Siuntion junayhteys

Junan lopet­ta­mi­nen Siun­tioon on han­ka­la asia. Tähän liit­tyy kak­si näkö­koh­taa, jot­ka joh­ta­vat eri tulokseen.

  1. Voi­ko Suo­mes­sa suun­ni­tel­la pit­kä­jän­tei­ses­ti? Siun­tio on teh­nyt aivan oikein ja kaa­voit­ta­nut omas­sa mit­ta­kaa­vas­saan run­saas­ti asu­tus­ta ase­man lähis­töl­le. Kun­nan pitäi­si voi­da luot­taa sii­hen, että asiat toi­mi­vat niin kuin on luvat­tu tai kuten kun­ta aina­kin on kuvi­tel­lut luva­tun. Tämä ei nyt men­nyt oikein hyvin.
  2. Onko jär­ke­vää kul­jet­taa 130 ihmis­tä päi­väs­sä junal­la? Hyvin mah­tui­si­vat bussiin.

Kun on ollut se juna, Siun­tio­lai­set ovat valin­neet työ­paik­kan­sa esi­mer­kik­si Pasi­las­ta. Bus­sil­la pää­see Hel­sin­kiin, mut­ta aivan eri pai­koil­le. Jos Siun­tioon ei oli­si men­nyt junaa aiem­min, ei yhtey­del­le oli­si mitään tarvetta.

En tar­kal­leen tie­dä, mitä mak­sai­si se, että Kirk­ko­num­mel­le mene­vä pai­kal­lis­ju­na ajai­si Siun­tioon asti muu­ta­man ker­ran päi­väs­sä. Ei mah­dot­to­mas­ti, mut­ta jaet­tu­na mat­kus­ta­ja­mää­räl­lä sum­ma oli­si aika iso.

Siun­tio ei ole mak­sa­nut junayh­tey­des­tä mitään toi­sin kuin esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mi, joka HSL-kun­ta­na on osal­lis­tu­nut vero­va­roin oman junayh­tey­den­sä yllä­pöi­tä­mi­seen. Kirk­ko­num­mel­ta mat­kus­ta­jia päi­väs­sä on yli 2 000 eli kym­men­ker­tai­ses­ti sen mitä Siuntiosta.

Joku lii­ken­teen mak­saa. Jos VR pan­tai­siin mak­sa­jak­si tar­koit­tai­si se, että muut junan käyt­tä­jät mak­sai­si­vat sen lipun hin­nois­sa. Kun suu­reen ääneen halu­taan edis­tää rau­ta­tie­lii­ken­net­tä aja­mal­la myös vah­vas­ti kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä, kan­nat­taa muis­taa, että tämän mak­sa­vat muut junan käyt­tä­jät, jol­loin samal­la kar­ko­te­taan mat­kus­ta­jia maan­tie­lii­ke­teen puolelle.

Tun­tui­si jär­ke­väl­tä, että Siun­tio liit­tyi­si HSL:ään ja osal­lis­tui­si junan kus­tan­nuk­siin niin kuin muut­kin HSL-kun­nat. Jotain se kun­nal­le mak­sai­si, mut­ta ei koh­tuut­to­mas­ti. Jos siun­tio­lai­set eivät pidä junayh­teyt­tä niin tär­keä­nä, että hei­dän kan­nat­tai­si sii­tä mak­saa, mik­si mui­den pitäisi?

Myös Inkoos­ta pois­tuu junayh­teys. Inkoos­ta tulee junaan noin 30 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä. Ei oli­si mitään jär­keä sii­nä, jos tätä mat­kus­ta­ja­mää­rää var­ten lii­ken­nöi­si juna kul­jet­ta­ji­neen ja kon­duk­töö­rei­neen. Tak­si oli­si halvempi.

 

141 vastausta artikkeliin “Siuntion junayhteys”

  1. Junaa koh­ti las­ket­tu­na Siun­tios­ta kul­kee jopa hiu­kan enem­män mat­kus­ta­jia kuin Kirkkonummelta.

    Osa ongel­maa tai­taa olla, että näi­tä asioi­ta on rat­kot­tu ilman, että Siun­tion kun­ta oli­si oikein ollut osallisena.

    1. Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

  2. Näyt­tä­vät ole­van sen ver­ran etääl­lä ja kes­kel­lä ympä­röi­vää syr­jä­seu­tua, että ne ovat “syvää auto­vyö­hy­ket­tä”, Inkoon ase­ma on täy­sin pel­to­sei­sa­ke. En usko, että edes moni Kirk­ko­num­mel­le muut­ta­nut on kovin pal­joa las­ke­nut mui­den kuin oman nel­jän kumi­pyö­rän varaan.

  3. Et tai­da olla pahem­min peril­lä koko asias­ta …”, että Kirk­ko­num­mel­le mene­vä pai­kal­lis­ju­na ajai­si Siun­tioon asti muu­ta­man ker­ran päi­väs­sä.”… Näin­hän Y‑juna juu­ri toi­mii. Lisäk­si se on ainoa nopea yhteys Kirk­ko­nu­men Masa­laan ja kes­kus­taan. Lähes jokai­nen Y‑juna on tupa­ten täy­nä Masa­lan koh­dal­la. Se että nämä ruuh­ka­ju­nat aja­vat Kirk­ko­num­mel­ta saman­tien vie­lä eteen­päin ei voi olla kama­lan kal­lis­ta. Junan käyt­tä­jiä tuli­si toden­nä­köi­ses­ti rei­lus­ti lisää sekä Siun­tioon että Kirk­ko­num­mel­le, jos myös aamul­la pää­si­si Siun­tioon päin ja vuo­ro­ja oli­si hie­man enem­män muutenkin. 

    Toi­sek­seen Pasi­la ei suin­kaan ole ainoa paik­ka, jon­ne juna on rei­lus­ti bus­sia nopeam­pi, sil­lä pää­see Espoon kes­kuk­seen (toki Y‑junasta vaih­taen) ja Leppävaaraan.

    Kol­man­nek­si Siun­tios­ta pää­see Y‑junalla nopeam­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin mitä Öster­sun­do­mis­ta on iki­nä met­rol­la kaa­vail­tu pääs­tä­vän. Siel­lä oli­si pal­jon hyvää raken­nus­maa­ta, jon­ka käyt­töö­no­tos­ta eivät luon­toar­vot pahem­min kär­si. Raken­nus­kel­pois­ta maa­ta löy­tyy myös Kirk­ko­num­men kes­kus­tan ja Siun­tion ase­man välililtä.

    1. Kai­ken tämän jäl­keen 130 käyt­tä­jää vuo­ro­kau­des­sa. Hei­dän mak­sa­mil­laan lip­pu­tu­loil­la ei oikein pys­ty kus­tan­ta­maan noi­ta juna­vuo­ro­ja. Siun­tion kan­nat­tai­si kes­kus­tel­la VR:n kans­sa sii­tä, pal­jon­ko mak­saa, jos juna jat­kaa Siun­tioon ja kään­tyy siel­lä takai­sin, ja tar­jou­tua mak­sa­maan täs­tä aiheu­tu­va net­to­kus­tan­nus niin kuin HSL-kun­nat­kin teke­vät. Tie­tys­ti vähen­net­ty­nä sil­lä, pal­jon­ko siun­tio­lai­set mak­sa­vat junalipuistaan.
      Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, ettei met­ron oikein kan­nat­ta pysäh­tyä ase­mil­le, jois­sa on alle 5000 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä. Täs­sä on tie­tys­ti se erä, että met­ro pysäh­tyi­si nel­jän minuu­tin välein.

  4. HSL:ään liit­ty­mi­ses­sä oli­si var­mas­ti etu­ja, mm. sel­keä lip­pu­jär­jes­tel­mä. Jotain se tie­tys­ti maksaakin.

    Siun­tion liit­ty­mis­tä HSL:ään sel­vi­tel­tiin vih­rei­den ym. val­tuus­toa­loit­teel­la v. 2011, ja aina­kin sil­loin HSL:n edus­ta­jan mie­les­tä oli­si ollut luon­te­vaa ensin täyt­tää 3. mak­su­vyö­hyk­keen kehä Kirk­ko­num­mi-Vih­ti-Nur­mi­jär­vi-Kera­va-Jär­ven­pää-Tuusu­la-Sipoo ennen kuin ryh­dyt­täi­siin täyt­tä­mään seu­raa­vaa (Siun­tio-Hyvin­kää-Mänt­sä­lä-Por­nai­nen) sit­ten, kun tak­sa- ja lip­pu­jär­jes­tel­män uudis­tus ete­nee [1]. (Mis­sä­hän vai­hees­sa tuo uusi tak­sa­vyö­hy­ke­mal­li­kin menee?)

    [1] Siun­tion KV § 84/2011, http://www.siuntio.fi/Liitetiedostot/Poytakirjat/Kunnanvaltuusto/2011/kv_pk_2011_10.pdf

  5. Onko arvio­las­kel­maa että pal­jon­ko Siun­tion ase­man lähei­syy­teen kaa­voi­te­tun uuden raken­nus­kan­nan asuk­kais­to kas­vat­tai­si Siun­tion ase­man käyttöastetta?

    Toi­sin sanoen, pal­jon­ko uusia mat­kus­ta­jia Siun­tios­ta pitäi­si tul­la että ase­ma oli­si kan­nat­ta­va, ja täyt­tyi­si­kö tämä kas­vu­tar­ve jo nyt kaavoitetulla?

  6. Onko val­tiol­ta koh­tuul­lis­ta vaa­tia Siun­tio­ta osta­maan itse juna­lii­ken­teen­sä, jos ainoa myy­jä on val­tion sata­pro­sent­ti­ses­ti omis­ta­ma yhtiö, joka tilit­tää val­tiol­le muka­vas­ti osin­koa vuosittain?

  7. Tähän on ole­mas­sa rat­kai­su, mut­ta jos sii­hen pää­dyt­täi­siin nyt, se saa­tai­siin käyt­töön vas­ta n. 2 vuo­den kulut­tua, kos­ka pitää tila­ta uudet junat.

    Koko ran­ta­ra­ta on sikä­li han­ka­la, että mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat pie­net ja kil­pai­lua­se­tel­ma Hki-Tku-välil­lä bus­seil­le edul­li­nen, kos­ka rata kier­tää. Lii­ken­ne ei myös­kään ole todel­lis­ta kau­ko­lii­ken­net­tä, kun pisim­mät mat­ka-ajat ovat vain parin tun­nin luok­kaa. Interci­ty ja Pen­do­li­no ovat rur­han ras­kai­ta pal­ve­lu­kon­sep­te­ja Hel­sin­gin ja Turun välille.

    Minä teki­sin niin, että hank­ki­sin samo­ja Flirt-junia, joi­ta HSL käyt­tää, mut­ta sisus­tai­sin ne kau­ko­ju­nik­si. Sit­ten yhdis­täi­sin nykyi­set Y‑junat ja IC-junat täl­lai­sik­si kau­ko-Flirt-junik­si Hel­sin­gin ja Turun välil­le. Nii­den kiih­dy­ty­so­mi­nai­suu­det ovat niin pal­jon parem­mat, että nykyi­seen IC-aika­tau­luun pys­tyy lisää­mään pysäh­dyk­set Siun­tios­sa ja Inkoossa.

    Tuol­lai­sia kau­koflirt­te­jä on maa­il­mal­la ole­mas­sa­kin — sisus­tuk­ses­ta­han saa juu­ri sel­lai­sen kuin asia­kas tahtoo.

  8. Ei Siun­tion kan­na­ta liit­tyä HSL:ään. Se on tul­lut pik­ku­kun­nil­le aivan hir­vit­tä­vän kal­liik­si ja aina­kin Kera­va poh­ti taan­noin ilmei­ses­ti ihan vaka­vis­saan HSL:stä eroa­mis­ta­kin. HSL on tul­lut myös pk-seu­dul­le kal­liim­mak­si kuin kuvi­tel­tiin, mut­ta kun väkeä on pal­jon, on ehkä varaa maksaa.

  9. Jos talos­sa jo on his­si, sääs­te­tään­kö pal­jon­kin sil­lä, jos sen käyt­tö lope­te­taan koko­naan yhden, esim. toi­sek­si alim­man tai ylim­män ker­rok­sen osal­ta, vaik­ka siel­lä asui­si vain muu­ta­ma asu­kas, eivät­kä his­sin odo­tusa­jat ole talos­sa juu­ri pit­kiä? En jak­sa tuo­ta oikein uskoa. 

    Siun­tion junayh­tey­den osal­ta tilan­ne lie­nee näh­däk­se­ni jos­sain mää­rin samankaltainen. 

    Jär­ki ohoi! 

    PS. Eikö sin­ne Siun­tioon­kin voi­si raken­taa reip­paas­ti lisää asun­to­ja, jos niil­le on tarvetta?

  10. Ilmei­ses­ti Siun­tiol­la on ollut jon­kin­lai­nen lupaus val­tion puo­les­ta junayh­tey­des­tä. Har­mil­lis­ta, että val­tion lupauk­seen ei voi luot­taa ilman kir­jal­lis­ta sopi­mus­ta ja riit­tä­vän suur­ta sopimusssakkoa.

    Hel­sin­gin sano­mien uuti­sen (http://www.hs.fi/kaupunki/a1442283587894) mukaan HSL on mak­sa­nut Y‑junista yli mil­joo­nan vuo­des­sa, ja minis­te­riö vie­lä enem­män. Mak­sun saa­ja lie VR, vaik­ka sitä ei mai­ni­ta. Sum­mas­ta on lisäk­si han­ka­la sanoa onko kysees­sä mar­gi­naa­li­hin­ta Kirk­ko­num­mel­ta eteen­päin vai kokonaiskustannus.

    Hel­sin­gin sano­mien toi­sen uuti­sen (http://www.hs.fi/kaupunki/a1442895529367) mukaan Siun­tion ase­mal­la on noin 265 päi­vit­täis­tä mat­kaa­jaa. Ole­tan, että tämä tar­koit­taa junaan nouse­via tai siel­tä pois­tu­via mat­kus­ta­jia. Inkoos­sa on päi­vit­täin noin 39 mat­kaa­jaa. Juna­blo­gin (http://www.junablogi.fi/fi/junablogi/?article=tuhannet-hyotyisivat-rantaradan-junamuutoksesta) mukaan Kar­jaal­la on vie­lä 200 mat­kaa­jaa valit­see saman junan, vaik­ka 600 mat­kaa­jaa valit­see ker­ran tun­nis­sa pysäh­ty­vän kaukojunan.

    Olet­taen 2 mil­joo­nan euron vuo­tui­set kus­tan­nuk­set sii­tä, että Y‑juna jat­kaa Kirk­ko­num­mel­ta eteen­päin saa­daan Siun­tion, Inkoon ja Kar­jaan lipun lipun tuki­hin­nak­si n. 11 euroa. Tämä on alaraja-arvio.

    Lupauk­sen­sa pitä­mi­sek­si val­tion tuli­si tut­kia Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mien vaih­toeh­to­jen lisäk­si aina­kin kau­ko­ju­nien pysäh­ty­mis­tä Siun­tios­sa ja Inkoos­sa. Jokai­sen junan ei tar­vit­se pysäh­tyä kysei­sil­lä ase­mil­la, vaan 4–6 vuo­ron pysäh­ty­mi­nen riit­tä­nee. Tämän jäl­keen val­tion pitäi­si lopet­taa sel­lais­ten lupauk­sien teke­mi­nen, jota se ei pys­ty tai aio pitää.

    1. Jär­ke­vää on tut­kia Y‑junan jat­ka­mis­ta Kirk­ko­num­mel­ta Siun­tioon niin, että Siun­tio mak­saa sii­tä samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin Kirk­ko­num­mi omas­ta lii­kenh­tees­tään. Inkoon mat­kus­ta­ja­mää­rä vas­taa tak­sia. Kol­me matkustajaa/juna. En usko, että Inkoo halu­aa näis­tä mak­saa mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Kar­jaal­le menee kaukojuna.

  11. Mik­ko Num­me­lin:
    Näyt­tä­vät ole­van sen ver­ran etääl­lä ja kes­kel­lä ympä­röi­vää syr­jä­seu­tua, että ne ovat “syvää auto­vyö­hy­ket­tä”, Inkoon ase­ma on täy­sin pel­to­sei­sa­ke. En usko, että edes moni Kirk­ko­num­mel­le muut­ta­nut on kovin pal­joa las­ke­nut mui­den kuin oman nel­jän kumi­pyö­rän varaan.

    Kyl­lä on las­ke­nut. Ja hyvän bus­siyh­tey­den varaan. Aamui­sin K:nummelt läh­tee Hel­sin­kiin nel­jö tai viis busis tun­nis­sa ja yksi kaukalahteen.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä las­ke­taan, ettei met­ron oikein kan­nat­ta pysäh­tyä ase­mil­le, jois­sa on alle 5000 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä. Täs­sä on tie­tys­ti se erä, että met­ro pysäh­tyi­si nel­jän minuu­tin välein.

    Met­rol­la on arke­na n. 480 läh­töä. Jos ase­mal­la on 5000 nousi­jaa, se on n. 10 / juna. Sat­tu­mal­ta Y‑junan 12 läh­töä ja 130 mat­kus­ta­jaa anta­vat saman tuloksen.

  13. Pitä­nee lisä­tä, että Y‑juna menee kar­jaa­lel saak­ka. Siel­tä­kin on pendelöijiä. 

    Oli jo ennen Y‑junaa, mm. Tek­nis­ka Läro­ver­ke­tin reh­to­ri. Opis­ke­lu­to­ve­ri­ni, johon tutus­tuin uudes­taan prof. N:n luona.

  14. Kuu­kausi­li­pun hin­ta Siun­tios­ta Hel­sin­kiin näyt­tää ole­van noin 160 euroa. Osa nois­ta 130 mat­kus­ta­jas­ta mat­kus­taa toki lyhyem­män mat­kan tai saa lipun alen­net­tuun hin­taan. Toi­saal­ta jot­kut mak­sa­vat kal­liim­mal­la ker­ta­mak­sul­la tai mat­kus­ta­vat pidem­mäl­le. Ole­te­taan kes­ki­mää­räi­sek­si tulok­si varo­vas­ti vaik­ka 90 euroa/kk/matkustaja. Täs­tä tulee tuloa 130x90=10700 e/kk.

    Vuo­ro­ja on vii­kos­sa 36 (arki­sin 6/päivä, vii­kon­lop­pu­na 3/päivä). Kuu­kau­des­sa siis noin 155 vuo­roa. Mat­ka-aika Kirk­ko­num­mel­ta 14 minuut­tia suun­taan­sa. Ei las­ke­ta kään­tö­ai­kaa, kos­ka se kuluu joka tapauk­ses­sa vaik­ka juna kään­net­täi­siin Kirk­ko­num­mel­la. Yhdes­sä junas­sa on 2 hen­ki­löä: kul­jet­ta­ja ja kon­duk­töö­ri. Työ­ai­kaa menee siis kar­keas­ti tun­ti per vuo­ro, kuu­kau­des­sa 155 tun­tia. En tie­dä VR:n palk­ka­ta­soa, mut­ta arva­taan sivu­ku­lui­neen 40 euroa tun­ti. Palk­ka­ku­lut siis 6200 e/kk. Vie­lä jää 4500 e/kk jäl­jel­le. Netis­tä löy­sin tie­don, että van­han Sm2-junan ener­gian­ku­lu­tus oli­si noin 5kWh/km. Ajet­tu­ja kilo­met­re­jä tulee kuu­kau­des­sa 4300, mihin kuluu 21500 kWh. Ener­gi­aan meni­si siis noin 2700e/kk. Vie­lä jää 1800 e/kk mui­hin kalus­to- ja ratakuluihin. 

    Aika tark­kaan +/-0 menee las­kel­ma, mut­ta en nyt tätä eri­tyi­sen tap­piol­li­se­na pitäisi.

    1. VR las­kut­taa kyl­lä HSL kun­tia aika pal­jon enem­män. Mut­ta joka tapauk­ses­sa pitäi­si olla mah­dol­lis­ta pääs­tä VR:n kans­sa sopi­muk­seen, jol­la Siun­tio kor­vaa tap­piot VR:lle ilman, että kun­ta menee täs­tä kon­kurs­siin. Mak­saa­han Kirk­ko­num­mi­kin. Yksi­rai­tei­sen radan kapa­si­teet­tion­gel­mat ovat sit­ten erikseen.

  15. Kat­so­kaa­pa muu­ten huvik­sen­ne VR:n sivuil­ta junayh­tey­det aamul­la Kar­jaal­ta Hel­sin­kiin. Mat­ka sekä Y‑junalla että Interci­tyl­lä viel lik­mää­rin tun­nin. Edel­li­nen mak­saa 12,90 e, jäl­kim­mäi­nen 21,90 e.

    Siun­tio as — Hel­sisn­ki vie 44 minuut­tia. Bus­sil­la mat­ka vie 1h 30 minuut­tia. Buse­ja ei ole mon­taa. Tosin pysäk­ke­jä sitä­kin enemmän.

    1. Sain sen erääl­tä VR:n edus­ta­jal­ta. Myös HS käyt­ti samaa lukua: 260 mat­kaa eli 130 mat­kus­ta­jaa, kos­ka pen­de­löi­jä kul­kee molem­piin suuntiin.

  16. Lau­ra Räsä­nen: Se että nämä ruuh­ka­ju­nat aja­vat Kirk­ko­num­mel­ta saman­tien vie­lä eteen­päin ei voi olla kama­lan kallista. 

    Kirk­ko­num­mel­ta eteen­päin ran­ta­ra­dal­la on vain yksi kis­ko­pa­ri. VR-leak­sis­sa jul­kais­tun VR:n kel­muse­tin mukaan VR ei pidä Y‑junasta Kirk­ko­num­mi-Kar­jaa-välil­lä, kos­ka sen myö­häs­te­lyt sekoit­ta­vat koko ran­ta­ra­dan lii­ken­teen. Kysei­ses­sä kel­muis­sa tam­mi­kuul­ta 2014 VR muu­ten ehdot­taa Y‑junan aja­mis­ta vain Siun­tioon saakka.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kai­ken tämän jäl­keen 130 käyt­tä­jää vuorokaudessa. 

    130 käyt­tä­jää päi­väs­sä on 21 mat­kus­ta­jaa 6 päi­vit­täis­tä vuo­roa koh­den, met­rol­la taas 5000 käyt­tä­jää päi­väs­sä on 20 mat­kus­ta­jaa arki­päi­vien 245 vuo­roa kohden.

  18. Oli­si­ko kel­lään las­kel­maa, muut­tuu­ko juna­lii­ken­ne kan­nat­ta­vak­si uuden asui­na­lu­een myö­tä? Vai miten oli­si syöt­tö­lii­ken­ne lähim­mäl­le kan­nat­ta­val­le asemalle?

    Käsit­tä­mä­tön­tä alue­po­li­tiik­kaa. Nur­mi­jär­vel­le­kö auto­jen varaan oma­ko­ti-ihmi­set halu­taan? Eikö radan var­res­sa ole ekologisempaa?

  19. Luu­len, että kau­ko­ju­nan muut­ta­mi­nen pai­kal­lis­ju­nak­si on VR:n kan­nal­ta kal­lein vaih­toeh­to, kos­ka se menet­täi­si pal­jon kau­ko­lii­ken­teen mat­kus­ta­jia kumi­pyö­rä­lii­ken­teel­le, pal­jon enem­män kuin oli­si Siun­tios­ta kyy­tiin tule­via. Onhan Hel­sin­ki-Tur­ku ‑yhteys jo nyt aivan toi­vot­to­man hidas. Mat­ka-ajan mer­ki­tys­tä junan suo­sioon voi tut­kia ver­taa­mal­la sen suo­sio­ta välil­lä Hel­sin­ki — Kot­ka sen suo­sioon välil­lä Hel­sin­ki — Tampere.

  20. Mel­kein­pä para­dok­saa­li­ses­ti Siun­tion pai­kal­lis­ju­nien kor­vaa­mi­nen kau­ko­ju­nil­la voi­si olla VR:n Turun lii­ken­teel­le jopa edullista.

    Kun näet kau­ko­ju­nat eivät kui­ten­kaan pysy aika­tau­luis­saan, ne pys­ty­vät parem­min aja­maan aika­tau­lu­jaan kiin­ni, jos ei ole pai­kal­lis­ju­nia edes­sä. Siten toteu­tu­nut kes­ki­mää­ri­nen mat­ka-aika voi­si jopa lyhen­tyä, tai aina­kin mat­ka-ajan varians­si voi­si pienentyä.

    Itse asias­sa täs­sä on ihan sel­keä int­res­si­ris­ti­rii­ta näh­tä­vis­sä pai­kal­lis­lii­ken­teen ja kau­ko­lii­ken­teen välil­lä. On vähän han­ka­laa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella.

  21. Pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä paras kuvio on oiko­ra­ta Hel­sin­ki-Tur­ku. Kau­pun­ki­ra­ta Veik­ko­laan, Num­me­laan ja Loh­jal­le, jos­ta se voi­si jat­kaa Virk­ka­lan ja Siun­tion kaut­ta ran­ta­ra­dal­le. Ei tie­tys­ti pahem­min auta tämän päi­vän pen­de­löi­jiä, mut­ta voi­si olla perus­te pitää Y‑junan reit­ti nykyisellään.

  22. Jotain tar­vit­si­si tosi­aan teh­dä sil­le, että kan­sa­lai­set käy­vät töis­sä. Rat­kai­su ei ole muut­taa työ­pai­kan vie­reen kos­ka työ­pai­kal­le ei ole min­kään­lais­ta vel­voi­tet­ta työl­lis­tää nimet­ty­jä kan­sa­lai­sia. Työn­te­ko on tämän­päi­vän Suo­mes­sa ongel­ma? Ote­taan esi­mer­kik­si työn­te­ko pois ja moni luo­puu yksi­tyi­sau­toi­lus­ta. Rat­kai­su ei vai­kut­tai­si ole­van myös­kään aset­tu­mi­nen yhteen kun­taan. Köy­hyys ja pää­oman sitou­tu­mi­nen omaan kotiin. Muut maat mene­vät vau­rau­des­sa ohi. Slo­ve­nian kans­sa kisail­laan täl­lä haavaa.

  23. Ennen kuin Siun­tio suos­tuu kus­tan­ta­maan tap­piot itse, ole­tan hei­dän valeh­te­le­van väit­täes­sään, että se oli­si hin­tan­sa arvoista.

  24. Ehdot­to­mas­ti pitää lopet­taa näil­lä sato­jen mat­kus­ta­jien mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä, jois­sa on lisäk­si 11 euroa per mat­ka tukea. Mitä siun­tio­lai­set oikein ajat­te­le­vat ja mik­si täl­lai­siin lil­lu­kan­var­siin edes kiin­ni­te­tään huomiota?

    Kaik­ki mah­dol­li­nen on myös teh­tä­vä Hki-Tur­ku-junayh­tey­den nopeut­ta­mi­sek­si. Täl­lä yhtey­del­lä on sen­tään kan­san­ta­lou­del­lis­ta merkitystä.

  25. Jos meil­lä oli­si nyt Espoon kau­pun­ki­ra­ta eli ran­ta­ra­ta 4‑raiteisena Espoon kes­kuk­seen asti, niin koko ran­ta­ra­dan lähi­lii­ken­tee­seen ei tar­vit­tai­si mui­ta kuin E ja U ‑junia. E Espoon kes­kuk­seen samoil­la vuo­ro­vä­leil­lä kuin A nyt, pysäh­tyen joka ase­mal­la ja U puo­len tun­nin välein Kirk­ko­num­mel­le, mut­ta jois­ta osa vuo­rois­ta jat­kaa Siun­tioon tai Kar­jaal­le pysäh­tyen samoi­la pai­koil­la kuin U nyt, mut­ta ohit­tan ase­mat Espoon kes­kuk­sen ja Lep­pä­vaa­ran välil­lä. Täl­lai­sia suun­ni­tel­mia var­maan on ollut, mut­ta sen kau­pun­ki­ra­dan vet­kut­te­lun vuok­si on nyt jou­dut­tu kar­si­maan lii­ko­ja junia pois jois­ta Y on se jon­ka kuor­mi­tus on epätasaisinta.

    Tie­tys­ti jos Han­gon radal­la­kin oli­si säh­köis­tys voi­si koko Han­gon lii­ken­ne hoi­taa säh­kö­lä­hi­ju­nal­la joka läh­tee Hel­sin­gis­tä asti, 2 tun­nin vuorovälillä.

    Mut­ta kos­ka val­tio on pitä­nyt mui­ta säköis­tys­hank­kei­ta tär­keäm­pi­nä kuten Kemi­jär­vi ja Vaa­sa niin län­si-Uusi­maa saa nyt nuol­la näppejään.

    Asias­ta toi­seen: Saa muu­ten näh­dä mil­lai­set vai­ku­tuk­set Volkswa­ge­nin pääs­tö­ju­pa­kal­la on suo­ma­lais­ten autoi­lu­kus­tan­nuk­siin., var­sin­kin nii­den jot­ka aja­vat sääs­tääk­sen työ­mat­ka­ku­lu­ja die­se­lil­lä. Jos on niin että Suo­meen­kin myy­dyis­sä autois­sa on moot­to­rien sää­tö­jä peu­ka­loi­tu ja pääs­töis­tä jou­du­taan tuöle­vai­suu­des­sa ilmoit­ta­maan kor­keam­pia luke­mia niin moni die­se­lin omis­ta­ja voi jou­tua pet­ty­mään kun vero­lap­pu tulee pos­ti­luu­kus­ta tai kun tulee auton vaih­don paik­ka eteen. Minä itse en ole kos­kaan usko­nut että 2 ton­nia pai­na­vas­sa Pas­sa­tis­sa CO2 pääs­töt oli­si­vat yhtä pie­net kuin jos­sain Toy­ota Yarik­ses­sa! Tie­dä vaik­ka täl­lä jupa­kal­la on seu­rauk­sia jopa juna­mat­kus­ta­mi­sen suo­sioon työmatkaliikenteessä!

  26. Loop:
    Käsit­tä­mä­tön­tä alue­po­li­tiik­kaa. Nur­mi­jär­vel­le­kö auto­jen varaan oma­ko­ti-ihmi­set halu­taan? Eikö radan var­res­sa ole ekologisempaa? 

    Olen jos­kus kuul­lut joi­den­kin väit­tä­vän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nik­ko­seu­tu­ja väl­te­tään muut­to­paik­ka­kun­ta­na sik­si että ruot­sin kie­len vai­ku­tus on niin suu­ri. Sin­ne muut­ta­vat lähin­nä Poh­jan­maan ja Turun­maan ruot­sin­kie­li­sel­tä alueil­ta ihmi­siä kun taas savo­lai­set, kar­ja­lai­set, kai­nuu­lai­set ja lap­pi­lai­set mie­lu­min valit­se­vat puh­taas­ti suo­men­kie­li­siä paik­ka­kun­tia kuten Vih­ti, Nur­mi­jär­vi, Tuusu­la ja Mäntsälä.

  27. Kus­tan­nus­ten arvioin­tiin voi käyt­tää lii­ken­ne­vi­ras­ton tilaa­maa juna­lii­ken­teen kus­tan­nus­mal­lia (Lii­ken­ne­vi­ras­ton tut­ki­muk­sia ja sel­vi­tyk­siä 15/2013) Mal­lit on tar­koi­tet­tu lii­ken­ne­hank­kei­den arvioin­tiin, joten tulos­ta ei kan­na­ta ottaan ihan sel­lai­se­naan, mut­ta koko­luok­ka on oikein. Eli juna­vuo­ron piden­tä­mi­nen Kirk­ko­num­mel­ta Siun­tioon kus­tan­taa noin 110 euroa suun­taan­sa (pää­oma­ku­lu­ja 27 euroa). Eli jos mat­kus­ta­jaa koh­den saa­tai­siin rahaa 5 euroa, niin 20 mat­kus­ta­jaa riit­täi­si teke­mään vuo­ros­ta kannattavan.

    Bus­si Siun­tios­ta Hel­sin­kinn taas kus­tan­taa ehkä jon­kin ver­ran alle 100 euroa. Eli jos junia kor­va­taan suo­ril­la bus­seil­la, niin sääs­töä ei juu­ri­kaan syn­ny ja jos yksit­täi­nen bus­si (45 paik­kaa) ei rii­tä kor­vaa­maan vuo­roa, niin men­nään jo tap­piol­le. Asia on vähän eri, jos Siun­tio­lai­sil­le tar­jot­tai­siin lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä Kirkkonummelle.

    Ohi­men­nen sanoen: samai­sen kus­tan­nus­mal­lin perus­teel­la koko väli Kirk­ko­num­mel­ta Kar­jaal­le teki­si 336 euroa vuo­roa kohden.

  28. R.Silfverberg: Olen jos­kus kuul­lut joi­den­kin väit­tä­vän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nik­ko­seu­tu­ja väl­te­tään muut­to­paik­ka­kun­ta­na sik­si että ruot­sin kie­len vai­ku­tus on niin suuri.

    Ei tuo aina­kaan Siun­tion väes­tö­ti­las­tois­sa eri­tyi­ses­ti näy. Jos­kus 30 vuot­ta sit­ten kie­li­suh­teet oli­vat 50–50, nyt ruot­sin­kie­lis­ten osuus on pai­nu­nut hip­pusen alle 30 pro­sent­tiin. Ruot­sin­kie­lis­ten luku­mää­rä on pysy­nyt kuta­kuin­kin sama­na, mut­ta suo­men­kie­li­siä on muut­ta­nut kuntaan.

  29. Vil­le Turu­nen:
    Kus­tan­nus­ten arvioin­tiin voi käyt­tää lii­ken­ne­vi­ras­ton tilaa­maa juna­lii­ken­teen kus­tan­nus­mal­lia (Lii­ken­ne­vi­ras­ton tut­ki­muk­sia ja sel­vi­tyk­siä 15/2013) Mal­lit on tar­koi­tet­tu lii­ken­ne­hank­kei­den arvioin­tiin, joten tulos­ta ei kan­na­ta ottaan ihan sel­lai­se­naan, mut­ta koko­luok­ka on oikein. Eli juna­vuo­ron piden­tä­mi­nen Kirk­ko­num­mel­ta Siun­tioon kus­tan­taa noin 110 euroa suun­taan­sa (pää­oma­ku­lu­ja 27 euroa). Eli jos mat­kus­ta­jaa koh­den saa­tai­siin rahaa 5 euroa, niin 20 mat­kus­ta­jaa riit­täi­si teke­mään vuo­ros­ta kannattavan.

    Bus­si Siun­tios­ta Hel­sin­kinn taas kus­tan­taa ehkä jon­kin ver­ran alle 100 euroa. Eli jos junia kor­va­taan suo­ril­la bus­seil­la, niin sääs­töä ei juu­ri­kaan syn­ny ja jos yksit­täi­nen bus­si (45 paik­kaa) ei rii­tä kor­vaa­maan vuo­roa, niin men­nään jo tap­piol­le. Asia on vähän eri, jos Siun­tio­lai­sil­le tar­jot­tai­siin lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä Kirkkonummelle.

    Ohi­men­nen sanoen: samai­sen kus­tan­nus­mal­lin perus­teel­la koko väli Kirk­ko­num­mel­ta Kar­jaal­le teki­si 336 euroa vuo­roa kohden.

    Mie­len­kiin­tois­ta. Pitäi­si­kö tuon 110 euroa/suunta kat­taa muut­tu­vat kus­tan­nuk­set, vai myös kiin­tei­tä kustannuksia?
    Yllä esit­tä­mäs­sä­ni las­kel­mas­sa arvioin, että hen­ki­lös­tö- ja ener­gia­ku­lu­ja tuli­si yhteen­sä noin 29 euroa/suunta. Ymmär­rän, että tähän tulee pääl­le jon­kin ver­ran kulu­ja kalus­ton ja radan kulu­mi­ses­ta, mut­ta sil­ti 110 euroa/suunta tun­tuu kovin suu­rel­ta arviolta.

  30. Empii­ris­tä havain­noin­tia Y‑junasta:

    Y Yhte­näi­syy­den Juna, Ystä­vyy­den Juna!

    Ostin lipun Kar­jaal­le kon­duk­töö­ril­tä I‑junassa mat­kal­la Hel­sin­gin Pää­rau­ta­tie­a­se­man suuntaan:
    “Vyö­hy­ke­lip­pu Aikui­nen *ABCDEFG* Voi­mas­sa 24.9.2015 16:03 Ei kel­paa kau­ko­lii­ken­teen junis­sa Hin­ta 12,40 Euroa (vero 1,13)”.

    Hin­ta oli­si sama, vaik­ka mat­kus­ta­ja tuli­si Len­toa­se­mal­ta taik­ka muul­la junal­la Rii­hi­mäel­tä. Tämä on koh­tuu­hin­tais­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että pitäi­si ensin mak­saa vii­si tai kym­me­nen euroa mat­kas­ta Pasi­laan ja sit­ten 24 euroa IC-junas­ta Karjaalle.

    Toi­saal­ta tämä on van­ha Sm2, 1970-luvun koti­mai­nen Val­met-Ström­berg, jon­ka pää­oma­ku­lut on aikaa sit­ten mak­set­tu. Junan pal­ve­lu- ja varus­te­ta­so on alem­pi kuin IC-junissa.

    Junas­sa ei ole tar­joi­lu­kär­ryä saa­ti ravin­to­la­vau­nua. Alko­ho­li­juo­mien naut­ti­mi­nen on sil­ti kiel­let­ty. IC-junis­sa omien alko­ho­li­juo­mien naut­ti­mi­sen kiel­toa perus­tel­laan sil­lä, että koko juna on annis­ke­lua­luet­ta. Tämä ei ole, mut­ta sil­ti on kiel­let­ty — epä­loo­gis­ta ver­rat­tu­na kal­liim­mas­sa junas­sa kuu­lu­tet­ta­vaan argumentaatioon.

    Tämä ei ole mata­la­lat­tiai­nen. Fil­la­ri­kou­kut, 3 kpl., sijait­se­vat junan Hel­sin­gin puo­lei­ses­sa pääs­sä, tie­dok­si Soi­nin­vaa­ral­le. Kesäi­sin fil­la­rei­ta voi olla enem­män jol­loin junan etei­set tuk­keu­tu­vat läpipääsemättömiksi.

    Mikä kom­men­toin­nin kan­nal­ta oleel­li­sem­paa, täs­sä ei ole mobii­li­lait­teen lataus­mah­dol­li­suut­ta ja datayh­teys on huo­noh­ko ja kat­ke­aa koko­naan juu­ri Siun­tios­sa, jos­sa juna aina sei­soo odot­ta­mas­sa Turus­ta vas­taan­tu­le­vaa IC-junaa. (Läh­dim­me juu­ri Kirk­ko­num­mel­ta, saa näh­dä kato­aa­ko kir­joi­tet­tu kom­ment­ti Siun­tion kat­kok­sen aika­na.) Tämä juna, etum­mai­nen yksik­kö, huo­juu ja täri­see, mikä ei ole epä­miel­lyt­tä­vää, mut­ta vai­keut­taa ja hidas­taa kom­men­toin­tia lait­teel­la (Lumia 830).

    Mat­kus­ta­jal­la on kui­ten­kin (vie­lä) mah­dol­li­suus vali­ta, mihin hän inves­toi. Myös vähä­va­rai­sil­la tulee olla mah­dol­li­suus liik­kua täl­lä var­sin laa­jal­la ja moni­muo­toi­sel­la alueella.

    (Nyt saa­vum­me Siun­tioon. Etum­mai­ses­ta osas­tos­ta jäi pois yksi nai­nen ja vain kak­si kou­lu­lais­ta. Yleen­sä nii­tä Siun­tioon mene­viä kou­lu­lai­sia on täl­lä vuo­rol­la enem­män. Täs­sä vai­hees­sa kat­sot­tiin mat­ka­li­put. Nyt odo­tam­me vas­taan­tu­le­vaa Tur­ku- Hel­sin­ki ‑junaa.)

    Nou­din tähän Y‑junaan etum­mai­seen junayk­sik­köön, nume­ro junan kyl­jes­sä 6097, Pasi­las­sa rai­teel­la 6 kel­lo 14:37. Tähän­kin aikaan etum­mai­ses­sa junayk­si­kös­sä, jos­sa yleen­sä on väl­jem­pää, rei­lus­ti yli puo­let, ehkä kak­si kol­mas­osaa istu­ma­pai­kois­ta oli käy­tös­sä. Lep­pä­vaa­ras­sa pois­tui yhtä pal­jon mat­kus­ta­jia kuin siel­tä nousi. Väki tie­tys­ti vähe­ni Masa­las­sa, Kirk­ko­num­mel­la ja Siun­tios­sa. Nyt Siun­tios­ta läh­dön jäl­keen­kin täs­sä osas­tos­sa on vie­lä vii­si mat­kus­ta­jaa kir­joit­ta­ja mukaan­lu­kien. Käyt­tö­as­te on koko­nai­suu­des­saan aivan koh­tuul­li­nen. Junil­la on kapa­si­teet­tia. Ei ole tar­koi­tus eikä ole mah­dol­lis­ta, että joka junas­sa joka istuin oli­si koko mat­kan varat­tu. Nämä pen­kit, tosin uusi­tut perus­kor­jauk­ses­sa, on jo moneen ker­taa maksettu.

    Nyt olem­me jo Inkoos­sa. Tääl­lä näkyy hep­po­ja lai­tu­mel­la. Havai­taan, että täs­sä junas­sa ja täl­lä lait­teel­la kir­joit­ta­mi­nen on äärim­mäi­sen hidas­ta. Jos teks­tin tuot­ta­mi­nen oli­si mak­set­tua palk­ka­työ­tä, kuten on ollut, täs­sä tun­tian­sio jäi­si aivan lii­an alhai­sek­si. Sit­ten kan­nat­tai­si inves­toi­da kun­non läp­pä­riin ja IC-junaan (Pen­do­li­no joka kul­kee lau­an­tai­sin, on taas sel­väs­ti ahtaam­pi ja sii­nä mie­les­sä huo­nom­pi. Ihmi­nen voi kui­ten­kin vali­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kehit­tä­mi­sen ja tule­vai­suu­den kan­nal­ta on tär­ke­ää säi­lyt­tää koh­tuu­hin­tai­set liikenneyhteydet.

    Lai­te tilt­ta­si Inkoo jäl­keen, mut­ta näkyy taas toimivan.

    Saa­vum­me Karjaalle.

  31. Har­ri Haan­pää: Ei tuo aina­kaan Siun­tion väes­tö­ti­las­tois­sa eri­tyi­ses­ti näy. Jos­kus 30 vuot­ta sit­ten kie­li­suh­teet oli­vat 50–50, nyt ruot­sin­kie­lis­ten osuus on pai­nu­nut hip­pusen alle 30 pro­sent­tiin. Ruot­sin­kie­lis­ten luku­mää­rä on pysy­nyt kuta­kuin­kin sama­na, mut­ta suo­men­kie­li­siä on muut­ta­nut kuntaan.

    En osaa ottaa kan­taa sii­hen, onko Rai­ner oikeas­sa vai ei. Mut­ta voi­si­han aja­tel­la niin­kin, että tuo mui­nai­nen 50–50 ei oli­si nyt 70–30 vaan vaik­ka­pa 90–10 ilman Rai­ne­rin mai­nit­se­maa suo­men­kie­lis­ten muuttonihkeyttä.

  32. Siun­tion kun­nan tuke­mia työ­mat­ka­lip­pu­ja voi ostaa 2.8.2014 alkaen Kar­jaan, Pasi­lan ja Hel­sin­gin asemilta
    Siun­tion kun­ta sub­ven­toi työ­mat­ka­lip­pu­jen kulu­ja siun­tio­lai­sil­le. Siun­tio­lai­set voi­vat ostaa työ­mat­ka­li­pun ja saa­da kun­ta­tuen esit­tä­mäl­lä koti­kun­ta­to­dis­tuk­sen Kar­jaan ja 2.8.2014 alkaen myös Pasi­lan ja Hel­sin­gin juna-ase­mil­ta. Pasi­lan ja Hel­sin­gin juna-ase­mat myön­tä­vät siis jat­kos­sa myös kun­ta­tu­kea, joh­tuen Kirk­ko­num­men ase­man sul­keu­tu­mi­ses­ta 1.8.2014 alkaen. Aiem­min siun­tio­lai­set ovat voi­neet saa­da kun­ta­tuen ainoas­taan Kar­jaan ja Kirk­ko­num­men juna-asemilta.

    Siun­tion kun­ta sub­ven­toi työ­mat­ka­lip­pu­jen kulu­ja siun­tio­lai­sil­le 10 pro­sen­tin kun­ta­tuel­la hei­dän ostaes­saan VR:n työ­mat­ka­lip­pu­ja Siun­tion ja pää­kau­pun­ki­seu­dun tai Turun väli­sil­le työ­mat­koil­le. Lipun voi ostaa 14 — 365 päi­vän ajan­jak­sol­le ja tuen saa­mi­sen ehto­na on että koti­kun­ta on Siun­tio. Sub­ven­toi­mal­la työ­mat­ka­lip­pu­jen kus­tan­nuk­sia, Siun­tion kun­ta kan­nus­taa asuk­kai­ta käyt­tä­mään jouk­ko­lii­ken­net­tä oman auton sijaan.

    1. Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­lai­si­aan kuin­ka pal­jon vain, mut­ta se ei pei­tä lii­ken­teen tap­pioi­ta. Pitäi­si mak­saa myös täs­tä lii­ken­neyh­tey­des­tä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

  33. Kuin­ka­ko­han pal­jon val­tio antaa rahaa täy­sin kan­nat­ta­mat­to­mien kau­ko­lii­ken­ne­vuo­ro­jen yllä­pi­toon. Siun­tio­lai­set ja inkoo­lai­set mah­tui­si­vat hyvin puo­li­tyh­jiin Ic-juniin ja voi­si­vat aut­taa nii­den saa­mis­ta kannattaviksi.
    Vr kui­ten­kin halu­aa kil­pail­la siel­lä, mis­sä on kova kil­pai­lu ja sik­si pai­net­ta hin­nan las­kuun. Luu­li­si, että täyt­tö­as­tet­ta nos­ta­mal­la muu­ta­man pysäh­dysp­si­kan lisää­mäl­lä voi­si nos­taa kan­nat­ta­vuut­ta. Koh­ta ihme­tel­lään, mis­sä mat­kus­ta­jat ovat, kun juna ei pysäh­dy mis­sään. Pää­asia, että pääs­tään nopeasti.

    Junan käyt­tä­jiä on pal­jon enem­män, kuin mat­kus­ta­ja­mää­rien kes­kiar­vo. Työs­sä­käy­vil­lä on etä­päi­viä, vuo­si­lo­mia, päi­viä, jol­loin Y- junan pit­kien vuo­ro­vä­lien takia ei voi mat­kus­taa Siun­tios­ta, sai­raus­lo­mia, osa- aikae­läk­kei­tä, työ­mat­ko­ja jne. Pen­de­löin­tiyh­tey­den tar­vit­see huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi mää­rä kuin 130 henkilöä. 

    Ja kuin­ka moni bus­si on täyn­nä pää­tea­se­mal­le saak­ka? Eikö jul­ki­sen lii­ken­teen idea ole juu­ri se, että kaik­ki eivät käy­tä koko matkaa?

  34. ELI SIUNTIO tukee työ­mat­ka­lai­si­aan aivan samalla
    tavoin kuin Hel­sin­ki­kin mak­sa­mal­la lipputukea.…
    lipun hin­nal­le joka on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin
    Hel­sin­gin seu­dun kk liput jois­sa mel­koi­nen veron­mak­sa­jien sub­ven­tio. Tähän ei Siun­tion kun­ta pys­ty joh­tuen mm sii­tä että siun­tion kun­ta on yksi pie­nim­mis­tä valtionosuussaajakunnista…

    Yllät­tä­vää havai­ta Soi­min­vaa­ran joukkoliikennekielteisyys .….

  35. TÄSSÄ SYY MIKSI SIUNTION EI KANNATA LIITTYÄ HSL:ÄÄN

    18.09.2015
    HSL ‑mak­sut kar­kaa­mas­sa käsis­tä Kirkkonummella
    KIRKKONUMMI
    Kirk­ko­num­men kun­nan Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne ‑kun­tayh­ty­mäl­le mak­sa­mat sub­ven­tio­mak­sut ovat kar­kaa­mas­sa käsistä.
    HSL:n toi­min­ta-alu­eel­la on käyn­nis­sä lukui­sia suu­ria infra­hank­kei­ta, mm. Län­si­met­ro. Suur­hank­kei­den kus­tan­nuk­set kas­vat­ta­vat HSL:n kus­tan­nus­me­ka­nis­min kaut­ta mer­kit­tä­väs­ti myös Kirk­ko­num­men kun­nan mak­sa­mia kun­tao­suuk­sia tule­vi­na vuosina.
    Jouk­ko­lii­ken­teen lisään­ty­nyt käyt­tö edel­lyt­tää riit­tä­viä inves­toin­te­ja jouk­ko­lii­ken­teen infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti pysäk­kia­luei­den kehit­tä­mi­nen on osoit­tau­tu­nut talou­del­li­ses­ti odot­ta­mat­to­man haastavaksi.
    HSL:n talous­ar­vion mukai­nen HSL:n kun­tao­suu­den koko­nais­mää­rä on vuon­na 2016 7,779 M€, mikä nos­taa kun­tao­suut­ta vuo­teen 2015 näh­den 759 000 €. Vuon­na 2016 Kirk­ko­num­men mak­sa­ma sub­ven­tio-osuus kas­vaa toden­nä­köi­ses­ti yli 50 pro­sen­tin tavoi­te­mak­si­min jopa 53,4 prosenttiin.
    Kun­tao­suu­den ja sub­ven­tion mää­rään voi­daan vai­kut­taa lähin­nä HSL:n lin­jo­jen tiheyt­tä ja mää­rää muut­ta­mal­la, lip­pu­jen hin­ta­muu­tok­sin sekä HSL:n meno­ja pienentämällä.
    Kirk­ko­num­men kun­nan­hal­li­tus onkin 24.8. anta­nut HSL:n toi­min­ta-ja talous­suun­ni­tel­mas­ta 2016–2019 lausun­non, jos­sa edel­ly­te­tään mm. sub­ven­tio-osuu­den pitä­mis­tä 50%:n alla sekä HSL:n kulu­jen kar­si­mis­ta. Vuo­den 2015 aika­na HSL:n lin­joi­hin teh­tiin jo muu­tok­siä kus­tan­nus­ten vähentämiseksi.
    HSL kil­pai­lut­taa ja hank­kii Kirk­ko­num­men kun­nan tar­vit­se­mat jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut, joi­hin liit­ty­vät sopi­muk­set näin ollen ovat HSL:n ja lii­ken­nöit­si­jöi­den välisiä.

    1. Jusswi. Jos sikun­tio­lais­ten ei kan­na­ta mak­saa omas­ta junayh­tey­des­tään, kenen sii­tä pitäi­si mak­saa? Marsilaisten?

  36. TÄSSÄHÄN NE SIUNTION BUSSIVUOROT SITTEN HESAAN OVAT

    08:00—09:30
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoa­se­ma, Kamppi
    1h 30min

    14:30—16:05
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoa­se­ma, Kamppi

    15:50—17:10
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoa­se­ma, Kamppi

    REPIKÄÄ TÄSTÄ TE PILALLE HEMMOITELLUT STADILAISET

  37. ja kirkkonummelle..osa jat­kaa hesaan

    07:00—07:40
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    40min

    08:00—08:35
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    35min

    08:55—09:30
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    35min
    U
    14:30—15:10
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    40min
    U
    15:50—16:15
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    25min

  38. Har­ri Haan­pää:

    Kun näet kau­ko­ju­nat eivät kui­ten­kaan pysy aika­tau­luis­saan, ne pys­ty­vät parem­min aja­maan aika­tau­lu­jaan kiin­ni, jos ei ole pai­kal­lis­ju­nia edes­sä. Siten toteu­tu­nut kes­ki­mää­ri­nen mat­ka-aika voi­si jopa lyhen­tyä, tai aina­kin mat­ka-ajan varians­si voi­si pienentyä.

    Itse asias­sa täs­sä on ihan sel­keä int­res­si­ris­ti­rii­ta näh­tä­vis­sä pai­kal­lis­lii­ken­teen ja kau­ko­lii­ken­teen välil­lä. On vähän han­ka­laa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella.

    Eikös se ole juu­ri toi­sin­päin, myö­häs­te­le­vät kau­ko­ju­nat blok­kaa­vat lähijunia.

    Siun­tion tai­tai­si olla vii­sain­ta välit­tö­mäs­ti aloit­taa neu­vot­te­lut joi­den­kin U‑junien mat­kan jat­ka­mi­ses­ta Siun­tioon. Kirk­ko­num­men ja Siun­tion välil­lä ole­vat mai­to­lai­tu­rit voi­si jät­tää väliin mat­ka-ajan nopeut­ta­mi­sek­si, eikä juna sil­loin oli­si myös­kään kau­ko­lii­ken­teen tukkeena.

    Vähän pidem­mäl­lä tule­vai­suu­des­sa, kun ELSa-rata on val­mis, voi­si lähi­ju­nat jat­kaa taas Kar­jaal­le asti.

  39. Siun­tion mak­sut ovat tär­keä näkö­koh­ta. Jos kuvioon ote­taan His­ta ja alku­tai­vat Turun radal­le niin oisi ter­veem­pi tilanne.

  40. EKK: Mie­len­kiin­tois­ta. Pitäi­si­kö tuon 110 euroa/suunta kat­taa muut­tu­vat kus­tan­nuk­set, vai myös kiin­tei­tä kustannuksia?
    Yllä esit­tä­mäs­sä­ni las­kel­mas­sa arvioin, että hen­ki­lös­tö- ja ener­gia­ku­lu­ja tuli­si yhteen­sä noin 29 euroa/suunta. Ymmär­rän, että tähän tulee pääl­le jon­kin ver­ran kulu­ja kalus­ton ja radan kulu­mi­ses­ta, mut­ta sil­ti 110 euroa/suunta tun­tuu kovin suu­rel­ta arviolta.

    Tar­koi­tus on, että tuo luku pitää sisäl­lään aivan kai­ken kalus­ton kuo­le­tuk­ses­ta ja huol­los­ta sii­vouk­seen ja rata­mak­sui­hin. Ja hal­lin­to sekä muut yleis­kus­tan­nuk­set pääl­le, 15 % lisää. Siis mar­gi­naa­li­kus­tan­nus, kun Kirk­ko­num­mel­le kul­ke­vaa junaa jat­ke­taan Siun­tioon, voi olla sel­väs­ti pie­nem­pi­kin: se riip­puu pit­käl­ti sii­tä, mikä vai­ku­tus kalus­to­kier­toon oli­si. Hyväl­lä tuu­ril­la mar­gi­naa­li­kus­tan­nus voi rajoit­tua säh­kön hin­taan. Tuo doku­ment­ti löy­tyy myös netis­tä, kan­nat­taa ilman muu­ta vil­kais­ta, jos aihe kiinnostaa.

  41. Daniel Feder­ley: En osaa ottaa kan­taa sii­hen, onko Rai­ner oikeas­sa vai ei. Mut­ta voi­si­han aja­tel­la niin­kin, että tuo mui­nai­nen 50–50 ei oli­si nyt 70–30 vaan vaik­ka­pa 90–10 ilman Rai­ne­rin mai­nit­se­maa suo­men­kie­lis­ten muuttonihkeyttä. 

    Noin minä päät­te­lin ja olen kuul­lut­kin erään tur­ku­lai­sen (suo­men­kie­li­sen) sano­neen että ne suo­men­kie­li­set jot­ka Siun­tioon ja Kirk­ko­num­mel­le muut­ta­vat ovat aika monas­ti tur­ku­lai­sia kos­ka heil­le ruot­sin kie­len kuu­lu­mi­nen tai asioi­mi­nen jos­sain ruot­sik­si ei tuo­ta ongel­mia. Poh­jois-Van­taal­la jos­sa olen asu­nut taas ei voi­nut vält­tää kuu­le­mas­ta “mie ja sie” vähän joka puolella.

    Tämä on minun joh­to­pää­tök­se­ni, mut­ta jos ver­taa miten pal­jon hitaam­min pie­net ran­nik­ko­paik­ka­kun­nat ovat kas­va­neet sekä pk-seu­dun län­si että itä­puo­lel­la ver­rat­tu­na sisä­maan paik­ka­kun­tiin niin en ihmettele.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? Tosin se vaa­ti­si perus­ta­mis­so­pi­muk­sen muuttamista.

    Siun­tion käyt­tä­jä­mää­rä on 265 joi­den­kin tie­to­jen mukaan, 370 tois­ten. Ja per juna tosi­aan­kin enem­män kuin esim. Kirk­ko­num­men, kuten Har­ri kir­joit­taa. Knum­mi mak­saa Y‑junasta, ( ja käsit­tääk­se­ni ei HSL:lle, mjut­ta tämä pitää tar­kis­taa) ja Siun­tio mak­saa var­maan myös.

  43. Odot­te­lin­kin jo Soi­nin­vaa­ral­ta täl­lais­ta kom­ment­tia. Soi­nin­vaa­ra on tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen vank­ka kan­nat­ta­ja, ja näkee hajaa­su­tuk­sen ja myös Espoon ole­van Hel­sin­gin kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den kulut­ta­jia, jot­ka eivät mie­lel­lään osal­lis­tu kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen. HSL:n ja VR:n suh­de on, että VR tie­naa 1/3 osan vuo­tui­ses­ta voii­tos­ta HSL:n han­kin­noil­la. Sik­si VR:n pulus­ta­mi­nen on hänel­tä vir­he. HSL:ään liit­ty­mi­nen oli­si met­ro­po­lia­jat­te­lun kan­nal­ta Siun­tiol­le hyväk­si. Mut­ta HSL:n sopi­muk­set VR:n kans­sa tuli­si saa­da ensik­si vähin­tään 15% alas nykyi­ses­tä tasosta.

    1. Odot­te­lin­kin jo Soi­nin­vaa­ral­ta täl­lais­ta kom­ment­tia. Soi­nin­vaa­ra on tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen vank­ka kan­nat­ta­ja, ja näkee hajaa­su­tuk­sen ja myös Espoon ole­van Hel­sin­gin kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den kulut­ta­jia, jot­ka eivät mie­lel­lään osal­lis­tu kus­tan­nus­ten kattamiseen. 

      Voi­sit­ko vie­lä ker­toa, kenen pitäi­si Siun­tion junayh­tey­des­tä maksaa?

  44. Näkö­kul­ma: erääl­lä taval­la täs­sä on kyse pal­ve­lu­lu­pauk­ses­ta ja sen pet­tä­mi­ses­tä. Mikä tahan­sa toi­mi­va pal­ve­lu joka hyö­dyt­tää asuk­kai­ta, hou­kut­te­lee valit­se­maan asun­non lähel­le sitä. Myy­jä ja osta­ja otta­vat tämän pal­ve­lun huo­mioon hin­nas­sa ja kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukai­ses­ti hin­nat nouse­vat. Mut­ta osta­ja suos­tuu tähän ja on tyy­ty­väi­nen, kos­ka asu­mi­nen + pal­ve­lu­tar­jon­ta ovat edel­leen “hin­tan­sa väärtti”. 

    Nyt nopea ja yllät­tä pal­ve­lun leik­kaa­mi­nen tar­koit­taa, että huo­mat­ta­va mää­rä kiin­teis­tö­jä menet­tää arvon­sa. Täs­sä siis sosia­li­soi­daan osa kiin­teis­tö­jen arvos­ta. Ei ihme, että tämä nos­tat­taa tunteita. 

    Onko tähän rat­kai­sua? On. Kiin­teis­tö­ve­ro pitäi­si mää­rit­tää sen mukaan, kuin­ka pal­jon pal­ve­lui­ta on lähel­lä. Vero­tus ilman pal­ve­lui­ta on riis­toa. Ja lisäk­si täl­lai­sel­la vaih­tu­val­la kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­tai­siin myös tais­tel­la asiat­to­mia kiin­teis­tö­kei­not­te­lu­ja vas­taan, kun ns. wind-fall voi­tot hyö­dyt­täi­si­vät myös kun­taa, joka näi­tä pal­ve­lui­ta toi­mit­taa tai subventoi.

  45. Kar­jaan radan lähi­lii­ken­net­tä pitäi­si kehit­tää eikä ajaa alas. Nykyi­set kuusi päi­vit­täis­tä yhteyt­tä eivät kus­tan­nuk­sil­laan maa­ta kaa­da, mut­ta tar­joa­vat sil­ti sie­det­tä­vät yhtey­det Siun­tios­ta, Inkoos­ta ja Karjaalta. 

    Lähi­lii­ken­ne, ääri­päi­nään Rii­hi­mä­ki ja Kar­jaa, muo­dos­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun rai­de­lii­ken­teen run­gon. Radan­var­ren aluei­ta tuli­si­kin päin­vas­toin kehit­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun työs­sä­käyn­tia­lu­ee­na. Tähän ovat myös alu­een kun­nat kaa­voi­tuk­ses­sa varautuneet.

    Jos kan­nat­ta­mat­to­maan Pisa­ra-rataan löy­tyy mil­jar­di euroa, niin Kar­jaan vähäi­sen lähi­lii­ken­teen säi­lyt­tä­mi­nen ei aina­kaan voi hin­taan­sa kaa­tua. VR:n mah­dol­li­sia mui­ta int­res­se­jä taas ei pidä edis­tää mat­kus­ta­jien kustannuksella.

  46. Mik­si ei mat­kus­te­ta? Junal­la liik­kuu vain opis­ke­li­jat ja työ­mat­ka­lai­set radan var­res­sa. Itsel­le­ni juna ei ole kos­kaan (30v. aika­na) ollut jär­ke­vä vaih­toeh­to. VR+HSL on ihan lii­an kal­lis ja han­ka­la vaih­toeh­to. Mat­kus­ta­ja­mää­rät kas­vai­si, jos ker­ta­li­pun hin­ta oli­si koh­tuul­li­nen. Siis edul­li­sem­pi kuin polt­toai­ne­kus­tan­nus. (Siun­tios­sa kai­kil­la on auto. On olta­va) “Juop­po­ju­na” oli­si myös tär­keä. Nyt kukaan ei läh­de Siun­tios­ta illan­viet­toon tai voi tie­tys­ti läh­teä, mut­ta ei pää­se takaisin.
    Rahoi­tus saa­daan, kun teh­dään vero­pa­ra­tii­si kik­kai­lu lait­to­mak­si. Hal­li­tuk­ses­sa on sii­hen riit­tä­vä asiantuntemus.

  47. Lau­ri Rai­ta­suo:

    Her­ra Soi­nin­vaa­ra, arvos­tan suu­res­ti miet­tei­tän­ne. Onko “130 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä” arvio vai perus­tuu­ko tämä tilas­toon? Kes­ki­mää­räi­nen arvio jo pel­käs­tään toi­mi­jan puo­lel­ta on noin 250…260.
    Käyt­tä­jien oman las­ken­nan mukaan arke­na yhtä juna­vuo­roa koh­den per suun­ta nousee 50…70. Kus­tan­nuk­sen tasa­pai­not­ta­mi­nen on teh­tä­vä Y‑junan osal­ta. Suo­mes­sa on pal­jon pal­ve­lu­ja, joi­ta “mak­sa­vat joku muu”. Tuli­si­ko nämä pal­ve­lut myös lakkauttaa?

    Kii­tos.

  48. Sinän­sä mie­len­kiin­tois­ta, että vie­lä vii­me vuon­na VR:lle oli­si ran­ta­ra­dan kehit­tä­mis­toi­men­pi­tee­nä riit­tä­nyt Y‑junan päät­tä­mi­nen Siun­tioon ja samal­la lähi­lii­ken­ne­tar­jon­nan lopet­ta­mis­ta Inkoon sei­sak­keel­la ja Kar­jaan ase­mal­la. Perus­te­lu­na oli että Inkoos­sa ei ole kas­vu­nä­ky­miä, eikä radan lähei­syy­teen ole Inkoos­sa tulos­sa kaa­voi­tus­ta, toi­sin kuin on ollut Siun­tios­sa vii­me vuosina:

    https://vrleaks.files.wordpress.com/2014/01/lahiliikennetarjonnan_kehittaminen_paaradalla_ja_rantaradalla_21‑1–2014.pdf

    On var­sin karua, että nyt yhtäk­kiä sit­ten myös juna­lii­ken­teen varaan kes­tä­vän kehi­tyk­sen opein vii­me vuo­det kaa­voit­ta­neen Siun­tion asuk­kail­ta vie­dään junayh­teys ilman mitään ennak­ko­va­roi­tus­ta. Jos y‑junan lak­kaut­ta­mi­nen oli­si ollut suun­ni­tel­mis­sa jo aiem­min, ei Siun­tion ase­man kupee­seen oli­si vii­me vuo­si­na raken­net­tu var­mas­ti lainkaan.

  49. Mie­les­tä­ni sinun logii­kal­la kaik­kien HSL-alu­eel­le tule­vien junien ja bus­sien tuli­si mak­saa HSL:lle. Tämä var­mas­ti oli­si jos­sain mää­rin oikeu­den­mu­kais­ta, mut­ta en usko, että tur­ku­lai­set, tam­pe­re­lai­set tai oulu­lai­set halua­vat tukea Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­net­tä. Siun­tio­lai­set osal­lis­tu­va kus­tan­nuk­siin mak­sa­mal­la suo­raan VRl­le ja ne, jot­ka tar­vit­se­vat HSL-alu­een lip­pua, mak­sa­vat sii­tä enem­män kui HSL- kun­tien asukkaat.

    Vero­jen muo­dos­sa ihmi­set mak­sa­vat aina myös niis­tä pal­ve­luis­ta, joi­ta he eivät itse tarvitse.

    Olet­ko sinä pet­ty­nyt HSL: n neu­vot­te­le­miin sopi­muk­siin, vai mis­tä täs­sä on kysymys?

    1. Ei tar­vit­se mak­saa HSL:lle, mut­ta pitäi­si ehkä mak­saa VR:lle. HSL ei lii­ken­nöi junia. Eikä ulko­puo­lel­ta tule­vien bus­sien tar­vit­se mak­saa HSL:lle, kun­han mat­kus­ta­jat mak­sa­vat niin pal­jon, että bus­si kulkee.

  50. Tämän Y‑junataiston alet­tua aktii­vi­set siun­tio­lai­set ovat kir­jan­neet ylös ase­man käyt­tä­jä­mää­riä. Noin vii­kon aika­na on muo­dos­tu­nut käsi­tys, että siun­tio­lai­set teke­vät Y‑junalla päi­väs­sä noin 400 matkaa.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi­sit­ko vie­lä ker­toa, kenen pitäi­si Siun­tion junayh­tey­des­tä maksaa? 

    Siun­tio­lai­set mak­sa­vat jo nyt mat­ka­lip­pu­jen hin­nas­sa mat­kan­sa. Jos se on lii­an vähän, voi­si hin­taa nos­taa hie­man. kipu­ra­ja kuu­kausi­li­pun hin­nal­le kuvit­te­li­sin ole­van se mitä mak­saa bus­sil­la kul­ke­mi­nen vas­taa­va mat­ka. Siun­tio-Hki juna­mat­ka mak­saa kuu­kau­des­sa nyt 157 €. Bus­sil­la vas­taa­va työ­mat­ka­pen­de­löin­ti (40 km) mak­saa 208 €/44 mat­kaa, tai HSL 3 vyö­hyk­keen kuu­kausi­lip­pu mak­saa ei-HSL ‑alu­een asu­kaal­le 206 €. 

    Eli jos junan kuu­kausi­li­pun hin­ta nousi­si 200 €:oon (se osuus mikä VR:n on saa­ta­va) niin kuvit­te­li­sin että VR:n kan­nat­tai­si ajaa aina­kin muu­ta­ma juna päi­väs­sä Siun­tioon. Siun­tion kun­ta voi­si sub­ven­toi­da sit­ten halua­mal­laan sum­mal­la että hin­ta pysyi­si koh­tuul­li­se­na. Jos juna ei jat­ka Kar­jaal­le asti niin eril­lis­tä Y‑junaa ei tar­vi­ta vaan juna oli­si joko S‑juna joka jat­kaa Siun­tioon tai IC-juna joka pysäh­tyy Siuntiossa.

    1. Jos tuo 110 €/sivu pitää paik­kan­sa (VR var­maan­kin sanoo, ettei rii­tä) noi­den 130 päi­vit­täi­sen käyt­tä­jän pitäi­si mak­saa noin 300 €/kk. Vähän sii­nä oli­si tar­vet­ta kuntaosuudelle.

  52. Kenel­le kau­ko­ju­nan käyt­tä­jät mak­sa­vat. Itse luu­lin mak­sa­va­ni VRl­le lipun hin­nan kaut­ta. Mik­si kun­nan pitäi­si mak­saa myös?

    1. Kun­ta mak­saa HSL alu­eel­la VR:lle yhtä pal­jon kuin mat­kus­ta­jat, jot­ta junat kul­ki­si­vat. Nyt VR lak­kaut­taa ne lin­jat, jois­sa mat­kus­ta­jat eivät mak­sa niin pal­jon, että junaa kan­nat­taa ajaa, eikä sekään tun­nu tyydyttävän.

  53. Vil­le Hur­ma­lai­nen:
    Nyt nopea ja yllät­tä pal­ve­lun leik­kaa­mi­nen tar­koit­taa, että huo­mat­ta­va mää­rä kiin­teis­tö­jä menet­tää arvonsa.

    Siun­tios­sa on noin 6000 asu­kas­ta, jois­ta noin 3900 on 16–64 vuo­tias­ta ja heis­tä vain 100…200 käyt­tää junaa. 

    Miten ihmees­sä tämä poruk­ka pys­tyy romaut­ta­maan hinnat?

  54. Lau­ri Rai­ta­suo:Suo­mes­sa on pal­jon pal­ve­lu­ja, joi­ta “mak­sa­vat joku muu”. Tuli­si­ko nämä pal­ve­lut myös lakkauttaa?

    Mah­dol­li­suuk­sien mukaan pitäi­si pyr­kiä sii­hen, että joko käyt­tä­jä mak­saa tai sit­ten ne lopetetaan.

  55. Annet­ta­koon Brian Sou­te­ril­le ne rei­tit, joi­ta VR:n ei kan­na­ta liikennöidä.

  56. LUEPAS Osmo edel­lä ole­va Vil­le Turusen kom­ment­ti juna­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­ta.…. eli mis­tä pitäi­si siis vie­lä mak­saa ??? van­hois­ta junanvaunuistako.….

    Me mak­sam­me jo riit­tä­väs­ti kor­kean vero­äy­rin muo­dos­sa niis­tä­kin sadois­ta mene­te­tyis­tä työ­pai­kois­ta joi­ta mm val­tio­val­lan toi­mes­ta on parin vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aika­na siirr­ret­ty pääkaupunkiseudulle…

    Ja mak­sam­me val­tion­ve­ro­tuk­sen kaut­ta myös niis­tä talou­del­li­sis­ta huk­kain­ves­toin­neis­ta joi­ta euroo­pan pie­nim­pään met­ro­pää­kau­pun­kiin on teh­ty vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aikana. 

    479836”>Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­lai­si­aan kuin­ka pal­jon vain, mut­ta se ei pei­tä lii­ken­teen tap­pioi­ta. Pitäi­si mak­saa myös täs­tä lii­ken­neyh­tey­des­tä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

    1. Tuo­hon Turusen vies­tiin minä­kin perus­tin las­kel­ma­ni. Hänen mukaan­sa yksi vuo­ro mak­saa 110 €. Jos sii­nä on 20 mat­kus­ta­jaa, hei­dän pitäi­si mak­saa yhdes­tä mat­kas­ta 5,50 euroa. Kuu­kausi­ko­re­tin hin­nak­si tuli­si 4€4 x 5,50 = 231€. Sil­lä pää­si­si siis Kirk­ko­num­mel­le. Minun las­kel­ma­ni 300 euros­ta oli aika hem­peä­mie­li­nen sen suh­teen, miten lop­pu­mat­ka maksetaan.

  57. Jos lip­pu­ja Tur­kuun myy­dään hin­taan 5–40 euroa ja mat­ka kui­ten­kin monin­ker­tai­nen Siun­tioon näh­den, niin kuka ne liput rahoit­taa? Kan­nat­taa­ko val­tion rahoil­la tukea epä­ter­vet­tä kilpailua?

    Jos junien käyt­tö­as­te saa­tai­siin nos­tet­tua ja juna poi­mi­si kyy­tiin myös siun­ti­lai­set ja inkoo­lai­set, kom­pen­soi­tui­si tap­pio osit­tain lipputuloilla. 

    Perus­ky­sy­mys on siis, mik­si kau­ko­ju­na­mat­kus­tus­ta tue­taan työs­sä­käyn­tia­lu­een juna­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sel­la. Sama kai kes­tää­kö mat­ka 2 tun­tia vai 2 tun­tia ja vii­si minuuttia.

    1. Junan suo­sio riip­puu todel­la jyr­käs­ti nopeu­des­ta. Tam­pe­reel­le junaa käy­te­tään pal­jon enem­män kuin Tur­kuun ja Kot­kaan tus­kin lain­kaan. Turun yhteys tuot­taa ymmär­tääk­se­ni voit­toa, joten ei sitä tue­ta. VR:n on pak­ko alen­taa kau­ko­lii­ken­teen hin­to­ja, kos­ka bus­si vie muu­ten matkustajat.

  58. Voi­sit­ko Osmo sel­ven­tää minul­le miten kun­nan pitää mak­saa Y‑junasta mut­ta ei inter-city junas­ta Tuli täs­sä täl­lai­nen aja­tus että eihän minis­te­rit­kään hoi­da asio­ta kun­nol­la jos estä­vät työssäkäynnin!Pitääkö heil­tä­kin puo­lit­ta palkka?

    1. Minus­ta mei­dän pitäi­si men­nä sii­hen, että juna­li­put vas­taa­vat hin­nal­taan mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia, jol­loin oli­si luon­nol­lis­ta las­kut­taa rau­ta­tie­paik­ka­kun­tia yhtey­den ole­mas­sa olos­ta. Nyt useim­mat Interci­ty­ju­nat tuot­ta­vat voit­toa, joten tar­vet­ta tap­pioi­den peit­tä­mi­seen ei ole. Ne tap­pio­ta tuot­ta­vat BVR näyt­tää aiko­van lopettaa.
      Len­to­yh­teyk­sis­tä monet kau­pun­git maksavat.

  59. R.Silfverberg: Olen jos­kus kuul­lut joi­den­kin väit­tä­vän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nik­ko­seu­tu­ja väl­te­tään muut­to­paik­ka­kun­ta­na sik­si että ruot­sin kie­len vai­ku­tus on niin suu­ri. Sin­ne muut­ta­vat lähin­nä Poh­jan­maan ja Turun­maan ruot­sin­kie­li­sel­tä alueil­ta ihmi­siä kun taas savo­lai­set, kar­ja­lai­set, kai­nuu­lai­set ja lap­pi­lai­set mie­lu­min valit­se­vat puh­taas­ti suo­men­kie­li­siä paik­ka­kun­tia kuten Vih­ti, Nur­mi­jär­vi, Tuusu­la ja Mäntsälä.

    </blockquote

    Tai­taa olla enewm­män luu­loa. Sem­min­kin kun ruot­sin­kie­li­set ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­tän­nös­sä kak­si­kie­li­siä. Monet niin kak­si­kie­li­siä, että puhu­vat luon­te­vaa puhekieltä.

  60. JY:
    Pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä paras kuvio on oiko­ra­ta Hel­sin­ki-Tur­ku. Kau­pun­ki­ra­ta Veik­ko­laan, Num­me­laan ja Loh­jal­le, jos­ta se voi­si jat­kaa Virk­ka­lan ja Siun­tion kaut­ta ran­ta­ra­dal­le. Ei tie­tys­ti pahem­min auta tämän päi­vän pen­de­löi­jiä, mut­ta voi­si olla perus­te pitää Y‑junan reit­ti nykyisellään.

    Las­ke­kaaa ker­ran kun­nol­la eikä vain toivejattelulla,onko eLSA-rata kan­nat­ta­va. Se muu­ten lyh­ne­täi­si mat­ka-aikaa Hgis­tä Tur­kuun ½ tunnilla.

    1. Alun perin Elsa rata oli­si mak­sa­nut puo­let sii­tä, mitä mak­soi Ran­ta­ra­dan perus­kor­jaa­mi­nen suu­rem­pia nopeuk­sia var­ten. Jos tämä sääs­tö oli­si teh­ty, mat­ka Hki-Tur­ku oli­si puo­li tun­tia lyhyem­pi, Loh­ja oli­si kas­va­va kau­pun­ki ja oli­si tilaa kun­nol­li­sel­le pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­teel­le ran­ta­ra­dal­la. Kar­jaa-Salo ‑rata oli­si var­maan­kin jää­nyt vähäl­le käy­töl­le, kos­ka sen perus­kor­jaa­mi­nen nopeam­mak­si nime­no­maan oli kallis.

  61. Koko kes­kus­te­lu on aika absur­dia, kos­ka tilan­ne nyt vain on niin, että tyh­jän junan lii­kut­ta­mi­nen mak­saa suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin täy­den. Sama kos­kee bus­se­ja ja rai­tio­vau­nu­ja. Ja myös hen­ki­lö­au­toa. Osmo var­maan käyt­täi­si hie­noa sanaa “mar­gi­naa­li­kus­tan­nus”.

    Tuol­lai­nen jyvit­tä­mi­nen sit­ten joh­taa kai­ken­lai­seen epä­mu­ka­vuu­teen, kuten vit­tui­luun kesä- ja tal­viai­ka­tau­luil­la ja lii­ken­neyh­tey­den katoa­mi­seen, kos­ka joku nyt on las­kes­kel­lut, että len­to­kent­tä­bus­sia 615 nyt vain ei tarvita.

  62. Mark­ku af Heur­lin:
    Tai­taa olla enewm­män luu­loa. Sem­min­kin kun ruot­sin­kie­li­set ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­tän­nös­sä kak­si­kie­li­siä. Monet niin kak­si­kie­li­siä, että puhu­vat luon­te­vaa puhekieltä. 

    Siun­tio ei ole PK-seu­tua. Siel­lä pai­kal­li­set puhu­vat mur­re­ruot­sia ja var­sin­kin van­hem­mat ihmi­set eivät osaa eri­tyi­sen hyvin suomea.

    Tar­koi­tin tie­ten­kin nii­tä ete­lään muut­ta­jia jot­ka nime­no­maan halua­vat ok-taloon kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­le. Heil­le jot­ka halua­vat Sta­diin ei kie­li­asioil­la lie­ne mer­ki­tys­tä kos­ka kaik­kia kie­liä löytyy.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Junan suo­sio riip­puu todel­la jyr­käs­ti nopeu­des­ta. Tam­pe­reel­le junaa käy­te­tään pal­jon enem­män kuin Tur­kuun ja Kot­kaan tus­kin lain­kaan. Turun yhteys tuot­taa ymmär­tääk­se­ni voit­toa, joten ei sitä tue­ta. VR:n on pak­ko alen­taa kau­ko­lii­ken­teen hin­to­ja, kos­ka bus­si vie muu­ten matkustajat. 

    Tam­pe­reen junien mat­kus­ta­jis­ta osa jat­kaa Poh­jan­maal­le tai kes­ki-Suo­meen. Jos rata päät­tyi­si Tam­pe­reel­le niin mat­kus­ta­jia oli­si vähem­män. Toi­saal­ta Tam­pe­reel­ta on aina pen­de­löi­ty Hel­sin­kiin enem­män kuin Turus­ta. Täy­tyy muis­taa että nykyi­sen­kal­tai­nen nopea juna­lii­ken­ne Tur­kuun alkoi vas­ta 1990-luvun lopul­la. Ennen sitä juna ei ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen sen enem­pää pen­de­löi­jil­le kuin salk­ku­mie­hil­le ja naisille.

    ELSA-rataan ei kukaan tosis­saan usko­nut 1970-luvul­la, se ei kaa­tu­nut län­si-Uuden­maan RKP:läisten vas­tus­tuk­seen, vaan autoi­lun, len­tä­mi­sen ja bus­sil­la mat­kus­ta­mi­sen ihan­noin­ti sen ajan Lii­ken­ne­mi­nis­te­riös­sä ja lii­ken­nea­lan asian­tun­ti­joi­den jou­kos­sa kaa­toi sen. Ei kukaan usko­nut mihin­kään itä­suun­nan oikorataankaan.

    1. Elsa-radas­ta oli teh­ty pit­käl­le mene­vät suun­ni­tel­mat ja se oli jopa mer­kit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epä­rea­lis­ti­nen ollut, pan­tiin­han huo­nom­paan rataan enem­män rahaa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kehno+taloustilanne+saa+suomalaisnuoret+lykkaamaan+paatoksia/a2326003

    Jos pidäm­me oma­ko­ti­ta­loa kehys­kun­nas­sa kari­ka­tyy­ri­na itse­näis­ty­nees­tä ja omil­laan toi­meen­tu­le­vas­ta nuo­res­ta lap­si­per­hees­tä. (Tämä­hän sal­lii täy­sin kou­ral­li­sen mui­ta­kin lap­si­per­hei­tä). Niin tänään tosi­aan kaik­ki tapah­tuu kuin hiii­das­te­tus­sa fil­mis­sä. Val­mis­tu­vien kes­ki-ikä nousee. Syn­nyt­tä­jien kes­ki-ikä nousee. Suo­mi har­maan­tuu ennen­kuin se ehtii edes aikuis­tua. Tue­tun asu­mi­sen elin­kaa­ri kas­vaa syö­vän tavoin molem­mis­ta ääri­ra­jois­taan. Koko itsel­li­nen aktii­vi-ikä kutis­tuu molem­mis­ta päistään.

    Huo­nol­la talous­ti­lan­teel­la on hur­jia vai­ku­tuk­sia. Kan­san­pe­rin­teet katoa­vat mark­ki­na­myl­le­ryk­ses­sä. Ja joo, toki tie­dän, että sinus­ta Osmo tämä kaik­ki on ehken eri kivaa 🙂

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    Riip­pu­mat­ta mitä miel­tä asias­ta on, niin tämä on totta.

    Sil­ti, vuo­si­ta­sol­la 8–9 mil­jar­dia euroa kulu­te­taan punamultauudisraivaajadystopiaan.

    Kyl­lä itse voi­sin asua oma­ko­ti­ta­los­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, oikein mie­luus­ti. Var­sin­kin, jos voi­sin pitää pari kol­me etä­päi­vää viikossa.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    Joo­pa joo. Tule­pa kat­so­maan lii­ken­net­tä Han­gon­tiel­lä tuos­sa Bårt­vi­kin tai Pik­ka­lan lah­den koh­dal­la arki-iltapäivänä.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elsa-radas­ta oli teh­ty pit­käl­le mene­vät suun­ni­tel­mat ja se oli jopa mer­kit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epä­rea­lis­ti­nen ollut, pan­tiin­han huo­nom­paan rataan enem­män rahaa.

    Ran­ta­ra­ta piti joka tapauk­se­sa kor­ja­ta. Pen­do­li­non alku­pe­räi­nen idea oli voi­da ajaa nopeas­ti mut­ki­te­le­vil­la ratao­suuk­sil­la, kos­ka junan kori kal­lis­tuu. Sii­tä nimi.

    ELSA oli­si tek­ni­set­si­ja tal­pou­del­li­ses­ti käy­tän­nös­sä aika mah­do­ton vie­lä 70-luvul­la. Tun­ne­li — ja sil­ta­tek­niik­ka oli vie­lä lii­an kallista.

    Mitä muu­ten ELSa-rata mak­sai­si nyt auf dem Kontant?

  68. 17:19 19:22 02:03 1 vaihto:
    Juu­pas eipäs kes­kus­te­lua. Alla yhtey­det Tam­pe­re­lel seru­aa­van kahd­ne tun­nin aikana.

    Lähi­ju­na R › Taa­ja­ma­ju­na Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    17:19 19:22 02:03 Lähi­ju­na R Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    18:06 19:52 01:46 InterCi­ty alk. 35,50 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:23 21:17 02:54 Pika­ju­na alk. 30,70 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:30 20:00 01:30 Pen­do­li­no alk. 35,50 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:52 21:38 02:46 InterCity
    Kat­so lisää
    19:06 20:52 01:46 Pendolino
    Kat­so lisää
    19:19 21:38 02:19 1 vaih­to: Lähi­ju­na R

    ja yhtey­det Tur­kuun koko illalta:

    17:06 19:55 02:49 1 vaih­to: InterCi­ty › InterCi­ty Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    17:32 20:00 02:28 1 vaih­to: Lähi­ju­na Y › InterCi­ty alk. 36,00 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:02 20:00 01:58 InterCi­ty alk. 38,30 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:06 20:55 02:49 1 vaih­to: InterCi­ty › InterCi­ty alk. 48,90 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    19:06 22:50 03:44 1 vaih­to: Pen­do­li­no › InterCi­ty alk. 48,90 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    20:06 22:50 02:44 1 vaih­to: InterCi­ty › InterCity
    Kat­so lisää 

    23:02 01:02 02:00 InterCi­ty alk. 33,60 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    21:02 23:00 01

  69. Muis­ti­ku­va

    Lausun­nos­san Elsa-radas­ta Hel­sin yli­opis­to (tai HY:n täh­ti­tie­teen lai­tos) toteis,m etä Elsa-radan junien valot häi­rit­si­si­vät havain­to­toi­min­taa 1971 val­mis­tu­nees­sa Met­sä­ho­vin observatoriossa.

    Muis­tam­me var­maan hyvin, kuin­ka yli­opis­ton taan­tu­muk­sel­li­nen vara­reh­to­ri. myö­hem­min­kans­le­ri Erbst Palmén orga­ni­soi häväis­tys­kam­pan­jan Kover­ha­riin suunniteltua ,
    maam­me ener­gia­huol­lol­le erit­täin tar­peel­lis­ta, suo­ras­taan vält­täm­tä­töt­nä Nes­teen kol­mat­ta öljyn­ja­los­ta­moa vas­taan. Saa­tan vain kuvi­tel­la, miten met­sä­teol­li­su­duen Nes­teel­le viha­mie­li­set vuo­ri­neu­vokst suhaut­ti­vat sata­lap­pusia moi­seen valhepropagandaan.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elsa-radas­ta oli teh­ty pit­käl­le mene­vät suun­ni­tel­mat ja se oli jopa mer­kit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epä­rea­lis­ti­nen ollut, pan­tiin­han huo­nom­paan rataan enem­män rahaa.

    Mihin perus­tuu käsi­ty­ke­si, että se oliis jo mer­kit­ty maas­toon? Siis maas­toon iske­tyin lin­ja­mer­kein. — Varauk­set radal­le oli­vat ole­mas­sa kaa­vas­sa ja ovat kai osa­kis vieläkin.

    Uudes­sa ehdo­tuk­ses­sa lin­jaus poik­kee­aa oleel­li­ses­ti alku­pe­räi­ses­tä, kos­ka se kul­ki­si Num­me­lan kautta.

  71. Hel­sin­gis­tä Tur­kuun läh­tee päi­vit­täin yjh­teen 53 vuo­roa. Ensim­mäi­nen 04.48 ja viim­sein 2:58.

    Lyhin mat­ka-aika on 2h10 min, pisin 2h45, ja on pidem­piä­kin, riip­puen rei­tis­tä. Mat­ka 167 km.

    Tur­kuun kul­kee juna noin ker­ran 2 tun­nis­sa kul­ke­nut niin kau­an kuin muistan.Joksu useam­min­kin Ensim­mäi­nen­läh­tö 05.20 Vii­mei­sin läh­tö klo 23.02. Mat­ka-aika 2h — 2h12min.

  72. Luu­let­ko että meil­lä tavan kan­sal­la on halua asua kes­kel­lä kivi­ky­lään. Kehä 3 sisäl­lä on on todel­la kal­lis­ta asua lapsiperheen 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

  73. Busi­syh­tey­det Kotkaan:

    Hki-Kamp­pi- Kot­ka la-ase­ma n.30 vuo­roa nope­rin 1h55, hitain 2h30. Aikai­sin 5.40, myö­häisn 23.15

    Hin­ta 14 / 23 e. tar­jo­su­hin­ta 10 e.

    Junat (Kou­vo­lan kautta)

    Vii­si yhteyt­tä, 1. 7.12. vii­mei­nen 20.12. Vaih­to Kou­vo­la­sa taa­ja­man­ju­naan. Mat­ka-aika 2h12 min eli kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Hin­ta ei ole sitä 39,70(perus) 53,60 (jous­ta­va,

  74. Aika mones­sa kom­men­tis­sa edel­leen­kään ei ymmär­re­tä, ettei Siun­tion juna kan­na­ta nykyi­sil­lä mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä ja lipun­hin­noil­la. Se jos Siun­tio sub­ven­toi siun­tio­lai­sil­le näi­den mat­kus­ta­mi­ses­ta ei VRää auta.

    Eli joko lipun­hin­toi­hin ja mat­kus­ta­ja­mää­riin Siun­tios­ta tar­vi­taan huo­mat­ta­va koro­tus tai sit­ten Siun­tion kun­ta mak­saa VRl­le tai HSLl­le junasta.

    Ilmai­sia lou­nai­ta ei ole.

  75. Kuten jo täs­sä Adlerc­reutz tote­si, Soi­nin­vaa­ra on vää­ris­tä­nyt Siun­tion mat­kus­ta­ja­mää­riä. Hän sanoo että Inkoos­ta ja Kirk­ko­num­mel­la on 30 sekä 2000 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä, tämä sum­ma on edes­ta­kai­nen lii­ken­ne, Siun­tios­sa sanoo että on 130 mat­kus­ta­jaa, mikä on sit­ten Siun­tion yhden­suun­tai­nen lii­ken­ne, edes­ta­kai­nen 265.

    1. Kun puhu­taan kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ta kuu­kausi­li­pun hin­nas­ta, pitää tie­tää päi­vit­täis­ten ERI mat­kus­ta­jien mää­rä. Aika hyvä esti­maat­ti täl­le on jakaa päi­vit­täis­ten mat­ko­jen mää­rä kah­del­la. Sanat mat­ka ja mat­kus­ta­ja tar­koit­ta­vat eri asiaa.
      Tie­to 130 pen­de­löi­jäs­tä on peräi­sin VR:n edus­jal­ta, jol­la ilmei­ses­ti on tie­to työ­mat­ka­lip­pu­jen myyntimääristä.

  76. max:Huo­nol­la talous­ti­lan­teel­la on hur­jia vai­ku­tuk­sia. Kan­san­pe­rin­teet katoa­vat markkinamylleryksessä. 

    Kan­san­pe­rin­ne on mark­ki­noi­den ja halu­jen syn­tee­si. Ei mark­ki­noi­ta voi­da eriyt­tää kan­san­pe­rin­tees­tä, jos sii­hen perin­tee­seen liit­tyy ihmi­sen suu­rin yksit­täi­nen rahal­li­nen investointi.

    Muu­ten, asias­ta t oiseen. Nyt on menos­sa “nousu­kausi”. Kos­ka olemm­me rys­si­neet talou­temm­me, nousu­kau­tem­me muis­tut­ta­vat nyky­ään enti­sai­ko­jen taantumia.

    Ensi vuon­na alkaa taas oikea taan­tu­ma, ja syy­nä on tänä vuonn alka­nut Kii­nan talou­den hidas­tu­mi­nen. Tilan­ne on aika­lail­la sama kuin finans­si­krii­sis­sä. Se läh­ti liik­keel­le Yhdys­val­lois­ta 2007 ja saa­pui tän­ne vas­ta vuot­ta myö­hem­min 2008 toi­sel­la puo­lis­kol­la. Itse odo­tan että ensi vuo­den lop­pu­puo­lel­la men­nään jo taas alas­päin. Mah­dol­li­sim­man tujul­le kil­pai­lu­ky­ky­pa­ke­til­le oli­si­kin tar­vet­ta, mut­ta vähän veik­kaan että lii­an vähän lii­an myö­hään. Mie­lumm­min men­nään kon­kurs­sin kaut­ta ja lei­ka­taan, kuin teh­dään oikei­ta raken­neu­dis­tuk­sia. Hal­li­tus­han on ihan oikeal­la asial­la, mut­ta SAK ja vasem­mis­to tulee vie­lä lyö­mään tämän maan kanveesiin.

    Ikä­vämp­pi hom­ma köy­hil­le. Jos kuv­vit­te­let­te että van­hus­ten­hoi­to on huo­nos­sa kan­ti­mis­sa, niin pala­taam­pa asi­aan 10v kulut­tua, kun yli 65-vuo­tiai­den mää­rä nous­sut nykyi­seen näh­den 25% samaan aikaan kun työi­käis­ten mää­rä on laskenut.

    Hyvin­voin­ti­val­tio voi sii­nä vai­hees­sa sanoa: Game over man, it’s game over!

  77. Ei voi kun häm­mäs­tel­lä sitä asian­tun­te­mat­to­muut­ta, jol­la tätä y‑junan tilan­net­ta on täs­sä ket­jus­sa kom­men­toi­tu, Soi­nin­vaa­ra mukaan lukien. Näyt­tää että lähes kukaan kom­men­toi­jis­ta ei käy­tä y‑junaa aamuin illoin työ­mat­kal­laan. Kol­men junayk­si­kön aamu­vuo­ro Kar­jaal­ta klo 6.54 Hel­sin­kiin on Siun­tios­sa jo aivan täyn­nä ja Kirk­ko­num­mel­ta tule­vis­ta osa jää sei­so­maan. Klo 16.35 Hel­sin­gis­tä Kar­jaal­le on jo läh­ties­sä niin täyn­nä että pal­jon ihmi­siä jou­tuu sei­so­maan. Näi­den kah­den vuo­ron on pak­ko olla kan­nat­ta­via VR:lle, eivät­kä tar­vit­si­si mitään tukea. Jos jos­tain on pak­ko kar­sia niin vähen­ne­tään y‑junan päi­vä­vuo­ro­ja ja jäte­tään työ­mat­ka­vuo­rot ennalleen.

    1. Jos jos­tain on pak­ko kar­sia niin vähen­ne­tään y‑junan päi­vä­vuo­ro­ja ja jäte­tään työ­mat­ka­vuo­rot ennalleen.

      Tämä on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kyl­lä minus­ta tavoit­tee­na pitäi­si olla, että juna­vuo­ro­ja on myös kes­kel­lä päi­vää. Ihmi­set teke­vät muu­ta­kin kuin käy­vät töis­sä. Kyse on aika pie­nis­tä rahasummista.
      Köy­hän mie­hen ratai­su voi­si olla edes­ta­kai­sin koko päi­vän aja­va pika­bus­si Siun­tios­ta Kirk­ko­num­men ase­mal­le. Se ei häi­rit­si­si kau­ko­ju­nia, vaik­ka muu­ten ei oli­si sen hal­vem­pi. Mut­ta junayh­tey­den jat­ku­mi­nen oli­si rat­kai­suis­ta paras.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    Aina­kin sii­hen asti, kun­nes työn­te­ko maa­kun­nas­ta on oikea vaih­toeh­to. Edel­lyt­tää kun­non etäyh­teyk­siä ja vir­tu­aa­li­sia työym­pä­ris­tö­jä. Onko työ­nan­ta­jil­la tähän valmiutta?

    Aivan sel­vää on, että nykyi­sin var­sin hyvin­voi­vas­sa Suo­mes­sa ajan arvo koros­tuu yhä enem­män. Ehkä huo­noin tapa käyt­tää aikaa on madel­la mota­ril­la mui­den uuno­jen kans­sa. Ajan arvon ymmär­rys on itsel­le­ni tär­kein perus­te asua lähel­lä työ­paik­kaa, lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Toki, jos yhtä kiin­nos­ta­via hom­mia löy­tyy, tai etä­työt hel­pot­tu­vat, muut­to jär­ven ran­taan väl­jem­piin neliöi­hin on hyvin houkuttavaa.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra 27.9.2015 kel­lo 11:12:
    “- — - Mut­ta junayh­tey­den jat­ku­mi­nen oli­si rat­kai­suis­ta paras.”

    Mie­tit­tä­köön sit­ten nii­tä vaih­toeh­to­ja, aihet­ta kun todel­la­kin on.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203288-kansanedustajienkin-pitaisi-olla-junabarrikadeilla

    Lin­ja-auto on usein vain huo­no optio.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/CanBusreplaceTrain.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

  80. Pek­ka:
    Ei voi kun häm­mäs­tel­lä sitä asian­tun­te­mat­to­muut­ta, jol­la tätä y‑junan tilan­net­ta on täs­sä ket­jus­sa kommentoitu, 

    Jos jos­tain on pak­ko kar­sia niin vähen­ne­tään y‑junan päi­vä­vuo­ro­ja ja jäte­tään työ­mat­ka­vuo­rot ennalleen. 

    Jos asian­tun­te­mus­ta kai­va­taan, niin muis­tu­tan kaik­kia sii­tä perus­fak­tas­ta, että jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­ta val­tao­sa mää­räy­tyy ruuh­ka-aiko­jen tar­jon­nan mukaan. Se mitoit­taa sekä tar­vit­ta­van kalus­ton että hen­ki­lös­tön mää­rän. Päi­vä­lii­ken­teen mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on suh­tees­sa mität­tö­män pie­ni. Ei siis kan­na­ta vaah­do­ta päi­väl­lä vajai­na aja­vis­ta junis­ta ja bus­seis­ta, kos­ka nii­tä vuo­ro­ja lak­kaut­ta­mal­la sääs­tyy käy­tän­nös­sä vain energiaa.

  81. Paras rat­kai­su on pysäyt­tää jat­kos­sa muu­ta­ma kau­ko­ju­na Siun­tios­sa ja ottaa mat­kus­ta­jat kyytiin. 

    Yksi lisä­py­säh­dys hidas­taa Turun junaa 3–4 minuut­tia ei mak­sa pal­jon eikä se junan hou­kut­te­le­vuu­teen pal­jon vai­ku­ta. Toki samal­la VR:n syy­tä miet­tiä myös eri junien hinnoittelua.

    1. Empi­ria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeu­del­la oli­si vai­ku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Hel­sin­ki-Tur­ku-välil­le super­pi­ka­ju­nan, joka ei pysäh­dy mil­lään väliasemilla.
      Ei voi olla sat­tu­maa, että juna on pal­jon suo­si­tum­pi välil­lä Hki-Tam­pe­re kuin Hel­sin­ki-Tur­ku ja edel­leen välil­lä Hel­sin­ki-Kot­ka sel­väs­ti epäsuositumpi.
      Mie­ti nyt itse. Nel­jä minuut­tia ei mer­kit­se mitään. Sil­loin sen pääl­le toi­set nel­jä minuut­tia­kaan ei mer­kit­se mitään ja niin edel­leen. Tuo kysyn­tä­käy­rä on nopeu­den funk­tio­na var­maan­kin jat­ku­va eikä portaittainen.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kyl­lä minus­ta tavoit­tee­na pitäi­si olla, että juna­vuo­ro­ja on myös kes­kel­lä päi­vää. Ihmi­set teke­vät muu­ta­kin kuin käy­vät töis­sä. Kyse on aika pie­nis­tä rahasummista.
    Köy­hän mie­hen ratai­su voi­si olla edes­ta­kai­sin koko päi­vän aja­va pika­bus­si Siun­tios­ta Kirk­ko­num­men ase­mal­le. Se ei häi­rit­si­si kau­ko­ju­nia, vaik­ka muu­ten ei oli­si sen hal­vem­pi. Mut­ta junayh­tey­den jat­ku­mi­nen oli­si rat­kai­suis­ta paras.

    Hyvin osaop­ti­moi­tu rat­kai­su, tie kier­tää aika kau­kaa, rata on suo­rem­pi. Siun­tion kun­nan pitäi­si vain ottaa lusik­ka käteen ja liit­tyä HSLään mak­sa­maan junan kustannuksia.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Empi­ria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeu­del­la oli­si vai­ku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Hel­sin­ki-Tur­ku-välil­le super­pi­ka­ju­nan, joka ei pysäh­dy mil­lään väliasemilla.
    Ei voi olla sat­tu­maa, että juna on pal­jon suo­si­tum­pi välil­lä Hki-Tam­pe­re kuin Hel­sin­ki-Tur­ku ja edel­leen välil­lä Hel­sin­ki-Kot­ka sel­väs­ti epäsuositumpi.
    Mie­ti nyt itse. Nel­jä minuut­tia ei mer­kit­se mitään. Sil­loin sen pääl­le toi­set nel­jä minuut­tia­kaan ei mer­kit­se mitään ja niin edel­leen. Tuo kysyn­tä­käy­rä on nopeu­den funk­tio­na var­maan­kin jat­ku­va eikä portaittainen.

    Jep, tule­ma ei oli­si lii­ken­ne­vä­li­ne, vaan pysäh­ty­mis­vä­li­ne. Perus­ta­lous­tie­det­tä, junien ei pidä pysäh­tyä kai­kil­la mai­to­lai­tu­reil­la, jot­ta se jos­kus pää­si­si peril­le­kin. Yhteen­las­ket­tu­na Turun mat­kus­ta­jat viet­täi­si­vät aika mon­ta tun­tia Siun­tion ase­mal­la. Jos vaik­ka junas­sa oli­si 200 mat­kus­ta­jaa, ja juna myö­häs­tyi­si Siun­tion vuok­si 5 minuut­tia, tär­väy­tyy pysäh­dyk­seen ihmi­se­lä­mää 1000 minuut­tua, eli n. 17 tun­tia. Aika pal­jon muu­ta­man siun­tio­lai­sen vuok­si. Jos ajan arvok­si mää­rit­tää varo­vai­ses­ti 30 eur/h, oli­si kus­tan­nus 510 euroa. Ehkä parem­pi, että Siun­tio vain nyt mak­sai­si muu­ta­man U‑junan mat­kan jat­ka­mi­ses­ta Siuntioon.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Empi­ria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeu­del­la oli­si vai­ku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Hel­sin­ki-Tur­ku-välil­le super­pi­ka­ju­nan, joka ei pysäh­dy mil­lään väliasemilla.
    Ei voi olla sat­tu­maa, että juna on pal­jon suo­si­tum­pi välil­lä Hki-Tam­pe­re kuin Hel­sin­ki-Tur­ku ja edel­leen välil­lä Hel­sin­ki-Kot­ka sel­väs­ti epäsuositumpi.
    Mie­ti nyt itse. Nel­jä minuut­tia ei mer­kit­se mitään. Sil­loin sen pääl­le toi­set nel­jä minuut­tia­kaan ei mer­kit­se mitään ja niin edel­leen. Tuo kysyn­tä­käy­rä on nopeu­den funk­tio­na var­maan­kin jat­ku­va eikä portaittainen.

    Kui­ten­kin Onni­bus välil­lä Hki-Tre on mel­kein aina täyn­nä vaik­ka koko­nais­mat­ka-aika on tun­nin junaa pitem­pi eikä sil­lä pää­se edes kes­kus­taan vaan vain Kale­vaan, jos­ta pitää jat­kaa pai­kal­lis­bus­seil­la Tam­pe­reen keskustaan.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­mi mak­saa sii­tä lii­ken­tees­tä. Kan­na­tai­si­ko Siun­tion­kin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta sai­si sanoa jotain? 

    Kun­nan teh­tä­viin ei voi kuu­lua lii­ken­teen tuke­mi­nen. Jos se kuu­luu, pitää heti kysyä, pal­jol­la­ko Hel­sin­ki aikoo tukea hen­ki­lö­au­toa­ni? 😀 Sen sijaan VR:ltä tai Veo­lial­ta voi kysyä, mon­ta­ko oma­ko­ti­ta­loa pitää kaa­voit­taa Siun­tion ase­mal­le lisää, jot­ta lii­ken­ne on kannattavaa.

    Mikään jul­ki­nen lii­ken­ne ei ole ter­veel­lä pojal­la, jos sen pyö­rit­tä­mi­seen tar­vi­taan vero­va­ro­ja. Inves­toin­ti­tuet ovat jos­kus jär­ke­vää politiikkaa.

  86. Kal­le: Kun­nan teh­tä­viin ei voi kuu­lua lii­ken­teen tuke­mi­nen. Jos se kuu­luu, pitää heti kysyä, pal­jol­la­ko Hel­sin­ki aikoo tukea hen­ki­lö­au­toa­ni? 😀 Sen sijaan VR:ltä tai Veo­lial­ta voi kysyä, mon­ta­ko oma­ko­ti­ta­loa pitää kaa­voit­taa Siun­tion ase­mal­le lisää, jot­ta lii­ken­ne on kannattavaa.

    Mikään jul­ki­nen lii­ken­ne ei ole ter­veel­lä pojal­la, jos sen pyö­rit­tä­mi­seen tar­vi­taan vero­va­ro­ja. Inves­toin­ti­tuet ovat jos­kus jär­ke­vää politiikkaa.

    Kal­le, jokai­nen euro, jol­la Hel­sin­ki ostaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, on tukea sinun hen­ki­lö­au­tol­le­si. Vai haluai­sit­ko todel­la autoil­la sel­lai­ses­sa Hel­sin­gis­sä, jos­ta jouk­ko­lii­ken­ne puuttuu?

    Kau­pun­ki­jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä ei mis­sään pär­jää omil­laan. Ei edes suur­kau­pun­geis­sa, mis­sä asu­taan tiheäs­ti ja kul­ki­joi­ta on paljon.

  87. Si8n­tio-Hel­sin­ki kk-lip­pu maks­sa 157,80 e /k eli 7,5 e / työpv.

    Sekä Siun­tion ase­man seu­tu­vil­le (juna­ra­ta) että Sun­na­viik­kiin (Han­gon tien­varrl­la) kaa­voi­te­taan asun­to­ja, tosin ei järin nopeasti.

    Ton­tien hin­nat ovat 49.000 — 99.000 egua.

  88. Lopuk­si: Soi­nin­vaa­ran myr­kyn­vih­reä urbaa­ni­kult­tuu­ri on nyt toteu­tu­nut Helsingissä…
    Täs­sä ote Hesa­rin arik­ke­lis­ta viikonlopulta.…

    Omis­tusa­sun­to­jen hin­nat Hel­sin­gin Töö­lös­sä liik­ku­vat jo lähes samois­sa luke­mis­sa kuin New Yor­kin Man­hat­ta­nil­la, kir­joit­taa Hel­sin­gin Sanomat.

    Osa asun­nois­ta Töö­lös­sä on jo samal­la hin­ta­ta­sol­la New Yor­kin Man­hat­ta­nin kanssa.
    Osa asun­nois­ta Töö­lös­sä on jo samal­la hin­ta­ta­sol­la New Yor­kin Man­hat­ta­nin kans­sa. (ATTE KAJOVA)
    Leh­den mukaan hyvä­kun­toi­nen Etu-Töö­lös­sä sijait­se­va kak­sio mak­saa noin 425 000 euroa, mil­lä hin­nal­la sai­si jo suo­ma­lais­ta kak­sio­ta vas­taa­van yhden makuu­huo­neen asun­non Man­hat­ta­nin Upper East Sidelta.

    Samal­la rahal­la sai­si vaih­toeh­toi­ses­ti Flo­ri­das­ta 315 neliön kivi­ta­lon kate­tul­la uima-altaal­la tai kak­sion Pekin­gin kes­kus­tas­ta. Mos­ko­van kes­kus­ta on sen sijaan huo­mat­ta­vas­ti Hel­sin­kiä kalliimpi.

    Asia sel­vi­si, kun HS ja kau­pun­ki­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri Mat­ti Kort­tei­nen ver­tai­li­vat eri kau­pun­kien asun­to­jen hin­to­ja. Kort­tei­nen pitää Hel­sin­gin hin­ta­ta­soa järjettömänä.

    - Meil­lä on hyvin pie­net ja pit­kään tiu­kas­ti sään­nös­tel­lyt mark­ki­nat, mis­sä on vähän toi­mi­joi­ta. Se ei aina­kaan edis­tä hin­nal­la kil­pai­lua, Kort­tei­nen sanoo lehdessä.

    Asun­to­jen hin­noil­la on suu­ri vai­ku­tus koko kan­san­ta­lou­teen. Tut­ki­ja Hen­rik Lönn­qvist Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­ses­ta sanoo, että kos­ka suu­ri osa ihmis­ten tulois­ta kuluu asun­to­lai­naan, ovat yksit­täi­set koti­ta­lou­det alt­tii­ta mark­ki­noi­den heilahduksill

    1. Jos Töö­lös­sä asun­nois­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan pal­jon, eikö se ole argu­ment­ti sen puo­les­ta, että Töö­löä pitää raken­taa lisää.
      Se, että asun­not ovat Man­hat­ta­nil­la hal­po­ja, joh­tuu sii­tä, että nii­den arvos­ta on kon­fis­koi­tu yhteis­kun­nal­le kor­keal­la kiinteistöverolla.

  89. Krhm, perus­on­gel­ma­han on se, että Suo­mes­sa vain HSL:llä ja LVM:llä on mah­dol­li­suus päät­tää juna­lii­ken­tees­tä. Suo­meen pitää mui­den poh­jois­mai­den tapaan saa­da kai­kil­le alueil­le mah­dol­li­suus päät­tää pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­tees­tään ja mak­saa sen kustannukset.
    Siun­tion ja Inkoon tar­kas­te­le­mi­nen junan “mää­rän­pää­nä” on myös äly­tön­tä. Ne ovat Kar­jaa — Kirk­ko­num­mi — Hel­sin­ki — junan välia­se­mia. Asu­kas­poh­jal­taan Siun­tio vas­taa ihan sel­keäs­ti nii­tä kri­tee­rei­tä, joil­la Ruot­sis­sa pysäh­dy­tään väliasemilla.
    Ko. junan jär­ke­vää kehit­tä­mis­tä oli­si toki ajaa säh­kö­ju­naa tun­nin välein koko mat­ka Han­ko — Tam­mi­saa­ri — Kar­jaa — Kirk­ko­num­mi — Hel­sin­ki, mut­ta tämä sit­ten taas hait­tai­si VR:n Pendolino-pelleilyjä.

  90. Län­ti­sen Uuden­maan lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä teh­tiin yksi rat­kai­se­va vir­he. Se aloi­tet­tiin ennen kuin oli resurs­se­ja tar­jo­ta lähi­lii­ken­teen vaa­ti­maa vuo­ro­ti­heyt­tä. Ongel­ma oli heik­ko rata, yksi­rai­tei­sel­le baa­nal­le ei yksin­ker­tai­ses­ti mah­tu­nut niin pal­jon junia kuin oli­si pitänyt.
    Siun­tio oli­si hyvin­kin saat­ta­nut kiin­nos­tua HSL-jäse­nyy­des­tä, jos se oli­si saa­nut vuo­ro­tar­jon­nas­ta oikeu­den­mu­kai­sen osuu­den. Täl­lä en tar­koi­ta asu­kas­mää­rää, vaan sitä kas­vu­po­ten­ti­aa­lia, mikä kun­nal­la oli­si ollut, jos junal­la oli­si pääs­syt Hel­sin­kiin ja takai­sin vaik­ka ker­ran tun­nis­sa aamus­ta iltaan.
    Espoon ja Salon väli­sen oiko­ra­dan raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen todet­tiin jo 1980–90-lukujen tait­tees­sa vir­he­rat­kai­suk­si. Ran­ta­ra­dan perus­kor­jaus oli kaa­mea vir­he, tuhot­to­man kal­lis ja tulok­sel­taan sekun­da. Luul­lak­se­ni aika­lais­po­lii­ti­kot höy­räh­ti­vät tähän pro­jek­tiin sanan “perus­kor­jaus” har­haut­ta­mi­na, vaik­ka van­haa rata­poh­jaa ei lopul­ta voi­nut käyt­tää met­riä­kään. Se, että rata jätet­tiin yksi­rai­tei­sek­si, oli vii­mei­nen niit­ti, joka teki lähi­ju­na­lii­ken­tees­tä Raa­se­po­riin­kin käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta ‑Kar­jaan län­si­puo­lel­la­han rata ei juu­ri asu­tuil­la seu­duil­la menekään.

  91. Ilmei­ses­ti tämä on se ihan­ne­ti­lan­ne, jota Soi­nin­vaa­ra tän­ne peri­fe­ri­aan tavoittelee ?

    Kau­pun­ki­so­sio­lo­gian pro­fes­so­ri Mat­ti Kort­tei­nen tai­vas­te­lee asun­to­jen hin­ta­ta­soa Hel­sin­gis­sä. Kak­sion saa lähes samal­la 425 000 euron hin­nal­la Hel­sin­gin Etu-Töö­lös­tä, Man­hat­ta­nin Upper East Sidel­ta ja Pekin­gin keskustasta.

    – Asun­to­jen hin­ta­ta­so on jär­je­tön, Kort­tei­nen sanoo Hel­sin­gin Sanomille.

    Kort­tei­sen mukaan yksi syy rajui­hin hin­toi­hin ovat lii­an pie­net markkinat.

    – Meil­lä on hyvin pie­net ja pit­kään sään­nös­tel­lyt mark­ki­nat, mis­sä on vähän toi­mi­joi­ta. Se ei aina­kaan edis­tä hin­nal­la kil­pai­lua. En sil­ti kyke­ne selit­tä­mään tar­kem­min, mis­tä tämä johtuu.

    Suo­mes­sa asun­to­jen hin­to­ja on perin­tei­ses­ti yri­tet­ty las­kea Kort­tei­sen mukaan niin, että raken­ne­taan pie­nem­piä asuntoja.

    – Mak­saa vähem­män, jos on vähem­män neliöi­tä. Hel­sin­ki vas­taa asun­to­jen koos­sa hyvää itäeu­roop­pa­lais­ta kes­ki­ta­soa. Se on asun­to­jen pie­nuus­kil­pai­lus­sa jae­tul­la prons­si­si­jal­la Vil­nan ja Bra­tis­la­van kanssa.

    Kort­tei­sen mie­les­tä yksi kei­no hin­to­jen las­kuun oli­si asun­to­mark­ki­noi­den avaa­mi­nen kan­sain­vä­li­sil­le toimijoille.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­lai­si­aan kuin­ka pal­jon vain, mut­ta se ei pei­tä lii­ken­teen tap­pioi­ta. Pitäi­si mak­saa myös täs­tä lii­ken­neyh­tey­des­tä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

  92. sor­ry vaan mut­ta jau­hat nyt samaa jargonia…

    Olet­ko näh­nyt las­kel­mat jot­ka osoit­tai­si­vat että lii­ken­ne on sin­ne tap­piol­lis­ta. Tap­piol­li­suus kos­kee ymmär­tääk­se­ni Kirk­ko­num­mi — kar­jaa osuutta.

    Ymmär­rän aja­tus­maa­il­maa­si ..Haluat että kaik­ki asu­tus kes­ki­te­tään pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ja lop­puo­sa maa­ta oli­si luonnonsuojelureservaattia.…

  93. Todel­li­nen syy supis­tuk­siin linee tämä.…

    Tänään esi­tel­lyn ensi vuo­den bud­je­tin mukaan val­tio saa yhteen­sä noin kak­si mil­jar­dia euroa osin­ko­tu­lo­ja ja osak­kei­den myyn­ti­tu­lo­ja. Bud­jet­ti­kir­jan mukaan täs­tä “noin nel­jän­nes aiheu­tuu hal­li­tuk­sen kär­ki­hank­kei­den rahoi­tuk­sen osa­na pää­te­tyis­tä ker­ta­luon­tei­sis­ta tulou­tus­ta kas­vat­ta­vis­ta toimista”.
    Käy­tän­nös­sä kär­ki­hank­kei­den vuok­si val­tion omis­ta­mis­ta yhtiöis­tä (mm. VR Oy) tulou­te­taan siis osin­koi­na tai myyn­tei­nä 500 mil­joo­naa euroa enem­män kuin muu­toin oli­si tar­koi­tus. Hank­keet rahoi­te­taan­kin pää­osin osin­ko­tu­loil­la ja val­tion osa­keo­mis­tus­ten myynneillä.
    Val­tio on vii­me vuo­si­na muu­toin­kin tulout­ta­nut varo­ja hana­kas­ti omis­ta­mis­taan yhtiöis­tä. Tämän­kin vuo­den osin­ko­tu­lot ja osak­kei­den myyn­ti­tu­lot ovat arvion mukaan hie­man yli kak­si mil­jar­dia euroa.

  94. Hesa­rin ver­taus Man­hat­ta­niin on sikä­li har­haan­joh­ta­va, että sii­nä ei ker­ro­ta asun­to­jen hin­ta­hai­ta­ris­ta. Man­hat­ta­nin saa­ren pin­ta-ala (87 km²) on alle puo­let koko Hel­sin­gin maa­pin­ta-alas­ta (215 km²) ja Man­hat­ta­nil­la asuu 1,6 mil­joo­naa ihmis­tä. Jos­tain on sit­ten löy­det­ty saman hin­tai­set kak­siot. Man­hat­ta­nil­la hin­ta­hai­ta­ri koko­nai­suu­te­na on kyl­lä eri luo­kas­sa, ja ylä­pää täh­ti­tie­teel­li­nen Hel­sin­kiin verrattuna.

  95. Siun­tion­jus­si kir­joit­taa ikään kuin minä oli­sin lak­kaut­ta­nut Siun­tion juna­lii­ken­teen. Sen teki kyl­lä VR. Minus­ta juna­lii­ken­teen jat­ku­mi­nen Siun­tioon on tur­vat­ta­va taval­la tai toi­sel­la. Yksin­ker­tai­sin­ta on, että Siun­tio ostaa lii­ken­teen omal­ta osal­taan niin kuin Kirk­ko­num­mi­kin. Mik­si Kirk­ko­num­men pitää mak­saa ja Siun­tion ei?
    Kar­jaa ei tar­vit­se erik­seen pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­net­tä, kos­ka siel­lä pysäh­ty­vät kau­ko­ju­nat. VR:n on vain tar­jot­ta­va edul­li­nen työ­mat­ka­lip­pu kaukojuniin.
    Kun Y‑juna kään­tyy Siun­tios­sa, se häi­rit­see kau­ko­ju­na­lii­ken­net­tä pal­jon vähem­män kuin nyt.

  96. että Töö­löä pitää raken­taa lisää” 

    Töö­lö on van­ha ja viih­tyi­sä, esteet­ti­nen asui­nym­pä­ris­tö. Lisää Töö­löä EI teh­dä raken­ta­mal­la uusia kuu­tioi­ta mak­si­mi­ti­hey­teen, vaan siten teh­dään lähin­nä lisää pas­kaa uut­ta mil­jöö­tä. Mis­säs her­ra polii­ti­kon este­tii­kan taju on, vai onko sitä ollenkaan? 

    On suo­raan sanoen höl­möä olet­taa tiheän moder­nin raken­ta­mi­sen ole­van mil­lään lail­la ‘Töö­löä’, kos­ka sitä­hän se ei todel­la­kaan ole; eikä se oli­si sitä edel­leen­kään, vaik­ka kivi­ja­lat oli­si­vat kuin­ka tur­vok­sis­sa hips­te­ri­baa­reis­ta ja tai­de­gal­le­riois­ta. Kas kun pas­kas­ta­han et kon­veh­tia tee, vaik­ka mil­lai­seen kää­re­pa­pe­riin laittaisit…

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    WV on mani­pu­loi­nut nox pääs­tö­jä, ei polt­toai­neen kulu­tus­ta eli co2 päästöjä.

    Uusim­man The Economist:n artik­ke­lin mukaan kun yrit­tää ruka­ta yhtä muut­tu­jaa ruk­kaa väis­tä­mät­tä myös sitä toista:
    “Exhaust-gas recircu­la­tion, one of the tech­no­lo­gies VW uses, reduces both fuel efficiency and power.”

    Mut­ta mel­koi­sen sini­sil­mäi­nen saa olla ken on oikeas­ti usko­nut mai­nos­ta­jien lupai­le­miin pääs­tö- ja kulutuslukemiin.

    VW:n keis­sis­sä­hän ei ollut kyse mis­tään sna­dis­ta kor­jaus­liik­kees­tä vaan 40 ker­tai­ses­ta raja-arvo­jen ylit­tä­mi­ses­tä (jen­kit jäl­leen ker­ran euroop­pa­lai­sia voi­mal­li­sem­min pait­si kulut­ta­jan oikeuk­sien myös ter­vey­den ja ympä­ris­tön puo­lel­la) jota yri­tet­tiin seli­tel­lä pois mil­loin mil­lä­kin veruk­keel­la kun­nes napsahti.

    Sen ymmär­tää, että 90-luvun lamas­ta vain vai­voin sel­viy­ty­neet nokia­lai­set — ja suo­me­lai­set yli­pää­tään — lan­ke­si­vat yli­mie­li­seen vauh­ti­so­keu­teen kun vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta oli men­nyt kovaa ja hybrik­ses­sä kuvi­tel­tiin, että sama meno voi­si jat­kua ikään kuin omal­la pai­nol­laan indefinitely.

    Volk­ka­ri­lai­set sen sijaan… Käm­mi ei kalah­ta­nut ainoas­taan hei­dän omaan nilk­kaan­sa, vaan veti enem­män tai vähem­män koko kak­si sataa vuo­ti­sen “Made in Ger­ma­ny” brän­din ves­sas­ta alas.

    Sak­sas­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä aika vähän ymmär­tä­jiä VW:n ede­sot­ta­muk­sil­le. Ja sijoit­ta­jien näke­mys ei ole sen nätimpi.

    En osaa edes olla vahin­go­ni­loi­nen kos­ka pidän sake­man­neis­ta ja tämä on oikeas­taan jäl­leen vain uusi niit­ti Juu­roo­pan jo val­miik­si museoin­ti­kel­poi­seen ark­kuun jota ilman­kin oli­si ollut jo ihan riit­tä­vän vaikeaa.

    Itse aihees­ta sitä miel­tä, että Siun­tio on eri klif­fa paik­ka. Jos halu­aa pääs­tä Kiven mie­len­mai­se­miin, niin Sjund­byys­sä tuo onnis­tuu edelleenkin.

    Oppi­nee­na mie­he­nä Kivi­kin luul­ta­vas­ti jakai­si käsi­tyk­sen, että jos siun­tio­lai­set halua­vat junayh­tey­den säi­lyt­tää, ei auta kuin raot­taa lompakkoa.

    Jot­ta rai­de­lii­ken­ne yli­pää­tään voi­si kan­nat­taa pitäi­si ensin olla sitä väkeä radan var­rel­la. Eli ei muu­ta kuin kaa­voit­ta­maan vaan lisää asu­mis­ta ja sit­ten pow-wow:hin VR:n kanssa.

  98. Har­ri Haan­pää: Itse asias­sa täs­sä on ihan sel­keä int­res­si­ris­ti­rii­ta näh­tä­vis­sä pai­kal­lis­lii­ken­teen ja kau­ko­lii­ken­teen välil­lä. On vähän han­ka­laa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella. 

    Han­ka­laa on lähin­nä se, ettei Ran­ta­ra­dal­le (tai muul­le yhtey­del­le Hki-Tku) ole saa­tu aikai­sek­si kuin yksi kiskopari.

    R. Silf­ver­berg: Jos rata päät­tyi­si Tam­pe­reel­le niin mat­kus­ta­jia oli­si vähemmän. 

    Lähin­nä tulee mie­leen, että kan­nat­tai­si­ko Turus­ta­kin ajaa junaa ran­nik­koa ylös sata­man jäl­keen? Esim. Turun ja Porin väli­nen junayh­teys on ns. huvittava.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Siun­tion­jus­si kir­joit­taa ikään kuin minä oli­sin lak­kaut­ta­nut Siun­tion juna­lii­ken­teen. Sen teki kyl­lä VR. Minus­ta juna­lii­ken­teen jat­ku­mi­nen Siun­tioon on tur­vat­ta­va taval­la tai toi­sel­la. Yksin­ker­tai­sin­ta on, että Siun­tio ostaa lii­ken­teen omal­ta osal­taan niin kuin Kirk­ko­num­mi­kin. Mik­si Kirk­ko­num­men pitää mak­saa ja Siun­tion ei?
    Kar­jaa ei tar­vit­se erik­seen pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­net­tä, kos­ka siel­lä pysäh­ty­vät kau­ko­ju­nat. VR:n on vain tar­jot­ta­va edul­li­nen työ­mat­ka­lip­pu kaukojuniin.
    Kun Y‑juna kään­tyy Siun­tios­sa, se häi­rit­see kau­ko­ju­na­lii­ken­net­tä pal­jon vähem­män kuin nyt.

    Kir­joi­ta­jal­ta lie­nee jää­nyt huo­maa­mat­ta, että myös Hämeen­lin­naan ja jopa Tam­pe­reel­le meneen kau­pun­ki­ju­na­lii­ken­net­tä Hel­sin­gis­tä. Olen pit­kään kat­sel­lut kau­ko­ju­nan näköi­siä junia (van­hat kun­non sini­set vau­nut nyt uudel­leen­maa­lat­tui­na), jois­sa lukee H‑juna H:ki Hämeen­lin­na tms.

    Suo­sit­te­len perin­teis­tä ylei­seis­kun­ta­työ­tä eli rau­ta­tie­ai­ka­tau­lu­jen tutkimista.

  100. Usko­ma­ton­ta , mut­ta tot­ta. Mut­ta ovat­kin sit­ten 60 — 80 m²:n kak­sioi­ta. Aika yleien hin­ta­pyyn­tö o jos­sian 6000 em2. Lep­pä­suon­ka­dun uudes­sa fii­nis­sä talos­sa 10.000 e/m2, mut­ta juu­ri kes­kus­ta­sam­me ei enää voi asua.

  101. Sebas­tian:
    Onko arvio­las­kel­maa että pal­jon­ko Siun­tion ase­man lähei­syy­teen kaa­voi­te­tun uuden raken­nus­kan­nan asuk­kais­to kasvattaisi… 

    Aina­kin voi­daan tode­ta hel­pos­ti, että Euroop­pa­lai­sit­tain Siun­tion ase­man seu­tua pidet­täi­siin ide­aa­li­na paik­ka­na raken­taa tii­vis­tä oma­ko­tia­su­tus­ta. Siun­tion ase­mal­ta on suo­ra, ras­kas ratayh­teys lähim­pään kau­pun­kiin, Hel­sin­kiin ja muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä on moot­to­ri­tie. Moot­to­ri­tie ei vie­lä tule ihan Siun­tioon asti, mut­ta sen teke­mi­nen ei ole iso asia ja tie on kui­ten­kin hyvää van­haa pikatietä.

    Muu­al­la Euroo­pas­sa raken­ta­mis­ta kes­ki­te­tään juu­ri Siun­tion ase­man tapai­siin paik­koi­hin. Toki ne yleen­sä ero­te­taan emo­kun­nas­ta itse­näi­sik­si kun­tayk­si­köik­si pal­ve­lui­den takaamiseksi.

    Ei mis­sään muu­al­la meni­si läpi esi­mer­kik­si päh­kä­hul­lut aja­tuk­set Sipool­ta varas­tet­tu­jen aluei­den raken­ta­mi­ses­ta. Tääl­lä nii­tä kui­ten­kin pidet­tiin ihan var­tee­no­tet­ta­va­na vaih­toeh­to­na. Kan­nat­taa ver­ra­ta näi­tä kah­ta toi­siin­sa: toi­nen on rei­lut 40 km kes­kus­tas­ta län­teen ja toi­nen rei­lut 20 km kes­kus­tas­ta itään, toi­seen on ras­kas ratayh­teys, toi­seen ei kul­je min­kään­lais­ta kis­koa; toi­seen on mota­ri- ja pika­tie­yh­teys ide­aa­lis­ti muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä, toi­sen hal­koo Por­voon mota­ri; toi­ses­sa on help­po luo­da kun­nan pal­ve­lut ase­man ympä­ril­le, toi­ses­sa ei ole min­kään­lais­ta kun­ta­kes­kuk­sek­si sopi­vaa paikkaa.

  102. Daniel Feder­ley: …Kau­pun­ki­jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä ei mis­sään pär­jää omil­laan. Ei edes suur­kau­pun­geis­sa, mis­sä asu­taan tiheäs­ti ja kul­ki­joi­ta on paljon. 

    Kuten sanoin, jouk­ko- (rai­de-) lii­ken­teen inves­toin­ti­tuet ovat ylei­siä ja aika usein jär­ke­viä. Har­vas­sa pai­kas­sa tue­taan jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­me­no­ja ja mis­sään nii­tä ei tue­ta niin pal­joa kuin Hel­sin­gis­sä (näin HSL aina­kin mai­nos­ti kak­si vuot­ta sit­ten). Jos jouk­ko­lii­ken­ne ei kata edes toi­min­nas­ta joh­tu­via meno­ja, se on epä­ter­veel­lä poh­jal­la. Pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne on epä­ter­veel­lä pohjalla.

    Mei­lä on lii­kaa run­ko­reit­te­jä, joi­ta aje­taan kal­liil­la kumi­pyö­ril­lä ja lii­kaa kumi­pyö­riä, joi­ta aje­taan täy­sin tyh­ji­nä. Ongel­man ydin on kui­ten­kin sur­kea kaa­voi­tus, joka ei luo riit­tä­vää väes­tö­poh­jaa jul­ki­sel­le liikenteelle.

  103. <bloc

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    kquo­te cite=“comment-480091”>

    Mitä­pä täs­tä uusim­mas­sa Yli­opis­to­leh­des­sä Mat­ti Kort­tei­nen, jol­la on “kiusal­li­sia uutisia”
    “— Ihmi­set eivät halua asua tii­viil­lä alueil­la. Teim­me juu­ri yli 20 000 ihmi­sen kyse­ly­tut­ki­muk­sen asu­kas­tyy­ty­väi­syy­des­tä Hel­sin­gin seu­dul­la. Kaik­kein tyy­ty­väi­sim­piä oli­vat Hel­sin­gin kehys­kun­nis­sa asuvat.”

    Tyy­ty­väi­nen asu­kas — katoa­vaa kansanperinnettä

    Vähän lisää samas­ta artikkelista

    2000-luvun kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on puhut­tu pal­jon talou­del­le tär­keäs­tä luo­vas­ta luo­kas­ta, jon­ka yleen­sä aja­tel­laan kai­paa­van suur­kau­pun­gin syket­tä. Eli­na Eske­lä väit­te­li tänä vuon­na Hel­sin­kiin muut­ta­nees­ta, muun muas­sa intia­lais­taus­tai­ses­ta kou­lu­te­tus­ta työ­voi­mas­ta. Tut­ki­muk­sen mukaan tuli­joi­den urba­nis­mia on liioiteltu.

    — Moni kai­pai­si oma­ko­ti­ta­loon. Iso kysy­mys onkin, mik­sei nii­tä ole juu­ri tar­jol­la vuo­kra­mark­ki­noil­la. Monil­la kan­sain­vä­li­sil­lä ammat­ti­lai­sil­la on muka­naan per­he, joten he arvos­ta­vat tilaa ja pihaa.”

    One size fits all — ajat­te­lu ei kel­paa nykyih­mi­sel­le. Ellei pan­na kel­paa­maa­maan (kuten Maon aikana)
    Jo saman hen­ki­län elä­män aika­na voi asu­mi­sen vaa­ti­muk­set olla kovin eri­lai­sia. Opis­ke­li­ja­na voi asua Kal­lios­sa, sit­ten perus­te­taan per­he ja muu­te­taan esim. Nur­mi­jär­vel­le. Lap­set läh­te­vät maa­il­mal­le ja saa­te­taan tul­la takai­sin stadiin.

  104. Mau­rizio: Töö­lö on van­ha ja viih­tyi­sä, esteet­ti­nen asui­nym­pä­ris­tö. Lisää Töö­löä EI teh­dä raken­ta­mal­la uusia kuu­tioi­ta mak­si­mi­ti­hey­teen, vaan siten teh­dään lähin­nä lisää pas­kaa uut­ta miljöötä.

    Hel­sin­gin uudet alu­eet ovat kaik­ki vähem­män tehok­kaas­ti raken­net­tu­ja kuin Etu-Töö­lö, samoin suun­nit­teil­la ole­vat. Tehok­kuu­del­la tar­koi­tan yksin­ker­tai­ses­ti lukua ker­ros­pin­ta-ala jaet­tu­na maa­pin­ta-alal­la, en mitään mie­li­ku­vaa hyö­dyl­li­syy­des­tä tai inten­sii­vi­syy­des­tä. Jos lop­pu­tu­los on “pas­kaa” ja huo­nom­paa kuin Töö­lö, vika ei ole suu­rem­mas­sa tihey­des­sä, kos­ka tiheys ei ole suu­rem­pi. Kala­sa­ta­man tule­va tor­ni­komplek­si on poik­keus, mut­ta Kala­sa­ta­mas­sa­kin heti vie­rei­set kort­te­lit ovat har­vem­pia kuin Etu-Töö­lö tyypillisesti.

    Uusien aluei­den viih­ty­vyy­des­sä ja urba­nis­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain pal­jon­kin. Viih­tyi­sän katu­ti­lan suun­nit­te­lu ja lii­ke­ti­lo­jen sijoit­te­lu on monin pai­koin hukas­sa. Sys­tee­mi on viri­tet­ty teke­mään iso­ja ostos­kes­kuk­sia, ja katu­ja elä­vöi­tel­lään sit­ten juh­la­pu­heis­sa kun peli on ensin ehdoin tah­doin menetetty.

  105. Mik­ko H:
    Uusien aluei­den viih­ty­vyy­des­sä ja urba­nis­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain pal­jon­kin. Viih­tyi­sän katu­ti­lan suun­nit­te­lu ja lii­ke­ti­lo­jen sijoit­te­lu on monin pai­koin hukas­sa. Sys­tee­mi on viri­tet­ty teke­mään iso­ja ostos­kes­kuk­sia, ja katu­ja elä­vöi­tel­lään sit­ten juh­la­pu­heis­sa kun peli on ensin ehdoin tah­doin menetetty. 

    Töö­lös­tä ja vas­taa­vis­ta van­hois­ta alueis­ta oma­laaa­tui­sia teke­vät sen asuk­kaat, eivät arki­teh­tuu­ri tai talo­jen sijoit­te­lu. Van­taan Kar­ta­non­kos­ki­kin on raken­net­tu Etu-Töö­lön näköi­sek­si, ja Espoon kes­kuk­ses­sa on uusia Taka-Töö­lön ark­ki­teh­tuu­ria nou­dat­ta­via pytin­ke­jä mut­ta ovat­ko ne Töö­lö­tä? Jol­le­kin met­sis­tä ja pel­lois­ta rai­va­tuil­la alueil­la joil­la ei ole yli sata­vuo­tis­ta his­to­ri­aa ja jois­sa ei asu van­huk­sia joi­den suku­ni­met kan­ta­vat etu­liit­teet “von” ja “af” ja jois­sa ei ole rans­ka­lais­tyy­li­siä bras­se­rioi­ta ja daa­mit ei ulkoi­lu­ta koi­ri­aan silk­ki­me­kois­sa ja kor­ko­ken­gis­sä, niin ei mitään toivoa! 

    Meni Siun­tio-aihees­ta tosin ohi. Siun­tion ongel­ma on että siel­lä ei ole teol­li­suut­ta eikä mui­ta isom­pia työ­paik­ko­ja, voi olla että se on ollut kun­nan tah­to­ti­la? Pel­käs­tään hel­sin­gin-pen­de­löin­nin varaan ei voi las­kea jos halu­aa kas­vua. 6000 asu­kas­ta, se on vähem­män kuin kes­ki­ver­to­lä­hiös­sä ja lisäk­si lii­an suu­rel­le alal­le levi­tet­ty­nä. Siun­tion juna voi­daan säi­lyt­tää, mut­ta sup­peam­mal­la aika­tau­lul­la ja jos kun­ta tulee mukaan mak­sa­maan. Ehkä jon­kin­lai­nen teol­li­suus alkai­si kiin­nos­taa kun­taa sen jälkeen?

  106. R.Silfverberg: jois­sa ei ole rans­ka­lais­tyy­li­siä brasserioita

    Kar­ta­non­kos­kes­sa ei ole lain­kaan lii­ke­ti­lo­ja johon bras­se­rian voi­si edes teo­rias­sa lait­taa, ja alue on myös tehok­kuu­del­taan har­vaa, työ­pai­ka­ton­ta lähiö­tä, jos­sa bras­se­rial­le ei oli­si asiak­kai­ta ja kadut maan­tien kal­tai­sia. Kyse on nime­no­maan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta, ark­ki­teh­tuu­ris­ta, talo­jen ja tilo­jen sijoit­te­lus­ta, tihey­des­tä. Töö­löä Kar­ta­non­kos­ki ei muis­tu­ta mil­lään lail­la, vaik­ka jokuseen lähiö­ta­loon on har­ja­kat­to lai­tet­tu­kin ja yri­tet­ty ele­ment­ti­tek­nii­kal­la hie­man imi­toi­da 20-luvun klas­sis­mia. Lii­ke­ti­lat on ladat­tu Jum­boon, jon­ka ulko­kyl­ki lie­nee pää­kau­pun­ki­seu­dun kaup­pa­kes­kuk­sis­ta voi­mak­kai­ten jalan­kul­ki­joi­ta hylkivä.

    Daa­mit voi­vat kyl­lä hank­kia silk­ki­me­kot ja koi­rat ja tot­tua käy­mään bras­se­rias­sa nopeas­ti­kin, jos mah­dol­li­suut­ta tar­jo­taan. Ei sii­hen aika­naan nopeas­ti raken­ne­tus­sa Töö­lös­sä­kään men­nyt sataa vuotta.

    Mut­ta juu, tämä täs­tä. Var­sin kau­as aihees­ta pääsinkin.

  107. viih­ty­vyy­des­sä ja urba­nis­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain paljonkin” 

    No kyl­lä. Tai siis aina­kin niil­tä osin, että viih­ty­vyy­des­sä on tosi­aan­kin vikaa heti, kun ns. urba­nis­mia on lii­kaa. Tai siis aina­kaan mä en oikein suos­tu saa­maan mitään posi­tii­vi­sia kik­se­jä esmes sii­tä ras­ta­pää­ur­pos­ta, joka soit­taa nii­tä samo­ja iäni­kui­sia bon­go­ja siel­lä samas­sa sot­kui­ses­sa puis­tos­sa joka saa­ta­nan yö, tai muis­ta­kaan sen kal­tai­sis­ta ilmiöis­tä — naa­pu­ris­ta raken­tei­den läpi tun­ke­va bas­sa­rin­jyt­ke mukaanlukien. 

    Mut­ta Töö­lö? Van­haa ja nät­tiä aluet­ta, vähän hips­te­rei­tä kun ovat sin­ne lii­an per­sau­ki­sia, rau­hal­lis­ta öisin. Urba­nis­mia mun makuu­ni. Entäs uudet alu­eet? Mah­dol­li­ses­ti rau­hal­lis­ta eikä muo­dis­sa hips­te­reit­ten kes­kuu­des­sa joka on plus­saa, mut­ta uut­ta höl­möä ja rumaa laa­tik­koa vie­ri vie­res­sä, oli nyt sit­ten mak­si­mi­den­si­teet­tiin raken­net­tua eli ei (joka siis on täy­si sivuseik­ka). Eli kuten sanoin, ei oo Töö­löö­tä eikä tuu, vaan pas­kaa konvehtikääreessä. 

    PS. Her­lin: tota mä olen itse ounas­tel­lut­kin, eli eipä se ‘urpaa­ni’ näkö­jään mon­taa­kaan yli kaka­rai­käis­tä kyl­lä kau­heam­min kiinnosta…

  108. Ajoin tänään n 21.20 ystä­vä­ni luo­ta Matin­ky­läs­tä Kikr­ko­num­mel­le. Jor­vak­sen koh­fa­lal minut oht­ti turun pika­ju­na (4 kaksikerrosvaunua)

    Ounas­te­lin vain, että kuin­ka­han mon­ta mat­kust­jaa sii­nä junas­sa , tai vas­ta­vas­sa oli. Kai­pa joku pals­tal­le tietää.
    Juna muu­ten Kirk­ko­num­mel­la ja sit­ten Karjaalla.

    Mat­ka-aika Tkuun 1h58.

  109. Val­tion rau­ta­tei­tä ei näy­tä enää kiin­nos­ta­van muu kuin pääs­tä aja­maan nopeas­ti läh­tö­ase­mal­ta pää­tea­se­mal­le ilman pysäh­dyk­siä. Muu lii­ken­ne on vain hai­tak­si. Ase­mien pal­ve­lut­han on ajet­tu alas jo aika­päi­viä sitten.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä halu men­nä oma­ko­ti­ta­loon kehys­kun­tiin on kyl­lä katoa­vaa kansanperinnettä.

    Halu ei ole hävin­nyt mihin­kään, mah­dol­li­suu­det sen sijaan huo­no­ne­vat jat­ku­vas­ti. Osmon oli­si hyvä tun­nus­taa se tosia­sia, että on val­ta­va jouk­ko suo­ma­lai­sia ihmi­siä kai­kis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta jot­ka aivan oikeas­ti inhoa­vat kau­pun­kia­su­mis­ta ja/tai vuo­kra-asu­mis­ta ja teke­vät sitä vain pakon edes­sä, ham­mas­ta pur­ren, samal­la tavoin kuin alis­tu­taan mui­hin elä­män vas­toin­käy­mi­siin. On hedel­mä­tön­tä tees­ken­nel­lä että kaik­kien haa­veis­sa on koi­ran­ko­pin kokoi­nen ker­ros­ta­lo­yk­siö Kalliossa.

    1. sole­noi­di,
      Jos joku mak­saa kak­sios­ta Kal­lios­sa enem­män kuin mak­saa oma­ko­ti­ta­lo Nur­mi­jär­vel­lä, eikä se osoi­ta, että hän halu­aa kak­sio­ta Kal­lios­sa enem­män? Vai pidt­kö hän­tä vain tyhmänä?

  111. Osaa Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­kas­vus­ta halu­taan suun­na­ta pää­ra­dal­le Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väli­sel­le vyö­hyk­keel­le. Nykyis­tä tiheäm­mät taa­ja­ma­ju­na­vuo­rot kuu­lem­ma toi­si­vat lisää vetoa kasvukäytävään.

    Mik­si kas­vua pitää hakea Rii­hi­mäen ja Hämeen­lin­nan takaa, kun pal­jon lähem­pä­nä Hel­sin­kiä ran­ta­ra­dal­la Hel­sin­gin ja Kar­jaan väli­siä ase­mia ja lii­ken­neyh­teyk­siä samaan aikaan ollaan aja­mas­sa alas?

    1. Turun suun­nan junayh­tey­des­tä ei voi muo­dos­tua kas­vu­käy­tä­vää, kos­ka juna ja maan­tie kul­ke­vat eri reit­tiä. Sii­tä voi muo­dos­ta vain sor­mi Hel­sin­gin seu­dun kokonaisuuteen.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra 8.10.2015 kel­lo 9:51: Kun ver­taa vaik­ka­pa Pää­ra­dan, Kol­mos­tien ja kan­ta­tien 75 reit­te­jä, kyl­lä nekin var­sin pal­jon poik­kea­vat toi­sis­taan. Mikä juju län­nes­sä on sit­ten on eri reiteillä?

    Kai­kil­le nyt lak­kau­tusu­han alla ole­vil­le junil­le oli­si muu­ten var­sin hel­pos­ti ostet­ta­vis­sa lisäaikaa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204339-pisara-radasta-y-junankin-pelastus

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.