Ehkä jopa 50 000 pakolaista pakottaa muuttamaan käytäntöjä pakolaispoliittisissa käytännöissä.
Tavoitteena tulee olla tänne jäävien mahdollisimman hyvä kotouttaminen ja työllistäminen.
Nopeasti vastaanottokeskuksista omiin asuntoihin
Pitkäaikainen makuuttaminen vastaanottokeskuksissa pilaa kenet tahansa. Siksi pakolaiskeskuksista on päästävä eteenpäin nopeasti.
Ei syrjäseuduille
Asuntoja on syrjäseuduilla tyhjillään yllin kyllin, mutta se olisi pelkkää säilömistä. Kotouttaminen on hankalaa, jos ei ole työpaikkoja.
Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.
Tulijat pitäisi asuttaa isoihin kaupunkeihin, koska niissä on työtilaisuuksia ja monikulttuurinen ja suvaitsevainen ilmapiiri.
Nopeasti lisää pieniä asuntoja
Mutta niissä on myös asuntopula. Asuntotuotantoa on kiihdytettävä merkittävästi ja on sallittava nykyistä pienempien asuntojen rakentaminen. Olisi hyvä, jos asuintalot tehtäisiin helposti muunneltaviksi niin kuin pilarien varaan rakennettavat toimistotalot ovat. Silloin asuntoja voidaan jakaa ja yhdistää myöhemminkin.
Asuntoja hajautetusti ostamalla
Ei ole hyvä rakentaa erillisiä maahanmuuttajien kasarmeja. Maahanmuuttajille on ostettava vuokra-asuntoja tavallisista asunto-osakeyhtiösitä, kuten teki aikanaan Helsingin Asuntohankinta Oy. Koska tämä aiheuttaa ilmeisiä vastaväitteitä ennakkoluuloisissa asukkaissa, on tehtävä selväksi, että asunnosta joutuu pois, jos tuottaa häiriötä naapureilleen. (Näin myös Asuntohankinta Oy teki.) Tämä koskee hyvin pientä osaa tulijoista.
Tyhjistä toimistoista asuntoja
Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona toimistoneliötä tyhjillään ja määrä on kasvussa. Niiden muuttamista asunnoiksi on helpotettava. Tilapäisiä poikkeamislupia nopeasti!
Töihin pitäisi päästä nopeasti.
Työttömän soveltuvuus työntekoon heikkenee työttömyyden pitkittyessä, eivätkä ulkomaalaiset ole tässäkään suhteessa erilaisia.
Työntekokielto on kumottava
On välittömästi, vielä tässä kuussa, kumottava määräys, jonka mukaan turvapaikan hakija ei saa tehdä työtä.
Palkkaamisen tulee kannattaa
Kukaan ei ota täydellä palkalla töihin kielitaidotonta irakilaista. Jollakin tavoin hänen palkkaamisestaan tulee tehdä työnantajalle edullista. Meillä on työehtosopimusten yleissitovuus, joka tässä tapauksessa toimii maahanmuuttajien vahingoksi, koska he eivät voi pienemmällä palkalla kompensoida huonoa kielitaitoaan.
Harjoittelijapalkat työehtosopimuksissa tunnetaan. En tarkkaan tiedä, millä kriteereillä työntekijä voidaan palkata harjoittelijana, mutta maallikosta tuntuu, että juuri tällaiseen tapaukseen tuo mahdollisuus sopisi. Toinen, paljon jäykempi malli olisi palkkatuki. Juuri nyt palkkatukirahat ovat lopussa, mutta lisäbudjettia tämä maahanmuuttotilanne joka tapauksessa vaatii.
Helsingissä on sekä työntekijän että yhteiskunnan kannalta aivan sama, kuinka huonoa palkkaa maahanmuuttaja saa, koska pienituloiset ovat niin pahassa tuloloukussa, että käteen jäävä tulo on jokseenkin sama. Samasta syystä palkkatuen maksaminen ei maksa yhteiskunnalle juuri mitään.
Työn vuokraaminen
Työnantaja voi kokea pakolaisen riskirekrytoinniksi. Turhien ennakkoluulojen voittamiseksi työsuhde voisi ainakin aluksi perustua työvoiman vuokraamiseen. Vuokraajana voi olla TE-toimisto tai yksityinen työnvuokrausyritys, joilla on tällä alalla ammattitaitoa. En tiedä, onko esteitä maksaa palkkatukea työvoiman vuokraajalle, mutta jos tähän on esteitä, ne on poistettava.
Onnistuneesta kotoutumisesta pisteitä
Jos tulija täyttää pakolaiskriteerit, asian on sillä selvä: pakolaisstatus on myönnettävä. Väliin jää kuitenkin suuri harmaa vyöhyke, jossa työvälineenä on oleskelulupa humanitaarisin perustein. On ilmeistä, että nämä kriteerit tulevat tiukentumaan, koska tulijoita on niin paljon.
Minä pisteyttäisin oleskeluluvan saajat. Pisteitä saisi paitsi kotimaan olosuhteista, myös kotoutumisesta: kielen oppimisesta ja erityisesti työllistymisestä. Myönnettäessä oleskelulupaa ensimmäisen kerran ei kotoutumispisteitä oikein voi olla kenelläkään, mutta oleskelulupaa jatkettaessa tilanne on jo toinen.
Joku voi pitää tätä periaatteiden myymisenä. Minusta se on vain pragmaattista. Sama maahanmuuttajamäärä tuottaa pienemmän rasituksen, jos joukko valikoituu hyvistä kotoutujista eli kääntäen: näin toimien pystymme ottamaan vastaan suuremman määrän maahan muuttujia.
Jos kotouttamisessa onnistutaan, maahanmuuttajat voivat muodostua taakan sijasta voimavaraksi, kuten Jaakko Kiander jo ehti huomauttaa.
= = =
Koska aihe koskee maahanmuuttoa, noudatan moderoinnissa tavanomaista tiukempaa linjaa. Mitä ei osaa sanoa solvaamatta, ei kannata sanoa lainkaan.
Siis tänä vuonna (turvapaikanhakijoita). Jos heidän annetaan suurelta osin jäädä, lisää tulee. Onko ihan varma, ettei tavoitteena pitäisi olla tulijoiden määrän minimointi? Uusi uljas pohjolan Libanon?
Pakolaisia on monenlaisia, asiasta on kirjoitettu erinomaisen hyvin esimerkiksi seuraavissa blogeissa:
http://www.eeropaloheimo.fi/mielipiteita/
http://tiedemies.blogspot.fi/2015/09/pakolaistulva.html
http://www.hannuvisti.com/blog/files/fe3a90aa2cd392cb3718dec3ae8e24d1-1489.php
Minulla ei edelleenkään ole mitään ulkomaalaisia vastaan, jotka tulevat tänne asiallisesti töihin. Koko asia kuitenkin haisee ja hyvin pahasti.
”Jos kotouttamisessa onnistutaan, maahanmuuttajat voivat muodostua taakan sijasta voimavaraksi, kuten Jaakko Kiander jo ehti huomauttaa.”
On ollut mielenkiintoista kuulla, miten jotkut ihmiset ovat puhuneet alkavansa dowshiftaamaan, koska ovat menettäneet toivonsa Suomen ja Euroopan suhteen. Pätevät ihmiset toki voivat hakea hyväpalkkaista työtä USA:sta tai Aasiasta.
Nämä voivat tietenkin olla pelkkää puhetta, mutta olisi mielenklinoista tietää, miten maahanmuuttajat vaikuttavat kantaväestön työmotivaatioon. Jos merkki on negatiivinen, niin sitten asiat ovat kyllä mielenkiintoisia.
Näin jälkikäteen ajateltuna täytyy sanoa, että EU saattoi olla alun alkaen tuhoon tuomittu projekti. Saksalla oli toisen maailmansodan jälkeen niin suuri itseinho ja syyllisyys, että se on ollut pakotettu anekauppoihin ja tekemään epärationaalisia päätöksiä todistakseen, ettei se ole ”fasistinen”. Samoja syyllisyystuntoja on entisillä siirtomaaisännilläkin. Valitettavasti näistä päätöksistä kärsivät muutkin EU-maat. Jos EU on ollut pakotettu tekemään epäratinaalisia päätöksiä, niin miten se edes olisi voinut toimia?
Esimerkiksi metallin TES määrää harjoittelijoiden palkaksi pienimmän työnvaativuusryhmän palkan, joka on 1500 e/kk.
Ei kukaan täysijärkinen ala tuolla hinnalla opettamaan ulkomaalaiselle työntekijälle hitsaamista. Joo, onhan siellä lause ”jos taitoa ei ole, voidaan sopia alemmastakin” mutta tuskinpa mikään tilanne oikeasti kelpaa liitolle.
Kiinteistöalalla harjoittelijan palkka on huimat 200e vähemmän kuin alin palkkaluokka joka on 1538 e.
Ei näillä harjoittelijapalkoilla oteta yhtään ulkomaalaista harjoittelemaan paitsi jos työ ei kelpaa suomalaisille.
————————-
Eli kyllä tämä turvapaikanhakijoiden työllistäminen tulee törmäämään suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyteen. Eivät tule työllistymään, siitä Riku Aalto, Paavo Arhinämki, Dan Koivulaakso & kumppanit pyrkivät pitämään kaikin puolin huolta.
Ihan päinvastoin pitää toimia. Kaikki turvapaikanhakijat sijoitettava maaseututaajamiin ja elätys valtion hoidettavaksi tulonsiirroilla. Se on halvinta ihan kaikille, ei tarvitse rakentaa satojatuhansia uusia asuntoja maailman kalleimmille alueille. Osakehuoneistojen ostaminen mamuille aivan älytön idea. Mihin Ode aikoo siirtää nykyisen asukkaat.
Mitä rasistien sijaintii tulee, kyllä valtakunnanrasistit asuvat kaupungeissa, ei kaupunkikeskusten naapurikunnissa. Sen todistaa täkäläisten fb-ryhmässä käyty keskustelu. Värikkäästä keskustelusta huolimatta kukaan ei vastustanut turvapaikanhakijoiden kuntaan tuloa. Pahimmat suupaltit päinvastoin lopulta totesivat tulijoiden saapumisen olevan mukavaa.
Kyllä se niin on, että vasenvihreät kiihkoilijat vastakkainasetteluun perustuvalla asenteellaan itse lietsoo rasismia halla-aholaisella raivolla.
Käsitykseni on, että oleskeluluvan saaneet saavat valita asuinpaikkansa suhteellisen vapaasti itse, eikä heitä siis asuteta minnekään, ainakaan ensimmäisen asunnon hankinnassa auttamisen jälkeen. Annetaan siis niiden mennä syrjäseuduille, jotka sinne haluavat. Kaupungit kiinnostavat todennäköisesti monia pakolaisia monista syistä, joten tavoitteesi täyttyy varmaankin myös erityisemmin ohjaamatta.
Työpaikkoja maahanmuuttajille on sekä bussikuskeina Helsingissä, että kasvihuonetyöntekijöinä ja kebab-ravintoloitsijoina Närpiössä. Monet maahanmuuttajat saattavat tyytyä suomalaisia vähempäänkin, ja löytävät siksi tyydyttävän työpaikan itselleen melko helpostikin (kielitaidon puute tosin haittaa).
Tarkoitat kai Helsinkiä ja muutamia muita kuntia, joissa näitä ylilyöntejä on esiintynyt.
En kannata tukiaisia. Mainitsit että maaseudulla asuntoja olisi. Jos jotain tuetaan, voi kai tukea myös työllistymistä maaseudulla saman verran kuin rakentamista kaupungissa.
Koskenee myös suomalaisia työttömiä, eli järjesteteään molemmille ryhmille lisää työtilaisuuksia yhteisille työmarkkinoille.
En kannata halpatyövoimamarkkinoiden muodostamista. Jo muodostuneet (osin laittomat) halpatyövoimamarkkinat tulisi purkaa. Kaikki töihin samalla palkalla. Ei siis myöskää mainitsemaasi maahanmuuttajille kohdistettua palkkatukea. Jos ei ole kielitaitoa, pitää hakeutua alkuun töihin, joissa kielitaito ei ole keskeinen kriteeri. Näitäkin työpaikkoja on riittävästi (ainakin jos työpaikkatilanne on yleisesti kunnossa). Bussikuskina pärjää varmasti ihan peruskielitaidollakin, ja monissa muissa töissä vähemmälläkin.
Jos tämä menetelmä otetaan käyttöön, niin kai saman tien sekä suomalaisille että maahanmuuttajille.
Ei pakolaisia voi suosia kielitaidon mukaan. Heille kai tarjotaan mahdollisuus oleskella Suomessa siitä riippumatta, osaavatko kieltä vai ei. Turvan tarve on siis sama kielitaidosta riippumatta. Kielen oppiminen on hyvä asia, mutta ei edellytys eikä hyväksynnän ehto pakolaisille. Muissa maahanmuuttajaryhmissä kotoutumistarvetta voi pitää selvemmin esillä. Ja nouseehan kielitadon tärkeys joka tapauksessa automaattisestikin (ilman mitään pisteytyksen tarvetta) esiin työpaikkoja haettaessa.
Jos tulijoita on ensi vuonnakin 50.000 ja kaikki muuttavat Helsinkiin, niin pitäisi rakentaa vuodessa kymmeniä tuhansia asuntoja. Ei taida onnistua. Kuka ne rakentaisi? Kuka ne maksaisi? Vai otetaanko lisää velkaa?
Toisaalta onhan meillä valmiuslaki
Valmiuslain 7 luvussa on määräyksiä asuntokannan säännöstelystä. Ne antavat mahdollisuuden velvoittaa asunnonomistajat ilmoittamaan ylimääräiset huoneensa vuokrattavaksi käyvällä vuokralla.
Asutetaan maahanmuuttajat näihin ylimääräisiin huoneisiin. Näinhän sotien jälkeen tehtiin. Kunnallinen asuntolautakunta sitten jakoi huoneet niitä tarvitseville. Auttakaamme yhdessä! Kriisi on mahdollisuus.
>Ei syrjäseuduille
>Asuntoja on syrjäseuduilla tyhjillään yllin kyllin, mutta se olisi >pelkkää säilömistä. Kotouttaminen on hankalaa, jos ei ole t>yöpaikkoja.
>Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin >alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään >raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset >asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.
>Tulijat pitäisi asuttaa isoihin kaupunkeihin, koska niissä on >työtilaisuuksia ja monikulttuurinen ja suvaitsevainen ilmapiiri.
Pidätkö Närpiötä isona kaupunkina? Miten määrittelet sellaisen alueen ”jossa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana”? Oletko varma, ettei Helsingissä ole yhtään tällaista mielipidettä? Kauhavalla historian opettaja väitti tällaista, mutta tunnen kaupungin ja kyseisen historian opettajan sen verran hyvin, että tiedän siellä olevan myös muunlaisia mielenpiteitä. Itse asiassa Yle jo uutisoi, kuinka kauhavalaiset ylpeinä kertoivat vastaanottokeskuksensa olevan parempi kuin muualla. Tällainen paikallisylpeys on mielestäni nyt paikallaan.
Olen samaa mieltä, että vastaanoton luonteella on suuri merkitys kotoutumiseen. Jos ihmiset kokevat olevansa tervetulleita, he todennäköisemmini myös pyrkivät sopeutumaan ympäröivään yhteiskuntaan. Mutta väite, että isoissa kaupungeissa osattaisiin ottaa maahanmuuttajat jotenkin paremmin vastaan kuin pienissä kaupungeissa, on kummallinen. Kumpaan kategoriaan asetat Suomen 9. suurimman kaupungin Lahden?
Miten tahansa mietinkin asiaa, niin sijoittaisin kyllä turvapaikanhakijoita mieluusti syrjäseuduille, tai niihin kuihtuvien 5000-10000 ihmisen kyliin.
Ihmiset noissa syrjäkylissä ovat mielestäni lopulta paljon rennompia ja aidosti avoimempia kuin Helsingissä, jos vain tutustuu ihmisiin eikä lähde esittämään mitään. Pienissä kylissä päässee myös helpommin aidosti osaksi yhteisöä, kaikki kuitenkin tuntevat kaikki ja harva esittää mitään.
Helsingissä todennäköisesti jengiytyy paljon herkemmin, kun klikit ovat jo valmiina.
50 000 (ei jää siihen) pakolaisen asuttaminen kasvukeskuksiin on äärimmäisen kallis toimenpide, jos edes mahdollinen, koska kysyntä ylittää jo tarjonnan. Turha höpöttää halvoista asunnoista, niiden kaavoitus ja rakentaminen olisi pitänyt aloittaa jo vuosia aikaisemmin. Ja jos ajattelit tarjota vain maahanmuuttajille mahdollisuuden tehdä töitä halvemmalla, niin miten luulet työväen siihen reagoivan.
OS: ”Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.”
Ylläoleva tekstisi vaikuttaa ennakkoluuloiselta ja rasisminkaltaiselta mielipiteeltä. Perustuuko tämä johonkin tutkimukseen vai muutenko vain olet näin ajatellut. Voitko nimetä nyt näitä paikkakuntia jossa suhtaudutaan näin maahanmuuttajiin?
Suoraan sanottuna tässä nytä näperrellään aika marginaalisten asioiden kanssa. Oletetaan, että tänä vuonna tulee se 50 000 ja virta jatkuu samanlaisena edelleen. Se tarkoittaa ensi vuonna 100 000 – 150 000 tulijaa. Kannattaisiko lähteä siitä päästä, että arvioidaan, kuinka paljon kustannuksia tästä syntyy, minkälaisen paineen se aiheuttaa asumiseen, terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, koulutukseen ja työttömyyden hoitoon. Sitten voitaisiin arvioida, mitä merkitsee, että näillä kustannuksilla rasitetaan avointa eli tuottavaa sektoria ja julkista taloutta. Ehkä tällaisen pienen kvantitatiivisen harjoituksen jälkeen voitaisiin harkita, täytyykö asialle tehdä jotakin vai jatketaanko ajopuuna.
Kovin idealistinen kirjoitus, enkä oikein usko punavihreässä kuplassa syntyvänkään mitään järkevää ratkaisua. Meille paras ratkaisua on siirtää koko kysymys EU-tasolle.
Selkeä virhe tuossa on oikeastaan maaseutu/ työllistyminen/ kotoutuminen kohdassa. Parhaiten tulijat ovat työllistyneet maaseudulla, esimerkiksi Närpiössä! Siellä ei muuten haittaa, vaikka puhuisit murtaen suomea, kun ei sitä kukaan osaa. 🙂
Kotouttamisessa meillä on yksi selkeä etu verrattuna muihin Pohjoismaihin. Koko kelvollinen miespuolinen ikäluokka käy intin, joka on tutkitusti tehokas tapa kotouttaa. Ehkä tehokkain kielen opiskelun jälkeen.
Paikkakunnan kokoa merkittävämpi tekijä lienee työllisyystilanne. Esimerkiksi Närpiössä löytyy töitä ja kotoutuminen sujuu siellä jopa pk-seutua paremmin. Kauhavallakin nimenomaan yrittäjät suhtautuvat vastaanottokeskukseen myönteisesti työvoiman toivossa. Vaikka eihän nuo sitä varsinaista syrjäseutua ja pikkukylää olekaan.
Yksi mahdollisuus olisi järjestää koulutusta ja siihen liittyvää tuettua työpaikkaharjoittelua jo vastaanottokeskusaikana. Jos sujuisi hyvin, voisi oleskeluluvan saatuaan parhaassa tapauksessa työllistyä harjoittelupaikkaan.
Nythän viime viikkoina Suomeen on saapunut n 500 pakolaista päivässä. Jos sama tahti jatkuu ensi vuonnakin, on meillä vuoden päästä jo 200 000 pakolaista. Vieläkö tuo lista on silloin voimassa? Ei taida enään riittää edes syrjäseutujen asunnot, eikä mitkään.
Olen hiukan eri mieltä syrjäseuduille sijoittamisesta. Tietenkään heitä ei pidä sijoittaa minnekään missä ei ole mitään työllistymisen mahdollisuuksia ja valmiiksi asuntopula. Uskoisin kuitenkin Suomesta vielä löytyvän kaupunkeja, joissa vuokra kustannukset ovat kohtuulliset ja joissa on jonkinlaisia työllisyys näkymiä ja jotka kuitenkin ovat suuruudeltaan sitä luokkaa, ettei ihan joka käänteessä pistä silmään.
Pääkaupunkiseutu ei ole oikea paikka koska täällä on muutenkin huutava asuntopula ja kalliit vuokrat. Tuntuisi perin irvokkaalta, että he ohittaisivat kaupungin asunto jonoissa ne jotka ovat siellä jo ennestään.
Ikävä kyllä kaikki ylläoleva on vain sanahelinää koska ei ole mitään mahdollisuutta estää ihmistä asumassa Suomessa ihan missä häntä huvittaa jos kyseinen henkilö on työtön. Kyllä joku yksityinen asunnon vuokraa ja sitten vaan hakemaan asunto tukea, toimeentulo tukea ja työttömyyskorvausta. Ja sen jälkeen ei pääkaupunkiseudulta enää löydykään heille sellaista työtä mistä työnantaja olisi heille valmis maksamaan niin paljon palkkaa, että efektiivinen veroprosentti olisi jotain muuta kuin 100%+ joten he eivät koskaan mene töihin ja jäävät yhteiskunnan elätettäväksi.
Sama pätee toki ihan syntyperäiseen suomalaiseenkin, ei pelkästään pakolaisiin!
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että vastaanottokeskus ei ole mikään sijoituspaikka pitkäksi aikaa ja että työllistyminen pitäisi mahdollistaa heti.
Eräs tuntemani joka on näiden asioiden kanssa tekemisissä kertoo että maahanmuuttajat (tai siis ainakin eräs heidän alaryhmänsä) ovat aivan uskomattomassa määrin taitavia ja ketteriä löytämään työpaikkoja itselleen. He ovat yritteliäitä, aktiivisia (nälkä on tehokas aktivoija), eivät kovin nirppanokkaisia, ja hyvin verkottuneita jo asettuneiden maanmiestensä kanssa.
Mutta sitten kun maahanmuuttaja kertoo omin avuin löytäneensä työpaikan, asian eteneminen tyssää kaiken maailman typeryyksiin. Yksi hitonmoinen vaikeus on että he eivät voi avata pankkitiliä. Silloin työnantaja ei voi maksaa heille palkkaa – tai tietenkin työnantaja voisi palata ruskeisiin kirjekuoriin muutaman vuosikymmenen taakse, mutta mieluummin työnantajat sitten palkkaavat jonkun toisen. Ilmeisesti EU:n rahanpesusäädökset estävät tilin avaamisen sellaiselle jolla on vain matkustusasiakirja eikä kunnon passia, so. jonka henkilöllisyttä ei pysty luotettavasti selvittämään.
En jaksa enää olla kovin huolissani. Niin monet merkit viittaavat nyt siihen, että Suomi kyllä hoitaa tuon asian, vaikka yllätettiinkin niin sanotusti housut kintuissa.
Suomi ei ole kenenkään turvapaikanhakijan luonnollisen reitin varrella. Se merkitsee sitä, että Suomi on heille aina tietoinen valinta. He eivät valinneet Ruotsia, eivät Tanskaa, eivät Saksaa, eivät Itävaltaa, vaan kulkivat näiden kaikkien läpi Suomeen asti. Meidän täytyy vain selvittää, mitkä ovat ne vetovoimatekijät, jotka houkuttelevat juuri Suomeen ja sen jälkeen poistaa ne. Näinhän esimerkiksi Tanska on jo, ilmeisen menestyksekkäästi, toiminut.
Tänään uutisoitiin, miten Suomi on kärkikolmikossa turvapaikanhakijoille maksettavien rahallisten tukien määrässä. Aiemmin kerrottiin, miten Suomi on ainoa Pohjoismaa, jolla ei ole palautussopimusta Irakin kanssa. Suomi on myös pitänyt turvattomina sellaisia alueita, joita muut Euroopan maat pitävät riittävän turvallisina.
Nuo asiat kun korjataan, tilanne hoitaa itse itsensä. Jo yksinomaan rajavalvonnan tiukentaminen – jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, voiko täältä anoa turvapaikkaa ja voiko sen saada – on vähentänyt päivittäisten tulijoiden määrää. Tulossa on myös talvi, joka on Torniossa pitkä, kylmä ja pimeä. Sekin auttaa.
Oletteko muuten huomanneet, miten turvapaikka-aiheen uutisoinnin sävy on muuttunut parin viime viikon aikana ratkaisevasti?
Muutaman vuoden päästä 2015 muistetaan sinä vuonna, kun Suomeen tuli yhtäkkiä valtava määrä irakilaisia turvapaikanhakijoita. Sitä ei kukaan muista, miksi he yhtäkkiä tänne tulivat ja minne he sitten lopulta lähtivät. Mutta harva tänne jää, uskoisin.
Ilmeisesti tulijoista löytyy kaikenlaista osaamista. Ehkä myös itseorganisoituminen itsensä ja muiden auttamiseksi olisi kehittämisen paikka? Korotettu päiväraha (esim varusmiestaso), jos on hommissa Pakolaiskeskuksessa?
Ehkä joku selvittää mitä osaamista ihmisillä on. Siitä se alkaa.
Oppisopimus? Luovia ratkaisuja tarvitaan.
YK-joukkojen ja Punaisen ristin kautta on saatu kokemusta ja osaamista maailmalta miten toimia hyvin tai huonosti. Toivottavasti tämä osaaminen saadaan käyttöön ja poliittinen ohjaus lähinnä ratkoo normiongelmia.
Ennen muuta jaksamista vapaaehtoisena työskenteleville!
”Jos kotouttamisessa onnistutaan”
No näytetään kyllä tähän mennessä onnistutun ihan helvetin huonosti lähes kaikkialla muualla. No johtuu mistä johtuu, mutta mitenkäs sitten näin ennustearvoisesti mahtaa _täällä_ tällä kertaa käydä?
PS. Ja OK, jos tämä nyt tekee minusta läpimädän rasistin jonkun mielestä, niin tehköön perkele sitten.
On ainakin todella ”hauskaa” seurata, kuinka punaista mattoa ollaan levittämässä vasemmalta ja oikealta kielitaidottomien turvapaikan(?)hakijoiden eteen, kun itse paluumuuttajana tohtorin koulutuksella ei löydä Suomesta töitä.
Pakkokeinolailla aiotaan pakkosijoittaa turvapaikanhakijat kepukuntiin halpatyövoimaksi kepulaisille yrittäjille, jotka tukiaisten voimin kuljettavat märkää puuta sellutehtaisiin ym. mennen maailman laitoksiin.
Miten ihmeessä syrjäseudut tarjoaisivat pakolaisille elämän, jos lähes sata prosenttisesti kaikki syrjäseutujen nuoret ammattikoululaisia myöten pakenee pois sieltä?
Suomi upottaa lähes 10 miljardia euroa joka ikinen vuosi syrjäseutujen tekohengitykseen!
Pakolaiset ovat vain ja ainoastaan vipu, jolla saadaan kepukuntiin tukiaisia.
On täysin irstasta ja sairasta hyväksikäyttää pakolaisia kepukuntien kunnanjohtajien pallien säilyttämiseen!
Jos nyt tulevien kymmenien tuhansien kotouttamisessa ei onnistuta, niin lasku on pitkällä tähtäimellä kymmeniä miljardeja. Onko meillä varaa ottaa näin suurta riskiä?
Tänä vuonna (2015) tulleet kansallisuudet:
Irak: 11 526 eli 68%
Somalia: 1 745 eli 10%
Afganistan: 854 eli 5%
Työllisyysasteet (2010):
Suomi 69,7
Afganistan 19,3
Irak 13,3
Somalia 13,3
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yvrm_ulsi_201100_2012_6360_net.pdf (s. 74)
Hiukan ihmettelen minkälaiseen toiveajatteluun perustu näkemys, että me voisime asuttaa, kotouttaa ja työllistää tuollaiset ihmisjoukot yhtäkkiä jos ei se edes onnistu jo täällä asuvien kanssa. Mitkä ovat ne uudet käyttämättömät keinot ja mistä kaikki varat tuon kaiken toteuttamiseen?
Uskon nykyisenlaisen – populaatiotasolla heikosti jälkiteolliseen työyhteiskuntaan kotoutuvan – tulijatulvan johtavan luokkayhteiskunnan paluuseen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon. Sillä, joka uskoo ilmiön kääntyvän nettovoitoksi, on näyttötaakka kaikkea empiriaa vastaan. Veikkaan, että 20-luvulla moni havaitsee olleensa ”hyödyllinen idiootti” yhteiskunnan muistuttaessa enemmän nykyistä Brasiliaa kuin kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat tarjoavaa, modernia ja ekologista yhteiskuntaa.
Rutiköyhän orjatyöluokan synnyttäminen ei ole järkevää, eikä se ole edes taloudellisesti nettokannattavaa globaalissa, tehokkaaseen työnjakoon tähtäävässä töiden jakautumisessa. Uskon, että sellaisessa yhteiskunnassa ja eloonjäämistaistelussa ympäristöarvot ovat listan hännillä. Eurooppa ei ole pian Afrikkaa tai Lähi-itää parempi paikka elää väestön valtaosalle.
Uskon ilmiöstä koituvien (kumuloituvien) inhimillisten nettokustannusten muodostuvan todella suuriksi. Henkilökohtaisesti pidän todella paljon maahanmuuttajataustaisista ystävistäni, joten toivon maahanmuuton pysyvän kestävällä pohjalla heidänkin vuokseen. Nykyinen tulijavirta edustaa pääosin elintasosiirtolaisuutta, jonka salliminen ei paranna väestöräjähtävää maailmaa mutta muuttaa Eurooppaa peruuttamattomasti.
Minuakin kiinnostaa kyllä, tapahtuisiko maahantulijoiden kotoutuminen paremmin, jos nuo pienten asuntojen talot rakennettaisiin Osmon nähdäkseni kannattamaan tiiviiseen malliin?
Varsin tiivistä oli asutus nimittäin aikoinaan jo sumerienkin mailla. Lähteen mukaan (ks. ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumer”): ”Sumerissa oli toistakymmentä erillista kaupunkivaltiota (Kiš, Uruk, Ur, Sippar, Akšak, Larak, Nippur, Adab, Umma, Lagaš, Bad-tibira ja Larsa sekä Eufratin yläjuoksulta löytynyt Tell Habuba[6]). Kaupunkivaltioiden synnyn taustalla on Jemdet Nasr -kukoistuskauden (n. 3100–2900 eaa.) kaupankäynnin vilkastuminen ja väkiluvun kasvu. Kaupunkivaltioiden ympärille rakennettiin suojamuurit ja kaupungin keskus oli tietylle jumalalle omistettu temppeli. Kaupungit olivat hyvinkin suuria, esimerkiksi 400 hehtaarin Urukissa eli 2700-luvulla eaa. arviolta 50 000 ihmistä.”
Ehkä tuossa tuli esille Osmon jossain mainitseman ’ison kaupungin’ raja, jota joku kyseli?
Pitäisikö Suomeen rakentaa uusi Uruk? Se voisi olla vaikka naapurikaupunki kaupungille Turku. 400 hehtaaria ei ole sinänsä kovin paljon. Tuollainen kaupunki tai kaupunkivaltio mahtuisi lähes kokonaan jo pelkästään Salon lähelle, Joensuun kartanon pelloille Halikossa. Helsingin ulkoilu- ja virkistysalueet voidaan siis jättää rauhaan. Riittää, kun vain rantarata saadaan parempaan kuntoon. Ehkä pääkaupunkiseudullekin asuntoja jonkin verran vielä mahtuisi …
Em. lähde kertoi muuten edelläkuvatun lisäksi (jos joku ei näitä kouluajoiltaan enää muista!): ”Sumer oli varhainen sivilisaatio ennen Babyloniaa Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa. Sumerin alue oli nykyisessä Etelä-Irakissa Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoissa, niin sanotussa Kaksoisvirranmaassa, hedelmällisessä puolikuussa. Ei tiedetä mistä sumerilaiset saapuivat Mesopotamiaan.”
ja
”Alun alkaen valta kaupunkivaltioissa kuului yhteisön vanhimpien muodostamalle neuvostolle, mutta kaupunkivaltioiden välisen kilpailun myötä perustettiin kuninkuuksia.” Sellaista tuntuu jopa eräs Nallekin suosivan.
Babyloniasta puolestaan kerrotaan: ”Kauppa oli itsenäistä kapitalismia, joka oli vapautunut temppelin ohjauksesta joka oli tavallista Sumerin aikoina.” (Lähde: ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Babylonia”)
Maahantulijat Irakista voivat parhaimmillaan olla Suomelle tosiaan merkittävä voimavara. Hoidetaan homma kotijoukkojen hyväksi, niin voidaan näyttää parempaa mallia Unkarille, ehkä jopa Ruotsille!
Tässä kaikessa on vähän sellainen perustavan kaltainen ongelma, että vaikka vapaa liikkuvuus on periaatteessa ok eikä ”hyvinvointivaltiota” kukaan natsifasistiliberalisti -leimaa välttelevä kyseenalaista, niin yhdessä ne eivät vain voi toimia.
Nyt täytyisi olla munaa tehdä selkeä, raaka päätös siitä kumpi Suomessa halutaan valita. Pannaako rajat kiinni vai todetaanko kylmästi, ettei sen joka ei työtä tee olekaan tarvis syödä (eikä saada kattoa päänpäälle ja kännykkää, tietsikkaa, laajakaistaliittymää, lasten harrastuksia yms. siinä sivussa).
Nykyinen meno tulee nimittäin johtamaan siihen, että maahan päästetään islamistisen ihmistulvan hyökyjä siinämäärin, että järjestäytynyt yhteiskunta hajoaa tähän ylimääräiseen kuormaan. Johan nykyisten tulijoiden kustannuksiksi arvioidaan vähintään 1,5 mrd € / vuosi ja jos nykyinen meno jatkuu, niin ensivuodeksi tulijoiden määräksi voi varovaisestikin arvioida 200000-300000.
Tämän rinnalla kaikki koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset, ”kilpailukykyloikat” jne. ovat silkkaa hyttysten surinaa. Käytännössä nyt olisi pakko tehdä päätös siitä, että palautetaanko kaikki tulijat samoin tein Ruotsiin vai nostetaanko kädet pystyyn ja katsotaan kun yhteiskunta hajoaa ja vastaanottokeskusten ulkopuolella alkaa yhden lakanaukon ja kymmenen klanipäänatsin kanssa riehumaan 1000-10000 kotimaisia ”ruskeapaitoja”.
Ensinnäkin: kyse on turvapaikanhakijoista – ei pakolaisista.
Toisekseen: valtaosa nykyisistä tulijoista on laittomia maahanmuuttajia. Suomen virkamiehet rikkovat lakia määrätietoisesti joka päivä tämän asian suhteen. Miksi virkamiehiä ei rangaista lain rikkomisesta?
Kolmanneksi: kyse on läpimädän ja vanhentuneen turvapaikkasysteemin järjestelmällisestä hyväksikäytöstä taloudellisin ja sosiaalisin perustein. Nämä ihmiset eivät selvästikään pakene mitään henkilökohtaista vainoa; tällaisesta ei ole olemassa mitään näyttöä. Usean turvallisen maan läpi tuleminen leveän sosiaaliturvan ja varman oleskeluluvan saamiseksi todistaa näiden ”turvapaikanhakijoiden” todelliset motiivit.
Neljänneksi: Oden huolestuminen näiden ”turvapaikanhakijoiden” työllistymisestä ja ”kotoutumisesta” osoittaa sen miten vinksallaan lähtökohdat tässä maassa ovat. Irakilaisten työllisyysluvut ovat jo nykyisin todella, todella alhaiset. Tämän lisäksi ”turvapaikanhakijoiden” työllistymisen helpottaminen ainoastaan pahentaa nykyistä kriisiä, koska se vahvistaa järjestelmän väärinkäyttöä, ja antaa suoran signaalin ”turvapaikanhakijoille”, että se mitä he tekevät on täysin legitiimiä. Käsittääkseni turvapaikanhakijalle (siis oikealle sellaiselle, joita Suomessa ei juurikaan ole) tärkein asia pitäisi olla turvapaikka, eikä työpaikka. Turvapaikanhakijoiden työllisyys pitäisi olla siis valtion näkökulmasta täysin epärelevantti seikka.
”Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.”
Enpä olisi odottanut tällaista ennakkoluuloisuutta ja rasismia kanssasuomalaisia kohtaan arvostetulta kirjoittajalta. Asenne ei oikein mahdollista järkevän keskustelun käymistä tästä aiheesta.
Sitten kun mennään anekdoottien tasolta tilastoihin (tilastokeskus, työ ja elinkeinoministeriö jne) voidana havaita, että tämän keskustelun kannalta oleellisten maahanmuuttajien työllisyys on ollut surkea vuosia tänne tulon jälkeenkin. Kyllä heillä pankkitilit tukien maksatusta varten on ollut silloin jo pitkään. Tuolta esimerkiksi voi todeta, että somaleista töissä on vähän runsas 10%, arabiaa ja pastoa puhuvista n 20%. Kantaväestön osalta luku on yli 40% ja näissä luvissa on siis jo täysimääräisesti maahanmuuttajien edullisemman väestörakenteen (vähäisen eläkeläisten määrän) vaikutus.
Nimenomaan pitempään maassa olevien osalta saman suuntaista korutonta kertomaa on niin tässä TEM:in tutkimuksessa vuodelta 2014 (mm. kuvio 9) kuin tässä aikaisemmassa vuodelta 2005
(mm kuviot 5, 10, 12 ja 14).
On massivista itsepetosta väittää, etteikö näistä turvapaikanhakijoista jäädessään tulisi merkittävä kestävyysvajeen ja sosiaalisten ongelmien lisä.
Poistetaanpa nyt se minimipalkka ja yleissitovuus.
Ja uudistetaan sosiaalisektori.
Minimipalkkaa ei voi poistaa, koska sellaista ei Suomessa ole.
Kyse on pakolaisista. Minusta tällöin lähtökohta tulisi olla, että pakolaiselle taataan täällä kelvolliset ja turvalliset elinolosuhteet toistaiseksi ja hänet palautetaan lähtöpisteeseen heti kun se on mahdollista hänen turvallisuuttaan vaarantamatta.
Kaikkien kohdalla pakoon lähtemisen syyt eivät jatku ikuisesti. Esimerkiksi Somalia on jo niin turvallinen, että sieltä tänne pakolaisiksi aikoinaan lähteneet käyvät entisillä kotiseuduillaan lomailemassa -miksi heitä ei siis voisi palauttaa sinne? Jos lähtökohdaksi otetaan palautus heti kun se on mahdollista ei myöskään tarvita yhtä massiivisia kotouttamis- ja asuttamistoimia.
Blogisti ehdottaa tiiviin kaupunkiasuttamisen lisäämistä tulijoiden vuoksi, vaikka se vasta todettiin ympäristölle haitalliseksi tavaksi asua.
Pyydän etukäteen anteeksi kirjoitustani asiasta:
http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/08/tutkittu-juttu-vihreat-ja-koirat.html
Jos nyt puhumme samasta tutkimuksesta, sinä ei löytynyt mitään selitystä asumismuodon välille, kun ensin perhetyyppi ja tulotaso vakioitiin.
Nähdäkseni ero löytyi: Tiiviissä kaupunkirakentamisessa ollaan vuosikymmeniä sidoksissa valittuun energiaratkaisuun. Vaikka kehitys tuo uusia tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja niitä ei tiiviissä city-ympäristössä voida ottaa käyttöön. Esimerkkeinä tästä vaikkapa erilaiset lämpöpumput ja aurinkoenergia-ratkaisut.
Mihi9n tuokin nyt taas perustui? Helsingin energian kaukolämmöntuotannossa on noin sata megawattia lämpöpumpulla tuotuoa energiaa (Katri Vala) minkä lisäksi installoitu kaukokylmäteho on liki 200 MW, mutta toki käytössä suurimmalta osin kesäisin. Sekin on käytännössä lämpöpumpulla tehtyä mutta niin, ettei synnytetty kylmyyn mene hukkaan niin kuin maalämpöpumpuissa. Kaukolämpöverkko on mahdollista avata kilpailulle niin, että kuka vain voi tuoda sinne lämpöä.
Helenillä on Suomen suurin aurinkosähkölaitos Suvilahdessa ja toinen vielä suurempi rakenteilla. Vuosaareen ollaan tekemässä hakevoimalaa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Siksi kotouttamisen ohella tulee ryhtyä kotiuttamiseen.
Lisäksi nykyiseen pakolaisvirtaan tulee hakemusten käsittelyn lähtökohdaksi ottaa se, että jos lähtömaassa on turvallisia alueita (kuten Irakissa ja Somaliassa yksiselitteisesti on), niin kyseisten maiden kansalaiset voidaan ja tulee palauttaa kotimaahansa. Toivon todellakin, että tämä otetaan nyt ministeriössä pohdittavana olevan uuden linjauksen lähtökohdaksi. Eli pakolaisten tulee ensisijaisesti hakeutua kotimaansa sisäisiksi pakolaisiksi. Luulisi nyt maalais- tai kaupunkilaisjärjen jo tämän sanovan.
Suomenmaa on täynnä tyhjiä kerrostaloja, minne hädässä olevat pakolaiset voidaan sijoittaa odottamaan, että sota lähtömaissa loppuu ja tulijat pääsevät palaamaan kotimaihinsa. Suomalainen maaseututaajama on silti parempi ympäristö kuin pakolaisleiri, vaikka ruoka onkin huonoa.
Kymmenien tuhansien pakolaisten työllistäminen ei millään tempuilla yhtäkkiä onnistu, joten suurin osa tarvitsee katon päälleen ja jonkinlaisen ylläpidon ja jotain aktiviteettia. Sellainen tulee halvemmaksi järjestää jossain muualla kuin Helsingissä.
Kaikkien maahan hakeutuvien ei voi antaa valua hallitsemattomasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle, jossa jo ennestään on pulaa työstä ja asunnoista. Ongelma ei asuntoja rakentamalla ratkea.
Hyviä ja viisaita ajatuksia Osmolta. Tuo ”Onnistuneesta kotoutumisesta pisteitä” -esitys kuitenkin mietityttää. Jos ajatellaan, millaisia traumoja sota-alueelta tulevilla voi olla, ei vain lähtökohtaisesti tunnu reilulta ko. pisteytys.
En ymmärrä miksi puhutaan vain 50000 tulijasta, joka on vain virallinen ennuste tälle vuodelle. Seuraavan vuoden aikanahan tällä nykyisellä noin 500 hengen päivävauhdilla tulee 182500 henkilöä, eikä ole näköpiirissä massamuutolle kehitysmaista mitään loppua valtavan syntyvyyden ja maiden välisten elintasoerojen takia nykypolitiikalla, vaan seuraavana vuonna on tulossa taas vähintään sama määrä lisää. Ja vaikka osa saadaan karkotettua, niin perheenyhdistämisten kautta määrät ovat vielä suurempia kokonaisuudessaan. Tätä voi verrata vaikkapa vuosittain Suomessa syntyvään vajaaseen 60000 lapseen tai vaikkapa työttömien määrään, joka on nyt noin 222000 henkilöä. Tai vaikkapa Helsingin välikukuun, joka on 627 866 henkeä.
Luulisi jokaisella laskutaitoiselle olevan sanomattakin selvää, ettei Suomi yksinkertaisesti pysty kovin kauaa selviämään näin suurista tulijamääristä ja samalla säilyttämään esimerkiksi nykyisenlaista sosiaaliturvajärjestelmää. näin etenkin, kun aiemminkin esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulleilla työllistymisprosentti on parempinakin taloudellisina aikoina jäänyt vain noin 15 prosenttiin.
Tulisi lopettaa haihattelu, että siitä, että kyllä tästä työllistämällä, kotouttamalla, asuttamalla yms selvitään, kun tosiasiassa ei ole mitään rationaalista syytä uskoa tällaista. Ajattelu, että näin valtavat ihmismäärät pystyttäisiin nopeasti työllistämään, etenkin kun koulutustaso ei ole oikeasti kovin korkea, kielitaito heikko, maassa on jo muutenkin korkea työttömyys ja heikko taloustilanne, ovat pelkkää toivoajattelua.
Suomeen tulee väestön kokoon suhteutettuna suunnilleen samaa luokkaa kuin Ruotsiin tai Saksaan, mutta meillä on talous vielä paljon huonommassa jamassa. Ja esimerkiksi Saksakin on jo nyt hätää kärsimässä määrän kanssa. On korkea aika paljon nykyisiä suunnitelmia voimakkaammin vähentää esimerkiksi vetovoimatekijöitä, koska EU-alueella Suomi on yksi vetovoimaisimmista maista, eikä meillä ole tähän varaa. Esimerkiksi sosiaalietuuksien voimakkaan leikkaamisen lisäksi tarvitaan kiristyksiä siihen, että keille myönnetään turvapaikka.
Myöskään perheenyhdistämistä tai pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuutta ei enää pitäisi myöntää henkilöille, jotka eivät pysty omalla työllä elättämään itseään ja perhettään. On syytä muistaa, että sota ei ole YK:n pakolaissopimuksen mukaan peruste saada pakolaisen statusta, vaan suurin osa täältä turvapaikan saavista saa turvapaikan toissijaisen suojelun takia tai humanitaarisista syistä. Tämän takia meidän ei tarvitsisi tarjota yhtä hyviä etuja näillä pakolaisstatusta kevyemmillä perusteilla turvapaikan saaville. Lisäksi pakolaissopimuksen kriteeritkin tiettävästi täyttää pakolaisleiritasoinen asuminen ja nimenomaan sellaista asuttamista tarvittaisiin henkilöille, jotka eivät pysty omalla työllä elättämään itseään. Tämä olisi täysin turvallista, mutta poistaisi yhden tärkeän vetovoimatekijän, kun tänne tulemalla ei saisi automaattisesti juuri parempaa elintasoa kuin niillä kehitysmaiden pakolaisleireillä.
Jos kuitenkin asuttamista asuntoihin tehdään, niin nimenomaan pitäisi suosia syrjäseutujen valmiiksi tyhjiä asuntoja. Suosituissa kaupungeissa on jo vlamiiksi asuntopula ja niissä asunnot ovat kalliita ja uusien asuntojen rakentaminen tällaisille ihmismäärille on aivan kestämättömän kallista, etenkin kun näissä maissa tupataan sinkkuelämisen sijaan suosimaan suuria perheitä ja tarvitaan suuria, eikä pieniä asuntoja. Lisäksi syrjäseuduilla asuttaminen kannustaisi sosiaalituilla elämisen sijaan hankkiutumaan työelämään, jolloin voisi saada parempaa elintasoa. Sen sijaan nykyisen hallituksen lakihankkeesta, joilla pyritään vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden asunnon saamista suosimalla heitä asuntojonoissa, pitäisi välittömästi luopua. Sellainen hankehan johtaa käytännössä kantaväestön matalapalkkaisten ajamiseen vähitellen ulos suosituimmista kaupungeista, koska heillä ei ole varaa vapaiden markkinoiden asunoihin ja kunnan asuntojonot taas menevät sadoista tuhansista etusijalla olevista maahanmuuttajista aivan tukkoon.
Lisäksi nimenomaan isoihin kaupunkeihin muodostuu paljon nopeammin niitä maahanmuuttajavoittoisia ongelma-alueita, joissa maailmalla olevista esimerkeistä tiedetään kotoutumisen olevan erityisen huonoa ja joissa on erilaiset sosiaaliset ongelmat, rikollisuus yms hyvin yleisiä ja joista kantaväestö muuttaa white flight -ilmiön myötä pois. Pienille paikkakunnille hajautettuna ei muodostu kriittistä massaa niin nopeasti, että tapahtuisi tällaista voimakasta eriytymistä, vaan ihmisten on pakko olla enemmän toistensa kanssa tekemisissä.
Suomessa on koulutusparadigman muutoksen takia jo nyt työttömiä tohtoreita työvoimareservissä. Ja vuosittain valmistuu lisää kymmeniä. Tohtorit ovat suomalaisessa systeemissä työllistyneet yleensä julkiselle sektiorille ja erityisesti yliopiston tutkijoiksi. Nyt kun tuo tie on suljettu, niin ei mikään ihme kun ulkomailtakaan saatu tohtorintutkinto ei kelpaa. Toisaalta ei suomalainenkaan tohtorintutkinto välttäämättä päde muuallla maailmassa. Tasapeli siis.
Närpiöön ei tosin ole tullut juurikaan turvapaikanhakijoita, vaan aiemmin kiintiöpakolaisia ja viime vuosina enimmäkseen työperäisiä maahanmuuttajia. Suurimmat ryhmät ovat vietnamilaiset ja bosnialaiset, jotka ovat työllistyneet muuallakin Suomessa kohtalaisesti.
Pakolainen on lähtenyt pakoon vainoa ja sotaa yms. Miten lähdetään pakoon Lähi-idästä Suomeen???
Matkalla on toista kymmentä turvallista maata, joihin voi jäädä. Koraani kieltä muslimimaan antaman turrvan vaihtamisen vääräuskoisen antamaan turvaan, joten muslimimaahanmuuttajia sieltä ei meille ainakaan ole tulossa.
Keitä sitten?
Miten?
Somaliassa ei ole sosiaaliturvaa, ja klaaniyhteiskunta todennäköisesti hylkisi ulkomailta tulevia ”rahamiehiä” joilla on oudot tavat. Toinen asia ovat Suomessa syntyneet ja kasvaneet lapset. Ei perheitä voi hajottaa, ja vain suomea puhuvat suomensomalit olisivat hätää kärsimässä Afrikassa.
Jos/kun tänne otetaan 100000 irakilaista, perheenyhdostämisten kanssa, niin tännehän ne jäävät. Osa toki kotiutuu. Osa ei.
Todennäköisesti Suomen sosiaaliturvajärjestelmä romahtaa.
”Kotouttaminen on hankalaa, jos ei ole työpaikkoja.”
Totta. Suomessa on jo nyt noin 850 000 työikäistä joka päivä vailla palkkatyötä.
Totta. Suomessa on esimerkiksi kunta, jossa kunnallisvero on vain 16,5 % ja kunnalla vekaa 0 euroa. Varaa vastaanottamiseen olisi siis reippaasti, enemmän kuin jollain rahattomalla ”kärvistelijakunnalla”.
Odotankin, että Kauniaisiin avataan vastaanottokeskus.
Helsingin Energia tuotti kaukolämpöä vuonna 2013 n 6,4 terawattia. Tuo mainitsemasi 100 megawattia lämpöpumpuilla tuotettua kaukolämpöä tekee 0,003 % kaikesta tuotetusta kaukolämmöstä. Se on promillen osia siitä, mitä menee kaukolämmössä pelkästään siirtohäviöihin. Paikallisesti tuotettuna lämpöpumppujen osuus lämmöstä voi olla n 2/3 ja tekniikka kehittyy edelleen.
Valitettavasti vain on niin, että keskitetyt raskaat ratkaisut ovat menneen talven lumia. Aika on pienten, nopeasti uudistettavien paikallisten ratkaisujen.
Osin leikkimielisesti voisi todeta, että ympäristöystävällisintä olisi asuttaa tulijat maaseudun autioituviin kyliin, joissa he hankkisivat lämpönsä risusavotoilla. Ratkeaisi työllistämisongelma samalla.
Taisit sotkea energian ja tehon ja tulit olettaneeksi, että lämpöpumppu on päällä vain tunnin vuodessa
Hyviä ajatuksi Osmolla.
Kommentoin määrää.
Jos tulee 50000 ja puolet niistä jää, tekee 25000. Nuo kun kotouttavat perheensä 3-4 henkilöä/ perhe, tekee 75000-100000 henkilöä.
Pitäisi laskea kokonaismäärä, eikä vain suoria tulijoita.
Hauskana metahavaintona tuotakoon esille, että jopa täällä Soininvaaran blogilla (joka ei ole aivan Homma-forum) erikoistiukasti moderoidussa ketjussa vallitsee noin kymmenen suhteessa yhteen ”maahanmuuttokriittisen” yleislinjan mukainen näkemys.
Mutta tuskinpa se suvaitsevaista viheriäistöä paljoa hetkauttaa.
Tätä juuri pelkään, että meidän 20 asunnon taloyhtiöömme ilmestyisi sosiaalitoimen ostamaan asuntoon perhe jommasta kummasta kahdesta suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä. Ja minä olen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Totta, tilanne on sinänsä ymmärrettävä. Päättäjien vouhotus tiettyjen ryhmien työllistämisestä kuitenkin hiukan huvittaa, kun ulkomailta palaavien kansalaisten kompetenssin hyödyntäminen ei näytä kiinnostavan viranomaisia ollenkaan. Meistä saisi kuitenkin suhteellisen vähällä vaivalla sopeutuneita ja ehkä jopa tuottavia yhteiskunnan jäseniä. Puuroa ja laitosruokaakin olemme useimmiten jo tottuneet syömään.
Juu…
tuo pisteytys ei ole ihan uusi idea, ja sitä käytetään menestyksekkäästi ainakin Kanadassa ja Australiassa. Täälläkin sitä on ehdotettu aiemmin, mutta silloin esitys aikaansai varsinaisen vastalauseiden tulvan: Suomen maine menee, pakolaissopimukset ja YKn kaikki mahdolliset sopimukset kieltävät SUomen perustuslaki mukaanlukien, lisäksi heinäsirkkaparvet valtaavat maan jne…
…taisi vaan olla väärästä puolueesta tullut esitys silloin, joka kuvastaa tietysti nykyistä, pitkään jatkunutta ilmapiiriä: TÄrkeää ei ole mitä sanotaa, vaan kuka sanoo. Ja nähtävästi pakolais ja siirtolaiskysymyksessä eivät riitele asiat vaan ihmiset. Jos näin jatkuu, niin todella huonolta näyttää. Tuota nykyistä määrää tulijoita ei kotouta millään, ja kaikenlisäksi vievät resurssit Syyrian pakolaisilta, joita tänne voisi muutoin ottaa vastaan.
Kirjoituksen mukaan maahanmuuttajia ei pitäsi asuttaa syrjäseuduille vaan isoihin kaupunkeihin.
Tuli vaan tästä mieleen asia jonka oikeasta laidasta en tiedä. Miten on jos syrjäseudun nuori työtön muuttaa vaikkapa helsinkiin ilman tietoa asunnosta, niin tarjotaanko hänelle asunto sitä varten, että voi hakea töitä? Jos näin ei voi tehdä niin miksi maahanmuuttajien kohdalla tehtäisiin poikkeus?
Meillähän aktiivisesti estetään lainsäädännöllä ihmisiä työllistymistä, joten en ihmettele yhtään että maahanmuuttajat eivät työllisty.
Ei tarvita kuin työehtosopimusten yleissitovuuden poisto ja sosiaaliturvajärjestelmän remontti joka poistaa kannustinloukut, niin työllisyysaste kyllä nousee kaikissa ihmisryhmissä.
MUTTA: tämä vaatii sitten sen hyväksymisen, että ihmisten työpanosten markkina-arvot vaihetelevat oikeasti paljon enemmän kuin Suomessa nykyisin palkat vaihtelevat. Lopputuloksena on hyvin herkästi se, että insinöörien ja lääkäreiden ostovoima nousee rajusti kun palveluiden hinnat romahtavat palkkojen pudotessa.
Ylemmän keskiluokan palkat voisivat tuollaisessa tilanteessa olla helposti 10x suuremmat kuin matalimmat täyden työajan palkat.
Jollain 50% veroasteella + 700e kansalaispalkallakin eroa jää vielä helposti viisinkertaiseksi.
Kyllähän niitä apu- ja sekatyömiehen töitä olisi tarjolla suomalaisillekin, mutta kun niihin tarvitaan meillä aina joku diplomi, täydellinen kielitaito ja TES-palkka, minkä lisäksi näihin töihin meno yleensä laukaisee jonkun kannustinloukun.
Jos turvapaikanahakijoille ja (väliaikaisen) oleskeluluvan saaneille asetetaan samat ehdot ja kannustinloukut, ajatus nopeasta kotoutumisesta on syytä unohtaa.
Maksiimi: ”palkan pitää riittää elämiseen” ei tietenkään alkuaikoina toteutuisi, mutta väliäkö sillä siinä tilanteessa. Työ on epäsäännöllisenäkin parasta kotouttamista.
1) Kyse ei ole tällä kertaa kiintiöpakolaisista tai perheenyhdistämisistä. Siksi on syytä olettaa, että tulijat ovat keskimäärin yritteliäämpiä kuin suuri osa aiemmin tulleista. Ovathan he tänne asti vaivaantuneet. Lisäksi heillä täytyy olla varallisuutta ja siksi todennäköisesti myös koulutusta.
2) Tulijamäärät Suomeen tulevat tippumaan kohta puolin. Nyt tulleille on ilmiselvästi myyty pitempi matka lupaamalla liikoja kohteen ihanuudesta. Selvää on myös, että nyt aluksi on liikkeellä varakkaammat ja jatkossa tulee köyhempiä, joiden rahat loppuvat viimeistään Saksassa. Kun suurin osa vielä tulee poistumaan maasta, tilanne ei ole niin paha kuin pelotellaan.
3) Tehokkain keino hillitä tulijoiden määrää, on kertoa jo tulleille, miten Suomessa menee yleisesti, miten Suomessa mamuilla menee ja mitä on suunnitteilla erityisesti irakilaisten ja somalilaisten pakolaisten palauttamiseksi. Siksi ehdotan tehotietoiskuja jakavia kommandojoukkoja ”keskitysleireille” (kuten noita ”hotspotteja” ennen kutsuttiin). Sieltä viesti kulkeutuu tehokkaimmin asianomaisille ohi ”matkatoimistojen”.
Totta, nyt vähän nolottaa. Suuresti pahoittelut.
Helsingin Energian sivujen mukaan kaukolämmön tuotanto 2014 jakautui:
Kivihiili 45 %
Öljy 2 %
Maakaasu 48 %
Lämpöpumppu 5 %
Joka tapauksessa lämpöpumppujen tapaisten uusien innovaatioiden soveltaminen kaukolämmön tapaisissa keskitetyissä ratkaisuissa laajamittaisesti on vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi en oikein usko niiden olevan pitkällä tähtäimellä ympäristöystävällisimpiä ratkaisuja.
Toinen asia mikä pitäisi muistaa on pakenevien ihmisten määrä:
Syyrian, Irakin ja Somalian väkiluvut ovat wikipedian mukaan n. 23 miljoonaa, 33 miljoonaa ja 11 miljoonaa. Yhteensä n. 65 miljoonaa.
Kuinka iso osa näistä on pakenemassa? Jos neljäsosa maiden asukkaista pakenisi, niin kokonaisuutena ihmisiä olisi liikkeellä n. 16 miljoonaa.
EU:n väkiluku on n. 500 miljoonaa. Jos kaikki tulisivat eurooppaan (ei ole kovin realistista) ja heidät jaettaisiin väkilukujen suhteessa, Suomeen tulisi siis n. 1% tulijoista, eli n. 160 000 ihmistä.
Puheet useista sadoista tuhansista tulijoista tai jopa miljoonista ovat harhaisia, koska yksinkertaisesti ihmiset lähtömaista loppuvat kesken.
Suomesta muistan vanhan tiedon, että suomeen muuton jälkeen menee keskimäärin 6 vuotta, ennenkuin ollaan yhteikunnassa nettomaksajia.
Hussein sanoi radiossa, että saksassa eka vuosi on miinuksella, mutta toisena vuonna plussataan jo 14 000. Tätä summaa ei tehdä minijobeilla, sillä joukossa on myös lapsia ja vanhuksia, jotka eivät tuota.
Husu sanoi myös, että suomessa ollaan tokana vuotena kaksi tonnia pakkasella. Ollaanko suomessa nykyisin kolmantena vuotena plussalla?
Onko syntyperäinen suomalainen nettomaksaja alle vai yli kolmekymppisenä?
Tälläiset ajatukset tullijonossa. Nyt leimoja passiin.
Päinvastoin, maakunnat ovat paljon parempi kohde, kuin Helsinki. Helsingissä maahanmuuttajat gettoutuvat, maakunnissa he voivat tuoda alueelle uutta toimeliaisuutta.
Väite rasistisista maalaisista on lähinnä, no, rasistinen.
Hienoa, että joku pohtii sitäkin, mitä tuollainen yht’äkkinen maahanmuutto tarkoittaa käytännössä ja miten tilannetta voi koettaa hoitaa. Ja tämä ilman turhan ideologisia tai ennakkoluuloisia asenteita.
Kun maahanmuutto nyt on tapahtunut tosiasia, joudumme tekemään tilanteelle jotakin. Olennaisinta on saada kotoutuminen onnistumaan mahdollisimman hyvin. Asia täytyy ottaa vakavasti, ja siihen tulee kohdistaa riittävät voimavarat.
Kuten tiedämme, ovat erityisesti joutilaat nuoret miehet yhteiskunnallinen aikapommi. Heillä on energiaa ja tekemisen halua, ja jos sitä ei saada kanavoitua rakentavaan toimintaan, saattaa se kohdistua täysin epätoivottuihin suuntiin.
Kirjoittaja käy ansiokkaasti läpi erilaisia vaihtoehtoja, joilla kotouttamista voitaisiin tehostaa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että massamaahanmuuton todelliset kulut tulevat vielä yllättämään meidät, varsinkin jos sijoituspaikkoina on ensisijaisesti kaupungit. Esimerkiksi jos ”Asuntohankinta Oy” alkaa ostaa kovan rahan asuntoja turvapaikanhakijoille vuokrattaviksi siirrytään heti miljardikerhoon kulupuolella.
Samalla asuntojen hintakehitys kaupungeissa ja haja-asutusalueilla polarisoituu entisestäänkin. Asuntojen hinnat kääntyvät suuren kysynnän takia merkittävään nousuun, joka korkojen noustessa vaikuttaa negatiivisesti kulutuskysyntään.
Suomi tarvitsee pitkällä jänteellä maahanmuuttoa, mutta jos muutosnopeus (kuten nyt) on liian suuri se johtaa hankaliin ongelmiin.
Mitä ihmeen risusavottoja? Talousmetsien hoito vaatii ammattitaitoa, minkä johdosta metsänomistajat eivät päästä ketä tahansa omia metsiä raivaamaan.
Hakkuutähteet kerätään tienlaitaan metsäajokoneilla ja kasat haketetaan enimmäkseen hakkuriautoilla.
Nuorista metsistä haketettavat puut otetaan talteen motoilla ja se touhu vaatii todella ammattitaitoa.
Tällä hetkellä metsäkoneketjuilla on pulaa töistä. Ei metsiin mitään risusavottamiehiä tarvita.
Eli lähitulevaissuudessa yrittäjät voisivat palkata turvapaikanhakijoita maksamalla vaikkapa vain kolmanneksen alan nykyisistä palkoista? Loput elämiskulut halpatyöläisille hoitaisi yhteiskunta erilaisilla tukirahoilla.
Varmaan samalla tarvitsisi romuttaa työehtosopimusten yleisitovuus.
Vikkelät yrittäjät voittaisivat urakoita ja sopimuksia halpatyövoiman avulla. Samalla normaalipalkkoja maksavat yritykset menettäisivät sopimuksia ja irtisanoisivat väkeä kortistoon. Useilla toimialoilla palkkataso kääntyisi laskuun.
Joidenkin yritysten ei kannattaisi sijoittaa automaatioon vaan käyttää hyväksi halpatyövoimaa. Tämä alentaisi työn tuottavuutta Suomessa, eikä nostaisi sitä niin kuin nykyinen hallitus tahtoo tehdä.
Mihin raja sitten vedettäisiin. Saisiko turvapaikanhakijoille maksaa esimerkiksi vain 10 prosenttia normaalitasosta siten, että katuja kannattaisi jälleen rakentaa lapiotyövoimalla tai peltoja raivata kuokkien kanssa?
Epäilemättä halpatyövoiman avulla keskimääräinen kustannuskilpailukyky kohenisi jonkun verran ja vientiäkin saataisiin hieman lisää. Mutta taakkana olisi toisaalta yhteiskunnalta vaadittavat tukirahat.
Mutta, jos ne tukirahat kuitenkin joudutaan maksamaan työttömille, niin eikö halpatyö sittenkin olisi parempi ratkaisu?
Varmaan johonkin joudutaan vetämään raja, kuinka pieniä palkkoja Suomessa saa yhteiskunnan tuella maksaa.
Herää kysymys, olemmeko työmarkkinoillakin menossa samaan tilanteeseen kuin energiamarkkinoilla? Markkinaehtoisesti ei kannata juuri mikään, kun toiminta pyörii yhteiskunnan tukien varassa. Vikkelät tuulivoimayrittäjät ja halpatyövoiman hyödyntäjät voittavat vanhat pelurit.
Esitänpä kysymyksen pohdittavaksi viisaille. Useammallakin keskustelupalstoilla on tiedetty, että Ruotsi on menettänyt kymmeniä miljardeja euroja maahanmuuton seurauksena. Toisaalta talousuutiset kertovat toisaalta, että Ruotsissa menee hyvin. Onko siis pääteltävissä siten, että Ruotsin talous on jopa niin vahva, että se kestää tuon hirveän taakan.Itse en todella tiedä vastausta tähän kysymykseen.
Ei pidä uskoa kaikkea mitä erilaisilla keskustelupalstoilla sanotaan. Ruotsissa on pari miljoonaa siirtolaista tai heidän jälkeläisiään. Ilman tätä joukkoa Ruotsin ikäjakauma olisi pahasti vinoutunut eläkeläisiköluokkiin päin ja maa olisi suurissa vaikeuksissa.
Mielestäni turvapaikanhakijakeskustelun ongelma numero yksi on mediaeliitin (ja muunkin eliitin) liki täydellinen julkinen yksimielisyys tässä asiassa. Kunnollista keskustelua ei voida käydä, jos keskusteluosapuolia on paikalla vain yksi, joka sekin kävelee ympäri kehää pröystäillen omalla moraalisella ylemmyydellään.
Otetaan esimerkiksi tämä: ”Asuntoja on syrjäseuduilla tyhjillään yllin kyllin, mutta se olisi pelkkää säilömistä. Kotouttaminen on hankalaa, jos ei ole työpaikkoja.”
Asia on tietysti aivan ilmiselvä, mutta milloinkahan viimeksi on ollut sellainen viikko, jolloin jossain lehdessä ei olisi kirjoitettu turvapaikanhakijoista syrjäseutujen pelastajana ja ikärakenteen korjaajana? Jokainen asiaa vähänkin ajatteleva tietää tietysti, että ei taantuvilla muuttotappioalueilla ole tarjota tulijoille yhtään mitään niin kuin ei kantaväestöllekään. Koska kaikki maahanmuutto on kuitenkin hyvä asia, ja vain pahat ihmiset vastustavat sitä, ei pöhköimpiäkään argumentteja saa keskustelun kautta vähitellen kumotuksi ja poistetuksi. Jopa muutaman vuoden takainen ”James Finlaysonkin oli maahanmuuttaja” on sekin tehnyt pienen paluun. Odotankin jännityksellä irakilaisten turvapaikanhakijoiden perustavan Suomeen puuvillateollisuutta maata hallitsevan keisarin tuella.
Vielä kun tähän päälle lisätään se, että mediaeliitti tekee parhaansa myös sen suhteen, että ”maahanmuuttokriittisyyden” kasvoiksi on tässä kuussa päässyt KKK-kaapuinen työtön myöhäisteinipoika Lahdesta, niin käy siinä sitten julkista keskustelua käsillä olevan tilanteen ratkaisuedellytyksistä. Koska ”maahanmuuttokriittisten” joukossa oikeasti on lukuisia umpirasisteja, jotka eivät järkensä vajavaisuuden tähden edes ollenkaan arkaile ennakkoluulojensa esiin tuomista, mahdollistaa median yksipuolisuus keskivertokansalaisille väylän sivuuttaa kaikki ongelmat rasistien mölinänä. Tilanteesta realistisemman kuvan muodostaakseen pitäisi lukea ulkomaisia lehtiä, enkä siis tosiaan tarkoita ruotsalaisia. Tuttavapiirissäni on tavallisia hyvää tarkoittavia ihmisiä, jotka vielä kuukausi sitten kielsivät sen, että ihmissalakuljettajat markkinoisivat Suomea paratiisina. Tänä päivänä he ovat sitä mieltä, että ruuan laadusta naputtavia irakilaisia ei voi syyttää käytöksestään, koska ihmissalakuljettajat ovat valheellisesti markkinoineet Suomea paratiisina. Koska kysymyksen moraalinen lataus on niin vahva, järki sammuu joiltain normaalisti ihan tolkun ihmisiltäkin.
Samaten on lehdistön kannalta aika noloa, että vain pari viikkoa sitten esitettiin väitteitä, jonka mukaan turvapaikanhakijat eivät ole aiheuttaneet lisätöitä poliisille. Tätä uutista leviteltiin laajasti ”hähä rasistit” -tyylisillä saatesanoilla. Eipä siinä sitten kestänyt kuin viikko tai pari, kun alkoi ilmestyä aivan päinvastaisia uutisia, ja ”hähä suvakit” oli valmis. Kuka muka oikeasti on niin naiivi, että kuvittelee ettei satojen ulkopuolisten ja vieläpä pakostakin joutilaiden nuorten miesten paikkakunnalle tulo aiheuta mitään kitkaa? Tällaisen ilmiselvästi naurettavan väitteen levittäminen on pitkällä aikavälillä pelkästään haitallista, mutta koska hyvällä asialla ollaan, niin anything goes.
Ihmisluonnosta kiinnostuneille suosittelen tutustumista vaikkapa Suomen rautatienrakennuksen historiaan. Sieltä löytyy dokumentoituja tarinoita, miten kyläyhteisöissä reagoitiin satojen ulkopuolisten nuorten miesten paikalletuloon. Yllätys yllätys, rautatieläisten koettiin usein tuovan mukanaan tapainturmelusta, ja heitä pidettiin ylimaskuliinisina, tappelunhaluisina, varasteluun taipuvaisina ja seksuaalisesti holtittomina. Kuulostaa hieman tutulta, eikö? Osa tarinoista oli ilmeisesti tottakin. Hevosten luvattomasta laiduntamisesta en tosin ole viime aikoina kuullut ketään syytetyn.
Koska julkisen keskustelun tila on ala-arvoinen, on syytä esittää kiitos siitä, että pistät tässä asiassa arvovaltaasi peliin. Muidenkin pitäisi kiireen vilkkaa ryhtyä tekemään niin, jos ratkaisuja oikeasti haluttaisiin tosissaan hakea, mutta odotukseni ovat kyllä aika lailla nollassa. Kuitenkin harkitsemattomat heitot maalaisista, jotka ”pitävät kaikkia turvapaikanhakijoita raiskaajina” ovat äärimmäisen vahingollisia, ja onkin ihme jos tätä lausumaa ei tietyissä ”vaihtoehtomedioissa” pian siteerata. Ironista kyllä, innokkaimmat siteeraajat tulevat olemaan varmaankin juuri niitä, jotka todella pitävät kaikkia ulkomaalaisia raiskaajina.
Kaikkiin toimenpide-ehdotuksiisi on helppo yhtyä, joihinkin ehkä tietyin varauksin. Vainottuja olemme pakolaissopimusten mukaisesti velvollisia suojelemaan ja hyvä niin, mutta kaikki ylimääräiset vetotekijät (käteen annettava raha, palautussopimusten puute, käsittelyn ja käännytysten hitaus, valituskierteellä vetkuttelun mahdollisuus jne.) tulee myös poistaa mahdollisimman nopeasti. Tämänkin oikeasti varsin ennustettavan tilanteen olisi voinut hoitaa kuntoon jo vuosia sitten, niin ei tarvitsisi nyt olla housut kintuissa, mutta se olisi varmaan ollut sitä synnillistä persujen myötäilyä se.
Ja tosiaan, entäpä sitten jos edes kolme seuraavaa vuotta ovat samanlaisia kuin tämä loppukesä? Käsissämme saattaa olla oikeasti ennen kokematon tilanne, jolle ei löydy luontevaa vertailukohtaa historiasta. Koskaan aikaisemmin eivät sadat tuhannet ihmiset ole matkustaneet tuhansia kilometrejä turvapaikanhakuun sellaisiin maihin, joissa on modernit länsimaiset hyvinvointijärjestelmät. Historiallisia analogioita on esitetty viime aikoina usein, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän virheellisiä.
Eikö tuo ”asuntoja hajautetusti ostamalla” ole veronmaksajien kannalta turhankin kallista?
Olisiko järkevämpää vähentää asumisen tukia mm. eläkeläisiltä, jolloin heitä alkaisi ehkä siirtyä asumaan enemmän sellaisille alueille, joilla asuminen on halvempaa? Porkkanana voitaisiin tukea tuollaisia muuttoja. Asumistuen määrä voisi olla osin kääntäen verrannollinen paikkakunnan suhteellisiin asumiskustannuksiin, jolloin kaikkein halutuimmille alueille ei tukia myönnettäisi juuri lainkaan.
Asuntoja vapautuisi pääkaupunkiseudulla näin uuteen käyttöön, lähinnä asumisensa itse maksaville, mikä alentaisi asumisen kustannuksia myös täällä ja samalla myös tukien tarvetta. Eikö tällainen järjestely tasapainottaisi tilannetta parempaan suuntaan?
Vastaanottokeskus kannattaisi perustaa Siuntioon, niin saataisin ne junatkin kulkemaan.
Eikö näihin rasistisiin kommentteihin pitänyt käyttää tiukkaa seulaa?
”Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.”
Onko tämä oikeasti blogistin kirjoittamaa? Ei taida ennakkoluuloisuus ja ahdasmielisyys vähentyä opiskelemalla ja matkustelemalla…
Laaja nuorten miesten maahanmuutto mahdollisine perheenyhdistämisineen aiheuttanee väestönkasvua mikä taloudellisessa mielessä saattaa koitua eduksi. Mutta miten ekologisesti? On selvää että väestönkasvu edes Suomessa ei voi jatkua rajattomasti sillä perusteella että yhä suuremman väestön ja pidentyvän eliniän vuoksi tarvitsisimme enemmän eläkkeidemme maksajia.
Kun Osmo olet monipuolinen ajattelija, niin mikä on mielestäsi Suomen tavoiteväkiluku?
Yksi maailman johtavista kehitystutkijoista. Paul Collier, pitää humanitääristä maahanmuuttoa moraalittomana ja haitallisena. Olisiko aika miettiä vaihtoehtoja. Ja tutustua kansainvälisiin tutkimuksiin. Valitettavasti kylmän sodan sopimuksilla ei ratkaista tämän päivän ongelmia.
Paljonko sinun palkastasi saisi leikata?
Huomatavasti tehokkaampi keino ongelman ratkaisemiseksi on ottaa mallia Australian ja Venäjän toimista: lähettää nyt tyhjän panttina Suomessa maakaavat tositoimiin Syyriaan ja pommittaa ISIS (oik. Dasht) taivasten valtakuntaan (tai toisaalle). Lopuisivat pakenemiset.
Vinoutunut?
Millainen olisi ”vinoutumaton” ikäjakauma?
Vinoutumattomassa ikäjakaumassa eri ikäluokat olisivat kooltaan liki yhtäsuuria siten, että ikäluokat pienenisivät yläspäin mentäessä eloonjoomistaulu8kkojen osoittamassa suhteessa. Ilman maahanmuuttajia Ruotsi olisi huomattavan vanhusvoittoinen.
Asuntoja ei tavitse kenenkään ostaa. Eli puhe miljardilaskusta on tuulen suhinaa. Suomessa on jo nyt yli 400 000 tyhjää asuntoa. Lainsäädännöllisesti pitää vain tehdä asunnon tyhjänä pitäminen kalliimmaksi kuin vuokraaminen.
Ei se muuta vaadi.
Eloonjäämistaulukko?
Kuinka monta prosenttia kustakin ikäluokasta on elossa.
Tämä oli varmaan paras kommnetti aikoihin maahanmuuttokeskustelussa. Samanlaisia ongelmia tulee vastaan kuulemma ihan muuttaessa Suomesta Ruotsiin.
Muistan kun eräällä luennolla professori kertoi ehkä leikillään, että Australiaan muuttaminen oli joskus ollut hankalaa, koska viranomaisten vaatimuksista huolimatta ei hänellä ollut esittää rikosrekisteriotetta, koska ei ollut koskaan tehnyt rikoksia.
Totta, mutta kai maahanmuuttajiakin pystytään kouluttamaan. Ainakin monet maanviljelijät ja karjankasvattajat ovat pystyneet käyttämään heitä ensin apuna, sitten yhä vaativammissa itsenäisissä tehtävissä.
Aika paljon näkee noita alle hehtaarin raiskioita. Ihmetyttää, kannattaako sellaiseen työhön kuskata raskaat koneet kymmenien kilometrien päästä. Maanviljelijät osasivat ainakin ennen hoitaa vastaavat työt paljon kevyemmällä kalustolla.
Teiden varsilla olisi edelleenkin paljon siistitävää ainakin Valtion mailla.
OS: ”Jos kotouttamisessa onnistutaan, maahanmuuttajat voivat muodostua taakan sijasta voimavaraksi, kuten Jaakko Kiander jo ehti huomauttaa.”
Kuinka todennäköistä tämä onnistuminen tulee olemaan? Miksei irakilaisten ja somalialaisten tähänastisesta kototumisesta ole lupa tehdä mitään johtopäätöksia?
Nyt saamme todennäköisesti vajaan vuoden aikana saman määrän turvapaikanhakijoita kuin aikaisemmin koko 2000-luvulla. Taakka ei todellakaan tule olemaan triviaali.
OS: ”Ilman maahanmuuttajia Ruotsi olisi huomattavan vanhusvoittoinen.”
Olisiko tuo hirmuinen tragedia? Japanikin on huomattavan vanhusvoittoinen, mutta ei se ole innostanut sikäläisiä maahanmuuton lisäämiseen. Ehkäpä maahanmuuton räjähtäminen ei olekaan luonnonlaki ja vähenevänkin väestön kanssa kykenee elämään?
Meneekö Japanilla hyvin? Olisi Ruotsissa vaikeuksia eläkkeiden kanssa ilman siirtolaisia.
Tästä asiakokonaisuudesta on OECD:n melko tuore raportti, jonka tiivistelmän tivistelmä on:
”Euroopan maista monelle maahanmuuton aiheuttamat verotulot ja budjettimenot ovat tasapainossa, kertoo OECD:n raportti vuodelta 2013. Maahanmuuton osuus bruttokansantuotteesta on keskimäärin puoli prosenttia plussaa tai miinusta. OECD-maiden laskettu keskihyöty maahanmuutosta on noin +0,35 prosenttia BKT:sta.
Luxemburg (+2,02 prosenttia), Sveitsi (+1,95 prosenttia) ja Italia (+0,98 prosenttia) ovat selviä nettohyötyjiä, kun taas Ruotsi (+0,2 prosenttia) ja Suomi (+0,16 prosenttia) hyötyvät maahanmuutosta hieman OECD-maiden keskiarvoa vähemmän. Mitatuista maista ainoastaan Saksalle (-1,13 prosenttia) aiheutui raportin mukaan merkittävästi enemmän kustannuksia kuin tuloja. Tämä selittyy ikärakenteella: maahan 1960- ja 1970-luvulla saapuneet maahanmuuttajat saavat nyt eläkettä.”
Eli sen pituinen se.
Joo, mutta minä en puhunutkaan satumaailmasta, jossa Venäjä ja Australia lähettävät irakilaisia turvapaikan hakijoita hävittäjälentokoneiden puikoissa Syyriaan. Heh, kaikkea sitä …
Ottamatta kantaa etteivätkö tilastosi olisi päteviä ja huomioonottamisen väärtejä, niin jos nyt kuitenkin joka tapauksessa otamme vastaan maahanmuuttajia[*] : vaikka (työhypoteesina) 90% somaleista ei työllisty, miksi tämän pitäisi merkitä että myös niiden maahanmuuttajien pyrkimyksiä pitäisi hankaloittaa jotka ovat työhaluisia ja kykeneviä löytämään töitä.
Kyseessä ei ole pelkkä anekdootti, sillä pystyt itsekin päättelemään että maahanmuuttajat joiden henkilöllisyyttä ei voi varmistaa, jäävät systemaattisesti vaille pankkitiliä. Syy, eli EUn rahanpesusäädökset, on varmaan ihan järkevä, mutta ihmetyttää eikö noille voisi järjestää jotain rajoitettua Valtiokonttori-Electron -tiliä, jonne yritys voi maksaa palkan mutta josta ei esim. voi tehdä kansainvälisiä tilisiirtoja.
Pointti noteerattu että ennemmin tai myöhemmin maahanmuuttajilta oletettavasti löytyy tili jonne tukia voi maksella, mutta tuon soisi tapahtuvan nopeasti sillä ”Pitkäaikainen makuuttaminen vastaanottokeskuksissa pilaa kenet tahansa.”
Näköjään asia on noteerattu.
[*]Syy voi olla esim. se että haluamme pysyä hyvässä maineessa jonkun semmoisen porukan silmissä jolta voi odottaa tukea ja apua jos esim. itänaapuri heittäytyy hankalaksi.
Kun puhutaan maahanmuutosta yleensä (ml. työperäiset maahanmuuttajat), mutta miten on turvapaikanhakijoiden kohdalla?
Sitä paitsi tuo yleisimmin siteerattu luku ei ota huomioon kaikkia yhteiskunnan kustannuksia. OECD esittää samassa tutkimuksessa myös laskelmat joissa yhteiset menot (mm. infrastruktuuri) on laskettu mukaan, ja tällöin maahanmuuton kokonaisvaikutus on Suomelle ja Ruotsille miinusmerkkinen.
481742″>Osmo Soininvaara:
Olisi Ruotsissa vaikeuksia eläkkeiden kanssa ilman siirtolaisia.
<a href="#comment-
Ruotsin siirtolaisuus on muuttanut luonnettaan vuosikymmenten saatossa. Epäilemättä täystyölliset maahanmuuttajat 70-luvulla kartuttivat eläkekassaa, mutta tekevätkö Rosengårdin ja Tenstan työttömät maahanmuuttajat sitä tänä päivänä?
Tai ehkä mieluummin asuntojen vuokraamisesta kannattavampaa. Hyvä aloitus olisi kieltää kuntia rosvoamasta hoidossa olevan vanhuksen vuokratuloja.
Mielenkiintoista. Suuri joukko maahanmuuttajia halutaan nopeasti töihin keinolla millä tahansa, koska joutenolo turhauttaa ja saa ihmisen touhuamaan ties mitä. Suomessa on 400 000 työtöntä odottamassa unelmiensa hommaa, välillä käydään kurssikeskuksissa harjoittelemassa CV:n tekoa ja välillä työkkärintäti tai kelasetä kovistelee kuulumisia. He saavat turhautua ja tylsistyä kissavideoiden ääressä kaikessa rauhassa. Heidän työllistämisestään ei ole kukaan kiinnostunut, ja taitaa nuo tukirahatkin olla loppu, joo… Muuten, tuossa maahanmuuttajien nopeassa kotouttamisessa on hiukan pelonsekainen maku; heidät pitää saada normaaliin elämään kiinni ennen kuin alkavat rettelöidä. Kotoperäisistä joutilaista ei olla siis peloissaan. Eliitti ei pelkää kantasuomalaisen tarttuvan pommiin eikä pyssyyn. Suomi-leijonat on kesytetty. Aivan oikeassa ovat, kirjoittaa nimimerkki ”kesytetty”.
Näiltä maahanmuuttajilta halutaan pois kieto tehdä työtä. Sitä ei voida poistaa kotimaisilta työttömiltä, koska sitä ei ole ollut koskaan olemassakaan.
Tapio viittasi vastauksessaan OECD:n raporttiin maahanmuuton vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen eri Euroopan maissa. En ole tuota raporttia lukenut, mutta maahanmuuton tämänhetkisen taloudellisen vaikutuksen lisäksi olisi kiinnostava nähdä ennusteet siitä miten se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa eri ajankohtina.
Maahanmuuttopolitiikan tulisi olla nykyhetkellä vähintäänkin hallittua ja kustannuksiltaan jokseenkin neutraalia, mutta pitkällä tähtäimellä taloutta vahvistavaa. Muutenhan se on huonoa maahanmuuttopolitiikkaa taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Ei kai maahanmuutto sentään ole itseisarvo?
Varmasti professori vitsaili. Tai jotain.
Yhdysvaltoihin viisumia hakiessa pitää esittää rikosrekisteriote kaikista maista, joissa siihen asti on asunut. No, minäpä hain Suomesta ja Ruotsista. Kumpikin paperi tuli vaikka ei ole rikoksia tilillä. Se ruotsalainen paperi on siitä hassu, että vaikka rikoksia olisi tilillä, niin ne pyyhitään pois kymmenen vuoden jälkeen. Täysin merkityksetön lappu siis. Erityisesti ihmetyttävät ihmiset, jotka alkavat vängätä asiasta. Jos lappu pitää toimittaa, niin on pienimmän riesan tie toimittaa se eikä vatuloida. Haastattelussa ennen omaa vuoroani oli juuri tuollainen vänkääjä. Haastattelu ei ollut kovin tuloksellinen tuolle tapaukselle. Tervetuloa uudestaan.
Tiedän kyllä että STK ja oikeisto ajoivat yleissitovuutta aikoinaan. Suomessa sekä suurpääoma että ay-liike ovat ajaneet konsensusta ja sillä oli varmasti oma paikkansa sodan jälkeisessä taloudessa.
Ajat kuitenkin muuttuvat. Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen on suuri haaste. En maahanmuuttokriittisenä ole ollut heitä tänne haluamassa, mutta kun nyt olemme tässä tilanteessa, on toimittava järkevästi.
Ne jotka saavat tänne jäädä, on kotoutettava työllistämällä. Suomessa olisi kyllä työtä, jos työn tarjoamisen sudenkuopat täytettäisiin ja insentiivit jäädä sosiaaliturvan varaan leikattaisiin.
Minimipalkka pitää poistaa ja työntekijöiden palkkaaminen ja erottaminen pitää tehdä helpoksi. Yleissitovat sopimiset ja muut kartellit kuten taksilupajärjestelmä pitää murtaa.
Kyllä se kirpaisee heikosti koulutettuja suomalaisia. Mutta minkäs teet. Kansalaisille voisi tarjota pari sataa euroa kansalaispalkkaa uudistuksen pehmentämiseksi.
Yhteiskunta (ja markkinat) kehittyvät yleensä jonkun sisäisten tai ulkoisten shokkien kautta joihin on pakko löytyy edes jonkinlainen ratkaisu tai tuhoutua. Maahanmuutto on tuollainen shokki suomalaiselle yhteiskunnalle.
Soininvaara esittää tässä kirjoituksessa melko maltillisia ratkaisuja. Mutta harjoittelupaikkojen käyttämisen ehdottaminen on minusta huono ratkaisu – minimipalkan poistaminen ja sosiaaliturvan heikentäminen parantavat työllisyyttä paremmin.
Juu,, en minäkään. Siksi tuohon tuli EDIT, ”tyhjän panttina makaavat Hornetit”, piti olla. Hapoittelen lapsusta.
Ruotsille hyötyä takavuosikymmenien suomalaissiirtolaisita. Nykyisellään heillä on EU:n suuri vinoutuma kantaväestön korkean työllisyysasteen ja maahanmuuttajien korkean työttömyyden välillä
Mikä Japnissa muuten on niin pahasti, että sitä varsinkaan euro-Suomesta kannattaisi alkaa osoittelemaan? Elintaso ei ole romahtanut, työttömyys on kansainvälisesti katsottuna pysynyt aina varsin kohtuullisella tasolla ja, pohjattoman typeristä maahanmuuttokliseistä huolimatta, maan julkiset tilat eivät ole hukkumassa paskaan, maassa on varsin hyvin toimiva julkinen liikenne ja uskaltaisinpa väittää, että vanhuksia ei myöskään kuole nälkään ainakaan sen useammin kuin suomalaisissa hoitolaitoksissa. Mielummin minä pimeän aikaan myös hortoilisin Tokion tai Osakan esikaupungeissa kuin Tukholman tai Malmön mamulähiöissä. Jos sitten katsoo, että olisi itseisarvo, että vaikkapa alle 35-vuotiaita japanilaisia olisi nykyistä enemmän, niin ei heidän määräänsä siitä sen suuremmaksi olisi muuttunut, vaikka maata lisätäyttämään olisi otettu sitten vaikkapa arabeja.
Kyllä. Japanilla menee todella hyvin. GNI 2012 (viimeisin) 488,829,200,000,000 jeniä.
Lyhyesti: Mikä näistä on se ”vinoutumaton”, tavoiteltava, väestön ikäjakauma (tai läihimpänä”?
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_008_001.gif
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%25C3%25A4est%25C3%25B6pyramidi&h=625&w=902&tbnid=kO24TLZFmioFzM:&docid=VZWxOYCEsh3XNM&ei=EUMRVsPWJcGpyQP_6ZW4Dg&tbm=isch&ved=0CCAQMygDMANqFQoTCIOjjq2OqcgCFcFUcgod_3QF5w
http://www.stat.fi/tup/suomi90/joulukuu_001.jpg
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/graphics/population/IN_popgraph%202014.bmp
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-02-15_006_004.jpg
Osakkailla taitaa monessa taloyhtiössä olla etuosto-oikeus myytäviin osakkeisiin. Ainakin aikaisemmin oli, ellei ole kielletty syrjivänä. Mustalaispykäläksi tuota on joskus sanottu. Eli siitä vain ostamaan ennen fattaa.
Pieleen menneen tilalle: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7d/Pyramide_Angola.PNG
Kantasuomalaiset ajattelevat, että ei kannata mennä töihin, jos ei saa työsopimusta eläkeikään saakka. Eikä missään nimessä kunnon työläinen ryhdy yrittäjäksi!
Muualla maailmassa ei ole tälläistä asenneongelmaa.
Se on muuten passivoivan työttömyysturvan ohella suurin este suomalaisen työllistymiselle: asenneongelma.
Eläkepommi suurista ikäluokista on kuitenkin edessä vain kerran, mutta jos strategiana on jatkuva väestönkasvu tullaan ongelman eteen yhä uudestaan ja uudestaan. Toki Ruotsissa oltaisiin ongelmissa eläkkeiden kanssa joitain kymmeniä vuosia, kuten Suomessakin jos tyydymme nykyiseen, hidastuvaan väestönkasvuun. Kumpi linja on kuitenkin ekologisesti kestävämpi; jatkuva väestönkasvu vai hitaasti tasaantuva ja supistuva väestö? Mikä on Suomen tavoiteväkiluku jos juoksemme pelkästään väestöllisen huoltosuhteen perässä? Entäpä vuonna 2100?
Eläkeiän reilu korottaminen, teknologian hyödyntäminen ja tarvittaessa eläkemaksujen korottaminen ovat kestävämpi tie kuin väestönkasvun haaliminen.
Totta, muttei Suomen kohdalla kovin paljon.
Muutamat maat ovat kuitenkin maahanmuutosta hyötyneet. Kannattaisi siis muuttaa käytäntöjä, ja sitähän blogisti ehdottaa.
PS: Tuon OECD:n tutkimuksen aikajänne oli yllättävän lyhyt, mikä herättää kysymysmerkkejä.
”Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista.”
Mietitäämpä millaisista olosuhteista turvapaikanhakijat ovat lähteneet. Tilanne on kriisiytynyt sisällisodaksi. Olisiko syynä se että paikalliset asukkaat vieroksuvat samassa maassa asuvia maanmiehiään, jotka kuuluvat erilaiseen uskonnolliseen, etniseen tai kieliryhmään tai eri yhteiskuntaluokkien väliset suhteet tulehtuvat väkivaltaisiksi. Enemmän tai vähemmän demokraattisesti valitut valtaa pitävät eivät onnistu kotouttamaan omia kansalaisiaan omassa maassaan.
Tämä ei tietenkään ole mikään syy olla kohtelematta hyvin niitä, jotka tulevat hakemaan turvapaikkaa Suomesta.
Tämän keskustelun otsikko: ”Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin”. Sensuuri on kova, mutta yritän vielä kerran päästä läpi.
Väitän, että mitään Osmon esittämiä toimia ei tarvitse toteuttaa ja osa niistä on joka tapauksessa typeriä. Aloitan typeristä ja ne ovat:
”nopeasti vastaanottokeskuksista omiin asuntoihin, ei syrjäseuduille, rakennettava nopeasti lisää pieniä asuntoja, asuntojen ostaminen, tyhjistä toimistoista asuntoja”
Kaikki mainitut ehdotukset ovat erittäin kalliita. Jos oletetaan, että 50.000 pakolaiselle järjestetään kaupunkiseuduille ja käytännössä pääosin pääkaupunkiseudulle asunnot, oletetaan että asunnot ovat keskikooltaan 50 m2 ja kussakin asuisi 4 henkilöä, niin hintalapuksi tälle tulee 2,5 miljardia euroa (12500 asuntoa á 200.000 euroa). Ja tämä siis olisi vuosittainen meno 2015 volyymin pohjalta. Rakennusala kyllä mielellään näkisi dollarinkuvat silmissään näiden Osmon ehdotusten toteutuvan.
Samanaikaisesti syrjäseuduilla on siis aivan riittävästi tyhjiä asuntoja odottamassa asukkaita. Nämä paikkakunnat tarvitsevat työikäistä väestöä mm. palveluiden hoitamiseen. Eli jos asuntoja tarvitaan, niin ne ovat jo olemassa ja pakolaiset tulee asuttaa niihin.
Toisena osana vastaustani perustelen sen, miksi nykyisen Suomeen kohdistuvan pakolaisvirran pohjalta ei näitä asuntoja sitten kuitenkaan tarvita. Lähtökohta on se, että Suomeen on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tullut 18.000 turvapaikanhakijaa, joista 70% eli noin 12.500 on Irakilaisia ja 10 % somalialaisia, eli yhteensä 80 % ja että loppuvuoden pakolaisvirta jatkuu tällä rakenteella.
Maahanmuuttovirasto 21.9.2015:
” Maahanmuuttovirasto on päivittämässä turvallisuusarvioitaan Irakin ja Somalian osalta lähiviikkojen aikana. Samalla kartoitamme EU-käytäntöä sekä palautusmahdollisuuksia Irakiin ja Somaliaan. Turvapaikkahakemusten ratkaisulinjauksia muutetaan, jos saadut tiedot osoittavat sen tarpeelliseksi.”
Maahanmuuttovirasto tulee merkittävästi nostamaan kynnystä Irakilaisten ja somalialaisten turvapaikan myöntämiselle, ja hyvin perustein:
– Irakin pinta-alasta yli puolet on katsottu turvalliseksi (sama myös Somaliassa), mikä mahdollistaa maan sisäisen, turvallisen pakolaisuuden ja se mahdollistaa myös turvallisen palauttamisen. Suomi parhaillaan neuvottelee Irakin kanssa jokseenkin samansisältöisestä sopimuksesta mikä on jo vuosia ollut esim. Ruotsin ja Irakin välillä.
– Suomeen irakilaiset ovat matkustaneet noin kymmenen turvallisen, elintasoltaan korkean, pakolaismyönteisen eurooppalaisen maan kautta hakematta turvapaikkaa kyseisistä maista.
– Suomesta irakilaisten on ollut liian helppoa saada turvapaikka, paljon helpompaa kuin esim. Ruotsista. Ruotsi on hylännyt noin 70% irakilaisten hakemuksista Suomea paljon nopeammalla käsittelyllä. Suomi tulee nostamaan irakilaisten kohdalla turvapaikkakynnyksen vähintään Ruotsin tasolle.
Maamme niukat voimavarat tuleekin käyttää todellisessa hädässä olevien kuten syyrialaisten hyväksi. Oikea tapa, joka samalla poistaa salakuljettajien bisneksen ja säästää pakolaisten rahat, on turvapaikan saavien valikoiminen pakolaisleireiltä. Tätähän monet poliitikkommekin ovat onneksi ehdottaneet. Asiat tulevat Suomen pakolaispolitiikassa lähiaikoina muuttumaan merkittävästi.
Ja miksi?
Suomessa ei ole minkäänlaista muuta minimipalkkaa kuin mitä työehtosopimuksissa työnantajat ja työtekijät ovat edustajiensa välillä sopineet.
Tärkein työmarkkinoilla toimiva kartelliryhmä ovat osakeyhtiöt. Pitäisikö siis mielestäsi koko sopimusjärjestelmä romuttaa ja tehdä työsopimukset yksittäisen henkilötyöntekijän ja henkilötyöantajan, patruunan, välisiksi? Vai pitääkö kartellioikeus olla vain työnantajilla?
Niin ja kysymyksessähän eivät ole pakolaiset vaan turvapaikanhakijat. Siis nämä massamaahantulijat mm. pohjoisen reitin kautta. Tämä asia pitäisi Odellekin olla selvä.
Anteeksi off-topic, mutta miten rakentamista kaupungissa muka tuetaan?
En kuulu yleissitovan työehtosopimuksen piiriin nytkään, joten en näe miksi moinen johtaisi leikkauksiin palkassani. Ei sitä nytkään millään tavalla mikään TES määritä.
Toki työntekijät poikkeuksetta neuvottelevat isommissa porukoissa kuin yksilöinä, mutta ei se tarkoita, että tarvittaisiin koko alan kattavat yleissitovat sopimukset.
BKT/capitan kasvu viime vuosina Japanissa ja Ruotsissa on ollut ihan saman suuntaista Maailmanpankin mukaan. Yhdessä väestöjakaumien muutosten kanssa tämä kertoo ilmeisesti siitä, että tuottavuuskehitys on ollut huonompaa Ruotsissa.
Ainoa syy nostaa BKT:tä väestönkasvulla on markkinoita hallussa pitävien edut. Ei ole oikein, että niin pienellä vähemmistöllä on niin paljon kavereita poliitikkojen keskuudessa.
Kotoutuminen? Ennemmin vihreät kotoutuvat perussuomalaisiin kuin muslimit ja kristityt keskenään.
Minä en käsitä tätä sosiologian ja filosofian poissaoloa näistä keskusteluista.
Kyse on ideologioista – ei yksilöistä.
Heh, enne vanhaan yrityskohtaiset sopparit olivat yleisiä.
Minäkin olin 25 vuotta sellaisen piirissä, mutta sitten työnantaja halusi vaihtaa työehtosopimuksen alakohtaiseen .
Suomessa työnantaja päättää, mitä työehtosopimusta yrityksessä noudatetaan, työntekijöillä ei ole mitään sanottavaa työnantajan päätökseen
Ainoa vaihtoehto on laiton lakko, jolla muutosta voidaan vastustaa
Hyvä esimerkki on Helsingin bussiyhtiö Osmokin oli ajamassa työehtosopparin muuttamista yrityskohtaisesta alakohtaiseen soppariin.
Kun työnanatjat väkisin ovat halunneet laajoja yleissitovia soppareita ja vääntävät nurin noita yrityskohtaisia niin tuntuu oudolta, että ehdotetaan yrityskohtaisia soppareita ????
Vientiteollisuudessa palkat ovat n 10-15 % kustannuksista, joten yhden yrityksen palkkajoustoilla ei kilpailukykyä merkittävästi paranneta
Vienti toki käyttää noita välituotteita, joten palkkojen osuus on toki suurempi lopputuotteessa, mutta kun palkkaratkaisu on yrityskohtainen niin tuolla joustolla on vaikutusta vain tuon yhden yrityksen kohdalla
Ja kun duunareiden osuus palkoista on 50-60 % niin lattiatason palkkojen joustoilla ei kilpailukykyä juurikaan paranneta
Jos duuanrin palkkaa alennetaan 10 % niin tuotteen hinta muuttuu vain 0,5 %.
Käytännössä tuo hukkuu laskennan virheisiin ja pyöristyksiin
Mnjaa, millähän allalla olet palkollisena?
Närpiössä on n 9400 asukasta ja maaliskuussa maahnmuuttajia oli 817 eli8,7 %
Esimerkiksi Helsingissä heitä oli n 12 % ja työttömyysaste 2-3 kertainen kantaväestöön verrattuna
Eikä Närpiö kerro, mikä on maahanmuuttajien työttömyysaste varrattuna kantaväestöön, Helsingissä se on kolminkertainen
Meille esitetään vain Potemkinin kulisseja ja nuo esitellyt työlliset maahanmuuttajat ovat samanlaisia kuin Stalinin propagandalapset
Usko tai älä, suomalainen pitkäaikaistyötön saattaa todella olla huonompi työntekijä kuin kielitaidoltaan vajavainen maahanmuuttaja.
Tulkitsin OS:n viittauksen ”asuntotuotantoa on kiihdytettävä merkittävästi” tähän suuntaan vetäväksi ehdotukseksi. Juuri ennen tuota kohtaa hän korosti sitä, että maahanmuuttajia ei pitäisi asuttaa maaseudulle, vaan heidät pitäisi (jollain keinolla, ehkä rahaa käyttäen?) ohjata kaupunkeihin. Nykyisin kaupunkiasumista / -rakentamista tuetaan käsittääkseni korotetuilla asumistuilla (joita OS tuntuu kannattavan).
Tälläkin tavalla on joskus yritetty tukea: ks. ”fi.m.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Aikaahan tuostakin tapauksesta on tietysti jo kulunut, eikä pikkuruiseen Naurissaareen taida muuta rakennettavaa enää mahtua, mutta muita saaria, ulkoilu- ja virkistyskäytössä olevia alueita (ja poliitikkoja) on Helsingistä sentään vielä löytynyt ja löytynee yhä.
Ylempana spekulaatio, Etta somaliasta ja irakista lahtijat jakautuisivat eu:hun tasaisesti. Nainhan se ei mene. Ita-Eurooppaan ei jaa kukaan ja suomi on somalialaisten erityissuosiossa koska taalla on Jo niin iso somalialaisyhteiso.
No olen itse puhunut kartelleja vastaan kaikessa muussakin. Ja iloinnut kun Lidl tai Onnibus ovat rikkoneet kartelleita. Miten hienolta tuntuikaan ensi kertaa istua Onnibussin bussissa.
Eikä yleissitovuus-kartelli ole vain työntekijöiden juttu. Myös työnantaja-järjestöt tekevät törkeästi yleissitovia sopimuksia muiden työnantajien lupaa kysymättä.
Tottakai ihmiset saavat tehdä sopimuksia. Tietenkin sopimusjärjestelmä on tärkeä markkinatalouden instituutio. Mutta ei voi tehdä millaisia sopimuksia tahansa. Hintakartellit on kielletty, koska ne on jo 1800-luvulla tajuttu markkinatalouteen tehottomuutta tuoniksi anomalioiksi. Amerikkalaisen progressivistien Th. Rooseveltin yms. toimesta ne kielleettiin.
Maahanmuuttajien aseman parantaminen suhteessa kantaväestöön on bensan heittämistä tulipaloon.
Meillä on tällä hetkellä n 500000 työtöntä työnhakijaa ja n 350000 palkatonta ”harjoittelijaa”
Jos maahanmuuttajat asetetaan etusijalle niin enpä usko, että tuo laaja työttömien /harjoittelijoiden joukko sallii sen ilman vastareaktiota. Kun tähän yhdistetään tukien leikkaaminen ja kantasuomalaisten pakkotyöt niin on suuri vaara , että syntyyvät uudet Punaiset Prikaatit.
Meillä oli vuonna 1989 n 2,5 miljonaa työllistä ja 80000 työtöntä. Vuoteen 2007 työllisten määrässä ei tapahtunut muutosta vaan meillä oli edelleen n 2,5 miljoonaa työllistä, mutta työttömiä olikin jo 350000 eli työvoiman tarjonta ei jalostunut työllisiksi
Toki työllisyys vaihtelee ajan funktiona esim 1990 luvun lamassa työpaikkojen määrä romahti liki 2 miljoonaan.Ja tässä lamassa on tiputtu n 2,3 miljoonan tasolle.
ETLAn mukaan meillä on pitkässä juoksussa hävinnyt vuodessa n 120000-140000 työpaikkaa tuottavuuden nousun ja tuotevalikoiman muutoksen vuoksi .Toisaalta tuo n 3-7 % kasvu ja uudet tuotteet ovat synnyttäneet keskimäärin 120000-140000 uutta työpaikkaa tilalle.
Tuona 1989-2007 ajanjaksona maahan on muuttanut n 250000 maahanmuuttajaa
Kun katsoo noita lukuja niin ei voi olla päätymättä ajatukseen, että jokainen työllistynyt maahanmuuttaja on syrjäyttänyt yhden kantasuomalaisen.
Ongalma on, että eliitti haluaa syödä halpapizzaa ja sen vuoksi maahan on tuotava halpatyövoimaa
Toinen vaihtoehto olisi p-duunien tuottavuuden ja ehtojen kehittäminen, mutta sitä ei haluta tehdä vaan satsataan siihen, etteivät p-duunit kehity vaan ehdot määrätään ylhäältä mielivaltaisesti ja ne tehdään hyviin alkeellisin menetelmin.
Hyvä esimerkki on tuo ehdotus metsänhoitotöiden teettämisestä työttömillä/maahanmuuttajilla manuaalisesti.
Tuota tehtiin 60-luvulla, mutta ne loppuivat kun motivoitumaton ja ammattitaidoton porukka raiskasi taimikon ja istutettavat taimet päätyivät turpeen alle
Metsurin ammatti on sen verran raaka , ettei sitä voi tehdä 40 vuotta ilman terveydenmenetystä. Niinpä 60-70-80-luvulla vanhuuseläkkeelle siirtyvä metsuri oli suuri harvinaisuus.
Lisäämällä työkyvyttömyyseläkkeitä/sossumenoja siirretään ongelmaa vain seuraaville sukupolville
Metsureita on jäljellä 2000-3000 mutta he tekevät lähinnä puisto-pihanhoitotöitä eli metsuri on ollut jo pitkään kadonnut ammatti paimenpojan tapaan.
Metsänhoito on konetyötä ja työllistää enää vähän ihmisiä.
Olet siis sitä mieltä, että työvoiman ostokartelli, osakeyhtiö, pitäisi säätää laittomaksi yritysmuodoksi?
Paljonko omasta palkastasi saa leikata?
Jos Afrikan väkiluku tuplaantuu ja maailmaan tulee pari miljardia ihmistä lisää, emme yksinkertaisesti voi asialle mitään. 100 miljoonaa afrikkalaista ei mahdu Eurooppaan. Tai näemme sitä ennen 3. maailmansodan ja kymmeniä miljoonia kuolleita.
Mutta jos ajattelee ns. puhtaalta pöydältä että mitä pitäisi tehdä esimerkiksi 10 miljoonan pakolaisen auttamiseksi, ja maailman parantamiseksi, niin pohdin seuraavaa (jos olisin esim. Venäjän diktaattori):
Venäjän aroilla on siis tyhjää tilaa, sekä kokemusta sosialistisesta realismista. Rakentaisin aroille sopivin välimatkoin n. 100-500k ihmisen kaupungeja, joukkoliikenteelle ja polkupyörille mitoitettuna. Kaupungit muodostettaisiin sellaisiksi, että ihmiset voisivat vapaasti asua niissä ilman rahaa ja ilman pelkoa väkivallasta. Jokin kansainvälinen ulkoinen taho siis takaisi rauhan ja peruselämisen. Ihmiset saisivat tehdä töitä vapaaehtoisesti omien olojensa parantamiseksi. Eli siis jonkinlainen uudenlainen kommunismi, jossa ei tarvitse ajatella rahaa, vaan jossa ihmisten motivaatio tekemiselle olisi yhteiskunnan parantaminen, toisten auttaminen ja itsensä toteuttaminen.
Tuollainen tarjoaisi turvapaikan kaikille pakolaisille, ilman mitään rahallista motiivia. Nyt siis tuollaisia leirejä on jo Jordaniassa tms. mutta niissä ei ole toimivaa yhteiskuntaa.
En kommentoi muuta kuin tätä syrjäseutu contra kaupunki- aspektia.
Kumpikin näkökohta on järkevä. Voimakkaan muuttotappion kunnissa on halpaa asua. Siellä on pulaa asiakkaista ja työvoimasta. Siellä on myös pula työpaikoista, koska kun ei ole työvoimaa, ei ole ostovoimaa, ja kun ei ole ostovoimaa, niin palveluelinkeino ei kannata ja työvoimasta loputkin muuttaa pois, joten ei kannata pitää firmaa siellä vaikka se tekisikin valtakunnalaajuisesti tuotteita.
Maahanmuuttajia ei kuitenkaan kannata pakottaa mihinkään. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan voi antaa ratkaista asian. Valtio maksaa sosiaalituet joita maahantulijoille maksetaan, ja näille annetaan mahdollisuus valita paikkakunta sen asumiskustannusten ja muiden mukavuuksien mukaan. Monissa keskikokoisissa kunnissa on uimahalli ja urheilutilat, terveyskeskukset yms kirkonkylällä, ja aivan takuulla vapaita asuntoja. Valtio voi ostaa niitä asuntoja ja vuokrata niitä maahanmuuttajille tarvittaessa. Tämän summan voi sitten vähentää alueelle maksettavista tuista melkein suoraan, ja väittäisin kaikkien voittavan.
Kun vielä tehdään niin, että tällaisilla paikkakunnilla ei työntekoa estetä — voidaan tehdä erilaisia kokeiluja joissa nämä ihmiset saa palkata hieman halvemmalla ko. alueilla, niin katsotaan mitä tapahtuu. Pikkupitäjien väki on joviaalia ja reilua, heillä on suuri sydän ja paljon ymmärrystä ihmisille jotka ovat valmiita tekemään osuutensa. Paljon on rapistuvaa infraa muuttotappioalueilla ja osa siitä korjaustyöstä voidaan tehdä tällä työvoimalla, aivan varmasti jos tahtoa löytyy, eikä se tule edes mitenkään kauhean kalliiksi.
Osmon argumentit paremmasta työn kysynnästä pääkaupungissa esimerkiksi ovat oikeita muuten, mutta siellä ongelmana on tosiaan asumisen hinta. Tämä kustannus on aivan valtava. Helsingistä ei saa neljän hengen perheelle asuntoa vuokrattua nykyhinnoilla hyvä jos tonnilla, kun vaikkapa Lapualta kolmion saa vuokrattua alle neljällä sadalla. (Vuokraovessa oli ainakin yksi kolmio 360€/kk) Jos kuvitellaan että jotenkin saisi jostain 700€ asunnon pääkaupunkiseudulta ja kysytään perheeltä ottavatko 340 euroa kuussa bonusta siitä, että asuvat Lapualla, mitä luulette näiden sanovan? Tai vaikka pistettäisiin vahinko puoliksi ja tarjottaisiin käteen 170 euroa kuussa enemmän, mitä tämä perhe tekisi?
Kaikki eivät valitsisi, mutta sillä ei ole väliä; jos meillä on mahdollisuus tarjota valinta joka tulee halvemmaksi meille ja jonka toinen haluaa tehdä, niin en näe mitään sellaista moraalista periaatetta, joka puoltaisi tämän valintamahdollisuuden poistamista. En kerrassaan mitään, koska en usko että sellaista on. Menen vielä askeleen pidemmälle, uskon että ihminen jonka mielestä sellainen periaate edes on olemassa, on julma ja ilkeä ja tahtoo vain rikkoa ikkunoita pelkästä tuhovimmasta, eli lyhyesti sanoen vastustaa tehokkuutta.
Kävin juuri tapaamassa tuttavaani joka on muuttanut Intiasta useita vuosia sitten, saapunut alun perin Nokian intialaisen alihankkijan nälkäpalkattuna valkokaulustyöläisenä. Hän on jo irtautunut alkuperäisestä työnantajastaan ja ehtinyt perustaa kolme yritystä. Kahdella firmalla menee hyvin (laajentavat skandinaviaan ja baltiaan), mutta kolmanteen hän haluaisi suomea korostuksetta puhuvan työntekijän: aluksi harjoittelijaksi sitten ehkä vakinaiseksi. Hän epäilee nimittäin että myynti-yhteydenotot suomalaisfirmoihin osittain tyssäävät ’vääränväriseen’ puheenparteen. Työkkärin kautta ei ole löytynyt halukkaita tulijoita.
Tämä oli huono anekdootti nimenomaan y.k. kommenttiin koska kielitaidoton maahanmuuttaja ei kelpaisi. Mutta panee miettimään missä määrin alakultturit ovat integroitumisen ja kotiutumisen sijaan eriytymässä, eivätkä tässä aktiivisia itseensäkäpertyjiä ole vain maahanmuuttajat vaan myös kantaväestö. Olen nimittäin haistavinani että myös joillekin syntyperäisille suomenpuhjille intialaistuttavani olisi ’vääränvärinen’ työnantaja.
Miten perustulojärjestelmän pitäisi ottaa lukuun maahanmuutto? Asumispohjainen perustulo on järkevää työikäisten kohdalla, koska kannustaa työelämään.
Mutta entä eläkeikäinen maahanmuuttaja? Saisiko hän suoraan suomalaisen perustulon tänne muutettuaan? Perustulomme lienisi aika iso verrattuna muutamien lähellä sijaitsevien EU-maiden eläkkeisiin.
Kävin katsomassa Vihreiden perustulomallia, mutta se ei tätä kysymystä (eläkeikäinen maahanmuuttaja) näyttänyt käsittelevän lainkaan.
Puhumattakaan siitä, millainen työntekijä on kielitaidoiltaan vajavainen pitkäaikaistyötön maahanmuuttaja.
Kuulostaa vähän hankalalta. Kunnan kannalta tilanne voi olla ok, mutta mitä tuohon sanoo paikallinen köyhä, jonka nenän edestä valtio ostaa asunnon, vuokraa maahanmuuttajalle, vähentää paikallisen köyhän avustuksia, ja antaa ne tuolle maahanmuuttajalle.
On varmasti paljon ymmärrystä työtä tekeviä vastuunsa kantavia ihmisiä kohtaan, mutta tässäkin pätee se, että jos paikkakunnan köyhä jää vaille työpaikkaa, kun työnantaja saa palkata maahanmuuttajan alehintaan, ymmärrys valtakunnapoliitikoja tai ammattijärjestöjä kohtaan voi kärsiä.
En tiedä osaanko laskea asumistukia oikein, mutta äkkiseltään näytti siltä, että Helsingissä viisihenkinen perhe voisi saada 310€ enemmän asumistukea per kuukausi kuin Lapualla. Tämä voi riittää syyksi siirtyä asumaan Helsinkiin tukiaisten varassa.
Ei suomalaisetkaan pääse harjoitelijan palkalla harjoittelemaan työntekoa. Jos ei ole koulutusta tai ei edes koulutuksen kanssa. Niin tuskin sitten edes maahanmuuttajat. Nuorisotyöttömyyskin nousee kokoajan, nämä olisi nuorille juuri hyviä konsteja mutta ei toimi niin ei.
Ei pelkästään maahanmuuttajille voida sopia mitään helpostuksia, jos eivät koske muita työttömiäkin. En näe, että kannattaa ruveta maahanmuuttajien työllistymistä helpottamaan jos unohdetaan suomalaiset työttömät. Tasa-arvo pitää olla tässäkin asiassa. Tässähän tämä viher ja muun vasemiston päiväuni onkin, että maahanmuuttajilla teetetään työtä, että voitaisiin omat virkapaikat ja suojatyöpaikat pitää pystyssä.
Unohdat yksityiset metsänomistajat, m.l. maanviljelijät, jotka tekevät perheineen metsänhoitotöitä omilla maillaan. Tällaisia sivutoimisia metsureita on vähintäänkin kymmeniä tuhansia. Jotkut heistä käyttävät jo nyt apunaan maahanmuuttajia.
Tuskinpa tulee. Suomalaiselle pitäisi olla triviaalia avata pankkitili missä tahansa EU-maassa. Voi olla, että avaamiseen tarvitaan osoite kyseisessä maassa, mutta koska henkilön pitää joka tapauksessa jossain asua, niin tuskinpa tästä nyt ylitsepääsemätöntä ongelmaa tulee.
Joko on kyse puhtaasta myytista tai jos tuo tosi juttu, niin kyseinen proffa ei ollut koskaan ottanut yhteyttä poliisiin tuon rekisterin suhteen. Tietenkin poliisilta saa rikosrekisteriotteen, jossa sanotaan, ettei kyseisellä henkilöllä ole rikoksia tilillään.
Rekisteriotteen saa käsittääkseni halutessaan jopa postitettua sinne Australiaan, joten vaikka proffa ei olisi muistanut sitä hankkia ennen lähtöään, niin hänen olisi ollut mahdollista hankkia se jopa Australiasta käsin.
Oletan, että tarkoitat tässä turvapaikan hakijoita, eli siis ihmisiä, jotka ovat sanoneet rajalla:”Tarvitsen turvapaikan”. Oikeastaan mitään muuta heiltä kai ei tarvita. Tässä vaiheessa prosessia heidän ei tarvitse osoittaa mistään mitään. Jos heillä ei ole edes matkustusasiakirjoja, niin he voivat jopa valehdella sen maan, mistä ovat tulossa.
Mitä olisivat dynaamiset vaikutukset siitä, että automaattisesti pelkkä turvapaikan haku tuottaisi työoikeuden Suomeen? Minusta tämä lisäisi reilusti niitä vetotekijöitä, jotka kohdistuvat kehitysmaista tuleviin taloussiirtolaisiin, joille ainoa reitti on juuri tp-haku, koska työperäisesti heillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla Suomeen.
Nythän tp-hakija saa kyllä katon päälle ja ruokaa eteensä, mutta muuten joutuu tulemaan toimeen suht niukasti. Jos hän voisi koko hakuprosessin ajan tehdä töitä, niin Suomeen täysin turvallisesta maasta tulo voisi olla kannattava juttu jopa siinä tapauksessa, että lopulta saisi hakemukseensa hylsypäätöksen.
Sanoisin siis, että jälleen ehdotetaan sellaista, joka on staattisena ajatuksena ihan fiksulta kuulostava (tietenkin on parempi, että tp-hakija tekee töitä kuin se, että hän vain makoilee, näin etenkin siinä tapauksessa, että hänelle lopulta sitten annetaan turvapaikka). Kuitenkin on epäselvää, onko tuollaisen muutoksen kokonaisvaikutus sittenkään positiivinen, jos sen vuoksi, että Suomi ottaisi käyttöön systeemin, jossa tp-hakija tilanteesta riippumatta saa automaattisen työluvan, maahan alkaisi virrata iso määrä tp-hakijoita, jotka eivät sitten lopulta saakaan turvapaikkaa.
Minusta parempi periaatteessa samaan tulokseen johtava uudistus olisi se, että käsittelyaikoja painettaisiin alaspäin. Tällöin oikeat turvapaikan ansaitsevat ihmiset saisivat nopeammin oleskeluluvan ja sitä kautta oikeuden työhön ja toisaalta tyhjänpäiten Suomeen tulleet voitaisiin heittää ulos nopeammassa tahdissa.
Saksalaisella työnantajalla Saksassa.
Yleissitovuuksia ei tunneta lainsäädännössä. Meillä on toki yrityskohtainen työntekijöiden yhteenliittymä, joka on kiristänyt etunsa työnantajalta, mutta niitä ei ole sidottu lainsäädännöllä naapurifirman etuihin.
Ne myös voivat elää tarvittaessa yrityksen tarpeiden ja maksukyvyn mukaan, sen sijaan että jostain norsunluutornista huudeltaisiin, että teidän pitää nyt taipua näihin ja näihin ehtoihin.
Yleissitovuus tuntuu sopivan EK:lle, eli suuryritykselle ja muutamille asemansa vakiinnuttaneille keskisuurille pelureille. Siellä on kiva jakaa ”sulle-mulle-sulle-mulle” periaatteella etuja kampaviinereitä neuvotteluiden ohessa puputtaessa.
Pienyrittäjiä ja työttömiä sorretaan monopoleilla joissa kaikki muut neuvottelevat heidän puolestaan, eikä heillä ole mitään sanaa mihinkään.
Afrikan pinta-ala on n. kaksinkertainen koko Venäjän pinta-alaan verrattuna. Afrikassa jos jossain on tilaa. Se on aivan käsittämättömän valtava manner.
Meidän karttamme valehtelevat, koska normaalit projektiot venyttävät pohjoisia ja eteläisiä alueita suhteessa päiväntasaajan ympäristöön.
Tila ei ole Afrikan ongelma. Ongelma on korruptio ja huonot instanssit jotka perustuvat kleptokratiaan jne. Mutta ehkä sekin alkaa vähitellen muuttua kun talous kasvaa.
1. Osakeyhtiöitä on monta. Ei yksi osakeyhtiö muodosta kartellia paitsi jos pikkupaikalla on vain yksi merkittävä työnantaja.
2. Ei liity mitenkään tähän paljonko minulta saa leikata.
Vain monopoliasemassa oleva osakeyhtiö voi olla työvoiman ostokartelli. Jos tällaisia on, niin niiden toimintaan pitää puuttua.
Tietenkin työmarkkinoilla on sekä työnantajien että -tekijöiden yrityksiä muodostaa kartelleja, mutta tällä ei ole juuri mitään tekemmistä osayhtiön kanssa yritysmuotona.
Riippuu siitä, löytyykö turvapaikanhakijoille töitä käytännössä. Ruotsissa tehtiin vastaava uudistus jo viitisen vuotta sitten, jonka jälkeen tuhansille turvapaikanhakijoille on myönnetty Ruotsissa vuosittain väliaikainen työlupa. Työllistyneitä on silti ollut vain muutamia satoja per vuosi. Esim. viime vuonna myönnettiin yli 25000 tällaista lupaa, ja 447 sai töitä. (Toivottavasti tämän linkin saa laittaa, kun se liittyy suoraan blogin aiheeseen?)
http://arbetet.se/2015/06/05/mycket-fa-asylsokande-har-jobb-trots-tillstand/
Mietin ilmaston kannalta täydellistä seutua asuttaa miljoonittain ihmisiä ”kommunistiseen utopiaan” ja Afrikassa sellaista on lähinnä etelämpänä. Venäjän arot ovat logistisetkin sopivalla paikalla. Ilmaston tulee siis olla sopivan lämmintä, muttei liian kuumaa, jotta kaupungeista saadaan mahdollisimman omavaraisia energian ja ruoantuotannon suhteen.
Voisin siis aivan hyvin elää ilman rahaa yhteiskunnassa, jossa asuminen, ruoka, terveydenhoito ja turvallisuus ovat taattuja. Nykyteknologialla tuollainen onnistuu automaatiolla ja vapaaehtoistyöllä, kun jätetään autot ja kerskakulutus pois.
Uskon että tuollainen vapaaehtoinen kommunistinen vaihtoehto olisi monelle hyvä nyt ja tulevaisuudessa. Lähi-idässä kiehuu nyt joka tapauksessa sellainen soppa, että EU:n lähialueilla tulee olemaan miljoonittain pakolaisia koko loppuelämäni ajan.
Osmolla näyttää olevan käsitys että asiat järjestyvät kunhan vain ryhdytään hommiin. Kaikkile asunto ja työpaikka.
Jos tämä on näin helppoa, niin miten ihmeesä meillä sitten on vielä työttömiä ja asunnottomia suomalaisia. Ongelmaa on koittanut ratkoa jokainen hallitus, jonka minä muistan.
No onpa törkeää mollata maalla asuvia. Maalla tutustutaan oikeasti ihmisiin, toisin kuin Helsingissä. Maalla mamu voi olla persoona, ei massaa.
Helsinkiin on turha tunkea lisää väkeä, liika on liikaa. Hajasijoitus on tässäkin hyvästä. Asuuko soinivaaran nurkilla paljonkin maahanmuuttajia?
Ja sitten se Tes: mun alalla harjoittelijapalkka on noin 1800 euroa. Ei niitä huvikseen palkata ja asiakaspalvelu on suomeksi, joskus englanniksi, viroksi ja venäjäksi ja ruotsiksi. Nykytulijat ei taida oikein osata mitään kieltä, ehkä auttavaa englantia.
Miksi suomen työttömiä ei ole hätä saada töihin? Miksi suomen köyhiä ei ole hätä ruokkia? Tottakai konflikteja jos nämä ryhmät kokee, että arabian (komeat 🙂 prinssit laitetaan heidän edelle nyt. Ja 50 000 tulijaa voi kertoa nelinkertIseksi kun vaimot ja lapset tuodaan Suomeen.
Meidän talomme huoneistoista neljä on maahan muuttajien asumia.
Luotsikadulta löytää paljon maahanmuuttajia: nepalilaisten ylläpitämä ravintola, kurdipakolaisten ylläpitämä pesula, venäläisen ylläpitämä ompelimo, italialaisen ylläpitämä kahvila ja myymälä sekä tatuointiyritys, jonka pitäjien kansallisuus on minulle epäselvä.
Suomessa on vallinnut jo pitkään tuhansien hehtaarien metsänhoitovajaus. Jokainen voi havaita pusikoituvien metsiemme huutavan edes
ensiharvennusta.
Kuitupuun kantohinta on noin puolet hankintahinnasta,tällä hetkellä n. 15 euroa kiintokuutio. Metsätien varressa pinottuna noin 30 euroa.
Suurten metsäkoneiden käyttö ensiharvennuksessa on ongelmallista eikä raskas runkojen raahaaminen tuo ammattilaisen haluamaa tuntipalkkaa. Tehdään näin:
Maksetaan ammattiatitoiselle metsurille 5 eur/m3
siitä, että hän valikoi, kaataa ja pätkii harvennettavat puut. Samaten metsätraktorille kuljetuksesta ajouralta tien varteen. Viimeinen vitonen jäisi reippaalle nuorukaiselle tai neitoselle, joka karsisi puut ja toimittaisi ajouralle.
Lumella voisi esim vesikelkkaa käyttäen jättää
konekuljetuksen osuuden pois.
Motivoitunut tekijä karsii ja siirtää helposti kiintokuution tunnissa (n 30-50 rankaa). Päivän tienesti 40 euroa ja Suomen metsät kiittävät.
Tällainen palkka ei näytä motivoivan kotimaisia
työttömiä, mutta ymmärtääkseni saapuneet turvapaikanhakijat ovat halukkaita työntekoon. Vapaaehtoisuuden pohjalta tietysti.
Suurissa kaupungeissa harvennusmetsät eivät aina ole lähellä, mutta tehdään näin:
Kiintokuutio koivukuitua maksaa 30 euroa. Siitä saadaan 2,5 heittomottia koivuklapia a.60 euroa. Pankaamme kuljetuksiin kyppi per heittomotti, markkinoioitiin, varastointiin, vakuutuksiin lupiin, tilavuokriin ym. 20/m3 ja pilkkojalle 20. Motivoitinut mies tai nainen hakkaa klapeiksi kiintokuution päivässä vaivatta. Päiväansio 50 euroa.
Tarvitaan vain tila (esim tyhjä teollisuushalli)
pokasahoja ja kirveitä. Eikä kenenkään tarvitse enää sanoa, ettei ole mitään tekemistä.
Teoriassa tuo kuulostaa hyvältä. Käytännössä:
* Valtaosa oleskeluluvan jo ensi haulla saaneista saa sen jonkin muun vähäisemmän syyn kuin turvapaikkatarpeen perusteella
* Niistäkin joille on lätkäisty jopa KHO:n vahvistama käänytyspäätös läheskään kaikkia ei olla saatu poistettua maasta. Erityisen ongelmallisia maita ovat olleet Somalia, Afganistan ja Irak. Valitettavasti, mutta ei varsinaisesti sattumalta, nämä ovat myös nykyisten tulijamaiden top 3.
* Jo nykyisellään Suomella on ollut Irakissa maine maana, josta oleskeluluvan saa poikkeuksellisen helposti ja myös *nopeasti*. Heti kun on saanut oman oleskeluluvan voi laittaa perheenyhdistämishakemukset sisään.
Onhan se tietysti perhanan tehoton mekanismi ideallin verrattuna, mutta nykytilantessa hidas oleskelulupien käsittely säästää rahaa vähänkään pitemmällä aikavälillä. Parempi, että käsittely pysyykin jäädytettynä kunnes on sekä muutettu päätösten tekoperusteita, että saatu olennaista edistystä kielteisen päätöksen saaneiden käännytysten täytäntöönpanossa.
Tulijoiden työllisyys tulee pysymään hyvin huonona. Tulijoiden määrä on se, mihinkä me todella voisimme halutessamme merkittävästi vaikuttaa.
OS: ”Ei syrjäseuduille”
Blogi-isännän olisi ehkä hyvä päivittää tietonsa syrjäseutujen maahanmuuttotilanteesta. Syrjäseutujen yrityksissä työskentelevistä palkatuista työntekijöistä taitaa jo valtaosa olla maahanmuuttajia.
Näin se useasti on ja nuo paikkakunnan yritykset huolehtivat ettei työvoimasta kilpailevia yrityksiä tule paikkakunnalle
Kun ihminen on sidottu ammattiin , asuntolainaan, opintolainaan, puolisoon ja lapsiin , lasten harrastuksiin ja kavereihin niin työpaikan vaihto on jäykkää
Tietysti joustoa voidaan lisätä kun kielletään yhteiselo, lasten teko ja asunnon omistaminen etc.
Se olisi tärkeimpiä rakenteellisia työelämän muutoksia, nykyiset rakenteet ovat liian jäykkiä
Vartiainen varmaan taputtaisi käsiään kun saataisiin joustoja
Yleissitovuus ei riippu siitä onko sopparit luettu yleissitoviksi vai ei.
Muita yleissitovuuteen johtavia asioita ovat oikeuksien enakkopäätökset.Harvassa yrityksessä on kymmenien tuhansien sivujen työsopimuksia tai HR-ohjeita, joten oikeuteen viedyissäkiistoissa joudutaan soveltamana jotain. Jos sitä ei löydy soppareista niin silloin katsotaan oikeuksien enakkopäätöksiä, jotka perustuvat useimmiten jos voimassaoleviin työehtosopimuksiin
Samaan johtaa myös toinen yleinen kiistojen ratkaisumenetelmä eli alalla yleisesti käytössä olevat tavat.Eli jos alalla toimitaan jollain tavalla niin se on silloin sääntö, jonka mukaan kiista ratkaistaan.
Ja mitä tulee Saksaan ja Ruotsiin niin työelämän joustojen suhteen ne eivät poikkea suurestikaan Suomesta
Vaikka Suomessa on keskitetty sopimus – niin paikallinen sopiminen on täysin mahdollista.
World Economic Forumin vertailussa
paikallisen sopimuksen joustavuudessaä Saksa on sijalla 132, Ruotsi sijalla 133,Suomi sijalla 140.
Ja pääluokassa ”Työmarkkinoiden tehokkuus” Suomi on sijalla 26 – tiiviisti Ruotsin 25 ja Saksa 27,
Suomen ongelma on, ettei Suomessa osata käyttää hyväski paikallista sopimista.
Minä olen tehnyt töitä alalla, jolla työaikojen joustot ja eri työaikamuodot ovat välttämättömyys eikä minulla ole koskaan ole ollut vaikeutta sopia uusista työajoista tai työajan joustoista
Työehtosopimus on yleissitova vain jos se on sellaiseksi katsottu. Kaikki eivät ole eikä kaikilla aloilla ole yleissitovaa sopimusta. Kriteerinä on, että alan yrityksistä puolet kuuluu työnantajaliittoon. En muista, miten yrityksen kokoa tässä painotetaan.
Mainitsinko että pidän asumistukea noin ylipäätään äärimmäisen huonona ideana?
Argumentti asunnon menemisestä köyhiltä suomalaisilta on väärä koska monella paikkakunnalla on tyhjillään asuntoja joita kukaan ei halua. Kokonaisia kerrostaloja myydään pilkkahintaan.
Tämä vastaus on yleensä 100 % otoksesta. Voidaan leikata, kunhan ei minulta.
Tosiaan maalaisserkku selitti, että esimerkiksi ukrainalaisia on pilvin pimein maalaistaloissakin.
Lisäksi olen hiukan pettynyt siihen, että Soininvaara ehdotteli monimutkaisia sääntöjen kiertelyjä kuten harjoittelijan roolin käyttöä.
Mihin on hävinnyt se ”yksinkertaistetaan sosiaalihuoloa ja otetaan käyttöön kansalaispalkka”-Soininvaara. Eikö olisi Odelle luontevampaa ehdottaa 1) työvoiman palkkaamisen rakjoitusten purkua esimerkiksi minimipalkka- ja irtisanomissuoja poistamalla / heikentämällä ja 2) kansalaispalkka.
No ei todellakaan ole.
Koska blogisti näemmä sensuroi yleisemmät kommentit turvapaikkapolitiikasta, osoitan kommenttini suoremmin virkkeeseen
”Jos kotouttamisessa onnistutaan, maahanmuuttajat voivat muodostua taakan sijasta voimavaraksi, kuten Jaakko Kiander jo ehti huomauttaa.”
Kiander korosti hyvin voimakkaasti sanaa JOS. Tätä hän painotti jo 5,5 vuotta sitten:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/maahanmuuton-hinta-kasikirjoitus
On ylitiöpäistä ylioptimismia kuvitella, että pystyisimme kotouttamaan irakilaiset, somalialaiset ja afgaanit paremmin kuin Ruotsi, Norja tai Tanska. Noissa maissa epäonnistumisesta on jo vankkaa tilastotietoa. Suomessakin tutkimustiedon mukaan *10 maassaolovuoden jälkeen* Virosta ja Länsi-Euroopasta tulleiden työllisyys on noin 67 %, kun taas Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta tulleiden työllisyys on noin 40 %; ks. kuvio 9 sivulla 34 raportissa
https://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf
Järjestäytyneissä yrityksissä on vähintään puolet alan työntekijöistä
Harvennukseen ja energiapuun käsittelyyn on jo olemassa oma konekantansa.
Teettin muutama vuosi sitten ensiharvennuksen perintötilalla ja kyllä homma hoidettiin koneellisesti , ei siihen metsuria tarvittu
Koneet olivat pienempiä kuin päätehakkuissa . Kuitupuu käsiteltiin noraalisti ja energiapuu haketettiin
Eipä tuohon metsurille jäänyt markkinarakoa
Metsien hoitovaje syntyy siitä, että omistus on pirstoutunut eikä metsällä ole kiinnostunutta omistajaa tai omistaja haluaa pitää metsän luonnontilaisena.
Ilman omistajan lupaa metsään ei ole asiaa ja prosessi on sen verran monimutkainen, että itsekin käytin asian hoitamiseen amamttilaista
Afrikan ja Aasian saariavaltioiden pinta-ala”illuusiosta” saamme syyttää projektiivista kuvausta, joka korostaa vähän vääriä alueita maailmankuvastamme.
Eräskin korkeasti koulutettu ei ollut uskoa silmiään, kun luki, että Asian ”pikku saarilla” on palneettamme valtavimpia sademetsiä.
Afrikka on tosiaankin yli 30 miljardia neliökilometriä, kun Venäjä on vain 17 miljardia.
Tässä taitaa olla pilkkuvirhe. 30 mrd km2 = 170 000 km x 170 000 km. Maapallon ympärysmitta on 40 000 km. Miljoona?
Minulta voi viedä 100% jos pärjää markkinoilla paremmin. Jostain syystä tämä markkinaehtoisuus yleensä unohtuu niiltä, jotka esittävät tämän leikkauskysymyksen.
Yrittäjä Mara alalla ei saa palkata alle tessin työvoimaa. Onkohan näin. Vain yrittäjäomistaja voi raataa kuten haluaa. Työntekijää koskee työaikalaki. Onkohan näin? Onko kilpailu reilua, oikeasti?
Mitä on muuten ne alat, joilla ei ole yleisitovaa Tes sopimusta?
Kiinteistövälittäjät ja kielenkääntäjät? Jos hyvin pieni yritys, ei tartte luottamusmiestä olla, mutta se on eri asia kuin Tes.
Vihreät haluavat paljon maahanmuuttajia ja vielä asumaan etelän kaupunkeihin. Syy saattaa olla raadollinen: halu lisätä vihreiden äänestäjien määrää ydinalueillaan. 100.000 uutta vihreiden äänestäjää tarkoittaisi 40%:n äänimäärän lisäystä ja loikkaa suurten puolueiden joukkoon.
> Tilapäisiä poikkeamislupia nopeasti!
> Palkkaamisen tulee kannattaa.
Nämä ratkaisumallit ovat oikeita mutta niiden on koskettava KOKO VÄESTÖÄ. Muuten niistä seuraavat ongelmat ovat saman kaltaisia, mitä kasarmirakentamisesta seuraa.
Esimerkiksi: Jos pakolaisten asuttaminen toimistojen lattioille sallitaan, on samalla sallittava toimistojen lattioiden vuokraaminen myös kantaväestölle asumistarkoitukseen, jne.
Kasarmeista on seurauksena slummeja. Samoin poikkeamislupien tai työllistämistukien kohdistamisesta vain yhteen väestön osaan. Nämä slummit vaan eivät sijaitse fyysisessä ulottuvuudessa. Ne luovat ajallisesti pitkälle ulottuvaa segregoitumista eri väestöryhmien välille.
Ratkaisuehdotuksesi kertovat laajemmin Suomen rakenteellisista ongelmista. Jos rakenteet olisivat kunnossa, pakolaiset sijoittuisivat väestön keskuuteen ilman valtion puuttumista asian.
Esim. kaikki suomalaiset mansikat poimii ulkomaiset poimijat. Siellä on lääkäreitä, insinöörejä, opettajia yms. poimijoiden joukossa. He tienaavat sillä työllä enemmän muutamassa viikossa kuin varsinaisissa ammateissaan kotimaissaan koko vuonna.
”Jos kotouttamisessa onnistutaan, maahanmuuttajat voivat muodostua taakan sijasta voimavaraksi”
Otetaan maahan 50’000+ uutta ihmistä, joista 80% on nuoria miehiä.
What could possibly go wrong?
Ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä, mikäli hakijalla on ollut virallinen matkustusasiakirja maahan saapuessaan. Mikäli tällaista ei ole, alkaa työnteko-oikeus kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Turvapaikanhakijoiden osalta ei siis tarvitse kumoa mitään työhöntulokieltoa, toki aikamääreistä voi käydä keskustelua.
Suomessa ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuus on säädetty työnantajalle. Turvapaikanhakijoiden osalta työnantajan varmistumisprosessi on käytännössä melko hankala. En erittele sitä tässä, tietoa löytyy Migrin sivuilta: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/tyonteko-oikeus
On totta, että turvapaikanhakijan on hankalaa saada pankkitiliä avatuksi. Työsopimuslaki edellyttää lähtökohtaisesti, että palkka maksetaan pankkitilille. Laissa on kuitenkin poikkeus, jonka mukaan palkka voidaan maksaa käteisenä pakottavasta syystä. Käsittääkseni turvapaikkastatus toimii tällaisena pakottavana syynä. Työnantajalla pitää olla kuitenkin käteismaksusta työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu vastaava selvitys, josta asia voidaan todeta.
Juuh, miljardi sinne tänne! Suhde sama kuitenkin!
Paljonko jäi metsätuloa kuutiolta ”keveiden metsäkoneiden” kulujen jälkeen?
Luepa kirjoitukseni uudelleen, ehkä löydät pointtini.
Kuinka monessa asuu turvapaikkaa Suomesta hakeneita?
On maahanmuuttajia ja maahanmuuttajia.
TL kirjoitti:
”Jos Afrikan väkiluku tuplaantuu ja maailmaan tulee pari miljardia ihmistä lisää, emme yksinkertaisesti voi asialle mitään. 100 miljoonaa afrikkalaista ei mahdu Eurooppaan. Tai näemme sitä ennen 3. maailmansodan ja kymmeniä miljoonia kuolleita.”
Kolme pointtia:
1. Kyllä se tuplaantuu ja enemmänkin. Tuplaantumiseen ei tarvita korkeaa syntyvyyttä, vaan pelkästään se, että väestöpyramidi levenee yläosastaan. Afrikassa kaksikymppisiä on monta kertaa niin paljon kuin nelikymppisiä ja kuusikymppisiä. Kun nykyiset kaksikymppiset ovat kuusikymppisiä, niin silloin väkeä on tuplaten, vaikka tämän päivän kaksikymppiset eivät enää tekisikään kuin pari lasta per perhe. (Ja siitä ollaan vielä kaukana, että syntyvyys olisi vain uusiutumistasolla.)
2. Afrikan kehittymiseen kannattaisi panostaa
100 miljoonaa afrikkalaista Eurooppaan kuulostaa paljolta, mutta paljon enemmänkin voi seuraavien 50 vuoden aikana tulla, jos elinolot Afrikassa eivät parane tarpeeksi. Elinolojen nopean kohentumisen vähentäisi muuttoa kolmea kautta. Ensinnäkin potentiaalisia tulijoita voisi olla vähemmän, jos syntyvyys kääntyisi nopeaan laskuun, niin kuin on jo tapahtunut nopeasti kehittyneissä maissa, etenkin Aasiassa. Toiseksi, lähtöhalut voisivat olla vähäisempiä, jos elämisen ehdot kotimaassa kohentuisivat nopeasti. Kolmanneksi, elinolojen koheneminen voisi vähentää sotien, konfliktien ja hirmuvallan riskiä ja sitä kautta pakolaisuutta.
3. Eurooppaan mahtuu paljon, mutta eivät kaikki
Alhaisen syntyvyyden Eurooppa voi hyvin ottaa vastaan paljon lisää ihmisiä Afrikasta. On tilaa ja on tekemistä, mm. vanhusten hoitamisessa. Jos muuttoliike pysyy kohtuullisena, kantaväestökin voi hyötyä siitä, että tulee lisää verojen ja eläkemaksujen maksajia. En tiedä, missä kohtuuden raja menee, mutta se voi hyvinkin olla enemmän kuin nimimerkki TL:n kauhistelemat 100 miljoonaa tulijaa. Todennäköiseltä kuitenkin näyttää, että muuttopainetta on vielä paljon enemmän. Siksikin Euroopan kannattaisi panostaa Afrikan kehitykseen enemmän kuin nyt.
Miksi Ruotsin edellinen pääministeri sanoo täysin toista tällä videolla kuin väität? ”Maahanmuutto maksaa valtavasti. Avatkaa sydämenne”
https://www.youtube.com/watch?v=EKiYJa_RmTY
Ehkäpä ”maksaa” viittaa investointikustannuksiin, jotka sitten poikivat moninkertaisesti hyvää joskus tulevaisuudessa. Hän myös viitannee maahanmuuttoon kokonaisuudessaan, ei pelkästään humanitääriseen maahanmuuttoon — tai sitten päinvastoin…
Ammattiliitot nimenomaan toimivat markkinoilla. Kysyntä ja tarjonta, tiedäthän. Jos TESn mukainen palkka on liian korkea, työtä ei kannata teettää. Sellaista se markkinatalous on.
Olet siis saksalaisella työnantajalla töissä Saksassa. No, on tietysti selvää, että suomalaiseen työntekijään Suomessa kohdistuvat leikkaukset eivät palkkaasi vaikuta.
Mitä siis oikein haluat sanoa?
Metsäkoneista ei tullt minulle laskua, sillä koneurakoitsija myös osti puut.
Kalleinta oli metsänhoitoyhdistyksen projektinhoito ,siihen meni tuotosta suurin osa
Kannatatko ihan oikeasti kehitysmaatyyppistä suureen väestönkasvuun johtavaa ikäpyramidia kaikkiin maihin? Vaikka et tähtäisi aivan yhtä alapainotteiseen pyramidiin kuin köyhimpien kehitysmaiden pyramidit ovat, pitää ottaa huomioon, että vanhukset elävät Pohjoismaissa pitkään, ja siksi heitä tukemaan tarvitaan vielä enemmän väkeä pyramidin alaosiin kuin kehitysmaissa tarvittaisiin.
Minusta järkevä pyramidin/ikäjakauman muoto olisi sellainen, jossa väestön määrä supistuu jonkin verran eikä suinkaan kasva. Toistaiseksi Suomessakin väkiluku kasvaa. Tällä perusteella pyramidia pitäisi oikeastaan kaventaa alaosistaan eikä leventää.
Se väite että pyramidin alaosan pitäisi olla leveä, jotta vältettäisiin ”talouden suuret vaikeudet” on hölmö. Ei väestön määrän lievän laskun tarvitse merkitä talouden vaikeuksia, vaan vain sitä, että joko ikääntyvät ihmiset tekevät enemmän töitä, tai sitten me kaikki kulutamme hieman aiempaa vähemmän, tai kolmantena mahdollisuutena nostamme töitä tekevien tuottavuutta jotenkin. Kaikissa kolmessa vaihtoehdoissa talous voi toimia hyvin, vaikka vaihtoehdoista ainakin kaksi ensimmäistä ovatkin poliittisina päätöksinä hieman kivuliaita.
Mikä siis on kantasi väestönkasvuun? Tulisiko Suomen väkimäärää kasvattaa pyramidin pitämiseksi talouden kannalta mahdollisimman helppona, vai pitäisikö tyytyä siihen, että nyt tai piakkoin maapallon väestön ei tule enää kasvaa?
Suomen väestönkasvu voidaan toteuttaa joko sisäisenä lisääntymisenä tai väestönsiirtoina ulkomailta. Tuossa jälkimmäisessä tapauksessa pitää vastata vielä kysymyksiin siitä, levitetäänkö lähtömaissa pyramidin pohjaa entisestään (monen työikäisen siirtyessä Suomeen), vai elättävätkö suomalaiset molempien maiden vanhukset (Suomeen siirrettyinä tai kotimaahan jääneinä).
Asian ytimeen. Esitetyt ratkaisuehdotukset kuuluvat kategoriaan ”järkeä tulisi vihdoinkin käyttää syystä X” jossa X vain sattuu tällä kertaa olemaan turvapaikanhakijatilanne.
Mantereen ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien integroituminen on Euroopassa perinteisesti paljon huonompaa kuin Yhdysvalloissa. Tiedä sitten onko syy rakenteissa vai tulijoissa.
Et vaikuta täysin ihmiseltä, jolla todellisuudentaju olisi oikein kohdallaan.
Siis aluksi esität täysin todellisuudesta irrallaan olevan ja naurettavan väitteen, ja tämän tueksi esität yhden pienen esimerkin, jonka työvoima koostuu lähinnä kausityöläisistä, eikä niinkään maahanmuuttajista. Se että mansikanpoimijoista valtaosa on vierastyöläisiä, on aika pitkä matka siihen, että sanotaan ”syrjäseutujen yrityksissä työskentelevistä palkatuista työntekijöistä taitaa jo valtaosa olla maahanmuuttajia”.
Väitteesi nyt vain on ihan täyttä fuulaa, eikä sen falsifioimiseen tarvita edes mitään työelämän tilastoja. Muutaman tuhannen asukkaan suomalaisessa kunnassa asuu tyypillisesti jotain pari kymmentä maahanmuuttajaa. On selvää, että nämä eivät voi muodostaa valtaosaa palkatuista työntekijöistä puhtaan demografisista syistä ja varsinkin kun otetaan huomioon maahanmuuttajien heikot työllisyysluvut, niin se saa näyttämään väitteesi entistä koomisemmalta.
Niin, ja kertauksen vuoksi: ylivoimaisesti suurin osa Suomen ulkomaalaisväestöstä asuu suurissa kaupungeissa.
Tämähän on esimerkiksi Saksan vihreiden kohdalla totisinta totta. Saksan vihreät ovat aivan julkisesti puhuneet siitä, että haluavat maahanmuuttajia maahan, jotta puolue voi kasvaa, ja jotta Saksa eurooppalaisena entiteettinä voitaisiin tuhota. Tästä on puhunut mm. Daniel Cohn-Bendit, Claudia Roth, Jürgen Trittin jne.
Pidän täysin uskottava, että Suomen vihreillä on samankaltaisia tavoitteita.
Se oli vain toteamus eikä kauhistelua. Minua kiinnostavat tosiasiat, syyt ja seuraukset.
Japanin väkiluku on 125 miljoonaa, hassu saari omanlaisellaan introvertilla tapakulttuurilla. Lisätään sinne 100 miljoonaa afrikkalaista, ja Japani ei ole entisensä.
Tai mitä jos siirretään kaikki 9.7 miljoonaa ruotsalaista Saudi-Arabiaan (28 miljoonaa). Siitäkin seuraisi mielenkiintoinen yhteiskunnallinen kokeilu.
Länsimaissa ja Euroopassa on nyt tilanne, jossa teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan, aiheuttaen pelkästään maiden ja kansojen sisällä rajua segregaatiota ja rakennemuutosta. Kun lisätään tuohon soppaan miljoonittain uusia ihmisiä täysin erilaisista kulttuureista, niin siinähän on sitten omanlaisensa sekoitus.
Tuossa sekoituksessa ja liittovaltiokehityksessä häviää Suomen sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio. Siinä todennäköisesti syntyy myös aseellisia konflikteja ja näemme taas perinteisiä vanhan liiton separatistiterrotisteja Euroopassa. Muiden terroristien ohella.
Kyllä, kyllä, mutta mikä ihmeen valkoisen miehen moderni taakka on se, että tästä huolehtiminen olisi eurooppalaisten vastuulla? (ns. kannetun veden kaivossa pysymisen historiallisesti ollessa vielä huonoa).
Oikeastaan suomea tai ruotsia Suomessa puhuvien määrän kasvu on tasaisesti laskenut kohti nollaa ja kääntyy negatiiviseksi ehkä juuri tänä vuonna. Eli koko Suomen väestönkasvu on nykyään maahanmuuton aikaansaamaa, suoraa tai kasvaneen syntyvyyden tuomaa. (Ulkomaalaistaustaiset tai osittain sellaiset, joiden äidinkieli rekisteröidään suomeksi (tai ruotsiksi) lasketaan tässä puhtaasti suomalaisiksi).
Väestötilastot eivät kerro totuutta kausityöläisistä. He ovat kirjoilla omissa maissaan, mutta ilman heitä ei olisi suomalaisia mansikoita marketissa.
Muuten sanomani perusttu omiin kokemuksiin, ei tilastoihin. Olen yrittäjä syrjäseudulta, pääosa omistakin työntekijöistäni on syntyperältään ulkomaisia. Toki he asuvat paikkakunnalla vakituisesti. Omakaan yritystoimintani ei olisi mahdollista ilman heitä, sillä täällä asuu enää niin vähän työhaluisia kantasuomalaisia. Lukumääräisesti enemmän maahanmuuttajia asuu tietysti Helsingissä, mutta niin asuu kantasuomalaisiakin. Tärkeitä he ovat sielläkin talouselämän pyörimisen kannalta: raksat olisivat hiljaisia ja hotellit sikolättejä ilman heitä.
”Taakka” on yksinkertaisesti se, että kansanvalta Afrikassa tulee halvemmaksi meille ”valkoisille” kuin nykyinen sekoilu. Tosin nykytilanne on rajatulle ryhmälle ”valkoisissa” edullinen, mutta se on jo aivan toien juttu. Hyvä esimerkki: ”Veritimattikauppa” loppuisi samalla kun de Beersin timanttimonopoli loppuisi. Muitakin esimerkkejä on helppo löytää.
Älä syötä minulle sanoja suuhun.
En ottanut mitään kantaa siihen saako minulta leikata vai ei, koska en ole maailman napa eikä tässä ole kyse minusta.
En näe mitään järkeä alkaa puhumaan siitä saako minulta leikata. Mutta sanotaan nyt kuitenkin kun intät: ”Ei ole minnun asia päättää sitä. Ihan sama leikataanko vai ei.”.
Miksi väkimäärän ylipäätään pitäisi kasvaa? Mikä on siitä saatavaksi kuviteltu hyöty? Tutkimusten ja selvitysten mukaan yhden ihmisen elättäminen vaatii noin 2,2 ha maatalousmaata. Sitä on nykyisin maailmassa noin 1,8 ha/hlö, ja väestön kasvaessa pinta-alasuhde heikkenee. Tämän toki esitti jo Thomas Malthus 1798, mutta kehitys näyttää edelleen olevan joillekin ”yllättävää”.
Nyt kun mietitään kilvan helpotuksia työllistämisbyrokratiaan, niin onko myös mietitty miten väärinkäytökset estetään? Eli esim. se että tänne tuodaan halpatyövoimaa ”jonon ohi”, käsketään niiden ilmoittautua turvapaikanhakijoiksi, ja maksetaan alennettu palkka käteisellä papereita kyselemättä. Jos/kun hakemus hylätään, voi hakea uutta nöyrää työvoimaa tilalle.
Työluvan aikaistamisen ehtona pitäisi ainakin säilyttää se, että passi on tallella tai henkilöllisyys muuten tiedossa. Täällä työurat alkavat muutenkin olla niin pätkittyneitä, että jos ihminen menee jo muutaman kuukauden toimettomuudesta ”pilalle”, niin ei ehkä ole tänne kotoutumaan passeli henkilö ollenkaan. Siinä ajassa ehtisi tosin vaikka pitää pikakurssin Suomen yhteiskunnassa toimimisesta, ettei ihan jouten tarvitse olla.
No ei nyt sentään. Myöskään pääkaupunkiseudulla syntynyt nuori työllinen, joka tarvitsisi asunnon, jää myöskin ilman asuntotarjousta.
(nimim. kummipoika sukulaistensa nurkissa)
Suomeen ei tule juuri lainkaan syyrialaisia. Touhua kyllä markkinoidaan syyrialaisilla, mutta heitä on turvapaikanhakijoistamme vain pari prosenttia.
Sen sijaan tänne tulee eniten väkeä Afganistanista ja Somaliasta. Afganistanissa on väkeä 30 miljoonaa. Muualle Eurooppaan tulee turvapaikanhakijoita edellämainittujen maiden lisäksi esimerkiksi Eritreasta, Nigeriasta, Pakistanista, Bangladeshistä ja Intiasta. Tässä ei ole kaikki lähtömaat, mutta jo niissä on yhteensä 1611 miljoonaa asukasta. Heistä ei tarvita neljännestä, vaan jo prosentti tai pari riittää siihen että Eurooppa ei selviä nykyisenkaltaisena – varsinkin kun muuttajat eivät suin surminkaan halua entisiin itäblokin maihin, vaan tiettyihin läntisen Euroopan maihin, joihin Suomikin nyt vahvasti lukeutuu.
Tämä on samanlainen harkakuvitelma kuin se, että bussit eivät Helsingissä kulkisi ilman maahanmuuttajia. Tottakai kulkisivat, jos työttömyysturvajärjestelmä ei olisi niin viallinen kuin se nyt on.
Jos käteen jää muutama vaivainen satanen enemmän siitä, että tekee täyspäiväisesti raskasta vuorotyötä vapaapäivien sijaan, niin on puhtaasti järjestelmän vika, että perustyötön ei vaivaudu.
Mutta entäpä jos työkkäri ilmoittaisi tylysti näille ex-hitsareille ja ex-pankkivirkailijoille, että jos ei bussinkuljettajakurssi ja -työ kelpaa, niin sitten pitää pärjätä omillaan. Mahtaisiko niiden 400 000 työttömän joukosta alkaa löytyä bussikuskeja ja jopa siivoojia?
OS aikoo hankkia Helsinkiin 400000 asukasta lisää. Ne eivät taida tulla suoraan noiden mainitsemiesi nykyisten trendien seurauksena. Olisi mukava kuulla OS:lta, miten nuo uudet asukkaat generoidaan.
Eikö se sitten ilmoita? Jos ei ota osoitettua työtä vastaan, saa karenssin.
Ongelma taitaa pikemminkin olla se, että bussinkuljettajakursseille ei pääse. Halukkaita kyllä olisi.
Minusta myös tuntuu, että käsityksesi tukien suuruudesta on täysin harhainen. Asumisen tukeminen on rajoitettua. Asumistuen saa täysimääräisenä vain hyvin edulliseen kämppään, sellaiseen, jota on vaikea löytää.
Pitkäaikaistyötön taas saa työmarkkinatukea keskimäärin 705 euroa kuukaudessa. Tästä summasta on maksettava verot ja osa vuokrasta. Käteen jää siis alle viisi sataa.
Bussinkuljettajan bruttoansio on lisineen kahdesta ja puolesta tonnista pitkälle yli kolmeen tonniin, kai lähelle neljääkin tonnia. Bussinkuljettajalle jää siis käteen moninkertaisesti verrattuna pitkäaikaistyöttömään.
Tee tästä johtopäätökset.
Luodaan Suomeen nykyisten työmarkkinoiden rinnalle mamu-halpatyövoimamarkkina? Tämä on mielestäni todella ongelmallinen strategia, monellakin tavoin. Ajatus haiskahtaa jopa rasistiselta: ajatellaan, että maahanmuuttajista ei ole muuhun, vaikka osa heistä on korkeastikin koulutettuja. Lisäksi se vauhdittaisi working poor -alaluokan ja tuloerojen kasvua, mikä tietysti sopii oikeistolaiseen ideologiaan, mutta ei ole omiaan lisäämään yhteiskuntarauhaa eikä edes maahanmuuttajien kotoutumista, vaan lisää yhteiskunnan kahtiajakoa hyväosaisiin ja huono-osaisiin.
Sen sijaan voitaisiin kannustaa maahanmuuttajien (ja samalla kantasuomalaisten) yrittäjyyttä poistamalla yrittäjyyden esteitä ja madaltamalla radikaalisti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Maahanmuuttajat ovat yrittäjähenkisempiä kuin kantasuomalaiset, ja irakilainen yrittäjä palkkaisi varmasti mielellään irakilaisen työntekijän, vaikka suomen kieli ei olisikaan vielä hallussa. Yrittäjyys mahdollistaisi maahanmuuttajalle oman osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja olisi siten mielekkäämpi vaihtoehto kuin oman koulutustaustan ja osaamisen mitätöivä alipalkattu työ sellaiselle kantasuomalaiselle työnantajalle, joka näkee kielitaidottoman maahanmuuttajan lähinnä rekrytointiriskinä. Työntekijöiden kielitaidosta huolissaan olevat kantasuomalaiset työnantajat voisivat jatkossakin keskittyä palkkaamaan suomenkielistä työvoimaa ja maksamaan asiallista palkkaa, mutta yrittäjyyttä tukevat uudistukset hyödyttäisivät heitäkin.
Pk-sektorilla on merkittävä hyödyntämätön kasvupotentiaali, ja mamu-yritykset voisivat yrittäjämyönteisissä olosuhteissa edesauttaa tätä kasvua.
Valitaanko kursseille etnisin perustein?
Teoriassa näin. Käytännössä vanha nimi työnvälitystoimisto ei oikein toimi enää. Harvalle sieltä työtä välitetään, suurimmalle osalle työkkäri on lähinnä työttömyyskorvaushakemusten käsittelijä. Resursseja muuhun ei usein ole.
Ja jos niin sattuisikin käymään, että vaadittaisiin hakemaan jotakin työtä, niin sitten kirjoitetaan surkeita hakemuksia ja mennään antamaan itsestä sellainen kuva haastatteluun, ettei takuulla tule palkatuksi.
Nää on näitä.
Sitten taas toisaalta meillä on paljon ihan tavallisia suomalaisia, jotka hakevat kymmeniä paikkoja eivätkä pääse edes haastatteluihin, vaikka työhaluja olisi kovasti.
Töitä olisi kaikille halukkaille, jos se jaettaisiin uusiksi. Siirtyminen 4 x 8 tunnin työviikkoon, esimerkiksi, laskisi keskivertosuomalaisen kokonaistuloja noin 5 %, mutta vastineeksi työaika vähenisi noin 20 %. Siis 5 % palkanalennuksella yksi päivä viikossa lisä vapaa-aikaa ja työttömyyskorvuakset lähelle nollaa. Säästö veronmaksajille, ”valtiolle”, noin 6 mrd. euroa vuodessa.
Kannattavaa?
Soininvaaraalla on mielenkiintoisia teesejä. Mutta onko hän yhtään funtsinut, missä kulkee volyymiraja, jossa systeemi vielä pelaisi? 10000 turvapaikkaa/vuosi? 20000/v? 50000/v?
Kapasiteettiarvioita tehdessä on huomioitava, että teoreettinen taloudellinen ”maksimikotoutuskapasiteetti” ei välttämättä ole lähellekään realistinen, koska se vaatii sen luokan tulonsiirtoja ja ”positiivista” syrjintää, joka ei ole poliittisesti mahdollista.
Kansallisen hyvinvoinnin kannalta voi olla parempi, että aiheettomasti turvapaikkaa hakevat palautetaan mahdollisimman kattavasti kotimaihinsa.
Juu, olisihan se tosi kätevää kuin lääkäri tekisi nelipäiväistä työviikkoa ja perjantaina vastaanotolla olisikin joku satunainen työtön stetoskoopin kanssa.
Eli idea on toteuttamiskelvoton.
Miksi sen pitäisi olla ”satunnainen työtön”?
Ranskassa kokeiltiin työajan lyhentämistä keinona taklata työttömyyttä. Ei toiminut. Työmarkkinoiden uusi tasapainotila johti jokseenkin samaan työttömyysasteeseen kuin ennen työajan lyhentämistä. Töitä vain jäi tekemättä. Juuri tähän perustuu väite, että työvoiman tarjonnan lisääminen ei myöskään kasvata työttömyyttä, jos kerran sen vähentäminen ei alenna työttömyyttä.
Täsmennyksenä tähän: Suomessa lakeja noudatetaan, Ranskassa ne ovat viitteellisiä.
Mitähän tuolla kuviolla yrität kertoa? Tuo 35-tuntinen työviikko tu7li voimaan joskus 1990-luvulla?
Tähän kummallisuuteen olisi hyvä saada valaistusta. Työajan sääntely ei nimittäin ole sama asia kuin työvoiman tarjonta.
No ei se tullut. Se tuli voimaan 2000 luvulla. Tutkimus seurauksista: http://www.insee.fr/fr/ffc/docs_ffc/es376377b.pdf
Ongelmana oli, että ensinnäkin Ransan järjestäytymisaste on noin 10 % ja toiseksi, että kuukausipalkkoja ei leikattu vastaavasti, vaan ne käytännössä nousivat. Lisäksi ylityörajan nostaminen toimi itse lyhennyst vastaan. Tämä aiheutti tilanteen, jossa toivottua lisätyövoimaa ei voitu palkata. Lisäksi irtisanomisen jäykkyys pelotti työnantajia. Suomessahan moista ongelmaa ei ole, tarvitaan vain YT-”neuvottelut” ja tuotannolliset yms. tekosyyt.
Lain tultua voimaan syntyi yli 350 000 lisätyöpaikkaa, mikä näkyi työttömyystilastoissa. Kaiken voit lukea linkin tutkimuksesta.
Koska työttömiä lääkäreitä ei ole olemassakaan. Toisin sanoen lääkäreiden työpäivien vähentämistä voi komepnsoida palkkaamalla vain satunnaisia työttömiä, koska työttömiä lääkäreitä ei voi palkata kun niitä sellaisia ei ole.
Lääkärin tilalle voit laittaa minkä tahansa asiantuntijatyön.
Ode: eihän tuollaista voisi verrata Ranskaan, kun siellä palkka pidettiin samana. Ainakin minä ymmärsin että tässä maalli heynossa leikattaisiin kk-palkkaa samassa suhteessa kuin työaikaakin.
http://yle.fi/uutiset/laakarien_tyottomyys_kasvussa__samaan_aikaan_toita_runsaasti_tarjolla/7385584
http://4.bp.blogspot.com/-NUQ-KrjFrII/TzLcG21lNPI/AAAAAAAAAOc/xuDRVhYKGds/s1600/Untitled.jpg
http://www.akava.fi/files/15111/Akavan-tyottomyyskatsauksen-kaavio-3-_2015_03.png
http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf
Mallissani tuntipalkka säilyy. 5 % laskulla kokonais-vuositulo syntyy 20 % lyhyempi työaika; 52 vapaapäivää vuodessa. Samalla keskimääräinenverotustarve laskee noin 3 000 eurolla/nykyisin työllistetty.
Suosittelen lukemaan tämän ulkomaalaisen suomessa opiskelleen ihmisen näkökulman siitä, ettei päämäärätietoisen ja korkealle tähtäävän ihmisen kannata asua suomessa. Suomen yhteiskuntaa ei ole tehty tällaista ihmistä varten, olis sitten ulkomaalainen tai suomalainen.
http://thehieno.com/2015/10/09/finland-is-not-for-the-ambitious/
“Equality” does not mean meritocracy. In the Finnish context, it means mediocrity.”
Kyllä valitaan. Käsittääkseni https://www.google.fi/search?q=kurssi+linja-autonkuljettaja+maahanmuuttajille&gws_rd=cr,ssl&ei=BMYaVqsXhpqwAdv-itAI Sulkee pois suomalaiset kurssille haluavat. Sellaistakin huhutaan, että halukkaita tulijoita olisi maakunnista, mutta asuntoa ei saa vuokrattua kovan vuokratason takia.
O. S.: ”Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista”.
Suijuisikohan se sitten paremmin, jos tulijat yrittäisivät itse sopeutua paremmin paikallisiin oloihin ja käyttäytymistapoihin, ns. kirjoittamattomiin sääntöihin? Kunhan heille niistä vain asiallisesti kerrotaan!
Normaali pusakka tai takki, ja vaikkapa pipo saattaisivat jo hetkessä saada pieniä, mutta tarpeellisia ihmeitä aikaan, ainakin isoon mustaan kaapuun, mustaan viittaan ja huiviin verrattuna. Viimeksimainittuja kolmea vieroksun jopa minäkin. Ne eivät mielestäni auta kotouttamisessa, vaan pikemminkin vieraannuttavat. Onko pakko nimenomaan huomiota herättävällä pukeutumisella pyrkiä osoittamaan olevansa erilainen ja paikallisiin oloihin kenties soputumaton?
Kansallispäivinä voi toki pukeutua perinneasuihin, ken haluaa. Kuka antaisi sopeutumaan pyrkiville tulijoille vinkin tästä?
Huomaan eläväni kuplassa. Ihan oikeasti en ollut tähän mennessä tajunnut, että Suomessa elää vielä nettisukupolveen kuuluvia ihmisiä, joille on oikea ongelma se, että joku toinen pukeutuu huiviin. Nettisukupolvella tarkoitan tässä sitä ikäluokkaa, joka surffaa sujuvasti netissä. 90-vuotiaan anoppini ikäluokkaan kuuluvilta ihmisiltä vielä tuollaisen asenteen tajuaisin.
Minäkin nyökyttelin päätäni, kun luin viestin alussa siitä, että tulijoiden pitäisi sopeutua paikallisiin tapoihin. Mutta kyllä minulla oli silloin mielessäni sellaiset jutut kuin että naapureita ei häiritä metelöimällä yöllä, jätteet lajitellaan oikeaoppisesti, koulussa totellaan myös naisopettajia jne. Kuinka ihmeessa jollekin voi olla ongelma se, että toinen ihminen pukeutuu vähän eri tavalla?
Kenen ongelmasta ja mistä ongelmasta oikeastaan puhut?
En pyrkinyt kirjoittamaan ongelmasta niinkään ongelmana, vaan pikemminkin sen ratkaisutavasta, jolla voisi ehkä helpottaa maahanmuuttajien sopeutumista oloihimme. Tavasta, jota ei ehkä ole tultu vain ajatelleeksi.
Maahamme viime viikoilla saapuneet lukuisat nuoret miehet ovat nähdäkseni pukeutuneet melko lailla samoin kuin maamme asukkaat, näin karkeasti yleistäen, joten ainakaan heillä ei taida mainitsemaasi asuongelmaa olla. On silti ihan hyvä asia, että vaatekeräyksetkin on saatu toimimaan, jos monikaan tulija ei ole voinut tuoda mukanaan oloihimme (mm. talvella) tarvittavaa vaatetusta.
Suomi on toisaalta vapaa maa, joten täällähän saa tietysti jokainen pukeutua, kuten haluaa, myös huomiota herättävällä tavalla, vai kuinka? Ongelmaa ei pitäisi täällä syntyä myöskään siitä, jos joku EI halua pukeutua huiviin.
Edelfeltin taulussakin (vuodelta 1887, eli jo ennen anoppisi syntymää) oli nähdäkseni sentään jo nuorin eukoista Ruokolahden kirkonmäellä rohjennut siirtää huivin hiuksiltaan kaulalleen. Nykyinen, yleinen pukeutumistyyli maassamme on kyllä mielestäni kyseisen maalauksen eukkojen ajasta jo aika paljon kehittynyt, samoin sen tyylin variaatiot ja joskus jopa irtiotot. Täällä ei naisten pukeutumista parane juuri arvostella tai sitä kenenkään määräillä!
Esim. hyönteisten, lintujen ja eläinten maailmasta löytyy vaikka kuinka monia erilaisia esimerkkejä siitä, miten ulkoasun avulla voi pyrkiä joko herättämään huomiota tai sitten vain yrittämään sopeutua ympäristöönsä, ilman että erottuisi joukosta tai taustasta liian silmiinpistävällä tavalla. Viimeksimainittu ”suojaväritys” on tietääkseni monilla lajeilla evoluution myötä kehittynyt luonnonmukainen suojautumiskeino mm. petojen varalta.
”… pukeutuu vähän eri tavalla”
Näköjään ”vähän”-sanan käyttöön voi liittyä erilaisia tulkintoja.
Nousihan täällä melkoinen kohu, kun jossain pohjoisen kaupungissa joku pukeutui valkoiseen asuun. Niin, ajatella! Pöhkön idean saatuaan, ei pukeutunutkaan mustaan asuun, vaan valkoiseen asuun ja vieläpä saman väriseen päähineeseen, hassuun tötteröön, ja päätyi sen vuoksi jopa uutisiin asti. Tähänkö tapaukseen kysymyksesi viittasi?
Itse vierastan niin mustia kuin valkoisiakin, isoja huiveja ja kaapuja. Maailmamme ei pitäisi olla liian mustavalkoinen, ei toki myöskään liian tiukan pukeutumiskoodin tai -normin sanelema.
Keskeistähän pukeutumisessa ei ole pukeutuminen, vaan se, mitä sillä halutaan tietoisesti viestittää: ”Kiitos, Jumala, etten ole niin kuin tuo publikaani…”
Täytyy sanoa, että itsellenkin tuo asenne ja sen hyväksyminen tuottaa ongelmia, ei itse huivi.
Minä en ole koskaan ajatellut, että kaapuun tai huntuun pukeutuva nainen haluaisi pukeutumisellaan viestittää jotain. Minä olen tulkinnut tilanteen niin, että hän on yksinkertaisesti pukeutunut tavalla, jota hänen lähipiirinsään pidetään säädyllisenä.
Sen sijaan joku KKK-asuun pukeutunut suomalainen on mielestäni täysin eri asia, koska koen hänen nimenomaan haluavan viestittää pukeutumisellaan esimerkiksi rasismia, muukalaisvihamielisyyttä ja väkivallalla uhkaamista.
Tämä oli aikoinaan selvää esimerkiksi Kemal Atatürkin hallinnolle, ja useimmille niistä naisista jotka ovat päässeet subjektiivisesti vertailemaan länsimaisen ja islamin hallitseman yhteiskunnan ruohonjuuritason todellisuutta sisältäpäin.
Huivikielto on osa sitä historiallista kontekstia joka on johtanut pakolaisvirtaan Syyriasta Turkkiin eikä toisinpäin. Huivi on sellaisen henkisen taantumuksen symboli jonka loogisesta lopputulemasta on kehittymässä maanosamme keskeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ongelma.
Kannattaa lukea Orhan Pamukin poliittinen romaani Lumi, jonka jälkeen vaikkapa Erdoganin (maltillisen eli piilo-islamistisen) hallinnon pakkomielle huivikiellon kumoamiseen tulee paljon ymmärrettävämmäksi.
Jos kohdasta (1) kuitenkin seuraa kohta (2), voi olla syytä avartaa maailmankuvaa. Lähipiiri, joka koostuu ”sammakoista kaivon pohjalla” ei ehkä näe kuin vain aika kapean kaistaleen koko maailmasta. Jos kiipeää ylös katselemaan maailmaa sieltä ”kaivon reunalta” näkee ehkä vähän laajemmalle.
Nopea sopeutuminen paikallisiin oloihin, ns. valtavirtaan, voi auttaa jotakuta menestymään paremmin. Säädyllinen pukeutuminen Suomessa ei edellytä niinkään huivia, vaan pikemminkin oman ihmisarvonsa tiedostavaa asennetta.
Kuitnekin koko Euroopassa työttömyysttä on ratkottu työeikaa lyhentämällä
Ei yleistä työaikaa vaan osa-aikaistamisen kautta.
Yleiseti osa-aikaisten määrä vaihtelee 25 %-50 % välillä.
Jos Suomessakin olisi yhtä paljon osa-aikaisia niin Suomen työttömyysaste olisi 5 % ja työllisyysaste 80 % luokkaa
Tämä näkyy tehdyissä työtunneissa
http://www.huffingtonpost.com/2014/06/05/sweden-work-hours_n_5446579.html
Ranskassakin tehdään aika vähän työtunteja per henkilö. Mutta ei tuo yleinen työajan lyhentäminen ollut kattava, se koski vain julkista sektoria ja suurimpia yrityksiä, joten 60 % luokkaa työllisistä jäi sen ulkopuolelle.
Yleisestikin työn tarjonnalla ja työllisyydellä/työttömyydellä ole kovin suurta yhteyttä, sen sijaan yhteys kasvuun on selvä
Esim kun Saksan kasu on ollut vakaata niin se on luonut työpaikkoja.Suomessa taas nollaksvu takaa sen, että työpaikat vähenevät, koska tuottavuuden nousu syö niitä eikä kasvu korvaa
Päivän Uudessa Suomessa lääketieteen opiskelija Soroush Mehrabkhani kiteyttää maaseutukaupungin ilmapiirin hilpeästi:
Asiasta jo sinulle vastattiinkin mutta minä tykitän vielä lisää: tuo naisen ”säkitys” on nimenomaan islamilainen tapa osoittaa, että nainen on jonkun omaisuutta eikä vapaata riistaa. Käsky tuli itse herra Muhammedilta, jonka sana taas on Jumalan ilmoitusta ja sitä ei saa kysenlaistaa taikka joudutaan taas päänirtileikkaushommiin.
Perheen luottokamelillakin on korkeampi asema kuin naisella islamilaisessa perheessä.
Miksi maahanmuuttajat ovat jotenkin etuoikeutettuja muuttamaan kaupunkeihin? Maaseudulla on tuhansia nuoria jumissa ja haluaisivat muuttaa pois sieltä, mutta ei heillä ole mahdollisuutta, eikä maahanmuuttotilanne ja sen ohjaaminen suuriin kaupunkeihin paranna asiaa mitenkään. Ilmeisesti maahanmuuttajien hyvinvointi menee omien yli?
No tänään hallituksemme sitten vihdoin julkisti kohtalaisen oikeaan osuvia toimenpiteitä pakolaistilanteen hallitsemiseksi. Jotenkin tähän saatiin käytettyä muutama kuukausi ja muut Pohjoismaat ehtivät tehdä merkittäviä muutoksia nopeammin. Yhden kuukauden kuppailu maksaa Suomelle lähes 100 miljoonaa. Miten tämä voi olla näin hidasta?
Toivottavasti hallituksen toimista saamme keskustelunavauksen Osmolta.
Olen hyvn haluton kirjoittamaan ulkomaalaispolitikkasta mitään, koska se tekee palstan moderoinnista yhtä tuskaa.
Ymmärrän ja harmittelen samaan aikaan. Ongelman jakanevat muutkin blogistit, mikä asian tärkeys ja ajankohtaisuus huomioiden on kyllä tosi harmi. Täytyisi kai löytää jokin suljettu keskusteluympäristö.