Marskia laajennetaan
Lönnrotinkadun puolella rakennusta korotetaan kolme kerrosta. Lisäksi osa maanalaisia autopaikkoja otetaan hyötykäyttöön. Ihmettelen, miten tässä tarvitaan kaavamuutosta, koska voimassa olevan kaavan mukaan tontilla saa olla yhdeksänkerroksinen rakennus. Ehkäpä kaavaa pidettiin vanhentuneena niin, ettei sen pohjalta enää voinut myöntää rakennuslupaa
Punavihreää kuplaa tiivistetään Kalliossa
Käenkuja 6:ssa kaupungin vuokratalotontin autopaikkojen päälle rakennetaan pistetalo, 1400 k‑m2. Kaupunkikuva ei ainakaan voi huonontua. 1400 k‑m2 eli noin 35 asukasta. Pysäköintipaikkanormi: 121 fillaripaikkaa ja 13 autopaikkaa (1/280k‑m2 ). Tontilla oleva talo rakennettiin silloin, kun rakennukset piti panna kauas kadusta ja väliin pysäköinti.
Tapa rakentaa muuttuu. Autojen pito talojen alimmissa kerroksissa on järkevää, mutta se piti ensin keksiä ja kellarit, joissa on tarpeeksi tilaa ajella autolla, piti oppia rakentamaan. Nämä 1960-luvun talot tehtiin perheille, joilla ei ollut autoa vaivoinaan. Näin muutama parkkipaikka talon edessä riitti. Olin jo tässä vaiheessa mukana Helsingin rakentamisessa ja nämä toisen kerroksen tasannepihat tuli kopiona NEW Yorkin tavasta rakentaa tuohon aikaan. Tämä uusi lupakäsittelu Marskin laajennuksessa on kusetusta niille, jotka ovat Marskia pitäneet toimivana ja hapessa. Samalla valmistellaan ulkomaisen rahan lipumista sisään ja runtataan Suomipojat Suomijoristien ja Suomipellepoliitikkojen avaulla paimenpojiksi. Eikö Suomikonkurssi tässä melkein huulilla ole herättänyt ketään Suomen juristikunnasta.
Marski on Valtion eläkerahaston omistuksessa.
Joku voi pitää ahtaista betonikuiluista vähemmänkin kuin väljyydestä ja avarammista näkymistä.
Suurista asioista kokoonnutte päättämään.
Nuo pihakannet kyllä tuottavat ikäviä pihoja, koska niihin ei saada puita.
“Tältä sen pitäisi näyttää”
Onko se ihan kaavassa määrätty, että ikkunat eivät saa olla samassa linjassa ja talon pitää näyttää uprålta?
Kuva on otettu viitesuunnitelmasta, ei kaavasta.
Keskusteluja arkitehtituttuni kanssa. Tällä hetkellä suomalainen arkkitehtuuri on hakusessa. Lähin kaamea esimerkki asiaankuuluvinen sisäilmaongelmineen on Kirkkonummen uusi kunnantalo.
Tässä asunnossani Heikkilässä ei oel muuta vikaa kuin huono äänieristys. Tosin siitä ei ole sanottavaa haittaa, kun on siistiä väekä. ja osoite: se ei ole tarpeeksi hieno.
Oliko tuo vastaus kysymykseen? Konepaja-alueen ykkösvaiheen kaavassa oli määrätty, ettei saa olla kuin max. kolme parveketta päällekäin. Tulosta voi käydä kukin ihmettelemässä, talot ovat valmiita. Paitsi että jälki on rauhatonta ja jopa rumaa, tuollaiset määräykset nostavat rakentamisen kustannuksia suunnittelusta lähtien. Ja ex-grynderinä väittäisin, että duunareilta menee kaksi kertainen aika kaksinkertainen aika viimeistellä yksi erilainen kerros kuin jos kerros olisi kopio edellisistä.
Marski pitäisi purkaa!
Kerrankin tiivistetään siellä, missä ei tarvitse jyrätä hehtaaritolkulla viheraluetta. Positiivista.
Marskista tuli mieleen hesarin telkkarimainos, jossa on valokuva eduskuntatalon rakentamisesta. On muuten Mannerheimintie (tai siis mikä se nyt silloin olikaan) siitä Forumin kohdalta eteenpäin paljon mukavamman näköinen!
Sen nimi oli silloin Heikinkatu Sokokselta etelään. Nimen voisi palauttaa niin, että Mannerheimintie päättyisi Mannerheimin patsaaseen ja siitä alkava aivan erilainen katu olisi taas nimeltään Heikinkatu.
Havainnekuva ja valokuva on kyllä niin eri kuvakulmasta,et niiden perusteella voi oikeestaan vaan sanoa, et tälle palstalle pitäs valita parempi systeemi keskusteluun. “Hallitus: tahtoa on, olisipa vielä taitoa.”, 220 kommenttia, joissa ei edes numerointia, eikä mitään mahdollisuutta mihinkään säikeistämiseen. Huoh, voisko joku webbinikkari vähän opastaa Odea? Esim. dvdplaza toimii nykyään xenForolla. Oisko joku muu parempi?
Se joku tuskin muuttaisi Kallioon.
Näin on. Samoin se joku voi muuttaa pian Kalliosta pois. Joku naapuritalon asukas voisi olla hyvä ehdokas.
Ja tämä on ongelma, koska…?
Taisi olla määritelmän mukaan ongelma tuolle jollekin.
(OS:n alkuperänen teksti kuului: “kaupunkikuva ei ainakaan voi huonontua”.)