Minun lähtökohtani tukea perustuloa on pragmaattinen. Perustuloa on parempi tapa toteuttaa hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluva tulonjako kuin nykyinen hyvin sirpaleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.
Perustuloa maksettaisiin vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle kuussa. Muut tulot eivät perustuloa pienentäisi, mutta veroa niistä menisi ensimmäisestä ansaitusta eurosta alkaen. Itse perustulo on veroton. Siksi se vastaa suunnilleen työmarkkinatukea. Normaalia palkkatuloa saavan tilanne ei muutu. Käteen jää jokseenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työttömän tilanne ei myöskään muutu. Lisää rahaa tulee niille, joilla on pieniä ansiotuloja.
Ajankohtaiseksi perustulon tekee meneillään oleva palkkajakauman polarisoituminen automaation ja tietotekniikan myötä. Keskeltä poistuu hyväpalkkaisia ammatteja ja reunoille tulee lisää toisaalta varsin hyväpalkkaisia korkean osaamisen ammatteja ja matalapalkkaisia, lähinnä palvelualojen työpaikkoja.
Matalapalkkaisten töiden lisääntymistä ei voi oikein estää. Jos niiden palkkoja nostetaan tulopöydässä, matalapalkkatyö vaihtuu työttömyydeksi.
Matalapalkka-aloilla töitä tekevien tulotasoa on nostettava muin keinoin. Se on välttämätöntä jo kansallisen eheyden kannalta. Polarisoituva tulonjako johtaa polarisoituvaan vihanpidon yhteiskuntaan
Perustulo auttaa pienipalkkaisia ja erityisesti niitä, joiden työ on osa-aikaista tai satunaista.
Entisinä aikoina tulonjaon tasaamiseen riitti, että progressiivisella verotuksella otettiin isopalkkaisilta. Pitäisi myös antaa pienipalkkaisille. Tässä on ero perustulon ja nykyisen tulojentasausjärjestelmän välillä.
Olemme keskittyneet liiaksi vain työttömien toimeentuloon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että moni työtä tekevä saa käteen aivan yhtä vähän.
= = =
Perustulon tekee ajankohtaiseksi myös työttömyyden luonteen muuttuminen.
Ennen työttömyys oli väliaikaista ja suhdanneluontoista. Nyt työttömistä suurin osa kuuluu joukkoon, jolla työttömyys on pysyvän luonteista vuorottelua lyhyiden työkeikkojen ja työttömyyden välillä.
Toistuvaistyöttömän kannattaa laskea tarkkaan, milloin kannattaa olla täissä ja milloin ei. Laskeminen ei ole helppoa, koska säännöt ovat todella monimutkaiset. Työ kyllä yleensä lopulta kannattaa, mutta tästä ei ole apua, jos henkilö itse ei sitä tiedä.
Perustulolla säännöt ovat selvät: työ kannattaa aina.
Työttömyysturvan sääntöjä on paikkailtu niin, että palkkatyön vastaan ottaminen kannattaa melkein aina, mutta itsensä työllistäminen suhteen kannattaa olla varovainen.
Työttömän on luontevaa ryhtyä osa-aikaiseksi yrittäjäksi seuraavaa palkkatyöjaksoa odotellessa, mutta työttömyyskorvaus voi mennä kokonaan, jos työtön toimittaja saa freelancerina kuinka pieniä kirjoituspalkkioita hyvänsä. Tällaisia kauhukertomuksia sain lukea eduskuntaan tulleina sähköposteina.
Perustuloon liittyy mahdollisuus kieltäytyä surkeasta tai alentavasta työtarjouksesta. Sellaistakin on nähty, että karenssin saa, jos nuori nainen kieltäytyy topless ‑tarjoilijan työstä. Tämä tapaus tosin johti ohjeiden tarkistamiseen.
Palveluyhteiskunnassa on aina lyhytaikaista tai tilapäistä keikkatyötä ja ruuhkahuippujen tasaamista. Opiskelijat tekevät niitä mielellään, työttömät eivät koske niihin kepilläkään. Sadan euron keikasta opiskelijalle jää 80 euroa käteen, työttömälle 15 – 40 euroa. Opintotuki on rakenteeltaan perustulo, koska pienet palkkatulot eivät sitä alenna.
Työttömyysturvan ja asumistuen ehtoja on muutettu niin, että 300 euroa ansiotuloja kuukaudessa ei niihin vaikuta. Tämä hyvin perustulohenkinen uudistus on työttömyyskassoista saatujen tietojen mukaan vaikuttanut selvästi siihen, paljonko työttömät tekevät työtä. Työttömät ovat tulossa opiskelijoiden keikkatyömarkkinoille.
Ennustan, että työttömien työnteko lisääntyy edelleen. Vie aikansa, ennen kuin uuden lainsäädännön avaamat mahdollisuudet oivalletaan niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolella.
Työttömyysturvan ja asumistuen perustulohenkiset uudistukset nostivat osa-aikatyötä tekevät kaupan kassan nettoansioita noin 200 eurolla kuussa. Milloinkahan PAM on päässyt tupo-pöydässä yhtä hyvään tulokseen?
Tässä sovitellun päivärahan 300 euron suojaosuudessa on kuitenkin pieni ongelma. Sen menettää, jos työaika ylittää 80 prosenttia kokoaikaisesta työajasta, koska sitten ei enää olekaan työtön. Moni saa nelipäiväisestä työviikosta käteen enemmän kuin saisi viisipäiväisestä. Ei se näin voi olla.
Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa ei voi mitään sille, että sen ehtona on oltava työttömyys. Muuten kerran työttömänä ollut tekisi loputtomiin parempaa tiliä kuin muut.
Työmarkkinatuesta pitäisi poistaa vaatimus osa-aikaisuudesta kokonaan. Tukea tulisi, jos palkka on pieni. Miksi kahdesta yhtä paljon ansaitsevasta pitäisi tukea vain sitä, joka tekee työtä 30 tuntia viikossa mutta ei sitä, joka tekee täyttä työviikkoa?
Jos työmarkkinatuesta poistettaisiin vaatimus osa-aikaisesta työnteosta, olisi se suuri loikka kohti perustuloa, ilman niitä riskejä, joita moni näkee (turhaan) perustulossa. Freelancerina toimiva työtön toimittajakin saisi soviteltua työmarkkinatukea. Nyt se tyssää epäilyyn, että hän kirjoitti tuota yhtä kirjoitusta koko kuukauden kahdeksan tuntia päivässä.
Perustulossa pelätään, että nuoret miehet syrjäytyisivät työelämän ulkopuolelle, kun heitä ei voisi patistaa karenssin avulla töihin tai koulutukseen. Tätä riskiä ei ole, jos työmarkkinatuesta poistetaan vaatimus tehdä vain osa-aikaista työtä ja karttaa itsensä työllistämistä.
(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)
“Matalapalkkaisten töiden lisääntymistä ei voi oikein estää.”
Voi kun näin olisikin, mutta valitettavasti niihin yksinkertaisimpiinkin töihin on monesti suuri määrä hakijoita.
Se olisi jo jotain, jos tarjolla olisi edes niitä matalapalkkaisia töitä, mutta enpä siitä toivoa elättele.
Väitän että keskiluokka on tässä suhteessa täysin harhainen. Se ei ymmärrä, että kaupan kassalle ei mennä. Sinne päästään.
Mielestäni 500 euroa on aivan liikaa. Oma arvioni on, että sen tulisi olla noin 350 euroa ja ensimmäinen 500 euroa kuussa tulisi olla veroton. 500 eurolla pystyy jo elämään, ja osallistumispäätöksen kohdalla on muutenkin iso marginaali.
Toivottavasti malliisi kuuluu asumistuen poistaminen kokonaan.
Anteeksi, luin huolimattomasti.
Siis, tällähän hetkellä kahden lapsen nelihenkinen perhe, jonka bruttotulot ovat 3600 euroa kuussa, nostaa asumistukea, ja maksaa 900 euroa vuokraa asunnosta ja jossa molemmat lapset ovat päivähoidossa, kohtaa noin 110 prosentin marginaaliveron. Tämä siis tilanteessa, jossa perhe ei saa mitään muuta sosiaaliturvaa. En näe miten asumistukea voi yhdistää ilman tällaista kieroa kannustinvaikutusta.
Lisäksi asumistuki nostaa asumisen hintaa myös niille, jotka siihen eivät ole oikeutettuja, eli asumistuki on subventio joka enemmän kuin täysimääräisenä menee vuokranantajien pussiin.
Kannatan perustuloa jos se:
— vähentää julkisen sektorin alijäämää
— alentaa työttömyyttä
— torjuu passivoitumista
— ei muuta tulonjako olennaisesti, ainakaan hyvätuloisia suosivasti
Jos eläkeläisiä ei oteta perustulon piiriin, niin perustuloa saavia 18–65 vuotiaita on Suomessa kolmisen miljoonaa. 500 euroa/kk tarkoittaisi vuositasolla 18 miljardin euron kokonaispottia. Äkkiseltään summa tuntuu niin suurelta, että olisi kiva nähdä edes karkeat laskelmat mistä tämä raha saadaan kasaan verotulojen kasvun ja menosäästöjen kautta.
En tyrmää perustuloa, sillä on selvää, ettei nyky malli ole optimaalinen, mutta joitain kysymyksiä:
1) Jos ajatellaan, että n. 4 miljoonaa suomalaista saisi n. 500 euroa/kk, olisi hintalappu vuodessa jossain 25 miljardissa. Onko tähän varaa?
2)500 tuskin riittää kaikille elämiseeen, joten eikö vieläkin tarvittaisi mm. lapsilisiä, kelakorvauksia ja asumislisiä, joista riideltäisiin viranomaisten kanssa?
3) Jos verot nousevat kaikesta tehdystä työstä 30–40 %, niin kannustaako se todella tekemään töitä, joiden tuntipalkka on alle 10 euroa? Entä missä määrin yrittäjän kannattaa ottaa riskejä?
4)Ja koska ajat ovat mitä ovat. Olisiko perustulon edellytyksenä Suomen kansalaisuus vai olisiko se asumisperusteinen. Edellytetäänkö ulkomaalaisilta mitään työhistoriaa?
Kun verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta, perustulo verotetaan pois normaalia palkkatuloa saavilta. Siksi se ei maksa sen enempää kuin monimutkaisemmat sosiaaliturvan muodot.
Olen tietyin varauksin kääntymässä varovasti kannallesi. Syynä on ennen muuta yksinkertaisuus. Nykyinen sosiaaliturva on niin monimutkainen, että sitä lienee mahdotonta saada oikeudenmukaiseksi ja työnottoa suosivaksi. Mutta sen pitää silloin todella korvata eikä tulla entisten lisäksi. Ja täsmälliset laskelmat tarvitaan.
“Palveluyhteiskunnassa on aina lyhytaikaista tai tilapäistä keikkatyötä ja ruuhkahuippujen tasaamista. Opiskelijat tekevät niitä mielellään, työttömät eivät koske niihin kepilläkään”
Tuolaisten pätkätöiden määrää liioitellaan suuresti.Niitä on ollut aina ja aina niihin on löytynyt myös ratkaisu
Toisaalta opiskelijat ja koululaiset ovat aina tehneet pätkä-ja kesätöitä ja hekin arvitsevat rahaa ja työkokemusta, jten ei niitä mikään väärä ryhmä ole tehnyt vaan tarpeeseen tämäkin työ on tehty.
Nyt perustulo voi syrjäyttää nämä , ainakin se tapahtuu helpommin,koska työtöntä ei rajoita yhtä moni asia kuin opiskelijaa.
Silloin opiskelijoiden on vastattava kilpailuun työehtojen polkemisella
Olen itsekin alkanut kallistua perustulon puolelle, sillä työn määrä ei kasva ‚koska kasvu on nollan tietämissä ja kaikissa Euroopan maissa työpaikkojen kasvu perustuu nykyään työn jakamiseen osa-aikatyön laajentamisen kautta
Ilman tukea se johtaa köyhyyden kasvuun USA:n , Saksan ja Englannin tapaan ja se johtaa myös ennemmin tai myöhemmin levottomaan yhteiskuntaan jota pidetään kasassa poliiseilla
Portugalissakin havaitsi tällaisen kehityksen,kerjäläisiä oli paljon ja pienikin välikohtaus toi paikalle bussinlastillisen poliiseja mellakkavarusteissa .Poliiseja oli vahdissa joka nurkalla ja he hälyttivät joukkoja paikalle.Bussien piti päivystää jossain lähistöllä,sillä ne olivat paikalla parissa minuutissa.
Samoin Saksakin jon jakaantunut ja äärivasemmisto-oikeisto on saanut jalansijaa ja molemmat harrastavat väkivaltaa, josta ei paljon puhuta julkisuudessa
Kopioin aiemmasta tähän, koska sopii paremmin tähän otsikkoon hyvinvointivaltiota koskien:
Euroopalla víelä tällä hetkellä oleva menestys perustuu edellisten sukupolvien työhön. Nokiankin menestyksen loi 80-luvulla itsemurhan tehnyt visionääri, ei Ollila.
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan ainoa vakavasti otettava kilpailija oli USA. Kommunistiset maat olivat tuhoon tuomittuja eikä Aasiassa ollut koulutettua väkeä. Kommunismin romahdus 90-luvun alussa sai Euroopan hullaantumaan. Ajateltiin, että eurooppalainen hyvinvointimalli on ylivoimainen ja muut kopioisivat sen. Francis Fukuyama puhui historian lopusta ja liberaalidemokratian voitosta-kaikki maat tulisivat lopulta kopioimaan eurooppalaisen sosiaalivaltiomallin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.
Euroopalle ei riittänyt se, että omista pidetään huolta, vaan koko maailman köyhät olivat oikeutettuja tulemaan Eurooppaan. Tosiasiassa Euroopan menestys perustui siihen, että kilpailua ei ollut muualta kuin USA:sta. Euroopan brändit, teollisuus ja tietotaitokin olivat tulleet perintönä edellisiltä sukupolvilta, ei 60- ja 70-luvulla syntyneiden työstä.
Nyt Eurooppa on todella kovissa vaikeuksissa. YKsilöä arvostava USA jatakaa menoaan, mutta Aasiasta on tullut nousevia todella kovaan työntekoon ja kilpailuun vannovia maita. Eurooppa ei tunnu pysyvän perässä. Eurooppa on perinnöillä rehvasteleva hulttio, kun USA:n ja Aasian menestys perustuu työhön.
Tämän lisäksi Eurooppa on tehnyt katastrofaalisia virheitä valuuttapolitiikassa ja on nyt tekemässä maahanmuuton kanssa myös todella suurta virhettä. Jos Eurooppa aikoo pitää kiinni sosiaalimallistaa ja tuoda Afrikan ja Läi-Idän köyhät tänne, se ei tiedä hyvää työmotivaatiolle. Eurooppa tippuu kauemas muista.
Jos Eurooppa ei pärjää Aasialle ja USA:lle kilpailussa, on se myös signaali liberaalidemokratian ja hyvinvointimallin häviöstä USA:n yksilökulttuuria ja Aasian autoritaarisia malleja vastaan. Siksi tuntuukin oudolta, että juuri vasemmisto tuntuu ajavan politiikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyvinvointimallin tulevaisuuden.
Loistavat tekstit PAloheimolta:
http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/
Voi olla, että puhelu hyvinvointiyhteiskunnasta on ohi. Voi olla, että se oli sen pituinen Eurooppa “eurroopalaisine” arvoineen.
Aiemman viestin voi poistaa, koska kappalejako.
Kopioin aiemmasta tähän, koska sopii paremmin tähän otsikkoon hyvinvointivaltiota koskien:
Euroopalla víelä tällä hetkellä oleva menestys perustuu edellisten sukupolvien työhön. Nokiankin menestyksen loi 80-luvulla itsemurhan tehnyt visionääri, ei Ollila.
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan ainoa vakavasti otettava kilpailija oli USA. Kommunistiset maat olivat tuhoon tuomittuja eikä Aasiassa ollut koulutettua väkeä. Kommunismin romahdus 90-luvun alussa sai Euroopan hullaantumaan. Ajateltiin, että eurooppalainen hyvinvointimalli on ylivoimainen ja muut kopioisivat sen. Francis Fukuyama puhui historian lopusta ja liberaalidemokratian voitosta-kaikki maat tulisivat lopulta kopioimaan eurooppalaisen sosiaalivaltiomallin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.
Euroopalle ei riittänyt se, että omista pidetään huolta, vaan koko maailman köyhät olivat oikeutettuja tulemaan Eurooppaan. Tosiasiassa Euroopan menestys perustui siihen, että kilpailua ei ollut muualta kuin USA:sta. Euroopan brändit, teollisuus ja tietotaitokin olivat tulleet perintönä edellisiltä sukupolvilta, ei 60- ja 70-luvulla syntyneiden työstä.
Nyt Eurooppa on todella kovissa vaikeuksissa. YKsilöä arvostava USA jatakaa menoaan, mutta Aasiasta on tullut nousevia todella kovaan työntekoon ja kilpailuun vannovia maita. Eurooppa ei tunnu pysyvän perässä. Eurooppa on perinnöillä rehvasteleva hulttio, kun USA:n ja Aasian menestys perustuu työhön.
Tämän lisäksi Eurooppa on tehnyt katastrofaalisia virheitä valuuttapolitiikassa ja on nyt tekemässä maahanmuuton kanssa myös todella suurta virhettä. Jos Eurooppa aikoo pitää kiinni sosiaalimallistaa ja tuoda Afrikan ja Läi-Idän köyhät tänne, se ei tiedä hyvää työmotivaatiolle. Eurooppa tippuu kauemas muista.
Jos Eurooppa ei pärjää Aasialle ja USA:lle kilpailussa, on se myös signaali liberaalidemokratian ja hyvinvointimallin häviöstä USA:n yksilökulttuuria ja Aasian autoritaarisia malleja vastaan. Siksi tuntuukin oudolta, että juuri vasemmisto tuntuu ajavan politiikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyvinvointimallin tulevaisuuden.
Loistavat tekstit PAloheimolta:
http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/
Voi olla, että puhelu hyvinvointiyhteiskunnasta on ohi. Voi olla, että se oli sen pituinen Eurooppa “eurroopalaisine” arvoineen. Jos Eurooppa aikoo selvitä, pitäisi tehdä rehellisiä päätöksiä, joista saa huonon ja epäempaattisen maineen kansalta. Saa nähdä, onko poliitikoista tähän vai onko some-tykkäykset tärkeämpiä.
luonnonvalinta korjaa hyvínvointivaltion ja “eurooppalaisen mallin”
Hallituksen kaavaileman perustulokokeilun voisi tehdä työttömyysturvauudistuksen yhteydessä. Työttömälle olisi tärkeää tavalla tai toisella työllistyä mahdollisimman nopeasti. Yrittäminen ei nykyisellään ole sallittua. Lisäksi on arvioitu, että ainakin osaa nykyinen pitkä ansiosidonnainen passivoi. Siksi seuraava ehdotus.
Ansiosidonnainen 0–150 päivää
Perustulokokeilu 500–350 päivää
Yrittäminen sallittu ja jos yrittämään heti alussa, niin silloin saa vain perustuloa.
Tässä mallissa ei olisi nähdäkseni perustuslakiongelmaa, mikä helposti edessä esim. kuntakohtaisessa kokeilussa. Kokeilu olisi saatettavissa voimaan myös pienellä työllä.
Miten tässä mallissa, yrittäjä joka ei pysty maksamaan itselleen palkkaa, vaikka työn sesonkiluontoisuuden tai muun syyn takia — saisiko hänkin perustuloa?
Kun samasta asiasta aina tuntuu olevan epäselvyyttä, kopioinpa täältä…
… ja täältä…
Luvut ovat vanhoja — pitäisi kaivaa esiin ajantasaiset — mutta perusidea toivottavasti valkenee.
Osmo, miten asumiseen liittyvät kulut otetaan huomioon? Silloin ei tietenkään riitä tuo €500/kk.
Toki perustulossa on se hyvä puoli että se todennäköisesti hillitsisi vuokrien nousua.
Ja vielä palkkaluokittain, amatöörin täällä laskemana (virheitä taatusti löytyy):
Vuosi . . . . -- Nykyään -- . Perustulossa
tulot . Saajia . Vero% .Kertyy . Vero% .Kertyy
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
0-1t . . 175t . . 4.7 . . . 3 . -1415 . -1019
1-2.5t . 130t . . 2.2 . . . 5 .. -316 . .-695
2.5-5t . 153t . . 3.4 . . .19 .. -123 . .-694
5-7.5t . 198t . . 9.2 . . 116 . . -54 . .-681
7.5-10t. 335t . . 4.9 . . 143 . . -29 . .-848
10-15t . 622t . . 9.4 . . 737 . .. -8 . .-612
15-20t . 504t . .14.4 . .1270 . . 5.6 . ..492
20-25t . 460t . .16.3 . .1691 . . 13.3 . .1379
25-30t . 465t . .17.6 . .2254 . . 18.2 . .2324
30-40t . 701t . .20.7 . .5006 . . 22.6 . .5464
40-50t . 356t . .24.2 . .3841 . . 26.5 . .4196
50-60t . 184t . .27.1 . .2715 . . 29.0 . .2907
60-80t . 151t . .29.6 . .3042 . . 31.2 . .3208
80-100t . 54t . .32.6 . .1548 . . 33.2 . .1580
>100t . . 60t . .34.8 . .3811 . . 36.7 . .4021
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yht . . 4548t . . . . .26200Me . . . . .21023Me
Nykykertymät Tilastokeskuksen luvuista, ja tulevat olettaen 6000e/v perustulo ja 40% tasavero kaikista tuloista.
Verokertymä tämän mallin mukaisessa perustulossa on 5–6 Mrd pienempi kuin nykyään, mutta niinpä perustulon oletetaankin kattavan joukon nykyisiä tukia, esimerkiksi
Varoituksen sanana: juuri ylläkuvatut luvut ja juuri noiden tukien korvautuminen perustulolla eivät ole minkään tahon virallinen ehdotus perustuloksi, vaan ymmärryksen tueksi yksinkertaistettu versio Vihreiden vanhasta mallista. Vihreillä on nykyään jo uudempi versio, jonka lukuja en ole kahlannut läpi.
Perustuloa voi numeroita muuttamalla säätää tavattoman löyhäkätisestä niin tiukaksi että paatuneintakin makeanvedenekonomistia tyydyttää — vaikkapa korvata kaikki tuet parakkimajoituksella ja 10 euron kuukausirahalla niinkuin Liettua maksaa pakolaisille. Sitten toisaalta esimerkiksi BIENin kansalaisaloite oli mielestäni kestämättömän höveli. Vihreiden numerot tuntuvat olevan aika hyvin harkitut.
Perustulo pienentäisi joiltain korkeita rajaveroja, toisilta valmiiksi matalampia. Se olisi siis tehoton (kallis) keino pienentää korkeimpia rajaveroja eli kannustinloukkuja eikä poistaisi kuin osan niistä.
Kannatan silti perustuloa, koska se poistaisi sotun viiveen ja niiden masentuneiden ongelmia, joista ei ole anomaan tukia, ei lannistaisi ihmisiä ryhtymästä edes sivutoimisiksi yrittäjiksi jne.
Perustulon lisäksi tarvitaan tehokkaampia (halvempia) kannustinloukkujen poistoja. Olen esittänyt puoliperustuloa eli efektiivistä rajaverokattoa eli “kannustinloukkujen kieltolakia”: velvoitetaan viranomaiset toimittamaan verottajalle tiedot henkilön tulosidonnaisista maksuista ja tuista. Veroehdotuksessa verottaja leikkaa efektiivisen rajaveron joka eurosta max. 60 senttiin tms.
Tällöin jokainen voi olla aina varma, että työnteko kannattaa, ainakin 40-prosenttisesti (tai 25–30-prosenttisesti, jos sivukulut yms. lasketaan), mikä olisi valtava parannus nykytilaan. Jos pelkää tukien takaisinperintää, voi estää ne ja mätkyt ottamalla 60 %:n verokortin.
Vaikka ihan kaikkia tukia/maksuja ei saataisi (heti) järjestelmän piiriin tai säädetty rajaverokatto olisi aluksi korkeampi kuin 60 %, silti katto olisi parannus nykytilaan.
Eduskunnan ylivoimainen enemmistö vastustanee yli 60 %:n (eli sivukulut mukl. 70 %?) rajaveroa, joten on kansan tahdon vastaista, että mikään laki voi sellaista vahingossa tuottaa. Siksi eduskunnan pitäisi yksinkertaisesti säätää tämä kannustinloukkujen kieltolaki. Jos katto on tarpeeksi korkea, aivan varmasti lain hinta on negatiivinen mutta työllisyys kiittää ja syrjäytyminen vähenee. Minusta katto voisi olla niin matala, että se saisi jotain maksaakin. Eduskunnan tietopalvelu laskisi simuloisi helposti approksimaation kustannusneutraalista katosta, koska sillä on tarvittavat tiedot työnteon verojoustoineen. Tähän voisi panostaa paljonkin rahaa. Joka euro menisi kannustinloukkujen poistamiseen, ei senttiäkään meille, joilla rajavero on valmiiksi matala.
Tämä johtuu kahdesta asiasta ensinnäkin siitä, että Suomessa ns. matalapalkkatöiden palkat ovat niin korkeita, ettei palkkaaminen kannata.
Toisaalta jatkuvasti lisääntyvä automatisointi vähentää matalapalkkatyön kysyntää ja siitä kuinka paljon yksinkertaisista töistä ollaan markkinoilla valmiit maksamaan.
Osmon esittämälle perustulo, voi olla yksi ratkaisu parantaa työllisyyttä, mutta samalla työllisyyden paraneminen vaatii myös palkkojen määräytymistä markkinoilla eli käytännössä työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Vasta sen jälkeen kun matalammat palkat määrittyvät markkinoilla niitä voi syntyä lisää.
Saisi.
Idea on että epätyypillisempiinkin työtilaisuuksiin voi tarttua ja yrittäjäriskiä ottaa helpommin, kun riskin lauetessa leipä kylläkin kapenee mutta suorastaan nälkäkuolema, lumihankeen paleltuminen tai sossun kaavakebyrokratiaan uupuminen ei ole uhkana.
Muitakin hyviä syitä löytyy.
Just. Sanoo ihminen joka varmaan tienaa itse kolme tonnia kuussa.
Eikö sulla ole mitään hajua nykyisestä vuokratasosta. Vuokra-asuntojakaan pienempiäkään ei saa alle 500 e kuussa. millä sä sitten elät, kun kaikki rahat menee vuokraan.
Kun menee nytkin kun saan ansiosidonnaista ei käteen jää kuussa vuokran jälkeen kun pari sataa.
Jos perustulo on 500, ja asumistuki loppuu, ja perustulo kattais myös toimeentulotuen.
Vuokra on 600 e. Niin millä laskukaavalla tuo 500 e/kk riittää ??
Sama huolettaa itseäni. Osmo tuntuu ajattelevan että asumistuki jatkuisi myös perustulon vallitessa, ja hän on perustellutkin asiaa täällä ja täällä.
Itse en ole ajatellut asiaa kunnolla läpi, mutta se tuntuu olevan sukua vaikeudelle ymmärtää asumistulon käsitettä.
Noin vaiston varassa, nimim. Tiedemiehen täällä esittämä ajatus asumistuen vähittäisestä poistamisesta kuullostaa järkevältä, mutta johtopäätös saattaa muuttua jos vaiston sijasta ajattelisi asian kunnolla läpi.
Kiitos Mikolle. Säästit minulta paljon aikaa.
Kannatan. On turha haaskata energiaa monimutkaisempiin malleihin. Tosin minkä ikäisenä perustuloa alkaa saada on vielä itselle epäselvää — onko raja 18, 16 ja miten eläke tai osa-aikaeläke suhtautuvat
EU voisi katsoa tällaisen valtion piilotueksi Suomessa toimiville yrityksille, koska se voisi alentaa palkkojen tasoa, korotuspaineita ja ‑tarvetta, mikä olisi kilpailuetu Suomelle.
Ei voi katsoa laittomaksi valtiontueksi. Silloin piilotukea olisi myös Saksan minijobeissa, joita tuetaan työttömyyskorvauksilla. Olisipa myös meidän soviteltu päiväraha piilotukea kuten myös lapsilisät ja asumistuki.
Oliko tässä nyt jotain uutta? Vaikuttaisi, että ehdotus jättää edelleen työttömien kyykytyselementit (karenssit, koulutuspakot, työn vastaanottamispakot) paikoilleen, eikä siis siinä mielessä ole aito perustulo. Esim. tuon mainitun freelance-toimittajan pitäisi työvoimatoimistossa edelleen ainakin esittää hakevansa “oikeaa” työtä, eikä se siis riittäisi, että hän sanoisi tekevänäsä 35 tuntia viikossa kirjoitustyötä, eikä hänellä siksi ole aikaa hakea muita hommia.
Sehän siinä osa-aikaisuusvaatimuksessa kai takana on, että sillä taataan, että työtön on edelleen työmarkkinoiden käytössä. Jos hän jo tekee kokopäiväistä työtä, niin voiko näin enää sanoa olevan?
Jos taas sitten hyväksytään se, että töissä käymätön ihminen saa puuhastella koko päiväisesti jotain, joka ei ole taloudellisesti hirvittävän kannattavaa ja saa sitten sen tueksi lisärahaa valtiolta, eikä häntä pakoteta johonkin parempipalkkaiseen työhön, jos sellainen aukenee, muttei häntä itseään kiinnosta siihen lähteä, niin sitten on kyllä ihan turha puhua rahasta enää työttömyyspäivärahana.
Ja lopuksi, ehdotuksesta jäi jälleen puuttumaan se tärkeä tuloloukko, jonka Tiedemies esitti, eli asumisen tukeminen. Nuo työttömän käteenjääntiprosentit eivät nouse sinne opiskelijan tasolle, jos hänen asumistaan tuetaan edelleen nykytavalla (joko kokonaan toimeentulotuesta tai osin asumistuesta). Olisi kiva, jos OS jotenkin kommentoisi tuota Tiedemiehen asumistukiesimerkkiä, joka ainakin minusta osoittaa systeemin täysin toimimattomaksi.
Vuokra on noin korkea siksi, että on asumistuki.
Tietenkään mitään tukea ei voi poista naps, sormia napsauttamalla huomenna. Se, mitä pitäisi tehdä, on ottaa uusi malli ja vanha malli, ja sopia jokin siirtymäaika — esimerkiksi 10 vuotta — jolla siirryttäisiin asteittain vanhasta mallista uuteen. Tämä onnistuu esimerkiksi niin, että jäädytetään jotkin etuudet pariksi vuodeksi, ja sitten niiden taso alkaa pudota, ja samaan aikaan perustulona maksettava osuus kasvaa. Jos väki oikeasti alkaakin yhtäkkiä kurjistua ihan kauheasti, niin aina voi painaa jarrua.
Jos ajatellaan dynaamisia vaikutuksia, ne tapahtuvat usein aika isolla viiveellä. Tämänkin vuoksi on syytä ottaa siirtymäaika kaikkiin isompiin remontteihin. Olennaista on kuitenkin että tiedettäisiin mihin ollaan menossa. Jos asumistuen tiedetään laskevan, vuokrataso putoaa mukana. Lisäksi liian kalliisti asuvilla on aikaa muuttaa halvempaan ajan kanssa.
Tottakai jokaisessa muutoksessa on ihmisiä jotka häviävät. Mutta Helsingissä on aika vähän sellaisia tyhjillään olevia asuntoja joita ylipäätään voi vuokrata markkinahintaan — poikkeuksena ne laitosvanhusten omistusasunnot jotka laki käytännössä pakottaa pitämään tyhjillään kunnes omistaja kuolee.
Ihmisillä on aivoissaan sellainen vika että jokainen ajattelee staattisesti. Nekin jotka kuvittelevat ajattelevansa dynaamisesti, ajattelevat yleensä staattis-komparatiivisesti eli miettivät uutta tasapainotilaa — siis itsekin teen näin, tietenkin. Tämä on toinen syy miksi asia pitää toteuttaa asteittain.
Selitin jo toisaalla Osmon kommenteissa toisenkin tärkeän syyn miksi asumistukea ei pitäisi olla missään muodossa: Jos sama summa annettaisiin käteen vuokrasta riippumatta, asumistuen saajista iso osa jonkin ajan kuluessa muuttaisi halvempaan asuntoon. Tätä en tietenkään voi a priori todistaa, mutta jälleen kerran, jos asumistukea aletaan poistaa ja muuttaa tukia perustuloksi, ihmiset todennäköisesti muuttavat halvempiin asuntoihin.
Sekin kannattaa ymmärtää, että rajahinta jota halvempien markkinavuokrien vallitessa vuokra-asunto kannattaa pikemminkin pitää tyhjillään kuin vuokrata, on hyvinkin alhainen. Hintoja ei siksi nosta vuokranantajien “ahneus”, vaan kysyntä. Vuokranantaja nostaa asunnon vuokran sille tasolle, jolla saa sen vielä vuokrattua.
Tiedemiehellä on aivan väärä käsitys asumistuen rakenteesta. En tunne Tampereen olosuhteita, mutta Helsingissä asumistuke korvaa yksinäiselle henkilölle vuokrasta 80 % omavastuuosuuden (tuloista rippuva) osa hyväksystä maksimivuokrasta. Tuo maksimivuokra on muistaakseni alle 400 €/kk. Sillä hinnalla ei saa vuokratuksi mitään asuntoa Helsingissä, joten tämä asumistuki käyttäytyy aivan samalla tavalla kuin ehdoton rahanjako olettaen, että henkilö ei asu ulkosalla.
Jos tuo logiikka toimisi, niin eikö sitten samanlaisena piilotukena voisi pitää kaikkia palkkaverokevennyksiäkin?
Olen kirjoittanut useita kirjoituksia perustulosta, esimerkiksi tämän, jossa totean, ettei perustulo sovellu pysyväksi täyspäiväisten matalapalkkatöiden tulojen täydennykseksi. Siitä voi tulla erittäin suuria julkisten menojen lisäyksiä:
” Mikä sitten on ongelmana siinä, jos perustulon nettosaajien joukossa on vakituisten täyspäiväisten töiden tekijöitä? Kysymys on siitä, että tämäntyyppinen järjestelmä ei koskisi muutamaa satunnaista työntekijää, vaan kuten matalapalkat yleensä, siitä tulisi laaja normi useilla eri aloilla, joissa työtehtävät eivät vaadi harvinaisempaa ja kalliimpaa erikoisosaamista. Olisi esimerkiksi mahdollista, että Suomen työmarkkinoilla olisi vähintään 500000 mainitunlaista perustulon nettosaajatyöntekijää ja heidän keskimääräinen perustulon avulla rahoitettava osuutensa kuukausittaisesta toimeentulosta olisi vähintään 200€. Luvut eivät ole täsmällisiä, mutta antavat uskottavan suuruusluokan. Tämä tarkoittaisi valtiolle vuotuisia 1,2 miljardin euron menoja ja kumpaakin lukuarviota vähänkin nostamalla summa voi nousta useampaankin miljardiin. Kaikki tämä menisi vain matalapalkka-alojen subventioon eikä edes kattaisi työttömyyden tai silpputyön aiheuttamia muita perustulomenoja. ”
Pidän edelleen parempana ratkaisuna vahvaa ammattiyhdistysliikettä, yleissitovia työehtosopimuksia ja niiden valvontaa.
Ensinnäkään ei kai kyse ollut siitä, onko mahdollista asua alle maksimivuokratason olevassa asunnossa, vaan siitä, että koska asumistuki on tuloriippuva, se tuottaa systeemiin lisää efektiivistä marginaaliprosenttia. Eli vaikka muita tukia justeerattaisiin niin, että työnteko kannattaa, niin tuo asumistuki sitten kuitenkin tekee työnteosta vähemmän kannattavaa, koska tuen lasku tulojen kasvun mukana on efektiivisesti sama asia kuin tulovero.
Toiseksi, tuo kirjoittamasi pätee varmaan yksiöihin, mutta ne vertailuna esittämäsi opiskelijat asuvat usein solumuotoisesti juuri siksi, että siten saavat painettua vuokrakustannuksia alaspäin. Onko jokin syy, miksi tämä ei olisi keino muillekin (siis paljon paremmin kuin tuo olkiukkomainen ulkona asumisehdotuksesi)? Toinen vaihtoehto on sitten yhden huoneen vuokraaminen esim. vanhemmalta pariskunnalta, jolta on lapset lähteneet kotoa ja taloon jäänyt tyhjää tilaa. Tällaista ainakin Britanniassa harjoitetaan, mutta Suomessa lienee varsin harvinaista johtuen ehkä juuri siitä, että asumistuen vuoksi ei ole mitään tarvetta kellään koittaa painaa asumiskustannuksia sen maksimivuokran alle.
Molemmat keinot, eli soluasuminen ja yksittäisten huoneiden vuokraaminen helpottaisi asuntopulaa pääkaupunkiseudulla, jossa juuri pienistä asunnoista on pulaa ja tekisi sen vielä siinä mielessä ilmaiseksi, ettei tarvitsisi rakentaa yhtään uutta asuntoa, käyttää vain olemassaolevia tehokkaammin.
Ja jos sinusta kellään ei ole mahdollista junailla asumistaan niin, että se olisi halvempaa kuin maksimivuokra, niin mihin koko asumistukea sitten tarvitaan? Miksei saman tien makseta sitä kaikille perustulona? Jos taas keinoja on, niin sitten asumistuki kannustaa olemaan käyttämättä niitä ja siten siis vain nostaa sosiaaliturvamenoihin kuluvaa rahamäärää.
Enimmäisasumismeno on yhden hengen ruokakunnalle Helsingissä 502 euroa kuussa, muualla pääkaupunkiseudulla 492 euroa ja Tampereella 411 euroa kuussa.
Kahden hengen ruokakunnalle vastaavat enimmäisasumismenorajat ovat 735, 706 ja 600 euroa kuussa.
Tuosta vuokramaksimista voi siis saada asumistukea korkeintaan 80 % ja lopullinen tuki riippuu tulojen suuruudesta.
Suuri tai ainakin häiritsevä virhe tuossa on että loppusummaksi saadaan 4.5 miljoonaa veronmaksajaa; perustulon kannalta osa tuosta porukasta on joko alaikäisiä, taikka jo työeläkkeellä, eli eivät vielä/enää saisi perustuloa? Mutta heillä olisi kutenkin sama kiinteä veroprosentti? Ja tuossa taulikossa taisi olla yhdistettynä tuloverot ja pääomatulot?
Tiedemies näyttää laskevan toimeentulotuen osuuden asumiskuluista asumistueksi. Mitä toimeentulotuelle tapahtuu perustulomallissa?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun näitä “yrittäjiä, jotka eivät pysty maksamaan itselleen palkkaa” tuntuisi esiintyvän melko säännöllisesti keskustelussa, niin miten nämä oletettavasti hengissä olevat yksilöt ovat maksaneet itselleen ateriansa, asumisen ja lainat, pukeutumisen ja auton ja sen kulut yms. Näitä samoja perustarpeita kuin mitä palkkaa saavalla on?
Erityisesti minua ihmetyttää yrittäjä, joka ei pysty maksamaan itselleen palkkaa, mutta joutuu kuikenkn maksamaan veroa.
Minä olen jo nyt hakenut halvempaa asuntoa, mutta kriteereillä max 500 e/kk vuokra niin niitä ei vaan yksinkertaisesti ole. Ainakaan sellaisia väh. 35 neliöisiä asuntoja missä yksi iso ihminen mahtuisi kääntymään.
Oletko katsonut esim. Tampereen seudun vuokra-asuntotarjontaa ja hintatasoa. Kannattais ehkä ennenkun alkaa sanelemaan halvemman asunnon hakemisesta.
Ja kaikki työmarkkinatuen ja asumistuen ansiotulovähennykset mitä nyt kieli poskessa vaahdotaan siitä 300 eurosta.
On tätä kuuluisaa höynäytysyritystä yhteiskunnan puolelta.
Tuo 300 euron ansiotulovähennys on kaikkein köyhemmillä max 60 e. Tarkoitan toimeentulotuessa sitä “etuoikeutettua tuloa”, joka on max 20 %.
Kun siis puhutaan että auttaa kaikkein köyhempiä, (niinkuin puhuttiin väärin silloin kun tämä 300 euroa tuli työmarkkinatukeen että saa tienata tämän työttömyystuen lisäksi), niin se on väärin ajateltu. Kaikkein köyhin ihminen on se, joka joutuu hakemaan toimeentulotukea. Ja toimeentulotuessa siis tuo 300 e on max. 60 e.
lisäten edelliseen. Monet sanovat, että kaikki vähävaraiset ei saa edes toimeentulotukea.
Nämä jotka eivät saa toimeentulotukea, niin eivät ole kaikkein köyhempiä.
Se mitä valtio antaa työttömyyspäivärahassa ja asumistuessa joustoa ja helpotusta, otetaan kaikkein köyhemmiltä jotka elää toimeentuloturvan varassa, niin toimeentulotukilaskennassa pois.
siis oikealla kädellä annetaan, vasemmalla otetaan pois. Viivan alle ei jää yhtään enempää kuin ennenkään. Tätä ei ole kukaan missään aikaisemmin lausunut ääneen. Luulee että köyhä on synonyymi tyhmälle.
Kyllä tästäkin oli juurikin kyse eräässä kirjoituksessa, missä kirjoitettiin että olisi joku siirtymäaika muuttaa pienempään asuntoon. (mikä nyt on toimeentulotuessa 3 kk).
Huomaa että et onneksesi ole joutunut koskaan hakemaan toimeentulotukea. Ja silti — niin kuin useammat muutkin, ehdottelee sellaista mikä pudottaa köyhemmän kansan kuusesta katajaan.
Valistettakoon siis sinua ja kaikkia niitä jotka eivät asiaa tiedä:
Jos nyt esim. Tampereen Kaupungin toimeentulotuessa hyväksyttävät asumismenot ovat 550 e/kk. Niin jos menet asumaan solukämppään tai kimppakämppään, niin se onkin toimeentulotuessa hyväksyttävät asumismenot max. 350,00 e.
Kokemusta on.
Vaikka maksaisit kimppakämpästä oman osuutesi vuokrasta joka on 550 e, niin toimeentulotuessa hyväksytään asumismenoksi 350 e.
Tällä ei ainakaan motivoida eikä kannusteta ihmisiä (muita kuin opiskelijoita) kimppa-asumiseen.
Tätä kimppa-asumista kohdellaan samanvertoisesti myös asumistuessa.
Ennakkovero on maksettava, kuten työeläkemaksut on maksettava myös heikompina kausina. Toki niitä voi hakemuksella kohtuullistaa ja liikaa maksetun veron saa aikanaan takaisin. Mutta koska työeläkemaksu määrittää sosiaaliturvan tason, sitä on ikävä jättää maksamatta.
Keskustelu pyörii tyypillisesti isojen kaupunkien ongelmissa. Minusta perustulo voisi antaa taantuville paikkakunnille ja maaseudulle piristystä. Siis alueille, joissa asumisen hinta ei ole suurin ongelma. Ja sitten on tietysti maahanmuuttajat.
Hei, to criticize is to volunteer, niinkuin ameriikkalaiset sanovat, siitä vaan rustaamaan parempi taulukko. Vaikka vakavasti ottaen, realistisen ja luotettavan tulojakaumataulukon laskeminen on ammattilaisten puuhaa, sen verran monimutkainen hetteikkö on Suomen verotus- ja tulonsiirtojärjestelmä. (Jo olisi aikakin yksinkertaistaa edes yhtä nurkkaa siitä).
Mitä tulee veronmaksajien lukumäärään, omat laskuharjoitukseni pohjautuivat alunperin verottajan Taskutilastoon 2012. Siellä sivulla 6 seisoo “Tulonsaajien lukumäärä … yhteensä 4 564 418”.
1) Aivan varmasti löytyy Suomesta alueita, ja pääkaupunkiseudulta paljonkin, joissa asumistuen “perälauta” tulee vastaan, etenkin jos puhutaan pelkästään yleisestä asumistuesta. Sivuutat kuitenkin perheet, joilla asumista tuetaan suhteessa vuokriin avokätisemmin myös yleisellä asumistuella. Ihmiset eivät myöskään ole täysin rationaalisia, joten jos asumistuki on maksimissaan 300 euroa ja asunnon vuokra on 700 euroa, yksilö kokee maksavansa kulutettavissa olevista tuloistaan vain 400. 800 euron vuokrasta kokee maksavansa 500 euroa. Rationaaliset ihmiset ajattelisivat jokaista päätöstä marginaalilla, mutta eivät tavalliset ihmiset tarkastele isojen päätösten jokaista euroa marginaalilla, vaan keskiarvoistavat; siis kokevat vaan että asumistuki maksaa pienemmän osuuden.
Laskin piruuttani esimerkin Tampereelta. Jos nelihenkisen perheen bruttotulot ovat 3600 euroa, se oikeuttaa vielä yleiseen asumistukeen. Jos perheessä on kaksi lasta päivähoidossa, niin bruttotulojen noustessa 200 eurolla, asumistuen pudotus, päivähoitomaksun nousu, ja veroprosentin nousu yhdessä vievät käytettävissäolevista tuloista 220 euroa. Eli paitsi se vaikutus hintoihin, sillä on myös tämä marginaaliverovaikutus.
2) Kyllähän yrittäjä voi joutua maksamaan veroja paljonkin. Esimerkiksi joutuu hetkellisesti maksamaan arvonlisäveroa niin paljon, että katteet eivät riitä kiinteiden kulujen kattamiseen. Lisäksi voi joutua arvioverotetuksi jos tulot syystä tai toista tippuvat. Verovelat ovat yksi suurimpia yksittäisiä konkurssien syitä Suomessa.
Asiakas voi maksaa myöhässä, mutta Alv pitää maksaa ajallaan — monesti ennenkuin yrittäjä on saanut asiakkaan maksusuoritusta. Ennakkoverot pitää maksaa säännöllisesti vaikka tulot vaihtelee — joinakin kuukausina ei ole tuloja, mutta on veroja. Lisäksi monesti investoinnit pitää maksaa ennakkoon, mutta poistot saa verotuksessa pikkuhiljaa monen vuoden aikana. Kassa voi olla tyhjä ja tili miinuksella vaikka kirjanpito vuositasolla näyttää positiivista tulosta, josta pitää maksaa veroja. Palkkojen sijaan yrittäjä maksaa veroja, koska verotus ei jousta.
Konkurssi tulee jos ei kykene maksamaan laskuja — yritystoiminta voisi siitä huolimatta olla voitollista vaikka kassavirta käy välillä pakkasella. Pienyrittäjällä tulot voi vaihdella eikä välttämättä ole suuria säästöjä tai mahdollisuutta saada lainaa verojen maksuun, mutta silti verot pitää maksaa säännöllisesti ja ajallaan.
Varmaan asumistuki kaipaisi sekin uudistamista, mutta pitäisin sen kyllä perustulosta erillään, koska asumiskustannukset vaihtelevat niin paljon eri ihmisillä. Perustulo tulisi hirveän kalliiksi, jos siihen yritetään yhdistää myös “minimimääräiset” asumiskulut. Eikä ole työllisyyden kannalta toivottavaa, että kaikki köyhät muuttavat johonkin perähikiälle laavuun asumaan.
On tullut myös mieleen, että perustulon määrässä otetaan kai näissä mietinnöissä mukaan vain ansiotulot. Olisikohan mahdollista huomioida myös pääomatulot, kun mietitään mitä maksetaan ja kenelle? (Omaisuuden huomioonottaminen ei vaikuta järkevältä pikaisesti mietittynä.)
Perustuylon määrässä ei oteta huomioon mitää tuloja.
Voi olla kyse myös siitä, että kumpikin osapuoli arvostaa yksityisyyttään liikaa. Tuo vanhempi pariskunta ei välttämättä ole valmis jakamaan kylpyhuonettaan ja keittiötään huoneenvuokraajan kanssa, ainakaan niin alhaiseen hintaan, että vuokraajia löytyisi (huomaa pääomatulovero vuokratulosta).
Samoin aikuinen huoneen tarvitsija voi haluta viettää joskus yötä tapaamansa ystävällisen sielun kanssa, minkä tapaiset yllätykset eivät välttämättä alivuokrahuoneen tarjoajille sovi.
Eli olisikohan kyse yksityisyyden kulttuurillisesta merkityksestä?
EVP saattaa olla monen ratkasu.
Minmun kysymykseni kyllä oli se, että jos ei ole tuloja, en ymmärrä, minkä perusteella kuitenkin on veroja. Silloin kai pitää olla tuloja.
Tämäkin riippuu nykyisen lainsäädännön kanssa myös kaupungista ja virkailijasta. Helsingissä toimeentulotuen myöntämisperusteet on kirjoitettu niin, että ne suorastaan ohjeistavat tekemään opiskelijoille kaikki mahdollinen kiusa, siis aivan älyttömien liitteiden pyytämistä ym.
Vinkkinä jatko-opiskelijoille, joille toimeentulotuen hakeminen voi tulla eteen:
jos olette saaneet apurahan, josta ei ole valmiiksi vähennetty pakollista vakuutusmaksua, niin se kannattaa maksaa pois hyvissä ajoin. Jos sen erehtyy maksamaan vasta viimeisillä rahoillaan ennen toimeentulohakemusta niin voi käydä niin, että rahat ovat loppu, mutta toimeentulolaskelmassa on pari tonnia normiylijäämää, joka pidätetään seuraavien kuukausien toimeentulotuista — ja jos jostain saa tilille rahaa niin se lisätään normiylijäämään.
Normiylijäämä on sosiaalitoimen tulkinta lain mahdollistamasta tulojen jaksottamisesta. Laki edellyttää kohtuullisuutta tulojen jaksottamisessa, mutta kohtuus on niin subjektiivista. Hallinto-oikeudessa tällaiset päätökset kaiketi aina kumotaan, mutta käsittely kestää niin kauan että se ei auta välitöntä ahdinkoa.
Esimerkki tosielämästä ja työn kannattavuudesta: Ansiosidonnaisella päivärahalla oleva ihminen saa osa-aikatyön ja kiljahtelee onnesta kun sen päälle maksetaan vielä soviteltua päivärahaa sen verran, että ansiotulon ja työttömyysteeun yhteismäärä on sama kuin’päivärahan perusteena oleva palkka’. Esimerkin vuoksi sanotaan vaikka, että päiärahan perusteena oleva palkka on 2000 euroa ja osa-aikatyöstä saatava palkka 1500 euroa. Henkilö saa siis vielä 500 euroa soviteltua ansiopäivärahaa kuussa.
26 työssäoloviikon jälkeen ‘työssäoloehto’ täyttyy ja ansiosidonnaisen päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Se perustuu noiden viikkojen aikana ansaittuun palkkaan, ja tiettyjen vähennysten jälkeen jää vähän alle 1500 euron. Tämän jälkeen henkilö ei saa palkan päälle enää soviteltua päivärahaa, sillä tuo “alle 1500 euroa” on katto. Henkilön kuukausitulot tippuvat siis 500 eurolla.
Kun taas jos henkilö tekisi noiden 26 viikon aikana alle 18 tuntista työviikkoa, ei työssäoloehtoon luettavia työviikkoja kertyisi, eikä ansiosidonnaisen päivärahan määrää laskettaisi uudelleen. Bonuksena tästä lyhennetystä työviikosta maksettava palkka (esim. 1200 euroa) oikeuttaisi 800 euron päivärahaan. –>
Vähemmällä työmäärällä sama tulotaso.
Ainut että se tulotaso säilyisi 26 viikon työssäolon jälkeenkin.
Kehottaisin vaihtaamaan laskinta.
Omaiseni on kolmen lapsen yksinhuoltaja ja bruttotulot 1700 e. Eikä asumistuesta toivoakaan.
Että silleen on marjat. Hän Tampereen naapurikunnassa asusteleva. Nih !
Huomasin itsekin, että kirjoitin huolimattomasti. Perustulo pysyy aina samana, mutta ansiotulon verotus muuttuisi, ehkä olisi samalla syytä muuttaa pääomatuloverotustakin. Ja jos kyseessä olisi negatiivinen tulovero, niin silloinhan ne tulot vaikuttavat käsittääkseni.
Muistan, että jossain perustulojutussa veroasiantuntija oli sitä mieltä, että verottajan kannalta perustulo olisi helpompi systeemi kuin negatiivinen tulovero, mikä kuulosti itsestäni yllättävältä.
(Ja joo, myönnetään että en ymmärrä tarpeeksi verotuksesta eli parempi olla kommentoimatta enempää. Yksinkertaisuus ja selkeys olisivat joka tapauksessa poikaa.)
Viime aikoina on noussut taas sellaisia mietteitä, ettei järkevän tasoiseen perustuloon olisi varaa (Vartiainen Suomen kuvalehdessä) Tiedä sitten. Itse kannatan jopa melko pientä perustuloa, mutta se tarvitsisi seurakseen tietysti sitten enemmän tarveharkintaisia tukia.
Kysessä on harkintaverotus.Kukaan ei elä tuloja vailla, ehkä joku pienviljelijä, mutta tässä tapauksessa on varmaan kysymys yrittäjästä, jolla on menoja ja tuloja , mutta ei varaa maksaa palkkaa eli ei kykene ostamaan ruokaa eikä maksamaan muitakaan elinkuluja.Eikä kykene osoittamaan verovapaata tulonlähdettä
Kun yrittäjälle ei ole käynyt kuin hullulle miehelle Huittisista
Silloin oletetaan, että firmasta on nostettu tuloa pimeästi ja sitä tuloa verotetaan
Jos joku jostain syystä sattuisi joutumaan asunnottomaksi, eikö ole aika julmaa rangaista häntä siitä tukien vähentämisellä?
Asumistuet (tosin vielä enemmän muiden tukien ehdot) myös kannustavat opiskelijoita muuttamaan aikaisin pois vanhempiensa asunnosta, ja täällä halvempien vuokrien alueella myös työttömiä ja opiskelijoita ottamaan isompia asuntoja.
Missä tilanteessa asumistuesta on hyötyä verrattuna perustulon kasvattamiseen samalla summalla?
Suomalaiset, erityiseti helsnkiläiset asuvat kalliisti kanikopeissa.
Suomen asumisväljyys on lähempänä NL:n kuin eurooppalaista asumisväljyyttä
Ero kasvaa kun verrataan vuokralla asuvien asumisväljyyksiä
http://www.talouselama.fi/uutiset/helsinkilaiset+asuvat+kalleissa+koirankopeissa/a2030172
Pidin muistaakseni Tiedemiehen aikanaan ehdottamasta mallista, jossa perustulo on oikeasti pieni, mutta ensimmäiset sadat eurot kuussa ansaitaan negatiivisella veroprosentilla.
Siis perustulo vaikka 250 euroa kuussa ja ensimmäinen 250 euroa ‑100% verolla tarkoittaa että jos onnistuu tienaamaan 250 euroa, käteen jää perustulo 250 euroa + palkka 250 euroa + verot 250 euroa = 750 euroa. Eli kaksi täysin työtöntä pääsee 500 euron kuukausitulolle sopimalla että ensimmäinen kastelee toisen kukat maanantaisin ja toinen hakee ensimmäisen postin perjantaisin 250 euron kuukausikorvauksella.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa tarpeettomalta kikkailulta, niin tässä mallissa on pari erittäin oleellista seikkaa. Ensinnäkin pienituloisilla on vahva kannuste tuoda työnsä verotuksen ja virallisen talouden piiriin minkä luulisi vähentävän harmaata taloutta merkittävästi. Toinen on se, että tässä mallissa yhteiskunta ei aktiivisesti potki pienituloisia kohti syrjätyneisyyttä, vaan tukee vahvasti pientäkin toimeliasuutta ja legitimoi ihmisen aseman “kunnon kansalaisena” tuomalla tämän normaalin verotuksen piiriin eikä vain olemaan almujen passiivinen vastaanottaja.
(Toki tämän päälle saatetaan tarvita jonkinlainen tarveharkintainen komponentti, mutta henkilökohtainen näkemykseni on, että henkisesti ja fyysisesti terveille ihmisille tuon tarveharkintaisuuden piiriin pääseminen edellyttäisi jonkunlaisen taloudellisen holhouksen alaisuuteen suostumiseen kunnes elämä on sillä mallilla että ei tuota tarveharkintista komponenttia tarvitse. Tämä siis olettaen, että tuo malli lisäisi pienituloisten mahdollisuuksia ansaitsemiseen niin paljon kuin kuvittelen.)
Verotettavat tulot ei tarkoita, että olisi kassavirtaa tai rahaa maksaa palkkoja, verot, vuokrat ja ruuat. Verot eivät perustu kassavirtaan vaan verottajan ohjeisiin tulojen ja menojen jaksottamisesta. Verot maksetaan pääsääntöisesti heti, mutta todelliset tulot tulevat yleensä myöhässä ja investointien poistot vuosien päästä, jos silloin sattuu olemaan tuloja. Verojen etupainotteinen maksu sitoo paljon pääomaa. Erityisesti aloittavalla pienyrityksillä ilman suuria pääomia voi olla vaikeuksia maksuvaikeuksia vaikka toiminta tuottaisi verotettavaa tuloa.
Myös eri tulolajeihin jaottelu voi aiheuttaa tilanteen että tulos on tappiolla, mutta joutuu maksamaan veroja. Esimerkiksi jos yrittäjällä on isot tappiot arvopapereista, mutta vastaava määrä tuloja muusta yritystoiminnasta. Koska kyseessä on eri tulolajit, ei tappioita voi vähentää tuloista vaan joutuu maksanaan verot muista tuloista vaikka kokonaisuutena yritys on tappiolla.
Pienyrittäjiä auttaisi jos verot voisi maksaa kassavirran perusteella. Eli tuloista silloin kun maksu tulee ja pienet investoinnit voisi poistaa heti kun ne maksaa. Ennakkoverojen sijaan olisi parempi maksaa toteutuneen tuloksen perusteella. Eri tulolajeihin jaottelun voisi poistaa, koska en keksi sille muuta syytä kuin keinotekoinen ja vääristävä tapa kasvattaa kokonaisverotusta.
Nykyisellään pienyrittäjä joutuu pienistä säästöistään tai korkeakorkoisella lainalla rahoittamaan valtiota, joka ei malta odottaa verojen maksua vaikka valtio saisi lainaa negatiivisella reaalikorolla.
Eikös se jo aika hyvin selitetty tuossa aivoituksen postauksessa? Voihan sitä olla tuloja, mutta ei kassassa rahaa. Tuloslaskelmassa olevat tulot eivät lämmitä, jos ei saa suorituksia ajallaan.
Jos tekee töitä asiakkaalle, jolla on maksuvaikeuksia, alvit pitää maksaa siitä huolimatta. Ne saa takaisin vasta kun asiakas on konkurssissa.
Ennakkoveroista en olisi huolissaan, ne voi vääntää nollaan kunhan perustelee jotenkin, sitten tietenkin tulee mätkyjä jos tulos ei olekaan nolla.
Eli rahoituta tarvitaan.
Tiedemies:
Verot ovat tietenkin yksi suuri syy konkursseihin, koska jos yritys on vaikeuksissa, nimenomaan verot jättää maksamatta. Jos jättää palkat maksamatta, työntekijät lähtee. Jos jättää vuokrat/materiaaliit/tms. maksamatta, toimittajat eivät enää toimita tavaroita ja toiminta vaikeutuu tai loppuu kokonaann. Eläkeyhtiötkin karhuavat nopeammin saataviaan kuin verottaja.
Siispä jos pitää miettiä, mitkä laskut jätetään maksamatta, niin verot. Niiden laiminlyönti ei vaikuta ollenkaan yrityksen päivittäiseen toimintaan ja verottaja karhuaa saataviaan kaikista laskuttajista hitaimmiten. On siis ihan luonnollista, että koska verot jätetään ensimmäisenä maksamatta, ne ovat myös yleisin syy miksi yrityksiä haetaan konkurssiin.
Näin sen minun mielestä pitää ollakin. Verottajalla on riskinkantokykyä ihan eri malliin kuin yksittäisellä työntekijällä taikka tavarantoimittajalla.
Olen mieltänyt perustulomallin näin: saat verottomana 500e/kk, mitään muita sosiaalietuuksia ei ole.
Liian raakaa ? Toisaalta perustuloideahan vesittyy heti, jos asumis- ja toimeentulotuki kuitenkin jäävät…mutta Osmon mukaan kuitenkin jäisivät ?
Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on lain mukaan tuottaa voittoa omistajille. Tästä on tulkittu, että yrityksen pitää maksaa veroa, jos se on olemassa.
Juuri tätä ajoin takaa. Yksi syy siihen, miksi yksiöiden vuokrat ovat korkealla, on juuri se, että noita sitä halvempia kilpailijoita rapataan nykyisessä tukisysteemissä. Tietenkin yksiö on suurelle osaa ihmisiä laadullisesti parempi asumismuoto kuin kimppa-asuminen, jos tämä tarkoittaa sitä, että käteen jää ihan sama rahamäärä.
Jos tilanne muutettaisiinkin sellaiseksi, että saa saman tuen riippumatta asumismuodosta, niin yllättäen moni pienituloinen ei enää haluaisikaan asua niissä ylihintaisissa yksiöissä (joiden hinnat laskisivat ja siten helpoittaisivat niidenkin tilannetta, jotka jäisivät yksiöihin).
Minusta tässä siis holhotaan ihmisiä tiettyyn asumismuotoon, jonka joku sosiaaliviranomainen on päättänyt oikeaksi ja siitä lipsumisesta sitten rapataan (jos asuu väljemmin, tulee vastaan se maksimivuokra ja kai tämän lisäksi on jotain ihan eksplisiittisiä rajoja neliömäärällekin, jos tiiviimmin kuten solussa tai vuokrahuoneessa, niin sitten tukitasoa pudotetaan niin, että käteen jää edelleen ihan sama rahamäärä).
Joku asumiseen kohdistetun tuen kannattaja voisi kertoa minulle, miksi yhteiskunnalle on parempi maksaa toimeentulotuen saajalle 500 euron vuokra, joka menee suoraan vuokranantajalle, mutta jos sitten kyseinen henkilö muuttaa soluun tai vuokrahuoneeseen, jonka kustannus on 350 euroa, se väliraha vedetäänkin pois. Onko maailma parempi tilanteessa, jossa 500 euroa kilahtaa vuokranantajan tilille kuin jos 350 kilahtaisi vuokranantajalle ja 150 euroa tuen saajalle ja tuen saaja asuisi tiiviimmin?
Sama juttu muuten yleisestikin yhteisasumisen suhteen. Yhteiskunta oikein tukee sitä, että ihmiset asuvat yksin sen sijaan, että muuttaisivat yhteen, vaikka yhteiskunnalle itselleen olisi parempi, että ihmiset asuisivat yhdessä ja olisivat sitä kautta paremmin suojassa syrjäytymiseltä.
Voi tuokin tietenkin vaikuttaa, mutta kyllä sitä yksityisyyttä muuallakin arvostetaan.
Väittäisin, että sillä, että nykyinen asumistukisysteemi on viritetty juuri tuollaista tapausta vastaan, on yksi syy sille, miksi se ei ole kannattavaa. Sanotaan, että tarjoaisi vuokralaiselle huoneen, käyttöoikeuden keittiöön, ilmaisen netin, sanomalehden, jne. samalla hinnalla, jonka vuokralainen joutuisi maksamaan yksiöstä, niin tuo voisi olla hyvinkin houkutteleva vaihtoehto pienipalkkaiselle “siistille” vuokralaiselle. Tietenkään jotain sossun elättämää alkoholistia ei kukaan haluaisi omaan asuntoonsa ottaa. Mutta nyt siis asumistukisysteemi syrjii tuota muotoa. Joku voisi kertoa minulle, mitä tässä voitamme?
Näistä voi tietenkin sopia ja tietenkin parhaimmillaan systeemi toimisi sellaisessa talossa, jossa on erillinen ulko-ovi sille vuokralaiselle.
Edelleen nipotan siitä, että marginaalit ovat liian korkeat kaikissa sellaisissa malleissa joissa on syyperustaisia tukia. Lisäksi kaikki syyperustaiset tuet sementoivat niitä syitä joiden perusteella tukea maksetaan.
Julkisen vallan ei pitäisi luoda olosuhteita, joissa ihmisen ansioita hankkiakseen pitää miettiä miten systeemissä “pelataan” byrokratiaa vastaan. Tätä ongelmaa ei voi myöskään korjata tekemällä valvonnasta “tehokkaampaa”, koska se vain koventaa pelin panoksia.
Asumistuki on yksi tällainen tuki, ja ns hyvinvointivaltion kruununjalokivi, johon yllä viitataa, eli toimeentulotuki on näistä “pelituista” kaikkein viheliäisin. Toimeentulotuki aiheuttaa aivan sairaat kannustimet.
Esimerkiksi pari vuotta sitten eräälle sukulaiselle oli myönnetty toimeentulotukea, koska tämä oli taloudellisessa ahdingossa. Päätimme sukulaisten kesken ilahduttaa, jotta tämä lapsiperhe voisi hankkia joululahjoja, joten keräsimme kolehdin ja laitoimme joulun alla sukulaisen pankkitilelle. Tiesimme hänen talousvaikeuksistaan — mutta emme toimeentulotuesta — ja sosiaalitoimisto leikkasi lasten joululahjoihin tarkoitetut lahjarahat täysimääräisesti toimeentulotuesta.
Jos joku on sitä mieltä, että toimeentulotukea “väärinkäytetään” ja että näiden “väärinkäytösten” korjaaminen valvontaa lisäämällä jotenkin korjaa ongelmaa, niin voin vain ihmetellä millainen ajattelutapa tällaisella ihmisellä on. Toimeentulotuen ongelma ei ole “väärinkäyttö” vaan sen oikein käyttämisen luomat insentiivit.
Asumistuessa on samankaltaisia ilmiöitä. Esimerkiksi kimppa-asumisessa saatetaan mielivaltaisesti päättää että soluasunnon asukkaat ovatkin yksi ruokakunta, jolloin toisen tulot vaikuttavat toisen asumistukeen. Tämäkin on täysin mielipuolista.
Myös työttömyyskorvausten kohdalla toimitaan mielivaltaisesti. Koko ajatus siitä, että asia pitää jonkun “käsitellä” ja “hyväksyä” jollakin muulla tavalla kuin toteamalla että palkanmaksu päättyy sinä ja sinä päivänä, on järjetön. Itseasiassa koko järjestelmä on järjetön, mutta pahimmat ihmisten kohtaamat ongelmat johtuvat siitä että TE-keskusten viranomaiset toimivat täysin satunnaisesti. Näissäkin on syynä mielisairautta lähentelevä pelko “väärinkäytöksistä”, ja “väärinkäytösten” jahtaamiseen käytetään moninkertaisesti enemmän resursseja kuin mitä niillä säästetään “turhaan” maksettuina tukina.
Mikään määrä sellaisia “sääntöjä” tai “korjauksia” joilla tällaiset syyperusteiset tuet voitaisiin saada toimimaan, ei korjaa sitä perustavanlaatuista ongelmaa, että ne luovat täysin vääränlaiset kannustinvaikutukset. Ne kannustinvaikutukset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ihminen elämänsä järjestää ja millaisiin mahdollisuuksiin hän tarttuu.
Pyörittelin Kelan laskuria niin molemmat oikeassa. Riittävän kalliilla asumisella saa kyllä asumistukea noinkin kovilla tuloilla (3600e/kk). Systeemi ei kannusta säästäväisyyteen. Kalleus on itseisarvo. En ota kantaa asumisen laatuun hinnan noustessa. Vaikuttaisi siltä, että ne eivät kulkisi käsi kädessä koska Helsingissä eivät asu Suomen onnellisimmat. Harmi, että meillä on tällainen kallis systeemi.
Investoinnit asumiseen kilpailevat muiden sijoituskohteiden kanssa.
Asumistuen lopettaminen ja ihmisten häätäminen kaduille asumaan tiputtaa kyllä vuokrien hintoja , mutta samalla se lisää säästämistä ylläpidosta mikä taas merkitsee talojen kunnon romahtamista ja edistää slummien syntymistä
Ja kun asiakkaat ovat maksukyvyttömiä ja tuotto asumisinvestoinneissa matala niin asuntotuotanto vähenee j
Tämä taas johtaa asumisväljyyden pienenemiseen ja asunnottomuuteen.
Todellista kilpailua on vaikea luoda yhteiskuntaan, jota hallitaan suurilla pääomilla.
Sijittajat eivät ole kovin innovativisia vaan lähinnä kupongin leikkaajia, jotka eivät luo uutta vaan pyrkivät vain pääoman tuoton maksimointiin
Tähän postaukseen kiteytyi hyvin koko nykysysteemin ongelma. Toisaalta asumistuki kannustaa asumaan kalliisti, toisaalta olemaan hankkimatta lisätuloja. Kannustamisella tarkoitan tässä sitä, että toisaalta kalliin asumisen lisäkustannukset menevät ainakin osin muiden maksettavaksi ja toisaalta tulojen kasvaessa hyöty valuu alentuvien tukien muodossa toisten taskuihin. Toimeentulotuen kohdalla ongelma tietenkin on vielä pahempi.
Kiinteä perustulo korjaisi molemmat ongelmat.
Jaa niinkö ? Miksiköhän sitten minun pitää muuttaa reilun vuoden asuttuani nyt halvempaan. (mikäli edes sellaista onnistun löytämään), kun jäin työttömäksi.
Sain työtulojen mukaan asumistukeakin vielä, vaikka jäin työttömäksi jo reilu 6 kk. sitten.
Kun asuin naapurikunnassa, sain isommasta ja kuitenkin edullisemmasta vuokrahinnasta enemmän myös asumistukea.
Huom. Ja toimeentulotuessa on edelleenkin ne kuntakohtaiset niiden katsomat “kohtuulliset asumiskulut”, minkä jälkeen tasan tarkkaan vuokraaja itse maksaa. Eikä “muiden maksettavaksi jää kyllä yhtään mitään”. Nih.
Puolison tuloilla ja vanhoilla säästöillä. Esimerkiksi. Terveisin tuore yrittäjä, joka ihan kohta pääsee tekemään ensimmäisen laskunsa. En maksa itselleni palkkaa vielä tänä vuonna.
“Työttömyysturvan ja asumistuen ehtoja on muutettu niin, että 300 euroa ansiotuloja kuukaudessa ei niihin vaikuta.”
Mutta tilanne voi olla sellainen ansiosidonnaisella, että ylittämällä tuon 300 rajan, niin tulot putoaa paljonkin. Tienasin heinäkuussa 16 senttiä yli 300 euron ja ansiosidonnainen putosi 203 euroa. Jos olisin tienannut 299€, niin ansiosidonnainen ei olisi pudonnut senttiäkään.
Tämä johtuu laskennallisen palkkani pienuudesta, jonka takia ansiosidonnainen on pieni ja jonka takia noiden erotus on käytännössä 100 euron luokkaa.
Meinaan kirjoittaa tästä blogiini kunhan kerkeän, sen verran älytön tuo tilanteeni on. Minun kannattaa tienata alle 300€ tai sitten yli 1000 euroa, mutta niiden välissä hyöty on aika olematon.
Niin, pointtini oli se, että tuollaiselle henkilölle ei ole mitään hyötyä koittaa painaa asumiskuluja alle sen “kohtuulliseksi katsotun asumiskulun” esim. muuttamalla toiseen kuntaan (sinun mukaasi sillä saisi asumismenoja alemmas). Jos tällainen henkilö näin tekee, siitä hyöty menee täysmääräisesti muiden taskuun ja hänelle jää käteen ihan sama kuin ilmankin muuttoa.
Jos siis perustulon lisäksi olisi jonkinlainen “asumistuki”, sen pitäisi olla riippumaton asumiskuluista ja ‑muodosta ja olla korkeintaan riippuvainen tuloista ja asuinpaikkakunnasta. Vai?
Sivuhuomautus ja tarkennus: Ruokakunta saa vain yhden asumistuen. Puolisojen — tai sellaiseksi määriteltyjen — tulot eivät enää onneksi vaikuta toisen saamiin (ainakaan työttömyys-)tukiin. (Mutta toimeentulotukeen kyllä? Ja yhteiseen asumistukseen kyllä.)
Mainitsiko joku jo, että nykyinen järjestelmä on hieman monimutkainen ja sekava ja että yhden ihmisen on kokonaisuutta — tai edes omaa tilannetta — vaikea hahmottaa?
Perustulo toimisi parhaiten, jos kaikki työssäkäyvät olisivat perinteisissä työsuhteissa — palkkatyössä, josta maksetaan ansiotuloveroa. Ongelmana ovat yrittäjät — mukaan lukien yksityisen sektorin työntekijät, joilla on mahdollisuus laskuttaa osa palkastaan oman yhtiön kautta. Heillä on perustulon ansiosta entistä parempi mahdollisuus vähentää henkilökohtaisia tulojaan ja jättää tulonsa sijoitusyhtiöön. Suurituloisimmat ovat näin jo tehneet pitkän aikaa, mutta perustulon ansiosta tästä voi tulla kansanhuvi.
Nojaa. Toisaalta SATO:t ja VVO:t tekevät niin poskettomia tuottoja vuokra-asuntokannallaan, että hölmömpi luulisi niiden rakentavan jo nykyisen tuottotason perässä pää punaisena lisää.
Minusta kuitenkin näyttäisi siltä, että raksa ja vuokrayhtiökartellit rajoittavat tuotantoa pitäen hinnat ja täten omat tuottonsa aivan astronomisissa lukemissa.
Asumistukien poistaminen vaikuttaisi luullakseni lähinnä huonoimpiin asuntoihin ja alueisiin. Köyhien olisi pakko etsiä niitä kämppiä ja asuinalueita joissa vuokrat laskevat ja vastaavasti jengi jolla on varaa todennäköisesti muuttaisi kaikin keinoin pois noilta kurjistuvilta alueilta niihin vapautuviin hintansa paremmin säilyttäviin kallion ja parempien lähiöiden luukkuihin. Asumistuen poistamisen slummiuttava vaikutus olisi varmasti aika massiivinen.
Nyt asumis- ja toimeentulotuet ripottelevat syrjäytyneitä halvimpien lähiöiden lisäksi ympäri ämpäri pk-seutua, joka vastaavasti työntää työssäkäyviä noihin lähiöihin kun muuallekaan ei mahdu.
Voisiko hommaa tehdä jotenkin muuten? Sen sijaan, että vähennetään asumistukia voitaisiin ehkä verottaa voimakkaammin kiinteistönomistajilta tuottoja. Se leikkaisi vuokratuottoja ja kompensoisi valtion budjetissa noita asumistukia?
Ts. hoidetaan slummiutumisen estämistä nykyiseen tyyliin sosiaalituilla, mutta verotetaan sen aiheuttamien markkinavääristymien antamia ylituottoja nykyistä tehokkaammin.
Jos esim. asiakkaiden laskut ovat myöhässä, yrittäjä saattaa päättää lainan ottamisen sijaan jättää tällöin oman palkan nostamatta ja oma palkka käytetään tällöin työntekijän palkkoihin, firman alveihin ja veroihin. Eli raha ei liiku oikeasti yrittäjälle itselleen, mutta hän maksaa verot työntekijän tulosta siten että jättää oman palkkansa maksamatta.
Seuraus tästä voi kuitenkin olla, että kun yrittäjä ei itse nosta palkkaa, kirjanpidollisesti firman tulos kääntyy positiiviseksi, jolloin tuosta tulee vielä yritys- ja yhteisöverot päälle — mahdollisesti vielä jotain firman toimintaan liittyviä kuluja, esim. edustuskuluja, katsotaan yrittäjän omaksi tuloksi tämän lisäksi
Siis sen sijaan, että maksaisin itselleni palkkaa huikean tonnin ja maksaisin siitä verot, eläisin sillä 500 euron perustulolla. Yrityksen tulos nousisi sen tonnin ja maksaisin lisää yritysveroa. Kikkailu tavallaan kannattaisi, jos yritysvero (+ mahdollinen pääomavero) < ansiotulovero. Nykyään tuosta tonnin palkasta progression vuoksi ansiotulovero on pienempi kuin yritysvero, mutta perustulojärjestelmässä ansiotuloveroprosentti nousisi. Saisiko osinkoja nostaa lisäksi ilman että se vaikuttaisi perustuloon? Se toinen 500 kun voisi kuitenkin tulla tarpeeseen.
Miten se sosiaalipuolen tärkein tehtävä?
Jos on päätynyt ongelmiin, muutakin voi tarvita kuun rahaa. Kuinka yhteiskunnan turvaverkko toimii perustulon kanssa?
Jos leipäjonon tehtävä on jakaa leipää, silloin jono on toimiva malli. Jos tarkoitus on auttaa, diakoniatyön tai vastaavan lähete (kortti) ohjaa sen tarkoituksenmukaisesti ja samalla kysytään “miten menee?”.
Sote-puheessa sosiaalipuoli on pahasti unohdettu. Kansalaispalkka voidaan saada toimimaan, muutakin olisi tehtävä.
Jos yritys ei kannata ja business hiipunut, mikä silloin on yrityksen pointti? Yrittäjyys ilman tuloja vai? Ehkä pitäisi puhua yrittäjän toiminnan lopettamisesta ja siirtymisestä sosiaaliturvan piiriin. Tämä muuten koskee ikääntyvää yrittäjäjoukkoa ihan todellisuudessa. Sekin on sote-ongelma kun maksuissa on säästetty ja vanhuusturva ei tule yrityksen myyntituloista.
Toimisiko (kikkailun estämiseksi poistettaisiin kokonaan oikeus verovapaisiin osinkoihin)
yritysvero: 20 — 25%
pääomatulovero: 20 — 25%
ansiotulovero: 40 — 50%
perustulo: 500 — 750 euroa?
Vaaleissa äänestettäisiin perustuloa ylös tai veroprosentteja alas. ALV ja haittaverot rahoittaisivat palveluita ja siinäkin voisi äänestää joko veroja alas tai parempia palveluita.
Tein laskelman aiemmin, ja saatoin tehdä sen väärin, joten teen sen nyt uudelleen samalla menetelmällä.
Ensiksikin, postuloidaan perhe jossa on 4 henkeä, kaksi aikuista ja kaksi lasta, ja bruttotulot 3600 euroa kuussa (1800+1800), vuokra 900 euroa kuussa, muttei sisällä mitään sähköjä tai muita. Syötetään tiedot Kelan laskuriin, valitaan asuinpaikaksi Tampere. Saadaan että perhe on oikeutettu 161,90 euron tukeen. Eli, ainakin näyttää siltä että tarina omaisesta joka ei saa penniäkään asumistukea, on ainakin jossain määrin epärelevantti.
Vaihdetaan sitten toisen tulot 2000 euroon. Asumistuki putoaa 97,12 euroon. Pudotusta, on 64,78 kuukaudessa.
Lasketaan sitten veroprosenttilaskurilla mikä onkaan perusprosentti. 1800 euroa kuussa pitää toki kertoa kahdellatoista että saadaan vuositulot jne. Näillä tiedoilla saadaan perusprosentiksi 12,5 ja lisäprosentiksi 31.5. Olettaen että ylimääräinen palkka verotetaan lisäprosentin mukaan, siitä menee veroa 63 euroa.
Sitten lasketaan päivähoitomaksut. Linkki laskuriin löytyy tämän sivun alareunasta.
Kun perheen tulot ovat 3600 euroa, päivähoitomaksut ovat yhteensä 255,48 euroa. Tulojen noustessa 3800 euroon, päivähoitomaksu nousee 287,08 euroon. Eroa on siis 31,60 euroa.
Näillä tiedoilla näyttää siltä että saamme tuloksen jonka mukaan 200 euron lisä ansioihin johtaa peräti 40,62 euron käteenjäävän tulon lisäykseen, marginaaliveron ollessa näin “vain” karvan verran alle 80 prosenttia. Tässä siis lisäansioista ei sentään kannata kieltäytyä jos ne tulevat vaikkapa palkankorotuksen muodossa, mutta jos kyse on vaikkapa 15 euron tuntipalkalla tehtävästä siivoustyöstä, niin kuinka moni ottaa 13 lisätuntia saadakseen 40 euroa käteen?
Laskin ilmeisesti edellisellä kerralla jotenkin eri tavalla tämän, koska sain 60 euroa suuremman marginaalivaikutuksen. Muuttamalla laskua siten, että toinen puoliso ei tienaa mitään, ja toinen tienaa 3300 kuussa, mikä nousee 3500 euroon kuussa, saamme muilta osin samat tulokset, mutta veroprogressio haukkaa nyt parikymppiä enemmän; silloinkin marginaalivero on kuitenkin edelleen alle 100%.
Tämä on kuitenkin sikäli merkityksetöntä itse argumentin kannalta; asumistukea maksetaan isoissa kaupungeissa perheille joiden tulot ovat paljon enemmän kuin tuo mainittu 1700 euroa, ja asumistuki nostaa efektiivisiä marginaaleja aika rajustikin.
Mikä tuossa on ongelmana? Jos joku vähentää henkilökohtaisia bruttotulojaan, niin hän saa tuta sen nettotuloissaan. Sehän olisi vain hyvä, että yrittäjä jättäisi ottamatta tulojaan kulutukseen ja sen sijaan investoisi ne lisätuotantoon.
En oikein usko, että perustulolla kituuttamisesta mitään kansanhuvia tulee. Harva haluaa elää niukasti, yrittäjät kaikkein vähiten, kun varmaan yrittämisen yksi tärkeimmistä motivaatioista on rikastuminen. Mitä hyötyä on rikkaudesta, jota ei voi ottaa kulutukseen?
HS:ssa oli taannoin juttu sittemmin menestyneestä PK-yrityksestä, jonka historiassa oli ollut vaikea vaihe, jolloin yrittäjä itse haki apua sossusta omiin menoihinsa, että työntekijöille saatiin palkat maksettua.
Voisiko perustulon saada mukaansa ulkomaille? Olisi varmasti monelle vähävaraiselle helpotus päästä pois Suomesta elämään “herroiksi” halpaan maahan 500 eurolla per kk. Ja saattaisi tulla veronmaksajillekin edulliseksi kun muita avustuksia ei ulkomailla oleville perustulolaisille tarvitsisi maksaa.
Vuokratuottojen verottaminen eli pääomaveron korottaminen toimisi juurikin päinvastoin. Veronkorotus näkyisi vuokrissa, jolloin entistä useampi olisi oikeutettu asumistukeen. Päinvastoin molempia voisi laskea tasamatkaa, näin ehkä päästäisiin terveempään tilanteeseen, jossa asuminen olisi kytköksessä tulotasoon.
Mutta toki yhteiskunnassamme on vahva punavihreä ajattelu tulojen tasauksesta, tuloeroja ei siedetä. Sehän se on perustulonkin pohjimmainen tavoite, siirtää “rikkailta” köyhille puuhastelijoille. Minusta perustulo on punavihreiden populismia, jolla lähinnä kalastellaan ääniä, valtionhoitajapuolueeksi ei sillä meritoiduta.
Pelkällä perustulolla ei tarvitse kituuttaa, mutta sen osan tuloista, jota ei heti tarvitse, voi jättää yhtiöön, jolloin niistä menee nykyisellä verokäytännöllä pienempi vero; perustulon ansiosta tämä osa tuloista on merkittävä niillä keskituloisilla, joilla jotain jää säästöön. Perustulon rahoituksen kannalta tämä voi olla ongelmallista.
Pohjimmaisesta tavoitteesta en kyllä tiedä. Minulle perustulon tarkoitus olisi (ehkä) kylläkin kasvattaa tuloeroja. Vastineeksi tästä tehdä pienenpienestäkin työtilaisuudesta kannattavaa. Tehdä säästäväisyydestä ja kärsivällisyydestä omaa taloudellista tilannetta voimakkaasti parantava kannuste. Ja vielä vastineeksi kaikesta edellämainittuun liittyvästä mahdollisesta epämukavuudesta (kaikille) lähtökohtainen ja absoluuttinen vapaus kaikesta kategoriaan liittyvästä hallinnoinnista ja isoveljeilystä.
Siis. Tarvitset kuussa nettona 1500. Palkkasi on bruttona 2000, veroprosenttisi 25 eli maksat veroa 500 euroa. Jos puolestaan saat perustulona 500, tarvitset vielä sen tonnin. Koska perustulojärjestelmässä olisi noin 40% tasavero, otat bruttopalkkana 1400 ja maksat 400 euroa veroa. (Tämä havainnollistaa myös sitä, miten juuri pienehköjä työtuloja saavat voittaisivat perustulossa.) Jätät 600 euroa yritykseen, jonka voitto kasvaa 600 eurolla. Maksat siitä yritysveroa 20% eli 120 euroa. Nostat myöhemmin 600 euroa osinkoa. Jos se on verovapaata eli nykysäännöillä alle 9% yrityksen pääomasta, säästät, muuten maksat tässä vaiheessa siitä 600 eurosta yli 20% veroa ja häviät verrattuna suoraan palkkana ottamiseen. Jos tästä tulisi oikea ongelma, niin tuota osinkojen verovapautta voi eduskunta muuttaakin.
Tarkistin veroprosentin verokorttilaskurista — se olisi noilla tuloilla nykyään lähempänä 15 prosenttia eli nykyjärjestelmässä esimerkissä jäisi 200 euroa säästöön, mutta sitä ei kannattaisi vielä noilla tuloilla jättää säästöön yritykseen, koska veroprosentti vain kasvaisi, vaan ottaa palkkana.
Ja 40% ansiotulovero tuli laskettua alvin kaavalla(alkaa vissiin olla aika mennä nukkumaan) eli tonniin nettona tarvittaisiinkin noin 1660 euroa bruttona eli perustuloa saavalla jäisi säästöön vain 340 euroa eli 140 euroa enemmän kuin nykyään.
Olet ymmärtänyt perustulon tarkoituksen täysin väärin. Sen on tarkoitus vähentää byrokratiaa, poistaa kannustinloukkuja ja näin lisätä työn tarjontaa.
Perustuloon siirtymisen ei tarvitse nostaa tai laskea tulonsiirtojen tasoa, se on erillinen kysymys.
Perustulon jakaminen kaikille ja verottaminen pois hyvätuloisilta tarkoittaisi marginaaliverojen rajua nousua, 10–15%. Jo keskituloisilla marginaalivero huitelisi 60% luokassa.
Työnteosta, työllistämisestä ja paremmin palkattuun työhön hakeutumisesta tuli kannattamatonta.
Yhteenvetona perustulo tuhoaisi kansantalouden, kun nettomaksajilta vietäisiin motivaatio.
Perustulo tasoittaa marginaaliveron suunnilleen samaksi eri tuloluokissa. Nyt se aihtelee välillä 120 % — 80 %.
Varmaankin samalla tavalla kuin nykyisen toimeentulotuenkin saa ulkomaille? En osaa sanoa vaatiiko sossu/työkkäri ilmoittautumaan säännöllisesti kasvotusten, paitsi jos päätyy joidenkin työvoimapoliittisten koulutus- tai kuntoutustoimien kohteeksi — tai saa työpaikan.
Hyvä kysymys on olisiko tuo kannusteongelma, eli kuinka moni lähtisi pysyvästi etelän rannoille notkumaan. Asiassa on sekin puoli että jos joku ei kerta kaikkiaan työllisty, hänen elättämisensä halvemmassa maassa tulee huokeammaksi.
En oikein ymmärrä, mikä tässä on se ongelma. Minusta noin verotuksen pitäisikin toimia, eli yritysten tuottamia voittoja verotettaisiin siinä vaiheessa, kun ne otetaan kulutukseen (ihan niin kuin palkkojakin verotetaan), kun taas rahan pysyessä yrityksen sisällä, se olisi verottajalta turvassa ja auttaa yritystä kasvamaan. Jossain vaiheessa se yrittäjä kuitenkin ottaa ne voittonsa ulos ja silloin niitä verotetaan. Verottajan kannalta sen pitäisi olla yhdentekevää, tapahtuuko tuo aikaisin vai myöhään. Kokonaisrahavirta yrittäjän ja valtion välillä on nykysysteemiin verrattuna plus miinus nolla ihan niin kuin se on sitä keskituloisen palkkatyöläisenkin kohdalla.
Jos perustulo auttaa siinä, että aloittelevat yrittäjät selviävät vaikeista alkuvuosista (ja maksavat tästä hyvästä sitten korkeampaa veroa, kun yritys alkaa takoa rahaa), niin hyvä vain.
Yksi ongelmahan verotussysteemissä, jossa verotetaan yrityksen voittoja riippumatta siitä, otetaanko raha ulos kulutukseen vai ei, on se, että oma ja vieras pääoma ovat eri asemassa. Vieraan pääoman tuotosta ei tarvitse maksaa veroa, mutta oman pääoman tuotosta pitää.
Eksplisiittinen marginaalivero ei muuttuisi ylemmillä tuloasteilla juuri lainkaan. Suurin muutos olisi alimmissa tuloluokissa, joissa korkeammalla veroprosentilla kompensoitaisiin sitä, että itse tukea ei leikata kuten nyt tehdään.
Oleellista olisi se, että kaikkein korkeimmat efektiiviset marginaaliprosentit, jotka eivät suinkaan tule vastaan siellä tuloasteikon yläpäässä, vaan alapäässä (ks. Tiedemiehen esimerkki) leikkautuisivat pois. Tosin jotkut kannattavat asumistuen jatkamista, joka voisi hyvinkin romuttaa tämän ajatuksen.
No, ei, vaan perustulosysteemissä oleellista on juuri se, että työnteko ja sen lisääminen kannattaa kaikissa tuloluokissa.
Nettomaksajien kokonaisveroprosentti pysyisi melko tarkkaan samassa, missä se on nytkin. Heille jäisi siis selvästi enemmän käteen kuin pelkällä perustulolla kituuttaessa jäisi. Motivaatio työntekoon siis säilyisi.
Vaikka tuo edullisuus ehkä pätee, olisin hyvin varovainen perustulon ulkomaille maksamisen suhteen ennen kaikkea siksi, ettemme tunne sen dynaamisia vaikutuksia.
EU:n sisällä homma ehkä toimisi, jos Suomen verottaja saisi muilta EU-mailta tietoonsa suomalaisten verotiedot, mutta jos mennään EU:n ulkopuolelle, tämä muuttuisi ehkä mahdottomaksi. Ei ole tarkoituksena, että suomalaiset muuttaisivat töihin vaikkapa USA:han ja silti jatkaisivat Suomen perustulon nostamista.
Tietenkin systeemin valvonta on kaikkea muuta kuin triviaalia. Jos joku pitää virallista asuinpaikkaansa jossain suomalaisessa osoitteessa, mutta fyysisesti asuu vaikkapa Thaimaassa, niin asiaa on aika vaikea valvoa. Olisi ehkä tehtävä niin, että henkilöt, jotka eivät maksa senttiäkään veroa Suomeen, olisivat velvoitettuja henkilökohtaisesti käymään jossain näyttämässä naamaansa tietyin väliajoin (vaikkapa kerran kolmessa kuukaudessa) todistaakseen, etteivät pysyvästi asu ulkomailla ja silti nosta suomalaista perustuloa.
Jos on elänyt sitä arjen todellisuutta, jossa nyt kannustetaan erityisesti nuoria monin monin konstein kohti opintoja ja työtä, perustulo olisi viimeinen niitti. Perustulo kannustaisi nyt kokoaikatyötä tekeviä osa-aikatyöhön ja puuhasteluun yrittämisen sijaan. Ylipäätään ihmisiä pitäisi opettaa omaan riskinottoon ja pärjäämiseen, pois tuista ja etuuksista. Perustulo on tässäkin kohtaa askela aivan väärään suuntaan.
Kokoaikatyöstä osa-aikaiseen siirtyvän tulotaso laskisi myös perustulossa, aivan kun on tarkoituskin. Työttömän osa-aika- tai satunnaiseen keikkatyöhön siirtyvän tulotaso nousisi, toisin kuin nykyjärjestelmässä. Näin puretaan kannustinloukku.
Perustulohan nimenomaan kannustaisi riskinottamiseen. Nykyjärjestelmässä kun olet kerran taistellut paperisodat ja alkanut saamaan tukia sinua rangaistaan niiden menetyksellä jos yrität parantaa asemaasi. Tämän virheen korjaaminen on perustulon tärkein tarkoitus.
Sinä ilmeisesti haluat poistaa kaikki tuet ja ajaa työttömät vaikka kadulle. Ok. Olet onneksi vähemmistössä.
Miksi, tarkkaan ottaen, varakkaan sijoitusyhtiön omistajan pitäisi siirtää euro tuon sijoitusyhtiön tililtä omalle henkilökohtaiselle tililleen ja muuttaa se samalla 70 sentiksi? Sijoitusyhtiö voi kuitenkin aika helposti laajentaa toimialaansa vaikkapa lentokoneiden ja moottorijahtien vuokraukseen, ja pitäähän hallituksella olla viikoittainen kokous hyvässä ravintolassa.
Minun näkemykseni mukaan tuollaiseen viron malliin siirtyminen lakkauttaisi varakkaiden ihmisten veronmaksun käytännössä kokonaan. Minkäänlaista perustelua miksi niin ei kävisi, en ole vielä yhdeltäkään mallin kannattajalta kuullut.
On täysin käsittämätöntä että edes oppositio ei vaadi kovaan ääneen vieraan pääoman verovähennysoikeuden vähentämistä/poistamista nykyolosuhteissa.
Sitä saa mitä tilaa, että kärjistykseen vastataan kärjistyksellä. No, loivennetaan. Jos tuet/tulonsiirrot aiheuttavat “kannustinloukkuja” eli suomennettuna: saa saman rahan työtä tekemättä kuin työtä tekemällä, niin eikö tulisi päinvastoin vähentää tukia/tulonsiirtoja kuin niitä lisätä? Eli en ajaisi työttömiä kaduille, vaan työhön. Ja jotta näin kävisi, työttömyysturvan tulisi olla vastikkeellista joko itseä tai yhteisöä hyödyntävää tekemistä sekä poistaisin yritysten työllistämisen esteitä palkkatyön osalta.
Perustulo ei vähennä yhtään yrittäjän työllistämisen riskejä, päinvastoin nostaa veroastetta, joten miten se voisi lisätä työn tarjontaa? Joka on se oleellisen asia työttömyyden hoidossa, ei se, että perustulon turvin voi kieltäytyä “epämukavasta työstä”, esimerkiksi. Ei tarvi tehdä “paskaduunia”, on toki tehokas tapa markkinoida perustuloa ja vihreää aatetta.
Enpä luule että olen ajatuksineni vähemmistössä, siksipä vihreät ovatkin oppositiossa.
Tunnut ajattelevan perustulosta kovin ideologisesti ja vastustat sitä vasemmiston juonena, vaikka tarpeeksi alhaiselle tasolle säädettynä se pakottaisi tekemään aivan mitä tahansa työtä tahansa. Itse en sellaiseen lähtisi, mutta niin haluttaessa perustulo voisi olla massiivinen leikkaus nykyisiin tukiin.
Vastikkeellinen työttömyysturva ei ole työtä, ellei siitä makseta palkkaa, ja silloin se ei enää ole työttömyysturvaa. Ellei työttömillä teetettävä työ oikeasti tuota jotain se tulee kalliimmaksi kuin se että he olisivat kotona, koska sen järjestämisestä tulee kustannuksia. Jos taas tuottavien töiden luominen on niin helppoa niin laitetaan sitten valtionyhtiö pystyyn ja työllistetään sinne työttömät. Täystyöllisyys saavutettu.
Perustulo lisää työn tarjontaa koska se saa työttömät hakemaan ja tekemään töitä joita he nykyisellä järjestelmällä eivät hae, koska se ei nostaisi tai peräti laskisi heidän tulojaan.
Siksi, että sillä sijoitusyhtiön tilillä maatessaan sitä euroa ei voi käyttää yksityiseen kulutukseen. Harvemmin kenenkään elämäntarkoitus on rakentaa lihavaa yritystä, josta ei koskaan oteta rahaa ulos kulutukseen. Minun käsittääkseni motivaatio ihmisten vaurastumiselle on se, että heidän kulutusmahdollisuutensa silloin paranevat.
Niin? Tuossa on kyse veronkierrosta ihan niin kuin vähäpätöisemmässä lounasseteleiden tai työsuhdeauton antamisessa työntekijöille. Tietenkin veroja kiertämällä välttää verojen maksamisen, mutta en ihan täysin ymmärrä, miten tämä liittyy tähän keskusteluun, koska verojen kierto on tietenkin keino välttää veronmaksu ihan riippumatta siitä, mikä verotussysteemi on.
Ei lopettaisi. Minusta on tehtävissä jako sen välillä, mikä on yksityistä kulutusta ja mikä on tuotantoon investointia. Yksityiseen kulutukseen firmasta siirrettyä rahaa pitää verottaa tapahtui tämä sitten osinkoina tai palkkana, sen sijaan firmasta ei minusta tule kupata ulos rahaa, jonka se käyttäisi investointeihin, vaan yhteiskunnalle on juuri hyvä asia, jos firmat investoivat tuotantoon.
Ja tietenkin veronkiertoon, jossa koitetaan väittää yksityisen kulutuksen olevan firman bisnestoimintaa, tulee puuttua, mutta siihen tulee puuttua ihan riippumatta siitä, mikä verotussysteemi muuten on. Jos firma hassaa rahojaan moottorijahtien vuokraamiseen, niin ei se nykysysteemissäkään tee liikevoittoa, mutta kyllä minusta verottajan pitää tuollaiseen veronkiertoon puuttua, jos se mooottorijahtien vuokraaminen ei mitenkään liity firman todelliseen liiketoimintaan.
Mihin tuota tarvittaisiin? Tarkoitatko, että jos firma lainaa 100 000 euroa 5%:n korolla, tekee sitten tulosta 10 000 euroa, niin sen pitäisi maksaa verot ennen kuin maksaa lainansa takaisin? Lopputulos voisi olla se, että yrittäjä jää tappiolle, vaikka siis teki voittoa. Tällaisessa verosysteemissä ei ole mitään järkeä. Ennemminkin pitäisi mennä toiseen suuntaan, eli juuri poistaa vero oman pääoman käytöstä.
Järkevintä on verottaa sitä, kun raha otetaan ulos firmasta yksityiseen kulutukseen. Parasta olisi, jos tässä olisi kiinteä veroprosentti, joka olisi sama, riippumatta siitä, otetaanko se ulos palkkoina vai osinkoina.
Kyllä. Pitäisi laskea sitä perustasoa, mutta toisaalta lisätä sitä, miten paljon omaan käteen jää jokaisesta lisäeurosta. Nykysysteemissä perustaso on korkea, mutta tuet laskevat rajusti tulojen noustessa, jolloin työn tekeminen ei ole kannattavaa.
Siten, että työntekijöiden on mahdollista ottaa vastaan sellaisia töitä, joita heidän ei nykysysteemissä kannata tehdä. Jos nykysysteemissä tarjoaa pienipalkkaista työtä, sille ei löydy tekijää, koska tekijän nettotulot eivät siitä juurikaan kasva.
Noin on juuri nykysysteemissä, kun sitä paskaduunia tekemällä eivät omat tulot juurikaan nouse. Ja tuon jälleen keskusteluun myös asumistuen. Asumalla “paskasti” (kauempana keskustasta, solussa, vuokrahuoneessa) ei omat käteenjäävät tulot nouse, koska tukea leikataan sitä mukaa, kun vuokra laskee.
Miten päädyit tällaiseen tulokseen? Kuulun tuolla ylempänä esitetyn taulukon mukaan tulonsaajissa ylimpään desiiliin. Tarkistin palkkakuitistani, että tällä hetkellä marginaaliveroprosenttini on 48,5 (kun eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut lasketaan mukaan). Vihreiden perustulomallissa se olisi ilmeisesti 55 eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen kanssa. Onhan tuossa pieni nousu, mutta ei mitään niin dramaattista, että se vaikuttaisi olennaisesti työhaluihini.
Näen kyllä itsekin yhtenä perustulon riskitekijänä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Jos tällainen nuori asuu kotonaan ja saa sieltä täyden ylöspidon, voi vihreiden mallin 560 eur / kk tuntua jo ihan riittävältä taskurahalta ja pätevältä syyltä jäädä kotiin pelaamaan tietokonepelejä. Tämän estämiseen pitää kyllä löytää jokin keino.
En ole tosin yhtä innoissani perustulosta kuin monet muut, koska pelkään tulevan liian vaikeaksi yhteensovittaa perustulo ja asumistuki sellaiseksi, että kannustinloukkoja ei muodostu. En myöskään näe realistisena sitä, että asumistuki poistettaisiin kokonaan. Vaikka asumistuen poistaminen laskisikin vuokratasoa jonkin verran, niin tuskin niin paljon, että pelkästään perustulolla pystyisi yleisesti maksamaan siedettävän asunnon ja vielä jäisi rahaa muuhun elämiseen.
Toki perustulo pienentäisi sitä joukkoa, jolle kannustinloukut ovat ongelma.
Nyt vähättelet ehkä tarpeettomasti kulutusyhteiskunnan houkutuksia. Tarkoittamasi työtehtävät ovat juurikin niitä joilla hommataan esim. älypuhelin ja muita houkuttumia. Ei ole siis kyse huonoista duuneista vaan olennaisesta elintasoon liittyvästä erosta. Ne muutamat käteen tulevat ylimääräiset kympit ja sataset ovat arvokkaita!
Varakkaan sijoitusyhtiön omistajan yksityinen kulutus muodostaa vain pienen osan yrityksen tuloista -> tuossa mallissa maksetut verot vähenevät dramaattisesti. Oletko tästä eri mieltä?
Minun premissini on, että yritys on oma juridinen henkilönsä, joka maksaa omasta tulostaan veroa (yksi perustelu tuossa yllä). Yritys voi rahoittaa toimintaansa omalla tai vieraalla pääomalla, ja minun mielestäni näitä pääoman eri muotoja pitäisi kohdella verotuksessa tasa-arvoisesti. Tällöin vieraan pääoman kustannuksia ei voi vähentää tuloksesta kun lasketaan verotettavaa tuloa. Tai ainakin se epätasa-arvoinen kohtelu edellyttäisi jonkin vieraan pääoman aiheuttaman ulkoishyödyn tunnistamista veroedun perusteeksi.
(Listatulle osakeyhtiölle voisin ajatella mallia, jossa tulos, osingot ja lainan korot ovat verottomia, mutta vuosittain tehdään maksuton osakeanti valtiolle ja kaikista liikkeelle lasketuista velkakirjoista osa menee suoraan valtion haltuun)
Paitsi siis jos se raha otetaan ulos velan korkona, jolloin sitä pitää verottaa kevyemmin? Muutenhan voi syntyä tilanne, jossa yrittäjä jää tappiolle, vaikka teki voittoa. (Minun mielestäni yrittäjä ei tee voittoa ennen kuin on maksanut määrätyt verot. Oli niiden verojen peruste mikä tahansa.)
Vihreiden mallissa pääomaveroa maksavien marginaalivero laskisi kaikkien alle 330 000 vuodessa tienaavien
Vihreiden perustulomallissa alempi marginaalivero olisi ollut 49,45 %, ylempi marginaalivero 57,45 %. Näin on perustulomallin analyysissa oletettu.
Jos rahat eivät riitä asuntoon Helsingissä, muutat kauemmas. Tai pysyt Helsingissä, mutta muutat kimppakämppään.
Miksi yksiö keskustassa veronmaksajien piikkiin on jokin perusoikeus ?
Minä katsoin prosentit sivulta
https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo jossa alemmaksi veroprosentiksi oli ilmoitettu 41 ja ylemmäksi 49. Lisäsin päälle 6 prosenttiyksikköä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. On aika outoa, jos vihreät ovat käyttäneet laskelmissaan eri prosentteja kuin mallin esittelysivuilla.
Vihreiden perustulomallissa tuloveron marginaaliverot olivat 39% (alle 60 000 eruoa ansiotuloja vuodessa) ja 49 % yli menevältä osalta. Tämän päälle tulevat työntekijän erilaiset sotumaksut, joita ei kuitenkaan voi laskea marginaaliveroon suoraan , koska ne ovat verotuksessä vähennyskelpoisia kuten nytkin. Ylin marginaalivero, joka nyt on noin 53 % pysyy siis suunnilleen ennallaan.
Mistä Pekka Pessi on tempaissut nuo 49,45 % ja 59,45 %:n marginaaliverot?
Yksiö keskustassa veronmaksajien piikkiin ei ole perusoikeus, mutta jos ei ole sinkku, niin asuinpaikan vaihtaminen ei ole yhtä yksinkertaista. Pitäisikö kahden lapsen yksinhuoltajan lasten vaihtaa koulua ja harrastuksia sen vuoksi, että äiti jää muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi? Myös puolison työpaikka voi rajoittaa asunnon vaihtoa. Työllistymistä ei myöskään helpota se, jos joutuu muuttamaan halvemman asunnon perässä alueelle, jossa töitä ei ole.
(Olen itse saanut asumistukea viimeksi yli 26 vuotta sitten, kun sain ennen valmistumistani opiskelijan asumistukea, joten minulla ei ole todellakaan tässä oma lehmä ojassa.)
Ylle linkkaamallani vihreiden omalla sivulla alemmaksi prosentiksi on kuitenkin mainittu 41 ja rajaksi 50 000 euroa vuodessa. Muutenkin vihreät voisivat kertoa mallistaan selkeämmin. Esim. linkkaamallani sivulla sanotaan, että päälle tulee vielä sosiaalivakuutusmaksut, nykyisin noin 6 %. En nähnyt missään mainintaa siitä, että nuo maksut vähennettäisiin verotettavista tuloista, joten oletin, että vihreiden mallissa ne tulisivat marginaaliveroprosentin päälle sellaisenaan.
Tällaiset pienet yksityiskohdat ovat olennaisia silloin, kun ihmiset laskevat, mitä perustulo tarkoittaisi heidän kohdallaan. Kannattaisi esittää malli sen verran yksiselitteisesti, että ainakin DI:n koulutuksella pystyisi vaikutukset laskemaan ilman arvailuja.
Asut siellä, mihin sun rahat riittää. Jos ei riitä, pitää muuttaa halvempaan. Ei tälle voi mitään (eikä yhteiskunnan pidä yrittääkään voida).
Mitä jos se “muutaman kuukauden työttömyys” on kestänyt esim. viisi vuotta ? Nykyinen tilannehan on just tuota. Työttömät asuu veronmaksajien piikkiin Hesassa. Työssäkäyvät, jotka lystin kustantaa, asuvat sitten jossain kehäteiden tuolla puolen.
Heh, joku raja kalavaleissakin. Helsingissä on asukkaita 600000 , joista työttömiä oli heinäkuussa n 43000 joista pitkäaikaistyöttömiä n 15000.
Asuntoja on n 340000 joten vaikka jokainen työtön asuisi yksin niin asunnoista vain alle 13 % olisi työttömien käytössä tai 4 % pitkäaikaistyöttömien.
Todellisuudessa moni työtön on perheellinen joten nuo luvut ovat todellisuuden monikertoja
Olemme nyt tilanteessa, jossa ainoa keino parantaa työllisyyttä on työn jakaminen.
Kasvu on heikkoa koko maailmassa eikä Suomella ole tuotteta, joilla voisi nostaa kasvua nopeasti.Sinkkiämpäreillä ei ole kovin suurta kysyntää.
Kaikkialla Euroopassa on havaittu, että kokopäivätyötä ei riitä kaikille, erityisesti paskaduunit häviävät
Korkean koulutuksen vaativat työt taas vaativat entistä pidemmän päivän tekoa
Niinpä osa-aikaisuus on yleistynyt Euroopassa ja Suomi on taas tässäkin asiassa perässähiihtäjä. Yleisesti osa-aikaisia on 25 % , Hollannissa peräti 50 % luokkaa.
Tämä taas merkitsee, että osa-aikatyötä on tuettava , jotta ei syntyisi työssäkäyvien köyhien luokkaa.
Saksassa ja Englannissa tällainen luokka on jo syntynyt ja köyhien työntekijöiden luokka on lähes yhtä suuri kuin uSA:ssa
Pohjoismaissa osa-aikaisia on 25 % luokkaa, mutta he saavat erilaisia tukia, joten köyhien määrä on pysynyt pienenä
Suomessa osa-aikaisia on vain n 16 %, Ruotsissa 25 %.Jos Suomessakin olisi osa-aikaisia 25 % niin yöllisyysaste olisi liki 80 % ja työttömyys 5 % luokkaa.
Ja yrittäjyys on nykyäänkin puuhastelua hyvin monelle: Meillä on n 60000 ns epäaitoa yrittäjää ts tulo jää niin pieneksi ettei henkilöä pidetä yrittäjän sosiaaliturvan piirissä
Ainoa todellinen työllistymisen este on velkavankeus.
Meillä on n 100000–200000 velallista, joille ulosotto hakkaa koko ajan uutta velkaa
Perintäkulut ovat niin suuria, että pienikin velka syrjäyttää ihmisen yhtieskunnasta .
eItse pääoma ei ole se mahdottomuustekijä, mutta korkea korko ja sikamaiset perintäkulut
Perustulon ideana on helpottaa työllistymistä. Idea toimii, jos perustulon saajat pyrkivät työllistymään, tai ainakin perustulo motivoi nyt työttömiä työllistymään niin suuressa määrin, että perustulon passivoiva vaikutus voidaan sietää.
Kaikki ihmiset eivät pyri työllistymään. Perustulo riittäisi hyvään elämään Goalla, Thaimaassa yms. Jos työnteko sielläpäin kuitenkin sattuisi kiinnostamaan, miten todennäköisesti Suomeen ropisisi veroeuroja? Pelkään perustulon pahentavan verovuotoa ulkomaille.
Mielestäni “kaikille maksetaan” tarkoittaa, että kirjoittaja on oikaissut. Missään laskelmassa perustulon saajia ei ole ollut kymmentä miljardia. Rajanveto on aina hankalaa, joten sitä pitää pohtia. Jos uussuomalaiselle maksetaan perustuloa “Mogadishuun”, jytkyputki jatkuu varmasti.
Maksettaisiinko perustuloa kaikille, vai vain täysi-ikäisille? Jos kaikille, niin päivähoidon ja peruskoulun hinnoittelua pitäisi varmaankin miettiä uudelleen. Monilapsisessa perheessä kotiäiteys varmaankin yleistyisi. Onko tämä tavoite?
Tällä hetkellä opiskelijoille maksetaan työttömyyskorvausta matalampaa opintotukea. Jos tämä ero on tarpeen säilyttää, tehdäänkö opiskelusta maksullista?
Vuokraovi 6kpl
Oikotie 3kpl
muita en katsonut.
Neliöiksi 30 m² < ja vaihtoehdot tuplaantuvat.
Jos asumistuki ei nostaisi vuokrahintoja, niin luultavasti löytyisi enemmän.
Siis 49,45 ja 57,45. Luvut perustuvat perustulomallin analyysiin. Ehkä Osmonkin kannattaisi lukea se läpi. Sivu 5:
Veroprosenttilaskurista saa nuo nykyisen lainsäädännön mukaiset maksut:
Sairaanhoitomaksuprosentti 1,32
Päivärahamaksuprosentti 0,78
Eläkevakuutusmaksuprosentti 5,70
Työttömyysvakuutusmaksuprosentti 0,65
Yhteensä 8,45 prosenttia. Verokortissa päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu sisältyvät pidätykseen, eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu peritään siitä päältä.
Sairaanhoitomaksu peritään verotettavasta tulosta, loput bruttotulosta, sikäli niiden laskeminen yhteen antaa virheellisen kuvan, vähennysten kanssa ylempi marginaalivero on vain n. 54 %.
No, kannustaako nykysysteemi sitten siihen? Nykysysteemi toki kannustaa nuorta lähtemään pois kotoa, mutta väittäisin, että tästä seuraus on se, että vielä todennäköisemmin sitten jäädään pelaamaan videopelejä, kun ei ole edes niitä koulutuksesta tai työnteosta jankuttavia vanhempia siellä oven takana koko ajan koputtamassa.
Jotenkaan en usko, että ihmiselle, jolla oma elämänhallinta ei ole täysin kunnossa (mitä se ei minusta ole nuorella, joka ei hakeudu opiskelemaan eikä työtä tekemään), paras ratkaisu olisi hänen patistaminen pois kotoa.
Minusta tästä pitäisi keskustella enemmän. Olen samaa mieltä, että jos asiaa katsotaan puhtaan staattisesti, niin tuo yhteensovitus voi olla vaikeaa. Eli on vaikeaa löytää tukitasoa, jolla nykyinen asumistaso voidaan yhteensovittaa asumistukeen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että juuri asumisessa on keinoja säästää rahaa, johon nykysysteemi ei kannusta asumistuen vuoksi.
Samoin tuntuu väärältä se, että yksi tukimuoto on kohdistettu yhteen kulutusmuotoon.
Olen. Yksityisen kulutus, joka tapahtuu yrityksen kautta, on veronkiertoa. Tästä kirjoitin jo. Minusta tästä on turha jatkaa, koska lienemme samaa mieltä siitä, että tämän kuuluu olla laitonta. Jos yrityksen tekemää voittoa halutaan käyttää yksityiseen kulutukseen, se tulee maksaa osinkoina tai palkkana ulos ja siinä välissä sitä kuuluu verottaa.
Minusta verotuksellinen tasa-arvo saavutettaisiin sillä, että firmat maksaisivat veroa vain siitä, mitä maksavat ulos yksityiseen kulutukseen. Jos ne jättävät voitot firman sisään (eli käyttävät omaa pääomaa), tästä osasta voittoa ei minusta tulisi maksaa veroa. Jos ne maksavat korkoa toiselle firmalle (esim. pankki), niin tämäkään ei mene yksityiseen kulutukseen, mutta menee tietenkin siinä vaiheessa, kun pankki maksaa omille osakkailleen osinkoa ja työntekijöilleen palkkaa.
En ymmärrä, mikä tolkku tässä olisi. Minusta yksinkertaisin olisi systeemi, jossa liike-elämässä raha saisi pyöriä verottomasti firmojen sisällä ja välillä. Siinä vaiheessa, kun rahaa siirrettäisiin yksityiseen kulutukseen (osingot, palkat), sitä verotettaisiin.
Periaatteessa tämä olisi kaikkein yksinkertaisinta niin, että olisi vain yksi vero, ALV, koska se maksetaan vain yksityisestä kulutuksesta, mutta tämän tekeminen progressiiviseksi ei olisi aivan triviaalia (perustulo toki auttaisi tässä). Toinen ongelma siihen liittyen on se, että systeemi vaatisi toimiakseen suunnilleen globaalin systeemin, koska muuten kulutus siirtyisi sinne, missä ALV on alin.
Itse näkisin ainoastaan esim. saastuttamiseen liityvät haittaverot sellaisina veroina, jotka olisi syytä verottaa suoraan yrityksiltä. Muuten minusta niitä ei olisi syytä verottaa lainkaan, vaan ainoastaan sitä, kun sieltä otetaan rahaa ulos yksityiseen kulutukseen. Tämä yksinkertaistaisi systeemiä reilusti, kun ei tarvitsisi vahdata yritysten liikevaihtoa ja toisaalta yritykset eivät voisi joutua kassavaikeuksiin verojen vuoksi. Silti se mahdollistaisi kapitalismin verottamisen ihan niin kuin nykyään. Ongelmaksi syntyisivät jälleen monikansalliset firmat, jotka tosin osaavat jo nyt pujotella nykyisessä verosysteemissä minimoidakseen veronsa. Eri maiden verosysteemien harmonisointi yhdistettynä veroparatiisien taloussaartoon, jolleivät lopeta kuppaustouhuaan, olisi tähän ratkaisu.
Ensinnäkin perustuloon voisi ehkä yhdistää jonkinlaisen pakollisen sosiaalitilin, jolle olisi maksettava joku osa palkasta, ja jolta voisi sitten nostaa juuri tällaisissa lyhytaikaisissa kriisitilanteissa apua.
Toiseksi, mikäänhän ei estä jatkamasta nykyistä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahasysteemiä, jonka on tarkoitus juuri vakuuttaa työntekijä tuollaista yhtäkkistä työttömyyttä varten. Jos on tilanteessa, jossa lyhyt työttömyysjakso romauttaisi koko talouden (joka voisi hyvinkin olla tilanne yksinhuoltajalla), niin tuollainen vakuutus kannattaisi varmasti ottaa.
Oleellinen pointti on kai kuitenkin siinä, että onko henkilöllä, joka kerran onnistunut asettumaan hyvään asuntoon hyvällä paikalla, oikeus pysyä siinä myös silloin, kun rahat eivät enää riitä elämisen kustannuksiin, kun samaan aikaan joku toinen, joka ei koskaan ole edes onnistunut muuttamaan sellaiseen hyvään asuntoon, joutuu jatkamaan huonossa asunnossa.
Karkeasti siis niin, että jos oletetaan Helsingissä asumisen olevan hyvä juttu päätellen siitä, miten kalliita asunnot ovat, niin miksi Helsingissä asuvalla työttömällä olisi oikeus korkeampaan elintasoon veronmaksajien rahoilla kuin Tuupovaarassa asuvalla?
Ei helpota ei, mutta onko henkilöllä A, joka jää työttömäksi hyvällä työpaikkakunnalla X, mutta ei silti vähään aikaan löydä työpaikkaa (ennen kuin ansiosidonnainen loppuu), suurempi oikeus jatkaa siellä asumista kuin henkilöllä B, joka on työttömänä huonolla työpaikkakunnalla Y?
Tai pitäisikö kaikilla työttömillä olla oikeus muuttaa hyvälle työpaikkakunnalle X ja asua siellä veronmaksajien rahoilla siitä huolimatta, että tämä aiheuttaisi asuntopulaa ja siten pakottaisi osan X:ssä työssäkäyviä omin rahoin asumisensa kustantavia muuttamaan paikkakunnalle Y ja käymään sieltä käsin töissä?
Olen samaa mieltä tästä. Systeemiin olisi suht helppo keino yhdistää tuon vuodon esto. Jos nostat perustuloa, muttet maksa Suomeen veroja, niin sinun pitäisi käydä säännöllisin väliajoin näyttämässä naamaasi työvoimatoimistossa (tai ehkä jokin varmempi biotunniste olisi parempi), jolla osoitat, ettet tosiaankaan elele herroiksi Thaimaassa veronmaksajien rahoilla tai tee töitä vaikkapa USA:ssa.
Miksi noita pitäisi muuttaa (etenkään peruskoulun hinnoittelua, joka on nyt nollassa)? Yhteiskunnan kannalta voisi todellakin olla järkevintä, että monilapsisen perheen toinen vanhemmista on kotona hoitamassa lapsikatrastaan sen sijaan, että tekee töitä ja yhteiskunta maksaa sitten enemmän hänen lastensa päivähoidosta kuin saa verorahoja. Eikö ole parasta jättää perheiden itsensä optimoitavaksi se, miten haluavat lastenhoidon ja työnteon yhdistää? Jos päivähoidon subventio säilytettäisiin sillä tasolla, jolla se Suomessa on, niin työnteko olisi silti pääosalle vanhempia taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Se, että se ei välttämättä olisi sitä joka ikiselle, niin onko tämä nyt niin vakavaa?
Minusta tuo opiskelun maksullisuus olisi selkein vaihtoehto. Se todennäköisesti nopeuttaisi valmistumista, kun yliopiston kirjoilla roikkuminen ei olisi enää niin houkutteleva vaihtoehto kuin nykyisin. Se myös lopettaisi sen, mikä nykyisin pätee, eli suomalaisten veronmaksajien subventio ulkomaalaisille opiskelijoille, jossa ei minusta ole mitään järkeä Suomen kansantalouden kannalta.
Tässä minulle sattui pieni lapsus. Joissain perustuloehdotuksissa tuloa olisivat saaneet kaikki; Soininvaara rajaisi täysi-ikäisiin. Soininvaaran ehdotuksessa päivähoito- ja koulumaksut eivät kuulu kauppaan.
Sinähän vastustit perustuloa ja menetit ääneni
Tsih. Miten voi tulla edes mieleen, että perustulo olisi kaiken ikäisille ? 😉
Annettuna voisi pitää, että perustulo alkaa 18-vuotiaana ja loppuu, kun vanhuuseläke alkaa. Syy: 500e/kk ei yksinään riitä vaan pakottaa edes jotain tekemään. Tätä jotain tekemistä voi työikäiseltä kohtuudella edellyttää, mutta toimeentulon omaehtoinen täydentäminen onkin sitten vaikeampaa rollaattorin kanssa…
Päivähoito- ja koulumaksut niin ikään jotain hämmennysta tässä yhteydessä.
Vanha blogi, mutta jälleen ajankohtainen: Ville N. ja Ben Z “keskustelivat” asiasta A‑studiossa oikein paatoksella 27.11.2018.
“Keskustelusta” jäi mieleeni 2 asiaa:
1 insentiivi lisätä omia tuloja eli hakea töitä ja siirtyä kohti nettoveronmaksua
2 kustannusneutraalius
Aiheeseen liittyy läheisesti toki mm.
3 muiden tukien, esimerkiksi asumistuen integroiminen malliin
Insentiivien osalta jäin miettimään niiden riittävyyttä: pitäisikö tuloveroprosention olla jopa nolla, eli lisäeurosta jäisi kaikki tulonsaajalle, jotta kannustinvaikutus todella toimisi. Vai onko niin, ettei sekään riitä vaan eurosta pitäisi jäädä yli euron verran tulonsaajalle?
Miten tällainen malli saadaan kansainvälisessä verokilpailussa rahoitettua? Tai kustannusneutraaliksi, mitä sillä tarkoitetaankin.
Miten esimerkiksi paljon parjattu markkinoita vinouttava asumistuki saadaan integroitua järkevästi malliin? Pitääkö asumistuki yksinkertaisesti lopettaa ja sisällyttää perustuloon? Jokainen valitkoon asumiskustannuksensa tämän jälkeen itse, mukaan lukien valinnan kalliin ja halvan paikkakunnan välillä.
Missä menemme tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää?
Kokeilu tuskin toi mitään uutta merkittävää tietoa.