Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2015

En ollut tehnyt tästä etukäteiskir­joi­tus­ta, kos­ka ain­oa asia listal­la oli Finnairin entisen pääkont­torin poikkeamis­lu­pa Mannerheimintiellä.

Finnairin van­ha pääkont­tori varastoksi!

Tuo arvokas kont­tori (jos­sa isäni oli töis­sä) muute­taan irtaimis­to­varas­tok­si. Tästä on ollut paljon keskustelua. On oudok­sut­tu sitä, ettei tuo­hon tehdä asum­ista. Paljon huomio­ta herät­ti myös lis­tatek­stis­sä esit­telijän peruste­lut, että melu- ja saastesy­istä tont­ti ei sopisi asumiseen.

Minäkin oikein soitin hak­i­jalle kysyäk­seni, ovatko kaupun­gin nui­v­at virkamiehet ilmoit­ta­neet, ettei asum­i­nen tule kysymyk­seen. Näin ei ollut, vaan tämän varas­tokon­septin kat­sot­ti­in ole­van taloudel­lis­es­ti edullisem­pi. Neliövuokra noista varas­toista on yllät­tävän suuri. Taloa ei tarvitse remon­toi­da asumiseen kel­paavak­si ja iso osa autopaikoista saadaan tuot­taviksi muut­ta­mal­la nekin varastoiksi.

Esit­telijä muut­ti peruste­lutek­stiään ymmär­ret­täväm­mäk­si. Nyt siinä ei enää san­o­ta, että tont­ti ei sovel­lu asumiseen vaan, että sen muut­ta­mi­nen asumiseen sopi­vak­si olisi noiden ympäristöon­gelmine takia kallista.

Kyl­lä Man­ner­heim­intiel­lä voi asua ja sinne voi edelleen kaavoit­taa uusia asuin­talo­ja, kun­han niis­sä on kun­nolli­nen äänieristys ja puh­taan ilman saamis­es­ta huole­hdi­taan otta­mal­la ilma pihan puolelta ja suo­dat­ta­mal­la. Kun­han bus­sit saadaan sähkökäyt­töisik­si, katu­il­ma puhdis­tuu huomattavasti.

Raken­nuslu­paa myön­net­täessä nämä ter­veysvaa­timuk­set ovat jyrkän ehdot­to­mia, minkä seu­rauk­se­na uudet asun­not ovat vaa­timuk­seltaan aivan eri­laisia kuin van­hat, mut­ta niis­sä van­hois­sakin saa asua ja niistä saa myy­dä sekä vuokra­ta asun­to­ja seu­raav­ille asukkaille. Ter­veysvaa­timuk­sil­lakin on kuitenkin voit­ta­jansa. Suo­jelumääräyk­set kiel­sivät remon­toimas­ta Olympiakylän talo­ja nyky­vaa­timuk­sia vas­taaviksi. Meluer­i­tys ei vas­taa vaa­timuk­sia ja ilma ote­taan kadun puolen ikkunoista.

Meistä moni olisi näh­nyt tuos­sa mielu­um­min asun­to­ja, mut­ta lau­takun­ta ei voi myön­tää poikkeamis­lu­paa, jota ei ole haet­tu. Sik­si emme voineet tehdä muu­ta kuin hyväksyä esityksen.

Huo­mat­takoon, että toimis­tok­si se olisi voitu vuokra­ta aivan sel­l­aise­na, mut­ta ei ole kysyn­tää. Tästä voisi yleiskaavoit­ta­ja oppia jotain.

Her­ne­saaren kaavoitustilanne

Saimme selostuk­sen Her­ne­saaren kaavoitusti­lanteesta sen jäl­keen, kun Hesarin toimit­ta­ja oli älyn­nyt käy­dä kat­so­mas­sa ajan­ta­saista dataa kaupun­gin sivuilta.

Mehän olimme riidelleen helikopteriken­tästä Her­ne­saaren kär­jessä. Kaupung­in­hal­li­tus palaut­ti koko kaa­van main­in­nal­la, että ei helikopterikent­tää. Nyt aluet­ta on kaavoitet­tu uud­estaan. Sinne mah­tuu nyt tuhat asukas­ta (40 000 k‑m2) enem­män, kun helikopteri ei ole häir­it­semässä. Asukkai­ta tulee kaiken kaikki­aan 6 000. Eteläisi­in kaupungi­nosi­in tulee paljon lisää elämää!

Olisi ollut aika kallis kent­tä Helsin­ki-Tallinna ‑helikopteriy­hteyt­tä varten. Pelkästään menete­tyn raken­nu­soikeu­den arvo olisi ollut liki sata miljoon­aa euroa. Yhteys on nytkin poik­ki kan­nat­ta­mat­tomana, vaik­ka kent­tä on vielä lähempänä Her­ne­saaren tyvessä.

Her­ne­saa­reen on tulos­sa alak­oulu 1–2 ‑luokkia varten. Muuten käy­dään Tehtaankadun ala-asteel­la. Mah­ta­vatko mahtua?

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2015”

  1. Kos­ka noista hyvää tarkoit­tavista ja älyt­tömistä säädök­sistä päästää? Ne ovat yht­enä syynä järkyt­tävän kalli­iseen asumiseen Helsingissä.

    Varas­to­ja menee kau­pak­si hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, kos­ka uusis­sa asuin- ja toimis­to­talois­sa on liian vähän varas­toti­laa. Taas siis yksi auto­tal­li muute­taan muuhun käyttöön. 🙁

    Kaiken jär­jen mukaan auto­hal­li­paikan pitäisi olla halvem­pi kuin saman kokoisen varas­ton, mut­ta nyt ei ole näin. Vääristymi­in on poikkeuk­set­ta syynä jokin sään­te­ly. Kuka saa ja mitä välistä?

    Vastaa

    1. Jos auto­hal­li­paikas­ta saisi yhtä paljon kuin tuos­ta varas­toti­las­ta, pitäisi autopaikan mak­saa selvästi yli 500 €/kk. Se, että autopaikko­ja ylipän­sä on on seuras­ta säätelystä. Jos ei pakotet­taisi varaa­maan autopaikko­ja, ne oli­si­vat kaik­ki jos­sain tuot­tavam­mas­sa käytössä.

      Vastaa

  2. > Esit­telijä muut­ti perustelutekstiään …
    > muut­ta­mi­nen asumiseen sopi­vak­si olisi noiden
    > ympäristöon­gelmine takia kallista.

    Ei pitäisi mitenkään kuu­lua kaavoit­ta­jalle onko jokin kallista vai hal­paa. Täl­laisen asian pohtimi­nen johtaa lop­ut­tomaan suo­hon, jos­sa poli­it­tisil­la päätök­sil­lä yritetään tehdä yhdestä rak­en­tamis­es­ta kallista ja tois­es­ta hal­paa. – Esim: kaupun­gin pitää alen­taa asuin­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia, jne…

    Vastaa

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    …Jos ei pakotet­taisi varaa­maan autopaikko­ja, ne oli­si­vat kaik­ki jos­sain tuot­tavam­mas­sa käytössä. 

    Eli mielestäsi sään­te­ly tuot­taa edullisem­pia autopaikko­ja kuin toim­inta ilman sään­te­lyä? Minus­ta tuo sotii kaikkia tun­temi­ani talous­te­o­ri­oi­ta vas­taan (tai no uno­hde­taan Marx­is­mi). Syy on jos­sain muual­la, kun auto­halle­ja kan­nat­taa muut­taa muuhun käyttöön. 

    Hiukan tuo esit­te­ly ja vatkaus mis­tä ker­roit, antaa ymmärtää, ettei esit­telijäl­lä ole ihan puh­taat jauhot pus­sis­sa. En tiedä, olenko vain liian epälu­u­loinen, mut­ta olisi ehkä syytä kat­soa hänen aikaisem­piakin esit­te­lyjä läpi sil­lä silmäl­lä, onko niis­sä jokin ansaintalogiikka.

    Vastaa

    1. Sääte­ly tuot­taa ali­hin­taisia paikko­ja ver­rat­tuna markki­nae­htoiseenb ratkaisu­un. Ei halvem­pia tuotan­tokus­tan­nus­mielessä vaan alihinnoiteltuja.

      Vastaa

  4. Luin tuos­ta lehdestä ja perusteluina oli että kaupun­gin melu kuu­luu sisälle.

    En pystynyt pienessä mielessäni hah­mot­ta­maan miltä näyt­tää helsinkiläi­nen joka ei olisi kaupun­gin melu­un tot­tunut, mut­ta onnek­si kaupun­gin byrokraatit tietävät min­ua paremmin.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos auto­hal­li­paikas­ta saisi yhtä paljon kuin tuos­ta varas­toti­las­ta, pitäisi autopaikan mak­saa selvästi yli 500 €/kk. Se, että autopaikko­ja ylipän­sä on on seuras­ta säätelystä. Jos ei pakotet­taisi varaa­maan autopaikko­ja, ne oli­si­vat kaik­ki jos­sain tuot­tavam­mas­sa käytössä. 

    Jos autopaikko­ja ei pakotet­taisi varaa­maan, autopaikko­jen markki­nahin­ta olisi korkeampi. Ehkä niistä sil­loin vain mak­set­taisi­in enem­män, jol­loin muista käytöistä olisi varaa mak­saa vähem­män ja niiden hin­ta taas laskisi…

    Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Sääte­ly tuot­taa ali­hin­taisia paikko­ja ver­rat­tuna markki­nae­htoiseenb ratkaisu­un. Ei halvem­pia tuotan­tokus­tan­nus­mielessä vaan alihinnoiteltuja. 

    Et voi uskoa tuo­hon. 🙂 Sään­te­ly, kaik­ki sään­te­ly, nos­taa lop­ul­ta hin­to­ja. Markki­nat tuot­ta­vat lop­ul­ta edullisim­man tuotteen.

    Vastaa

    1. Jos Kalle on sitä mieltä, että pysäköin­tipåaikko­jen rak­en­tamiseen pakot­ta­va sään­te­ly pitää lopet­taa, en varsi­naiseti väitä vas­taan. Tulos on taloudellises6ti edullisem­pi, mut­ta pysäköin­tipaikko­jen hin­nat kyl­lä nousevat.

      Vastaa

  7. Kalle: Sään­te­ly, kaik­ki sään­te­ly, nos­taa lop­ul­ta hin­to­ja. Markki­nat tuot­ta­vat lop­ul­ta edullisim­man tuotteen.

    Nos­taa hin­to­ja, kyl­lä, mut­ta ei pysäköin­tipaikko­jen hin­to­ja. Jos jotain on pakko dumpa­ta markki­noille enem­män kuin sille on mak­suhaluisia osta­jia, niin kyl­lä se ko. tuot­teen hin­taa laskee.

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Sääte­ly tuot­taa ali­hin­taisia paikko­ja ver­rat­tuna markki­nae­htoiseenb ratkaisu­un. Ei halvem­pia tuotan­tokus­tan­nus­mielessä vaan alihinnoiteltuja.

    Jätkäsaaren meren­pin­nanalaisen täyt­tö­maan val­jas­tamista parkkilu­o­lak­si tuskin kukaan voi sanoa kovin kus­tan­nuste­hokkaak­si. Kuitenkin sel­l­aiset sinne halut­ti­in rak­en­taa. Miksi?
    Viimek­si kun menin Jätkäsaa­reen Ruo­ho­lahdes­ta uut­ta sil­taa pitkin, piti oikein pysähtyä otta­maan val­oku­va, kun rak­en­ta­vat asuinker­rostalo­ja nyt keskelle saar­ta. Poh­jak­er­roksen poh­ja on ehkä n. 15 meren­pin­nan yläpuolel­la. Ei voi kuin ihme­tel­lä kenen insinäärin tai arkkite­hdin idea oli näyt­tää maail­malle mitä Suomes­sa osa­taan tehdä. Tai ehkä idea olikin jonkun ekonomin: “Kuten huo­maat, me saadaan tääl­lä läpi ihan mitä halutaan…”

    Vastaa

    1. Jätkäsaari on kaa­vat­aloudel­lis­es­ti voimakkaasti plus­sal­la. Vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen on kallista, asun­to­jen kysyn­tä nos­taa hin­nat vielä kalli­im­mak­si ja ton­tin arvos­ta tulee huo­mata­va. Helsin­gin seudun kan­nat­tavimpia kohteita.

      Vastaa

  9. Kalle: Et voi uskoa tuo­hon. Sään­te­ly, kaik­ki sään­te­ly, nos­taa lop­ul­ta hin­to­ja. Markki­nat tuot­ta­vat lop­ul­ta edullisim­man tuotteen. 

    Tuotan­tokus­tan­nuk­set määräy­tyvät nytkin markki­noil­la. Kaupun­ki vain sään­te­lyl­lä määrää, että niitä pitää rak­en­taa ennem­män kuin noil­la tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la niille olisi kysyn­tää. Jot­ta niitä ei jäisi suuria määriä tyhjilleen, ne sit­ten annetaan autoil­i­joiden käyt­töön hin­nal­la, joka alem­pi kuin nuo tuotan­tokus­tan­nuk­set. (Tuotan­tokus­tan­nuk­set tässä tarkoit­taen myös menetet­tyä käyt­tömah­dol­lisu­ut­ta muus­sa rak­en­tamises­sa (jos niitä ei louhi­ta luo­laan maan alle))

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kalle on sitä mieltä, että pysäköin­tipåaikko­jen rak­en­tamiseen pakot­ta­va sään­te­ly pitää lopet­taa, en varsi­naiseti väitä vas­taan. Tulos on taloudellises6ti edullisem­pi, mut­ta pysäköin­tipaikko­jen hin­nat kyl­lä nousevat.

    Pysäköin­tipaikko­jen määrä vähe­nee = hin­ta nousee
    Asum­is­neliöitä tulee enem­män = neliöhin­ta laskee.

    Jotkut var­maan vas­tus­taa tuo­ta jälkim­mäistä, ja veikkaan “sään­te­lyä vihaavaa” oikeis­toa tässä tapauk­ses­sa. Sään­te­ly nos­taa siis asun­to­jen hin­to­ja, ei autopaikkojen!

    Vastaa

  11. Hohhoi­jaa. Hitas sään­te­ly se vas­ta asumisen hin­taa nos­taa. Ylläri pyl­läri Mika, Hitas puolue löy­tyy vihervasemmistosta.

    Vastaa

  12. antti:
    Ylläri pyl­läri Mika, Hitas puolue löy­tyy vihervasemmistosta. 

    Hatun­nos­ton arvoinen suori­tus. Suomen kaik­ki kyn­nelle kykenevät poli­itikot ovat siis viher­vasem­mis­toa, ihan Brys­selin punasteli­jas­ta lähtien.

    Vastaa

  13. antti:
    Hohhoi­jaa. Hitas sään­te­ly se vas­ta asumisen hin­taa nos­taa. Ylläri pyl­läri Mika, Hitas puolue löy­tyy vihervasemmistosta.

    No, huo­m­a­sit että sään­te­ly nos­taa hin­to­ja, onnit­te­lut siitä! Hitas on kek­sit­ty joskus 1977, joten syyn voinee puh­taasti vierit­tää vasem­mis­tosek­to­rille ilman vihreyt­tä. Tosin sekin asia pitäisi tark­istaa kuka asi­aa on ollut aikanaan ajamassa. 

    Jos mak­sat asumis­es­tasi enem­män hitas-sään­te­lyn ansios­ta, meneekö se ylimääräi­nen raha sit­ten par­jatun viher­vasem­mis­ton tasku­un, kiin­teistösi­joit­ta­jalle vai mihin? Kai mak­su­laa­mak­keesta nimi ja tilinu­mero löytyy?

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaari on kaa­vat­aloudel­lis­es­ti voimakkaasti plus­sal­la. Vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen on kallista, asun­to­jen kysyn­tä nos­taa hin­nat vielä kalli­im­mak­si ja ton­tin arvos­ta tulee huo­mata­va. Helsin­gin seudun kan­nat­tavimpia kohteita.

    Eli seu­raaval­la ker­ral­la kun vedo­taan “kalli­isi­in” pysäköintipaikkoihin…

    Vastaa

  15. Mika: Jos mak­sat asumis­es­tasi enem­män hitas-sään­te­lyn ansios­ta, meneekö se ylimääräi­nen raha sit­ten par­jatun viher­vasem­mis­ton tasku­un, kiin­teistösi­joit­ta­jalle vai mihin? 

    Mak­san HITAS jär­jestelmän takia ekstraa sekä asun­nos­tani että kun­nal­liv­erossani. Edut menevät keskus­tan HITAS asun­to­jen omistajille.

    HITAS sys­teemin perus­ta­jia jak­sa kaivel­la esi­in, mut­ta puo­lus­ta­jia löy­tyy edelleen. 

    http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288572133777.html

    Vastaa

  16. toke: Eli seu­raaval­la ker­ral­la kun vedo­taan “kalli­isi­in” pysäköintipaikkoihin…

    Kaa­vat­alous olisi enem­män plus­sal­la, jos parkkipaikko­ja ei pakotet­taisi rak­en­ta­maan niin paljon.

    Vastaa

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaari on kaa­vat­aloudel­lis­es­ti voimakkaasti plus­sal­la. Helsin­gin seudun kan­nat­tavimpia kohteita.

    “Antakaa se heille anteek­si, sil­lä he eivät tiedä mitä tekevät.” 

    Hyö­tyykö tästä kaa­vat­aloudel­lisu­ud­es­ta kukaan muu kuin kaupun­gin virkakoneis­to, monop­o­listi­nen raken­nussek­tori ja pankit, jot­ka kidut­ta­vat Jätkäsaa­reen muut­tavia veron­mak­sajia seu­raa­vat 30 vuot­ta sopi­vak­si kat­so­ma­l­laan annuiteettilainalla.

    Mik­si Helsingis­sä asun­to mak­saa yhtä paljon kuin Man­hat­tanil­la? Kiitos kaupunkisuunnittelulautakunta.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1443237236718?ref=hs-prio-A2

    Vastaa

    1. Asun­to mak­saa Man­hat­tanil­la yhtä vähän kuin Töölössä, kos­ka Man­hat­tanil­la sitä rasit­taa erit­täin korkea kiin­teistövero. Näin pitäisi olla meil­läkin, niin asun­to­jen myyn­ti­hin­nat pysy­i­sivät kohtuullisina.

      Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kalle on sitä mieltä, että pysäköin­tipåaikko­jen rak­en­tamiseen pakot­ta­va sään­te­ly pitää lopet­taa, en varsi­naiseti väitä vas­taan. Tulos on taloudellises6ti edullisem­pi, mut­ta pysäköin­tipaikko­jen hin­nat kyl­lä nousevat. 

    Pysäköin­tipaikko­jen hin­nat laske­vat pidem­mäl­lä aikavälil­lä, kun­han kaik­ki asi­aan vaikut­ta­va sään­te­ly pure­taan samal­la ker­taa. Lyhyel­lä aikavälil­lä syn­tyy hin­toi­hin piik­ki, kos­ka ala on sään­nel­ty täysin sekaisin. En kuitenkaan usko sään­te­lyn purku­un, kos­ka se veisi poli­itikoil­ta val­taa, mihin he ovat he ovat viehtyneet.

    Tilan­net­ta helpot­taisi pitkäaikaisen kadun­var­si­paikoituk­sen hin­nan nos­t­a­mi­nen ja lyhy­taikaisen laskem­i­nen. Se toisi elämää kaupunki­in. Mut­ta tämäkin muu­tos vaatii sen, että ole­mas­sa ole­vat tal­li­paikat voidaan muut­taa takaisin autopaikoik­si. Nyt lain­säädän­tö ei kaik­il­ta osin mah­dol­lista muutosta.

    Pari­i­sis­sa pisti silmään, että katu­jen alla oli pieniä ja matalia auto­halle­ja. Ne oli­vat kyl­teistä päätellen eri omis­ta­jata­ho­jen, joten kil­pailu pitänee hin­nat siedettävinä.

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to mak­saa Man­hat­tanil­la yhtä vähän kuin Töölössä, kos­ka Man­hat­tanil­la sitä rasit­taa erit­täin korkea kiin­teistövero. Näin pitäisi olla meil­läkin, niin asun­to­jen myyn­ti­hin­nat pysy­i­sivät kohtuullisina.

    Man­hat­tanin asun­to­myl­läkkä on paljon mon­imutkaisem­pi, kuin yksi kiin­teistövero. Sitä pait­si Man­hat­tanil­la on hyvin eri hin­taista asun­to­ja, toimis­to­ja sekä toim­i­ti­laa. Tämä on tärkeää, saarel­la on sopi­va sekoi­tus eri tarkoituk­si­in tehtyä raken­nuskan­taa. Kaiken kru­u­naa geolo­gia, joka mah­dol­lis­taa korkean rak­en­tamisen vain osal­la saar­ta. 😀 Yksinker­tais­t­a­mi­nen on hyvästä, mut­ta ei kan­na­ta yksinker­tais­taa ihan noin paljoa.

    Helsingis­sä iso osa korkeista hin­noista selit­tyy sään­te­lyl­lä. Suurin ongel­ma on sodan­jälkeinen kaavoitus (tai sen puute), mut­ta myös kaupun­gin omis­tuk­set ja käsit­tämät­tömän yksi­tyisko­htainen ja virheelli­nen sään­te­ly on osana. Helsin­ki on niin kaukana kaikesta, keskel­lä ei mitään, ettei tääl­lä pitäisi olla mah­dol­lisu­ut­ta verot­taa kiin­teistöjä. Niin vain on onnistuttu. 😁

    Vastaa

  20. Ris­to: Tuotan­tokus­tan­nuk­set määräy­tyvät nytkin markki­noil­la. Kaupun­ki vain sään­te­lyl­lä määrää, että niitä pitää rak­en­taa ennem­män kuin noil­la tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la niille olisi kysyntää… 

    Uskotko ihan oikeasti tuo­hon? Autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa jotain 10 000 — 20 000 €. Pros­entin voitol­la se myy­dään siis 20 000 — 40 000 €:lla asi­akkaalle. Kaikesta tuon päälle olev­as­ta hin­nas­ta voi päätel­lä, että joku vetää välistä. Kun­ta­laisen kannal­ta yksi ongel­ma on, että kun­ta on yksi välistävetäjistä. Helsin­gin kaupun­ki ei aja kaupunki­lais­ten asi­aa nykyisellään. 

    Seu­raa­va kysymys on, kenen asi­aa aje­taan? Mikä on ansain­ta­logi­ik­ka ja kuka voit­taa? Kun poli­itikko tekee päätök­sen, joka on vas­toin kun­ta­laisen etua, herää aina kysymyk­siä. Osmo kir­joit­ti aikoinaan oikein hyvän jut­tusar­jan Espoon puoluei­den ja raken­nus­li­ikkei­den rahan­si­ir­roista. Se kan­nat­taa lukea!

    Vastaa

    1. Autopaikat talon alla mak­sa­vat paljon enem­män kuin 10 000 — 20 000 euroa. Ne mak­sa­vat paljon enem­män myös muual­la maail­mas­sa. Onko suo­ma­lainen mafia val­lan­nut myös Tan­skan, Ruotsin ja Belgian?
      Maan pääl­lä ne taas syr­jäy­ht­tävät asum­ista, jol­loin paikan hin­naksi tulee herkästi satatuhat­ta euroa.

      Vastaa

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to mak­saa Man­hat­tanil­la yhtä vähän kuin Töölössä, kos­ka Man­hat­tanil­la sitä rasit­taa erit­täin korkea kiin­teistövero. Näin pitäisi olla meil­läkin, niin asun­to­jen myyn­ti­hin­nat pysy­i­sivät kohtuullisina. 

    Noi­ta edun­saa­jaosakkaiden keskinäisiä osuuk­sia kan­nat­taisi tosi­aan miet­tiä. Rahavir­ran (helsinkiläis­ten tai sel­l­aisik­si halu­avien kaik­ki tulot mii­nus vält­tämät­tömyyshyödykkei­den han­k­in­ta pois­lukien oma koti) voi ottaa annet­tuna. Puhun nyt perus­suo­ma­lais­es­ta tapauk­ses­ta joka mak­saa kotin­sa joka tapauk­ses­sa pitkän ajan kulues­sa ja lait­taa siihen täl­lä pitkäl­läkin aikavälil­lä todel­la paljon rahaa. On sopimuskysymys kuin­ka paljon tuos­ta rahavir­ras­ta annetaan raken­nut­ta­jille, rahoit­ta­jille ja kuin­ka paljon ote­taan yhteiseen kas­saan. Nopein­ta var­mas­tikin olisi kon­ver­toi­da vier­aan pääo­man ehtoista rahoi­tus­ta kiinteistöveroiksi.

    Vastaa

  22. Eikö ole syytä rajoit­taa liiken­net­tä Man­ner­heim­intiel­lä, jos van­hat asun­not ovat nykynormien mukaan vähin­täänkin kyseenalaisia, jopa asumiskelvottomia.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *