En ollut tehnyt tästä etukäteiskirjoitusta, koska ainoa asia listalla oli Finnairin entisen pääkonttorin poikkeamislupa Mannerheimintiellä.
Finnairin vanha pääkonttori varastoksi!
Tuo arvokas konttori (jossa isäni oli töissä) muutetaan irtaimistovarastoksi. Tästä on ollut paljon keskustelua. On oudoksuttu sitä, ettei tuohon tehdä asumista. Paljon huomiota herätti myös listatekstissä esittelijän perustelut, että melu- ja saastesyistä tontti ei sopisi asumiseen.
Minäkin oikein soitin hakijalle kysyäkseni, ovatko kaupungin nuivat virkamiehet ilmoittaneet, ettei asuminen tule kysymykseen. Näin ei ollut, vaan tämän varastokonseptin katsottiin olevan taloudellisesti edullisempi. Neliövuokra noista varastoista on yllättävän suuri. Taloa ei tarvitse remontoida asumiseen kelpaavaksi ja iso osa autopaikoista saadaan tuottaviksi muuttamalla nekin varastoiksi.
Esittelijä muutti perustelutekstiään ymmärrettävämmäksi. Nyt siinä ei enää sanota, että tontti ei sovellu asumiseen vaan, että sen muuttaminen asumiseen sopivaksi olisi noiden ympäristöongelmine takia kallista.
Kyllä Mannerheimintiellä voi asua ja sinne voi edelleen kaavoittaa uusia asuintaloja, kunhan niissä on kunnollinen äänieristys ja puhtaan ilman saamisesta huolehditaan ottamalla ilma pihan puolelta ja suodattamalla. Kunhan bussit saadaan sähkökäyttöisiksi, katuilma puhdistuu huomattavasti.
Rakennuslupaa myönnettäessä nämä terveysvaatimukset ovat jyrkän ehdottomia, minkä seurauksena uudet asunnot ovat vaatimukseltaan aivan erilaisia kuin vanhat, mutta niissä vanhoissakin saa asua ja niistä saa myydä sekä vuokrata asuntoja seuraaville asukkaille. Terveysvaatimuksillakin on kuitenkin voittajansa. Suojelumääräykset kielsivät remontoimasta Olympiakylän taloja nykyvaatimuksia vastaaviksi. Melueritys ei vastaa vaatimuksia ja ilma otetaan kadun puolen ikkunoista.
Meistä moni olisi nähnyt tuossa mieluummin asuntoja, mutta lautakunta ei voi myöntää poikkeamislupaa, jota ei ole haettu. Siksi emme voineet tehdä muuta kuin hyväksyä esityksen.
Huomattakoon, että toimistoksi se olisi voitu vuokrata aivan sellaisena, mutta ei ole kysyntää. Tästä voisi yleiskaavoittaja oppia jotain.
Hernesaaren kaavoitustilanne
Saimme selostuksen Hernesaaren kaavoitustilanteesta sen jälkeen, kun Hesarin toimittaja oli älynnyt käydä katsomassa ajantasaista dataa kaupungin sivuilta.
Mehän olimme riidelleen helikopterikentästä Hernesaaren kärjessä. Kaupunginhallitus palautti koko kaavan maininnalla, että ei helikopterikenttää. Nyt aluetta on kaavoitettu uudestaan. Sinne mahtuu nyt tuhat asukasta (40 000 k-m2) enemmän, kun helikopteri ei ole häiritsemässä. Asukkaita tulee kaiken kaikkiaan 6 000. Eteläisiin kaupunginosiin tulee paljon lisää elämää!
Olisi ollut aika kallis kenttä Helsinki-Tallinna -helikopteriyhteyttä varten. Pelkästään menetetyn rakennusoikeuden arvo olisi ollut liki sata miljoonaa euroa. Yhteys on nytkin poikki kannattamattomana, vaikka kenttä on vielä lähempänä Hernesaaren tyvessä.
Hernesaareen on tulossa alakoulu 1-2 -luokkia varten. Muuten käydään Tehtaankadun ala-asteella. Mahtavatko mahtua?
Koska noista hyvää tarkoittavista ja älyttömistä säädöksistä päästää? Ne ovat yhtenä syynä järkyttävän kalliiseen asumiseen Helsingissä.
Varastoja menee kaupaksi hinnalla millä hyvänsä, koska uusissa asuin- ja toimistotaloissa on liian vähän varastotilaa. Taas siis yksi autotalli muutetaan muuhun käyttöön. 🙁
Kaiken järjen mukaan autohallipaikan pitäisi olla halvempi kuin saman kokoisen varaston, mutta nyt ei ole näin. Vääristymiin on poikkeuksetta syynä jokin sääntely. Kuka saa ja mitä välistä?
Jos autohallipaikasta saisi yhtä paljon kuin tuosta varastotilasta, pitäisi autopaikan maksaa selvästi yli 500 €/kk. Se, että autopaikkoja ylipänsä on on seurasta säätelystä. Jos ei pakotettaisi varaamaan autopaikkoja, ne olisivat kaikki jossain tuottavammassa käytössä.
> Esittelijä muutti perustelutekstiään …
> muuttaminen asumiseen sopivaksi olisi noiden
> ympäristöongelmine takia kallista.
Ei pitäisi mitenkään kuulua kaavoittajalle onko jokin kallista vai halpaa. Tällaisen asian pohtiminen johtaa loputtomaan suohon, jossa poliittisilla päätöksillä yritetään tehdä yhdestä rakentamisesta kallista ja toisesta halpaa. – Esim: kaupungin pitää alentaa asuinrakentamisen kustannuksia, jne…
Eli mielestäsi sääntely tuottaa edullisempia autopaikkoja kuin toiminta ilman sääntelyä? Minusta tuo sotii kaikkia tuntemiani talousteorioita vastaan (tai no unohdetaan Marxismi). Syy on jossain muualla, kun autohalleja kannattaa muuttaa muuhun käyttöön.
Hiukan tuo esittely ja vatkaus mistä kerroit, antaa ymmärtää, ettei esittelijällä ole ihan puhtaat jauhot pussissa. En tiedä, olenko vain liian epäluuloinen, mutta olisi ehkä syytä katsoa hänen aikaisempiakin esittelyjä läpi sillä silmällä, onko niissä jokin ansaintalogiikka.
Säätely tuottaa alihintaisia paikkoja verrattuna markkinaehtoiseenb ratkaisuun. Ei halvempia tuotantokustannusmielessä vaan alihinnoiteltuja.
Luin tuosta lehdestä ja perusteluina oli että kaupungin melu kuuluu sisälle.
En pystynyt pienessä mielessäni hahmottamaan miltä näyttää helsinkiläinen joka ei olisi kaupungin meluun tottunut, mutta onneksi kaupungin byrokraatit tietävät minua paremmin.
Jos autopaikkoja ei pakotettaisi varaamaan, autopaikkojen markkinahinta olisi korkeampi. Ehkä niistä silloin vain maksettaisiin enemmän, jolloin muista käytöistä olisi varaa maksaa vähemmän ja niiden hinta taas laskisi…
Et voi uskoa tuohon. 🙂 Sääntely, kaikki sääntely, nostaa lopulta hintoja. Markkinat tuottavat lopulta edullisimman tuotteen.
Jos Kalle on sitä mieltä, että pysäköintipåaikkojen rakentamiseen pakottava sääntely pitää lopettaa, en varsinaiseti väitä vastaan. Tulos on taloudellises6ti edullisempi, mutta pysäköintipaikkojen hinnat kyllä nousevat.
Nostaa hintoja, kyllä, mutta ei pysäköintipaikkojen hintoja. Jos jotain on pakko dumpata markkinoille enemmän kuin sille on maksuhaluisia ostajia, niin kyllä se ko. tuotteen hintaa laskee.
Jätkäsaaren merenpinnanalaisen täyttömaan valjastamista parkkiluolaksi tuskin kukaan voi sanoa kovin kustannustehokkaaksi. Kuitenkin sellaiset sinne haluttiin rakentaa. Miksi?
Viimeksi kun menin Jätkäsaareen Ruoholahdesta uutta siltaa pitkin, piti oikein pysähtyä ottamaan valokuva, kun rakentavat asuinkerrostaloja nyt keskelle saarta. Pohjakerroksen pohja on ehkä n. 15 merenpinnan yläpuolella. Ei voi kuin ihmetellä kenen insinäärin tai arkkitehdin idea oli näyttää maailmalle mitä Suomessa osataan tehdä. Tai ehkä idea olikin jonkun ekonomin: ”Kuten huomaat, me saadaan täällä läpi ihan mitä halutaan…”
Jätkäsaari on kaavataloudellisesti voimakkaasti plussalla. Vaikka rakentaminen on kallista, asuntojen kysyntä nostaa hinnat vielä kalliimmaksi ja tontin arvosta tulee huomatava. Helsingin seudun kannattavimpia kohteita.
Tuotantokustannukset määräytyvät nytkin markkinoilla. Kaupunki vain sääntelyllä määrää, että niitä pitää rakentaa ennemmän kuin noilla tuotantokustannuksilla niille olisi kysyntää. Jotta niitä ei jäisi suuria määriä tyhjilleen, ne sitten annetaan autoilijoiden käyttöön hinnalla, joka alempi kuin nuo tuotantokustannukset. (Tuotantokustannukset tässä tarkoittaen myös menetettyä käyttömahdollisuutta muussa rakentamisessa (jos niitä ei louhita luolaan maan alle))
Pysäköintipaikkojen määrä vähenee = hinta nousee
Asumisneliöitä tulee enemmän = neliöhinta laskee.
Jotkut varmaan vastustaa tuota jälkimmäistä, ja veikkaan ”sääntelyä vihaavaa” oikeistoa tässä tapauksessa. Sääntely nostaa siis asuntojen hintoja, ei autopaikkojen!
Hohhoijaa. Hitas sääntely se vasta asumisen hintaa nostaa. Ylläri pylläri Mika, Hitas puolue löytyy vihervasemmistosta.
Hatunnoston arvoinen suoritus. Suomen kaikki kynnelle kykenevät poliitikot ovat siis vihervasemmistoa, ihan Brysselin punastelijasta lähtien.
No, huomasit että sääntely nostaa hintoja, onnittelut siitä! Hitas on keksitty joskus 1977, joten syyn voinee puhtaasti vierittää vasemmistosektorille ilman vihreyttä. Tosin sekin asia pitäisi tarkistaa kuka asiaa on ollut aikanaan ajamassa.
Jos maksat asumisestasi enemmän hitas-sääntelyn ansiosta, meneekö se ylimääräinen raha sitten parjatun vihervasemmiston taskuun, kiinteistösijoittajalle vai mihin? Kai maksulaamakkeesta nimi ja tilinumero löytyy?
Eli seuraavalla kerralla kun vedotaan ”kalliisiin” pysäköintipaikkoihin…
Maksan HITAS järjestelmän takia ekstraa sekä asunnostani että kunnalliverossani. Edut menevät keskustan HITAS asuntojen omistajille.
HITAS systeemin perustajia jaksa kaivella esiin, mutta puolustajia löytyy edelleen.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288572133777.html
Kaavatalous olisi enemmän plussalla, jos parkkipaikkoja ei pakotettaisi rakentamaan niin paljon.
”Antakaa se heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät.”
Hyötyykö tästä kaavataloudellisuudesta kukaan muu kuin kaupungin virkakoneisto, monopolistinen rakennussektori ja pankit, jotka kiduttavat Jätkäsaareen muuttavia veronmaksajia seuraavat 30 vuotta sopivaksi katsomallaan annuiteettilainalla.
Miksi Helsingissä asunto maksaa yhtä paljon kuin Manhattanilla? Kiitos kaupunkisuunnittelulautakunta.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1443237236718?ref=hs-prio-A2
Asunto maksaa Manhattanilla yhtä vähän kuin Töölössä, koska Manhattanilla sitä rasittaa erittäin korkea kiinteistövero. Näin pitäisi olla meilläkin, niin asuntojen myyntihinnat pysyisivät kohtuullisina.
Pysäköintipaikkojen hinnat laskevat pidemmällä aikavälillä, kunhan kaikki asiaan vaikuttava sääntely puretaan samalla kertaa. Lyhyellä aikavälillä syntyy hintoihin piikki, koska ala on säännelty täysin sekaisin. En kuitenkaan usko sääntelyn purkuun, koska se veisi poliitikoilta valtaa, mihin he ovat he ovat viehtyneet.
Tilannetta helpottaisi pitkäaikaisen kadunvarsipaikoituksen hinnan nostaminen ja lyhytaikaisen laskeminen. Se toisi elämää kaupunkiin. Mutta tämäkin muutos vaatii sen, että olemassa olevat tallipaikat voidaan muuttaa takaisin autopaikoiksi. Nyt lainsäädäntö ei kaikilta osin mahdollista muutosta.
Pariisissa pisti silmään, että katujen alla oli pieniä ja matalia autohalleja. Ne olivat kylteistä päätellen eri omistajatahojen, joten kilpailu pitänee hinnat siedettävinä.
Manhattanin asuntomylläkkä on paljon monimutkaisempi, kuin yksi kiinteistövero. Sitä paitsi Manhattanilla on hyvin eri hintaista asuntoja, toimistoja sekä toimitilaa. Tämä on tärkeää, saarella on sopiva sekoitus eri tarkoituksiin tehtyä rakennuskantaa. Kaiken kruunaa geologia, joka mahdollistaa korkean rakentamisen vain osalla saarta. 😀 Yksinkertaistaminen on hyvästä, mutta ei kannata yksinkertaistaa ihan noin paljoa.
Helsingissä iso osa korkeista hinnoista selittyy sääntelyllä. Suurin ongelma on sodanjälkeinen kaavoitus (tai sen puute), mutta myös kaupungin omistukset ja käsittämättömän yksityiskohtainen ja virheellinen sääntely on osana. Helsinki on niin kaukana kaikesta, keskellä ei mitään, ettei täällä pitäisi olla mahdollisuutta verottaa kiinteistöjä. Niin vain on onnistuttu. 😁
Uskotko ihan oikeasti tuohon? Autopaikan rakentaminen maksaa jotain 10 000 – 20 000 €. Prosentin voitolla se myydään siis 20 000 – 40 000 €:lla asiakkaalle. Kaikesta tuon päälle olevasta hinnasta voi päätellä, että joku vetää välistä. Kuntalaisen kannalta yksi ongelma on, että kunta on yksi välistävetäjistä. Helsingin kaupunki ei aja kaupunkilaisten asiaa nykyisellään.
Seuraava kysymys on, kenen asiaa ajetaan? Mikä on ansaintalogiikka ja kuka voittaa? Kun poliitikko tekee päätöksen, joka on vastoin kuntalaisen etua, herää aina kysymyksiä. Osmo kirjoitti aikoinaan oikein hyvän juttusarjan Espoon puolueiden ja rakennusliikkeiden rahansiirroista. Se kannattaa lukea!
Autopaikat talon alla maksavat paljon enemmän kuin 10 000 – 20 000 euroa. Ne maksavat paljon enemmän myös muualla maailmassa. Onko suomalainen mafia vallannut myös Tanskan, Ruotsin ja Belgian?
Maan päällä ne taas syrjäyhttävät asumista, jolloin paikan hinnaksi tulee herkästi satatuhatta euroa.
Noita edunsaajaosakkaiden keskinäisiä osuuksia kannattaisi tosiaan miettiä. Rahavirran (helsinkiläisten tai sellaisiksi haluavien kaikki tulot miinus välttämättömyyshyödykkeiden hankinta poislukien oma koti) voi ottaa annettuna. Puhun nyt perussuomalaisesta tapauksesta joka maksaa kotinsa joka tapauksessa pitkän ajan kuluessa ja laittaa siihen tällä pitkälläkin aikavälillä todella paljon rahaa. On sopimuskysymys kuinka paljon tuosta rahavirrasta annetaan rakennuttajille, rahoittajille ja kuinka paljon otetaan yhteiseen kassaan. Nopeinta varmastikin olisi konvertoida vieraan pääoman ehtoista rahoitusta kiinteistöveroiksi.
Eikö ole syytä rajoittaa liikennettä Mannerheimintiellä, jos vanhat asunnot ovat nykynormien mukaan vähintäänkin kyseenalaisia, jopa asumiskelvottomia.