Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä val­it­si min­ut jäsenek­si kaupunkiym­päristölau­takun­taan, jolle keskitetään viiden näkyisen lau­takun­nan tehtävät eli kaupunkisu­un­nit­telu, kiin­teistö, raken­nus, yleiset työt ja ympäri­astö. Vara­jäse­nenäni jatkaa Mikko Särelä. Sääli, etteivät äänestäjät ymmärtäneet vali­ta Mikkoa val­tu­us­ton varsi­naisek­si jäseneksi.

Meitä vihre­itä tulee ole­maan kaupunkiym­päri­astölau­takun­nas­sa neljä. Lau­takun­taa johtaa apu­lais­pormes­tari Sin­nemä­ki, ja kak­si muui­ta jäsen­tä lisäk­seni ovat Kaisa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Min­ut valit­ti­in myös jatka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­jo­hta­jana, kun tähän asti olen ollut vara­puheen­jo­hta­ja. Toise­na vihreänä Heleni­in tulee Kaisa Hernberg.

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikym­meniä raken­net­tu ikään kuin kaupun­ki olisi pien­tä hiomista vaille valmis. Tämän seu­rauk­se­na kasvu on laa­jen­tunut kauas keskus­tas­ta ja asumisen hin­ta on käynyt kohtu­ut­toman kalliiksi.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saa­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­ti­in toivomme tukeasi. Tilaa Mese­naatin kaut­ta kir­ja jo ennakkoon paper­il­la tai sähköisenä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmestyy osana vaa­likam­pan­jaamme ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­likam­pan­jamme rahoi­tus­ta. Aiomme julka­ista kir­jamme tek­ste­jä blogeillamme.

Helsingis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minim­i­tavoite mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­misen. Jos 6 000 euron tavoite­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pain­os­ta voidaan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoi­tus­ta vaa­likir­jallemme “Kaupunki­rak­en­tamisen aika” Mese­naatis­sa. Toivomme tukeasi kam­pan­jalle, jot­ta voimme painaa kir­jamme ja pääsemme jatka­maan työtä parem­man kaupun­gin eteen. 

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­tely­sivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kir­joi­tus on vähän piden­net­ty ver­sio kir­joituk­ses­tani tiis­tain 27.9. Helsin­gin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Ander­s­son kysyi (HS 24.9.) min­u­un nimeltä viitat­en, miten koi­järveläi­sistä on voin­ut tul­la keskus­puis­ton silpojia.

Helsin­gin seudun kasvu on perus­tunut yli puoli vuo­sisa­taa ympäristörikos­ta lähenevään yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamiseen. Väk­ilu­vun kaksinker­tais­tu­mi­nen on merkin­nyt asumisen vaa­ti­man maa-alan kym­menker­tais­tu­mista, pitk­iä matko­ja, paljon asfalt­tia ja rak­en­tamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsin­gin yleiskaavas­sa halu­taan suun­taa muut­taa ja pyrk­iä eheään yhdyskun­tarak­en­teeseen, jos­sa liikku­mi­nen perus­tuu suurelta osin jalankulku­un ja pikaratikoi­hin. Tämä on vihreä tavoite, jota puo­lus­tan ylpeänä. Jat­ka lukemista “Koi­järvi ja keskuspuisto”

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesaris­sa Helsin­gin bule­vardis­oin­ti­hankkei­ta ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeut­ta tehdä niin val­tion omis­tamille moot­toriteille. Eduskun­ta on säätänyt asi­as­ta maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maantie, joka ase­makaavas­sa on osoitet­tu kaduk­si, muut­tuu kun­nan tekemäl­lä kadun­pitopäätök­sel­lä kaduk­si. Kadun­pitopäätök­set tulee tehdä tarkoituk­sen­mukaisi­na kokon­aisuuksi­na ottaen huomioon kun­nos­s­api­don vaa­timuk­set ja maankäytön sekä tie- ja katu­verkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momen­tis­sa tarkoite­tun kadun­pitopäätök­sen tul­tua voimaan ja maantien tiealue siir­tyy samal­la kun­nan omistukseen.

Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi osaltaan yleiskaa­van pan­tavak­si nähtäville. Siihen oli neu­votel­tu kaikkien muiden puoluei­den välil­lä sopu. Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat halun­neet säi­lyt­tää Malmin lento­ken­tän ilmailukäytössä, mut­ta kos­ka kukaan muu ei sitä kan­nat­tanut, siitä ei edes äänestetty.

Yleiskaa­va kokon­aisuute­na on suuri voit­to sille ajat­telulle, jota minä ja useim­mat vihreät edus­ta­vat: tähän asti kaupun­ki on laa­jen­tunut sir­pale­mais­es­ti peit­täen alleen yhä enem­män arvokas­ta maa­ta. Nyt kaupunkia raken­netaan tiivistäen ja luon­non­ti­laista maa­ta säästäen. Sitä, että moot­toritei­den val­taa­man alueet Kehä I:n sisäpuolel­la ote­taan hyö­tykäyt­töön ja näin vapau­tuneille alueil­la (usei­ta neliök­ilo­me­tre­jä) asute­taan noin 80 000 asukas­ta, ei viisi vuot­ta sit­ten olisi voin­ut kuvitel­lakaan mei­dän saa­van läpi.

Muu­tok­sia lau­takun­ta teki yksimielis­es­ti tukun. Jois­takin olin hyvin iloinen, toiset olisin jät­tänyt tekemät­tä, mut­ta sitä on kom­pro­missien etsimi­nen. Vihreille tärkeimpiä muu­tok­sia oli­vat: Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va läpäisi lautakunnan”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 10.11.2015

Yleiskaa­va

Nyt se menee päätök­seen. Tästä asi­as­ta on neu­votel­tu paljon parem­mas­sa hengessä kuin bud­jetista, joten paljon äänestyk­siä ei tul­la näkemään.

Pitäjän­mäen Sulka­pol­un täydennyskaava

Pöy­dältä

Demar­it pyy­sivät tämän pöy­dälle. Ongel­mat liit­tyvät pysäköimiseen tyyli­in saako naa­purin maalle pysäköidä. (Saa, jos tästä on rasite­sopimus.) Minus­ta ongel­ma­ton kaava.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Tätä on pidet­ty pöy­däl­lä odot­ta­mas­sa yleiskaavaa, joten nyt tämäkin menee päätök­seen. Minä olen koko alueen kehit­tämis­es­tä eri mieltä, mut­ta tässä asi­as­sa vihreät ovat liki yksin muut­ta­mas­sa aluet­ta enem­män asun­noik­si. Poli­ti­ikan ulkop­uolelta tulee kyl­lä tukea lin­jallemme. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan lista 10.11.2015”

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingis­sä on voimakas paine muut­taa keskus­tas­sa toimis­to­ja asun­noik­si. Vielä 80-luvul­la paine oli päin­vas­tainen. Kaupun­ki jah­tasi luvat­ta toimis­toik­si muutet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkont­to­ria muute­taan paraikaa takaisin asun­noik­si. Neliöhin­nan täy­tyy olla olen­nais­es­ti korkeampi asun­toina, kos­ka remont­ti on kallis ja senkin jäl­keen kaupun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Ekon­o­misti ajat­telisi, että jokaisel­la ton­til­la on suh­teelli­nen etu siihen toim­intaan, jos­sa siitä mak­set­taisi­in eniten. Kaupunkisu­un­nit­teli­jan ajat­telumaail­mas­sa tämä on keinot­telua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­takaupungis­sa on muutet­tu toimis­to­ja asun­noik­si peräti 200 000 ker­rosneliön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tävästi käsit­telyssä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toimis­toille — ja asunnoille

Kaupunkisu­un­nit­teli­jat puo­lus­ta­vat kan­takaupun­gin toimis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toimis­toti­laa ei keskus­tas­sa ole tyhjänä läh­es lainkaan, muual­la kyl­lä on. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Asun­to­ja vai työ­paikko­ja keskustaan?”

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­tanai­he yleiskaavas­sa ovat teol­lisu­usaluei­den säi­lyt­tämi­nen teol­lisu­usalueina sen sijaan että ne muutet­taisi­in asuinalueik­si. Tämä kos­kee ennen kaikkea Pitäjän­mäkeä ja Hert­toniemeä, jos­sain määrin myös Vallilaa. Viras­to puo­lus­taa näitä varauk­sia suo­ras­taan aggres­si­ivisen innokkaasti.

Yht­enä perustelu­na on, että valmis­ta­va tuotan­to tulee vielä palaa­maan Kiinas­ta, kun palkat Kiinas­sa läh­estyvät euroop­palaisia palkko­ja.    Tässä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­lisu­us läh­tee Kiinas­ta sen takia, että palkat Kiinas­sa nou­se­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia hal­van työvoiman mai­ta. Niitä kyl­lä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palkkata­son läh­estymisen vuok­si (palkkata­sot kyl­lä läh­estyvät) vaan kos­ka tuotan­to automa­ti­soituu. Mitä vähem­män tehtaas­sa on henkilökun­taa, sitä pienem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­laista palkkaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­heessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ylit­tävät palkkaeron vaiku­tuk­sen. Sil­loin valmis­ta­va teol­lisu­us kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­toniemeen eikä Pitäjän­mäelle. Työ­paikat eivät palaa min­nekään, vaan katoa­vat. Jos logis­ti­ikkaku­lut aja­vat teol­lisu­ut­ta Aasi­as­ta Euroop­paan, pyrki­ikö se ylipään­sä syr­jäiseen Suomeen vai jon­nekin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysymys saa oikeas­t­aan ajat­tele­maan koko Suomen tule­vaisu­ut­ta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotan­to ei tuo­ta juuri lainkaan työ­paikko­ja ja vaatii sik­si työn­tek­i­jää kohden paljon tilaa ja tuot­taa paljon tavar­ali­iken­net­tä, täl­laisen suuren robotin oikea sijain­tipaik­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan jos­sain moot­tori­tien ja rauta­tien risteyskohdassa.

Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: teollisuusalueet”

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavas­sa varaudu­taan siis väestönkasvu­un 260 000 asukkaal­la (jos­ta 28 000 on kaa­vatyön ollessa kesken jo tul­lut kaupunki­in). Tämän on kat­sot­tu tarkoit­ta­van noin 180 000 uut­ta työ­paikkaa ja sen taas on kat­sot­tu vaa­ti­van 5,4 miljoon­aa ker­rosneliötä uut­ta toim­i­ti­laa. Tehokku­udel­la yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä.

Pure­taan­pa vähän oletuksia.

Työ­paikkao­mavaraisu­us ennallaan

Tässä olete­taan, että Helsin­gin suh­teelli­nen työ­paikkayliomavaraisu­us säi­lyy ennal­laan. (Min­un tasku­laski­meni muuten antaa uusien työ­paikko­jen tarpeek­si 165 000 lisä­työ­paikkaa, enkä ole ottanut edes huomioon työikäis­ten ikälu­okkien pienen­e­mistä. Var­maankin olen ymmärtänyt jotain väärin.) Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va ja toim­i­ti­latarpeen mitoitus”

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Helsin­gin kaavoitus­ri­s­tiri­idoista kos­kee sitä, pitäisikö joitakin työ­paikka­tont­te­ja muut­taa asun­to­ton­teik­si, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män. Kun olen yrit­tänyt esit­tää, että jos ton­teista mak­se­taan asun­noik­si kaavoitet­tuna paljon enem­män kuin autokaup­pa-alueena, ne kan­nat­taa kaavoit­taa asun­noik­si, on min­ua syytet­ty kiin­teistökeinot­telijoiden ja muidenkin pahis­ten edun ajamisesta.

Vas­takkain on ekon­o­mistien ja suun­nit­telijoiden maail­manku­va – tai siis ajat­te­lu­ta­pa, joka koulu­tuk­ses­sa on mieli­in iskos­tunut. Jat­ka lukemista “Suun­nit­telu vai markki­nat kaavoituk­sen perustana?”