Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.

Yleis­kaa­va

Kokouk­sen ainoa aihe on yleis­kaa­va. Sii­tä ei pää­te­tä täs­sä kokouk­ses­sa vaan yleis­kaa­va on sovit­tu pidet­tä­väk­si pöy­däl­le mar­ras­kuun 3. päi­vään saak­ka, jol­loin lau­ta­kun­ta päät­tää asiasta.

Lau­ta­kun­nal­le jaet­tu aineis­to on niin mit­ta­va, että en ehdi sii­hen pereh­ty­mään syväl­li­ses­ti ennen tiis­tai­ta, mut­ta sil­loin­han me saam­me sii­tä kun­nol­li­sen esittely.

Yleis­kaa­van täh­täin on vuo­des­sa 2050. Se on mitoi­tet­tu niin, että Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­vun on ole­tet­tu kas­va­van 600 000 hen­gel­lä ja Hel­sin­gin kau­pun­gin tämän­het­kis­ten rajo­jen sisäl­lä asu­vien mää­rä 260 000 hen­gel­lä. Väes­tön­kas­vun ole­te­taan siis hidas­tu­van sekä Hel­sin­gis­sä että Hel­sin­gin seu­dul­la vii­me vuo­sien kasvuvauhdista.

Jul­ki­suu­des­sa on sanot­tu Hel­sin­gin valin­neen tar­jol­la ole­vis­ta kas­vuen­nus­teis­ta kor­keim­man. Hel­sin­gin osal­ta nämä kas­vuen­nus­teet ovat vähän saman­lai­sia kuin se, jos minä yrit­täi­sin ennus­taa, kuin­ka pit­kän pyö­rä­len­kin teen huo­men­na. Kyse ei ole ennus­ta­mi­ses­ta vaan päät­tä­mi­ses­tä. Jok­seen­kin kaik­ki, mitä Hel­sin­gis­sä kaa­voi­te­taan, myös raken­ne­taan. Vähän jää tilaa kui­ten­kin myös ennus­ta­mi­sel­le. Asu­mis­väl­jyy­des­tä kau­pun­ki ei voi päättää.

Seu­dul­li­ses­sa väki­lu­vus­sa on jo vähän ennus­ta­mis­ta­kin. Kehys­kun­nis­sa lähes­kään kaik­ki kaa­voi­te­tut asun­not eivät toteudu.

Hel­sin­ki on joka tapauk­ses­sa päät­tä­mäs­sä, että se ottaa seu­dun väki­lu­vun kas­vus­ta 260 000 hen­keä. Tii­viis­ti raken­net­tu kau­pun­ki sääs­tää luon­toa enem­män kuin saman asu­kas­mää­rän ripot­te­lu haja­nai­ses­ti sin­ne tän­ne. Sik­si Hel­sin­gin kan­nat­taa ottaa vaik­ka­pa tuo 260 000 asu­kas­ta aivan sii­tä riip­pu­mat­ta, onko seu­dun asu­kas­lu­vun kas­vu 400 000 vain 600 000 asukasta.

Yleis­kaa­va­luon­nok­ses­ta on tul­lut yli tuhat mie­li­pi­det­tä. Jos ne las­kee yhteen, havai­taan, että yleis­kaa­vas­sa raken­ta­mi­seen osoi­tet­tu­ja aluei­ta kaik­kia on joku vastustanut.

Radi­kaa­lein asuin­ra­ken­ta­mi­sen vähen­tä­mi­seh­do­tus tuli Kaup­pa­ka­ma­ril­ta, joka ilmoit­ti vas­tus­ta­van­sa moot­to­ri­tei­den muut­ta­mis­ta kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si. Sii­nä meni asun­to 80 000 asukkaalta.

Kaup­pa­ka­ma­rin perus­te­lu oli kum­mal­li­nen. Jos Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta ei pää­se riit­tä­vän nopeas­ti autol­la kes­kus­taan, kes­kus­tan kau­pat näi­vet­ty­vät. Entä ne 80 000 asu­kas­ta, jot­ka tule­vat asu­maan kes­kus­taan vie­vien pika­ra­tik­ka­reit­tien var­rel­la? Heil­le­hän kes­kus­ta on luon­te­va suun­ta ostos­mat­kal­le. Kyl­lä he muu­ta­man autoi­le­van nur­mi­jär­ve­läi­sen korvaavat.

Moot­to­ri­teis­tä bulevardeja

Suu­rin maan­käy­töl­li­nen muu­tos kos­kee todel­la­kin moot­to­ri­tei­den muut­ta­mis­ta kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­la. Moot­to­ri­tiet melua­luei­neen vie­vät aivan tol­kut­to­mas­ti tilaa. Kun ne muu­te­taan kaduik­si, joi­den äärel­lä asu­taan, saa­daan val­ta­vas­ti raken­nusoi­keut­ta. Kau­pun­ki­bu­le­var­dil­le kuu­luu pika­ra­tik­ka, joten nämä asun­not tule­vat ole­vaan saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan erinomaisia.

Mat­ka Kehä I:ltä kes­kus­taan pite­nee muu­ta­mal­la minuu­til­la, mut­ta vas­taa­vas­ti nii­den 80 000 asuk­kaan mat­ka-ajat lyhe­ne­vät ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon ripo­tel­la hei­dät sin­ne tän­ne kau­as kaupungista.

Toi­nen mer­kit­tä­vä uusi alue asu­mi­seen saa­daan Mal­min len­to­ken­täs­tä, joka melua­luei­neen on yli kol­men neliö­ki­lo­met­rin suuruinen.

Yleis­kaa­va tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta sel­väs­ti. Tämä mer­kit­see myös, että lii­ken­ne ei voi perus­tua tila­syöp­pöi­hin hen­ki­lö­au­toi­hin niin kuin tähän asti. Pal­jon pitää panos­taa jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Yleis­kaa­van mukaan Hel­sin­gin lii­ken­ne perus­tuu vuon­na 2050 suu­rel­ta osin pika­rai­ti­koi­hin. Se on suu­ri inves­toin­ti, mut­ta välttämätön.

Lai­tan tähän kuvan jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tas­ta. Kuvas­ta saa isom­man napaut­ta­mal­la hiirellä.

Joukkoliikenne

Tulen täl­lä blo­gil­la käsit­te­le­mään yleis­kaa­vaa useas­sa kirjoituksessa.

 

50 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.”

  1. Pako­lai­sia jos vir­taa tähän mal­liin ja vaik­ka vain osa ote­taan, niin peräs­sä tule­vien per­hei­den kans­sa vie­vät kaik­ki Hel­sin­gin sosi­aa­li­sin perus­tein jaet­ta­vat asunnot. 

    Suu­rim­mas­ta osas­ta tul­lee enti­seen mal­liin asunn­ot­to­mia yksin­huol­ta­jia aina­kin sik­si ajak­si, että saa­vat kunnn asun­non. Hel­sin­kiin pyr­ki­vien suo­ma­lais­ten ei kan­na­ta edes yrit­tää saa­da näi­tä asun­to­ja. Ellei sit­ten satu saa­maan maa­han­muut­ta­jil­ta yli jää­nyt­tä ensim­mäis­tä asun­toa, jota vuo­kraa­vat pimeäs­ti (ei nyt kaik­ki, mut­ta osa).

    Mitä­hän tuol­le keksittäisiin?

    Hädäs­sä ole­via pitää aut­taa, mut­ta por­saan­reiät myös syy­tä tukkia.

  2. Yleis­kaa­van iso heik­kous on sata­ma­po­li­tiik­ka. Vuo­saa­reen tuli­si kaa­voit­taa mat­kus­ta­ter­mi­naa­li, jot­ta kes­kus­taa ja asun­toa­luei­ta rasit­ta­va auto­laut­to­jen pur­ku- ja täyt­tö­lii­ken­ne saa­daan pois kes­kus­tan ahtais­ta sata­mis­ta. Käy­tän­nö­sä Län­si­ter­mi­naa­lin lii­ken­ne tulee estä­mään myös Län­si­väy­län bulevardisontitavoitteet.

  3. Vaik­ka asun­kin kehän taka­na ja jou­dun sil­loin täl­löin työ­asiois­sa aja­maan kes­kus­taan, niin kan­na­tan kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja. Eri­tyi­ses­ti yksin työ­mat­ko­jen aje­lu kes­kus­taan autol­la on jok­seen­kin äly­tön­tä koko­nai­suu­den kannalta.

    Sen sijaan en usko pika­rai­tio­tie­hen. Raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, käyt­tö jäyk­kää, vaa­tii ilma­joh­dot ja rai­tio­tie tar­vit­see käy­tän­nös­sä oman kais­tan­sa joh­taen tehot­to­maan maan­käyt­töön. Lisäk­si pika­ra­tik­ka vaa­tii sato­ja mat­kus­ta­jia vau­nuun­sa ollak­seen teho­kas. Pal­jon fik­sum­paa on sat­sa­ta säh­kö­bus­sei­hin, jot­ka voi­vat käyt­tää jo ole­mas­sa ole­vaa katu­ver­kos­toa (alhai­nen inves­toin­ti­tar­ve), vuo­ro­vä­li ja ver­kos­to saa­daan pal­jon tiheäm­mäk­si kun mat­kus­ta­jia per vau­nu on 20–50.

    Maan­käy­tön kan­nal­ta pika­ra­tik­ka on siis ris­ti­rii­das­sa kau­pun­ki­bu­le­var­dien perus­te­lu­jen kanssa.

    1. Pal­jon fik­sum­paa on sat­sa­ta säh­kö­bus­sei­hin, jot­ka voi­vat käyt­tää jo ole­mas­sa ole­vaa katuverkostoa

      = juut­tu­vat samoi­hin ruuh­kiin auto­jen kanssa.
      Lisäk­si bus­si on onnet­to­man pie­ni. Nyt puhu­taan aika suu­ris­ta mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä. Tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kii 45 met­riä pit­kiä rati­koi­ta. Mut­ta kyl­lä. Säh­kö­bus­se­ja tulee myös täy­den­tä­mään rati­koi­den run­ko­verk­koa. Jos Hel­sin­ki sai­si yksin päät­tää, maa­seu­dul­ta tule­vat bus­sit pitäi­si myös vaih­taa saas­tut­ta­vis­ta die­se­leis­tä johon­kin ihmisystävällisempään. 

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos Hel­sin­ki sai­si yksin päät­tää, maa­seu­dul­ta tule­vat bus­sit pitäi­si myös vaih­taa saas­tut­ta­vis­ta die­se­leis­tä johon­kin ihmisystävällisempään.

    Ei kai mikään estä Hel­sin­kiä mää­rää­mään Low Emis­sion Zonen kau­pun­gin rajo­jen sisäpuolelle?

    1. Ei kai mikään estä Hel­sin­kiä mää­rää­mään Low Emis­sion Zonen kau­pun­gin rajo­jen sisäpuolelle?

      Kor­kein­taasn lain­sää­dän­tö on esteenä.

  5. Kau­pun­ki­bu­le­var­dit vaa­ti­vat nykyi­sen lii­ken­ne­kon­sep­tin muu­tos­ta. Die­sel­bus­sit ja nas­te­ren­kaat teke­vät raken­ta­mi­sen bule­var­dien var­rel­le hyvin kal­liik­si ja kau­pun­ki­ku­vas­ta tulee hel­pos­ti bunk­ke­rin­omai­nen kun pyri­tään suo­jau­tu­maan lii­ken­teen hai­toil­ta. Jos bule­var­dit teh­dään nyt, niis­tä on vai­kea saa­da myö­hem­min viih­tyi­siä kun Suo­mi nor­maa­lil­la 10–20 vuo­den vii­veel­lä seu­raa lii­ken­teen kehi­tys­tä muualla.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kor­kein­taasn lain­sää­dän­tö on esteenä. 

    Itse asias­sa Hel­sin­gis­sä on jo Ympä­ris­tö­vyö­hy­ke, jos­sa pääs­tö­jä on rajoitettu.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kor­kein­taasn lain­sää­dän­tö on esteenä.

    Ei muu­ta kuin lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑lii­ken­ne­mer­kit katu­jen var­sil­le ja lisä­kil­pi “ei kos­ke sähköbusseja”.

    Onhan nyt­kin varat­tu park­ki­paik­ko­ja sähköautoille.

  8. On ole­mas­sa Hel­sin­gin päät­tä­jät ja auto­kaup­pi­aat. Näi­den orgaa­nien dii­lit ovat näky­mät­tö­miä, mut­ta tule­vat näky­viin toteu­te­tus­sa kaavassa.

  9. Onko em. jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tan pika­rai­tio­ver­kon inves­toin­nil­le ole­mas­sa hintalappua?

  10. Daniel Feder­ley: Ei muu­ta kuin lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑lii­ken­ne­mer­kit katu­jen var­sil­le ja lisä­kil­pi “ei kos­ke sähköbusseja”.
    Onhan nyt­kin varat­tu park­ki­paik­ko­ja sähköautoille. 

    Park­ki­mak­su voi olla vähä­pääs­töi­sil­le autoil­le pie­nem­pi. Jos kau­pun­gin katu­jen käy­tös­tä ei saa kerä­tä tie­tul­lia, voi­tai­siin jär­jes­tää sisään­tu­lo­väy­lien pää­hän ajo “pysä­köin­tia­lu­een” läpi… 😉

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kor­kein­taasn lain­sää­dän­tö on esteenä.

    Laki on sii­tä jän­nä jut­tu, että lakia voi­daan muut­taa ja uusia­kin sää­tää. Lain sää­tä­mi­ses­sä menee nykyis­ten sään­tö­jen mukaan alle viikko.

    1. käsit­te­ly, lepää­mään jät­tä­mi­nen, 2. käsit­te­ly ja pre­si­den­tin esit­te­ly. Mut­ta tämän­hän sinä van­ha­na sää­tä­jä­nä jo tiesit.

  12. Kau­pun­ki­bu­le­var­dien ja rai­de­jo­ke­rei­den var­si­nai­nen tar­koi­tus on, että nii­den var­jol­la saa­daan val­lat­tua vihe­ra­luei­den var­sil­ta uusia aluei­ta raken­ta­mi­seen. Kau­pun­ki­lais­ten kan­nat­taa­kin olla tark­ka­na, mil­le alueil­le ja miten näi­tä bule­var­de­ja ja uusia asui­na­luei­ta tule­vai­suu­des­sa kaa­voi­hin piirrellään.

  13. Rol­le:
    Yleis­kaa­van iso heik­kous on sata­ma­po­li­tiik­ka. Vuo­saa­reen tuli­si kaa­voit­taa mat­kus­ta­ter­mi­naa­li, jot­ta kes­kus­taa ja asun­toa­luei­ta rasit­ta­va auto­laut­to­jen pur­ku- ja täyt­tö­lii­ken­ne saa­daan pois kes­kus­tan ahtais­ta sata­mis­ta. Käy­tän­nö­sä Län­si­ter­mi­naa­lin lii­ken­ne tulee estä­mään myös Län­si­väy­län bulevardisontitavoitteet.

    Kyl­lä kau­pun­gis­sa mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma pitää olla. Noi asiat on ratkaistavissa.

  14. Vesa:
    Onko em. jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tan pika­rai­tio­ver­kon inves­toin­nil­le ole­mas­sa hintalappua?

    Kar­kei­ta hin­ta-arvioi­ta: Maan­pääl­li­nen rata 7,5 mil­joo­naa euroa/km ja sit­ten jos jou­du­taan raken­ta­maan tun­ne­lei­ta tai sil­to­ja, niin tun­ne­li­ra­ta 30 Meur/km + ase­mat 50 Meur/kpl (perus­tuu Län­si­met­ron jat­keen han­ke­suun­ni­tel­man kus­tan­nusar­vioon), sil­lat noin 8000 eur/m 2‑raiteiselle radalle.

  15. Kau­pun­gin kas­vuen­nus­teis­sa ei tosi­aan kyse ole ennus­ta­mi­ses­ta, vaan päät­tä­mi­ses­tä. Kau­pun­gin­val­tuus­ton tuli­si päät­tää, että Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta ja meren­ran­to­ja ei raken­ne­ta täy­teen asun­to­ja, ja että kau­pun­gin perin­teik­käi­tä golf­kent­tiä ja pien­len­to­kent­tiä ei alis­te­ta raken­ta­mi­sel­le. Asun­to­pu­la ei asun­to­ja raken­ta­mal­la lopu, kuten pals­tan­pi­tä­jä­kin toteaa.

  16. Min­ne jäi­vät vihe­ra­lu­eet? Ja mitä sii­nä tapauk­ses­sa teh­dään jos val­tio peruu suun­ni­tel­man­sa lak­kaut­taa Mal­min lentokenttä?

    80.000 asu­kas­ta bule­var­dien var­rel­la on vähän ver­rat­tu­na Espon ja Van­taan asu­kas­mää­rään. Fak­ta on että jos Hel­sin­gin yleis­kaa­va­suun­ni­tel­mat kaa­tu­vat, asuu Espoos­sa ja Van­taa­la pian enem­män ihmi­siä kuin Helsingissä.

    1. Val­tio on kai pan­nut sine­tin Mal­min len­to­ken­täl­le. Sil­lä ei myös­kään ole siel­lä enää omis­tuk­ses­saan mitään, eikä toi­sen maal­le saa vie­lä­kään rakentaa.

  17. Suo­men jhal­li­tus päät­tää sen käytöstä. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio on kai pan­nut sine­tin Mal­min len­to­ken­täl­le. Sil­lä ei myös­kään ole siel­lä enää omis­tuk­ses­saan mitään, eikä toi­sen maal­le saa vie­lä­kään rakentaa.

    Kai?

    Hal­li­tus voi joi­hin­kin “poik­keus­o­loi­hin” vedo­ten perua ken­täs­tä luo­pu­mi­sen ja jat­kaa vuo­kra-aikaa vaik­ka 50 vuodella. 

    Kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta ei ole asun­to­ti­lan­tee­seen kovin pal­jon apua jos 100 met­riä niis­tä sivus­sa ole­viin vihe­ra­luei­siin ei saa koskea.

  18. Make: Pako­lai­sia jos vir­taa tähän mal­liin ja vaik­ka vain osa ote­taan, niin peräs­sä tule­vien per­hei­den kans­sa vie­vät kaik­ki Hel­sin­gin sosi­aa­li­sin perus­tein jaet­ta­vat asunnot.

    Suo­meen ei olla otta­mas­sa 600 000 pako­lais­ta, ei täs­sä väes­tön­kas­vus­ta sii­tä ole kysy­mys. Suhteellisuudentaju.

  19. Val­tuus­to valin­nan edes­sä:
    Kau­pun­gin kas­vuen­nus­teis­sa ei tosi­aan kyse ole ennus­ta­mi­ses­ta, vaan päät­tä­mi­ses­tä. Kau­pun­gin­val­tuus­ton tuli­si päät­tää, että Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta ja meren­ran­to­ja ei raken­ne­ta täy­teen asun­to­ja, ja että kau­pun­gin perin­teik­käi­tä golf­kent­tiä ja pien­len­to­kent­tiä ei alis­te­ta raken­ta­mi­sel­le. Asun­to­pu­la ei asun­to­ja raken­ta­mal­la lopu, kuten pals­tan­pi­tä­jä­kin toteaa.

    Ei kau­pun­ki voi päät­tää, että muut­taa­ko asun­toi­hin joku tai yli­pää­tään, että raken­taa­ko joku edes kaa­voi­te­tuil­le tonteille.

    Jos hin­nat pysy­vät kor­keal­la vaik­ka tar­jon­taa lisä­tään ker­too se sii­tä, että kaa­voi­tus ja raken­ta­mi­nen ainoas­taan vas­taa­vat kysyn­tään joka on ole­mas­sa riip­pu­mat­ta kaavoituksesta.

  20. Kun­ta­lai­nen: Kyl­lä kau­pun­gis­sa mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma pitää olla. Noi asiat on ratkaistavissa.

    Jep, ja ris­tei­li­jä­sa­ta­ma. Nykyi­sin vain kes­kus­ta­sa­ta­mien kaut­ta kul­kee aivan lii­kaa auto­ja ja rek­ko­ja, jot­ka hait­taa­vat asu­mis­ta sekä ruuh­kaut­ta­vat kes­kus­taa ja ulosmenoväyliä.

  21. Jan­ne Pel­to­la: Kar­kei­ta hin­ta-arvioi­ta: Maan­pääl­li­nen rata 7,5 mil­joo­naa euroa/km ja sit­ten jos jou­du­taan raken­ta­maan tun­ne­lei­ta tai sil­to­ja, niin tun­ne­li­ra­ta 30 Meur/km + ase­mat 50 Meur/kpl (perus­tuu Län­si­met­ron jat­keen han­ke­suun­ni­tel­man kus­tan­nusar­vioon), sil­lat noin 8000 eur/m 2‑raiteiselle radalle.

    Tun­ne­lit ja sil­lat var­maan OK, mut­ta jos läh­de­tään sii­tä, että se bule­var­di joka tapauk­ses­sa teh­dään, niin se ero­tus, joka syn­tyy sii­tä että 7–8 m levyi­nen kais­tao­suus pääl­lys­te­tään asval­til­la / pääl­lys­te­tään kis­koil­la ja nur­mi­kol­la ja ajo­lan­goi­te­taan, on toden­nä­köi­ses­ti aika pal­jon vähem­män kuin 7,5 Me/km. Uskal­tai­sin väit­tää, että kun katu kui­ten­kin myl­lä­tään eikä tule put­ki- ja joh­to­siir­to­ja eikä kovin pal­jon vaih­tei­ta­kaan, eli nuo kal­liit jää­vät pois, niin se ero­tus on luok­kaa 4 Me/km.

  22. tpyy­luo­ma: Suo­meen ei olla otta­mas­sa 600 000 pako­lais­ta, ei täs­sä väes­tön­kas­vus­ta sii­tä ole kysy­mys. Suhteellisuudentaju.

    Vali­tet­ta­vas­ti ei ihan näinkään.

    Viral­li­nen arvio täl­le vuo­del­le lie 50 000 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa. Jos tah­ti jat­kuu vakaa­na siten kuten se elo­kuus­sa alkoi, tuo mer­kit­see 10 000 / kuu­kausi eli 120 000 / vuo­si alkaen v 2016.

    Tähän men­nes­sä tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta noin puo­let ovat jää­neet maa­han eri perus­tein myön­net­tä­vin oles­ke­lu­lu­vin. Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten myö­tä yhden oles­ke­lu­lu­van saa­neen luo tulee sak­sa­lai­sen viral­li­sen arvion mukaan 4–8 perheenjäsentä.

    Jos arvioim­me maa­han jää­vik­si 5 000 hen­keä kuus­sa ja varo­vai­ses­ti 20 000 per­heen­jä­sen­tä, saa­daan 25 000 hen­keä kuus­sa ja 300 000 yhdes­sä vuodessa.

  23. Tuo kaup­pa­ka­ma­rin lausun­to yleis­kaa­vas­ta ker­too osal­taan karua kiel­tään suo­ma­lais­ten yri­tys­joh­ta­jien kyvys­tä rea­goi­da ympä­röi­vän maa­il­man muut­tu­viin tren­dei­hin. Ei ihme, että Suo­men talou­del­la menee huo­nos­ti eikä Suo­mes­sa pys­ty­tä edes koti­mark­ki­noil­la kil­pai­le­maan ulko­mais­ten fir­mo­jen kans­sa, jos yri­tyk­sis­sä ele­tään menneisyydessä

    Kyy­ni­sem­pi voi­si arvel­la kaup­pa­ka­ma­rin mie­li­pi­teen taus­tal­la ole­van huo­li yri­tys­joh­ta­jien oman työ­mat­kan suju­vuu­des­ta omal­la autol­la eikä niin­kään yri­tys­ten edusta.

  24. Asu­mis­väl­jyy­des­tä kau­pun­ki ei voi päät­tää.” Huo­les­tut­ta­va näke­mys kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­nel­tä. Ovat­ko vih­reät tosis­saan aset­tu­neet slum­mien raken­ta­jak­si kuten väes­tö­ta­voi­te- ym. kan­nois­ta on pääteltävissä ?!?

    1. Asu­mis­väl­jyy­des­tä kau­pun­ki ei voi päät­tää.” Huo­les­tut­ta­va näke­mys kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­nel­tä. Ovat­ko vih­reät tosis­saan aset­tu­neet slum­mien raken­ta­jak­si kuten väes­tö­ta­voi­te- ym. kan­nois­ta on pääteltävissä ?!?

      En nyt oikein ymmär­tä­nyt. Voim­me päät­tää sii­tä, kuin­ka suu­ri talo ton­til­le tulee ja vähän sii­tä­kin, kuin­ka suu­ria asun­to­ja siel­lä on, mut­ta emme voi päät­tää sii­tä, asuu­ko näin syn­ty­nees­sä 60 neliön asun­nos­sa, yksi kak­si vai ken­tien vii­si henkeä.

  25. Jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tas­sa on vii­saas­ti kuvat­tu rai­de­ver­kol­le vaih­toeh­toi­sia rat­kai­su­ja. Aika näyt­tää, miten pika­rai­tio­verk­ko käy­tän­nös­sä laa­je­nee ja toi­mii. Olen var­ma, että nykyi­seen visioon sen laa­juu­des­ta jou­du­taan toi­min­nal­li­sis­ta syis­tä teke­mään tarkistuksia.

    Käy­tän­nös­sä jat­kos­sa teh­dään kus­ta­kin ajan­koh­tai­ses­ta laa­jen­nus­hank­kees­ta oma han­kear­vioin­tin­sa. Sii­nä saa­daan otet­tua huo­mioon jo teh­ty­jen inves­toin­tien vai­ku­tuk­set ver­kon talou­del­li­suu­teen ja toimivuuteen.

    Joka tapauk­ses­sa yleis­kaa­van pyr­ki­mys tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja koros­taa jouk­ko­lii­ken­teen mer­kit­tä­vää osuut­ta sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si on ter­ve­tul­lut rea­li­soi­tu visio suunnitelmatasolla.

  26. Sel­lai­nen näkö­kul­ma vain että Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la Suo­mes­sa on 4 mil­joo­naa ihmis­tä, mut­ta Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la Itä­me­ren alu­eel­la on 100 mil­joo­naa ihmis­tä, joil­la poten­ti­aa­li­ses­ti voi­si olla lii­ke­toi­min­nal­li­sia tai mat­kai­luint­res­se­jä Suo­mes­sa, johon Hel­sin­ki on portti. 

    Mikä pai­noar­vo lai­te­taan Hel­sin­gin saa­vu­tet­ta­vuu­del­le ja hou­kut­ta­vuu­del­le kan­sain­vä­li­ses­ti pit­kän täh­täi­men kaa­voi­tuk­ses­sa ja stra­te­gias­sa? Tähän luon­nol­li­ses­ti kyt­key­tyy meri­lii­ken­ne (rahti+matkustaja), junayh­tey­det, len­to­yh­tey­det ja mul­ti­mo­daa­liyh­tey­det Bal­ti­aan, Ruot­siin, poh­joi­seen ark­ti­sel­le alu­eel­le sekä itään. 

    Tämä on ihan yhtä tär­ke­ää kuin Hel­sin­gin viih­ty­vyys ja toi­mi­vuus asuk­kai­den ja työs­sä­käy­vien kannalta.

  27. ympä­röi­vän maa­il­man muut­tu­viin trendeihin” 

    Ja mitä­kö­hän nämä muut­tu­vat tren­dit sit­ten ovat? Ja min­kä ympä­röi­vän maa­il­man? Puna(viher)vuoren kaupunginosamaailmankaikkeuden?

  28. Minus­ta uuden yleis­kaa­van yksi suu­ri heik­kous on yhä jat­ku­va loma-asu­mi­nen ja pals­ta­vil­je­ly kan­ta­kau­pun­gin par­hail­la laajenemisalueilla. 

    Esi­mer­kik­si Kum­pu­lan­laak­so, Val­li­lan­laak­so ja Rus­kea­suo oli­si­kin uudes­sa yleis­kaa­vas­sa syy­tä kaa­voit­taa erit­täin tiheäl­lä kan­ta­kau­pun­ki­mai­sel­la raken­nus­ti­hey­del­lä. Ne ovat aivan lii­an arvok­kai­ta aluei­ta pals­ta­vil­je­lyyn. Mul­taa voi kuok­kia syrjemmälläkin.

  29. Pet­te­ri:
    Minus­ta uuden yleis­kaa­van yksi suu­ri heik­kous on yhä jat­ku­va loma-asu­mi­nen ja pals­ta­vil­je­ly kan­ta­kau­pun­gin par­hail­la laajenemisalueilla. 

    Esi­mer­kik­si Kum­pu­lan­laak­so, Val­li­lan­laak­so ja Rus­kea­suo oli­si­kin uudes­sa yleis­kaa­vas­sa syy­tä kaa­voit­taa erit­täin tiheäl­lä kan­ta­kau­pun­ki­mai­sel­la raken­nus­ti­hey­del­lä. Ne ovat aivan lii­an arvok­kai­ta aluei­ta pals­ta­vil­je­lyyn. Mul­taa voi kuok­kia syrjemmälläkin.

    Kum­pu­lan ja Käpy­län koh­dal­la esi­tyk­ses­sä puhu­taan “kylä­kau­pun­gis­ta”. Siis maa­seu­tu­mai­nen kylä halu­taan tuo­da kes­kel­le kan­ta­kau­pun­kia ja kan­ta­kau­pun­ki toi­saal­ta levit­tää mm. Var­tio­saa­reen. Niin epä-älyl­lis­tä, että vih­rei­den edus­ta­jan täy­tyy kan­nat­taa tuollaista.

  30. Daniel Feder­ley: Tun­ne­lit ja sil­lat var­maan OK, mut­ta jos läh­de­tään sii­tä, että se bule­var­di joka tapauk­ses­sa teh­dään, niin se ero­tus, joka syn­tyy sii­tä että 7–8 m levyi­nen kais­tao­suus pääl­lys­te­tään asval­til­la / pääl­lys­te­tään kis­koil­la ja nur­mi­kol­la ja ajo­lan­goi­te­taan, on toden­nä­köi­ses­ti aika pal­jon vähem­män kuin 7,5 Me/km. Uskal­tai­sin väit­tää, että kun katu kui­ten­kin myl­lä­tään eikä tule put­ki- ja joh­to­siir­to­ja eikä kovin pal­jon vaih­tei­ta­kaan, eli nuo kal­liit jää­vät pois, niin se ero­tus on luok­kaa 4 Me/km.

    Sel­vit­tää­kö muu­ten työn tilaa­ja (liikennelaitos,kaupunki…) sitä kuin­ka kan­nat­ta­via nämä val­ta­vat lii­ken­ne­hank­keet ovat nii­tä teke­vil­le ura­koit­si­joil­le? Eli saa­daan­ko tie­dot ura­koit­si­joi­den todel­li­sis­ta toteu­tu­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta jäl­ki­las­kel­mien tekemiseksi?

  31. OS: “Hel­sin­ki on joka tapauk­ses­sa päät­tä­mäs­sä, että se ottaa seu­dun väki­lu­vun kas­vus­ta 260 000 hen­keä. Tii­viis­ti raken­net­tu kau­pun­ki sääs­tää luon­toa enem­män kuin saman asu­kas­mää­rän ripot­te­lu haja­nai­ses­ti sin­ne tänne.”

    Eikö kau­pun­gin­val­tuu­te­tun, jos kenen, kan­nat­tai­si pyr­kiä sääs­tä­mään kaupunkia? 

    Lähi­luon­nol­la on myös kau­pun­gis­sa oma arvon­sa, kun sii­tä voi yleen­sä naut­tia moni (ja usein!). Tie­toi­suus jos­sain kau­ka­na sijait­se­van luon­to­koh­teen suo­je­lus­ta voi toki olla tär­ke­ää ja lämmittää/rauhoittaa jon­kun miel­tä, mut­ta suu­rem­pi hen­ki­lö­koh­tai­nen mer­ki­tys on näh­däk­se­ni monel­le juu­ri tuol­la lähiluonnolla.

    Eivät­kö ihmi­set pää­tä pää­sään­töi­ses­ti ihan itse sii­tä min­ne muuttavat?

    Pro­sen­tu­aa­li­ses­ti tuo 260 000 hen­keä jaet­tu­na 35 seu­raa­van vuo­den osal­le, eli kes­ki­mää­rin noin pro­sen­tin luok­kaa ole­va vuo­tui­nen kas­vu, ei jos­tain kum­man syys­tä kuu­los­ta kovin­kaan pahal­ta, mut­ta onhan se toi­saal­ta kes­ki­mää­rin yli 7 400 uut­ta asu­kas­ta joka vuo­si, mikä jo tun­tuu, aina­kin hei­tä lii­kaa keskitettäessä. 

    Raken­ta­mi­sen kes­kit­tä­mi­nen saa hel­pos­ti aikaan tun­gos­ta, mm. päi­vä­ko­deis­sa, kou­luis­sa, ter­veys­kes­kuk­sis­sa ja muu­al­la­kin, kuten Laut­ta­saa­res­sa­kin on huo­mat­tu. Tun­gok­ses­sa, joka voi puris­taa ilmat keuh­kois­ta, pitää välil­lä pääs­tä vetä­mään henkeä …

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En nyt oikein ymmär­tä­nyt. Voim­me päät­tää sii­tä, kuin­ka suu­ri talo ton­til­le tulee ja vähän sii­tä­kin, kuin­ka suu­ria asun­to­ja siel­lä on, mut­ta emme voi päät­tää sii­tä, asuu­ko näin syn­ty­nees­sä 60 neliön asun­nos­sa, yksi kak­si vai ken­tien vii­si henkeä.

    Hei Ode, juu­ri noi­den pää­tös­ten sisäl­löl­lä vai­ku­te­taan asu­mis­väl­jyy­teen. Tuo­tan­non kes­ki­ko­ko-ja huo­neis­to­ja­kau­tu­ma-ohjaus sekä asun­to­tuo­tan­to-ohjel­mis­sa että kaa­va­mää­räyk­sis­sä vai­kut­ta­vat nime­no­maan asu­mis­väl­jyy­den kehi­tyk­seen. Asun­to­tar­jon­ta ja sen raken­ne ja mark­ki­nat yhdes­sä vai­kut­ta­vat ihmis­ten valin­toi­hin ja sitä kaut­ta myös asu­mis­väl­jyy­teen rat­kai­se­vas­ti. Slum­me­ja syn­tyy yhteis­kun­nis­sa, jois­ta jul­kis­val­lan ohjaus puut­tuu tai on heikkoa.

    1. Miten päin asun­to­jen kes­ki­koon sään­te­ly vai­kut­taa asu­mis­väl­jyy­teen? Asu­taan­ko per­hea­sun­nois­sa ahtaam­min vai väl­jem­min kuin yksiöis­sä ja kaksioissa?

  33. Vesa: Sel­vit­tää­kö muu­ten työn tilaa­ja (liikennelaitos,kaupunki…) sitä kuin­ka kan­nat­ta­via nämä val­ta­vat lii­ken­ne­hank­keet ovat nii­tä teke­vil­le ura­koit­si­joil­le? Eli saa­daan­ko tie­dot ura­koit­si­joi­den todel­li­sis­ta toteu­tu­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta jäl­ki­las­kel­mien tekemiseksi?

    Ei sel­lais­ta voi miten­kään sel­vit­tää, kun ne ovat lii­ke­sa­lai­suuk­sia. Ei HSL:kään tie­dä, mitä bus­si­lii­ken­ne oikeas­ti mak­saa, tie­tä­vät vain mitä he sii­tä fir­moil­le maksavat.

    Mut­ta ratik­ka­puo­lel­la asia on sikä­li hel­pom­pi, että HKL:llä on oma rata­tuo­tan­to. Hil­jai­si­na vuo­si­na kaik­ki teh­dään itse. Omat kus­tan­nuk­set ovat tie­tys­ti tiedossa.

    Vilk­kai­na vuo­si­na osa ura­kois­ta kil­pai­lu­te­taan, ja kun oma hin­ta­ta­so on tie­dos­sa, voi­daan tie­tys­ti ver­ra­ta urak­ka­tar­jouk­siin ja näh­dä, ovat­ko ne kil­pai­lu­ky­kyi­siä. Ura­kois­sa hin­nat vaih­te­le­vat aika hur­jas­ti, muis­te­len Man­ner­hei­min­tiel­tä kis­kon­vaih­tou­rak­kaa, jos­ta saa­tiin kol­me tar­jous­ta, 1 Me, 2 Me ja 3 Me. Sikä­li huo­le­si on validi.

  34. Vesa:
    Onko em. jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tan pika­rai­tio­ver­kon inves­toin­nil­le ole­mas­sa hintalappua?

    Tätä oli­si kai syy­tä ver­ra­ta vaih­toeh­toi­siin kus­tan­nuk­siin. Lie­nee aika tur­val­lis­ta sanoa, että pika­rai­tio­tei­den hin­ta­lap­pu on pie­ni mur­to-osa ver­rat­tu­na yksi­tyi­sau­toi­lun varaan perus­tu­vaan liikenteeseen. 

    Yksi pysä­köin­ti­paik­ka pysä­köin­ti­lai­tok­ses­sa mak­sa­nee noin 50000 euroa. Jos hel­sin­gin seu­dul­le tule­vil­le 600000 uudel­le asuk­kaal­le raken­net­tai­siin esi­mer­kik­si 200000 uut­ta pysä­köin­ti­lai­tos­paik­kaa, hin­ta­lap­pu oli­si 10 mil­jar­dia euroa pel­kis­tä park­ki­hal­leis­ta. Entä mil­lai­set tiein­ves­toin­nit pitäi­si teh­dä, jos hel­sin­gin seu­dul­la pyö­ri­si sato­ja­tu­han­sia auto­ja nykyis­tä enem­män… Pel­käs­tään yhden moot­to­ri­tien liit­ty­män myl­lää­mi­nen mak­saa noin 100 mil­joo­naa euroa.

    Kau­pun­ki on lisäk­si sitä viih­tyi­säm­pi, mitä vähem­män on autoja.

    1. Yksi auto tar­vit­see aina­kin kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa. Toi­nen koto­na, toi­nen töis­sä. Kol­mas vie­lä kau­pas­sa, mut­ta tämä kol­mas ei ole kokonainen.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi auto tar­vit­see aina­kin kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa. Toi­nen koto­na, toi­nen töis­sä. Kol­mas vie­lä kau­pas­sa, mut­ta tämä kol­mas ei ole kokonainen. 

    Niin jos autol­la kul­je­taan aina töi­hin. Mut­ta jos autoa käy­te­tään vain kaup­pa­kas­si­na ja vapaa-ajan mat­koi­hin niin tar­vit­see vain yhden parkkipaikan.

  36. Lähi­luon­non arvot­ta­mi­nen on vai­ke­aa, mut­ta se lie­nee sel­vää, että lähi­luon­to on lähi­luon­to­na arvok­kain­ta lähel­lä. Mitään las­ku­kaa­vaa lähi­luon­non arvot­ta­mi­sel­le ei ole, mut­ta mitä useam­mal­le se on lähi­luon­toa, sitä useam­mal­le se on arvo­kas­ta. Sik­si onkin vää­rin rin­nas­taa Hel­sin­gin kau­pun­ki­luon­toa muu­al­la sijait­se­vaan luon­toon heh­taa­ri heh­taa­ril­ta. Kyl­lä hel­sin­ki­läi­sen luon­non vir­kis­tys­käyt­tö (-ja ‑arvo) on suu­rem­pi kuin sel­lai­sen luon­non, jos­sa kukaan ei käy, Ber­ke­leyn havait­se­mis­ta kos­ke­va onto­lo­gi­nen huo­mio todistettuna. 

    Kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta sen ver­ran, että edel­leen­kään kaik­kia nur­mi­jär­ve­läi­siä, por­nais­lai­sia, tuusu­la­lai­sia, vih­ti­läi­siä ja por­voo­lai­sia ei saa­da siir­ty­mään met­ron käyt­tä­jik­si, eikä muut­ta­maan Helsinkiin.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yksi auto tar­vit­see aina­kin kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa. Toi­nen koto­na, toi­nen töis­sä. Kol­mas vie­lä kau­pas­sa, mut­ta tämä kol­mas ei ole kokonainen. 

    Tämä pätee esi­kau­pun­ki­kon­teks­tis­sa. Kan­ta­kau­pun­gin kadun­var­si­py­sä­köin­nis­sä yksi paik­ka pal­ve­lee kai­kis­sa kol­mes­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­sa ja käyt­tö­as­te on var­sin kor­kea. USA:ssa suu­rin osa työ­mat­kois­ta teh­dään esi­kau­pun­gis­ta esi­kau­pun­kiin, seu­raa­vak­si eni­ten kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä; esi­kau­pun­gin ja kan­ta­kau­pun­gin väli­nen työ­mat­ka­lii­ken­ne on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pää, vie­lä niin, että kau­pun­gis­ta esi­kau­pun­kiin suun­tau­tu­va kas­vaa ja voi hyvin men­nä pian ohi perin­tei­ses­tä esi­kau­pun­gis­ta kau­pun­kiin suun­tau­tu­vas­ta työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä. Ehkä Suo­mes­sa­kin voi­si vähen­tää inves­toin­te­ja perin­tei­seen esi­kau­pun­gis­ta kau­pun­kiin suun­tau­tu­vaan työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen ja pyr­kiä raken­ta­maan lisää kau­pun­kia ja edis­tä­mään kan­ta­kau­pun­gin sisäis­tä työ­mat­ka­lii­ken­net­tä. Tämä on myös se osa lii­ken­tees­tä, jos­sa jul­ki­nen lii­ken­ne voit­taa kil­pai­lus­sa henkilöautolle.

  38. Äärim­mäi­sen surul­lis­ta, että vih­reät ovat myy­mäs­sä arvon­sa eli puol­ta­vat kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja ja 100-vuo­ti­aan Kes­kus­puis­ton uhraa­mis­ta gryndereille.
    Kun asuk­kai­ta tulee lisää, tar­vi­taan viher- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta­kin lisää. Kes­kus­puis­to on jo nyt koval­la käy­töl­lä. Mitä tapah­tuu kun se uhra­taan raken­ta­mi­seen esim. kehä ykkö­sen ja Haka­mäen­tien ris­teyk­sen välil­lä ja raken­ta­mi­nen ulot­tuu jopa 200m met­sä­luon­non sisään?
    Kau­pun­ki­bu­le­var­di on myös asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta kes­tä­mä­tön aja­tus. Juu­ri äsket­täin uuti­soi­tiin, että Mans­kul­la ole­vaa raken­nus­ta ei saa muut­taa asun­noik­si lii­ken­ne­me­lun takia. Nyt ollaan ehdoin tah­doin luo­mas­sa saman­lais­ta mil­jöö­tä sisään­tu­lo­väy­län var­teen. Mil­jöö­tä, jos­sa lii­ken­ne jun­naa ja jumit­taa nel­jää­kymp­piä, pako­kaa­sut sei­so­vat ja ihmi­set jou­tu­vat asu­maan lii­ken­teen kes­kel­lä. Käsi sydä­mel­le, Soi­nin­vaa­ra: olet­ko pyö­räil­lyt Kes­kus­puis­tos­sa? Jos olet, olet var­maan notee­ran­nut työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­den suu­ren mää­rän. Olet­ko ver­ran­nut sitä Mans­kua pit­kin työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­den mää­rään? Niin­pä. Ihmi­nen valit­see luon­tai­ses­ti sen miel­lyt­tä­väm­män ympäristön.
    Asun­to­ja tar­vi­taan, kyl­lä. Mut­ta mik­si ei raken­ne­ta vie­lä enem­män ylös­päin sen sijas­ta, että tuho­taan kau­pun­ki­lais­ten aar­re eli arvo­kas Kes­kus­puis­to. Kum­ma, että päät­tä­jät eivät ymmär­rä puis­ton arvoa, vaik­ka esim. hotel­li Haa­gan aasia­lais­vie­raat par­vei­le­vat aina kesäi­sin Kes­kus­puis­ton lai­dal­la aar­ret­tam­me ihai­le­mas­sa. Kes­kus­puis­to voi­si olla myös mat­kai­lu­valt­ti. Kum­ma, että suur­kau­pun­ki new Yor­kis­sa ei olla annet­tu sikä­läis­ta Kes­kus­puis­toa gryn­de­reil­le? Vai kuinka?
    Pal­jon­ko olet hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti val­mis tuhoa­maan Kes­kus­puis­toa? Eivät­kö sen luon­to- ja vir­kis­ty­sar­vot pai­na vaa­ka­ku­pis­sa mitään? Kun se tuho­taan, sitä ei saa­da kos­kaan takaisin.

    1. Man­ner­hei­min­tien talon oli­si saa­nut muut­taa asuin­ta­lok­si, jos se oli­si remon­toi­tu sel­lai­sek­si, mut­ta haki­ja piti sitä lii­an kalliina.
      Kes­kus­puis­tos­ta ote­taan kapea kais­ta­le lii­ken­ne­me­lua­luet­ta Hämeen­lin­nan väy­län var­rel­ta. Tämä melu­muu­ri paran­taa kes­kus­puis­toa. Vähän rii­del­tä­vää jää sii­tä, kuin­ka leveä tuo raken­ta­mi­seen farat­tu alue on. Mei8dän mie­les­täm­me yksi kort­te­li riittää.
      Man­ner­hei­min­tien var­rel­le on vas­ti­kään raken­net­tu Folk­häl­sa­nin asuin­ta­lo­ja, eikä niis­sä ole vali­tet­tu melus­ta. Talo osa­taan teh­dä sel­la­siek­si, ettei ääni tule sisälle.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Kes­kus­puis­tos­ta ote­taan kapea kais­ta­le lii­ken­ne­me­lua­luet­ta Hämeen­lin­nan väy­län var­rel­ta. Tämä melu­muu­ri paran­taa kes­kus­puis­toa. Vähän rii­del­tä­vää jää sii­tä, kuin­ka leveä tuo raken­ta­mi­seen farat­tu alue on. Mei8dän mie­les­täm­me yksi kort­te­li riittää.

    Sai­ras aja­tus raken­taa asun­to­ja melu­muu­rik­si puis­tos­sa kul­ki­joil­le. Eli ihmi­set pan­naan asu­maan pien­hiuk­kas­ten ja melun kes­kel­le ja aja­tel­laan sen ole­van viih­tyi­sää kau­pun­kia­su­mis­ta. Koko kau­pun­ki­bu­le­var­dia­ja­tus ei kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua. Mut­ta bule­var­dius­ko­vais­ten pää­tä ei kään­nä mikään. Esi­mer­kik­si kau­pun­gin tilaa­ma sel­vi­tys kau­pun­ki­bu­le­var­dien ter­veys- ja ympä­ris­tö­hai­tois­ta on vai­et­tu kuo­li­aak­si kun se ei sovi ideologiaan.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä melu­muu­ri paran­taa kes­kus­puis­toa. Vähän rii­del­tä­vää jää sii­tä, kuin­ka leveä tuo raken­ta­mi­seen farat­tu alue on. Mei8dän mie­les­täm­me yksi kort­te­li riittää.

    Itse olen aja­tel­lut samoin, että melu­val­lin myö­tä — johon saa­tai­siin lisäk­si uusia hel­sin­ki­läi­siä ja siten myös lisää kes­kus­puis­toa oikeas­ti käyt­tä­viä (eikä vain sen läpi syk­ki­viä) — Kes­kus­puis­tos­ta tuli­si pal­jon viih­tyi­säm­pi ja houkuttelevampi.

    Täl­lä het­kel­lä se ei ole kumpaakaan.

    Nyky­ään­hän jos hel­sin­ki­läi­nen haluai­si met­säs­sä viih­tyä niin Kes­kus­puis­to on mel­kein­pä viho­vii­mei­nen vaih­toeh­to sii­hen hommaan.

    Täy­sin yli­mi­toi­te­tul­la rei­tis­töl­lä ja lukui­sil­la tie­väy­lil­lä pXXXXn päreik­si pil­kot­tu pusik­ko jon­ka hal­lit­se­va ääni­mai­se­ma on lii­ken­ne­me­lu. Ei kiitos.

    Tämä myyt­ti­nen yhtä­jak­soi­nen reit­ti Töö­lön­lah­del­ta Suo­men Lap­piin voi­tai­siin kyl­lä halut­taes­sa toteut­taa, mut­ta ennen sitä täl­lai­ses­ta uto­pias­ta ollaan kyl­lä aika hel­ve­tin kaukana.

    Pie­ni ker­taus niil­le jot­ka eivät saa palau­te­tuk­si mie­leen mitä tarkoitan:

    Hel­sin­gin­ka­tu
    Nordenskiöldinkatu
    Hakamäentie

    JUNARATA

    Met­sä­län­tie
    Pirkkolantie

    KEHÄ 1

    Elon­tie (van­ha ajo­tie joka muu­tet­tu kevyel­le liikenteelle)
    Ylästöntie

    KEHÄ 3

    Ja tämän jäl­keen pitäi­si vie­lä ylittää/alittaa:

    HÄMEENLINNANVÄYLÄ

    KEHÄRATA

    ***

    Fren­di asus­ti jon­kun vuo­den Lep­pä­vaa­ran uusis­sa ker­ros­ta­lois­sa jot­ka ovat junan­ra­dan naa­pu­rei­na. Ulkoa ei kuu­lu­nut pihaustakaan.

    Muis­tan ollee­ni havain­nos­ta­ni posi­tii­vi­ses­ti järkyttynyt.

    ***

    Yksi kort­te­li­ri­vi — tai kak­si puo­li­kas­ta — pii­sai­si kyl­lä minul­le­kin. Luul­ta­vas­ti tuo 200 met­rin kaven­nus on mer­kit­ty pru­jui­hin juu­ri­kin nim­by­jen akti­voi­mi­sek­si, että saa­daan koko han­ke näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man negatiiviselta.

    Kes­kus­puis­ton puu­ta­loa­lueil­la asuu pal­jon päät­tä­jiä jois­ta on nas­taa nos­tal­gi­soi­da ja autoil­la lan­del­la, mut­ta kui­ten­kin kivas­ti vie­lä kehä III:n — tai jopa ykkö­sen — sisäpuolella.

    ***

    Oli­si­pa eri mah­ta­vaa jos pals­tal­la kom­men­toi­vat täys­tyr­mää­jät vai­vau­tui­si­vat samal­la esit­tä­mään vaih­toeh­toi­sia sijoi­tus­paik­ko­ja niil­le hel­sin­ki­läi­sil­le jot­ka eivät voi asua jat­kos­sa esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­ton vie­res­sä kos­ka X, Y ja Z?

  41. Raken­ta­mis­käyt­töön Hämeen­lin­nan väy­län var­rel­ta otet­ta­va alue on ollut pää­osin pel­toa vie­lä 1960–70-luvuilla, eikä se vie­lä tänä päi­vä­nä­kään ole met­sä­luon­toa, kuten aiem­mas­sa kom­men­tis­sa väi­tet­tiin. Tuon aikai­sem­man pel­toa­lu­een raken­ta­mi­nen tus­kin vähen­tää kes­kus­puis­ton vir­kis­ty­sar­vo­ja kovin­kaan pal­jon, jos raken­ta­mi­nen rajoit­tuu esim. 100 m pää­hän nykyi­ses­tä tie­a­lu­ees­ta. Täl­löin raken­ta­mi­sen alle jää lähin­nä pusi­koi­tu­nut­ta melua­luet­ta. Tuo­hon tien var­teen tus­kin kukaan var­ta vas­ten menee virkistäytymään. 

    Sen sijaan nuo alu­eet, jot­ka ovat van­haa met­sää, voi­si jät­tää rau­haan, eri­tyi­ses­ti Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton koh­dal­la, mis­sä Kes­kus­puis­to on eri­tyi­sen kapea. Raken­ta­mi­nen voi­si rajoit­tua tuos­sa koh­taa Hämeen­lin­nan­väy­län länsipuolelle.

  42. Kata­rii­na:
    Äärim­mäi­sen surul­lis­ta, että vih­reät ovat myy­mäs­sä arvon­sa eli puol­ta­vat kaupunkibulevardeja 

    Mil­lä taval­la vih­reät ovat myy­neet arvon­sa puol­ta­mal­la kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja? Vih­reät ei ole tie­tääk­se­ni kos­kaan ollut autopuolue.

    Kau­pun­ki­bu­le­var­di on myös asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta kes­tä­mä­tön aja­tus. Juu­ri äsket­täin uuti­soi­tiin, että Mans­kul­la ole­vaa raken­nus­ta ei saa muut­taa asun­noik­si lii­ken­ne­me­lun takia. Nyt ollaan ehdoin tah­doin luo­mas­sa saman­lais­ta mil­jöö­tä sisään­tu­lo­väy­län var­teen. Mil­jöö­tä, jos­sa lii­ken­ne jun­naa ja jumit­taa nel­jää­kymp­piä, pako­kaa­sut sei­so­vat ja ihmi­set jou­tu­vat asu­maan lii­ken­teen keskellä. 

    Kiel­le­tään auto­lii­ken­ne bule­var­deil­la niin ongel­ma on poistunut.

    Asun­to­ja tar­vi­taan, kyl­lä. Mut­ta mik­si ei raken­ne­ta vie­lä enem­män ylös­päin sen sijas­ta, että tuho­taan kau­pun­ki­lais­ten aar­re eli arvo­kas Keskuspuisto. 

    Kos­ka autopuolue.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: = juut­tu­vat samoi­hin ruuh­kiin auto­jen kanssa.
    Lisäk­si bus­si on onnet­to­man pie­ni. Nyt puhu­taan aika suu­ris­ta mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä. Tar­koi­tuk­se­na on tuo­da Hel­sin­kii 45 met­riä pit­kiä rati­koi­ta. Mut­ta kyl­lä. Säh­kö­bus­se­ja tulee myös täy­den­tä­mään rati­koi­den run­ko­verk­koa. Jos Hel­sin­ki sai­si yksin päät­tää, maa­seu­dul­ta tule­vat bus­sit pitäi­si myös vaih­taa saas­tut­ta­vis­ta die­se­leis­tä johon­kin ihmisystävällisempään. 

    2050 vuon­na on jo pit­kään oltu auto­ma­ti­soi­dus­sa lii­ken­tees­sä, jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne hoi­tuu kul­loin­kin sopi­van kokois­ten säh­köis­ten “bus­sien” so. kul­jet­ti­mien tai vaa­ka­his­sien lii­ken­tee­nä. Nämä keräi­le­vät ja kul­jet­ta­vat mat­kus­ta­jia jous­ta­vas­ti ja ilman rai­tei­ta. Park­ki­pai­kat on otet­tu suu­rel­ta osin muu­hun käyt­töön, vain fanaat­ti­sim­mat halua­vat sat­sa­ta oman auton omis­ta­mi­seen, sem­min­kin, kun hul­lul­la­kaan ei tuli­si mie­leen pääs­tää ihmis­kus­kia lii­ken­tee­seen eikä se oli­si auto­ma­ti­soi­dus­sa lii­ken­tees­sä mah­dol­lis­ta­kaan. Pika­rai­tio­vau­nuis­ta ker­ro­taan kyl­lä his­to­rian tun­nil­la kän­ny­jen ja tablet­ti­tiet­si­koi­den kans­sa saman aika­kau­den ilmiö­nä ja onpa museos­sa sel­lai­sia nähtävänäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.