Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.8.2015

Se alkaa taas. En pää­se kokouk­seen, kos­ka olen levit­tä­mäs­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa Tam­pe­reel­la. Mik­ko Säre­lä menee. Tämän takia tämä raport­ti tulee vähän myö­häs­sä ja on kursorinen

Lausun­to luon­non­suo­je­luoh­jel­ma 2015–2024 ja metsäverkostoselvityksestä. 

Tämä on sovit­tu pan­ta­vak­si pöy­däl­le, joten tutus­tun myö­hem­min. Lausun­to­luon­nok­ses­sa ei mer­kit­tä­viä kannanottoja.

Hie­ta­lah­den­ran­nan, Telak­ka­ka­dun ja Eiran­ran­nan liikennesuunnitelma

Kuto­sen ratik­ka jat­ke­taan Eiran ran­taan ja Her­ne­saa­reen. Rati­kan tiel­tä pois­tuu 70 pysä­köin­ti­paik­kaa kadun­var­res­sa. Fil­la­reil­le on 1,5 met­riä leveät yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat molem­mil­la puo­lil­la. Kun Her­ne­saa­reen lai­te­taan asun­to­ja vii­del­le tuhan­nel­le uudel­le asuk­kaal­le ja pari­tu­hat­ta pysä­köin­ti­paik­kaa, auto­lii­ken­ne tulee ruuh­kau­tu­maan pahas­ti. Auto­puo­lue on halun­nut tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä ruuh­kaut­taa myös rati­kat otta­mal­la niil­tä pois oman kais­tan­sa, mut­ta esit­te­li­jä esit­te­lee näin.

Lausun­to HSL:n alus­ta­vas­ta talous- ja toimintasuunnitelmasta

HSL:ssä suun­ni­tel­laan erit­täin suu­ria tarif­fin­ko­ro­tuk­sia (7,8 %). Tätä pel­kä­sin­kin, kun Espoo änke­si suu­rim­man osa Espoo­ta samaan tarif­fi­vyö­hyk­kee­seen Hel­sin­gin kans­sa. Sen sijaan, että Espoon mak­sut las­ki­si­vat Hel­sin­gin tasol­la, aio­taan nos­taa Hel­sin­gin mak­sut seu­tu­li­pun tasol­le. Esit­te­li­jä vas­tus­taa. Suu­ri kiis­ta kos­kee myös sitä, miten tekeil­lä ole­vat ja val­mis­tu­vat suu­ret infrain­ves­toin­nit vai­kut­ta­vat lipun hin­toi­hin. Auto­lii­ken­net­tä pal­ve­le­vat inves­toin­nit ovat samaa luok­kaa, mut­ta niis­tä autoi­li­joil­ta ei peri­tä sent­tiä­kään. Puhun siis kun­tien rahoit­ta­mis­ta investoinneista.

Lausun­nos­sa ote­taan myön­tei­nen kan­ta kut­su-plus jär­jes­tel­mään. Olen ehkä nipo, mut­ta minus­ta tämä jär­jes­tel­mä on lii­an kal­lis. Yhtä mat­kaa sub­ven­toi­daan nyt liki 20 eurolla.Palvelu on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan tak­sin hin­tai­nen, mut­ta laa­dul­taan huo­nom­pi. Tämä raha tuot­tai­si parem­paa hyö­tyä ylei­sen pal­ve­lu­ta­son nos­to­na. Kuin­ka pal­jon tahan­sa ei kan­na­ta mak­saa sii­tä, että autoi­li­jat siir­ty­vät jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön. Jos tak­si­lii­ken­ne vapau­tet­tai­siin kil­pai­lul­le, tak­si­mat­kois­ta tuli­si sel­väs­ti Kut­su plus –mat­ko­ja hal­vem­pia. Tie­tää­kö joku, mitä ne Uber-tak­sit maksavat?

Lausun­to van­han­kau­pun­gin­kos­ken padon purkamisesta 

Vim­pa ei jak­sa nous­ta lii­an jyrk­kää kos­kea ylös. Kalo­jen puo­lus­ta­jat halua­vat pur­kaa padon ja viras­to vas­tus­taa. Minus­ta tämä pitää sel­vit­tää kun­nol­la, jot­ta tie­det­täi­siin, mitä pur­ka­mi­nen vai­kut­taa. Jos nykyi­nen jokial­las, jos­sa esi­mer­kik­si melo­taan kanoo­teil­la ja jos­sa on Pit­kä­kos­ken uima­ran­ta, typis­tyi­si syvän kui­lun poh­jal­la vir­taa­vak­si purok­si, ei se oli­si hyvä. On kui­ten­kin vakuu­tet­tu, että poh­ja­pa­to­jen ja mui­den avul­la olo­suh­teet uima­ran­nan koh­dal­la jja sii­tä ylös­po­äin pysyi­si­vät nykyi­sel­lään. Ei voi tie­tää, kun ei tie­dä. Selvitettäköön.

Otso Kivek­kään pon­si Yli­pis­ton met­roa­se­man Lii­san­ka­dun sisäänkäynnistä

Tämä sisään­käyn­ti jätet­tiin kes­ken sääs­tö­syis­tä. Se lyhen­täi­si mat­ka-aiko­ja Lii­san­ka­dun suun­taan mene­vil­tä 3,5 – 5 minuut­tia, mikä teki­si täs­tä sel­väs­ti kan­nat­ta­van. Viras­to puol­taa aloi­tet­ta. Han­ke mak­sai­si kym­me­nen mil­joo­naa. Jouk­ko­lii­ken­teen menot myös pie­ne­ne­vät, jos saa­daan met­ron käyt­töä lisä­tyk­si mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pien bus­sien jha rati­koi­den kustannuksella.

 

65 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.8.2015”

  1. Rupe­sin pitä­mään sii­tä padon pur­ka­mi­si­deas­ta, sii­nä vai­hees­sa kun minul­le seli­tet­tiin niin että sii­nä oli­si Pik­ku­KOS­KEL­LE saak­ka kos­ki, jos­ta tuli juu­ri sen näköi­nen ml. veden kor­keus uima­ran­nal­la kuin teh­dään. Eli en osaa pitää kau­pun­ki­ku­val­li­sia näkö­koh­tia tämän _haittana_, vaa­tii sel­vä­si jat­ko­suun­nit­te­lua ja selvitystä.

  2. Pitää kat­soa myös mui­ta pato­ja Van­taa ja Kera­van jois­sa. Erää­nä päiu­vä­nä olin ihai­le­mas­sa Hel­sin­gin pitä­jän kos­kea (myl­ly­pa­to P. Lau­rin kir­kon lähel­lä) ja patoa. Joku tai­men­par­ka yrit­ti useam­man ker­ran hypä­tä vää­räs­tä pai­kas­ta ylöspäin…

  3. Auto­puo­lue” ha “Pyö­rä­puo­lue” otta­vat tiuk­kaan vas­tak­ka­sin hal­lin­nos­sa. Mis­sä on “Kes­kus­ta­puo­lue”, kos­ka suu­rin osa ihmi­sis­tä kuu­luu muo­dos­sa tai toi­ses­sa molem­piin ryhmiin.

  4. VKK:lla rat­sas­ti­vat Var­tia, Kari ja Nii­nis­tö vaa­lei­hin ja nyt koko jut­tu sit­ten lie­nee hau­dat­tu, ja Soi­nin­vaa­ran kom­men­tit vain koros­ta­vat sitä miten vih­reät sit­ten suh­tau­tu­vat luon­toon vaa­lien välis­sä. Kiin­nos­tai­si­ko jos oli­si sateen­kaa­ri­rau­tu pulassa?

  5. Kan­nat­taa koit­taa ker­ran Ube­ria kerran.

    Minä en tie­dä miten se Hel­sin­gis­sä toi­mii, mut­ta aina­kin Frank­fur­tis­sa se oli pal­jon parem­pi käyt­tä­jäl­le kuin tak­si jon­ka tilaa­mi­ses­ta ei kos­kaan tie­dä tulee­ko se vai eikö tule.

    Nyt­tem­min Uber on vali­tet­ta­vast tääl­lä­kin kiel­let­ty. Hin­nal­taan se oli mel­kein tasois­sa tak­sin kans­sa. Pal­ve­lu vain oli parempaa.

  6. Kut­su Plus mat­kas­ta me veron­mak­sa­jat mak­sam­me 80 % eli sen 20 euroa, mat­kus­ta­ja kes­ki­mää­rin 5 euroa. Tuet ovat mil­joo­nia vuositasolla. 

    Tämä siis Kehä 1:n sisä­puo­lel­la, alu­eel­la jos­sa on Suo­men tihein ja edul­li­nen jul­ki­nen lii­ken­ne. Ja tak­se­ja on tar­jol­la riittävästi.

    Käyt­tä­jä­mää­räen­nus­teet eivät ole uskot­ta­via. Vuon­na 2017 mat­ko­ja teh­täi­siin 2.000.000 kpl, kun 2015 mat­kat jää­ne­vät tasol­le 100.000 kpl. Ja raket­ti­mai­ses­ta kas­vus­ta huo­li­mat­ta vie­lä 2017 hom­ma ei pyö­ri­si omil­laan vaan edel­lyt­täi­si run­saas­ti veroeuroja.

    Puu­ha­mies­ten kas­vuen­nus­teet tuo­vat mie­leen vuo­si­tu­han­nen vaih­teen tek­no­kuplan. Vuon­na 2000 las­kes­ke­lin, että jot­ta Nokian arvo oli­si perus­tel­tu niin sen tuli­si kas­vaa 5 vuo­des­sa yri­tyk­sek­si joka työl­lis­tää 1.000.000 ihmis­tä. Sii­hen­kin jot­kut uskoivat.

  7. Reis­su Ube­ril­la noin 60% tavis­tak­sin hin­nas­ta. Eivät tiet­ty mak­sa eri­tyi­sem­min mitään laki­sää­tei­siä kulu­ja tai koro­tet­tu­ja ammat­ti­lii­ken­teen vakuu­tuk­sia. Ymmär­rän että ammat­ti­vä­ki ruti­see, mut­ta käyt­tä­jän kan­nal­ta Uber on parem­pi hin­tan­sa ja erin­omai­sen sof­tan­sa vuoksi.

  8. Sil­tä varal­ta että jää pöy­däl­le, niin pyy­täi­sin veri­ses­ti puo­lus­ta­maan viras­ton esi­tys­tä Telak­ka­ka­dus­ta. Eka ker­ta, kun meil­lä teh­dään suo­si­tus­le­vyis­tä ratik­ka­kais­taa ja luo­daan rati­kal­le kun­nol­li­set olo­suh­teet. Her­ne­saar­ta ei voi jät­tää ram­man rati­kan varaan.

  9. Kai­sa­nie­men met­roa­se­man poh­joi­nen sisään­käyn­ti on oikea ja hyvä tapa kehit­tää met­roa. Ote­taan met­ros­ta kaik­ki hyö­ty irti, kun se ker­ran on kal­liil­la rahal­la teh­ty. Espoos­sa ollaan par­hail­laan teke­mäs­sä samo­ja vir­hei­tä kuin meil­lä aikoi­naan, eli ase­mil­ta pää­see ulos vain toi­ses­ta päästä.

  10. Nos­tan hat­tua roh­keil­le HSL:n vir­ka­mie­hil­le, jot­ka uskal­ta­vat sanoa ääneen, kuin­ka kal­liik­si Län­si­met­ro ja Kehä­ra­ta meil­le tulevat.

    Mie­len­kiin­nol­la seu­raan, mitä lip­pu­jen hin­noil­le teh­dään. Kun pal­kat pysy­vät ennal­laan, on aika kes­tä­mä­tön­tä esit­tää yli 7 % hinn­an­nousua, vaik­ka Lou­kon monu­ment­ti onkin jol­lain maksettava.

  11. -Mik­si ihmees­sä Telak­ka­ka­dun pyö­rä­kais­tat ovat samas­sa tasos­sa ajo­ra­dan kans­sa — juu­ri kun niin pal­jon parem­paa kol­mi­ta­soa on monin pai­koin alet­tu tehdä?
    ‑Puna­vuo­ren­ka­dun ja Meri­mie­hen­ka­dun jat­keil­la sai­si olla suo­rat suo­ja­tiet molem­mil­la puo­lil­la Telak­ka­ka­dun yli. Koko Telak­ka­ran­nan kaa­val­li­nen idea on katu­jen jat­ka­mi­nen ran­taan asti.

  12. Eikö Kut­suplus ole ole­mas­sa sitä var­ten, että tak­si­kus­keil­la oli­si joku pelo­te pitää hin­nat koh­tuul­li­sel­la tasol­la? Sitä pelo­tet­ta pitäi­si myös käyttää.

  13. Rai­tio­vau­nu­lin­ja Her­ne­saa­ren kär­jen suun­taan kuu­los­taa ja näyt­tää kar­tal­la jär­ke­väl­tä. Hyvä! Pyö­rä­tiet­kin näyt­tä­vät pape­ril­la hie­noil­ta. Vie­lä tär­keäm­pää on se, ettei jalan­kul­ki­joi­ta unohdeta.

    Sitä vain jäin ihmet­te­le­mään, min­ne tuol­la auton­sa lait­taa ihmi­nen park­kiin, jos tulee tar­vet­ta lyhy­tai­kai­sel­le käyn­nil­le siel­lä, esim. jos­sa­kin alu­een yri­tyk­sis­tä, kuten itsel­lä­ni aina jos­kus, vaik­ka­kin har­vak­sel­taan? Tulee­ko Telak­ka­ka­dun lähel­le jat­kos­sa myös park­ki­ta­lo­ja ylei­seen käyt­töön vai pel­käs­tään uusia asuin­ta­lo­ja? 70 park­ki­pai­kan hävi­tys kuu­los­taa suu­rel­ta mää­räl­tä jo nyt, ja eri­tyi­sen pahal­ta sit­ten, kun alu­eel­le raken­ne­taan (ja on raken­net­tu) lisää, kaik­kea lii­ken­net­tä kas­vat­ta­vaa rakennuskantaa.

    Ker­toi­sit­ko Osmo, miten jat­kos­sa esi­mer­kik­si Fors­sas­ta tule­van pie­ny­rit­tä­jän tuli­si toi­mia, tuo­dak­seen ja pääs­täk­seen sekä ehtiäk­seen nopeas­ti asen­ta­maan vaik­ka­pa 27 kiloa pai­na­van lait­teen­sa, jos­sa­kin kysei­sel­lä alu­eel­la? Ole­tam­me nyt, että hän on aiem­mis­sa tapauk­sis­sa pysä­köi­nyt auton­sa jol­le­kin nois­ta 70:stä parkkipaikasta. 

    Pitää­kö hänen jat­kos­sa pol­kea ensin fil­la­ril­la tava­ra­kär­ryi­neen Fors­sas­ta peril­le asti, ja teh­dä asen­nus­työt sen perään yömyö­häl­lä, vai ajaa bus­sil­la ensin Fors­sas­ta Kamp­piin (löy­tyy­kö lin­jaa), etsiä lähin kuu­to­sen pysäk­ki, ja tul­la siel­tä sit­ten rati­kal­la lai­tet­ta ja työ­ka­lu­jaan raa­ha­ten tuon­ne tela­kan lähel­le Hie­ta­lah­teen? Tähän­kö ei-auto­puo­lu­een edus­ta­jat halua­vat hänet pakottaa?

    Mikä on mie­les­tä­si paras rat­kai­su tuo­hon yksit­täi­seen, logis­ti­seen ja ajan­käyt­töä­kin kos­ke­vaan ongel­maan, sen jäl­keen jos/kun alu­eel­ta on mai­ni­tut, nykyi­set park­ki­pai­kat hävitetty.

    1. Sin­ne tulee pysä­köin­ti­ti­lo­ja ton­teil­le. Mikä nii­den hal­lin­ta­muo­to on, ei mää­räy­dy katu­pii­ru­ys­tuk­ses­sa, mut­ta joten­kin tila­päi­nen pysä­köin­ti tulee jär­jes­tää. Mak­sul­li­nen sii­tä var­mas­ti tulee.

  14. Mah­tuu­ko kor­kei­ta eri­kois­kul­je­tuk­sia aja­maan Her­ne­saa­reen tai Hie­ta­lah­den tela­kal­le rai­tio­vau­nu­jen tar­vit­se­mien ilma­joh­to­jen ali, vai löy­tyy­kö kier­to­tie­tä? Miten tuol­lai­set kul­je­tuk­set hoi­de­taan nykyi­sin? Onko niil­le tarvetta?

  15. Olen kuul­lut, että kos­ken pur­kua vas­tus­te­taan kos­ka se rik­koi­si “his­to­rial­li­sen mil­jöön”. Näin­hän ei tie­ten­kään ole. Museo­voi­ma­la pysyi­si tot­ta­kai pai­kal­laan ja tur­bii­ne­ja voi­si näy­tös­luon­toi­ses­ti pyö­rit­tää vaik­ka säh­köl­lä. Jos ale­taan his­to­ri­aan mene­mään niin Hel­sin­ki perus­tet­tiin juu­ri noil­le pai­koil­le v. 1550 kalai­san kos­ken, ei siis padon, ja suo­jai­san sata­man ääreen. Sii­tä vie­lä pari­sa­taa vuot­ta taak­se­päin Padi­sen luos­ta­rin mun­kit mak­soi­vat Ruot­sin kunin­kaal­le oikeu­des­ta verot­taa kalas­tus­ta koskessa.

  16. Telak­ka­ka­dun ran­nan pääs­sä on lii­an vähän pui­ta. Ole­mas­sao­le­va lehmus(?)rivistö Telak­ka­ka­dun ja Meri­ka­dun välis­tä pois­te­taan mut­ta tilal­le ei ole tulos­sa mitään. Täs­sä suh­tees­sa sel­keä huo­non­nus nykyi­seen, jos­sa Telak­ka­ka­tu kato­aa luon­te­vas­ti puu­ku­jan sisään.

    Puu­on­gel­ma rat­ke­ai­si teke­mäl­lä Telak­ka­ka­dun vähäl­le käy­töl­le jää­väs­tä itä­puo­li­ses­ta jal­ka­käy­tä­väs­tä ei-tal­vi­kun­nos­sa­pi­det­tä­vä, ja kaven­ta­mal­la ratik­ka­kais­tat yhteen­sä suun­nit­te­luoh­jeen mukai­seen 6,0 met­riin jol­lon puu­ri­vi mah­tui­si jal­ka­käy­tä­vän tien­puo­lei­seen laitaan.

    Vasem­mal­le kään­ty­mi­sen kiel­tä­mi­nen Telak­ka­ka­dul­ta lii­ken­teen suju­vuu­den nimis­sä on piper­te­lyä, ruuh­kau­tu­mi­nen on pahin­ta ilta­päi­vä­ruuh­kan aikoi­hin ja joh­tuu Ruo­ho­lah­den sum­pus­ta johon pai­kal­li­set rat­kai­sut eivät vai­ku­ta. Rat­kai­su saat­taa kyl­lä paran­taa pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suut­ta. Telak­ka­ka­dun pai­kal­li­se­na ongel­ma­na ovat pikem­min­kin lii­an suu­ret tilan­ne­no­peu­det jota tien suo­ris­ta­mi­nen ja 3,5m kais­tat vain pahen­ta­vat. Sivu­ka­tu­jen kol­mioi­den pois­ta­mi­nen aut­tai­si tähän ongelmaan.

  17. Vim­pa ei jak­sa nous­ta lii­an jyrk­kää kos­kea ylös. Kalo­jen puo­lus­ta­jat halua­vat pur­kaa padon ja viras­to vastustaa.”

    Jos nime­no­maan kalo­ja halu­taan puo­lus­taa, niin voi­tai­siin sit­ten saman tien kiel­tää kalas­tus Van­taan­joes­sa ja Kera­va­joes­sa. Sai­si­vat kalat ollaa rau­has­sa. Joten­kin vain pel­kään että padon pur­ka­jil­la on nouse­maan saa­tu­ja kalo­ja var­ten muun­lai­sia suunnitelmia.

  18. Kai­sa­nie­men yli­opis­ton met­roa­se­man tois­ta sisään­käyn­tiä ei pitäi­si raken­taa. Met­ron kuor­mi­tus­ta pitäi­si päin­vas­toin pyr­kiä vähen­tä­mään, jot­ta met­roa pys­ty­tään tule­vai­suu­des­sa ope­roi­maan lyhen­ne­tyil­lä laitureilla.

  19. Kut­suplus­san kal­leut­ta päi­vi­tel­lään aina välil­lä päät­tä­jien­kin tahol­ta. En oikein käsi­tä tätä, kai se oli etu­kä­teen tie­dos­sa ettei kon­sep­ti voi olla kan­nat­ta­va pilot­ti­vai­heen mit­ta­kaa­vas­sa (kos­ka mat­ko­ja ei saa­da vie­lä yhdis­tel­tyä)? Mitä pilo­til­la oli oikein tar­koi­tus sel­vit­tää? Itse kuvit­te­lin että piti tes­ta­ta sof­taa ja kerä­tä käyt­tä­jiä, ei suin­kaan tes­ta­ta kan­nat­ta­vuut­ta (kos­ka kehit­tä­jät var­mas­ti tie­si­vät ettei se ole kan­nat­ta­va noin pie­nil­lä auto­mää­ril­lä). Kai polii­ti­koil­le ker­rot­tiin etu­kä­teen että sub­ven­tio­as­te tuli­si ole­maan kor­kea pilottivaiheessa?

  20. Muis­tu­tat­te Säre­län kans­sa molem­mat, että autoi­li­jat eivät mak­sa infrain­ves­toin­neis­taan mitään. Toi­saal­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan edel­leen siten, että käyt­tä­jät mak­sa­vat alle 50% kuluis­ta eivät­kä lip­pu­tu­lot kata kuin alle 65% suo­ris­ta ope­roin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta. Autoi­li­jat mak­sa­vat ope­roin­ti­kus­tan­nuk­sen­sa koko­naan itse, joten kysees­sä on hie­man outo argumentointi.

  21. Kut­suplus­san lisä­on­gel­ma on sii­nä, että nyky­sys­tee­mil­lä on hei­ken­tä­vä vai­ku­tus kau­pun­ki-ilman laa­tuun ja se nos­taa asui­na­luei­den melu­ta­soa. Pai­na­vat die­sel­käyt­töi­set pik­ku­bus­sit aja­vat nas­ta­ren­kail­la loka­kuus­ta huh­ti­kuu­hun. Mitä jär­keä sitä on tukea verorahoilla?

  22. Vah­ti:
    Reis­su Ube­ril­la noin 60% tavis­tak­sin hin­nas­ta. Eivät tiet­ty mak­sa eri­tyi­sem­min mitään laki­sää­tei­siä kulu­ja tai koro­tet­tu­ja ammat­ti­lii­ken­teen vakuu­tuk­sia. Ymmär­rän että ammat­ti­vä­ki ruti­see, mut­ta käyt­tä­jän kan­nal­ta Uber on parem­pi hin­tan­sa ja erin­omai­sen sof­tan­sa vuoksi.

    Käyt­tä­jän kan­nal­ta sel­lai­nen kyy­ti, jon­ka joku muu mak­saa, on aina parem­pi kuin sel­lai­nen, jon­ka jou­tuu itse mak­sa­maan. Kut­suPlus on jul­ki­sen lii­ken­teen irvi­ku­va. Isot autot aje­le­vat pit­kin kau­pun­kia pää­sään­töi­ses­ti tyh­ji­nä. Kysees­sä lie­nee eko­lo­gi­ses­ti ja talu­del­li­ses­ti jär­jet­tö­min liikennöintimuoto.

  23. spot­tu:
    Telak­ka­ka­dun ran­nan pääs­sä on lii­an vähän pui­ta. Ole­mas­sao­le­va lehmus(?)rivistö Telak­ka­ka­dun ja Meri­ka­dun välis­tä pois­te­taan mut­ta tilal­le ei ole tulos­sa mitään. Täs­sä suh­tees­sa sel­keä huo­non­nus nykyi­seen, jos­sa Telak­ka­ka­tu kato­aa luon­te­vas­ti puu­ku­jan sisään.

    Leh­muk­set pitäi­si kor­va­ta jol­lain muul­la puu­la­jil­la. Leh­muk­sis­sa on pölyt­tä­jil­le myr­kyl­lis­tä soke­ri­la­jia (man­noo­sia) ja kor­vaa­mal­la leh­muk­set vaah­te­ral­la tai saar­nel­la tämä ongel­ma poistuisi.

  24. Oli­si­ko tuo tarif­fi­ko­ro­tus­esi­tys Espoon autoi­le­vien kokoo­mus­lais­ten sala­juo­ni jul­ki­sen lii­ken­teen rappeuttamiseksi? 🙂

    Any man who rides a bus to work after the age of 30 can count him­self a fai­lu­re in life.
    —att­ri­bu­ted to Mar­ga­ret Thatc­her, for­mer Bri­tish PM 

    What will I do for public trans­port? I will impro­ve the eco­no­my so you can find good enough work to be able to afford a car.
    —Geor­ge W Bush, US Pre­si­dent, cam­paign speech

  25. Menee­kö suo­mes­sa edel­leen talou­del­li­ses­ti “lii­an hyvin”? Prio­ri­soin­ti veroeu­ro­jen käy­tös­sä pitäi­si muis­taa, var­sin­kin uusia hank­kei­ta aloitettaessa.

    Täs­sä talous­ti­lan­tees­sa ei pitäi­si olla varaa laa­jen­taa kut­su-plus han­ket­ta, joka mak­saa veron­mak­sa­jil­le 20 euroa per kyyti.

  26. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Ker­toi­sit­ko Osmo, miten jat­kos­sa esi­mer­kik­si Fors­sas­ta tule­van pie­ny­rit­tä­jän tuli­si toi­mia, tuo­dak­seen ja pääs­täk­seen sekä ehtiäk­seen nopeas­ti asen­ta­maan vaik­ka­pa 27 kiloa pai­na­van lait­teen­sa, jos­sa­kin kysei­sel­lä alueella?

    Aje­taan paku asiak­kaan oven eteen, jäte­tään ajo­ra­dal­le sik­si aikaa että saa­daan tava­rat rou­dat­tua sisään ja pysä­köi­dään auto asen­nuk­sen ajak­si esi­mer­kik­si Eiran­ran­nan var­teen. Käve­ly­mit­ta­kaa­van katu­jen ja pysä­köin­ti­niuk­kuu­den kans­sa on opit­tu elä­mään muu­al­la maa­il­mas­sa, eikö­hän siis kantakaupungissakin.

  27. Tela-Kal­le: Mah­tuu­ko kor­kei­ta eri­kois­kul­je­tuk­sia aja­maan Her­ne­saa­reen tai Hie­ta­lah­den tela­kal­le rai­tio­vau­nu­jen tar­vit­se­mien ilma­joh­to­jen ali

    Ilma­joh­dot ali­te­taan jo aiem­min Ruo­ho­lah­den nur­kas­sa Mec­he­li­nin­ka­dun ja Itä­me­ren­ka­dun ris­teyk­ses­sä, sama ali­tus­kor­keus saa­daan muu­al­la­kin aikaan eli tilan­ne ei muu­tu. Idäs­sä­kin Kata­ja­no­kan sil­lan koh­dal­la on ilma­joh­dot. Tar­vit­taes­sa noi­ta yöai­kaan nos­tel­laan tai irroi­tel­laan (tilaa­ja mak­saa), tai tuo­daan kuor­ma vii­mei­nen pyräys meriteitse.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Fors­sas­ta tule­van pie­ny­rit­tä­jän tuli­si toimia,

    Asian­sa osaa­va yrit­tä­jä las­kee tar­jouk­seen­sa mukaan pysä­köin­ti­mak­sut sopi­vak­si kat­so­mas­saan hal­lis­sa tai hal­vem­mal­la kadul­la, lop­pusiir­ty­miin kulu­van ajan ja kus­kaa sopi­vaa tava­ra­pyö­rää pakus­sa (tai hen­ki­lö­au­ton katol­la) muka­na? Pitäi­si­kö tilaa­ja­vas­tuu­la­kiin lisä­tä tilaa­jal­le vel­vol­li­suus var­mis­tua että toi­mit­ta­ja on suun­ni­tel­lut pysä­köin­tin­sä asianmukaisesti?

    Mats: se rik­koi­si “his­to­rial­li­sen mil­jöön”. Näin­hän ei tie­ten­kään ole. 

    Eri ker­ros­tu­mat alu­eel­la ovat kaik­ki his­to­rial­li­sia, lie­nee epä­oleel­lis­ta väi­tel­lä mikä on “oikein­ta” his­to­ri­aa. Edus­taa­ko koko­nai­suus säi­ly­tet­tä­viä arvo­ja parem­min nyky­ti­las­sa vai ilman patoa, sii­hen on vain mie­li­pi­tei­tä ja his­to­rian ja museoin­nin asian­tun­ti­joi­den perus­tel­tu­ja kantoja.

  28. Puu­on­gel­ma rat­ke­ai­si teke­mäl­lä Telak­ka­ka­dun vähäl­le käy­töl­le jää­väs­tä itä­puo­li­ses­ta jal­ka­käy­tä­väs­tä ei-tal­vi­kun­nos­sa­pi­det­tä­vä, ja kaven­ta­mal­la ratik­ka­kais­tat yhteen­sä suun­nit­te­luoh­jeen mukai­seen 6,0 met­riin jol­lon puu­ri­vi mah­tui­si jal­ka­käy­tä­vän tien­puo­lei­seen laitaan.

    Ohjear­vo on nyky­ään 7,0, vähin­tään 6,4. Ero van­haan ohjeis­tuk­seen on että uudes­sa pyri­tään sii­hen ettei ratik­ka­kais­toil­la ole estei­tä rati­kan kulul­le, esteel­li­sen taas saa toteu­tet­tua ihan sekakaistoillakin.

  29. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Ker­toi­sit­ko Osmo, miten jat­kos­sa esi­mer­kik­si Fors­sas­ta tule­van pie­ny­rit­tä­jän tuli­si toi­mia, tuo­dak­seen ja pääs­täk­seen sekä ehtiäk­seen nopeas­ti asen­ta­maan vaik­ka­pa 27 kiloa pai­na­van lait­teen­sa, jos­sa­kin kysei­sel­lä alueella?

    Laki sanoo että läh­tö­koh­tai­ses­ti lähim­mäl­le pysä­köin­ti­pai­kal­le. Jos se on koh­tuut­to­man kau­ka­na tois­si­jai­ses­ti las­tauk­sen ajak­si pysäh­dy­tään ajo­ra­dal­le ellei sitä ole erik­seen kiel­let­ty pysäh­ty­mis­kiel­to­mer­kil­lä. Jos on, niin sit­ten pysäh­dy­tään jalkakäytävälle.

    Suun­ni­tel­mas­sa on Telak­ka­ka­dun puo­lel­la myös pysäkköintipaikkoja.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra::
    HSL:ssä suun­ni­tel­laan erit­täin suu­ria tarif­fin­ko­ro­tuk­sia (7,8 %). Tätä pel­kä­sin­kin, kun Espoo änke­si suu­rim­man osa Espoo­ta samaan tarif­fi­vyö­hyk­kee­seen Hel­sin­gin kans­sa. Sen sijaan, että Espoon mak­sut las­ki­si­vat Hel­sin­gin tasol­la, aio­taan nos­taa Hel­sin­gin mak­sut seu­tu­li­pun tasolle. 

    Kuin­ka tämä voi joh­tua Espoon tarif­fi­vyö­hyk­keis­tä (jot­ka ovat itse asias­sa epäe­dul­li­sia Län­si-Espoos­sa asu­vil­le), jos suun­ni­tel­man mukaan tarif­fi­vyö­hy­ke­uu­dis­tus tulee vuon­na 2017, mut­ta lip­pu­jen hin­to­ja aio­taan korot­taa roi­mas­ti jo ensi vuo­den alussa?

    Sinän­sä olen kyl­lä samaa miel­tä sii­tä, että koro­tus on koh­tuut­to­man suuri.

  31. Jar­ru­mies:
    Kai­sa­nie­men yli­opis­ton met­roa­se­man tois­ta sisään­käyn­tiä ei pitäi­si raken­taa. Met­ron kuor­mi­tus­ta pitäi­si päin­vas­toin pyr­kiä vähen­tä­mään, jot­ta met­roa pys­ty­tään tule­vai­suu­des­sa ope­roi­maan lyhen­ne­tyil­lä laitureilla.

    Met­ron kuor­ma­piik­ki on Kulos­aa­ren sil­lal­la. Näin on ennus­tet­tu ole­van myös tilan­tees­sa, jos­sa Espoon met­ro on käy­tös­sä. Uusien käyt­tä­jien hou­kut­te­le­mi­nen Kruu­nun­haas­ta tus­kin tuo­ta piik­kiä siir­tää, mut­ta lisää käyt­tä­jiä län­nen suun­taan ja tasa­pai­not­taa kysyntää.

  32. Hesa­ris­sa kerot­tiin vie­lä vii­me mar­ras­kus­sa, että Kut­suplus­san kyy­ti mak­saa veron­mak­sa­jal­le 39,80 euroa mat­kal­ta. Mis­sä välis­sä tuki oli­si tip­pu­nut 20:een euroon? 

    Täl­lais­ten pik­ku­bus­sien käyt­tö on kau­pun­gin raho­jen vää­rin­käyt­töä. Sitä var­ten Hel­sin­gis­sä on tak­se­ja, sekä kat­ta­va ja hyvin toi­mi­va jul­ki­nen joukkoliikenne.

  33. tpyy­luo­ma: Ohjear­vo on nyky­ään 7,0, vähin­tään 6,4.

    Onnis­tuu viih­tyi­syy­den yllä­pi­to ilman ratik­ka­kis­ko­jen kaven­nus­ta­kin jos hyväk­sy­tään että puut ovat kes­kel­lä jal­ka­käy­tä­vää. Ehkä koko Telak­ka­ka­dun itä­puo­li­nen jal­ka­käy­tä­vä kan­nat­tai­si jät­tää raken­ta­mat­ta välil­tä Piri­tan­ku­ja-Eiran­ran­ta ja ava­ta Meri­ka­dun muu­rin vie­ri käve­li­jöil­le. Tämä rat­kai­su sovel­tui­si parem­min Telak­ka­ka­tu-Meri­sa­ta­man­ran­ta ‑suun­nan sunnuntaikävelymoodiin.

    Nykyi­sel­lään puis­ton puo­lel­la kul­ke­va jalan­kul­ku­reit­ti on pal­jon viih­tyi­säm­pi kuin Telak­ka­ka­tua reu­nus­ta­va nor­mi­jal­ka­käy­tä­vä. Tämä omi­nai­suus oli­si muka­va säi­lyt­tää kun ole­mas­sao­le­va topo­lo­gia sitä tukee.

  34. Tak­sien vapaut­ta­mi­nen kil­pai­lul­le ei las­ki­si hin­to­ja. Jos mak­sat tak­si­kyy­dis­tä kym­pin niin sii­tä menee
    veroi­hin : 3.2 €
    Vakuu­tuk­sin : 1.1 €
    Palk­kaan: 2.5 €
    Isän­näl­le: 1.9 €
    Auto­nyl­lä­pi­toon: 1.3 €

    Eli jos haluam­me hal­vem­pia tak­se­ja pitää jul­kis­ta sek­to­ria lei­ka­ta niin pal­jon että suo­meen saa­daan jär­ke­vä verotus.

    Uber on hal­vem­pi kos­ka vero­ja ei mak­sel­la ihan kaik­kia ja vakuu­tus­yh­tiöl­le ei muis­te­ta ilmoit­taa että autoa käy­te­tään ammat­tia­joon. Ja aja­mis­ta ei teh­dä työkseen.

    Toi­min­ta­mal­lin rehel­li­sek­si kus­tan­nuse­duk­si jää siis vain se että kus­kaa­mi­nen on har­ras­tus ja sil­lä ei siten tar­vit­se elää

  35. Austrian: Any man who rides a bus to work after the age of 30 can count him­self a fai­lu­re in life.
    —att­ri­bu­ted to Mar­ga­ret Thatc­her, for­mer Bri­tish PM 

    Ker­tauk­se­na taas: tuon lausui Thatc­he­rin nuo­ri avus­ta­ja jos­sain käy­tä­väl­lä jol­le­kin. Alku­pe­räi­ses­sä mai­nin­nas­sa leh­dis­tös­sä asia oli var­maan esi­tet­ty oikein, mut­ta kuten arva­ta saat­taa, lause lai­tet­tiin sen jäl­keen nopeas­ti Mag­gien suu­hun. Tiet­ty Thatc­he­rin poli­tiik­ka jouk­ko­lii­ken­teen osal­ta näyt­ti­kin sil­tä kuin se perus­tui­si tuo­hon ideaan.

  36. xyzzy: Toi­min­ta­mal­lin rehel­li­sek­si kus­tan­nuse­duk­si jää siis vain se että kus­kaa­mi­nen on har­ras­tus ja sil­lä ei siten tar­vit­se elää

    Vapau­tam­me tak­si­kus­kit tuot­ta­vam­piin töi­hin” eli jos har­ras­ta­jat hoi­ta­vat hom­mat asiak­kaal­le riit­tä­väl­lä taval­la, jäl­jel­le jää vain mur­to-osa tak­seis­ta niil­le jot­ka mak­sa­vat kyy­din var­muu­des­ta lisä­hin­nan. Asiak­kaan pitää vain ymmär­tää että hin­ta pitää sopia joka ker­ta, vas­tuu­va­kuu­tus­tur­vaa ei ole ja omai­suus­va­hin­ko­ja ei ehkä kor­va­ta jos joku tulee kyl­keen, lap­si tai mum­mo tar­vit­see erik­seen pal­ka­tun saat­ta­jan var­muu­den vuok­si ja kyy­din voi saa­da heti tai ehkä ensi viikolla.

    tpyy­luo­ma: ellei sitä ole erik­seen kiel­let­ty pysäh­ty­mis­kiel­to­mer­kil­lä. Jos on, niin sit­ten pysäh­dy­tään jalkakäytävälle.

    Hel­sin­gis­sä polii­sin käy­tän­tö­nä on ollut vilk­kaam­mil­la kaduil­la ajat­taa myös pysä­köin­ti­kiel­to­mer­kin osoit­ta­mil­la alueil­la kuor­maa pur­ka­vat pysäh­ty­mään jal­ka­käy­tä­väl­le, jot­ta lii­ken­net­tä ei häi­rit­täi­si, esim. tapaus https://www.facebook.com/groups/181400205277804/permalink/842094509208367/

  37. Mikä ihmeen vim­ma on hävit­tää huo­nol­la teko­syyl­lä tarpeellisia
    pysäköintipaikkoja?

    1. Ajat­te­lit Kal­le, että 70 pysä­köin­ti­pai­kan vuok­si Herne3saaren asuk­kaat voi­si­vat hyvin kävel­lä Bulevardille.

  38. xyzzy:
    Tak­sien vapaut­ta­mi­nen kil­pai­lul­le ei las­ki­si hin­to­ja. Jos mak­sat tak­si­kyy­dis­tä kym­pin niin siitämenee
    veroi­hin : 3.2 €
    Vakuu­tuk­sin : 1.1 €
    Palk­kaan: 2.5 €
    Isän­näl­le: 1.9 €
    Auto­nyl­lä­pi­toon: 1.3 €

    Eli jos haluam­me hal­vem­pia tak­se­ja pitää jul­kis­ta sek­to­ria lei­ka­ta niin pal­jon että suo­meen saa­daan jär­ke­vä verotus.

    Uber on hal­vem­pi kos­ka vero­ja ei mak­sel­la ihan kaik­kia ja vakuu­tus­yh­tiöl­le ei muis­te­ta ilmoit­taa että autoa käy­te­tään ammat­tia­joon. Ja aja­mis­ta ei teh­dä työkseen.

    Toi­min­ta­mal­lin rehel­li­sek­si kus­tan­nuse­duk­si jää siis vain se että kus­kaa­mi­nen on har­ras­tus ja sil­lä ei siten tar­vit­se elää

    En tie­dä sisäl­tä­vät­kö vakuu­tuk­set täs­sä esi­mer­kis­sä elä­ke­mak­sut isän­nän ja pal­kol­li­sen osal­ta, mut­ta tulo­ve­rot huo­mioi­den vero­jen ja veron­luon­teis­ten mak­su­jen osuus tak­si­kyy­din hin­nas­ta tai­taa olla noin puolet.

    Eli täs­sä­kin yri­tys­toi­min­nan pää­asial­li­nen mer­ki­tys ja yhteis­kun­nal­li­nen tar­koi­tus on vero­tu­lo­jen kerää­mi­nen val­tiol­le. Siks Suo­mi kal­lis, talou­del­li­nen toi­min­ta kuris­tuu, työt­tö­myys kor­kea ja tule­vai­suus lohduton.

    Teh­dään raha­vir­ta­las­kel­ma. Kuvi­tel­laan tilan­ne, jos­sa tak­siy­rit­tä­jä saa brut­to­palk­kaa tun­nin työs­tä 20 euroa. ALV:tä ei huo­mioi­da. Tak­siy­rit­tä­jä menee par­tu­riin mak­saen leik­kauk­sen tie­tys­ti net­to­pal­kal­laan. Par­tu­ri tar­vit­see säh­kö­mie­hen, säh­kö­mies put­ki­mie­hen, put­ki­mies lap­sen­vah­din ja lap­sen­vah­ti tak­sin. Ole­te­taan myös että pal­ve­lu­ket­jun toi­mi­joil­la ei oli­si mui­ta kulu­ja kuin omat tulo­ve­rot ja elä­ke­mak­sut yhteen­sä 44 % tuloista. 

    Tak­si­kus­ki 20,00
    — verot ym 8,80
    Jää 11,20

    Par­tu­ri 11,20
    — verot ym 4,93
    Jää 6,27

    Säh­kö­mies 6,27
    — verot ym 2,76
    Jää 3,51

    Put­ki­mies 3,51
    — verot ym 1,55
    Jää 1,97

    Lap­sen­vah­ti 1,97
    — verot ym 0,87
    Jää 1,10

    Tak­si 1,10
    — verot ym 0,48
    Jää 0,62

    Täs­tä tak­si­mie­hen 20 euron brut­to­pal­kas­ta on siis vii­den pal­ve­luos­ton jäl­keen pää­ty­nyt jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tulo­ve­roi­na ja elä­ke­mak­sui­na 19,38 euroa ja vii­mei­ses­tä pal­ve­luos­tos­ta tak­si­mie­hel­le jää 0,62 euroa!!!

    Pit­kä­ai­kais­sääs­tä­mi­seen liit­tyen ihmi­siä varoi­te­taan kal­liis­ta sijoi­tus­ra­has­tois­ta, joi­den 2–3 %:n vuo­si­ku­lut syö­vät mer­kit­tä­vän osan sijoi­te­tuis­ta varoista.

    No mitä kun jul­ki­nen sek­to­ri ottaa vaik­ka­pa mai­ni­tun 44% tulois­ta, onko tämä koh­tuul­lis­ta? Täl­lä tavoin­ko on tar­koi­tus saa­da Suo­men talou­teen dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia ja työpaikkoja?

    Poliit­ti­nen, hyvin vaa­ti­ma­ton vas­taus tähän on ollut koti­ta­lous­vä­hen­nys, joka tosin hyö­dyt­tää vain hyvä­tu­loi­sia. Jotain isom­paa pitää tehdä.

  39. Kes­kus­te­lu Kut­suplus­sas­ta ker­too vali­tet­ta­vaa kiel­tä kokei­luis­ta Suo­mes­sa. Joh­to­pää­tök­set kan­nat­ta­vuu­des­ta teh­dään tek­ni­sen pilo­tin perus­teel­la. Ennen kuin pal­ve­lua kokeil­laan todel­li­ses­sa laa­juu­des­sa on tur­haa teh­dä pää­tel­miä kan­nat­ta­vuu­des­ta. Jos kokeil­laan jotain, kokeil­laan kun­nol­la ja kat­kais­taan tar­vit­taes­sa sit­ten. Kut­su­poh­jai­sil­la jär­jes­tel­mil­lä on hyvä mah­dol­li­suus hoi­taa kun­ta­lai­sil­le parem­pi pal­ve­lu­ta­so kuin vuo­ro­bus­seil­la ja pie­nem­mäl­lä subventiolla.

    1. Kut­suplus­san hin­ta­ta­so ei mene kos­kaan alle vuo­ro­bus­sien kus­tan­nus­ta­son, ei tule lähel­le­kään. Puhun nyt siis bus­seis­ta kau­pujn­geis­sa, en haja-asutusalueilla.

  40. Sam­po Hie­ta­nen:
    Kes­kus­te­lu Kut­suplus­sas­ta ker­too vali­tet­ta­vaa kiel­tä kokei­luis­ta Suo­mes­sa. Joh­to­pää­tök­set kan­nat­ta­vuu­des­ta teh­dään tek­ni­sen pilo­tin perus­teel­la. Ennen kuin pal­ve­lua kokeil­laan todel­li­ses­sa laa­juu­des­sa on tur­haa teh­dä pää­tel­miä kan­nat­ta­vuu­des­ta. Jos kokeil­laan jotain, kokeil­laan kun­nol­la ja kat­kais­taan tar­vit­taes­sa sit­ten. Kut­su­poh­jai­sil­la jär­jes­tel­mil­lä on hyvä mah­dol­li­suus hoi­taa kun­ta­lai­sil­le parem­pi pal­ve­lu­ta­so kuin vuo­ro­bus­seil­la ja pie­nem­mäl­lä subventiolla.

    Löy­tyy­kö jos­tain päin maa­il­maa refe­rens­siä menes­tyk­sek­kääs­tä Kut­suplus-jär­jes­tel­mäs­tä, siis joka pär­jäi­si ilman verotukia?

    Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin ja koko maan tilan­ne on sel­lai­nen, että edes­sä on vain vyön­ki­ris­tys­tä ja vero­va­roin kus­tan­net­tu­jen pal­ve­lu­jen heikennyksiä.

  41. Suo­mes­sa tai­taa olla mono­po­lil­la suo­jat­tu Alko, aptee­kit ja tak­si­lii­ken­ne. Kut­suPlus­sa ei var­mas­ti hin­ta­ta­sos­sa las­ke alle vuo­ro­bus­sien kus­tan­nus­ta­son, mut­ta tak­sien hin­ta­ta­son var­mis­ti­kin. Ihmet­te­len, mik­si tak­si­lii­ken­ne ei ole kehit­ty­nyt sit­ten kes­ki­te­tyn puhe­lin­kes­kuk­sen. Tak­sit voi­si­vat tar­jo­ta yhtä­hy­vin Kut­suPlus­san toi­min­ta­ta­paa ja hin­noit­te­lu­mal­le­ja, jos­sa hyväk­sy­tään kyy­tien yhdis­tä­mi­nen tie­tyis­sä rajois­sa ja oste­taan aika­haa­ruk­kaa perilläolosta.

    Pilo­toin­nil­la on haet­tu koke­mus­ta sof­tas­ta ja han­kit­tu käyt­tä­jiä. Nyt pitäi­si sit­ten poh­tia miten tuot­teis­te­taan suu­rel­la mit­ta­kaa­val­la, kos­ka läh­tö­koh­tai­ses­ti täl­lai­sen pal­ve­lua ei piloi­toin­ti­vai­heen jäl­keen tar­vit­si­si subventoida.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kut­suplus­san hin­ta­ta­so ei mene kos­kaan alle vuo­ro­bus­sien kus­tan­nus­ta­son, ei tule lähel­le­kään. Puhun nyt siis bus­seis­ta kau­pujn­geis­sa, en haja-asutusalueilla.

    Väit­tee­si tun­tuu lyhyt­nä­köi­sel­tä. Jos kaik­ki jul­ki­sen lii­ken­teen kyy­dit meni­si­vät kut­suplus­san kal­tai­sen pal­ve­lun kaut­ta, ja pal­ve­lul­la oli­si käy­tös­sä kalus­toa pik­ku­bus­seis­ta suu­rin bus­sei­hin, oli­si koh­tuu suo­ra­vii­vais­ta käyt­tää opti­moin­ti­poh­jai­sia mene­tel­miä jaka­maan kyy­dit siten lii­ken­ne sujusi hal­vem­mal­la ja nopeam­min kuin mitä vuo­ro­bus­seil­la oli­si mahdollista.

    Oman näke­myk­se­ni mukaan Kut­suplus on pilot­ti­han­ke, jos­sa ker­ry­te­tään koke­muk­sia kut­su­poh­jai­sen jär­jes­tel­män pyö­rit­tä­mi­sel­le, jos­sa eri asiak­kai­den kyy­te­jä yhdis­te­tään. Sitä pitäi­si siis aja­tel­la (reaali)optiona, eli täy­si­mit­tais­ta pal­ve­lua ei voi kehit­tää, ellei tätä optio­ta osta. Kuin­ka pal­jon tämä optio siis arvol­taan? En tie­dä, mut­ta aina­kaan sen optio­ar­vo ei mää­ri­ty yksis­tään kut­suplus­san nykyi­sen sub­ven­tio­as­teen perusteella.

    Pitää­kö siis tämä rahoi­taa veron­mak­sa­jien rahoil­le? Mie­luum­min panos­tai­sin Kut­suplus­saan kuin johon­kin GPS-poh­jai­seen vero­tus­jär­jes­tel­mään tai ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­miin, min­kä puo­les­ta täs­sä blo­gis­sa tai­det­tiin ottaa kan­taa jon­kin aikaa sit­ten. Toi­mi­vaa kut­su­poh­jais­ta lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää kun oikeas­ti voi­si myy­dä ulko­mail­le, eli voi­tai­siin kehit­tää arvo­kas­ta koti­mais­ta tie­to­pää­omaa. Ennen kaik­kea tulok­set hyö­dyt­täi­si­vät koko yhteis­kun­taa, kun mat­ka-ajat lyhe­ni­si­vät ja pääs­töt vähe­ni­si­vät kyy­tien jaka­mi­sen myötä.

    1. Kut­suplus on tar­koi­tet­tu kehi­tys­mai­hin, jois­sa ei ole kun­no­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Sitä on rahoi­tet­tu jul­ki­sin varoin erään­lai­se­na vien­ti­tu­ke­na. Tie­tääk­se­ni tämä­kin yri­tys on myy­ty ulko­mail­le, joten ulko­maat rahoit­ta­koot se jat­kos­sa. Hyvän jouk­ko­lii­ken­teen olois­sa se ei tule kos­kaan voit­ta­maan kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa teho­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la se voi­si pelit­tää Espoos­sa ja Van­taal­la suh­tees­sa kiin­te­ään jopuk­ko­lii­ken­tee­seen, mut­ta Hel­sin­gis­sä se on vähän huo­no kil­pai­le­maan rati­koi­den ja met­ron kans­sa. Jos yhtä mat­kaa pitää sub­ven­toi­da 20 eurol­la, se nyt on vain lii­kaa. Ja vaik­ka sub­ven­tio las­ki­si jat­kos­sa 10 euroon, sekin on lii­kaa. Pik­ku­bus­si ei voi miten­kän vfoit­taa tehok­kuu­des­sa isoa bus­sia kuin siel­lä, mis­sä isoon bus­siin ei rii­tä matkustajia.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ajat­te­lit Kal­le, että 70 pysä­köin­ti­pai­kan vuok­si Herne3saaren asuk­kaat voi­si­vat hyvin kävel­lä Bulevardille.

    Yksi spå­ran lois­ta­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta on sen mui­ta moot­to­ri­lii­ken­ne­muo­to­ja pie­nem­pi tila. Jotain on suun­ni­tel­mas­sa pie­les­sä, jos spå­ra vie parkkipaikkoja.

    Kut­suplus on näh­tä­vä vaib siir­ty­mä­nä koh­ti kul­jet­ta­jat­to­mia pik­ku­bus­se­ja, joil­la tule­vai­suu­des­sa aje­taan kan­ta­kau­pun­gin syö­töt. Sen halut­ta­vuut­ta on help­po lisä­tä lopet­ta­mal­la kes­kus­tan bussilinjat.

    Jos se ei lisää­kään kut­suplus­san käyt­töä radi­kaa­lis­ti, niin se tar­koit­taa kes­kus­tan bus­si­lin­jo­jen olleen alun alkaen tur­hia. Se taas ei ole hyvä sig­naa­li, kos­ka nii­hin tur­hiin bus­sei­hin menee tol­kut­to­mas­ti veron­mak­sa­jien raho­ja. Ei toki niin pal­joa, kuin tyh­jien bus­sien ajat­ta­mi­seen pit­kin Kehä I:n ulko­puo­lis­ta Hel­sin­kiä, saa­ti Espoota.

    1. Voim­me säi­lyt­tää park­kipåai­kat, jos pää­täm­me, ettei Her­ne­saa­reen pää­se autol­la. Mik­si ratik­ka (pal­jon mat­kus­ta­jia) oli­si tär­keäm­pi kuin autot (mar­gi­naa­li­nen kuku­muo­to) Tilaa ei ole yhtä­ai­kaa autoil­le, rati­kal­la ja auto­jen säi­lyt­tä­mi­seen. Jos­tain on luovuttava.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kut­suplus on tar­koi­tet­tu kehi­tys­mai­hin, jois­sa ei ole kun­no­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Sitä on rahoi­tet­tu jul­ki­sin varoin erään­lai­se­na vien­ti­tu­ke­na. Tie­tääk­se­ni tämä­kin yri­tys on myy­ty ulko­mail­le, joten ulko­maat rahoit­ta­koot se jat­kos­sa. Hyvän jouk­ko­lii­ken­teen olois­sa se ei tule kos­kaan voit­ta­maan kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa teho­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la se voi­si pelit­tää Espoos­sa ja Van­taal­la suh­tees­sa kiin­te­ään jopuk­ko­lii­ken­tee­seen, mut­ta Hel­sin­gis­sä se on vähän huo­no kil­pai­le­maan rati­koi­den ja met­ron kans­sa. Jos yhtä mat­kaa pitää sub­ven­toi­da 20 eurol­la, se nyt on vain lii­kaa. Ja vaik­ka sub­ven­tio las­ki­si jat­kos­sa 10 euroon, sekin on lii­kaa. Pik­ku­bus­si ei voi miten­kän vfoit­taa tehok­kuu­des­sa isoa bus­sia kuin siel­lä, mis­sä isoon bus­siin ei rii­tä matkustajia.

    Erit­täin hyvin kitey­tet­ty. Voi­si­ko­han tämän nyt joten­kin saa­da HSL-kun­tien kau­pun­gin­hal­li­tus­ten lausuntoihinkin?

    Mut­ta mikä yri­tys on myy­ty ulko­mail­le? Onko tuo Kut­suplus jon­kun yri­tyk­sen inno­vaa­tio, jota veron­mak­sa­jat rahoittavat?

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pik­ku­bus­si ei voi miten­kän voit­taa tehok­kuu­des­sa isoa bus­sia kuin siel­lä, mis­sä isoon bus­siin ei rii­tä matkustajia.

    Eli Hel­sin­gis­sä ja pk-seu­dul­la työ­mat­ka­lii­ken­teen ulkopuolella.

  46. Mat­kus­ta­ja:
    var­mis­ti­kin. Ihmet­te­len, mik­si tak­si­lii­ken­ne ei ole kehit­ty­nyt sit­ten kes­ki­te­tyn puhe­lin­kes­kuk­sen. Tak­sit voi­si­vat tar­jo­ta yhtä­hy­vin Kut­suPlus­san toi­min­ta­ta­paa ja hin­noit­te­lu­mal­le­ja, jos­sa hyväk­sy­tään kyy­tien yhdis­tä­mi­nen tie­tyis­sä rajois­sa ja oste­taan aika­haa­ruk­kaa perilläolosta.

    Len­to­kent­tä tak­sion tuol­lai­nen. Ongel­ma­na on se että pal­ve­luo­li­si yhä kal­lis ja käyt­tä­jäl­le kui­ten­kin hidas. Eli en usko, että pal­ve­lul­le oli­si juu­ri­kaan kysyntää

  47. Kut­suplus­saan ver­rat­ta­vis­sa ole­va yksi­tyi­nen pal­ve­lu on ollut ole­mas­sa jo 10–15 vuot­ta, sen nimi on Air­port Taxi (ope­raat­to­rei­ta saat­taa olla mui­ta­kin). Sil­lä mat­kus­ta­mi­ne on toki kal­liim­paa kuin Kut­suplus­sal­la mut­ta hal­vem­paa kuin taval­li­sel­la tak­sil­la jos mat­ka len­to­ken­täl­le on pit­kä, yli 20 km. Toki pal­ve­lun laa­dus­sa on vähän paran­net­ta­vaa, ker­ran kun mei­dän piti men­nä, ei kul­jet­ta­ja heti löy­tä­nyt meil­le kotiin jne, ja pai­kal­lis­tun­te­mus muu­ten­kin vähän huo­no kun läh­ti aja­maan pidem­pää reit­tiä ken­täl­le kuin mitä itse oli­sin ajanut
    .
    Olen ymmär­tä­nyt että muu­al­la­kin Suo­mes­sa on vähän saman­tyy­pis­tä pal­va­lua saa­ta­vil­la tai taval­li­set tak­sit voi­vat ottaa isom­pia poru­koi­ta hal­vem­ma­lal kyy­tiin jos hin­nas­ta etu­kä­teen sopii. 

    Se mitä ihmi­set ilmei­ses­ti kinua­vat on tak­si­kyy­tiä hal­vem­paa kyy­tiä klo 04:00 kun kapa­kat ovat men­neet kiin­ni. Sitä ei vali­tet­ta­vas­ti pys­ty ihan kaik­kial­le järjestää.

  48. en oikein tiedä,mitä fik­sua kut­suplus tuo. Hel­sin­gis­sä­on jo kut­su­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­va vammaiskuljetus,jossa kyy­te­jä voi­daan yhdis­tel­lä. Se ei toi­mi kovin hyvin, kehit­tä­mis­va­raa oli­si. Sit­ten on myös näi­tä pikkubusseja,joillamu,mummot käy kau­pas­sa- Vuo­rot kul­kee har­vak­seen eikä­ole mitään pikavuoroja,mutta on vih­doin saa­tu aikaan koh­tuul­li­nen käyt­tö­as­te. Jos jotain lisää kaivattaisiin,se oli­si hyvä las­ken­ta­kaa­va, joka jyvit­täi­si useam­man käyt­tä­jän jaka­man tak­sin kustannukset.Siis ihan taval­lis­ten tak­sien ja nii­den käyt­tä­jien tarpeisiin.

  49. en oikein tiedä,mitä fik­sua kut­suplus tuo. Hel­sin­gis­sä on jo kut­su­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­va vammaiskuljetus,jossa kyy­te­jä voi­daan yhdis­tel­lä. Se ei toi­mi kovin hyvin, kehit­tä­mis­va­raa oli­si. Sit­ten on myös näi­tä pikkubusseja,joilla mum­mot käy kau­pas­sa- Vuo­rot kul­kee har­vak­seen eikä ole mitään pika­vuo­ro­ja, mut­ta on vih­doin saa­tu aikaan koh­tuul­li­nen käyt­tö­as­te. Jos jotain lisää kaivattaisiin,se oli­si hyvä las­ken­ta­kaa­va, joka jyvit­täi­si useam­man käyt­tä­jän jaka­man tak­sin kus­tan­nuk­set. Siis ihan taval­lis­ten tak­sien ja nii­den käyt­tä­jien tarpeisiin.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voim­me säi­lyt­tää park­kipåai­kat, jos pää­täm­me, ettei Her­ne­saa­reen pää­se autol­la. Mik­si ratik­ka (pal­jon mat­kus­ta­jia) oli­si tär­keäm­pi kuin autot (mar­gi­naa­li­nen kuku­muo­to) Tilaa ei ole yhtä­ai­kaa autoil­le, rati­kal­la ja auto­jen säi­lyt­tä­mi­seen. Jos­tain on luovuttava. 

    Olen käy­nyt esim. Eiras­sa aika ajoin. Siel­lä­kin olen näh­nyt sen ver­ran auto­ja, että en nii­tä nyt ihan mar­gi­naa­li­se­na kul­ku­muo­to­na asun­to­jen kar­kean hin­ta­luo­kan osal­ta kysei­sen kal­tai­sel­la alu­eel­la pitäi­si. Pitää­hän ne Audit ja mer­sut­kin saa­da Lam­borg­hi­nien ja Mase­ra­tien ohel­la saa­da jon­ne­kin parkkiin! 

    Jos ei kai­kil­le mer­suil­le tuol­ta park­ki­paik­kaa löy­dy, voi joku tur­hau­tu­nut mer­su­kus­ki tms. äkkiar­vaa­ma­ton hen­ki­lö saa­da aikaan ikä­viä. Pahim­mil­laan jää suu­reh­ko osuus uusis­ta asun­nois­ta myy­mät­tä, jos hok­saa­vat miet­tiä tuo­ta auto­paik­ka-asi­aan­sa jo etu­kä­teen. Sii­tä taa­sen eivät var­maan jo asun­non osta­maan ereh­ty­neet tai raken­nus­fir­mat­kaan tyk­kää, kun monet kus­tan­nuk­set jää­vät har­va­lu­kui­sen jou­kon maksettaviksi.

  51. Mats:
    Olen kuul­lut, että kos­ken pur­kua vas­tus­te­taan kos­ka se rik­koi­si “his­to­rial­li­sen mil­jöön”. Näin­hän ei tie­ten­kään ole. Museo­voi­ma­la pysyi­si tot­ta­kai pai­kal­laan ja tur­bii­ne­ja voi­si näy­tös­luon­toi­ses­ti pyö­rit­tää vaik­ka säh­köl­lä. Jos ale­taan his­to­ri­aan mene­mään niin Hel­sin­ki perus­tet­tiin juu­ri noil­le pai­koil­le v. 1550 kalai­san kos­ken, ei siis padon, ja suo­jai­san sata­man äärelle. 

    Olet­ko var­ma, ettei padon käyt­tö tai aina­kin vesi­voi­man hyö­dyn­tä­mi­nen eri tavoin ollut kau­pun­gin perus­ta­jan ja hänen neu­vo­nan­ta­jien­sa mie­les­sä jo vuon­na 1550? On vir­he kuvi­tel­la, että teol­li­nen kehi­tys alkoi vas­ta säh­kön myö­tä, kuten ehkä joku olettaa.

    Pitää myös miet­tiä, mikä on olen­nais­ta. Sata­mal­la on toki sii­hen perus­te. Entä sit­ten tuo Van­han­kau­pun­gin­kos­ken alue? 

    Onko mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää kau­pun­gin his­to­rian ja kehi­tyk­sen kan­nal­ta ne kalat, vai kos­ki, ja pato, jon­ka äärel­le saat­toi perus­taa ensin vaik­ka mitä, vaik­ka­pa sahan, myl­lyn ja kaik­kea muu­ta, joka aikaan­sai alu­eel­la tär­keän, esi­teol­li­sen tuot­ta­vuus­hy­pyn? Vesi­voi­mal­la säh­köä tuot­ta­va voi­ma­la jat­koi toden­nä­köi­ses­ti par­hai­ten kehi­tyk­sen suo­tui­saa suun­taa jo vuo­des­ta 1876 eteen­päin. Olim­me sil­loin­kin käsit­tääk­se­ni mel­ko lail­la alan (säh­kön­tuo­tan­non käyt­töön­o­ton) kehi­tyk­sen etulinjassa. 

    Et ehkä tai­da tun­tea vesi­voi­man var­hai­sem­paa mer­ki­tys­tä, esim. koko Euroo­pan kehi­tyk­sel­le jo ennen höy­ry­ko­neen ja var­si­nai­sen industria­lis­min kau­den voi­mak­kaim­man kehi­tyk­sen aikaa …

    Ilman vesi­voi­maa Hel­sin­ki oli­si jää­nyt pel­käk­si tup­pu­ky­läk­si, ilman sen avul­la aikaan­saa­tua mekaa­nis­ta voi­maa sekä myö­hem­min sit­ten säh­köä. Ei ole vai­kea uskoa, ettei­kö jo tuo­hon aikaan, 1500-luvul­la, oli­si asian mer­ki­tys­tä ymmär­ret­ty. Sii­hen aikaan saa­tet­tiin hyvin­kin ymmär­tää kau­pun­gin ja koko maan kehi­tys­tä ede­saut­ta­vien teki­jöi­den mer­ki­tys, ehkä jopa oival­li­sem­min kuin jot­kut sen tun­tu­vat tänä päi­vä­nä käsittävän.

    Tur­bii­nin pyö­ri­tys säh­kö­moot­to­ril­la näy­tös­luon­tei­ses­ti oli­si mie­les­tä­ni fals­kia, suo­ra­nais­ta ihmis­ten hui­jaus­ta. Sitä­pait­si kaloil­le­han on tuol­la toi­nen­kin reitti.

  52. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Olet­ko var­ma, ettei padon käyt­tö tai aina­kin vesi­voi­man hyö­dyn­tä­mi­nen eri tavoin ollut kau­pun­gin perus­ta­jan ja hänen neu­vo­nan­ta­jien­sa mie­les­sä jo vuon­na 1550? On vir­he kuvi­tel­la, että teol­li­nen kehi­tys alkoi vas­ta säh­kön myö­tä, kuten ehkä joku olettaa.

    Pitää myös miet­tiä, mikä on olen­nais­ta. Sata­mal­la on toki sii­hen perus­te. Entä sit­ten tuo Van­han­kau­pun­gin­kos­ken alue? 

    Onko mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää kau­pun­gin his­to­rian ja kehi­tyk­sen kan­nal­ta ne kalat, vai kos­ki, ja pato, jon­ka äärel­le saat­toi perus­taa ensin vaik­ka mitä, vaik­ka­pa sahan, myl­lyn ja kaik­kea muu­ta, joka aikaan­sai alu­eel­la tär­keän, esi­teol­li­sen tuot­ta­vuus­hy­pyn? Vesi­voi­mal­la säh­köä tuot­ta­va voi­ma­la jat­koi toden­nä­köi­ses­ti par­hai­ten kehi­tyk­sen suo­tui­sam­paa suun­taa jo vuo­des­ta 1876 eteen­päin. Olim­me sil­loin­kin käsit­tääk­se­ni mel­ko lail­la alan(sähköntuotannon käyt­töön­o­ton) kehi­tyk­sen etulinjassa. 

    Et ehkä tai­da tun­tea vesi­voi­man var­hai­sem­paa mer­ki­tys­tä, esim. koko Euroo­pan kehi­tyk­sel­le jo ennen höy­ry­ko­neen ja var­si­nai­sen industria­lis­min kau­den voi­mak­kaim­man kehi­tyk­sen aikaa …

    Ilman vesi­voi­maa Hel­sin­ki oli­si jää­nyt pel­käk­si tup­pu­ky­läk­si, ilman sen avul­la aikaan­saa­tua mekaa­nis­ta voi­maa sekä myö­hem­min sit­ten säh­köä. Ei ole vai­kea uskoa, ettei­kö jo tuo­hon aikaan, 1500-luvulla,olisi asian mer­ki­tys­tä ymmär­ret­ty. Sii­hen aikaan saa­tet­tiin hyvin­kin ymmär­tää kau­pun­gin ja koko maan kehi­tys­tä ede­saut­ta­vien teki­jöi­den mer­ki­tys, ehkä jopa oival­li­sem­min kuin jot­kut sen tun­tu­vat tänä päi­vä­nä käsittävän.

    Tur­bii­nin pyö­ri­tys säh­kö­moot­to­ril­la näy­tös­luon­tei­ses­ti oli­si mie­les­tä­ni fals­kia, suo­ra­nais­ta ihmis­ten hui­jaus­ta. Sitä­pait­si kaloil­le­han on tuol­la toi­nen­kin reitti. 

    Vaik­ka minul­la ei suku­juu­ria Tam­pe­reel­la tie­tääk­se­ni ole­kaan, en mal­ta olla lisää­mät­tä tätä:
    Jos joku ei mm. myl­ly­pa­to­jen ajoit­tu­mis­ta maam­me kes­kia­jan his­to­ri­aan ja nii­den vai­ku­tus­ta eräi­den kau­pun­kien myö­hem­pään kehi­tyk­seen lain­kaan tun­ne, kan­nat­taa ehkä kat­soa mitä vil­kai­su wiki­pe­di­aan esi­mer­kik­si hakusa­nal­la “Tam­mer­kos­ki” voi sii­tä ja niis­tä ker­toa: Tam­mer­kos­ken myl­ly­pa­to­jen raken­ta­mi­nen ajoit­tuu his­to­rian­kir­jois­sa vii­meis­tään 1400-luvul­le, eli aikaan jo pit­käl­ti ennen Hel­sin­gin kau­pun­gin perus­ta­mis­ta (v. 1550). 

    Siten ole­tet­ta­vas­ti aluk­si myl­ly­pa­don aikaan­saa­mi­nen Van­han­kau­pun­gin­kos­ken alu­eel­le saat­toi olla jos­kus aikoi­naan suo­ras­taan erit­täin mer­kit­tä­vä tavoi­te nii­den hen­ki­löi­den mie­les­sä, jol­le Hel­sin­gin kehi­tys oli tär­ke­ää. Tie­de­tään­kö asias­ta tarkemmin? 

    Eikö myl­ly­pa­toa ja toi­vot­tua kehi­tys­tä saa­tu kui­ten­kaan odo­te­tus­ti aikaan, kun kau­pun­ki siir­ret­tiin yrit­tä­mään ehkä parem­min eväin jat­ka­maan kas­vu­aan myö­hem­min Viron­nie­mel­le. Pato, ja säh­kö­voi­man tuo­tan­to vesi­voi­mal­la vuo­des­ta 1876 mah­dol­lis­ti­vat Hel­sin­kiin sen­tään jopa säh­kö­rai­tio­vau­nut­kin vuo­des­ta 1900 alkaen.

    En suo­sit­te­li­si tuol­lai­sen, kau­pun­gin his­to­rian ja kehi­tyk­sen kan­nal­ta tär­keän kul­ma­ki­ven, siis padon, pur­ka­mis­ta mis­sään nimes­sä. Pato ja vesi­voi­ma­la ovat mer­kit­tä­vä osa Hel­sin­gin his­to­ri­aa. Ei sil­ti hai­tan­ne, jos his­to­rian vai­heet tun­net­tai­siin nii­den­kin osal­ta nykyis­tä parem­min. Oli­ko nykyi­nen pato tuol­la alu­eel­la vas­ta se ensimmäinen?

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kut­suplus­san hin­ta­ta­so ei mene kos­kaan alle vuo­ro­bus­sien kus­tan­nus­ta­son, ei tule lähel­le­kään. Puhun nyt siis bus­seis­ta kau­pujn­geis­sa, en haja-asutusalueilla.

    Suo­sit­te­len luke­maan tuon OECD:n sel­vi­tyk­sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­män ske­naa­riois­ta. Jos käyt­tä­jiä ajat­te­lee vir­taa­ma­teo­rian mukaan, tulee hel­pos­ti aja­tel­leek­si vain täyt­tö­as­tei­ta oikei­den tar­pei­den sijaan. Eikä lin­ja­muo­toi­nen bus­si­jär­jes­tel­mä tosi­aan ole vält­tä­mät­tä tehok­kain ja sen mur­ros­ta poh­di­taan vaka­vas­ti alan asian­tun­ti­joi­den paris­sa. Kor­kean kapa­si­tee­tin lin­jat ovat toki eri asia. http://www.internationaltransportforum.org/cpb/projects/urban-mobility.html

  54. Mat­kus­ta­ja:
    Suo­mes­sa tai­taa olla mono­po­lil­la suo­jat­tu Alko, aptee­kit ja tak­si­lii­ken­ne. Kut­suPlus­sa ei var­mas­ti hin­ta­ta­sos­sa las­ke alle vuo­ro­bus­sien kus­tan­nus­ta­son, mut­ta tak­sien hin­ta­ta­son var­mis­ti­kin. Ihmet­te­len, mik­si tak­si­lii­ken­ne ei ole kehit­ty­nyt sit­ten kes­ki­te­tyn puhe­lin­kes­kuk­sen. Tak­sit voi­si­vat tar­jo­ta yhtä­hy­vin Kut­suPlus­san toi­min­ta­ta­paa ja hin­noit­te­lu­mal­le­ja, jos­sa hyväk­sy­tään kyy­tien yhdis­tä­mi­nen tie­tyis­sä rajois­sa ja oste­taan aika­haa­ruk­kaa perilläolosta.

    Pilo­toin­nil­la on haet­tu koke­mus­ta sof­tas­ta ja han­kit­tu käyt­tä­jiä. Nyt pitäi­si sit­ten poh­tia miten tuot­teis­te­taan suu­rel­la mit­ta­kaa­val­la, kos­ka läh­tö­koh­tai­ses­ti täl­lai­sen pal­ve­lua ei piloi­toin­ti­vai­heen jäl­keen tar­vit­si­si subventoida.

    Suo­mes­sa ei ole mono­po­lia tak­sia­lal­la. Mono­po­li tar­koit­taa sitä, että yksi yri­tys domi­noi mark­ki­naa. Suo­mes­sa tak­siy­ri­tyk­siä on tuhan­sia ja val­tao­sa niis­tä on yksi­ny­rit­tä­jien hoi­dos­sa. Var­sin­kin maa­seu­dul­la isän­tä ajaa itse ilman ren­ke­jä ja päi­vys­tää puhe­li­men vie­res­sä 24/7.

    Sen sijaan voi­daan aja­tel­la, että Suo­mes­sa on hin­ta­kar­tel­li. Tämä on kui­ten­kin lain­sää­tä­jän tah­to ja perus­tuu sii­hen, että lain­sää­tä­jä on aset­ta­nut jul­ki­sel­le sek­to­ril­le vel­voit­teen kul­jet­taa ihmi­siä (kou­lu­lai­set, van­huk­set, vam­mai­set, sai­raat). Täs­tä vel­voit­tees­ta tulee pakol­li­sia kulu­ja ja nii­den rajoit­ta­mi­sek­si on sää­det­ty mak­si­mi­tak­sa, jota ei saa ylit­tää. Tak­sia­lan lii­ke­vaih­dos­ta kai n. puo­let tulee suo­raan jul­ki­sen sek­to­rin kyy­deis­tä eli hin­to­jen rajoit­ta­mi­nen on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin veron­mak­sa­jan etu. Jos hin­nan­mää­ri­tys oli­si vapaa­ta tak­sit pää­si­si­vät välil­lä rahas­ta­maan mark­ki­na­ti­lan­teen (uusi­vuo­si) tai ihmis­ten hädän (syn­ny­tys alkaa Lapin sivu­ky­läl­lä) joh­dos­ta ja eri­tyi­ses­ti ne pää­si­si­vät kup­paa­maan jul­kis­ta sek­to­ria, joka on tosi­aan aset­ta­nut itsel­leen laki­sää­tei­siä kuljetusvelvoitteita.

  55. OS: “En pää­se kokouk­seen, kos­ka olen levit­tä­mäs­sä kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa Tampereella.”

    Joo, kävin siel­lä juu­ri minä­kin. Jäl­jis­tä pää­tel­len pai­kal­la on var­maan käy­nyt ennen­kin pää­kau­pun­gin konsultteja.

    Tam­pe­reen Hämeen­ka­dul­la on teh­ty saman­lai­nen myl­läys kuin mitä Hel­sin­gin Hämeen­tiel­le kaa­vail­laan: hen­ki­lö­au­tot on tun­get­tu ruuh­kak­si asti ahtail­le yksi­kais­tai­sil­le ja yksi­suun­tai­sil­le asun­to­ka­duil­le, mut­ta Hämeen­ka­tu ammot­taa usein tyh­jyyt­tään. Hie­not fil­la­ri­kais­tat eivät näkö­jään kaik­kia vedä, kos­ka joi­ta­kin kieh­too enem­män aja­mi­nen yksi­suun­tai­sil­la asun­to­ka­duil­la päin vas­taan­tu­le­vaa autoliikennettä.

    Eri­tyi­sen nero­kas on hotel­li Cumu­lus Kos­ki­ka­dun lii­ken­ne­rat­kai­su. Hotel­lin kort­te­li rajau­tuu Hämeen­ka­tuun, mut­ta se sijait­see yksi­suun­tai­sel­la asun­to­ka­dul­la. Niin­pä hotel­lin omaan park­ki­ta­loon ja vie­rei­seen ylei­seen park­ki­hal­liin pää­see vain kier­tä­mäl­lä koko kort­te­li “autot­to­man” Hämeen­ka­dun kaut­ta. Temp­puun tar­vi­taan kir­jal­li­nen ja suul­li­nen ohje ja tar­vit­taes­sa myös hen­ki­lö­koh­tai­nen ohjaus. Häm­men­ty­nei­den mat­kai­li­joi­den reak­tioi­ta oli mie­len­kiin­tois­ta tarkkailla.

    Hotel­lil­le voi ennus­taa suur­ta tule­vai­suut­ta opis­ke­li­ja-asun­to­la­na tai tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­ot­to­ko­ti­na. Mat­kai­luun se ei kovin hyvin enää sovellu.

  56. Uber on muu­ten päät­tä­nyt seu­raa­vak­si kehit­tää KutsuPlussan:
    http://bzfd.it/1Jld1dU

    Huo­mioi­ta:
    — Se sii­tä vien­ti­me­nes­tys­tuot­tees­ta. Jos tuo toi­mii Friscos­sa, Uber levit­tää sen koko maa­il­maan sii­nä ajas­sa jon­ka suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä käyt­tää neu­vo­tel­les­saan Teke­sin kans­sa jos­tain hiki­ses­tä 50 ton­nin kansainvälistymistuesta. 

    - Uber toi­mii vähän kuin verot­ta­ja, se ottaa mark­ki­nan kehit­tyes­sä yhä kas­va­van osuu­den kakus­ta, enim­mil­lään jo 30% kus­kin brut­to­tuo­tos­ta jos­ta tämä mak­saa sit­ten auton pää­oma­kus­tan­nuk­set, polt­toai­neet, huol­lot, vakuu­tuk­set jne. jne. Net­to­tu­los on toi­meen­tu­lo­mi­ni­min rajal­la jos jak­saa vetää 16-tun­tis­ta päi­vää. Sii­nä ei pal­jon vero­ja enää maksella.

    - Uber­kin on val­mis sub­ven­toi­maan häi­käi­le­mät­tä toi­min­taa mark­ki­nan luo­mi­sek­si. Kii­nas­sa se sub­ven­toi sekä kus­ke­ja että mat­kus­ta­jia jot­ta verk­ko on riit­tä­vän tiheä. Suo­mes­sa hom­ma lope­te­taan kun fea­si­bi­li­ty-pilot­ti mak­saa liikaa. 

    - Kis­ko­fe­tis­si­puo­lue vih­reät vas­tus­ta­vat kaik­kea lii­ken­net­tä joka antaa mat­kus­ta­jal­le mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin rai­de­lii­ken­teen ja polkupyörän.

  57. Olen muu­ta­man ker­ran har­kin­nut Kut­suplus­san käyt­töä, esi­mer­kik­si kun tote­sin, ettei Tou­ko­las­ta Itä­kes­kuk­seen ole kovin­kaan mie­lek­käi­tä bus­siyh­teyk­siä (vaih­to­ja vaa­ti­va mat­ka-aika tupla­ten yli sen, mis­sä välin omal­la autol­la huraut­tai­si). Jäi kui­ten­kin sik­seen, kun mak­sa­mi­nen on niin vai­keak­si: ei käy mat­ka- eikä pank­ki­kor­tin arvo, vaan ensin pitäi­si siir­rel­lä rahaa johon­kin mat­ka­kuk­ka­roon ja sit­ten läh­teä kokei­le­maan kepil­lä jää­tä, saa­ko kut­su­kyy­din halu­tuin para­met­rein varat­tua, vai onko pal­ve­lul­la tar­jo­ta juu­ri halut­tuun ajan­koh­taan vain eioo­ta. Ei kiitos.

  58. Toi­vot­ta­vas­ti muu­ten tuo Bule­var­din Hie­ta­lah­den pääs­sä päät­tä­vä ris­teys nyt vih­doin sade­ve­si­vie­mä­röi­dään kun­nol­la, kos­ka sin­ne on usein todel­la kovan rank­ka­sa­teen jäl­keen muo­dos­tu­nut saap­paan­var­ren ylit­tä­vä lam­pi, jos­ta rati­kat­kaan tus­kin tykkäisivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.