Siuntion junayhteys

Junan lopet­ta­mi­nen Siun­tioon on han­kala asia. Tähän liit­tyy kak­si näköko­htaa, jot­ka johta­vat eri tulokseen.

  1. Voiko Suomes­sa suun­nitel­la pitkäjän­teis­es­ti? Siun­tio on tehnyt aivan oikein ja kaavoit­tanut omas­sa mit­takaavas­saan run­saasti asu­tus­ta ase­man lähistölle. Kun­nan pitäisi voi­da luot­taa siihen, että asi­at toimi­vat niin kuin on luvat­tu tai kuten kun­ta ainakin on kuvitel­lut luvatun. Tämä ei nyt men­nyt oikein hyvin.
  2. Onko järkevää kul­jet­taa 130 ihmistä päivässä junal­la? Hyvin mah­tu­isi­vat bussiin.

Kun on ollut se juna, Siun­ti­o­laiset ovat valin­neet työ­paikkansa esimerkik­si Pasi­las­ta. Bus­sil­la pääsee Helsinki­in, mut­ta aivan eri paikoille. Jos Siun­tioon ei olisi men­nyt junaa aiem­min, ei yhtey­delle olisi mitään tarvetta.

En tarkalleen tiedä, mitä mak­saisi se, että Kirkkon­um­melle menevä paikallisju­na ajaisi Siun­tioon asti muu­ta­man ker­ran päivässä. Ei mah­dot­tomasti, mut­ta jaet­tuna matkus­ta­jamääräl­lä sum­ma olisi aika iso.

Siun­tio ei ole mak­sanut junay­htey­destä mitään toisin kuin esimerkik­si Kirkkon­um­mi, joka HSL-kun­tana on osal­lis­tunut verovaroin oman junay­htey­den­sä ylläpöitämiseen. Kirkkon­um­melta matkus­ta­jia päivässä on yli 2 000 eli kym­menker­tais­es­ti sen mitä Siuntiosta.

Joku liiken­teen mak­saa. Jos VR pan­taisi­in mak­sa­jak­si tarkoit­taisi se, että muut junan käyt­täjät mak­saisi­vat sen lipun hin­nois­sa. Kun suureen ääneen halu­taan edis­tää rautatieli­iken­net­tä aja­mal­la myös vah­vasti kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä, kan­nat­taa muis­taa, että tämän mak­sa­vat muut junan käyt­täjät, jol­loin samal­la karkote­taan matkus­ta­jia maantieli­ike­teen puolelle.

Tun­tu­isi järkevältä, että Siun­tio liit­ty­isi HSL:ään ja osal­lis­tu­isi junan kus­tan­nuk­si­in niin kuin muutkin HSL-kun­nat. Jotain se kun­nalle mak­saisi, mut­ta ei kohtu­ut­tomasti. Jos siun­ti­o­laiset eivät pidä junay­hteyt­tä niin tärkeänä, että hei­dän kan­nat­taisi siitä mak­saa, mik­si muiden pitäisi?

Myös Inkoos­ta pois­tuu junay­hteys. Inkoos­ta tulee junaan noin 30 matkus­ta­jaa päivässä. Ei olisi mitään järkeä siinä, jos tätä matkus­ta­jamäärää varten liiken­nöisi juna kul­jet­ta­ji­neen ja kon­duk­töörei­neen. Tak­si olisi halvempi.

 

141 vastausta artikkeliin “Siuntion junayhteys”

  1. Junaa kohti las­ket­tuna Siun­tios­ta kul­kee jopa hiukan enem­män matkus­ta­jia kuin Kirkkonummelta.

    Osa ongel­maa taitaa olla, että näitä asioi­ta on ratkot­tu ilman, että Siun­tion kun­ta olisi oikein ollut osallisena.

    1. Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

  2. Näyt­tävät ole­van sen ver­ran etääl­lä ja keskel­lä ympäröivää syr­jäseu­tua, että ne ovat “syvää autovyöhyket­tä”, Inkoon ase­ma on täysin pel­to­seisake. En usko, että edes moni Kirkkon­um­melle muut­tanut on kovin paljoa laskenut muiden kuin oman neljän kumipyörän varaan.

  3. Et tai­da olla pahem­min per­il­lä koko asi­as­ta …”, että Kirkkon­um­melle menevä paikallisju­na ajaisi Siun­tioon asti muu­ta­man ker­ran päivässä.”… Näin­hän Y‑juna juuri toimii. Lisäk­si se on ain­oa nopea yhteys Kirkkon­u­men Masalaan ja keskus­taan. Läh­es jokainen Y‑juna on tupat­en täynä Masalan kohdal­la. Se että nämä ruuhka­ju­nat aja­vat Kirkkon­um­melta samantien vielä eteen­päin ei voi olla kamalan kallista. Junan käyt­täjiä tulisi toden­näköis­es­ti reilusti lisää sekä Siun­tioon että Kirkkon­um­melle, jos myös aamul­la pää­sisi Siun­tioon päin ja vuoro­ja olisi hie­man enem­män muutenkin. 

    Toisek­seen Pasi­la ei suinkaan ole ain­oa paik­ka, jonne juna on reilusti bus­sia nopeampi, sil­lä pääsee Espoon keskuk­seen (toki Y‑junasta vai­h­taen) ja Leppävaaraan.

    Kol­man­nek­si Siun­tios­ta pääsee Y‑junalla nopeam­min Helsin­gin keskus­taan kuin mitä Öster­sun­domista on ikinä metrol­la kaavail­tu päästävän. Siel­lä olisi paljon hyvää raken­nus­maa­ta, jon­ka käyt­tööno­to­s­ta eivät luon­toar­vot pahem­min kär­si. Raken­nuskelpoista maa­ta löy­tyy myös Kirkkon­um­men keskus­tan ja Siun­tion ase­man välililtä.

    1. Kaiken tämän jäl­keen 130 käyt­täjää vuorokaudessa. Hei­dän mak­samil­laan lip­putu­loil­la ei oikein pysty kus­tan­ta­maan noi­ta junavuoro­ja. Siun­tion kan­nat­taisi keskustel­la VR:n kanssa siitä, paljonko mak­saa, jos juna jatkaa Siun­tioon ja kään­tyy siel­lä takaisin, ja tar­joutua mak­samaan tästä aiheutu­va net­tokus­tan­nus niin kuin HSL-kun­natkin tekevät. Tietysti vähen­net­tynä sil­lä, paljonko siun­ti­o­laiset mak­sa­vat junalipuistaan.
      Helsingis­sä las­ke­taan, ettei metron oikein kan­nat­ta pysähtyä asemille, jois­sa on alle 5000 matkus­ta­jaa päivässä. Tässä on tietysti se erä, että metro pysähty­isi neljän min­uutin välein.

  4. HSL:ään liit­tymisessä olisi var­masti etu­ja, mm. selkeä lip­pu­jär­jestelmä. Jotain se tietysti maksaakin.

    Siun­tion liit­tymistä HSL:ään selvitelti­in vihrei­den ym. val­tu­us­toaloit­teel­la v. 2011, ja ainakin sil­loin HSL:n edus­ta­jan mielestä olisi ollut luon­te­vaa ensin täyt­tää 3. mak­su­vyöhyk­keen kehä Kirkkon­um­mi-Vihti-Nur­mi­järvi-Ker­a­va-Jär­ven­pää-Tuusu­la-Sipoo ennen kuin ryhdyt­täisi­in täyt­tämään seu­raavaa (Siun­tio-Hyvinkää-Mäntsälä-Por­nainen) sit­ten, kun tak­sa- ja lip­pu­jär­jestelmän uud­is­tus ete­nee [1]. (Mis­sähän vai­heessa tuo uusi tak­savyöhyke­mallikin menee?)

    [1] Siun­tion KV § 84/2011, http://www.siuntio.fi/Liitetiedostot/Poytakirjat/Kunnanvaltuusto/2011/kv_pk_2011_10.pdf

  5. Onko arvi­o­laskel­maa että paljonko Siun­tion ase­man läheisyy­teen kaavoite­tun uuden raken­nuskan­nan asukkaisto kas­vat­taisi Siun­tion ase­man käyttöastetta?

    Toisin sanoen, paljonko uusia matkus­ta­jia Siun­tios­ta pitäisi tul­la että ase­ma olisi kan­nat­ta­va, ja täyt­ty­isikö tämä kasvu­tarve jo nyt kaavoitetulla?

  6. Onko val­ti­ol­ta kohtu­ullista vaa­tia Siun­tio­ta osta­maan itse junali­iken­teen­sä, jos ain­oa myyjä on val­tion sat­apros­ent­tis­es­ti omis­ta­ma yhtiö, joka tilit­tää val­ti­olle mukavasti osinkoa vuosittain?

  7. Tähän on ole­mas­sa ratkaisu, mut­ta jos siihen päädyt­täisi­in nyt, se saataisi­in käyt­töön vas­ta n. 2 vuo­den kulut­tua, kos­ka pitää tila­ta uudet junat.

    Koko rantara­ta on sikäli han­kala, että matkus­ta­jamäärät ovat pienet ja kil­pailu­asetel­ma Hki-Tku-välil­lä bus­seille edulli­nen, kos­ka rata kiertää. Liikenne ei myöskään ole todel­lista kaukoli­iken­net­tä, kun pisim­mät mat­ka-ajat ovat vain parin tun­nin luokkaa. Inter­ci­ty ja Pen­dolino ovat rurhan raskai­ta palvelukon­septe­ja Helsin­gin ja Turun välille.

    Minä tek­isin niin, että han­kkisin samo­ja Flirt-junia, joi­ta HSL käyt­tää, mut­ta sis­us­taisin ne kauko­ju­niksi. Sit­ten yhdis­täisin nykyiset Y‑junat ja IC-junat täl­laisik­si kauko-Flirt-juniksi Helsin­gin ja Turun välille. Niiden kiihdy­tysom­i­naisu­udet ovat niin paljon parem­mat, että nykyiseen IC-aikataulu­un pystyy lisäämään pysähdyk­set Siun­tios­sa ja Inkoossa.

    Tuol­laisia kaukoflirt­te­jä on maail­mal­la ole­mas­sakin — sis­us­tuk­ses­ta­han saa juuri sel­l­aisen kuin asi­akas tahtoo.

  8. Ei Siun­tion kan­na­ta liit­tyä HSL:ään. Se on tul­lut pikkukun­nille aivan hirvit­tävän kalli­ik­si ja ainakin Ker­a­va pohti taan­noin ilmeis­es­ti ihan vakavis­saan HSL:stä eroamis­takin. HSL on tul­lut myös pk-seudulle kalli­im­mak­si kuin kuvitelti­in, mut­ta kun väkeä on paljon, on ehkä varaa maksaa.

  9. Jos talos­sa jo on hissi, säästetäänkö paljonkin sil­lä, jos sen käyt­tö lopete­taan kokon­aan yhden, esim. toisek­si alim­man tai ylim­män ker­roksen osalta, vaik­ka siel­lä asu­isi vain muu­ta­ma asukas, eivätkä hissin odotusa­jat ole talos­sa juuri pitk­iä? En jak­sa tuo­ta oikein uskoa. 

    Siun­tion junay­htey­den osalta tilanne lie­nee nähdäk­seni jos­sain määrin samankaltainen. 

    Jär­ki ohoi! 

    PS. Eikö sinne Siun­tioonkin voisi rak­en­taa reip­paasti lisää asun­to­ja, jos niille on tarvetta?

  10. Ilmeis­es­ti Siun­ti­ol­la on ollut jonkin­lainen lupaus val­tion puoles­ta junay­htey­destä. Harmil­lista, että val­tion lupauk­seen ei voi luot­taa ilman kir­jal­lista sopimus­ta ja riit­tävän suur­ta sopimusssakkoa.

    Helsin­gin sanomien uutisen (http://www.hs.fi/kaupunki/a1442283587894) mukaan HSL on mak­sanut Y‑junista yli miljoo­nan vuodessa, ja min­is­ter­iö vielä enem­män. Mak­sun saa­ja lie VR, vaik­ka sitä ei maini­ta. Sum­mas­ta on lisäk­si han­kala sanoa onko kyseessä mar­gin­aal­i­hin­ta Kirkkon­um­melta eteen­päin vai kokonaiskustannus.

    Helsin­gin sanomien toisen uutisen (http://www.hs.fi/kaupunki/a1442895529367) mukaan Siun­tion ase­mal­la on noin 265 päivit­täistä matkaa­jaa. Ole­tan, että tämä tarkoit­taa junaan nou­se­via tai sieltä pois­tu­via matkus­ta­jia. Inkoos­sa on päivit­täin noin 39 matkaa­jaa. Jun­ablo­gin (http://www.junablogi.fi/fi/junablogi/?article=tuhannet-hyotyisivat-rantaradan-junamuutoksesta) mukaan Kar­jaal­la on vielä 200 matkaa­jaa val­it­see saman junan, vaik­ka 600 matkaa­jaa val­it­see ker­ran tun­nis­sa pysähtyvän kaukojunan.

    Olet­taen 2 miljoo­nan euron vuo­tuiset kus­tan­nuk­set siitä, että Y‑juna jatkaa Kirkkon­um­melta eteen­päin saadaan Siun­tion, Inkoon ja Kar­jaan lipun lipun tuk­i­hin­naksi n. 11 euroa. Tämä on alaraja-arvio.

    Lupauk­sen­sa pitämisek­si val­tion tulisi tutkia Soin­in­vaaran esit­tämien vai­h­toe­hto­jen lisäk­si ainakin kauko­ju­nien pysähtymistä Siun­tios­sa ja Inkoos­sa. Jokaisen junan ei tarvitse pysähtyä kyseisil­lä asemil­la, vaan 4–6 vuoron pysähtymi­nen riit­tänee. Tämän jäl­keen val­tion pitäisi lopet­taa sel­l­ais­ten lupauk­sien tekem­i­nen, jota se ei pysty tai aio pitää.

    1. Järkevää on tutkia Y‑junan jatkamista Kirkkon­um­melta Siun­tioon niin, että Siun­tio mak­saa siitä samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin Kirkkon­um­mi omas­ta liiken­hteestään. Inkoon matkus­ta­jamäärä vas­taa tak­sia. Kolme matkustajaa/juna. En usko, että Inkoo halu­aa näistä mak­saa miljoon­aa euroa vuodessa. Kar­jaalle menee kaukojuna.

  11. Mikko Num­melin:
    Näyt­tävät ole­van sen ver­ran etääl­lä ja keskel­lä ympäröivää syr­jäseu­tua, että ne ovat “syvää autovyöhyket­tä”, Inkoon ase­ma on täysin pel­to­seisake. En usko, että edes moni Kirkkon­um­melle muut­tanut on kovin paljoa laskenut muiden kuin oman neljän kumipyörän varaan.

    Kyl­lä on laskenut. Ja hyvän bus­siy­htey­den varaan. Aamuisin K:nummelt läh­tee Helsinki­in neljö tai viis busis tun­nis­sa ja yksi kaukalahteen.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä las­ke­taan, ettei metron oikein kan­nat­ta pysähtyä asemille, jois­sa on alle 5000 matkus­ta­jaa päivässä. Tässä on tietysti se erä, että metro pysähty­isi neljän min­uutin välein.

    Metrol­la on arke­na n. 480 lähtöä. Jos ase­mal­la on 5000 nousi­jaa, se on n. 10 / juna. Sat­tumal­ta Y‑junan 12 lähtöä ja 130 matkus­ta­jaa anta­vat saman tuloksen.

  13. Pitänee lisätä, että Y‑juna menee kar­jaalel saak­ka. Sieltäkin on pendelöijiä. 

    Oli jo ennen Y‑junaa, mm. Tekniska Lärover­ketin rehtori. Opiske­lu­toveri­ni, johon tutus­tu­in uud­estaan prof. N:n luona.

  14. Kuukausilipun hin­ta Siun­tios­ta Helsinki­in näyt­tää ole­van noin 160 euroa. Osa noista 130 matkus­ta­jas­ta matkus­taa toki lyhyem­män matkan tai saa lipun alen­net­tuun hin­taan. Toisaal­ta jotkut mak­sa­vat kalli­im­mal­la ker­ta­mak­sul­la tai matkus­ta­vat pidem­mälle. Olete­taan keskimääräisek­si tulok­si varovasti vaik­ka 90 euroa/kk/matkustaja. Tästä tulee tuloa 130x90=10700 e/kk.

    Vuoro­ja on viikos­sa 36 (ark­isin 6/päivä, viikon­lop­puna 3/päivä). Kuukaudessa siis noin 155 vuoroa. Mat­ka-aika Kirkkon­um­melta 14 min­u­ut­tia suun­taansa. Ei las­ke­ta kään­töaikaa, kos­ka se kuluu joka tapauk­ses­sa vaik­ka juna kään­net­täisi­in Kirkkon­um­mel­la. Yhdessä junas­sa on 2 henkilöä: kul­jet­ta­ja ja kon­duk­tööri. Työaikaa menee siis karkeasti tun­ti per vuoro, kuukaudessa 155 tun­tia. En tiedä VR:n palkkata­soa, mut­ta arvataan sivuku­luineen 40 euroa tun­ti. Palkkaku­lut siis 6200 e/kk. Vielä jää 4500 e/kk jäl­jelle. Netistä löysin tiedon, että van­han Sm2-junan ener­gianku­lu­tus olisi noin 5kWh/km. Ajet­tu­ja kilo­me­tre­jä tulee kuukaudessa 4300, mihin kuluu 21500 kWh. Ener­giaan menisi siis noin 2700e/kk. Vielä jää 1800 e/kk mui­hin kalus­to- ja ratakuluihin. 

    Aika tarkkaan +/-0 menee laskel­ma, mut­ta en nyt tätä eri­tyisen tap­pi­ol­lise­na pitäisi.

    1. VR laskut­taa kyl­lä HSL kun­tia aika paljon enem­män. Mut­ta joka tapauk­ses­sa pitäisi olla mah­dol­lista päästä VR:n kanssa sopimuk­seen, jol­la Siun­tio kor­vaa tap­pi­ot VR:lle ilman, että kun­ta menee tästä konkurssi­in. Mak­saa­han Kirkkon­um­mikin. Yksir­aiteisen radan kap­a­siteet­tion­gel­mat ovat sit­ten erikseen.

  15. Kat­sokaa­pa muuten huviksenne VR:n sivuil­ta junay­htey­det aamul­la Kar­jaal­ta Helsinki­in. Mat­ka sekä Y‑junalla että Inter­cityl­lä viel lik­määrin tun­nin. Edelli­nen mak­saa 12,90 e, jälkim­mäi­nen 21,90 e.

    Siun­tio as — Hel­sisn­ki vie 44 min­u­ut­tia. Bus­sil­la mat­ka vie 1h 30 min­u­ut­tia. Buse­ja ei ole mon­taa. Tosin pysäkke­jä sitäkin enemmän.

    1. Sain sen eräältä VR:n edus­ta­jal­ta. Myös HS käyt­ti samaa lukua: 260 matkaa eli 130 matkus­ta­jaa, kos­ka pen­delöi­jä kul­kee molem­pi­in suuntiin.

  16. Lau­ra Räsä­nen: Se että nämä ruuhka­ju­nat aja­vat Kirkkon­um­melta samantien vielä eteen­päin ei voi olla kamalan kallista. 

    Kirkkon­um­melta eteen­päin rantaradal­la on vain yksi kiskopari. VR-leak­sis­sa julka­istun VR:n kel­musetin mukaan VR ei pidä Y‑junasta Kirkkon­um­mi-Kar­jaa-välil­lä, kos­ka sen myöhäste­lyt sekoit­ta­vat koko rantaradan liiken­teen. Kyseisessä kel­muis­sa tam­miku­ul­ta 2014 VR muuten ehdot­taa Y‑junan ajamista vain Siun­tioon saakka.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaiken tämän jäl­keen 130 käyt­täjää vuorokaudessa. 

    130 käyt­täjää päivässä on 21 matkus­ta­jaa 6 päivit­täistä vuoroa kohden, metrol­la taas 5000 käyt­täjää päivässä on 20 matkus­ta­jaa arkipäivien 245 vuoroa kohden.

  18. Olisiko kel­lään laskel­maa, muut­tuuko junali­ikenne kan­nat­tavak­si uuden asuinalueen myötä? Vai miten olisi syöt­töli­ikenne lähim­mälle kan­nat­tavalle asemalle?

    Käsit­tämätön­tä alue­poli­ti­ikkaa. Nur­mi­järvellekö auto­jen varaan omakoti-ihmiset halu­taan? Eikö radan var­res­sa ole ekologisempaa?

  19. Luulen, että kauko­ju­nan muut­ta­mi­nen paikallisju­naksi on VR:n kannal­ta kallein vai­h­toe­hto, kos­ka se menet­täisi paljon kaukoli­iken­teen matkus­ta­jia kumipyöräli­iken­teelle, paljon enem­män kuin olisi Siun­tios­ta kyyti­in tule­via. Onhan Helsin­ki-Turku ‑yhteys jo nyt aivan toiv­ot­toman hidas. Mat­ka-ajan merk­i­tys­tä junan suo­sioon voi tutkia ver­taa­mal­la sen suo­sio­ta välil­lä Helsin­ki — Kot­ka sen suo­sioon välil­lä Helsin­ki — Tampere.

  20. Melkein­pä paradok­saalis­es­ti Siun­tion paikallisju­nien kor­vaami­nen kauko­ju­nil­la voisi olla VR:n Turun liiken­teelle jopa edullista.

    Kun näet kauko­ju­nat eivät kuitenkaan pysy aikatauluis­saan, ne pystyvät parem­min aja­maan aikataulu­jaan kiin­ni, jos ei ole paikallisju­nia edessä. Siten toteu­tunut keskimääri­nen mat­ka-aika voisi jopa lyhen­tyä, tai ainakin mat­ka-ajan var­i­anssi voisi pienentyä.

    Itse asi­as­sa tässä on ihan selkeä intres­siri­s­tiri­ita nähtävis­sä paikallis­li­iken­teen ja kaukoli­iken­teen välil­lä. On vähän han­kalaa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella.

  21. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä paras kuvio on oiko­ra­ta Helsin­ki-Turku. Kaupunki­ra­ta Veikko­laan, Num­me­laan ja Loh­jalle, jos­ta se voisi jatkaa Virkkalan ja Siun­tion kaut­ta rantaradalle. Ei tietysti pahem­min auta tämän päivän pen­delöi­jiä, mut­ta voisi olla peruste pitää Y‑junan reit­ti nykyisellään.

  22. Jotain tarvit­sisi tosi­aan tehdä sille, että kansalaiset käyvät töis­sä. Ratkaisu ei ole muut­taa työ­paikan viereen kos­ka työ­paikalle ei ole minkään­laista velvoitet­ta työl­listää nimet­tyjä kansalaisia. Työn­teko on tämän­päivän Suomes­sa ongel­ma? Ote­taan esimerkik­si työn­teko pois ja moni luop­uu yksi­ty­isautoilus­ta. Ratkaisu ei vaikut­taisi ole­van myöskään aset­tumi­nen yhteen kun­taan. Köy­hyys ja pääo­man sitou­tu­mi­nen omaan koti­in. Muut maat menevät vau­raudessa ohi. Sloven­ian kanssa kisail­laan täl­lä haavaa.

  23. Ennen kuin Siun­tio suos­tuu kus­tan­ta­maan tap­pi­ot itse, ole­tan hei­dän vale­htel­e­van väit­täessään, että se olisi hin­tansa arvoista.

  24. Ehdot­tomasti pitää lopet­taa näil­lä sato­jen matkus­ta­jien matkus­ta­jamääril­lä, jois­sa on lisäk­si 11 euroa per mat­ka tukea. Mitä siun­ti­o­laiset oikein ajat­tel­e­vat ja mik­si täl­laisi­in lil­lukan­var­si­in edes kiin­nitetään huomiota?

    Kaik­ki mah­dolli­nen on myös tehtävä Hki-Turku-junay­htey­den nopeut­tamisek­si. Täl­lä yhtey­del­lä on sen­tään kansan­taloudel­lista merkitystä.

  25. Jos meil­lä olisi nyt Espoon kaupunki­ra­ta eli rantara­ta 4‑raiteisena Espoon keskuk­seen asti, niin koko rantaradan lähili­iken­teeseen ei tarvit­taisi mui­ta kuin E ja U ‑junia. E Espoon keskuk­seen samoil­la vuoroväleil­lä kuin A nyt, pysähtyen joka ase­mal­la ja U puolen tun­nin välein Kirkkon­um­melle, mut­ta joista osa vuoroista jatkaa Siun­tioon tai Kar­jaalle pysähtyen samoila paikoil­la kuin U nyt, mut­ta ohit­tan ase­mat Espoon keskuk­sen ja Lep­pä­vaaran välil­lä. Täl­laisia suun­nitelmia var­maan on ollut, mut­ta sen kaupunki­radan vetkut­telun vuok­si on nyt joudut­tu kar­si­maan liiko­ja junia pois joista Y on se jon­ka kuor­mi­tus on epätasaisinta.

    Tietysti jos Hang­on radal­lakin olisi sähköistys voisi koko Hang­on liikenne hoitaa sähkölähi­ju­nal­la joka läh­tee Helsingistä asti, 2 tun­nin vuorovälillä.

    Mut­ta kos­ka val­tio on pitänyt mui­ta säköistyshankkei­ta tärkeämp­inä kuten Kemi­järvi ja Vaasa niin län­si-Uusi­maa saa nyt nuol­la näppejään.

    Asi­as­ta toiseen: Saa muuten nähdä mil­laiset vaiku­tuk­set Volk­swa­genin päästöju­pakalla on suo­ma­lais­ten autoilukus­tan­nuk­si­in., varsinkin niiden jot­ka aja­vat säästääk­sen työ­matkaku­lu­ja dieselil­lä. Jos on niin että Suomeenkin myy­dyis­sä autois­sa on moot­to­rien säätöjä peukaloitu ja päästöistä joudu­taan tuöl­e­vaisu­udessa ilmoit­ta­maan korkeampia lukemia niin moni dieselin omis­ta­ja voi joutua pet­tymään kun vero­lap­pu tulee pos­tiluukus­ta tai kun tulee auton vai­h­don paik­ka eteen. Minä itse en ole koskaan uskonut että 2 ton­nia painavas­sa Pas­satis­sa CO2 päästöt oli­si­vat yhtä pienet kuin jos­sain Toy­ota Yarik­ses­sa! Tiedä vaik­ka täl­lä jupakalla on seu­rauk­sia jopa juna­matkus­tamisen suo­sioon työmatkaliikenteessä!

  26. Loop:
    Käsit­tämätön­tä alue­poli­ti­ikkaa. Nur­mi­järvellekö auto­jen varaan omakoti-ihmiset halu­taan? Eikö radan var­res­sa ole ekologisempaa? 

    Olen joskus kuul­lut joidenkin väit­tävän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nikkoseu­tu­ja väl­tetään muut­topaikkakun­tana sik­si että ruotsin kie­len vaiku­tus on niin suuri. Sinne muut­ta­vat lähin­nä Poh­jan­maan ja Turun­maan ruotsinkieliseltä alueil­ta ihmisiä kun taas savolaiset, kar­jalaiset, kain­u­u­laiset ja lap­pi­laiset mie­lu­min val­it­se­vat puh­taasti suomenkielisiä paikkakun­tia kuten Vihti, Nur­mi­järvi, Tuusu­la ja Mäntsälä.

  27. Kus­tan­nusten arvioin­ti­in voi käyt­tää liiken­nevi­ras­ton tilaa­maa junali­iken­teen kus­tan­nus­mall­ia (Liiken­nevi­ras­ton tutkimuk­sia ja selvi­tyk­siä 15/2013) Mallit on tarkoitet­tu liiken­nehankkei­den arvioin­ti­in, joten tulosta ei kan­na­ta ottaan ihan sel­l­aise­naan, mut­ta kokolu­ok­ka on oikein. Eli junavuoron piden­tämi­nen Kirkkon­um­melta Siun­tioon kus­tan­taa noin 110 euroa suun­taansa (pääo­maku­lu­ja 27 euroa). Eli jos matkus­ta­jaa kohden saataisi­in rahaa 5 euroa, niin 20 matkus­ta­jaa riit­täisi tekemään vuoros­ta kannattavan.

    Bus­si Siun­tios­ta Helsink­inn taas kus­tan­taa ehkä jonkin ver­ran alle 100 euroa. Eli jos junia kor­vataan suo­ril­la bus­seil­la, niin säästöä ei juurikaan syn­ny ja jos yksit­täi­nen bus­si (45 paikkaa) ei riitä kor­vaa­maan vuoroa, niin men­nään jo tap­pi­olle. Asia on vähän eri, jos Siun­ti­o­laisille tar­jot­taisi­in liityn­täli­iken­net­tä Kirkkonummelle.

    Ohi­men­nen sanoen: samaisen kus­tan­nus­mall­in perus­teel­la koko väli Kirkkon­um­melta Kar­jaalle tek­isi 336 euroa vuoroa kohden.

  28. R.Silfverberg: Olen joskus kuul­lut joidenkin väit­tävän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nikkoseu­tu­ja väl­tetään muut­topaikkakun­tana sik­si että ruotsin kie­len vaiku­tus on niin suuri.

    Ei tuo ainakaan Siun­tion väestöti­las­tois­sa eri­tyis­es­ti näy. Joskus 30 vuot­ta sit­ten kielisuh­teet oli­vat 50–50, nyt ruotsinkielis­ten osu­us on painunut hip­pusen alle 30 pros­ent­ti­in. Ruotsinkielis­ten lukumäärä on pysynyt kutakuinkin samana, mut­ta suomenkielisiä on muut­tanut kuntaan.

  29. Ville Turunen:
    Kus­tan­nusten arvioin­ti­in voi käyt­tää liiken­nevi­ras­ton tilaa­maa junali­iken­teen kus­tan­nus­mall­ia (Liiken­nevi­ras­ton tutkimuk­sia ja selvi­tyk­siä 15/2013) Mallit on tarkoitet­tu liiken­nehankkei­den arvioin­ti­in, joten tulosta ei kan­na­ta ottaan ihan sel­l­aise­naan, mut­ta kokolu­ok­ka on oikein. Eli junavuoron piden­tämi­nen Kirkkon­um­melta Siun­tioon kus­tan­taa noin 110 euroa suun­taansa (pääo­maku­lu­ja 27 euroa). Eli jos matkus­ta­jaa kohden saataisi­in rahaa 5 euroa, niin 20 matkus­ta­jaa riit­täisi tekemään vuoros­ta kannattavan.

    Bus­si Siun­tios­ta Helsink­inn taas kus­tan­taa ehkä jonkin ver­ran alle 100 euroa. Eli jos junia kor­vataan suo­ril­la bus­seil­la, niin säästöä ei juurikaan syn­ny ja jos yksit­täi­nen bus­si (45 paikkaa) ei riitä kor­vaa­maan vuoroa, niin men­nään jo tap­pi­olle. Asia on vähän eri, jos Siun­ti­o­laisille tar­jot­taisi­in liityn­täli­iken­net­tä Kirkkonummelle.

    Ohi­men­nen sanoen: samaisen kus­tan­nus­mall­in perus­teel­la koko väli Kirkkon­um­melta Kar­jaalle tek­isi 336 euroa vuoroa kohden.

    Mie­lenki­in­toista. Pitäisikö tuon 110 euroa/suunta kat­taa muut­tuvat kus­tan­nuk­set, vai myös kiin­teitä kustannuksia?
    Yllä esit­tämässäni laskel­mas­sa arvioin, että henkilöstö- ja ener­giaku­lu­ja tulisi yhteen­sä noin 29 euroa/suunta. Ymmär­rän, että tähän tulee päälle jonkin ver­ran kulu­ja kalus­ton ja radan kulu­mis­es­ta, mut­ta silti 110 euroa/suunta tun­tuu kovin suurelta arviolta.

  30. Empi­iristä havain­noin­tia Y‑junasta:

    Y Yht­enäisyy­den Juna, Ystävyy­den Juna!

    Ostin lipun Kar­jaalle kon­duk­tööriltä I‑junassa matkalla Helsin­gin Päärautatiease­man suuntaan:
    “Vyöhyke­lip­pu Aikuinen *ABCDEFG* Voimas­sa 24.9.2015 16:03 Ei kel­paa kaukoli­iken­teen junis­sa Hin­ta 12,40 Euroa (vero 1,13)”.

    Hin­ta olisi sama, vaik­ka matkus­ta­ja tulisi Lentoase­mal­ta taik­ka muul­la junal­la Riihimäeltä. Tämä on kohtu­uhin­taista ver­rat­tuna siihen, että pitäisi ensin mak­saa viisi tai kymme­nen euroa matkas­ta Pasi­laan ja sit­ten 24 euroa IC-junas­ta Karjaalle.

    Toisaal­ta tämä on van­ha Sm2, 1970-luvun koti­mainen Val­met-Ström­berg, jon­ka pääo­maku­lut on aikaa sit­ten mak­set­tu. Junan palvelu- ja varuste­ta­so on alem­pi kuin IC-junissa.

    Junas­sa ei ole tar­joilukär­ryä saati rav­in­tolavaunua. Alko­holi­juomien naut­timi­nen on silti kiel­let­ty. IC-junis­sa omien alko­holi­juomien naut­timisen kiel­toa perustel­laan sil­lä, että koko juna on anniskelu­aluet­ta. Tämä ei ole, mut­ta silti on kiel­let­ty — epälo­ogista ver­rat­tuna kalli­im­mas­sa junas­sa kuu­lutet­tavaan argumentaatioon.

    Tämä ei ole mata­lalat­ti­ainen. Fil­larik­oukut, 3 kpl., sijait­se­vat junan Helsin­gin puoleises­sa päässä, tiedok­si Soin­in­vaar­alle. Kesäisin fil­lare­i­ta voi olla enem­män jol­loin junan eteiset tukkeu­tu­vat läpipääsemättömiksi.

    Mikä kom­men­toin­nin kannal­ta oleel­lisem­paa, tässä ei ole mobi­ililait­teen lataus­mah­dol­lisu­ut­ta ja datay­hteys on huonohko ja katkeaa kokon­aan juuri Siun­tios­sa, jos­sa juna aina seisoo odot­ta­mas­sa Turus­ta vas­taan­tule­vaa IC-junaa. (Lähdimme juuri Kirkkon­um­melta, saa nähdä katoaako kir­joitet­tu kom­ment­ti Siun­tion katkok­sen aikana.) Tämä juna, etum­mainen yksikkö, huo­juu ja tärisee, mikä ei ole epämiel­lyt­tävää, mut­ta vaikeut­taa ja hidas­taa kom­men­toin­tia lait­teel­la (Lumia 830).

    Matkus­ta­jal­la on kuitenkin (vielä) mah­dol­lisu­us vali­ta, mihin hän investoi. Myös vähä­varaisil­la tulee olla mah­dol­lisu­us liikkua täl­lä varsin laa­jal­la ja mon­imuo­toisel­la alueella.

    (Nyt saavumme Siun­tioon. Etum­mais­es­ta osas­tos­ta jäi pois yksi nainen ja vain kak­si koul­u­laista. Yleen­sä niitä Siun­tioon meneviä koul­u­laisia on täl­lä vuorol­la enem­män. Tässä vai­heessa kat­sot­ti­in matkaliput. Nyt odotamme vas­taan­tule­vaa Turku- Helsin­ki ‑junaa.)

    Noudin tähän Y‑junaan etum­maiseen junayk­sikköön, numero junan kyl­jessä 6097, Pasi­las­sa raiteel­la 6 kel­lo 14:37. Tähänkin aikaan etum­maises­sa junayk­sikössä, jos­sa yleen­sä on väl­jem­pää, reilusti yli puo­let, ehkä kak­si kol­ma­sosaa istuma­paikoista oli käytössä. Lep­pä­vaaras­sa pois­tui yhtä paljon matkus­ta­jia kuin sieltä nousi. Väki tietysti väheni Masalas­sa, Kirkkon­um­mel­la ja Siun­tios­sa. Nyt Siun­tios­ta lähdön jäl­keenkin tässä osas­tossa on vielä viisi matkus­ta­jaa kir­joit­ta­ja mukaan­lukien. Käyt­töaste on kokon­aisu­udessaan aivan kohtu­ulli­nen. Junil­la on kap­a­siteet­tia. Ei ole tarkoi­tus eikä ole mah­dol­lista, että joka junas­sa joka istu­in olisi koko matkan varat­tu. Nämä penkit, tosin uusi­tut perusko­r­jauk­ses­sa, on jo mon­een ker­taa maksettu.

    Nyt olemme jo Inkoos­sa. Tääl­lä näkyy hep­po­ja lai­tumel­la. Havaitaan, että tässä junas­sa ja täl­lä lait­teel­la kir­joit­ta­mi­nen on äärim­mäisen hidas­ta. Jos tek­stin tuot­ta­mi­nen olisi mak­set­tua palkkatyötä, kuten on ollut, tässä tun­tian­sio jäisi aivan liian alhaisek­si. Sit­ten kan­nat­taisi investoi­da kun­non läp­päri­in ja IC-junaan (Pen­dolino joka kul­kee lauan­taisin, on taas selvästi ahtaampi ja siinä mielessä huonom­pi. Ihmi­nen voi kuitenkin vali­ta. Pääkaupunkiseudun kehit­tämisen ja tule­vaisu­u­den kannal­ta on tärkeää säi­lyt­tää kohtu­uhin­taiset liikenneyhteydet.

    Laite tilt­tasi Inkoo jäl­keen, mut­ta näkyy taas toimivan.

    Saavumme Kar­jaalle.

  31. Har­ri Haan­pää: Ei tuo ainakaan Siun­tion väestöti­las­tois­sa eri­tyis­es­ti näy. Joskus 30 vuot­ta sit­ten kielisuh­teet oli­vat 50–50, nyt ruotsinkielis­ten osu­us on painunut hip­pusen alle 30 pros­ent­ti­in. Ruotsinkielis­ten lukumäärä on pysynyt kutakuinkin samana, mut­ta suomenkielisiä on muut­tanut kuntaan.

    En osaa ottaa kan­taa siihen, onko Rain­er oike­as­sa vai ei. Mut­ta voisi­han ajatel­la niinkin, että tuo muinainen 50–50 ei olisi nyt 70–30 vaan vaikka­pa 90–10 ilman Rainer­in mainit­se­maa suomenkielis­ten muuttonihkeyttä.

  32. Siun­tion kun­nan tukemia työ­matkalip­pu­ja voi ostaa 2.8.2014 alka­en Kar­jaan, Pasi­lan ja Helsin­gin asemilta
    Siun­tion kun­ta sub­ven­toi työ­matkalip­pu­jen kulu­ja siun­ti­o­laisille. Siun­ti­o­laiset voivat ostaa työ­matkalipun ja saa­da kun­tat­uen esit­tämäl­lä kotikun­ta­todis­tuk­sen Kar­jaan ja 2.8.2014 alka­en myös Pasi­lan ja Helsin­gin juna-asemil­ta. Pasi­lan ja Helsin­gin juna-ase­mat myön­tävät siis jatkos­sa myös kun­tatukea, johtuen Kirkkon­um­men ase­man sulkeu­tu­mis­es­ta 1.8.2014 alka­en. Aiem­min siun­ti­o­laiset ovat voineet saa­da kun­tat­uen ain­oas­taan Kar­jaan ja Kirkkon­um­men juna-asemilta.

    Siun­tion kun­ta sub­ven­toi työ­matkalip­pu­jen kulu­ja siun­ti­o­laisille 10 pros­entin kun­tat­uel­la hei­dän ostaes­saan VR:n työ­matkalip­pu­ja Siun­tion ja pääkaupunkiseudun tai Turun välisille työ­matkoille. Lipun voi ostaa 14 — 365 päivän ajan­jak­solle ja tuen saamisen ehtona on että kotikun­ta on Siun­tio. Sub­ven­toimal­la työ­matkalip­pu­jen kus­tan­nuk­sia, Siun­tion kun­ta kan­nus­taa asukkai­ta käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä oman auton sijaan.

    1. Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­laisi­aan kuin­ka paljon vain, mut­ta se ei peitä liiken­teen tap­pi­oi­ta. Pitäisi mak­saa myös tästä liiken­ney­htey­destä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

  33. Kuinkako­han paljon val­tio antaa rahaa täysin kan­nat­ta­mat­tomien kaukoli­iken­ne­vuoro­jen ylläpi­toon. Siun­ti­o­laiset ja inkoolaiset mah­tu­isi­vat hyvin puoli­ty­hji­in Ic-juni­in ja voisi­vat aut­taa niiden saamista kannattaviksi.
    Vr kuitenkin halu­aa kil­pail­la siel­lä, mis­sä on kova kil­pailu ja sik­si painet­ta hin­nan lasku­un. Luulisi, että täyt­töastet­ta nos­ta­mal­la muu­ta­man pysähdys­p­sikan lisäämäl­lä voisi nos­taa kan­nat­tavu­ut­ta. Koh­ta ihme­tel­lään, mis­sä matkus­ta­jat ovat, kun juna ei pysähdy mis­sään. Pääa­sia, että päästään nopeasti.

    Junan käyt­täjiä on paljon enem­män, kuin matkus­ta­jamäärien keskiar­vo. Työssäkäyvil­lä on etäpäiviä, vuosilo­mia, päiviä, jol­loin Y- junan pitkien vuorovälien takia ei voi matkus­taa Siun­tios­ta, sairaus­lo­mia, osa- aikaeläkkeitä, työ­matko­ja jne. Pen­delöin­tiy­htey­den tarvit­see huo­mat­tavasti suurem­pi määrä kuin 130 henkilöä. 

    Ja kuin­ka moni bus­si on täyn­nä päätease­malle saak­ka? Eikö julkisen liiken­teen idea ole juuri se, että kaik­ki eivät käytä koko matkaa?

  34. ELI SIUNTIO tukee työ­matkalaisi­aan aivan samalla
    tavoin kuin Helsinkikin mak­samal­la lipputukea.…
    lipun hin­nalle joka on huo­mat­tavasti korkeampi kuin
    Helsin­gin seudun kk liput jois­sa melkoinen veron­mak­sajien sub­ven­tio. Tähän ei Siun­tion kun­ta pysty johtuen mm siitä että siun­tion kun­ta on yksi pien­im­mistä valtionosuussaajakunnista…

    Yllät­tävää havai­ta Soim­in­vaaran joukkoliikennekielteisyys .….

  35. TÄSSÄ SYY MIKSI SIUNTION EI KANNATA LIITTYÄ HSL:ÄÄN

    18.09.2015
    HSL ‑mak­sut karkaa­mas­sa käsistä Kirkkonummella
    KIRKKONUMMI
    Kirkkon­um­men kun­nan Helsin­gin seudun liikenne ‑kun­tay­htymälle mak­samat sub­ven­tiomak­sut ovat karkaa­mas­sa käsistä.
    HSL:n toim­inta-alueel­la on käyn­nis­sä lukuisia suuria infra­hankkei­ta, mm. Län­simetro. Suurhankkei­den kus­tan­nuk­set kas­vat­ta­vat HSL:n kus­tan­nus­mekanis­min kaut­ta merkit­tävästi myös Kirkkon­um­men kun­nan mak­samia kun­tao­suuk­sia tulev­ina vuosina.
    Joukkoli­iken­teen lisään­tynyt käyt­tö edel­lyt­tää riit­täviä investoin­te­ja joukkoli­iken­teen infra­struk­tu­urin kehit­tämiseen. Eri­tyis­es­ti pysäkkialuei­den kehit­tämi­nen on osoit­tau­tunut taloudel­lis­es­ti odot­ta­mat­toman haastavaksi.
    HSL:n talousarvion mukainen HSL:n kun­tao­su­u­den kokon­ais­määrä on vuon­na 2016 7,779 M€, mikä nos­taa kun­tao­su­ut­ta vuo­teen 2015 näh­den 759 000 €. Vuon­na 2016 Kirkkon­um­men mak­sama sub­ven­tio-osu­us kas­vaa toden­näköis­es­ti yli 50 pros­entin tavoitemak­simin jopa 53,4 prosenttiin.
    Kun­tao­su­u­den ja sub­ven­tion määrään voidaan vaikut­taa lähin­nä HSL:n lin­jo­jen tiheyt­tä ja määrää muut­ta­mal­la, lip­pu­jen hin­ta­muu­toksin sekä HSL:n meno­ja pienentämällä.
    Kirkkon­um­men kun­nan­hal­li­tus onkin 24.8. antanut HSL:n toim­inta-ja talous­su­un­nitel­mas­ta 2016–2019 lausun­non, jos­sa edel­lytetään mm. sub­ven­tio-osu­u­den pitämistä 50%:n alla sekä HSL:n kulu­jen kar­simista. Vuo­den 2015 aikana HSL:n lin­joi­hin tehti­in jo muu­tok­siä kus­tan­nusten vähentämiseksi.
    HSL kil­pailut­taa ja han­kkii Kirkkon­um­men kun­nan tarvit­se­mat joukkoli­iken­nepalve­lut, joi­hin liit­tyvät sopimuk­set näin ollen ovat HSL:n ja liiken­nöit­si­jöi­den välisiä.

    1. Juss­wi. Jos sikun­ti­o­lais­ten ei kan­na­ta mak­saa omas­ta junay­htey­destään, kenen siitä pitäisi mak­saa? Marsilaisten?

  36. TÄSSÄHÄN NE SIUNTION BUSSIVUOROT SITTEN HESAAN OVAT

    08:00—09:30
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoase­ma, Kamppi
    1h 30min

    14:30—16:05
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoase­ma, Kamppi

    15:50—17:10
    Siun­tio as
    Helsinki,
    lin­ja-autoase­ma, Kamppi

    REPIKÄÄ TÄSTÄ TE PILALLE HEMMOITELLUT STADILAISET

  37. ja kirkkonummelle..osa jatkaa hesaan

    07:00—07:40
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    40min

    08:00—08:35
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    35min

    08:55—09:30
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    35min
    U
    14:30—15:10
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    40min
    U
    15:50—16:15
    Siun­tio as
    Kirkkonummi,
    Matkakeskus
    25min

  38. Har­ri Haan­pää:

    Kun näet kauko­ju­nat eivät kuitenkaan pysy aikatauluis­saan, ne pystyvät parem­min aja­maan aikataulu­jaan kiin­ni, jos ei ole paikallisju­nia edessä. Siten toteu­tunut keskimääri­nen mat­ka-aika voisi jopa lyhen­tyä, tai ainakin mat­ka-ajan var­i­anssi voisi pienentyä.

    Itse asi­as­sa tässä on ihan selkeä intres­siri­s­tiri­ita nähtävis­sä paikallis­li­iken­teen ja kaukoli­iken­teen välil­lä. On vähän han­kalaa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella.

    Eikös se ole juuri tois­in­päin, myöhästelevät kauko­ju­nat blokkaa­vat lähijunia.

    Siun­tion taitaisi olla vii­sain­ta välit­tömästi aloit­taa neu­vot­te­lut joidenkin U‑junien matkan jatkamis­es­ta Siun­tioon. Kirkkon­um­men ja Siun­tion välil­lä ole­vat maito­lai­tu­rit voisi jät­tää väli­in mat­ka-ajan nopeut­tamisek­si, eikä juna sil­loin olisi myöskään kaukoli­iken­teen tukkeena.

    Vähän pidem­mäl­lä tule­vaisu­udessa, kun ELSa-rata on valmis, voisi lähi­ju­nat jatkaa taas Kar­jaalle asti.

  39. Siun­tion mak­sut ovat tärkeä näköko­h­ta. Jos kuvioon ote­taan Hista ja alku­tai­vat Turun radalle niin oisi ter­veem­pi tilanne.

  40. EKK: Mie­lenki­in­toista. Pitäisikö tuon 110 euroa/suunta kat­taa muut­tuvat kus­tan­nuk­set, vai myös kiin­teitä kustannuksia?
    Yllä esit­tämässäni laskel­mas­sa arvioin, että henkilöstö- ja ener­giaku­lu­ja tulisi yhteen­sä noin 29 euroa/suunta. Ymmär­rän, että tähän tulee päälle jonkin ver­ran kulu­ja kalus­ton ja radan kulu­mis­es­ta, mut­ta silti 110 euroa/suunta tun­tuu kovin suurelta arviolta.

    Tarkoi­tus on, että tuo luku pitää sisäl­lään aivan kaiken kalus­ton kuo­le­tuk­ses­ta ja huol­losta siivouk­seen ja rata­mak­sui­hin. Ja hallinto sekä muut yleiskus­tan­nuk­set päälle, 15 % lisää. Siis mar­gin­aa­likus­tan­nus, kun Kirkkon­um­melle kulke­vaa junaa jatke­taan Siun­tioon, voi olla selvästi pienem­pikin: se riip­puu pitkälti siitä, mikä vaiku­tus kalus­tok­ier­toon olisi. Hyväl­lä tuuril­la mar­gin­aa­likus­tan­nus voi rajoit­tua sähkön hin­taan. Tuo doku­ment­ti löy­tyy myös netistä, kan­nat­taa ilman muu­ta vilka­ista, jos aihe kiinnostaa.

  41. Daniel Fed­er­ley: En osaa ottaa kan­taa siihen, onko Rain­er oike­as­sa vai ei. Mut­ta voisi­han ajatel­la niinkin, että tuo muinainen 50–50 ei olisi nyt 70–30 vaan vaikka­pa 90–10 ilman Rainer­in mainit­se­maa suomenkielis­ten muuttonihkeyttä. 

    Noin minä päät­telin ja olen kuul­lutkin erään turku­laisen (suomenkielisen) sanoneen että ne suomenkieliset jot­ka Siun­tioon ja Kirkkon­um­melle muut­ta­vat ovat aika monas­ti turku­laisia kos­ka heille ruotsin kie­len kuu­lu­mi­nen tai asioimi­nen jos­sain ruot­sik­si ei tuo­ta ongelmia. Pohjois-Van­taal­la jos­sa olen asunut taas ei voin­ut vält­tää kuule­mas­ta “mie ja sie” vähän joka puolella.

    Tämä on min­un johtopäätök­seni, mut­ta jos ver­taa miten paljon hitaam­min pienet ran­nikkopaikkakun­nat ovat kas­va­neet sekä pk-seudun län­si että itäpuolel­la ver­rat­tuna sisä­maan paikkakun­ti­in niin en ihmettele.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? Tosin se vaatisi perus­tamis­sopimuk­sen muuttamista.

    Siun­tion käyt­täjämäärä on 265 joidenkin tieto­jen mukaan, 370 tois­t­en. Ja per juna tosi­aankin enem­män kuin esim. Kirkkon­um­men, kuten Har­ri kir­joit­taa. Knum­mi mak­saa Y‑junasta, ( ja käsit­tääk­seni ei HSL:lle, mjut­ta tämä pitää tark­istaa) ja Siun­tio mak­saa var­maan myös.

  43. Odot­telinkin jo Soin­in­vaar­al­ta täl­laista kom­ment­tia. Soin­in­vaara on tiivi­in kaupunki­rak­en­teen vank­ka kan­nat­ta­ja, ja näkee hajaa­su­tuk­sen ja myös Espoon ole­van Helsin­gin kult­tuuri­palvelu­iden kulut­ta­jia, jot­ka eivät mielel­lään osal­lis­tu kus­tan­nusten kat­tamiseen. HSL:n ja VR:n suhde on, että VR tien­aa 1/3 osan vuo­tuis­es­ta voi­itos­ta HSL:n han­k­in­noil­la. Sik­si VR:n pulus­t­a­mi­nen on häneltä virhe. HSL:ään liit­tymi­nen olisi metropo­li­a­jat­telun kannal­ta Siun­ti­olle hyväk­si. Mut­ta HSL:n sopimuk­set VR:n kanssa tulisi saa­da ensik­si vähin­tään 15% alas nykyis­es­tä tasosta.

    1. Odot­telinkin jo Soin­in­vaar­al­ta täl­laista kom­ment­tia. Soin­in­vaara on tiivi­in kaupunki­rak­en­teen vank­ka kan­nat­ta­ja, ja näkee hajaa­su­tuk­sen ja myös Espoon ole­van Helsin­gin kult­tuuri­palvelu­iden kulut­ta­jia, jot­ka eivät mielel­lään osal­lis­tu kus­tan­nusten kattamiseen. 

      Voisitko vielä ker­toa, kenen pitäisi Siun­tion junay­htey­destä maksaa?

  44. Näkökul­ma: erääl­lä taval­la tässä on kyse palvelulu­pauk­ses­ta ja sen pet­tämis­es­tä. Mikä tahansa toimi­va palvelu joka hyödyt­tää asukkai­ta, houkut­telee val­it­se­maan asun­non lähelle sitä. Myyjä ja osta­ja otta­vat tämän palvelun huomioon hin­nas­sa ja kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaises­ti hin­nat nou­se­vat. Mut­ta osta­ja suos­tuu tähän ja on tyy­tyväi­nen, kos­ka asum­i­nen + palve­lu­tar­jon­ta ovat edelleen “hin­tansa väärtti”. 

    Nyt nopea ja yllät­tä palvelun leikkaami­nen tarkoit­taa, että huo­mat­ta­va määrä kiin­teistöjä menet­tää arvon­sa. Tässä siis sosial­isoidaan osa kiin­teistö­jen arvos­ta. Ei ihme, että tämä nos­tat­taa tunteita. 

    Onko tähän ratkaisua? On. Kiin­teistövero pitäisi määrit­tää sen mukaan, kuin­ka paljon palvelui­ta on lähel­lä. Vero­tus ilman palvelui­ta on riis­toa. Ja lisäk­si täl­laisel­la vai­h­tu­val­la kiin­teistöverol­la voitaisi­in myös tais­tel­la asi­at­to­mia kiin­teistökeinot­telu­ja vas­taan, kun ns. wind-fall voitot hyödyt­täi­sivät myös kun­taa, joka näitä palvelui­ta toimit­taa tai subventoi.

  45. Kar­jaan radan lähili­iken­net­tä pitäisi kehit­tää eikä ajaa alas. Nykyiset kuusi päivit­täistä yhteyt­tä eivät kus­tan­nuk­sil­laan maa­ta kaa­da, mut­ta tar­joa­vat silti siedet­tävät yhtey­det Siun­tios­ta, Inkoos­ta ja Karjaalta. 

    Lähili­ikenne, ääripäinään Riihimä­ki ja Kar­jaa, muo­dostaa pääkaupunkiseudun raideli­iken­teen run­gon. Radan­var­ren aluei­ta tulisikin päin­vas­toin kehit­tää pääkaupunkiseudun työssäkäyn­tialueena. Tähän ovat myös alueen kun­nat kaavoituk­ses­sa varautuneet.

    Jos kan­nat­ta­mat­tomaan Pis­ara-rataan löy­tyy mil­jar­di euroa, niin Kar­jaan vähäisen lähili­iken­teen säi­lyt­tämi­nen ei ainakaan voi hin­taansa kaat­ua. VR:n mah­dol­lisia mui­ta intresse­jä taas ei pidä edis­tää matkus­ta­jien kustannuksella.

  46. Mik­si ei matkuste­ta? Junal­la liikkuu vain opiske­li­jat ja työ­matkalaiset radan var­res­sa. Itsel­leni juna ei ole koskaan (30v. aikana) ollut järkevä vai­h­toe­hto. VR+HSL on ihan liian kallis ja han­kala vai­h­toe­hto. Matkus­ta­jamäärät kas­vaisi, jos ker­tal­ipun hin­ta olisi kohtu­ulli­nen. Siis edullisem­pi kuin polt­toainekus­tan­nus. (Siun­tios­sa kaikil­la on auto. On olta­va) “Juop­po­ju­na” olisi myös tärkeä. Nyt kukaan ei lähde Siun­tios­ta illan­vi­et­toon tai voi tietysti lähteä, mut­ta ei pääse takaisin.
    Rahoi­tus saadaan, kun tehdään veroparati­isi kikkailu lait­tomak­si. Hal­li­tuk­ses­sa on siihen riit­tävä asiantuntemus.

  47. Lau­ri Raita­suo:

    Her­ra Soin­in­vaara, arvostan suuresti miet­teitänne. Onko “130 matkus­ta­jaa päivässä” arvio vai perus­tuuko tämä tilas­toon? Keskimääräi­nen arvio jo pelkästään toim­i­jan puolelta on noin 250…260.
    Käyt­täjien oman lasken­nan mukaan arke­na yhtä junavuoroa kohden per suun­ta nousee 50…70. Kus­tan­nuk­sen tas­apain­ot­ta­mi­nen on tehtävä Y‑junan osalta. Suomes­sa on paljon palvelu­ja, joi­ta “mak­sa­vat joku muu”. Tulisiko nämä palve­lut myös lakkauttaa?

    Kiitos.

  48. Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että vielä viime vuon­na VR:lle olisi rantaradan kehit­tämis­toimen­piteenä riit­tänyt Y‑junan päät­tämi­nen Siun­tioon ja samal­la lähili­iken­netar­jon­nan lopet­tamista Inkoon seisak­keel­la ja Kar­jaan ase­mal­la. Perustelu­na oli että Inkoos­sa ei ole kasvunäkymiä, eikä radan läheisyy­teen ole Inkoos­sa tulos­sa kaavoitus­ta, toisin kuin on ollut Siun­tios­sa viime vuosina:

    https://vrleaks.files.wordpress.com/2014/01/lahiliikennetarjonnan_kehittaminen_paaradalla_ja_rantaradalla_21‑1–2014.pdf

    On varsin karua, että nyt yhtäkkiä sit­ten myös junali­iken­teen varaan kestävän kehi­tyk­sen opein viime vuodet kaavoit­ta­neen Siun­tion asukkail­ta viedään junay­hteys ilman mitään ennakko­varoi­tus­ta. Jos y‑junan lakkaut­ta­mi­nen olisi ollut suun­nitelmis­sa jo aiem­min, ei Siun­tion ase­man kupeeseen olisi viime vuosi­na raken­net­tu var­masti lainkaan.

  49. Mielestäni sin­un logi­ikalla kaikkien HSL-alueelle tule­vien junien ja bussien tulisi mak­saa HSL:lle. Tämä var­masti olisi jos­sain määrin oikeu­den­mukaista, mut­ta en usko, että turku­laiset, tam­pere­laiset tai oul­u­laiset halu­a­vat tukea Helsin­gin seudun liiken­net­tä. Siun­ti­o­laiset osal­lis­tu­va kus­tan­nuk­si­in mak­samal­la suo­raan VRlle ja ne, jot­ka tarvit­se­vat HSL-alueen lip­pua, mak­sa­vat siitä enem­män kui HSL- kun­tien asukkaat.

    Vero­jen muo­dos­sa ihmiset mak­sa­vat aina myös niistä palveluista, joi­ta he eivät itse tarvitse.

    Oletko sinä pet­tynyt HSL: n neu­vot­telemi­in sopimuk­si­in, vai mis­tä tässä on kysymys?

    1. Ei tarvitse mak­saa HSL:lle, mut­ta pitäisi ehkä mak­saa VR:lle. HSL ei liiken­nöi junia. Eikä ulkop­uolelta tule­vien bussien tarvitse mak­saa HSL:lle, kun­han matkus­ta­jat mak­sa­vat niin paljon, että bus­si kulkee.

  50. Tämän Y‑junataiston alet­tua akti­iviset siun­ti­o­laiset ovat kir­jan­neet ylös ase­man käyt­täjämääriä. Noin viikon aikana on muo­dos­tunut käsi­tys, että siun­ti­o­laiset tekevät Y‑junalla päivässä noin 400 matkaa.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Voisitko vielä ker­toa, kenen pitäisi Siun­tion junay­htey­destä maksaa? 

    Siun­ti­o­laiset mak­sa­vat jo nyt matkalip­pu­jen hin­nas­sa matkansa. Jos se on liian vähän, voisi hin­taa nos­taa hie­man. kipu­ra­ja kuukausilipun hin­nalle kuvit­telisin ole­van se mitä mak­saa bus­sil­la kulkem­i­nen vas­taa­va mat­ka. Siun­tio-Hki juna­mat­ka mak­saa kuukaudessa nyt 157 €. Bus­sil­la vas­taa­va työ­matkapen­delöin­ti (40 km) mak­saa 208 €/44 matkaa, tai HSL 3 vyöhyk­keen kuukausilip­pu mak­saa ei-HSL ‑alueen asukaalle 206 €. 

    Eli jos junan kuukausilipun hin­ta nousisi 200 €:oon (se osu­us mikä VR:n on saata­va) niin kuvit­telisin että VR:n kan­nat­taisi ajaa ainakin muu­ta­ma juna päivässä Siun­tioon. Siun­tion kun­ta voisi sub­ven­toi­da sit­ten halu­a­mal­laan sum­mal­la että hin­ta pysy­isi kohtu­ullise­na. Jos juna ei jat­ka Kar­jaalle asti niin eril­listä Y‑junaa ei tarvi­ta vaan juna olisi joko S‑juna joka jatkaa Siun­tioon tai IC-juna joka pysähtyy Siuntiossa.

    1. Jos tuo 110 €/sivu pitää paikkansa (VR var­maankin sanoo, ettei riitä) noiden 130 päivit­täisen käyt­täjän pitäisi mak­saa noin 300 €/kk. Vähän siinä olisi tarvet­ta kuntaosuudelle.

  52. Kenelle kauko­ju­nan käyt­täjät mak­sa­vat. Itse luulin mak­sa­vani VRlle lipun hin­nan kaut­ta. Mik­si kun­nan pitäisi mak­saa myös?

    1. Kun­ta mak­saa HSL alueel­la VR:lle yhtä paljon kuin matkus­ta­jat, jot­ta junat kulk­i­si­vat. Nyt VR lakkaut­taa ne lin­jat, jois­sa matkus­ta­jat eivät mak­sa niin paljon, että junaa kan­nat­taa ajaa, eikä sekään tun­nu tyydyttävän.

  53. Ville Hur­malainen:
    Nyt nopea ja yllät­tä palvelun leikkaami­nen tarkoit­taa, että huo­mat­ta­va määrä kiin­teistöjä menet­tää arvonsa.

    Siun­tios­sa on noin 6000 asukas­ta, joista noin 3900 on 16–64 vuo­ti­as­ta ja heistä vain 100…200 käyt­tää junaa. 

    Miten ihmeessä tämä poruk­ka pystyy romaut­ta­maan hinnat?

  54. Lau­ri Raita­suo:Suomes­sa on paljon palvelu­ja, joi­ta “mak­sa­vat joku muu”. Tulisiko nämä palve­lut myös lakkauttaa?

    Mah­dol­lisuuk­sien mukaan pitäisi pyrk­iä siihen, että joko käyt­täjä mak­saa tai sit­ten ne lopetetaan.

  55. Annet­takoon Bri­an Souter­ille ne reitit, joi­ta VR:n ei kan­na­ta liikennöidä.

  56. LUEPAS Osmo edel­lä ole­va Ville Turusen kom­ment­ti junali­iken­teen kus­tan­nuk­sista.…. eli mis­tä pitäisi siis vielä mak­saa ??? van­hoista junanvaunuistako.….

    Me mak­samme jo riit­tävästi korkean veroäyrin muo­dos­sa niistäkin sadoista menete­ty­istä työ­paikoista joi­ta mm val­tio­val­lan toimes­ta on parin viimeisen vuosikymme­nen aikana siir­rret­ty pääkaupunkiseudulle…

    Ja mak­samme val­tion­vero­tuk­sen kaut­ta myös niistä taloudel­li­sista hukkain­vestoin­neista joi­ta euroopan pien­im­pään metropääkaupunki­in on tehty viimeis­ten vuosikym­menten aikana. 

    479836”>Osmo Soin­in­vaara:
    Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­laisi­aan kuin­ka paljon vain, mut­ta se ei peitä liiken­teen tap­pi­oi­ta. Pitäisi mak­saa myös tästä liiken­ney­htey­destä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

    1. Tuo­hon Turusen viesti­in minäkin perustin laskel­mani. Hänen mukaansa yksi vuoro mak­saa 110 €. Jos siinä on 20 matkus­ta­jaa, hei­dän pitäisi mak­saa yhdestä matkas­ta 5,50 euroa. Kuukausiko­retin hin­naksi tulisi 4€4 x 5,50 = 231€. Sil­lä pää­sisi siis Kirkkon­um­melle. Min­un laskel­mani 300 eurosta oli aika hempeämieli­nen sen suh­teen, miten lop­pumat­ka maksetaan.

  57. Jos lip­pu­ja Turku­un myy­dään hin­taan 5–40 euroa ja mat­ka kuitenkin moninker­tainen Siun­tioon näh­den, niin kuka ne liput rahoit­taa? Kan­nat­taako val­tion rahoil­la tukea epäter­vet­tä kilpailua?

    Jos junien käyt­töaste saataisi­in nos­tet­tua ja juna poimisi kyyti­in myös siun­ti­laiset ja inkoolaiset, kom­pen­soi­tu­isi tap­pio osit­tain lipputuloilla. 

    Peruskysymys on siis, mik­si kauko­ju­na­matkus­tus­ta tue­taan työssäkäyn­tialueen junali­iken­teen kus­tan­nuk­sel­la. Sama kai kestääkö mat­ka 2 tun­tia vai 2 tun­tia ja viisi minuuttia.

    1. Junan suo­sio riip­puu todel­la jyrkästi nopeud­es­ta. Tam­pereelle junaa käytetään paljon enem­män kuin Turku­un ja Kotkaan tuskin lainkaan. Turun yhteys tuot­taa ymmärtääk­seni voit­toa, joten ei sitä tue­ta. VR:n on pakko alen­taa kaukoli­iken­teen hin­to­ja, kos­ka bus­si vie muuten matkustajat.

  58. Voisitko Osmo sel­ven­tää min­ulle miten kun­nan pitää mak­saa Y‑junasta mut­ta ei inter-city junas­ta Tuli tässä täl­lainen aja­tus että eihän min­is­ter­itkään hoi­da asio­ta kun­nol­la jos estävät työssäkäynnin!Pitääkö heiltäkin puolit­ta palkka?

    1. Minus­ta mei­dän pitäisi men­nä siihen, että junaliput vas­taa­vat hinnal­taan mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia, jol­loin olisi luon­nol­lista laskut­taa rautatiepaikkakun­tia yhtey­den ole­mas­sa olosta. Nyt useim­mat Inter­ci­tyju­nat tuot­ta­vat voit­toa, joten tarvet­ta tap­pi­oiden peit­tämiseen ei ole. Ne tap­pi­o­ta tuot­ta­vat BVR näyt­tää aiko­van lopettaa.
      Lentoy­hteyk­sistä mon­et kaupun­git maksavat.

  59. R.Silfverberg: Olen joskus kuul­lut joidenkin väit­tävän että Siun­tio­ta ja Uuden­maan ran­nikkoseu­tu­ja väl­tetään muut­topaikkakun­tana sik­si että ruotsin kie­len vaiku­tus on niin suuri. Sinne muut­ta­vat lähin­nä Poh­jan­maan ja Turun­maan ruotsinkieliseltä alueil­ta ihmisiä kun taas savolaiset, kar­jalaiset, kain­u­u­laiset ja lap­pi­laiset mie­lu­min val­it­se­vat puh­taasti suomenkielisiä paikkakun­tia kuten Vihti, Nur­mi­järvi, Tuusu­la ja Mäntsälä.

    </blockquote

    Taitaa olla enewm­män luu­loa. Sem­minkin kun ruotsinkieliset ovat pääkaupunkiseudul­la käytän­nössä kak­sikielisiä. Mon­et niin kak­sikielisiä, että puhu­vat luon­te­vaa puhekieltä.

  60. JY:
    Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä paras kuvio on oiko­ra­ta Helsin­ki-Turku. Kaupunki­ra­ta Veikko­laan, Num­me­laan ja Loh­jalle, jos­ta se voisi jatkaa Virkkalan ja Siun­tion kaut­ta rantaradalle. Ei tietysti pahem­min auta tämän päivän pen­delöi­jiä, mut­ta voisi olla peruste pitää Y‑junan reit­ti nykyisellään.

    Laskekaaa ker­ran kun­nol­la eikä vain toivejattelulla,onko eLSA-rata kan­nat­ta­va. Se muuten lyh­netäisi mat­ka-aikaa Hgistä Turku­un ½ tunnilla.

    1. Alun perin Elsa rata olisi mak­sanut puo­let siitä, mitä mak­soi Rantaradan perusko­r­jaami­nen suurem­pia nopeuk­sia varten. Jos tämä säästö olisi tehty, mat­ka Hki-Turku olisi puoli tun­tia lyhyem­pi, Loh­ja olisi kas­va­va kaupun­ki ja olisi tilaa kun­nol­liselle paikallisju­nali­iken­teelle rantaradal­la. Kar­jaa-Salo ‑rata olisi var­maankin jäänyt vähälle käytölle, kos­ka sen perusko­r­jaami­nen nopeam­mak­si nimeno­maan oli kallis.

  61. Koko keskustelu on aika absur­dia, kos­ka tilanne nyt vain on niin, että tyhjän junan liikut­ta­mi­nen mak­saa suurin piirtein saman ver­ran kuin täy­den. Sama kos­kee busse­ja ja raitio­vaunu­ja. Ja myös henkilöau­toa. Osmo var­maan käyt­täisi hienoa sanaa “mar­gin­aa­likus­tan­nus”.

    Tuol­lainen jyvit­tämi­nen sit­ten johtaa kaiken­laiseen epä­mukavu­u­teen, kuten vit­tuilu­un kesä- ja talvi­aikatauluil­la ja liiken­ney­htey­den katoamiseen, kos­ka joku nyt on laskeskel­lut, että lento­kent­täbus­sia 615 nyt vain ei tarvita.

  62. Markku af Heurlin:
    Taitaa olla enewm­män luu­loa. Sem­minkin kun ruotsinkieliset ovat pääkaupunkiseudul­la käytän­nössä kak­sikielisiä. Mon­et niin kak­sikielisiä, että puhu­vat luon­te­vaa puhekieltä. 

    Siun­tio ei ole PK-seu­tua. Siel­lä paikalliset puhu­vat mur­re­ruot­sia ja varsinkin van­hem­mat ihmiset eivät osaa eri­tyisen hyvin suomea.

    Tarkoitin tietenkin niitä etelään muut­ta­jia jot­ka nimeno­maan halu­a­vat ok-taloon kehäkol­mosen ulkop­uolelle. Heille jot­ka halu­a­vat Stadi­in ei kielia­sioil­la liene merk­i­tys­tä kos­ka kaikkia kieliä löytyy.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Junan suo­sio riip­puu todel­la jyrkästi nopeud­es­ta. Tam­pereelle junaa käytetään paljon enem­män kuin Turku­un ja Kotkaan tuskin lainkaan. Turun yhteys tuot­taa ymmärtääk­seni voit­toa, joten ei sitä tue­ta. VR:n on pakko alen­taa kaukoli­iken­teen hin­to­ja, kos­ka bus­si vie muuten matkustajat. 

    Tam­pereen junien matkus­ta­jista osa jatkaa Poh­jan­maalle tai kes­ki-Suomeen. Jos rata päät­ty­isi Tam­pereelle niin matkus­ta­jia olisi vähem­män. Toisaal­ta Tam­pereelta on aina pen­delöi­ty Helsinki­in enem­män kuin Turus­ta. Täy­tyy muis­taa että nykyisenkaltainen nopea junali­ikenne Turku­un alkoi vas­ta 1990-luvun lop­ul­la. Ennen sitä juna ei ollut kil­pailukykyi­nen sen enem­pää pen­delöi­jille kuin salkku­miehille ja naisille.

    ELSA-rataan ei kukaan tosis­saan uskonut 1970-luvul­la, se ei kaatunut län­si-Uuden­maan RKP:läisten vas­tus­tuk­seen, vaan autoilun, lentämisen ja bus­sil­la matkus­tamisen ihan­noin­ti sen ajan Liiken­ne­m­i­nis­ter­iössä ja liiken­nealan asiantun­ti­joiden joukos­sa kaa­toi sen. Ei kukaan uskonut mihinkään itä­su­un­nan oikorataankaan.

    1. Elsa-radas­ta oli tehty pitkälle menevät suun­nitel­mat ja se oli jopa merkit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epäre­al­isti­nen ollut, pan­ti­in­han huonom­paan rataan enem­män rahaa.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kehno+taloustilanne+saa+suomalaisnuoret+lykkaamaan+paatoksia/a2326003

    Jos pidämme omakoti­taloa kehyskun­nas­sa karikatyy­ri­na itsenäistyneestä ja omil­laan toimeen­tulev­as­ta nuores­ta lap­siper­heestä. (Tämähän sal­lii täysin koural­lisen muitakin lap­siper­heitä). Niin tänään tosi­aan kaik­ki tapah­tuu kuin hii­idaste­tus­sa filmis­sä. Valmis­tu­vien kes­ki-ikä nousee. Syn­nyt­täjien kes­ki-ikä nousee. Suo­mi har­maan­tuu ennenkuin se ehtii edes aikuis­tua. Tue­tun asumisen elinkaari kas­vaa syövän tavoin molem­mista ääri­ra­jois­taan. Koko itselli­nen akti­ivi-ikä kutis­tuu molem­mista päistään.

    Huonol­la talousti­lanteel­la on hur­jia vaiku­tuk­sia. Kansan­per­in­teet katoa­vat markki­namylleryk­sessä. Ja joo, toki tiedän, että sinus­ta Osmo tämä kaik­ki on ehken eri kivaa 🙂

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    Riip­pumat­ta mitä mieltä asi­as­ta on, niin tämä on totta.

    Silti, vuosi­ta­sol­la 8–9 mil­jar­dia euroa kulute­taan punamultauudisraivaajadystopiaan.

    Kyl­lä itse voisin asua omakoti­talos­sa pääkaupunkiseudul­la, oikein mielu­usti. Varsinkin, jos voisin pitää pari kolme etäpäivää viikossa.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    Joopa joo. Tulepa kat­so­maan liiken­net­tä Hang­on­tiel­lä tuos­sa Bårtvikin tai Pikkalan lah­den kohdal­la arki-iltapäivänä.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Elsa-radas­ta oli tehty pitkälle menevät suun­nitel­mat ja se oli jopa merkit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epäre­al­isti­nen ollut, pan­ti­in­han huonom­paan rataan enem­män rahaa.

    Rantara­ta piti joka tapauk­sesa kor­ja­ta. Pen­dolinon alku­peräi­nen idea oli voi­da ajaa nopeasti mutkitelevil­la ratao­suuk­sil­la, kos­ka junan kori kallis­tuu. Siitä nimi.

    ELSA olisi tekniset­si­ja talpoudel­lis­es­ti käytän­nössä aika mah­do­ton vielä 70-luvul­la. Tun­neli — ja sil­tatekni­ik­ka oli vielä liian kallista.

    Mitä muuten ELSa-rata mak­saisi nyt auf dem Kontant?

  68. 17:19 19:22 02:03 1 vaihto:
    Juu­pas eipäs keskustelua. Alla yhtey­det Tam­perelel seru­aa­van kahdne tun­nin aikana.

    Lähi­ju­na R › Taa­ja­ma­ju­na Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    17:19 19:22 02:03 Lähi­ju­na R Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    18:06 19:52 01:46 Inter­Ci­ty alk. 35,50 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:23 21:17 02:54 Pika­ju­na alk. 30,70 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:30 20:00 01:30 Pen­dolino alk. 35,50 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:52 21:38 02:46 InterCity
    Kat­so lisää
    19:06 20:52 01:46 Pendolino
    Kat­so lisää
    19:19 21:38 02:19 1 vai­h­to: Lähi­ju­na R

    ja yhtey­det Turku­un koko illalta:

    17:06 19:55 02:49 1 vai­h­to: Inter­Ci­ty › Inter­Ci­ty Lip­pu ostet­ta­va viimeistään
    1 min ennen junan lähtöä
    17:32 20:00 02:28 1 vai­h­to: Lähi­ju­na Y › Inter­Ci­ty alk. 36,00 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:02 20:00 01:58 Inter­Ci­ty alk. 38,30 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    18:06 20:55 02:49 1 vai­h­to: Inter­Ci­ty › Inter­Ci­ty alk. 48,90 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    19:06 22:50 03:44 1 vai­h­to: Pen­dolino › Inter­Ci­ty alk. 48,90 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    20:06 22:50 02:44 1 vai­h­to: Inter­Ci­ty › InterCity
    Kat­so lisää 

    23:02 01:02 02:00 Inter­Ci­ty alk. 33,60 €
    Kat­so kaik­ki hinnat
    21:02 23:00 01

  69. Muis­tiku­va

    Lausun­nos­san Elsa-radas­ta Helsin yliopis­to (tai HY:n tähti­ti­eteen laitos) toteis,m etä Elsa-radan junien val­ot häir­it­si­sivät havain­to­toim­intaa 1971 valmis­tuneessa Met­sähovin observatoriossa.

    Muis­tamme var­maan hyvin, kuin­ka yliopis­ton taan­tu­muk­selli­nen vararehtori. myöhem­minkans­leri Erb­st Palmén organ­isoi häväistyskam­pan­jan Kover­hari­in suunniteltua ,
    maamme ener­giahuol­lolle erit­täin tarpeel­lista, suo­ras­taan vält­tämtätöt­nä Nes­teen kol­mat­ta öljyn­jalosta­moa vas­taan. Saatan vain kuvitel­la, miten met­sä­te­ol­lisuduen Nes­teelle vihamieliset vuorineu­vokst suhaut­ti­vat sata­lap­pu­sia moi­seen valhepropagandaan.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Elsa-radas­ta oli tehty pitkälle menevät suun­nitel­mat ja se oli jopa merkit­ty maas­toon, mut­ta RKP kaa­toi sen hal­li­tuk­ses­sa. #Ei se niin epäre­al­isti­nen ollut, pan­ti­in­han huonom­paan rataan enem­män rahaa.

    Mihin perus­tuu käsi­tyke­si, että se oli­is jo merkit­ty maas­toon? Siis maas­toon isketyin lin­jamerkein. — Varauk­set radalle oli­vat ole­mas­sa kaavas­sa ja ovat kai osakis vieläkin.

    Uudessa ehdo­tuk­ses­sa lin­jaus poik­keeaa oleel­lis­es­ti alku­peräis­es­tä, kos­ka se kulk­isi Num­me­lan kautta.

  71. Helsingistä Turku­un läh­tee päivit­täin yjh­teen 53 vuoroa. Ensim­mäi­nen 04.48 ja viim­sein 2:58.

    Lyhin mat­ka-aika on 2h10 min, pisin 2h45, ja on pidem­piäkin, riip­puen reitistä. Mat­ka 167 km.

    Turku­un kul­kee juna noin ker­ran 2 tun­nis­sa kulkenut niin kauan kuin muistan.Joksu use­am­minkin Ensim­mäi­nen­lähtö 05.20 Viimeisin lähtö klo 23.02. Mat­ka-aika 2h — 2h12min.

  72. Luuletko että meil­lä tavan kansal­la on halua asua keskel­lä kivikylään. Kehä 3 sisäl­lä on on todel­la kallista asua lapsiperheen 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

  73. Busisy­htey­det Kotkaan:

    Hki-Kamp­pi- Kot­ka la-ase­ma n.30 vuoroa noperin 1h55, hitain 2h30. Aikaisin 5.40, myöhäisn 23.15

    Hin­ta 14 / 23 e. tar­jo­suhin­ta 10 e.

    Junat (Kou­volan kautta)

    Viisi yhteyt­tä, 1. 7.12. viimeinen 20.12. Vai­h­to Kou­volasa taa­ja­man­ju­naan. Mat­ka-aika 2h12 min eli kil­pailukykyi­nen. Hin­ta ei ole sitä 39,70(perus) 53,60 (jous­ta­va,

  74. Aika mon­es­sa kom­men­tis­sa edelleenkään ei ymmär­retä, ettei Siun­tion juna kan­na­ta nyky­isil­lä matkus­ta­jamääril­lä ja lipun­hin­noil­la. Se jos Siun­tio sub­ven­toi siun­ti­o­laisille näi­den matkus­tamis­es­ta ei VRää auta.

    Eli joko lipun­hin­toi­hin ja matkus­ta­jamääri­in Siun­tios­ta tarvi­taan huo­mat­ta­va koro­tus tai sit­ten Siun­tion kun­ta mak­saa VRlle tai HSLlle junasta.

    Ilmaisia lounai­ta ei ole.

  75. Kuten jo tässä Adler­creutz tote­si, Soin­in­vaara on vääristänyt Siun­tion matkus­ta­jamääriä. Hän sanoo että Inkoos­ta ja Kirkkon­um­mel­la on 30 sekä 2000 matkus­ta­jaa päivässä, tämä sum­ma on edestakainen liikenne, Siun­tios­sa sanoo että on 130 matkus­ta­jaa, mikä on sit­ten Siun­tion yhden­su­un­tainen liikenne, edestakainen 265.

    1. Kun puhutaan kus­tan­nuk­sia vas­taavas­ta kuukausilipun hin­nas­ta, pitää tietää päivit­täis­ten ERI matkus­ta­jien määrä. Aika hyvä esti­maat­ti tälle on jakaa päivit­täis­ten matko­jen määrä kahdel­la. Sanat mat­ka ja matkus­ta­ja tarkoit­ta­vat eri asiaa.
      Tieto 130 pen­delöi­jästä on peräisin VR:n edus­jal­ta, jol­la ilmeis­es­ti on tieto työ­matkalip­pu­jen myyntimääristä.

  76. max:Huonol­la talousti­lanteel­la on hur­jia vaiku­tuk­sia. Kansan­per­in­teet katoa­vat markkinamylleryksessä. 

    Kansan­perinne on markki­noiden ja halu­jen syn­teesi. Ei markki­noi­ta voi­da eriyt­tää kansan­per­in­teestä, jos siihen per­in­teeseen liit­tyy ihmisen suurin yksit­täi­nen rahalli­nen investointi.

    Muuten, asi­as­ta t oiseen. Nyt on menos­sa “nousukausi”. Kos­ka olem­mme ryssi­neet taloutem­mme, nousukautemme muis­tut­ta­vat nykyään enti­saiko­jen taantumia.

    Ensi vuon­na alkaa taas oikea taan­tu­ma, ja syynä on tänä vuonn alka­nut Kiinan talouden hidas­tu­mi­nen. Tilanne on aikalail­la sama kuin finanssikri­i­sis­sä. Se lähti liik­keelle Yhdys­val­loista 2007 ja saa­pui tänne vas­ta vuot­ta myöhem­min 2008 toisel­la puoliskol­la. Itse odotan että ensi vuo­den lop­pupuolel­la men­nään jo taas alaspäin. Mah­dol­lisim­man tujulle kil­pailukyky­paketille olisikin tarvet­ta, mut­ta vähän veikkaan että liian vähän liian myöhään. Mielum­m­min men­nään konkurssin kaut­ta ja leikataan, kuin tehdään oikei­ta raken­neud­is­tuk­sia. Hal­li­tushan on ihan oikeal­la asial­la, mut­ta SAK ja vasem­mis­to tulee vielä lyömään tämän maan kanveesiin.

    Ikävämp­pi hom­ma köy­hille. Jos kuvvit­telette että van­hus­ten­hoito on huonos­sa kan­timis­sa, niin palataam­pa asi­aan 10v kulut­tua, kun yli 65-vuo­ti­aiden määrä nous­sut nykyiseen näh­den 25% samaan aikaan kun työikäis­ten määrä on laskenut.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio voi siinä vai­heessa sanoa: Game over man, it’s game over!

  77. Ei voi kun häm­mästel­lä sitä asiantun­tem­at­to­muut­ta, jol­la tätä y‑junan tilan­net­ta on tässä ketjus­sa kom­men­toitu, Soin­in­vaara mukaan lukien. Näyt­tää että läh­es kukaan kom­men­toi­jista ei käytä y‑junaa aamuin illoin työ­matkallaan. Kol­men junayk­sikön aamu­vuoro Kar­jaal­ta klo 6.54 Helsinki­in on Siun­tios­sa jo aivan täyn­nä ja Kirkkon­um­melta tule­vista osa jää sei­so­maan. Klo 16.35 Helsingistä Kar­jaalle on jo lähtiessä niin täyn­nä että paljon ihmisiä joutuu sei­so­maan. Näi­den kah­den vuoron on pakko olla kan­nat­tavia VR:lle, eivätkä tarvit­sisi mitään tukea. Jos jostain on pakko kar­sia niin vähen­netään y‑junan päivävuoro­ja ja jätetään työ­matkavuorot ennalleen.

    1. Jos jostain on pakko kar­sia niin vähen­netään y‑junan päivävuoro­ja ja jätetään työ­matkavuorot ennalleen.

      Tämä on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kyl­lä minus­ta tavoit­teena pitäisi olla, että junavuoro­ja on myös keskel­lä päivää. Ihmiset tekevät muu­takin kuin käyvät töis­sä. Kyse on aika pienistä rahasummista.
      Köy­hän miehen rataisu voisi olla edestakaisin koko päivän aja­va pik­abus­si Siun­tios­ta Kirkkon­um­men ase­malle. Se ei häir­it­sisi kauko­ju­nia, vaik­ka muuten ei olisi sen halvem­pi. Mut­ta junay­htey­den jatku­mi­nen olisi ratkaisu­ista paras.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    Ainakin siihen asti, kunnes työn­teko maakun­nas­ta on oikea vai­h­toe­hto. Edel­lyt­tää kun­non etäy­hteyk­siä ja vir­tu­aal­isia työym­päristöjä. Onko työ­nan­ta­jil­la tähän valmiutta?

    Aivan selvää on, että nyky­isin varsin hyv­in­voivas­sa Suomes­sa ajan arvo koros­tuu yhä enem­män. Ehkä huonoin tapa käyt­tää aikaa on madel­la motar­il­la muiden uuno­jen kanssa. Ajan arvon ymmär­rys on itsel­leni tärkein peruste asua lähel­lä työ­paikkaa, lähel­lä Helsin­gin keskus­taa. Toki, jos yhtä kiin­nos­tavia hom­mia löy­tyy, tai etä­työt helpot­tuvat, muut­to jär­ven rantaan väl­jem­pi­in neliöi­hin on hyvin houkuttavaa.

  79. Osmo Soin­in­vaara 27.9.2015 kel­lo 11:12:
    “- — - Mut­ta junay­htey­den jatku­mi­nen olisi ratkaisu­ista paras.”

    Mietit­täköön sit­ten niitä vai­h­toe­hto­ja, aihet­ta kun todel­lakin on.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203288-kansanedustajienkin-pitaisi-olla-junabarrikadeilla

    Lin­ja-auto on usein vain huono optio.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/CanBusreplaceTrain.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

  80. Pekka:
    Ei voi kun häm­mästel­lä sitä asiantun­tem­at­to­muut­ta, jol­la tätä y‑junan tilan­net­ta on tässä ketjus­sa kommentoitu, 

    Jos jostain on pakko kar­sia niin vähen­netään y‑junan päivävuoro­ja ja jätetään työ­matkavuorot ennalleen. 

    Jos asiantun­te­mus­ta kai­vataan, niin muis­tu­tan kaikkia siitä perus­fak­tas­ta, että joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista val­taosa määräy­tyy ruuh­ka-aiko­jen tar­jon­nan mukaan. Se mitoit­taa sekä tarvit­ta­van kalus­ton että henkilöstön määrän. Päiväli­iken­teen mar­gin­aa­likus­tan­nus on suh­teessa mität­tömän pieni. Ei siis kan­na­ta vaah­do­ta päiväl­lä vajaina ajav­ista junista ja bus­seista, kos­ka niitä vuoro­ja lakkaut­ta­mal­la säästyy käytän­nössä vain energiaa.

  81. Paras ratkaisu on pysäyt­tää jatkos­sa muu­ta­ma kauko­ju­na Siun­tios­sa ja ottaa matkus­ta­jat kyytiin. 

    Yksi lisäpysähdys hidas­taa Turun junaa 3–4 min­u­ut­tia ei mak­sa paljon eikä se junan houkut­tele­vu­u­teen paljon vaiku­ta. Toki samal­la VR:n syytä miet­tiä myös eri junien hinnoittelua.

    1. Empiria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeudel­la olisi vaiku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Helsin­ki-Turku-välille super­pika­ju­nan, joka ei pysähdy mil­lään väliasemilla.
      Ei voi olla sat­tumaa, että juna on paljon suosi­tumpi välil­lä Hki-Tam­pere kuin Helsin­ki-Turku ja edelleen välil­lä Helsin­ki-Kot­ka selvästi epäsuositumpi.
      Mieti nyt itse. Neljä min­u­ut­tia ei merk­itse mitään. Sil­loin sen päälle toiset neljä min­u­ut­ti­akaan ei merk­itse mitään ja niin edelleen. Tuo kysyn­täkäyrä on nopeu­den funk­tiona var­maankin jatku­va eikä portaittainen.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kyl­lä minus­ta tavoit­teena pitäisi olla, että junavuoro­ja on myös keskel­lä päivää. Ihmiset tekevät muu­takin kuin käyvät töis­sä. Kyse on aika pienistä rahasummista.
    Köy­hän miehen rataisu voisi olla edestakaisin koko päivän aja­va pik­abus­si Siun­tios­ta Kirkkon­um­men ase­malle. Se ei häir­it­sisi kauko­ju­nia, vaik­ka muuten ei olisi sen halvem­pi. Mut­ta junay­htey­den jatku­mi­nen olisi ratkaisu­ista paras.

    Hyvin osaop­ti­moitu ratkaisu, tie kiertää aika kaukaa, rata on suorem­pi. Siun­tion kun­nan pitäisi vain ottaa lusik­ka käteen ja liit­tyä HSLään mak­samaan junan kustannuksia.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Empiria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeudel­la olisi vaiku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Helsin­ki-Turku-välille super­pika­ju­nan, joka ei pysähdy mil­lään väliasemilla.
    Ei voi olla sat­tumaa, että juna on paljon suosi­tumpi välil­lä Hki-Tam­pere kuin Helsin­ki-Turku ja edelleen välil­lä Helsin­ki-Kot­ka selvästi epäsuositumpi.
    Mieti nyt itse. Neljä min­u­ut­tia ei merk­itse mitään. Sil­loin sen päälle toiset neljä min­u­ut­ti­akaan ei merk­itse mitään ja niin edelleen. Tuo kysyn­täkäyrä on nopeu­den funk­tiona var­maankin jatku­va eikä portaittainen.

    Jep, tule­ma ei olisi liiken­nevä­line, vaan pysähtymisvä­line. Perustaloustiedet­tä, junien ei pidä pysähtyä kaikil­la maito­lai­tureil­la, jot­ta se joskus pää­sisi per­illekin. Yhteen­las­ket­tuna Turun matkus­ta­jat viet­täi­sivät aika mon­ta tun­tia Siun­tion ase­mal­la. Jos vaik­ka junas­sa olisi 200 matkus­ta­jaa, ja juna myöhästy­isi Siun­tion vuok­si 5 min­u­ut­tia, tärväy­tyy pysähdyk­seen ihmiselämää 1000 min­u­ut­tua, eli n. 17 tun­tia. Aika paljon muu­ta­man siun­ti­o­laisen vuok­si. Jos ajan arvok­si määrit­tää varovais­es­ti 30 eur/h, olisi kus­tan­nus 510 euroa. Ehkä parem­pi, että Siun­tio vain nyt mak­saisi muu­ta­man U‑junan matkan jatkamis­es­ta Siuntioon.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Empiria puhuu kyl­lä sitä vas­taan, ettei junan nopeudel­la olisi vaiku­tus­ta sen suo­sioon. Sen takia VR on tuo­mas­sa Helsin­ki-Turku-välille super­pika­ju­nan, joka ei pysähdy mil­lään väliasemilla.
    Ei voi olla sat­tumaa, että juna on paljon suosi­tumpi välil­lä Hki-Tam­pere kuin Helsin­ki-Turku ja edelleen välil­lä Helsin­ki-Kot­ka selvästi epäsuositumpi.
    Mieti nyt itse. Neljä min­u­ut­tia ei merk­itse mitään. Sil­loin sen päälle toiset neljä min­u­ut­ti­akaan ei merk­itse mitään ja niin edelleen. Tuo kysyn­täkäyrä on nopeu­den funk­tiona var­maankin jatku­va eikä portaittainen.

    Kuitenkin Onnibus välil­lä Hki-Tre on melkein aina täyn­nä vaik­ka kokon­ais­mat­ka-aika on tun­nin junaa pitem­pi eikä sil­lä pääse edes keskus­taan vaan vain Kale­vaan, jos­ta pitää jatkaa paikallis­bus­seil­la Tam­pereen keskustaan.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Kirkkon­um­mi mak­saa siitä liiken­teestä. Kan­nataisiko Siun­tionkin mak­saa ja liit­tyä HSL:ään, jot­ta saisi sanoa jotain? 

    Kun­nan tehtävi­in ei voi kuu­lua liiken­teen tukem­i­nen. Jos se kuu­luu, pitää heti kysyä, paljol­lako Helsin­ki aikoo tukea henkilöau­toani? 😀 Sen sijaan VR:ltä tai Veo­lial­ta voi kysyä, mon­tako omakoti­taloa pitää kaavoit­taa Siun­tion ase­malle lisää, jot­ta liikenne on kannattavaa.

    Mikään julki­nen liikenne ei ole ter­veel­lä pojal­la, jos sen pyörit­tämiseen tarvi­taan verovaro­ja. Investoin­tituet ovat joskus järkevää politiikkaa.

  86. Kalle: Kun­nan tehtävi­in ei voi kuu­lua liiken­teen tukem­i­nen. Jos se kuu­luu, pitää heti kysyä, paljol­lako Helsin­ki aikoo tukea henkilöau­toani? 😀 Sen sijaan VR:ltä tai Veo­lial­ta voi kysyä, mon­tako omakoti­taloa pitää kaavoit­taa Siun­tion ase­malle lisää, jot­ta liikenne on kannattavaa.

    Mikään julki­nen liikenne ei ole ter­veel­lä pojal­la, jos sen pyörit­tämiseen tarvi­taan verovaro­ja. Investoin­tituet ovat joskus järkevää politiikkaa.

    Kalle, jokainen euro, jol­la Helsin­ki ostaa joukkoli­iken­net­tä, on tukea sin­un henkilöau­tolle­si. Vai halu­aisitko todel­la autoil­la sel­l­aises­sa Helsingis­sä, jos­ta joukkoli­ikenne puuttuu?

    Kaupunki­joukkoli­iken­nejär­jestelmä ei mis­sään pär­jää omil­laan. Ei edes suurkaupungeis­sa, mis­sä asu­taan tiheästi ja kulk­i­joi­ta on paljon.

  87. Si8n­tio-Helsin­ki kk-lip­pu makssa 157,80 e /k eli 7,5 e / työpv.

    Sekä Siun­tion ase­man seu­tuville (junara­ta) että Sun­navi­ikki­in (Hang­on tien­var­rl­la) kaavoite­taan asun­to­ja, tosin ei järin nopeasti.

    Ton­tien hin­nat ovat 49.000 — 99.000 egua.

  88. Lopuk­si: Soin­in­vaaran myrkyn­vihreä urbaanikult­tuuri on nyt toteu­tunut Helsingissä…
    Tässä ote Hesarin arikke­lista viikonlopulta.…

    Omis­tusasun­to­jen hin­nat Helsin­gin Töölössä liikku­vat jo läh­es samoissa luke­mis­sa kuin New Yorkin Man­hat­tanil­la, kir­joit­taa Helsin­gin Sanomat.

    Osa asun­noista Töölössä on jo samal­la hin­tata­sol­la New Yorkin Man­hat­tanin kanssa.
    Osa asun­noista Töölössä on jo samal­la hin­tata­sol­la New Yorkin Man­hat­tanin kanssa. (ATTE KAJOVA)
    Lehden mukaan hyväkun­toinen Etu-Töölössä sijait­se­va kak­sio mak­saa noin 425 000 euroa, mil­lä hin­nal­la saisi jo suo­ma­laista kak­sio­ta vas­taa­van yhden maku­uhuoneen asun­non Man­hat­tanin Upper East Sidelta.

    Samal­la rahal­la saisi vai­h­toe­htois­es­ti Flori­das­ta 315 neliön kiv­i­talon kate­tul­la uima-altaal­la tai kak­sion Pekingin keskus­tas­ta. Mosko­van keskus­ta on sen sijaan huo­mat­tavasti Helsinkiä kalliimpi.

    Asia selvisi, kun HS ja kaupunkiso­si­olo­gian pro­fes­sori Mat­ti Kort­teinen ver­taili­vat eri kaupunkien asun­to­jen hin­to­ja. Kort­teinen pitää Helsin­gin hin­tata­soa järjettömänä.

    - Meil­lä on hyvin pienet ja pitkään tiukasti sään­nöstel­lyt markki­nat, mis­sä on vähän toim­i­joi­ta. Se ei ainakaan edis­tä hin­nal­la kil­pailua, Kort­teinen sanoo lehdessä.

    Asun­to­jen hin­noil­la on suuri vaiku­tus koko kansan­talouteen. Tutk­i­ja Hen­rik Lön­nqvist Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­ses­ta sanoo, että kos­ka suuri osa ihmis­ten tuloista kuluu asun­to­lainaan, ovat yksit­täiset koti­taloudet alt­ti­ita markki­noiden heilahduksill

    1. Jos Töölössä asun­noista ollaan valmi­ita mak­samaan paljon, eikö se ole argu­ment­ti sen puoles­ta, että Töölöä pitää rak­en­taa lisää.
      Se, että asun­not ovat Man­hat­tanil­la halpo­ja, johtuu siitä, että niiden arvos­ta on kon­fiskoitu yhteiskun­nalle korkeal­la kiinteistöverolla.

  89. Krhm, peru­songelma­han on se, että Suomes­sa vain HSL:llä ja LVM:llä on mah­dol­lisu­us päät­tää junali­iken­teestä. Suomeen pitää muiden pohjo­is­maid­en tapaan saa­da kaikille alueille mah­dol­lisu­us päät­tää paikallisju­nali­iken­teestään ja mak­saa sen kustannukset.
    Siun­tion ja Inkoon tarkastelem­i­nen junan “määrän­päänä” on myös älytön­tä. Ne ovat Kar­jaa — Kirkkon­um­mi — Helsin­ki — junan väliasemia. Asukaspo­h­jal­taan Siun­tio vas­taa ihan selkeästi niitä kri­teere­itä, joil­la Ruot­sis­sa pysähdytään väliasemilla.
    Ko. junan järkevää kehit­tämistä olisi toki ajaa sähköju­naa tun­nin välein koko mat­ka Han­ko — Tam­misaari — Kar­jaa — Kirkkon­um­mi — Helsin­ki, mut­ta tämä sit­ten taas hait­taisi VR:n Pendolino-pelleilyjä.

  90. Län­tisen Uuden­maan lähi­ju­nali­iken­teessä tehti­in yksi ratkai­se­va virhe. Se aloitet­ti­in ennen kuin oli resursse­ja tar­jo­ta lähili­iken­teen vaa­ti­maa vuoroti­heyt­tä. Ongel­ma oli heikko rata, yksir­aiteiselle baanalle ei yksinker­tais­es­ti mah­tunut niin paljon junia kuin olisi pitänyt.
    Siun­tio olisi hyvinkin saat­tanut kiin­nos­tua HSL-jäsenyy­destä, jos se olisi saanut vuoro­tar­jon­nas­ta oikeu­den­mukaisen osu­u­den. Täl­lä en tarkoi­ta asukas­määrää, vaan sitä kasvupo­ten­ti­aalia, mikä kun­nal­la olisi ollut, jos junal­la olisi päässyt Helsinki­in ja takaisin vaik­ka ker­ran tun­nis­sa aamus­ta iltaan.
    Espoon ja Salon välisen oiko­radan rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen todet­ti­in jo 1980–90-lukujen tait­teessa virher­atkaisuk­si. Rantaradan perusko­r­jaus oli kaamea virhe, tuhot­toman kallis ja tulok­seltaan sekun­da. Luul­lak­seni aikalais­poli­itikot höyräh­tivät tähän pro­jek­ti­in sanan “perusko­r­jaus” harhaut­ta­m­i­na, vaik­ka van­haa rat­apo­h­jaa ei lop­ul­ta voin­ut käyt­tää metriäkään. Se, että rata jätet­ti­in yksir­aiteisek­si, oli viimeinen niit­ti, joka teki lähi­ju­nali­iken­teestä Raase­pori­inkin käytän­nössä mah­do­ton­ta ‑Kar­jaan län­sipuolel­la­han rata ei juuri asu­tu­il­la seuduil­la menekään.

  91. Ilmeis­es­ti tämä on se ihan­neti­lanne, jota Soin­in­vaara tänne per­ife­ri­aan tavoittelee ?

    Kaupunkiso­si­olo­gian pro­fes­sori Mat­ti Kort­teinen taivastelee asun­to­jen hin­tata­soa Helsingis­sä. Kak­sion saa läh­es samal­la 425 000 euron hin­nal­la Helsin­gin Etu-Töölöstä, Man­hat­tanin Upper East Sidelta ja Pekingin keskustasta.

    – Asun­to­jen hin­tata­so on jär­jetön, Kort­teinen sanoo Helsin­gin Sanomille.

    Kort­teisen mukaan yksi syy rajui­hin hin­toi­hin ovat liian pienet markkinat.

    – Meil­lä on hyvin pienet ja pitkään sään­nöstel­lyt markki­nat, mis­sä on vähän toim­i­joi­ta. Se ei ainakaan edis­tä hin­nal­la kil­pailua. En silti kykene selit­tämään tarkem­min, mis­tä tämä johtuu.

    Suomes­sa asun­to­jen hin­to­ja on per­in­teis­es­ti yritet­ty laskea Kort­teisen mukaan niin, että raken­netaan pienem­piä asuntoja.

    – Mak­saa vähem­män, jos on vähem­män neliöitä. Helsin­ki vas­taa asun­to­jen koos­sa hyvää itäeu­roop­palaista keski­ta­soa. Se on asun­to­jen pienu­uskil­pailus­sa jae­tul­la pron­ssisi­jal­la Vil­nan ja Bratisla­van kanssa.

    Kort­teisen mielestä yksi keino hin­to­jen lasku­un olisi asun­tomarkki­noiden avaami­nen kan­sain­välisille toimijoille.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Siun­tion kun­ta voi tukea omia kun­ta­laisi­aan kuin­ka paljon vain, mut­ta se ei peitä liiken­teen tap­pi­oi­ta. Pitäisi mak­saa myös tästä liiken­ney­htey­destä niin kuin HSL kun­nat maksavat.

  92. sor­ry vaan mut­ta jauhat nyt samaa jargonia…

    Oletko näh­nyt laskel­mat jot­ka osoit­taisi­vat että liikenne on sinne tap­pi­ol­lista. Tap­pi­ol­lisu­us kos­kee ymmärtääk­seni Kirkkon­um­mi — kar­jaa osuutta.

    Ymmär­rän aja­tus­maail­maasi ..Halu­at että kaik­ki asu­tus keskitetään pääkaupunkiseudulle ja lop­pu­osa maa­ta olisi luonnonsuojelureservaattia.…

  93. Todel­li­nen syy supis­tuk­si­in linee tämä.…

    Tänään esitel­lyn ensi vuo­den bud­jetin mukaan val­tio saa yhteen­sä noin kak­si mil­jar­dia euroa osinko­tu­lo­ja ja osakkei­den myyn­ti­t­u­lo­ja. Bud­jet­tikir­jan mukaan tästä “noin neljännes aiheutuu hal­li­tuk­sen kärk­i­hankkei­den rahoituk­sen osana pääte­ty­istä ker­talu­on­tei­sista tulou­tus­ta kas­vat­tavista toimista”.
    Käytän­nössä kärk­i­hankkei­den vuok­si val­tion omis­tamista yhtiöistä (mm. VR Oy) tuloute­taan siis osinkoina tai myyn­teinä 500 miljoon­aa euroa enem­män kuin muu­toin olisi tarkoi­tus. Han­kkeet rahoite­taankin pääosin osinko­tu­loil­la ja val­tion osakeomis­tusten myynneillä.
    Val­tio on viime vuosi­na muu­toinkin tulout­tanut varo­ja hanakasti omis­tamis­taan yhtiöistä. Tämänkin vuo­den osinko­tu­lot ja osakkei­den myyn­ti­t­u­lot ovat arvion mukaan hie­man yli kak­si mil­jar­dia euroa.

  94. Hesarin ver­taus Man­hat­tani­in on sikäli harhaan­jo­hta­va, että siinä ei ker­ro­ta asun­to­jen hin­ta­haitarista. Man­hat­tanin saaren pin­ta-ala (87 km²) on alle puo­let koko Helsin­gin maap­in­ta-alas­ta (215 km²) ja Man­hat­tanil­la asuu 1,6 miljoon­aa ihmistä. Jostain on sit­ten löy­det­ty saman hin­taiset kak­siot. Man­hat­tanil­la hin­ta­haitari kokon­aisuute­na on kyl­lä eri luokas­sa, ja yläpää tähti­ti­eteelli­nen Helsinki­in verrattuna.

  95. Siun­tion­jus­si kir­joit­taa ikään kuin minä olisin lakkaut­tanut Siun­tion junali­iken­teen. Sen teki kyl­lä VR. Minus­ta junali­iken­teen jatku­mi­nen Siun­tioon on tur­vat­ta­va taval­la tai toisel­la. Yksinker­tais­in­ta on, että Siun­tio ostaa liiken­teen oma­l­ta osaltaan niin kuin Kirkkon­um­mikin. Mik­si Kirkkon­um­men pitää mak­saa ja Siun­tion ei?
    Kar­jaa ei tarvitse erik­seen paikallisju­nali­iken­net­tä, kos­ka siel­lä pysähtyvät kauko­ju­nat. VR:n on vain tar­jot­ta­va edulli­nen työ­matkalip­pu kaukojuniin.
    Kun Y‑juna kään­tyy Siun­tios­sa, se häir­it­see kauko­ju­nali­iken­net­tä paljon vähem­män kuin nyt.

  96. “että Töölöä pitää rak­en­taa lisää” 

    Töölö on van­ha ja viihty­isä, esteet­ti­nen asuinympäristö. Lisää Töölöä EI tehdä rak­en­ta­mal­la uusia kuu­tioi­ta mak­sim­i­ti­hey­teen, vaan siten tehdään lähin­nä lisää paskaa uut­ta miljöötä. Mis­säs her­ra poli­itikon esteti­ikan taju on, vai onko sitä ollenkaan? 

    On suo­raan sanoen hölmöä olet­taa tiheän mod­ernin rak­en­tamisen ole­van mil­lään lail­la ‘Töölöä’, kos­ka sitähän se ei todel­lakaan ole; eikä se olisi sitä edelleenkään, vaik­ka kivi­jalat oli­si­vat kuin­ka tur­vok­sis­sa hip­sterib­aareista ja taide­gal­le­ri­oista. Kas kun paskas­ta­han et kon­ve­htia tee, vaik­ka mil­laiseen käärepa­peri­in laittaisit…

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    WV on manip­u­loin­ut nox päästöjä, ei polt­toaineen kulu­tus­ta eli co2 päästöjä.

    Uusim­man The Economist:n artikke­lin mukaan kun yrit­tää ruka­ta yhtä muut­tu­jaa rukkaa väistämät­tä myös sitä toista:
    “Exhaust-gas recir­cu­la­tion, one of the tech­nolo­gies VW uses, reduces both fuel effi­cien­cy and power.”

    Mut­ta melkoisen sin­isilmäi­nen saa olla ken on oikeasti uskonut main­os­ta­jien lupailemi­in päästö- ja kulutuslukemiin.

    VW:n keis­sis­sähän ei ollut kyse mis­tään snadista kor­jaus­li­ik­keestä vaan 40 ker­tais­es­ta raja-arvo­jen ylit­tämis­es­tä (jenkit jälleen ker­ran euroop­palaisia voimallisem­min pait­si kulut­ta­jan oikeuk­sien myös ter­vey­den ja ympäristön puolel­la) jota yritet­ti­in selitel­lä pois mil­loin mil­läkin veruk­keel­la kunnes napsahti.

    Sen ymmärtää, että 90-luvun lamas­ta vain vaivoin selviy­tyneet nokialaiset — ja suome­laiset ylipäätään — lanke­si­vat ylim­ieliseen vauhti­sokeu­teen kun viimeiset kymme­nen vuot­ta oli men­nyt kovaa ja hybrik­sessä kuvitelti­in, että sama meno voisi jatkua ikään kuin oma­l­la pain­ol­laan indefinitely.

    Volkkar­i­laiset sen sijaan… Käm­mi ei kalah­tanut ain­oas­taan hei­dän omaan nilkkaansa, vaan veti enem­män tai vähem­män koko kak­si sataa vuo­tisen “Made in Ger­many” brändin ves­sas­ta alas.

    Sak­sas­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä aika vähän ymmärtäjiä VW:n edes­ot­ta­muk­sille. Ja sijoit­ta­jien näke­mys ei ole sen nätimpi.

    En osaa edes olla vahin­go­niloinen kos­ka pidän sake­man­neista ja tämä on oikeas­t­aan jälleen vain uusi niit­ti Juuroopan jo valmi­ik­si museoin­tikelpoiseen arkku­un jota ilmankin olisi ollut jo ihan riit­tävän vaikeaa.

    Itse aiheesta sitä mieltä, että Siun­tio on eri klif­fa paik­ka. Jos halu­aa päästä Kiv­en mie­len­maisemi­in, niin Sjund­byyssä tuo onnis­tuu edelleenkin.

    Oppi­neena miehenä Kivikin luul­tavasti jakaisi käsi­tyk­sen, että jos siun­ti­o­laiset halu­a­vat junay­htey­den säi­lyt­tää, ei auta kuin raot­taa lompakkoa.

    Jot­ta raideli­ikenne ylipäätään voisi kan­nat­taa pitäisi ensin olla sitä väkeä radan var­rel­la. Eli ei muu­ta kuin kaavoit­ta­maan vaan lisää asum­ista ja sit­ten pow-wow:hin VR:n kanssa.

  98. Har­ri Haan­pää: Itse asi­as­sa tässä on ihan selkeä intres­siri­s­tiri­ita nähtävis­sä paikallis­li­iken­teen ja kaukoli­iken­teen välil­lä. On vähän han­kalaa, että VR ajaa molem­pia yksinoikeudella. 

    Han­kalaa on lähin­nä se, ettei Rantaradalle (tai muulle yhtey­delle Hki-Tku) ole saatu aikaisek­si kuin yksi kiskopari.

    R. Sil­fver­berg: Jos rata päät­ty­isi Tam­pereelle niin matkus­ta­jia olisi vähemmän. 

    Lähin­nä tulee mieleen, että kan­nat­taisiko Turus­takin ajaa junaa ran­nikkoa ylös sata­man jäl­keen? Esim. Turun ja Porin väli­nen junay­hteys on ns. huvittava.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Siun­tion­jus­si kir­joit­taa ikään kuin minä olisin lakkaut­tanut Siun­tion junali­iken­teen. Sen teki kyl­lä VR. Minus­ta junali­iken­teen jatku­mi­nen Siun­tioon on tur­vat­ta­va taval­la tai toisel­la. Yksinker­tais­in­ta on, että Siun­tio ostaa liiken­teen oma­l­ta osaltaan niin kuin Kirkkon­um­mikin. Mik­si Kirkkon­um­men pitää mak­saa ja Siun­tion ei?
    Kar­jaa ei tarvitse erik­seen paikallisju­nali­iken­net­tä, kos­ka siel­lä pysähtyvät kauko­ju­nat. VR:n on vain tar­jot­ta­va edulli­nen työ­matkalip­pu kaukojuniin.
    Kun Y‑juna kään­tyy Siun­tios­sa, se häir­it­see kauko­ju­nali­iken­net­tä paljon vähem­män kuin nyt.

    Kir­joita­jal­ta lie­nee jäänyt huo­maa­mat­ta, että myös Hämeen­lin­naan ja jopa Tam­pereelle meneen kaupunki­ju­nali­iken­net­tä Helsingistä. Olen pitkään kat­sel­lut kauko­ju­nan näköisiä junia (van­hat kun­non siniset vaunut nyt uudelleen­maalat­tuina), jois­sa lukee H‑juna H:ki Hämeen­lin­na tms.

    Suosit­te­len per­in­teistä ylei­seiskun­tatyötä eli rautatieaikataulu­jen tutkimista.

  100. Usko­ma­ton­ta , mut­ta tot­ta. Mut­ta ovatkin sit­ten 60 — 80 m²:n kak­sioi­ta. Aika yleien hin­tapyyn­tö o joss­ian 6000 em2. Lep­pä­suonkadun uudessa fiinis­sä talos­sa 10.000 e/m2, mut­ta juuri keskus­tasamme ei enää voi asua.

  101. Sebas­t­ian:
    Onko arvi­o­laskel­maa että paljonko Siun­tion ase­man läheisyy­teen kaavoite­tun uuden raken­nuskan­nan asukkaisto kasvattaisi… 

    Ainakin voidaan tode­ta hel­posti, että Euroop­palaisit­tain Siun­tion ase­man seu­tua pidet­täisi­in ideaali­na paikkana rak­en­taa tiivistä omako­ti­a­su­tus­ta. Siun­tion ase­mal­ta on suo­ra, raskas ratay­hteys lähim­pään kaupunki­in, Helsinki­in ja muu­ta­man kilo­metrin päässä on moot­tori­tie. Moot­tori­tie ei vielä tule ihan Siun­tioon asti, mut­ta sen tekem­i­nen ei ole iso asia ja tie on kuitenkin hyvää van­haa pikatietä.

    Muual­la Euroopas­sa rak­en­tamista keskitetään juuri Siun­tion ase­man tapaisi­in paikkoi­hin. Toki ne yleen­sä erote­taan emokun­nas­ta itsenäisik­si kun­tayk­siköik­si palvelu­iden takaamiseksi.

    Ei mis­sään muual­la menisi läpi esimerkik­si pähkähul­lut ajatuk­set Sipool­ta varastet­tu­jen aluei­den rak­en­tamis­es­ta. Tääl­lä niitä kuitenkin pidet­ti­in ihan var­teenotet­ta­vana vai­h­toe­htona. Kan­nat­taa ver­ra­ta näitä kah­ta toisi­in­sa: toinen on reilut 40 km keskus­tas­ta län­teen ja toinen reilut 20 km keskus­tas­ta itään, toiseen on raskas ratay­hteys, toiseen ei kul­je minkään­laista kiskoa; toiseen on motari- ja pikatiey­hteys ideaal­isti muu­ta­man kilo­metrin päässä, toisen halkoo Por­voon motari; toises­sa on help­po luo­da kun­nan palve­lut ase­man ympärille, toises­sa ei ole minkään­laista kun­takeskuk­sek­si sopi­vaa paikkaa.

  102. Daniel Fed­er­ley: …Kaupunki­joukkoli­iken­nejär­jestelmä ei mis­sään pär­jää omil­laan. Ei edes suurkaupungeis­sa, mis­sä asu­taan tiheästi ja kulk­i­joi­ta on paljon. 

    Kuten sanoin, joukko- (raide-) liiken­teen investoin­tituet ovat yleisiä ja aika usein järke­viä. Har­vas­sa paikas­sa tue­taan joukkoli­iken­teen käyt­tö­meno­ja ja mis­sään niitä ei tue­ta niin paljoa kuin Helsingis­sä (näin HSL ainakin main­os­ti kak­si vuot­ta sit­ten). Jos joukkoli­ikenne ei kata edes toimin­nas­ta johtu­via meno­ja, se on epäter­veel­lä poh­jal­la. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne on epäter­veel­lä pohjalla.

    Meilä on liikaa runk­o­r­e­it­te­jä, joi­ta aje­taan kalli­il­la kumipyöril­lä ja liikaa kumipyöriä, joi­ta aje­taan täysin tyhjinä. Ongel­man ydin on kuitenkin surkea kaavoitus, joka ei luo riit­tävää väestöpo­h­jaa julkiselle liikenteelle.

  103. <bloc

    Osmo Soin­in­vaara: Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    kquote cite=“comment-480091”>

    Mitäpä tästä uusim­mas­sa Yliopis­tole­hdessä Mat­ti Kort­teinen, jol­la on “kiusal­lisia uutisia”
    “— Ihmiset eivät halua asua tiivi­il­lä alueil­la. Teimme juuri yli 20 000 ihmisen kyse­ly­tutkimuk­sen asukastyy­tyväisyy­destä Helsin­gin seudul­la. Kaikkein tyy­tyväisimpiä oli­vat Helsin­gin kehyskun­nis­sa asuvat.”

    Tyy­tyväi­nen asukas — katoavaa kansanperinnettä

    Vähän lisää samas­ta artikkelista

    “2000-luvun kaupunkisu­un­nit­telus­sa on puhut­tu paljon taloudelle tärkeästä luo­vas­ta luokas­ta, jon­ka yleen­sä ajatel­laan kaipaa­van suurkaupun­gin syket­tä. Eli­na Eskelä väit­teli tänä vuon­na Helsinki­in muut­ta­neesta, muun muas­sa intialais­taus­tais­es­ta koulute­tus­ta työvoimas­ta. Tutkimuk­sen mukaan tuli­joiden urban­is­mia on liioiteltu.

    — Moni kaipaisi omakoti­taloon. Iso kysymys onkin, mik­sei niitä ole juuri tar­jol­la vuokra­markki­noil­la. Monil­la kan­sain­välisil­lä ammat­ti­laisil­la on mukanaan per­he, joten he arvosta­vat tilaa ja pihaa.”

    One size fits all — ajat­telu ei kel­paa nyky­ih­miselle. Ellei pan­na kel­paa­maa­maan (kuten Maon aikana)
    Jo saman henkilän elämän aikana voi asumisen vaa­timuk­set olla kovin eri­laisia. Opiske­li­jana voi asua Kallios­sa, sit­ten peruste­taan per­he ja muute­taan esim. Nur­mi­järvelle. Lapset lähtevät maail­malle ja saate­taan tul­la takaisin stadiin.

  104. Mau­r­izio: Töölö on van­ha ja viihty­isä, esteet­ti­nen asuinympäristö. Lisää Töölöä EI tehdä rak­en­ta­mal­la uusia kuu­tioi­ta mak­sim­i­ti­hey­teen, vaan siten tehdään lähin­nä lisää paskaa uut­ta miljöötä.

    Helsin­gin uudet alueet ovat kaik­ki vähem­män tehokkaasti raken­net­tu­ja kuin Etu-Töölö, samoin suun­nit­teil­la ole­vat. Tehokku­udel­la tarkoi­tan yksinker­tais­es­ti lukua ker­rospin­ta-ala jaet­tuna maap­in­ta-alal­la, en mitään mieliku­vaa hyödyl­lisyy­destä tai inten­si­ivisyy­destä. Jos lop­putu­los on “paskaa” ja huonom­paa kuin Töölö, vika ei ole suurem­mas­sa tihey­dessä, kos­ka tiheys ei ole suurem­pi. Kalasa­ta­man tule­va tornikom­plek­si on poikkeus, mut­ta Kalasa­ta­mas­sakin heti viereiset kort­telit ovat harvem­pia kuin Etu-Töölö tyypillisesti.

    Uusien aluei­den viihtyvyy­dessä ja urban­is­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain paljonkin. Viihty­isän katu­ti­lan suun­nit­telu ja liiketilo­jen sijoit­telu on monin paikoin hukas­sa. Sys­tee­mi on viritet­ty tekemään iso­ja ostoskeskuk­sia, ja katu­ja elävöitel­lään sit­ten juh­la­puheis­sa kun peli on ensin ehdoin tah­doin menetetty.

  105. Mikko H:
    Uusien aluei­den viihtyvyy­dessä ja urban­is­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain paljonkin. Viihty­isän katu­ti­lan suun­nit­telu ja liiketilo­jen sijoit­telu on monin paikoin hukas­sa. Sys­tee­mi on viritet­ty tekemään iso­ja ostoskeskuk­sia, ja katu­ja elävöitel­lään sit­ten juh­la­puheis­sa kun peli on ensin ehdoin tah­doin menetetty. 

    Töölöstä ja vas­taav­ista van­hoista alueista oma­laaa­tu­isia tekevät sen asukkaat, eivät arkite­htu­uri tai talo­jen sijoit­telu. Van­taan Kar­tanonkoskikin on raken­net­tu Etu-Töölön näköisek­si, ja Espoon keskuk­ses­sa on uusia Taka-Töölön arkkite­htu­uria nou­dat­tavia pytinke­jä mut­ta ovatko ne Töölötä? Jollekin met­sistä ja pel­loista rai­va­tu­il­la alueil­la joil­la ei ole yli satavuo­tista his­to­ri­aa ja jois­sa ei asu van­huk­sia joiden suku­nimet kan­ta­vat etuli­it­teet “von” ja “af” ja jois­sa ei ole ran­skalaistyylisiä brasse­ri­oi­ta ja daamit ei ulkoilu­ta koiri­aan silkkimekois­sa ja korko­kengis­sä, niin ei mitään toivoa! 

    Meni Siun­tio-aiheesta tosin ohi. Siun­tion ongel­ma on että siel­lä ei ole teol­lisu­ut­ta eikä mui­ta isom­pia työ­paikko­ja, voi olla että se on ollut kun­nan tah­toti­la? Pelkästään helsin­gin-pen­delöin­nin varaan ei voi laskea jos halu­aa kasvua. 6000 asukas­ta, se on vähem­män kuin keskiver­tolähiössä ja lisäk­si liian suurelle alalle levitet­tynä. Siun­tion juna voidaan säi­lyt­tää, mut­ta sup­peam­mal­la aikataul­ul­la ja jos kun­ta tulee mukaan mak­samaan. Ehkä jonkin­lainen teol­lisu­us alka­isi kiin­nos­taa kun­taa sen jälkeen?

  106. R.Silfverberg: jois­sa ei ole ran­skalaistyylisiä brasserioita

    Kar­tanonkoskessa ei ole lainkaan liiketilo­ja johon brasser­ian voisi edes teo­ri­as­sa lait­taa, ja alue on myös tehokku­udeltaan har­vaa, työ­paika­ton­ta lähiötä, jos­sa brasse­ri­alle ei olisi asi­akkai­ta ja kadut maantien kaltaisia. Kyse on nimeno­maan kaupunkisu­un­nit­telus­ta, arkkite­htu­urista, talo­jen ja tilo­jen sijoit­telus­ta, tihey­destä. Töölöä Kar­tanonkos­ki ei muis­tu­ta mil­lään lail­la, vaik­ka jokuseen lähiö­taloon on har­jakat­to laitet­tukin ja yritet­ty ele­ment­titekni­ikalla hie­man imi­toi­da 20-luvun klas­sis­mia. Liiketi­lat on ladat­tu Jum­boon, jon­ka ulkokyl­ki lie­nee pääkaupunkiseudun kaup­pakeskuk­sista voimakkait­en jalankulk­i­joi­ta hylkivä.

    Daamit voivat kyl­lä han­kkia silkkimekot ja koirat ja tot­tua käymään brasse­ri­as­sa nopeastikin, jos mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­taan. Ei siihen aikanaan nopeasti raken­netus­sa Töölössäkään men­nyt sataa vuotta.

    Mut­ta juu, tämä tästä. Varsin kauas aiheesta pääsinkin.

  107. “viihtyvyy­dessä ja urban­is­mis­sa on kyl­lä vikaa, osit­tain paljonkin” 

    No kyl­lä. Tai siis ainakin niiltä osin, että viihtyvyy­dessä on tosi­aankin vikaa heti, kun ns. urban­is­mia on liikaa. Tai siis ainakaan mä en oikein suos­tu saa­maan mitään posi­ti­ivisia kik­se­jä esmes siitä rastapääur­pos­ta, joka soit­taa niitä samo­ja iänikuisia bon­go­ja siel­lä samas­sa sotkuises­sa puis­tossa joka saatanan yö, tai muis­takaan sen kaltai­sista ilmiöistä — naa­purista rak­en­tei­den läpi tunke­va bas­sar­in­jytke mukaanlukien. 

    Mut­ta Töölö? Van­haa ja nät­tiä aluet­ta, vähän hip­stere­itä kun ovat sinne liian per­sauk­isia, rauhal­lista öisin. Urban­is­mia mun maku­u­ni. Entäs uudet alueet? Mah­dol­lis­es­ti rauhal­lista eikä muodis­sa hip­stere­it­ten kesku­udessa joka on plus­saa, mut­ta uut­ta hölmöä ja rumaa laatikkoa vieri vier­essä, oli nyt sit­ten mak­simi­den­si­teet­ti­in raken­net­tua eli ei (joka siis on täysi sivu­seik­ka). Eli kuten sanoin, ei oo Töölöötä eikä tuu, vaan paskaa konvehtikääreessä. 

    PS. Her­lin: tota mä olen itse ounastel­lutkin, eli eipä se ‘urpaani’ näköjään mon­taakaan yli kakaraikäistä kyl­lä kauheam­min kiinnosta…

  108. Ajoin tänään n 21.20 ystäväni luo­ta Matinkylästä Kikrkon­um­melle. Jor­vak­sen kohfalal min­ut oht­ti turun pika­ju­na (4 kaksikerrosvaunua)

    Ounastelin vain, että kuinka­han mon­ta matkust­jaa siinä junas­sa , tai vas­tavas­sa oli. Kaipa joku pal­stalle tietää.
    Juna muuten Kirkkon­um­mel­la ja sit­ten Karjaalla.

    Mat­ka-aika Tku­un 1h58.

  109. Val­tion rautateitä ei näytä enää kiin­nos­ta­van muu kuin päästä aja­maan nopeasti lähtöase­mal­ta päätease­malle ilman pysähdyk­siä. Muu liikenne on vain haitak­si. Asemien palve­luthan on ajet­tu alas jo aikapäiviä sitten.

  110. Osmo Soin­in­vaara: Tämä halu men­nä omakoti­taloon kehyskun­ti­in on kyl­lä katoavaa kansanperinnettä.

    Halu ei ole hävin­nyt mihinkään, mah­dol­lisu­udet sen sijaan huononevat jatku­vasti. Osmon olisi hyvä tun­nus­taa se tosi­a­sia, että on val­ta­va joukko suo­ma­laisia ihmisiä kaik­ista yhteiskun­talu­ok­ista jot­ka aivan oikeasti inhoa­vat kaupunki­a­sum­ista ja/tai vuokra-asum­ista ja tekevät sitä vain pakon edessä, ham­mas­ta purren, samal­la tavoin kuin alis­tu­taan mui­hin elämän vas­toinkäymisi­in. On hedelmätön­tä teesken­nel­lä että kaikkien haaveis­sa on koirankopin kokoinen ker­rostaloyk­siö Kalliossa.

    1. sole­noi­di,
      Jos joku mak­saa kak­sios­ta Kallios­sa enem­män kuin mak­saa omakoti­ta­lo Nur­mi­järvel­lä, eikä se osoi­ta, että hän halu­aa kak­sio­ta Kallios­sa enem­män? Vai pidtkö hän­tä vain tyhmänä?

  111. Osaa Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta halu­taan suun­na­ta pääradalle Helsin­gin ja Tam­pereen väliselle vyöhyk­keelle. Nyky­istä tiheäm­mät taa­ja­ma­ju­navuorot kuulem­ma toisi­vat lisää vetoa kasvukäytävään.

    Mik­si kasvua pitää hakea Riihimäen ja Hämeen­lin­nan takaa, kun paljon lähempänä Helsinkiä rantaradal­la Helsin­gin ja Kar­jaan välisiä asemia ja liiken­ney­hteyk­siä samaan aikaan ollaan aja­mas­sa alas?

    1. Turun suun­nan junay­htey­destä ei voi muo­dos­tua kasvukäytävää, kos­ka juna ja maantie kulke­vat eri reit­tiä. Siitä voi muo­dos­ta vain sor­mi Helsin­gin seudun kokonaisuuteen.

  112. Osmo Soin­in­vaara 8.10.2015 kel­lo 9:51: Kun ver­taa vaikka­pa Pääradan, Kol­mostien ja kan­ta­tien 75 reit­te­jä, kyl­lä nekin varsin paljon poikkea­vat toi­sis­taan. Mikä juju län­nessä on sit­ten on eri reiteillä?

    Kaikille nyt lakkau­tusuhan alla oleville junille olisi muuten varsin hel­posti ostet­tavis­sa lisäaikaa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204339-pisara-radasta-y-junankin-pelastus

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

Vastaa käyttäjälle jussi siuntiosta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.