Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

Lukio­ta käy­vä tyt­tä­re­ni kysyi minul­ta yllät­täen, kan­nat­taa­ko enää pyr­kiä yli­opis­toon Suo­mes­sa vain onko suun­tau­dut­ta­va ulko­mail­le. Ihmet­te­lin kysy­mys­tä. Tyt­tä­re­ni huo­len aihee­na oli, onko muu­ta­man vuo­den kulut­tua Suo­mes­sa enää taso­kas­ta yli­opis­to-ope­tus­ta tai siis onko sitä Hel­sin­gin yliopistossa.

Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on nous­sut. Kos­ka nämä mit­ta­rit puol­ta­vat har­hai­ses­ti englan­nin­kie­li­siä yli­opis­to­ja, kan­nat­taa kat­soa myös, miten Hel­sin­gin yli­pis­to on pär­jän­nyt ei-englan­nin­kie­lis­ten mai­den jou­kos­sa. Sijoi­tus Shang­hain lis­tal­la oli kuudestoista.

Suo­ma­lai­sis­ta yli­opis­tois­ta Hel­sin­gin yli­opis­to on aivan yli­voi­mai­nen. Jopa Aal­to-yli­opis­to, johon on panos­tet­tu todel­la pal­jon, on kau­ka­na taka­na eikä sil­lä ole edes min­kään­lais­ta nousua havaittavissa.

Tätä taus­taa näh­den näyt­tää yhtä aikaa kum­mal­li­sel­ta että arvat­ta­val­ta, että hal­li­tus koh­dis­taa yli­opis­to­jen rahoi­tuk­seen suun­na­tut leik­kauk­set eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin yli­opis­toon. Jos joku on pää­tään pidem­pi mui­ta niin pää poik­ki. Ei voi olla ajat­te­le­mat­ta, että lii­an hyvä menes­tys on herät­tä­nyt hal­li­tus­puo­lueis­sa alue­po­liit­tis­ta kateutta.

Hel­sin­gin yli­opis­ton pitää lyhyes­sä ajas­sa vähen­tää toi­min­taan­sa yli sadan mil­joo­nan euron edes­tä. Tämä koos­tuu kaik­kia kos­ke­vis­ta leik­kauk­sis­ta, indek­si­jää­dy­tyk­sis­tä ja Tekes-raho­jen leik­kauk­sis­ta, jot­ka vähen­tä­vät Teke­sil­tä yli­opis­toil­le tule­vaa rahoitusta.

Hel­sin­gin yli­opis­ton koh­dis­tuu eri­tys­leik­kauk­se­na apteek­ki­tu­lo­jen vähen­tä­mi­nen 30 mil­joo­nal­la eurol­la. Yli­opis­ton apteek­ki raha­sam­po­na oli aika­naan Kek­ko­sen inno­vaa­tio. Nykyi­nen apteek­kien luvan­va­rai­suus syn­nyt­tää aivan tol­kut­to­man suu­ret tulot sil­le, joka onnis­tuu saa­maan aptee­kin hyväl­tä lii­ke­pai­kal­ta. Kek­ko­sen oival­lus oli sosia­li­soi­da nämä par­haat pai­kat anta­mal­la ne yliopistolle.

Näi­tä apteek­ki­tu­lo­ja ei ole ollut muil­la yli­opis­toil­la, mut­ta ei tämä ole mer­kin­nyt mitään eri­tyis­tä lisä­ra­haa Hel­sin­gin yli­opis­tol­le, kos­ka tie­tys­ti se raha on ollut pois muus­ta rahoi­tuk­ses­ta vähän niin kuin se käti­lön sun­nun­tai­li­sä on ollut osa kokonaispalkkaa.

On tyh­mää lei­ka­ta tie­tees­tä maas­sa, joka ei voi sijain­tin­sa vuok­si pär­jä­tä teke­mäl­lä kun­nian­hi­mo­ton­ta bulk­kia. Eri­tyi­sen tyh­mää on pan­na mata­lak­si maan ainoa kan­sain­vä­li­sil­lä mit­ta­reil­le hyväk­si arvioi­tu yliopisto.

Tie­teen teki­jöi­den tilan­ne ei Suo­mes­sa ole miten­kään hää­vi. Par­hail­le kyvyil­le on tar­jol­la olen­nai­ses­ti parem­mat tut­ki­mus­mah­dol­li­suu­det ulko­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa. Näi­tä kyky­jä myös met­säs­te­tään aktiivisesti.

Hel­sin­gin yli­opis­to on aloit­ta­nut YT-neu­vot­te­lut. Täs­sä vai­hees­sa on tar­koi­tus vähen­tää 1200 hen­keä ja tämä joh­tuu vas­ta ensim­mäi­sen vuo­den sääs­töis­tä. Jat­koa seu­raa. Se on val­ta­va suo­ne­nis­ku tieteelle.

Kan­sain­vä­li­ses­ti mai­nei­kas ara­bian kie­len ja isla­min tut­ki­ja Jaak­ko Hämeen-Ant­ti­la teki jo joh­to­pää­tök­set. Hän päät­te­li, että tie­teen ase­ma Suo­mes­sa on käy­mäs­sä niin ankeak­si, että kan­nat­taa suun­tau­tua ulkomaille.

Hal­li­tuk­sen tie­de­vi­ha­mie­li­nen asen­ne ei ole yli­opis­tois­sa jää­nyt huo­maa­mat­ta. Vai­ku­tus ilma­pii­riin on musertava.

Jos tyt­tä­re­ni ei usko Hel­sin­gin yli­opis­ton mah­dol­li­suuk­siin tar­jo­ta enää kel­vol­lis­ta ope­tus­ta, miten huip­pu­tut­ki­jat voi­vat suh­tau­tua tule­vai­suu­teen­sa Suo­mes­sa enää luottavaisesti?

Hämeen-Ant­ti­lan läh­tö jää tus­kin ainoaksi.

Tämä on hal­li­tuk­sen toi­mis­ta tuhoisin.

133 vastausta artikkeliin “Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin”

  1. Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on noussut.”

    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä. Oleel­lis­ta on se, mil­lai­sia ovat opet­ta­jien peda­go­gi­set taidot. 

    Paras­kin tie­teen teki­jä voi olla täy­sin sur­kea opet­ta­ja. Näi­tä on näh­ty. Vas­taa­vas­ti yli­opis­ton­leh­to­ri, joka ei edes tee tie­det­tä, voi tar­jo­ta mitä jän­te­vim­män alus­tan opis­ke­li­jal­le eteen­päin. Hän saat­taa innos­taa, tar­jo­ta hen­ki­sen tuen ja ottaa opis­ke­li­jan omakseen.

    Minul­le­kin on sat­tu­nut koh­dal­le yli­opis­ton­leh­to­ri, joka haa­li opis­ke­li­joi­ta vas­taa­no­tol­leen, kehot­ti tule­maan kysy­mään mil­loin tahan­sa, vies­tit­te­li säh­kö­pos­tit­se ja panos­ti lujas­ti ope­tuk­seen. Yhdel­tä­kään pro­fes­so­ril­ta en ole kos­kaan saa­nut saman­lais­ta tukea kuin täl­tä lehtorilta.

    Ker­ro tyt­tä­rel­le­si, että ei se tie­teen taso, vaan ope­tuk­sen taso ja opet­ta­jien per­soo­nal­li­set ominaisuudet.

  2. Tämä on vain loo­gi­nen lop­pu­tu­los Suo­meen pesiy­ty­nees­tä talous­a­jat­te­lus­ta, jos­sa ei näh­dä mitään eroa koti­ta­lou­den ja kan­san­ta­lou­den välillä.

    Aja­tel­laan, että kun ei ole varaa niin sil­loin pitää vähen­tää huve­ja aj muu­ta kulu­tus­ta. Kui­ten­kin täs­sä tilan­tees­sa oikea ana­lo­gia on se, että kun menee rahat on vähis­sä, pitää laka­ta teke­mäs­tä hyvä­palk­kai­sia kon­sult­ti­hom­mia ja alkaa kai­va­maan ojaa.

  3. Hyvä ja tar­peel­li­nen kir­joi­tus. Jos saan kui­ten­kin vähän van­haa opi­nah­joa puo­lus­taa, niin Aal­lon tip­pu­mi­nen ran­kin­geis­ta joh­tuu aina­kin osit­tain myös nimen­vaih­dos­ta joh­tu­vis­ta kipuiluista.

    Kuu­los­taa teko­syyl­tä mut­ta sii­nä on totuut­ta. Näim­me tämän aika sel­väs­ti kun selai­lim­me aikoi­naan lis­to­ja par­hais­ta kaup­pa­kor­kea­kou­luis­ta niin lis­tal­ta löy­tyi sekä Aal­to Uni­ver­si­ty School of Busi­ness että Hel­sin­ki School of Eco­no­mics (van­ha nimi siis). On hyvin mah­dol­lis­ta että tulok­sia ei ole att­ri­buioi­tu oikein yhdel­le nimel­le. Ennen läh­töä­ni Aal­los­ta rei­lu vuo­si sit­ten jul­kai­su­toi­min­ta oli mer­kit­tä­väs­ti paran­tu­nut aina­kin bis­nes­kou­lus­sa kuta kuin­kin jokai­sel­la lai­tok­sel­la, näkyi aina­kin sisäi­sis­sä rapor­teis­sa. Mut­ta edel­leen­kin ran­kin­git pysyi alem­pa­na kuin ennen fuusiota.

  4. Sil­miin­pis­tä­vää on hal­li­tus­ten leik­kaus­ten äkil­li­syys, mikä iskee myös kehi­ty­syh­teis­työ­tä teke­viin järjestöihin.
    Kor­kea­ta­soi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­ses­sa ei ole mitään logiik­kaa (niin­kuin ei tosin kehi­ty­sa­vun leikkaamisessakaan)

  5. Olen samaa miel­tä, tie­tees­tä ei pitäi­si leikata.

    Mut­ta yli­opis­tos­sa tut­ki­ja­na­kin työs­ken­nel­lee­nä olen sitä miel­tä, että tie­de­kun­tia ja byro­kra­ti­aa on yksin­ker­tai­ses­ti liikaa.

    Tuk­hol­man yli­opis­tos­sa on 4 tie­de­kun­taa. Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on 11 tie­de­kun­taa. Minun puo­les­ta­ni Teo­lo­gi­sen ja käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­sen voi­si yhdis­tää huma­nis­ti­seen tie­de­kun­taan. Samoin muu­ta­mat muut­kin tie­de­kun­nat voi­si yhdis­tää. Eikä tuon pitäi­si näkyä opis­ke­li­joi­den tai tut­ki­joi­den arjes­sa, pait­si positiivisena.

    Maa­il­ma muut­tuu, en tie­dä tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa enää 40 teo­lo­gian pro­fes­so­ria, vaik­ka tie­de­kun­ta arvos­tet­tu onkin. Ja tuo 40 mää­rä on peräi­sin twit­te­ris­tä, en tie­dä sit­ten mikä on totuus.

  6. Perus­junt­ti:
    “Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on noussut.”

    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä. Oleel­lis­ta on se, mil­lai­sia ovat opet­ta­jien peda­go­gi­set taidot. 

    Paras­kin tie­teen teki­jä voi olla täy­sin sur­kea opet­ta­ja. Näi­tä on näh­ty. Vas­taa­vas­ti yli­opis­ton­leh­to­ri, joka ei edes tee tie­det­tä, voi tar­jo­ta mitä jän­te­vim­män alus­tan opis­ke­li­jal­le eteen­päin. Hän saat­taa innos­taa, tar­jo­ta hen­ki­sen tuen ja ottaa opis­ke­li­jan omakseen.

    Minul­le­kin on sat­tu­nut koh­dal­le yli­opis­ton­leh­to­ri, joka haa­li opis­ke­li­joi­ta vas­taa­no­tol­leen, kehot­ti tule­maan kysy­mään mil­loin tahan­sa, vies­tit­te­li säh­kö­pos­tit­se ja panos­ti lujas­ti ope­tuk­seen. Yhdel­tä­kään pro­fes­so­ril­ta en ole kos­kaan saa­nut saman­lais­ta tukea kuin täl­tä lehtorilta.

    Ker­ro tyt­tä­rel­le­si, että ei se tie­teen taso, vaan ope­tuk­sen taso ja opet­ta­jien per­soo­nal­li­set ominaisuudet. 

    Hyvä ope­tus ja tut­ki­mus ovat toi­sis­taan riip­pu­vai­sia. Jos ope­tus huo­no­nee, huo­no­nee tie­teen­kin taso pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka tie­to ja tie­teen teke­mi­sen käy­tän­tö ei enää kun­nol­la kul­je uusil­le tut­ki­ja­pol­vil­le. Toi­saal­ta, jos lai­tok­sel­la teh­dään huo­noa tut­ki­mus­ta, ker­too se puo­les­taan huo­nos­ta tie­don tasos­ta lai­tok­sel­la, kun tut­ki­jat eivät kyke­ne raken­ta­maan rele­vant­te­ja tut­ki­mus­ky­sy­myk­siä ja ‑ase­tel­mia.

    Suo­ma­lai­sen yli­opis­to­jär­jes­tel­män kum­mal­li­suuk­sia tosi­aan on se, että opet­ta­mi­sen hoi­ta­vat pää­asias­sa leh­to­rit, pro­fes­so­rien olles­sa kii­rei­siä hal­lin­to­vir­ka­mie­hiä. Hyvä lai­tos tar­vit­see aina sekä hyviä opet­ta­jia että hyviä tut­ki­joi­ta ja nämä har­vem­min yhdis­ty­vät samois­sa ihmisissä.

  7. Perus­junt­ti:
    “Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on noussut.”

    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä. Oleel­lis­ta on se, mil­lai­sia ovat opet­ta­jien peda­go­gi­set taidot. 

    Paras­kin tie­teen teki­jä voi olla täy­sin sur­kea opet­ta­ja. Näi­tä on näh­ty. Vas­taa­vas­ti yli­opis­ton­leh­to­ri, joka ei edes tee tie­det­tä, voi tar­jo­ta mitä jän­te­vim­män alus­tan opis­ke­li­jal­le eteen­päin. Hän saat­taa innos­taa, tar­jo­ta hen­ki­sen tuen ja ottaa opis­ke­li­jan omakseen.

    Minul­le­kin on sat­tu­nut koh­dal­le yli­opis­ton­leh­to­ri, joka haa­li opis­ke­li­joi­ta vas­taa­no­tol­leen, kehot­ti tule­maan kysy­mään mil­loin tahan­sa, vies­tit­te­li säh­kö­pos­tit­se ja panos­ti lujas­ti ope­tuk­seen. Yhdel­tä­kään pro­fes­so­ril­ta en ole kos­kaan saa­nut saman­lais­ta tukea kuin täl­tä lehtorilta.

    Ker­ro tyt­tä­rel­le­si, että ei se tie­teen taso, vaan ope­tuk­sen taso ja opet­ta­jien per­soo­nal­li­set ominaisuudet.

    Eikö­hän se ope­tuk­sen­kin taso las­ke sii­nä vai­hees­sa, kun ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan pitää hoi­taa enem­män hal­lin­nol­li­sia teh­tä­viä ja ehti­vät panos­taa ope­tuk­seen vähem­män. Hal­lin­non työn­te­ki­jät pot­ki­taan ensim­mäi­si­nä pel­lol­le ja hei­dän teh­tä­vän­sä siir­ty­vät jäl­jel­le jääneille.

  8. Kyl­lä hal­li­tus on oikeas­sa lei­ka­tes­saan myös yli­opis­to­sek­to­ril­ta varo­ja. Puhun koke­muk­sis­ta­ni yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden kou­lu­tus­ten osalta.

    Las­kin ker­ran, että Suo­mes­sa tuo­te­taan aina­kin seit­se­mäs­sä oppi­lai­to­syk­si­kös­sä kysei­siä mais­te­rei­ta. Työt­tö­mäk­si mais­te­rik­si val­mis­tut­tua­ni olen jou­tu­nut seu­raa­maan alan työ­paik­ka­tar­jon­taa. Käy­tän­nös­sä yhtään sel­lais­ta työ­paik­kail­moi­tus­ta ei mol.fi sivuil­la ole vii­mei­sen vii­den­tois­ta vuo­den aika­na ollut, jos­sa sel­vä­sa­nai­ses­ti etsit­täi­siin yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ria; puhu­mat­ta­kaan, että omien pää­ai­neit­te­ni tut­kin­not oli­si erik­seen mai­nit­tu. Muu­ta­mia hal­lin­to­tie­teis­tä val­mis­tu­neil­le tar­jot­tu­ja työ­paik­ko­ja siel­lä on ollut. Kaik­ki muut työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat sen varas­sa, että mais­te­ri itse kek­sii ja mah­dol­li­set työ­nan­ta­jat vakuut­taa, miten tut­kin­ton­sa on työ­pai­kak­si ja ansio­tu­lok­si muunnettavissa.

    Ylei­sin ja käy­tän­nös­sä ainoa seli­tys on se, että hyvät tyy­pit kyl­lä työl­lis­ty­vät. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa? 

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

  9. Onko tar­koi­tus seu­ra­ta japa­ni­ni esimerkkiä? 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1442971441887

    Japa­ni kehot­taa yli­opis­to­ja lak­kaut­ta­maan huma­nis­ti­set tie­de­kun­nat,: Japa­nin hal­li­tus halu­aa muut­taa yli­opis­to­jen ope­tus­ta leik­kaa­mal­la rajus­ti huma­nis­ti­sia ja yhteis­kun­ta­tie­tei­tä. Tar­koi­tus on vähen­tää teo­reet­tis­ta kou­lu­tus­ta ja panos­taa kou­lu­tuk­seen, jos­ta on enem­män suo­raa hyö­tyä teollisuudelle”

  10. Näi­vet­tä­mi­nen alkoi jo vuo­den 2008 fan­tas­ti­ses­ta yli­opis­to­uu­dis­tuk­ses­ta jol­loin myös vih­reät oli­vat hallituksrssa.

    Epäi­len kyl­lä että HY on yli­opis­toi­ta byro­kraat­ti­sin ja jäy­kin. Tämä perus­tiu omiin koke­muk­sii­ni. Olen opis­lel­lut sekä HYs­sä, että maa­kun­tay­li­opis­tos­sa. Erään sel­vi­tyk­sen .mukaam lää­kä­rin kou­lu­tus mak­soi Heln­gis­sä 173000, Kuo­pios­sa 81000, Tam­pe­reel­la 80000 ja. Turus­sa 62000 .euroa. Mel­koi­set erot.

  11. Todel­la kovat leik­kauk­set. Yli­opis­to voi­si kui­ten­kin suh­tau­tua näi­hin myös siten, että nyt on hyvää ulkois­ta pai­net­ta lei­ka­ta kalk­keu­tu­mia ja perä­pu­ka­mia pois: ulkois­taa talous­hal­lin­to ja it, pois­taa kor­rup­toi­tu­neim­mat ukot kiin­teis­tö­puo­lel­ta, luo­pua tar­peet­to­mis­ta tilois­ta, vähen­tää pääl­lek­käi­syyk­siä tie­to­jär­jes­tel­mis­sä ja pääs­tä eroon suo­ri­tusar­vioin­neis­sa huo­noim­min toi­mi­vis­ta proffista.

  12. Nois­sa ran­kin­geis­sa on yksi iso ongel­ma, sil­lä ne suo­si­vat auto­maat­ti­ses­ti iso­ja, laa­ja-alai­sia yli­opis­to­ja. Sik­si Aal­to-yli­opis­toon koh­dis­tu­nei­den panos­tus­ten vai­kut­ta­vuut­ta on vai­kea arvioi­da tuol­ta pohjalta.

  13. Ei leik­kaus­ten tar­vit­se tar­koit­taa näi­vet­ty­mis­tä, kun­han ne hoi­de­taan fik­sus­ti. Eli ei juus­to­höy­läl­lä joka pai­kas­ta vaan rei­lus­ti koko­nai­sia ainei­ta lopet­ta­mal­la. Eri­tyi­ses­ti lope­tet­ta­vaa löy­ty­nee huma­nis­ti­sen tdk:n puo­lel­ta. Kuin­ka mones­sa oppiai­nees­sa mer­kit­tä­vin työll­lis­tä­jä opin­to­jen jäl­keen on yliopisto?

    Hal­lin­nos­ta löy­tyy var­mas­ti pal­jon myös tar­pee­ton­ta rapor­tin ja suun­ni­tel­man pyö­rit­te­lyä. Kus­tan­nus­sääs­tön ohel­la voi yli­opis­tos­ta tul­la leik­kaus­ten avul­la parem­pi paik­ka opis­ke­li­joil­le ja henkilökunnalle!

    Niin, ja voi hyvin kysyä, mik­si Hel­sin­gis­sä pitää olla puu­ta-hei­nää-tie­de­kun­ta? Lak­kaut­ta­mal­la se saa­tai­siin ne Vii­kin pel­lot­kin asuntokäyttöön.

  14. Jep, tämä on jär­kyt­tä­vää. Itse sain hou­ku­tel­tua pari Oxfor­din tut­tua tän­ne, molem­mat hul­lun päte­viä ihmi­siä ja toi­nen näis­tä vie­lä­pä Rho­des scho­lar — molem­mat muut­ti­vat kol­me viik­koa sit­ten pois hal­li­tuk­sen toi­mien myö­tä ja aika­kin oli sopi­va kun oli­han noi­ta kave­rei­ta pyy­del­ty koko ajan vaik­ka mihin. Suo­mes­ta tyk­kä­si­vät kyl­lä kovas­ti, mut­ta ennus­te­li­vat, että suun­ta on aivan vää­rä — ei pel­käs­tään tie­teen kan­nal­ta vaan yli­pää­tään se asen­ne, että laput sil­mil­lä usko­taan että ne van­hat hyvät ajat palaa­vat — eivät todel­la­kaan palaa.

    Olen itse miet­ti­nyt tuo­ta tyt­tä­re­si kysy­mys­tä oman tyt­tä­re­ni koh­dal­la — hänel­lä ei vie­lä yli­opis­to ole kovin akuut­ti asia, mut­ta veik­kaan, että sii­nä vai­hees­sa kun on, rahoi­tan itse hänen opin­ton­sa esim. Oxfor­dis­sa. Pala­sin itse joku­nen vuo­si sit­ten takai­sin suo­meen ja vähän ham­paat irves­sä kat­se­lin tuo­ta per­su­jen menoa ja toi­voin, että eikö­hän se täs­tä kään­ny — uusi hal­li­tus oli het­ken aikaa ihan poten­ti­aa­li­nen, mut­ta kyl­lä se vene täs­sä alkaa jo kään­ty­mään — kai­pa täs­sä joku uusi ulko­maan­reis­su on taas tehtävä…

    Mie­les­tä­ni koko nykyi­ses­sä hal­li­tus­muo­dos­sa on aivan jär­kyt­tä­vää ja type­rää, että hal­li­tus voi puu­ha­ta aivan äly­va­pai­ta suun­ni­tel­mia ilman min­kään­lais­ta taus­ta­työ­tä, perua tai sopia niis­tä ihan miten sat­tuu ja sii­nä vai­hees­sa kun kat­so­taan mikä koko hom­man lop­pu­hin­ta oli, ei sii­tä voi jou­tua miten­kään vas­tuuseen. Kenen mie­les­tä tämä on oikeas­ti hyvä ja toi­mi­va sys­tee­mi? Itse olen hyvä­tu­loi­nen, äänes­tä­nyt aina kun voi ja yli­pää­tään usko­nut että lopul­ta tämä on hyvä jär­jes­tel­mä, mut­ta nämä vii­mei­set 6–7 vuot­ta ovat olleet kyl­lä aivan jotain muu­ta. Asi­aa ei hel­po­ta myös­kään se, että nykyi­nen hal­li­tus tun­tuu oikeas­ti toi­mi­van vail­la mitään pää­tä eikä häntää.

  15. Minä­kin olen Hel­sin­gin yli­opis­ton kas­vat­ti ja opis­ke­lin kau­ka­na kotoa. Se oli hyvä yhdis­tel­mä. Suo­sit­te­li­sin sitä samaa tyt­tä­rel­le­si­kin. Tuo ikä on juu­ri sopi­va irtiot­toon pesäs­tä. Eli kos­ka HY on lii­an koti­nur­kil­la tyt­tä­rel­len­ne, niin suoist­te­li­sin sopi­vaa maa­kun­tay­li­opis­toa hänel­le perus­tut­kin­non suo­ri­tus­pai­kak­si. Jat­kot sit­ten vaik­ka ulko­mail­la, jos tut­ki­ja­nu­ra kiinnostaa.

  16. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa?

    Sik­si, kos­ka yli­opis­ton teh­tä­vä­nä ei ole kou­lut­taa työ­paik­kaan. Ammat­ti­kou­lut ovat sitä varten.

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

    Pitäi­si­kö siis yli­opis­to­jen toi­min­taa ja rahoi­tus­ta muut­taa sen mukaan ja vain sik­si, että huma­nis­teil­le­kin saa­tai­siin töi­tä? Mihin yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta tär­ke­ään työ­hön sijoit­tai­sit esim. mais­te­rin, jon­ka pää­ai­nee­na on ollut folklo­ris­tiik­ka ja sivuai­nee­na vaik­ka­pa nais­tut­ki­mus. Kaik­ki alat eivät vain satu naut­ti­maan yhtä suur­ta kysyn­tää. Toi­sek­si, poli­tiik­ka vaa­tii laa­ja-alais­ta ajat­te­lu­ky­kyä, jota aka­tee­mi­ses­ta maa­il­mas­ta löytyy.

  17. Norp: Eikö­hän se ope­tuk­sen­kin taso las­ke sii­nä vai­hees­sa, kun ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan pitää hoi­taa enem­män hal­lin­nol­li­sia teh­tä­viä ja ehti­vät panos­taa ope­tuk­seen vähem­män. Hal­lin­non työn­te­ki­jät pot­ki­taan ensim­mäi­si­nä pel­lol­le ja hei­dän teh­tä­vän­sä siir­ty­vät jäl­jel­le jääneille.

    Eihän kor­kea­kou­luis­sa ja tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa hal­lin­non teh­tä­vä­nä ole suin­kaan teh­dä ope­tus­ta ja/tai tut­ki­mus­ta suju­vam­mak­si vaan kek­siä aina uusia raportointi‑, pro­ses­si- ja mana­gee­raus­him­me­lei­tä pro­fes­so­rei­den ja tut­ki­joi­den yli­kuor­mit­ta­mi­sek­si. Ehkä hal­lin­non kar­sin­ta voi­kin tuo­da vähän jotain jär­keä työn­te­koon, jos ja kun hal­lin­non resurs­sit riit­täi­si­vät vain abso­luut­ti­sen mini­min tekemiseen…

  18. Mais­te­ris­mies:
    Kyl­lä hal­li­tus on oikeas­sa lei­ka­tes­saan myös yli­opis­to­sek­to­ril­ta varo­ja. Puhun koke­muk­sis­ta­ni yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden kou­lu­tus­ten osalta.

    Las­kin ker­ran, että Suo­mes­sa tuo­te­taan aina­kin seit­se­mäs­sä oppi­lai­to­syk­si­kös­sä kysei­siä mais­te­rei­ta. Työt­tö­mäk­si mais­te­rik­si val­mis­tut­tua­ni olen jou­tu­nut seu­raa­maan alan työ­paik­ka­tar­jon­taa. Käy­tän­nös­sä yhtään sel­lais­ta työ­paik­kail­moi­tus­ta ei mol.fi sivuil­la ole vii­mei­sen vii­den­tois­ta vuo­den aika­na ollut, jos­sa sel­vä­sa­nai­ses­ti etsit­täi­siin yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ria; puhu­mat­ta­kaan, että omien pää­ai­neit­te­ni tut­kin­not oli­si erik­seen mai­nit­tu. Muu­ta­mia hal­lin­to­tie­teis­tä val­mis­tu­neil­le tar­jot­tu­ja työ­paik­ko­ja siel­lä on ollut. Kaik­ki muut työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat sen varas­sa, että mais­te­ri itse kek­sii ja mah­dol­li­set työ­nan­ta­jat vakuut­taa, miten tut­kin­ton­sa on työ­pai­kak­si ja ansio­tu­lok­si muunnettavissa.

    Ylei­sin ja käy­tän­nös­sä ainoa seli­tys on se, että hyvät tyy­pit kyl­lä työl­lis­ty­vät. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa? 

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

    Mei­tä on mui­ta­kin kuin yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä täällä.

  19. Kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä on var­maan pääl­lek­käi­syyk­siä ja muu­ta sää­det­tä­vää. Sitä var­ten tar­vi­taan kui­ten­kin oma SOTE-tyyp­pi­nen han­ke, jos­sa ais­na­tun­ti­joi­ta kuul­len mää­ri­tel­lään ensin tavoit­teet ja sit­ten kei­not miten nii­hin päästään.

    Nyt vaan vie­dään ker­ta­ry­säyk­sel­lä isot rahat pois ja sano­taan, että ope­tel­kaa­han uimaan. Ei näin voi tul­la hyvää lopputulosta.

  20. Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin yli­opis­to­jen tie­de­kun­tien mää­rän ver­tai­lu ei ole oikein mielekästä. 

    HY:n tie­de­kun­tien mää­rää lisää mm. lää­ke­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta, jota Tuk­hol­man yli­opis­tol­la ei ole. Tuk­hol­mas­sa­han lää­ke­tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa Karo­lins­ka Institutet.

    TL:
    .…yli­opis­tos­sa tut­ki­ja­na­kin työs­ken­nel­lee­nä olen sitä miel­tä, että tie­de­kun­tia ja byro­kra­ti­aa on yksin­ker­tai­ses­ti liikaa.
    Tuk­hol­man yli­opis­tos­sa on 4 tie­de­kun­taa. Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on 11 tie­de­kun­taa. Minun puo­les­ta­ni Teo­lo­gi­sen ja käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­sen voi­si yhdis­tää huma­nis­ti­seen tie­de­kun­taan. Samoin muu­ta­mat muut­kin tie­de­kun­nat voi­si yhdistää. 

    Maa­il­ma muut­tuu, en tie­dä tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa enää 40 teo­lo­gian pro­fes­so­ria, vaik­ka tie­de­kun­ta arvos­tet­tu onkin. Ja tuo 40 mää­rä on peräi­sin twit­te­ris­tä, en tie­dä sit­ten mikä on totuus.

  21. Oden logiik­ka menee jok­seen­kin näin: jos alue­po­li­tiik­ka ei tue eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiä -> alue­po­li­tiik­ka paha, ja vice ver­sa. Käy­tän­nös­sä Oden hen­gen­hei­mo­lais­ten pii­ris­sä jo itse ter­mi ‘alue­po­li­tiik­ka’ on läh­tö­koh­tai­ses­ti hei­dän näkö­kul­mas­taan nega­tii­vi­nen, vaik­ka todel­li­suu­des­sa se on neut­raa­li. Hel­sin­gin tuke­mi­nen­kin on aluepolitiikkaa.

    Tätä­kään Oden kir­joi­tus­ta ei oli­si syn­ty­nyt, jos kysei­nen “huip­pu­yli­opis­to” sijait­si­si jos­sain muu­al­la päin Suomea.

  22. Jul­ki­sen sek­to­rin vir­koi­hin päte­vöit­tä­vien tut­kin­to­jen suo­rit­ta­nei­den työl­lis­ty­mis­tä vir­koi­hin pitäi­si hyvin tar­kas­ti seu­ra­ta ja yrit­tää yli­opis­to­jen ope­tus­mää­riä koh­den­ta­mal­la sää­tää tar­jon­taa kysyn­tää vas­taa­vak­si. Yksi esi­merk­ki tuna­roin­nis­ta täs­sä asias­sa oli, että 15 vuot­ta sit­ten englan­nin­opet­ta­jis­ta oli oikeas­ti pulaa eikä vain “työ­voi­ma­pu­laa”, mis­tä syys­tä kou­lu­tus­ta lisät­tiin sil­lä seu­rauk­sel­la, että englan­nin­opet­ta­jien on ollut aina­kin vii­mei­set vii­si vuot­ta vai­ke­aa löy­tää työ­tä. Las­ku­tai­dot­to­mat päät­tä­jät lisä­si­vät kou­lu­tus­ta lii­kaa, kun oli­si sen sijaan pitä­nyt lisä­tä sopi­va määrä.

  23. Huip­pu­yli­opis­ton ainek­set tie­de­tään toki hyvin. Tär­kein on ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan mää­rä suh­tees­sa opis­ke­li­ja­mää­rään. On iso ero on pien­ryh­mä­ope­tus 50 hen­gel­le vai 15 hengelle.
    Tut­ki­mus­puo­lel­la muu­ta­ma Nobel-pal­kin­nonn saa­ja piris­tää myös tun­nel­maa, vaik­ka perus­opisklei­ja hei­tä ei näkisi.

    Hyvis­sä yli­opis­tois­sa on huo­no­ja lai­tok­sia, alpo­ja ja pro­fes­so­rei­ta, mut­ta vähem­män kuin hyvis­sä. Sik­si “huippu“kyltti kuu­lu aina jakaa per lai­tos eikä sen yliois­ton kyl­til­lä ole niin väliä.

    Hyvä yli­opis­to koko­aa hyviä opsi­ke­li­joi­ta ja hyvää hen­ki­lö­kun­taa. Sii­tä myös kil­pail­laan. Stan­for­dis­sa on var­maa, että läh­tö­koh­tai­ses­ti muut opis­ke­li­jat ovat aina­kin älykkäitä.

    Sopi­va kan­sain­vä­li­syys tuo sekä kie­li­tai­toa että ver­kos­toi­tu­mis­ta — ja perus­o­pies­ke­li­jal­le tär­ke­ää on mihin pää­see kan­sain­vä­li­seen vaih­toon. Opin­to­jen jäl­keen on tar­koi­tus tuo­da työ­elä­mään myös uusia ideoita.

    Jos joku valit­see aka­te­mi­set opin­not ja on moti­voi­tu­nut, niin yksi vink­ki on ylit­se mui­den: Mene sii­hen yli­opis­toon, jol­la oman kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na ole­vas­ta alas­ta on paras mai­ne, Suo­mes­sa tai muu­al­la. Niin hyvään paik­kaan kan­nat­taa men­nä kuin rah­keet riit­tä­vät. Osa opin­noi­ta kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa suo­rit­taa muualla.

    Yli­opis­toil­le piti antaa enem­mä­nit­se­mää­rää­mis­val­taa ja vas­tuu­ta toi­mis­taan. Huo­no­si kävi. OKM läh­ti käsioh­jauk­seen rahoi­tuk­sen kaut­ta ja osa yli­opis­tois­ta alkoi gry­de­reik­si omal­la pääomallaan.

    Alus­ta saak­ka tie­det­tiin, että jon­kun Aal­lon pää­omat eivät rii­tä kovin­kaan lajaan toi­min­taan. Heil­lä se oma kerät­ty rahoi­tus­pää­oma oli sen­tään suurin.

    Suo­mess tar­vi­taan kaik­kien alo­jen kou­lu­tus­ta — ei ehkä pal­joa, mut­ta tar­peet vaihtelevat.Erikoiset kie­let lie­ne­vät sii­tä esi­merk­ki. Jaak­ko Hämeen-Ant­ti­lan oma la oli lähi-idän­tut­ki­mus, joka vas­tain kaik­kia ennak­ko­suun­ni­te­lui­ta oli­kin sit­ten har­vi­nai­sen tarpeellinen.

    Kul­tuu­ria­loil­la amk-kou­lu­tus kas­voi hal­lit­se­mat­to­mas­ti — OKM:ää ei se kiin­nost­but alkuun lain­kaan — kos­ka amk sai rahoi­tus­ta per pis­ke­li­ja ja haki­joi­ta riit­ti. Koor­di­naa­tio­ta amk:n ja yli­opis­to­jen välil­lä ei ollut, lohin­nä kil­pa­va­rus­te­lua. Yllät­täen kuluu­ria­lois­ta tääl­lä ei saa­tu tuot­teis­tet­tua vien­ti­teol­li­suut­ta, kuten Ruotsissa. 

    Mate­ma­tiik­ka on tut­kin­toai­ne lähes kikis­sa pai­kois­sa, kos­ka jon­kin­lais­ta mate­ma­tiik­kaa on yli­opis­tois­sa ope­tet­ta­va. Lai­tos ilman tut­kin­toa ja toh­to­ri­kou­lu­tus­ta on vähän onne­ton paikka.

    Politiikan/valtiotieteen koh­dal­la taas eri yli­opis­tois­sa on eri­lai­sia pai­no­tuk­sia ja oppi­suun­tia. Ei ole hyvä tilan­ne olen­kaan, jos yksi pro­fes­suu­ri rat­kai­see jon­kin alan lin­jauk­set koko maas­sa. Sopi­vaa pääl­le­käi­syyt­tä tar­vi­taan — jo ihan sen takia, että jos jos­sain pro­fes­so­ri on seniili/juniori niin toi­saal­la ollaan luo­vas­sa työiässä.

    Teo­lo­gian kou­lu­tus meni yli äyräi­den, piis­pan vir­ko­jen mää­rä kuin ei lisään­ty­nyt smas­sa suh­tees­sa kuin teo­lo­gian toh­to­rien mää­rä. Kukaan ei kos­kaan­ha­lua luo­pua mis­tään, mut­ta jotain ennakointia.

    Yksi rat­kai­su on muun­to­kou­lu­tus ja eli­ni­käi­nen oppi­mi­nen. Täs­sä opet­ta­jat ovat varoit­ta­va esi­merk­ki, par­hai­ten kou­lu­tus­teut opiet­ta­jat eivät täy­den­nys­kou­lu­ta itse­ään. Laa­ud­kas perus­o­pe­tus mah­dol­lis­taa nopean asain­tun­ti­ja­kou­lu­tuk­sen muut­tu­vas­sa maailmassa.

    Lopuk­si: täy­sin hömöä supois­taa smal­la ker­taa Teke­sin kil­pail­tua tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta ja yli­opis­to­jen perus­ra­hoi­tus­ta. Se kak­sin­ker­tais­taa ongelmat.

  24. Suo­ri­tin Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa mais­te­rin tut­kin­non vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa. Mie­tin sil­loin, että jos se oli­si fir­ma, siel­tä oli­si vähen­net­ty aina­kin kol­mas­osa väes­tä ilman että sil­lä oli­si ollut mitään vai­ku­tus­ta mihinkään.

    Monet yli­opis­tol­la opet­ta­vat ovat todel­la huo­no­ja opet­ta­jia. Perus­tut­kin­toa suo­rit­ta­vaa opis­ke­li­jaa ei yhtään loh­du­ta se, että nämä into­hi­mon­sa ohel­la opet­ta­maan pako­te­tut mah­dol­li­ses­ti teke­vät vaik­ka­pa lois­ta­vaa Sha­kes­pea­re-tut­ki­mus­ta. Noin ylei­ses­ti en ymmär­rä, mik­si Hel­sin­gis­sä pitää tut­kia vuo­si­sa­to­jen takai­sia saip­puaoop­pe­roi­ta, mut­ta ehkä 2400-luvul­la tut­ki­taan Intias­sa mei­dän Salk­ka­rei­ta yhtä tarkasti.

    Toi­saal­ta jois­sa­kin tie­de­kun­nis­sa teh­dään oikeas­ti tär­ke­ää ja arvo­kas­ta tut­ki­mus­ta, jos­ta ei ole syy­tä vähen­tää eikä säästää.

    Yli­opis­to päät­tä­nee sääs­töis­tään itse. Toi­vot­ta­vas­ti syö­pä­tut­ki­mus ei häviä Shakespearelle.

  25. Huip­pu­yli­opis­tois­sa opis­ke­li­ja­mää­rä on käsi­tyk­se­ni yleen­sä lähem­pä­nä 10 000 kuin 20 000, kun se Hel­sin­gis­sä on noin 40 000. Nopeas­ti googlet­ta­mal­la jos­sain MITis­sä on noin 12 000 opis­ke­li­jaa ja Cam­brid­ges­sä samoin. Har­var­dis­sa pääs­tään lähem­mäs 20 000:ta. Stan­for­dis­sa opis­ke­li­joi­ta on alle 10 000 jne.

    En tie­dä, miten Hel­sin­gin yo on tuol­lai­sek­si mam­mu­tik­si pääs­syt pai­su­maan, mut­ta ilmei­ses­ti tar­peek­si moni on nyt sitä miel­tä, että jär­ke­vän koon rajat on ohi­tet­tu. Kan­nat­tai­si var­maan erikoistua.

    Muu­ten näyt­tää sil­tä, että Suo­men ylis­opis­to­jen parem­muus­jär­jes­tys viit­tauk­sil­la mita­tu­na — jär­keen käy­väs­ti — kor­re­loi vah­vas­ti koon kans­sa. Mitä enem­män tutkijoita/opettajia, sitä enem­män jul­kai­su­ja ja siten viit­tauk­sia. Hel­sin­ki tai­taa kyl­lä pär­jä­tä hiu­kan parem­min kuin koos­ta voi­si pää­tel­lä — Suo­mes­sa. Huip­pu­yli­opis­tot toki pää­se­vä pie­nem­mäl­lä hen­ki­lö­kun­nal­la pal­jon parem­piin tuloksiin.

  26. Suo­mes­sa on noin 5000 toi­mit­ta­jaa, jois­ta noin 1300 on työt­tö­mä­nä. Eikö oli­si jär­ke­vää vähen­tää alan kou­lu­tus­ta. Tosin toi­mit­ta­jan ylei­sin kou­lu­tus­taus­ta tai­taa olla kes­ken jää­neet yliopisto-opinnot.

  27. Mit­taa­vat­ko nuo kan­sain­vä­li­set yli­opis­to­mit­ta­rit maam­me menes­tyk­sen kan­nal­ta tär­keim­piä asioita?

    Huo­maa myös tämä:
    Isos­sa yli­opis­tos­sa voi olla yksi tie­tee­na­la välil­lä laak­sos­sa, toi­si­naan taas aal­lon­har­jal­la, jol­loin kes­kiar­vo saat­taa vai­kut­taa kes­kin­ker­tai­sel­ta. Pape­ri­teh­tail­la luu­li­si mene­vän hyvin, jos kaik­kien tavoit­tee­na on vain pape­rien (lue: artik­ke­lien) teh­tai­lu ja suu­ri lukumäärä.

  28. Paras tapa sääs­tää yli­opis­to­kus­tan­nuk­sis­sa oli­si teh­dä opis­ke­lus­ta sel­keäs­ti kak­si­por­tai­nen. Kun kan­di on suo­ri­tet­tu, voi pyr­kiä mais­te­rioh­jel­maan. Täs­sä välis­sä oli­si hyvä men­nä muu­ta­mak­si vuo­dek­si töi­hin ja samal­la pun­ta­roi­maan, onko sii­tä mais­te­rin tut­kin­nos­ta mitään hyö­tyä. Nyt mais­te­rin­tut­kin­to lue­taan, kos­ka muut­kin niin tekevät.

    Lisäk­si esim. Aal­to-Yli­opis­to on kehit­tä­nyt sel­lai­sen byro­kra­tia­ko­neis­ton, että siel­lä oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon kar­sit­ta­vaa. Kai­ken maa­il­man väli­por­taan byro­kraa­tit miet­ti­vät mitä ihmeel­li­sim­piä mit­ta­rei­ta ja rapor­toin­ti­jär­jes­tel­miä pro­fes­so­reil­le ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­nal­le. Täl­lä tavoin raken­ne­taan sitä “huip­pu­yli­opis­toa”. Bengt Holm­ström sanoi jos­sain haas­tat­te­lus­sa, että ainoa hyvä laa­dun mit­ta­ri yli­opis­tos­sa on opis­ke­li­ja­pa­lau­te. Mut­ta opis­ke­li­ja­pa­laut­teel­la on huo­no työl­lis­tä­vä vai­ku­tus väli­por­taan byrokratialle…

  29. Olen lukion kak­ko­sel­la, ja en tajua mitä var­ten minun tuli­si jää­dä täl­lai­seen maa­han. En todel­la­kaan tie­dä mitä hal­li­tus ajat­te­lee, lei­ka­tes­saan täl­lä tavoin tut­ki­muk­ses­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta. Onhan se help­poa sanoa, että lei­ka­taan näin mon­ta sataa mil­joo­naa täs­tä ja noin mon­ta tuos­ta, mut­ta miten tämä hei­jas­tuu todel­li­suu­teen? Käy­te­tään van­hen­tu­nei­ta mate­ri­aa­le­ja, luok­ka­koot lähe­ne­vät 40, ja koke­muk­ses­ta tie­dän ettei­vät tie­tyt aineet toi­mi kun­nol­la edes 20:llä. Lukiot estä­vät oppi­lai­ta teke­mäs­tä lukio­ta yli kol­meen vuo­teen kos­ka se aiheut­taa kus­tan­nuk­sia, mikä joh­taa väli­vuo­siin ja epä­var­muu­teen sii­tä mitä halu­aa teh­dä. Koko kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä hajo­aa kap­pa­leik­si ja her­ran­jes­tas olen onnel­li­nen, että val­mis­tun pian kos­ka sil­lä tasol­la mihin se on nyt kehit­ty­mäs­sä minus­ta ei oli­si kos­kaan tul­lut mitään. Tilan­ne on paha. Oikeasti.

    Enkä edes voi teh­dä asial­le juu­ri mitään. Äänes­tä­mään ei vie­lä pää­se, ja vaik­ka pää­si­si­kin jos val­ta­väes­tö on sen ver­ran pak­su­päis­tä poruk­kaa, että ovat sitä miel­tä että köy­hil­tä ja opis­ke­li­joil­ta lei­ka­taan joko suo­raan tai välil­li­ses­ti, tai että yli­pää­tään on hyvä aja­tus äänes­tää kai­kis­ta puo­lueis­ta perus­suo­ma­lai­set, kokoo­mus ja kes­kus­ta hal­li­tuk­seen, koko maa on aut­ta­mat­ta menos­sa sie­tä­mät­tö­mään suun­taan. On tur­ha kuvi­tel­la­kaan, että minä, samoin kuin vii­des­tä lähim­mäs­tä ystä­väs­tä­ni vii­si (Tämä oli tilan­ne kun vii­mek­si puhuim­me, ja mik­si­pä se oli­si muut­tu­nut?) emme äänes­täi­si jaloil­lam­me. Minul­la ei ole niin suur­ta hen­kis­tä vel­voi­tet­ta täl­le maal­le etten­kö oli­si val­mis heit­tä­mään sil­le hyväs­te­jä jos ja kun se ei kos­kaan saa mitään muu­ta kuin huo­noa aikaan. Mikä on sinän­sä sää­li kos­ka itses­sään se on ihan kiva maa, mut­ta what can you do?

  30. Perus­junt­ti:
    “Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on noussut.”

    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä. Oleel­lis­ta on se, mil­lai­sia ovat opet­ta­jien peda­go­gi­set taidot. 

    Paras­kin tie­teen teki­jä voi olla täy­sin sur­kea opet­ta­ja. Näi­tä on näh­ty. Vas­taa­vas­ti yli­opis­ton­leh­to­ri, joka ei edes tee tie­det­tä, voi tar­jo­ta mitä jän­te­vim­män alus­tan opis­ke­li­jal­le eteen­päin. Hän saat­taa innos­taa, tar­jo­ta hen­ki­sen tuen ja ottaa opis­ke­li­jan omakseen.

    Minul­le­kin on sat­tu­nut koh­dal­le yli­opis­ton­leh­to­ri, joka haa­li opis­ke­li­joi­ta vas­taa­no­tol­leen, kehot­ti tule­maan kysy­mään mil­loin tahan­sa, vies­tit­te­li säh­kö­pos­tit­se ja panos­ti lujas­ti ope­tuk­seen. Yhdel­tä­kään pro­fes­so­ril­ta en ole kos­kaan saa­nut saman­lais­ta tukea kuin täl­tä lehtorilta.

    Olen opet­ta­ja­na yli­opis­tos­sa ja tie­dän opis­ke­li­joil­ta saa­ma­ni palaut­teen perus­teel­la, että olen hyvä työs­sä­ni. Osaan seli­tää asiat opis­ke­li­joil­le niin, että asia tulee ymmär­re­tyk­si. Mut­ta tut­ki­ja­na olen vain kes­kin­ker­tai­nen. Tar­vit­sen ympä­ris­tön, jos­sa on näin huip­pu­tut­ki­joi­ta, jot­ta pysyn kär­ryil­lä sii­nä mis­sä men­nään maa­il­mal­la ja mitä opis­ke­li­joil­le täy­tyy opet­taa. Tut­ki­muk­sen kriit­ti­nen ja ajan­ta­sai­nen seu­raa­mi­nen ei ole ihan help­poa vaan vaa­tii tai­to­ja ja pereh­ty­nei­syyt­tä aihei­siin. Lisäk­si on epä­rea­lis­ti­nen aja­tus, että voi­si vaan seu­ra­ta sitä mitä maa­il­mal­la tapah­tuu. Jot­ta pää­see seu­raa­maan ja ver­kos­toi­tu­maan tar­vit­see olla myös itsel­lä jota­kin annet­ta­vaa. Ei ketään kiin­nos­ta tut­ki­mus­maa­il­mas­sa­kaan kan­na­tel­la mui­ta loput­to­miin saa­mat­ta mitään takai­sin. Jos meil­lä ei ole hen­kis­tä pää­omaa vaih­don väli­nee­nä, niin sit­ten täy­tyy olla rutos­ti rahaa.

  31. Olen samaa miel­tä mais­te­ris­mie­hen kans­sa sii­tä, että esi­mer­kik­si yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­rei­ta kou­lu­te­taan lii­kaa ja aloi­tus­paik­ko­ja pitäi­si kar­sia kai­kil­la niil­lä aloil­la, joil­la on lii­ka­kou­lu­tus­ta. Niin ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta kuin yliopistoistakin. 

    En sil­ti halua lei­ka­ta tut­ki­muk­ses­ta enkä ope­tuk­ses­ta. Tut­ki­joi­ta tar­vi­taan edel­leen ja opis­ke­li­joil­le voi­tai­siin tar­jo­ta enem­män ope­tus­ta. Jos siis opis­ke­li­ja­paik­ko­ja kar­si­taan, sen ei pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti tar­koit­taa hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mis­tä, vaan nykyis­ten opis­ke­li­joi­den parem­paa työl­lis­ty­mis­tä sekä työt­tö­mien toh­to­rei­den työl­lis­tä­mis­tä tutkimushankkeisiin.

    Työn­haus­sa tuo “hae­taan hyvää tyyp­piä” on kiel­tä­mät­tä aivan yhtä kulu­nut ja tyh­jä mant­ra kuin sanoa sil­le työt­tö­mäl­le mais­te­ril­le perus­te­luk­si valit­se­mat­ta jät­tä­mi­sel­le, että “sinul­la ei ole riit­tä­väs­ti työ­ko­ke­mus­ta”. Mie­les­tä­ni työ­ko­ke­mus on yliar­vos­tet­tua. Pitäi­si niil­lä opin­noil­la­kin olla jota­kin mer­ki­tys­tä. Kyl­lä kai niil­lä ammat­ti­kor­kea­kou­lun käy­neil­lä nyt on enem­män työ­ko­ke­mus­ta, jos tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen­kin kes­tää lyhyem­män ajan.

    Kun kat­se­lee esi­mer­kik­si avoi­mia YK:n paik­ko­ja, niin niis­sä on aina mai­nit­tu, min­kä kou­lu­tusa­lan tyyp­pe­jä hae­taan. On myös mai­nit­tu, että työ­ko­ke­mus­ta vaa­di­taan mais­te­rin tut­kin­nol­la vähem­män ja kan­di­daa­tin­tut­kin­nol­la enem­män. Suo­mes­sa täs­tä pitäi­si ottaa mallia. 

    Jos VTM/YTM päät­tää hakea jota­kin työ­paik­kaa, kyl­lä kai hän nyt sen­tään ymmär­tää, miten hänen kou­lu­tuk­sen­sa sopii kysei­seen paik­kaan, vaik­kei hän osai­si sitä täy­del­li­sen myy­vik­si sanoik­si pukea­kaan. Mut­ta ei, hän ei ilmei­ses­ti sit­ten ole se “hyvä tyyp­pi, jota haetaan”.

    Mais­te­ris­mies:
    Kyl­lä hal­li­tus on oikeas­sa lei­ka­tes­saan myös yli­opis­to­sek­to­ril­ta varo­ja. Puhun koke­muk­sis­ta­ni yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden kou­lu­tus­ten osalta.

    Las­kin ker­ran, että Suo­mes­sa tuo­te­taan aina­kin seit­se­mäs­sä oppi­lai­to­syk­si­kös­sä kysei­siä mais­te­rei­ta. Työt­tö­mäk­si mais­te­rik­si val­mis­tut­tua­ni olen jou­tu­nut seu­raa­maan alan työ­paik­ka­tar­jon­taa. Käy­tän­nös­sä yhtään sel­lais­ta työ­paik­kail­moi­tus­ta ei mol.fi sivuil­la ole vii­mei­sen vii­den­tois­ta vuo­den aika­na ollut, jos­sa sel­vä­sa­nai­ses­ti etsit­täi­siin yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ria; puhu­mat­ta­kaan, että omien pää­ai­neit­te­ni tut­kin­not oli­si erik­seen mai­nit­tu. Muu­ta­mia hal­lin­to­tie­teis­tä val­mis­tu­neil­le tar­jot­tu­ja työ­paik­ko­ja siel­lä on ollut. Kaik­ki muut työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat sen varas­sa, että mais­te­ri itse kek­sii ja mah­dol­li­set työ­nan­ta­jat vakuut­taa, miten tut­kin­ton­sa on työ­pai­kak­si ja ansio­tu­lok­si muunnettavissa.

    Ylei­sin ja käy­tän­nös­sä ainoa seli­tys on se, että hyvät tyy­pit kyl­lä työl­lis­ty­vät. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa? 

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

  32. Ymmär­tääk­se­ni yli­opis­to­jen rahoi­tuk­ses­ta nipis­tä­mi­nen vii­me vuo­sien talous­on­gel­mien takia on ollut suo­sit­tu lii­ke lyhyt­nä­köis­ten polii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa muu­al­la­kin maa­il­mas­sa. On help­po ottaa raho­ja pois sijoi­tuk­ses­ta joka alkaa tuot­taa voit­toa vas­ta kym­me­nien vuo­sien aikaskaalalla. 

    Jos poli­tiik­kaa osat­tai­siin teh­dä pit­kä­jän­tei­ses­ti, koko talous­krii­siä ei alun­pe­rin­kään oli­si ollut. Siten on tur­ha luot­taa sii­hen että krii­siä rat­kais­taes­sa teh­täi­siin valin­to­ja jot­ka ovat pit­käl­lä aika­jän­teel­lä järkeviä.

  33. Mais­te­ris­mies:
    Kyl­lä hal­li­tus on oikeas­sa lei­ka­tes­saan myös yli­opis­to­sek­to­ril­ta varo­ja. Puhun koke­muk­sis­ta­ni yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden kou­lu­tus­ten osalta.

    Las­kin ker­ran, että Suo­mes­sa tuo­te­taan aina­kin seit­se­mäs­sä oppi­lai­to­syk­si­kös­sä kysei­siä mais­te­rei­ta. Työt­tö­mäk­si mais­te­rik­si val­mis­tut­tua­ni olen jou­tu­nut seu­raa­maan alan työ­paik­ka­tar­jon­taa. Käy­tän­nös­sä yhtään sel­lais­ta työ­paik­kail­moi­tus­ta ei mol.fi sivuil­la ole vii­mei­sen vii­den­tois­ta vuo­den aika­na ollut, jos­sa sel­vä­sa­nai­ses­ti etsit­täi­siin yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ria; puhu­mat­ta­kaan, että omien pää­ai­neit­te­ni tut­kin­not oli­si erik­seen mai­nit­tu. Muu­ta­mia hal­lin­to­tie­teis­tä val­mis­tu­neil­le tar­jot­tu­ja työ­paik­ko­ja siel­lä on ollut. Kaik­ki muut työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat sen varas­sa, että mais­te­ri itse kek­sii ja mah­dol­li­set työ­nan­ta­jat vakuut­taa, miten tut­kin­ton­sa on työ­pai­kak­si ja ansio­tu­lok­si muunnettavissa.

    Ylei­sin ja käy­tän­nös­sä ainoa seli­tys on se, että hyvät tyy­pit kyl­lä työl­lis­ty­vät. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa? 

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

    Täs­sä nyt menee iloi­ses­ti sekai­sin yli­opis­ton teh­tä­vät. Yli­opis­tol­la on kak­si rin­nak­kais­ta teh­tä­vää: kou­lu­tus ja tut­ki­mus. Nämä nykyi­set leik­kauk­set koh­dis­tu­vat käy­tän­nös­sä ensi­si­jas­sa juu­ri sii­hen tut­ki­mus­puo­leen — kou­lu­tuk­ses­ta leik­kaa­mal­la ei juu­ri­kaan tuol­lai­sia raho­ja löy­dy. Kou­lu­tuk­seen vai­ku­tus tulee sit­ten sitä kaut­ta, että ilman hyvä­ta­sois­ta tut­ki­mus­ta se kou­lu­tuk­seen käy­tös­sä ole­va tie­to­tai­to ja hen­ki­nen pää­oma katoavat.

    Täs­sä siis tuho­taan ennen kaik­kea yli­opis­to­jen tut­ki­mus­ta. Ja sitä kaut­ta sit­ten yli­opis­to­jen tuot­ta­maa poten­ti­aa­lis­ta kas­vua koko talou­del­le sekä suo­raan että aiheut­ta­mal­la aivo­vuo­toa pois Suomesta.

  34. Mon­ta vuot­ta on jo ulko­mail­la tut­ki­ja­na tul­lut oltua, moni niis­tä yhdes­sä ran­kin­gien vii­des­tä par­haas­ta yli­opis­tos­ta. Jotain aja­tus­ta on ollut jos­kus tul­la takai­sin suo­meen, jos vaan apu­lais­pro­fes­suu­re­ja oli­si tarjolla—mutta kun ei ole, suo­mes­sa vie­lä vähem­män kuin yleen­sä. Nyt kun vie­lä uha­taan kol­man­nel­la luku­kau­del­la, tai­taa tosis­saan jää­dä tule­mat­ta takai­sin suo­meen vaik­ka pro­fes­suu­re­ja tuli­si­kin saa­ta­vil­le (pake­ne­vien alta). Käy­tän­nös­sä kol­mas luku­kausi kui­ten­kin tar­koit­taa sitä että voi­daan vähen­tää hen­ki­lös­töä, kun jäl­jel­le jää­vät vain opet­ta­vat ja hal­lin­noi­vat enää, ilman yhtään aikaa tutkimukselle. 

    Ei että juu­ri mis­sään kun­han professuurin/lehtorin teh­tä­vän saa, enää juu­ri aikaa tut­ki­muk­sel­le oli­si, sen on aiheut­ta­nut vähäi­nen tie­teen rahoi­tus. Kii­na on jo men­nyt euroo­pas­ta ohit­se, ja koh­ta myös yhdys­val­lois­ta. Län­si on ei vain taan­tu­mas­sa vaan myös täy­des­sä taan­tu­muk­sen tilassa.

    http://www.sciencealert.com/china-now-spends-more-on-science-than-the-eu-is-predicted-to-overtake-the-us-by-2020

  35. Perus­junt­ti:
    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa selvityksissä. 

    Olen eri miel­tä. Tun­nus­te­tus­ta huip­pu­yli­opis­tos­ta saa­tu tut­kin­to on cv:ssä arvok­kaam­pi kuin tun­te­mat­to­mas­ta yli­opis­tos­ta saa­tu. En väi­tä että yli­opis­ton tut­ki­muk­sen mai­ne oli­si tär­keäm­pi asia kuin ope­tuk­sen taso, vaan väi­tän että molem­mil­la on opis­ke­li­jal­le arvoa.

  36. Perus­junt­ti:
    “Hel­sin­gin yli­opis­tol­la menee juu­ri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa on noussut.”

    Perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jal­le on se ja sama, kuin­ka yli­opis­to pär­jää sen tie­teel­lis­tä tasoa arvioi­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä. Oleel­lis­ta on se, mil­lai­sia ovat opet­ta­jien peda­go­gi­set taidot. 

    Paras­kin tie­teen teki­jä voi olla täy­sin sur­kea opet­ta­ja. Näi­tä on näh­ty. Vas­taa­vas­ti yli­opis­ton­leh­to­ri, joka ei edes tee tie­det­tä, voi tar­jo­ta mitä jän­te­vim­män alus­tan opis­ke­li­jal­le eteen­päin. Hän saat­taa innos­taa, tar­jo­ta hen­ki­sen tuen ja ottaa opis­ke­li­jan omakseen.

    Minul­le­kin on sat­tu­nut koh­dal­le yli­opis­ton­leh­to­ri, joka haa­li opis­ke­li­joi­ta vas­taa­no­tol­leen, kehot­ti tule­maan kysy­mään mil­loin tahan­sa, vies­tit­te­li säh­kö­pos­tit­se ja panos­ti lujas­ti ope­tuk­seen. Yhdel­tä­kään pro­fes­so­ril­ta en ole kos­kaan saa­nut saman­lais­ta tukea kuin täl­tä lehtorilta.

    Ker­ro tyt­tä­rel­le­si, että ei se tie­teen taso, vaan ope­tuk­sen taso ja opet­ta­jien per­soo­nal­li­set ominaisuudet.

    Pala­sin muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen tauon jäl­keen opis­ke­le­maan nyt avoi­mes­sa yli­opis­tos­sa. Ope­tus oli paran­tu­nut pal­jon 1970-luvus­ta. Opis­ke­li­joi­den mie­li­pi­det­tä päät­ty­nees­tä kurs­sis­ta kysyt­tiin tar­kas­ti. Koke­ma­ton luen­noit­si­ja luvat­tiin pitää tois­tai­sek­si pois luennoimasta.

    Muis­tan 1970-luvul­ta, kun eräs tilas­to­tie­teen luen­noit­si­ja imes­ke­li toi­mi­ma­ton­ta tus­si­ky­nään­sä ja mumi­si itsek­seen piir­to­heit­ti­men vie­res­sä. Sil­loin ei kysyt­ty opis­ke­li­jan mielipidettä.

  37. Hyvä ja aiheel­li­nen kri­ti­soin­ti. Ihan noin pahal­ta ei kui­ten­kaan YT:n puo­les­ta vai­ku­ta mitä tuos­sa kuva­taan — puhet­ta on enin­tään 1200:n vähen­nys vuo­teen 2020 men­nes­sä, eli ei miten­kään ker­ta­ry­säyk­sel­lä. Tuos­ta sadas­ta mil­joo­nas­ta puo­let on kui­ten­kin jo sääs­tet­tä­vä ensi vuon­na, joten var­mas­ti mer­kit­tä­vä mää­rä hen­ki­lös­töä jou­du­taan irti­sa­no­maan luon­nol­li­sen­kin pois­tu­man lisäk­si. Loput riip­puu­kin vähän talou­den kehi­tyk­ses­tä ja tule­vas­ta hal­li­tuk­ses­ta — sel­vi­tään­kö täl­lä YT-kier­rok­sel­la, vai tulee­ko lisää. Kes­kus­te­li­jat ovat oikeas­sa, juus­to­höy­läl­lä täs­tä ei sel­vi­tä, vai­kei­ta pää­tök­siä tulee päättäjille.

  38. Tom­pe­lo:
    Huip­pu­yli­opis­tois­sa opis­ke­li­ja­mää­rä on käsi­tyk­se­ni yleen­sä lähem­pä­nä 10 000 kuin 20 000, kun se Hel­sin­gis­sä on noin 40 000. Nopeas­ti googlet­ta­mal­la jos­sain MITis­sä on noin 12 000 opis­ke­li­jaa ja Cam­brid­ges­sä samoin. Har­var­dis­sa pääs­tään lähem­mäs 20 000:ta. Stan­for­dis­sa opis­ke­li­joi­ta on alle 10 000 jne.

    En tie­dä, miten Hel­sin­gin yo on tuol­lai­sek­si mam­mu­tik­si pääs­syt pai­su­maan, mut­ta ilmei­ses­ti tar­peek­si moni on nyt sitä miel­tä, että jär­ke­vän koon rajat on ohi­tet­tu. Kan­nat­tai­si var­maan erikoistua.

    Muu­ten näyt­tää sil­tä, että Suo­men ylis­opis­to­jen parem­muus­jär­jes­tys viit­tauk­sil­la mita­tu­na – jär­keen käy­väs­ti – kor­re­loi vah­vas­ti koon kans­sa. Mitä enem­män tutkijoita/opettajia, sitä enem­män jul­kai­su­ja ja siten viit­tauk­sia. Hel­sin­ki tai­taa kyl­lä pär­jä­tä hiu­kan parem­min kuin koos­ta voi­si pää­tel­lä – Suo­mes­sa. Huip­pu­yli­opis­tot toki pää­se­vä pie­nem­mäl­lä hen­ki­lö­kun­nal­la pal­jon parem­piin tuloksiin.

    Eikö­hän täs­sä rele­van­tim­paa ole se opetus/tutkimushenkilökunnan mää­rä (ja bud­jet­ti). Esi­mer­kik­si yksis­tään Har­var­din yli­opis­ton bud­jet­ti on lähem­mäs 4 mil­jar­dia euroa eli noin kak­si ker­taa enem­män kuin mitä Suo­mes­sa käy­te­tään yli­opis­to-ope­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen yhteensä. 

    Opis­ke­li­ja­mää­rä ei ole ran­kin­geis­sa mit­ta­ri­na, mut­ta jois­sain on kyl­lä opiskeilja/opettaja suh­de joka on Suo­mes­sa tie­ten­kin aivan eri luok­kaa kuin “huip­pu­yli­opis­tois­sa”.

    Sinän­sä siis HY:ltä on ollut erit­täin hyvä saa­vu­tus nous­ta näin­kin kor­keal­le, kil­pai­li­jat ovat olleet aivan eri luok­kaa resurs­seil­taan. On Suo­men kan­nal­ta iso har­mi, että kan­sain­vä­li­sen tason tut­ki­mus aje­taan alas.

  39. Hyvin­kin kapea-alai­nen Karo­lins­ka muu­ten pär­jää ran­kin­geis­sa var­sin hyvin vuo­des­ta toiseen.

    Han­nu Kaup­pi­nen:
    Nois­sa ran­kin­geis­sa on yksi iso ongel­ma, sil­lä ne suo­si­vat auto­maat­ti­ses­ti iso­ja, laa­ja-alai­sia yli­opis­to­ja. Sik­si Aal­to-yli­opis­toon koh­dis­tu­nei­den panos­tus­ten vai­kut­ta­vuut­ta on vai­kea arvioi­da tuol­ta pohjalta.

  40. Hei Osmo.

    Min­kä ihmeen takia perus­tat kir­joi­tuk­se­si vää­riin faktoihin?

    Sanot seu­raa­vaa: “Täs­sä vai­hees­sa on tar­koi­tus vähen­tää 1200 hen­keä ja tämä joh­tuu vas­ta ensim­mäi­sen vuo­den säästöistä.” 

    Tuo­han ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Vähen­nys­tar­ve on kor­kein­taan 1200 hen­keä vuo­teen 2020 men­nes­sä. Hup­sis­ta, sin­ne meni kir­joi­tuk­sel­ta­si pohja.

  41. Olen samaa miel­tä mais­te­ris­mie­hen kans­sa sii­tä, että esi­mer­kik­si yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­rei­ta kou­lu­te­taan lii­kaa ja aloi­tus­paik­ko­ja pitäi­si kar­sia kai­kil­la niil­lä aloil­la, joil­la on liikakoulutusta.”

    Niin kou­lu­te­taan myös diplo­mi-insi­nöö­re­jä aj kaup­pa­tie­tei­li­jöi­tä. Vähän kaik­kia kou­lu­te­taan lii­kaa, kos­ka työ hupe­nee maa­il­mas­ta. Täs­sä vil­kai­su tilastoihin.

    Noi­ta luku­ja tar­kas­tel­les­sa on myös huo­mioi­ta­va, että työt­tö­mien lisäk­si on ihmi­siä, jot­ka eivät tee kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa työ­tä vaan esi­mer­kik­si hant­ti­hom­mia, ja ihmi­siä, jot­ka ovat uudelleenkouluttautumassa.

    http://www.akava.fi/files/16295/02_Tyottomat_Diplomi-insinoorit.jpg

    http://www.akava.fi/files/16304/02_Tyottomat_Kauppatieteellinen_koulutus_ylempi_korkeakoulututkinto.jpg

  42. Kaup­pa­kor­kea­kou­lu­jen lait­ta­mi­nen parem­muus­jär­jes­tyk­seen jul­kai­su­jen ja viit­tauk­sien perus­teel­la on täy­sin idioot­ti­mais­ta. Luon­non­tie­tei­siin jul­kai­su- ja viit­taus­mit­ta­rit sopi­vat. Mut­ta kaup­pa­kor­kea­kou­lu­jen tulee tuot­taa kovaa osaa­mis­ta yri­tys­ten ja jul­ki­sen sek­to­rin palvelukseen.Parempi mit­ta­ri oli­si vaik­ka tut­kia kes­ki­palk­ko­ja 10 vuot­ta val­mis­tu­mi­ses­ta. Ymmär­rän kyl­lä, että tämä aiheut­taa tus­kaa puh­da­sop­pi­sim­mis­sa yli­opis­to­lai­sis­sa, mut­ta ei se totuut­ta mihin­kään muu­ta. Yli­opis­tol­la voi olla myös roo­li työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­miss­sa. Cont­rol­le­rei­ta, tilin­tar­kas­ta­jia tai mark­ki­noin­ti­pääl­li­köi­tä ei aina­kaan vie­lä kou­lu­te­ta ammattikouluissa.

  43. Ode. Esit­täi­sit­kö las­kel­mat sii­tä, miten pal­jon muil­ta yli­opis­toil­ta lei­kat­tiin. Lei­kat­tiin­ko Hgin yli­opis­tol­ta suh­tees­sa pal­jon enem­män kuin muil­ta? Pää-poik­ki ‑väit­tee­si edel­lyt­tää, että näin on. Voit­ko sen osoit­taa? Ellet, jut­tusi näil­tä osin on tyh­jä­nai­kuis­ta populismia.

    1. Leik­kauk­set ovat kor­kea­kou­luil­ta muu­ten samaa luok­kaa suh­tees­sa, pait­siu, että Hel­sin­gin yli­ops­tol­ta otet­tiin yli­mää­räi­set 30 mil­joo­naa euroa apteekkirahoista.

  44. Mihin nii­tä kas­va­tus­tie­teel­li­siä tie­de­kun­tia oikein tarvitaan ? 

    Entä tar­vit­see­ko vii­den mil­joo­nan kan­sa yli­opis­ton ja/tai ammat­ti­kor­kea­kou­lun jokai­seen koh­taan, jos­sa InterCi­ty pysähtyy ?

  45. Yli­opis­ton toi­mi­va yksik­kö ei ole koko yli­opis­to eikä edes tie­de­kun­ta, vaan lai­tos. Hel­sin­gin yli­opis­ton vahvuus/ongelma on se, että siel­lä on maan par­haat mut­ta myös maan huo­noim­mat lai­tok­set. Enti­se­nä HY:n opet­ta­ja­na en pidä kar­sin­nas­ta, mut­ta toi­saal­ta se jär­ke­väs­ti sovel­let­tu­na voi­si paran­taa radi­kaa­li­ses­ti yli­opis­ton tasoa. Se ei onnis­tu juus­to­höy­läl­lä vaan vaa­tii teho­kas­ta ja stra­te­gis­ta ajat­te­lua ja kovia toi­men­pi­tei­tä. Ja hal­lin­to näyt­täi­si kas­va­neen koh­tuut­to­mas­ti kuten muis­sa­kin yliopistoissa.

  46. Rol­le:
    Ei leik­kaus­ten tar­vit­se tar­koit­taa näi­vet­ty­mis­tä, kun­han ne hoi­de­taan fik­sus­ti. Eli ei juus­to­höy­läl­lä joka pai­kas­ta vaan rei­lus­ti koko­nai­sia ainei­ta lopet­ta­mal­la. Eri­tyi­ses­ti lope­tet­ta­vaa löy­ty­nee huma­nis­ti­sen tdk:n puo­lel­ta. Kuin­ka mones­sa oppiai­nees­sa mer­kit­tä­vin työll­lis­tä­jä opin­to­jen jäl­keen on yliopisto?

    Hal­lin­nos­ta löy­tyy var­mas­ti pal­jon myös tar­pee­ton­ta rapor­tin ja suun­ni­tel­man pyö­rit­te­lyä. Kus­tan­nus­sääs­tön ohel­la voi yli­opis­tos­ta tul­la leik­kaus­ten avul­la parem­pi paik­ka opis­ke­li­joil­le ja henkilökunnalle!

    Niin, ja voi hyvin kysyä, mik­si Hel­sin­gis­sä pitää olla puu­ta-hei­nää-tie­de­kun­ta? Lak­kaut­ta­mal­la se saa­tai­siin ne Vii­kin pel­lot­kin asuntokäyttöön. 

    Rehel­li­syy­den nimis­sä sanoi­sin, että eni­ten tuhoa saa­daan aikaan kauppa“tieteiden” puoel­la. Huma­nis­ti sen­tään on aika har­mi­ton, ja par­haim­mil­laan todel­lan hyö­dyl­li­nen hen­ki­lö selit­täes­sään yhteis­kun­nal­li­sia ilmiöi­tä, kun taas kauppa“tieteilijä” ihmet­te­lee, mik­si kaik­ki ihmi­set eivät toi­mi­kaan täy­del­li­sen tie­don varas­sa täy­del­li­sen itsek­kään rationaalisesti…

    Jos kou­lu­tuk­ses­ta pitää lei­ka­ta, oikea rat­kai­su on sul­kea koko­naan maa­kun­tay­li­opis­to­ja, jot­ka eivät pys­ty kerää­mään kriit­tis­tä mas­saa ympä­ril­leen. Kau­pun­ki­po­li­tiik­kaan tar­vi­taan rajua otet­ta, jos­sa kyl­mäs­ti ero­tel­laan jyvät aka­nois­ta, Osmon ja Säre­län pamfle­tin mukai­ses­ti. Vali­tet­ta­vas­ti tähän ei ole kykyä hal­li­tuk­sel­la jos­sa enem­mis­tön muo­dos­taa Maa­lais­liit­to ja Suo­men Maa­seu­dun Puolue.

  47. Tuol­lai­sen napu­tin joutessani:

    Opis­ke­li­jaa / työntekijä

    MPKK 3,4
    Tai­de 3,5
    TTY 4,115784008
    AALTO 4,253829787
    HKI 4,309642857
    LUT 4,855208333
    Åbo 5,204166667
    Oulu 5,215546504
    UEF 5,357142857
    JY 5,769230769
    LY 6,503067485
    Tur­ku 6,505666667
    UTA 6,818181818
    Vaa­sa 10,01996008
    SHH 12,94117647

  48. Sta­din paro­ni: Olen eri miel­tä. Tun­nus­te­tus­ta huip­pu­yli­opis­tos­ta saa­tu tut­kin­to on cv:ssä arvok­kaam­pi kuin tun­te­mat­to­mas­ta yli­opis­tos­ta saa­tu. En väi­tä että yli­opis­ton tut­ki­muk­sen mai­ne oli­si tär­keäm­pi asia kuin ope­tuk­sen taso, vaan väi­tän että molem­mil­la on opis­ke­li­jal­le arvoa.

    Itse asias­sa yli­opis­ton mai­ne on huip­pu­yli­opis­ton tär­kein anti opis­ke­li­jal­le hyvään taval­li­seen yli­opis­toon ver­rat­taes­sa. Tai oikeas­taan pitäi­si puhua eliit­tiy­li­opis­tois­ta ja mas­say­li­opis­tois­ta, kos­ka se ker­too parem­min, mis­tä on kysymys.

    Mas­say­li­opis­to pyr­kii kou­lut­ta­maan päte­viä ja sivis­ty­nei­tä asian­tun­ti­joi­ta. Sen opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa pyri­tään objek­tii­vi­suu­teen. Opis­ke­li­joik­si pyri­tään valit­se­maan ne, joil­la usko­taan ole­van par­haat edel­ly­tyk­set menes­tyä opin­nois­sa sekä mah­dol­li­ses­sa amma­tis­sa, johon tut­kin­to val­mis­taa. Kaik­ki Suo­men yli­opis­tot ovat mas­say­li­opis­to­ja, eikä yksi­kään edes yri­tä olla mitään muuta.

    Eliit­tiy­li­opis­ton tar­koi­tus on aivan toi­nen. Se pyr­kii kou­lut­ta­maan ihmi­siä, jot­ka myö­hem­min muut­ta­vat maa­il­maa. Opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa koros­tuu sub­jek­tii­vi­nen arvioin­ti. Sisään halu­taan ihmi­siä, jot­ka eivät ole pel­käs­tään täyt­tä­neet odo­tuk­sia (esi­mer­kik­si menes­ty­mäl­lä valin­ta­ko­kees­sa) vaan myös ylit­tä­neet ne. Opis­ke­li­ja­mää­rät jää­vät mel­ko pie­nik­si, kos­ka odo­tus­ten ylit­tä­jiä ei ole loput­to­miin, eikä täyt­teek­si halu­ta lii­kaa taval­li­sia “kym­me­nen ällän ylioppilaita”.

    Osa eliit­tiy­li­opis­toon vali­tuis­ta on juu­ri nii­tä ihmi­siä, jot­ka myö­hem­min muut­ta­vat maa­il­maa. Useim­mat muut ovat lah­jak­kai­ta nuo­ria, jot­ka ver­kos­toi­tu­vat oikei­den ihmis­ten kans­sa ja pää­ty­vät sik­si usein vai­ku­tus­val­tai­siin ase­miin. Ope­tus itses­sään ei ole sen ihmeel­li­sem­pää kuin hyvis­sä mas­say­li­opis­tois­sa. Opet­ta­jia kun ei ole valit­tu ope­tus­tai­to­jen perus­teel­la vaan sik­si, että he ovat huip­pu­tut­ki­joi­ta tai muu­al­la yhteis­kun­nas­sa uraa teh­nei­tä ja maa­il­maa muut­ta­nei­ta ihmisiä.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Leik­kauk­set ovat kor­kea­kou­luil­ta muu­ten samaa luok­kaa suh­tees­sa, pait­siu, että Hel­sin­gin yli­ops­tol­ta otet­tiin yli­mää­räi­set 30 mil­joo­naa euroa apteekkirahoista. 

    Teke­sin leik­kaus­ten kuvit­te­li­si osu­van enem­män tek­nii­kan puo­len yliopistoihin…?

  50. Ote­taan nyt tie­det­tä­kin tähän kes­kus­te­luun mukaan. Kal­le Ruo­ko­lai­nen on nimit­täin jul­kais­sut artik­ke­lin “Yli­opis­to­jen hal­lin­to pai­suu, ope­tus- ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­ta supis­tuu.” [Tie­tees­sä tapah­tuu 1/2011 http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3950/3705 ] Otsik­ko oikeas­taan ker­too­kin kai­ken oleellisen. 

    Omat koke­muk­se­ni ovat täy­sin vas­taa­via. Byro­kraat­tien mää­rä lisään­tyi ja ope­tus­hen­ki­lö­kun­nal­le ei riit­tä­nyt rahaa. Jos leik­kauk­sen koh­dis­te­taan hal­lin­toon, ne ovat täy­sin tervetulleita.

  51. Ei se yli­opis­tois­ta leik­kaa­mi­nen on miten­kään höl­möä. Kyse­hän on vain valin­nois­ta. On help­poa lei­ka­ta yli­opis­tois­ta, kos­ka sii­tä ei vali­ta kuin muu­ta­ma opet­ta­ja. Sen sijaan, jos leik­kaat sosi­aa­li- ja ter­veys­me­nois­ta, jot­ka vie­vät reip­paas­ti yli 70 % yhteis­kun­nan menois­ta, niin HS:n dema­ri­toi­mit­ta­jat kyl­lä muis­tut­ta­vat, kuin­ka köy­hil­tä vie­dään. Siis huo­li­mat­ta sii­tä, että sosi­aa­li­tuis­sa on lukui­sia osa-aluei­ta, joi­den lopet­ta­mi­nen ker­ral­la ei edes kos­ki­si ketään!

    Osmo, etkö itse ollut sosi­aa­li­hump­pa­mi­nis­te­ri­nä? Jos sil­loin oli­sit lait­ta­nut alan kuriin, niin koko ongel­maa ei oli­si nyt. 😉 Mik­si meil­lä on esi­mer­kik­si yhä asu­mis­tu­kia, joi­den tie­de­tään mene­vän hin­toi­hin sataprosenttisesti.

    1. Mihin perus­tuu väi­te, että asu­mis­tu­ki menee vuo­kriin sata­pro­sent­ti­ses­ti, kun sii­nä ei ote­ta edes huo­mioon sataa pro­sent­tia vuo­kras­ta. Miten asu­miks­tuen vai­ku­tus vuo­kriin ero­aa pal­kan­ko­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta vuo­kriin. Kor­ko­jen ver4ovähennysoikeus menee ihn­toi­hin sata­pro­sent­ti­ses­ti, kos­ka saat sitä enem­män vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta mitä enem­män mak­sat asun­nos­ta, mut­ta asumistuki9 on käy­tän­nös­sä sama sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko mak­sat vuokraa.

  52. Norp: Hal­lin­non työn­te­ki­jät pot­ki­taan ensim­mäi­si­nä pel­lol­le ja hei­dän teh­tä­vän­sä siir­ty­vät jäl­jel­le jääneille.

    Ei suin­kaan. Vähen­nyk­sis­tä päät­tää hallinto.

  53. H&H: Olen lukion kak­ko­sel­la, ja en tajua mitä var­ten minun tuli­si jää­dä täl­lai­seen maahan. 

    Kun käyt vähän kat­se­le­mas­sa nii­tä mui­ta mai­ta (mie­lel­lään opiskellen/tehden töi­tä, eikä vain turis­ti­na), ymmär­rät ehkä paremmin.

  54. NM:
    Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin yli­opis­to­jen tie­de­kun­tien mää­rän ver­tai­lu ei ole oikein mielekästä. 

    HY:n tie­de­kun­tien mää­rää lisää mm.lääketieteellinen tie­de­kun­ta, jota Tuk­hol­man yli­opis­tol­la ei ole. Tuk­hol­mas­sa­han lää­ke­tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta ja kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa Karo­lins­ka Institutet.

    Ja lisäk­si toi­nen Ruot­sin perin­tei­sis­tä isois­ta yli­opis­tois­ta on n 60 km pääs­sä Tuk­hol­mas­ta, Uppsalassa.

  55. Mais­te­ris­mies:
    Käy­tän­nös­sä yhtään sel­lais­ta työ­paik­kail­moi­tus­ta ei mol.fi sivuil­la ole vii­mei­sen vii­den­tois­ta vuo­den aika­na ollut, jos­sa sel­vä­sa­nai­ses­ti etsit­täi­siin yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ria; puhu­mat­ta­kaan, että omien pää­ai­neit­te­ni tut­kin­not oli­si erik­seen mai­nit­tu. Muu­ta­mia hal­lin­to­tie­teis­tä val­mis­tu­neil­le tar­jot­tu­ja työ­paik­ko­ja siel­lä on ollut. Kaik­ki muut työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat sen varas­sa, että mais­te­ri itse kek­sii ja mah­dol­li­set työ­nan­ta­jat vakuut­taa, miten tut­kin­ton­sa on työ­pai­kak­si ja ansio­tu­lok­si muunnettavissa.

    Ylei­sin ja käy­tän­nös­sä ainoa seli­tys on se, että hyvät tyy­pit kyl­lä työl­lis­ty­vät. No, mik­si ei opis­ke­li­jan pää­sy­vaa­ti­muk­sek­si sit­ten lai­te­ta edel­ly­tys­tä, että hän on hyvä tyyp­pi, kos­ka työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät ole­van pel­käs­tään sen varassa? 

    Kos­ka huma­nis­ti­sel­la puo­len mais­te­rei­den työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on jok­seen­kin yhtä loh­du­ton, voi hal­li­tuk­sen supis­ta­mis­toi­mia yli­opis­to­jen koh­dal­la pitää vähin­tään­kin oikean­suun­tai­se­na valin­ta­na. Yli­opis­to­lai­tos on näi­hin päi­viin saak­ka saa­nut kuo­ria ker­man pääl­tä, sil­lä lähes kaik­ki vai­ku­tus­val­tai­set polii­ti­kot ovat aina olleet aka­tee­mi­ses­ti koulutettuja.

    Ensin­nä­kin, jos argu­ment­ti­na­si on kou­lu­tet­tu­jen mais­te­rien lii­an suu­ri mää­rä täs­sä maas­sa, on var­maan­kin jär­ke­väm­pää teh­dä poliit­ti­nen pää­tös ensin kou­lu­tuk­seen valit­ta­vien opis­ke­li­joi­den mää­räs­sä, jon­ka jäl­keen hei­jas­te­vai­ku­tuk­se­na voi­daan tark­kail­la mah­dol­li­suuk­sia las­kea kus­tan­nus­ta­soa hen­ki­lö­kun­nas­ta. Ei toi­sin päin, jol­loin vähem­mäl­lä hen­ki­lö­kun­nal­la kuin nyt on entis­tä vähem­män aikaa kou­lut­taa nyky­opis­ke­li­ja­mää­rää. Toi­sin sanoen vas­ta­val­mis­tu­neen opis­ke­li­jan laa­tu heik­ke­nee enti­ses­tään poliit­ti­sen pää­tök­sen myötä.

    Toi­sek­si, minä en ole “Hyvä tyyp­pi”, olen sil­ti VTM ja menes­ty­nyt ihan koh­ta­lai­ses­ti vas­ta­val­mis­tu­nee­na ja sitä ennen. En ole eri­tyi­sen sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas mut­ta pyrin kor­vaa­maan sitä yltiö­mäi­sel­lä ystä­väl­li­syy­te­nä ja avu­liai­suu­te­na ja asen­teel­la, jon­ka ansios­ta minun ei tar­vit­se­kaan olla jovi­aa­li jari­sa­ras­vuo tai pek­ka­hi­ma­nen, jol­lai­sek­si sinä pos­tis­sa­si ase­tat jokai­sen mais­te­rin tavoi­tear­von. Poh­jal­la on myös tar­ve eri­kois­tua jär­ke­väs­ti, teh­dä oikei­ta pää­tök­siä (tai tun­nis­taa vää­rät, ja oppia nii­tä) ja ennen kaik­kea teh­dä helk­ka­ris­ti töi­tä molem­pien eteen. 

    Kol­man­nek­si. Kym­me­niä ja kym­me­niä haku­ja on men­nyt minull sivu suun, mut­ta niin on men­nyt jokai­sel­la muul­la­kin joka on pääs­syt töi­hin vas­ta kym­me­nien ja kym­me­nien haku­jen jäl­keen. Ne jot­ka ovat men­neet suk­ka­na sisään ja tip­pu­vat jos­kus haku­hel­vet­tiin neli­kymp­pi­se­nä ekaa ker­taa, ovat tuka­las­sa pai­kas­sa kun eivät tie­dä mitä sin­nik­kyys oikeas­ti tar­koit­taa ja opet­taa ereh­dyk­sen kaut­ta. Epä­on­nis­tu­mi­nen ja ereh­dys on osa oppi­mis­pro­ses­sia, jota ei kir­ja­tent­te­jä pänt­tää­mäl­lä opi. Mut­ta kyl­lä­kin sitä kaut­ta kun ymmär­tää tämän seikan.

    Jos jokin mei­dän vas­ta­val­mis­tu­nei­ta aut­tai­si nyky­ti­lan­tees­ta eteen­päin, oli­si 1) sijoi­tuk­set opis­ke­li­jap­sy­ko­lo­gei­hin 2) sijoi­tuk­set opin­to-ohjauk­seen jo lukio­ta­sol­la, jot­ta tie­tää mitä pitäi­si vaa­tia yli­opis­to­ta­sol­la assa­reil­ta ja muul­ta hal­lin­to­hen­ki­lös­töl­tä. Tyh­mä ei nimit­täin ole se, joka kiro­aa kyvyt­tö­mät neu­vo­nan­ta­jat ja vaih­taa ne parem­piin jos mah­dol­lis­ta (tai siir­tyy sel­lai­sil­le teil­le jois­sa opas­tus on parem­paa), vaan se, joka tyy­tyy vähään tie­tä­mät­tä, että yli­opis­to menes­tyy vain, kun opis­ke­li­ja vaa­tii sil­tä enemmän.

  56. Tär­keä kir­joi­tus. Nyky­hal­li­tus väit­tää, että lap­sil­le ei saa jät­tää vel­kaa, mut­ta kou­lu­tus­vel­ka on pahin­ta mitä voi jät­tää, kos­ka kou­lu­tus on pie­nen val­tion ainoa mah­dol­li­suus pär­jä­tä glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa. Kou­lu­tus­leik­kauk­set ovat pie­nen täh­täi­men rat­kai­su­ja, joi­den vir­hei­tä jou­du­taan kor­jaa­maan mon­ta ker­taa pitem­pi aika. Sik­si kou­lu­tuk­ses­ta ei saa Suo­mes­sa lei­ka­ta. Kii­tos kai­kil­le, jot­ka tämän ymmär­tä­vät ja puo­lus­ta­vat aino­aa asi­aa, jota Suo­mi on ymmär­tä­nyt vah­vis­taa jo ennen itsenäistymistään.

  57. Sel­keä asia, että jos ylä­juok­sul­ta lope­te­taan ala­juok­sun ruo­kin­ta, kum­pi lop­pu­pe­leis­sä tulee pärjäämään.

  58. Norp: Hal­lin­non työn­te­ki­jät pot­ki­taan ensim­mäi­si­nä pel­lol­le ja hei­dän teh­tä­vän­sä siir­ty­vät jäl­jel­le jääneille.

    Nau­roin ääneen. Hal­lin­toa *tehos­te­taan* niin, että osas­ta hal­lin­to­työn­te­ki­jöis­tä teh­dään esi­mie­hiä. Toki osa van­hem­mis­ta työn­te­ki­jöis­tä pot­ki­taan elä­ke­put­keen, mut­ta hal­li­non kulu­ja ei kar­si­ta. Lisäk­si yli­opis­to­jen hal­lin­non toi­min­ta­lo­giik­ka on, että hal­lin­nol­li­sia teh­tä­viä kek­si­tään lisää. Hal­lin­nol­li­set teh­tä­vät joi­ta ope­tus- ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­nal­le lykä­tään, eivät tyy­pil­li­ses­ti pal­ve­le ope­tuk­sen tai tut­ki­muk­sen tar­pei­ta, vaan hal­lin­non tarpeita. 

    Monis­sa yli­opis­tois­sa hal­lin­non osuus hen­ki­lös­tö­ku­luis­ta on kas­va­nut koko ajan vii­mei­set 20 vuot­ta. Tämä ei joh­du sii­tä että yli­opis­toa oli­si moni­mut­kai­sem­pi hal­lin­noi­da, vaan sii­tä että hal­lin­to on kas­va­nut ja byro­kra­tian on kas­vet­ta­va täyt­tä­mään kas­va­neen byro­kra­tian vaa­ti­muk­set. On raken­net­tu koneis­to, jos­sa jar­run pai­na­mi­nen kas­vat­taa mui­den työ­kuor­maa ja kaa­sun pai­na­mi­nen kas­vat­taa koneis­toa. Sii­tä orga­ni­saa­tion osas­ta, jon­ka teh­tä­vä­nä oli pitää huo­li että opis­ke­li­joi­den opin­to­suo­ri­tuk­set tule­vat kir­jat­tua, että luen­to­sa­lis­sa on lii­tu­ja ja tulos­ti­mes­sa pape­ria, on tul­lut orga­ni­saa­tio jon­ka joh­to ajat­te­lee joh­ta­van­sa koko yliopistoa. 

    Hal­lin­nos­ta ei todel­la­kaan lei­ka­ta, hal­lin­non suh­teel­li­nen osuus ei pie­ne­ne, vaan kas­vaa, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tehdään.

  59. yli­opis­to-opet­ta­ja: Olen opet­ta­ja­na yli­opis­tos­sa ja tie­dän opis­ke­li­joil­ta saa­ma­ni palaut­teen perus­teel­la, että olen hyvä työssäni.

    Ahaa, siis opis­ke­li­ja­pa­laut­tee­si on kes­ki­mää­räis­tä nega­tii­vi­sem­paa? Paris­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa on nimit­täin havait­tu, että opis­ke­li­jan oppi­mis­tu­lok­sil­la ja opet­ta­jan saa­mal­la palaut­teel­la on nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio, täs­sä nyt vaik­ka yksi. Luke­kaa ajatuksella. 

    Anne­taan tämän tosi­asian het­ken aikaa dif­fusoi­tua ajat­te­luum­me. Toki voi olla ettet­te usko minua, kos­ka ei ole nyt ei ollut antaa kuin yksi viite. 

    Ja sit­ten muis­te­taan että val­tion rahan­ja­koa on alet­tu ohja­ta siten, että opet­ta­jien saa­man numee­ri­sen palaut­teen kes­kiar­voa käy­te­tään kri­tee­ri­nä kun opet­ta­jien palk­kauk­sen jat­kos­ta päätetään. 

    Anne­taan het­ken näi­den kah­den tosi­asian elää yhdes­sä aivois­sam­me ja sit­ten mie­ti­tään mitä voi­sim­me pää­tel­lä näistä. 

    En halua ko. yli­opis­to-opet­ta­jaa tie­ten­kään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hauk­kua; kor­re­laa­tio on vähäi­nen, mut­ta se tode­la­kin on nega­tii­vi­nen. Osa hyvis­tä opet­ta­jis­ta saa hyviä arvos­te­lu­ja kos­ka on oikeas­ti hyviä. Ongel­ma­na on se, että opis­ke­li­jat eivät ero­ta toi­sis­taan hyvää opet­ta­jaa ja muka­vaa, haus­kaa, ren­toa, avu­lias­ta, jne opet­ta­jaa. Nämä eivät ole riip­pu­vai­sia toi­sis­taan ja huo­no opet­ta­ja voi kom­pen­soi­da huo­nout­taan arviois­sa ole­mal­la eri­tyi­sen haus­ka, ren­to, jne jne, ja tämä ajan oloon syn­nyt­tää hie­noi­sen nega­tii­vi­sen korrelaation.

    Tämä on kui­ten­kin ongel­ma sil­loin, jos alam­me aktii­vi­ses­ti *mak­saa* ihmi­sil­le sii­tä, että parem­man opet­ta­mi­sen sijaan nämä kes­kit­ty­vät ole­maan muka­via jne. 

    Itse asias­ta olen samaa miel­tä. Laa­du­kas ope­tus vaa­tii tuek­seen tut­ki­mus­ta jos­ta ammen­taa. Yli­opis­to­jen pitää kui­ten­kin miet­tiä teh­tä­vään­sä tark­kaan. Ongel­ma­na on se, että kun puhu­taan “yli­opis­tos­ta”, se tar­koit­taa mana­ge­ri-ihmi­sil­le ja polii­ti­koil­le ylem­pää hal­lin­toa ja excel-tau­lok­ko­ja, ei sitä mikä yli­opis­to oikeas­ti on, eli opet­ta­jia ja tutkijoita. 

    Nyt täy­tyy täs­sä koh­taa kehua eräs­tä nimel­tä­mai­nit­se­ma­ton­ta Tam­pe­reen Her­van­nas­sa sijait­se­vaa yli­opis­toa. Siel­lä nimit­täin oikeas­ti yri­te­tään nos­taa tätä tut­ki­muk­sen ja ope­tuk­sen syner­gi­aa niin, että kyt­kös oli­si oikeas­ti rele­vant­ti, tuo­mal­la elin­kei­noe­lä­män mukaan voi­mak­kaam­min. Se ei ehkä joh­da perin­tei­sel­lä tie­teen mit­ta­puul­la par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen, mut­ta jos se takaa rahoi­tuk­sen ja sen että tut­ki­mus­tu­lok­set ovat pää­osin hyö­dyl­li­siä, niin se on parem­pi kuin joku ran­king-kil­pai­lu tai vas­taa­va höl­möi­ly. En vas­tus­ta huma­nis­ti­sia alo­ja mil­lään taval­la, mut­ta niil­le on vai­keam­pi saa­da aikaan mitään vas­taa­vaa; ne on tuo­mit­tu ikui­ses­ti ole­maan pro­fes­so­rin lem­piai­heen tun­ke­mis­ta opis­ke­li­joi­den kur­kus­ta alas kun­nes tämä pako­te­taan eläkkeelle. 

    Kir­joi­tan tätä Sin­ga­po­res­ta, mat­ka­ni tän­ne mak­soi pai­kal­li­nen yli­opis­to, kos­ka se on kiin­nos­tu­neem­pi tut­ki­muk­ses­ta­ni kuin oma työ­nan­ta­ja­ni. Se panos­taa muu­ta­maan viik­koon minun työ­tä­ni enem­män rahaa kuin työ­nan­ta­ja­ni Suo­mes­sa. Niil­lä merii­teil­lä jot­ka minul­la on — ne eivät ole kum­moi­set — saa tääl­tä palk­ka­ta­son joka on las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen osto­voi­mal­taan 50–100% parem­pi kuin Suo­mes­sa. Kaik­ki las­ken­ta­ta­vat täs­sä haa­ru­kas­sa muu­ten sisäl­tä­vät noin 500 euron kuu­kausit­tai­sen sijoi­tuk­sen elä­ke­ra­has­toon ja toi­sen vas­taa­van las­ten kou­lu­tuk­seen, ja nämä on otet­tu huo­mioon veroas­tet­ta ver­ra­tes­sa, samoin ter­veys­ku­lu­va­kuu­tuk­set yms. Erot joh­tu­vat kulu­tus­ko­rin ver­tai­lus­ta, sil­lä jos aikoo hank­kia auton tai jos juo pal­jon alko­ho­lia, niin se tääl­lä tulee kal­liik­si, ja lisäk­si asu­mi­sen hin­ta­hai­ta­ri on todel­la leveä. 

    Lisäk­si rahoi­tuk­sen hake­mi­nen Aka­te­mial­ta tms on Suo­mes­sa lähin­nä näp­pä­rä kir­joi­tus­har­joi­tus: Luon­non­tie­teen ja tek­nii­kan han­ke­ha­ke­muk­sis­ta rahaa saa 17%, Bio- ja ympä­ris­tö­puo­len hank­keis­ta noin 16%. Aka­te­mia­tut­ki­joi­den ja tut­ki­ja­toh­to­rei­den rahoi­tuk­set ovat kym­me­nen pro­sen­tin pin­nas­sa. Nämä ovat näis­sä leveis­sä kate­go­riois­sa, jos tar­kas­tel­laan yksit­täi­sia alo­ja, niin esi­mer­kik­si joil­lain tek­nii­kan aloil­la joi­ta Suo­mes­sa on voi­nut pitää todel­la tär­kei­nä his­to­rial­li­ses­ti, ja jol­la on pal­jon toh­to­rei­ta myös kou­lu­tet­tu­na, pro­sen­tit ovat kaut­ta lin­jan reip­paas­ti alle kymmenen. 

    Nyt siis, Suo­mes­sa on edes­sä kipei­tä aiko­ja tut­ki­muk­sen osal­ta. Tämä on sel­vää. Ongel­ma­na on se, että omas­ta erin­omai­suu­des­taan vakuut­tu­neet asian­tun­ti­ja­pa­nee­lit kuvit­te­le­vat pys­ty­vän­sä päät­tä­mään mis­tä tut­ki­muk­ses­ta tulee hyvää ja mis­tä ei. Tämä on höpön­pöp­pöä, ja niis­sä — aivan kuten opet­ta­ja-arviois­sa­kin — on lukui­sia arvioin­ti­pe­ri­aat­tei­ta joil­la on *nega­tii­vi­nen* kor­re­laa­tio sen kans­sa mitä oikeas­ti halu­taan. Esi­mer­kik­si tut­ki­musai­het­ta post-doc vai­hees­sa vähän enem­män vaih­ta­va tut­ki­ja ei saa käy­tän­nös­sä kos­kaan rahaa, kun his­to­rial­li­ses­ti tar­kas­tel­tu­na suu­rim­mat läpi­mur­rot ovat syn­ty­neet juu­ri täl­lais­ten tut­ki­joi­den työs­tä. Toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti parem­pi impac­ti saa­tai­siin jos arvioin­nis­sa teh­täi­siin niin, että hei­koin 40% kar­si­taan pois ja lop­pu­jen koh­dal­la yksin­ker­tai­ses­ti arvo­taan kuka saa rahaa. Mitä vähem­män rahaa on, sitä tär­keäm­pää oli­si ettei sitä has­sa­ta kon­ser­va­tii­vis­ten bes­serwis­se­rien näsä­vii­sas­te­lun validoimiseen.

  60. TL:
    Olen samaa miel­tä, tie­tees­tä ei pitäi­si leikata.

    Mut­ta yli­opis­tos­sa tut­ki­ja­na­kin työs­ken­nel­lee­nä olen sitä miel­tä, että tie­de­kun­tia ja byro­kra­ti­aa on yksin­ker­tai­ses­ti liikaa.

    Tuk­hol­man yli­opis­tos­sa on 4 tie­de­kun­taa. Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on 11 tie­de­kun­taa. Minun puo­les­ta­ni Teo­lo­gi­sen ja käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­sen voi­si yhdis­tää huma­nis­ti­seen tie­de­kun­taan. Samoin muu­ta­mat muut­kin tie­de­kun­nat voi­si yhdis­tää. Eikä tuon pitäi­si näkyä opis­ke­li­joi­den tai tut­ki­joi­den arjes­sa, pait­si positiivisena.

    Maa­il­ma muut­tuu, en tie­dä tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa enää 40 teo­lo­gian pro­fes­so­ria, vaik­ka tie­de­kun­ta arvos­tet­tu onkin. Ja tuo 40 mää­rä on peräi­sin twit­te­ris­tä, en tie­dä sit­ten mikä on totuus.

  61. Hei, voi­han ite­kin tut­kia asioi­ta, mik­si pitää olla joku yli­opis­ton tut­ki­ja joka vain hän voi jotain tut­kia, monet inno­vaa­tiot­han syn­ty­vät kun joku ite alka poh­ti­maan jotain asi­aa, joka kiin­nos­taa kuten minä­kin poh­din puu­tar­ha­kas­vien tau­tea ja tuho­lai­sia silai, että kerään tie­to­ja eri läh­teis­tä ja leh­dis­tä ja kir­jal­li­suu­des­ta ja kes­kus­te­luis­ta ja tv ohjel­mis­ta ja inter­ne­tis­tä ja fac­boo­kis­ta jne ja siten nii­tä mie­tin ja sil­lai saan tie­to­ja vaik­ka kuin­ka­pal­jon, Ame­ri­kas­sa on ryh­mä bio­hak­ke­rit jos­sa on muka­na ammat­ti­kou­lun käy­neet ja opis­to­ta­son ja kor­kea­kou­lun tason ihmi­siä yhdes­sä ja sil­lai teke­vät yhdes­sä tie­det­täm pal­jon on kiin­ni sii­tä, kuka kiin­nos­tuu etsi­mään jotain ja sil­lai sit­ten alkaa nii­tä poh­ti­maan, kai­kil­la on aivot sentään

  62. teek­ka­ri: Jos kou­lu­tuk­ses­ta pitää lei­ka­ta, oikea rat­kai­su on sul­kea koko­naan maa­kun­tay­li­opis­to­ja, jot­ka eivät pys­ty kerää­mään kriit­tis­tä mas­saa ympärilleen. 

    Nyt rea­li­ty check. Mikä on se poten­ti­aa­li­nen mas­sa jos­ta Suo­ma­lai­nen yli­opis­to ammen­taa? Suo­mes­sa ikä­luok­ka on sii­nä noin 60 000 nuor­ta. Suo­mes­sa opis­ke­lee täl­lä het­kel­lä noin 20 000 ulko­maa­lais­ta ja tätä lukua pyri­tään nos­ta­maan. Kelan opin­tu­kea ulko­mail­le saa noin 5000 opis­ke­li­jaa vuo­sit­tain, sii­tä minul­la ei ole tie­toa kuin­ka moni opis­ke­lee ulko­mail­la ilman tukia. Kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa suo­rit­taa ikä­luo­kas­ta ehkä puo­let (tämä on vaih­del­lut mut­ta men­nään täl­lä luvul­la), ja opin­to­jen tavoi­te­ai­ka on vaih­del­lut; kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tai­lu­kel­poi­se­na aika­na voi­si ehkä pitää 4 vuot­ta. Täs­tä saam­me, että Suo­mes­sa oli­si ehkä poten­ti­aa­li­ses­ti joka ajan­het­ki noin 150 000 yli­opis­to-opis­ke­li­jaa. Tämä ei ole kau­ka­na totuu­des­ta, täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on 167 000 yli­opis­to-opis­ke­li­jaa, kos­ka nel­jä vuot­ta on ylioptimistinen. 

    Suo­mes­sa on noin 15 yli­opis­toa. Jos aja­tel­laan “kriit­tis­tä mas­saa”, niin opis­ke­li­ja­mää­räs­tä se ei ole kiin­ni. Ote­taan huip­pu­yli­opis­to­ja sen ver­ran että osu­taan haa­ruk­kaan 150 000–167 00. Olen jovi­aa­li, joten otan lukui­hin jat­ko-opis­ke­li­jat mukaan, vaik­kei pitäi­si. Saa­daan 9 yli­opis­toa jois­sa on yhteen­sä 158 000 opiskelijaa:

    MIT 11 000, Har­vard 21 000, Cam­brid­ge 18 000, Stand­ford 15 000, Cal­tec 2000, Oxford 22 000, UC Lon­don 36 000, Impe­rial 15 000, ETHZu­rich 18 000. 

    Näis­tä ainos­taan Uni­ver­si­ty Col­le­ge Lon­don on koko­luo­kal­taan lähel­lä­kään Hel­sin­gin yli­opis­toa. Ja näis­sä on jat­ko-opis­ke­li­jat muka­na, ja arvio­ni 150 000 ei sisäl­lä jat­ko-opis­ke­li­joi­ta; perus­tut­kin­to-opis­ke­li­jat ovat monis­sa nois­ta yli­opis­tois­ta vähem­mis­tö­nä. Jos las­ke­taan perus­tut­kin­to-opis­ke­li­joi­den mää­rän perus­teel­la pel­käs­tään, niin yli­opis­to­ja on suo­mes­sa *Lii­an vähän*. 

    Täs­tä voi­daan siis pää­tel­lä, että puheet “kriit­ti­ses­tä mas­sas­ta” aina­kin kun puhu­taan opis­ke­li­ja­mää­ris­tä, ovat täy­sin höpön­kuk­kua. Opis­ke­li­ja­mää­riä kas­vat­ta­mal­la yksit­täi­nen yli­opis­to ei hyö­dy oikeas­taan mitään. Suo­ma­lai­nen suu­ruu­den­pal­von­ta vaan on niin veris­sä, että tän­ne jat­ku­vas­ti kai­va­taan mil­loin “uut­ta noki­aa”, mil­loin ollaan teke­mäs­sä megay­li­opis­to­ja jois­sa ei ole mitään jär­keä. Kyse on huo­nos­ta kan­sal­li­ses­ta itse­tun­nos­ta ja laumamentaliteestista. 

    Maa­kun­tay­li­opis­tois­sa on ihan eri ongel­ma kuin se, että ne ovat lii­an pie­niä. Tar­kal­lee­not­taen ehkä alku­pe­räi­nen kom­men­toi­ja ei tar­koit­ta­nut­kaan “kriit­ti­sel­lä mas­sal­la” yli­opis­ton itsen­sä kokoa, vaan sitä ympä­röi­vän elin­kei­noe­lä­män keskittymää. 

    Oxfor­din yli­opis­to sijait­see Oxfor­din kau­pun­gis­sa. Kau­pun­gin väki­lu­ku on 165 000. Oxfords­hi­ren krei­vi­kun­nan väki­lu­ku on noin 640 000 asu­kas­ta. Pir­kan­maa on har­vem­min asut­tu, mut­ta väki­lu­vul­taan ver­rat­ta­vis­sa ja Tam­pe­reel­la on 300 000 asu­kas­ta. Mai­nit­sin­ko muu­ten, että Tam­pe­reen yli­opis­tois­sa on suun­nil­len saman ver­ran opis­ke­li­joi­ta kuin Oxfor­dis­sa, täl­lä het­kel­lä ehkä hie­man enem­män. Oxfords­hi­ren BKT on noin 32 000 euroa per capi­ta, Pir­kan­maan BKT on 34 000 euroa per capita. 

    Point­ti ja vii­van alle jää­vä jut­tu: Mit­ta­rit joi­ta kuvi­tel­laan selit­tä­vik­si teki­jöik­si eivät ole nii­tä. On ihan haus­kaa miet­tiä mikä oli­si se selit­tä­vä teki­jä, mut­ta näi­tä rum­mu­te­taan sel­lai­sel­la var­muu­del­la että pää­hän kos­kee. Maal­li­koi­den pom­min­var­mat mie­li­pi­teet asias­ta jos­ta eivät mitään tie­dä ovat yksit­täi­si­nä har­mit­to­mia, mut­ta popu­laa­tio­ta­sol­la ja ope­ra­tii­vi­sek­si poli­tii­kak­si muu­tet­tu­na aivan kata­stro­faa­li­sia. Minus­ta pitäi­si olla sel­lai­nen poliit­ti­nen vas­tuu, että menet­tää osan fyy­sis­tä kos­ke­mat­to­muut­taan kun esit­tää var­ma­na tosi­asia­na jotain täl­lais­ta ja sit­ten poli­tiik­kaa ale­taan toteut­taa. Osan sil­lä lail­la, että avo­käm­me­nel­lä saa lyö­dä mut­tei kor­vaan eikä sil­mään. Ja sano­ma­leh­del­lä pamaut­ta takaraivolle.

    1. Kan­nat­tai­si ehkä mita­ta yli­opis­to­jen kokoa ope­tus ja tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­nan mää­räl­lä eikä opis­ke­li­joil­la, jods puhu­taasn kriit­ti­ses­tä massasta.

  63. <blockquo­te cite=“comment-482473”
    Count­ry­bo­yi:
    Näi­vet­tä­mi­nen alkoi jo vuo­den 2008 fan­tas­ti­ses­ta yli­opis­to­uu­dis­tuk­ses­ta jol­loin myös vih­reät oli­vat hallituksrssa.

    Epäi­len kyl­lä että HY on yli­opis­toi­ta byro­kraat­ti­sin ja jäy­kin. Tämä perus­tiu omiin koke­muk­sii­ni. Olen opis­lel­lut sekä HYs­sä, että maa­kun­tay­li­opis­tos­sa. Erään sel­vi­tyk­sen .mukaam lää­kä­rin kou­lu­tus mak­soi Heln­gis­sä 173000, Kuo­pios­sa 81000, Tam­pe­reel­la 80000 ja. Turus­sa 62000 .euroa. Mel­koi­set erot.

    Pel­kän päi­vit­te­lun sijaan kan­nat­tai­si ehkä ker­toa, mis­tä erot joh­tu­vat, jos ne ovat suu­ria ja niil­le on sel­keät syyn­sä. (Itse en nii­tä tun­ne tai tie­dä. Mah­dol­li­sia hyviä syi­tä ja perus­tei­ta kus­tan­nus­ten eroil­le voi sil­ti olla jopa useampia.

    Ps. Olet­ko kos­kaan kuul­lut ns. “kol­men mar­kan suu­ta­reis­ta”? Älä nyt kui­ten­kaan pro­vo­soi­du, oli tilan­ne mikä tahansa!

  64. Kon­kre­ti­aa? Myös laa­jem­pi näkö­kul­ma oli­si kiin­nos­ta­va. Mit­kä kaik­ki muut leik­kauk­set tai yt-neu­vot­te­lut (sekä yksi­tyi­sel­lä että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la) ovat arve­lut­ta­via? Onko jotain yleis­pä­te­viä sään­tö­jä. Aina­kaan toi­min­nan voi­tol­li­suus tai lois­tok­kuus ver­tai­sar­vioin­neis­sa ei tai­da olla mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Tai siis nyt­hän Osmo antaa olet­taa juu­ri täs­sä tapauk­ses­sa on. Mut­ta miksi?

    Yhden hen­ki­lön rat­kai­sus­ta on nyt uuti­soi­tu mones­sa­kin yhtey­des­sä. Jaak­ko Hämeen-Ant­ti­laa on muu­ten ollut miel­lyt­tä­vä kuun­nel­la esiin­ty­mi­sis­sään radios­sa ja näköradiossa.

  65. Näyt­tää­kö hal­li­tus näin koko kan­sal­le esi­mer­kin sie­men­pe­ru­noi­den syömisestä?

    Toi­saal­ta voi myös tuon lisäk­si kysyä, mik­si ihmees­sä niin monis­sa maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa pitää olla omat kor­kea­kou­lut samoi­ne, pääl­lek­käi­si­ne ope­tus­aloi­neen, kun kes­kit­tä­mäl­lä resurs­sit voi­tai­siin saa­da aikaan parem­paa tehoa ja myös­kin tuottavuutta.

  66. mik­ko v: Pala­sin muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen tauon jäl­keen opis­ke­le­maan nyt avoi­mes­sa yli­opis­tos­sa. Ope­tus oli paran­tu­nut pal­jon 1970-luvus­ta. Opis­ke­li­joi­den mie­li­pi­det­tä päät­ty­nees­tä kurs­sis­ta kysyt­tiin tar­kas­ti. Koke­ma­ton luen­noit­si­ja luvat­tiin pitää tois­tai­sek­si pois luennoimasta.

    Muis­tan 1970-luvul­ta, kun eräs tilas­to­tie­teen luen­noit­si­ja imes­ke­li toi­mi­ma­ton­ta tus­si­ky­nään­sä ja mumi­si itsek­seen piir­to­heit­ti­men vie­res­sä. Sil­loin ei kysyt­ty opis­ke­li­jan mielipidettä.

    Lie­nee aihet­ta mai­ni­ta, ettei 1970-luvun eikä 2010-luvun luen­noit­si­ja ollut Osmo Soi­ni­nin­vaa­ra. En ole kuul­lut Soi­nin­vaa­ran luen­noin­tia, mut­ta sano­ma poliit­ti­sis­sa deba­teis­sa tulee hyvin esiin.

  67. Perus­junt­ti: atii

    Ei toki diplo­mi-insi­nöö­re­jä kou­lu­te­ta lii­kaa: heil­lä on hyvä täyt­tää mm. mate­maat­tis­ten ainei­den opet­ta­jan pidem­piä­kin sijai­suuk­sia, vaik­ka oli­si ollut ihan päte­viä aineen­opet­ta­jia­kin tar­jol­la. Val­mis­tuin muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten hyvin arvo­sa­noin aineen­opet­ta­jak­si, ja kyl­lä­hän se pis­tää miet­ti­mään, kun pää­kau­pun­seu­dul­la ja lähi­kun­nis­sa täy­tyy olla joko päte­vä aineen­opet­ta­ja huip­pu-urhei­li­ja- tai tai­tei­li­ja­taus­tal­la tai sit­ten diplo­mi-insi­nöö­ri saa­dak­seen edes sijai­suu­den. Ja meil­le kun Hel­sin­gin yli­opis­tol­la on vuo­sia vakuu­tet­tu, että nime­no­maan ala­ni aineen­opet­ta­jis­ta on huu­ta­va pula. Aijaa?

  68. Tut­ki­muk­ses­ta ja kor­keim­mas­ta ope­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­nen on tosi­aan äärim­mäi­sen type­rää. Jär­ke­väm­pää inves­toin­tia kuin nii­hin panos­ta­mi­nen on vai­kea kuvi­tel­la. Kui­ten­kin on samaan aikaan minus­ta kiis­tat­to­man tot­ta, että yli­opis­to­kent­tä kai­paa ulko­puo­lis­ta ravis­te­lua tehos­ta­mi­sen suuntaan.

    Itse olen väi­tel­lyt ulko­mai­ses­sa huip­pu­yli­opis­tos­sa ja työs­ken­nel­lyt sen jäl­keen niin Aal­los­sa kuin Hel­sin­gin yli­opis­tol­la­kin. Molem­mil­le teki­si aivan tavat­to­man hyvää anglo-ame­rik­ka­lai­sen mal­lin mukai­nen vaa­ti­va, vuo­si­kurs­sei­hin perus­tu­va kou­lu­tus­oh­jel­ma­uu­dis­tus nykyi­sen puo­li­te­hoi­sen ja opis­ke­li­joi­ta haas­ta­mat­to­man puu­has­te­lun sijaan. Lisäk­si lii­an suu­ri osa tut­ki­ja­kun­nas­ta ase­moi­tuu edel­leen tie­deyh­tei­sön reu­nal­le lähin­nä tuo­maan ulko­mai­sia ideoi­ta Suo­meen. Lii­an har­va osal­lis­tuu kan­sain­vä­li­sen tie­deyh­tei­sön etu­rin­ta­man debat­tiin joh­ta­vis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä leh­dis­sä. Kun yli­opis­to­yh­tei­sö ei ole itse pys­ty­nyt moder­ni­soi­tu­maan ajal­ta, jol­loin Suo­mes­sa kirit­tiin kiin­ni län­si­mai­den etu­mat­kaa, tar­vi­taan ulko­puo­lis­ta ravistelua.

    Osmo on oikeas­sa kir­joit­taes­saan, että Hel­sin­gin yli­opis­to on laa­dul­taan, mer­ki­tyk­sel­tään ja vai­ku­tuk­sel­taan omaa luok­kaan­sa Suo­mes­sa. Mut­ta HY on tosi­aan niin yli­voi­mai­nen, että tätä point­tia ei tar­vit­si­si teh­dä Aal­toa epä­to­tuu­den­mu­kai­ses­ti vähek­sy­mäl­lä. Tyy­pil­li­ses­ti kes­kei­sil­le ran­king-lis­tauk­sil­le Suo­mes­ta yltä­vät lää­ke­tie­teel­li­set tie­de­kun­nat ja Aal­to. Nii­den yli­opis­to­jen jou­kos­sa, jois­sa ei ole lää­ke- ja bio­tie­tei­tä, Aal­to pär­jää erin­omai­ses­ti myös yleis­ran­kin­geis­sa, kos­ka yleis­ran­kin­git lähes poik­keuk­set­ta koros­ta­vat juu­ri näi­tä Aal­lol­le vie­rai­ta alo­ja. Ja jos kat­so­taan ala­koh­tai­sia ran­kin­ge­ja, jot­ka rank­kaa­vat Aal­lon aloil­la — kaup­pa­tie­de, tek­niik­ka, tai­de — toi­mi­via yli­opis­to­ja, Aal­lon sijoi­tus on aivan omaa luok­kaan­sa Suo­mes­sa ja lähes ver­tai­lu­kel­poi­nen HY:n sijoit­tu­mi­seen yleisrankingeissa.

    Alue- ja tie­de­po­liit­ti­ses­ti kiin­nos­ta­vaa on kat­soa, miten suo­ma­lai­set yli­opis­tot sijoit­tu­vat suu­rim­pien ran­kin­gien ala­koh­tai­sis­sa ver­tai­luis­sa: Suo­men ykkös­pai­kat kai­kil­la aloil­la jakau­tu­vat, tie­tee­na­la­pro­fii­lien mukaan, HY:n ja Aal­lon välillä.

  69. Hel­sin­gin yli­opis­to — eli Turun yli­opis­to — ei ole mui­ta menes­ty­neem­pi sik­si, että se on Hel­sin­gin yli­opis­to™ vaan sik­si, että se sat­tuu sijait­se­maan NYKYISESSÄ pää­kau­pun­gis­sa (sen aikai­sen Kek­ko­sen mahtikäskystä).

    Jos Vaa­sa oli­si hais­tat­ta­nut aikoi­naan pit­kät Hami­nan ja Por­voon rii­te­le­vil­le por­va­reil­le, niin Ode­kin vään­täis nyt pait­si turun­mur­ret­ta bam­lais myös suju­vas­ti svens­kaa… ja räk­näi­lis miten Hel­sin­gin seu­dun teko­hen­git­tä­mi­nen tulee koko maal­le aivan tol­kut­to­man kalliiksi.

    Me oli­sim­me kan­sain­vä­li­sem­min suun­tau­tu­neem­pi kan­sa eikä Ruot­sis­sa työs­ken­te­lys­sä oli­si mitään ihmeel­lis­tä. Myös moni sve­du työs­ken­te­li­si mie­luus­ti Suo­mes­sa joka oli­si vähem­män sisään­päin läm­piä­vä yhteiskunta.

    HY:lle on Turun vuo­si­sa­tai­se­na perin­tö­nä sekä vuo­si­kym­men­ten mit­taan yli­pää­tään siu­naan­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti enem­män varal­li­suut­ta (esim. lah­joi­tuk­si­na) kuin muil­le suo­ma­lai­sil­le yli­opis­toil­le yhteensä.

    Rahal­la saa ja hevo­sel­la pää­see. Ja raha tulee rahan luo.

    Nämä simp­pe­lit yhtä­löt on sisäis­tet­ty eri­tyi­sen hyvin nime­no­maan Yhdysvalloissa.

    Ei se ole ollen­kaan sat­tu­maa, että jen­keis­sä teh­dään jat­kos­sa­kin kova­ta­soi­sin­ta tut­ki­mus­ta (sekä sii­tä kum­pua­via käy­tän­nön sovelluksia).

    ***

    Se on aivan tot­ta, että vähä­vä­ki­sen maan ei ole jär­ke­vää yrit­tää kyl­vää rahaa mie­li­puo­li­ses­ti joka puo­lel­le ja usko­tel­la itsel­leen sekä muil­le, että kyl­lä täs­tä var­maan ihan hyvä tulee.

    Ei tule. Tulee sut­ta ja sekundaa.

    Hel­sin­ki, Tur­ku ja Tam­pe­re riit­tä­vät ylei­sy­li­opis­toik­si jot­ka tar­joa­vat jokai­sel­le jotakin.

    Lisäk­si joku­nen tie­tyl­le tut­ki­muk­sen saral­le suun­tau­tu­nut kor­kea­kou­lu jon­ne HALUTAAN sen sijaan, että nii­hin joudutaan.

    Esi­mer­kik­si opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen — aina­kin kan­di­vai­heen — voi­si aivan hyvin kes­kit­tää Jyväskylään.

    Perus­kou­luo­pet­ta­jil­le on lähes var­ma työ­paik­ka tie­dos­sa (kun­han ei käy­dä nirsoilemaan).

    Val­mis­tu­vat myös suht nop­saan ja hei­dän opin­to­jen aikai­nen asut­ta­mi­nen tuli­si pal­jon edul­li­sem­mak­si Kes­ki-Suo­mes­sa kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Tai Tampesterissa.

    Fyy­si­kot­kin vois asut­taa Nykäs­ky­lään. Sta­bii­lil­la kal­lio­pe­räl­lä on hyvä miet­tiä ja havain­noi­da syn­ty­jä syviä. 

    Lisäe­tu­na fyy­si­kot ja opet voi­si­vat oppia toi­nen toi­sil­taan käy­tän­nön­lä­hei­syyt­tä ja tie­teel­lis­tä maailmakuvaa.

    Voi­si osoit­tau­tua erin­omai­sek­si pari­suh­de­kom­bok­si. Perus­in­si­nöö­ri­hän hoi­taa työn­sä parem­min kun ei ole nais­ta kuviois­sa ensinkään. 🙂

    Opet­ta­ja löy­tää duu­nia jat­kos­sa­kin oikeas­taan mis­tä pai­kas­ta vaan, ja teo­reet­ti­sel­le fyy­si­kol­le lie­nee yhden­te­ke­vää mis­sä rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­sa hän kul­loin­kin ele­lee­pi. Eivät lie­ne sitä maa­il­man sosi­aa­li­sin­ta rotua muu­ten­kaan. Ja hyvä niin. 

    Tämä nyky­suun­taus jos­sa jokai­nen uskot­te­lee itsel­leen — ja muil­le — että on ainut­laa­tui­nen ja kor­vaa­ma­ton, ei vie ihmis­kun­taa pii­rua­kaan parem­paan suun­taan. Tar­vit­sem­me nyt kipeäm­min kuin kos­kaan ihmi­siä jot­ka kyke­ne­vät aidos­ti itse­näi­seen ja uut­ta luo­vaan ajatteluun.

    ***

    Aal­to-yli­opis­to on ihan hyvä alku, mut­ta täl­lai­sis­sa hank­keis­sa ilme­nee aina vas­tus­tus­ta ja sik­si hedel­mäl­li­seen poik­ki­tie­teel­li­seen yhteis­työ­hön pää­se­mi­seen menee väis­tä­mät­tä aina oma aikansa.

    Vie­lä kun Aal­toon nai­te­taan HY niin jo on perks­ku­les jos ei ala noo­pe­lei­ta tip­pu­maan tas­a­seen tah­tiin. Ja jos ei sil­ti­kään niin sit­ten vaan kes­ki­ty­tään jaka­maan mil­le­nium pal­kin­to­ja itsel­lem­me. Sanot­tas vaan, että kyl me mui­ta­kin pal­kit­tais, mut ku muu jen­gi ei yksin­ker­tai­ses­ti yllä mei­tin tasol­le. Ja sit­ten oltais itseem­me tyytyväisiä.

    YOINKS!

  70. …kos­ka yli­opis­ton teh­tä­vä­nä ei ole kou­lut­taa työ­paik­kaan. Ammat­ti­kou­lut ovat sitä varten.”

    Olen eri miel­tä yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen tar­koi­tuk­ses­ta. Kyl­lä lähes kaik­ki yli­opis­toon opis­ke­li­joik­si hakeu­tu­neet mene­vät sin­ne sii­nä tavoit­tees­sa, että sai­si­vat tut­kin­non avul­la töitä.

    Ja näis­tä valtiotieteistä/yhteiskuntatieteistä mais­te­reik­si val­mis­tu­nei­den ammat­ti­ni­mi­ke on (yhteiskunta)tutkija. Näin minul­le ker­rot­tiin, kun asi­aa lai­tok­ses­sa var­ta vas­ten kysyin. Mut­ta kun näi­den alo­jen tut­ki­jan töi­tä ei juu­ri ole muu­al­la kuin yliopistoissa.

    Oman oppiai­nee­ni vuo­si­kurs­sit käsit­ti­vät kak­si­kym­men­tä opis­ke­li­jaa. Par­haas­sa tapauk­ses­sa heis­tä työl­lis­tyi tut­ki­joik­si 1–2 vuo­si­kurs­sis­taan. Muut sai­vat sit­ten kek­siä itse, miten tut­kin­noil­la hank­ki­man­sa osaa­mi­sen työ­pai­koik­si muut­ta­vat ja missä. 

    Kos­ka tilan­ne on näin kar­mea, yli­opis­tois­ta on vara lei­ka­ta rajul­la kädel­lä rahoi­tus­ta. Ei täl­lai­sia lai­tok­sia pidä aina­kaan enti­ses­sä mää­rin tukea, joi­den toi­min­nan ja var­sin­kin ope­tus­toi­min­nan sisäl­lös­tä suu­ri osa kulu­te­taan oman byro­kra­tian pyörittämiseen.

  71. Tie­de­mies: Suo­mes­sa on noin 15 yli­opis­toa. Jos aja­tel­laan “kriit­tis­tä mas­saa”, niin opis­ke­li­ja­mää­räs­tä se ei ole kiinni.

    Ei ole kiin­ni opis­ke­li­ja­mää­räs­tä, vaan rahasta.

  72. Juha M.:
    Sil­miin­pis­tä­vää on hal­li­tus­ten leik­kaus­ten äkil­li­syys, mikä iskee myös kehi­ty­syh­teis­työ­tä teke­viin järjestöihin.
    Kor­kea­ta­soi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­ses­sa ei ole mitään logiik­kaa (niin­kuin ei tosin kehi­ty­sa­vun leikkaamisessakaan)

    Kehi­ty­syh­teis­työn leik­kaa­mi­seen löy­tyy perus­tei­ta vaik­ka­pa. Usris­ta vii­me vuo­si­na ilmes­ty­neis­tä krii­ti­sis­tä kir­jois­ta. Eni­ten ovat kehit­ty­neet vähi­ten apua saa­neet maat mm. Kii­na ja Intia.. Kri­tiik­kiä on ilmen­nyt myös avan­saa­ja­mai­den tahol­ta. Tun­ne­tuin täl­lä sek­to­ril­la lie­nee sam­bia­lai­nen talous­tie­tei­li­jä Dam­bi­sa Moyo. Suo­mes­sa pal­jon rahaa on men­myt eri­lai­sil­le yli­suu­rillr jär­jed­tö­or­ga­ni­saa­tioil­le kuten Kepalle.
    Huma­ni­tää­ris­tä ja kou­lu­tu­da­pua pitää antaa, mut­ta demo­kra­tia­ke­hi­tys ja talou­del­li­nen kehi­tys ovat olleet usein huo­noa. Suo­mi jou­tu­nee nyt sat­daa­maan lei­ka­tut rahat tän­ne tule­viin pakolaisiin.

  73. Aikoi­naan minä­kin olin työs­sä erääs­sä itse­ään inno­va­tii­vi­sek­si väit­tä­väs­sä fir­mas­sa (V…A with upper dots) mut­ta tosi oli niin, että ne jot­ka todel­la uusia ideoi­ta heit­ti­vät kehiin, oli­vat usein ammat­ti­kou­lu­poh­jal­ta pon­nis­ta­via. Ja lopul­ta kävi niin, että nuo ryh­tyi­vät yrit­tä­jik­si ja jät­ti­vät byro­kra­tian ja kehi­tys­kes­kus­te­lut muil­le, nii­tä halua­vil­le tahoille.

  74. Se, että Hel­sin­gin yli­opis­to oli­si aina paras tie­teel­li­siin jul­kai­sui­hin perus­tu­vas­sa ver­tai­lus­sa ei näy­tä pitä­vän paik­kaan­sa. Täs­sä yksi hol­lan­ti­lai­nen tut­ki­musuu­ti­soin­ti. Lisäk­si näis­sä ver­tai­luis­sa ei tiet­tä­väs­ti huo­mioi­da yli­opis­to­jen kokoa/henkilöstömääriä.

    http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopisto_paihitti_helsingin_yliopiston_kansainvalisessa_vertailussa/6642144

  75. Mais­te­ris­mies: Kyl­lä lähes kaik­ki yli­opis­toon opis­ke­li­joik­si hakeu­tu­neet mene­vät sin­ne sii­nä tavoit­tees­sa, että sai­si­vat tut­kin­non avul­la töitä. 

    Oma koke­muk­se­ni on kyl­lä, että yli­opis­to-opis­ke­lun ja työl­lis­ty­mi­sen väli­nen yhteys on pal­jon vähem­män suo­ra. Itse olen nyt vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta teh­nyt töi­tä, joi­den saa­mi­seen joh­ta­nei­den syy-seu­raus­ket­ju­jen alku­pääs­sä on poh­jim­mil­taan se, että olen aikoi­naan opis­kel­lut Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa teo­reet­tis­ta filo­so­fi­aa — tuo­ta kau­heis­ta kau­hein­ta huma­nis­tis­ta pili­pa­liai­net­ta — ja sol­mi­nut sitä opis­kel­les­sa­ni nämä-ja-nämä henkilösuhteet.

    Oli hupai­saa lukea jos­kus vuo­si­tu­han­nen vaih­teen IT-kuplan aikoi­hin ooh- ja aah-jut­tu­ja sii­tä, kuin­ka alan teek­ka­rei­ta revit­tiin työ­elä­mään jo ennen kuin he ehti­vät val­mis­tua. Aina­kin vie­lä tuol­loin sama kos­ki myös teo­reet­ti­sen filo­so­fian opis­ke­li­joi­ta, mut­ta kukaan ei uuti­soi­nut sii­tä mis­sään. Tut­ta­va­pii­ri­ni on täyn­nä enti­siä filo­so­fian opis­ke­li­joi­ta, joi­den opin­not ovat joko kat­ken­neet tai vähin­tään vii­väs­ty­neet työl­lis­ty­mi­sen vuok­si. (Ääri­ta­paus oli ehkä, kun yksi opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni ker­ran haas­tat­te­li minua Ylel­lä tie­to­kir­jas­ta­ni, jon­ka oli kus­tan­nus­toi­mit­ta­nut toi­nen opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni ja kus­tan­ta­nut kolmas.)

  76. Muu­ta­ma sana Aal­to-yli­opis­tos­ta ja ran­kin­geis­ta: Aal­to on eri­kois­tu­nut tek­niik­kaan, talou­teen ja tai­tee­seen. Sik­si Aal­lol­le rele­van­teim­pia ovat ala- tai aihe­koh­tai­set ran­kin­git, jot­ka kuvaa­vat toi­min­taa yleis­ran­kin­ge­ja parem­min. Esi­mer­kik­si pari päi­vää sit­ten jul­kais­tus­sa US News ran­kin­gis­sa Aal­to ylsi sadan par­haan yli­opis­ton lis­tal­le sekä tie­to­tek­nii­kan että kaup­pa­tie­tei­den aloil­la. Samoin tuo­reim­man QS World Uni­ver­si­ty Ran­kin­gin mukaan Aal­to-yli­opis­to oli Art & Design –alal­la sijal­la 14 maa­il­mas­sa ja ns. Lei­de­nin ran­kin­gin mukaan niin ikään sijal­la 14 maa­il­mas­sa yri­ty­syh­teis­työn (industry col­la­bo­ra­tion) osal­ta. Olem­me näis­tä tulok­sis­ta ylpei­tä. Hel­sin­gin yli­opis­ton hie­no menes­tys yleis­ran­kin­geis­sä on erin­omais­ta Aal­lon­kin kan­nal­ta ja se tukee yli­pis­to­jen toi­si­aan täy­den­tä­vää yhteis­työ­tä, joka perus­tuu kum­man­kin yli­opis­ton omil­le vahvuuksille.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten asu­mis­tuen vai­ku­tus vuo­kriin ero­aa pal­kan­ko­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta vuo­kriin. … asu­mis­tu­ki on käy­tän­nös­sä sama sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko mak­sat vuokraa.

    Jos asu­mis­tu­ki muu­tet­tai­siin nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si tai kan­sa­lais­pal­kak­si, ei siis mikään muuttuisi?

    1. Jos asu­mis­tu­ki muu­tet­tai­siin nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si tai kan­sa­lais­pal­kak­si, ei siis mikään muuttuisi?

      Josa sii­hen tuli­si vähen­nys nii­den osal­ta, jot­ka omis­ta­vat velat­to­man omis­tusa­sun­non (asun­to­tu­lo) Jos perus­tu­lo oli­si niin kor­kea, että sii­tä voi­si mak­saa vuo­kran, se oli­si aivan lii­an kor­kea niil­le, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omistusasunnossa.

  78. Osa yli­opis­to­jen byro­kra­tias­ta on niis­tä itses­tään riippumatonta.

    Rahoi­tus on moni­ka­na­vais­ta ja jokai­nen rahoi­tus­ka­na­va vaa­tii tark­kaa rapor­toin­tia käy­te­tys­tä rahas­ta ja kun käyt­töön on otet­tu yri­tys­maa­il­man joh­ta­mis­me­ne­tel­mät, niin sisäi­nen ris­tiin­las­ku­tus pyö­rii jne.

    Kun tut­ki­ja kai­vaa oman työ­paik­kan­sa rahoi­tuk­sen nel­jäs­tä eri tut­ki­mus­pro­jek­tis­ta joi­den rahoit­ta­ji­na on yhteen­sä 9 tahoa ja kai­kil­la omat rapor­toin­ti­vaa­ti­muk­sen­sa ja sään­tön­sä rahan käy­töl­le, on lop­pu­tu­lok­se­na aivan hir­veä här­del­li kun pide­tään tun­ti­kir­jan­pi­toa, las­ke­taan tila­vuo­kria ja kus­tan­nus­ker­toi­mia, jyvi­te­tään tie­to­ko­nei­ta ja konf­fe­rens­si­mat­ka­ku­lu­ja mitä moni­mut­kai­sem­mil­la tavoil­la. Ja kai­kes­ta pitää saa­da rapor­tit ulos. Tila­vuo­krat mak­se­taan sisäi­sel­lä las­ku­tuk­sel­la jon­ne­kin, pait­si joku labra joka on saa­tu lah­joi­tuk­se­na ja kah­vi­huo­ne jota vuo­kra­taan senaattikiinteistöiltä.

    Prof­fat repi­vät hiuk­set pääs­tään kun pitäi­si pysyä sel­vil­lä raha­ju­tuis­ta sen sijaan että ehti­si ideoi­da sitä tut­ki­mus­ta nii­den tut­ki­mus­ryh­mä­läis­ten kans­sa ja jat­ku­vas­ti pitää olla kir­joit­ta­mas­sa apu­ra­ha ja rahoi­tus­ha­ke­muk­sia, mil­loin teke­sil­le, mil­loin EU:lle, mil­loin aka­te­mial­le tai kym­me­nil­le sää­tiöil­le joi­hin välit on pidet­tä­vä kun­nos­sa, jot­ta raha­ha­nat eivät mene kiin­ni. Ja seas­sa pyö­rii pari cont­rol­le­ria pyö­rit­tä­mäs­sä Excel — — Access ja koh­ta var­maan SAP systeemeitä.

    Toki hal­lin­to pai­sut­taa itse itse­ään, mut­ta kyl­lä tämä rahoi­tuk­sen moni­ka­na­vai­suus on ongel­ma muu­al­la­kin kuin terveydenhoitosektorilla.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Josa sii­hen tuli­si vähen­nys nii­den osal­ta, jot­ka omis­ta­vat velat­to­man omis­tusa­sun­non (asun­to­tu­lo) Jos perus­tu­lo oli­si niin kor­kea, että sii­tä voi­si mak­saa vuo­kran, se oli­si aivan lii­an kor­kea niil­le, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omistusasunnossa. 

    Tar­vii­ko vuo­kra-asu­jal­le sub­ven­toi­da mah­dol­li­ses­ti muu­ta kuin se ris­ki jota vuo­kra­nan­ta­ja pyy­tää vuo­kran­hin­nas­sa. Muu­ta­ma kymp­pi kuus­sa? Muu­toin­han kus­tan­nuk­set ovat ident­ti­set jos mui­ta para­met­re­ja ei ote­ta huo­mioon. Enkä ymmär­rä mik­si mui­ta para­met­re­ja, vaik­ka­pa pors­tuan huol­to­maa­laus, tuli­si ottaa huomioon.

  80. Count­ry­boy:
    Se, että Hel­sin­gin yli­opis­to oli­si aina paras tie­teel­li­siin jul­kai­sui­hin perus­tu­vas­sa ver­tai­lus­sa ei näy­tä pitä­vän paik­kaan­sa. Täs­sä yksi hol­lan­ti­lai­nen tut­ki­musuu­ti­soin­ti. Lisäk­si näis­sä ver­tai­luis­sa ei tiet­tä­väs­ti huo­mioi­da yli­opis­to­jen kokoa/henkilöstömääriä.

    http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopisto_paihitti_helsingin_yliopiston_kansainvalisessa_vertailussa/6642144

    Asi­aan on var­sin luon­nol­li­nen selitys.

    .
    .
    .

    Tadaa! Joku on aina paras. Enkä näe yhtään syy­tä mik­si se ei oli­si vaik­ka­pa Itä-Suo­men Yliopisto.

  81. Yli­opis­to­jen hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­siin hei­jas­tuu yli­opis­to­jen eri­koi­nen hen­ki­lös­tö­po­li­tiik­ka. Jos olet nuo­ri ja työs­ken­te­let ope­tuk­sen tai tut­ki­muk­sen paris­sa, olet hyvin toden­nä­köi­ses­ti mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa. Jos olet van­ha ja / tai työs­ken­te­let hal­lin­nos­sa, on sinul­la vaki­tui­nen virka.

    Viat­to­mal­ta kuu­los­ta­va “mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den päät­tä­mi­nen” tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että nuo­ret opet­ta­jat ja tut­ki­jat sanee­ra­taan ulos. Jäl­jel­le jää jouk­ko hal­lin­non suo­ja­työ­paik­ko­ja ja lai­tos­ten “vih­reil­le oksil­le” yltä­nei­tä van­hem­pia tut­ki­joi­ta, ama­nuens­se­ja ja iäk­käi­tä pro­fes­so­rei­ta. Ensim­mäi­set työl­lis­ty­vät itse­ään ruok­ki­vaan byro­kra­tia­ko­nee­seen; jäl­kim­mäi­set kes­kit­ty­vät har­ras­tuk­siin­sa ja odot­ta­maan eläkkeellepääsyä. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na HY:n ja mui­den yli­opis­to­jen toi­min­ta­ky­ky tulee las­ke­maan mer­kit­tä­väs­ti enem­män, kuin mitä hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­sis­tä voi suo­ra­vii­vai­ses­ti päätellä.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Josa sii­hen tuli­si vähen­nys nii­den osal­ta, jot­ka omis­ta­vat velat­to­man omis­tusa­sun­non (asun­to­tu­lo) Jos perus­tu­lo oli­si niin kor­kea, että sii­tä voi­si mak­saa vuo­kran, se oli­si aivan lii­an kor­kea niil­le, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omistusasunnossa.

    Mikä oli­si sopi­va perus­tu­lon taso? Se ei kai ole eri kokoi­nen niil­le, jot­ka omi­sa­vat asun­non, ja niil­le, jot­ka eivät omis­ta asuntoa.

  83. En ymmär­rä argu­ment­tia asu­mis­tuen ja asu­mis­tu­lon ja perus­tu­lon suh­teis­ta. Asu­mis­tu­ki nos­taa vuo­kria lähes­tul­koon koko sum­mal­laan; jos asu­mis­tu­kea ei oli­si, vuo­kra­sum­ma oli­si suun­nil­leen asu­mis­tuen ver­ran pie­nem­pi. Eli, kos­ka asu­mis­tu­keen lai­te­taan mil­jar­di, vuo­kria mak­se­taan suun­nil­leen mil­jar­din ver­ran enem­män kuin mak­set­tai­siin ilman asumistukea. 

    Tosia­sias­sa sum­ma lie­nee sel­väs­ti­kin suu­rem­pi. Tämä arvio on äärim­mäi­sen konservatiivinen.

    1. Tie­de­mies. Sinul­la on vää­rä tie­to asu­mis­tues­ta. Se on euro­mää­räi­ses­ti sama kai­kil­le, jot­ka asu­vat vuo­krall­la (aina­kin Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­rees­ta en tie­dä) sik­si se nos­taa vuo­kria yhtä pal­jon kuin pal­kan­ko­ro­tuk­set. Jos asu­mis­tu­ki oli­si sitä suu­rem­pi, mitä kor­keam­paa vuo­kraa mak­saa,. sil­loin se voi­si nos­taa vuo­kria. Toi­meen­tu­lo­tu­ki toi­mii näin, mut­ta ei asumistuki.

  84. KrtekYli­opis­to voi­si kui­ten­kin suh­tau­tua näi­hin myös siten, että nyt on hyvää ulkois­ta pai­net­ta lei­ka­ta kalk­keu­tu­mia ja perä­pu­ka­mia pois: ulkois­taa talous­hal­lin­to ja it, pois­taa kor­rup­toi­tu­neim­mat ukot kiin­teis­tö­puo­lel­ta, luo­pua tar­peet­to­mis­ta tilois­ta, vähen­tää pääl­lek­käi­syyk­siä tie­to­jär­jes­tel­mis­sä ja pääs­tä eroon suo­ri­tusar­vioin­neis­sa huo­noim­min toi­mi­vis­ta proffista.

    Kuten edel­lä kom­men­teis­sa on esi­tet­ty, toden­nä­köi­ses­ti käy päin vas­toin, ja on monin osin jo käy­nyt­kin. Ts. ulos len­tä­vät nuo­ret tut­ki­jat, joil­la on aikaa ja intoa teh­dä tut­ki­mus­ta, ja jäl­jel­le jää­vät hal­lin­to­ru­tii­neil­la ras­kau­te­tut pro­fes­so­rit ja hal­lin­to itse. Hal­lin­to palk­kaa suun­nit­te­li­joi­ta ja koor­di­naat­to­rei­ta lisää, ja kai­ken­lais­ta rapor­toin­tia ja plan­ke­tin­täyt­töä lisä­tään enti­ses­tään, kos­ka se on yhtä kuin tehokkuus.

    Talous­hal­lin­non ja it:n ulkois­ta­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta en ole lain­kaan vakuut­tu­nut. Ulko-it alkaa nykyi­sin ehkä joten kuten sujua. Talous­hal­lin­to­han on jo monien rutii­nien osal­ta ulkois­tet­tu, ja sen lop­pu­tu­le­ma oli ensi alkuun se, että satun­nai­nen lai­tok­sen X sih­tee­ri ei saa mak­set­tua satun­nais­ta las­kua kuin nel­jän kuu­kau­den tais­te­lun las­ku­tus­pal­ve­lun kans­sa jäl­keen ja esim. lisä­palk­kion mak­sa­mi­nen toh­to­rio­pis­ke­li­jal­le jos­tain teh­dys­tä tek­ni­ses­tä hom­mas­ta vaa­tii liki yli-inhi­mil­lis­tä byro­kraat­tis­ta nerout­ta. Mat­ka­las­ku­jen säh­köis­tä­mi­nen oli aika­naan sem­moi­nen viri­tel­mä, että las­kun laa­ti­mi­seen meni toden­nä­köi­ses­ti kau­em­man kuin mat­kaan (mikä tie­tys­ti pani tut­ki­jat miet­ti­mään kah­des­ti, kan­nat­taa­ko lähe­tä mihin­kään ja var­maan sitä kaut­ta sääs­ti rahaa).

  85. Yli­opis­to­jen rahoi­tuk­sen leik­kaa­mi­nen voi hyvin­kin olla hyvä veto hal­li­tuk­sel­ta, mikä­li pro­ses­si vie­dään lop­puun asti jär­ke­väs­ti. Yli­opis­to­jen tut­ki­muk­sen ja ope­tuk­sen pai­no­tuk­set ovat tus­kin lähel­lä opti­mia kat­sot­taes­sa tut­ki­muk­sen laa­tua ja tulok­sia tai kou­lu­tus­tar­vet­ta kai­kil­la alueil­la. Lisäk­si kos­ka yli­opis­to on jäh­meä orga­ni­saa­tio, jos­sa muu­tos­vas­ta­rin­ta on suur­ta, ei sen uudis­tu­mi­nen ilman kep­piä onnis­tu helposti.

    Lii­ke-elä­mäs­tä tut­tu ja toi­mi­va lää­ke on tämä: Lei­ka­taan rahoi­tus­ta, mut­ta anne­taan yli­opis­ton päät­tää itse mikä on tär­ke­ää ja mikä vähem­män tär­ke­ää. Kun orga­ni­saa­tio on sopeu­tet­tu uuteen rahoi­tuk­seen, nos­te­taan rahoi­tus­ta tai koh­den­ne­taan sitä avai­na­lueil­le. Täl­lä taval­la lei­ka­taan pöhöt­ty­neet ja tehot­to­mat osat pois ja anne­taan piris­tys­ryis­ke tär­keil­le alueille.

  86. TimoT:
    Minä­kin olen Hel­sin­gin yli­opis­ton kas­vat­ti ja opis­ke­lin kau­ka­na kotoa. Se oli hyvä yhdis­tel­mä. Suo­sit­te­li­sin sitä samaa tyt­tä­rel­le­si­kin. Tuo ikä on juu­ri sopi­va irtiot­toon pesäs­tä. Eli kos­ka HY on lii­an koti­nur­kil­la tyt­tä­rel­len­ne, niin suoist­te­li­sin sopi­vaa maa­kun­tay­li­opis­toa hänel­le perus­tut­kin­non suo­ri­tus­pai­kak­si. Jat­kot sit­ten vaik­ka ulko­mail­la, jos tut­ki­ja­nu­ra kiinnostaa.

    Täs­tä olen täy­sin samaa miel­tä. On surul­lis­ta, että helsinkiläiset/pääkaupunkiseutulaiset jämäh­tä­vät Hel­sin­kiin. Mis­sä muu­al­la ollaan niin nurk­ka­kun­tai­sia kuin Helsingissä? 

    Sii­tä olen taas samaa miel­tä Osmon kans­sa, että tie­tees­tä leik­kaa­mi­nen on idioottimaista.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin perus­tuu väi­te, että asu­mis­tu­ki menee vuo­kriin sataprosenttisesti

    Olen kuul­lut väi­tet­tä­vän, että Hel­sin­gis­sä on vuo­kra­mark­ki­nat, joil­la on tiet­ty “perus­mi­ni­mi­hin­ta”, joka mää­räy­tyy pal­jol­ti täl­lais­ten avus­tus­ten mukaan. Tapauk­set jois­sa kau­pun­ki käy­tän­nös­sä takaa vuo­kran mak­sa­mi­sen ovat hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to vuo­kra­nan­ta­jal­le, kos­ka mak­sa­mi­nen on var­maa. Tämä tar­koit­taa, että vuo­kra­ta ei kan­na­ta mak­si­maa­lis­ta tukien hyö­dyn­tä­mis­tä hal­vem­mal­la. Tämä tar­koit­tai­si, että nuo tuet hyö­dyn­ne­tään aika tark­kaan aina­kin täs­sä hin­ta­ka­te­go­rias­sa. Kal­liim­pien asun­to­jen­kin hin­toi­hin täl­lä “poh­ja­hin­nan tuel­la” on var­mas­ti vai­ku­tuk­sen­sa, mut­ta on vai­kea sanoa, miten vah­va vai­ku­tus on. Tämä siis perus­tuu toi­sen käden huhui­hin, mut­ta ylei­ses­ti­kin on minus­ta sel­vää, että jos johon­kin tar­koi­tuk­seen anne­taan ilmais­ta rahaa, se nos­taa alan hin­to­ja luon­non­lain­omai­ses­ti, suh­tees­sa annet­tuun tukeen, hyö­dyn­täen sen mikä tuos­ta tues­ta on hyö­dyn­net­tä­vis­sä. Sama jut­tu kuin jos vuo­kra­mark­ki­noil­la oli­si pykä­län ver­ran rik­kaam­pia osta­jia (tuki = lisää euro­ja käy­tet­tä­vis­sä vuo­kraan). Tie­tä­net itse tilan­teen parem­min, joten ehkä vah­vis­tat yllä­ole­van tari­nan todek­si (tai epätodeksi).

    1. Juho Laa­tu tuol­lai­nen on. Se on nimel­tään toi­meen­tu­lo­tu­ki, ja sen vuo­kria korot­ta­va vai­ku­tus on aivan ilmei­nen ja hel­pos­ti osoi­tet­ta­vis­sa. Me olem­me tääl­lä puhu­neet asu­mis­tuen vuo­kraa korot­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Sitä ei aina­kaan Hel­sin­gis­säå ole koska
      a) toi­meen­tu­lo­tuen jäl­keen vuo­kra­mark­ki­noi­ta ei voi enää enem­pää häiritä
      b) asu­mis­tu­ki ei käy­tä­nös­sä rii­pu lain­kaan vuo­kran suu­ruu­des­ta, kos­ka suu­rin hvyäök­syt­tä­vä vuo­kra on niin mata­la, ettei sel­lai­sia asu­to­ja ole.

  88. Minul­le sat­tui täl­läi­nen tapaus, että kek­sin jotain!

    En ole edes kan­di­daat­ti, ja minut on jo rek­ryt­ty ulko­mail­le. Sik­si­pä val­mis­tun nyt 2 vuo­des­sa kii­reel­lä mais­te­rik­si ja pak­kaan kimp­su­ni ja kampsuni.

    Kuvio on sii­tä mie­len­kiin­toi­nen, että saan rahaa, että hoi­dan opin­to­ni lop­puun mah­dol­li­sim­man nopeasti.

  89. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Aikoi­naan minä­kin olin työs­sä erääs­sä itse­ään inno­va­tii­vi­sek­si väit­tä­väs­sä fir­mas­sa (V…A with upper dots) mut­ta tosi oli niin, että ne jot­ka todel­la uusia ideoi­ta heit­ti­vät kehiin, oli­vat usein ammat­ti­kou­lu­poh­jal­ta ponnistavia. 

    Ja leh­mät lentää.

  90. Niin kyl­lä­hän asu­mis­tu­ki nos­taa vuo­kria, mut­ta ei ehkä ihan täy­si­mää­räi­ses­ti. Jos asu­mis­tu­ki pois­tet­tai­siin, niin kyl­lä osa sen saa­jis­ta oli­si val­mis kulut­ta­maan entis­tä suu­rem­man osan vapaa­na ole­vis­ta tulois­taan vuo­kriin -> vuo­kra­nan­ta­jien ei tar­vit­si­si las­kea hin­to­ja ihan täysimääräisesti.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Josa sii­hen tuli­si vähen­nys nii­den osal­ta, jot­ka omis­ta­vat velat­to­man omis­tusa­sun­non (asun­to­tu­lo) Jos perus­tu­lo oli­si niin kor­kea, että sii­tä voi­si mak­saa vuo­kran, se oli­si aivan lii­an kor­kea niil­le, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omistusasunnossa.

    Onko suur­ta eroa sil­lä, että omis­taa asun­non jos­sa asuu itse ja sil­lä, että asuu vuo­kral­la ja omis­taa asun­non arvos­ta kul­ta­hark­ko­ja? Jos oli­si asun­to­tu­lo, pitäi­si­kö sil­ti mak­saa vero myyntivoitosta?

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­la on vää­rä tie­to asu­mis­tues­ta. Se on euro­mää­räi­ses­ti sama kai­kil­le, jot­ka asu­vat vuo­krall­la (aina­kin Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­rees­ta en tie­dä) sik­si se nos­taa vuo­kria yhtä pal­jon kuin palkankorotukset. 

    Toi­sin päin, jos ei oli­si tuo­ta pal­kan­ko­ro­tus­ta (asu­mis­tu­kea), vuo­krat oli­si­vat sen ver­ran alem­mat? Eli kysees­sä on tulon­siir­to vuokranantajille?

    1. Vil­le. Yri­tät siis sanoa, ert­tä pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat tulon­siir­to vuo­kra­nan­ta­jil­le. Ker­ro tämä SAK:lle.

  93. Mik­ko H: Talous­hal­lin­non ja it:n ulkois­ta­mi­sen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta en ole lain­kaan vakuuttunut. 

    HY:ssä opis­ke­li­jan näkö­kul­mas­ta par­hai­ten on toi­mi­nut tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen lai­tok­sen sys­tee­mit, aina­kin sii­nä mää­rin kuin sitä tie­to­jen­kä­sit­te­lyä tai jotain muu­ta las­ken­nal­lis­ta pitäi­si tehdä.

  94. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Lop­pu­tu­lok­se­na HY:n ja mui­den yli­opis­to­jen toi­min­ta­ky­ky tulee las­ke­maan mer­kit­tä­väs­ti enem­män, kuin mitä hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­sis­tä voi suo­ra­vii­vai­ses­ti päätellä.

    Pal­jon mah­dol­lis­ta. Pitäi­si var­maan teh­dä niin kuin teh­tiin kehi­tys­a­pu­ra­hoi­tuk­sel­le 1990-luvul­la, jol­loin vali­tet­tiin, että jul­mat leik­kauk­set ovat niin suu­ria, että kehi­ty­sa­vun ja toi­min­nan lopet­ta­mi­nen ei enää rii­tä, vaan jopa hal­lin­nos­ta jou­du­taan leikkaamaan.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vil­le. Yri­tät siis sanoa, ert­tä pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat tulon­siir­to vuo­kra­nan­ta­jil­le. Ker­ro tämä SAK:lle.

    Eikö asu­mi­nen ole kal­liim­paa siel­lä, mis­sä pal­kat ovat kor­keam­mat? Asu­mis­tu­ki on pal­kan koro­tus, jota ei voi käyt­tää muu­hun kuin asumiseen.

    1. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kui­ten­kin kaik­ki asu­vat ja jos asu­mis­tu­ki on vuo­kral­la-asu­vil­le saman suu­rui­nen riip­pu­mat­ta vuo­kras­ta, sil­loin se vas­taa pal­kan korotusta.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laa­tu tuol­lai­nen on. Se on nimel­tään toi­meen­tu­lo­tu­ki, ja sen vuo­kria korot­ta­va vai­ku­tus on aivan ilmei­nen ja hel­pos­ti osoi­tet­ta­vis­sa. Me olem­me tääl­lä puhu­neet asu­mis­tuen vuo­kraa korot­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Sitä ei aina­kaan Hel­sin­gis­säå ole koska
    a) toi­meen­tu­lo­tuen jäl­keen vuo­kra­mark­ki­noi­ta ei voi enää enem­pää häiritä
    b) asu­mis­tu­ki ei käy­tä­nös­sä rii­pu lain­kaan vuo­kran suu­ruu­des­ta, kos­ka suu­rin hvyäök­syt­tä­vä vuo­kra on niin mata­la, ettei sel­lai­sia asu­to­ja ole.

    Syy a) var­maan­kin pie­nen­tää asu­mis­tuen vai­ku­tus­ta, mut­ta ei kai pois­ta. Kaik­ki mark­ki­noil­le pum­pat­tu ilmai­nen raha hei­jas­tuu aika var­mas­ti myös hin­toi­hin. En osaa sanoa täs­sä ja nyt mitä kaut­ta. Asu­mis­tu­ki aina­kin laa­jen­ta­nee tuet­tu­jen asu­jien joukkoa.

    Myös koh­das­sa b) vetoan sii­hen, että mark­ki­noil­le pum­pat­tu raha ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta hintoihin.

    Aja­tel­laan tilan­net­ta, jos­sa asu­mis­tu­kea ei oli­si. Joku osa kau­pun­ki­lai­sis­ta tote­ai­si asun­non ole­van lii­an kal­lis, ja muut­tai­si alu­eel­le, jos­sa nykyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä asu­mis­tu­kea saa vähem­män. Kiin­nos­tus kal­leim­mil­la pai­koil­la asu­mi­seen siis vähe­ni­si, ja talou­den lakien mukaan hin­to­jen ja vuo­krien tuli­si myös laskea.

  97. Ilman asu­mis­tu­kea joko pal­kat nousi­si­vat tai vuo­krat hal­pe­ni­si­vat, näin kai mark­ki­na­ta­lous toimii?

  98. vipu­nen:
    Lii­ke-elä­mäs­tä tut­tu ja toi­mi­va lää­ke on tämä: Lei­ka­taan rahoi­tus­ta, mut­ta anne­taan yli­opis­ton päät­tää itse mikä on tär­ke­ää ja mikä vähem­män tär­ke­ää. Kun orga­ni­saa­tio on sopeu­tet­tu uuteen rahoi­tuk­seen, nos­te­taan rahoi­tus­ta tai koh­den­ne­taan sitä avai­na­lueil­le. Täl­lä taval­la lei­ka­taan pöhöt­ty­neet ja tehot­to­mat osat pois ja anne­taan piris­tys­ryis­ke tär­keil­le alueille.

    Tuos­sa vain on yksi ongel­ma. Yli­opis­to ei ole yri­tyk­sen kal­tai­nen kes­kus­joh­toi­nen orga­ni­saa­tio, joka edis­tää ylhääl­tä annet­tu­ja tavoit­tei­ta. Se on epä­mää­räi­nen härö­pal­lo tut­ki­mus­ryh­miä, oppiai­nei­ta ja yhteis­työ­ver­kos­to­ja, jot­ka tut­ki­vat ja opet­ta­vat mitä mie­lek­kääk­si koke­vat ja yrit­tä­vät koor­di­noi­da ope­tus­jär­jes­te­lyi­tä koko orga­ni­saa­tion laa­jui­ses­ti. Hyväs­sä tapauk­ses­sa kes­kus­joh­to on näi­den itse­näis­ten solu­jen pal­ve­li­ja ja koor­di­naat­to­ri, huo­nos­sa tapauk­ses­sa taas loi­nen, joka kuvit­te­lee ole­van­sa yli­opis­to, raken­taa hal­lin­nol­li­sia impe­riu­me­ja ja kulut­taa yli­opis­ton resursseja.

    Pöhöt­ty­nein ja yhden­te­ke­vin osa yli­opis­toa on yli­opis­to itses­sään (ja sen jäl­keen tie­de­kun­nat ja sit­ten lai­tok­set). Se on hal­lin­to­vi­ras­to, jol­la ei ole kom­pe­tens­sia arvioi­da, mikä osa ope­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta on tär­ke­ää ja mikä vähem­män tär­ke­ää. Jos kes­kus­joh­dol­le anne­taan val­ta päät­tää, mikä osa toi­min­nas­ta tulee lak­kaut­taa, on lop­pu­tu­lok­se­na lähin­nä yli­opis­ton työs­ken­te­lyil­ma­pii­rin ja sitä kaut­ta tule­vai­suu­den­nä­ky­mien ylei­nen heik­ke­ne­mi­nen. Ulkoa­päin sane­lu joh­taa parem­paan lop­pu­tu­lok­seen, kos­ka se ei jaa yli­opis­toa samal­la taval­la lei­rei­hin, jot­ka koke­vat ole­van­sa tois­ten­sa vihollisia.

  99. Teo­lo­gi­nen tie­de­kun­ta ollaan pian yhdis­tä­mäs­sä huma­nis­tei­hin, että sel­lai­nen kehi­tys on onnek­si pian jo tapah­tu­mas­sa. Kayt­täy­ty­mis­tie­tees­tä en tiedä. 

    Itse teo­lo­gi­na voin yhtyä tuo­hon, että Suo­mi ei kyl­lä tar­vit­se Hel­sin­gin yli­opis­ton Teo­lo­gi­sen tie­de­kun­nan kokois­ta lai­tos­ta. Se on muis­taak­se­ni Euroo­pan suu­rin Teo­lo­gi­nen tie­de­kun­ta. Uskon­non tun­te­mus­ta tar­vi­taan tosin ajas­sam­me edel­leen kipeäs­ti lisää, mut­ta en tie­dä, ehkä ylei­sen teo­lo­gian sivuai­nei­ta kaup­paa­mal­la sel­vit­täi­siin. Teo­lo­gien työl­li­syys­nä­ky­mät kaut­ta lin­jan ovat vai­keu­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti vii­me vuo­si­na ja sik­si ajat­te­len, että vähem­pi sel­väs­ti riit­täi­si. Teo­lo­gian ope­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen taso sii­tä tie­ten­kin vää­jää­mät­tä kärsii…

    TL:
    Olen samaa miel­tä, tie­tees­tä ei pitäi­si leikata.

    Mut­ta yli­opis­tos­sa tut­ki­ja­na­kin työs­ken­nel­lee­nä olen sitä miel­tä, että tie­de­kun­tia ja byro­kra­ti­aa on yksin­ker­tai­ses­ti liikaa.

    Tuk­hol­man yli­opis­tos­sa on 4 tie­de­kun­taa. Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa on 11 tie­de­kun­taa. Minun puo­les­ta­ni Teo­lo­gi­sen ja käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­sen voi­si yhdis­tää huma­nis­ti­seen tie­de­kun­taan. Samoin muu­ta­mat muut­kin tie­de­kun­nat voi­si yhdis­tää. Eikä tuon pitäi­si näkyä opis­ke­li­joi­den tai tut­ki­joi­den arjes­sa, pait­si positiivisena.

    Maa­il­ma muut­tuu, en tie­dä tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa enää 40 teo­lo­gian pro­fes­so­ria, vaik­ka tie­de­kun­ta arvos­tet­tu onkin. Ja tuo 40 mää­rä on peräi­sin twit­te­ris­tä, en tie­dä sit­ten mikä on totuus.

  100. Yhdyn sii­hen Osmo Soi­nin­vaa­ran näke­myk­seen, että Hel­sin­gin yli­opis­ton näi­vet­tä­mi­nen on hal­li­tuk­sen toi­mis­ta tuhoisin.

    Miten alas onkaan polii­tik­ko­jen ymmär­rys vajon­nut, kun ei näh­dä yli­opis­ton tär­keyt­tä koko Suo­men hyvin­voin­nil­le. Enkä puhu nyt pel­käs­tä talou­des­ta, vaan hyvin­voin­nis­ta pal­jon laajemmin. 

    Hyväk­syn leik­kaus­ten tar­peel­li­suu­den täs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa, mut­ta eivät­hän ne sai­si koh­dis­tua sivis­tyk­sem­me yti­meen. Mihin ovat kadon­neet sivistysporvarit?

  101. Aal­to-yli­opis­ton jat­ku­va seka­sot­ku ja ali­suo­rit­ta­mi­nen ovat kan­sal­li­nen häpeäpilkku.

    Kum­ma kyl­lä vie­lä ei ole vaih­det­tu reh­to­ria, pas­to­ria ja vara­reh­to­rei­ta — ja ulko­puo­lis­ta Mat­ti Ala­huh­dan joh­ta­maa hallitusta. 

    Seli­tyk­siä on, mut­ta hen­ki­lös­tön tyy­ty­mät­tö­myys, huo­not tie­teel­li­set tulok­set, entis­ten huip­pua­lo­jen hii­pu­mi­nen, ongel­mat teol­li­suusyh­teis­työs­sä lie­ne­vat syy kriiskokoukseen.
    AES ja star­tup-meno on vähän pai­kan­nut mai­net­ta, ehkä eni­ten Aal­los­ta huolimatta.

    Laa­duk­kail­la yli­opis­toil­la on paik­kan­sa jokai­ses­sa maas­sa. Ruot­sis­sa nii­tä on vii­si, Suo­mes­sa lähin­nä Hel­sin­gin yli­opi­so — ja kirit­tä­jä­nä lää­ke­tie­tees­sä menes­ty­nyt Kuo­pio-Joen­suu yhdis­ty­mi­ses­tä syner­gi­aa löy­tä­nyt Itä-Suo­men yli­opis­to, joka esiin­tyy “uute­na” yliopistona.

    Val­tion ja OKM:n käsioh­jaus on kovin lii­kut­ta­vaa, mut­ta ei niin kovin onnis­tu­neen olois­ta. Joko yli­opis­toil­la on itse­hal­lin­toa ja vas­tuu sii­tä, ettei­vät pilaa talou­taan gry­de­ri­hank­keil­laan — tai sit­ten pala­tan van­haan kes­kus­joh­toi­seen ohjauk­seen. Nyt on ja ei vähän lii­kaa kumpaakin.

    Mik­si hal­li­tuk­ses­sa ei avos­te­ta saa­tua aka­mee­mis­ta kou­lu­tus­ta? Sii­nä on myös muu­ta­man laa­tu­pa­la­ve­rin paik­ka. Sako Katai­nen kurs­sit läpi puhu­mal­la ja muut myös?

    Perin­tei­ses­ti lama-aika­na on vah­vis­tet­tu osaa­mis­poh­jaa ja kil­pai­lu­ky­vyn edel­ly­tyk­siä. Näin jo 1890-luvun lamal­la, jol­loin Aal­lon edel­tä­jän rahoi­tus­ta lisät­tiin. 1990-luvun lamas­sa Rai­mo Salas lek­kaus­lis­toi­neen lie­nee yksi suu­rim­mis­ta tut­ki­muk­sen edis­tä­jis­tä maassa.

    Hal­lin­to tapaa kas­vaa, kos­ka se kose­taan hal­lin­nos­sa tär­keäk­si. AMK jäjes­tel­mäs­tä lähi lapa­nen kädes­tä ja mopo keu­li, usean ope­tusm­nis­te­rin pitäes­sä sitä niin tär­keä­nä koh­tee­na. Joo, ihan sen lupauk­sen mukaan ei elet­ty ja opis­ke­li­joi­ta huku­tel­tiin aika kysee­na­lai­sil­la kou­lu­tus­oh­jel­mil­la. Ehkä siel­lä sii­tä 700 eri put­kes­ta on hie­man trim­maa­mis­ta, mais­te­rio­pin­nois­sa on tar­vet­ta eri­kois­tu­mi­seen kun jos­kus tar­vi­taan kym­me­nen tyyp­piä poh­ja­kou­lu­tet­tu­na ja jok­sus sata.

    Yli­opis­tot ovat olleet hitai­ta uudis­tu­maan, hyviä­kin esi­merk­ke­jä löy­tyy. Mut­ta se opiks­lei­jan nah­ka­kal­loon uuden osaa­mi­sen sami­sen piti­si olla aika­lail­la kes­kiös­sä suun­ni­tel­mis­sa. Jot­ta on mitä opet­taa, on syy­tä olla ihan laa­ukas­ta tut­ki­mus­ta ja yhteis­työ­tä eri taho­jen kanssa.

    Oppet­ta­jil­le anne­taan ihan asial­li­nen perus­kou­lu­tus, täy­den­nys­kou­lu­tus lai­min­löy­dään — kos­ka kesä eikä kiin­nos­ta — ja se on joh­ta­mas­sa lukioi­den ja perus­kou­lun rapau­tu­mi­seen. Kii­tos OAJ, kesäl­lä kuu­kausi voi­si olla täydennsykoulutusta.
    AMK:ssa on sama ongel­ma — rekyt­taes­sa päte­vä poruk­ka lei­pään­tyy ja vie­raan­tuu, kos­ka aika vähän on muu­ta kuin ope­tus­ta edes ympäristössä.

    Ai niin , ja jos jat­ko­kou­lu­tet­ta­va ereh­tyy opet­ta­maan lii­kaa, tut­ki­mus­työ taas vaa­ran­tuu. Joten siel­lä­kin tie­dey­li­opis­tois­sa on kehi­tett­vää. Pro­fes­su­rin saa, jos on jos­sain pää­syt ole­maan pää­to­mi­se­na tutkijatohtorina.

    Jos opis­ke­li­jat ovat yhtään lah­jak­kai­ta, ope­tus on aina van­haa ja ajat­saan jää­nyt­tä. Se uusi suku­po­li­vi sit­ten kor­jaa tämän ongelman.

    Vink­ki: pys­tyi­si­kö valtio/haliintotieteitä luke­neis­ta saa­maan polii­se­ja kor­vaa­via vir­ka­mie­hiä käsit­te­le­mään maa­han­muut­tao­asioi­den osaa­jia — siis yhtä nopeas­ti vai nopeam­min kuin pollisi-AMK:sta sisään­o­ton ja kun­to­tes­tien kautta?

  102. Pek­ka T.: Mihin ovat kadon­neet sivistysporvarit? 

    Samaan paik­kaan kuin lii­ke­toi­min­ta, jon­ka ainoa tavoi­te ei ole teh­dä voit­toa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  103. No siis, Osmon argu­ment­ti perus­tuu yhtääl­tä ole­tuk­seen että ihmi­set teke­vät jat­ku­vas­ti mar­gi­naa­li­pää­tök­siä, mikä on epä­to­si ole­tus, ja toi­saal­ta sivuut­taa sen, että asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tuen vuo­krao­suus toi­mi­vat samal­la logii­kal­la pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, eikä myös­kään tulo- ja hin­ta­vai­ku­tus­ten ei-neutraalisuuteen. 

    Yksit­täi­nen ihmi­nen joka asuu Espoos­sa ja mak­saa vuo­kraa 750 euroa asun­nos­taan, saa asu­mis­tu­ke­na 75 euroa. Se ei ole pal­jon, ja asu­mis­tu­ki alkaa leik­kaan­tua vas­ta noin 500 euron vuo­kran koh­dal­la kun vuo­kra puto­aa. Tähän perus­tuen siis argu­ment­ti on, että asu­mis­tu­ki ei täl­lai­sen hen­ki­lön koh­dal­la vai­ku­ta asu­mis­pää­tök­seen niil­tä osin kuin vuo­kra ylit­tää sen 500 euroa. 

    Mut­ta tämä on vää­rä kuvi­tel­ma. Ensin­nä­kin, yleen­sä ihmi­nen joka tekee vuo­kral­le aset­tu­mi­sen pää­tös­tään, kokee että asu­mis­tuen ansios­ta 750 euron vuo­kra on 675 euron vuo­kra ja 600 euron vuo­kra on 525 euron vuo­kra. Toki jos ihmi­nen oli­si täy­sin ratio­naa­li­nen, hän ver­tai­li­si näi­den kah­den ero­ja mar­gi­naa­lis­ten tulo­jen osal­ta, mut­ta kuka väit­tää että asu­mi­sen kysyn­tä­käy­rä on hin­nan suh­teen joten­kin line­aa­ri­nen? Ihmi­sen pää­tös asu­mi­ses­ta 525 ja 675 euron vuo­krien välil­lä voi hyvin­kin olla kovas­ti eri­lai­nen kuin 600 ja 750 euron vuo­krien välil­lä. Väi­tän ettei asu­mis­pää­tök­sen teki­jä ajat­te­le että “kos­ka vuo­kra on kui­ten­kin niin kor­kea että saan mak­si­maa­li­sen asu­mis­tuen, niin las­ken asu­mis­tuen tuloi­hi­ni ja ajat­te­len koko vuo­kraa vuo­kra­na”, vaan “vuo­kra on tämän suu­rui­nen ja mak­si­mia­su­mis­tu­ki on niin ja niin suu­ri, joten oikeas­taan vuo­kra on pienempi”. 

    Jos kuvit­te­let­te että näil­lä pää­tök­sil­lä ei ole eroa, olet­te oikeas­sa sii­nä, että ratio­naa­lis­ten ihmis­ten pää­tök­sen­teos­sa niil­lä ei ole eroa, mut­ta on täy­sin kiis­ta­ton empii­ri­nen todis­tusai­neis­to sii­tä, että ihmi­set teke­vät eri pää­tök­set näis­sä tilanteissa. 

    Kysy­mys kuu­luu­kin täs­sä koh­taa, pitäi­si­kö sys­tee­min olla luon­teel­taan sel­lai­nen että se ottaa huo­mioon sen miten ihmi­set oikeas­ti teke­vät pää­tök­sen­sä vai sen miten teo­rian mukaan pitäi­si teh­dä? Onko nyt ihan var­mas­ti Kah­ne­man luet­tu ja ymmärretty?

    Asu­mis­tu­ki on rahaa joka on kor­va­mer­kit­ty vuo­kran­mak­suun. Kyl­lä sil­lä var­mas­ti­kin on tulo­vai­ku­tus­kin, sitä en kiis­tä, mut­ta toi­saal­ta kaik­ki eivät saa asu­mis­tu­kea. 17 pro­sent­tia Hel­sin­ki­läi­sis­tä saa asu­mis­tu­kea. OK. Ole­te­taan että tulo­vai­ku­tus on suu­ri, luok­kaa puo­let mar­gi­naa­li­vai­ku­tuk­ses­ta, siis, että näi­den 17 pro­sen­tin pää­tök­ses­sä kysyn­tä­vai­ku­tus on se toi­nen puo­li­kas. Asu­mis­tu­keen lai­te­taan Hel­sin­gis­sä käsit­tääk­se­ni (Osmo var­maan kor­jaa, las­kin tämän nopeas­ti ja saa­toin teh­dä vir­heen) noin 500 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. OK, täs­tä 250 mil­joo­naa menee vuo­kriin kysyn­tä­vai­ku­tuk­se­na. Tämä kysyn­tä­vai­ku­tus nos­taa hin­taa kai­kil­le. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä vuo­kral­la asuu noin puo­let, joten 33 pro­sent­tia vuo­kra­lai­sis­ta ei saa asu­mis­tu­kea. Jos ote­taan ensim­mäi­se­nä line­aa­ri­nen approk­si­maa­tio, niin nämä ihmi­set mak­sa­vat noin 500 mil­joo­naa enem­män vuo­kraa kuin mak­sai­si­vat ilman asu­mis­tu­kea. On toden­nä­köis­tä että vai­ku­tus ei ole näin suu­ri, mut­ta jos se on noin puo­let täs­tä, niin se on 250 miljoonaa.

    Ei se vuo­kra­nan­ta­jil­le tapah­tu­va tulon­siir­to tapah­du koko­naan niin että asu­mis­tu­ki mak­se­taan sinän­sä vuo­kra­nan­ta­jien tilil­le, vaan iso osa sii­tä tulee mui­den vuo­kra­lais­ten kohon­neis­ta vuo­kris­ta. Edel­leen, empii­ri­ses­ti vää­räk­si moneen ker­taan osoi­tet­tu ole­tus kysyn­tä­vai­ku­tuk­ses­ta ei ole argu­ment­ti. Kah­ne­man taas. 

    Kan­na­tan toki että asi­aa tut­ki­taan, mut­ta oli­sin äärim­mäi­sen yllät­ty­nyt jos kon­ser­va­tii­vi­nen arvioi­ni vuo­kra­sum­man nousus­ta 1:1 asu­mis­tuen (ja myös tie­tys­ti toi­meen­tu­lo­tuen) sum­mal­la osoit­tau­tui­si oikeak­si. Jos pitäi­si lyö­dä pie­ni veto, väit­täi­sin että vai­ku­tus on suu­rem­pi kuin 1:1.

  104. Lisäys vie­lä edel­li­seen; luvut ovat hiu­kan eri vuo­sil­ta ja pyö­ris­tet­ty­jä, eivät­kä tar­koi­tet­tu todis­ta­maan mitään vaan havainnolistamaan.

    Suo­mes­sa on 800 000 vuo­kra-asun­toa ja asu­mis­tu­kea mak­se­taan 1.4 mil­jar­dia. En ota kan­taa sii­hen mikä on kenen­kä­kin osuus täs­tä, mut­ta yksin­ker­tai­nen kes­kiar­vois­ta­mi­nen antaa että vuo­des­sa asu­mis­tu­kea mak­se­taan noin 175 euroa per asun­to, eli kes­ki­mää­räi­nen vuo­kral­la asu­va saa noin 146 euroa kuus­sa vuokranmaksuun. 

    Jos ole­te­taan nyt, että puo­let kes­ki­mää­rin täs­tä on tulo­vai­ku­tus­ta, niin kes­ki­mää­räi­seen asun­toon on kysyn­tä­pai­net­ta noin 70 eurol­la kuus­sa asu­mis­tues­ta. Mut­ta, tämä pai­ne ei jakau­du tasai­ses­ti, vaan yksit­täi­nen vuo­kral­la asu­ja on val­mis mak­sa­maan sel­väs­ti enem­män kuin tuon. Kos­ka asu­mis­tuen saa­jia on noin kol­man­nes vuo­kra-asu­jis­ta, niin tämä pitäi­si ker­toa kol­mel­la, saa­daan 210 euroa kuus­sa. Tämän ver­ran siis kon­ser­va­tii­vi­ses­ti arvioi­den asu­mis­tu­ki nos­taa kes­ki­mää­rin asun­to­jen kuu­kausi­vuo­kraa, jos ana­lyy­sii­ni — joka on tavat­to­man yksin­ker­tais­tet­tu eikä lain­kaan var­mas­ti­kaan oikea — on luot­ta­mi­nen. Nyt, tämä on minus­ta luon­te­vin hypo­tee­si kun otam­me huo­mioon ihmis­ten todel­li­sen käyt­täy­ty­mi­sen eri tavoin kehys­te­tyis­sä tilanteissa.

    Jos se on oikea, niin tämän perus­teel­la arvioi­den asu­mis­tuen 1.4 mil­jar­dia euroa muo­dos­taa noin kah­den mil­jar­din nousun vuo­kra­sum­maan. Täs­sä on 30% peli­va­ra *alas­päin* että pää­sem­me kon­ser­va­tii­vi­se­na pitä­mää­ni arvioon. Ja sii­tä on vie­lä sato­jen mil­joo­nien mat­ka alas­päin sel­lai­seen tasoon jota mie­les­tä­ni voi­daan pitää hyväksyttävänä. 

    Haluai­sin kovas­ti nyt, että tämän joku kumoai­si jol­la­kin sel­lai­sel­la argu­men­til­la joka perus­tuu tut­ki­muk­seen ihmis­ten oikeas­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä, eikä ole­tuk­seen 100% ratio­naa­li­sen ihmi­sen puh­taas­ta tulovaikutuksesta.

  105. Pro­met­heus:
    Oden logiik­ka menee jok­seen­kin näin: jos alue­po­li­tiik­ka ei tue eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiä -> alue­po­li­tiik­ka paha, ja vice ver­sa. Käy­tän­nös­sä Oden hen­gen­hei­mo­lais­ten pii­ris­sä jo itse ter­mi ‘alue­po­li­tiik­ka’ on läh­tö­koh­tai­ses­ti hei­dän näkö­kul­mas­taan nega­tii­vi­nen, vaik­ka todel­li­suu­des­sa se on neut­raa­li. Hel­sin­gin tuke­mi­nen­kin on aluepolitiikkaa.

    Tätä­kään Oden kir­joi­tus­ta ei oli­si syn­ty­nyt, jos kysei­nen “huip­pu­yli­opis­to” sijait­si­si jos­sain muu­al­la päin Suomea.

    Tot­ta tuo yllä­ole­va läh­tö­koh­ta. Lisäk­si väi­te, että 1200 hv lei­kat­tai­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä pois heti ei pidä paik­kaan­sa. Myös haluai­sin näh­dä ver­tai­lun, jos­sa ver­tai­lun tulos suh­teu­tet­tai­siin yli­opis­ton kokoon tai sil­le annet­tuun raha­mää­rään. Täl­lais­ta ei kyl­lä olla val­mii­na saatavissa.

  106. ”Suo­ma­lai­sis­ta yli­opis­tois­ta Hel­sin­gin yli­opis­to on aivan yli­voi­mai­nen. Jopa Aal­to-yli­opis­to, johon on panos­tet­tu todel­la pal­jon, on kau­ka­na taka­na eikä sil­lä ole edes min­kään­lais­ta nousua havait­ta­vis­sa.” kir­joit­taa Osmo. 

    Mil­lä­kö­hän aika­vä­lil­lä Osmo ajat­te­lee yli­opis­ton uudis­tu­van? Aal­toon on pal­kat­tu 200 uut­ta pro­fes­so­ria vii­des­sä vuo­des­sa. Tie­tees­sä ei ole ihmeel­li­siä tuot­ta­vuus­loik­kia, vaan hidas­ta kehitystä.

    Jokai­nen valit­see nyky­maa­il­mas­sa oman ran­kin­gin­sä: QS ran­kin­gin mukaan Hel­sin­gin yli­opis­to sijal­la 96 ja Aal­to sijal­la 139. Kol­mes­sa vuo­des­sa Aal­to on pet­ran­nut mer­kit­tä­väs­ti: 2012 Aal­to oli sijal­la 222 (ja HY sijal­la 78). Ja maa­il­mas­sa on siis 20 000 yliopistoa.

    QS uni­ver­si­ty ran­king (http://www.topuniversities.com/qs-world-university-rankings) on sii­tä eri­lai­nen että se läh­tee tie­tee­na­la­koh­tai­ses­ti, jol­loin Aal­lon kal­tai­set yli­opis­tot jois­sa ei ole lää­ke­tie­teel­lis­tä tie­de­kun­taa eikä isoa bio-osas­toa, saa­vat rei­lum­man ver­tai­lun. Ala­koh­tai­ses­ti Aal­to on par­haim­mil­laan kate­go­rias­sa Arts & design, maa­il­mas­sa sijal­la 14. Soi­nin­vaa­ran kri­tee­reil­lä, eli anglo-sak­si­set yli­opis­tot pois­jät­täen, Aal­to on maa­il­man kak­ko­nen, edel­lään vain Poli­tec­nico di Mila­no. Mate­ri­aa­li­tie­tees­sä Aal­to on sijoil­la 50–100, tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­tees­sä sijoil­la 100–150, ja las­ken­ta­toi­mes­sa ja rahoi­tuk­ses­sa sijoil­la 50–100, ja edel­lä on vain 15 ei-anglo­sak­sis­ta yliopistoa.

    Aal­toon on panos­tet­tu pal­jon, kun ver­tai­lu­koh­ta­na ovat muut suo­ma­lai­set yli­opis­tot. Mut­ta oikea ver­tai­lu­koh­ta on tie­tys­ti kan­sain­vä­li­set ver­rok­kiy­li­opis­tot, ne hui­put joi­ta Aal­lon pitäi­si saa­vut­taa. Olem­me vie­lä kau­ka­na vaik­ka­pa sveit­si­läis­ten sat­sauk­sis­ta, ja myös tulok­sis­ta. Nämä kun liit­ty­vät toi­siin­sa, vaik­ka joku tie­tys­ti väit­tää että suo­ma­lai­set ovat niin fik­su­ja että kyl­lä puo­lik­kail­la resurs­seil­la pys­ty­tään samaan kuin muut täysillä.

  107. Juha M.:
    Sil­miin­pis­tä­vää on hal­li­tus­ten leik­kaus­ten äkil­li­syys, mikä iskee myös kehi­ty­syh­teis­työ­tä teke­viin järjestöihin.
    Kor­kea­ta­soi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­ses­sa ei ole mitään logiik­kaa (niin­kuin ei tosin kehi­ty­sa­vun leikkaamisessakaan)

    Kehi­tys­a­pu­leik­kauk­siin liit­tyen kan­nat­taa lukea eilen Nobel pal­ki­tun talous­tie­tei­li­jä Angus Dea­to­nin kir­ja The Great Esca­pe — health, wealth and the ori­gins of inequa­li­ty. Kir­jan kehi­ty­apua kos­ke­va luku (Help) on hyvin kriit­ti­nen. Vähi­ten apua saa­neet maat ovat kehit­ty­neet parem­min kuin pal­jon apua saa­neet, jos­sa­kin tapauk­ses­sa avus­ta on ollut jopa hait­taa. Vaa­ti­mus 0,7% kehi­tys­a­pu­pro­sen­tis­ta ei perus­tu mihin­kään, paras­ta oli­si että “paha pää­oma” ja yri­tyk­set meni­si­vät köy­hiin mai­hin. Kii­nas­sa on yli 300 mil­joo­naa ihmis­tä nous­sut lyhyes­sä ajas­sa köyhyydestä.

    On myös syn­ty­nyt erään­lai­nen “kehi­tys­a­pu­teol­li­suus” rik­kai­siin mai­hin. Meil­lä sitä edus­taa vaik­ka­pa Kepa. Kan­sa­lais­jär­jes­töt myös usein kau­nis­te­le­vat pro­jek­tien­sa tulok­sia rapor­toin­neis­sa. Pitäi­si käy­dä koh­teis­sa vaik­ka­pa 5 vuot­ta pro­jek­tin jäl­keen. Pro­jek­te­ja on lii­kaa ja koor­di­noin­ti huonoa.

  108. Alvar: Mil­lä­kö­hän aika­vä­lil­lä Osmo ajat­te­lee yli­opis­ton uudis­tu­van? Aal­toon on pal­kat­tu 200 uut­ta pro­fes­so­ria vii­des­sä vuo­des­sa. Tie­tees­sä ei ole ihmeel­li­siä tuot­ta­vuus­loik­kia, vaan hidas­ta kehitystä.

    Var­sin­kin tek­nii­kan alal­la teh­dään pal­jon tut­ki­mus- ja kehi­tys­työ­tä yri­tys­ten omis­sa tut­ki­musor­ga­ni­saa­tiois­sa. Yli­opis­tot ovat näh­neet yri­ty­syh­teis­työs­sä mah­dol­li­suu­den pääs­tä osal­li­sik­si yri­tys­ten isom­mis­ta resurs­seis­ta, mut­ta hel­pos­ti käy niin, että niis­tä tulee vain ali­hank­ki­joi­ta ja jäte­tään teke­mät­tä sel­lais­ta perus­tut­ki­mus­ta, joka ei kiin­nos­ta yri­tyk­siä. Voi­si myös vähän kysee­na­lais­taa innos­tus­ta kau­pal­lis­taa tut­ki­mus­ta ja syn­nyt­tää yri­tys­toi­min­taa yli­opis­to­jen huo­mas­sa. Yli­opis­ton perus­teh­tä­vä on jos­sain muu­al­la kuin lii­ke­toi­min­nas­sa. Aal­to-yli­opis­to on perus­tet­tu vää­ril­le tavoitteille.

  109. Tie­de­mies: Ensin­nä­kin, yleen­sä ihmi­nen joka tekee vuo­kral­le aset­tu­mi­sen pää­tös­tään, kokee että asu­mis­tuen ansios­ta 750 euron vuo­kra on 675 euron vuo­kra ja 600 euron vuo­kra on 525 euron vuo­kra. Toki jos ihmi­nen oli­si täy­sin ratio­naa­li­nen, hän ver­tai­li­si näi­den kah­den ero­ja mar­gi­naa­lis­ten tulo­jen osal­ta, mut­ta kuka väit­tää että asu­mi­sen kysyn­tä­käy­rä on hin­nan suh­teen joten­kin line­aa­ri­nen? Ihmi­sen pää­tös asu­mi­ses­ta 525 ja 675 euron vuo­krien välil­lä voi hyvin­kin olla kovas­ti eri­lai­nen kuin 600 ja 750 euron vuo­krien välil­lä. Väi­tän ettei asu­mis­pää­tök­sen teki­jä ajat­te­le että “kos­ka vuo­kra on kui­ten­kin niin kor­kea että saan mak­si­maa­li­sen asu­mis­tuen, niin las­ken asu­mis­tuen tuloi­hi­ni ja ajat­te­len koko vuo­kraa vuo­kra­na”, vaan “vuo­kra on tämän suu­rui­nen ja mak­si­mia­su­mis­tu­ki on niin ja niin suu­ri, joten oikeas­taan vuo­kra on pienempi”. 

    Tämä edus­taa aivan kum­mal­lis­ta aja­tus­maa­il­maa. Kyl­lä jokai­nen, joka mak­saa vuo­kran huo­maa sen läh­te­neen tilil­tä vuo­kra­las­kun suu­rui­se­na. Ei kukaan oikeas­ti jär­ke­vä ihmi­nen las­ke mitään “oikeas­taan mä mak­san…”, vaan kyl­lä reaa­li­maa­il­mas­sa vuo­kra on vuo­kra ja asu­mis­tu­ki on eri sum­ma, joka tulee tilil­le eikä sen käyt­töä ole kor­va­mer­kit­ty. Sil­lä voi ostaan vaik­ka hat­ta­raa. Kun vuo­kraa mak­saa, niin sii­nä ei ole mitään erit­te­lyä “omiin rahoi­hin” ja “asu­mis­tuen osuuteen”. 

    Yleen­sä­kin kan­nat­tai­si vähän miet­tiä, pitää­kö kaik­ki aina pilk­koa osik­si. Käy koh­ta kuin pukua teh­des­sä. Ei tul­lut edes tak­kia vaan tuluskukkaro.

  110. Voi­sit­ko Osmo kom­men­toi­da kir­joi­tus­ta­ni fak­to­jen paik­kaan­sa pitä­vyy­des­tä? Miten sinun toi­min­taa­si pitäi­si voi­da luot­taa jat­kos­sa, kun annat noin vää­riä tie­to­ja ja perus­tat kir­joi­tuk­se­si niille. 

    Sanot seu­raa­vaa: “Täs­sä vai­hees­sa on tar­koi­tus vähen­tää 1200 hen­keä ja tämä joh­tuu vas­ta ensim­mäi­sen vuo­den säästöistä.”
    Tuo­han ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Vähen­nys­tar­ve on kor­kein­taan 1200 hen­keä vuo­teen 2020 men­nes­sä. Hup­sis­ta, sin­ne meni kir­joi­tuk­sel­ta­si pohja.”

    1. Johan on oikeas­sa. Olin kuun­nel­lut huo­li­mat­to­mas­ti. Vää­rin­kä­si­tys joh­tuu sii­tä, että kaik­ki meno­leik­kauk­set eivät toteu­du alus­sa ja kuvit­te­lin, että tule­vat meno­leik­kauk­set tuot­ta­si­vat lisää hen­ki­lö­kun­nan vähen­nyk­siä. Sadan mil­joo­nan sääs­töi­hin 1200 hen­gen irti­sa­no­mi­nen ei nimit­täin lii­tä alkuun­kaan. Toki hen­ki­lö­kun­taa voi vähen­tää muu­ten­kin kuin YT-neu­vot­te­lu­jen kaut­ta. Oli miten oli, hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen 1200 hen­gel­lä on tuhoi­saa joka tapauk­ses­sa, joten kir­joi­tuk­sel­ta ei todel­la­kaan ole men­nyt poh­ja pois.

  111. Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta ei lei­ka­ta tar­peek­si. Siel­tä voi­si lopet­taa hui­kean mää­rän puu­has­te­lua, joka tuot­taa lähin­nä mie­li­hy­vää opis­ke­li­joil­le ja tutkijoille.

    Mitä jär­keä on kou­lut­taa liikaa
    — Folkloristeja
    — biologeja

    Eikä ne ole edes nii­tä pöh­köim­piä tut­kin­to­ja. Moni­ko käy­tän­nöl­li­sen filo­so­fian mais­te­ri on saa­nut vapail­ta mark­ki­noi­la­ta työ­tä. Tai sukupuolentutkimus?

    Var­mas­ti sel­lai­ne 30% leik­kaus voi­tai­siin teh­dä että se oli­si vain hyväksi

  112. Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Kyse ei ollut mis­tään pyö­ris­tys­vir­hees­tä vaan arvio­si irti­sa­not­ta­vien mää­räs­tä ja aika­tau­lus­ta meni monin­ker­tai­ses­ti väärin. 

    Yli­opis­tol­la on pal­jon “löy­sää” eri­tyi­ses­ti hal­lin­nos­sa, joka on ras­kas, hidas ja kal­lis tuki­pal­ve­lu. Tuon löy­sän pois­ta­mi­ses­sa ja hal­lin­non tehos­ta­mi­ses­sa näen ainoas­taan hyvä­nä asia­na. Yli­opis­to ei hyö­dy ras­kaas­ta hal­lin­nos­ta mil­lään tavalla.

    Jos on löy­sää yli­opis­ton hal­lin­nos­sa, niin on sitä kom­men­teis­sa­si sitä vas­ta onkin: “Oli miten oli, hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen 1200 hen­gel­lä on tuhoi­saa joka tapauksessa…” 

    a) Ensin­nä­kin ja edel­leen, 1200 hen­gen vähen­nys­tar­ve on kor­kein­taan sen verran. 

    b) Yli­opis­tol­la on vih­doin mah­dol­li­suus pääs­tä eroon työn­te­ki­jöis­tä, jot­ka ovat epä­pä­te­viä, lais­ko­ja ja/tai vit­tu­mai­sia. Miten voit näh­dä tämän “joka tapauk­ses­sa” tuhoi­sa­na? Tuhoi­saa ken­ties yksit­täis­ten irti­sa­not­tu­jen koh­dal­la, mut­ta ei yli­opis­ton tai kou­lu­tuk­seen panos­ta­mi­sen kannalta. 

    Mie­les­tä­ni kir­joi­tuk­sel­ta­si on todel­la­kin men­nyt poh­ja, kos­ka fak­tat on pahas­ti pie­les­sä ja argu­men­toin­ti löy­sää, kuin yli­opis­ton hallinto. 

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti kou­lu­tuk­seen panos­ta­mis­ta heik­koi­na­kin talou­del­li­si­na aikoi­na, mut­ta en pidä sii­tä, että vai­ku­tat mie­li­pi­tei­siin ja ilma­pii­riin nega­tii­vi­ses­ti vir­heel­li­sil­lä fak­toil­la ja hei­kol­la argumentoinnilla. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Johan on oikeas­sa. Olin kuun­nel­lut huo­li­mat­to­mas­ti. Vää­rin­kä­si­tys joh­tuu sii­tä, että kaik­ki meno­leik­kauk­set eivät toteu­du alus­sa ja kuvit­te­lin, että tule­vat meno­leik­kauk­set tuot­ta­si­vat lisää hen­ki­lö­kun­nan vähen­nyk­siä. Sadan mil­joo­nan sääs­töi­hin 1200 hen­gen irti­sa­no­mi­nen ei nimit­täin lii­tä alkuun­kaan. Toki hen­ki­lö­kun­taa voi vähen­tää muu­ten­kin kuin YT-neu­vot­te­lu­jen kautta.Oli miten oli, hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen 1200 hen­gel­lä on tuhoi­saa joka tapauk­ses­sa, joten kir­joi­tuk­sel­ta ei todel­la­kaan ole men­nyt poh­ja pois.

    - Johan

  113. Johan: Mie­les­tä­ni kir­joi­tuk­sel­ta­si on todel­la­kin men­nyt poh­ja, kos­ka fak­tat on pahas­ti pie­les­sä ja argu­men­toin­ti löy­sää, kuin yli­opis­ton hallinto.

    Osmon kom­ment­tia pitää lukea rivien välis­tä; Hel­sin­gin Yli­opis­ton leik­kauk­set voi­vat hyvin olla “tuhoi­sim­pia kai­kis­ta hal­li­tuk­sen leik­kauk­sis­ta”, mut­ta edes nämä yli­opis­tol­ta leik­kaa­mi­set eivät ole kovin­kaan vahin­gol­li­sia. Ja muut leik­kauk­set ovat vie­lä näi­tä vähä­pä­töi­sem­piä, sitä nyt ei vaan ikään kuin oppo­si­tion puo­lel­ta huu­del­tu­na voi ihan sel­väs­ti suo­raan sanoa.

  114. Alvar:
    Aal­toon on panos­tet­tu pal­jon, kun ver­tai­lu­koh­ta­na ovat muut suo­ma­lai­set yli­opis­tot. Mut­ta oikea ver­tai­lu­koh­ta on tie­tys­ti kan­sain­vä­li­set ver­rok­kiy­li­opis­tot, ne hui­put joi­ta Aal­lon pitäi­si saa­vut­taa. Olem­me vie­lä kau­ka­na vaik­ka­pa sveit­si­läis­ten sat­sauk­sis­ta, ja myös tulok­sis­ta. Nämä kun liit­ty­vät toi­siin­sa, vaik­ka joku tie­tys­ti väit­tää että suo­ma­lai­set ovat niin fik­su­ja että kyl­lä puo­lik­kail­la resurs­seil­la pys­ty­tään samaan kuin muut täysillä.

    What he said.

    Har­vard tai­taa pitää keu­laa täl­lä het­kel­lä yli 36 MILJARDIN dol­la­rin rahastopotilla. 🙂

    Tus­kin­pa Har­vard on 36 ker­taa Aal­to-yli­opis­toa kova­ta­soi­sem­pi lai­tos, mut­ta itse brän­di­hän on ylittämätön.

    Nyt­hän kyl­lä työ­nan­ta­jat jen­keis­sä­kin ovat herän­neet sii­hen, että yhä useam­pi ns. huip­pu­yli­opis­tois­ta (var­sin­kin libe­ral arts col­le­geis­ta) val­mis­tu­neis­ta ei oikeas­taan tun­nu osaa­van juu­ri mitään eikä var­sin­kaan ole moti­voi­tu­nut oppimaankaan.

    Pay­Pal mil­jar­döö­ri­kin alkoi kus­tan­taa opis­ke­li­joil­le 100 000 taa­lan sti­pen­de­jä sii­tä hyväs­tä että kes­keyt­täi­si­vät opin­ton­sa ja alkai­si­vat ope­tel­la sen sijaan startup-yrittäjyyttä. 🙂

    Ima­go istuu sit­keäs­sä joten äip­pä ja iskä pis­tä­vät jat­kos­sa­kin jokai­ses­ta pal­kas­taan mas­sia lap­sen col­le­ge fun­diin sekä kiin­nit­tää talon (tois­ta­mi­seen) jol­la jäl­ki­kas­vu saa kan­din pru­jut täl­lä het­kel­lä noin 200 000 taa­lal­la ns. huippuyliopistosta.

    Moni heis­tä­kin kyl­lä ymmär­tää, ettei em. kou­lu­tus tie­ten­kään takaa lois­ta­vaa nousu­joh­teis­ta uraa, mut­ta luul­ta­vas­ti aina­kin sen ettei poij­jaan tar­vit­se aina­kaan fli­pa­ta bur­ge­rei­ta­kaan lopun ikäänsä.

    Eli huo­no inves­toin­ti, mut­ta kui­ten­kin välttämätön. :/

    Kan­nat­taa tutus­tua jenk­kien kor­kea­kou­lu­tuk­sen edun­val­vo­jan ACTA:n (Ame­rican Council of Trus­tees and Alum­ni) vii­me vuo­ti­seen jul­kai­suun “Educa­tion or Repu­ta­tion? A Look at America’s Top-Ran­ked Libe­ral Arts Colleges”.

    Se on karua luet­ta­vaa. Yhä useam­pi kor­kea­kou­lu­tuk­sen pai­na­jai­nen on heil­lä jo toteutunut.

    Oli­si hyvä ettem­me pääs­täi­si tääl­lä meil­lä tilan­net­ta yhtä kur­jak­si vaik­ka onhan se tosia­sia meil­lä­kin aivan kuten muu­al­la­kin, että osaa­mi­sen taso on las­ke­nut kuin leh­män häntä.

    Kun tosi­asiat myön­ne­tään niil­le voi­daan jotain yrit­tää teh­dä­kin. Nyky­ti­lan­ne ei hyö­dy­tä ketään (tai, noh…) eikä mitään. Var­sin­kin pit­käl­lä aika­täh­täi­mel­lä olem­me pulas­sa jos emme saa kurs­sia rei­vat­tua aidos­ti tuot­ta­vam­paan suuntaan.

    Väit­täi­sin, että kyl­lä meil­lä­kin tai­de­taan erin­omai­ses­ti kriit­ti­sen kes­kus­te­lun vai­men­ta­mi­nen. Myös — ja ehkä ennen kaik­kea­kin — aka­tee­mi­ses­sa maailmassa.

  115. Täs­tä on teh­ty myös kan­nan­ot­to, joka ei ilmei­ses­ti vie­lä ole levin­nyt medi­aan. Huo­li on todel­li­nen ja aiheel­li­nen. Niin yli­opis­ton opis­ke­li­jat, hen­ki­lö­kun­ta, dosen­tit kuin pro­fes­so­rit jaka­vat huo­len leik­kaus­ten vai­ku­tuk­sis­ta ja todis­ta­vat sitä jo nyt arjessaan. 

    http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/hyy-ja-helsingin-yliopiston-työntekijäjärjestöt-helsingin-yliopiston

  116. Alvar:
    ”Suo­ma­lai­sis­ta yli­opis­tois­ta Hel­sin­gin yli­opis­to on aivan yli­voi­mai­nen. Jopa Aal­to-yli­opis­to, johon on panos­tet­tu todel­la pal­jon, on kau­ka­na taka­na eikä sil­lä ole edes min­kään­lais­ta nousua havait­ta­vis­sa.” kir­joit­taa Osmo. 

    Mil­lä­kö­hän aika­vä­lil­lä Osmo ajat­te­lee yli­opis­ton uudis­tu­van? Aal­toon on pal­kat­tu 200 uut­ta pro­fes­so­ria vii­des­sä vuo­des­sa. Tie­tees­sä ei ole ihmeel­li­siä tuot­ta­vuus­loik­kia, vaan hidas­ta kehitystä.


    Jokai­nen valit­see nyky­maa­il­mas­sa oman ran­kin­gin­sä: QS ran­kin­gin mukaan Hel­sin­gin yli­opis­to sijal­la 96 ja Aal­to sijal­la 139. Kol­mes­sa vuo­des­sa Aal­to on pet­ran­nut mer­kit­tä­väs­ti: 2012 Aal­to oli sijal­la 222 (ja HY sijal­la 78). Ja maa­il­mas­sa on siis 20 000 yliopistoa.


    Aal­toon on panos­tet­tu pal­jon, kun ver­tai­lu­koh­ta­na ovat muut suo­ma­lai­set yli­opis­tot. Mut­ta oikea ver­tai­lu­koh­ta on tie­tys­ti kan­sain­vä­li­set ver­rok­kiy­li­opis­tot, ne hui­put joi­ta Aal­lon pitäi­si saa­vut­taa. Olem­me vie­lä kau­ka­na vaik­ka­pa sveit­si­läis­ten sat­sauk­sis­ta, ja myös tulok­sis­ta. Nämä kun liit­ty­vät toi­siin­sa, vaik­ka joku tie­tys­ti väit­tää että suo­ma­lai­set ovat niin fik­su­ja että kyl­lä puo­lik­kail­la resurs­seil­la pys­ty­tään samaan kuin muut täysillä.

    Olen kulu­neel­la vii­kol­la liik­ku­nut sekä Hel­sin­gis­sä että Espoon Ota­nie­mes­sä ja täy­tyy sanoa, että se, mitä olen näh­nyt ja kuul­lut, antaa aihet­ta todel­la syvään huo­les­tu­mi­seen. Jos meno Aal­los­sa, Hel­sin­gin Yli­opis­tos­sa ja muu­al­la­kin on saman­lais­ta, ei täs­tä kai­kes­ta voi vetää kuin yhden joh­to­pää­tök­sen: Maan hal­li­tus on avan­nut yli­opis­to­leik­kauk­sil­la Pan­do­ran lip­paan, käyn­nis­tä­nyt entis­tä voi­mak­kaam­man vai­heen oman hau­tan­sa kai­vuu­pro­ses­sis­sa, kehi­tys­ku­lus­sa, jota se ei ehkä enää kyke­ne edes pysäyt­tä­mään. Pahin­ta asias­sa on se, että koko maa on vaa­ras­sa sor­tua samaan kuoppaan.

    Mer­kit­tä­vä vaa­ra ja ongel­ma täs­sä on se, että kysees­sä on ns. “emer­gent risk”, eli enna­koi­mat­to­mien, yllät­tä­vien, osin hal­lit­se­mat­to­mien ja monien kas­va­vien, ris­ki­pi­tois­ten seu­raus­vai­ku­tus­ten pro­ses­si. Lyhim­mäl­lä aika­jän­teel­lä sen kär­si­jöi­nä ovat jo irti­sa­no­tut ja irti­sa­no­mi­su­han alai­set, mut­ta vai­ku­tuk­set laa­je­ne­vat pian myös nii­hin, joi­hin ko. toi­met eivät täl­lä erää kos­ke­neet. Heil­le kasau­tu­vat muu­ten teke­mät­tä jää­vät työt, jol­loin hyö­dyl­lis­tä aikaa ope­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen jää pal­jon entis­tä vähem­män. Jäl­jet tule­vat näky­mään opis­ke­li­jois­sa, ja vähän myö­hem­min myös hei­tä rek­ry­toi­vis­sa yri­tyk­sis­sä. Yri­tys­ten tut­ki­musyh­teis­työ saat­taa kär­siä jo nyt, jat­kos­sa entis­tä enemmän.

    En ole aivan var­ma sii­tä, miten pian jo teh­ty­jen pää­tös­ten vai­ku­tuk­set leviä­vät laa­jem­mal­le, mut­ta näin käy, ellei ole jo käy­nyt. Sekä ope­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen kär­sii jo nyt. Maas­sa on pan­tu liik­keel­le pro­ses­si, jon­ka kaik­kia vai­ku­tuk­sia ei pys­ty kukaan edes näke­mään. Osa huip­pu­tut­ki­jois­tam­me lie­nee jo siir­ty­nyt ulko­mail­le, osa ehkä yri­tyk­siin, mis­sä hyö­ty hei­dän työs­tään saat­taa rajau­tua vain ao. yri­tyk­sel­le ja ehkä osin­koi­hin ulko­mail­le. Muu­tok­sen koko­nais­ku­van sel­keä hah­mot­ta­mi­nen on liki mahdotonta.

    Yli­opis­to­leik­kaus­ten pit­kän täh­täi­men vai­ku­tuk­set ovat ehkä vie­lä­kin vaa­ral­li­sem­pia. Maan hal­li­tuk­sen, ja eri­tyi­ses­ti oman jouk­kon­sa puo­lus­ta­mi­sen hei­koil­le jät­tä­neen ope­tus­mi­nis­te­rin oli­si syy­tä hävetä. 

    Hal­li­tuk­sen ja ope­tus­mi­nis­te­rin oli­si tie­tyis­tä puut­teis­taan huo­li­mat­ta toi­vo­nut ymmär­tä­neen edes lopun Rune­ber­gin teks­tis­tä Vän­rik­ki Stoo­lin tari­nas­sa, jos­sa Sven Duf­vaa kos­ke­va osuus päät­tyy nykyi­sin­kin monen­lai­sia aja­tuk­sia herät­tä­viin sanoihin:
    “… ja kaik­ki myön­si San­del­sin totuu­den lausu­neen: “Älyä kyll’ ei Duf­val­la lie lii­aks ollut­kaan, pää huo­no oli”, arvel­tiin, “mut sydän paikallaan.”

  117. Huip­pu­tut­ki­mus­ve­too­mus­ten ohel­la muistutus:
    kan­sa­kun­ta tar­vit­see osaa­via opet­ta­jia, vir­ka­mie­hiä, insi­nöö­re­jä — ja hei­dän tason­sa on taas mais­te­rio­pe­tuk­sen tasos­ta kiinni.

    Toi­vot­ta­vas­ti ei kou­lu­te­ta vain uusia katai­sia ja rin­tei­tä, jot­ka eivät oikein ilmei­ses­ti oppi­neet mitään vaik­ka suo­rit­ti­vat­kin jotain.

  118. Ter­vei­siä Osmol­le (ja muil­le) vaih­teek­si minul­ta­kin. Poik­ke­sin Ota­nie­mes­sä kulu­neel­la vii­kol­la, tiis­tai- ja kes­ki­viik­ko­päi­vi­nä, joten havain­to­je­ni varas­sa voi­nen liit­tyä mukaan tähän kes­kus­te­luun. Koko Aal­to-yli­opis­to ja sen kes­kei­sin alue, eli Ota­nie­mi (VTT ehkä pää­sään­töi­ses­ti pois­lu­kien), on tot­ta tosi­aan hur­jan myl­ler­ryk­sen vallasa. 

    Ulkoi­nen syy ihan vii­me aiko­jen mul­lis­tuk­sil­le on kui­ten­kin näh­däk­se­ni aina­kin se, että siel­lä on avat­tu met­roa­se­ma­työ­maan lisäk­si yht’ai­kaa mon­ta muu­ta­kin, maan pin­nal­la vie­lä isom­paa raken­nus­työ­maa­ta, jot­ka jat­ku­vat vie­lä Kar­husaa­ren­tiel­lä­kin. Siel­lä on tosin aika äske­täin aloi­te­tu val­tai­sa tie­työ­maa, mut­ta töis­sä tun­tuu ole­van aito teke­mi­sen mei­nin­ki, joten eikö­hän siel­lä raken­ta­mi­sen tulos­ta­kin syn­ny, jot­ta työ val­mis­tuu luva­tus­ti rei­lus­sa kah­des­sa vuodesa.

    Sisä­pii­rin tie­to­ja, jot­ka liit­ty­vät sisäi­siin, kai­ke­ti jo pitem­pään suun­nit­tei­la ollei­siin muu­tok­siin, kuu­lin Ota­nie­mes­sä minä­kin vii­kol­la aika monia. Pala­taan nii­hin myö­he­min. Aika hur­jia jut­tu­ja, jois­ta edes Niklas, Hesa­ri, ilta­päi­vä­leh­tien tai M.O.T.:n toi­mit­ta­jat eivät tai­da tie­tää vie­lä yhti­käs mitään, vai tie­tä­vät­kö, ja anta­vat syy­päi­den tar­koi­tuk­sel­la vain kär­vis­tel­lä ensin jon­kin aikaa tie­tä­mä­tö­mi­nä tai itse­ai­heu­te­tui­sa tus­kis­saan. Toi­mit­ta­jien kan­nal­ta var­maan aika hrkul­li­nen tilan­ne, kun nel­jäs val­tio­mah­ti voi koh­ta näyt­tää kyn­ten­sä ja ottaa tois­tai­sek­si aika rau­has­sa olleet pää­tök­sen­te­ki­jät (ja taka­pi­run­sa) tiuk­kaan, mut­ta jul­ki­suut­ta kaih­ta­mat­to­maan käsittelyynsä.

    Ei ole muu­ten kyl­lä mikään ihme, jos mm. Hau­ki­lah­den ja Wes­ten­din suun­nas­ta Pasi­laan päin pyr­ki­vät tut­tu­ni ovat tuon tie­työ­maan takia olleet käär­mei­sään. Ruuh­kat ovat pahat var­sin­kin aamui­sin, mut­ta he vain eivät osaa käyt­tää edes rai­tio­vau­nua tai met­roa. Mitä­kö­hän Osmo­kin mah­taa sanoa, kun saa nyt tie­tää, että autot on siir­re­ty aja­maan Kar­husaa­ren­tien-Kehä I:n tie­töi­den takia lou­naan ja ete­län suun­taan aie­man pyö­rä­tien koh­dal­la Har­ju­vii­dan vieressä!

    Minua taas har­mit­ti siel­lä Ota­nie­mes­sä käy­de­sä­ni enem­män se, että Dipo­li, jos­sa ajat­te­lin poi­ke­ta syö­mäs­sä, oli remon­tin takia hupu­tet­tu ja koko alue kai­ken lisäk­si aidat­tu. Onnek­si tapa­sin Täffän nur­kal­la van­han tutun opis­ke­lua­joil­ta, jon­ka kans­sa löy­si­me sen­tään vie­lä muu­al­ta ruo­kaa. Mie­le­ni teki alun­pe­rin pih­viä rans­ka­lai­sil­la, tai vas­taa­vaa, mut­ta jota­kin kala­ruo­kaa tai­sin kui­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si kai kes­ki­vii­ko­na­kin nakin tai pih­vin sijaan syödä!

    Muis­taak­se­ni joku samas­sa pöy­däs­sä mai­nit­si Dipo­lis­ta, että sii­tä tulee ilmei­ses­ti Aal­lon ylim­män joh­don uusi toi­mi­ti­la, vaik­ka se sel­lai­sek­si aika iso onkin. Osmol­le uskal­lan jopa väit­tää, että YLE:n tai nykyi­sin SYKE:n Kesä­ka­dun aula­ti­lat eivät ole hulp­peu­des­saan lähel­lä­kään samaa arki­teh­to­ni­sen tyy­lik­kyy­den tasoa kuin Dipo­li aikoi­naan koko­nai­suu­te­na. Kun tuo talo on kun­nos­te­tu, laa­tu­ta­sol­taan edes samaan tasoon kuin muu uusit­tu Ota­nie­mi, on se koko Espoon komistus.

    Muu­ta­mia Aal­lon sanee­rat­tu­ja tilo­ja ehdin samal­la reis­sul­la siel­lä yli­opis­ton pää­ra­ken­nuk­ses­sa näh­dä. Ei has­su­mat näky­mät var­sin­kaan siel­lä uudes­sa sii­ves­sä. Sil­miin­pis­tä­vin­tä oli mie­les­tä­ni tilo­jen valoi­suus, raik­kaus ja väl­jyys. Ei uskoi­si, että tuol­la kenen­kään tar­vit­see kär­siä tilan- tai min­kään muun­kaan puut­tees­ta. Ymmär­rän nyt paremm­min myös sen, mik­si van­haa, jo lii­an koke­nut­ta kaar­tia on vähen­net­ty ja mik­si Aal­lon joh­to päät­ti siir­tää kyl­te­reis­tä juu­ri nuo­ret kan­dio­pis­ke­li­jat Ota­nie­meen ensin. 

    Ota­nie­mes­tä on tosin jon­kin mat­kaa luul­lak­se­ni ‘väliai­kai­seen käyt­töön’ tar­koi­tet­tui­hin, aika äsket­täin sanee­rat­tui­hin majoi­tus­ti­loi­hin, joi­ta on Aal­lol­la kai nyt myös tyh­jil­lään monia vuo­krat­ta­va­na Hes­pe­rian­ka­dul­la, vai oli­ko ne sit­ten­kin enti­siä KY:n tilo­ja. On tie­tys­ti hyvä, jos siel­lä Dipo­lis­sa ei jat­kos­sa kaik­kien joh­to­por­taan jäsen­ten tar­vit­se istua ihan koko ajan kopeis­saan tai avo­kont­to­rei­sa­kaan kyl­ki kyl­jes­sä. Johan sii­nä pai­koil­laan lii­an pit­kään olle­sa voi­vat kaik­ki jäse­net lopul­ta puutua.

    Lii­ka istu­mi­nen ei kuu­le­ma ole ter­vey­del­le hyväk­si. Tii­viim­pi oli tun­nel­ma opis­ke­luai­koi­na­ni, myö­hemm­min jos­sain semi­naa­reis­sa tai joi­ta­kin vuo­sia sit­ten, siel­lä ker­ran käy­des­sä­ni. Saa näh­dä, mitä monen opis­ke­li­jan kam­moa­man lai­na­sal­kun koros­tam­mi­nen val­tio­val­lan tahol­ta saa aikaan muut­tu­vil­la markinoila.

    Toi­vot­ta­vas­ti Dipo­li saa­daan jat­kos­sa Aal­to-yli­opis­ton joh­toa var­ten kun­nos­tam­mal­la entis­tä oival­li­sem­paan kun­toon. Vaih­de­taan­ko talon sisä­ti­lo­jen van­hat, haa­leat puu­pa­ne­lit jalo­pui­siin vai kivi­pin­toi­hin? Joku sanoi, että aina­kin pin­noil­taan ryp­pyi­sis­tä vii­si­kymp­pi­sis­tä on nyt syy­tä­kin pääs­tä eroon. Ikku­nois­sa­kin riit­tää tiet­ty töi­tä. Aal­lon sanee­rauk­sis­sa on sisus­ta­jil­le annet­tu kuu­lem­ma ihan kii­tet­tä­väs­ti valtaa.

    Miten­kö­hän suu­ri mah­taa olla Dipo­lin kor­jaus­bud­jet­ti koko­nai­suus ja kuka sen mak­saa? Menee­kö tuo kaik­ki talous- ja ope­tus­mi­nis­te­riön, vai Senaat­ti-kiin­teis­tö­jen piikkiiin?

  119. JTS:
    Huip­pu­tut­ki­mus­ve­too­mus­ten ohel­la muistutus:
    kan­sa­kun­ta tar­vit­see osaa­via opet­ta­jia, vir­ka­mie­hiä, insi­nöö­re­jä – ja hei­dän tason­sa on taas mais­te­rio­pe­tuk­sen tasos­ta kiinni.

    Toi­vot­ta­vas­ti ei kou­lu­te­ta vain uusia katai­sia ja rin­tei­tä, jot­ka eivät oikein ilmei­ses­ti oppi­neet mitään vaik­ka suo­rit­ti­vat­kin jotain.

    Voi­sin kuvi­tel­la, että maam­me yri­tys­joh­ta­jat her­mos­tu­vat, jos hal­li­tus onnis­tuu toi­mil­laan las­ke­maan mm. kan­dien ja mais­te­rei­den osaa­mi­sen tasoa. Mitä mah­tai­si­vat­kaan sii­tä sanoa For­tu­min, Koneen, Nes­te Oil’in, Nokian ja Sam­mon johtajat?

    Toi­saal­ta, pitäi­si ehkä toi­saal­ta kysyä, mis­sä kaik­ki vain “jota­kin suo­rit­ta­neet” sai­si­vat aikaan kaik­kein vähi­ten vahin­koa? Joku tohe­lo voi val­tion tai kun­nan­kin lei­vis­sä saa­da aikaan vie­lä isom­pia vahin­ko­ja kuin yrityksissä.

    Jokai­nen työ, joka kan­nat­taa teh­dä, kan­nat­taa mie­les­tä­ni teh­dä kun­nol­la. Maan hil­jai­set pyr­ki­vät usein juu­ri tuo­hon. He ovat kuin eräs tun­te­ma­ni tek­nik­ko, arvos­ta­ma­ni ammat­ti­mies, joka (onnek­si) kysyi usein uudet pii­rus­tuk­set tai suun­ni­tel­mat näh­ty­ään, var­mis­taen: “teh­dään­kö niin kuin her­rat (toh­to­rit?) ovat suun­ni­tel­leet, vai siten kuin hyvä tulee?”

    Todel­li­nen osaa­mi­sen taso ei vali­tet­ta­vas­ti aina käy ilmi edes suo­ri­te­tun tut­kin­non tasos­ta. Yli­opis­to­jen leik­kauk­set ja jo jon­kin aikaa jat­ku­nut nyky­lin­jaus, eli mää­rän pai­not­ta­mi­nen laa­dun kus­tan­nuk­sel­la, voi­vat pahen­taa tilan­net­ta aika paljon.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Johan on oikeas­sa. Olin kuun­nel­lut huo­li­mat­to­mas­ti. Vää­rin­kä­si­tys joh­tuu sii­tä, että kaik­ki meno­leik­kauk­set eivät toteu­du alus­sa ja kuvit­te­lin, että tule­vat meno­leik­kauk­set tuot­ta­si­vat lisää hen­ki­lö­kun­nan vähen­nyk­siä. Sadan mil­joo­nan sääs­töi­hin 1200 hen­gen irti­sa­no­mi­nen ei nimit­täin lii­tä alkuun­kaan. Toki hen­ki­lö­kun­taa voi vähen­tää muu­ten­kin kuin YT-neu­vot­te­lu­jen kautta.Oli miten oli, hen­ki­lö­kun­nan vähen­tä­mi­nen 1200 hen­gel­lä on tuhoi­saa joka tapauk­ses­sa, joten kir­joi­tuk­sel­ta ei todel­la­kaan ole men­nyt poh­ja pois.

    Mon­ta­ko pro­sent­tia tuo 1200 hen­keä on koko­nais­vah­vuu­des­ta? Entä henkilöbudjetista?

    Eikö yli­opis­to­sääs­töt oli­si voi­tu teh­dä kaik­kia kos­ke­van, sak­sa­lai­sen “Kurzarbeit”-mallin mukaan (ks. “yle.fi/uutiset/neljan_maan_vinkit__nain_ruotsi_saksa_britannia_ja_espanja_paasivat_talouskasvuun/8730502”), eli työ­ajan ja pal­kan tila­päi­sen sää­dön avul­la (kun­kin tut­ki­mus­ryh­män sääs­tö­tar­peen mukaan), jon­ka tyyp­pis­tä rat­kai­sua näh­däk­se­ni myös moni pro­fes­so­ri­kin Hesa­rin mukaan kan­nat­ti (ks. HS/13.3.2016, sivut C1-C5). Sil­loin kar­siu­tui­si­vat jou­kos­ta aina­kin ne, joil­le työs­sä tär­kein asia on pal­kan suu­ruus, ja jäl­jel­le jäi­si­vät ne, joil­le tut­ki­mus ja ope­tus ovat tär­keäm­piä kuin pelk­kä raha.

    Tulos­oh­jat­tu yli­opis­to, on minun­kin mie­les­tä Suo­meen, Euroop­paan tai muu­al­le­kaan kovin huo­nos­ti sopi­va mal­li. Yli­opis­to­jen tut­ki­mus­tu­lok­set vai­kut­ta­vat niin pit­kän ajan kulues­sa, että nii­den arvioin­ti pitäi­si teh­dä vas­ta vähin­tään vuo­si­kym­me­nen, tai useam­man pääs­tä. Käsit­tääk­se­ni nykyi­sin on mit­taus­ta ja arvioin­tia teh­ty vain muu­ta­man vii­mei­sim­män vuo­den jul­kai­su­tuo­tan­non MÄÄRÄN (ei laa­dun tai vai­kut­ta­vuu­den) perusteella. 

    Jot­ta asian mer­ki­tys ja ongel­ma tuli­si kai­kil­le sel­väk­si, ver­taan peri­aa­tet­ta (kuvi­tel­tuun) tapaan, jos­sa Mic­he­lin-ravin­to­loi­den täh­det myön­net­täi­siin yksi­no­maan tuo­te­tun ruo­an MÄÄRÄN mukaan. Mic­he­lin ‑täh­den ravin­to­loi­ta on Suo­mes­sa nykyi­sin vain nel­jä, niis­tä kaik­ki ovat Hel­sin­gis­sä. Asian mer­ki­tys­tä voi­si­vat ehkä poh­tia seu­raa­val­la yhtei­sel­lä lou­naal­la esi­mer­kik­si Kai­sa ja Cai-Göran.

    Jos jos­tain pitää kar­sia, oli­si samal­la myös vaka­vas­ti syy­tä miet­tiä sitä, mik­si saman alan kor­kein­ta ope­tus­ta pitää Suo­mes­sa antaa niin kovin mones­sa eri pai­kas­sa? Onko täs­sä käy­tös­sä van­ha roo­ma­lai­nen ‘hajoita-ja-hallitse’-periaate?

  121. Ohes­sa kysy­mys­sar­ja, johon toi­von yhtä, oudon koko­nai­suu­den selit­tä­vää vas­taus­ta (tai edes valis­tu­nut­ta arvausta):

    1) Mik­si Dipo­lin kineet­ti­nen Käpy­veis­tos, Rei­jo Per­kon ja Heik­ki Koi­vi­kon teos, on pakat­tu kul­je­tus­ta kes­tä­vään suo­ja­muo­viin, eli ns. kuljetusmuoviin?

    2) Mik­si Aal­lon joh­to­por­taan jäse­nis­tä ei tiet­tä­väs­ti kukaan tun­nus­ta käy­neen­sä vuo­den 2014 tai 2015 aika­na Devo­nin Ilfracombessa?

    4) Pitää­kö todel­la paik­kan­sa huhu, jon­ka mukaan Damien Hirst oli­si näh­ty Ota­nie­mes­sä vii­me syk­sy­nä, jos­kus loka-mar­ras­kuus­sa, sekä Tom­mi Toi­jan kans­sa, edel­lis­ker­taa pet­ty­neem­män oloi­se­na siel­tä läh­ties­sään, äsket­täin helmikuussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.