VR on ilmoittanut alentavansa kaukoliikenteen lipunhintoja merkittävästi ja karsivansa samalla kannattamattomia vuoroja. VR menee siten lähemmäs sitä hinnoittelua, johon päädyttäisiin, jos rautatieliikenne olisi kilpailtua. Nyt kilpailu on tullut bussiliikenteen puolelta.
Ennustan, että tämä politiikka johtaa rautatieliikenteen lisääntymiseen henkilöliikenteellä mitattuna, koska suositummilla reiteillä matkustajamäärä nousee enemmän kuin on matkustajia lakkautettavissa junavuoroissa.
Harmi, että tämä tulee vasta nyt ja näin rytinällä. Massairtisanomiset eivät ole koskaan mukana asia.
Jos haluaisimme optimoida kansantaloudellista kannattavuutta yritystaloudellisen sijasta, hyväksyttäisiin se, että VR tuottaa jonkin verran tappiota. Siitä korvauksena saisimme paljon enemmän junamatkoja. Kuluttajan ylijäämä ylittäisi VR:n liiketaloudellisen tappion.
Olen kirjoittanut asiasta tarkemminkin tässä
Tosin aika moni lakkautettava vuoro on juuri noilta suosituilta reiteiltä hki-tku ja hki-tre…
Helsinki-Turku ‑väliltä lakkautetaan vuoroja, koska hidas ja huono junayhteys ei olke kilpailukykyinen, mutta Helsinki ‑Tampere väliltä ei yhtään.
Iltalehdessä ja kauppalehden voorumilla todettiin, jotta
50 prosenttia kaikista VR:n ajamista junavuoroista ajetaan alle 20 prosentin matkustajamäärällä suhteessa kapasiteettiin.
Ei voi olla todellista! Puolet junavuoroista lähes tyhjillä vaunuilla! Lopun maksat sinä, veronmaksaja!
Oulu-Seinäjoki rataremppa on jo maksanut 860 miljoonaa euroa ja oletus on, että mennään miljardiin kaiken kaikkiaan.
Aivan hullua upottaa tälläisiä summia Kehäkolmosen ulkopuolelle!
Rataverkoston ylläpidon pitäisi kuulua yksiselitteisesti valtiolle niinkuin maanteidenkin. Sen jälkeen liikenteen voi vapauttaa, mutta kermankuorinnan välttämiseksi niin, että jokaiselta liikennöijältä voi ostaa liput mihin tahansa valtakunnassa. Silloin vain joitain linjoja liikennöivä joutuu ostamaan siltä, joka liikennöi, ja tämä tasaa huonommin kannattavien rataosien kustannuksia.
Kaupunki-ideologisuus näyttää saavan jo absurdeja piirteitä. Pääkaupunkiseudulla asuu reilu miljoona suomalaista. Neljä miljoonaa asuu muualla.
Pääkaupunkiseutulaisten puheista tulee yhä useammin tunne, ettei näitä neljää miljoonaa ole edes olemassa.
Jos VR yrittää kilpailla hinnalla bussiliikenteen kanssa, hintoja pitää pudottaa melkoisesti. Sain hiljattain bussilipun alle neljäsosalla VR:n vastaavan lipun hinnasta. Jos hinnat ovat ihmisille tärkeitä, on mahdollista, että VR:n matkustajamäärä laskee edelleen, vaikka hintoja alennetaankin vähän.
Millaisiin kansantaloudellisiin etuihin tuo lause viittasi? Miksi VR:n tappiot olisivat ok?
Kun se on olemassa, niin ylläpito on kallista ja käyttäminen halapaa. Siksi kannattaisi käyttää niin maan perkeleen paljon.
Esteitä käyttämiselle on tosin paljon. Jos hyppään junaan en saa kilometrikorvauksia ja valtio ei saa polttoaineesta verotuloja. Siksi kumpikaan meistä, valtio enkä minä halua että käytän junaa.
Miksi kannattamattomien reittien ja syrjäseutujen liikennöinti pitää hoitaa juuri junilla? Se on siihen kaikkein raskain ja kallein ratkaisu.
Sen sijaan tulisi subventoida takseja, kimppatakseja ja minibusseja sinne missä on tarvetta muttei riittävästi kysyntää.
Tässä vähän aikaa sitten oli ikävä uutinen junan alle jääneestä miehestä jossain Itä-Suomessa. Huomiota kiinnitti uutisen kohta, jossa kerrottiin, että junan matkustaja vietiin perille taksilla
Ei kai tuo kovin radikaali ajatus ollut. Että on hyödykkeitä ja palveluita joita kannattaa tarjota kansalaisille pienellä tappiollakin. Vaikkapa hammashuolto.
Rautateiden tappioiden oikeutus lähtee matalista marginaalikustannuksista ja korkeista kiinteistä kustannuksista.
Miten ihmeessä se olisi kansantaloudellisesti kannattavaa, että nyt itse matkansa maksavat bussimatkustajat siirtyisivät veronmaksajien kustantamana junien käyttäjiksi?
Kansantaloudelliseen kannattavuuteen päästään, kun lasketaan bussin ja junan marginaalikustannuksia. Kumpi maksaa enemmän: aajaa Helsingistä Turkuun bussi tai liittää junaan yksi vaunu lisää. Jo 1800-luvulla oli kansantaloustieteen peruskauraa, että kansantaloudellisesti optimointi rautatiejärjestelmä tuottaa tappiota, koska kiinteät kustannukset ovat suuria ja muuttuvat pieniä.
Suomessa asuu reilut viisi miljoonaa ihmistä. 7,3 miljardia asuu muualla.
Suomalaisten puheista tulee yhä useammin tunne, ettei näitä 7,3 miljardia ole olemassa.
Viittaanpa tässä myös päivitettyyn versioon viime keväänä ennen vaaleja tehdystä kannanotosta:
Kerettiläisestä VR-uskosta luovuttava
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201154-kerettilaisesta-vr-uskosta-luovuttava
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi/
Seinäjoki-Oulu-remontti tehdään pääasiassa tavaraliikenteen vuoksi. Kehä 3:n sisäpuolella ei kulje ainuttakaan tavarajunaa jos muutaman kilometrin sen tuntumassa kulkevaa Vuosaaren satamarataa ei lasketa.
Nopea ratayhteys Ouluun on tärkeä myös henkilöliikenteen kannalta. Sillä taas on merkitystä elinkeinopoliittisesti. Ajatus Oulun evakuoinnista Nokian jälkeen on jokseenkin päätön.
Ja ei kannata unohtaa edellisen hallituksen tekemää uusien vaunujen pakko-ostattamista Otanmäen Talgon tehtailta, jotka nekin on jo myyty ulkomaalaisille. Kepu perkele. Silloinen VR:n johtohan jopa erosi protestiksi operatiivisiin asioihin puuttumiselle.
VR ei pärjää kilpailussa edes lentoliikenteelle.
Matkustan useasti Rovaniemelle ja Ouluun ja vain poikkeustapauksissa juna on ollut halvempi
Työvoimanhan pitää liikkua työpaikkojen perässä.
Työpaikat eivät kuulemma siirry työvoiman mukaan
Kommentti Osmo Soininvaaralle 28.8.2015 kello 20:58: Tässä joitakin aikoja sitten käytin raitiolinja kahdeksaa Länsi-Helsingissä Salmisaaren päätepysäkiltä Porkkalankadun viertä pitkin. Ratikka saattoi olla tyhjä Mechelininkadulle asti (minua lukuunottamatta), mutta kyllä se kiskotus ratikoineen on yhä olemassa (tosin eri linjauksella).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi/
Ratikka kasin linja kuormittuu jatkossa aivan eri tavalla, kun Jätkäsaaren asutus rakentuu. Edelleen, se on nyt jo varsin käytetty työmatkaliikenteen aikana.
Kiskobussi. Dm12
Sinänsä asiaa, mutta maialam on muuttunut sitten 1800-luvun. Bussi on nykyään melkein yhtä mukava ja usein nopemapi yhteys kuin juna.
Suomessa muuten ei ole muuta kuin paikallsiliikennettä. Koko väkilukumme on kohtalaisen suuren eurooppalaisin kaupunkikokonaisuuden määrä.
Missä siinä bussissa on ravintolavaunu? Koska saan pöydän läppäriä varten. Milloin teistä tulee yhtä tasaisia kuin kiskoista?
Sveitisn junaliikenen on suosittu vertialukohde, ymmärrettävistä syistä.
Mutta pienet mittakaavatakistukset leienvät paikallan. Svetitsin väkiluku on rusntta 8 miljoonaa, siis 1,5 kertaa maamme väkiluku ja pinta_ala 41.00 km², siis kahdeksaosa maame pinta-alasta. Väentiheys siis noin 12 ‑kertainen.
Sen liäksima aon Euroopna sydämessä, ja sen läpi kulevat useta kansainväliset yhteydet.
Mielenkiinoista kyllä: topologisesti olemme hyvin samankaltaisia. Sveitissä austusat erottavat vuoret, meillä järvet ja soiset metsät.
Eikö tuossa sitten olisi ratayhteys, joka olisi syytä saada lopultakin selkeästi parempaan kuntoon. Miksi ratayhteyttä ei paranneta, vaan sama tilanne jatkuu vuosikymmenestä toiseen? Tavoitteeksi voitaisiin ottaa aluksi matka-aikaa vaikkapa alle tunti (välillä Helsinki-Turku ja Turku- Helsinki).
Jos käyttäminen on halpaa, VR:n luulisi tekevän voittoa matalillakin hinnoilla. OS oletti VR:n tästä huolimatta tekevän tappiota. OS voi ehkä selittää. Minä en tiedä mistä oletukset tulivat (VR:n tappiot, kansantaloudelliset hyödyt).
Kehä III:n ulkopuolella on elämää! Jos VR saisi päättää, henkilöliikenne päättyisi Suomessa heti, koska tavaraliikenne on kannattavampaa. Vertaa rautateiden kehitykseen USA:ssa.
Tilannetta henkilöliikenteen osalta heikentää Suomen kova palkkataso ja ennen kaikkea henkilökunnan yökorvaukset. Olisi vielä paljon kannattavampaa ajaa tavarajunia päivällä, kun joillakin rataosuuksille niitä joudutaan ajamaan öisin, kun henkilöliikenne ei haittaa.
USA:kin on ohjaamassa yhtiöitä takaisin henkilöliikenteen pariin. Runkoreiteille (Suomessa Helsinki — Oulu, Helsinki — Turku ja Turku — Tampere sekä ehkä Helsinki — Kuopio) henkilöliikennettä on helppo saada, jos rataverkko tehdään riittävän nopeaksi, koska rautatie on silloin kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa.
Lähiliikennettäkin ohjataan USA:ssa joidenkin osavaltioitten taholta. Suomessa kiinnostusta ei ole ollut. VR:n annetaan romuttaa vanha kalusto, jolla se takaa, ettei kilpailua esimerkiksi Turun ja Tampereen seuduille synny, eikä kukaan haittaa alueilla tavaraliikennettä turhalla lähiliikenteellä.
Hammashuolto on tosiaan ala, jonka valtio voisi tarjota kansalaisille “tappiolla”. Tappiollisen rautatieliikenteen kansantaloudellista edullisuutta OS ei selittänyt. (Huomaa että en sanonut, että OS:n perustelut olisivat väärät, vaan että hän ei kertonut perusteluita.)
Ehkä perusajatus tässä on se, että Suomessa on joka tapauksessa rautatie- ja maantieverkko, ja että on luontevaa, että valtio ylläpitää niitä, ja että tämän jälkeen liikennöinti voi olla rautateillä halpaa esim. junan pienen vierintävastuksen ja suuren koon vuoksi.
Jos VR:n kulut ovat tuohon tapaan alhaiset, sen tulisi kai tuottaa voittoa, sillä se kykenisi kuljettamaan ihmisiä rautatiepaikkakuntien välillä maantiekalustoa halvemmalla. Siispä VR:n tappiollisuutta ei tarvitsisi hyväksyä.
Mistä VR:n oletetut tappiot sitten tulevat? Veloitetaanko siltä nykyään maantiekalustoon verrattuna liikaa valtion joka tapauksessa ylläpitämien rautateiden käytöstä? (Bussiliikenteelläkin on tietenkin omat maksunsa.)
VR:n kaluston hinta (vaunut, veturit) pitänee laskea toiminnan kuluiksi (ei siis valtion maksettaviksi perusinfran kuluiksi), jotka VR:n tulee kattaa lipputuloillaan.
Onko siis sellainen malli reilu, jossa sekä rautatieinfran että maantieinfran kustantaa valtio, ja niiden varassa VR ja bussiyhtiöt kilpailevat jokseenkin vapaasti (saman suuruisin valtion maksuin ja/tai tuin)?
Nythän VR tekee niin kuin Juho Laatu haluaa. Lakkauttaa ne kannattamattomat vuorot ja varmaankin myös monta kannattamatonta yhteyttä kokonaan ja keskittyy ajamaan halvalla niitä väliejä, joilla on paljon matkustajia.
Enpä tiedä syrjäseutuja, joihin olisi henkilöjunayhteys, tavaraliikennettä
voi olla, jos vaikka Kaskinen on syrjäseutua. VR:n kannattaisi kyllä tutkia yhteistyötä kimppataksien kanssa. Samalla lipulla perille.
Tuop samalla lipulla perille on kyllä törkeintä ristisubventiota mitä on esitetty ja tuhoaisi rautatieliikenteen liikennemuotona tyystin.
VR:n toimenpiteet näyttävät oikean suuntaisilta, mutta junavuorojen lopettamisten toteutusaikataulua voisi kuitenkin hieman venyttää.
Nyt muutokset aiotaan toteuttaa vuosina 2015 ja 2016. Minä ottaisin siihen lisäksi myös vuoden 2017. Näin poistettavaa kalustoa voitaisiin hyödyntää vielä “ilmaiseksi” pitemmän aikaa ja yhtiön irtisanomiskustannuksia voitaisiin hieman supistaa.
Hintojen alentamisen tekisin kuitenkin nopeasti. Jos junavuorojen muutokset jaksotettaisiin pidemmälle ajalle voitaisiin päätökset junavuorojen lopettamisesta tehdä myöhemmin, jolloin hintojen alentamisen vaikutukset voitaisiin ottaa toimenpiteissä tarkemmin huomioon.
Muutosten toteutusaikataulun venyttäminen olisi myös työntekijöille ja valtiolle parempi ratkaisu. Eli siinä ajatuksia YT-neuvotteluihin.
Onnibussien ym. aloittaessa toiminnan olin varma, että vr nykymuodossaan kaatuu. Se, että nyt on rahat tiukassa ja lama teki sen, että tämä tapahtui todella paljon nopeammassa aikataulussa, mitä uskoin. Paremmassa taloustilanteessa tyhjillä junilla oltaisiin puksuteltu vielä pitkään.
Valtion rautateitä vaaditaan toimimaan markkinoilla, kuten yritystä. Kilpailijoina on bussit ja autot.
Vaikka kulkisi juna-asemalta toiselle juna-asemalle, niin juna häviää yksityisautolle sekä hinnassa että palvelun laadussa. Jos matka kuljetaan työasian vuoksi, niin auton käytöstä maksetaan lisäksi palkkaa.
Vr ei ole missään vaiheessa noteerannut millään tavalla autoilijoita kilpailijoiksi. Nyt, kun hintoja on tarkoitus painaa bussiliikenteen vuoksi, niin jos hinnat tippuvat yksityisautoilun kustannusten alle edes sen verran, että yksi henkilö yhdessä autossa kulkee jatkossa junalla halvemmalla kuin autolla, niin yksin matkustavat henkilöt, jotka eivät ole työmatkalla siirtyvät junaan. Ja se on paljon matkustajia se.
Miksi auton käytöstä maksettaisiin palkkaa, kun ei tee mitään työhön liittyvää vaan kuljettaa autoa. Junassa voi käyttää senkin ajan hyväksi. Jos työtunnin hinta työnantajalle on 50 €, kannattaa matkasta Tampereelle maksaa 75 € enemmän vain siksi, että voittaa 1,5 tuntia hyvin tehokasta työaikaa.
Junaliikennettä on aiemmin kehuttu vaikka millä tavoin, mutta se todellisuus on aina sivuutettu. Olen tänään lähdössä käymään Helsingissä ja juna-asema on tuossa vieressä. Junaa ei voi edes harkita, vaikka liikkuu yksin.
Auto: 440 km. Kiinteät kulut on, vaikka ei käyttäisi. Polttoaine 33 euroa.
Juna: 132,40. Hinta katsottu juuri vr:n sivuilta.
Googlasin vielä bussin. Hinta 18 euroa. Matka aika on tosin 3 tuntia 15 min suuntaansa, kun juna on 2 tuntia 4 minuuttia ja auto noin 2 tuntia 15 minuuttia.
Auto vs. bussi? Bussi ottaa aikaa odotteluineen ehkä kolme tuntia enemmän ja kuluja tulee parikymppiä vähemmän. 3 tuntia / 20 euroa. Kokeilen bussia, jos vaikka katsoisi matkalla pari jaksoa Peaky Blindersia.
En sanonut haluavani vuorojen alasajoa. Raideliikenteen saattaa hyvinkin saada kannattavaksi joko itsessään tai joillain kansantaloudellisilla eduilla höystettynä. Pyysin vain perusteluja sille, miksi VR saisi mielestäsi tuottaa tappiota enemmän kuin bussiliikenne.
Ehdotin myös mahdollista mallia, jossa valto kustantaa sekä raideinfran että maantieinfran, ja jättää henkilöliikenteen sitten avoimeksi vapaalle kilpailulle näiden ilmaisten infrojen päällä, ilman veroja ja maksuja kummallekaan kilpailevalle segmentille. Myös tasapuoliset maksut ja tuet ok. Oliko tämä tavoitteesi, vai pitääkö VR:lle sallia suurempien tappioiden teko tässäkin tilanteessa?
Oletan että nykytilanteen ongelma on lähinnä se, että vaikka aiemmin on ajateltu, että raideliikenteen kanssa ei kannata kilpailla siellä, missä on hyvät suorat rautatieyhteydet kaupunkien välillä, nyt jotkut bussiyhtiöt ovat oivaltaneet, että VR:n hinnat ovat niin korkeat, että ne voivat ajaa samoja reittejä paljon halvemmalla. Oleellinen kysymys on siis se, ovatko VR:n leikkaukset tämän kehityksen syytä, ja onko VR:llä kykyä toimia tässä tilanteessa jatkossa.
En halua ajaa raideliikennettä alas — siitäkään syystä, että käytän sitä itsekin paljon. Mutta en myöskään halua julistaa valtion piikkiä auki VR:lle, maksoi mitä maksoi. Viisainta olisi käydä läpi se, millaisilla ehdoilla haluamme liikenteen toimivan jatkossa. Selvästi aika on nyt uusi, ja linjanvetoja kaivataan.
Valtiota on pyritty johtamaan, kuten yritystä. Ja se ei vain toimi niin. Valtiota pitäisi johtaa, kuten kansantaloutta.
Kaikki numerot hatusta:
Kahden kaupungin välillä on kulkijoita 1000. Autolla menee 900 ja junalla 100. Juna maksaa kulkijalle 20 ja auto 10. Auton kulu on todellinen, juna tuottaa tappiota 10% eli todellinen kulu olisi 22.
Yritys AB VR OY nostaa junalipun hintaa -> autoilijoita on aina vaan enemmän -> nostetaan hintaa -> autoilijoita on aina vaan enemmän -> nostetaan hintaa…
Kommunisti totetaa, että 20% käyttöasteella homma ei toimi. Juna ilmaiseksi. Kansantalos säästää 400 automatkaa, kun 500 mahtuu junaan ja enää 500 kulkee autolla. Ne, jotka mahtuu kulkee junalla. Juna tekee pelkkää tappiota, rapistuu, homma ei toimi ja politikot riitelevät homman keskenään kannattamattomaksi ja lopulta päätyvät kapitalismiin, joka lakkauttaa junat ja taas autoillaan kokonaiskulujen lisääntyessä.
Se, että junan matkustajamäärät 10 kertaistetaan ei aiheuta paljonkaan lisäkuluja, mutta säästö tulee aiemmin autoilleiden lompakkoon. Ja se säästö on säästöä kansantaloudelle. Suomalaiset vaurastuvat ja suomi vaurastuu.
Koska politikko on päättänyt näin.
Monelle ylikompensatoriset kilometrikorvsukset ovat tosiasiallisesti palkkaa oman auton käytöstä.
Koska RKP. RKPn yksi perusmissioita on ollut torpata Turun radan oikaisu, koska rannikolla asuu ruotsinkielisiä.
Matkustin Heinolasta Helsinkiin Onnibussilla. Oli muuten nopea ja miellyttävä matka — moottoritietä koko ajan. Ja olisihan siinä ollut mahdollisuus läppärin käyttöönkin. Jokaisessa penkissä on mm. pistoke.
Mitä tulee työmatkaan junaa käyttäen, niin näiden kymmenien työvuosien aikana ei yksikään matkan kohde ole ollut kaupunkialueella. Siinä ajassa, kun pääsisin kotoa rautatieasemalle ja juna lähtisi, olisin jo ajanut lähes 100km. Ja kohdekaupungissa pitäisi turvautua taksiin mennen tullen.
On paljon helpompaa ajaa suoraan kohteeseen ja takaisin. Joskus hommat sujuvat nopeasti, joskus venyvät myöhään. Auton käyttö antaa joustovaraa tähänkin.
Kaikki eivät ole valtiolla tai kunnalla töissä.
Minä olen yksityisyrittäjä ja juuri siksi matkustan junalla, koska voitan sen työajan itselleni ja yritykselleni.
Kommentti Osmo Soininvaaralle 29.8.2015 kello 9:05: juuri niin — ratkaisuja ei pidä tehdä pelkästään yhden vuoron yhden matkustajan perusteella parilla pysäkkivälillä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi/
Talgo ei ole ollut mukana Transtechissa enää vuosiin. Nyt Skoda on ostamassa suuren osuuden, mutta ei rupeamassa ainoaksi omistajakso.
Tässä unohdetaan, että VR (Pohjolan Liikenne) on eräs suurimmista toimijoista myös bussiliikenteessä. Useilla väleillä VR tarjoaa sekä juna- että bussiyhteyttä: esimerkiksi Helsingistä Turkuun, Hankoon, Imatralle ja Kuopioon. Bussi poikkeuksetta halvempi. Liput myydään kahdessa eri verkkokaupassa, jotka ovat jopa samannäköisiä, mutta toisesta saa vain junalippuja ja toisesta vain bussilippuja.
Tässä olisi aika paljon optimoitavaa. Poistamalla päällekkäisyyksiä ja parantamalla vaihtoyhteyksiä saataisiin asiakkaan näkökulmasta enemmän reittejä tarjolle. Bussilla lähimmälle rautatieasemalle ja siellä vaihto junaan. Kaikki samassa verkkokaupassa ja samalla lipulla.
VR sai aikanaan jatkoajan monopoliasemalleen sillä perusteella että se “parantaa palvelutasoaan”. No tässähän on käymässä aivan päinvastoin joten eiköhän ole aika peruuttaa tämä erikoisasema ja aloittaa kilpailu.
Samalla VR voitaisiin myydä jollekin ulkomaiselle pääomasijoitusyhtiölle. Niillä on erinomaiset kyvyt tiristää organisaatiosta ylimääräiset ihrat minkä jälkeen VRkin voisi aivan oikeasti pärjätä kilpailussa.
Eivät toki, mutta hurjan moni itseään yksityisyritäjänä pitävä saa toimeksiantonsa valtiolta tai kunnilta. Osana julkista sektoria siis.
USA:n malliin henkilöliikenne ilmaan ja rahtiliikenne raiteille. Jäljelle jäävä tiestö maa- ja metsätalouden käyttöön.
Suomessa 10–30 paikkaiset matkustajakoneet olisivat kaikkein parhaita. Lentokenttiä pitäisi rakentaa lisää ja koska kyse olisi pienkonekentistä, ei tarvita omaa lennonjohtoa. Esimerkkinä Kajaani, johon tosin voi laskeutua suihkukoneellakin.
Sopivaa lentokalustoa on Suomenkin kamaralle, mutta suomalaisilla ei ole hajuakaan lentoliikennetoiminnasta.
Alaska ja Suomi ovat samankaltaisia. Tyhjää täynnä ja pitkät etäisyydet. Alaskassa lennetään, Suomessa hajoillaan kapeilla maanteilla. Go figure.
Hyvin pieni ja ehken epätarkka detalji. Osmo olet pop-taiteilija mitä työhösi tulee sikäli kuin ymmärrän. Mitä enemmän se saa yleisöä sen parempi. Kaikkien työ ei ole sellaista. Olisin hiukan hämmentynyt jos “saisin” tehdä työtä julkisessa tilassa. (disc. en tiedä millaiset työtilat joukkoliikenteessä on oikeasti. voi olla suojattuja pisteitä tms.)
Junasta voi valita paikan työskentelyhytistä kakkosluokan hintaan. Hyvä vaihtoehto on myös varata paikka Duetto plus vaunun yläkerrasta. Pöytä ja pistorasia käytössä. Ensimmäise3ssä luokassa jokseenkin kaikki tekevät työtä läppäreillä.
VR aikoo lisätä kilpailukykyään ja parantaa matkustajien asiakaskokemusta lakkauttamalla junavuoroja ja sulkemalla viimeisetkin lipunmyyntipisteensä. Liput maksavat mitä sattuu, ja junat kulkevat perillä milloin sattuu.
Meilläkin töissä katsotaan noiden matkustuskulujen perään, joten junaakin joskus käytetään.
Mutta jos haluat olla Hkin keskustassa ennen yhdeksää ilman että nouset aamuyöllä ylös, niin lentokone on ainoa vaihtoehto.
Suojattuja pisteitä? Hanki läppäriisi näytölle suojakalvo
Esittämäsi kaltaisia karkeita laskelmia tässä juuri kaivattaisiin. Tuossa viimeisessä paragrafissa en tosin pysynyt enää täysin mukana.
Ilmaiset matkat lisäisivät varmasti myös turhaa (kansantaloudellisesti kannattamatonta) matkustamista. Markkinatalouden ohjaava vaikutus poistuisi.
Junien parempi täyttöaste olisi etu. Mutta pitää kai olettaa, että busseissa täyttöaste vastaavasti huononisi, ja sieltä tulisi näin kansantaloudellista tappiota.
Oletit kai, että lisämatkustajien kuljetus olisi lähes ilmaista. Edullisuus tuli kai lähinnä siitä, että tyhjät junat lastattiin nyt täyteen. Uudessa tilanteessa kannattaisi kai sitten täyttää bussit muuttamalla nekin ilmaisiksi??
Junat kannattaisi hinnoitella täyteen niin kuin lentokoneet jo nyt hinnoitellaan. Hinnan ei kuitenkaan pitäisi laskea alle marginaalikustannuksen. Yhteydet, jotka eivät peitä edes muuttuvia kuluja, kannattaa jättää ajamasta kokonaan.
Myös halpisbusseissa on sähköpistorasiat, ja läppärin käyttö onnistui minulta hyvin, vaikka tila olikin hieman junaa ahtaampi. Ravintolavaunua ei ollut, mutta käytän sitä junissa vain harvoin, sillä läppäri ja muu työ/harraste vie yleensä kaiken ajan (ja ruokaa ja juomaa saa yllin kyllin kotonakin).
VR siis tarjoaa hieman väljemmät tilat työskentelyyn, mutta nelinkertainen hinta tuosta edusta ei tunnu kovin perustellulta. Normireissulla bussi on yhtä toimiva.
Onko busseissa pöydät sille läppärille, vai pitääkö kirjoittaa läppäri sylissä.
Busseissakin voi olla yksinkertaiset pöydät. En muista miten käyttämissäni busseissa on ollut, sillä pidän läppäriäni pääsääntöisesti sylissä, vaikka junassa/bussissa olisi pöytäkin.
Peräkkäin istuttavissa osastoissa pöydät voivat olla aika ahtaita kaikissa liikennemuodoissa. Vastakkasisen tuolin kanssa jaettu pöytä on junassa väljä (samoin kuin bussissa), mutta aika kaukana ainakin kirjoittamiseen, ja tietenkin jaettu vastapäisen istujan kanssa. Hakeudun kuitenkin usein vastakkain istuttaville tuoleille sekä junassa että bussissa siksi, että läppärin ruudulle on niissä joka tapauksessa hyvää tilaa.
Koska minun ergonomialleni läppärin pito sylissä on ok, ja jopa mukavin tapa, mukavuus palautuu minun kohdallani siihen, että bussissa on hieman ahtaampaa kuin junassa.
Olen keskiviikkona menossa taas julkistamaan kaupungistumisen ilosanomaa Tampereelle. Ostin äsken liput junaan. Olisin saanut yhdensuuntaisen lipun tarjouksena noin 25 eurolla, mutta silloin olisin joutunut tavalliseen junaosastoon. Maksoin täyden hinnan, 35,50 koska halusin duetto plus ‑vaunuun, jossa saan rauhallisen tietokonepaikan. Arvostan sitä, että voi käyttää hiirtä kirjoittaessani. Takaksin päin hintya oli kolme euroa kalliimpi, ilmeisesti suositumpi vuoro. Onnibussin hinta Lempäälään näytti lehtiuutisen mukaan olevan 22 euroa, mutta Tampereelle alle kympin. Epäselvyyttä on enää, voiko Lempäälään matkustava ostaa lipun Tampereelle saakka ja jäädä pois Lempäälässä.
Halpisbussitkin näyttävät ajavan rajallisen kokemukeni perusteella varsin täysinä. Ilmeisesti ajavat vielä voitolla, vaikka lippujen hinnat ovatkin VR:ään verrattuna alhaisia.
VR voi varmaankin pitää hieman busseja korkeampia hintoja, mutta tämäkin saattaa tarkoittaa VR:lle melkoista hinta-alea. Toivottavasti kykenee tehostamaan toimintaansa, ettemme menetä tätä hyvää palvelua.
Tuo kuvailemasi politiikka on ainakin aika selkeä. Ei siis ole palveluvelvollisuutta, mutta ilmeisesti preferoit täysiä junia ohi tuoton maksimoimisen. Oletan että valtio kustansi tuossa mallissasi radat, eikä niistä laskuteta VR:ää enempää kuin autoliikennettä kiusataan erilaisilla maksuilla. Kilpailua emme valtion lupaaman pitkän monopoliajan vuoksi näe rautateillä. Saa nähdä kykeneekö VR kilpailemaan bussien kanssa suunniteltujen leikkausten ja hinnanalennusten jälkeen.
Henk. koht. reilu nelinkertainen hinta junamatkasta kirpaisee jotain periaatteellista kohtuullisuuden kipukynnystä, joten seurailen vähän hintakehitystä, ja matkustelen myös jonkin verran ahtaammissa busseissa, jos VR ei paranna juoksuaan.
Koska bussit hinnoitellaan täyteen, bussin hinta vaihtee huomattavasti niin kuin vaihtelee lentolippujenkin hinta. Jos VR lähtee kilpailuun mukaan kunnolla, sen on omaksuttava sama hyvin vaihtelevien hintojen käytäntö. Jostain syysatä asiakkaat eivät pidä ajat5uksesta rautateiden osalta, vaikka hyväksyvät sen bussien ja lentokoneiden kohdalla. Mutta voihan VR ilmoittaa niille, jotka vaihtelevia hintoja kaihtavat, että aina saa halutessaan maksaa täyden alentamattoman hinnan.
Alaska on harvemmin asuttu kuin Lappi ja suuremmat asukaskeskittymät useimmiten Norjan rannikkoa muistuttavassa maastossa. Pääkaupunkiin ei ole edes maantieyhteyttä mantereelta. Siellä tarvitaankin “maitokoneita” jotka kuskaavat päivittäistarvikkeita kaupunkien ja pikkukylien välillä, mutta ei tuollaisessa poukkoilussa olisi Suomessa järkeä.
Alaskassa ajellaan kyllä ahkerasti maanteilläkin- henkilöautoja on asukaslukuun nähden noin tuplasti niin paljon kuin Suomessa. Neliveto-Subarut ovat erityisen suosittuja.
Finskillä Heinäkuussa Vantaa-Rovaniemi-Vantaa 180 ecua. Lentoaika suuntaansa n. 1 h 15 min. Noilla Finskin hinnoilla VR:n kannattaisi ajaa isojen kaupunkien ohi. Mitä junalla maksaa edestakainen matka Helsingistä Rovaniemelle?
Katsoin äsken Omnibusin hinnan Helsinki-Lempäälä 31.8. Halvin on 5 euroa, kallein 10 euroa. Tampereelle on sama hinta. VR tarjoaa 36,60 euroa. Ei kai tässä ole mitään ongelmaa, ne ovat eri tuotteita. Kuluttaja voi sitten valita, mikä hänelle parhaiten sopii, näin markkinatalous toimii.
Olen matkustanut Onnibusilla. Bussi oli loppuunmyyty. Lippu maksoi 7 euroa, VR olisi maksanut 25. Meitä oli kaksi matkalla, joten säästimme 36 euroa. Sillä maksoimme lounaan ravintolassa.
Se lehtijuttu jossa kuljettaja ei päästänyt matkustajaa ulos bussista ei koskenut Onnibusia vaan Paunua. Paunu on yksi kärkkäimmistä Onnin kritisoijista.
Suomessa junayhteyksien yksi ongelma on se, että radat eivät oikein kulje enää sieltä mistä niiden nykytarpeiden valossa pitäisi kulkea.
Esim. Tampereen rata pitäisi nähdäkseni oikaista jostain Hyvinkään kohdilta lentokentän ali Pasilaan ja rantaradan sijaan junat pitäisi kuljettaa Espoon keskuksesta about uutta ykköstien vartta pitkin Turkuun. Pasilan jälkeen saisi olla max 2 pysäkkiä ennen Turkua / Tamperetta ja keskinopeudet sinne 200km/h kintaille.
Ilmalaan voisi ehkä jopa rakentaan jonkun kaarrepätkän niin, että kaksiosaisen Turun junan jälkimmäisen pätkän voisi ajaa suoraan Helsinki-Vantaan alle.
Turun ja Tampereen suhteelliset haitat ulkomaille matkustaessa vähenisivät ja matalammat kiinteistöjen hinnat ja palkkatasot houkuttelisivat varmasti firmojen toimistoja. Se myös vähentäisi painetta Helsingin hinta- ja palkkatasolle.
Ihan hyvä näkökohta. Riippuu kylläkin vähän siitä mitä tekee. On eri asia olla myyntiedustaja tai käyttöinsinööri tai sitten tieto/luulokirjailija.
(Kummasta OS:n on kyse: se on jäänyt minulle hieman epäselväksi.)
Keskimääräinen västöntiheys Alaskassa jokin 1/40 Suomesta, vuoristoja ym. Ei kovin samanlaiselta tunnu.
On oikein tarkastella näitä asioita marginaalikustannuksia käyttämällä, mutta aina ei ole yksiselitteistä, mitä kustannuksia laskelmiin pitää ottaa mukaan.
Hyvin lyhyellä aikavälillä marginaalikustannukset saattavat joissakin laskelmissa olla sopimusten ja työntekijöiden irtisanomiskustannusten vuoksi negatiivisia. Eli tulos muodostuu paremmaksi, jos irtisanomisia lykätään myöhäisempään ajankohtaan. Siksi, jos johdon tulosperäisten bonusten laskentapäivä on lähellä, johdon saattaa kannattaa ensin kuitata bonukset ja ryhtyä vasta sitten irtisanomaan.
Julkisuuteen esitettävissä laskelmissa irtisanomiskustannukset (irtisanomisajan palkat, muutosturvan lisäkustannukset jne) ovat kuitenkin usein luokiteltu jo uponneisiin kustannuksiin eikä marginaalikustannuksiin.
Pitkällä aikavälillä marginaalikustannuksiin pitää yleensä laskea suuri joukko kustannuksia kuten VR:llä esimerkiksi uuden junakaluston poistot.
Millaisia laskelmia tehdään, riippuu siitä, millaista harkintaa ollaan tekemässä ja missä tilanteessa yritys on.
Suurin epävarmuus VR:n laskelmissa on se, kuinka paljon uusia asiakkaita hinnanalennukset tuottavat. Ainakin joidenkin junavuorojen osalta päätöksentekoa kannattaisi lykätä kunnes VR saa parempaa tietoa asiakkaiden valinnoista.
Jos kannattavuusrajalla olevia junavuoroja on paljon, saattaa VR:n irtisanomiset jäädä huomattavasti ennakoitua maksimimäärää pienemmiksi. Silloin muutosten aikatauluja voidaan venyttää ja yhtiön hallituksella on mahdollisuus ottaa paremmin huomioon myös yhteiskunnan kokonaisetu.
Todennäköisesti mikäli bussissa joku muu on ostanut lipun Lempäälään (mitä et lippua ostaessasi voi tietää) tämä onnistuu koska ainahan nyt bussista voi poistua kun se pysähtyy. Sen sijaan jos kukaan vuoron kyydissä oleva ei ole ostanut lippua Lempäälään, bussi ei edes kierrä sitä kautta.
Ristisubventio ei ole kaunista, mutta vr on nyt saanut pitää monopolinsa henkilöliikenteessä taas viisi vuotta eteenpäin, koska se on vastavuoroisesti suostunut palveluvelvoitteeseen. Eli nykytilanteessa vr on velvoitettu ristisubventioon.
Jos kilpailu olisi avattu, vr:n ratkaisuissa ei olisi erityistä ongelmaa. Esimerkiksi Turun ja Helsingin välillä vapautuu niin paljon junaslotteja, että joku kilpailija voisi aivan hyvin koittaa omaa liikennettä näiden kaupunkien välillä vaikkapa jollakin edullisemmalla konseptilla.
Junaa ei voi verrata lipunmyynnissä lentokoneeseen tai bussiin. Juna on niin pitkä, mitä on myytyjä lippuja. Jos joku lähtee laittamaan perävaunuja lentokoneeseen ja bussiin ja alottaa lastaamaan sinne matkustajia, niin tilanne toki muuttuu sellaiseksi, että junaa, lentokonetta ja bussia voi verrata.
Junassa on periaatteessa aina niitä halpoja, tyhäksi jääviä paikkoja. Hinnoittele sitä sitten.
Juna taipuu huonosti markkinaehtoiselle hinnoittelulle. Kun junalla ajetaan, niin pitää ajaa niin halvalla, että ajetaan paljon. Tälläisen paatuneimmankin sosiaalivaltion vastustajan mielestä rautateiden toimintaan voi sekoittaa ripauksen kommunismia. Mutta vain pienen ripauksen.
Vr:n kaukoliikenteessä tehtiin vuodessa 12,9 miljoonaa matkaa, josta Allegro 420 000.
VR:n toimitusjohtajan sanoin: “Olemme kevään mittaan menettäneet 10 prosenttia matkustajista kuukaudessa”
Suomalaisten liikkumista ajatellen aika pienestä määrästä on kyse. Jos tuo jakautuisi tasaisesti, niin kokonaismäärä olisi ilman Venäjän liikennettä n. 17 000 edestakaista matkaa päivittäin. Ja tässä on siis koko suomen kaikki matkat.
Joku tuusulanväylä on n. 70 000 autoa päivässä.
Syynä vähemmän täysiin juniin on usein liikkuvan kaluston tehokas käyttö. Jos ajettaisiin pelkästään suosituimpia vuoroja, ruuhka-aikojen ulkopuolella kalustoa pitäisi seisottaa käyttämättömänä. On kokonaisuuden kannalta järkevää pitää junat liikenteessä aamusta iltaan vaikka pienemmällä matkustajamäärällä ja/tai lipun hinnoilla. Näin asiakkaille tarjotaan matkustusmahdollisuuksia muulloinkin kuin vain aamulla ja iltapäivällä.
Rautateiden eräs valtti on suuri nopeus. VR:n nykykaluston huippunopeus on 200 – 220 km/h, mihin maanteillä ei ikinä päästä. Monet radat eivät tosin ole kaluston mukaisessa kunnossa, mutta ei liikennöitsijäkään ole toistaiseksi hyödyntänyt kaikkia olemassa olevia nopeutusmahdollisuuksia.
Toisaalta junan nopeutta asemalta asemalle kompensoi tarve liityntäyhteyteen kotoa/töistä asemalle ja vastaavasti perille lopulliseen päämäärään. Ratojen ”strategiset” mutkat myös hidastavat matkantekoa: miksi junamatkustajan on kierrettävä Karjaan, Tampereen tai Kouvolan kautta päästäkseen Helsingistä Turkuun, Poriin, Jyväskylään, Mikkeliin tai Kuopioon? Jos VR:llä on vaikeuksia kilpailijoidensa kanssa, niin kaikilta osin sitä ei tästä voi syyttä. Rataverkon puutteiden korjaaminen on suoraan valtion vastuulla LVM:n ja Liikenneviraston kautta.
Juha
Varasin juuri matkan Rovaniemelle lokakuussa.
Norwegianin hinta oli 83.90 ‚siis edestakainen. Päälle tein pari peruutusvahtoehtoa + 15 euroa
Katsoin hintaa VR : Yllätys oli, että eläkeläishinta edestakaisin oli 83,90 ??
Ja päälle makuupaikat nosti hinnan jo lähelle 200 euroa. Pitää olla hullu,että jaksaa tuijottaa ruutua 10 tuntia
Suomessa junien penkkijärjestys ykkösessäkin on sellainen, että kaikki näkevät läppärisi. Jos työntekijät noudattaisivat salassapitomääräyksiä, olisi kovin vähän mitään, mitä junassa voisi tehdä. Suomalaiset ovat kovin sinisilmäisiä.
Ruotsissa on ainakin ollut junia, joissa yritys on ostanut kokonaisia hyttejä vain omille työntekijöilleen. Riskejä on silloin helpompi hallita.
Kalle, oletko ajatellut sellaista sivusta kurkkimisenesto kalvoa läppäriisi? Aika halpa.
Periaatteessa noin, mutta radan ja mitatun välin tulee olla viidestä kymmeneen kilometriin. Muuten sitä ei voi käyttää järkevästi lähiliikenteen tarpeisiin.
Lyhyellä, max 2h matkalla Onnibus vielä menettelee, pidemmällä se on lähes sietämätön. Jalkatila on lyhyempi kuin lentokoneissa. Jos edessä oleva kallistaa penkkiä, edes lehden lukeminen ei onnistu. Matkustamo on niin matala, että siellä pitää kulkea kumarassa, mikä varsinkin täydessä bussissa luo hyvin ahdistavan tunnelman.
Tilanne Onnibus 7e vs juna 25e tarkoittaakin helposti junavaihtoehtoa. Näillä hinnoilla auto ei enää ole vaihtoehto. Ja sehän oli Onnibussin mukaan heidän ensisijainen tarkoituskin: houkutella autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi kilpailukykyisillä hinnoilla. Hintojen osalta tämä vaikutus on heijastunut niin muihin bussiyhtiöihin kuin VR:äänkin. Joskin uskomattomalla viiveellä, mistä seurauksena äkkinäiset korjausliikkeet. Markkinaehtoisen hinnoittelun lisäksi tehostettavaa riittää edelleen. Esimerkiksi jossain lyhyessä päivävuoron junassa välillä Hki — Tku tai Hki — Tre konduktööri on turha kuluerä.
Lentolippujen hinta vaihtelee sesongin mukaan. Varaapas jouluksi, hiihtolomaviikoksi tai pääsiäiseksi lentolippu lappiin ja muista varata matkatavaroille ja suksillekin kuljetus (mitä eteläsuomalainen tekee Lapissa ilman suksia?) niin se junalla kulkeminen on sittenkin halvempaa.
Off topic:
Muuten yritin aikoinaan hankkia sellaisen koska surffasin työaikanani liikaa Soininvaara.fi ja muissa vastaavissa laatublogeissa ettei pomoni ja työtoverini huomaisi sitä, mutta noita kalvoja oli ihan mahdoton läytää mistään, ei ollut giganteissa sun muissa elektroniikkaliikkeissä. Wulff Oy olisi lähettänyt sellaisen jos olisin tilannut sen mutta piti olla yritysasiakas ja se olisi maksanut n 50 €. Lisäksi läppärini hajosi pian sen jälkeen ja uudessa oli eri kokoinen näyttö kuin vanhassa joten se olisi ollut hukkaostos joka tapauksessa. Mutta ymmärrän että paljon matkustaville sellainen on pakollinen joten jostain niitä täytyy saaada?
höpöhöpö, pimentävä kalvo läppäriruudulle, eikä vierestä näe mitä kirjoitat. Jos jotain taide-elokuvia katselet, niin sen kyllä huomaa vierestä vähän kurkkimalla.
Eikun vain “ympyrämotari” Helsingistä Tampereen, Porin ja Turun kautta takaisin Helsinkiin. Siitä sitten ympyrän sisuksiin pistoja, joiden varrelle puutarhakaupunkeja omakotiasuinalueineen ja monitoimitaloineen.
Ruoka tulee kätevästi verkkokaupasta ja motaria pitkin pääsee nopeasti käymään tuttavien luona.
3‑tie on parasta Suomessa mitä tulee liikenteeseen.
Jos VR ei keksi kannattavia tapoja syrjemmässä olevien ratojen liikennöintiin, eikö nämä kannattaisi avata kilpailulle, jotta joku muu voisi omalla logiikallaan yrittää?
Kermankuorinta on hyve, joka kilpailee hinnat alas kustannusten tasolle. Ilman sitä ylihinnoittelu karsii turhaan pois monia matkustajia. VR pitää yksityistää, mutta valtio voisi ylläpitää radat ja veloittaa niistä junayhtiöitä kysynnän mukaan.
Lähes kaikessa rajahyöty ylittää rajakustannukset ainakin tuplasti, eikä pelkästään verotuksen vuoksi. Kaikkea pitää tukea?
Voi jumpe miten ihanaa!
Mitä siellä tuttavien luona sitten tehdään? Syödään verkkokaupasta tilattua pastaa jauhelihallako? Katellaan kotiteatterista toimintaelokuvia vuodelta 1992?
Täytyy muistaa myös että viinissä ei saa olla prosentteja yhtään jos ei halua että poliisisetä pysäytä matkantekoa kotimatkalla.
Kuka ylipäänsä on matkustanut junalla kun bussi on neljä kertaa halvempi? Rikkaat, kunnan ja valtion työntekijät ja bussikammoiset. Joskus joku firma saattaa tarjota etuna työntekijälle junamatkan, kun sen saa vähentää verotuksesta kuluna. Me kaikki muut taidetaan jatkossakin mennä bussilla. En nimittäin usko, että monopolin hintoja voidaan pudottaa neljäsosaan.
Tulisiko halvemmaksi lopettaa junaliikenne kokonaan? Vai jostain sotilaallisista syistäkö sitä pidetään yllä?
Onnibussin etuna junaan verrattuna on hinnan lisäksi se, että mukaan ja pois pääsee myös välipysäkeiltä. Tietysti on erittäin tapauskohtaista, onko tästä mitään hyötyä vai ei. Suurin osa matkustajista tulee kumminkin mukaan linja-autoasemilta.
Junan ongelma kaiken kaikkiaan on se että se vaatii paljon henkilökuntaa, ihan lainsäädännöllisistä syistä. Mutta niin vaatii lentoliikennekin.
VR:n junien ongelma on myös se että kaukojunat ajetaan aika raskaalla kalustolla, raskas sähköveturi + 2‑kerrosvaunut, joista yhdessä vaunussa on 120 istumapaikkaa. Alle 3 vaunun pituisia junia ei kannata ajaa, joten vuoroja joilla on vähän kysyntää jätetään sitten ajamatta koska kevyempää kaukojunakelpoista kalustoa ei VR:llä ole.
Itse en ole niin hirveän huolissani VR:n tai Suomen junaliikenteen tulevaisuudesta. Vuorojen ja henkilökunnan supistamisen syyksi näksisin valtakunnallisen taloudellisen tilanteen. Kun elinkeinoelämällä menee huonosti, se näkyy matkojen määrän vähenemisenä, ja että vuoroja joutuu karsimaan. Niitä taas lisätään jos tulee parempia aikoja.
Halpabussiyhtiöistä en mene sanomaan mitään kun ei ole kokemusta. Voi olla että ovat tulleet jäädäkseen, voi olla että ei. 10–15 vuotta sitten hehkutettiin halpalentoyhtiöistä. Osa niistä oli Finnairin bulvaaneja, niiden koneita lensivät finskin eläkkeellä oleva henkilökunta finskin tai muiden yhtiöiden vanhoilla käytöstä poistetuilla koneilla. Mutta sitten ne katosivat yksi toisensa jälkeen. Halpayhtiöillä on harvemmin rahaa huoltoon ja kaluston uusimiseen. Voi olla että Omnibus ajaa vielä 15 vuoden päästä samoilla busseilla kuin nyt, ja niiden kunto vastaa parhaimmillaan niitä joita TranDev ajaa loppuun länsiväylän suunnan liikenteessä, nyt kun länsimetron aloittamiseen on enää vajaa vuosi.
Suomessa kaikki liikenne maksaa enemmän kuin muualla länsi-Euroopassa, koska ilmasto-olosuhteet ovat mitä ovat ja maksajia on vähemmän. Tämä kannattaa muistaa kun valitetaan korkeaa autoverotusta tai junalla matkustamisen kalleutta. Voihan sitä autoilla halvemmalla kuin mitä junakyyti maksaa mutta silloin ei voida puhua mistään matkustamisen laadusta.
Henkilöautolla kuljettaessa pitää ajaa sitä autoa. Samaan aikaan ei voi tehdä jotakin mukavampaa, kuten lukea tai nukkua.
Henkilöauto ei pärjäisi junalle, jos ajamistyölle laskettaisiin arvo ja otettaisiin huomioon auton käytön muut kulut. Jos kyse on työmatkasta, junamatkasta ei synny matkustajalle omia kuluja, koska työnantaja maksaa matkalipun ja työntekijä voi ehkä tehdä oikeaa työtä matkan aikana. Autolla ajaessa työnantaja menettää työntekijän työpanoksen oikeassa työssä, koska työntekijä keskittyy (toivottavasti) ajamiseen, mutta silti joutuu maksamaan matkasta (kilometrikorvaukset).
Myös vuokra-auto tulee halvemmaksi kuin juna
“Henkilöauto ei pärjäisi junalle, jos ajamistyölle laskettaisiin arvo ja otettaisiin huomioon auton käytön muut kulut.”
Niin. Ja muistetaan toki sekin, että kun kyse _ei_ ole työmatkasta, niin ihan kivasti, halvalla ja nopeasti se juna täältä Kalliostakin vaikkapa tuonne Kasvihuoneilmiöön ajaa. Eiku…
Tietoisku: yksityisauto on täällä ja pysyy, pidätte siitä tai ette. Mutta kokonaan eri asia on tietenkin se, milloin / mihin sitä kannattaa KÄYTTÄÄ.
Tervetuloo nykyaekaan!
Netistä saadaan viinit ja oluet, mutta erityisesti viihdettä! Uusimmat sarjat ja leffat, kätevästi kuukausimaksulla.
Tilasin juuri loppusyksyksi lihat netistä. Jauhelihaa 10 kg, hirvenlihaa 1 kg ja karitsaa 2 kg. Pari paistiakin uskalsin tilata. Kaikki tulevat kotiovelle, vakuumiin pakattuina.
Kotiteatterissa saa rauhassa nauttia leffassa, ilman kerrostalonaapurin patteriin tai seinään hakkaamista. Kotiteatterissa voi myös keskeyttää elokuvan nautintoaineiden täydennystä tai poistoa varten. Eikä tarvitse istua kuin sillit purkissa, eikä kuunnella elokuvan ääniä liian kovalla (kuten kaikissa suomalaisissa kaupallisissa leffateattereissa!).
Ja hei, vaimo ajaa, tietenkin. Jos ei, niin maallakin taksi kuljettaa.
Ennen taksiin nousemista voidaan ihailla vielä revontulia ja tähtitaivasta, omalla pihalla. Ehkäpä kuunnella huuhkajan huhuilua tai suden ulvontaa.
Ei lipun hinta voi mitenkään olla ainoa kriteeri!
Kuten Osmo jo taisi edellä mainita, juna on siitä hyvä kulkupeli, että siinä voi tehdä junan liikkuessa töitäkin. Jos jalat kaipaavat liikuntaa on sekin junassa helpompaa kuin busissa tai autossa, joka on sitä varten pysäköitävä, jolloin matka taas ei taitu. Junassa on useimmiten väljempää, joten siellä ei koe olevansa kuin yksi silli tiukkaan pakatussa tynnyrissä.
Itse olen matkustanut aina toisinaan Helsingistä junalla Tampereelle tai Turkuun (ja takaisin). Junamatka sujuu mukavasti ja junassa on aika helppoa mm. lukea ja/tai kirjoittaa. Miellyttävää matkantekoa, ainakin minä voin kehua!
Ainoa seikka, mikä jossain määrin on joskus ehkä voinut välillä hieman häiritä junassa lukemiseen keskittymistäni, ovat ne hyväntuuliset ja hymyilevät, eri ikäiset, nuoretkin naiset, joita jostain kumman syystä on ihmeen usein ilmaantunut juuri samaan vaunuosastoon, jossa olen em. paikkakunnille matkustanut. Kuten ehkä arvaatte, en ole tuosta, tai siitä, että emme kaikki istu vaunussa nenät samaan suuntaan (kuten kai yleensä bussissa), kuitenkaan ikinä VR:lle reklamaatioita lähettänyt, tuskin teen sitä vastakaan, sillä junamatkat voivat joskus jopa virkistää myös satunnaisen työmatkailijan mieltä.
Radanvarret lienevät harvemmin kai missään erityisen kaunista katseltavaa, mutta junissa voi silti niiden sijaan joskus aivan yllättäen onnistua silmilleen lepohetken jos toisenkin suomaan. Autoilijan tapauksessa tilanne ei sen sijaan ole juuri koskaan moinen. Pitemmistä bussimatkoista ovat kokemukseni harvemmassa, mutta esim. Hervannan kautta ajavaa onnikkaa voisi kai joskus kokeilla, ihan vain vertailun vuoksi.
Autolla ajo, varsinkaan tuollaisilla tai pidemmilläkään matkoilla, ei juuri milloinkaan voi vastaavaa virkistystä suoda (kuin juna). Junan käyttö voi toki olla joskus autoa tai bussiakin hankalampaa, jos matkan päämäärä on epäsuotuisalla tavalla kaukana juna-asemasta ja/tai liityntäyhteydet harvat tai aikataulut sekä reitti muutoin ongelmalliset.
Suomalaiset halpalentoyhtiöt kyllä tyssähtivät, mutta eivät ulkomaalaiset. Esimerkiksi Norwegianin liikevaihto vastaa kolmea Finnairia.
Ja varaa hankkia koneitakin on. Norwegian teki pari vuotta sitten kaikkien aikojen suurimman lentokonetilauksen.
http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288444648595.html
(itse luulen, että Norwegianin kohdalla tuo jättikauppa vielä johtaa todella suuriin ongelmiin
…)
Ja halpayhtiöt pakottivat vanhoja yhtiöitä muuttamaan olennaisesti toimintaansa. Parhaiten onnistuneet ovatkin laihtuneet käytännössä halpalentoyhtiöiksi. Finnairkaan ei ole muuutamaan vuoteen paljoa muuta tehnyt kuin säästänyt.
Kyllä se VR kin osaa sesonkihinnoittelun ja vielä suuremmalla erolla normaalihintoihin.
Olen ostanut lentolippuja lähes joka joulu Rovaniemi-Helsinki välille ja kyllä lentolippu on kilpailukykyinen myös sesonkiaikana.
Hiihtovälineetkään eivät ole suuri ongelma, ne voi vuokrata,jolloin säästyy turhalta raahaamiselta
Ostin juuri lentoliput Ouluunkin, hinta oli 25 euroa per sivu VR n 90 euroa
Terve,
Ongelma on juuri tuo edella sanottu. Autolla kannattaa ajaa, koska tyonantaja tai tilaaja maksaa km-korvaukset (oli auto mika tahansa vanha romu).
Toisaalta mun kannattaa matkustaa Suomeen vuosittain 3–4 kertaa, koska noiden 11+2+3 tunnin lentojen aikana ehdin tehda paljon tyota, josta saan hyvia korvauksia.
On tietysti totta, etta salassapitomaaraysten puitteissa joku niista kansainvalisen lennon sardiinipurkeissa istuvista vierustovereista voi nahda mita kirjoitan. Mutta viimeiseen 20 vuoteen ei reklamaatioita ole tullut (vaikkei edes ole niita suojakalvoja).
Olen periaatteessa samaa mielta, etta Suomessa pitaisi matkustaa VR-junilla. Kaytannossa siita ei mitaan tule, koska hinnat ovat ankeat ja joustava aikataulu puuttuu. Menevat myos vaariin paikkoihin.
Vaikka kuinka laskisi, niin halvinta on ajaa silla omalla autolla, vaikka sitakin tarvitsen vain noin 2 kk/vuodessa. Olen sen verran vannoutunut vihrea, etta huvikseni en aja. On otettu huomioon kaikki kuviteltavissa oleva matkakulu, matka-aika kuluineen, verot, huollot jne.
Mutta maailma muuttuu ja ehka joudun muuttamaan toimintaani. Katsotaan!
“Henkiloautolla kuljettaessa pitaa ajaa sita autoa, samaan aikaan ei voi tehda jotain mukavampaa…”.
Joskus se on oikeastaan se suurin syy, miksi ajaa henkiloautolla. Ei niita tilaisuuksia aina niin paljon muita ole, kun ei tarvitse tehda muuta kuin ajaa sita peltihakkyraa (ainakin itse usein nautin siita rauhasta).
t. Mikko
Tuollainen asumisvaihtoehto sopii varmaan sellaisille joilla on iso perhe ja emäntä joka suostuu kokkaamaan ja hoitamaan isoa huushollia ja toimimaan juoppokuskina. Hakeeko hän isännän myös kaupungista jos palaveri on mennyt pitkäksi?
Tästähän on vanha suomalainen sananlasku: kyllä rouva porsaan kotiin ajaa.
Sun pitää ehdottomasti lähettää reklamaatio VR:lle ja vaatia naisille ja miehille omat vaunut, kuten viktoriaanisen ajan Englannissa tai joissakin Aasian maissa nykyään. Asetat itsesi mahdollisuudeksi tulla häpäistyksi ja aiheutat viattomille naisille mielipahaa oleskelemalla samassa vaunuosastossa heidän kanssaan!
Autossakin voi hoitaa hommia.Puhelinta käytetään jne. Juna sopii varmaan Soininvaaran hommiin, joissa käsittääkseni maksaja vähän harvemmin on riipuvainen asiakkaasta. Julkisella puolella “asiakas maksaa palkan vain vapaaehtoisesti” idea on vähän heikosti ymmärretty.
Kun ollaan yksityisen puolen kanssa tekemissä, niin aika usein tarvitsee olla paikalla aikaisin eikä aina ihan keskustassa. Kokonaisaikaa laskettuna auto on helposti nopeampi.
Kun robottiautot tulevat, ovat ne kova kilpailija nimenomaan rautateille.
Silloin voi tehdä hommia ihan rauhassa tai siten jotain muuta, robottiauton kustnnukset voivat olla selvästi junaa pienemmät, pääsee mihin haluaa jne.
Mikä ihmeen letkautus tämä oli olevinaan?
Osmo Soininvaara on tietokirjalija, jonka teoksia olen lukenut suurella mielenkiinnolla. Toki hän kirjoittaa poliitikon eikä tiedemiehen lähtökohdasta, mutta sen hän tekee harvinaisen laaja-alaisesti.
Mitä blogikäyttäytymistä tuokin on olevinaan, että Soininvaaran omalla blogilla häntä nälvitään täysin perustelemattomalla heitolla?
Perus varuste monessa työpaikassa, mutta vaatii juuri tuon sivustakurkkimisen. Eli ei auta suomalaisissa junissa, joissa istutaan peräkkäin. Auttaa esimerkiksi eräissä brittiläisissä junanvaunuissa, joissa ollaan hyteissä, eikä kukaan voi olla takanasi.
Onhan sen pieni letkautus. Mutta hyvin usein olen huomanut OS: väitteissä olevan takana enemmän luuloa kuin tietoa. Tulkinnoista toki voidaan ja kuuluukin kiistellä.
Asian ydin on, että henkilöauto on aina edullisin, koska jos sellainen on tullut hankittua, ns. kiinteät kulut tulevat joka tapauksessa maksettavaksi ja ainoa vertailu mikä voidaan tällöin tehdä on matkalipun hinta v polttoainekulut.
Kyse ei ole ollut oleskelusta, vaan matkustamisesta vaunussa, ja paikalla, johon minulla on ollut sekä vaunun että istumapaikan osoittava paikkalippu. Sen verran väljää on junamatkoillani VR:n vaunuissa kuitenkin ollut, ettei kukaan ole ihan viereeni itseään tunkenut. Matkustusmukavuus on siten ollut esim. täpötäyteen bussiin verrattaessa (luullakseni) erittäin hyvä. Matkaliput tarkastavat konduktööritkin, joista unohdin edellä mainita, ovat myöskin aina olleet varsin kohteliaita.
Kummasti vain ne polttoainekulut eivät sitten riitäkään, kun keskustellaan siitä, paljonko työnantajan pitäisi korvata oman auton käytöstä työasioihin. Minusta on myös hassua ajatella, että ajetut kilometrit eivät vaikuttaisi kiinteisiin kuluhin (esim. siihen, kuinka usein autoa pitää huoltaa ja kuinka pian se pitää vaihtaa uuteen).
Autoilun muuttuvat kulut ovat kyllä tyypillisellä keskihintaisella bensiiniautolla noin 2x polttoainekulut.
Henkilöauton muuttuvia, ajokilometreistä tai matkojen määristä riippuvia kuluja ovat polttoaineiden lisäksi myös huolto- ja korjauskulut sekä esim renkaiden kulumisesta johtuvat tai auton likaantumisesta johtuvat. Myös jos pysäköinti määränpäässä maksaa, se pitää lisätätä muuttuviin kuluihin. Jos ajaa paljon, kasvaa kolaririski kanssa, ja pienestäkin peltikolarista voi tulla iso lasku bonusten menetyksen muodossa.
Mulla on omakohtaisia kokemuksia siitä että kyllä autoilla voi halvemmalla kuin matkustaa junalla, mutta sellainen autoilu ei ole mitään mukavaa. Rämiseväsä pikkuautossa jossa istuu ahtaasti, ja jonka ajo-ominaisuudet ovat hanurista ja jossa ei mikään muu kuin kuski kiihdy ei vedä vertoja junakyydille.
Juna- ja henkilöautokyytiä vertaillessa täyty muistaa että Suomessa, varsinkin radanvarsipaikkakunnilla asuu paljon ihmisiä jotka ovat omasta tahdostaan muuttaneet sellaisille paikoille, että pystyy hyödyntämään junaa, esim säännöllisillä työhön, opiskeluun tai harrastuksiin liittyvillä matkoilla. Tämä siitä huolimatta että junalla kulkeminen on kalliimpaa kuin jollain rämisevällä pikkuautolla ajaminen.
Sä ehkä et ymmärtänyt vitsiä?
Olin hyvin lähellä laittaa siihen vitsiin editoimalla hymiön. Vitsi jaa tällaisessa keskustelussa usein ymmärtämättä. Minä olen joutunut rajoittamaan haluani pilaiuun vain siksi, että niin moni ottaa sen tosissaan.
Olet varmasti hyvä tilastotieteilijä ja huono poliitikko, mutta sovitaanko, että jätät huumorin ja pilailun alan ammattilaisille. Tässä vuosien varrella on ollut lukuisia kertoja, jolloin tässä blogissa on ollut yritystä huumoripläjäykselle, mutta kukaan ei koskaan ole ymmärtänyt niitä ilman jälkikäteistä selittelyä, joka on yksi huonon huumorin merkeistä.
Tai pikemminkin kyse on vastaanottajien huonosta huumorintajusta? Tai sen puuttumisesta kokonaan?
Huumori on oikeasti vaikea laji tällaisessa blogiympäristössä, semminkin jos se on sitä tyyppiä jossa ikään kuin vakavalla naamalla todetaan jotain absurdia. Erilaisia lukijoita on paljon, iso osa heistä ei tunne bloginpitäjän huumorintajua, ja niinpä melkoinen joukko lukijoista tulkitsee jutun haudanvakavasti väärin. Semminkin kun poliittisesti eri mieltä olevat suorastaan kärkkäästi pyrkivät tulkitsemaan väärin. Itse olen huomannut, että jo ironian kanssa saa olla varovainen.
Silti: onpahan surullinen ajatus, että huumori olisi tässäkin blogissa kiellettyä. Eli koska osa lukijoista ei kuitenkaan ymmärrä ja suhtautuu aiheeseen kiihkomielisesti, huumoria ei saisi ollenkaan viljellä?
On tietysti tavattoman tärkeää, että tulkinnoista keskustellaan ja vääriä tietoja oiotaan. Uskoisin, että sitä myös Osmo Soininvaara toivoo.
Eri asia on heittää ilkeämielinen ja perustelematon letkautus, johon ei voi mitenkään järkevästi edes vastata, kuten omasi nyt oli. Mikä sellaisen tarkoitus on, paitsi siis heittäjänsä turhautumien purkaminen?
Minun huomioni puolestaan on, että varsin usein Soininvaaran tiedot pitävät paikkansa. Ei tietenkään aina, mutta kukapa meistä tässä maailmassa kaiken tietäisikään.
Olen ymmärtänyt, että Soininvaara täällä blogillaan heittää tarkoituksella ilmaan tulevien kirjoitustensa ja esiintymistensä aiheita ja sitä kautta myös tsekkaa ajatusten toimivuutta.
Poliitikkojen joukossa kovin harva rohkenee moiseen keskustelun avoimuuteen. Minusta hän ansaitsee siitä kiitokset ja asiallisia vastauksia — näinhän me tavallisetkin pulliaiset pääsemme välillisesti vaikuttamaan politiikan sisältöön.
Saksassa DB on myös menettänyt roimasti matkustajiaan halpabusseille parina viime vuonna. Siksi DB on ryhtynyt pikaisiin toimiin – täysin päinvastaisiin kuin VR:
Seuraavien vuosien aikana laajennetaan DB:n kaukoliikenneverkkoa 25%, jotta sen piiriin tulee 5 miljoonaa asukasta lisää ja saadaan 50 miljoonaa lisämatkaa vuodessa. Samalla ostoajankohdasta riippumattomien säästölippujen hintaa lasketaan, ja mm. kaikkiin juniin kelpaava 50 % ale-kortti on ensi vuodesta saatavissa myös 3 kk kerralla (tällä hetkellä vain vuodeksi).
Miksi VR:llä ei edes ole kaikille reiteille kelpaavia ale-kortteja, jotka sitouttavat asiakkaita ekologiseen junaan? Entä miksi VR:n systeemissä hinta per km on toisille paljon kovempi kuin toisille ja junanvaihdosta jopa rangaistaan kovemmalla lipunhinnalla? Tällainen on kansantalouden ja tasa-arvon kannalta täysin kestämätön tapa toimia.
Uutinen englanniksi lyhyesti:
http://www.railwaygazette.com/news/passenger/single-view/view/db-to-reconquer-the-long-distance-market.html
Uutinen saksaksi pidemmin:
http://www.deutschebahn.com/de/konzern/im_blickpunkt/9074112/20150318_kundenoffensive.html
Minkäs sille sitten mitään mahdamme, jos osa meistä miehistä on junassakin samanlaisia tosikoita kuin ne kaksi miekkosta kapearaiteisen junan hytkyvässä vaunussa? (Tapahtumien kuvaus viime kesäkuussa edesmenneen Veijo Meren novelliin perustuvasta pienoisnäytelmästä pitäisi löytyä googlaamalla esim. “yle elävä arkisto 15.7.2008 14:00”)
Nykyisin junat kyllä kulkevat paljon tasaisemmin …
Ehkä ymmärrän, ehkä en. Vaiheittain etenevää tarinaa usein mielelläni luen tai kuuntelen.
Olen kierrellyt pari viikkoa Portugalia ja täällä näyttää olevan sama ilmiö tapahtumassa kuin Suomessa
Juna on menettänyt kilpailuasemaansa. Niinpä matka Lissabonista Albufeiraan olisi maksanut junalla 47 euroa, mutta bussilla pääsi 20 eurolla.
Ero on jo niin suuri, ettei junan lisäpalvelut estä asiakaskatoa.
Ja yhdistelmä bussi÷moottoritie on nykyään yhtä vakaa kuin juna.
Ainoa ero on bussin ahtaammat tilat
Sen kahdenkymmenen vuoden aikana kun olen VR:n palveluja käyttänyt (pääasiassa itä-länsi-suunnassa), on jokainen minulle näkyvä muutos ollut muutos huonompaan. Vuorot vähenevät, asemat vähenevät, pysäkit vähenevät, junat vaihtuvat epämukaviin kiskobusseihin (satojen kilometrien matkalla!), liput kallistuvat, aikataulut lipsuvat, palvelu huononee. Jo vuosia sitten on saavuttu pisteeseen jossa kaikki rationaaliset syyt minun kulkea junalla ovat muuttuneet epäpäteviksi ja jäljellä on ainoastaan ideologisia syitä. Ilman monopoliasemaansa VR ei takuulla olisi enää olemassa, ei ainakaan maanlaajuisena putiikkina.
DB:n kaava jossa ikuisen säästökuurin sijaan yritetään parantaa tuotetta ja tavoittaa asiakkaita on kuin ihana uni.
Saksan rautaeillä on apunaan n 16 kertaa suurempi oma väestöpohja ja melkoinen kansainvälinen liikenne
Tästä voimme tietysti päätellä, että ns. Saksan malli ei sovi Suomeen tässä asiassa, eikä paljon muussakaan.
Juuri julkaistun tiedon mukaan ensi maaliskuussa VR lakkauttaa kaiken liikenteen Jyväskylästä länteen. Linja-autoakaan ko. suuntaan ei käytännössä kulje (vuoroja on täsmälleen yksi kukonlaulun aikaan), joten liikenneministeriön kehotuksesta ostan ensimmäisen henkilöautoni ja ajelen tästä lähtien sillä. Julkiset valitettavasti eivät enää ole todellinen vaihtoehto.
Eipä sieltä Jyväskylästä päässyt junalla oikein mitenkään järkevästi mihinkään. Nimimerkillä “tutkittu on aikatauluja”