Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­lais­ta pakot­taa muut­ta­maan käy­tän­tö­jä pako­lais­po­liit­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­tee­na tulee olla tän­ne jää­vien mah­dol­li­sim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeas­ti vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­ta omiin asuntoihin 

Pit­kä­ai­kai­nen makuut­ta­mi­nen vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa pilaa kenet tahan­sa. Sik­si pako­lais­kes­kuk­sis­ta on pääs­tä­vä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jä­seu­duil­le

Asun­to­ja on syr­jä­seu­duil­la tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mut­ta se oli­si pelk­kää säi­lö­mis­tä. Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.

Tuli­jat pitäi­si asut­taa isoi­hin kau­pun­kei­hin, kos­ka niis­sä on työ­ti­lai­suuk­sia ja moni­kult­tuu­ri­nen ja suvait­se­vai­nen ilmapiiri.

Nopeas­ti lisää pie­niä asuntoja

Mut­ta niis­sä on myös asun­to­pu­la. Asun­to­tuo­tan­toa on kiih­dy­tet­tä­vä mer­kit­tä­väs­ti ja on sal­lit­ta­va nykyis­tä pie­nem­pien asun­to­jen raken­ta­mi­nen. Oli­si hyvä, jos asuin­ta­lot teh­täi­siin hel­pos­ti muun­nel­ta­vik­si niin kuin pila­rien varaan raken­net­ta­vat toi­mis­to­ta­lot ovat. Sil­loin asun­to­ja voi­daan jakaa ja yhdis­tää myöhemminkin.

Asun­to­ja hajau­te­tus­ti ostamalla

Ei ole hyvä raken­taa eril­li­siä maa­han­muut­ta­jien kasar­me­ja. Maa­han­muut­ta­jil­le on ostet­ta­va vuo­kra-asun­to­ja taval­li­sis­ta asun­to-osa­keyh­tiö­si­tä, kuten teki aika­naan Hel­sin­gin Asun­to­han­kin­ta Oy. Kos­ka tämä aiheut­taa ilmei­siä vas­ta­väit­tei­tä ennak­ko­luu­loi­sis­sa asuk­kais­sa, on teh­tä­vä sel­väk­si, että asun­nos­ta jou­tuu pois, jos tuot­taa häi­riö­tä naa­pu­reil­leen. (Näin myös Asun­to­han­kin­ta Oy teki.) Tämä kos­kee hyvin pien­tä osaa tulijoista.

Tyh­jis­tä toi­mis­tois­ta asuntoja

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on yli mil­joo­na toi­mis­to­ne­liö­tä tyh­jil­lään ja mää­rä on kas­vus­sa. Nii­den muut­ta­mis­ta asun­noik­si on hel­po­tet­ta­va. Tila­päi­siä poik­kea­mis­lu­pia nopeasti!

Töi­hin pitäi­si pääs­tä nopeasti.

Työt­tö­män sovel­tu­vuus työn­te­koon heik­ke­nee työt­tö­myy­den pit­kit­tyes­sä, eivät­kä ulko­maa­lai­set ole täs­sä­kään suh­tees­sa erilaisia.

Työn­te­ko­kiel­to on kumottava

On välit­tö­mäs­ti, vie­lä täs­sä kuus­sa, kumot­ta­va mää­räys, jon­ka mukaan tur­va­pai­kan haki­ja ei saa teh­dä työtä.

Palk­kaa­mi­sen tulee kannattaa

Kukaan ei ota täy­del­lä pal­kal­la töi­hin kie­li­tai­do­ton­ta ira­ki­lais­ta. Jol­la­kin tavoin hänen palk­kaa­mi­ses­taan tulee teh­dä työ­nan­ta­jal­le edul­lis­ta. Meil­lä on työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus, joka täs­sä tapauk­ses­sa toi­mii maa­han­muut­ta­jien vahin­gok­si, kos­ka he eivät voi pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kom­pen­soi­da huo­noa kielitaitoaan.

Har­joit­te­li­ja­pal­kat työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa tun­ne­taan. En tark­kaan tie­dä, mil­lä kri­tee­reil­lä työn­te­ki­jä voi­daan pal­ka­ta har­joit­te­li­ja­na, mut­ta maal­li­kos­ta tun­tuu, että juu­ri täl­lai­seen tapauk­seen tuo mah­dol­li­suus sopi­si. Toi­nen, pal­jon jäy­kem­pi mal­li oli­si palk­ka­tu­ki. Juu­ri nyt palk­ka­tu­ki­ra­hat ovat lopus­sa, mut­ta lisä­bud­jet­tia tämä maa­han­muut­to­ti­lan­ne joka tapauk­ses­sa vaatii.

Hel­sin­gis­sä on sekä työn­te­ki­jän että yhteis­kun­nan kan­nal­ta aivan sama, kuin­ka huo­noa palk­kaa maa­han­muut­ta­ja saa, kos­ka pie­ni­tu­loi­set ovat niin pahas­sa tulo­lou­kus­sa, että käteen jää­vä tulo on jok­seen­kin sama. Samas­ta syys­tä palk­ka­tuen mak­sa­mi­nen ei mak­sa yhteis­kun­nal­le juu­ri mitään.

Työn vuo­kraa­mi­nen

Työ­nan­ta­ja voi kokea pako­lai­sen ris­ki­rek­ry­toin­nik­si. Tur­hien ennak­ko­luu­lo­jen voit­ta­mi­sek­si työ­suh­de voi­si aina­kin aluk­si perus­tua työ­voi­man vuo­kraa­mi­seen. Vuo­kraa­ja­na voi olla TE-toi­mis­to tai yksi­tyi­nen työn­vuo­kraus­yri­tys, joil­la on täl­lä alal­la ammat­ti­tai­toa. En tie­dä, onko estei­tä mak­saa palk­ka­tu­kea työ­voi­man vuo­kraa­jal­le, mut­ta jos tähän on estei­tä, ne on poistettava.

Onnis­tu­nees­ta kotou­tu­mi­ses­ta pisteitä

Jos tuli­ja täyt­tää pako­lais­kri­tee­rit, asian on sil­lä sel­vä: pako­laiss­ta­tus on myön­net­tä­vä. Väliin jää kui­ten­kin suu­ri har­maa vyö­hy­ke, jos­sa työ­vä­li­nee­nä on oles­ke­lu­lu­pa huma­ni­taa­ri­sin perus­tein. On ilmeis­tä, että nämä kri­tee­rit tule­vat tiu­ken­tu­maan, kos­ka tuli­joi­ta on niin paljon.

Minä pis­teyt­täi­sin oles­ke­lu­lu­van saa­jat. Pis­tei­tä sai­si pait­si koti­maan olo­suh­teis­ta, myös kotou­tu­mi­ses­ta: kie­len oppi­mi­ses­ta ja eri­tyi­ses­ti työl­lis­ty­mi­ses­tä. Myön­net­täes­sä oles­ke­lu­lu­paa ensim­mäi­sen ker­ran ei kotou­tu­mis­pis­tei­tä oikein voi olla kenel­lä­kään, mut­ta oles­ke­lu­lu­paa jat­ket­taes­sa tilan­ne on jo toinen.

Joku voi pitää tätä peri­aat­tei­den myy­mi­se­nä. Minus­ta se on vain prag­maat­tis­ta. Sama maa­han­muut­ta­ja­mää­rä tuot­taa pie­nem­män rasi­tuk­sen, jos jouk­ko vali­koi­tuu hyvis­tä kotou­tu­jis­ta eli kään­täen: näin toi­mien pys­tym­me otta­maan vas­taan suu­rem­man mää­rän maa­han muuttujia.

Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voi­ma­va­rak­si, kuten Jaak­ko Kian­der jo ehti huomauttaa.

 

= = =

Kos­ka aihe kos­kee maa­han­muut­toa, nou­da­tan mode­roin­nis­sa tavan­omais­ta tiu­kem­paa lin­jaa. Mitä ei osaa sanoa sol­vaa­mat­ta, ei kan­na­ta sanoa lainkaan.

222 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin”

  1. Ehkä jopa 50 000 pakolaista

    Siis tänä vuon­na (tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta). Jos hei­dän anne­taan suu­rel­ta osin jää­dä, lisää tulee. Onko ihan var­ma, ettei tavoit­tee­na pitäi­si olla tuli­joi­den mää­rän mini­moin­ti? Uusi uljas poh­jo­lan Libanon?

    Asun­to­ja on syr­jä­seu­duil­la tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mut­ta se oli­si pelk­kää säi­lö­mis­tä. Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole työpaikkoja
    Nykyi­si­ten joh­ta­vien tuli­ja­kan­sal­li­suuk­sien edus­ta­jat ovat aiem­min kui­ten­kin työl­lis­ty­neet sur­keas­ti, vaik­ka he pää­osin ovat pää­ty­neet muu­ta­maan suu­rim­paan kau­pun­kiin ja ovat tul­leet lähin­nä nykyis­tä (tai enna­koi­ta­vis­sa ole­via lähi­vuo­sia) parem­man talous­ke­hi­tyk­sen aikana.

    Kos­ka tämä aiheut­taa ilmei­siä vas­ta­väit­tei­tä ennak­ko­luu­loi­sis­sa asuk­kais­sa, on teh­tä­vä sel­väk­si, että asun­nos­ta jou­tuu pois, jos tuot­taa häi­riö­tä naapureilleen.

    Mut­ta hei­te­täi­siin­kö hänet ihan oikeas­ti pihal­le (per­hei­neen?) vai anne­taan­ko kier­to­pal­kin­nol­le uusi kämp­pä muualla?

    On välit­tö­mäs­ti, vie­lä täs­sä kuus­sa, kumot­ta­va mää­räys, jon­ka mukaan tur­va­pai­kan haki­ja ei saa teh­dä työtä.

    Tavoi­te kan­nat­ta­va, luo myös uuden kier­to­väy­län hal­pa­työ­voi­man tuno­tiin ulko­mail­ta. No, monien mie­les­tä­hän Suo­mi nime­no­maan tar­vit­see työ­tä­te­ke­vien köy­hien luo­kan. Mitä suu­rem­man, sen parem­pi. Saa­daan sitä sisäis­tä deval­vaa­tio­ta ajet­tua oikein steroideilla.

    Jos tuli­ja täyt­tää pako­lais­kri­tee­rit, asian on sil­lä sel­vä: pako­laiss­ta­tus on myönnettävä.

    Gene­ven pako­lais­so­pi­mus­kin on vii­me kädes­sä vain sopi­mus, ei Tosi Juma­lan muut­tu­ma­ton sana. Tyy­pil­li­ses­ti toki nämä mää­rät ovat olleet mel­ko pieniä. 

    Myön­net­täes­sä oles­ke­lu­lu­paa ensim­mäi­sen ker­ran ei kotou­tu­mis­pis­tei­tä oikein voi olla kenel­lä­kään, mut­ta oles­ke­lu­lu­paa jat­ket­taes­sa tilan­ne on jo toinen.

    Käy­tän­nös­sä ihan sama, jos vähil­le pis­teil­le jää­nei­tä ei kos­kaan tääl­tä todel­la *pois­te­ta*. Onko Suo­mes­ta kos­kaan, tai aina­kaan vii­mei­seen vuo­si­kym­me­neen pois­tet­tu (pakol­la) Suo­mes­ta *ainut­ta­kaan* huma­ni­tää­ri­sil­lä perus­teil­la maa­han otet­tua, vain kos­ka suo­je­lun tar­vet­ta ei enää ollut eikä hen­ki­lön voi­tu kat­soa myös­kään ole­van hyö­dyl­li­nen yhteis­kun­nan jäsen? Sak­sas­ta ex-jugos­laa­ve­ja aina­kin jon­kin ver­ran kar­koi­tet­tiin, mut­ta ei tie­tääk­se­ni tääl­tä. Aina­kaan vii­mei­seen pariin vuo­teen Soma­li­aan ei ole pois­tet­tu ainut­ta­kaan suo­ra­nais­ta rikol­lis­ta­kaan, ja Afga­nis­ta­nin ja Ira­kin (täs­sä tul­kin se nykyi­nen tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den kol­men kär­ki) suh­teen tilan­ne on ollut vain jos­sain mää­rin parempi.

  2. Pako­lai­sia on monen­lai­sia, asias­ta on kir­joi­tet­tu erin­omai­sen hyvin esi­mer­kik­si seu­raa­vis­sa blogeissa:

    http://www.eeropaloheimo.fi/mielipiteita/
    http://tiedemies.blogspot.fi/2015/09/pakolaistulva.html
    http://www.hannuvisti.com/blog/files/fe3a90aa2cd392cb3718dec3ae8e24d1-1489.php

    Minul­la ei edel­leen­kään ole mitään ulko­maa­lai­sia vas­taan, jot­ka tule­vat tän­ne asial­li­ses­ti töi­hin. Koko asia kui­ten­kin hai­see ja hyvin pahasti.

  3. Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voi­ma­va­rak­si, kuten Jaak­ko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    On ollut mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, miten jot­kut ihmi­set ovat puhu­neet alka­van­sa dows­hif­taa­maan, kos­ka ovat menet­tä­neet toi­von­sa Suo­men ja Euroo­pan suh­teen. Päte­vät ihmi­set toki voi­vat hakea hyvä­palk­kais­ta työ­tä USA:sta tai Aasiasta.

    Nämä voi­vat tie­ten­kin olla pelk­kää puhet­ta, mut­ta oli­si mie­lenkli­nois­ta tie­tää, miten maa­han­muut­ta­jat vai­kut­ta­vat kan­ta­väes­tön työ­mo­ti­vaa­tioon. Jos merk­ki on nega­tii­vi­nen, niin sit­ten asiat ovat kyl­lä mielenkiintoisia.

  4. Näin jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na täy­tyy sanoa, että EU saat­toi olla alun alkaen tuhoon tuo­mit­tu pro­jek­ti. Sak­sal­la oli toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen niin suu­ri itsein­ho ja syyl­li­syys, että se on ollut pako­tet­tu ane­kaup­poi­hin ja teke­mään epä­ra­tio­naa­li­sia pää­tök­siä todis­tak­seen, ettei se ole “fasis­ti­nen”. Samo­ja syyl­li­syys­tun­to­ja on enti­sil­lä siir­to­maa­isän­nil­lä­kin. Vali­tet­ta­vas­ti näis­tä pää­tök­sis­tä kär­si­vät muut­kin EU-maat. Jos EU on ollut pako­tet­tu teke­mään epä­ra­ti­naa­li­sia pää­tök­siä, niin miten se edes oli­si voi­nut toimia?

  5. Esi­mer­kik­si metal­lin TES mää­rää har­joit­te­li­joi­den pal­kak­si pie­nim­män työn­vaa­ti­vuus­ryh­män pal­kan, joka on 1500 e/kk.

    Ei kukaan täy­si­jär­ki­nen ala tuol­la hin­nal­la opet­ta­maan ulko­maa­lai­sel­le työn­te­ki­jäl­le hit­saa­mis­ta. Joo, onhan siel­lä lause “jos tai­toa ei ole, voi­daan sopia alem­mas­ta­kin” mut­ta tus­kin­pa mikään tilan­ne oikeas­ti kel­paa liitolle.

    Kiin­teis­tö­alal­la har­joit­te­li­jan palk­ka on hui­mat 200e vähem­män kuin alin palk­ka­luok­ka joka on 1538 e. 

    Ei näil­lä har­joit­te­li­ja­pal­koil­la ote­ta yhtään ulko­maa­lais­ta har­joit­te­le­maan pait­si jos työ ei kel­paa suomalaisille. 

    ————————-

    Eli kyl­lä tämä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den työl­lis­tä­mi­nen tulee tör­mää­mään suo­ma­lais­ten työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyy­teen. Eivät tule työl­lis­ty­mään, sii­tä Riku Aal­to, Paa­vo Arhi­näm­ki, Dan Koi­vu­laak­so & kump­pa­nit pyr­ki­vät pitä­mään kai­kin puo­lin huolta.

  6. Ihan päin­vas­toin pitää toi­mia. Kaik­ki tur­va­pai­kan­ha­ki­jat sijoi­tet­ta­va maa­seu­tu­taa­ja­miin ja elä­tys val­tion hoi­det­ta­vak­si tulon­siir­roil­la. Se on hal­vin­ta ihan kai­kil­le, ei tar­vit­se raken­taa sato­ja­tu­han­sia uusia asun­to­ja maa­il­man kal­leim­mil­le alueil­le. Osa­ke­huo­neis­to­jen osta­mi­nen mamuil­le aivan äly­tön idea. Mihin Ode aikoo siir­tää nykyi­sen asukkaat.

    Mitä rasis­tien sijain­tii tulee, kyl­lä val­ta­kun­nan­ra­sis­tit asu­vat kau­pun­geis­sa, ei kau­pun­ki­kes­kus­ten naa­pu­ri­kun­nis­sa. Sen todis­taa täkä­läis­ten fb-ryh­mäs­sä käy­ty kes­kus­te­lu. Värik­kääs­tä kes­kus­te­lus­ta huo­li­mat­ta kukaan ei vas­tus­ta­nut tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den kun­taan tuloa. Pahim­mat suu­pal­tit päin­vas­toin lopul­ta tote­si­vat tuli­joi­den saa­pu­mi­sen ole­van mukavaa. 

    Kyl­lä se niin on, että vasen­vih­reät kiih­koi­li­jat vas­tak­kai­na­set­te­luun perus­tu­val­la asen­teel­laan itse liet­soo rasis­mia hal­la-aho­lai­sel­la raivolla.

  7. Ei syr­jä­seu­duil­le

    Käsi­tyk­se­ni on, että oles­ke­lu­lu­van saa­neet saa­vat vali­ta asuin­paik­kan­sa suh­teel­li­sen vapaas­ti itse, eikä hei­tä siis asu­te­ta min­ne­kään, aina­kaan ensim­mäi­sen asun­non han­kin­nas­sa aut­ta­mi­sen jäl­keen. Anne­taan siis nii­den men­nä syr­jä­seu­duil­le, jot­ka sin­ne halua­vat. Kau­pun­git kiin­nos­ta­vat toden­nä­köi­ses­ti monia pako­lai­sia monis­ta syis­tä, joten tavoit­tee­si täyt­tyy var­maan­kin myös eri­tyi­sem­min ohjaamatta.

    Työ­paik­ko­ja maa­han­muut­ta­jil­le on sekä bus­si­kus­kei­na Hel­sin­gis­sä, että kas­vi­huo­ne­työn­te­ki­jöi­nä ja kebab-ravin­to­loit­si­joi­na När­piös­sä. Monet maa­han­muut­ta­jat saat­ta­vat tyy­tyä suo­ma­lai­sia vähem­pään­kin, ja löy­tä­vät sik­si tyy­dyt­tä­vän työ­pai­kan itsel­leen mel­ko hel­pos­ti­kin (kie­li­tai­don puu­te tosin haittaa).

    Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään raiskaajana. 

    Tar­koi­tat kai Hel­sin­kiä ja muu­ta­mia mui­ta kun­tia, jois­sa näi­tä yli­lyön­te­jä on esiintynyt.

    Asun­to­tuo­tan­toa on kiih­dy­tet­tä­vä mer­kit­tä­väs­ti ja on sal­lit­ta­va nykyis­tä pie­nem­pien asun­to­jen rakentaminen. 

    En kan­na­ta tukiai­sia. Mai­nit­sit että maa­seu­dul­la asun­to­ja oli­si. Jos jotain tue­taan, voi kai tukea myös työl­lis­ty­mis­tä maa­seu­dul­la saman ver­ran kuin raken­ta­mis­ta kaupungissa.

    Töi­hin pitäi­si pääs­tä nopeasti.

    Kos­ke­nee myös suo­ma­lai­sia työt­tö­miä, eli jär­jes­te­te­ään molem­mil­le ryh­mil­le lisää työ­ti­lai­suuk­sia yhtei­sil­le työmarkkinoille.

    Kukaan ei ota täy­del­lä pal­kal­la töi­hin kie­li­tai­do­ton­ta irakilaista.

    En kan­na­ta hal­pa­työ­voi­ma­mark­ki­noi­den muo­dos­ta­mis­ta. Jo muo­dos­tu­neet (osin lait­to­mat) hal­pa­työ­voi­ma­mark­ki­nat tuli­si pur­kaa. Kaik­ki töi­hin samal­la pal­kal­la. Ei siis myös­kää mai­nit­se­maa­si maa­han­muut­ta­jil­le koh­dis­tet­tua palk­ka­tu­kea. Jos ei ole kie­li­tai­toa, pitää hakeu­tua alkuun töi­hin, jois­sa kie­li­tai­to ei ole kes­kei­nen kri­tee­ri. Näi­tä­kin työ­paik­ko­ja on riit­tä­väs­ti (aina­kin jos työ­paik­ka­ti­lan­ne on ylei­ses­ti kun­nos­sa). Bus­si­kus­ki­na pär­jää var­mas­ti ihan perus­kie­li­tai­dol­la­kin, ja monis­sa muis­sa töis­sä vähemmälläkin.

    työ­suh­de voi­si aina­kin aluk­si perus­tua työ­voi­man vuokraamiseen

    Jos tämä mene­tel­mä ote­taan käyt­töön, niin kai saman tien sekä suo­ma­lai­sil­le että maahanmuuttajille.

    Minä pis­teyt­täi­sin oles­ke­lu­lu­van saa­jat. Pis­tei­tä sai­si pait­si koti­maan olo­suh­teis­ta, myös kotou­tu­mi­ses­ta: kie­len oppi­mi­ses­ta ja eri­tyi­ses­ti työllistymisestä.

    Ei pako­lai­sia voi suo­sia kie­li­tai­don mukaan. Heil­le kai tar­jo­taan mah­dol­li­suus oles­kel­la Suo­mes­sa sii­tä riip­pu­mat­ta, osaa­vat­ko kiel­tä vai ei. Tur­van tar­ve on siis sama kie­li­tai­dos­ta riip­pu­mat­ta. Kie­len oppi­mi­nen on hyvä asia, mut­ta ei edel­ly­tys eikä hyväk­syn­nän ehto pako­lai­sil­le. Muis­sa maa­han­muut­ta­ja­ryh­mis­sä kotou­tu­mis­tar­vet­ta voi pitää sel­vem­min esil­lä. Ja nousee­han kie­li­ta­don tär­keys joka tapauk­ses­sa auto­maat­ti­ses­ti­kin (ilman mitään pis­tey­tyk­sen tar­vet­ta) esiin työ­paik­ko­ja haettaessa.

  8. Jos tuli­joi­ta on ensi vuon­na­kin 50.000 ja kaik­ki muut­ta­vat Hel­sin­kiin, niin pitäi­si raken­taa vuo­des­sa kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja. Ei tai­da onnis­tua. Kuka ne raken­tai­si? Kuka ne mak­sai­si? Vai ote­taan­ko lisää velkaa?

    Toi­saal­ta onhan meil­lä val­mius­la­ki
    Val­mius­lain 7 luvus­sa on mää­räyk­siä asun­to­kan­nan sään­nös­te­lys­tä. Ne anta­vat mah­dol­li­suu­den vel­voit­taa asun­no­no­mis­ta­jat ilmoit­ta­maan yli­mää­räi­set huo­neen­sa vuo­krat­ta­vak­si käy­väl­lä vuokralla.

    Asu­te­taan maa­han­muut­ta­jat näi­hin yli­mää­räi­siin huo­nei­siin. Näin­hän sotien jäl­keen teh­tiin. Kun­nal­li­nen asun­to­lau­ta­kun­ta sit­ten jakoi huo­neet nii­tä tar­vit­se­vil­le. Aut­ta­kaam­me yhdes­sä! Krii­si on mahdollisuus.

  9. >Ei syr­jä­seu­duil­le
    >Asun­to­ja on syr­jä­seu­duil­la tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mut­ta se oli­si >pelk­kää säi­lö­mis­tä. Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole t>yöpaikkoja.
    >Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin >alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään >rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set >asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.
    >Tuli­jat pitäi­si asut­taa isoi­hin kau­pun­kei­hin, kos­ka niis­sä on >työ­ti­lai­suuk­sia ja moni­kult­tuu­ri­nen ja suvait­se­vai­nen ilmapiiri.

    Pidät­kö När­piö­tä iso­na kau­pun­ki­na? Miten mää­rit­te­let sel­lai­sen alu­een “jos­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na”? Olet­ko var­ma, ettei Hel­sin­gis­sä ole yhtään täl­lais­ta mie­li­pi­det­tä? Kau­ha­val­la his­to­rian opet­ta­ja väit­ti täl­lais­ta, mut­ta tun­nen kau­pun­gin ja kysei­sen his­to­rian opet­ta­jan sen ver­ran hyvin, että tie­dän siel­lä ole­van myös muun­lai­sia mie­len­pi­tei­tä. Itse asias­sa Yle jo uuti­soi, kuin­ka kau­ha­va­lai­set ylpei­nä ker­toi­vat vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen­sa ole­van parem­pi kuin muu­al­la. Täl­lai­nen pai­kal­li­syl­peys on mie­les­tä­ni nyt paikallaan.

    Olen samaa miel­tä, että vas­taan­o­ton luon­teel­la on suu­ri mer­ki­tys kotou­tu­mi­seen. Jos ihmi­set koke­vat ole­van­sa ter­ve­tul­lei­ta, he toden­nä­köi­sem­mi­ni myös pyr­ki­vät sopeu­tu­maan ympä­röi­vään yhteis­kun­taan. Mut­ta väi­te, että isois­sa kau­pun­geis­sa osat­tai­siin ottaa maa­han­muut­ta­jat joten­kin parem­min vas­taan kuin pie­nis­sä kau­pun­geis­sa, on kum­mal­li­nen. Kum­paan kate­go­ri­aan ase­tat Suo­men 9. suu­rim­man kau­pun­gin Lahden?

  10. Miten tahan­sa mie­tin­kin asi­aa, niin sijoit­tai­sin kyl­lä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta mie­luus­ti syr­jä­seu­duil­le, tai nii­hin kuih­tu­vien 5000–10000 ihmi­sen kyliin. 

    Ihmi­set nois­sa syr­jä­ky­lis­sä ovat mie­les­tä­ni lopul­ta pal­jon ren­nom­pia ja aidos­ti avoi­mem­pia kuin Hel­sin­gis­sä, jos vain tutus­tuu ihmi­siin eikä läh­de esit­tä­mään mitään. Pie­nis­sä kylis­sä pääs­see myös hel­pom­min aidos­ti osak­si yhtei­söä, kaik­ki kui­ten­kin tun­te­vat kaik­ki ja har­va esit­tää mitään. 

    Hel­sin­gis­sä toden­nä­köi­ses­ti jen­giy­tyy pal­jon her­kem­min, kun kli­kit ovat jo valmiina.

  11. 50 000 (ei jää sii­hen) pako­lai­sen asut­ta­mi­nen kas­vu­kes­kuk­siin on äärim­mäi­sen kal­lis toi­men­pi­de, jos edes mah­dol­li­nen, kos­ka kysyn­tä ylit­tää jo tar­jon­nan. Tur­ha höpöt­tää hal­vois­ta asun­nois­ta, nii­den kaa­voi­tus ja raken­ta­mi­nen oli­si pitä­nyt aloit­taa jo vuo­sia aikai­sem­min. Ja jos ajat­te­lit tar­jo­ta vain maa­han­muut­ta­jil­le mah­dol­li­suu­den teh­dä töi­tä hal­vem­mal­la, niin miten luu­let työ­väen sii­hen reagoivan.

  12. OS: “Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.”

    Yllä­ole­va teks­ti­si vai­kut­taa ennak­ko­luu­loi­sel­ta ja rasis­min­kal­tai­sel­ta mie­li­pi­teel­tä. Perus­tuu­ko tämä johon­kin tut­ki­muk­seen vai muu­ten­ko vain olet näin aja­tel­lut. Voit­ko nime­tä nyt näi­tä paik­ka­kun­tia jos­sa suh­tau­du­taan näin maahanmuuttajiin?

  13. Suo­raan sanot­tu­na täs­sä nytä näper­rel­lään aika mar­gi­naa­lis­ten asioi­den kans­sa. Ole­te­taan, että tänä vuon­na tulee se 50 000 ja vir­ta jat­kuu saman­lai­se­na edel­leen. Se tar­koit­taa ensi vuon­na 100 000 — 150 000 tuli­jaa. Kan­nat­tai­si­ko läh­teä sii­tä pääs­tä, että arvioi­daan, kuin­ka pal­jon kus­tan­nuk­sia täs­tä syn­tyy, min­kä­lai­sen pai­neen se aiheut­taa asu­mi­seen, ter­vey­den­huol­toon, sosi­aa­li­toi­meen, kou­lu­tuk­seen ja työt­tö­myy­den hoi­toon. Sit­ten voi­tai­siin arvioi­da, mitä mer­kit­see, että näil­lä kus­tan­nuk­sil­la rasi­te­taan avoin­ta eli tuot­ta­vaa sek­to­ria ja jul­kis­ta talout­ta. Ehkä täl­lai­sen pie­nen kvan­ti­ta­tii­vi­sen har­joi­tuk­sen jäl­keen voi­tai­siin har­ki­ta, täy­tyy­kö asial­le teh­dä jota­kin vai jat­ke­taan­ko ajopuuna.

  14. Kovin idea­lis­ti­nen kir­joi­tus, enkä oikein usko puna­vih­reäs­sä kuplas­sa syn­ty­vän­kään mitään jär­ke­vää rat­kai­sua. Meil­le paras rat­kai­sua on siir­tää koko kysy­mys EU-tasolle. 

    Sel­keä vir­he tuos­sa on oikeas­taan maaseutu/ työllistyminen/ kotou­tu­mi­nen koh­das­sa. Par­hai­ten tuli­jat ovat työl­lis­ty­neet maa­seu­dul­la, esi­mer­kik­si När­piös­sä! Siel­lä ei muu­ten hait­taa, vaik­ka puhui­sit mur­taen suo­mea, kun ei sitä kukaan osaa. 🙂

    Kotout­ta­mi­ses­sa meil­lä on yksi sel­keä etu ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­hin. Koko kel­vol­li­nen mies­puo­li­nen ikä­luok­ka käy intin, joka on tut­ki­tus­ti teho­kas tapa kotout­taa. Ehkä tehok­kain kie­len opis­ke­lun jälkeen.

  15. Paik­ka­kun­nan kokoa mer­kit­tä­väm­pi teki­jä lie­nee työl­li­syys­ti­lan­ne. Esi­mer­kik­si När­piös­sä löy­tyy töi­tä ja kotou­tu­mi­nen sujuu siel­lä jopa pk-seu­tua parem­min. Kau­ha­val­la­kin nime­no­maan yrit­tä­jät suh­tau­tu­vat vas­taan­ot­to­kes­kuk­seen myön­tei­ses­ti työ­voi­man toi­vos­sa. Vaik­ka eihän nuo sitä var­si­nais­ta syr­jä­seu­tua ja pik­ku­ky­lää olekaan. 

    Yksi mah­dol­li­suus oli­si jär­jes­tää kou­lu­tus­ta ja sii­hen liit­ty­vää tuet­tua työ­paik­ka­har­joit­te­lua jo vas­taan­ot­to­kes­kusai­ka­na. Jos sujui­si hyvin, voi­si oles­ke­lu­lu­van saa­tu­aan par­haas­sa tapauk­ses­sa työl­lis­tyä harjoittelupaikkaan.

  16. Nyt­hän vii­me viik­koi­na Suo­meen on saa­pu­nut n 500 pako­lais­ta päi­väs­sä. Jos sama tah­ti jat­kuu ensi vuon­na­kin, on meil­lä vuo­den pääs­tä jo 200 000 pako­lais­ta. Vie­lä­kö tuo lis­ta on sil­loin voi­mas­sa? Ei tai­da enään riit­tää edes syr­jä­seu­tu­jen asun­not, eikä mitkään.

  17. Olen hiu­kan eri miel­tä syr­jä­seu­duil­le sijoit­ta­mi­ses­ta. Tie­ten­kään hei­tä ei pidä sijoit­taa min­ne­kään mis­sä ei ole mitään työl­lis­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia ja val­miik­si asun­to­pu­la. Uskoi­sin kui­ten­kin Suo­mes­ta vie­lä löy­ty­vän kau­pun­ke­ja, jois­sa vuo­kra kus­tan­nuk­set ovat koh­tuul­li­set ja jois­sa on jon­kin­lai­sia työl­li­syys näky­miä ja jot­ka kui­ten­kin ovat suu­ruu­del­taan sitä luok­kaa, ettei ihan joka kään­tees­sä pis­tä silmään.

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole oikea paik­ka kos­ka tääl­lä on muu­ten­kin huu­ta­va asun­to­pu­la ja kal­liit vuo­krat. Tun­tui­si perin irvok­kaal­ta, että he ohit­tai­si­vat kau­pun­gin asun­to jonois­sa ne jot­ka ovat siel­lä jo ennestään.

    Ikä­vä kyl­lä kaik­ki yllä­ole­va on vain sana­he­li­nää kos­ka ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta estää ihmis­tä asu­mas­sa Suo­mes­sa ihan mis­sä hän­tä huvit­taa jos kysei­nen hen­ki­lö on työ­tön. Kyl­lä joku yksi­tyi­nen asun­non vuo­kraa ja sit­ten vaan hake­maan asun­to tukea, toi­meen­tu­lo tukea ja työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Ja sen jäl­keen ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta enää löy­dy­kään heil­le sel­lais­ta työ­tä mis­tä työ­nan­ta­ja oli­si heil­le val­mis mak­sa­maan niin pal­jon palk­kaa, että efek­tii­vi­nen vero­pro­sent­ti oli­si jotain muu­ta kuin 100%+ joten he eivät kos­kaan mene töi­hin ja jää­vät yhteis­kun­nan elätettäväksi.

    Sama pätee toki ihan syn­ty­pe­räi­seen suo­ma­lai­seen­kin, ei pel­käs­tään pakolaisiin!

    Sii­tä olen kyl­lä samaa miel­tä, että vas­taan­ot­to­kes­kus ei ole mikään sijoi­tus­paik­ka pit­käk­si aikaa ja että työl­lis­ty­mi­nen pitäi­si mah­dol­lis­taa heti.

  18. Eräs tun­te­ma­ni joka on näi­den asioi­den kans­sa teke­mi­sis­sä ker­too että maa­han­muut­ta­jat (tai siis aina­kin eräs hei­dän ala­ryh­män­sä) ovat aivan usko­mat­to­mas­sa mää­rin tai­ta­via ja ket­te­riä löy­tä­mään työ­paik­ko­ja itsel­leen. He ovat yrit­te­liäi­tä, aktii­vi­sia (näl­kä on teho­kas akti­voi­ja), eivät kovin nirp­pa­nok­kai­sia, ja hyvin ver­kot­tu­nei­ta jo aset­tu­nei­den maan­mies­ten­sä kanssa.

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löy­tä­neen­sä työ­pai­kan, asian ete­ne­mi­nen tys­sää kai­ken maa­il­man type­ryyk­siin. Yksi hiton­moi­nen vai­keus on että he eivät voi ava­ta pank­ki­ti­liä. Sil­loin työ­nan­ta­ja ei voi mak­saa heil­le palk­kaa — tai tie­ten­kin työ­nan­ta­ja voi­si pala­ta rus­kei­siin kir­je­kuo­riin muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen taak­se, mut­ta mie­luum­min työ­nan­ta­jat sit­ten palk­kaa­vat jon­kun toi­sen. Ilmei­ses­ti EU:n rahan­pe­susää­dök­set estä­vät tilin avaa­mi­sen sel­lai­sel­le jol­la on vain mat­kus­tus­asia­kir­ja eikä kun­non pas­sia, so. jon­ka hen­ki­löl­li­syt­tä ei pys­ty luo­tet­ta­vas­ti selvittämään.

  19. En jak­sa enää olla kovin huo­lis­sa­ni. Niin monet mer­kit viit­taa­vat nyt sii­hen, että Suo­mi kyl­lä hoi­taa tuon asian, vaik­ka yllä­tet­tiin­kin niin sano­tus­ti housut kintuissa.

    Suo­mi ei ole kenen­kään tur­va­pai­kan­ha­ki­jan luon­nol­li­sen rei­tin var­rel­la. Se mer­kit­see sitä, että Suo­mi on heil­le aina tie­toi­nen valin­ta. He eivät valin­neet Ruot­sia, eivät Tans­kaa, eivät Sak­saa, eivät Itä­val­taa, vaan kul­ki­vat näi­den kaik­kien läpi Suo­meen asti. Mei­dän täy­tyy vain sel­vit­tää, mit­kä ovat ne veto­voi­ma­te­ki­jät, jot­ka hou­kut­te­le­vat juu­ri Suo­meen ja sen jäl­keen pois­taa ne. Näin­hän esi­mer­kik­si Tans­ka on jo, ilmei­sen menes­tyk­sek­kääs­ti, toiminut.

    Tänään uuti­soi­tiin, miten Suo­mi on kär­ki­kol­mi­kos­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le mak­set­ta­vien rahal­lis­ten tukien mää­räs­sä. Aiem­min ker­rot­tiin, miten Suo­mi on ainoa Poh­jois­maa, jol­la ei ole palau­tus­so­pi­mus­ta Ira­kin kans­sa. Suo­mi on myös pitä­nyt tur­vat­to­mi­na sel­lai­sia aluei­ta, joi­ta muut Euroo­pan maat pitä­vät riit­tä­vän turvallisina.

    Nuo asiat kun kor­ja­taan, tilan­ne hoi­taa itse itsen­sä. Jo yksi­no­maan raja­val­von­nan tiu­ken­ta­mi­nen – jol­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, voi­ko tääl­tä anoa tur­va­paik­kaa ja voi­ko sen saa­da – on vähen­tä­nyt päi­vit­täis­ten tuli­joi­den mää­rää. Tulos­sa on myös tal­vi, joka on Tor­nios­sa pit­kä, kyl­mä ja pimeä. Sekin auttaa.

    Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet, miten tur­va­paik­ka-aiheen uuti­soin­nin sävy on muut­tu­nut parin vii­me vii­kon aika­na ratkaisevasti?

    Muu­ta­man vuo­den pääs­tä 2015 muis­te­taan sinä vuon­na, kun Suo­meen tuli yhtäk­kiä val­ta­va mää­rä ira­ki­lai­sia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta. Sitä ei kukaan muis­ta, mik­si he yhtäk­kiä tän­ne tuli­vat ja min­ne he sit­ten lopul­ta läh­ti­vät. Mut­ta har­va tän­ne jää, uskoisin.

  20. Ilmei­ses­ti tuli­jois­ta löy­tyy kai­ken­lais­ta osaa­mis­ta. Ehkä myös itseor­ga­ni­soi­tu­mi­nen itsen­sä ja mui­den aut­ta­mi­sek­si oli­si kehit­tä­mi­sen paik­ka? Koro­tet­tu päi­vä­ra­ha (esim varus­mies­ta­so), jos on hom­mis­sa Pakolaiskeskuksessa? 

    Ehkä joku sel­vit­tää mitä osaa­mis­ta ihmi­sil­lä on. Sii­tä se alkaa.
    Oppi­so­pi­mus? Luo­via rat­kai­su­ja tarvitaan. 

    YK-jouk­ko­jen ja Punai­sen ris­tin kaut­ta on saa­tu koke­mus­ta ja osaa­mis­ta maa­il­mal­ta miten toi­mia hyvin tai huo­nos­ti. Toi­vot­ta­vas­ti tämä osaa­mi­nen saa­daan käyt­töön ja poliit­ti­nen ohjaus lähin­nä rat­koo normiongelmia. 

    Ennen muu­ta jak­sa­mis­ta vapaa­eh­toi­se­na työskenteleville!

  21. Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnistutaan” 

    No näy­te­tään kyl­lä tähän men­nes­sä onnis­tu­tun ihan hel­ve­tin huo­nos­ti lähes kaik­kial­la muu­al­la. No joh­tuu mis­tä joh­tuu, mut­ta miten­käs sit­ten näin ennus­tear­voi­ses­ti mah­taa _täällä_ täl­lä ker­taa käydä? 

    PS. Ja OK, jos tämä nyt tekee minus­ta läpi­mä­dän rasis­tin jon­kun mie­les­tä, niin teh­köön per­ke­le sitten.

  22. joke­ri: Nämä voi­vat tie­ten­kin olla pelk­kää puhet­ta, mut­ta oli­si mie­lenkli­nois­ta tie­tää, miten maa­han­muut­ta­jat vai­kut­ta­vat kan­ta­väes­tön työmotivaatioon.

    On aina­kin todel­la “haus­kaa” seu­ra­ta, kuin­ka punais­ta mat­toa ollaan levit­tä­mäs­sä vasem­mal­ta ja oikeal­ta kie­li­tai­dot­to­mien turvapaikan(?)hakijoiden eteen, kun itse paluu­muut­ta­ja­na toh­to­rin kou­lu­tuk­sel­la ei löy­dä Suo­mes­ta töitä.

  23. Pak­ko­kei­no­lail­la aio­taan pak­ko­si­joit­taa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat kepu­kun­tiin hal­pa­työ­voi­mak­si kepu­lai­sil­le yrit­tä­jil­le, jot­ka tukiais­ten voi­min kul­jet­ta­vat mär­kää puu­ta sel­lu­teh­tai­siin ym. men­nen maa­il­man laitoksiin.

    Miten ihmees­sä syr­jä­seu­dut tar­joai­si­vat pako­lai­sil­le elä­män, jos lähes sata pro­sent­ti­ses­ti kaik­ki syr­jä­seu­tu­jen nuo­ret ammat­ti­kou­lu­lai­sia myö­ten pake­nee pois sieltä? 

    Suo­mi upot­taa lähes 10 mil­jar­dia euroa joka iki­nen vuo­si syr­jä­seu­tu­jen tekohengitykseen!

    Pako­lai­set ovat vain ja ainoas­taan vipu, jol­la saa­daan kepu­kun­tiin tukiaisia.

    On täy­sin irs­tas­ta ja sai­ras­ta hyväk­si­käyt­tää pako­lai­sia kepu­kun­tien kun­nan­joh­ta­jien pal­lien säilyttämiseen!

  24. Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voi­ma­va­rak­si, kuten Jaak­ko Kian­der jo ehti huomauttaa. 

    Jos nyt tule­vien kym­me­nien tuhan­sien kotout­ta­mi­ses­sa ei onnis­tu­ta, niin las­ku on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kym­me­niä mil­jar­de­ja. Onko meil­lä varaa ottaa näin suur­ta riskiä?

    Tänä vuon­na (2015) tul­leet kansallisuudet:

    Irak: 11 526 eli 68%
    Soma­lia: 1 745 eli 10%
    Afga­nis­tan: 854 eli 5%

    Työl­li­syy­sas­teet (2010):

    Suo­mi 69,7
    Afga­nis­tan 19,3
    Irak 13,3
    Soma­lia 13,3

    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yvrm_ulsi_201100_2012_6360_net.pdf (s. 74)

  25. Hiu­kan ihmet­te­len min­kä­lai­seen toi­vea­jat­te­luun perus­tu näke­mys, että me voi­si­me asut­taa, kotout­taa ja työl­lis­tää tuol­lai­set ihmis­jou­kot yhtäk­kiä jos ei se edes onnis­tu jo tääl­lä asu­vien kans­sa. Mit­kä ovat ne uudet käyt­tä­mät­tö­mät kei­not ja mis­tä kaik­ki varat tuon kai­ken toteuttamiseen?

  26. Uskon nykyi­sen­lai­sen — popu­laa­tio­ta­sol­la hei­kos­ti jäl­ki­teol­li­seen työyh­teis­kun­taan kotou­tu­van — tuli­ja­tul­van joh­ta­van luok­kayh­teis­kun­nan paluuseen ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan alas­ajoon. Sil­lä, joka uskoo ilmiön kään­ty­vän net­to­voi­tok­si, on näyt­tö­taak­ka kaik­kea empi­ri­aa vas­taan. Veik­kaan, että 20-luvul­la moni havait­see olleen­sa “hyö­dyl­li­nen idioot­ti” yhteis­kun­nan muis­tut­taes­sa enem­män nykyis­tä Bra­si­li­aa kuin kai­kil­le tasa-arvoi­set läh­tö­koh­dat tar­joa­vaa, moder­nia ja eko­lo­gis­ta yhteiskuntaa. 

    Ruti­köy­hän orja­työ­luo­kan syn­nyt­tä­mi­nen ei ole jär­ke­vää, eikä se ole edes talou­del­li­ses­ti net­to­kan­nat­ta­vaa glo­baa­lis­sa, tehok­kaa­seen työn­ja­koon täh­tää­väs­sä töi­den jakau­tu­mi­ses­sa. Uskon, että sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ja eloon­jää­mis­tais­te­lus­sa ympä­ris­tö­ar­vot ovat lis­tan hän­nil­lä. Euroop­pa ei ole pian Afrik­kaa tai Lähi-itää parem­pi paik­ka elää väes­tön valtaosalle.

    Uskon ilmiös­tä koi­tu­vien (kumu­loi­tu­vien) inhi­mil­lis­ten net­to­kus­tan­nus­ten muo­dos­tu­van todel­la suu­rik­si. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän todel­la pal­jon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sis­ta ystä­vis­tä­ni, joten toi­von maa­han­muu­ton pysy­vän kes­tä­väl­lä poh­jal­la hei­dän­kin vuok­seen. Nykyi­nen tuli­ja­vir­ta edus­taa pää­osin elin­ta­so­siir­to­lai­suut­ta, jon­ka sal­li­mi­nen ei paran­na väes­tö­rä­jäh­tä­vää maa­il­maa mut­ta muut­taa Euroop­paa peruuttamattomasti.

  27. Minua­kin kiin­nos­taa kyl­lä, tapah­tui­si­ko maa­han­tu­li­joi­den kotou­tu­mi­nen parem­min, jos nuo pien­ten asun­to­jen talot raken­net­tai­siin Osmon näh­däk­se­ni kan­nat­ta­maan tii­vii­seen malliin? 

    Var­sin tii­vis­tä oli asu­tus nimit­täin aikoi­naan jo sume­rien­kin mail­la. Läh­teen mukaan (ks. “https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumer”): “Sume­ris­sa oli tois­ta­kym­men­tä eril­lis­ta kau­pun­ki­val­tio­ta (Kiš, Uruk, Ur, Sip­par, Akšak, Larak, Nip­pur, Adab, Umma, Lagaš, Bad-tibi­ra ja Lar­sa sekä Eufra­tin ylä­juok­sul­ta löy­ty­nyt Tell Habuba[6]). Kau­pun­ki­val­tioi­den syn­nyn taus­tal­la on Jem­det Nasr ‑kukois­tus­kau­den (n. 3100–2900 eaa.) kau­pan­käyn­nin vil­kas­tu­mi­nen ja väki­lu­vun kas­vu. Kau­pun­ki­val­tioi­den ympä­ril­le raken­net­tiin suo­ja­muu­rit ja kau­pun­gin kes­kus oli tie­tyl­le juma­lal­le omis­tet­tu temp­pe­li. Kau­pun­git oli­vat hyvin­kin suu­ria, esi­mer­kik­si 400 heh­taa­rin Uru­kis­sa eli 2700-luvul­la eaa. arviol­ta 50 000 ihmistä.” 

    Ehkä tuos­sa tuli esil­le Osmon jos­sain mai­nit­se­man ‘ison kau­pun­gin’ raja, jota joku kyseli?

    Pitäi­si­kö Suo­meen raken­taa uusi Uruk? Se voi­si olla vaik­ka naa­pu­ri­kau­pun­ki kau­pun­gil­le Tur­ku. 400 heh­taa­ria ei ole sinän­sä kovin pal­jon. Tuol­lai­nen kau­pun­ki tai kau­pun­ki­val­tio mah­tui­si lähes koko­naan jo pel­käs­tään Salon lähel­le, Joen­suun kar­ta­non pel­loil­le Hali­kos­sa. Hel­sin­gin ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lu­eet voi­daan siis jät­tää rau­haan. Riit­tää, kun vain ran­ta­ra­ta saa­daan parem­paan kun­toon. Ehkä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le­kin asun­to­ja jon­kin ver­ran vie­lä mahtuisi …

    Em. läh­de ker­toi muu­ten edel­lä­ku­va­tun lisäk­si (jos joku ei näi­tä kou­lua­joil­taan enää muis­ta!): “Sumer oli var­hai­nen sivi­li­saa­tio ennen Baby­lo­ni­aa Meso­po­ta­mias­sa noin 4000–2000 eaa. Sume­rin alue oli nykyi­ses­sä Ete­lä-Ira­kis­sa Eufrat- ja Tigris­jo­kien laak­sois­sa, niin sano­tus­sa Kak­sois­vir­ran­maas­sa, hedel­mäl­li­ses­sä puo­li­kuus­sa. Ei tie­de­tä mis­tä sume­ri­lai­set saa­pui­vat Mesopotamiaan.”
    ja
    “Alun alkaen val­ta kau­pun­ki­val­tiois­sa kuu­lui yhtei­sön van­him­pien muo­dos­ta­mal­le neu­vos­tol­le, mut­ta kau­pun­ki­val­tioi­den väli­sen kil­pai­lun myö­tä perus­tet­tiin kunin­kuuk­sia.” Sel­lais­ta tun­tuu jopa eräs Nal­le­kin suosivan.

    Baby­lo­nias­ta puo­les­taan ker­ro­taan: “Kaup­pa oli itse­näis­tä kapi­ta­lis­mia, joka oli vapau­tu­nut temp­pe­lin ohjauk­ses­ta joka oli taval­lis­ta Sume­rin aikoi­na.” (Läh­de: “https://fi.wikipedia.org/wiki/Babylonia”)

    Maa­han­tu­li­jat Ira­kis­ta voi­vat par­haim­mil­laan olla Suo­mel­le tosi­aan mer­kit­tä­vä voi­ma­va­ra. Hoi­de­taan hom­ma koti­jouk­ko­jen hyväk­si, niin voi­daan näyt­tää parem­paa mal­lia Unka­ril­le, ehkä jopa Ruotsille!

  28. Täs­sä kai­kes­sa on vähän sel­lai­nen perus­ta­van kal­tai­nen ongel­ma, että vaik­ka vapaa liik­ku­vuus on peri­aat­tees­sa ok eikä “hyvin­voin­ti­val­tio­ta” kukaan nat­si­fa­sis­ti­li­be­ra­lis­ti ‑lei­maa vält­te­le­vä kysee­na­lais­ta, niin yhdes­sä ne eivät vain voi toimia.

    Nyt täy­tyi­si olla munaa teh­dä sel­keä, raa­ka pää­tös sii­tä kum­pi Suo­mes­sa halu­taan vali­ta. Pan­naa­ko rajat kiin­ni vai tode­taan­ko kyl­mäs­ti, ettei sen joka ei työ­tä tee ole­kaan tar­vis syö­dä (eikä saa­da kat­toa pään­pääl­le ja kän­nyk­kää, tiet­sik­kaa, laa­ja­kais­ta­liit­ty­mää, las­ten har­ras­tuk­sia yms. sii­nä sivussa).

    Nykyi­nen meno tulee nimit­täin joh­ta­maan sii­hen, että maa­han pääs­te­tään isla­mis­ti­sen ihmis­tul­van hyö­ky­jä sii­nä­mää­rin, että jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta hajo­aa tähän yli­mää­räi­seen kuor­maan. Johan nykyis­ten tuli­joi­den kus­tan­nuk­sik­si arvioi­daan vähin­tään 1,5 mrd € / vuo­si ja jos nykyi­nen meno jat­kuu, niin ensi­vuo­dek­si tuli­joi­den mää­räk­si voi varo­vai­ses­ti­kin arvioi­da 200000–300000.

    Tämän rin­nal­la kaik­ki kou­lu­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen leik­kauk­set, “kil­pai­lu­ky­ky­loi­kat” jne. ovat silk­kaa hyt­tys­ten suri­naa. Käy­tän­nös­sä nyt oli­si pak­ko teh­dä pää­tös sii­tä, että palau­te­taan­ko kaik­ki tuli­jat samoin tein Ruot­siin vai nos­te­taan­ko kädet pys­tyyn ja kat­so­taan kun yhteis­kun­ta hajo­aa ja vas­taan­ot­to­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la alkaa yhden laka­nau­kon ja kym­me­nen kla­ni­pää­nat­sin kans­sa rie­hu­maan 1000–10000 koti­mai­sia “rus­kea­pai­to­ja”.

  29. Ensin­nä­kin: kyse on tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta — ei pakolaisista.

    Toi­sek­seen: val­tao­sa nykyi­sis­tä tuli­jois­ta on lait­to­mia maa­han­muut­ta­jia. Suo­men vir­ka­mie­het rik­ko­vat lakia mää­rä­tie­toi­ses­ti joka päi­vä tämän asian suh­teen. Mik­si vir­ka­mie­hiä ei ran­gais­ta lain rikkomisesta?

    Kol­man­nek­si: kyse on läpi­mä­dän ja van­hen­tu­neen tur­va­paik­ka­sys­tee­min jär­jes­tel­mäl­li­ses­tä hyväk­si­käy­tös­tä talou­del­li­sin ja sosi­aa­li­sin perus­tein. Nämä ihmi­set eivät sel­väs­ti­kään pake­ne mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta vai­noa; täl­lai­ses­ta ei ole ole­mas­sa mitään näyt­töä. Usean tur­val­li­sen maan läpi tule­mi­nen leveän sosi­aa­li­tur­van ja var­man oles­ke­lu­lu­van saa­mi­sek­si todis­taa näi­den “tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den” todel­li­set motiivit.

    Nel­jän­nek­si: Oden huo­les­tu­mi­nen näi­den “tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den” työl­lis­ty­mi­ses­tä ja “kotou­tu­mi­ses­ta” osoit­taa sen miten vink­sal­laan läh­tö­koh­dat täs­sä maas­sa ovat. Ira­ki­lais­ten työl­li­syys­lu­vut ovat jo nykyi­sin todel­la, todel­la alhai­set. Tämän lisäk­si “tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den” työl­lis­ty­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen ainoas­taan pahen­taa nykyis­tä krii­siä, kos­ka se vah­vis­taa jär­jes­tel­män vää­rin­käyt­töä, ja antaa suo­ran sig­naa­lin “tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le”, että se mitä he teke­vät on täy­sin legi­tii­miä. Käsit­tääk­se­ni tur­va­pai­kan­ha­ki­jal­le (siis oikeal­le sel­lai­sel­le, joi­ta Suo­mes­sa ei juu­ri­kaan ole) tär­kein asia pitäi­si olla tur­va­paik­ka, eikä työ­paik­ka. Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den työl­li­syys pitäi­si olla siis val­tion näkö­kul­mas­ta täy­sin epä­re­le­vant­ti seikka.

  30. Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.”

    Enpä oli­si odot­ta­nut täl­lais­ta ennak­ko­luu­loi­suut­ta ja rasis­mia kans­sa­suo­ma­lai­sia koh­taan arvos­te­tul­ta kir­joit­ta­jal­ta. Asen­ne ei oikein mah­dol­lis­ta jär­ke­vän kes­kus­te­lun käy­mis­tä täs­tä aiheesta.

  31. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Eräs tun­te­ma­ni joka on näi­den asioi­den kans­sa teke­mi­sis­sä ker­too että maa­han­muut­ta­jat (tai siis aina­kin eräs hei­dän ala­ryh­män­sä) ovat aivan usko­mat­to­mas­sa mää­rin tai­ta­via ja ket­te­riä löy­tä­mään työ­paik­ko­ja itsel­leen. He ovat yrit­te­liäi­tä, aktii­vi­sia (näl­kä on teho­kas akti­voi­ja), eivät kovin nirp­pa­nok­kai­sia, ja hyvin ver­kot­tu­nei­ta jo aset­tu­nei­den maan­mies­ten­sä kanssa.

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löy­tä­neen­sä työ­pai­kan, asian ete­ne­mi­nen tys­sää kai­ken maa­il­man type­ryyk­siin. Yksi hiton­moi­nen vai­keus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä. 

    Sit­ten kun men­nään anek­doot­tien tasol­ta tilas­toi­hin (tilas­to­kes­kus, työ ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö jne) voi­da­na havai­ta, että tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta oleel­lis­ten maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys on ollut sur­kea vuo­sia tän­ne tulon jäl­keen­kin. Kyl­lä heil­lä pank­ki­ti­lit tukien mak­sa­tus­ta var­ten on ollut sil­loin jo pit­kään. Tuol­ta esi­mer­kik­si voi tode­ta, että soma­leis­ta töis­sä on vähän run­sas 10%, ara­bi­aa ja pas­toa puhu­vis­ta n 20%. Kan­ta­väes­tön osal­ta luku on yli 40% ja näis­sä luvis­sa on siis jo täy­si­mää­räi­ses­ti maa­han­muut­ta­jien edul­li­sem­man väes­tö­ra­ken­teen (vähäi­sen elä­ke­läis­ten mää­rän) vaikutus.

    Nime­no­maan pitem­pään maas­sa ole­vien osal­ta saman suun­tais­ta koru­ton­ta ker­to­maa on niin täs­sä TEM:in tut­ki­muk­ses­sa vuo­del­ta 2014 (mm. kuvio 9) kuin täs­sä aikai­sem­mas­sa vuo­del­ta 2005
    (mm kuviot 5, 10, 12 ja 14).

    On mas­si­vis­ta itse­pe­tos­ta väit­tää, ettei­kö näis­tä tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta jää­des­sään tuli­si mer­kit­tä­vä kes­tä­vyys­va­jeen ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien lisä.

  32. Pois­te­taan­pa nyt se mini­mi­palk­ka ja yleissitovuus.

    Ja uudis­te­taan sosiaalisektori.

  33. Kyse on pako­lai­sis­ta. Minus­ta täl­löin läh­tö­koh­ta tuli­si olla, että pako­lai­sel­le taa­taan tääl­lä kel­vol­li­set ja tur­val­li­set eli­no­lo­suh­teet tois­tai­sek­si ja hänet palau­te­taan läh­tö­pis­tee­seen heti kun se on mah­dol­lis­ta hänen tur­val­li­suut­taan vaarantamatta. 

    Kaik­kien koh­dal­la pakoon läh­te­mi­sen syyt eivät jat­ku ikui­ses­ti. Esi­mer­kik­si Soma­lia on jo niin tur­val­li­nen, että siel­tä tän­ne pako­lai­sik­si aikoi­naan läh­te­neet käy­vät enti­sil­lä koti­seu­duil­laan lomai­le­mas­sa ‑mik­si hei­tä ei siis voi­si palaut­taa sin­ne? Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan palau­tus heti kun se on mah­dol­lis­ta ei myös­kään tar­vi­ta yhtä mas­sii­vi­sia kotout­ta­mis- ja asuttamistoimia.

    Blo­gis­ti ehdot­taa tii­viin kau­pun­kia­sut­ta­mi­sen lisää­mis­tä tuli­joi­den vuok­si, vaik­ka se vas­ta todet­tiin ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sek­si tavak­si asua.

    Pyy­dän etu­kä­teen anteek­si kir­joi­tus­ta­ni asiasta:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/08/tutkittu-juttu-vihreat-ja-koirat.html

    1. Jos nyt puhum­me samas­ta tut­ki­muk­ses­ta, sinä ei löy­ty­nyt mitään seli­tys­tä asu­mis­muo­don välil­le, kun ensin per­he­tyyp­pi ja tulo­ta­so vakioitiin.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos nyt puhum­me samas­ta tut­ki­muk­ses­ta, sinä ei löy­ty­nyt mitään seli­tys­tä asu­mis­muo­don välil­le, kun ensin per­he­tyyp­pi ja tulo­ta­so vakioitiin.

    Näh­däk­se­ni ero löy­tyi: Tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­sa ollaan vuo­si­kym­me­niä sidok­sis­sa valit­tuun ener­gia­rat­kai­suun. Vaik­ka kehi­tys tuo uusia tehok­kaam­pia ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä rat­kai­su­ja nii­tä ei tii­viis­sä city-ympä­ris­tös­sä voi­da ottaa käyt­töön. Esi­merk­kei­nä täs­tä vaik­ka­pa eri­lai­set läm­pö­pum­put ja aurinkoenergia-ratkaisut.

    1. Mihi9n tuo­kin nyt taas perus­tui? Hel­sin­gin ener­gian kau­ko­läm­mön­tuo­tan­nos­sa on noin sata megawat­tia läm­pö­pum­pul­la tuo­tuoa ener­gi­aa (Kat­ri Vala) min­kä lisäk­si ins­tal­loi­tu kau­ko­kyl­mä­te­ho on liki 200 MW, mut­ta toki käy­tös­sä suu­rim­mal­ta osin kesäi­sin. Sekin on käy­tän­nös­sä läm­pö­pum­pul­la teh­tyä mut­ta niin, ettei syn­ny­tet­ty kyl­myyn mene huk­kaan niin kuin maa­läm­pö­pum­puis­sa. Kau­ko­läm­pö­verk­ko on mah­dol­lis­ta ava­ta kil­pai­lul­le niin, että kuka vain voi tuo­da sin­ne lämpöä.
      Hele­nil­lä on Suo­men suu­rin aurin­ko­säh­kö­lai­tos Suvi­lah­des­sa ja toi­nen vie­lä suu­rem­pi raken­teil­la. Vuo­saa­reen ollaan teke­mäs­sä hakevoimalaa.

  35. Kivi­ken­kä:
    Kyse on pako­lai­sis­ta. Minus­ta täl­löin läh­tö­koh­ta tuli­si olla, että pako­lai­sel­le taa­taan tääl­lä kel­vol­li­set ja tur­val­li­set eli­no­lo­suh­teet tois­tai­sek­si ja hänet palau­te­taan läh­tö­pis­tee­seen heti kun se on mah­dol­lis­ta hänen tur­val­li­suut­taan vaarantamatta. 

    Kaik­kien koh­dal­la pakoon läh­te­mi­sen syyt eivät jat­ku ikui­ses­ti. Esi­mer­kik­si Soma­lia on jo niin tur­val­li­nen, että siel­tä tän­ne pako­lai­sik­si aikoi­naan läh­te­neet käy­vät enti­sil­lä koti­seu­duil­laan lomai­le­mas­sa ‑mik­si hei­tä ei siis voi­si palaut­taa sin­ne? Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan palau­tus heti kun se on mah­dol­lis­ta ei myös­kään tar­vi­ta yhtä mas­sii­vi­sia kotout­ta­mis- ja asuttamistoimia.

    Olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä. Sik­si kotout­ta­mi­sen ohel­la tulee ryh­tyä kotiuttamiseen.

    Lisäk­si nykyi­seen pako­lais­vir­taan tulee hake­mus­ten käsit­te­lyn läh­tö­koh­dak­si ottaa se, että jos läh­tö­maas­sa on tur­val­li­sia aluei­ta (kuten Ira­kis­sa ja Soma­lias­sa yksi­se­lit­tei­ses­ti on), niin kyseis­ten mai­den kan­sa­lai­set voi­daan ja tulee palaut­taa koti­maa­han­sa. Toi­von todel­la­kin, että tämä ote­taan nyt minis­te­riös­sä poh­dit­ta­va­na ole­van uuden lin­jauk­sen läh­tö­koh­dak­si. Eli pako­lais­ten tulee ensi­si­jai­ses­ti hakeu­tua koti­maan­sa sisäi­sik­si pako­lai­sik­si. Luu­li­si nyt maa­lais- tai kau­pun­ki­lais­jär­jen jo tämän sanovan.

  36. Suo­men­maa on täyn­nä tyh­jiä ker­ros­ta­lo­ja, min­ne hädäs­sä ole­vat pako­lai­set voi­daan sijoit­taa odot­ta­maan, että sota läh­tö­mais­sa lop­puu ja tuli­jat pää­se­vät palaa­maan koti­mai­hin­sa. Suo­ma­lai­nen maa­seu­tu­taa­ja­ma on sil­ti parem­pi ympä­ris­tö kuin pako­lais­lei­ri, vaik­ka ruo­ka onkin huonoa.

    Kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten työl­lis­tä­mi­nen ei mil­lään tem­puil­la yhtäk­kiä onnis­tu, joten suu­rin osa tar­vit­see katon pääl­leen ja jon­kin­lai­sen yllä­pi­don ja jotain akti­vi­teet­tia. Sel­lai­nen tulee hal­vem­mak­si jär­jes­tää jos­sain muu­al­la kuin Helsingissä. 

    Kaik­kien maa­han hakeu­tu­vien ei voi antaa valua hal­lit­se­mat­to­mas­ti Hel­sin­kiin ja muu­al­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa jo ennes­tään on pulaa työs­tä ja asun­nois­ta. Ongel­ma ei asun­to­ja raken­ta­mal­la ratkea.

  37. Hyviä ja vii­sai­ta aja­tuk­sia Osmol­ta. Tuo “Onnis­tu­nees­ta kotou­tu­mi­ses­ta pis­tei­tä” ‑esi­tys kui­ten­kin mie­ti­tyt­tää. Jos aja­tel­laan, mil­lai­sia trau­mo­ja sota-alu­eel­ta tule­vil­la voi olla, ei vain läh­tö­koh­tai­ses­ti tun­nu rei­lul­ta ko. pisteytys.

  38. En ymmär­rä mik­si puhu­taan vain 50000 tuli­jas­ta, joka on vain viral­li­nen ennus­te täl­le vuo­del­le. Seu­raa­van vuo­den aika­na­han täl­lä nykyi­sel­lä noin 500 hen­gen päi­vä­vauh­dil­la tulee 182500 hen­ki­löä, eikä ole näkö­pii­ris­sä mas­sa­muu­tol­le kehi­tys­mais­ta mitään lop­pua val­ta­van syn­ty­vyy­den ja mai­den välis­ten elin­ta­soe­ro­jen takia nyky­po­li­tii­kal­la, vaan seu­raa­va­na vuon­na on tulos­sa taas vähin­tään sama mää­rä lisää. Ja vaik­ka osa saa­daan kar­ko­tet­tua, niin per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten kaut­ta mää­rät ovat vie­lä suu­rem­pia koko­nai­suu­des­saan. Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka­pa vuo­sit­tain Suo­mes­sa syn­ty­vään vajaa­seen 60000 lap­seen tai vaik­ka­pa työt­tö­mien mää­rään, joka on nyt noin 222000 hen­ki­löä. Tai vaik­ka­pa Hel­sin­gin väli­ku­kuun, joka on 627 866 henkeä.

    Luu­li­si jokai­sel­la las­ku­tai­toi­sel­le ole­van sano­mat­ta­kin sel­vää, ettei Suo­mi yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty kovin kau­aa sel­viä­mään näin suu­ris­ta tuli­ja­mää­ris­tä ja samal­la säi­lyt­tä­mään esi­mer­kik­si nykyi­sen­lais­ta sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää. näin eten­kin, kun aiem­min­kin esi­mer­kik­si Soma­lias­ta ja Ira­kis­ta tul­leil­la työl­lis­ty­mis­pro­sent­ti on parem­pi­na­kin talou­del­li­si­na aikoi­na jää­nyt vain noin 15 prosenttiin.

    Tuli­si lopet­taa hai­hat­te­lu, että sii­tä, että kyl­lä täs­tä työl­lis­tä­mäl­lä, kotout­ta­mal­la, asut­ta­mal­la yms sel­vi­tään, kun tosia­sias­sa ei ole mitään ratio­naa­lis­ta syy­tä uskoa täl­lais­ta. Ajat­te­lu, että näin val­ta­vat ihmis­mää­rät pys­tyt­täi­siin nopeas­ti työl­lis­tä­mään, eten­kin kun kou­lu­tus­ta­so ei ole oikeas­ti kovin kor­kea, kie­li­tai­to heik­ko, maas­sa on jo muu­ten­kin kor­kea työt­tö­myys ja heik­ko talous­ti­lan­ne, ovat pelk­kää toivoajattelua.

    Suo­meen tulee väes­tön kokoon suh­teu­tet­tu­na suun­nil­leen samaa luok­kaa kuin Ruot­siin tai Sak­saan, mut­ta meil­lä on talous vie­lä pal­jon huo­nom­mas­sa jamas­sa. Ja esi­mer­kik­si Sak­sa­kin on jo nyt hätää kär­si­mäs­sä mää­rän kans­sa. On kor­kea aika pal­jon nykyi­siä suun­ni­tel­mia voi­mak­kaam­min vähen­tää esi­mer­kik­si veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä, kos­ka EU-alu­eel­la Suo­mi on yksi veto­voi­mai­sim­mis­ta mais­ta, eikä meil­lä ole tähän varaa. Esi­mer­kik­si sosi­aa­lie­tuuk­sien voi­mak­kaan leik­kaa­mi­sen lisäk­si tar­vi­taan kiris­tyk­siä sii­hen, että keil­le myön­ne­tään turvapaikka.

    Myös­kään per­hee­nyh­dis­tä­mis­tä tai pysy­vää oles­ke­lu­lu­paa tai kan­sa­lai­suut­ta ei enää pitäi­si myön­tää hen­ki­löil­le, jot­ka eivät pys­ty omal­la työl­lä elät­tä­mään itse­ään ja per­het­tään. On syy­tä muis­taa, että sota ei ole YK:n pako­lais­so­pi­muk­sen mukaan perus­te saa­da pako­lai­sen sta­tus­ta, vaan suu­rin osa tääl­tä tur­va­pai­kan saa­vis­ta saa tur­va­pai­kan tois­si­jai­sen suo­je­lun takia tai huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä. Tämän takia mei­dän ei tar­vit­si­si tar­jo­ta yhtä hyviä etu­ja näil­lä pako­laiss­ta­tus­ta kevyem­mil­lä perus­teil­la tur­va­pai­kan saa­vil­le. Lisäk­si pako­lais­so­pi­muk­sen kri­tee­rit­kin tiet­tä­väs­ti täyt­tää pako­lais­lei­ri­ta­soi­nen asu­mi­nen ja nime­no­maan sel­lais­ta asut­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin hen­ki­löil­le, jot­ka eivät pys­ty omal­la työl­lä elät­tä­mään itse­ään. Tämä oli­si täy­sin tur­val­lis­ta, mut­ta pois­tai­si yhden tär­keän veto­voi­ma­te­ki­jän, kun tän­ne tule­mal­la ei sai­si auto­maat­ti­ses­ti juu­ri parem­paa elin­ta­soa kuin niil­lä kehi­tys­mai­den pakolaisleireillä.

    Jos kui­ten­kin asut­ta­mis­ta asun­toi­hin teh­dään, niin nime­no­maan pitäi­si suo­sia syr­jä­seu­tu­jen val­miik­si tyh­jiä asun­to­ja. Suo­si­tuis­sa kau­pun­geis­sa on jo vla­miik­si asun­to­pu­la ja niis­sä asun­not ovat kal­lii­ta ja uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen täl­lai­sil­le ihmis­mää­ril­le on aivan kes­tä­mät­tö­män kal­lis­ta, eten­kin kun näis­sä mais­sa tupa­taan sink­kue­lä­mi­sen sijaan suo­si­maan suu­ria per­hei­tä ja tar­vi­taan suu­ria, eikä pie­niä asun­to­ja. Lisäk­si syr­jä­seu­duil­la asut­ta­mi­nen kan­nus­tai­si sosi­aa­li­tuil­la elä­mi­sen sijaan hank­kiu­tu­maan työ­elä­mään, jol­loin voi­si saa­da parem­paa elin­ta­soa. Sen sijaan nykyi­sen hal­li­tuk­sen laki­hank­kees­ta, joil­la pyri­tään vauh­dit­ta­maan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den asun­non saa­mis­ta suo­si­mal­la hei­tä asun­to­jo­nois­sa, pitäi­si välit­tö­mäs­ti luo­pua. Sel­lai­nen han­ke­han joh­taa käy­tän­nös­sä kan­ta­väes­tön mata­la­palk­kais­ten aja­mi­seen vähi­tel­len ulos suo­si­tuim­mis­ta kau­pun­geis­ta, kos­ka heil­lä ei ole varaa vapai­den mark­ki­noi­den asu­noi­hin ja kun­nan asun­to­jo­not taas mene­vät sadois­ta tuhan­sis­ta etusi­jal­la ole­vis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta aivan tukkoon.

    Lisäk­si nime­no­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin muo­dos­tuu pal­jon nopeam­min nii­tä maa­han­muut­ta­ja­voit­toi­sia ongel­ma-aluei­ta, jois­sa maa­il­mal­la ole­vis­ta esi­mer­keis­tä tie­de­tään kotou­tu­mi­sen ole­van eri­tyi­sen huo­noa ja jois­sa on eri­lai­set sosi­aa­li­set ongel­mat, rikol­li­suus yms hyvin ylei­siä ja jois­ta kan­ta­väes­tö muut­taa whi­te flight ‑ilmiön myö­tä pois. Pie­nil­le paik­ka­kun­nil­le hajau­tet­tu­na ei muo­dos­tu kriit­tis­tä mas­saa niin nopeas­ti, että tapah­tui­si täl­lais­ta voi­ma­kas­ta eriy­ty­mis­tä, vaan ihmis­ten on pak­ko olla enem­män tois­ten­sa kans­sa tekemisissä.

  39. sint­ti: On aina­kin todel­la “haus­kaa” seu­ra­ta, kuin­ka punais­ta mat­toa ollaan levit­tä­mäs­sä vasem­mal­ta ja oikeal­ta kie­li­tai­dot­to­mien turvapaikan(?)hakijoiden eteen, kun itse paluu­muut­ta­ja­na toh­to­rin kou­lu­tuk­sel­la ei löy­dä Suo­mes­ta töitä.

    Suo­mes­sa on kou­lu­tus­pa­ra­dig­man muu­tok­sen takia jo nyt työt­tö­miä toh­to­rei­ta työ­voi­ma­re­ser­vis­sä. Ja vuo­sit­tain val­mis­tuu lisää kym­me­niä. Toh­to­rit ovat suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä työl­lis­ty­neet yleen­sä jul­ki­sel­le sek­tio­ril­le ja eri­tyi­ses­ti yli­opis­ton tut­ki­joik­si. Nyt kun tuo tie on sul­jet­tu, niin ei mikään ihme kun ulko­mail­ta­kaan saa­tu toh­to­rin­tut­kin­to ei kel­paa. Toi­saal­ta ei suo­ma­lai­nen­kaan toh­to­rin­tut­kin­to vält­tää­mät­tä päde muu­all­la maa­il­mas­sa. Tasa­pe­li siis.

  40. Kal­le: Par­hai­ten tuli­jat ovat työl­lis­ty­neet maa­seu­dul­la, esi­mer­kik­si Närpiössä!

    När­pi­öön ei tosin ole tul­lut juu­ri­kaan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, vaan aiem­min kiin­tiö­pa­ko­lai­sia ja vii­me vuo­si­na enim­mäk­seen työ­pe­räi­siä maa­han­muut­ta­jia. Suu­rim­mat ryh­mät ovat viet­na­mi­lai­set ja bos­nia­lai­set, jot­ka ovat työl­lis­ty­neet muu­al­la­kin Suo­mes­sa kohtalaisesti.

  41. Pako­lai­nen on läh­te­nyt pakoon vai­noa ja sotaa yms. Miten läh­de­tään pakoon Lähi-idäs­tä Suomeen???

    Mat­kal­la on tois­ta kym­men­tä tur­val­lis­ta maa­ta, joi­hin voi jää­dä. Koraa­ni kiel­tä mus­li­mi­maan anta­man turr­van vaih­ta­mi­sen vää­rä­us­koi­sen anta­maan tur­vaan, joten mus­li­mi­maa­han­muut­ta­jia siel­tä ei meil­le aina­kaan ole tulossa.

    Kei­tä sitten?

  42. Juk­ka Aaku­la:
    Pois­te­taan­pa nyt se mini­mi­palk­ka ja yleissitovuus.

    His­to­riat­to­muus on kama­la tau­ti. Mik­si luu­let, että STK aikoi­naan ajoi väki­sin läpi yleissitovuuden?

    Juk­ka Aaku­laJa uudis­te­taan sosiaalisektori.

    Miten?

  43. Kivi­ken­kä:
    Kaik­kien koh­dal­la pakoon läh­te­mi­sen syyt eivät jat­ku ikui­ses­ti. Esi­mer­kik­si Soma­lia on jo niin tur­val­li­nen, että siel­tä tän­ne pako­lai­sik­si aikoi­naan läh­te­neet käy­vät enti­sil­lä koti­seu­duil­laan lomai­le­mas­sa ‑mik­si hei­tä ei siis voi­si palaut­taa sinne? 

    Soma­lias­sa ei ole sosi­aa­li­tur­vaa, ja klaa­niyh­teis­kun­ta toden­nä­köi­ses­ti hyl­ki­si ulko­mail­ta tule­via “raha­mie­hiä” joil­la on oudot tavat. Toi­nen asia ovat Suo­mes­sa syn­ty­neet ja kas­va­neet lap­set. Ei per­hei­tä voi hajot­taa, ja vain suo­mea puhu­vat suo­men­so­ma­lit oli­si­vat hätää kär­si­mäs­sä Afrikassa.

    Jos/kun tän­ne ote­taan 100000 ira­ki­lais­ta, per­hee­nyh­dos­tä­mis­ten kans­sa, niin tän­ne­hän ne jää­vät. Osa toki kotiu­tuu. Osa ei.

    Toden­nä­köi­ses­ti Suo­men sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä romahtaa.

  44. Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Tot­ta. Suo­mes­sa on jo nyt noin 850 000 työi­käis­tä joka päi­vä vail­la palkkatyötä.

  45. Kotiin­pa­luu­ta odo­tel­les­sa:
    …Sel­lai­nen tulee hal­vem­mak­si jär­jes­tää jos­sain muu­al­la kuin Helsingissä. 

    Kaik­kien maa­han hakeu­tu­vien ei voi antaa valua hal­lit­se­mat­to­mas­ti Hel­sin­kiin ja muu­al­le pääkaupunkiseudulle, …

    Tot­ta. Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si kun­ta, jos­sa kun­nal­lis­ve­ro on vain 16,5 % ja kun­nal­la vekaa 0 euroa. Varaa vas­taa­not­ta­mi­seen oli­si siis reip­paas­ti, enem­män kuin jol­lain rahat­to­mal­la “kär­vis­te­li­ja­kun­nal­la”.

    Odo­tan­kin, että Kau­niai­siin ava­taan vastaanottokeskus.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihi9n tuo­kin nyt taas perus­tui? Hel­sin­gin ener­gian kau­ko­läm­mön­tuo­tan­nos­sa on noin sata megawat­tia läm­pö­pum­pul­la tuo­tuoa ener­gi­aa (Kat­ri Vala) min­kä lisäk­si ins­tal­loi­tu kau­ko­kyl­mä­te­ho on liki 200 MW, mut­ta toki käy­tös­sä suu­rim­mal­ta osin kesäi­sin. Sekin on käy­tän­nös­sä läm­pö­pum­pul­la teh­tyä mut­ta niin, ettei syn­ny­tet­ty kyl­myyn mene huk­kaan niin kuin maa­läm­pö­pum­puis­sa. Kau­ko­läm­pö­verk­ko on mah­dol­lis­ta ava­ta kil­pai­lul­le niin, että kuka vain voi tuo­da sin­ne lämpöä.
    Hele­nil­lä on Suo­men suu­rin aurin­ko­säh­kö­lai­tos Suvi­lah­des­sa ja toi­nen vie­lä suu­rem­pi raken­teil­la. Vuo­saa­reen ollaan teke­mäs­sä hakevoimalaa.

    Hel­sin­gin Ener­gia tuot­ti kau­ko­läm­pöä vuon­na 2013 n 6,4 terawat­tia. Tuo mai­nit­se­ma­si 100 megawat­tia läm­pö­pum­puil­la tuo­tet­tua kau­ko­läm­pöä tekee 0,003 % kai­kes­ta tuo­te­tus­ta kau­ko­läm­mös­tä. Se on pro­mil­len osia sii­tä, mitä menee kau­ko­läm­mös­sä pel­käs­tään siir­to­hä­viöi­hin. Pai­kal­li­ses­ti tuo­tet­tu­na läm­pö­pump­pu­jen osuus läm­mös­tä voi olla n 2/3 ja tek­niik­ka kehit­tyy edelleen.

    Vali­tet­ta­vas­ti vain on niin, että kes­ki­te­tyt ras­kaat rat­kai­sut ovat men­neen tal­ven lumia. Aika on pien­ten, nopeas­ti uudis­tet­ta­vien pai­kal­lis­ten ratkaisujen.

    Osin leik­ki­mie­li­ses­ti voi­si tode­ta, että ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin­tä oli­si asut­taa tuli­jat maa­seu­dun autioi­tu­viin kyliin, jois­sa he hank­ki­si­vat läm­pön­sä risusa­vo­toil­la. Rat­ke­ai­si työl­lis­tä­mi­son­gel­ma samalla.

  47. Hyviä aja­tuk­si Osmolla.

    Kom­men­toin määrää. 

    Jos tulee 50000 ja puo­let niis­tä jää, tekee 25000. Nuo kun kotout­ta­vat per­heen­sä 3–4 henkilöä/ per­he, tekee 75000–100000 henkilöä.

    Pitäi­si las­kea koko­nais­mää­rä, eikä vain suo­ria tulijoita.

  48. Haus­ka­na meta­ha­vain­to­na tuo­ta­koon esil­le, että jopa tääl­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gil­la (joka ei ole aivan Hom­ma-forum) eri­kois­tiu­kas­ti mode­roi­dus­sa ket­jus­sa val­lit­see noin kym­me­nen suh­tees­sa yhteen “maa­han­muut­to­kriit­ti­sen” yleis­lin­jan mukai­nen näkemys.

    Mut­ta tus­kin­pa se suvait­se­vais­ta vihe­riäis­töä pal­joa hetkauttaa.

  49. JTS:
    Ilmei­ses­ti tuli­jois­ta löy­tyy kai­ken­lais­ta osaa­mis­ta. Ehkä myös itseor­ga­ni­soi­tu­mi­nen itsen­sä ja mui­den aut­ta­mi­sek­si oli­si kehit­tä­mi­sen paik­ka? Koro­tet­tu päi­vä­ra­ha (esim varus­mies­ta­so), jos on hom­mis­sa Pakolaiskeskuksessa? 

    Ehkä joku sel­vit­tää mitä osaa­mis­ta ihmi­sil­lä on. Sii­tä se alkaa.
    Oppi­so­pi­mus? Luo­via rat­kai­su­ja tarvitaan. 

    YK-jouk­ko­jen ja Punai­sen ris­tin kaut­ta on saa­tu koke­mus­ta ja osaa­mis­ta maa­il­mal­ta miten toi­mia hyvin tai huo­nos­ti. Toi­vot­ta­vas­ti tämä osaa­mi­nen saa­daan käyt­töön ja poliit­ti­nen ohjaus lähin­nä rat­koo normiongelmia. 

    Ennen muu­ta jak­sa­mis­ta vapaa­eh­toi­se­na työskenteleville!

  50. Tätä juu­ri pel­kään, että mei­dän 20 asun­non talo­yh­ti­ööm­me ilmes­tyi­si sosi­aa­li­toi­men osta­maan asun­toon per­he jom­mas­ta kum­mas­ta kah­des­ta suu­rim­mas­ta maa­han­muut­ta­ja­ryh­mäs­tä. Ja minä olen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

  51. newy­or­kis­ta: Suo­mes­sa on kou­lu­tus­pa­ra­dig­man muu­tok­sen takia jo nyt työt­tö­miä toh­to­rei­ta työ­voi­ma­re­ser­vis­sä. Ja vuo­sit­tain val­mis­tuu lisää kym­me­niä. Toh­to­rit ovat suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä työl­lis­ty­neet yleen­sä jul­ki­sel­le sek­tio­ril­le ja eri­tyi­ses­ti yli­opis­ton tutkijoiksi.

    Tot­ta, tilan­ne on sinän­sä ymmär­ret­tä­vä. Päät­tä­jien vou­ho­tus tiet­ty­jen ryh­mien työl­lis­tä­mi­ses­tä kui­ten­kin hiu­kan huvit­taa, kun ulko­mail­ta palaa­vien kan­sa­lais­ten kom­pe­tens­sin hyö­dyn­tä­mi­nen ei näy­tä kiin­nos­ta­van viran­omai­sia ollen­kaan. Meis­tä sai­si kui­ten­kin suh­teel­li­sen vähäl­lä vai­val­la sopeu­tu­nei­ta ja ehkä jopa tuot­ta­via yhteis­kun­nan jäse­niä. Puu­roa ja lai­tos­ruo­kaa­kin olem­me useim­mi­ten jo tot­tu­neet syömään.

  52. Juu…

    tuo pis­tey­tys ei ole ihan uusi idea, ja sitä käy­te­tään menes­tyk­sek­kääs­ti aina­kin Kana­das­sa ja Austra­lias­sa. Tääl­lä­kin sitä on ehdo­tet­tu aiem­min, mut­ta sil­loin esi­tys aikaan­sai var­si­nai­sen vas­ta­lausei­den tul­van: Suo­men mai­ne menee, pako­lais­so­pi­muk­set ja YKn kaik­ki mah­dol­li­set sopi­muk­set kiel­tä­vät SUo­men perus­tus­la­ki mukaan­lu­kien, lisäk­si hei­nä­sirk­ka­par­vet val­taa­vat maan jne…
    …tai­si vaan olla vää­räs­tä puo­lu­ees­ta tul­lut esi­tys sil­loin, joka kuvas­taa tie­tys­ti nykyis­tä, pit­kään jat­ku­nut­ta ilma­pii­riä: TÄr­ke­ää ei ole mitä sano­taa, vaan kuka sanoo. Ja näh­tä­väs­ti pako­lais ja siir­to­lais­ky­sy­myk­ses­sä eivät rii­te­le asiat vaan ihmi­set. Jos näin jat­kuu, niin todel­la huo­nol­ta näyt­tää. Tuo­ta nykyis­tä mää­rää tuli­joi­ta ei kotou­ta mil­lään, ja kai­ken­li­säk­si vie­vät resurs­sit Syy­rian pako­lai­sil­ta, joi­ta tän­ne voi­si muu­toin ottaa vastaan.

  53. Kir­joi­tuk­sen mukaan maa­han­muut­ta­jia ei pitä­si asut­taa syr­jä­seu­duil­le vaan isoi­hin kaupunkeihin.

    Tuli vaan täs­tä mie­leen asia jon­ka oikeas­ta lai­das­ta en tie­dä. Miten on jos syr­jä­seu­dun nuo­ri työ­tön muut­taa vaik­ka­pa hel­sin­kiin ilman tie­toa asun­nos­ta, niin tar­jo­taan­ko hänel­le asun­to sitä var­ten, että voi hakea töi­tä? Jos näin ei voi teh­dä niin mik­si maa­han­muut­ta­jien koh­dal­la teh­täi­siin poikkeus?

  54. Meil­lä­hän aktii­vi­ses­ti este­tään lain­sää­dän­nöl­lä ihmi­siä työl­lis­ty­mis­tä, joten en ihmet­te­le yhtään että maa­han­muut­ta­jat eivät työllisty.

    Ei tar­vi­ta kuin työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den pois­to ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män remont­ti joka pois­taa kan­nus­tin­lou­kut, niin työl­li­syy­sas­te kyl­lä nousee kai­kis­sa ihmisryhmissä.

    MUTTA: tämä vaa­tii sit­ten sen hyväk­sy­mi­sen, että ihmis­ten työ­pa­nos­ten mark­ki­na-arvot vai­he­te­le­vat oikeas­ti pal­jon enem­män kuin Suo­mes­sa nykyi­sin pal­kat vaih­te­le­vat. Lop­pu­tu­lok­se­na on hyvin her­käs­ti se, että insi­nöö­rien ja lää­kä­rei­den osto­voi­ma nousee rajus­ti kun pal­ve­lui­den hin­nat romah­ta­vat palk­ko­jen pudotessa.

    Ylem­män kes­ki­luo­kan pal­kat voi­si­vat tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa olla hel­pos­ti 10x suu­rem­mat kuin mata­lim­mat täy­den työ­ajan palkat.

    Jol­lain 50% veroas­teel­la + 700e kan­sa­lais­pal­kal­la­kin eroa jää vie­lä hel­pos­ti viisinkertaiseksi.

  55. Jou­ko Hey­no:
    “Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Tot­ta. Suo­mes­sa on jo nyt noin 850 000 työi­käis­tä joka päi­vä vail­la palkkatyötä.

    Kyl­lä­hän nii­tä apu- ja seka­työ­mie­hen töi­tä oli­si tar­jol­la suo­ma­lai­sil­le­kin, mut­ta kun nii­hin tar­vi­taan meil­lä aina joku diplo­mi, täy­del­li­nen kie­li­tai­to ja TES-palk­ka, min­kä lisäk­si näi­hin töi­hin meno yleen­sä lau­kai­see jon­kun kannustinloukun. 

    Jos tur­va­pai­ka­na­ha­ki­joil­le ja (väliai­kai­sen) oles­ke­lu­lu­van saa­neil­le ase­te­taan samat ehdot ja kan­nus­tin­lou­kut, aja­tus nopeas­ta kotou­tu­mi­ses­ta on syy­tä unohtaa. 

    Mak­sii­mi: “pal­kan pitää riit­tää elä­mi­seen” ei tie­ten­kään alkuai­koi­na toteu­tui­si, mut­ta väliä­kö sil­lä sii­nä tilan­tees­sa. Työ on epä­sään­nöl­li­se­nä­kin paras­ta kotouttamista.

  56. 1) Kyse ei ole täl­lä ker­taa kiin­tiö­pa­ko­lai­sis­ta tai per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä. Sik­si on syy­tä olet­taa, että tuli­jat ovat kes­ki­mää­rin yrit­te­li­ääm­piä kuin suu­ri osa aiem­min tul­leis­ta. Ovat­han he tän­ne asti vai­vaan­tu­neet. Lisäk­si heil­lä täy­tyy olla varal­li­suut­ta ja sik­si toden­nä­köi­ses­ti myös koulutusta.

    2) Tuli­ja­mää­rät Suo­meen tule­vat tip­pu­maan koh­ta puo­lin. Nyt tul­leil­le on ilmi­sel­väs­ti myy­ty pitem­pi mat­ka lupaa­mal­la lii­ko­ja koh­teen iha­nuu­des­ta. Sel­vää on myös, että nyt aluk­si on liik­keel­lä varak­kaam­mat ja jat­kos­sa tulee köy­hem­piä, joi­den rahat lop­pu­vat vii­meis­tään Sak­sas­sa. Kun suu­rin osa vie­lä tulee pois­tu­maan maas­ta, tilan­ne ei ole niin paha kuin pelotellaan.

    3) Tehok­kain kei­no hil­li­tä tuli­joi­den mää­rää, on ker­toa jo tul­leil­le, miten Suo­mes­sa menee ylei­ses­ti, miten Suo­mes­sa mamuil­la menee ja mitä on suun­nit­teil­la eri­tyi­ses­ti ira­ki­lais­ten ja soma­li­lais­ten pako­lais­ten palaut­ta­mi­sek­si. Sik­si ehdo­tan teho­tie­tois­ku­ja jaka­via kom­man­do­jouk­ko­ja “kes­ki­tys­lei­reil­le” (kuten noi­ta “hots­pot­te­ja” ennen kut­sut­tiin). Siel­tä vies­ti kul­keu­tuu tehok­kaim­min asian­omai­sil­le ohi “mat­ka­toi­mis­to­jen”.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai­sit sot­kea ener­gian ja tehon ja tulit olet­ta­neek­si, että läm­pö­pump­pu on pääl­lä vain tun­nin vuodessa

    Tot­ta, nyt vähän nolot­taa. Suu­res­ti pahoittelut.

    Hel­sin­gin Ener­gian sivu­jen mukaan kau­ko­läm­mön tuo­tan­to 2014 jakautui:

    Kivi­hii­li 45 %
    Öljy 2 %
    Maa­kaa­su 48 %
    Läm­pö­pump­pu 5 %

    Joka tapauk­ses­sa läm­pö­pump­pu­jen tapais­ten uusien inno­vaa­tioi­den sovel­ta­mi­nen kau­ko­läm­mön tapai­sis­sa kes­ki­te­tyis­sä rat­kai­suis­sa laa­ja­mit­tai­ses­ti on vai­ke­aa, ellei mah­do­ton­ta. Sik­si en oikein usko nii­den ole­van pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sim­piä ratkaisuja.

  58. Toi­nen asia mikä pitäi­si muis­taa on pake­ne­vien ihmis­ten määrä:

    Syy­rian, Ira­kin ja Soma­lian väki­lu­vut ovat wiki­pe­dian mukaan n. 23 mil­joo­naa, 33 mil­joo­naa ja 11 mil­joo­naa. Yhteen­sä n. 65 miljoonaa.

    Kuin­ka iso osa näis­tä on pake­ne­mas­sa? Jos nel­jäs­osa mai­den asuk­kais­ta pake­ni­si, niin koko­nai­suu­te­na ihmi­siä oli­si liik­keel­lä n. 16 miljoonaa.

    EU:n väki­lu­ku on n. 500 mil­joo­naa. Jos kaik­ki tuli­si­vat euroop­paan (ei ole kovin rea­lis­tis­ta) ja hei­dät jaet­tai­siin väki­lu­ku­jen suh­tees­sa, Suo­meen tuli­si siis n. 1% tuli­jois­ta, eli n. 160 000 ihmistä.

    Puheet useis­ta sadois­ta tuhan­sis­ta tuli­jois­ta tai jopa mil­joo­nis­ta ovat har­hai­sia, kos­ka yksin­ker­tai­ses­ti ihmi­set läh­tö­mais­ta lop­pu­vat kesken.

  59. Suo­mes­ta muis­tan van­han tie­don, että suo­meen muu­ton jäl­keen menee kes­ki­mää­rin 6 vuot­ta, ennen­kuin ollaan yhtei­kun­nas­sa nettomaksajia. 

    Hus­sein sanoi radios­sa, että sak­sas­sa eka vuo­si on mii­nuk­sel­la, mut­ta toi­se­na vuon­na plus­sa­taan jo 14 000. Tätä sum­maa ei teh­dä mini­jo­beil­la, sil­lä jou­kos­sa on myös lap­sia ja van­huk­sia, jot­ka eivät tuota.

    Husu sanoi myös, että suo­mes­sa ollaan toka­na vuo­te­na kak­si ton­nia pak­ka­sel­la. Ollaan­ko suo­mes­sa nykyi­sin kol­man­te­na vuo­te­na plussalla? 

    Onko syn­ty­pe­räi­nen suo­ma­lai­nen net­to­mak­sa­ja alle vai yli kolmekymppisenä?

    Täl­läi­set aja­tuk­set tul­li­jo­nos­sa. Nyt lei­mo­ja passiin.

  60. Päin­vas­toin, maa­kun­nat ovat pal­jon parem­pi koh­de, kuin Hel­sin­ki. Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­jat get­tou­tu­vat, maa­kun­nis­sa he voi­vat tuo­da alu­eel­le uut­ta toimeliaisuutta.

    Väi­te rasis­ti­sis­ta maa­lai­sis­ta on lähin­nä, no, rasistinen.

  61. Hie­noa, että joku poh­tii sitä­kin, mitä tuol­lai­nen yht’äk­ki­nen maa­han­muut­to tar­koit­taa käy­tän­nös­sä ja miten tilan­net­ta voi koet­taa hoi­taa. Ja tämä ilman tur­han ideo­lo­gi­sia tai ennak­ko­luu­loi­sia asenteita.

    Kun maa­han­muut­to nyt on tapah­tu­nut tosia­sia, jou­dum­me teke­mään tilan­teel­le jota­kin. Olen­nai­sin­ta on saa­da kotou­tu­mi­nen onnis­tu­maan mah­dol­li­sim­man hyvin. Asia täy­tyy ottaa vaka­vas­ti, ja sii­hen tulee koh­dis­taa riit­tä­vät voimavarat.

    Kuten tie­däm­me, ovat eri­tyi­ses­ti jou­ti­laat nuo­ret mie­het yhteis­kun­nal­li­nen aika­pom­mi. Heil­lä on ener­gi­aa ja teke­mi­sen halua, ja jos sitä ei saa­da kana­voi­tua raken­ta­vaan toi­min­taan, saat­taa se koh­dis­tua täy­sin epä­toi­vot­tui­hin suuntiin.

  62. Kir­joit­ta­ja käy ansiok­kaas­ti läpi eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, joil­la kotout­ta­mis­ta voi­tai­siin tehos­taa. Uskal­tai­sin kui­ten­kin väit­tää, että mas­sa­maa­han­muu­ton todel­li­set kulut tule­vat vie­lä yllät­tä­mään mei­dät, var­sin­kin jos sijoi­tus­paik­koi­na on ensi­si­jai­ses­ti kau­pun­git. Esi­mer­kik­si jos “Asun­to­han­kin­ta Oy” alkaa ostaa kovan rahan asun­to­ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le vuo­krat­ta­vik­si siir­ry­tään heti mil­jar­di­ker­hoon kulupuolella. 

    Samal­la asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys kau­pun­geis­sa ja haja-asu­tusa­lueil­la pola­ri­soi­tuu enti­ses­tään­kin. Asun­to­jen hin­nat kään­ty­vät suu­ren kysyn­nän takia mer­kit­tä­vään nousuun, joka kor­ko­jen nous­tes­sa vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti kulutuskysyntään.

    Suo­mi tar­vit­see pit­käl­lä jän­teel­lä maa­han­muut­toa, mut­ta jos muu­tos­no­peus (kuten nyt) on lii­an suu­ri se joh­taa han­ka­liin ongelmiin.

  63. Mitä ihmeen risusa­vot­to­ja? Talous­met­sien hoi­to vaa­tii ammat­ti­tai­toa, min­kä joh­dos­ta met­sä­no­mis­ta­jat eivät pääs­tä ketä tahan­sa omia met­siä raivaamaan.

    Hak­kuu­täh­teet kerä­tään tien­lai­taan met­sä­ajo­ko­neil­la ja kasat hake­te­taan enim­mäk­seen hakkuriautoilla.

    Nuo­ris­ta met­sis­tä hake­tet­ta­vat puut ote­taan tal­teen motoil­la ja se tou­hu vaa­tii todel­la ammattitaitoa.

    Täl­lä het­kel­lä met­sä­ko­ne­ket­juil­la on pulaa töis­tä. Ei met­siin mitään risusa­vot­ta­mie­hiä tarvita.

  64. Eli lähi­tu­le­vais­suu­des­sa yrit­tä­jät voi­si­vat pal­ka­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta mak­sa­mal­la vaik­ka­pa vain kol­man­nek­sen alan nykyi­sis­tä pal­kois­ta? Loput elä­mis­ku­lut hal­pa­työ­läi­sil­le hoi­tai­si yhteis­kun­ta eri­lai­sil­la tukirahoilla.

    Var­maan samal­la tar­vit­si­si romut­taa työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleisitovuus.

    Vik­ke­lät yrit­tä­jät voit­tai­si­vat ura­koi­ta ja sopi­muk­sia hal­pa­työ­voi­man avul­la. Samal­la nor­maa­li­palk­ko­ja mak­sa­vat yri­tyk­set menet­täi­si­vät sopi­muk­sia ja irti­sa­noi­si­vat väkeä kor­tis­toon. Useil­la toi­mia­loil­la palk­ka­ta­so kään­tyi­si laskuun.

    Joi­den­kin yri­tys­ten ei kan­nat­tai­si sijoit­taa auto­maa­tioon vaan käyt­tää hyväk­si hal­pa­työ­voi­maa. Tämä alen­tai­si työn tuot­ta­vuut­ta Suo­mes­sa, eikä nos­tai­si sitä niin kuin nykyi­nen hal­li­tus tah­too tehdä.

    Mihin raja sit­ten vedet­täi­siin. Sai­si­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le mak­saa esi­mer­kik­si vain 10 pro­sent­tia nor­maa­li­ta­sos­ta siten, että katu­ja kan­nat­tai­si jäl­leen raken­taa lapio­työ­voi­mal­la tai pel­to­ja rai­va­ta kuok­kien kanssa?

    Epäi­le­mät­tä hal­pa­työ­voi­man avul­la kes­ki­mää­räi­nen kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­ky kohe­ni­si jon­kun ver­ran ja vien­tiä­kin saa­tai­siin hie­man lisää. Mut­ta taak­ka­na oli­si toi­saal­ta yhteis­kun­nal­ta vaa­dit­ta­vat tukirahat.

    Mut­ta, jos ne tuki­ra­hat kui­ten­kin jou­du­taan mak­sa­maan työt­tö­mil­le, niin eikö hal­pa­työ sit­ten­kin oli­si parem­pi ratkaisu?

    Var­maan johon­kin jou­du­taan vetä­mään raja, kuin­ka pie­niä palk­ko­ja Suo­mes­sa saa yhteis­kun­nan tuel­la maksaa. 

    Herää kysy­mys, olem­me­ko työ­mark­ki­noil­la­kin menos­sa samaan tilan­tee­seen kuin ener­gia­mark­ki­noil­la? Mark­ki­naeh­toi­ses­ti ei kan­na­ta juu­ri mikään, kun toi­min­ta pyö­rii yhteis­kun­nan tukien varas­sa. Vik­ke­lät tuu­li­voi­may­rit­tä­jät ja hal­pa­työ­voi­man hyö­dyn­tä­jät voit­ta­vat van­hat pelurit.

  65. Esi­tän­pä kysy­myk­sen poh­dit­ta­vak­si vii­sail­le. Useam­mal­la­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la on tie­det­ty, että Ruot­si on menet­tä­nyt kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Toi­saal­ta talous­uu­ti­set ker­to­vat toi­saal­ta, että Ruot­sis­sa menee hyvin. Onko siis pää­tel­tä­vis­sä siten, että Ruot­sin talous on jopa niin vah­va, että se kes­tää tuon hir­veän taakan.Itse en todel­la tie­dä vas­taus­ta tähän kysymykseen.

    1. Useam­mal­la­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la on tie­det­ty, että Ruot­si on menet­tä­nyt kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja maa­han­muu­ton seurauksena. 

      Ei pidä uskoa kaik­kea mitä eri­lai­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la sano­taan. Ruot­sis­sa on pari mil­joo­naa siir­to­lais­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Ilman tätä jouk­koa Ruot­sin ikä­ja­kau­ma oli­si pahas­ti vinou­tu­nut elä­ke­läi­si­kö­luok­kiin päin ja maa oli­si suu­ris­sa vaikeuksissa.

  66. Mie­les­tä­ni tur­va­pai­kan­ha­ki­ja­kes­kus­te­lun ongel­ma nume­ro yksi on mediae­lii­tin (ja muun­kin elii­tin) liki täy­del­li­nen jul­ki­nen yksi­mie­li­syys täs­sä asias­sa. Kun­nol­lis­ta kes­kus­te­lua ei voi­da käy­dä, jos kes­kus­te­luos­a­puo­lia on pai­kal­la vain yksi, joka sekin käve­lee ympä­ri kehää pröys­täil­len omal­la moraa­li­sel­la ylemmyydellään.

    Ote­taan esi­mer­kik­si tämä: “Asun­to­ja on syr­jä­seu­duil­la tyh­jil­lään yllin kyl­lin, mut­ta se oli­si pelk­kää säi­lö­mis­tä. Kotout­ta­mi­nen on han­ka­laa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Asia on tie­tys­ti aivan ilmi­sel­vä, mut­ta mil­loin­ka­han vii­mek­si on ollut sel­lai­nen viik­ko, jol­loin jos­sain leh­des­sä ei oli­si kir­joi­tet­tu tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta syr­jä­seu­tu­jen pelas­ta­ja­na ja ikä­ra­ken­teen kor­jaa­ja­na? Jokai­nen asi­aa vähän­kin ajat­te­le­va tie­tää tie­tys­ti, että ei taan­tu­vil­la muut­to­tap­pio­alueil­la ole tar­jo­ta tuli­joil­le yhtään mitään niin kuin ei kan­ta­väes­töl­le­kään. Kos­ka kaik­ki maa­han­muut­to on kui­ten­kin hyvä asia, ja vain pahat ihmi­set vas­tus­ta­vat sitä, ei pöh­köim­piä­kään argu­ment­te­ja saa kes­kus­te­lun kaut­ta vähi­tel­len kumo­tuk­si ja pois­te­tuk­si. Jopa muu­ta­man vuo­den takai­nen “James Fin­lay­son­kin oli maa­han­muut­ta­ja” on sekin teh­nyt pie­nen paluun. Odo­tan­kin jän­ni­tyk­sel­lä ira­ki­lais­ten tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den perus­ta­van Suo­meen puu­vil­la­teol­li­suut­ta maa­ta hal­lit­se­van kei­sa­rin tuella.

    Vie­lä kun tähän pääl­le lisä­tään se, että mediae­liit­ti tekee par­haan­sa myös sen suh­teen, että “maa­han­muut­to­kriit­ti­syy­den” kas­voik­si on täs­sä kuus­sa pääs­syt KKK-kaa­pui­nen työ­tön myö­häis­tei­ni­poi­ka Lah­des­ta, niin käy sii­nä sit­ten jul­kis­ta kes­kus­te­lua käsil­lä ole­van tilan­teen rat­kai­sue­del­ly­tyk­sis­tä. Kos­ka “maa­han­muut­to­kriit­tis­ten” jou­kos­sa oikeas­ti on lukui­sia umpi­ra­sis­te­ja, jot­ka eivät jär­ken­sä vaja­vai­suu­den täh­den edes ollen­kaan arkai­le ennak­ko­luu­lo­jen­sa esiin tuo­mis­ta, mah­dol­lis­taa median yksi­puo­li­suus kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sil­le väy­län sivuut­taa kaik­ki ongel­mat rasis­tien möli­nä­nä. Tilan­tees­ta rea­lis­ti­sem­man kuvan muo­dos­taak­seen pitäi­si lukea ulko­mai­sia leh­tiä, enkä siis tosi­aan tar­koi­ta ruot­sa­lai­sia. Tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on taval­li­sia hyvää tar­koit­ta­via ihmi­siä, jot­ka vie­lä kuu­kausi sit­ten kiel­si­vät sen, että ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jat mark­ki­noi­si­vat Suo­mea para­tii­si­na. Tänä päi­vä­nä he ovat sitä miel­tä, että ruu­an laa­dus­ta naput­ta­via ira­ki­lai­sia ei voi syyt­tää käy­tök­ses­tään, kos­ka ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jat ovat val­heel­li­ses­ti mark­ki­noi­neet Suo­mea para­tii­si­na. Kos­ka kysy­myk­sen moraa­li­nen lataus on niin vah­va, jär­ki sam­muu joil­tain nor­maa­lis­ti ihan tol­kun ihmisiltäkin. 

    Sama­ten on leh­dis­tön kan­nal­ta aika noloa, että vain pari viik­koa sit­ten esi­tet­tiin väit­tei­tä, jon­ka mukaan tur­va­pai­kan­ha­ki­jat eivät ole aiheut­ta­neet lisä­töi­tä polii­sil­le. Tätä uutis­ta levi­tel­tiin laa­jas­ti “hähä rasis­tit” ‑tyy­li­sil­lä saa­te­sa­noil­la. Eipä sii­nä sit­ten kes­tä­nyt kuin viik­ko tai pari, kun alkoi ilmes­tyä aivan päin­vas­tai­sia uuti­sia, ja “hähä suva­kit” oli val­mis. Kuka muka oikeas­ti on niin naii­vi, että kuvit­te­lee ettei sato­jen ulko­puo­lis­ten ja vie­lä­pä pakos­ta­kin jou­ti­lai­den nuor­ten mies­ten paik­ka­kun­nal­le tulo aiheu­ta mitään kit­kaa? Täl­lai­sen ilmi­sel­väs­ti nau­ret­ta­van väit­teen levit­tä­mi­nen on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pel­käs­tään hai­tal­lis­ta, mut­ta kos­ka hyväl­lä asial­la ollaan, niin anyt­hing goes.

    Ihmis­luon­nos­ta kiin­nos­tu­neil­le suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta vaik­ka­pa Suo­men rau­ta­tien­ra­ken­nuk­sen his­to­ri­aan. Siel­tä löy­tyy doku­men­toi­tu­ja tari­noi­ta, miten kyläyh­tei­söis­sä rea­goi­tiin sato­jen ulko­puo­lis­ten nuor­ten mies­ten pai­kal­le­tu­loon. Yllä­tys yllä­tys, rau­ta­tie­läis­ten koet­tiin usein tuo­van muka­naan tapain­tur­me­lus­ta, ja hei­tä pidet­tiin yli­mas­ku­lii­ni­si­na, tap­pe­lun­ha­lui­si­na, varas­te­luun tai­pu­vai­si­na ja sek­su­aa­li­ses­ti hol­tit­to­mi­na. Kuu­los­taa hie­man tutul­ta, eikö? Osa tari­nois­ta oli ilmei­ses­ti tot­ta­kin. Hevos­ten luvat­to­mas­ta lai­dun­ta­mi­ses­ta en tosin ole vii­me aikoi­na kuul­lut ketään syytetyn.

    Kos­ka jul­ki­sen kes­kus­te­lun tila on ala-arvoi­nen, on syy­tä esit­tää kii­tos sii­tä, että pis­tät täs­sä asias­sa arvo­val­taa­si peliin. Mui­den­kin pitäi­si kii­reen vilk­kaa ryh­tyä teke­mään niin, jos rat­kai­su­ja oikeas­ti halut­tai­siin tosis­saan hakea, mut­ta odo­tuk­se­ni ovat kyl­lä aika lail­la nol­las­sa. Kui­ten­kin har­kit­se­mat­to­mat hei­tot maa­lai­sis­ta, jot­ka “pitä­vät kaik­kia tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta rais­kaa­ji­na” ovat äärim­mäi­sen vahin­gol­li­sia, ja onkin ihme jos tätä lausu­maa ei tie­tyis­sä “vaih­toeh­to­me­diois­sa” pian sitee­ra­ta. Iro­nis­ta kyl­lä, innok­kaim­mat sitee­raa­jat tule­vat ole­maan var­maan­kin juu­ri nii­tä, jot­ka todel­la pitä­vät kaik­kia ulko­maa­lai­sia raiskaajina.

    Kaik­kiin toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sii­si on help­po yhtyä, joi­hin­kin ehkä tie­tyin varauk­sin. Vai­not­tu­ja olem­me pako­lais­so­pi­mus­ten mukai­ses­ti vel­vol­li­sia suo­je­le­maan ja hyvä niin, mut­ta kaik­ki yli­mää­räi­set veto­te­ki­jät (käteen annet­ta­va raha, palau­tus­so­pi­mus­ten puu­te, käsit­te­lyn ja kään­ny­tys­ten hitaus, vali­tus­kier­teel­lä vet­kut­te­lun mah­dol­li­suus jne.) tulee myös pois­taa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Tämän­kin oikeas­ti var­sin ennus­tet­ta­van tilan­teen oli­si voi­nut hoi­taa kun­toon jo vuo­sia sit­ten, niin ei tar­vit­si­si nyt olla housut kin­tuis­sa, mut­ta se oli­si var­maan ollut sitä syn­nil­lis­tä per­su­jen myö­täi­lyä se.

    Ja tosi­aan, entä­pä sit­ten jos edes kol­me seu­raa­vaa vuot­ta ovat saman­lai­sia kuin tämä lop­pu­ke­sä? Käsis­säm­me saat­taa olla oikeas­ti ennen koke­ma­ton tilan­ne, jol­le ei löy­dy luon­te­vaa ver­tai­lu­koh­taa his­to­rias­ta. Kos­kaan aikai­sem­min eivät sadat tuhan­net ihmi­set ole mat­kus­ta­neet tuhan­sia kilo­met­re­jä tur­va­pai­kan­ha­kuun sel­lai­siin mai­hin, jois­sa on moder­nit län­si­mai­set hyvin­voin­ti­jär­jes­tel­mät. His­to­rial­li­sia ana­lo­gioi­ta on esi­tet­ty vii­me aikoi­na usein, mut­ta ne ovat kaik­ki enem­män tai vähem­män virheellisiä.

  67. Eikö tuo “asun­to­ja hajau­te­tus­ti osta­mal­la” ole veron­mak­sa­jien kan­nal­ta tur­han­kin kallista? 

    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää vähen­tää asu­mi­sen tukia mm. elä­ke­läi­sil­tä, jol­loin hei­tä alkai­si ehkä siir­tyä asu­maan enem­män sel­lai­sil­le alueil­le, joil­la asu­mi­nen on hal­vem­paa? Pork­ka­na­na voi­tai­siin tukea tuol­lai­sia muut­to­ja. Asu­mis­tuen mää­rä voi­si olla osin kään­täen ver­ran­nol­li­nen paik­ka­kun­nan suh­teel­li­siin asu­mis­kus­tan­nuk­siin, jol­loin kaik­kein halu­tuim­mil­le alueil­le ei tukia myön­net­täi­si juu­ri lainkaan.

    Asun­to­ja vapau­tui­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la näin uuteen käyt­töön, lähin­nä asu­mi­sen­sa itse mak­sa­vil­le, mikä alen­tai­si asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia myös tääl­lä ja samal­la myös tukien tar­vet­ta. Eikö täl­lai­nen jär­jes­te­ly tasa­pai­not­tai­si tilan­net­ta parem­paan suuntaan?

  68. Vas­taan­ot­to­kes­kus kan­nat­tai­si perus­taa Siun­tioon, niin saa­tai­sin ne junat­kin kulkemaan.

  69. Kek­kosss­lo­va­kia:
    Pak­ko­kei­no­lail­la aio­taan pak­ko­si­joit­taa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat kepu­kun­tiin hal­pa­työ­voi­mak­si kepu­lai­sil­le yrit­tä­jil­le, jot­ka tukiais­ten voi­min kul­jet­ta­vat mär­kää puu­ta sel­lu­teh­tai­siin ym. men­nen maa­il­man laitoksiin.

    Miten ihmees­sä syr­jä­seu­dut tar­joai­si­vat pako­lai­sil­le elä­män, jos lähes sata pro­sent­ti­ses­ti kaik­ki syr­jä­seu­tu­jen nuo­ret ammat­ti­kou­lu­lai­sia myö­ten pake­nee pois sieltä? 

    Suo­mi upot­taa lähes 10 mil­jar­dia euroa joka iki­nen vuo­si syr­jä­seu­tu­jen tekohengitykseen!

    Pako­lai­set ovat vain ja ainoas­taan vipu, jol­la saa­daan kepu­kun­tiin tukiaisia.

    On täy­sin irs­tas­ta ja sai­ras­ta hyväk­si­käyt­tää pako­lai­sia kepu­kun­tien kun­nan­joh­ta­jien pal­lien säilyttämiseen!

    Eikö näi­hin rasis­ti­siin kom­ment­tei­hin pitä­nyt käyt­tää tiuk­kaa seulaa?

  70. Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.”

    Onko tämä oikeas­ti blo­gis­tin kir­joit­ta­maa? Ei tai­da ennak­ko­luu­loi­suus ja ahdas­mie­li­syys vähen­tyä opis­ke­le­mal­la ja matkustelemalla…

  71. Laa­ja nuor­ten mies­ten maa­han­muut­to mah­dol­li­si­ne per­hee­nyh­dis­tä­mi­si­neen aiheut­ta­nee väes­tön­kas­vua mikä talou­del­li­ses­sa mie­les­sä saat­taa koi­tua eduk­si. Mut­ta miten eko­lo­gi­ses­ti? On sel­vää että väes­tön­kas­vu edes Suo­mes­sa ei voi jat­kua rajat­to­mas­ti sil­lä perus­teel­la että yhä suu­rem­man väes­tön ja piden­ty­vän eli­niän vuok­si tar­vit­si­sim­me enem­män eläk­kei­dem­me maksajia.

    Kun Osmo olet moni­puo­li­nen ajat­te­li­ja, niin mikä on mie­les­tä­si Suo­men tavoiteväkiluku?

  72. Yksi maa­il­man joh­ta­vis­ta kehi­tys­tut­ki­jois­ta. Paul Col­lier, pitää huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­toa moraa­lit­to­ma­na ja hai­tal­li­se­na. Oli­si­ko aika miet­tiä vaih­toeh­to­ja. Ja tutus­tua kan­sain­vä­li­siin tut­ki­muk­siin. Vali­tet­ta­vas­ti kyl­män sodan sopi­muk­sil­la ei rat­kais­ta tämän päi­vän ongelmia.

  73. Sepi:
    Meil­lä­hän aktii­vi­ses­ti este­tään lain­sää­dän­nöl­lä ihmi­siä työl­lis­ty­mis­tä, joten en ihmet­te­le yhtään että maa­han­muut­ta­jat eivät työllisty.

    Ei tar­vi­ta kuin työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den pois­to ja sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män remont­ti joka pois­taa kan­nus­tin­lou­kut, niin työl­li­syy­sas­te kyl­lä nousee kai­kis­sa ihmisryhmissä.

    MUTTA: tämä vaa­tii sit­ten sen hyväk­sy­mi­sen, että ihmis­ten työ­pa­nos­ten mark­ki­na-arvot vai­he­te­le­vat oikeas­ti pal­jon enem­män kuin Suo­mes­sa nykyi­sin pal­kat vaih­te­le­vat. Lop­pu­tu­lok­se­na on hyvin her­käs­ti se, että insi­nöö­rien ja lää­kä­rei­den osto­voi­ma nousee rajus­ti kun pal­ve­lui­den hin­nat romah­ta­vat palk­ko­jen pudotessa.

    Ylem­män kes­ki­luo­kan pal­kat voi­si­vat tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa olla hel­pos­ti 10x suu­rem­mat kuin mata­lim­mat täy­den työ­ajan palkat.

    Jol­lain 50% veroas­teel­la + 700e kan­sa­lais­pal­kal­la­kin eroa jää vie­lä hel­pos­ti viisinkertaiseksi.

    Pal­jon­ko sinun pal­kas­ta­si sai­si leikata?

  74. Tom­pe­lo:

    3) Tehok­kain kei­no hil­li­tä tuli­joi­den mää­rää, on ker­toa jo tul­leil­le, miten Suo­mes­sa menee ylei­ses­ti, miten Suo­mes­sa mamuil­la menee ja mitä on suun­nit­teil­la eri­tyi­ses­ti ira­ki­lais­ten ja soma­li­lais­ten pako­lais­ten palaut­ta­mi­sek­si. Sik­si ehdo­tan teho­tie­tois­ku­ja jaka­via kom­man­do­jouk­ko­ja “kes­ki­tys­lei­reil­le” (kuten noi­ta “hots­pot­te­ja” ennen kut­sut­tiin). Siel­tä vies­ti kul­keu­tuu tehok­kaim­min asian­omai­sil­le ohi “mat­ka­toi­mis­to­jen”.

    Huo­ma­ta­vas­ti tehok­kaam­pi kei­no ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si on ottaa mal­lia Austra­lian ja Venä­jän toi­mis­ta: lähet­tää nyt tyh­jän pant­ti­na Suo­mes­sa maa­kaa­vat tosi­toi­miin Syy­ri­aan ja pom­mit­taa ISIS (oik. Dasht) tai­vas­ten val­ta­kun­taan (tai toi­saal­le). Lopui­si­vat pakenemiset.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä uskoa kaik­kea mitä eri­lai­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la sano­taan. Ruot­sis­sa on pari mil­joo­naa siir­to­lais­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Ilman tätä jouk­koa Ruot­sin ikä­ja­kau­ma oli­si pahas­ti vinou­tu­nut elä­ke­läi­si­kö­luok­kiin päin ja maa oli­si suu­ris­sa vaikeuksissa.

    Vinou­tu­nut?

    Mil­lai­nen oli­si “vinou­tu­ma­ton” ikäjakauma?

    1. Vinou­tu­mat­to­mas­sa ikä­ja­kau­mas­sa eri ikä­luo­kat oli­si­vat kool­taan liki yhtä­suu­ria siten, että ikä­luo­kat pie­ne­ni­si­vät yläs­päin men­täes­sä eloonjoomistaulu8kkojen osoit­ta­mas­sa suh­tees­sa. Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si oli­si huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.

  76. vipu­nen:
    Kir­joit­ta­ja käy ansiok­kaas­ti läpi eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, joil­la kotout­ta­mis­ta voi­tai­siin tehos­taa. Uskal­tai­sin kui­ten­kin väit­tää, että mas­sa­maa­han­muu­ton todel­li­set kulut tule­vat vie­lä yllät­tä­mään mei­dät, var­sin­kin jos sijoi­tus­paik­koi­na on ensi­si­jai­ses­ti kau­pun­git. Esi­mer­kik­si jos “Asun­to­han­kin­ta Oy” alkaa ostaa kovan rahan asun­to­ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le vuo­krat­ta­vik­si siir­ry­tään heti mil­jar­di­ker­hoon kulupuolella. 

    Samal­la asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys kau­pun­geis­sa ja haja-asu­tusa­lueil­la pola­ri­soi­tuu enti­ses­tään­kin. Asun­to­jen hin­nat kään­ty­vät suu­ren kysyn­nän takia mer­kit­tä­vään nousuun, joka kor­ko­jen nous­tes­sa vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti kulutuskysyntään.

    Suo­mi tar­vit­see pit­käl­lä jän­teel­lä maa­han­muut­toa, mut­ta jos muu­tos­no­peus (kuten nyt) on lii­an suu­ri se joh­taa han­ka­liin ongelmiin.

    Asun­to­ja ei tavit­se kenen­kään ostaa. Eli puhe mil­jar­di­las­kus­ta on tuu­len suhi­naa. Suo­mes­sa on jo nyt yli 400 000 tyh­jää asun­toa. Lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti pitää vain teh­dä asun­non tyh­jä­nä pitä­mi­nen kal­liim­mak­si kuin vuokraaminen.

    Ei se muu­ta vaadi.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vinou­tu­mat­to­mas­sa ikä­ja­kau­mas­sa eri ikä­luo­kat oli­si­vat kool­taan liki yhtä­suu­ria siten, että ikä­luo­kat pie­ne­ni­si­vät yläs­päin men­täes­sä eloonjoomistaulu8kkojen osoit­ta­mas­sa suh­tees­sa. Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si oli­si huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.

    Eloon­jää­mis­tau­luk­ko?

  78. Mik­ko Kivi­ran­ta: Yksi hiton­moi­nen vai­keus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä.

    Tämä oli var­maan paras komm­net­ti aikoi­hin maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa. Saman­lai­sia ongel­mia tulee vas­taan kuu­lem­ma ihan muut­taes­sa Suo­mes­ta Ruotsiin.

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­so­ri ker­toi ehkä lei­kil­lään, että Austra­li­aan muut­ta­mi­nen oli jos­kus ollut han­ka­laa, kos­ka viran­omais­ten vaa­ti­muk­sis­ta huo­li­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­re­kis­te­rio­tet­ta, kos­ka ei ollut kos­kaan teh­nyt rikoksia.

  79. Sep­po S: Mitä ihmeen risusa­vot­to­ja? Talous­met­sien hoi­to vaa­tii ammat­ti­tai­toa, min­kä joh­dos­ta met­sä­no­mis­ta­jat eivät pääs­tä ketä tahan­sa omia met­siä raivaamaan.

    Tot­ta, mut­ta kai maa­han­muut­ta­jia­kin pys­ty­tään kou­lut­ta­maan. Aina­kin monet maan­vil­je­li­jät ja kar­jan­kas­vat­ta­jat ovat pys­ty­neet käyt­tä­mään hei­tä ensin apu­na, sit­ten yhä vaa­ti­vam­mis­sa itse­näi­sis­sä tehtävissä.

    Sep­po S: Täl­lä het­kel­lä met­sä­ko­ne­ket­juil­la on pulaa töis­tä. Ei met­siin mitään risusa­vot­ta­mie­hiä tarvita.

    Aika pal­jon näkee noi­ta alle heh­taa­rin rais­kioi­ta. Ihme­tyt­tää, kan­nat­taa­ko sel­lai­seen työ­hön kus­ka­ta ras­kaat koneet kym­me­nien kilo­met­rien pääs­tä. Maan­vil­je­li­jät osa­si­vat aina­kin ennen hoi­taa vas­taa­vat työt pal­jon kevyem­mäl­lä kalustolla.

    Tei­den var­sil­la oli­si edel­leen­kin pal­jon siis­ti­tä­vää aina­kin Val­tion mailla.

  80. OS: “Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voi­ma­va­rak­si, kuten Jaak­ko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    Kuin­ka toden­nä­köis­tä tämä onnis­tu­mi­nen tulee ole­maan? Mik­sei ira­ki­lais­ten ja soma­lia­lais­ten tähä­nas­ti­ses­ta koto­tu­mi­ses­ta ole lupa teh­dä mitään johtopäätöksia?

    Nyt saam­me toden­nä­köi­ses­ti vajaan vuo­den aika­na saman mää­rän tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta kuin aikai­sem­min koko 2000-luvul­la. Taak­ka ei todel­la­kaan tule ole­maan triviaali.

    OS: “Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si oli­si huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.”

    Oli­si­ko tuo hir­mui­nen tra­ge­dia? Japa­ni­kin on huo­mat­ta­van van­hus­voit­toi­nen, mut­ta ei se ole innos­ta­nut sikä­läi­siä maa­han­muu­ton lisää­mi­seen. Ehkä­pä maa­han­muu­ton räjäh­tä­mi­nen ei ole­kaan luon­non­la­ki ja vähe­ne­vän­kin väes­tön kans­sa kyke­nee elämään?

  81. Kyse­len tyh­miä:
    Esi­tän­pä kysy­myk­sen poh­dit­ta­vak­si vii­sail­le. Useam­mal­la­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la on tie­det­ty, että Ruot­si on menet­tä­nyt kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Toi­saal­ta talous­uu­ti­set ker­to­vat toi­saal­ta, että Ruot­sis­sa menee hyvin. Onko siis pää­tel­tä­vis­sä siten, että Ruot­sin talous on jopa niin vah­va, että se kes­tää tuon hir­veän taakan.Itse en todel­la tie­dä vas­taus­ta tähän kysymykseen.

    Täs­tä asia­ko­ko­nai­suu­des­ta on OECD:n mel­ko tuo­re raport­ti, jon­ka tii­vis­tel­män tivis­tel­mä on:

    Euroo­pan mais­ta monel­le maa­han­muu­ton aiheut­ta­mat vero­tu­lot ja bud­jet­ti­me­not ovat tasa­pai­nos­sa, ker­too OECD:n raport­ti vuo­del­ta 2013. Maa­han­muu­ton osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on kes­ki­mää­rin puo­li pro­sent­tia plus­saa tai mii­nus­ta. OECD-mai­den las­ket­tu kes­ki­hyö­ty maa­han­muu­tos­ta on noin +0,35 pro­sent­tia BKT:sta.

    Luxem­burg (+2,02 pro­sent­tia), Sveit­si (+1,95 pro­sent­tia) ja Ita­lia (+0,98 pro­sent­tia) ovat sel­viä net­to­hyö­ty­jiä, kun taas Ruot­si (+0,2 pro­sent­tia) ja Suo­mi (+0,16 pro­sent­tia) hyö­ty­vät maa­han­muu­tos­ta hie­man OECD-mai­den kes­kiar­voa vähem­män. Mita­tuis­ta mais­ta ainoas­taan Sak­sal­le (-1,13 pro­sent­tia) aiheu­tui rapor­tin mukaan mer­kit­tä­väs­ti enem­män kus­tan­nuk­sia kuin tulo­ja. Tämä selit­tyy ikä­ra­ken­teel­la: maa­han 1960- ja 1970-luvul­la saa­pu­neet maa­han­muut­ta­jat saa­vat nyt eläkettä.”

    Eli sen pitui­nen se.

  82. Jou­ko Hey­no: Huo­ma­ta­vas­ti tehok­kaam­pi kei­no ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si on ottaa mal­lia Austra­lian ja Venä­jän toi­mis­ta: lähet­tää nyt tyh­jän pant­ti­na Suo­mes­sa maa­kaa­vat tosi­toi­miin Syy­ri­aan ja pom­mit­taa ISIS (oik. Dasht) tai­vas­ten val­ta­kun­taan (tai toi­saal­le). Lopui­si­vat pakenemiset.

    Joo, mut­ta minä en puhu­nut­kaan satu­maa­il­mas­ta, jos­sa Venä­jä ja Austra­lia lähet­tä­vät ira­ki­lai­sia tur­va­pai­kan haki­joi­ta hävit­tä­jä­len­to­ko­nei­den pui­kois­sa Syy­ri­aan. Heh, kaik­kea sitä …

  83. Ris­to:

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löy­tä­neen­sä työ­pai­kan, asian ete­ne­mi­nen tys­sää kai­ken maa­il­man type­ryyk­siin. Yksi hiton­moi­nen vai­keus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä.

    Sit­ten kun men­nään anek­doot­tien tasol­ta tilas­toi­hin (tilas­to­kes­kus, työ ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö jne) voi­da­na havai­ta, että tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta oleel­lis­ten maa­han­muut­ta­jien työl­li­syys on ollut sur­kea vuo­sia tän­ne tulon jäl­keen­kin. Kyl­lä heil­lä pank­ki­ti­lit tukien mak­sa­tus­ta var­ten on ollut sil­loin jo pitkään. 

    Otta­mat­ta kan­taa ettei­vät­kö tilas­to­si oli­si päte­viä ja huo­mioo­not­ta­mi­sen väär­te­jä, niin jos nyt kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa otam­me vas­taan maa­han­muut­ta­jia[*] : vaik­ka (työ­hy­po­tee­si­na) 90% soma­leis­ta ei työl­lis­ty, mik­si tämän pitäi­si mer­ki­tä että myös nii­den maa­han­muut­ta­jien pyr­ki­myk­siä pitäi­si han­ka­loit­taa jot­ka ovat työ­ha­lui­sia ja kyke­ne­viä löy­tä­mään töitä.

    Kysees­sä ei ole pelk­kä anek­doot­ti, sil­lä pys­tyt itse­kin päät­te­le­mään että maa­han­muut­ta­jat joi­den hen­ki­löl­li­syyt­tä ei voi var­mis­taa, jää­vät sys­te­maat­ti­ses­ti vail­le pank­ki­ti­liä. Syy, eli EUn rahan­pe­susää­dök­set, on var­maan ihan jär­ke­vä, mut­ta ihme­tyt­tää eikö noil­le voi­si jär­jes­tää jotain rajoi­tet­tua Val­tio­kont­to­ri-Elect­ron ‑tiliä, jon­ne yri­tys voi mak­saa pal­kan mut­ta jos­ta ei esim. voi teh­dä kan­sain­vä­li­siä tilisiirtoja. 

    Point­ti notee­rat­tu että ennem­min tai myö­hem­min maa­han­muut­ta­jil­ta ole­tet­ta­vas­ti löy­tyy tili jon­ne tukia voi mak­sel­la, mut­ta tuon soi­si tapah­tu­van nopeas­ti sil­lä “Pit­kä­ai­kai­nen makuut­ta­mi­nen vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa pilaa kenet tahan­sa.

    Näkö­jään asia on notee­rat­tu.

    [*]Syy voi olla esim. se että haluam­me pysyä hyväs­sä mai­nees­sa jon­kun sem­moi­sen poru­kan sil­mis­sä jol­ta voi odot­taa tukea ja apua jos esim. itä­naa­pu­ri heit­täy­tyy hankalaksi.

  84. Tapio: Eli sen pitui­nen se.

    Kun puhu­taan maa­han­muu­tos­ta yleen­sä (ml. työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat), mut­ta miten on tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den kohdalla?

    Sitä pait­si tuo ylei­sim­min sitee­rat­tu luku ei ota huo­mioon kaik­kia yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sia. OECD esit­tää samas­sa tut­ki­muk­ses­sa myös las­kel­mat jois­sa yhtei­set menot (mm. infra­struk­tuu­ri) on las­ket­tu mukaan, ja täl­löin maa­han­muu­ton koko­nais­vai­ku­tus on Suo­mel­le ja Ruot­sil­le miinusmerkkinen.

  85. 481742”>Osmo Soininvaara:
    Menee­kö Japa­nil­la hyvin? 


    481742”>Osmo Soi­nin­vaa­ra
    :
    Oli­si Ruot­sis­sa vai­keuk­sia eläk­kei­den kans­sa ilman siirtolaisia.
    <a href=”#comment-

    Ruot­sin siir­to­lai­suus on muut­ta­nut luon­net­taan vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa. Epäi­le­mät­tä täys­työl­li­set maa­han­muut­ta­jat 70-luvul­la kar­tut­ti­vat elä­ke­kas­saa, mut­ta teke­vät­kö Rosengår­din ja Tens­tan työt­tö­mät maa­han­muut­ta­jat sitä tänä päivänä?

  86. Jou­ko Hey­no: Asun­to­ja ei tavit­se kenen­kään ostaa. Eli puhe mil­jar­di­las­kus­ta on tuu­len suhi­naa. Suo­mes­sa on jo nyt yli 400 000 tyh­jää asun­toa. Lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti pitää vain teh­dä asun­non tyh­jä­nä pitä­mi­nen kal­liim­mak­si kuin vuokraaminen.

    Ei se muu­ta vaadi.

    Tai ehkä mie­luum­min asun­to­jen vuo­kraa­mi­ses­ta kan­nat­ta­vam­paa. Hyvä aloi­tus oli­si kiel­tää kun­tia ros­voa­mas­ta hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen vuokratuloja.

  87. Mie­len­kiin­tois­ta. Suu­ri jouk­ko maa­han­muut­ta­jia halu­taan nopeas­ti töi­hin kei­nol­la mil­lä tahan­sa, kos­ka jou­te­no­lo tur­haut­taa ja saa ihmi­sen tou­hua­maan ties mitä. Suo­mes­sa on 400 000 työ­tön­tä odot­ta­mas­sa unel­mien­sa hom­maa, välil­lä käy­dään kurs­si­kes­kuk­sis­sa har­joit­te­le­mas­sa CV:n tekoa ja välil­lä työk­kä­rin­tä­ti tai kela­se­tä kovis­te­lee kuu­lu­mi­sia. He saa­vat tur­hau­tua ja tyl­sis­tyä kis­sa­vi­deoi­den ääres­sä kai­kes­sa rau­has­sa. Hei­dän työl­lis­tä­mi­ses­tään ei ole kukaan kiin­nos­tu­nut, ja tai­taa nuo tuki­ra­hat­kin olla lop­pu, joo… Muu­ten, tuos­sa maa­han­muut­ta­jien nopeas­sa kotout­ta­mi­ses­sa on hiu­kan pelon­se­kai­nen maku; hei­dät pitää saa­da nor­maa­liin elä­mään kiin­ni ennen kuin alka­vat ret­te­löi­dä. Koto­pe­räi­sis­tä jou­ti­lais­ta ei olla siis pelois­saan. Eliit­ti ei pel­kää kan­ta­suo­ma­lai­sen tart­tu­van pom­miin eikä pys­syyn. Suo­mi-lei­jo­nat on kesy­tet­ty. Aivan oikeas­sa ovat, kir­joit­taa nimi­merk­ki “kesy­tet­ty”.

    1. Näil­tä maa­han­muut­ta­jil­ta halu­taan pois kie­to teh­dä työ­tä. Sitä ei voi­da pois­taa koti­mai­sil­ta työt­tö­mil­tä, kos­ka sitä ei ole ollut kos­kaan olemassakaan.

  88. Tapio viit­ta­si vas­tauk­ses­saan OECD:n raport­tiin maa­han­muu­ton vai­ku­tuk­ses­ta brut­to­kan­san­tuot­tee­seen eri Euroo­pan mais­sa. En ole tuo­ta raport­tia luke­nut, mut­ta maa­han­muu­ton tämän­het­ki­sen talou­del­li­sen vai­ku­tuk­sen lisäk­si oli­si kiin­nos­ta­va näh­dä ennus­teet sii­tä miten se tulee vai­kut­ta­maan tule­vai­suu­des­sa eri ajankohtina.

    Maa­han­muut­to­po­li­tii­kan tuli­si olla nyky­het­kel­lä vähin­tään­kin hal­lit­tua ja kus­tan­nuk­sil­taan jok­seen­kin neut­raa­lia, mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä talout­ta vah­vis­ta­vaa. Muu­ten­han se on huo­noa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa talou­del­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na. Ei kai maa­han­muut­to sen­tään ole itseisarvo?

  89. Tero Tolo­nen:

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­so­ri ker­toi ehkä lei­kil­lään, että Austra­li­aan muut­ta­mi­nen oli jos­kus ollut han­ka­laa, kos­ka viran­omais­ten vaa­ti­muk­sis­ta huo­li­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­re­kis­te­rio­tet­ta, kos­ka ei ollut kos­kaan teh­nyt rikoksia.

    Var­mas­ti pro­fes­so­ri vit­sai­li. Tai jotain. 

    Yhdys­val­toi­hin vii­su­mia hakies­sa pitää esit­tää rikos­re­kis­te­rio­te kai­kis­ta mais­ta, jois­sa sii­hen asti on asu­nut. No, minä­pä hain Suo­mes­ta ja Ruot­sis­ta. Kum­pi­kin pape­ri tuli vaik­ka ei ole rikok­sia tilil­lä. Se ruot­sa­lai­nen pape­ri on sii­tä has­su, että vaik­ka rikok­sia oli­si tilil­lä, niin ne pyy­hi­tään pois kym­me­nen vuo­den jäl­keen. Täy­sin mer­ki­tyk­se­tön lap­pu siis. Eri­tyi­ses­ti ihme­tyt­tä­vät ihmi­set, jot­ka alka­vat vän­gä­tä asias­ta. Jos lap­pu pitää toi­mit­taa, niin on pie­nim­män rie­san tie toi­mit­taa se eikä vatu­loi­da. Haas­tat­te­lus­sa ennen omaa vuo­roa­ni oli juu­ri tuol­lai­nen vän­kää­jä. Haas­tat­te­lu ei ollut kovin tulok­sel­li­nen tuol­le tapauk­sel­le. Ter­ve­tu­loa uudestaan.

  90. Jou­ko Hey­no:

    Tie­dän kyl­lä että STK ja oikeis­to ajoi­vat yleis­si­to­vuut­ta aikoi­naan. Suo­mes­sa sekä suur­pää­oma että ay-lii­ke ovat aja­neet kon­sen­sus­ta ja sil­lä oli var­mas­ti oma paik­kan­sa sodan jäl­kei­ses­sä taloudessa. 

    Ajat kui­ten­kin muut­tu­vat. Maa­han­muut­ta­jien integroi­tu­mi­nen Suo­meen on suu­ri haas­te. En maa­han­muut­to­kriit­ti­se­nä ole ollut hei­tä tän­ne halua­mas­sa, mut­ta kun nyt olem­me täs­sä tilan­tees­sa, on toi­mit­ta­va järkevästi.

    Ne jot­ka saa­vat tän­ne jää­dä, on kotou­tet­ta­va työl­lis­tä­mäl­lä. Suo­mes­sa oli­si kyl­lä työ­tä, jos työn tar­joa­mi­sen suden­kuo­pat täy­tet­täi­siin ja insen­tii­vit jää­dä sosi­aa­li­tur­van varaan leikattaisiin.

    Mini­mi­palk­ka pitää pois­taa ja työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen ja erot­ta­mi­nen pitää teh­dä hel­pok­si. Yleis­si­to­vat sopi­mi­set ja muut kar­tel­lit kuten tak­si­lu­pa­jär­jes­tel­mä pitää murtaa.

    Kyl­lä se kir­pai­see hei­kos­ti kou­lu­tet­tu­ja suo­ma­lai­sia. Mut­ta min­käs teet. Kan­sa­lai­sil­le voi­si tar­jo­ta pari sataa euroa kan­sa­lais­palk­kaa uudis­tuk­sen pehmentämiseksi. 

    Yhteis­kun­ta (ja mark­ki­nat) kehit­ty­vät yleen­sä jon­kun sisäis­ten tai ulkois­ten shok­kien kaut­ta joi­hin on pak­ko löy­tyy edes jon­kin­lai­nen rat­kai­su tai tuhou­tua. Maa­han­muut­to on tuol­lai­nen shok­ki suo­ma­lai­sel­le yhteiskunnalle.

    Soi­nin­vaa­ra esit­tää täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa mel­ko mal­til­li­sia rat­kai­su­ja. Mut­ta har­joit­te­lu­paik­ko­jen käyt­tä­mi­sen ehdot­ta­mi­nen on minus­ta huo­no rat­kai­su — mini­mi­pal­kan pois­ta­mi­nen ja sosi­aa­li­tur­van hei­ken­tä­mi­nen paran­ta­vat työl­li­syyt­tä paremmin.

  91. Tom­pe­lo: Joo, mut­ta minä en puhu­nut­kaan satu­maa­il­mas­ta, jos­sa Venä­jä ja Austra­lia lähet­tä­vät ira­ki­lai­sia tur­va­pai­kan haki­joi­ta hävit­tä­jä­len­to­ko­nei­den pui­kois­sa Syy­ri­aan. Heh, kaik­kea sitä …

    Juu„ en minä­kään. Sik­si tuo­hon tuli EDIT, “tyh­jän pant­ti­na makaa­vat Hor­ne­tit”, piti olla. Hapoit­te­len lapsusta.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee­kö Japa­nil­la hyvin? Oli­si Ruot­sis­sa vai­keuk­sia eläk­kei­den kans­sa ilman siirtolaisia. 

    Ruot­sil­le hyö­tyä taka­vuo­si­kym­me­nien suo­ma­lais­siir­to­lai­si­ta. Nykyi­sel­lään heil­lä on EU:n suu­ri vinou­tu­ma kan­ta­väes­tön kor­kean työl­li­syy­sas­teen ja maa­han­muut­ta­jien kor­kean työt­tö­myy­den välillä

    Mikä Jap­nis­sa muu­ten on niin pahas­ti, että sitä var­sin­kaan euro-Suo­mes­ta kan­nat­tai­si alkaa osoit­te­le­maan? Elin­ta­so ei ole romah­ta­nut, työt­tö­myys on kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na pysy­nyt aina var­sin koh­tuul­li­sel­la tasol­la ja, poh­jat­to­man type­ris­tä maa­han­muut­tokli­seis­tä huo­li­mat­ta, maan jul­ki­set tilat eivät ole huk­ku­mas­sa pas­kaan, maas­sa on var­sin hyvin toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne ja uskal­tai­sin­pa väit­tää, että van­huk­sia ei myös­kään kuo­le näl­kään aina­kaan sen useam­min kuin suo­ma­lai­sis­sa hoi­to­lai­tok­sis­sa. Mie­lum­min minä pimeän aikaan myös hor­toi­li­sin Tokion tai Osa­kan esi­kau­pun­geis­sa kuin Tuk­hol­man tai Mal­mön mamu­lä­hiöis­sä. Jos sit­ten kat­soo, että oli­si itsei­sar­vo, että vaik­ka­pa alle 35-vuo­tiai­ta japa­ni­lai­sia oli­si nykyis­tä enem­män, niin ei hei­dän mää­rään­sä sii­tä sen suu­rem­mak­si oli­si muut­tu­nut, vaik­ka maa­ta lisä­täyt­tä­mään oli­si otet­tu sit­ten vaik­ka­pa arabeja.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee­kö Japa­nil­la hyvin? Oli­si Ruot­sis­sa vai­keuk­sia eläk­kei­den kans­sa ilman siirtolaisia.

    Kyl­lä. Japa­nil­la menee todel­la hyvin. GNI 2012 (vii­mei­sin) 488,829,200,000,000 jeniä.

  94. Jo Elä­ke­läi­nen:
    Tätä juu­ri pel­kään, että mei­dän 20 asun­non talo­yh­ti­ööm­me ilmes­tyi­si sosi­aa­li­toi­men osta­maan asun­toon per­he jom­mas­ta kum­mas­ta kah­des­ta suu­rim­mas­ta maa­han­muut­ta­ja­ryh­mäs­tä. Ja minä olen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    Osak­kail­la tai­taa mones­sa talo­yh­tiös­sä olla etuos­to-oikeus myy­tä­viin osak­kei­siin. Aina­kin aikai­sem­min oli, ellei ole kiel­let­ty syr­ji­vä­nä. Mus­ta­lais­py­kä­läk­si tuo­ta on jos­kus sanot­tu. Eli sii­tä vain osta­maan ennen fattaa.

  95. Kan­ta­suo­ma­lai­set ajat­te­le­vat, että ei kan­na­ta men­nä töi­hin, jos ei saa työ­so­pi­mus­ta elä­kei­kään saak­ka. Eikä mis­sään nimes­sä kun­non työ­läi­nen ryh­dy yrittäjäksi!

    Muu­al­la maa­il­mas­sa ei ole täl­läis­tä asenneongelmaa.

    Se on muu­ten pas­si­voi­van työt­tö­myys­tur­van ohel­la suu­rin este suo­ma­lai­sen työl­lis­ty­mi­sel­le: asenneongelma.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee­kö Japa­nil­la hyvin? Oli­si Ruot­sis­sa vai­keuk­sia eläk­kei­den kans­sa ilman siirtolaisia.

    Elä­ke­pom­mi suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta on kui­ten­kin edes­sä vain ker­ran, mut­ta jos stra­te­gia­na on jat­ku­va väes­tön­kas­vu tul­laan ongel­man eteen yhä uudes­taan ja uudes­taan. Toki Ruot­sis­sa oltai­siin ongel­mis­sa eläk­kei­den kans­sa joi­tain kym­me­niä vuo­sia, kuten Suo­mes­sa­kin jos tyy­dym­me nykyi­seen, hidas­tu­vaan väes­tön­kas­vuun. Kum­pi lin­ja on kui­ten­kin eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väm­pi; jat­ku­va väes­tön­kas­vu vai hitaas­ti tasaan­tu­va ja supis­tu­va väes­tö? Mikä on Suo­men tavoi­te­vä­ki­lu­ku jos juok­sem­me pel­käs­tään väes­töl­li­sen huol­to­suh­teen peräs­sä? Entä­pä vuon­na 2100?

    Elä­keiän rei­lu korot­ta­mi­nen, tek­no­lo­gian hyö­dyn­tä­mi­nen ja tar­vit­taes­sa elä­ke­mak­su­jen korot­ta­mi­nen ovat kes­tä­väm­pi tie kuin väes­tön­kas­vun haaliminen.

  97. sint­ti: Kun puhu­taan maa­han­muu­tos­ta yleen­sä (ml. työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat), mut­ta miten on tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den kohdalla?

    Sitä pait­si tuo ylei­sim­min sitee­rat­tu luku ei ota huo­mioon kaik­kia yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sia. OECD esit­tää samas­sa tut­ki­muk­ses­sa myös las­kel­mat jois­sa yhtei­set menot (mm. infra­struk­tuu­ri) on las­ket­tu mukaan, ja täl­löin maa­han­muu­ton koko­nais­vai­ku­tus on Suo­mel­le ja Ruot­sil­le miinusmerkkinen.

    Tot­ta, mut­tei Suo­men koh­dal­la kovin paljon.

    Muu­ta­mat maat ovat kui­ten­kin maa­han­muu­tos­ta hyö­ty­neet. Kan­nat­tai­si siis muut­taa käy­tän­tö­jä, ja sitä­hän blo­gis­ti ehdottaa.

    PS: Tuon OECD:n tut­ki­muk­sen aika­jän­ne oli yllät­tä­vän lyhyt, mikä herät­tää kysymysmerkkejä.

  98. Ei myös­kään ole hyvä vie­dä suur­ta ulko­maa­lais­väes­töä väki­sin alueil­le, jois­sa jokais­ta mur­taen suo­mea puhu­vaa pide­tään rais­kaa­ja­na. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista.”

    Mie­ti­tääm­pä mil­lai­sis­ta olo­suh­teis­ta tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ovat läh­te­neet. Tilan­ne on krii­siy­ty­nyt sisäl­li­so­dak­si. Oli­si­ko syy­nä se että pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat samas­sa maas­sa asu­via maan­mie­hi­ään, jot­ka kuu­lu­vat eri­lai­seen uskon­nol­li­seen, etni­seen tai kie­li­ryh­mään tai eri yhteis­kun­ta­luok­kien väli­set suh­teet tuleh­tu­vat väki­val­tai­sik­si. Enem­män tai vähem­män demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut val­taa pitä­vät eivät onnis­tu kotout­ta­maan omia kan­sa­lai­si­aan omas­sa maassaan.

    Tämä ei tie­ten­kään ole mikään syy olla koh­te­le­mat­ta hyvin nii­tä, jot­ka tule­vat hake­maan tur­va­paik­kaa Suomesta.

  99. Tämän kes­kus­te­lun otsik­ko: “Maa­han­muut­to­ti­lan­ne edel­lyt­tää muu­tok­sia sään­töi­hin”. Sen­suu­ri on kova, mut­ta yri­tän vie­lä ker­ran pääs­tä läpi.

    Väi­tän, että mitään Osmon esit­tä­miä toi­mia ei tar­vit­se toteut­taa ja osa niis­tä on joka tapauk­ses­sa type­riä. Aloi­tan type­ris­tä ja ne ovat:

    nopeas­ti vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­ta omiin asun­toi­hin, ei syr­jä­seu­duil­le, raken­net­ta­va nopeas­ti lisää pie­niä asun­to­ja, asun­to­jen osta­mi­nen, tyh­jis­tä toi­mis­tois­ta asuntoja” 

    Kaik­ki mai­ni­tut ehdo­tuk­set ovat erit­täin kal­lii­ta. Jos ole­te­taan, että 50.000 pako­lai­sel­le jär­jes­te­tään kau­pun­ki­seu­duil­le ja käy­tän­nös­sä pää­osin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le asun­not, ole­te­taan että asun­not ovat kes­ki­kool­taan 50 m² ja kus­sa­kin asui­si 4 hen­ki­löä, niin hin­ta­la­puk­si täl­le tulee 2,5 mil­jar­dia euroa (12500 asun­toa á 200.000 euroa). Ja tämä siis oli­si vuo­sit­tai­nen meno 2015 volyy­min poh­jal­ta. Raken­nusa­la kyl­lä mie­lel­lään näki­si dol­la­rin­ku­vat sil­mis­sään näi­den Osmon ehdo­tus­ten toteutuvan.

    Saman­ai­kai­ses­ti syr­jä­seu­duil­la on siis aivan riit­tä­väs­ti tyh­jiä asun­to­ja odot­ta­mas­sa asuk­kai­ta. Nämä paik­ka­kun­nat tar­vit­se­vat työi­käis­tä väes­töä mm. pal­ve­lui­den hoi­ta­mi­seen. Eli jos asun­to­ja tar­vi­taan, niin ne ovat jo ole­mas­sa ja pako­lai­set tulee asut­taa niihin.

    Toi­se­na osa­na vas­taus­ta­ni perus­te­len sen, mik­si nykyi­sen Suo­meen koh­dis­tu­van pako­lais­vir­ran poh­jal­ta ei näi­tä asun­to­ja sit­ten kui­ten­kaan tar­vi­ta. Läh­tö­koh­ta on se, että Suo­meen on tänä vuon­na syys­kuun lop­puun men­nes­sä tul­lut 18.000 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa, jois­ta 70% eli noin 12.500 on Ira­ki­lai­sia ja 10 % soma­lia­lai­sia, eli yhteen­sä 80 % ja että lop­pu­vuo­den pako­lais­vir­ta jat­kuu täl­lä rakenteella.

    Maa­han­muut­to­vi­ras­to 21.9.2015:
    ” Maa­han­muut­to­vi­ras­to on päi­vit­tä­mäs­sä tur­val­li­suusar­vioi­taan Ira­kin ja Soma­lian osal­ta lähi­viik­ko­jen aika­na. Samal­la kar­toi­tam­me EU-käy­tän­töä sekä palau­tus­mah­dol­li­suuk­sia Ira­kiin ja Soma­li­aan. Tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ten rat­kai­su­lin­jauk­sia muu­te­taan, jos saa­dut tie­dot osoit­ta­vat sen tarpeelliseksi.”

    Maa­han­muut­to­vi­ras­to tulee mer­kit­tä­väs­ti nos­ta­maan kyn­nys­tä Ira­ki­lais­ten ja soma­lia­lais­ten tur­va­pai­kan myön­tä­mi­sel­le, ja hyvin perustein:

    - Ira­kin pin­ta-alas­ta yli puo­let on kat­sot­tu tur­val­li­sek­si (sama myös Soma­lias­sa), mikä mah­dol­lis­taa maan sisäi­sen, tur­val­li­sen pako­lai­suu­den ja se mah­dol­lis­taa myös tur­val­li­sen palaut­ta­mi­sen. Suo­mi par­hail­laan neu­vot­te­lee Ira­kin kans­sa jok­seen­kin saman­si­säl­töi­ses­tä sopi­muk­ses­ta mikä on jo vuo­sia ollut esim. Ruot­sin ja Ira­kin välillä.
    — Suo­meen ira­ki­lai­set ovat mat­kus­ta­neet noin kym­me­nen tur­val­li­sen, elin­ta­sol­taan kor­kean, pako­lais­myön­tei­sen euroop­pa­lai­sen maan kaut­ta hake­mat­ta tur­va­paik­kaa kysei­sis­tä maista.
    — Suo­mes­ta ira­ki­lais­ten on ollut lii­an help­poa saa­da tur­va­paik­ka, pal­jon hel­pom­paa kuin esim. Ruot­sis­ta. Ruot­si on hylän­nyt noin 70% ira­ki­lais­ten hake­muk­sis­ta Suo­mea pal­jon nopeam­mal­la käsit­te­lyl­lä. Suo­mi tulee nos­ta­maan ira­ki­lais­ten koh­dal­la tur­va­paik­ka­kyn­nyk­sen vähin­tään Ruot­sin tasolle. 

    Maam­me niu­kat voi­ma­va­rat tulee­kin käyt­tää todel­li­ses­sa hädäs­sä ole­vien kuten syy­ria­lais­ten hyväk­si. Oikea tapa, joka samal­la pois­taa sala­kul­jet­ta­jien bis­nek­sen ja sääs­tää pako­lais­ten rahat, on tur­va­pai­kan saa­vien vali­koi­mi­nen pako­lais­lei­reil­tä. Tätä­hän monet polii­tik­kom­me­kin ovat onnek­si ehdot­ta­neet. Asiat tule­vat Suo­men pako­lais­po­li­tii­kas­sa lähiai­koi­na muut­tu­maan merkittävästi.

  100. Juk­ka Aaku­la: Tie­dän kyl­lä että STK ja oikeis­to ajoi­vat yleis­si­to­vuut­ta aikoinaan.… 

    Ja mik­si?

    Juk­ka Aakula

    – mini­mi­pal­kan pois­ta­mi­nen ja sosi­aa­li­tur­van hei­ken­tä­mi­nen paran­ta­vat työl­li­syyt­tä paremmin.

    Suo­mes­sa ei ole min­kään­lais­ta muu­ta mini­mi­palk­kaa kuin mitä työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa työ­nan­ta­jat ja työ­te­ki­jät ovat edus­ta­jien­sa välil­lä sopineet.

    Tär­kein työ­mark­ki­noil­la toi­mi­va kar­tel­li­ryh­mä ovat osa­keyh­tiöt. Pitäi­si­kö siis mie­les­tä­si koko sopi­mus­jär­jes­tel­mä romut­taa ja teh­dä työ­so­pi­muk­set yksit­täi­sen hen­ki­lö­työn­te­ki­jän ja hen­ki­lö­työ­an­ta­jan, pat­ruu­nan, väli­sik­si? Vai pitää­kö kar­tel­lioi­keus olla vain työnantajilla?

  101. Niin ja kysy­myk­ses­sä­hän eivät ole pako­lai­set vaan tur­va­pai­kan­ha­ki­jat. Siis nämä mas­sa­maa­han­tu­li­jat mm. poh­joi­sen rei­tin kaut­ta. Tämä asia pitäi­si Odel­le­kin olla selvä.

  102. Juho Laa­tu:

    En kan­na­ta tukiai­sia. Mai­nit­sit että maa­seu­dul­la asun­to­ja oli­si. Jos jotain tue­taan, voi kai tukea myös työl­lis­ty­mis­tä maa­seu­dul­la saman ver­ran kuin raken­ta­mis­ta kaupungissa.

    Anteek­si off-topic, mut­ta miten raken­ta­mis­ta kau­pun­gis­sa muka tuetaan?

  103. Jou­ko Hey­no: Pal­jon­ko sinun pal­kas­ta­si sai­si leikata? 

    En kuu­lu yleis­si­to­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­riin nyt­kään, joten en näe mik­si moi­nen joh­tai­si leik­kauk­siin pal­kas­sa­ni. Ei sitä nyt­kään mil­lään taval­la mikään TES määritä.

    Toki työn­te­ki­jät poik­keuk­set­ta neu­vot­te­le­vat isom­mis­sa poru­kois­sa kuin yksi­löi­nä, mut­ta ei se tar­koi­ta, että tar­vit­tai­siin koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee­kö Japa­nil­la hyvin? Oli­si Ruot­sis­sa vai­keuk­sia eläk­kei­den kans­sa ilman siirtolaisia.

    BKT/capitan kas­vu vii­me vuo­si­na Japa­nis­sa ja Ruot­sis­sa on ollut ihan saman suun­tais­ta Maa­il­man­pan­kin mukaan. Yhdes­sä väes­tö­ja­kau­mien muu­tos­ten kans­sa tämä ker­too ilmei­ses­ti sii­tä, että tuot­ta­vuus­ke­hi­tys on ollut huo­nom­paa Ruotsissa.

    Ainoa syy nos­taa BKT:tä väes­tön­kas­vul­la on mark­ki­noi­ta hal­lus­sa pitä­vien edut. Ei ole oikein, että niin pie­nel­lä vähem­mis­töl­lä on niin pal­jon kave­rei­ta polii­tik­ko­jen keskuudessa.

  105. Kotou­tu­mi­nen? Ennem­min vih­reät kotou­tu­vat perus­suo­ma­lai­siin kuin mus­li­mit ja kris­ti­tyt keskenään.

    Minä en käsi­tä tätä sosio­lo­gian ja filo­so­fian pois­sao­loa näis­tä keskusteluista.

    Kyse on ideo­lo­giois­ta — ei yksilöistä.

  106. Sepi: En kuu­lu yleis­si­to­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­riin nyt­kään, joten en näe mik­si moi­nen joh­tai­si leik­kauk­siin pal­kas­sa­ni. Ei sitä nyt­kään mil­lään taval­la mikään TES määritä.
    Toki työn­te­ki­jät poik­keuk­set­ta neu­vot­te­le­vat isom­mis­sa poru­kois­sa kuin yksi­löi­nä, mut­ta ei se tar­koi­ta, että tar­vit­tai­siin koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

    Heh, enne van­haan yri­tys­koh­tai­set sop­pa­rit oli­vat yleisiä.

    Minä­kin olin 25 vuot­ta sel­lai­sen pii­ris­sä, mut­ta sit­ten työ­nan­ta­ja halusi vaih­taa työ­eh­to­so­pi­muk­sen alakohtaiseen .

    Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja päät­tää, mitä työ­eh­to­so­pi­mus­ta yri­tyk­ses­sä nou­da­te­taan, työn­te­ki­jöil­lä ei ole mitään sanot­ta­vaa työ­nan­ta­jan päätökseen

    Ainoa vaih­toeh­to on lai­ton lak­ko, jol­la muu­tos­ta voi­daan vastustaa

    Hyvä esi­merk­ki on Hel­sin­gin bus­siyh­tiö Osmo­kin oli aja­mas­sa työ­eh­to­sop­pa­rin muut­ta­mis­ta yri­tys­koh­tai­ses­ta ala­koh­tai­seen soppariin.

    Kun työ­na­nat­jat väki­sin ovat halun­neet laa­jo­ja yleis­si­to­via sop­pa­rei­ta ja vään­tä­vät nurin noi­ta yri­tys­koh­tai­sia niin tun­tuu oudol­ta, että ehdo­te­taan yri­tys­koh­tai­sia soppareita ????

    Vien­ti­teol­li­suu­des­sa pal­kat ovat n 10–15 % kus­tan­nuk­sis­ta, joten yhden yri­tyk­sen palk­ka­jous­toil­la ei kil­pai­lu­ky­kyä mer­kit­tä­väs­ti paranneta

    Vien­ti toki käyt­tää noi­ta väli­tuot­tei­ta, joten palk­ko­jen osuus on toki suu­rem­pi lop­pu­tuot­tees­sa, mut­ta kun palk­ka­rat­kai­su on yri­tys­koh­tai­nen niin tuol­la jous­tol­la on vai­ku­tus­ta vain tuon yhden yri­tyk­sen kohdalla

    Ja kun duu­na­rei­den osuus pal­kois­ta on 50–60 % niin lat­tia­ta­son palk­ko­jen jous­toil­la ei kil­pai­lu­ky­kyä juu­ri­kaan paranneta

    Jos duu­an­rin palk­kaa alen­ne­taan 10 % niin tuot­teen hin­ta muut­tuu vain 0,5 %.

    Käy­tän­nös­sä tuo huk­kuu las­ken­nan vir­hei­siin ja pyöristyksiin

  107. Sepi: En kuu­lu yleis­si­to­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­riin nyt­kään, joten en näe mik­si moi­nen joh­tai­si leik­kauk­siin pal­kas­sa­ni. Ei sitä nyt­kään mil­lään taval­la mikään TES määritä.

    Toki työn­te­ki­jät poik­keuk­set­ta neu­vot­te­le­vat isom­mis­sa poru­kois­sa kuin yksi­löi­nä, mut­ta ei se tar­koi­ta, että tar­vit­tai­siin koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

    Mnjaa, mil­lä­hän allal­la olet palkollisena?

  108. sint­ti: När­pi­öön ei tosin ole tul­lut juu­ri­kaan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta, vaan aiem­min kiin­tiö­pa­ko­lai­sia ja vii­me vuo­si­na enim­mäk­seen työ­pe­räi­siä maa­han­muut­ta­jia. Suu­rim­mat ryh­mät ovat viet­na­mi­lai­set ja bos­nia­lai­set, jot­ka ovat työl­lis­ty­neet muu­al­la­kin Suo­mes­sa kohtalaisesti.

    När­piös­sä on n 9400 asu­kas­ta ja maa­lis­kuus­sa maahn­muut­ta­jia oli 817 eli8,7 %

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä hei­tä oli n 12 % ja työt­tö­myy­sas­te 2–3 ker­tai­nen kan­ta­väes­töön verrattuna 

    Eikä När­piö ker­ro, mikä on maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myy­sas­te var­rat­tu­na kan­ta­väes­töön, Hel­sin­gis­sä se on kolminkertainen

    Meil­le esi­te­tään vain Potem­ki­nin kulis­se­ja ja nuo esi­tel­lyt työl­li­set maa­han­muut­ta­jat ovat saman­lai­sia kuin Sta­li­nin propagandalapset

  109. Tar­mo Pyyk­kö­nen:
    Mie­len­kiin­tois­ta. Suu­ri jouk­ko maa­han­muut­ta­jia halu­taan nopeas­ti töi­hin kei­nol­la mil­lä tahan­sa, kos­ka jou­te­no­lo tur­haut­taa ja saa ihmi­sen tou­hua­maan ties mitä. Suo­mes­sa on 400 000 työ­tön­tä odot­ta­mas­sa unel­mien­sa hom­maa, välil­lä käy­dään kurs­si­kes­kuk­sis­sa har­joit­te­le­mas­sa CV:n tekoa ja välil­lä työk­kä­rin­tä­ti tai kela­se­tä kovis­te­lee kuu­lu­mi­sia. He saa­vat tur­hau­tua ja tyl­sis­tyä kis­sa­vi­deoi­den ääres­sä kai­kes­sa rau­has­sa. Hei­dän työl­lis­tä­mi­ses­tään ei ole kukaan kiin­nos­tu­nut, ja tai­taa nuo tuki­ra­hat­kin olla lop­pu, joo… Muu­ten, tuos­sa maa­han­muut­ta­jien nopeas­sa kotout­ta­mi­ses­sa on hiu­kan pelon­se­kai­nen maku; hei­dät pitää saa­da nor­maa­liin elä­mään kiin­ni ennen kuin alka­vat ret­te­löi­dä. Koto­pe­räi­sis­tä jou­ti­lais­ta ei olla siis pelois­saan. Eliit­ti ei pel­kää kan­ta­suo­ma­lai­sen tart­tu­van pom­miin eikä pys­syyn. Suo­mi-lei­jo­nat on kesy­tet­ty. Aivan oikeas­sa ovat, kir­joit­taa nimi­merk­ki “kesy­tet­ty”.

    Usko tai älä, suo­ma­lai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön saat­taa todel­la olla huo­nom­pi työn­te­ki­jä kuin kie­li­tai­dol­taan vaja­vai­nen maahanmuuttaja.

  110. Ness: Anteek­si off-topic, mut­ta miten raken­ta­mis­ta kau­pun­gis­sa muka tuetaan?

    Tul­kit­sin OS:n viit­tauk­sen “asun­to­tuo­tan­toa on kiih­dy­tet­tä­vä mer­kit­tä­väs­ti” tähän suun­taan vetä­väk­si ehdo­tuk­sek­si. Juu­ri ennen tuo­ta koh­taa hän koros­ti sitä, että maa­han­muut­ta­jia ei pitäi­si asut­taa maa­seu­dul­le, vaan hei­dät pitäi­si (jol­lain kei­nol­la, ehkä rahaa käyt­täen?) ohja­ta kau­pun­kei­hin. Nykyi­sin kau­pun­kia­su­mis­ta / ‑raken­ta­mis­ta tue­taan käsit­tääk­se­ni koro­te­tuil­la asu­mis­tuil­la (joi­ta OS tun­tuu kannattavan).

  111. Ness: Anteek­si off-topic, mut­ta miten raken­ta­mis­ta kau­pun­gis­sa muka tuetaan? 

    Täl­lä­kin taval­la on jos­kus yri­tet­ty tukea: ks. “fi.m.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Aikaa­han tuos­ta­kin tapauk­ses­ta on tie­tys­ti jo kulu­nut, eikä pik­ku­rui­seen Nau­ris­saa­reen tai­da muu­ta raken­net­ta­vaa enää mah­tua, mut­ta mui­ta saa­ria, ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­käy­tös­sä ole­via aluei­ta (ja polii­tik­ko­ja) on Hel­sin­gis­tä sen­tään vie­lä löy­ty­nyt ja löy­ty­nee yhä.

  112. Ylem­pa­na spe­ku­laa­tio, Etta soma­lias­ta ja ira­kis­ta lah­ti­jat jakau­tui­si­vat eu:hun tasai­ses­ti. Nain­han se ei mene. Ita-Euroop­paan ei jaa kukaan ja suo­mi on soma­lia­lais­ten eri­tyis­suo­sios­sa kos­ka taal­la on Jo niin iso somalialaisyhteiso.

  113. Jou­ko Hey­no: Vai pitää­kö kar­tel­lioi­keus olla vain työnantajilla?

    No olen itse puhu­nut kar­tel­le­ja vas­taan kai­kes­sa muus­sa­kin. Ja iloin­nut kun Lidl tai Onni­bus ovat rik­ko­neet kar­tel­lei­ta. Miten hie­nol­ta tun­tui­kaan ensi ker­taa istua Onni­bus­sin bussissa.

    Eikä yleis­si­to­vuus-kar­tel­li ole vain työn­te­ki­jöi­den jut­tu. Myös työ­nan­ta­ja-jär­jes­töt teke­vät tör­keäs­ti yleis­si­to­via sopi­muk­sia mui­den työ­nan­ta­jien lupaa kysymättä.

    Tot­ta­kai ihmi­set saa­vat teh­dä sopi­muk­sia. Tie­ten­kin sopi­mus­jär­jes­tel­mä on tär­keä mark­ki­na­ta­lou­den ins­ti­tuu­tio. Mut­ta ei voi teh­dä mil­lai­sia sopi­muk­sia tahan­sa. Hin­ta­kar­tel­lit on kiel­let­ty, kos­ka ne on jo 1800-luvul­la tajut­tu mark­ki­na­ta­lou­teen tehot­to­muut­ta tuo­nik­si ano­ma­lioik­si. Ame­rik­ka­lai­sen progres­si­vis­tien Th. Roo­se­vel­tin yms. toi­mes­ta ne kielleettiin.

  114. Maa­han­muut­ta­jien ase­man paran­ta­mi­nen suh­tees­sa kan­ta­väes­töön on ben­san heit­tä­mis­tä tulipaloon.

    Meil­lä on täl­lä het­kel­lä n 500000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa ja n 350000 pal­ka­ton­ta “har­joit­te­li­jaa”

    Jos maa­han­muut­ta­jat ase­te­taan etusi­jal­le niin enpä usko, että tuo laa­ja työt­tö­mien /harjoittelijoiden jouk­ko sal­lii sen ilman vas­ta­reak­tio­ta. Kun tähän yhdis­te­tään tukien leik­kaa­mi­nen ja kan­ta­suo­ma­lais­ten pak­ko­työt niin on suu­ri vaa­ra , että syn­tyy­vät uudet Punai­set Prikaatit. 

    Meil­lä oli vuon­na 1989 n 2,5 mil­jo­naa työl­lis­tä ja 80000 työ­tön­tä. Vuo­teen 2007 työl­lis­ten mää­räs­sä ei tapah­tu­nut muu­tos­ta vaan meil­lä oli edel­leen n 2,5 mil­joo­naa työl­lis­tä, mut­ta työt­tö­miä oli­kin jo 350000 eli työ­voi­man tar­jon­ta ei jalos­tu­nut työllisiksi

    Toki työl­li­syys vaih­te­lee ajan funk­tio­na esim 1990 luvun lamas­sa työ­paik­ko­jen mää­rä romah­ti liki 2 miljoonaan.Ja täs­sä lamas­sa on tiput­tu n 2,3 mil­joo­nan tasolle.

    ETLAn mukaan meil­lä on pit­käs­sä juok­sus­sa hävin­nyt vuo­des­sa n 120000–140000 työ­paik­kaa tuot­ta­vuu­den nousun ja tuo­te­va­li­koi­man muu­tok­sen vuok­si .Toi­saal­ta tuo n 3–7 % kas­vu ja uudet tuot­teet ovat syn­nyt­tä­neet kes­ki­mää­rin 120000–140000 uut­ta työ­paik­kaa tilalle.

    Tuo­na 1989–2007 ajan­jak­so­na maa­han on muut­ta­nut n 250000 maahanmuuttajaa

    Kun kat­soo noi­ta luku­ja niin ei voi olla pää­ty­mät­tä aja­tuk­seen, että jokai­nen työl­lis­ty­nyt maa­han­muut­ta­ja on syr­jäyt­tä­nyt yhden kantasuomalaisen.

    Ongal­ma on, että eliit­ti halu­aa syö­dä hal­pa­pizzaa ja sen vuok­si maa­han on tuo­ta­va halpatyövoimaa

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si p‑duunien tuot­ta­vuu­den ja ehto­jen kehit­tä­mi­nen, mut­ta sitä ei halu­ta teh­dä vaan sat­sa­taan sii­hen, ettei­vät p‑duunit kehi­ty vaan ehdot mää­rä­tään ylhääl­tä mie­li­val­tai­ses­ti ja ne teh­dään hyviin alkeel­li­sin menetelmin.

    Hyvä esi­merk­ki on tuo ehdo­tus met­sän­hoi­to­töi­den teet­tä­mi­ses­tä työttömillä/maahanmuuttajilla manuaalisesti.
    Tuo­ta teh­tiin 60-luvul­la, mut­ta ne lop­pui­vat kun moti­voi­tu­ma­ton ja ammat­ti­tai­do­ton poruk­ka rais­ka­si tai­mi­kon ja istu­tet­ta­vat tai­met pää­tyi­vät tur­peen alle

    Met­su­rin ammat­ti on sen ver­ran raa­ka , ettei sitä voi teh­dä 40 vuot­ta ilman ter­vey­den­me­ne­tys­tä. Niin­pä 60–70-80-luvulla van­huuse­läk­keel­le siir­ty­vä met­su­ri oli suu­ri harvinaisuus.
    Lisää­mäl­lä työkyvyttömyyseläkkeitä/sossumenoja siir­re­tään ongel­maa vain seu­raa­vil­le sukupolville

    Met­su­rei­ta on jäl­jel­lä 2000–3000 mut­ta he teke­vät lähin­nä puis­to-pihan­hoi­to­töi­tä eli met­su­ri on ollut jo pit­kään kadon­nut ammat­ti pai­men­po­jan tapaan.

    Met­sän­hoi­to on kone­työ­tä ja työl­lis­tää enää vähän ihmisiä.

  115. Juk­ka Aaku­la: No olen itse puhu­nut kar­tel­le­ja vas­taan kai­kes­sa muus­sa­kin. Ja iloin­nut kun Lidl tai Onni­bus ovat rik­ko­neet kar­tel­lei­ta. Miten hie­nol­ta tun­tui­kaan ensi ker­taa istua Onni­bus­sin bussissa.

    Olet siis sitä miel­tä, että työ­voi­man osto­kar­tel­li, osa­keyh­tiö, pitäi­si sää­tää lait­to­mak­si yritysmuodoksi?

    Pal­jon­ko omas­ta pal­kas­ta­si saa leikata?

  116. Jos Afri­kan väki­lu­ku tuplaan­tuu ja maa­il­maan tulee pari mil­jar­dia ihmis­tä lisää, emme yksin­ker­tai­ses­ti voi asial­le mitään. 100 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta ei mah­du Euroop­paan. Tai näem­me sitä ennen 3. maa­il­man­so­dan ja kym­me­niä mil­joo­nia kuolleita. 

    Mut­ta jos ajat­te­lee ns. puh­taal­ta pöy­däl­tä että mitä pitäi­si teh­dä esi­mer­kik­si 10 mil­joo­nan pako­lai­sen aut­ta­mi­sek­si, ja maa­il­man paran­ta­mi­sek­si, niin poh­din seu­raa­vaa (jos oli­sin esim. Venä­jän diktaattori):

    Venä­jän aroil­la on siis tyh­jää tilaa, sekä koke­mus­ta sosia­lis­ti­ses­ta rea­lis­mis­ta. Raken­tai­sin aroil­le sopi­vin väli­mat­koin n. 100–500k ihmi­sen kau­pun­ge­ja, jouk­ko­lii­ken­teel­le ja pol­ku­pyö­ril­le mitoi­tet­tu­na. Kau­pun­git muo­dos­tet­tai­siin sel­lai­sik­si, että ihmi­set voi­si­vat vapaas­ti asua niis­sä ilman rahaa ja ilman pel­koa väki­val­las­ta. Jokin kan­sain­vä­li­nen ulkoi­nen taho siis takai­si rau­han ja perus­e­lä­mi­sen. Ihmi­set sai­si­vat teh­dä töi­tä vapaa­eh­toi­ses­ti omien olo­jen­sa paran­ta­mi­sek­si. Eli siis jon­kin­lai­nen uuden­lai­nen kom­mu­nis­mi, jos­sa ei tar­vit­se aja­tel­la rahaa, vaan jos­sa ihmis­ten moti­vaa­tio teke­mi­sel­le oli­si yhteis­kun­nan paran­ta­mi­nen, tois­ten aut­ta­mi­nen ja itsen­sä toteuttaminen. 

    Tuol­lai­nen tar­joai­si tur­va­pai­kan kai­kil­le pako­lai­sil­le, ilman mitään rahal­lis­ta motii­via. Nyt siis tuol­lai­sia lei­re­jä on jo Jor­da­nias­sa tms. mut­ta niis­sä ei ole toi­mi­vaa yhteiskuntaa.

  117. En kom­men­toi muu­ta kuin tätä syr­jä­seu­tu cont­ra kau­pun­ki- aspektia. 

    Kum­pi­kin näkö­koh­ta on jär­ke­vä. Voi­mak­kaan muut­to­tap­pion kun­nis­sa on hal­paa asua. Siel­lä on pulaa asiak­kais­ta ja työ­voi­mas­ta. Siel­lä on myös pula työ­pai­kois­ta, kos­ka kun ei ole työ­voi­maa, ei ole osto­voi­maa, ja kun ei ole osto­voi­maa, niin pal­ve­lue­lin­kei­no ei kan­na­ta ja työ­voi­mas­ta loput­kin muut­taa pois, joten ei kan­na­ta pitää fir­maa siel­lä vaik­ka se teki­si­kin val­ta­kun­na­laa­jui­ses­ti tuotteita. 

    Maa­han­muut­ta­jia ei kui­ten­kaan kan­na­ta pakot­taa mihin­kään. Täs­sä­kin kysyn­nän ja tar­jon­nan voi antaa rat­kais­ta asian. Val­tio mak­saa sosi­aa­li­tuet joi­ta maa­han­tu­li­joil­le mak­se­taan, ja näil­le anne­taan mah­dol­li­suus vali­ta paik­ka­kun­ta sen asu­mis­kus­tan­nus­ten ja mui­den muka­vuuk­sien mukaan. Monis­sa kes­ki­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa on uima­hal­li ja urhei­lu­ti­lat, ter­veys­kes­kuk­set yms kir­kon­ky­läl­lä, ja aivan takuul­la vapai­ta asun­to­ja. Val­tio voi ostaa nii­tä asun­to­ja ja vuo­kra­ta nii­tä maa­han­muut­ta­jil­le tar­vit­taes­sa. Tämän sum­man voi sit­ten vähen­tää alu­eel­le mak­set­ta­vis­ta tuis­ta mel­kein suo­raan, ja väit­täi­sin kaik­kien voittavan.

    Kun vie­lä teh­dään niin, että täl­lai­sil­la paik­ka­kun­nil­la ei työn­te­koa este­tä — voi­daan teh­dä eri­lai­sia kokei­lu­ja jois­sa nämä ihmi­set saa pal­ka­ta hie­man hal­vem­mal­la ko. alueil­la, niin kat­so­taan mitä tapah­tuu. Pik­ku­pi­tä­jien väki on jovi­aa­lia ja rei­lua, heil­lä on suu­ri sydän ja pal­jon ymmär­rys­tä ihmi­sil­le jot­ka ovat val­mii­ta teke­mään osuu­ten­sa. Pal­jon on rapis­tu­vaa infraa muut­to­tap­pio­alueil­la ja osa sii­tä kor­jaus­työs­tä voi­daan teh­dä täl­lä työ­voi­mal­la, aivan var­mas­ti jos tah­toa löy­tyy, eikä se tule edes miten­kään kau­hean kalliiksi. 

    Osmon argu­men­tit parem­mas­ta työn kysyn­näs­tä pää­kau­pun­gis­sa esi­mer­kik­si ovat oikei­ta muu­ten, mut­ta siel­lä ongel­ma­na on tosi­aan asu­mi­sen hin­ta. Tämä kus­tan­nus on aivan val­ta­va. Hel­sin­gis­tä ei saa nel­jän hen­gen per­heel­le asun­toa vuo­krat­tua nyky­hin­noil­la hyvä jos ton­nil­la, kun vaik­ka­pa Lapual­ta kol­mion saa vuo­krat­tua alle nel­jäl­lä sadal­la. (Vuo­krao­ves­sa oli aina­kin yksi kol­mio 360€/kk) Jos kuvi­tel­laan että joten­kin sai­si jos­tain 700€ asun­non pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ja kysy­tään per­heel­tä otta­vat­ko 340 euroa kuus­sa bonus­ta sii­tä, että asu­vat Lapual­la, mitä luu­let­te näi­den sano­van? Tai vaik­ka pis­tet­täi­siin vahin­ko puo­lik­si ja tar­jot­tai­siin käteen 170 euroa kuus­sa enem­män, mitä tämä per­he tekisi? 

    Kaik­ki eivät valit­si­si, mut­ta sil­lä ei ole väliä; jos meil­lä on mah­dol­li­suus tar­jo­ta valin­ta joka tulee hal­vem­mak­si meil­le ja jon­ka toi­nen halu­aa teh­dä, niin en näe mitään sel­lais­ta moraa­lis­ta peri­aa­tet­ta, joka puol­tai­si tämän valin­ta­mah­dol­li­suu­den pois­ta­mis­ta. En ker­ras­saan mitään, kos­ka en usko että sel­lais­ta on. Menen vie­lä aske­leen pidem­mäl­le, uskon että ihmi­nen jon­ka mie­les­tä sel­lai­nen peri­aa­te edes on ole­mas­sa, on jul­ma ja ilkeä ja tah­too vain rik­koa ikku­noi­ta pel­käs­tä tuho­vim­mas­ta, eli lyhyes­ti sanoen vas­tus­taa tehokkuutta.

  118. Krtek: Usko tai älä, suo­ma­lai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön saat­taa todel­la olla huo­nom­pi työn­te­ki­jä kuin kie­li­tai­dol­taan vaja­vai­nen maahanmuuttaja. 

    Kävin juu­ri tapaa­mas­sa tut­ta­vaa­ni joka on muut­ta­nut Intias­ta usei­ta vuo­sia sit­ten, saa­pu­nut alun perin Nokian intia­lai­sen ali­hank­ki­jan näl­kä­pal­kat­tu­na val­ko­kau­lus­työ­läi­se­nä. Hän on jo irtau­tu­nut alku­pe­räi­ses­tä työ­nan­ta­jas­taan ja ehti­nyt perus­taa kol­me yri­tys­tä. Kah­del­la fir­mal­la menee hyvin (laa­jen­ta­vat skan­di­na­vi­aan ja bal­ti­aan), mut­ta kol­man­teen hän haluai­si suo­mea koros­tuk­set­ta puhu­van työn­te­ki­jän: aluk­si har­joit­te­li­jak­si sit­ten ehkä vaki­nai­sek­si. Hän epäi­lee nimit­täin että myyn­ti-yhtey­de­no­tot suo­ma­lais­fir­moi­hin osit­tain tys­sää­vät ‘vää­rän­vä­ri­seen’ puheen­par­teen. Työk­kä­rin kaut­ta ei ole löy­ty­nyt haluk­kai­ta tulijoita.

    Tämä oli huo­no anek­doot­ti nime­no­maan y.k. kom­ment­tiin kos­ka kie­li­tai­do­ton maa­han­muut­ta­ja ei kel­pai­si. Mut­ta panee miet­ti­mään mis­sä mää­rin ala­kult­tu­rit ovat integroi­tu­mi­sen ja kotiu­tu­mi­sen sijaan eriy­ty­mäs­sä, eivät­kä täs­sä aktii­vi­sia itseen­sä­kä­per­ty­jiä ole vain maa­han­muut­ta­jat vaan myös kan­ta­väes­tö. Olen nimit­täin hais­ta­vi­na­ni että myös joil­le­kin syn­ty­pe­räi­sil­le suo­men­puh­jil­le intia­lais­tut­ta­va­ni oli­si ‘vää­rän­vä­ri­nen’ työnantaja.

  119. Miten perus­tu­lo­jär­jes­tel­män pitäi­si ottaa lukuun maa­han­muut­to? Asu­mis­poh­jai­nen perus­tu­lo on jär­ke­vää työi­käis­ten koh­dal­la, kos­ka kan­nus­taa työelämään.

    Mut­ta entä elä­kei­käi­nen maa­han­muut­ta­ja? Sai­si­ko hän suo­raan suo­ma­lai­sen perus­tu­lon tän­ne muu­tet­tu­aan? Perus­tu­lom­me lie­ni­si aika iso ver­rat­tu­na muu­ta­mien lähel­lä sijait­se­vien EU-mai­den eläkkeisiin.

    Kävin kat­so­mas­sa Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lia, mut­ta se ei tätä kysy­mys­tä (elä­kei­käi­nen maa­han­muut­ta­ja) näyt­tä­nyt käsit­te­le­vän lainkaan.

  120. Krtek: Usko tai älä, suo­ma­lai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön saat­taa todel­la olla huo­nom­pi työn­te­ki­jä kuin kie­li­tai­dol­taan vaja­vai­nen maahanmuuttaja.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mil­lai­nen työn­te­ki­jä on kie­li­tai­doil­taan vaja­vai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön maahanmuuttaja.

  121. Tie­de­mies:

    Val­tio voi ostaa nii­tä asun­to­ja ja vuo­kra­ta nii­tä maa­han­muut­ta­jil­le tar­vit­taes­sa. Tämän sum­man voi sit­ten vähen­tää alu­eel­le mak­set­ta­vis­ta tuis­ta mel­kein suo­raan, ja väit­täi­sin kaik­kien voittavan.

    Kuu­los­taa vähän han­ka­lal­ta. Kun­nan kan­nal­ta tilan­ne voi olla ok, mut­ta mitä tuo­hon sanoo pai­kal­li­nen köy­hä, jon­ka nenän edes­tä val­tio ostaa asun­non, vuo­kraa maa­han­muut­ta­jal­le, vähen­tää pai­kal­li­sen köy­hän avus­tuk­sia, ja antaa ne tuol­le maahanmuuttajalle.

    Kun vie­lä teh­dään niin, että täl­lai­sil­la paik­ka­kun­nil­la ei työn­te­koa este­tä — voi­daan teh­dä eri­lai­sia kokei­lu­ja jois­sa nämä ihmi­set saa pal­ka­ta hie­man hal­vem­mal­la ko. alueil­la, niin kat­so­taan mitä tapah­tuu. Pik­ku­pi­tä­jien väki on jovi­aa­lia ja rei­lua, heil­lä on suu­ri sydän ja pal­jon ymmär­rys­tä ihmi­sil­le jot­ka ovat val­mii­ta teke­mään osuutensa.

    On var­mas­ti pal­jon ymmär­rys­tä työ­tä teke­viä vas­tuun­sa kan­ta­via ihmi­siä koh­taan, mut­ta täs­sä­kin pätee se, että jos paik­ka­kun­nan köy­hä jää vail­le työ­paik­kaa, kun työ­nan­ta­ja saa pal­ka­ta maa­han­muut­ta­jan ale­hin­taan, ymmär­rys val­ta­kun­na­po­lii­ti­ko­ja tai ammat­ti­jär­jes­tö­jä koh­taan voi kärsiä.

    Osmon argu­men­tit parem­mas­ta työn kysyn­näs­tä pää­kau­pun­gis­sa esi­mer­kik­si ovat oikei­ta muu­ten, mut­ta siel­lä ongel­ma­na on tosi­aan asu­mi­sen hin­ta. Tämä kus­tan­nus on aivan val­ta­va. Hel­sin­gis­tä ei saa nel­jän hen­gen per­heel­le asun­toa vuo­krat­tua nyky­hin­noil­la hyvä jos ton­nil­la, kun vaik­ka­pa Lapual­ta kol­mion saa vuo­krat­tua alle nel­jäl­lä sadal­la. (Vuo­krao­ves­sa oli aina­kin yksi kol­mio 360€/kk) Jos kuvi­tel­laan että joten­kin sai­si jos­tain 700€ asun­non pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ja kysy­tään per­heel­tä otta­vat­ko 340 euroa kuus­sa bonus­ta sii­tä, että asu­vat Lapual­la, mitä luu­let­te näi­den sano­van? Tai vaik­ka pis­tet­täi­siin vahin­ko puo­lik­si ja tar­jot­tai­siin käteen 170 euroa kuus­sa enem­män, mitä tämä per­he tekisi? 

    En tie­dä osaan­ko las­kea asu­mis­tu­kia oikein, mut­ta äkki­sel­tään näyt­ti sil­tä, että Hel­sin­gis­sä vii­si­hen­ki­nen per­he voi­si saa­da 310€ enem­män asu­mis­tu­kea per kuu­kausi kuin Lapual­la. Tämä voi riit­tää syyk­si siir­tyä asu­maan Hel­sin­kiin tukiais­ten varassa.

  122. Ei suo­ma­lai­set­kaan pää­se har­joi­te­li­jan pal­kal­la har­joit­te­le­maan työn­te­koa. Jos ei ole kou­lu­tus­ta tai ei edes kou­lu­tuk­sen kans­sa. Niin tus­kin sit­ten edes maa­han­muut­ta­jat. Nuo­ri­so­työt­tö­myys­kin nousee kokoa­jan, nämä oli­si nuo­ril­le juu­ri hyviä kons­te­ja mut­ta ei toi­mi niin ei.

    Ei pel­käs­tään maa­han­muut­ta­jil­le voi­da sopia mitään hel­pos­tuk­sia, jos eivät kos­ke mui­ta työt­tö­miä­kin. En näe, että kan­nat­taa ruve­ta maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mis­tä hel­pot­ta­maan jos unoh­de­taan suo­ma­lai­set työt­tö­mät. Tasa-arvo pitää olla täs­sä­kin asias­sa. Täs­sä­hän tämä viher ja muun vase­mis­ton päi­vä­uni onkin, että maa­han­muut­ta­jil­la tee­te­tään työ­tä, että voi­tai­siin omat vir­ka­pai­kat ja suo­ja­työ­pai­kat pitää pystyssä.

    Sylt­ty:
    Esi­mer­kik­si metal­lin TES mää­rää har­joit­te­li­joi­den pal­kak­si pie­nim­män työn­vaa­ti­vuus­ryh­män pal­kan, joka on 1500 e/kk.

    Ei kukaan täy­si­jär­ki­nen ala tuol­la hin­nal­la opet­ta­maan ulko­maa­lai­sel­le työn­te­ki­jäl­le hit­saa­mis­ta. Joo, onhan siel­lä lause “jos tai­toa ei ole, voi­daan sopia alem­mas­ta­kin” mut­ta tus­kin­pa mikään tilan­ne oikeas­ti kel­paa liitolle.

    Kiin­teis­tö­alal­la har­joit­te­li­jan palk­ka on hui­mat 200e vähem­män kuin alin palk­ka­luok­ka joka on 1538 e. 

    Ei näil­lä har­joit­te­li­ja­pal­koil­la ote­ta yhtään ulko­maa­lais­ta har­joit­te­le­maan pait­si jos työ ei kel­paa suomalaisille. 

    ————————-

    Eli kyl­lä tämä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den työl­lis­tä­mi­nen tulee tör­mää­mään suo­ma­lais­ten työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyy­teen. Eivät tule työl­lis­ty­mään, sii­tä Riku Aal­to, Paa­vo Arhi­näm­ki, Dan Koi­vu­laak­so & kump­pa­nit pyr­ki­vät pitä­mään kai­kin puo­lin huolta.

  123. Lii­an van­ha: Met­su­rei­ta on jäl­jel­lä 2000–3000 mut­ta he teke­vät lähin­nä puis­to-pihan­hoi­to­töi­tä eli met­su­ri on ollut jo pit­kään kadon­nut ammat­ti pai­men­po­jan tapaan.

    Unoh­dat yksi­tyi­set met­sä­no­mis­ta­jat, m.l. maan­vil­je­li­jät, jot­ka teke­vät per­hei­neen met­sän­hoi­to­töi­tä omil­la mail­laan. Täl­lai­sia sivu­toi­mi­sia met­su­rei­ta on vähin­tään­kin kym­me­niä tuhan­sia. Jot­kut heis­tä käyt­tä­vät jo nyt apu­naan maahanmuuttajia.

  124. Tero Tolo­nen: Tämä oli var­maan paras komm­net­ti aikoi­hin maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa. Saman­lai­sia ongel­mia tulee vas­taan kuu­lem­ma ihan muut­taes­sa Suo­mes­ta Ruotsiin. 

    Tus­kin­pa tulee. Suo­ma­lai­sel­le pitäi­si olla tri­vi­aa­lia ava­ta pank­ki­ti­li mis­sä tahan­sa EU-maas­sa. Voi olla, että avaa­mi­seen tar­vi­taan osoi­te kysei­ses­sä maas­sa, mut­ta kos­ka hen­ki­lön pitää joka tapauk­ses­sa jos­sain asua, niin tus­kin­pa täs­tä nyt ylit­se­pää­se­mä­tön­tä ongel­maa tulee. 

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­so­ri ker­toi ehkä lei­kil­lään, että Austra­li­aan muut­ta­mi­nen oli jos­kus ollut han­ka­laa, kos­ka viran­omais­ten vaa­ti­muk­sis­ta huo­li­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­re­kis­te­rio­tet­ta, kos­ka ei ollut kos­kaan teh­nyt rikoksia. 

    Joko on kyse puh­taas­ta myy­tis­ta tai jos tuo tosi jut­tu, niin kysei­nen prof­fa ei ollut kos­kaan otta­nut yhteyt­tä polii­siin tuon rekis­te­rin suh­teen. Tie­ten­kin polii­sil­ta saa rikos­re­kis­te­riot­teen, jos­sa sano­taan, ettei kysei­sel­lä hen­ki­löl­lä ole rikok­sia tilillään. 

    Rekis­te­riot­teen saa käsit­tääk­se­ni halu­tes­saan jopa pos­ti­tet­tua sin­ne Austra­li­aan, joten vaik­ka prof­fa ei oli­si muis­ta­nut sitä hank­kia ennen läh­töään, niin hänen oli­si ollut mah­dol­lis­ta hank­kia se jopa Austra­lias­ta käsin.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näil­tä maa­han­muut­ta­jil­ta halu­taan pois kie­to teh­dä työ­tä. Sitä ei voi­da pois­taa koti­mai­sil­ta työt­tö­mil­tä, kos­ka sitä ei ole ollut kos­kaan olemassakaan. 

    Ole­tan, että tar­koi­tat täs­sä tur­va­pai­kan haki­joi­ta, eli siis ihmi­siä, jot­ka ovat sano­neet rajalla:“Tarvitsen tur­va­pai­kan”. Oikeas­taan mitään muu­ta heil­tä kai ei tar­vi­ta. Täs­sä vai­hees­sa pro­ses­sia hei­dän ei tar­vit­se osoit­taa mis­tään mitään. Jos heil­lä ei ole edes mat­kus­tus­asia­kir­jo­ja, niin he voi­vat jopa valeh­del­la sen maan, mis­tä ovat tulossa. 

    Mitä oli­si­vat dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set sii­tä, että auto­maat­ti­ses­ti pelk­kä tur­va­pai­kan haku tuot­tai­si työ­oi­keu­den Suo­meen? Minus­ta tämä lisäi­si rei­lus­ti nii­tä veto­te­ki­jöi­tä, jot­ka koh­dis­tu­vat kehi­tys­mais­ta tule­viin talous­siir­to­lai­siin, joil­le ainoa reit­ti on juu­ri tp-haku, kos­ka työ­pe­räi­ses­ti heil­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta tul­la Suomeen. 

    Nyt­hän tp-haki­ja saa kyl­lä katon pääl­le ja ruo­kaa eteen­sä, mut­ta muu­ten jou­tuu tule­maan toi­meen suht niu­kas­ti. Jos hän voi­si koko haku­pro­ses­sin ajan teh­dä töi­tä, niin Suo­meen täy­sin tur­val­li­ses­ta maas­ta tulo voi­si olla kan­nat­ta­va jut­tu jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että lopul­ta sai­si hake­muk­seen­sa hylsypäätöksen. 

    Sanoi­sin siis, että jäl­leen ehdo­te­taan sel­lais­ta, joka on staat­ti­se­na aja­tuk­se­na ihan fik­sul­ta kuu­los­ta­va (tie­ten­kin on parem­pi, että tp-haki­ja tekee töi­tä kuin se, että hän vain makoi­lee, näin eten­kin sii­nä tapauk­ses­sa, että hänel­le lopul­ta sit­ten anne­taan tur­va­paik­ka). Kui­ten­kin on epä­sel­vää, onko tuol­lai­sen muu­tok­sen koko­nais­vai­ku­tus sit­ten­kään posi­tii­vi­nen, jos sen vuok­si, että Suo­mi ottai­si käyt­töön sys­tee­min, jos­sa tp-haki­ja tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta saa auto­maat­ti­sen työ­lu­van, maa­han alkai­si vir­ra­ta iso mää­rä tp-haki­joi­ta, jot­ka eivät sit­ten lopul­ta saa­kaan turvapaikkaa. 

    Minus­ta parem­pi peri­aat­tees­sa samaan tulok­seen joh­ta­va uudis­tus oli­si se, että käsit­te­ly­ai­ko­ja pai­net­tai­siin alas­päin. Täl­löin oikeat tur­va­pai­kan ansait­se­vat ihmi­set sai­si­vat nopeam­min oles­ke­lu­lu­van ja sitä kaut­ta oikeu­den työ­hön ja toi­saal­ta tyh­jän­päi­ten Suo­meen tul­leet voi­tai­siin heit­tää ulos nopeam­mas­sa tahdissa.

  126. Jou­ko Hey­no: Mnjaa, mil­lä­hän allal­la olet palkollisena?

    Sak­sa­lai­sel­la työ­nan­ta­jal­la Saksassa.

    Yleis­si­to­vuuk­sia ei tun­ne­ta lain­sää­dän­nös­sä. Meil­lä on toki yri­tys­koh­tai­nen työn­te­ki­jöi­den yhteen­liit­ty­mä, joka on kiris­tä­nyt etun­sa työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta nii­tä ei ole sidot­tu lain­sää­dän­nöl­lä naa­pu­ri­fir­man etuihin.

    Ne myös voi­vat elää tar­vit­taes­sa yri­tyk­sen tar­pei­den ja mak­su­ky­vyn mukaan, sen sijaan että jos­tain nor­sun­luu­tor­nis­ta huu­del­tai­siin, että tei­dän pitää nyt tai­pua näi­hin ja näi­hin ehtoihin.

    Lii­an van­ha: Heh, enne van­haan yri­tys­koh­tai­set sop­pa­rit oli­vat yleisiä.

    Minä­kin olin 25 vuot­ta sel­lai­sen pii­ris­sä, mut­ta sit­ten työ­nan­ta­ja halusi vaih­taa työ­eh­to­so­pi­muk­sen alakohtaiseen . 

    Yleis­si­to­vuus tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suu­ry­ri­tyk­sel­le ja muu­ta­mil­le ase­man­sa vakiin­nut­ta­neil­le kes­ki­suu­ril­le pelu­reil­le. Siel­lä on kiva jakaa “sul­le-mul­le-sul­le-mul­le” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pa­vii­ne­rei­tä neu­vot­te­lui­den ohes­sa puputtaessa.

    Pie­ny­rit­tä­jiä ja työt­tö­miä sor­re­taan mono­po­leil­la jois­sa kaik­ki muut neu­vot­te­le­vat hei­dän puo­les­taan, eikä heil­lä ole mitään sanaa mihinkään.

    TL:Venä­jän aroil­la on siis tyh­jää tilaa. 

    Afri­kan pin­ta-ala on n. kak­sin­ker­tai­nen koko Venä­jän pin­ta-alaan ver­rat­tu­na. Afri­kas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tä­mät­tö­män val­ta­va manner.

    Mei­dän kart­tam­me valeh­te­le­vat, kos­ka nor­maa­lit pro­jek­tiot venyt­tä­vät poh­joi­sia ja ete­läi­siä aluei­ta suh­tees­sa päi­vän­ta­saa­jan ympäristöön.

    Tila ei ole Afri­kan ongel­ma. Ongel­ma on kor­rup­tio ja huo­not ins­tans­sit jot­ka perus­tu­vat klep­to­kra­ti­aan jne. Mut­ta ehkä sekin alkaa vähi­tel­len muut­tua kun talous kasvaa.

  127. Jou­ko Hey­no: Olet siis sitä miel­tä, että työ­voi­man osto­kar­tel­li, osa­keyh­tiö, pitäi­si sää­tää lait­to­mak­si yritysmuodoksi?

    Pal­jon­ko omas­ta pal­kas­ta­si saa leikata?

    1. Osa­keyh­tiöi­tä on mon­ta. Ei yksi osa­keyh­tiö muo­dos­ta kar­tel­lia pait­si jos pik­ku­pai­kal­la on vain yksi mer­kit­tä­vä työnantaja.

    2. Ei lii­ty miten­kään tähän pal­jon­ko minul­ta saa leikata.

  128. Jou­ko Hey­no: Olet siis sitä miel­tä, että työ­voi­man osto­kar­tel­li, osa­keyh­tiö, pitäi­si sää­tää lait­to­mak­si yritysmuodoksi? 

    Vain mono­po­lia­se­mas­sa ole­va osa­keyh­tiö voi olla työ­voi­man osto­kar­tel­li. Jos täl­lai­sia on, niin nii­den toi­min­taan pitää puuttua. 

    Tie­ten­kin työ­mark­ki­noil­la on sekä työ­nan­ta­jien että ‑teki­jöi­den yri­tyk­siä muo­dos­taa kar­tel­le­ja, mut­ta täl­lä ei ole juu­ri mitään tekem­mis­tä osayh­tiön kans­sa yritysmuotona.

  129. Samu­li Saa­rel­ma: Minus­ta tämä lisäi­si rei­lus­ti nii­tä veto­te­ki­jöi­tä, jot­ka koh­dis­tu­vat kehi­tys­mais­ta tule­viin talous­siir­to­lai­siin, joil­le ainoa reit­ti on juu­ri tp-haku, kos­ka työ­pe­räi­ses­ti heil­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta tul­la Suomeen.

    Riip­puu sii­tä, löy­tyy­kö tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le töi­tä käy­tän­nös­sä. Ruot­sis­sa teh­tiin vas­taa­va uudis­tus jo vii­ti­sen vuot­ta sit­ten, jon­ka jäl­keen tuhan­sil­le tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­le on myön­net­ty Ruot­sis­sa vuo­sit­tain väliai­kai­nen työ­lu­pa. Työl­lis­ty­nei­tä on sil­ti ollut vain muu­ta­mia sato­ja per vuo­si. Esim. vii­me vuon­na myön­net­tiin yli 25000 täl­lais­ta lupaa, ja 447 sai töi­tä. (Toi­vot­ta­vas­ti tämän lin­kin saa lait­taa, kun se liit­tyy suo­raan blo­gin aiheeseen?)
    http://arbetet.se/2015/06/05/mycket-fa-asylsokande-har-jobb-trots-tillstand/

  130. Sepi:
    Afri­kan pin­ta-ala on n. kak­sin­ker­tai­nen koko Venä­jän pin­ta-alaan ver­rat­tu­na. Afri­kas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tä­mät­tö­män val­ta­va manner. 

    Mie­tin ilmas­ton kan­nal­ta täy­del­lis­tä seu­tua asut­taa mil­joo­nit­tain ihmi­siä “kom­mu­nis­ti­seen uto­pi­aan” ja Afri­kas­sa sel­lais­ta on lähin­nä ete­läm­pä­nä. Venä­jän arot ovat logis­ti­set­kin sopi­val­la pai­kal­la. Ilmas­ton tulee siis olla sopi­van läm­min­tä, mut­tei lii­an kuu­maa, jot­ta kau­pun­geis­ta saa­daan mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­sia ener­gian ja ruo­an­tuo­tan­non suhteen. 

    Voi­sin siis aivan hyvin elää ilman rahaa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa asu­mi­nen, ruo­ka, ter­vey­den­hoi­to ja tur­val­li­suus ovat taat­tu­ja. Nyky­tek­no­lo­gial­la tuol­lai­nen onnis­tuu auto­maa­tiol­la ja vapaa­eh­tois­työl­lä, kun jäte­tään autot ja kers­ka­ku­lu­tus pois.

    Uskon että tuol­lai­nen vapaa­eh­toi­nen kom­mu­nis­ti­nen vaih­toeh­to oli­si monel­le hyvä nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Lähi-idäs­sä kie­huu nyt joka tapauk­ses­sa sel­lai­nen sop­pa, että EU:n lähia­lueil­la tulee ole­maan mil­joo­nit­tain pako­lai­sia koko lop­pue­lä­mä­ni ajan.

  131. Osmol­la näyt­tää ole­van käsi­tys että asiat jär­jes­ty­vät kun­han vain ryh­dy­tään hom­miin. Kaik­ki­le asun­to ja työpaikka.

    Jos tämä on näin help­poa, niin miten ihmee­sä meil­lä sit­ten on vie­lä työt­tö­miä ja asunn­ot­to­mia suo­ma­lai­sia. Ongel­maa on koit­ta­nut rat­koa jokai­nen hal­li­tus, jon­ka minä muistan.

  132. No onpa tör­ke­ää mol­la­ta maal­la asu­via. Maal­la tutus­tu­taan oikeas­ti ihmi­siin, toi­sin kuin Hel­sin­gis­sä. Maal­la mamu voi olla per­soo­na, ei massaa. 

    Hel­sin­kiin on tur­ha tun­kea lisää väkeä, lii­ka on lii­kaa. Haja­si­joi­tus on täs­sä­kin hyväs­tä. Asuu­ko soi­ni­vaa­ran nur­kil­la pal­jon­kin maahanmuuttajia? 

    Ja sit­ten se Tes: mun alal­la har­joit­te­li­ja­palk­ka on noin 1800 euroa. Ei nii­tä huvik­seen pal­ka­ta ja asia­kas­pal­ve­lu on suo­mek­si, jos­kus englan­nik­si, virok­si ja venä­jäk­si ja ruot­sik­si. Nyky­tu­li­jat ei tai­da oikein osa­ta mitään kiel­tä, ehkä aut­ta­vaa englantia. 

    Mik­si suo­men työt­tö­miä ei ole hätä saa­da töi­hin? Mik­si suo­men köy­hiä ei ole hätä ruok­kia? Tot­ta­kai konflik­te­ja jos nämä ryh­mät kokee, että ara­bian (komeat 🙂 prins­sit lai­te­taan hei­dän edel­le nyt. Ja 50 000 tuli­jaa voi ker­toa nelin­ker­tI­sek­si kun vai­mot ja lap­set tuo­daan Suomeen.

    1. Hel­sin­kiin on tur­ha tun­kea lisää väkeä, lii­ka on lii­kaa. Haja­si­joi­tus on täs­sä­kin hyväs­tä. Asuu­ko soi­ni­vaa­ran nur­kil­la pal­jon­kin maahanmuuttajia?

      Mei­dän talom­me huo­neis­tois­ta nel­jä on maa­han muut­ta­jien asumia.
      Luot­si­ka­dul­ta löy­tää pal­jon maa­han­muut­ta­jia: nepa­li­lais­ten yllä­pi­tä­mä ravin­to­la, kur­di­pa­ko­lais­ten yllä­pi­tä­mä pesu­la, venä­läi­sen yllä­pi­tä­mä ompe­li­mo, ita­lia­lai­sen yllä­pi­tä­mä kah­vi­la ja myy­mä­lä sekä tatuoin­tiy­ri­tys, jon­ka pitä­jien kan­sal­li­suus on minul­le epäselvä.

  133. Suo­mes­sa on val­lin­nut jo pit­kään tuhan­sien heh­taa­rien met­sän­hoi­to­va­jaus. Jokai­nen voi havai­ta pusi­koi­tu­vien met­siem­me huu­ta­van edes
    ensiharvennusta.
    Kui­tu­puun kan­to­hin­ta on noin puo­let hankintahinnasta,tällä het­kel­lä n. 15 euroa kiin­to­kuu­tio. Met­sä­tien var­res­sa pinot­tu­na noin 30 euroa.
    Suur­ten met­sä­ko­nei­den käyt­tö ensi­har­ven­nuk­ses­sa on ongel­mal­lis­ta eikä ras­kas run­ko­jen raa­haa­mi­nen tuo ammat­ti­lai­sen halua­maa tun­ti­palk­kaa. Teh­dään näin:
    Mak­se­taan ammat­tia­ti­toi­sel­le met­su­ril­le 5 eur/m3
    sii­tä, että hän vali­koi, kaa­taa ja pät­kii har­ven­net­ta­vat puut. Sama­ten met­sät­rak­to­ril­le kul­je­tuk­ses­ta ajou­ral­ta tien var­teen. Vii­mei­nen vito­nen jäi­si reip­paal­le nuo­ru­kai­sel­le tai nei­to­sel­le, joka kar­si­si puut ja toi­mit­tai­si ajouralle.
    Lumel­la voi­si esim vesi­kelk­kaa käyt­täen jättää
    kone­kul­je­tuk­sen osuu­den pois.
    Moti­voi­tu­nut teki­jä kar­sii ja siir­tää hel­pos­ti kiin­to­kuu­tion tun­nis­sa (n 30–50 ran­kaa). Päi­vän tie­nes­ti 40 euroa ja Suo­men met­sät kiittävät.
    Täl­lai­nen palk­ka ei näy­tä moti­voi­van kotimaisia
    työt­tö­miä, mut­ta ymmär­tääk­se­ni saa­pu­neet tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ovat haluk­kai­ta työn­te­koon. Vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta tietysti.
    Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa har­ven­nus­met­sät eivät aina ole lähel­lä, mut­ta teh­dään näin:
    Kiin­to­kuu­tio koi­vu­kui­tua mak­saa 30 euroa. Sii­tä saa­daan 2,5 heit­to­mot­tia koi­vukla­pia a.60 euroa. Pan­kaam­me kul­je­tuk­siin kyp­pi per heit­to­mot­ti, mark­ki­noi­oi­tiin, varas­toin­tiin, vakuu­tuk­siin lupiin, tila­vuo­kriin ym. 20/m3 ja pilk­ko­jal­le 20. Moti­voi­ti­nut mies tai nai­nen hak­kaa kla­peik­si kiin­to­kuu­tion päi­väs­sä vai­vat­ta. Päi­vä­an­sio 50 euroa.
    Tar­vi­taan vain tila (esim tyh­jä teollisuushalli)
    poka­sa­ho­ja ja kir­vei­tä. Eikä kenen­kään tar­vit­se enää sanoa, ettei ole mitään tekemistä.

  134. Samu­li Saa­rel­ma:
    Minus­ta parem­pi peri­aat­tees­sa samaan tulok­seen joh­ta­va uudis­tus oli­si se, että käsit­te­ly­ai­ko­ja pai­net­tai­siin alas­päin. Täl­löin oikeat tur­va­pai­kan ansait­se­vat ihmi­set sai­si­vat nopeam­min oles­ke­lu­lu­van ja sitä kaut­ta oikeu­den työ­hön ja toi­saal­ta tyh­jän­päi­ten Suo­meen tul­leet voi­tai­siin heit­tää ulos nopeam­mas­sa tahdissa. 

    Teo­rias­sa tuo kuu­los­taa hyväl­tä. Käytännössä:
    * Val­tao­sa oles­ke­lu­lu­van jo ensi haul­la saa­neis­ta saa sen jon­kin muun vähäi­sem­män syyn kuin tur­va­paik­ka­tar­peen perusteella
    * Niis­tä­kin joil­le on lät­käis­ty jopa KHO:n vah­vis­ta­ma kää­ny­tys­pää­tös lähes­kään kaik­kia ei olla saa­tu pois­tet­tua maas­ta. Eri­tyi­sen ongel­mal­li­sia mai­ta ovat olleet Soma­lia, Afga­nis­tan ja Irak. Vali­tet­ta­vas­ti, mut­ta ei var­si­nai­ses­ti sat­tu­mal­ta, nämä ovat myös nykyis­ten tuli­ja­mai­den top 3.
    * Jo nykyi­sel­lään Suo­mel­la on ollut Ira­kis­sa mai­ne maa­na, jos­ta oles­ke­lu­lu­van saa poik­keuk­sel­li­sen hel­pos­ti ja myös *nopeas­ti*. Heti kun on saa­nut oman oles­ke­lu­lu­van voi lait­taa per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­set sisään.

    Onhan se tie­tys­ti per­ha­nan teho­ton meka­nis­mi ideal­lin ver­rat­tu­na, mut­ta nyky­ti­lan­tes­sa hidas oles­ke­lu­lu­pien käsit­te­ly sääs­tää rahaa vähän­kään pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Parem­pi, että käsit­te­ly pysyy­kin jää­dy­tet­ty­nä kun­nes on sekä muu­tet­tu pää­tös­ten teko­pe­rus­tei­ta, että saa­tu olen­nais­ta edis­tys­tä kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­nei­den kään­ny­tys­ten täytäntöönpanossa.

    Tuli­joi­den työl­li­syys tulee pysy­mään hyvin huo­no­na. Tuli­joi­den mää­rä on se, mihin­kä me todel­la voi­sim­me halu­tes­sam­me mer­kit­tä­väs­ti vaikuttaa.

  135. OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän oli­si ehkä hyvä päi­vit­tää tie­ton­sa syr­jä­seu­tu­jen maa­han­muut­to­ti­lan­tees­ta. Syr­jä­seu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vis­tä pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä tai­taa jo val­tao­sa olla maahanmuuttajia.

  136. Juk­ka Aaku­la: 1. Osa­keyh­tiöi­tä on mon­ta. Ei yksi osa­keyh­tiö muo­dos­ta kar­tel­lia pait­si jos pik­ku­pai­kal­la on vain yksi mer­kit­tä­vä työnantaja.

    Näin se useas­ti on ja nuo paik­ka­kun­nan yri­tyk­set huo­leh­ti­vat ettei työ­voi­mas­ta kil­pai­le­via yri­tyk­siä tule paikkakunnalle

    Kun ihmi­nen on sidot­tu ammat­tiin , asun­to­lai­naan, opin­to­lai­naan, puo­li­soon ja lap­siin , las­ten har­ras­tuk­siin ja kave­rei­hin niin työ­pai­kan vaih­to on jäykkää

    Tie­tys­ti jous­toa voi­daan lisä­tä kun kiel­le­tään yhtei­se­lo, las­ten teko ja asun­non omis­ta­mi­nen etc.

    Se oli­si tär­keim­piä raken­teel­li­sia työ­elä­män muu­tok­sia, nykyi­set raken­teet ovat lii­an jäykkiä

    Var­tiai­nen var­maan taput­tai­si käsi­ään kun saa­tai­siin joustoja

  137. Sepi: Yleis­si­to­vuus tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suu­ry­ri­tyk­sel­le ja muu­ta­mil­le ase­man­sa vakiin­nut­ta­neil­le kes­ki­suu­ril­le pelu­reil­le. Siel­lä on kiva jakaa “sul­le-mul­le-sul­le-mul­le” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pa­vii­ne­rei­tä neu­vot­te­lui­den ohes­sa puputtaessa.

    Yleis­si­to­vuus ei riip­pu sii­tä onko sop­pa­rit luet­tu yleis­si­to­vik­si vai ei.

    Mui­ta yleis­si­to­vuu­teen joh­ta­via asioi­ta ovat oikeuk­sien enakkopäätökset.Harvassa yri­tyk­ses­sä on kym­me­nien tuhan­sien sivu­jen työ­so­pi­muk­sia tai HR-ohjei­ta, joten oikeu­teen vie­dyis­sä­kiis­tois­sa jou­du­taan sovel­ta­ma­na jotain. Jos sitä ei löy­dy sop­pa­reis­ta niin sil­loin kat­so­taan oikeuk­sien enak­ko­pää­tök­siä, jot­ka perus­tu­vat useim­mi­ten jos voi­mas­sao­le­viin työehtosopimuksiin

    Samaan joh­taa myös toi­nen ylei­nen kiis­to­jen rat­kai­su­me­ne­tel­mä eli alal­la ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat tavat.Eli jos alal­la toi­mi­taan jol­lain taval­la niin se on sil­loin sään­tö, jon­ka mukaan kiis­ta ratkaistaan.

    Ja mitä tulee Sak­saan ja Ruot­siin niin työ­elä­män jous­to­jen suh­teen ne eivät poik­kea suu­res­ti­kaan Suomesta

    Vaik­ka Suo­mes­sa on kes­ki­tet­ty sopi­mus – niin pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on täy­sin mahdollista.
    World Eco­no­mic Foru­min vertailussa
    pai­kal­li­sen sopi­muk­sen jous­ta­vuu­des­saä Sak­sa on sijal­la 132, Ruot­si sijal­la 133,Suomi sijal­la 140.
    Ja pää­luo­kas­sa ”Työ­mark­ki­noi­den tehok­kuus” Suo­mi on sijal­la 26 – tii­viis­ti Ruot­sin 25 ja Sak­sa 27,

    Suo­men ongel­ma on, ettei Suo­mes­sa osa­ta käyt­tää hyväs­ki pai­kal­lis­ta sopimista.

    Minä olen teh­nyt töi­tä alal­la, jol­la työ­ai­ko­jen jous­tot ja eri työ­ai­ka­muo­dot ovat vält­tä­mät­tö­myys eikä minul­la ole kos­kaan ole ollut vai­keut­ta sopia uusis­ta työ­ajois­ta tai työ­ajan joustoista

    1. Työ­eh­to­so­pi­mus on yleis­si­to­va vain jos se on sel­lai­sek­si kat­sot­tu. Kaik­ki eivät ole eikä kai­kil­la aloil­la ole yleis­si­to­vaa sopi­mus­ta. Kri­tee­ri­nä on, että alan yri­tyk­sis­tä puo­let kuu­luu työ­nan­ta­ja­liit­toon. En muis­ta, miten yri­tyk­sen kokoa täs­sä painotetaan.

  138. Mai­nit­sin­ko että pidän asu­mis­tu­kea noin yli­pää­tään äärim­mäi­sen huo­no­na ideana? 

    Argu­ment­ti asun­non mene­mi­ses­tä köy­hil­tä suo­ma­lai­sil­ta on vää­rä kos­ka monel­la paik­ka­kun­nal­la on tyh­jil­lään asun­to­ja joi­ta kukaan ei halua. Koko­nai­sia ker­ros­ta­lo­ja myy­dään pilkkahintaan.

  139. Juk­ka Aaku­la:

    2. Ei lii­ty miten­kään tähän pal­jon­ko minul­ta saa leikata.

    Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voi­daan lei­ka­ta, kun­han ei minulta.

  140. TimoT:
    OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän oli­si ehkä hyvä päi­vit­tää tie­ton­sa syr­jä­seu­tu­jen maa­han­muut­to­ti­lan­tees­ta. Syr­jä­seu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vis­tä pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä tai­taa jo val­tao­sa olla maahanmuuttajia. 

    Tosi­aan maa­lais­serk­ku selit­ti, että esi­mer­kik­si ukrai­na­lai­sia on pil­vin pimein maalaistaloissakin. 

    Lisäk­si olen hiu­kan pet­ty­nyt sii­hen, että Soi­nin­vaa­ra ehdot­te­li moni­mut­kai­sia sään­tö­jen kier­te­ly­jä kuten har­joit­te­li­jan roo­lin käyttöä. 

    Mihin on hävin­nyt se “yksin­ker­tais­te­taan sosi­aa­li­huo­loa ja ote­taan käyt­töön kansalaispalkka”-Soininvaara. Eikö oli­si Odel­le luon­te­vam­paa ehdot­taa 1) työ­voi­man palk­kaa­mi­sen rak­joi­tus­ten pur­kua esi­mer­kik­si mini­mi­palk­ka- ja irti­sa­no­mis­suo­ja pois­ta­mal­la / hei­ken­tä­mäl­lä ja 2) kansalaispalkka.

  141. TimoT:
    OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän oli­si ehkä hyvä päi­vit­tää tie­ton­sa syr­jä­seu­tu­jen maa­han­muut­to­ti­lan­tees­ta. Syr­jä­seu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vis­tä pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä tai­taa jo val­tao­sa olla maahanmuuttajia.

    No ei todel­la­kaan ole.

  142. Kos­ka blo­gis­ti näem­mä sen­su­roi ylei­sem­mät kom­men­tit tur­va­paik­ka­po­li­tii­kas­ta, osoi­tan kom­ment­ti­ni suo­rem­min virkkeeseen

    Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voi­ma­va­rak­si, kuten Jaak­ko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    Kian­der koros­ti hyvin voi­mak­kaas­ti sanaa JOS. Tätä hän pai­not­ti jo 5,5 vuot­ta sitten:
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/maahanmuuton-hinta-kasikirjoitus

    On yli­tiö­päis­tä yli­op­ti­mis­mia kuvi­tel­la, että pys­tyi­sim­me kotout­ta­maan ira­ki­lai­set, soma­lia­lai­set ja afgaa­nit parem­min kuin Ruot­si, Nor­ja tai Tans­ka. Nois­sa mais­sa epä­on­nis­tu­mi­ses­ta on jo vank­kaa tilas­to­tie­toa. Suo­mes­sa­kin tut­ki­mus­tie­don mukaan *10 maas­sao­lo­vuo­den jäl­keen* Viros­ta ja Län­si-Euroo­pas­ta tul­lei­den työl­li­syys on noin 67 %, kun taas Poh­jois-Afri­kas­ta ja Län­si-Aasias­ta tul­lei­den työl­li­syys on noin 40 %; ks. kuvio 9 sivul­la 34 raportissa
    https://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­eh­to­so­pi­mus on yleis­si­to­va vain jos se on sel­lai­sek­si kat­sot­tu. Kaik­ki eivät ole eikä kai­kil­la aloil­la ole yleis­si­to­vaa sopi­mus­ta. Kri­tee­ri­nä on, että alan yri­tyk­sis­tä puo­let kuu­luu työ­nan­ta­ja­liit­toon. En muis­ta, miten yri­tyk­sen kokoa täs­sä painotetaan.

    Jär­jes­täy­ty­neis­sä yri­tyk­sis­sä on vähin­tään puo­let alan työntekijöistä

  144. esa par­kat­ti: Suur­ten met­sä­ko­nei­den käyt­tö ensi­har­ven­nuk­ses­sa on ongel­mal­lis­ta eikä ras­kas run­ko­jen raa­haa­mi­nen tuo ammat­ti­lai­sen halua­maa tun­ti­palk­kaa. T

    Har­ven­nuk­seen ja ener­gia­puun käsit­te­lyyn on jo ole­mas­sa oma konekantansa.

    Teet­tin muu­ta­ma vuo­si sit­ten ensi­har­ven­nuk­sen perin­tö­ti­lal­la ja kyl­lä hom­ma hoi­det­tiin koneel­li­ses­ti , ei sii­hen met­su­ria tarvittu

    Koneet oli­vat pie­nem­piä kuin pää­te­hak­kuis­sa . Kui­tu­puu käsi­tel­tiin noraa­lis­ti ja ener­gia­puu haketettiin 

    Eipä tuo­hon met­su­ril­le jää­nyt markkinarakoa

    Met­sien hoi­to­va­je syn­tyy sii­tä, että omis­tus on pirs­tou­tu­nut eikä met­säl­lä ole kiin­nos­tu­nut­ta omis­ta­jaa tai omis­ta­ja halu­aa pitää met­sän luonnontilaisena.

    Ilman omis­ta­jan lupaa met­sään ei ole asi­aa ja pro­ses­si on sen ver­ran moni­mut­kai­nen, että itse­kin käy­tin asian hoi­ta­mi­seen amamttilaista

  145. Sepi: Sak­sa­lai­sel­la työ­nan­ta­jal­la Saksassa.

    Yleis­si­to­vuuk­sia ei tun­ne­ta lain­sää­dän­nös­sä. Meil­lä on toki yri­tys­koh­tai­nen työn­te­ki­jöi­den yhteen­liit­ty­mä, joka on kiris­tä­nyt etun­sa työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta nii­tä ei ole sidot­tu lain­sää­dän­nöl­lä naa­pu­ri­fir­man etuihin.

    Ne myös voi­vat elää tar­vit­taes­sa yri­tyk­sen tar­pei­den ja mak­su­ky­vyn mukaan, sen sijaan että jos­tain nor­sun­luu­tor­nis­ta huu­del­tai­siin, että tei­dän pitää nyt tai­pua näi­hin ja näi­hin ehtoihin.

    Yleis­si­to­vuus tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suu­ry­ri­tyk­sel­le ja muu­ta­mil­le ase­man­sa vakiin­nut­ta­neil­le kes­ki­suu­ril­le pelu­reil­le. Siel­lä on kiva jakaa “sul­le-mul­le-sul­le-mul­le” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pa­vii­ne­rei­tä neu­vot­te­lui­den ohes­sa puputtaessa.

    Pie­ny­rit­tä­jiä ja työt­tö­miä sor­re­taan mono­po­leil­la jois­sa kaik­ki muut neu­vot­te­le­vat hei­dän puo­les­taan, eikä heil­lä ole mitään sanaa mihinkään.

    Afri­kan pin­ta-ala on n. kak­sin­ker­tai­nen koko Venä­jän pin­ta-alaan ver­rat­tu­na. Afri­kas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tä­mät­tö­män val­ta­va manner.

    Mei­dän kart­tam­me valeh­te­le­vat, kos­ka nor­maa­lit pro­jek­tiot venyt­tä­vät poh­joi­sia ja ete­läi­siä aluei­ta suh­tees­sa päi­vän­ta­saa­jan ympäristöön.

    Tila ei ole Afri­kan ongel­ma. Ongel­ma on kor­rup­tio ja huo­not ins­tans­sit jot­ka perus­tu­vat klep­to­kra­ti­aan jne. Mut­ta ehkä sekin alkaa vähi­tel­len muut­tua kun talous kasvaa.

    Afri­kan ja Aasian saa­ria­val­tioi­den pinta-ala“illuusiosta” saam­me syyt­tää pro­jek­tii­vis­ta kuvaus­ta, joka koros­taa vähän vää­riä aluei­ta maailmankuvastamme.

    Eräs­kin kor­keas­ti kou­lu­tet­tu ei ollut uskoa sil­mi­ään, kun luki, että Asian “pik­ku saa­ril­la” on pal­neet­tam­me val­ta­vim­pia sademetsiä.

    Afrik­ka on tosi­aan­kin yli 30 mil­jar­dia neliö­ki­lo­met­riä, kun Venä­jä on vain 17 miljardia.

    1. Afrik­ka on tosi­aan­kin yli 30 mil­jar­dia neliö­ki­lo­met­riä, kun Venä­jä on vain 17 miljardia.

      Täs­sä tai­taa olla pilk­ku­vir­he. 30 mrd km2 = 170 000 km x 170 000 km. Maa­pal­lon ympä­rys­mit­ta on 40 000 km. Miljoona?

  146. newy­or­kis­ta: Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voi­daan lei­ka­ta, kun­han ei minulta.

    Minul­ta voi vie­dä 100% jos pär­jää mark­ki­noil­la parem­min. Jos­tain syys­tä tämä mark­ki­naeh­toi­suus yleen­sä unoh­tuu niil­tä, jot­ka esit­tä­vät tämän leikkauskysymyksen.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mei­dän talom­me huo­neis­tois­ta nel­jä on maa­han muut­ta­jien asumia.
    Luot­si­ka­dul­ta löy­tää pal­jon maa­han­muut­ta­jia: nepa­li­lais­ten yllä­pi­tä­mä ravin­to­la, kur­di­pa­ko­lais­ten yllä­pi­tä­mä pesu­la, venä­läi­sen yllä­pi­tä­mä ompe­li­mo, ita­lia­lai­sen yllä­pi­tä­mä kah­vi­la ja myy­mä­lä sekä tatuoin­tiy­ri­tys, jon­ka pitä­jien kan­sal­li­suus on minul­le epäselvä.

    Yrit­tä­jä Mara alal­la ei saa pal­ka­ta alle tes­sin työ­voi­maa. Onko­han näin. Vain yrit­tä­jä­omis­ta­ja voi raa­taa kuten halu­aa. Työn­te­ki­jää kos­kee työ­ai­ka­la­ki. Onko­han näin? Onko kil­pai­lu rei­lua, oikeasti?

    Mitä on muu­ten ne alat, joil­la ei ole ylei­si­to­vaa Tes sopimusta? 

    Kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jät ja kie­len­kään­tä­jät? Jos hyvin pie­ni yri­tys, ei tart­te luot­ta­mus­mies­tä olla, mut­ta se on eri asia kuin Tes.

  148. sunimh:
    Haus­ka­na meta­ha­vain­to­na tuo­ta­koon esil­le, että jopa tääl­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gil­la (joka ei ole aivan Hom­ma-forum) eri­kois­tiu­kas­ti mode­roi­dus­sa ket­jus­sa val­lit­see noin kym­me­nen suh­tees­sa yhteen “maa­han­muut­to­kriit­ti­sen” yleis­lin­jan mukai­nen näkemys.

    Mut­ta tus­kin­pa se suvait­se­vais­ta vihe­riäis­töä pal­joa hetkauttaa.

    Vih­reät halua­vat pal­jon maa­han­muut­ta­jia ja vie­lä asu­maan ete­län kau­pun­kei­hin. Syy saat­taa olla raa­dol­li­nen: halu lisä­tä vih­rei­den äänes­tä­jien mää­rää ydin­a­lueil­laan. 100.000 uut­ta vih­rei­den äänes­tä­jää tar­koit­tai­si 40%:n ääni­mää­rän lisäys­tä ja loik­kaa suur­ten puo­luei­den joukkoon.

  149. > Tila­päi­siä poik­kea­mis­lu­pia nopeasti!

    > Palk­kaa­mi­sen tulee kannattaa.

    Nämä rat­kai­su­mal­lit ovat oikei­ta mut­ta nii­den on kos­ket­ta­va KOKO VÄESTÖÄ. Muu­ten niis­tä seu­raa­vat ongel­mat ovat saman kal­tai­sia, mitä kasar­mi­ra­ken­ta­mi­ses­ta seuraa.

    Esi­mer­kik­si: Jos pako­lais­ten asut­ta­mi­nen toi­mis­to­jen lat­tioil­le sal­li­taan, on samal­la sal­lit­ta­va toi­mis­to­jen lat­tioi­den vuo­kraa­mi­nen myös kan­ta­väes­töl­le asu­mis­tar­koi­tuk­seen, jne.

    Kasar­meis­ta on seu­rauk­se­na slum­me­ja. Samoin poik­kea­mis­lu­pien tai työl­lis­tä­mis­tu­kien koh­dis­ta­mi­ses­ta vain yhteen väes­tön osaan. Nämä slum­mit vaan eivät sijait­se fyy­si­ses­sä ulot­tu­vuu­des­sa. Ne luo­vat ajal­li­ses­ti pit­käl­le ulot­tu­vaa segre­goi­tu­mis­ta eri väes­tö­ryh­mien välille.

    Rat­kai­sueh­do­tuk­se­si ker­to­vat laa­jem­min Suo­men raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta. Jos raken­teet oli­si­vat kun­nos­sa, pako­lai­set sijoit­tui­si­vat väes­tön kes­kuu­teen ilman val­tion puut­tu­mis­ta asian.

  150. Pro­met­heus: No ei todel­la­kaan ole.

    Esim. kaik­ki suo­ma­lai­set man­si­kat poi­mii ulko­mai­set poi­mi­jat. Siel­lä on lää­kä­rei­tä, insi­nöö­re­jä, opet­ta­jia yms. poi­mi­joi­den jou­kos­sa. He tie­naa­vat sil­lä työl­lä enem­män muu­ta­mas­sa vii­kos­sa kuin var­si­nai­sis­sa amma­teis­saan koti­mais­saan koko vuonna.

  151. Jos kotout­ta­mi­ses­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voi­vat muo­dos­tua taa­kan sijas­ta voimavaraksi”

    Ote­taan maa­han 50’000+ uut­ta ihmis­tä, jois­ta 80% on nuo­ria miehiä.

    What could pos­sibly go wrong?

  152. Ulko­maa­lais­lain mukaan tur­va­pai­kan­ha­ki­ja saa teh­dä töi­tä kol­men kuu­kau­den kulut­tua tur­va­paik­ka­ha­ke­muk­sen jät­tä­mi­ses­tä, mikä­li haki­jal­la on ollut viral­li­nen mat­kus­tus­asia­kir­ja maa­han saa­pues­saan. Mikä­li täl­lais­ta ei ole, alkaa työn­te­ko-oikeus kuu­den kuu­kau­den kulut­tua hake­muk­sen jät­tä­mi­ses­tä. Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den osal­ta ei siis tar­vit­se kumoa mitään työ­hön­tu­lo­kiel­toa, toki aika­mää­reis­tä voi käy­dä keskustelua.

    Suo­mes­sa ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän työn­te­ko-oikeu­den var­mis­ta­mis­vel­vol­li­suus on sää­det­ty työ­nan­ta­jal­le. Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den osal­ta työ­nan­ta­jan var­mis­tu­mis­pro­ses­si on käy­tän­nös­sä mel­ko han­ka­la. En erit­te­le sitä täs­sä, tie­toa löy­tyy Migrin sivuil­ta: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/tyonteko-oikeus

    On tot­ta, että tur­va­pai­kan­ha­ki­jan on han­ka­laa saa­da pank­ki­ti­liä ava­tuk­si. Työ­so­pi­mus­la­ki edel­lyt­tää läh­tö­koh­tai­ses­ti, että palk­ka mak­se­taan pank­ki­ti­lil­le. Lais­sa on kui­ten­kin poik­keus, jon­ka mukaan palk­ka voi­daan mak­saa kätei­se­nä pakot­ta­vas­ta syys­tä. Käsit­tääk­se­ni tur­va­paik­kas­ta­tus toi­mii täl­lai­se­na pakot­ta­va­na syy­nä. Työ­nan­ta­jal­la pitää olla kui­ten­kin käteis­mak­sus­ta työn­te­ki­jän alle­kir­joit­ta­ma kuit­ti tai muu vas­taa­va sel­vi­tys, jos­ta asia voi­daan todeta.

  153. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä tai­taa olla­pilk­ku­vir­he. 30 mrd km2 = 170 000 km x 170 000 km. Maa­pal­lon ympä­rys­mit­ta on 40 000 km. Miljoona?

    Juuh, mil­jar­di sin­ne tän­ne! Suh­de sama kuitenkin!

  154. Lii­an van­ha:

    Teet­tin muu­ta­ma vuo­si sit­ten ensi­har­ven­nuk­sen perin­tö­ti­lal­la ja kyl­lä hom­ma hoi­det­tiin koneel­li­ses­ti , ei sii­hen met­su­ria tarvittu. 

    Pal­jon­ko jäi met­sä­tu­loa kuu­tiol­ta “kevei­den met­sä­ko­nei­den” kulu­jen jälkeen?
    Lue­pa kir­joi­tuk­se­ni uudel­leen, ehkä löy­dät pointtini.

  155. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mei­dän talom­me huo­neis­tois­ta nel­jä on maa­han muut­ta­jien asumia. 

    Kuin­ka mones­sa asuu tur­va­paik­kaa Suo­mes­ta hakeneita?

    On maa­han­muut­ta­jia ja maahanmuuttajia.

  156. TL kir­joit­ti:
    “Jos Afri­kan väki­lu­ku tuplaan­tuu ja maa­il­maan tulee pari mil­jar­dia ihmis­tä lisää, emme yksin­ker­tai­ses­ti voi asial­le mitään. 100 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta ei mah­du Euroop­paan. Tai näem­me sitä ennen 3. maa­il­man­so­dan ja kym­me­niä mil­joo­nia kuolleita.” 

    Kol­me pointtia:

    1. Kyl­lä se tuplaan­tuu ja enem­män­kin. Tuplaan­tu­mi­seen ei tar­vi­ta kor­ke­aa syn­ty­vyyt­tä, vaan pel­käs­tään se, että väes­tö­py­ra­mi­di leve­nee ylä­osas­taan. Afri­kas­sa kak­si­kymp­pi­siä on mon­ta ker­taa niin pal­jon kuin neli­kymp­pi­siä ja kuusi­kymp­pi­siä. Kun nykyi­set kak­si­kymp­pi­set ovat kuusi­kymp­pi­siä, niin sil­loin väkeä on tupla­ten, vaik­ka tämän päi­vän kak­si­kymp­pi­set eivät enää teki­si­kään kuin pari las­ta per per­he. (Ja sii­tä ollaan vie­lä kau­ka­na, että syn­ty­vyys oli­si vain uusiutumistasolla.)

    2. Afri­kan kehit­ty­mi­seen kan­nat­tai­si panostaa

    100 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta Euroop­paan kuu­los­taa pal­jol­ta, mut­ta pal­jon enem­män­kin voi seu­raa­vien 50 vuo­den aika­na tul­la, jos eli­no­lot Afri­kas­sa eivät para­ne tar­peek­si. Eli­no­lo­jen nopean kohen­tu­mi­sen vähen­täi­si muut­toa kol­mea kaut­ta. Ensin­nä­kin poten­ti­aa­li­sia tuli­joi­ta voi­si olla vähem­män, jos syn­ty­vyys kään­tyi­si nope­aan las­kuun, niin kuin on jo tapah­tu­nut nopeas­ti kehit­ty­neis­sä mais­sa, eten­kin Aasias­sa. Toi­sek­si, läh­tö­ha­lut voi­si­vat olla vähäi­sem­piä, jos elä­mi­sen ehdot koti­maas­sa kohen­tui­si­vat nopeas­ti. Kol­man­nek­si, eli­no­lo­jen kohe­ne­mi­nen voi­si vähen­tää sotien, konflik­tien ja hir­mu­val­lan ris­kiä ja sitä kaut­ta pakolaisuutta.

    3. Euroop­paan mah­tuu pal­jon, mut­ta eivät kaikki

    Alhai­sen syn­ty­vyy­den Euroop­pa voi hyvin ottaa vas­taan pal­jon lisää ihmi­siä Afri­kas­ta. On tilaa ja on teke­mis­tä, mm. van­hus­ten hoi­ta­mi­ses­sa. Jos muut­to­lii­ke pysyy koh­tuul­li­se­na, kan­ta­väes­tö­kin voi hyö­tyä sii­tä, että tulee lisää vero­jen ja elä­ke­mak­su­jen mak­sa­jia. En tie­dä, mis­sä koh­tuu­den raja menee, mut­ta se voi hyvin­kin olla enem­män kuin nimi­merk­ki TL:n kau­his­te­le­mat 100 mil­joo­naa tuli­jaa. Toden­nä­köi­sel­tä kui­ten­kin näyt­tää, että muut­to­pai­net­ta on vie­lä pal­jon enem­män. Sik­si­kin Euroo­pan kan­nat­tai­si panos­taa Afri­kan kehi­tyk­seen enem­män kuin nyt.

  157. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä uskoa kaik­kea mitä eri­lai­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la sano­taan. Ruot­sis­sa on pari mil­joo­naa siir­to­lais­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Ilman tätä jouk­koa Ruot­sin ikä­ja­kau­ma oli­si pahas­ti vinou­tu­nut elä­ke­läi­si­kö­luok­kiin päin ja maa oli­si suu­ris­sa vaikeuksissa.

    Mik­si Ruot­sin edel­li­nen pää­mi­nis­te­ri sanoo täy­sin tois­ta täl­lä videol­la kuin väi­tät? “Maa­han­muut­to mak­saa val­ta­vas­ti. Avat­kaa sydämenne”

    https://www.youtube.com/watch?v=EKiYJa_RmTY

  158. joke­ri: Mik­si Ruot­sin edel­li­nen pää­mi­nis­te­ri sanoo täy­sin tois­ta täl­lä videol­la kuin väi­tät? “Maa­han­muut­to mak­saa val­ta­vas­ti. Avat­kaa sydämenne”

    Ehkä­pä “mak­saa” viit­taa inves­toin­ti­kus­tan­nuk­siin, jot­ka sit­ten poi­ki­vat monin­ker­tai­ses­ti hyvää jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Hän myös vii­tan­nee maa­han­muut­toon koko­nai­suu­des­saan, ei pel­käs­tään huma­ni­tää­ri­seen maa­han­muut­toon — tai sit­ten päinvastoin…

  159. J: Minul­ta voi vie­dä 100% jos pär­jää mark­ki­noil­la parem­min. Jos­tain syys­tä tämä mark­ki­naeh­toi­suus yleen­sä unoh­tuu niil­tä, jot­ka esit­tä­vät tämän leikkauskysymyksen.

    Ammat­ti­lii­tot nime­no­maan toi­mi­vat mark­ki­noil­la. Kysyn­tä ja tar­jon­ta, tie­dät­hän. Jos TESn mukai­nen palk­ka on lii­an kor­kea, työ­tä ei kan­na­ta teet­tää. Sel­lais­ta se mark­ki­na­ta­lous on.

  160. Lii­an van­ha: Sak­sa­lai­se

    Olet siis sak­sa­lai­sel­la työ­nan­ta­jal­la töis­sä Sak­sas­sa. No, on tie­tys­ti sel­vää, että suo­ma­lai­seen työn­te­ki­jään Suo­mes­sa koh­dis­tu­vat leik­kauk­set eivät palk­kaa­si vaikuta. 

    Mitä siis oikein haluat sanoa?

  161. esa par­kat­ti: Pal­jon­ko jäi met­sä­tu­loa kuu­tiol­ta “kevei­den met­sä­ko­nei­den” kulu­jen jälkeen?
    Lue­pa kir­joi­tuk­se­ni uudel­leen, ehkä löy­dät pointtini.

    Met­sä­ko­neis­ta ei tullt minul­le las­kua, sil­lä koneu­ra­koit­si­ja myös osti puut.

    Kal­lein­ta oli met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen pro­jek­tin­hoi­to ‚sii­hen meni tuo­tos­ta suu­rin osa

  162. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ruot­sis­sa on pari mil­joo­naa siir­to­lais­ta tai hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Ilman tätä jouk­koa Ruot­sin ikä­ja­kau­ma oli­si pahas­ti vinou­tu­nut elä­ke­läi­si­kö­luok­kiin päin ja maa oli­si suu­ris­sa vaikeuksissa.

    Kan­na­tat­ko ihan oikeas­ti kehi­tys­maa­tyyp­pis­tä suu­reen väes­tön­kas­vuun joh­ta­vaa ikä­py­ra­mi­dia kaik­kiin mai­hin? Vaik­ka et täh­täi­si aivan yhtä ala­pai­not­tei­seen pyra­mi­diin kuin köy­him­pien kehi­tys­mai­den pyra­mi­dit ovat, pitää ottaa huo­mioon, että van­huk­set elä­vät Poh­jois­mais­sa pit­kään, ja sik­si hei­tä tuke­maan tar­vi­taan vie­lä enem­män väkeä pyra­mi­din alao­siin kuin kehi­tys­mais­sa tarvittaisiin.

    Minus­ta jär­ke­vä pyramidin/ikäjakauman muo­to oli­si sel­lai­nen, jos­sa väes­tön mää­rä supis­tuu jon­kin ver­ran eikä suin­kaan kas­va. Tois­tai­sek­si Suo­mes­sa­kin väki­lu­ku kas­vaa. Täl­lä perus­teel­la pyra­mi­dia pitäi­si oikeas­taan kaven­taa alao­sis­taan eikä leventää.

    Se väi­te että pyra­mi­din alao­san pitäi­si olla leveä, jot­ta väl­tet­täi­siin “talou­den suu­ret vai­keu­det” on höl­mö. Ei väes­tön mää­rän lie­vän las­kun tar­vit­se mer­ki­tä talou­den vai­keuk­sia, vaan vain sitä, että joko ikään­ty­vät ihmi­set teke­vät enem­män töi­tä, tai sit­ten me kaik­ki kulu­tam­me hie­man aiem­paa vähem­män, tai kol­man­te­na mah­dol­li­suu­te­na nos­tam­me töi­tä teke­vien tuot­ta­vuut­ta joten­kin. Kai­kis­sa kol­mes­sa vaih­toeh­dois­sa talous voi toi­mia hyvin, vaik­ka vaih­toeh­dois­ta aina­kin kak­si ensim­mäis­tä ovat­kin poliit­ti­si­na pää­tök­si­nä hie­man kivuliaita.

    Mikä siis on kan­ta­si väes­tön­kas­vuun? Tuli­si­ko Suo­men väki­mää­rää kas­vat­taa pyra­mi­din pitä­mi­sek­si talou­den kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man help­po­na, vai pitäi­si­kö tyy­tyä sii­hen, että nyt tai piak­koin maa­pal­lon väes­tön ei tule enää kasvaa?

    Suo­men väes­tön­kas­vu voi­daan toteut­taa joko sisäi­se­nä lisään­ty­mi­se­nä tai väes­tön­siir­toi­na ulko­mail­ta. Tuos­sa jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa pitää vas­ta­ta vie­lä kysy­myk­siin sii­tä, levi­te­tään­kö läh­tö­mais­sa pyra­mi­din poh­jaa enti­ses­tään (monen työi­käi­sen siir­tyes­sä Suo­meen), vai elät­tä­vät­kö suo­ma­lai­set molem­pien mai­den van­huk­set (Suo­meen siir­ret­tyi­nä tai koti­maa­han jääneinä).

  163. K‑Veikko: Rat­kai­sueh­do­tuk­se­si ker­to­vat laa­jem­min Suo­men raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta. Jos raken­teet oli­si­vat kun­nos­sa, pako­lai­set sijoit­tui­si­vat väes­tön kes­kuu­teen ilman val­tion puut­tu­mis­ta asian.

    Asian yti­meen. Esi­te­tyt rat­kai­sueh­do­tuk­set kuu­lu­vat kate­go­ri­aan “jär­keä tuli­si vih­doin­kin käyt­tää syys­tä X” jos­sa X vain sat­tuu täl­lä ker­taa ole­maan turvapaikanhakijatilanne.

    Man­te­reen ulko­puo­lel­ta tule­vien maa­han­muut­ta­jien integroi­tu­mi­nen on Euroo­pas­sa perin­tei­ses­ti pal­jon huo­nom­paa kuin Yhdys­val­lois­sa. Tie­dä sit­ten onko syy raken­teis­sa vai tulijoissa.

  164. TimoT: Esim. kaik­ki suo­ma­lai­set man­si­kat poi­mii ulko­mai­set poi­mi­jat. Siel­lä on lää­kä­rei­tä, insi­nöö­re­jä, opet­ta­jia yms. poi­mi­joi­den jou­kos­sa. He tie­naa­vat sil­lä työl­lä enem­män muu­ta­mas­sa vii­kos­sa kuin var­si­nai­sis­sa amma­teis­saan koti­mais­saan koko vuonna.

    Et vai­ku­ta täy­sin ihmi­sel­tä, jol­la todel­li­suu­den­ta­ju oli­si oikein kohdallaan.

    Siis aluk­si esi­tät täy­sin todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­van ja nau­ret­ta­van väit­teen, ja tämän tuek­si esi­tät yhden pie­nen esi­mer­kin, jon­ka työ­voi­ma koos­tuu lähin­nä kausi­työ­läi­sis­tä, eikä niin­kään maa­han­muut­ta­jis­ta. Se että man­si­kan­poi­mi­jois­ta val­tao­sa on vie­ras­työ­läi­siä, on aika pit­kä mat­ka sii­hen, että sano­taan “syr­jä­seu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vis­tä pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä tai­taa jo val­tao­sa olla maahanmuuttajia”.

    Väit­tee­si nyt vain on ihan täyt­tä fuu­laa, eikä sen fal­si­fioi­mi­seen tar­vi­ta edes mitään työ­elä­män tilas­to­ja. Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan suo­ma­lai­ses­sa kun­nas­sa asuu tyy­pil­li­ses­ti jotain pari kym­men­tä maa­han­muut­ta­jaa. On sel­vää, että nämä eivät voi muo­dos­taa val­tao­saa pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä puh­taan demo­gra­fi­sis­ta syis­tä ja var­sin­kin kun ote­taan huo­mioon maa­han­muut­ta­jien hei­kot työl­li­syys­lu­vut, niin se saa näyt­tä­mään väit­tee­si entis­tä koomisemmalta.

    Niin, ja ker­tauk­sen vuok­si: yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa Suo­men ulko­maa­lais­väes­tös­tä asuu suu­ris­sa kaupungeissa.

  165. Vesa: Vih­reät halua­vat pal­jon maa­han­muut­ta­jia ja vie­lä asu­maan ete­län kau­pun­kei­hin. Syy saat­taa olla raa­dol­li­nen: halu lisä­tä vih­rei­den äänes­tä­jien mää­rää ydin­a­lueil­laan. 100.000 uut­ta vih­rei­den äänes­tä­jää tar­koit­tai­si 40%:n ääni­mää­rän lisäys­tä ja loik­kaa suur­ten puo­luei­den joukkoon.

    Tämä­hän on esi­mer­kik­si Sak­san vih­rei­den koh­dal­la toti­sin­ta tot­ta. Sak­san vih­reät ovat aivan jul­ki­ses­ti puhu­neet sii­tä, että halua­vat maa­han­muut­ta­jia maa­han, jot­ta puo­lue voi kas­vaa, ja jot­ta Sak­sa euroop­pa­lai­se­na enti­teet­ti­nä voi­tai­siin tuho­ta. Täs­tä on puhu­nut mm. Daniel Cohn-Ben­dit, Clau­dia Roth, Jür­gen Trit­tin jne.

    Pidän täy­sin uskot­ta­va, että Suo­men vih­reil­lä on saman­kal­tai­sia tavoitteita.

  166. JaSa: En tie­dä, mis­sä koh­tuu­den raja menee, mut­ta se voi hyvin­kin olla enem­män kuin nimi­merk­ki TL:n kau­his­te­le­mat 100 mil­joo­naa tulijaa.

    Se oli vain totea­mus eikä kau­his­te­lua. Minua kiin­nos­ta­vat tosi­asiat, syyt ja seuraukset. 

    Japa­nin väki­lu­ku on 125 mil­joo­naa, has­su saa­ri oman­lai­sel­laan int­ro­ver­til­la tapa­kult­tuu­ril­la. Lisä­tään sin­ne 100 mil­joo­naa afrik­ka­lais­ta, ja Japa­ni ei ole entisensä.

    Tai mitä jos siir­re­tään kaik­ki 9.7 mil­joo­naa ruot­sa­lais­ta Sau­di-Ara­bi­aan (28 mil­joo­naa). Sii­tä­kin seu­rai­si mie­len­kiin­toi­nen yhteis­kun­nal­li­nen kokeilu.

    Län­si­mais­sa ja Euroo­pas­sa on nyt tilan­ne, jos­sa tek­no­lo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin kos­kaan, aiheut­taen pel­käs­tään mai­den ja kan­so­jen sisäl­lä rajua segre­gaa­tio­ta ja raken­ne­muu­tos­ta. Kun lisä­tään tuo­hon sop­paan mil­joo­nit­tain uusia ihmi­siä täy­sin eri­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta, niin sii­nä­hän on sit­ten oman­lai­sen­sa sekoitus.

    Tuos­sa sekoi­tuk­ses­sa ja liit­to­val­tio­ke­hi­tyk­ses­sä hävi­ää Suo­men sosi­aa­li­tur­va ja hyvin­voin­ti­val­tio. Sii­nä toden­nä­köi­ses­ti syn­tyy myös aseel­li­sia konflik­te­ja ja näem­me taas perin­tei­siä van­han lii­ton sepa­ra­tis­ti­ter­ro­tis­te­ja Euroo­pas­sa. Mui­den ter­ro­ris­tien ohella.

  167. JaSa:
    2. Afri­kan kehit­ty­mi­seen kan­nat­tai­si panostaa 

    Kyl­lä, kyl­lä, mut­ta mikä ihmeen val­koi­sen mie­hen moder­ni taak­ka on se, että täs­tä huo­leh­ti­mi­nen oli­si euroop­pa­lais­ten vas­tuul­la? (ns. kan­ne­tun veden kai­vos­sa pysy­mi­sen his­to­rial­li­ses­ti olles­sa vie­lä huonoa).

  168. Juho Laa­tu: Tois­tai­sek­si Suo­mes­sa­kin väki­lu­ku kas­vaa. Täl­lä perus­teel­la pyra­mi­dia pitäi­si oikeas­taan kaven­taa alao­sis­taan eikä leventää.

    Oikeas­taan suo­mea tai ruot­sia Suo­mes­sa puhu­vien mää­rän kas­vu on tasai­ses­ti las­ke­nut koh­ti nol­laa ja kään­tyy nega­tii­vi­sek­si ehkä juu­ri tänä vuon­na. Eli koko Suo­men väes­tön­kas­vu on nyky­ään maa­han­muu­ton aikaan­saa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­ty­vyy­den tuo­maa. (Ulko­maa­lais­taus­tai­set tai osit­tain sel­lai­set, joi­den äidin­kie­li rekis­te­röi­dään suo­mek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan täs­sä puh­taas­ti suomalaisiksi).

  169. Pro­met­heus: Et vai­ku­ta täy­sin ihmi­sel­tä, jol­la todel­li­suu­den­ta­ju oli­si oikein kohdallaan.

    Siis aluk­si esi­tät täy­sin todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­van ja nau­ret­ta­van väit­teen, ja tämän tuek­si esi­tät yhden pie­nen esi­mer­kin, jon­ka työ­voi­ma koos­tuu lähin­nä kausi­työ­läi­sis­tä, eikä niin­kään maa­han­muut­ta­jis­ta. Se että man­si­kan­poi­mi­jois­ta val­tao­sa on vie­ras­työ­läi­siä, on aika pit­kä mat­ka sii­hen, että sano­taan “syr­jä­seu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vis­tä pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä tai­taa jo val­tao­sa olla maahanmuuttajia”.

    Väit­tee­si nyt vain on ihan täyt­tä fuu­laa, eikä sen fal­si­fioi­mi­seen tar­vi­ta edes mitään työ­elä­män tilas­to­ja. Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan suo­ma­lai­ses­sa kun­nas­sa asuu tyy­pil­li­ses­ti jotain pari kym­men­tä maa­han­muut­ta­jaa. On sel­vää, että nämä eivät voi muo­dos­taa val­tao­saa pal­ka­tuis­ta työn­te­ki­jöis­tä puh­taan demo­gra­fi­sis­ta syis­tä ja var­sin­kin kun ote­taan huo­mioon maa­han­muut­ta­jien hei­kot työl­li­syys­lu­vut, niin se saa näyt­tä­mään väit­tee­si entis­tä koomisemmalta.

    Niin, ja ker­tauk­sen vuok­si: yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa Suo­men ulko­maa­lais­väes­tös­tä asuu suu­ris­sa kaupungeissa.

    Väes­tö­ti­las­tot eivät ker­ro totuut­ta kausi­työ­läi­sis­tä. He ovat kir­joil­la omis­sa mais­saan, mut­ta ilman hei­tä ei oli­si suo­ma­lai­sia man­si­koi­ta marketissa.
    Muu­ten sano­ma­ni perus­t­tu omiin koke­muk­siin, ei tilas­toi­hin. Olen yrit­tä­jä syr­jä­seu­dul­ta, pää­osa omis­ta­kin työn­te­ki­jöis­tä­ni on syn­ty­pe­räl­tään ulko­mai­sia. Toki he asu­vat paik­ka­kun­nal­la vaki­tui­ses­ti. Oma­kaan yri­tys­toi­min­ta­ni ei oli­si mah­dol­lis­ta ilman hei­tä, sil­lä tääl­lä asuu enää niin vähän työ­ha­lui­sia kan­ta­suo­ma­lai­sia. Luku­mää­räi­ses­ti enem­män maa­han­muut­ta­jia asuu tie­tys­ti Hel­sin­gis­sä, mut­ta niin asuu kan­ta­suo­ma­lai­sia­kin. Tär­kei­tä he ovat siel­lä­kin talous­e­lä­män pyö­ri­mi­sen kan­nal­ta: rak­sat oli­si­vat hil­jai­sia ja hotel­lit siko­lät­te­jä ilman heitä.

  170. Ris­to: Kyl­lä, kyl­lä, mut­ta mikä ihmeen val­koi­sen mie­hen moder­ni taak­ka on se, että täs­tä huo­leh­ti­mi­nen oli­si euroop­pa­lais­ten vas­tuul­la? (ns. kan­ne­tun veden kai­vos­sa pysy­mi­sen his­to­rial­li­ses­ti olles­sa vie­lä huonoa).

    Taak­ka” on yksin­ker­tai­ses­ti se, että kan­san­val­ta Afri­kas­sa tulee hal­vem­mak­si meil­le “val­koi­sil­le” kuin nykyi­nen sekoi­lu. Tosin nyky­ti­lan­ne on raja­tul­le ryh­mäl­le “val­koi­sis­sa” edul­li­nen, mut­ta se on jo aivan toi­en jut­tu. Hyvä esi­merk­ki: “Veri­ti­mat­ti­kaup­pa” lop­pui­si samal­la kun de Beer­sin timant­ti­mo­no­po­li lop­pui­si. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä on help­po löytää.

  171. newy­or­kis­ta: Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voi­daan lei­ka­ta, kun­han ei minulta.

    Älä syö­tä minul­le sano­ja suuhun. 

    En otta­nut mitään kan­taa sii­hen saa­ko minul­ta lei­ka­ta vai ei, kos­ka en ole maa­il­man napa eikä täs­sä ole kyse minusta.

    En näe mitään jär­keä alkaa puhu­maan sii­tä saa­ko minul­ta lei­ka­ta. Mut­ta sano­taan nyt kui­ten­kin kun intät: “Ei ole min­nun asia päät­tää sitä. Ihan sama lei­ka­taan­ko vai ei.”.

  172. Ris­to: Oikeas­taan suo­mea tai ruot­sia Suo­mes­sa puhu­vien mää­rän kas­vu on tasai­ses­ti las­ke­nut koh­ti nol­laa ja kään­tyy nega­tii­vi­sek­si ehkä juu­ri tänä vuon­na. Eli koko Suo­men väes­tön­kas­vu on nyky­ään maa­han­muu­ton aikaan­saa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­ty­vyy­den tuo­maa. (Ulko­maa­lais­taus­tai­set tai osit­tain sel­lai­set, joi­den äidin­kie­li rekis­te­röi­dään suo­mek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan täs­sä puh­taas­ti suomalaisiksi).

    Mik­si väki­mää­rän yli­pää­tään pitäi­si kas­vaa? Mikä on sii­tä saa­ta­vak­si kuvi­tel­tu hyö­ty? Tut­ki­mus­ten ja sel­vi­tys­ten mukaan yhden ihmi­sen elät­tä­mi­nen vaa­tii noin 2,2 ha maa­ta­lous­maa­ta. Sitä on nykyi­sin maa­il­mas­sa noin 1,8 ha/hlö, ja väes­tön kas­vaes­sa pin­ta-ala­suh­de heik­ke­nee. Tämän toki esit­ti jo Tho­mas Malt­hus 1798, mut­ta kehi­tys näyt­tää edel­leen ole­van joil­le­kin “yllät­tä­vää”.

  173. Eins­ten: Suo­mes­sa ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän työn­te­ko-oikeu­den var­mis­ta­mis­vel­vol­li­suus on sää­det­ty työ­nan­ta­jal­le. Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den osal­ta työ­nan­ta­jan var­mis­tu­mis­pro­ses­si on käy­tän­nös­sä mel­ko hankala.

    Nyt kun mie­ti­tään kil­van hel­po­tuk­sia työl­lis­tä­mis­by­ro­kra­ti­aan, niin onko myös mie­tit­ty miten vää­rin­käy­tök­set este­tään? Eli esim. se että tän­ne tuo­daan hal­pa­työ­voi­maa ”jonon ohi”, käs­ke­tään nii­den ilmoit­tau­tua tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si, ja mak­se­taan alen­net­tu palk­ka kätei­sel­lä pape­rei­ta kyse­le­mät­tä. Jos/kun hake­mus hylä­tään, voi hakea uut­ta nöy­rää työ­voi­maa tilalle.

    Työ­lu­van aikais­ta­mi­sen ehto­na pitäi­si aina­kin säi­lyt­tää se, että pas­si on tal­lel­la tai hen­ki­löl­li­syys muu­ten tie­dos­sa. Tääl­lä työ­urat alka­vat muu­ten­kin olla niin pät­kit­ty­nei­tä, että jos ihmi­nen menee jo muu­ta­man kuu­kau­den toi­met­to­muu­des­ta ”pilal­le”, niin ei ehkä ole tän­ne kotou­tu­maan pas­se­li hen­ki­lö ollen­kaan. Sii­nä ajas­sa ehti­si tosin vaik­ka pitää pika­kurs­sin Suo­men yhteis­kun­nas­sa toi­mi­mi­ses­ta, ettei ihan jou­ten tar­vit­se olla.

  174. Ante­ro muu­rik­ka: Tuli vaan täs­tä mie­leen asia jon­ka oikeas­ta lai­das­ta en tie­dä. Miten on jos syr­jä­seu­dun nuo­ri työ­tön muut­taa vaik­ka­pa hel­sin­kiin ilman tie­toa asun­nos­ta, niin tar­jo­taan­ko hänel­le asun­to sitä var­ten, että voi hakea töitä?

    No ei nyt sen­tään. Myös­kään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la syn­ty­nyt nuo­ri työl­li­nen, joka tar­vit­si­si asun­non, jää myös­kin ilman asuntotarjousta. 

    (nimim. kum­mi­poi­ka suku­lais­ten­sa nurkissa)

  175. Sepi: Syy­rian, Ira­kin ja Soma­lian väki­lu­vut ovat wiki­pe­dian mukaan n. 23 mil­joo­naa, 33 mil­joo­naa ja 11 mil­joo­naa. Yhteen­sä n. 65 miljoonaa.
    Kuin­ka iso osa näis­tä on pakenemassa? …
    Puheet useis­ta sadois­ta tuhan­sis­ta tuli­jois­ta tai jopa mil­joo­nis­ta ovat har­hai­sia, kos­ka yksin­ker­tai­ses­ti ihmi­set läh­tö­mais­ta lop­pu­vat kesken.

    Suo­meen ei tule juu­ri lain­kaan syy­ria­lai­sia. Tou­hua kyl­lä mark­ki­noi­daan syy­ria­lai­sil­la, mut­ta hei­tä on tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­tam­me vain pari prosenttia.

    Sen sijaan tän­ne tulee eni­ten väkeä Afga­nis­ta­nis­ta ja Soma­lias­ta. Afga­nis­ta­nis­sa on väkeä 30 mil­joo­naa. Muu­al­le Euroop­paan tulee tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta edel­lä­mai­nit­tu­jen mai­den lisäk­si esi­mer­kik­si Erit­reas­ta, Nige­rias­ta, Pakis­ta­nis­ta, Bangla­des­his­tä ja Intias­ta. Täs­sä ei ole kaik­ki läh­tö­maat, mut­ta jo niis­sä on yhteen­sä 1611 mil­joo­naa asu­kas­ta. Heis­tä ei tar­vi­ta nel­jän­nes­tä, vaan jo pro­sent­ti tai pari riit­tää sii­hen että Euroop­pa ei sel­viä nykyi­sen­kal­tai­se­na — var­sin­kin kun muut­ta­jat eivät suin sur­min­kaan halua enti­siin itä­blo­kin mai­hin, vaan tiet­tyi­hin län­ti­sen Euroo­pan mai­hin, joi­hin Suo­mi­kin nyt vah­vas­ti lukeutuu.

  176. TimoT: Väes­tö­ti­las­tot eivät ker­ro totuut­ta kausi­työ­läi­sis­tä. He ovat kir­joil­la omis­sa mais­saan, mut­ta ilman hei­tä ei oli­si suo­ma­lai­sia man­si­koi­ta marketissa. 

    Tämä on saman­lai­nen har­ka­ku­vi­tel­ma kuin se, että bus­sit eivät Hel­sin­gis­sä kul­ki­si ilman maa­han­muut­ta­jia. Tot­ta­kai kul­ki­si­vat, jos työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mä ei oli­si niin vial­li­nen kuin se nyt on.

    Jos käteen jää muu­ta­ma vai­vai­nen sata­nen enem­män sii­tä, että tekee täys­päi­väi­ses­ti ras­kas­ta vuo­ro­työ­tä vapaa­päi­vien sijaan, niin on puh­taas­ti jär­jes­tel­män vika, että perus­työ­tön ei vaivaudu.

    Mut­ta entä­pä jos työk­kä­ri ilmoit­tai­si tylys­ti näil­le ex-hit­sa­reil­le ja ex-pank­ki­vir­kai­li­joil­le, että jos ei bus­sin­kul­jet­ta­ja­kurs­si ja ‑työ kel­paa, niin sit­ten pitää pär­jä­tä omil­laan. Mah­tai­si­ko nii­den 400 000 työt­tö­män jou­kos­ta alkaa löy­tyä bus­si­kus­ke­ja ja jopa siivoojia?

  177. Ris­to: Oikeas­taan suo­mea tai ruot­sia Suo­mes­sa puhu­vien mää­rän kas­vu on tasai­ses­ti las­ke­nut koh­ti nol­laa ja kään­tyy nega­tii­vi­sek­si ehkä juu­ri tänä vuon­na. Eli koko Suo­men väes­tön­kas­vu on nyky­ään maa­han­muu­ton aikaan­saa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­ty­vyy­den tuo­maa. (Ulko­maa­lais­taus­tai­set tai osit­tain sel­lai­set, joi­den äidin­kie­li rekis­te­röi­dään suo­mek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan täs­sä puh­taas­ti suomalaisiksi).

    OS aikoo hank­kia Hel­sin­kiin 400000 asu­kas­ta lisää. Ne eivät tai­da tul­la suo­raan noi­den mai­nit­se­mie­si nykyis­ten tren­dien seu­rauk­se­na. Oli­si muka­va kuul­la OS:lta, miten nuo uudet asuk­kaat generoidaan.

  178. Daniel Feder­ley:
    Mut­ta entä­pä jos työk­kä­ri ilmoit­tai­si tylys­ti näil­le ex-hit­sa­reil­le ja ex-pank­ki­vir­kai­li­joil­le, että jos ei bus­sin­kul­jet­ta­ja­kurs­si ja ‑työ kel­paa, niin sit­ten pitää pär­jä­tä omillaan.

    Eikö se sit­ten ilmoi­ta? Jos ei ota osoi­tet­tua työ­tä vas­taan, saa karenssin.

    Ongel­ma tai­taa pikem­min­kin olla se, että bus­sin­kul­jet­ta­ja­kurs­seil­le ei pää­se. Haluk­kai­ta kyl­lä olisi.

    Minus­ta myös tun­tuu, että käsi­tyk­se­si tukien suu­ruu­des­ta on täy­sin har­hai­nen. Asu­mi­sen tuke­mi­nen on rajoi­tet­tua. Asu­mis­tuen saa täy­si­mää­räi­se­nä vain hyvin edul­li­seen kämp­pään, sel­lai­seen, jota on vai­kea löytää.

    Pit­kä­ai­kais­työ­tön taas saa työ­mark­ki­na­tu­kea kes­ki­mää­rin 705 euroa kuu­kau­des­sa. Täs­tä sum­mas­ta on mak­set­ta­va verot ja osa vuo­kras­ta. Käteen jää siis alle vii­si sataa.

    Bus­sin­kul­jet­ta­jan brut­toan­sio on lisi­neen kah­des­ta ja puo­les­ta ton­nis­ta pit­käl­le yli kol­meen ton­niin, kai lähel­le nel­jää­kin ton­nia. Bus­sin­kul­jet­ta­jal­le jää siis käteen monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na pitkäaikaistyöttömään.

    Tee täs­tä johtopäätökset.

  179. Luo­daan Suo­meen nykyis­ten työ­mark­ki­noi­den rin­nal­le mamu-hal­pa­työ­voi­ma­mark­ki­na? Tämä on mie­les­tä­ni todel­la ongel­mal­li­nen stra­te­gia, monel­la­kin tavoin. Aja­tus hais­kah­taa jopa rasis­ti­sel­ta: aja­tel­laan, että maa­han­muut­ta­jis­ta ei ole muu­hun, vaik­ka osa heis­tä on kor­keas­ti­kin kou­lu­tet­tu­ja. Lisäk­si se vauh­dit­tai­si wor­king poor ‑ala­luo­kan ja tuloe­ro­jen kas­vua, mikä tie­tys­ti sopii oikeis­to­lai­seen ideo­lo­gi­aan, mut­ta ei ole omi­aan lisää­mään yhteis­kun­ta­rau­haa eikä edes maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mis­ta, vaan lisää yhteis­kun­nan kah­tia­ja­koa hyvä­osai­siin ja huono-osaisiin.

    Sen sijaan voi­tai­siin kan­nus­taa maa­han­muut­ta­jien (ja samal­la kan­ta­suo­ma­lais­ten) yrit­tä­jyyt­tä pois­ta­mal­la yrit­tä­jyy­den estei­tä ja madal­ta­mal­la radi­kaa­lis­ti yrit­tä­jäk­si ryh­ty­mi­sen kyn­nys­tä. Maa­han­muut­ta­jat ovat yrit­tä­jä­hen­ki­sem­piä kuin kan­ta­suo­ma­lai­set, ja ira­ki­lai­nen yrit­tä­jä palk­kai­si var­mas­ti mie­lel­lään ira­ki­lai­sen työn­te­ki­jän, vaik­ka suo­men kie­li ei oli­si­kaan vie­lä hal­lus­sa. Yrit­tä­jyys mah­dol­lis­tai­si maa­han­muut­ta­jal­le oman osaa­mi­sen tehok­kaan hyö­dyn­tä­mi­sen ja oli­si siten mie­lek­kääm­pi vaih­toeh­to kuin oman kou­lu­tus­taus­tan ja osaa­mi­sen mitä­töi­vä ali­pal­kat­tu työ sel­lai­sel­le kan­ta­suo­ma­lai­sel­le työ­nan­ta­jal­le, joka näkee kie­li­tai­dot­to­man maa­han­muut­ta­jan lähin­nä rek­ry­toin­ti­ris­ki­nä. Työn­te­ki­jöi­den kie­li­tai­dos­ta huo­lis­saan ole­vat kan­ta­suo­ma­lai­set työ­nan­ta­jat voi­si­vat jat­kos­sa­kin kes­kit­tyä palk­kaa­maan suo­men­kie­lis­tä työ­voi­maa ja mak­sa­maan asial­lis­ta palk­kaa, mut­ta yrit­tä­jyyt­tä tuke­vat uudis­tuk­set hyö­dyt­täi­si­vät heitäkin.

    Pk-sek­to­ril­la on mer­kit­tä­vä hyö­dyn­tä­mä­tön kas­vu­po­ten­ti­aa­li, ja mamu-yri­tyk­set voi­si­vat yrit­tä­jä­myön­tei­sis­sä olo­suh­teis­sa ede­saut­taa tätä kasvua.

  180. Perus­junt­ti: Ongel­ma tai­taa pikem­min­kin olla se, että bus­sin­kul­jet­ta­ja­kurs­seil­le ei pää­se. Haluk­kai­ta kyl­lä olisi.

    Vali­taan­ko kurs­seil­le etni­sin perustein?

  181. Perus­junt­ti: Eikö se sit­ten ilmoi­ta? Jos ei ota osoi­tet­tua työ­tä vas­taan, saa karenssin.

    Teo­rias­sa näin. Käy­tän­nös­sä van­ha nimi työn­vä­li­tys­toi­mis­to ei oikein toi­mi enää. Har­val­le siel­tä työ­tä väli­te­tään, suu­rim­mal­le osal­le työk­kä­ri on lähin­nä työt­tö­myys­kor­vaus­ha­ke­mus­ten käsit­te­li­jä. Resurs­se­ja muu­hun ei usein ole.

    Ja jos niin sat­tui­si­kin käy­mään, että vaa­dit­tai­siin hake­maan jota­kin työ­tä, niin sit­ten kir­joi­te­taan sur­kei­ta hake­muk­sia ja men­nään anta­maan itses­tä sel­lai­nen kuva haas­tat­te­luun, ettei takuul­la tule palkatuksi.

    Nää on näitä.

    Sit­ten taas toi­saal­ta meil­lä on pal­jon ihan taval­li­sia suo­ma­lai­sia, jot­ka hake­vat kym­me­niä paik­ko­ja eivät­kä pää­se edes haas­tat­te­lui­hin, vaik­ka työ­ha­lu­ja oli­si kovasti.

  182. Daniel Feder­ley: Teo­rias­sa näin. Käy­tän­nös­sä van­ha nimi työn­vä­li­tys­toi­mis­to ei oikein toi­mi enää. Har­val­le siel­tä työ­tä väli­te­tään, suu­rim­mal­le osal­le työk­kä­ri on lähin­nä työt­tö­myys­kor­vaus­ha­ke­mus­ten käsit­te­li­jä. Resurs­se­ja muu­hun ei usein ole.

    Ja jos niin sat­tui­si­kin käy­mään, että vaa­dit­tai­siin hake­maan jota­kin työ­tä, niin sit­ten kir­joi­te­taan sur­kei­ta hake­muk­sia ja men­nään anta­maan itses­tä sel­lai­nen kuva haas­tat­te­luun, ettei takuul­la tule palkatuksi.

    Nää on näitä.

    Sit­ten taas toi­saal­ta meil­lä on pal­jon ihan taval­li­sia suo­ma­lai­sia, jot­ka hake­vat kym­me­niä paik­ko­ja eivät­kä pää­se edes haas­tat­te­lui­hin, vaik­ka työ­ha­lu­ja oli­si kovasti.

    Töi­tä oli­si kai­kil­le haluk­kail­le, jos se jaet­tai­siin uusik­si. Siir­ty­mi­nen 4 x 8 tun­nin työ­viik­koon, esi­mer­kik­si, las­ki­si kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­sen koko­nais­tu­lo­ja noin 5 %, mut­ta vas­ti­neek­si työ­ai­ka vähe­ni­si noin 20 %. Siis 5 % pal­kan­alen­nuk­sel­la yksi päi­vä vii­kos­sa lisä vapaa-aikaa ja työt­tö­myys­kor­vuak­set lähel­le nol­laa. Sääs­tö veron­mak­sa­jil­le, “val­tiol­le”, noin 6 mrd. euroa vuodessa.

    Kan­nat­ta­vaa?

  183. Soi­nin­vaa­raal­la on mie­len­kiin­toi­sia tee­se­jä. Mut­ta onko hän yhtään funt­si­nut, mis­sä kul­kee volyy­mi­ra­ja, jos­sa sys­tee­mi vie­lä pelai­si? 10000 turvapaikkaa/vuosi? 20000/v? 50000/v?

    Kapa­si­teet­tiar­vioi­ta teh­des­sä on huo­mioi­ta­va, että teo­reet­ti­nen talou­del­li­nen “mak­si­mi­ko­tou­tus­ka­pa­si­teet­ti” ei vält­tä­mät­tä ole lähel­le­kään rea­lis­ti­nen, kos­ka se vaa­tii sen luo­kan tulon­siir­to­ja ja “posi­tii­vis­ta” syr­jin­tää, joka ei ole poliit­ti­ses­ti mahdollista. 

    Kan­sal­li­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta voi olla parem­pi, että aiheet­to­mas­ti tur­va­paik­kaa hake­vat palau­te­taan mah­dol­li­sim­man kat­ta­vas­ti kotimaihinsa.

  184. Jou­ko Hey­no: Töi­tä oli­si kai­kil­le haluk­kail­le, jos se jaet­tai­siin uusik­si. Siir­ty­mi­nen 4 x 8 tun­nin työ­viik­koon, esimerkiksi

    Juu, oli­si­han se tosi käte­vää kuin lää­kä­ri teki­si neli­päi­väis­tä työ­viik­koa ja per­jan­tai­na vas­taa­no­tol­la oli­si­kin joku satu­nai­nen työ­tön ste­tos­koo­pin kanssa.

    Eli idea on toteuttamiskelvoton.

  185. Sylt­ty: Juu, oli­si­han se tosi käte­vää kuin lää­kä­ri teki­si neli­päi­väis­tä työ­viik­koa ja per­jan­tai­na vas­taa­no­tol­la oli­si­kin joku satu­nai­nen työ­tön ste­tos­koo­pin kanssa.

    Eli idea on toteuttamiskelvoton.

    Mik­si sen pitäi­si olla “satun­nai­nen työtön”?

    1. Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­ajan lyhen­tä­mis­tä kei­no­na takla­ta työt­tö­myyt­tä. Ei toi­mi­nut. Työ­mark­ki­noi­den uusi tasa­pai­no­ti­la joh­ti jok­seen­kin samaan työt­tö­myy­sas­tee­seen kuin ennen työ­ajan lyhen­tä­mis­tä. Töi­tä vain jäi teke­mät­tä. Juu­ri tähän perus­tuu väi­te, että työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen ei myös­kään kas­va­ta työt­tö­myyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tä­mi­nen ei alen­na työttömyyttä.

  186. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­ajan lyhen­tä­mis­tä kei­no­na takla­ta työt­tö­myyt­tä. Ei toi­mi­nut. Töi­tä vain jäi teke­mät­tä. Juu­ri tähän perus­tuu väi­te, että työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen ei myös­kään kas­va­ta työt­tö­myyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tä­mi­nen ei alen­na työttömyyttä.

    Tähän kum­mal­li­suu­teen oli­si hyvä saa­da valais­tus­ta. Työ­ajan sään­te­ly ei nimit­täin ole sama asia kuin työ­voi­man tarjonta.

  187. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä­hän tuol­la kuviol­la yri­tät ker­toa? Tuo 35-tun­ti­nen työ­viik­ko tu7li voi­maan jos­kus 1990-luvulla?

    No ei se tul­lut. Se tuli voi­maan 2000 luvul­la. Tut­ki­mus seu­rauk­sis­ta: http://www.insee.fr/fr/ffc/docs_ffc/es376377b.pdf

    Ongel­ma­na oli, että ensin­nä­kin Ran­san jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on noin 10 % ja toi­sek­si, että kuu­kausi­palk­ko­ja ei lei­kat­tu vas­taa­vas­ti, vaan ne käy­tän­nös­sä nousi­vat. Lisäk­si yli­työ­ra­jan nos­ta­mi­nen toi­mi itse lyhen­nyst vas­taan. Tämä aiheut­ti tilan­teen, jos­sa toi­vot­tua lisä­työ­voi­maa ei voi­tu pal­ka­ta. Lisäk­si irti­sa­no­mi­sen jäyk­kyys pelot­ti työ­nan­ta­jia. Suo­mes­sa­han mois­ta ongel­maa ei ole, tar­vi­taan vain YT-“neuvottelut” ja tuo­tan­nol­li­set yms. tekosyyt.

    Lain tul­tua voi­maan syn­tyi yli 350 000 lisä­työ­paik­kaa, mikä näkyi työt­tö­myys­ti­las­tois­sa. Kai­ken voit lukea lin­kin tutkimuksesta.

  188. Jou­ko Hey­no: Mik­si sen pitäi­si olla “satun­nai­nen työtön”?

    Kos­ka työt­tö­miä lää­kä­rei­tä ei ole ole­mas­sa­kaan. Toi­sin sanoen lää­kä­rei­den työ­päi­vien vähen­tä­mis­tä voi komepn­soi­da palk­kaa­mal­la vain satun­nai­sia työt­tö­miä, kos­ka työt­tö­miä lää­kä­rei­tä ei voi pal­ka­ta kun nii­tä sel­lai­sia ei ole.

    Lää­kä­rin tilal­le voit lait­taa min­kä tahan­sa asiantuntijatyön.

    Ode: eihän tuol­lais­ta voi­si ver­ra­ta Rans­kaan, kun siel­lä palk­ka pidet­tiin sama­na. Aina­kin minä ymmär­sin että täs­sä maal­li hey­nos­sa lei­kat­tai­siin kk-palk­kaa samas­sa suh­tees­sa kuin työaikaakin.

  189. Sylt­ty: Kos­ka työt­tö­miä lää­kä­rei­tä ei ole ole­mas­sa­kaan. Toi­sin sanoen lää­kä­rei­den työ­päi­vien vähen­tä­mis­tä voi komepn­soi­da palk­kaa­mal­la vain satun­nai­sia työt­tö­miä, kos­ka työt­tö­miä lää­kä­rei­tä ei voi pal­ka­ta kun nii­tä sel­lai­sia ei ole.

    Lää­kä­rin tilal­le voit lait­taa min­kä tahan­sa asiantuntijatyön.

    Ode: eihän tuol­lais­ta voi­si ver­ra­ta Rans­kaan, kun siel­lä palk­ka pidet­tiin sama­na. Aina­kin minä ymmär­sin että täs­sä maal­li hey­nos­sa lei­kat­tai­siin kk-palk­kaa samas­sa suh­tees­sa kuin työaikaakin.

    http://yle.fi/uutiset/laakarien_tyottomyys_kasvussa__samaan_aikaan_toita_runsaasti_tarjolla/7385584

    http://4.bp.blogspot.com/-NUQ-KrjFrII/TzLcG21lNPI/AAAAAAAAAOc/xuDRVhYKGds/s1600/Untitled.jpg

    http://www.akava.fi/files/15111/Akavan-tyottomyyskatsauksen-kaavio-3-_2015_03.png

    http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

    Mal­lis­sa­ni tun­ti­palk­ka säi­lyy. 5 % las­kul­la koko­nais-vuo­si­tu­lo syn­tyy 20 % lyhyem­pi työ­ai­ka; 52 vapaa­päi­vää vuo­des­sa. Samal­la kes­ki­mää­räi­nen­ve­ro­tus­tar­ve las­kee noin 3 000 eurolla/nykyisin työllistetty.

  190. Suo­sit­te­len luke­maan tämän ulko­maa­lai­sen suo­mes­sa opis­kel­leen ihmi­sen näkö­kul­man sii­tä, ettei pää­mää­rä­tie­toi­sen ja kor­keal­le täh­tää­vän ihmi­sen kan­na­ta asua suo­mes­sa. Suo­men yhteis­kun­taa ei ole teh­ty täl­lais­ta ihmis­tä var­ten, olis sit­ten ulko­maa­lai­nen tai suomalainen.

    http://thehieno.com/2015/10/09/finland-is-not-for-the-ambitious/

    Equa­li­ty” does not mean meri­toc­racy. In the Fin­nish con­text, it means mediocrity.”

  191. O. S.: “Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos pai­kal­li­set asuk­kaat vie­rok­su­vat kaik­kea erilaista”.

    Sui­jui­si­ko­han se sit­ten parem­min, jos tuli­jat yrit­täi­si­vät itse sopeu­tua parem­min pai­kal­li­siin oloi­hin ja käyt­täy­ty­mis­ta­poi­hin, ns. kir­joit­ta­mat­to­miin sään­töi­hin? Kun­han heil­le niis­tä vain asial­li­ses­ti kerrotaan! 

    Nor­maa­li pusak­ka tai tak­ki, ja vaik­ka­pa pipo saat­tai­si­vat jo het­kes­sä saa­da pie­niä, mut­ta tar­peel­li­sia ihmei­tä aikaan, aina­kin isoon mus­taan kaa­puun, mus­taan viit­taan ja hui­viin ver­rat­tu­na. Vii­mek­si­mai­nit­tu­ja kol­mea vie­rok­sun jopa minä­kin. Ne eivät mie­les­tä­ni auta kotout­ta­mi­ses­sa, vaan pikem­min­kin vie­raan­nut­ta­vat. Onko pak­ko nime­no­maan huo­mio­ta herät­tä­väl­lä pukeu­tu­mi­sel­la pyr­kiä osoit­ta­maan ole­van­sa eri­lai­nen ja pai­kal­li­siin oloi­hin ken­ties soputumaton? 

    Kan­sal­lis­päi­vi­nä voi toki pukeu­tua perin­nea­sui­hin, ken halu­aa. Kuka antai­si sopeu­tu­maan pyr­ki­vil­le tuli­joil­le vin­kin tästä?

  192. Jys­ky:
    Sui­jui­si­ko­han se sit­ten parem­min, jos tuli­jat yrit­täi­si­vät itse sopeu­tua parem­min pai­kal­li­siin oloi­hin ja käyt­täy­ty­mis­ta­poi­hin, ns. kir­joit­ta­mat­to­miin sään­töi­hin? Kun­han heil­le niis­tä vain asial­li­ses­ti kerrotaan! 

    Nor­maa­li pusak­ka tai tak­ki, ja vaik­ka­pa pipo saat­tai­si­vat jo het­kes­sä saa­da pie­niä, mut­ta tar­peel­li­sia ihmei­tä aikaan, aina­kin isoon mus­taan kaa­puun, mus­taan viit­taan ja hui­viin ver­rat­tu­na. Vii­mek­si­mai­nit­tu­ja kol­mea vie­rok­sun jopa minäkin… 

    Huo­maan elä­vä­ni kuplas­sa. Ihan oikeas­ti en ollut tähän men­nes­sä tajun­nut, että Suo­mes­sa elää vie­lä net­ti­su­ku­pol­veen kuu­lu­via ihmi­siä, joil­le on oikea ongel­ma se, että joku toi­nen pukeu­tuu hui­viin. Net­ti­su­ku­pol­vel­la tar­koi­tan täs­sä sitä ikä­luok­kaa, joka surf­faa suju­vas­ti netis­sä. 90-vuo­ti­aan anop­pi­ni ikä­luok­kaan kuu­lu­vil­ta ihmi­sil­tä vie­lä tuol­lai­sen asen­teen tajuaisin.

    Minä­kin nyö­kyt­te­lin pää­tä­ni, kun luin vies­tin alus­sa sii­tä, että tuli­joi­den pitäi­si sopeu­tua pai­kal­li­siin tapoi­hin. Mut­ta kyl­lä minul­la oli sil­loin mie­les­sä­ni sel­lai­set jutut kuin että naa­pu­rei­ta ei häi­ri­tä mete­löi­mäl­lä yöl­lä, jät­teet laji­tel­laan oikeaop­pi­ses­ti, kou­lus­sa totel­laan myös nai­so­pet­ta­jia jne. Kuin­ka ihmees­sa jol­le­kin voi olla ongel­ma se, että toi­nen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla?

  193. Kepa: Huo­maan elä­vä­ni kuplas­sa. Ihan oikeas­ti en ollut tähän men­nes­sä tajun­nut, että Suo­mes­sa elää vie­lä net­ti­su­ku­pol­veen kuu­lu­via ihmi­siä, joil­le on oikea ongel­ma se, että joku toi­nen pukeu­tuu huiviin.

    Kuin­ka ihmees­sa jol­le­kin voi olla ongel­ma se, että toi­nen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla? 

    Kenen ongel­mas­ta ja mis­tä ongel­mas­ta oikeas­taan puhut?

    En pyr­ki­nyt kir­joit­ta­maan ongel­mas­ta niin­kään ongel­ma­na, vaan pikem­min­kin sen rat­kai­su­ta­vas­ta, jol­la voi­si ehkä hel­pot­taa maa­han­muut­ta­jien sopeu­tu­mis­ta oloi­him­me. Tavas­ta, jota ei ehkä ole tul­tu vain ajatelleeksi.

    Maa­ham­me vii­me vii­koil­la saa­pu­neet lukui­sat nuo­ret mie­het ovat näh­däk­se­ni pukeu­tu­neet mel­ko lail­la samoin kuin maam­me asuk­kaat, näin kar­keas­ti yleis­täen, joten aina­kaan heil­lä ei tai­da mai­nit­se­maa­si asuon­gel­maa olla. On sil­ti ihan hyvä asia, että vaa­te­ke­räyk­set­kin on saa­tu toi­mi­maan, jos moni­kaan tuli­ja ei ole voi­nut tuo­da muka­naan oloi­him­me (mm. tal­vel­la) tar­vit­ta­vaa vaatetusta. 

    Suo­mi on toi­saal­ta vapaa maa, joten tääl­lä­hän saa tie­tys­ti jokai­nen pukeu­tua, kuten halu­aa, myös huo­mio­ta herät­tä­väl­lä taval­la, vai kuin­ka? Ongel­maa ei pitäi­si tääl­lä syn­tyä myös­kään sii­tä, jos joku EI halua pukeu­tua huiviin.

    Edel­fel­tin tau­lus­sa­kin (vuo­del­ta 1887, eli jo ennen anop­pi­si syn­ty­mää) oli näh­däk­se­ni sen­tään jo nuo­rin eukois­ta Ruo­ko­lah­den kir­kon­mäel­lä roh­jen­nut siir­tää hui­vin hiuk­sil­taan kau­lal­leen. Nykyi­nen, ylei­nen pukeu­tu­mis­tyy­li maas­sam­me on kyl­lä mie­les­tä­ni kysei­sen maa­lauk­sen euk­ko­jen ajas­ta jo aika pal­jon kehit­ty­nyt, samoin sen tyy­lin vari­aa­tiot ja jos­kus jopa irtio­tot. Tääl­lä ei nais­ten pukeu­tu­mis­ta para­ne juu­ri arvos­tel­la tai sitä kenen­kään määräillä!

    Esim. hyön­teis­ten, lin­tu­jen ja eläin­ten maa­il­mas­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka monia eri­lai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, miten ulkoa­sun avul­la voi pyr­kiä joko herät­tä­mään huo­mio­ta tai sit­ten vain yrit­tä­mään sopeu­tua ympä­ris­töön­sä, ilman että erot­tui­si jou­kos­ta tai taus­tas­ta lii­an sil­miin­pis­tä­väl­lä taval­la. Vii­mek­si­mai­nit­tu “suo­ja­vä­ri­tys” on tie­tääk­se­ni monil­la lajeil­la evo­luu­tion myö­tä kehit­ty­nyt luon­non­mu­kai­nen suo­jau­tu­mis­kei­no mm. peto­jen varalta. 

    … pukeu­tuu vähän eri tavalla”

    Näkö­jään “vähän”-sanan käyt­töön voi liit­tyä eri­lai­sia tulkintoja. 

    Nousi­han tääl­lä mel­koi­nen kohu, kun jos­sain poh­joi­sen kau­pun­gis­sa joku pukeu­tui val­koi­seen asuun. Niin, aja­tel­la! Pöh­kön idean saa­tu­aan, ei pukeu­tu­nut­kaan mus­taan asuun, vaan val­koi­seen asuun ja vie­lä­pä saman väri­seen pää­hi­nee­seen, has­suun töt­te­röön, ja pää­tyi sen vuok­si jopa uuti­siin asti. Tähän­kö tapauk­seen kysy­myk­se­si viittasi?

    Itse vie­ras­tan niin mus­tia kuin val­koi­sia­kin, iso­ja hui­ve­ja ja kaa­pu­ja. Maa­il­mam­me ei pitäi­si olla lii­an mus­ta­val­koi­nen, ei toki myös­kään lii­an tiu­kan pukeu­tu­mis­koo­din tai ‑nor­min sanelema.

  194. Jys­ky: Kenen ongel­mas­ta ja mis­tä ongel­mas­ta oikeas­taan puhut?

    En pyr­ki­nyt kir­joit­ta­maan ongel­mas­ta niin­kään ongel­ma­na, vaan pikem­min­kin sen rat­kai­su­ta­vas­ta, jol­la voi­si ehkä hel­pot­taa maa­han­muut­ta­jien sopeu­tu­mis­ta oloi­him­me. Tavas­ta, jota ei ehkä ole tul­tu vain ajatelleeksi.

    Maa­ham­me vii­me vii­koil­la saa­pu­neet lukui­sat nuo­ret mie­het ovat näh­däk­se­ni pukeu­tu­neet mel­ko lail­la samoin kuin maam­me asuk­kaat, näin kar­keas­ti yleis­täen, joten aina­kaan heil­lä ei tai­da mai­nit­se­maa­si asuon­gel­maa olla. On sil­ti ihan hyvä asia, että vaa­te­ke­räyk­set­kin on saa­tu toi­mi­maan, jos moni­kaan tuli­ja ei ole voi­nut tuo­da muka­naan oloi­him­me (mm. tal­vel­la) tar­vit­ta­vaa vaatetusta. 

    Suo­mi on toi­saal­ta vapaa maa, joten tääl­lä­hän saa tie­tys­ti jokai­nen pukeu­tua, kuten halu­aa, myös huo­mio­ta herät­tä­väl­lä taval­la, vai kuin­ka? Ongel­maa ei pitäi­si tääl­lä syn­tyä myös­kään sii­tä, jos joku EI halua pukeu­tua huiviin.

    Edel­fel­tin tau­lus­sa­kin (vuo­del­ta 1887, eli jo ennen anop­pi­si syn­ty­mää) oli näh­däk­se­ni sen­tään jo nuo­rin eukois­ta Ruo­ko­lah­den kir­kon­mäel­lä roh­jen­nut siir­tää hui­vin hiuk­sil­taan kau­lal­leen. Nykyi­nen, ylei­nen pukeu­tu­mis­tyy­li maas­sam­me on kyl­lä mie­les­tä­ni kysei­sen maa­lauk­sen euk­ko­jen ajas­ta jo aika pal­jon kehit­ty­nyt, samoin sen tyy­lin vari­aa­tiot ja jos­kus jopa irtio­tot. Tääl­lä ei nais­ten pukeu­tu­mis­ta para­ne juu­ri arvos­tel­la tai sitä kenen­kään määräillä!

    Esim. hyön­teis­ten, lin­tu­jen ja eläin­ten maa­il­mas­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka monia eri­lai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, miten ulkoa­sun avul­la voi pyr­kiä joko herät­tä­mään huo­mio­ta tai sit­ten vain yrit­tä­mään sopeu­tua ympä­ris­töön­sä, ilman että erot­tui­si jou­kos­ta tai taus­tas­ta lii­an sil­miin­pis­tä­väl­lä taval­la. Vii­mek­si­mai­nit­tu “suo­ja­vä­ri­tys” on tie­tääk­se­ni monil­la lajeil­la evo­luu­tion myö­tä kehit­ty­nyt luon­non­mu­kai­nen suo­jau­tu­mis­kei­no mm. peto­jen varalta. 

    … pukeu­tuu vähän eri tavalla”

    Näkö­jään “vähän”-sanan käyt­töön voi liit­tyä eri­lai­sia tulkintoja. 

    Nousi­han tääl­lä mel­koi­nen kohu, kun jos­sain poh­joi­sen kau­pun­gis­sa joku pukeu­tui val­koi­seen asuun. Niin, aja­tel­la! Pöh­kön idean saa­tu­aan, ei pukeu­tu­nut­kaan mus­taan asuun, vaan val­koi­seen asuun ja vie­lä­pä saman väri­seen pää­hi­nee­seen, has­suun töt­te­röön, ja pää­tyi sen vuok­si jopa uuti­siin asti. Tähän­kö tapauk­seen kysy­myk­se­si viittasi?

    Itse vie­ras­tan niin mus­tia kuin val­koi­sia­kin, iso­ja hui­ve­ja ja kaa­pu­ja. Maa­il­mam­me ei pitäi­si olla lii­an mus­ta­val­koi­nen, ei toki myös­kään lii­an tiu­kan pukeu­tu­mis­koo­din tai ‑nor­min sanelema.

    Kes­keis­tä­hän pukeu­tu­mi­ses­sa ei ole pukeu­tu­mi­nen, vaan se, mitä sil­lä halu­taan tie­toi­ses­ti vies­tit­tää: “Kii­tos, Juma­la, etten ole niin kuin tuo publikaani…”

    Täy­tyy sanoa, että itsel­len­kin tuo asen­ne ja sen hyväk­sy­mi­nen tuot­taa ongel­mia, ei itse huivi.

  195. Jou­ko Hey­no: Kes­keis­tä­hän pukeu­tu­mi­ses­sa ei ole pukeu­tu­mi­nen, vaan se, mitä sil­lä halu­taan tie­toi­ses­ti vies­tit­tää: “Kii­tos, Juma­la, etten ole niin kuin tuo publikaani…”

    Minä en ole kos­kaan aja­tel­lut, että kaa­puun tai hun­tuun pukeu­tu­va nai­nen haluai­si pukeu­tu­mi­sel­laan vies­tit­tää jotain. Minä olen tul­kin­nut tilan­teen niin, että hän on yksin­ker­tai­ses­ti pukeu­tu­nut taval­la, jota hänen lähi­pii­rin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    Sen sijaan joku KKK-asuun pukeu­tu­nut suo­ma­lai­nen on mie­les­tä­ni täy­sin eri asia, kos­ka koen hänen nime­no­maan halua­van vies­tit­tää pukeu­tu­mi­sel­laan esi­mer­kik­si rasis­mia, muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syyt­tä ja väki­val­lal­la uhkaamista.

  196. Kepa: Kuin­ka ihmees­sa jol­le­kin voi olla ongel­ma se, että toi­nen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla?

    Tämä oli aikoi­naan sel­vää esi­mer­kik­si Kemal Atatür­kin hal­lin­nol­le, ja useim­mil­le niis­tä nai­sis­ta jot­ka ovat pääs­seet sub­jek­tii­vi­ses­ti ver­tai­le­maan län­si­mai­sen ja isla­min hal­lit­se­man yhteis­kun­nan ruo­hon­juu­ri­ta­son todel­li­suut­ta sisältäpäin.

    Hui­vi­kiel­to on osa sitä his­to­rial­lis­ta kon­teks­tia joka on joh­ta­nut pako­lais­vir­taan Syy­rias­ta Turk­kiin eikä toi­sin­päin. Hui­vi on sel­lai­sen hen­ki­sen taan­tu­muk­sen sym­bo­li jon­ka loo­gi­ses­ta lop­pu­tu­le­mas­ta on kehit­ty­mäs­sä maan­osam­me kes­kei­sin ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen ongelma. 

    Kan­nat­taa lukea Orhan Pamu­kin poliit­ti­nen romaa­ni Lumi, jon­ka jäl­keen vaik­ka­pa Erdo­ga­nin (mal­til­li­sen eli pii­lo-isla­mis­ti­sen) hal­lin­non pak­ko­miel­le hui­vi­kiel­lon kumoa­mi­seen tulee pal­jon ymmärrettävämmäksi.

  197. Kepa:
    1) Minä en ole kos­kaan aja­tel­lut, että kaa­puun tai hun­tuun pukeu­tu­va nai­nen haluai­si pukeu­tu­mi­sel­laan vies­tit­tää jotain. Minä olen tul­kin­nut tilan­teen niin, että hän on yksin­ker­tai­ses­ti pukeu­tu­nut taval­la, jota hänen lähi­pii­rin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    2) Sen sijaan joku KKK-asuun pukeu­tu­nut suo­ma­lai­nen on mie­les­tä­ni täy­sin eri asia, kos­ka koen hänen nime­no­maan halua­van vies­tit­tää pukeu­tu­mi­sel­laan esi­mer­kik­si rasis­mia, muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syyt­tä ja väki­val­lal­la uhkaamista. 

    Jos koh­das­ta (1) kui­ten­kin seu­raa koh­ta (2), voi olla syy­tä avar­taa maa­il­man­ku­vaa. Lähi­pii­ri, joka koos­tuu “sam­ma­kois­ta kai­von poh­jal­la” ei ehkä näe kuin vain aika kapean kais­ta­leen koko maa­il­mas­ta. Jos kii­pe­ää ylös kat­se­le­maan maa­il­maa siel­tä “kai­von reu­nal­ta” näkee ehkä vähän laajemmalle. 

    Nopea sopeu­tu­mi­nen pai­kal­li­siin oloi­hin, ns. val­ta­vir­taan, voi aut­taa jota­ku­ta menes­ty­mään parem­min. Sää­dyl­li­nen pukeu­tu­mi­nen Suo­mes­sa ei edel­ly­tä niin­kään hui­via, vaan pikem­min­kin oman ihmi­sar­von­sa tie­dos­ta­vaa asennetta.

  198. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rans­kas­sa kokeil­tiin työ­ajan lyhen­tä­mis­tä kei­no­na takla­ta työt­tö­myyt­tä. Ei toi­mi­nut. Työ­mark­ki­noi­den uusi tasa­pai­no­ti­la joh­ti jok­seen­kin samaan työt­tö­myy­sas­tee­seen kuin ennen työ­ajan lyhen­tä­mis­tä. Töi­tä vain jäi teke­mät­tä. Juu­ri tähän perus­tuu väi­te, että työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­nen ei myös­kään kas­va­ta työt­tö­myyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tä­mi­nen ei alen­na työttömyyttä.

    Kuit­ne­kin koko Euroo­pas­sa työt­tö­myyst­tä on rat­kot­tu työ­ei­kaa lyhentämällä

    Ei yleis­tä työ­ai­kaa vaan osa-aikais­ta­mi­sen kautta.

    Ylei­se­ti osa-aikais­ten mää­rä vaih­te­lee 25 %-50 % välillä.

    Jos Suo­mes­sa­kin oli­si yhtä pal­jon osa-aikai­sia niin Suo­men työt­tö­myy­sas­te oli­si 5 % ja työl­li­syy­sas­te 80 % luokkaa

    Tämä näkyy teh­dyis­sä työtunneissa

    http://www.huffingtonpost.com/2014/06/05/sweden-work-hours_n_5446579.html

    Rans­kas­sa­kin teh­dään aika vähän työ­tun­te­ja per hen­ki­lö. Mut­ta ei tuo ylei­nen työ­ajan lyhen­tä­mi­nen ollut kat­ta­va, se kos­ki vain jul­kis­ta sek­to­ria ja suu­rim­pia yri­tyk­siä, joten 60 % luok­kaa työl­li­sis­tä jäi sen ulkopuolelle.

    Ylei­ses­ti­kin työn tar­jon­nal­la ja työllisyydellä/työttömyydellä ole kovin suur­ta yhteyt­tä, sen sijaan yhteys kas­vuun on selvä

    Esim kun Sak­san kasu on ollut vakaa­ta niin se on luo­nut työpaikkoja.Suomessa taas nol­laks­vu takaa sen, että työ­pai­kat vähe­ne­vät, kos­ka tuot­ta­vuu­den nousu syö nii­tä eikä kas­vu korvaa

  199. Count­ry­boy: Yllä­ole­va teks­ti­si vai­kut­taa ennak­ko­luu­loi­sel­ta ja rasis­min­kal­tai­sel­ta mie­li­pi­teel­tä. Perus­tuu­ko tämä johon­kin tut­ki­muk­seen vai muu­ten­ko vain olet näin aja­tel­lut. Voit­ko nime­tä nyt näi­tä paik­ka­kun­tia jos­sa suh­tau­du­taan näin maahanmuuttajiin?

    Päi­vän Uudes­sa Suo­mes­sa lää­ke­tie­teen opis­ke­li­ja Soroush Meh­rabk­ha­ni kiteyt­tää maa­seu­tu­kau­pun­gin ilma­pii­rin hilpeästi:

    Halusin lää­kä­rik­si, kos­ka ajat­te­lin, että sii­nä amma­tis­sa pää­sen pit­käl­le yhteis­kun­nas­sa ja pois Vaa­sas­ta. Se oli­si ulos­pää­sy helvetistä. 

  200. Kepa: Minä en ole kos­kaan aja­tel­lut, että kaa­puun tai hun­tuun pukeu­tu­va nai­nen haluai­si pukeu­tu­mi­sel­laan vies­tit­tää jotain. Minä olen tul­kin­nut tilan­teen niin, että hän on yksin­ker­tai­ses­ti pukeu­tu­nut taval­la, jota hänen lähi­pii­rin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    Asias­ta jo sinul­le vas­tat­tiin­kin mut­ta minä tyki­tän vie­lä lisää: tuo nai­sen “säki­tys” on nime­no­maan isla­mi­lai­nen tapa osoit­taa, että nai­nen on jon­kun omai­suut­ta eikä vapaa­ta riis­taa. Käs­ky tuli itse her­ra Muham­me­dil­ta, jon­ka sana taas on Juma­lan ilmoi­tus­ta ja sitä ei saa kysen­lais­taa taik­ka jou­du­taan taas päänirtileikkaushommiin. 

    Per­heen luot­to­ka­me­lil­la­kin on kor­keam­pi ase­ma kuin nai­sel­la isla­mi­lai­ses­sa perheessä.

  201. Mik­si maa­han­muut­ta­jat ovat joten­kin etuoi­keu­tet­tu­ja muut­ta­maan kau­pun­kei­hin? Maa­seu­dul­la on tuhan­sia nuo­ria jumis­sa ja haluai­si­vat muut­taa pois siel­tä, mut­ta ei heil­lä ole mah­dol­li­suut­ta, eikä maa­han­muut­to­ti­lan­ne ja sen ohjaa­mi­nen suu­riin kau­pun­kei­hin paran­na asi­aa miten­kään. Ilmei­ses­ti maa­han­muut­ta­jien hyvin­voin­ti menee omien yli?

  202. Vesa:

    4.10.2015:

    Asiat tule­vat Suo­men pako­lais­po­li­tii­kas­sa lähiai­koi­na muut­tu­maan merkittävästi.

    No tänään hal­li­tuk­sem­me sit­ten vih­doin jul­kis­ti koh­ta­lai­sen oike­aan osu­via toi­men­pi­tei­tä pako­lais­ti­lan­teen hal­lit­se­mi­sek­si. Joten­kin tähän saa­tiin käy­tet­tyä muu­ta­ma kuu­kausi ja muut Poh­jois­maat ehti­vät teh­dä mer­kit­tä­viä muu­tok­sia nopeam­min. Yhden kuu­kau­den kup­pai­lu mak­saa Suo­mel­le lähes 100 mil­joo­naa. Miten tämä voi olla näin hidasta?

    Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tuk­sen toi­mis­ta saam­me kes­kus­te­lu­na­vauk­sen Osmolta.

    1. Olen hyvn halu­ton kir­joit­ta­maan ulko­maa­lais­po­li­tik­kas­ta mitään, kos­ka se tekee pals­tan mode­roin­nis­ta yhtä tuskaa.

  203. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen hyvn halu­ton kir­joit­ta­maan ulko­maa­lais­po­li­tik­kas­ta mitään, kos­ka se tekee pals­tan mode­roin­nis­ta yhtä tuskaa.

    Ymmär­rän ja har­mit­te­len samaan aikaan. Ongel­man jaka­ne­vat muut­kin blo­gis­tit, mikä asian tär­keys ja ajan­koh­tai­suus huo­mioi­den on kyl­lä tosi har­mi. Täy­tyi­si kai löy­tää jokin sul­jet­tu keskusteluympäristö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.