Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vih­reä val­tuus­to­ryh­mä valit­si minut jäse­nek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taan, jol­le kes­ki­te­tään vii­den näkyi­sen lau­ta­kun­nan teh­tä­vät eli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, kiin­teis­tö, raken­nus, ylei­set työt ja ympä­rias­tö. Vara­jä­se­ne­nä­ni jat­kaa Mik­ko Säre­lä. Sää­li, ettei­vät äänes­tä­jät ymmär­tä­neet vali­ta Mik­koa val­tuus­ton var­si­nai­sek­si jäseneksi.

Mei­tä vih­rei­tä tulee ole­maan kau­pun­kiym­pä­rias­tö­lau­ta­kun­nas­sa nel­jä. Lau­ta­kun­taa joh­taa apu­lais­por­mes­ta­ri Sin­ne­mä­ki, ja kak­si muu­ita jäsen­tä lisäk­se­ni ovat Kai­sa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Minut valit­tiin myös jat­ka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­joh­ta­ja­na, kun tähän asti olen ollut vara­pu­heen­joh­ta­ja. Toi­se­na vih­reä­nä Hele­niin tulee Kai­sa Hernberg.

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika eli kuin­ka 20-luvul­la teh­dään taas hyvää kau­pun­kia” on Mik­ko Säre­län ja Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­ja sii­tä, mikä Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Hel­sin­kiä on jo vuo­si­kym­me­niä raken­net­tu ikään kuin kau­pun­ki oli­si pien­tä hio­mis­ta vail­le val­mis. Tämän seu­rauk­se­na kas­vu on laa­jen­tu­nut kau­as kes­kus­tas­ta ja asu­mi­sen hin­ta on käy­nyt koh­tuut­to­man kalliiksi.

Olem­me vil­pit­tö­mäs­ti ylpei­tä sii­tä, mitä olem­me saa­neet kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa aikaan. Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­va mer­kit­see val­lan­ku­mouk­sel­lis­ta suun­nan muu­tos­ta kaa­voi­tuk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tä­väs­tä ja yksi­tyi­sau­toi­luun perus­tu­vas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta koh­ti kom­pak­tia, eko­lo­gis­ta kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­asias­sa rati­koil­la, fil­la­reil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­tiin toi­vom­me tukea­si. Tilaa Mese­naa­tin kaut­ta kir­ja jo ennak­koon pape­ril­la tai säh­köi­se­nä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmes­tyy osa­na vaa­li­kam­pan­jaam­me ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­li­kam­pan­jam­me rahoi­tus­ta. Aiom­me jul­kais­ta kir­jam­me teks­te­jä blogeillamme.

Hel­sin­gis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisäl­tää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä?
— Hel­sin­gin kas­vu kään­tyy sisäänpäin
— Vihe­ra­luei­den mer­ki­tys kaupungissa
— Mark­ki­na­ta­lou­den hyö­dyn­tä­mi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron mini­mi­ta­voi­te mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­mi­sen. Jos 6 000 euron tavoi­te­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pai­nos­ta voi­daan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mik­ko Säre­lä ja minä haem­me rahoi­tus­ta vaa­li­kir­jal­lem­me “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika” Mese­naa­tis­sa. Toi­vom­me tukea­si kam­pan­jal­le, jot­ta voim­me pai­naa kir­jam­me ja pää­sem­me jat­ka­maan työ­tä parem­man kau­pun­gin eteen. 

Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika eli kuin­ka 20-luvul­la teh­dään taas hyvää kau­pun­kia” on Mik­ko Säre­län ja Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­ja sii­tä, mikä Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisäl­tää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Hel­sin­gin kas­vu on välttämätöntä?
— Hel­sin­gin kas­vu kään­tyy sisäänpäin
— Vihe­ra­luei­den mer­ki­tys kaupungissa
— Mark­ki­na­ta­lou­den hyö­dyn­tä­mi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­te­ly­si­vul­le pää­set täs­tä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joi­tuk­ses­ta­ni tiis­tain 27.9. Hel­sin­gin Sano­mien mielipidesivulla)

Stu­re Anders­son kysyi (HS 24.9.) minuun nimel­tä vii­ta­ten, miten koi­jär­ve­läi­sis­tä on voi­nut tul­la kes­kus­puis­ton silpojia.

Hel­sin­gin seu­dun kas­vu on perus­tu­nut yli puo­li vuo­si­sa­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta lähe­ne­vään yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajot­ta­mi­seen. Väki­lu­vun kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen on mer­kin­nyt asu­mi­sen vaa­ti­man maa-alan kym­men­ker­tais­tu­mis­ta, pit­kiä mat­ko­ja, pal­jon asfalt­tia ja raken­ta­mi­sen alle jää­viä luontoarvoja.

Hel­sin­gin yleis­kaa­vas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyr­kiä ehe­ään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen, jos­sa liik­ku­mi­nen perus­tuu suu­rel­ta osin jalan­kul­kuun ja pika­ra­ti­koi­hin. Tämä on vih­reä tavoi­te, jota puo­lus­tan ylpeä­nä. Jat­ka luke­mis­ta “Koi­jär­vi ja keskuspuisto”

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäke­lä (Kok./Nurmijärvi) ihmet­te­li päi­vä Hesa­ris­sa Hel­sin­gin bule­var­di­soin­ti­hank­kei­ta ja arve­li, ettei Hel­sin­gil­lä ole oikeut­ta teh­dä niin val­tion omis­ta­mil­le moot­to­ri­teil­le. Edus­kun­ta on sää­tä­nyt asias­ta maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maan­tie, joka ase­ma­kaa­vas­sa on osoi­tet­tu kaduk­si, muut­tuu kun­nan teke­mäl­lä kadun­pi­to­pää­tök­sel­lä kaduk­si. Kadun­pi­to­pää­tök­set tulee teh­dä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­si­na koko­nai­suuk­si­na ottaen huo­mioon kun­nos­sa­pi­don vaa­ti­muk­set ja maan­käy­tön sekä tie- ja katu­ver­kon toteutuminen.

Maan­tie lak­kaa 1 momen­tis­sa tar­koi­te­tun kadun­pi­to­pää­tök­sen tul­tua voi­maan ja maan­tien tie­a­lue siir­tyy samal­la kun­nan omistukseen.

Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta hyväk­syi osal­taan yleis­kaa­van pan­ta­vak­si näh­tä­vil­le. Sii­hen oli neu­vo­tel­tu kaik­kien mui­den puo­luei­den välil­lä sopu. Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat halun­neet säi­lyt­tää Mal­min len­to­ken­tän ilmai­lu­käy­tös­sä, mut­ta kos­ka kukaan muu ei sitä kan­nat­ta­nut, sii­tä ei edes äänestetty.

Yleis­kaa­va koko­nai­suu­te­na on suu­ri voit­to sil­le ajat­te­lul­le, jota minä ja useim­mat vih­reät edus­ta­vat: tähän asti kau­pun­ki on laa­jen­tu­nut sir­pa­le­mai­ses­ti peit­täen alleen yhä enem­män arvo­kas­ta maa­ta. Nyt kau­pun­kia raken­ne­taan tii­vis­täen ja luon­non­ti­lais­ta maa­ta sääs­täen. Sitä, että moot­to­ri­tei­den val­taa­man alu­eet Kehä I:n sisä­puo­lel­la ote­taan hyö­ty­käyt­töön ja näin vapau­tu­neil­le alueil­la (usei­ta neliö­ki­lo­met­re­jä) asu­te­taan noin 80 000 asu­kas­ta, ei vii­si vuot­ta sit­ten oli­si voi­nut kuvi­tel­la­kaan mei­dän saa­van läpi.

Muu­tok­sia lau­ta­kun­ta teki yksi­mie­li­ses­ti tukun. Jois­ta­kin olin hyvin iloi­nen, toi­set oli­sin jät­tä­nyt teke­mät­tä, mut­ta sitä on kom­pro­mis­sien etsi­mi­nen. Vih­reil­le tär­keim­piä muu­tok­sia oli­vat: Jat­ka luke­mis­ta “Yleis­kaa­va läpäi­si lautakunnan”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 10.11.2015

Yleis­kaa­va

Nyt se menee pää­tök­seen. Täs­tä asias­ta on neu­vo­tel­tu pal­jon parem­mas­sa hen­ges­sä kuin bud­je­tis­ta, joten pal­jon äänes­tyk­siä ei tul­la näkemään.

Pitä­jän­mäen Sul­ka­po­lun täydennyskaava

Pöy­däl­tä

Dema­rit pyy­si­vät tämän pöy­däl­le. Ongel­mat liit­ty­vät pysä­köi­mi­seen tyy­liin saa­ko naa­pu­rin maal­le pysä­köi­dä. (Saa, jos täs­tä on rasi­te­so­pi­mus.) Minus­ta ongel­ma­ton kaava.

Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­een suunnitteluperiaatteet

Tätä on pidet­ty pöy­däl­lä odot­ta­mas­sa yleis­kaa­vaa, joten nyt tämä­kin menee pää­tök­seen. Minä olen koko alu­een kehit­tä­mi­ses­tä eri miel­tä, mut­ta täs­sä asias­sa vih­reät ovat liki yksin muut­ta­mas­sa aluet­ta enem­män asun­noik­si. Poli­tii­kan ulko­puo­lel­ta tulee kyl­lä tukea lin­jal­lem­me. Jat­ka luke­mis­ta “Kau­pun­ki­suun­ni­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­ta 10.11.2015”

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Hel­sin­gis­sä on voi­ma­kas pai­ne muut­taa kes­kus­tas­sa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Vie­lä 80-luvul­la pai­ne oli päin­vas­tai­nen. Kau­pun­ki jah­ta­si luvat­ta toi­mis­toik­si muu­tet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entis­tä pää­kont­to­ria muu­te­taan parai­kaa takai­sin asun­noik­si. Neliö­hin­nan täy­tyy olla olen­nai­ses­ti kor­keam­pi asun­toi­na, kos­ka remont­ti on kal­lis ja sen­kin jäl­keen kau­pun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Eko­no­mis­ti ajat­te­li­si, että jokai­sel­la ton­til­la on suh­teel­li­nen etu sii­hen toi­min­taan, jos­sa sii­tä mak­set­tai­siin eni­ten. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jan ajat­te­lu­maa­il­mas­sa tämä on kei­not­te­lua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­ta­kau­pun­gis­sa on muu­tet­tu toi­mis­to­ja asun­noik­si perä­ti 200 000 ker­ros­ne­liön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tu­hat­ta uut­ta asu­kas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tä­väs­ti käsit­te­lys­sä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toi­mis­toil­le — ja asunnoille

Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat puo­lus­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toi­mis­to­ti­laa ei kes­kus­tas­sa ole tyh­jä­nä lähes lain­kaan, muu­al­la kyl­lä on. Jat­ka luke­mis­ta “Yleis­kaa­va 2016: Asun­to­ja vai työ­paik­ko­ja keskustaan?”

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­ta­nai­he yleis­kaa­vas­sa ovat teol­li­suusa­luei­den säi­lyt­tä­mi­nen teol­li­suusa­luei­na sen sijaan että ne muu­tet­tai­siin asui­na­lueik­si. Tämä kos­kee ennen kaik­kea Pitä­jän­mä­keä ja Hert­to­nie­meä, jos­sain mää­rin myös Val­li­laa. Viras­to puo­lus­taa näi­tä varauk­sia suo­ras­taan aggres­sii­vi­sen innokkaasti.

Yhte­nä perus­te­lu­na on, että val­mis­ta­va tuo­tan­to tulee vie­lä palaa­maan Kii­nas­ta, kun pal­kat Kii­nas­sa lähes­ty­vät euroop­pa­lai­sia palk­ko­ja.    Täs­sä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­li­suus läh­tee Kii­nas­ta sen takia, että pal­kat Kii­nas­sa nouse­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät aina­kaan Suo­meen, vaan etsi­vät uusia hal­van työ­voi­man mai­ta. Nii­tä kyl­lä löytyy.
  2. Minä­kin uskon, että tuo­tan­to palaa Kii­nas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palk­ka­ta­son lähes­ty­mi­sen vuok­si (palk­ka­ta­sot kyl­lä lähes­ty­vät) vaan kos­ka tuo­tan­to auto­ma­ti­soi­tuu. Mitä vähem­män teh­taas­sa on hen­ki­lö­kun­taa, sitä pie­nem­pi mer­ki­tys on sil­lä, mil­lais­ta palk­kaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­hees­sa logis­tiik­ka­kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät palk­kae­ron vai­ku­tuk­sen. Sil­loin val­mis­ta­va teol­li­suus kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­to­nie­meen eikä Pitä­jän­mäel­le. Työ­pai­kat eivät palaa min­ne­kään, vaan katoa­vat. Jos logis­tiik­ka­ku­lut aja­vat teol­li­suut­ta Aasias­ta Euroop­paan, pyr­kii­kö se yli­pään­sä syr­jäi­seen Suo­meen vai jon­ne­kin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysy­mys saa oikeas­taan ajat­te­le­maan koko Suo­men tule­vai­suut­ta aika syn­kein mielin.
  3. Jos tuo­tan­to ei tuo­ta juu­ri lain­kaan työ­paik­ko­ja ja vaa­tii sik­si työn­te­ki­jää koh­den pal­jon tilaa ja tuot­taa pal­jon tava­ra­lii­ken­net­tä, täl­lai­sen suu­ren robo­tin oikea sijain­ti­paik­ka ei ole kes­kel­lä kau­pun­kia vaan jos­sain moot­to­ri­tien ja rau­ta­tien risteyskohdassa.

Jat­ka luke­mis­ta “Yleis­kaa­va 2016: teollisuusalueet”

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleis­kaa­vas­sa varau­du­taan siis väes­tön­kas­vuun 260 000 asuk­kaal­la (jos­ta 28 000 on kaa­va­työn olles­sa kes­ken jo tul­lut kau­pun­kiin). Tämän on kat­sot­tu tar­koit­ta­van noin 180 000 uut­ta työ­paik­kaa ja sen taas on kat­sot­tu vaa­ti­van 5,4 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä uut­ta toi­mi­ti­laa. Tehok­kuu­del­la yksi tähän meni­si siis 5,4 neliökilometriä.

Pure­taan­pa vähän oletuksia.

Työ­paik­kao­ma­va­rai­suus ennallaan

Täs­sä ole­te­taan, että Hel­sin­gin suh­teel­li­nen työ­paik­kay­lio­ma­va­rai­suus säi­lyy ennal­laan. (Minun tas­ku­las­ki­me­ni muu­ten antaa uusien työ­paik­ko­jen tar­peek­si 165 000 lisä­työ­paik­kaa, enkä ole otta­nut edes huo­mioon työi­käis­ten ikä­luok­kien pie­ne­ne­mis­tä. Var­maan­kin olen ymmär­tä­nyt jotain vää­rin.) Jat­ka luke­mis­ta “Yleis­kaa­va ja toi­mi­ti­la­tar­peen mitoitus”

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Hel­sin­gin kaa­voi­tus­ris­ti­rii­dois­ta kos­kee sitä, pitäi­si­kö joi­ta­kin työ­paik­ka­tont­te­ja muut­taa asun­to­ton­teik­si, kos­ka asun­nois­ta mak­se­taan enem­män. Kun olen yrit­tä­nyt esit­tää, että jos ton­teis­ta mak­se­taan asun­noik­si kaa­voi­tet­tu­na pal­jon enem­män kuin auto­kaup­pa-alu­ee­na, ne kan­nat­taa kaa­voit­taa asun­noik­si, on minua syy­tet­ty kiin­teis­tö­kei­not­te­li­joi­den ja mui­den­kin pahis­ten edun ajamisesta.

Vas­tak­kain on eko­no­mis­tien ja suun­nit­te­li­joi­den maa­il­man­ku­va – tai siis ajat­te­lu­ta­pa, joka kou­lu­tuk­ses­sa on mie­liin iskos­tu­nut. Jat­ka luke­mis­ta “Suun­nit­te­lu vai mark­ki­nat kaa­voi­tuk­sen perustana?”