske risteyk­sen kap­a­siteet­tia merkit­tävästi. Jos suo­jati­etä ylit­tää paljon jalankulk­i­joi­ta, samoil­la vihreil­lä ei vält­tämät­tä pääse läpi kuin yksi tai kak­si autoa. Toisaal­ta jos jalankulk­i­joi­ta ei ole, ei jalankulk­i­joille tarvi­ta vihreää ollenkaan (sen­sori tai pain­on­ap­pi). Jalankulk­i­joiden vihreät voidaan myös lait­taa samaan aikaan molem­pi­in suun­ti­in, näin tehdään jois­sain suurkaupungeis­sa, jois­sa on paljon Helsinkiä enem­män liikennettä…

  33. Voisiko ajatel­la että myös niille jalankulk­i­joille jot­ka ei näe edessään ole­vaa kuor­ma-autoa kehitet­täisi­in joku eteen­päinkäve­ly­tut­ka joka äänekkäästi varoit­taa tiel­lä olev­as­ta esteestä? Liiken­teessä välil­lä näkee jopa liiken­nemerkke­jä päin kävele­viä jalankulk­i­joi­ta jot­ka ovat niin keskit­tyneitä kän­nykkään­sä etteivät näe lainkaan eteen­sä. (ei vält­tämät­tä liity tähän tapauk­seen vaan noin yleisesti)

  34. Yksi käveli­jää tur­vaa­va mah­dol­lisu­us olisi että käveli­jä lähet­tää vaikka­pa blue­tooth-sig­naalia ajo­radalle ja autossa laite lask­isi etäisyy­den käveli­jään. Lisäk­si auton lait­teeseen voisi asetel­la mui­ta ehto­ja joil­la annet­taisi­in häly­tys. Esim. ratin asen­toti­eto ja ajonopeus. Mut­ta voisi olla han­kalaa elim­i­noi­da turhat häly­tyk­set pois.

    1. Tätä tekni­ikkaa­han on kokeil­tu Google-autol­la. Annat­te ymmärtää, että se pysähteli jatku­vasti väärien häly­tys­ten takia? Onko tämän perus­tak­si jotain näyt­töä. Google-autoon ver­rat­tuna tämä on aivan triv­i­aalia tekni­ikkaa, kos­ka sen ei tarvitse ohja­ta autoa. Vain pysäyt­tää se.

  35. Mau­r­izio:
    “Nämä rajoit­timet tulew­vat muuten­myös henkilöautoihin” 

    Suomen kaltaises­sa viemäristä pikkuhil­jaa alas val­u­vas­sa derkkuläävässä ehkä, mut­ta esim. tääl­lä Sak­sas­sa en kyl­lä pitäisi kovinkaan toden­näköisenä. Mut­ta mil­loinkas ne sirut sinne nahan alle sit­ten saadaan, kun ker­ran näille lin­joille lähdetään? 

    Ei niitä siru­ja nahan alla kai sen­tään Ruot­sis­sakaan käytetä?

    Tuostapa muuten tuli mieleen eräs tilas­to (ks. alla).

    Road fatal­i­ties per 100,000 inhab­i­tants per year:
    Fin­land: 4.7
    Ger­many: 4.3
    Swe­den: 3

    (Lähde: wikipedia, List of coun­tries by traf­fic-relat­ed death rate)

    Noi­ta luku­ja ja paikallista ajokult­tuuria sopii pohtia yhdessä.

    Tarvit­taisi­inko­han auton nopeu­den hiljen­tävää ja tarvit­taes­sa pysäyt­tävää tör­mäyk­sen­estoau­tomati­ikkaa ihan ensik­si esim. Audei­hin tai ylipäätään sel­l­aisi­in autoi­hin, joi­hin on ihan tietyl­lä (tiedän kyl­lä mil­lä) tarkoituk­sel­la tehty “häi­jyn ruma” etu­mas­ki? Kuskien psykol­o­giset, ajoasen­teet selvit­tävät testit voisi ainakin niistä aloittaa. 

    Ehdot­ta­masi idea (näin sen ajat­telin: siru päässä, joka määräisi auton hiljen­tämään, aina sil­loin, kun kus­ki halu­aisi painaa kaa­sua väärässä paikas­sa) voisi silti jopa toimia!

  36. Joku ihmetteli, eikö tur­val­lisu­ut­ta tule yrit­tää paran­taa. No, tulee, mut­ta elämän maun rajois­sa ja suhteuttaen. 

    Esimerkik­si hoitovirheisi­in kuolee THL:n arvion mukaan Suomes­sa vuosit­tain 700‑1700 ihmistä ja ne käyvät yhteiskun­nalle myös rahal­lis­es­ti erit­täin kalli­ik­si, mut­ta asia ei tun­nu kiin­nos­ta­van oikein ketään. Sek­sikkääm­pää on nos­taa esi­in tun­teisi­in vetoa­va ker­to­mus ja vaa­tia sen nojal­la autoi­hin tekni­ikkaa, jon­ka hyöt­yar­vo on erit­täin kyseenalainen.

  37. Tavalli­nen Teknikko:
    Yksi käveli­jää tur­vaa­va mah­dol­lisu­us olisi että käveli­jä lähet­tää vaikka­pa blue­tooth-sig­naalia ajo­radalle ja autossa laite lask­isi etäisyy­den kävelijään.
    ‘snip’

    Mik­si juuri käveli­jän pitäisi lähet­tää jotain sig­naalia, kun autoil­i­jan vain pitäisi nou­dat­taa liikennesääntöjä?

  38. Osmo Soin­in­vaara: Tätä tekni­ikkaa­han on kokeil­tu Google-autolla.

    Liiken­teen osalta on tehokku­u­den nimis­sä käytän­nössä hyväksyt­ty, että ihmisiä kuolee ja vam­mau­tuu jonkin ver­ran. Jos nämä kuolemat ja vam­mau­tu­miset aiheut­taakin robot­ti­au­to, yleinen mielipi­de ei vält­tämät­tä ole yhtä ymmärtäväi­nen. Sik­si robot­ti­au­to­jen pitää olla paljon ihmiskul­jet­ta­jia parem­pia, että ne voidaan yleis­es­ti hyväksyä.

  39. On oikeas­t­aan aika pelot­tavaa lukea näitä kom­ment­te­ja. Huo­mat­ta­van suuri osa kir­joit­ta­jista näyt­tää ole­van sitä mieltä, että vas­tuu onnet­to­muuk­sien estämis­es­tä pitäisi pistää jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille tai ainakin hei­dän pitäisi kiertää risteyk­set vielä kauem­paa. Puhutaan siis onnet­to­muuk­sista, jois­sa vam­mau­tu­va tai kuol­e­va osa­puoli on suo­ja­ton ihmi­nen ja syylli­nen on katvei­den vuok­si päälle aja­va autokuski.

    Mik­si tekniset paran­nuk­set, joil­la aute­taan autokuskia näkemään muut kulk­i­jat tai lisätään automati­ikkaa, joka varoit­taa muista kulk­i­joista, oli­vat väärä ratkaisu? Eivätkö ne juuri kor­jaa varsi­naisen ongel­man? Mikä niis­sä on vikana?

    Miten kukaan voi olla sitä mieltä, että onnet­to­muu­den kuu­lu­vat asi­aan, eikä niitä tarvitse yrit­tää vähen­tää? Ei koko auton ympäristön kuvaa­va kam­er­a­jär­jestelmä mah­dot­to­mia mak­sa, eikä kovin paljoa mak­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa edes robot­ti­au­toista kopi­oita­va jär­jestelmä, jon­ka ain­oa tehtävä olisi seu­ra­ta muu­ta liiken­net­tä ja varoit­taa, jos näyt­tää siltä, että on tulos­sa törmäys.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la ei ole tietoa, että tyt­tö olisi juos­sut suojatielle. 

    Lap­sille on syytä tehdä selväk­si, että jalankulk­i­joiden vihreästä val­osta huoli­mat­ta on liiken­teessä olta­va AINA valp­paana ja seu­rat­ta­va kaiken aikaa, mitä ympäril­lä tapah­tuu, jot­ta ehtii havai­ta ja vält­tää vaarat ajois­sa. Asia ei koske ain­oas­taan lapsia.

  41. Voisiko ratkaisu olla, että kun­nal­li­sis­sa kil­pailu­tuk­sis­sa alet­taisi­in vaa­tia teknisiä apu­vä­lineitä kuor­ma-autoi­hin. Esim. jokaises­sa ros­ka-autossa pitäisi olla 360 asteen kam­er­a­jär­jestelmä. Voisi käy­dä niin, että kul­jet­ta­jat kiit­täi­sivät kun työ helpot­tuisi. Ja voisi tul­la jopa säästöjä, kun pahaan paikkaan olisi helpom­pi ja nopeampi ajaa. 

    Täl­laiset lisä­varus­teet ovat mon­en yrit­täjän mielestä turhia meno­er­iä, kun onhan ennenkin työn­tek­i­jät tulleet toimeen ilman.

    Toinen ongel­ma on maan­tei­den rekat, jot­ka aja­vat käytän­nössä aina niin lujaa kun rajoit­times­ta pääsee. Tätä ei liene lain säätäjä tarkoit­tanut. Rekkakuskeil­la on myös tapana tul­la todel­la lähelle henkilöau­ton perään roikku­maan, jos joku ere­htyy edessä aja­maan rajoituk­sen mukaan. Kuor­ma-autos­ta var­maan näkee henkilöau­ton yli, mut­ta henkilöau­tolle tilanne on ahdis­ta­va, kun peräpeilistä näkyy vain rekan etusäleikkö. Mitähän väärää henkilöau­toil­i­ja on tässä tilanteessa tehnyt?

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä rajoit­timet tulew­vat muuten­myös henkilöau­toi­hin niin, että ylinopeu­den ajami­nen estyy.

    Eikö täl­läi­nen rajoitin vaatisi ajoneu­von jatku­van GPS-seu­ran­nan jot­ta laite tietää mikä on oikea nopeusra­joi­tus. Tätähän puuhat­ti­in kilo­metrivero­tarkoituk­ses­sa mut­ta ei onnis­tunut. Veikkaan melkoista muutosvastarintaa.

    1. Tuol­lainen laite on melkein kaikissa autois­sa ja matka­puhe­limis­sa. Sen ei tarvitse lähet­tää mitään tietoa ulospäin. Ker­tooko nav­i­gaat­torisi jollekin, mis­sä liikut?

  43. Eri­ty­istä nopeusmit­taria ei van­hois­sa autois­sa vaa­di­ta, vaan nopeusmit­tari on pakolli­nen vain 1.1.1984 jäl­keen ensirek­isteröidyis­sä autois­sa. Ilmeis­es­ti jopa v. 1998 asti riit­tää esim. kier­rosnopeusmit­tari ja muun­tok­er­toimet vai­hteit­tain, kun vas­ta tuol­loin tuli nopeusmit­tar­ille tuli ns. E‑sääntövaatimus.

    Piti nyt sit­ten ihan selvit­tää mitä on jälkikä­teen vaa­dit­tu lisät­täviksi, enkä väitä että olisi var­masti kat­ta­va lista:
    — 1930 yli 3,5 t ajoneu­vois­sa peruutuspeili
    — 1938 jar­ru­va­lo kaikkiin
    — 1949 suun­tavi­itat vanhoihinkin
    — 1957 kaikki­in loka­suo­jat ja roiskeläpät
    — 1968 kaikki­in varoi­tuskolmio, osaan 1967
    — 1968 van­hoi­hinkin hin­ausautoi­hin vilkkuvalo
    — 1969 van­hoi­hinkin häly­tysajoneu­voihin sinivilkut
    — 1970 van­hoi­hinkin pitki­in ajoneu­voy­hdis­telmi­in (yli 15,5 m) ns. pitu­uskilpi taakse
    — 1971 tiet­ty­i­hin raskaisi­in ajoneu­voihin turvapuskurit
    — 1985 hitaat trak­torit yms. hitaan ajoneu­von kolmiolla
    — 1995 aikana paineil­ma­jar­rulliset raskaan kalus­ton perä­vaunut kuor­man­tun­tevil­la jar­ru­voiman säätimillä

    Viimeisin löytämäni muu­tos on pitänyt toteut­taa ensim­mäisen eu-jäsenyysvuo­den määräaikaiskat­sas­tuk­ses­sa… Muu­toin muu­tok­set on kat­e­goris­es­ti ajoneu­von rak­en­tamis­päivän, ensirek­isteröin­nin tai tyyp­pi­hyväksyn­nän mukaan vai säädök­sen voimaan­tu­lon jälkeisille ajoneu­voille. Peil­isään­nök­set ovat muuten v. 1993 jäl­keen viitan­neet vain suo­raan EY-direk­ti­ivei­hin, ja siel­lä on yksi poikkeus siihen että jo käytössä olleisi­in ei ole tarvin­nut lisätä mitään: v. 2000–2006 käyt­töönote­tut kuor­ma-autot on pitänyt, ellei peilit jo täyt­täneet v. 2003 direk­ti­iviä, 31.3.2009 men­nessä varus­taa ilmeis­es­ti tässäkin puheena olleil­la v. 2007 direk­ti­ivin mukaisil­la kuolleen kul­man peileil­lä. Peilin pitää olla tyyp­pi­hyväksyt­ty siihen käyt­töön, eikä mikä tahansa sinne päin.

    Kaiken kaikki­aan aikoinaan (30–70 ‑luvuil­la) on määräyk­siä muutel­tu miten on lystät­ty, mut­ta sit­ten on ymmär­ret­ty miten lake­ja tai määräyk­siä on sal­lit­tua muut­taa. Jälkikä­teen kaikki­in vaa­di­tut näyt­tävät olleen sil­loinkin liit­tyneen suo­raan muiden mah­dol­lisu­u­teen havai­ta ajoneu­vo (val­ot, merkki­laatat, loka­suo­jat ja roiskeläpät), jar­rui­hin tai estämään tör­mäyk­sessä pienem­män ajoneu­von pää­tymi­nen rekan alle, joka vaikut­ti kuole­man toden­näköisyy­teen merkittävästi. 

    Ajoneu­volais­sa varoi­tuskolmio on mainit­tu ain­oana asiana joka vaa­di­taan käyt­töönot­toa­janko­hdas­ta riip­pumat­ta, muu­toin tarkastel­laan ensim­mäisen käyt­tööno­ton aikana voimas­sa ollei­ta vaa­timuk­sia. Ilmeis­es­ti jos nyt kaivaisi jonkun vin­tiltä vm. 1929 auton, siinä ei vaa­dit­taisi edes jar­ru­val­oa vaik­ka välil­lä se on ollut olta­va jos ajoneu­voa käytet­ti­in. (Saivar­rel­laan vielä että pysäköin­tikiekko ei ole pakolli­nen, jos ei pysäköi kiekkopaikoille.)

  44. Yksi asia mil­lä voitaisi­in myös säästää ihmishenkiä olisi miet­tiä mis­sä kohtaa suo­ja­tien kan­nat­taa olla — ja miten esim. vihrei­den val­o­jen kan­nat­taa olla päällä.

    Jois­sain mais­sa­han koko risteys sul­je­taan liiken­teeltä sik­si aikaa kunnes ihmiset pää­sevät siitä ylitse. Nythän tuos­sa ilmeis­es­ti oli vihreät pääl­lä — jos oikein luin — sekä autoille että jalankulk­i­jalle. Sehän on suomes­sa aika yleinen käytän­tö, mut­ta monel­la jalankulk­i­jal­la tai pyöräil­i­jäl­lä ei ole käsi­tys­tä siitä että samaan aikaan voi auto kään­tyä eteen.

    Mielestäni siinä annetaan toisaal­ta myös lap­sille virheelli­nen käsi­tys tur­val­lisu­ud­es­ta, kun ensin ker­ro­taan että on ole­mas­sa “suo­jatie” ja sit­ten on “vihreät val­ot” — kuitenkin sieltä voi tul­la joku joka ei yksinker­tais­es­ti jostain syys­tä huo­maa sinua.

    Voisi myös miet­tiä sitä, voisiko risteyk­si­in saa­da tun­nis­timia sille, että siel­lä kul­kee nyt koul­u­lainen. Voisiko koul­u­laisil­la olla jokin RF ‑lap­pu mukana jol­la he saa­vat vaik­ka oma­l­la kood­il­laan val­ot vihreäk­si ja autot pysähtymään jois­sain turvaristeyksissä.

  45. Yksi asia mil­lä voitaisi­in myös säästää ihmishenkiä olisi miet­tiä mis­sä kohtaa suo­ja­tien kan­nat­taa olla — ja miten esim. vihrei­den val­o­jen kan­nat­taa olla päällä.

    Jois­sain mais­sa­han koko risteys sul­je­taan liiken­teeltä sik­si aikaa kunnes ihmiset pää­sevät siitä ylitse. Nythän tuos­sa ilmeis­es­ti oli vihreät pääl­lä — jos oikein luin — sekä autoille että jalankulk­i­jalle. Sehän on suomes­sa aika yleinen käytän­tö, mut­ta monel­la jalankulk­i­jal­la tai pyöräil­i­jäl­lä ei ole käsi­tys­tä siitä että samaan aikaan voi auto kään­tyä eteen.

    Mielestäni siinä annetaan toisaal­ta myös lap­sille virheelli­nen käsi­tys tur­val­lisu­ud­es­ta, kun ensin ker­ro­taan että on ole­mas­sa “suo­jatie” ja sit­ten on “vihreät val­ot” — kuitenkin sieltä voi tul­la joku joka ei yksinker­tais­es­ti jostain syys­tä huo­maa sinua.

    Voisi myös miet­tiä sitä, voisiko risteyk­si­in saa­da tun­nis­timia sille, että siel­lä kul­kee nyt koul­u­lainen. Voisiko koul­u­laisil­la olla jokin RF ‑lap­pu mukana jol­la he saa­vat vaik­ka oma­l­la kood­il­laan val­ot vihreäk­si ja autot pysähtymään jois­sain turvaristeyksissä.

    1. Jalankulk­i­jan tur­val­lisu­ut­ta voidaan paran­taa sil­lä, että jalankulk­i­jan vihreä menee päälle muu­ta­ma sekun­ti ennen kään­tyvän auton vihreää, jol­loin jalankulk­i­ja ehtii pidem­mälle ja kuor­ma-autostakin hnet näkee.

  46. Uusis­sa Mer­su­is­sa on lisä­varus­teena 360° kam­er­a­jär­jestelmä, joka näyt­tää auton ympäristön keskipa­neelis­sa ja tekee kuville geome­tri­a­trans­for­maa­tion niin että auto ja sen ympäristö näkyvät ikäänkuin ulkoa päin: http://www.caricos.com/cars/m/mercedes-benz/2013_mercedes-benz_gl-class/15.html

    Ole näh­nyt tämän käytän­nössä park­keer­austi­lanteis­sa. Vaku­ut­ta­van näköinen!

    Tes­loi­hin saa autopi­lot-jär­jestelmää, jos­sa on tör­mäyk­sen­esto. Kuulem­ma jär­jestelmä jar­rut­telee toisi­naan esim. iso­jen yöper­hosten takia, mikä voi olla ongel­ma jos ajaa Tes­lan takana.

  47. OS: “Saisimme Meche­linkadun täysin tukkoon, jos ensin olisi vihreät val­ot jalankulk­i­joille ja sit­ten oikealle kään­tyville. Risteyk­sen kap­a­siteet­ti lask­isi roimasti.”

    Et ole vis­si­in käynyt Meche­lininkadul­la muu­ta­maan vuo­teen. Calo­niuk­senkadun risteyk­sessä syt­tyy vihreä valo ensin jalankulk­i­joille ja vas­ta sit­ten muulle liiken­teelle. Merkit­tävä tur­val­lisu­ustek­i­jä han­kalas­sa risteyk­sessä, jos­sa on myös paljon kään­tyvää liikennettä.

    1. Juuri tuo­ta jalankulk­i­jan val­ot päälle ensin Helsin­ki pyrkii nou­dat­ta­maan. Ter­veisiä ölau­takun­nan kokouksesta.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Se, että kuor­ma-autoi­hin laite­taan automaat­ti­nen tör­mäyk­sen­esto­laite ei tarkoi­ta, että sitä ei muuten tarvit­sisi ohjata.

    Entäs ulko­maiset kuor­ma-autot? Lait­teet pitäisi saa­da EU alueel­la kaikki­in kuor­ma-autoi­hin, ja kieltää Venäläiset rekat kokonaan.

    Minus­ta on toden­näköisem­pää että automaat­tiset rekat siir­tyvät aja­maan öisin tyhjil­lä teil­lä. Per­in­teinen rekkakuskin ammat­ti kuolee pikkuhil­jaa pois. Tuo tapah­tunee 10–20 vuo­den tähtäimel­lä. 10 vuo­den kulut­tua siis ilmestyvät ensim­mäiset pro­to­tyyp­it yöli­iken­teeseen. 20 vuo­den kulut­tua suurin osa rekka/junaliikenteestä on automa­ti­soitu ainakin kehit­tyneim­mis­sä länsimaissa.

  49. Tässä taitaa kyl­lä olla aika perus­ta­van­laa­tu­ien väärinkäsi­tys robot­ti­au­to­jen valmiusasteesta. 

    Täl­lä het­kel­lä robot­ti­au­tot aja­vat teste­jä tiev­erkos­tol­la joka on etukä­teen varmis­tet­tu suun­nilleen vas­taa­van robot­ti­au­to­jen tämän­hetk­isiä kykyjä.

    Omas­sa autossani on täl­lä het­kel­lä melkoisen kat­ta­vat antu­rit, ja jos siinä olisi piip­pauk­sen sijaan pysäy­tysautomati­ikat, en pää­sisi sil­lä edes pihas­ta tielle, kun pihatiel­lä men­nään piipit­täen ruusu­pen­saan vier­estä ja kään­nök­sessä nok­ka hipoo vadelma­puskaa. Pitkäl­lä ja lev­eäl­lä kuor­ma-autol­la joutuu kaupungis­sa aja­maan ja kään­tymään varsin pie­nil­lä mar­gin­aaleil­la talo­jen kul­mi­in, liiken­nemerkke­hi­hin ja ‑val­o­hin, aitoi­hin, pen­saisi­in, pysäköi­ty­i­hin tai pysähtyneisi­in autoi­hin. Edes metrin levyi­nen vyöhyke joka puolelle on monin paikoin toivea­jat­telua. Ja taas jalankulk­i­joiden suo­jelun kannal­ta se metri ei riitä mihinkään.

  50. Sit­ten var­maa kan­nat­taa puhua asioista niit­ten oikeil­la nimil­lä ettei tule väärin käsi­tyk­siä eli selvitä ensin mis­tä puhut … Jos peru­u­tus kam­era mak­saa jo noin 500€ (laadukas jos­ta on hyö­tyä ) mitä mak­saa täl­lainen robot­ti mikä huomioisi kaiken ei tai­da riit­tää tuo 700 € siihen ja jos las­ke­taan että katve aluei­ta on vaik­ka 5 niin 5 *500 = 2500e sit­ten rupeat ker­tomaan sitä kul­je­tus­li­ik­keen kalus­to määräl­lä. Eli 2500 € * 10= 25 000 € aika paukku kuiten­ki ja tuskin­pa täl­läiseen saa mitään tukea !? Ja oletko oikeasti sitä mieltä että käveli­jöille ei ole aikaa pysähtyä ?! Suosit­te­len yhtey­den ottoa johonkin kul­je­tus­li­ik­keesee ja kysy sieltä jos pääsit vaik­ka kyyti­in istuu mille tämä maail­ma näyt­tää ja seu­raa­maan kuin­ka te jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät liikutte

  51. Sakke: Lap­sille on syytä tehdä selväk­si, että jalankulk­i­joiden vihreästä val­osta huoli­mat­ta on liiken­teessä olta­va AINA valppaana 

    Epäilen että kaik­ki van­hem­mat opeta­vat näin lap­siansa. Valitet­tavasti lapset eivät ole ikinä “aina valp­paana”. He eivät näe mitään muu­ta, jos näkevät jotain jän­nää. Toisin sanoen ehdo­tuk­sesi tuskin tuo mitään uut­ta tähän keskusteluun.

    Ratkaisut jot­ka perus­tu­vat siihen, että lapset katso­vat valp­paasti ympärilleen, ovat ain­oas­taan osaratkaisuja.

    Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Google-autoon ver­rat­tuna tämä on aivan triv­i­aalia tekni­ikkaa, kos­ka sen ei tarvitse ohja­ta autoa. Vain pysäyt­tää se.

    Jos vartin videoon on aikaa, lähim­pänä nyky­hetkeä julka­istu kuvaus siitä mitä google-auto “näkee” ja las­kee, visu­al­isoin­neil­la, on käsit­tääk­seni tämä maalisku­ul­ta — tekni­ikan vaikeuk­sia ja menetelmiä kuvail­laan n. het­kestä 7:12 eteenpäin:
    https://www.ted.com/talks/chris_urmson_how_a_driverless_car_sees_the_road

    Pointit:
    — raskas­ta lasken­taa suorit­ta­va tietokone yhdis­tää joka suun­taan skan­naa­van lidar-tutkan (75 000 $, tule­vaisu­udessa ehkä 8 tuhat­ta) datan use­am­paan kam­er­aan ja muuhun lähi­etäisyysan­turi­in, sekä kulut­ta­jalait­tei­ta tarkem­paan (ja tuhan­sien hin­taiseen) GPS:ään.
    — jos on ikinä kokeil­lut käsitel­lä laserkeilau­saineis­to­ja, datamäärältään vas­taa­van pis­tepar­ven mikään edis­tyneem­pi algo­rit­mikäsit­te­ly ei onnis­tu reaali­a­jas­sa edes joitain vuosia van­hal­ta kotikoneelta.
    — näin luo­tu kolmi­u­lot­teinen malli täs­mätään tarkasti aiem­min mitat­tuun yksi­tyisko­htaiseen kart­ta­dataan (ei riitä peruskart­ta-tasoinen esi­tys), ja algo­rit­mit yrit­tää tun­nistaa tutkan 3d-pis­teistä ja — osit­tain — niihin yhdis­te­ty­istä kam­er­a­hah­moista eri­laiset liikku­jat ja jopa sen mikä on niiden toden­näköisin suun­ta, kun tiede­tään mah­dol­liset suun­nat juuri siinä risteyksessä/kohdassa (esim. kään­tyvä jalankulk­i­ja liikkuu ennen kään­nöstä eri taval­la kuin suo­raan kävelevä). Mut­ta näitä vari­aa­tioi­ta on opetet­tu algo­rit­mille vuodes­ta 2009, joten yksinker­taisin “tuos­sa on ihmi­nen” ei vielä riitä.
    — Vas­ta kun koko ympäristön tilas­ta ja tule­vista liikkeistä on ennus­tus­malli, auto etsii lail­lisen ja parhaan reitin nav­igoitavaan suun­taan, sekä nopeu­den jol­la jää aikaa reagoi­da poikkeami­in aiem­mista ennusteista. 

    Aika kaukana “triv­i­aal­ista” laatikos­ta peilin vier­essä ollaan siis yhä.

    Jos (eli kun, kos­ka kul­jet­ta­ja voi ajaa suo­raan tai kään­tyä) lisä­varuste­jär­jestelmä ei tiedä miten oman ajoneu­von liik­er­a­ta muut­tuu seu­raavien sekun­tien aikana, sen täy­ty­isi laskea tör­mäys­to­den­näköisyys jokaisel­la mah­dol­lisel­la “oma­l­la” ajolin­jal­la — ja hidas­taa käve­ly­vauhti­in jokaises­sa risteyk­sessä jos riit­tävän lähel­lä seisoo jalankulk­i­ja, kos­ka jos kul­jet­ta­ja kään­tyy, vauhdin pitää olla valmi­ik­si alhainen, mut­ta jos ajaakin suo­raan, vauh­tia ei olisi tarvin­nut hiljen­tää. Jos jär­jestelmä ei hidas­tanut aina suun­nas­ta riip­pumat­ta, vauh­tia onkin liikaa kun kään­tymi­nen alkaa ja ain­oak­si hyödyk­si jäi liian myöhään annet­tu äänimerkki.

    Osmo Soin­in­vaara: että se pysähteli jatku­vasti väärien häly­tys­ten takia? Onko tämän perus­tak­si jotain näyttöä.

    Yllä linka­tus­sa videossakin kehit­täjät ker­to­vat kuin­ka kul­jet­ta­jan avus­ti­me­na jär­jestelmä ei voi tietää sat­un­nais­es­ta tien vier­essä seiso­vas­ta ihmishah­mos­ta onko se aikeis­sa astua ajo­radalle vai “vaara­ton” havain­to; kun jär­jestelmä hal­lit­see myös suun­taa, se voi tietää onko pakko hidas­taa tai pysähtyä tarkem­man ennus­teen saamisek­si vai onko tilanteessa esim. muutenkin tilaa väistää jos käveli­jän liike kään­tyy ajo­radalle. Ja esimerkkivideois­sa ollaan avoimem­mas­sa tieym­päristössä, jos­sa muut kulk­i­jat voidaan havai­ta jo kaukaa, eikä kaupungis­sa mis­sä jalankulk­i­ja voi tul­la muurin nurkan takaa n. sekun­nis­sa kant­tikivestä yli.

    Lisäk­si viime jouluku­ul­ta testi, jos­sa auto todel­lakin jäi use­am­man ker­ran het­kek­si arpo­maan aikooko jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä men­nä yli vai ei. Ja osa oli vain sen kalli­in tutkan havait­semia pen­sa­saidan takaa, pelkäl­lä kam­er­al­la ei pär­jätä. Mah­dol­lista, kallista ja hitaasti etenevää.
    http://theoatmeal.com/blog/google_self_driving_car

    1. HNukkaan meni,
      Sivistys­mais­sa liikenne pysähtyy, jos olet jäänyt suo­ja­tien eteen luke­maan kart­taa. Pelkäät, että tör­mäyk­sen­esto­laite toimisi sivistys­maid­en tapaan eikä sik­si sovel­tu­isi suo­ma­laiseen liikennekulttuuriin. 🙂
      Jos tekni­ik­ka ei ole riit­tävän kehit­tynyt­tä tör­mäyk­sen esto­lait­teele, se on joka tapauk­ses­sa riit­tävän tehjokas­ta varoitusäänelle.

  53. “näin sen ajat­telin: siru päässä” 

    Se, joka halu­aa mak­si­moi­da tur­val­lisu­u­den vapau­den kus­tan­nuk­sel­la, ei ansaitse niin vapaut­ta kuin turvallisuuttakaan. 

    Ei mul­la muu­ta, moro.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuol­lainen laite on melkein kaikissa autois­sa ja matka­puhe­limis­sa. Sen ei tarvitse lähet­tää mitään tietoa ulospäin. Ker­tooko nav­i­gaat­torisi jollekin, mis­sä liikut?

    Itse asi­as­sa en tiedä. Ole­tan että ei. Tietääkö sin­un nav­i­gaat­torisi mitä muut­tu­va nopeusra­joi­tus tien laidas­sa näyt­tää, olemat­ta yhtey­dessä mihinkään. Vai päivit­tääkö se kaik­ki muut­tuvien rajoi­tusten tiedot reaali­a­jas­sa, myös sen pel­tisen merkin jon­ka joku kaapelinko­r­jaa­ja tms aset­taa tien reunaan kun aloit­taa työnsä.

    1. Nav­i­gat­tori voi ottaa vas­taan tietoa ilman, että sen tarvit­see lähet­tää sitä itse min­nekään. Edelleen laite tien vier­essä, joka ker­too nopeusra­joituk­sen nav­i­gaat­to­rille on halvem­pi kuin se maalat­tu merk­ki. Ja onhan siinä autoslsa joka tapauk­ses­sa pakol­lise­na lisälait­teena se, joka hälyt­tää onnet­to­muud­es­ta ja ker­too sijainnin.

  55. Pelkkä jälki­asen­teinen tut­ka on kau­nis aja­tus mut­ta kaupunkiym­päristössä käytän­nössä tarkoituk­seen näh­den toim­i­ma­ton ratkaisu. Illu­u­sio tur­val­lisu­ud­es­ta mut­ta vain pelkkä illuusio.

    Tiivis­sä kaupunkiym­päristössä on riskialt­ti­il­la katvealueel­la jatku­vasti pin­to­ja jot­ka tuot­taisi­vat jalankulk­i­jaan rin­nastet­tavaa häly­tys­tä jol­loin tutkan piip­pauk­ses­ta tulisi vain jatku­vaan taus­tamelu­un rin­nastet­tavis­sa ole­va nor­mi johon kul­jet­ta­ja joko tur­tu­isi tai jon­ka kul­jet­ta­ja vain hiljen­täisi taval­la tai toisella.

    Esimerkik­si jokaisen liiken­neval­oristeyk­sen ohi­a­jami­nen tuot­taisi vähin­tään liiken­neval­o­jen pylväästä tule­van varoituk­sen jol­loin iro­nista kyl­lä risteyspi­ip­pauk­ses­ta etenkin tulisi tois­tu­va ilmiö, ei sat­un­nainen ja ään­i­maail­mas­ta erot­tu­va signaali.

    Lisäk­si kan­takaupun­gin tiivi­is­sä ympäristössä viimeisen niitin muo­dostaa se että useim­miten tien ylit­tävän suo­ja­tien punai­sis­sa val­ois­sa seiso­va jalankulk­i­ja muo­dostaa maskin sille jalankulk­i­jalle joka on hänen selkän­sä takana matkalla ylit­tämään tien suun­taista suo­jati­etä jol­loin tila jos­ta ylit­täjän enää voisi havai­ta on aivan liian pieni sille että jär­jeste­ly toimisi luotettavasti…

  56. Osmo Soin­in­vaara: jalankulk­i­jan vihreä menee päälle muu­ta­ma sekun­ti ennen kään­tyvän auton vihreää, jol­loin jalankulk­i­ja ehtii pidem­mälle ja kuor­ma-autostakin hnet näkee.

    Pääkatu­jen (kuten Meche­lininkatu) poikkikaduil­ta on hyvin lyhyet vihreät val­ot ja pitkä odotu­sai­ka, jol­loin niin autoil­i­joi­ta kuin kevyt­tä liiken­net­tä voi houkut­taa kiihdyt­tää vauh­ti­aan ehtiäk­seen risteyk­ses­tä van­hoil­la vihreil­lä — autoil­i­jan viiväste­tyt vihreät eivät tähän auta. Ainakin ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la poikkikatu­jen vihrei­den val­o­jen kestoaikaa voisi hyvin pidentää.

  57. Alanko kalle:
    Sit­ten var­maa kan­nat­taa puhua asioista niit­ten oikeil­la nimil­lä ettei tule väärin käsi­tyk­siä eli selvitä ensin mis­tä puhut … Jos peru­u­tus kam­era mak­saa jo noin 500€ (laadukas jos­ta on hyö­tyä ) mitä mak­saa täl­lainen robot­ti mikä huomioisi kaiken ei tai­da riit­tää tuo 700 € siihen ja jos las­ke­taan että katve aluei­ta on vaik­ka 5niin5 *500= 2500e sit­ten rupeat ker­tomaan sitä kul­je­tus­li­ik­keen kalus­to määräl­lä. Eli 2500 € * 10= 25 000 € aika paukku kuiten­ki ja tuskin­pa täl­läiseen saa mitään tukea !? Ja oletko oikeasti sitä mieltä että käveli­jöille ei ole aikaa pysähtyä ?! Suosit­te­len yhtey­den ottoa johonkin kul­je­tus­li­ik­keesee ja kysy sieltä jos pääsit vaik­ka kyyti­in istuu mille tämä maail­ma näyt­tää ja seu­raa­maan kuin­ka te jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät liikutte 

    Aika paukku (?) ja tosi­aan tarpee­ton, jos liiken­nesään­töjä noudatettaisiin.

    Vähän valvon­taa lisää niin äkkiä tuo 2500 € tulee kaa­hail­i­jalle täy­teen — ja sit­ten voidaan keskustel­la liikenneluvasta.

    Muuten, näyt­tää esim. Vol­vo XC90:ssä ole­van “jalankulk­i­jan sekä pyöräil­i­jän havait­semis­toim­into” vakiona.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Nav­i­gat­tori voi ottaa vas­taan tietoa ilman, että sen tarvit­see lähet­tää sitä itse min­nekään. Edelleen laite tien vier­essä, joka ker­too nopeusra­joituk­sen nav­i­gaat­to­rille on halvem­pi kuin se maalat­tu merk­ki. Ja onhan siinä autoslsa joka tapauk­ses­sa pakol­lise­na lisälait­teena se, joka hälyt­tää onnet­to­muud­es­ta ja ker­too sijainnin. 

    Nav­i­gaat­tori ei tun­nista liiken­nemerkke­jä, mut­ta eräis­sä autois­sa (esim. Vol­vo CX90) on jär­jestelmä, joka lukee liiken­nemerkke­jä — mitään laitet­ta tien vier­essä ei tarvita.

    Ei siis kor­vaa liiken­nemerkke­jä, mikä on hyvä jut­tu, sil­lä har­vas­sa autossa on edes nav­i­gaat­tori saati sit­ten liiken­nemerkke­jä luke­va laite — mut­ta kehi­tys kehittyy.

  59. Mau­r­izio:
    “näin sen ajat­telin: siru päässä” 

    Se, joka halu­aa mak­si­moi­da tur­val­lisu­u­den vapau­den kus­tan­nuk­sel­la, ei ansaitse niin vapaut­ta kuin turvallisuuttakaan. 

    Ei mul­la muu­ta, moro. 

    Piti kir­joit­taa: “oletin”.

    Tur­val­lisu­ut­ta ei voi mak­si­moi­da rajat­ta, jos puhutaan vira­nomais­ten aset­tamista, kaikkia koske­vista määräyk­sistä. Sitä vain lisätään niin pitkälle kuin yhteiskun­ta sitä edel­lyt­tää, tai vähen­netään sen ver­ran kuin yhteiskun­ta tuon löy­hen­tämistä sallii.

  60. Sylt­ty: Epäilen että kaik­ki van­hem­mat opeta­vat näin lap­siansa. Valitet­tavasti lapset eivät ole ikinä “aina valp­paana”. He eivät näe mitään muu­ta, jos näkevät jotain jän­nää. Toisin sanoen ehdo­tuk­sesi tuskin tuo mitään uut­ta tähän keskusteluun.

    Ratkaisut jot­ka perus­tu­vat siihen, että lapset katso­vat valp­paasti ympärilleen, ovat ain­oas­taan osaratkaisuja.

    Näin on aina ollut ja näin on aina oleva. 

    En ole ihan var­ma kaik­ista van­hem­mista. Voihan joku tokaista joskus lap­silleen vain, (ei vält­tämät­tä nyt sat­tuneessa tapauk­ses­sa) että “sit­ten vas­ta saa men­nä, kun vihreä valo syt­tyy”. Tuo ohje ei tai­da mon­es­sakaan kaupungis­sa riit­tää, mut­ta voihan olla, että joku lap­sista ottaa tuol­laisenkin asian ihan kirjaimellisesti.

    Eipä ole riit­tävä sekään aikoinaan itse saa­mani ohje, että “kat­so ensin vasem­malle, sit­ten oikealle, ja vielä ker­ran vasem­malle”, jos vaara “vaani­ikin” takavi­is­tossa suun­nas­sa! Tuo ohje ja omat osaratkaisuni ovat kuitenkin pitäneet min­ut hengis­sä, ainakin toistaiseksi.

    Siinä olet oike­as­sa, että lapselta saat­taa muut asi­at kokon­aan uno­htua, jos kaiken huomion vie jokin yksit­täi­nen asia, jopa kadun toisel­la puolella.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Juuri tuo­ta jalankulk­i­jan val­ot päälle ensin Helsin­ki pyrkii nou­dat­ta­maan. Ter­veisiä ölau­takun­nan kokouksesta.

    Olenkin tuo­ta asi­aa ihme­tel­lyt Helsingis­sä. Oulus­sa aikau­tus on ollut käytössä jo vuosia. Tuo jalankulk­i­jav­ihreän vai­h­tu­mi­nen myös jous­tavoit­taa autoil­i­joiden liik­keel­lelähtöä, kun näkee, että koh­ta min­ullekin tulee vihreä.

    Täl­lainen val­o­jen aikau­tus ei kuitenkaan poista kuolleen kul­man ongel­maa, vaan siihen tarvi­taan vähin­tään tuo pakolli­nen kuolleen kul­man peili mielel­lään yksinker­taisel­la uä-tutkalla varustettuna.

    Ongel­ma esi­in­tyy myös monis­sa katu­maas­tureis­sa yms. korkeam­mis­sa autois­sa, kun liik­keel­lä on palosam­mut­ti­men kokoista porukkaa esim. pihakaduil­la. Autoni uä-tut­ka hälyt­tää ongel­mas­ta, jos ajan hitaasti

    1. Kalle Alanko: Volvol­la näyt­tää ole­van vielä kehit­tämistä itseo­h­jau­tu­van auton kanssa. Täl­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, voisiko automati­ikkka kuitenkin varoit­taa siitä, että on aja­mas­sa lapsen kuo­li­aak­si. Kuu­los­d­taa siltä, että jos meil­läsat­tuu ole­maan liiken­teestä kuor­ma-auto­ja, joista ei näe alas oikealle, ei voi kuin tode­ta, että joukko lap­sia uhrataan tämän takia.

  62. Mitä toimen­piteitä Osmo on ajatel­lut reilun 1200 vuosit­taisen ja ilmeisen turhan kaa­tu­mis­peräisen kuole­man varalle? 

    Tulisiko nas­tak­engät määrätä pakol­lisik­si, entä miten on huoltomi­esten rikos­vas­tu­un kanssa? Myös kylpy­huone­tur­val­lisu­us on keskeinen parametri.

    Kysymys on tosis­saan esitet­ty, eri­tyis­es­ti kun tilas­tomiehel­lä luulisi ker­talu­okat ja toden­näköisyy­det lähtevän selkärangasta!

  63. Helsin­gin suo­jateistä, eri­tyis­es­ti niistä val­ot­tomista, on syytä muis­taa joukkoli­ikenne. Jos joka suo­jatielle asen­net­taisi­in man­skul­lakin val­ot, niin ratikoiden ja bussien kulku hidas­tu­isi. Jos­sain kul­kee raja!

    1. Peri­aat­teessa val­o­jen pois­to hidas­taa ajoneu­voli­iken­net­tä, kos­ka jalankulk­i­joi­ta, joille siis sil­loin palaa pysyvä vihreä, pitää väistää koko ajan. Suuri osa val­oista en tehty vain tarkoituk­se­na pakot­taa ajalankulk­i­jat odot­ta­maan. Jos man­ner­heim­intiel­lä ei Sokokjsen edessä olisi val­o­ja, yht­enäi­nen jalankulku­vir­ta tukkisi koko tien välil­lä 6:30 — 22:30.

  64. Jyri:
    ‘snip’
    Esimerkik­si jokaisen liiken­neval­oristeyk­sen ohi­a­jami­nen tuot­taisi vähin­tään liiken­neval­o­jen pylväästä tule­van varoituk­sen jol­loin iro­nista kyl­lä risteyspi­ip­pauk­ses­ta etenkin tulisi tois­tu­va ilmiö, ei sat­un­nainen ja ään­i­maail­mas­ta erot­tu­va signaali.
    ‘snip’

    Mik­si se liiken­neval­opy­lvään kohdal­la piip­paisi, varsin har­va autoil­i­ja­han niihin tör­mää? Eikä tai­da tolp­pa hel­posti auton alle rynnätäkään?

  65. ter­ve,

    Koko edel­lisen keskuteluketjun idea on, etta nuo 5–12 v. lapset ovat kaik­ki ais­tit val­paana kavele­via arjalaisia, joi­ta autoil­la ajavien aikuis­ten (siis mei­den) ei tarvitse eri­tyis­es­ti huomioi­da, jos ne kulke­vat kir­jois­sa luetel­tu­jen saan­to­jen vas­tais­es­ti. Onko teil­la sel­l­aisia lapsia?

    t. Mikko

  66. En nyt oikein ymmär­rä, tääl­lä puhutaan tutk­ista, kameroista ja järjestelmistä. 

    Mik­si se yksinker­tainen lisäpeili ei kel­paa? Eikö sil­lä vaan näe vai tukki­iko se oma­l­ta osaltaan näkymää johonkin muuhun suuntaan?

    1. Lisäpeilil­lä ja äänekkäästi varot­taval­la tutkalla (tai kam­er­al­la) on se ero, että lisäpeil­iä pitää kat­soa, samal­la kun pitäisi kat­soa muuallekin.

  67. Sylt­ty:
    En nyt oikein ymmär­rä, tääl­lä puhutaan tutk­ista, kameroista ja järjestelmistä.
    ‘snip’

    Olisiko­han syn­nyn­näi­nen ominaisuus?

  68. Kalle Alanko:

    Siitä linkkiä kat­so­maan ei kestä kun vähän reilun min­uutin mut­ta siinä nähdää kuin­ka huip­pu hyvin toimii tämä pysähtymis­tekni­ik­ka kun sen tekee auto itse olisko vähä hox hox 

    Hox? Ko. klip­pi on 5 vuot­ta van­ha ja siinä jostakin syys­tä auto aje­taan esteeseen nopeudel­la 35 km/h kun sys­teemin piti toimia alle 25 km/h nopeuksissa.

    Kehi­tys kehit­tyy! Ja aika vauh­tia. Ei muu­ta kuin osta­maan Vol­vo ja kokeilemaan!

  69. Osmo Soin­in­vaara: Suuri osa val­oista en tehty vain tarkoituk­se­na pakot­taa ajalankulk­i­jat odottamaan.

    Mut­ta mik­si ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la niis­sä val­ois­sa, mis­sä jalankulku­val­on muut­tumi­nen vihreäk­si vaatii napin painamisen, autoil­i­joiden val­ot eivät muu­tu keltaisek­si välit­tömästi nap­pia paina­mal­la? Luuleeko joku, että tuo lisäodotus läh­es tyhjäl­lä tiel­lä edesaut­taa lainkuuliaisuutta?

  70. tcrown: Mut­ta mik­si ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la niis­sä val­ois­sa, mis­sä jalankulku­val­on muut­tumi­nen vihreäk­si vaatii napin painamisen, autoil­i­joiden val­ot eivät muu­tu keltaisek­si välit­tömästi nap­pia painamalla?

    Hie­man tun­tuu, ettei niil­lä napeil­la oikeasti ole mitään vaiku­tus­ta mon­es­sa paikas­sa… Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la liiken­neval­o­jen suurin hyö­ty on, että ne hillit­sevät auto­jen vauhtia.

  71. Eräs syn­tipuk­ki on jatku­vasti suuren­tu­va auton koko. Liiken­neväylät vain eivät yhtään levene.

    Helsin­gin keskus­taan ei oikein sovi mikään raskas liikenne.Kuitenkin yri­tys­ten jakelu­au­tot joutu­vat liikku­maan ahtais­sa paikois­sa park­keer­at­en mm. jalkakäytäville.Kuulemma pienet kul­je­tusautot tule­vat turhan kalliiksi.

    Esim jäteau­tot ovat kooltaan melkoisia jät­te­jä nyky­isin. Sit­ten valit­ta­vat, että kapeam­mil­la kujil­la ei oikein mah­du. Puunok­sat raapi­vat ja kalli­it sähköpeilit on vaarassa.Myöskin tei­den pin­ta vau­ri­oituu raskaista ajoneuvoista.Teiden kun­nos­tusvel­ka on jo muu­tamia miljardeja.

    Sitä ei tietenkään las­ke­ta, paljonko mak­saa kuop­pi­en aiheut­ta­mat vau­ri­ot autoille.

    Syn­tisiä ovat myös kaupunki­maas­tu­rit. Isokokoisi­na eivät tah­do mah­tua parkkiru­u­tu­i­hin. Ne kol­hi­vat täl­löin jatku­vasti naapuriautoja.Sen takia otan aina rek­ister­inu­meron muis­ti­in, että tiedän mis­tä löy­tyy syyllinen.Niissä yleen­sä myös näkyvyys ulospäin on huono tuulilasin tuke­van sivupi­lar­in takia.

    Iso kum­mas­tus on se, mik­si kaupungis­sa on olta­va maasturi.Samoin se, mik­si auto­jen huip­punopeus on nykyään läh­es 200 km/h. Mis­sä sitä tarvi­taan. Sak­sas­sa yritet­ti­in jo saa­da nopeusra­joituk­sia, mut­ta autote­htaat vastustivat.

  72. No Raimo k just tätä haen että joku kum­ma syy tapah­tuu ja tämä ei toimikkaan ja esim tämä tosi­aan toimii alle 25km/h vauhdis­sa mut­ta mielestäni suo­jateitä on myös isom­mil­la nopeuk­sil­la ja sit kun läh­tee kat­too uusia auto­ja jos­sa on peru­u­tus TUTKA miks niit­ten puskureis­sa on kol­hu­ja ???? Ja joku kyseli että mik­si ei vain peil­iä niin peili näyt­tää aika pienen alueen ker­ral­laan ja jos­sakin tapauk­sis­sa tulee näkökent­tää ja muis­takaa myös se että näil­lä isoil­la autoil­la aje­taan paljon paljon myös muual­lakin kuin pelkäl­lä asfaltil­la ja muis­sakin keleis­sä ku kesäl­lä auringon pais­teessa. Soin­in­vaara ker­ro kuule meille mil­lä estetään nämä itse­murha aja­jat jot­ka ajaa rekko­jen / busse­jen keu­laa ? Ne ne vas­ta riske­jä tääl­lä liiken­teessä on ja todel­la yleisiä kuitenkin ja vahin­goit­taa mon­taa ulkop­uolista ihmistä henkises­ti ja fyysisesti .

  73. Kun kään­nytään jyrkästi oikeaan, yleen­sä kat­so­taan ensin vasem­paan ja sit­ten tiukasti oikeaan, siis sinne, mis­sä sen katvealueen peilinkin pitäisi olla. Mik­si siis pitäisi sil­loin kat­soa jon­nekin muualle? (Tosin jotkut autoil­i­jat eivät edes vilkaise oikealle, sieltä kun tulee vain sitä kevyt­tä liiken­net­tä.) Kun auto ajaa suo­raan, ei oikeal­la jäävä katvealue ole saman­lainen ongel­ma, kos­ka auto ei aja sen alueen yli.

    Peru­u­tuskam­era on yksi niistä lait­teista, jot­ka eivät ole pakol­lisia, mut­ta var­masti hyödyl­lisiä. Pihal­la harakkaa ihail­e­va pikku­lap­si kun ei havah­du piip­paavaan peru­u­tus­varoit­timeen, joka on oikeas­t­aan ter­ve­jalkaisen aikuisen tur­vavä­line. Jäte­huoltoy­htiöt voisi­vat käyt­tää tätä markki­noin­nis­saan eli tar­joisi­vat asi­akkaalle mah­dol­lisu­ut­ta tila­ta pihalleen vain sel­l­aisia jäteau­to­ja, joista peru­u­tuskam­era löytyy.

    Itse näen asian niin, että lapsel­la on oikeus leikkiä ker­rostalonkin pihal­la, mut­ta kenel­läkään ei ole oikeut­ta ajel­la sokkona ton­nien pain­oisel­la lait­teel­la samal­la alueel­la. Kom­men­toi­jis­sa lie­nee niitäkin, jot­ka täl­laises­sakin tilanteessa hyväksy­i­sivät muu­ta­man uhrin, aina­han sitä roiskuu kun rapataan.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Jyri
    Tästä kaikesta voidaan päätel­lä, että ker­to­muk­set Google-autos­ta ovat valetta.

    Tutkimus­fir­ma Gart­ner val­it­si tuos­sa jokunen päivä sit­ten nämä google-autot tämän het­ken yli­hy­pete­ty­im­mäk­si teknolo­giak­si. Niihin uskovil­la on siis edessä raju­ja pet­tymyk­siä kun siiry­tään hypekäyräl­lä eteen­päin dis­il­lu­sion­ment-vai­heeseen. Laa­jalle levin­nyt käyt­töönot­to ei todel­lakaan ole viiden vuo­den päästä, mielu­um­min viiden vuosikymme­nen päästä.

  75. Minus­ta on aivan turhaa selitel­la, etta las­ten paalle voi ajaa sil­la 1000 kg met­al­li­mas­sal­la, jos ne rikko­vat ns. liiken­nesaan­to­ja. Lapset ovat lap­sia. Jos hei­dan paalle saa ajaa, niin kiel­letaan lap­sil­ta yksin kavelem­i­nen jalka­kay­tavil­la ja suo­jateil­la (valo-ohja­tu­il­lakin). Sit­ten saa ajaa niin kuin halu­aa ja aikui­sista ei tarvitse niin valit­taa. Voi ajaa lujem­paa eika tarvitse varoa. Jos aikuinen kaveli­ja rikkoo saan­to­ja, niin kuole­man­ran­gais­tus tai silpou­tu­mi­nen auto­mohkaleen alle on ok. Jotenkin surkeaa argumentointia.

    t. Mikko

  76. Jos jotain hyvää edelli­nen hal­li­tus sai aikaan, ainakin viimein vilkkaim­mat kehä I ja III saati­in perusko­r­jat­tua! Nyt liiken­teen rahat menevät muualle. 

    Liiken­ne­m­i­nis­tere­itä ei ole kiin­nos­tanut edes Konginkaan kolar­in onnet­to­muus­tutkin­nan anta­mat suositukset. 

    Liikku­van poli­isin lakkaut­ta­mi­nen näkyy liiken­nevalvon­nan vähen­e­misenä. Peltipoli­isi on ihan hyvä, mut­ta se ei puhal­lu­ta eikä val­vo raskas­ta liikennettä.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäpeilil­lä ja äänekkäästi varot­taval­la tutkalla (tai kam­er­al­la) on se ero, että lisäpeil­iä pitää kat­soa, samal­la kun pitäisi kat­soa muuallekin.

    Tar­joan edelleen ratkaisuk­si niitä lin­tu­per­spek­ti­ivikam­er­a­jär­jestelmiä. Toki sel­l­aista käytet­täessäkin pitäisi kat­soa muu­takin kuin kam­er­aku­vaa, mut­ta siitä kuvas­ta näkyy kuitenkin yhdel­lä ker­taa kaik­ki auton ympäril­lä tapah­tu­va. Netin videoiden perus­teel­la kuvas­ta näkee hyvin hel­posti kaiken ajolin­jal­la tai lähel­lä sitä ole­van, joten tur­val­lisu­us paranisi ratkai­sev­asti, kun kaiken lähel­lä ole­van näkee yhdestä kuvas­ta mon­en peilin sijasta.

    Voisiko tuol­laisen vaa­tia pakol­lisek­si kaikki­in sel­l­aisi­in ajoneu­voihin, joiden ajamiseen ei riitä pelkkä A- tai B‑ajokortti?

    Tur­val­lisu­u­den paran­tamisen lisäk­si jär­jestelmä helpot­taisi ajamista ahtaas­sa tilas­sa ja aivan eri­tyis­es­ti peruuttamista.

  78. Nojatuoli-auto­su­un­nit­teli­jan kommentti:
    Voiko raskaiden ajoneu­vo­jen etukul­mi­in (ainakin oikean­puoleiseen) lait­taa jois­sakin tapauk­sis­sa ikku­nan. OK, useim­miten vaikeaa. Entä jonkin­laisen hei­jas­tus­näytön sieltä kojetauluun?

    Lap­su­ud­estani, kun Suomes­sa vielä oli brit­ti­au­to­ja, muis­tan kuor­mure­i­ta, jois­sa oli ikku­nat alhaal­la etukulmissa.
    Täy­tyi oikein nos­tal­gis­es­ti googlettaa:
    Austin/Morris/Leyland FG.

  79. mikko siito­nen:
    Jos hei­dan paalle saa ajaa, niin kiel­letaan lap­sil­ta yksin kavelem­i­nen jalka­kay­tavil­la ja suo­jateil­la (valo-ohja­tu­il­lakin)

    Jos type­r­ästi tehdyt lait tap­pa­vat ihmisiä niin syyl­liset löy­tyvät Arka­di­an­mäeltä. Tässäkin kohdin mon­et onnet­to­muudet olisi väl­tet­ty par­il­la pikku lakimuu­tok­sel­la jot­ka edes eivät mak­sa mitään.

    Jalankulk­i­jan pelas­taisi se että oikealle kään­tymi­nen punaisil­la sal­lit­taisi­in autoil­i­joille niinkuin sivistys­mais­sa onkin. Pyöräil­i­jän taasen pelas­taa se että kiel­letään oikeal­ta ohit­ta­mi­nen joka muu­toinkin on aivan älytön tieli­iken­teen epäloogisuus.

    Jos näin olisi niin use­ampi viime aiko­jen uhri olisi elos­sa. Nykyti­lanteen jatkues­sa uhre­ja tulee aivan var­masti lisää tasaiseen tahtiin.

    1. Vaikea ymmärtää, miten jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­ut­ta paran­taisi se, että suo­jati­etä vihreäl­lä ylit­tävän päällpää­sisi aja­maan sil­loinkin, kun autolle palaa punainen.

  80. Min­ul­la on uusi MB-henkilöau­to, jos­sa on paljon uut­ta hienoa tekni­ikkaa. Auto muun muas­sa osaa ohja­ta itseään jos kaistamerk­it ovat näkyvis­sä, pitää tur­vavälin edel­lä ole­vaan, tekee pani­ikki­jar­ru­tuk­sen tarvit­taes­sa, ei anna ylit­tää kaistamerkke­jä ellei kus­ki ole ilmoit­tanut aikeitaan suun­tavilkul­la, 360 asteen kam­era, park­keer­ausautomati­ik­ka jne. Veikkaan, että mon­et näistä varusteista tulee pakol­lisik­si vähitellen.

    Kuor­ma-autois­sa tuol­lainen 360 asteen kam­era olisi aivan ehdo­ton. Se voisi esim. men­nä automaat­tis­es­ti päälle liik­keelle lähdet­täessä vähäk­si aikaa. Toden­näköis­es­ti se olisi säästänyt Meche­linkadun pikku­tytön hengen.

  81. Alanko kalle:
    No Raimo k just tätä haen että joku kum­ma syy tapah­tuu ja tämä ei toimikkaan ja esim tämä tosi­aan toimii alle 25km/h vauhdis­sa mut­ta mielestäni suo­jateitä on myös isom­mil­la nopeuk­sil­la ja sit kun läh­tee kat­too uusia auto­ja jos­sa on peru­u­tus TUTKA miks niit­ten puskureis­sa on kol­hu­ja ???? Ja joku kyseli että mik­si ei vain peil­iä niin peili näyt­tää aika pienen alueen ker­ral­laan ja jos­sakin tapauk­sis­sa tulee näkökent­tää ja muis­takaa myös se että näil­lä isoil­la autoil­la aje­taan paljon paljon myös muual­lakin kuin pelkäl­lä asfaltil­la ja muis­sakin keleis­sä ku kesäl­lä auringon paisteessa.
    ‘snip’

    Tekni­ik­ka kehit­tyy… ja jos hom­ma toimii esim. 50 pros­en­tis­sa, sekin olisi selvä parannus.
    Peili on sekin ihan hyvä eikä sitä kukaan kiel­lä han­kki­mas­ta — ostin just sel­l­aisen, tosin moottoripyörään.

    Ja — kuten olen aikaisem­minkin toden­nut — valvon­nan lisäämi­nen vaikut­taisi paljon eikä mak­sa mitään, päin­vas­toin, val­tio saisi tuloja.

  82. Jori Pus­ka:
    Jalankulk­i­jan pelas­taisi se että oikealle kään­tymi­nen punaisil­la sal­lit­taisi­in autoil­i­joille niinkuin sivistys­mais­sa onkin. 

    AJATUS ON TÄYSIN JÄRJETÖN!!!

    Kun autoil­i­ja kään­tyy punaisil­la oikealle, niin onko hänen katseensa
    a) niis­sä toi­sista suun­nista tule­vis­sa autois­sa, joille palaa vihreät val­ot ja joi­ta kään­tyjän on väistettävä?
    b) kevyen liiken­teen tulosuunnassa??

    Lop­putu­lok­se­na puusilmät autoil­i­jat keilaisi­vat aivan ruti­ini­no­mais­es­ti pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta, kos­ka tui­jot­taisi­vat aivan väärään suuntaan.

    Ajan ja pyöräilen töi­hin (tänään taas hyp­pään rat­ti­in, kun en laiskut­taa enkä viit­si polkea). Taas täl­lä viikol­la olisin jäänyt pyörälääni auton alle, kos­ka joku vajaaä­lyi­nen alykääpiö liiken­nesään­töjä tun­tem­aton ämmä ajoi kän­nykkä poskel­la suo­raan kolmion takaa eteen!

    TÄTÄ TAPAHTUU LÄHES VIIKOTTAIN! Täl­lä alueel­la asuu paljon lap­sia eikä päss­in­päät autoil­i­jat tun­nut käsit­tävät liiken­nesään­nöistä tuon taivaallista! 

    On aivan käsit­tämätön­tä että joku idioot­ti tun­kee kolmion takaa suo­raan eteen! Kun on kään­tymässä oikealle, ei edes vilka­ista, onko oikeal­ta tulos­sa yhtään mitään, katse on kiin­teästi vasemmalla!

    Hit­to min­un pitää hom­ma­ta joku sumu­torvi ja joka ker­ta kun joku tört­töilee, antaa palaa. 

    (Ylitse ei tääl­lä pääse aja­maan, joten heikko­her­moi­set jur­pot joutu­vat pois­tu­maan met­al­li­häkkyrän­sä suo­jista, mikä taas tarkoit­taa sitä että aivan var­masti lataan jur­poa tur­paan ja teen sen vielä ihan mielel­läni! P**&¤%¤%LE! )

  83. Sylt­ty:
    Kun autoil­i­ja kään­tyy punaisil­la oikealle, niin onko hänen katseensa
    a) niis­sä toi­sista suun­nista tule­vis­sa autois­sa, joille palaa vihreät val­ot ja joi­ta kään­tyjän on väistettävä?
    b) kevyen liiken­teen tulosuunnassa?? 

    Kos­ka se väis­tet­tävä kevyt liikenne tulee samas­ta suun­nas­ta kun autotkin sen näkee helpom­min. Eri­tyis­es­ti sen näkee paljon helpom­min kuin takaa tule­van liikenteen.

    Täl­lä yksinker­taisel­la liikennsään­tö­muu­tok­sel­la sekä Tam­pereen että Meche­lininkadun onnet­to­muudet oltaisi­in voitu vält­tää ja kak­si las­ta olisi edelleen hengissä.

    1. Jori Pus­ka: Jos kään­nytään punaisia päin oikealle, pitää väistää vasem­mal­ta tule­via auto­ja ja oikeal­la ole­via jalankulk­i­joi­ta. Varsi­nainen kuolem,anloukku jalankulkijoille.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle Alanko: Volvol­la näyt­tää ole­van vielä kehit­tämistä itseo­h­jau­tu­van auton kanssa. Täl­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, voisiko automati­ikkka kuitenkin varoit­taa siitä, että on aja­mas­sa lapsen kuo­li­aak­si. Kuu­los­d­taa siltä, että jos meil­läsat­tuu ole­maan liiken­teestä kuor­ma-auto­ja, joista ei näe alas oikealle, ei voi kuin tode­ta, että joukko lap­sia uhrataan tämän takia.

    Kyl­lähän nyt on pakko tode­ta, että tässä Osmon avauk­ses­sa on melkoinen ripaus hurskastelua. Ide­olo­giansa mukaises­ti hän löytää yli­a­jon syyn vain autoil­i­joista, joille pitäisi sälyt­tää sekä vas­tuu että kus­tan­nuk­set, vaik­ka näi­hin asioi­hin voisi hel­posti vaikut­taa parem­mal­la kaupunkisuunnittelulla.

    Muis­tu­tan­pa nyt mieli­in, mitä vihreä kaupunkisu­un­nit­telu halu­aa tar­jo­ta seu­raavak­si Taival­lah­den koul­u­laisille. Jos Meche­lininkadun katusu­un­nitel­ma pan­naan toimeen lau­takun­nan halu­a­mas­sa muo­dos­sa, se tarkoit­taa Meche­lininkadun ja Calo­niuk­senkadun kul­man ratikkapysäkin pois­toa. Sen jäl­keen pysäkin suurin yksit­täi­nen käyt­täjäryh­mä eli kaik­ki ratikalla Ruo­ho­lah­teen päivit­täin matkus­ta­vat koul­u­laiset pakote­taan käyt­tämään seu­raavak­si lähin­tä pysäkkiä Apol­lonkadul­la. Käytän­nössä se merk­it­see sitä, että he kaik­ki ylit­tävät päivit­täin men­nen tullen saman vaar­al­lisen Hes­pe­ri­ankadun risteyk­sen, jos­sa pikku­tyt­tö juuri kuoli. Vaaran ris­ki moninker­tais­tuu ker­ta­laakil­la ihan pelkil­lä viranomaistoimilla.

    Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö Putko­nen kehtasi Hesaris­sa väit­tää, että katusu­un­nitel­ma paran­taa jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­ut­ta. Onpa melkoinen väite tätä taus­taa vasten.

  85. Jori Pus­ka: Kos­ka se väis­tet­tävä kevyt liikenne tulee samas­ta suun­nas­ta kun autotkin sen näkee helpom­min. Eri­tyis­es­ti sen näkee paljon helpom­min kuin takaa tule­van liikenteen.

    Täl­lä yksinker­taisel­la liikennsään­tö­muu­tok­sel­la sekä Tam­pereen että Meche­lininkadun onnet­to­muudet oltaisi­in voitu vält­tää ja kak­si las­ta olisi edelleen hengissä.

    Kuvitel­laan­pa het­ki. Kuor­ma-auto seisoo risteyk­sessä odot­ta­mas­sa kään­tymistä oikealle. Palaa punainen. Kus­ki kat­soo, onko vasem­mal­ta tulevas­sa liiken­nevir­ras­sa katko, joka sal­lisi liik­keelle lähdön ja kään­tymisen oikealle. Het­ken päästä viimeinen auto menee ohi ja kus­ki painaa kaasua.

    Mikä uno­h­tui? Se OIKEALTA läh­estyvä pyöräil­i­jä tai jalankulk­i­ja, jolle palaa vihreä valo.

    Suo­ma­laises­sa liiken­nekul­tu­uris­sa oikealle kään­tymisen sal­lim­i­nen päin punaista johtaisi siihen, että jalankulk­i­jat eivät pää­sisi enää kadun yli tai he liiskaan­tu­isi­vat oikealle kään­tyvien auto­jen alle, kun autoil­i­ja keskit­ty­isi vasem­mal­ta tule­vi­in autoi­hin ja kaa­sut­taisi kevyen liiken­teen yli. Toki ihan vahingossa.

    Autoille voidaan harki­ta lisäe­tu­ja sit­ten, kun autoil­i­joil­ta onnis­tuu nyky­is­ten sään­tö­jen noudattaminen.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Jori Pus­ka: Jos kään­nytään punaisia päin oikealle, pitää väistää vasem­mal­ta tule­via auto­ja ja oikeal­la ole­via jalankulk­i­joi­ta. Varsi­nainen kuolem,anloukku jalankulkijoille. 

    Kuten jo yllä sanoin kysymys on siitä kumpi johtaa tur­val­lisem­paan lop­putu­lok­seen: se että autoil­i­ja väistää liiken­net­tä etu­vi­is­tossa vai se että autoil­i­ja väistää takaa tule­vaa liikenettä.

    Vähänkään loogiseen ajat­telu­un kykenevältä tässä ei pitäisi olla mitään mietittävää.

    1. Jori.

      Onhan sen autoil­i­jan edelleen väis­tet­tävä sitä “takaa tule­vaa liiken­net­tä” vaik­ka saisi ajaa päin punaista val­oa. Vai tarkoi­tatko, että päin punaista kään­tyvän ei tarvit­sisi enää väistää jalanku­likjoi­ta ja pyöräil­i­jöitä vaan saisi ajaa vapaasti päälle? Esi­tyk­sesi myös tarkoit­taisi, ettei jalankulk­i­jal­la olisi koskaan tur­val­lista yli­tys­mah­dol­lisu­ut­ta. Nyt on valitet­tu, että molem­mille paloi vihreä valo. Esität, että tämän tilanteen pitäisi olla aina. päälle.

  87. Oman pohd­in­tani tulos, kan­natan teknolo­gia­ratkaisu­ja. Mut­ta ne pitäisi tuot­taa mah­dol­lisim­man “arkises­ti”. Sen pitäisi olla laite, joka han­ki­taan muiden ostosten mukana “karkki­tiskiltä”. Ei mitään päiv­i­tyk­siä. Ei lok­i­ti­eto­ja. Ei yhteyk­siä mihinkään ulko­maail­maan. Lait­teen osoit­tautues­sa kehnok­si oste­taan uusi. Kulut­ta­jat ja autoil­i­jat pitäisi hukut­taa lait­teisi­in, run­sauden­pu­laa. Vrt. puhe­limet ja (muutkin) pelit ja viihde. Ei liian mon­imutkaista ja byrokraat­tista. Ei edes mitään ser­ti­fikaat­te­ja. Markki­nae­htois­es­ti. Vaku­u­tusy­htiöt mukaan tuot­ta­maan markki­nae­htoisu­ut­ta kuten Osmo aiem­min ehdotti.

  88. Monis­sa mais­sa voi kyl­lä kään­tyä päin punaisia oikealle, mut­ta vain jos risteys on tyhjä. Eli kaikkia on väistettävä.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Jori Pus­ka: Jos kään­nytään punaisia päin oikealle, pitää väistää vasem­mal­ta tule­via auto­ja ja oikeal­la ole­via jalankulk­i­joi­ta. Varsi­nainen kuole­man­loukku jalankulkijoille.

    Joo ei ole. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tuol­lainen jär­jestelmä toimii oikein hyvin. Miten type­r­ät amerkikkalaiset repub­likaa­ni­au­toil­i­jat pystyvät väistämään jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suo­ma­laiset autoil­i­jat Nur­mi­järveltä eivät sel­l­aiseen pystyisi?

  90. Jalankulk­i­ja: Käytän­nössä se merk­it­see sitä, että he kaik­ki ylit­tävät päivit­täin men­nen tullen saman vaar­al­lisen Hes­pe­ri­ankadun risteyk­sen, jos­sa pikku­tyt­tö juuri kuoli. 

    Pikku­tyt­tö kuoli Pohjoisen Hes­pe­ri­ankadun ja Meche­lininkadun kul­mas­sa. Mik­si ihmeessä Taival­lah­den koul­u­laiset kiertäi­sivät sen kaut­ta? Eteläi­nen Hes­pe­ri­ankatu tai Museokatu on paljon lyhyem­pi reitti.

    Ei kai oma pysäk­ki ja parkkipaik­ka ole katkol­la, vai mik­si ihmeessä Jalankulk­i­ja yrit­tää sumuttaa?

  91. Osmo Soin­in­vaara: Sivistys­mais­sa liikenne pysähtyy, jos olet jäänyt suo­ja­tien eteen

    Vain jos on jäänyt sen suo­ja­tien eteen, jon­ka yli ollaan aja­mas­sa, mut­ta ei ris­teävää tietä ylit­tävän suo­ja­tien eteen, jon­ka yli en aio kään­tyä. Turha ottaa sivistyneisyysar­gu­ment­te­ja, kun puhe on loogi­sista mahdollisuuksista.

    1. Todet­takoon, että Hel­sngis­sä pyritään jalankulk­i­joiden tilan­net­ta paran­ta­maan sil­lä, että jalankulk­i­ja pääsee liik­keelle ennen kään­tyvää autoa, jol­loin val­ois­sa odot­ta­va ehtisi selvästi van­hankin kuor­ma-auton näkökent­tään. Main­is­tus­sa risteyk­sessäö tätä jalankulk­i­jalle vain vihreä ‑aikaa on 11 sekntia.

  92. Pekka Pes­si: Pikku­tyt­tö kuoli Pohjoisen Hes­pe­ri­ankadun ja Meche­lininkadun kul­mas­sa. Mik­si ihmeessä Taival­lah­den koul­u­laiset kiertäi­sivät sen kautta?Eteläinen Hes­pe­ri­ankatu tai Museokatu on paljon lyhyem­pi reitti.

    Ei kai oma pysäk­ki ja parkkipaik­ka ole katkol­la, vai mik­si ihmeessä Jalankulk­i­ja yrit­tää sumuttaa?

    Tarkoi­tatko, että Pohjoisen Hes­pe­ri­ankadun kul­ma on ain­oa koh­ta, jos­sa voi jäädä auton alle ja siitä kään­tyvät kuor­ma-autot ovat ain­oi­ta, jot­ka voivat ajaa koul­u­lais­ten päälle? Kas kun sama kiivas liikenne rul­laa pitkin Meche­lininkat­ua etelään ja pohjoiseen hur­jaa vauh­tia (= enem­män mitat­tu­ja ylinopeuk­sia kuin muual­la). Nyt koul­u­laiset pää­sevät Calo­niuk­senkadun pysäkille tur­val­lisil­la val­oil­la ja yhdel­lä ajokaistan yli­tyk­sel­lä. Apol­lonkadun pysäkille joutuu ylit­tämään Meche­lininkadun molem­mat kai­stat (kadunkul­mas­ta riip­pumat­ta) ja lisäk­si yhden ajokaistan Runeberginkadulla.

  93. newyork­ista: Joo ei ole. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tuol­lainen jär­jestelmä toimii oikein hyvin. Miten type­r­ät amerkikkalaiset repub­likaa­ni­au­toil­i­jat pystyvät väistämään jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suo­ma­laiset autoil­i­jat Nur­mi­järveltä eivät sel­l­aiseen pystyisi?

    Yksi ero Suomen ja Yhdys­val­to­jen välil­lä tulee heti mieleen: Yhdys­val­lois­sa kaupun­ki voi jär­jestää liiken­nevalvon­nan oman poli­isi­laitok­sen kaut­ta, Suomes­sa poli­isi on val­tion eikä val­tio­val­taa kiin­nos­ta, miten Helsin­gin kaduil­la aje­taan. Yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan ain­oa asia, joka saa suo­ma­laiset aja­maan sään­tö­jen mukaan on näkyvis­sä ole­va poliisiauto.

  94. Kiin­teistön seinään voisi asen­taa liiken­nepeilin, joka näyt­tää sekä suo­ja­tien että jalka­käytävää pidem­mälle taak­sepäin. Näin autoil­i­ja ehtisi reagoi­da myös läh­estyvään span­dex-pyöräil­i­jään tai mopoon.

    Kiin­teistö, läheinen koulu tai asukkaat voisi­vat mak­saa sen itse (ei ole kallis, olen itse asen­tanut sel­l­aisen oma­lle kiin­teistötiel­leni), jol­loin ei tarvit­sisi odot­taa byrokra­t­ian vuok­si. Kiin­teistön omis­ta­ja var­maankin ymmärtäisi saa­mansa goodwillin.

  95. newyork­ista: Joo ei ole. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tuol­lainen jär­jestelmä toimii oikein hyvin. Miten type­r­ät amerkikkalaiset repub­likaa­ni­au­toil­i­jat pystyvät väistämään jalankulk­i­joi­ta, mut­ta suo­ma­laiset autoil­i­jat Nur­mi­järveltä eivät sel­l­aiseen pystyisi? 

    Haa! Vaikut­taisi pikaisel­la selailul­la jot­ta (myös) jenkeis­sä suh­teet­toman suuri osu­us kevyen liiken­teen tur­mista tapah­tuu right turn on red ‑johdan­nai­sis­sa. (lähde: kuka välit­tää, löy­tyy kyl­lä jos kiin­nos­taa, ja vielä kun on nur­mi­järveläisen maalaisjär­jen mukainen niin vielä vähem­män kiin­nos­taa sinän­sä läh­teet, lähde­ti­eto­ja yliar­voste­taan, parem­pi olisi lait­taa vaik­ka haku­sanat uni­ver­saalin tietokan­taan eli inter­neti­in ja sukkela selaa­ja ja luk­i­ja muo­dostaa oman käsi­tyk­sen­sä asi­as­ta ennen kuin ehtii kissaa sanoa.)

  96. “ain­oa asia, joka saa suomalaiset” 

    Hei siis­tii, pösilöyleistys! No jos mäkin sitten: 

    Ain­oa asia, joka saa vihreän syömään lihaa, on ide­olo­gian hylkäämi­nen ja lahkos­ta eroami­nen. Meniks tääkin oikein?

  97. newyork­ista: Joo ei ole. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tuol­lainen jär­jestelmä toimii oikein hyvin. 

    Määrit­tele “hyvin”.

    Ensim­mäisenä tulee mieleen, että siel­lä ei ihan hirveän paljoa edes käve­leskel­lä tai pyöräil­lä. Eteläi­nen osa maas­ta on lisäk­si niin kuumaa, ettei polkupyöräi­ly about 40 asteen auringonpais­teessa ole mikään jär­jelli­nen vaihtoehto.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäpeilil­lä ja äänekkäästi varot­taval­la tutkalla (tai kam­er­al­la) on se ero, että lisäpeil­iä pitää kat­soa, samal­la kun pitäisi kat­soa muuallekin. 

    Ja kuten eräässä postauk­ses­sa olev­as­ta linkistä näkee, kyl­lä kuor­ma-autois­sa on jo paljon peile­jä ja ne ovat pakol­lisia (jut­telin eilen yhden kuor­ma-autokuskin kanssa) — eli ei lisää peilejä.

    1. Nämä peilit eivät ole pakol­lisia ennen vuot­ta 2000 rek­isteröidyis­sä kuor­ma-autois­sa. Minus­ta sel­l­aisel­la ei pitäisi saa­da ajaa kaupungeis­sa, jois­sa pitäisi kuitenkin nähdä ulos.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä peilit eivät ole pakol­lisia ennen vuot­ta 2000 rek­isteröidyis­sä kuor­ma-autois­sa. Minus­ta sel­l­aisel­la ei pitäisi saa­da ajaa kaupungeis­sa, jois­sa pitäisi kuitenkin nähdä ulos.

    Kaupungis­sa taitaa saa­da ajaa myös autoil­la, jois­sa ei ole vilkku­ja. Nekään kun eivät ole olleet aina pakol­lisia. Suun­tamerkkin antamiseen oli aikanaan mui­ta menetelmiä, ja sil­loin vaa­di­tut varus­teet riit­tävät niihin autoi­hin myös tänään liikennekäyttöön.

  100. Jouni Mar­tikainen: Kaupungis­sa taitaa saa­da ajaa myös autoil­la, jois­sa ei ole vilkku­ja. Nekään kun eivät ole olleet aina pakol­lisia. Suun­tamerkkien antamiseen oli aikanaan mui­ta menetelmiä, ja sil­loin vaa­di­tut varus­teet riit­tävät niihin autoi­hin myös tänään liikennekäyttöön. 

    Riit­tävät kyl­lä, mut­ta autossa pitää olla rek­isteröin­tivuo­den mukaiset varus­teet eli suun­tavilkut­tomat autot ovat jo noin 60-vuo­ti­ai­ta (jos uudem­mis­sa vilkkua ei käytetä, se johtuu kul­jet­ta­jas­ta) ja kädel­lä annet­taval­la suun­tamerkil­lä kulke­vat var­maan jo yli 80-vuo­ti­ai­ta eli niitä on niin vähän, että liiken­netur­val­lisu­u­teen niil­lä ei ole vaikutusta.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä peilit eivät ole pakol­lisia ennen vuot­ta 2000 rek­isteröidyis­sä kuor­ma-autois­sa. Minus­ta sel­l­aisel­la ei pitäisi saa­da ajaa kaupungeis­sa, jois­sa pitäisi kuitenkin nähdä ulos. 

    Luu­len­pa, että noin van­hat ovat kooltaan niin vaa­ti­mat­to­mia ja lukumäärältään vähäisiä, että ne eivät aiheuta ongelmia.

  102. Miten suur­ta ajonopeut­ta saa polkupyöräil­i­jä käyttää
    a) kaupun­gin kadulla,
    b) pyörätiellä,
    c) jalankulk­i­joiden kanssa jae­tul­la pyörätiel­lä (kumpaisellekin ryh­mälle oman kaistaleen erot­tel­e­van jakovi­ivan kera) tai
    d) jalankulk­i­joiden kanssa jae­tul­la pyörätiel­lä (ilman em. jakoviivaa),
    e) jalkakäytävällä,
    jos hän ei ole siel­lä, sil­lä käytäväl­lä, kadul­la tai tiel­lä, tai niiden risteyk­si­in valoisaan/hämärän/pimeän aikaan saa­pues­saan yksin, eikä käytä val­o­ja tai edes hei­jas­timia, kat­seen­sa suun­tautues­sa ajoasen­non takia tien pintaan?

    Mitä virkkaa asi­as­ta Osmo? Tarvi­taanko fil­larei­hinkin tör­mäyk­sen­estoau­tomati­ikkaa vai mitä? Nykyisel­lä vähältä-piti-tapausten määräl­lä ei mene var­maankaan kauan, kun koh­ta jo seu­raavak­si saadaan aikaan myös fil­lar­istien itse tuot­tamia ruumiita …

    Fil­lar­isti, joka ajaa esimerkik­si nopeudel­la 40 km/h, ete­nee 11.1 metrin matkan 1.0 sekun­nis­sa, joten tuol­laista on varsinkaan jonkin raken­nuk­sen kul­man, puun tai pen­saan takaa täysin mah­do­ton ajois­sa ainakaan autos­ta havai­ta. Jos nopeus on 30 km/h, on vas­taa­va, sekun­nis­sa kul­jet­tu mat­ka 8.3 metriä. 

    Moi­set pyörien ajonopeudet voivat sopia pitkille suo­rille maantien reunalle, mut­ta eivät pääkaupunkiseudulle tai katu­verkon tahi kevyen liiken­teen kulkuteille, mis­sä jalankulk­i­joitakin liikkuu. Noil­la nopeuk­sil­la myös fil­lari tulee jalankulk­i­jan tai autoil­i­jaan näh­den (esim. auton peilistä kat­soen autoil­i­jan näkökent­tään sen kovin pienek­si osasek­si) takaa lähelle aivan liian nopeasti, varsinkin, jos auto on koh­ta kään­tymässä ja liiken­teessä pitää monia muitakin suun­tia tarkkailla. 

    Kaupunki­imme on kyl­vetty use­am­paan paikkaan aivan käsit­tämät­tömiä kärkikolmioi­ta (var­maankin vihrei­den aloit­teista) tuo­den autoil­i­jalle väistämisvelvol­lisu­u­den pyöri­in näh­den paikois­sa, jois­sa heitä on autos­ta käsin liki mah­do­ton nähdä, ellet autoil­i­ja aja ensin pyörätien/suojatien päälle, ja sit­tenkin kään­tele päätään kuin jokin nopeali­ikkeinen pöllö. 

    Miten ihmeessä tuol­laiset päätök­set on saatu hyväksytet­tyä? Pyörän sat­u­las­ta on paljon helpom­paa havai­ta autot ympäril­lään kuin päin­vas­toin, ainakin jos ajaa kaupunki­in ja kaupunki­a­joon tarkoite­tul­la pyöräl­lä, jol­lais­es­ta min­ul­lakin on kokemusta.

    1. Polkupyörää kos­kee sama nopeusra­joi­tus kuin ajo­radal­la ajavaa autoa, ellei sitä ole liiken­nemerkil­lä toisin määrät­ty. Kärkikolmio suo­jaa pyörää samoil­la reit­eil­lä kuin autojakin.

  103. Ennen ku soin­in­vaara yhtää rupeat enem­pää selit­tää että mis­sä saa ajaa ja mil­lä niin ota nyt ihan oikeesti asioista selvää ennen ku alat selitää pas***. Ja sitte mieti sitä että ei raskasli­ikenne sais muka ajaa kaupungis­sa mil­läs se sun maito purkkia sit­ten sinne kaup­paa viedää hevosel­la vai ? Ja se peili ei todel­lakaan oo tul­lu pakol­lisek­si 2000 vaan 2007

    1. Oli puhe 16 vuo­ta van­hoista kuor­ma-autoista, joista ei näe ulos. Peilit tuli­vat pakol­lisik­si 2008 , mut­ta ne on sen jäl­keen vaa­dit­tu jälki­asen­net­taviksi kaikki­in täl­lä vuosi­tuhan­nel­la käyt­töön otet­tui­hin autoihin. 

  104. “Minus­ta sel­l­aisel­la ei pitäisi saa­da ajaa kaupungeis­sa, jois­sa pitäisi kuitenkin nähdä ulos.” 

    No hyvinkin mitä käyt­töli­iken­teeseen tulee, mut­ta hel­vettiäkö sää siit­tä tääl­lä kitiset. Säähän olet vaikut­ta­ja. Koi­ta siis jumalau­ta vaikuttaa. 

    “niitä on niin vähän, että liiken­netur­val­lisu­u­teen niil­lä ei ole vaikutusta.” 

    Jep. Ja muu­ta­mankin har­rastea­joneu­von omis­ta­neena voin myös vaku­ut­taa, ettei näil­lä vehkeil­lä lähde­tä muutenkaan kyrvä otsas­sa per­jan­tain neljän­ruuhkaan psykopaat­teina tap­pa­maan viat­to­mia jalankulk­i­joi­ta — eikä edes (tosin no joo aika har­vo­ja, mut­ta kuitenkin) liiken­nesään­nöistä piit­taa­mat­to­mia egoistipyöräilijöitä. 

    Joten lop­puka­neetik­si klassi­nen lausah­dus, johon kaik­ki (eli siis jopa kaltaiseni patakon­ser­vati­ivi­nen, antivihreä ja läpimätä sat­un­naisautoil­e­va paskama­hakin) voinevat yhtyä: 

    HEY, CAN’T WE ALL JUST GET ALONG?

  105. Tyyp­illi­nen vaarati­lanne ainakin omas­sa ajos­sa on seu­raa­van­lainen: val­ot ovat olleet pitkään vihreät ja “vielä ehtii kään­tyä oikealle” — tässä tilanteessa taas val­ot ovat olleet myös jalankulk­i­jalle tai pyöräil­i­jöille vihreät jo jonkin aikaa ja mah­dol­lis­es­ti jalankulk­i­jal­la on sama aja­tus — men­nään nyt kun vielä ehtii. Täl­löin kuitenkin havain­to tehdään liik­keessä — katvealueet liikku­vat jatku­vasti, esim.puu, main­os­taulu tai lumipenk­ka voi peit­tää ihmisen näkymästä.

    Jos suo­jati­estä pitäisi tehdä infor­maa­tiomielessä tur­valli­nen paik­ka (= vihreä tarkoit­taa että on tur­val­lista ylit­tää tie), niin yksi vai­h­toe­hto voisi olla myös se, että jalankulk­i­joiden val­ot ovat todel­la lyhyt “pulssi” joka tulee vas­ta kun autot ovat pysähtyneet. Täl­löin auto­jen valo vai­h­tuu vihreäk­si vas­ta kun jalankulk­i­joiden valo on ollut het­ken aikaa punaisel­la ja risteyk­sessä odot­ta­neet ovat toden­näköis­es­ti päässeet jo ylitse. Lisää odotu­saikaa ei tulisi kuin muu­ta­ma sekun­ti autoille, mut­ta tämä kom­pen­soi­tu­isi sil­lä että jalankulk­i­joiden vihreät ovat lyhyem­mät eikä kään­tyessä tarvit­sisi miet­tiä väistämisvelvol­lisu­ut­ta, kos­ka jalankulk­i­joiden valo on jo punaisel­la ollut tarpeek­si kauan risteyk­sen tyhjentymiseksi.

    Täm­möi­nen sään­tö ei tietenkään estäisi aikuisia kävelemästä päin punaista, mut­ta tärkein kohderyh­mä tässä ovatkin lapset, jot­ka eivät vielä osaa kyseenalais­taa virheän val­on tur­val­lisu­ut­ta samaan tapaan kuin aikuinen osaa.

    YLE Puhe radiokanaval­la muuten haas­tatelti­in jotain asiantun­ti­jaa, joka oli sitä mieltä, että samanaikaisten vihrei­den pois­t­a­mi­nen lisäisi autoli­joiden halua ajaa päin punaista. Epäilen itse tätä suuresti, kos­ka eivät ne val­ot nytkään aina loogisia ole ja en silti koe tarvet­ta ollessani eri mieltä val­o­jen kanssa ajaa punaisia päin ja toisaal­ta, autol­la ajaes­sa oikealle kään­tymi­nen on todel­la stres­saavaa kun siel­lä voi olla samaan aikaan vaik­ka mitä päälle — pysähtymi­nen ja risteyk­sen tyhjyy­den tarkas­t­a­mi­nen­han olisi edessä kuitenkin. Por­ras­tus selkeyt­täisi tilan­net­ta huo­mat­tavasti ja tek­isi kään­tymis­es­tä suju­vam­paa ja tur­val­lisem­paa, etenkin sil­loin kun val­ot ovat vihreänä olleet jo het­ken aikaa. Tämähän on se liiken­neval­o­jen alku­peräi­nen tarkoi­tuskin ollut — antaa vinkkiä siitä mil­loin risteysalueelle voi ajaa. Lisäk­si jalankulk­i­joiden risteyk­sis­sä on nykyään painikkei­ta, joil­la jalankulk­i­ja pystyy “ilmoit­ta­maan” että on risteyk­sessä joten tyhjää risteystä varten ei edes tulisi mitään hidastet­ta nykyti­laan verrattuna.

    1. Maini­tus­sa onnet­to­muus­risteyk­sessä on jalankulk­i­joille vihreä valo 11 sekun­tia ennen kuin oikealle kään­tyville syt­tyy vihreä valo. Tarkoi­tus on, että jalankulk­i­ja on näkyvil­lä. Kun vihreä valo alkaa vilkkua, kään­tyvälle autolle on punainen, joten tilan­net­ta, jos­sa molem­mat yrit­tävät ehtiä viimeisil­lä vihreil­lä yli, ei pitäisi syntyä.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Oli puhe 16 vuo­ta van­hoista kuor­ma-autoista, joista ei näe ulos. Peilit tuli­vat pakol­lisik­si 2008 , mut­ta ne on sen jäl­keen vaa­dit­tu jälki­asen­net­taviksi kaikki­in täl­lä vuosi­tuhan­nel­la käyt­töön otet­tui­hin autoihin. 

    Kävin äsken ulkona lenkil­lä ja tulin koti­in n. klo 21:12. Viimeiset kuusi pyöräil­i­jää seit­semästä, jot­ka tuol­la ulkona hämärässä jalankulk­i­jana näin, ajoi­vat ilman minkään­laisia val­o­ja tai hei­jas­timia, ja sen seit­semän­nen ajo­va­lo oli aika onneton otsalamp­pu. Taakse vilka­istes­sani en tuol­lakaan fil­lar­is­til­la voin­ut mitään kun­nol­lista hei­jastin­ta havaita. 

    Mik­si kun­nol­liset val­ot ja hei­jas­timet eivät ole pyöris­sä pakol­lisia varustei­ta, joiden kun­toa ja ole­mas­saoloa valvotaan ja joi­ta ilman pyörän myymi­nen ja ost­a­mi­nen veisi kau­pan molem­mat osa­puo­let leivät­tömän pöy­dän äärelle? Pyöräil­i­jä saat­taa vielä kuvitel­la että joku (siis autoil­i­ja) hänet näkee, kun hänkin ker­ran voi havai­ta autot. Tuo on aivan usko­ma­ton harhaluulo! 

    Pitääkö tämänkin asian tärkeys huo­ma­ta vas­ta sit­ten kun ruumi­ita on jo saatu taas jälleen ker­ran use­ampia aikaan?

    Autol­lakin liikku­vana voin vain tode­ta, että näitä hämärän keskeltä ilman val­o­ja ja hei­jas­timia yllät­täen eteen, etu­vi­is­toon tai kään­tyessä sivulle ilmestyviä fil­lare­i­ta on autoil­i­jan ERITTÄIN vaikea havai­ta niin pimeäl­lä kuin jo sitä ennen, illan hämär­tyessä. Mitä tälle ongel­malle ja ilmeiselle vaar­alle voidaan tehdä?

  107. Sakke, val­ot ja hei­had­timet ovat pyörässä pakol­lisia. Kyse on vain siitä, että poli­isi ei val­vo niitä, ei mis­tään muus­ta. Asenne on jäi jäänyt ajalta,jolloin calot oli­vat surkei­ta pat­ter­isyöp­pöjä. Kuitenkin ledi­en aikana val­o­jen tekni­ik­ka on niin kehittynyttä,että mitään syytä jät­tää se kympin tai kah­den tuikku kaup­paan ei ole.

    Uuis­sa polkupyöris­sä on aina hei­jas­timet. Valo pitää ostaa erikseen,koska niitä on sato­ja erilaisia.

    Itse ihmette­len muuten ihan samaa, en siis valvon­nan puutetta,vaan val­ot­tomien pyörien itsetuhoisuutta.Mielestäni valo kuu­luu jo ensim­mäiseen apu­rat­tail­la varustet­tuun polkupyörään.

  108. Ter­ve,

    On ole­mas­sa sel­l­ainen yksinker­tainen kay­tan­to. Kat­so mita edessa ja sivul­la tapah­tuu. Luo­ta siihen, etta takana tule­va kayt­taa jarkeaan, ja kat­soo samal­la lail­la. Niin se toimii.

    t. Mikko

    ps. ma tiedan, ettei tama toi­mi Suomes­sa (Sylt­ty yms.).

  109. Ja Alanko Kalle. Jata ne maitop­urk­it aja­mat­ta, jos et niita ihmis­ten paalle aja­mat­ta saa perille.

    t. Mikko

  110. Tero Tolo­nen: Jos suo­jati­estä pitäisi tehdä infor­maa­tiomielessä tur­valli­nen paik­ka (= vihreä tarkoit­taa että on tur­val­lista ylit­tää tie), niin yksi vai­h­toe­hto voisi olla myös se, että jalankulk­i­joiden val­ot ovat todel­la lyhyt “pulssi” joka tulee vas­ta kun autot ovat pysähtyneet.

    Hyvä havain­to, että vihreä valo antaa väärän viestin. Peri­aat­teessa autoille ja jalankulk­i­joille yhteisen vihreän val­on kanssa ident­ti­nen tilanne on, kun autoille vilkkuu keltainen ja jalankulk­i­joiden val­ot ovat pois päältä — mut­ta jälkim­mäisessä tilanteessa ollaan toden­näköis­es­ti varovaisempia.

  111. Makei­dis: Liiken­neympyrä joka paikkaan mihin se vaan on toteutettavissa. 

    Liiken­neym­päröis­sä toisaal­ta aje­taan aika suo­raan, jos vain reikä löy­tyy, eli kevyt liikenne on hel­posti tulil­in­jal­la. Ehkä se vähempi säätämi­nen sit­ten vapaut­taa lisää henkisiä resursseja..?

  112. Ville: Toisaal­ta jos jalankulk­i­joi­ta ei ole, ei jalankulk­i­joille tarvi­ta vihreää ollenkaan (sen­sori tai painonappi). 

    Pyöräil­i­jöille pain­on­apit ovat aikamoista ket­tuilua. Olisi kiva nähdä edes yksi risteys, jos­sa pain­on­apit oli­si­vat autoilijoille.

    Jouni Mar­tikainen: Kaupungis­sa taitaa saa­da ajaa myös autoil­la, jois­sa ei ole vilkku­ja. Nekään kun eivät ole olleet aina pakollisia. 

    Kaupungeis­sa ajaa ihan hem­metisti autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät aina käy­tyä vilkku­ja, vaik­ka se onkin pakol­lista. Hei­dän alleen on yllät­tävän help­po kävel­lä tai ajaa etenkin liiken­neympyröis­sä eikä tätä vartenn tarvitse harhaut­taa itseään kännykällä.

    1. Liiken­neympyr­fässä fil­lar­il­la on etuoikeus AINA olet­taen, että käyt­tää kevyen liiken­teen väylää. Sitä ei vilkun käyt­tö muu­ta miksikään.

  113. Tuli tuos­sa vähän aikaa sit­ten ajet­tua pyöräl­lä Van­taalle ennestään tun­tem­at­tomaan paikkaan ja en kyl­lä ihmettele, mik­si autoil­i­jat pitävät pyöräil­i­jöitä tört­töil­i­jöinä. Toisaal­ta autoil­i­jat eivät lainkaan ymmär­rä, mik­si näin on. Heille­hän kaik­ki on hyvin — koko tiestö on raken­net­tu hei­dän ajo­mukavu­ut­taan silmälläpitäen.

    Ensin­näkin on san­ot­ta­va, että pyöräil­i­jän tavoit­teena on säi­lyt­tää edes jonkin­lainen mielekäs keski­a­jonopeus. Kyseessä on kulku­vä­line eikä seison­tavä­line. Tarkoi­tus olisi siis liikkua eikä seistä jatku­vasti jal­ka maas­sa. Ennus­tan tämän seikan uno­htu­van tätä kom­men­toivil­ta ja alkaa val­i­tus liian suures­ta ajonopeud­es­ta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse.

    Varsi­nais­es­ti asiani asia oli se, että kun ei päässyt aja­maan kevyelle liiken­teelle pyhitetyl­lä alueel­la, reit­ti oli täyn­nä kuollei­ta kul­mia, punaisia nap­pi­val­o­ja, alas-ylös­mäk­iä, täysin ennakoimat­tomis­sa ole­via sokko­risteyk­siä ja mutkia eikä ajor­e­it­tiä paikoit­tain voin­ut suun­nitel­la kym­men­tä metriä pidem­mälle, vaik­ka kuin­ka yrit­ti tähys­tää ja miet­tiä. Näi­den kaikkien ongelmien pääasialli­nen syy oli se, että kevyen liiken­teen tiet kiemurte­liv­at autotei­den ja parkkipaikko­jen ympäri ja alitse. Täl­lä ker­taa ei tosin tarvin­nut vuoroko­rt­telein vai­hdel­la pyörätieltä yhdis­tetylle pyörätielle ja ylitel­lä jatku­vasti autoti­etä, kos­ka kyseessä ei ollut kort­te­likaupun­ki. Auto­tien puolen valin­nas­sa toki tarvit­ti­in nor­maalia pyöräil­y­selvänäkemistä, kos­ka tie hävisi mäkien ja mutkien taakse eikä opastei­ta ollut. Tämä ei onnis­tunut — yleen­sä kyse on vain reitin oppimisesta.

    Jos siis pyöräil­i­jät tört­töilevät ja hor­toil­e­vat liiken­teessä, oikea ongel­ma on yleen­sä siinä, että heille tarkoitet­tu liiken­nein­fra on täysin jär­jetön­tä. Pyöräil­i­jöi­den liiket­tä voi olla vaikea­ta ennus­taa, kos­ka heille itselleen on minkään­lainen ennakoi­va ajo­ta­pa tehty erit­täin vaikeak­si. Tässä maas­sa ei ajaisi autol­la kukaan, mikäli autoti­et oli­si­vat lähellekään tuollaisia.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Liiken­neympyr­fässä fil­lar­il­la on etuoikeus AINA olet­taen, että käyt­tää kevyen liiken­teen väylää. Sitä ei vilkun käyt­tö muu­ta miksikään. 

    Hyvä tietää.
    Tietävätkö tämän myös autoil­i­jat, jot­ka eivät osaa tilanteessa edes vilkkusääntöjä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *