Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suur­ten kau­pun­kien kas­vu on tämän ajan megat­ren­di kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Toi­nen vii­me­ai­ko­jen muu­tos on kas­va­nut halu asua kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti sen sijaan, että asui­si lähiöis­sä tai kau­pun­gin ulko­puo­lel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­siin on tur­ha etsiä koti­mai­sia seli­tyk­siä, kos­ka ne kos­ke­vat liki kaik­kia mai­ta. Suo­men talou­del­li­sil­la vai­keuk­sil­la ei voi miten­kään selit­tää kau­pun­kia­su­mi­sen suo­sion kas­vua Ruotsissa.

Mei­dän aika­nam­me nopeim­min kas­va­vat elin­kei­not perus­tu­vat kor­ke­aan osaa­mi­seen ja vuo­ro­vai­kut­tei­suu­teen. Ne eivät ole ainoi­ta elin­kei­no­ja eivät­kä voi­si olla­kaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetä­vät mui­ta elin­kei­no­ja muka­naan. Menes­tyäk­seen ne tar­vit­se­vat suu­ren väes­tö­poh­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viih­ty­vät par­hai­ten kau­pun­ki­mai­sis­sa ympä­ris­töis­sä, kos­ka help­po vuo­ro­vai­ku­tus lisää tuottavuutta.

Moder­neil­le elin­kei­noil­le sinän­sä riit­tää suu­ri työs­sä­käyn­tia­lue ilman kau­pun­ki­mai­suut­ta. Onhan koko Kali­for­nian Pii­laak­so yhtä suur­ta Espoota.

Kes­kus­ta­mai­seen asu­mi­seen ihmi­siä vetää työ­paik­ko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaa­ne­ja pal­ve­lu­ja ja tapahtumia.

Sosi­aa­li­sen median myö­tä kau­pun­geis­ta on tul­lut kiin­nos­ta­vam­pia paik­ko­ja asua, kos­ka tie­to tar­jol­la ole­vis­ta pal­ve­luis­ta on parem­min saa­ta­vil­la ja eri­lais­ten tapah­tu­mien orga­ni­soin­ti on help­poa. Enti­seen ver­rat­tu­na elä­mä Hel­sin­gis­sä on jat­ku­vaa tapah­tu­mien ilo­tu­li­tus­ta. Moni halu­aa sin­ne, mis­sä tapahtuu.

Myös pii­laak­sos­sa­kin lisään­tyy halua asua San Franciscos­sa, mikä on suu­tut­ta­nut kau­pun­gin van­hat asuk­kaat. Asu­mi­sen hin­ta kun on nous­sut nopeasti.

Hel­sin­gis­sä­kin on yleis­ty­nyt tapa asua kan­ta­kau­pun­gis­sa ja käy­dä töis­sä sen ulko­puo­lel­la. Län­si­met­ros­sa tulee ole­maan työ­mat­ka­lii­ken­net­tä molem­piin suuntiin.

= = =

Vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na Suo­men 20 suu­rin­ta kau­pun­kia ovat kas­va­neet yli 130 000 asuk­kaal­la, mis­tä yli puo­let on tul­lut Hel­sin­kiin, Espoo­seen ja Vantaalle.

Tämä ei ole mitään ver­rat­tu­na sii­hen, kuin­ka rajus­ti nuo­ret kou­lu­te­tut aikui­set ovat maas­sa keskittyneet.

Aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta 25–34 vuo­tiais­ta 45 % asuu Hel­sin­gin seu­dul­la ja 72 % Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­län seudulla.

Luvus­sa ovat muka­na opet­ta­jat, lää­kä­rit, apteek­ka­rit, tuo­ma­rit ja muut sel­lai­set aka­tee­mi­set amma­tit, jot­ka luon­nos­taan jakau­tu­vat suun­nil­leen niin kuin väes­tö kes­ki­mää­rin. Yri­tys­ten käy­tös­sä ole­va kou­lu­tet­tu nuo­ri työ­voi­ma asuu lähes koko­naan muu­ta­man yli­opis­to­kau­pun­gin ympärillä.

Huo­mat­ta­koon, että Hel­sin­gin seu­dun osuus aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta aikui­sis­ta on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin sen yli­opis­to­jen osuus val­mis­tu­neis­ta. Hel­sin­gin seu­tu haa­lii siis alu­eel­leen väkeä myös muu­al­la val­mis­tu­neis­ta. Näin tekee myös Tam­pe­re, toi­sin kuin Tur­ku, Oulu ja Jyväs­ky­lä, jois­sa nuo­ria kou­lu­tet­tu­ja aikui­sia asuu suh­tees­sa yli puo­let vähem­män kuin alu­een tie­de­kor­kea­kou­luis­ta valmistuu.

Hel­sin­gin seu­tu on menes­ty­jä­nä yli­voi­mai­nen ja Tam­pe­re on yhtä sel­vä kakkonen.

= = = =

Riip­pu­vuus nuo­ris­ta osaa­jis­ta pakot­taa yri­tyk­set sijoit­ta­maan toi­min­tan­sa sin­ne, mis­sä nämä halua­vat asua. Kun­tien väli­nen kil­pai­lu onkin muut­tu­mas­sa kil­pai­luk­si asumisolosuhteista.

Nuo­ren kou­lu­te­tun väes­tön asu­mis­toi­veet ohjaa­vat koko alue­ke­hi­tys­tä. Heil­lä on varaa vali­ta, min­ne aset­tu­vat. Yri­tys­ten on seu­rat­ta­va peräs­sä saa­dak­seen osaa­vaa työ­voi­maa. Mui­den taas on seu­rat­ta­va yri­tyk­siä saa­dak­seen työtä.

Kou­lu­tet­tu väes­tö on elä­mä­nar­voil­taan hyvin urbaa­nia. Näin on kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Täs­tä­kin syys­tä kau­pun­gis­tu­mi­nen kiihtyy.

Kovin vai­kea­ta ei ole hah­mot­taa ske­naa­rio­ta, jos­sa Hel­sin­gin seu­tu saa­vut­taa niin yli­voi­mai­sen ase­man, että se näi­vet­tää kaik­ki koti­mai­set kil­pai­li­jan­sa. Tätä tus­kin kukaan haluaisi.

Alue­ke­hi­tys­tä on syy­tä ohja­ta, mut­ta jar­rut­ta­mi­nen ei ole ohjaa­mis­ta. Oli­si hir­veä vir­he jar­rut­taa kau­pun­gis­tu­mis­ta, kos­ka se tar­koit­tai­si myös nouse­vien elin­kei­no­jen tukah­dut­ta­mis­ta ja kar­kot­ta­mis­ta ulko­mail­le. Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa tuli­si ylei­sen edun nimis­sä kiih­dyt­tää paljon.

Hel­sin­gin ohel­la Tam­pe­re kuu­luu ehdot­to­miin menes­ty­jiin. Nämä kak­si ovat vah­vas­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kes­ke­nään ja vah­vis­ta­vat tois­ten­sa kasvua.

Mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla vah­vis­taa kas­vu­käy­tä­vää Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä. Osa kum­man­kin kau­pun­gin kas­vus­ta voi­si suun­tau­tua nii­den välil­le sel­lai­sil­le paik­ka­kun­nil­le kuin Hyvin­kää, Hämeen­lin­na ja vaik­ka­pa Turenki.

Kau­pun­ki­nau­han tuli­si tukeu­tua nopei­siin ja tiheäs­ti kul­ke­viin ja edul­li­siin taa­ja­ma­ju­niin. Sik­si VR:n on olta­va muka­na täs­sä projektissa.

Hel­sin­ki ja Tam­pe­re eivät tar­vit­se kas­vu­käy­tä­vää, kos­ka ne tule­vat toi­meen omil­laan­kin, mut­ta välis­sä ole­vat alu­eet tarvitsevat.

Lähes­kään eivät halua asua suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Kas­vu­käy­tä­vän vah­vis­ta­mi­nen paran­tai­si hei­dän mah­dol­li­suuk­si­aan asua niin kuin haluavat.

Kas­vu­käy­tä­vään mah­tui­si suu­ri mää­rä pie­niä kau­pun­ke­ja ja elin­kel­poi­sia kyliä. Asuk­kaat sai­si­vat pie­nen kau­pun­gin tai kylän edut yhdis­tet­ty­nä suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een vahvuuksiin.

Voi­si­pa radan­var­teen raken­taa muu­ta­man oikeaop­pi­sen puu­tar­ha­kau­pun­gin; koh­ta­lai­sen tii­viin ja veh­reän pien­ta­lo­kau­pun­gin, jois­sa käve­ly­mat­kan pääs­sä ase­mal­ta asui­si liki kym­me­nen tuhat­ta ihmis­tä. Se riit­täi­si yllä­pi­tä­mään pai­kal­li­sia pal­ve­lu­ja; kou­lu­ja ja kaup­po­ja esimerkiksi.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä näkö­kul­ma-artik­ke­li­na. Teks­ti poh­jau­tuu Eva-pamflet­tiin Kau­pun­kien voit­to, jon­ka jul­kai­sin yhdes­sä Mik­ko Säre­län kans­sa. Tar­koi­tuk­se­ni on, kun­han muil­ta kii­reil­tä ehdin, käy­dä tämän pamfle­tin tee­mat vähän tar­kem­min läpi täl­lä blogillani.

 

32 vastausta artikkeliin “Kasvukäytävä menestyjien väliin”

  1. Kau­pun­gis­tu­mi­nen on myös käy­tän­nös­sä ainoa tapa saa­da töi­tä sil­le osal­le kan­sas­ta, joka ei syys­tä tai toi­ses­ta pys­ty työl­lis­ty­mään niil­le kor­kean tuot­ta­vuu­den osaa­mis- ja vuo­ro­vai­kut­teis­pai­not­tei­sil­le aloil­le. Vain riit­tä­vän tii­viis­sä kau­pun­gis­sa on kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat myös perin­tei­sem­mis­sä pal­ve­lu- ja käsityöläisammateissa.

    Teo­rias­sa “suu­ri Espoo” tyyp­pi­nen autoi­luun, verk­ko­kaup­paan ja etä­työ­hön perus­tu­va osaa­mi­syh­teis­kun­ta on mah­dol­li­nen, mut­ta sil­loin jää­vät työt­tö­mik­si kaik­ki lou­nas­ra­vin­to­loi­den, baa­rien, suu­ta­rien, ompe­li­moi­den, herk­ku­kaup­po­jen, design­pu­tiik­kien, lei­po­moi­den, rau­ta­kaup­po­jen, pol­ku­pyö­rä­kor­jaa­mo­jen, kier­rä­tys­kes­kus­ten, anti­kva­ri­aat­tien, levy­kaup­po­jen yms. työn­te­ki­jät, joi­den elin­kein­to perus­tuu sii­hen, että pal­ve­lu­työn­te­ki­jän lähis­töl­lä asuu riit­tä­vän suu­ri mää­rä ihmi­siä, jot­ka ovat val­miit pal­ve­lus­ta maksamaan.

    Oikeas­taan asui­nym­pä­ris­töä suu­rem­pi muu­tos on kult­tuu­rin siir­ty­mi­nen oma­va­rai­suut­ta ja itse teke­mis­tä arvos­ta­vas­ta “uudisraivaaja“perinteestä koh­ti pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa. Vie­lä kuu­lee puheen­vuo­ro­ja jois­sa voi­vo­tel­laan “nyky­ajan nuor­ten” kyvyt­tö­myyt­tä tun­nis­taa myrk­ky­sien­tä ruo­ka­sie­nes­tä ja osaa­mat­to­muut­ta sahan ja vasa­ran kans­sa, mut­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa tuo kyvyt­tö­myys ja osaa­mat­to­muus onkin työl­li­syyt­tä lisää­vä bisnesmahdollisuus.

  2. Tämä edel­lyt­täi­si kyl­lä ihan eri otet­ta rato­jen ja nii­den lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Tar­koi­tan sitä että sen rata­lii­ken­teen tavoit­teek­si pitäi­si sit­ten ottaa tuon kas­vu­käy­tä­vän tukeminen. 

    Yhten­tä käy­tän­nön esi­merk­ki­nä tuo vaa­ti­si kah­den, tai jopa kol­men tason juna­lii­ken­net­tä, eli tihe­ään joka ase­mal­la pysäh­te­le­vät junat mal­liin N, isoim­mil­la ase­mil­la pysäh­ty­vät mal­liin R, ja nii­den välil­lä suju­vat synk­ro­noi­dut vaih­dot. Tuo pitäi­si teh­dä niin että ne pysäh­ty­vät saman lai­tu­rin eri puolilla.

    Käy­tän­tö täl­lä het­kel­lä? No esi­mer­kik­si Hyvin­kää on kaa­voit­ta­nut perin­tei­ses­ti sivis­ty­nees­ti ase­mal­ta ulos­päin, seu­raa­va asui­na­lue edel­li­sen vie­reen. Eikä pit­kin pel­to­ja mal­liin Tuusu­la. Nyt heil­lä kui­ten­kin tuli Han­ko-Hyvin­kää tie vas­taan, joten seu­raa­va alue tulee sen ete­lä­puo­lel­la. Sin­ne toi­vo­taan juna-ase­maa, ja sin­ne junia, kos­ka ei Hyvin­kääl­lä mitään val­taa juna­lii­ken­tee­seen ole.

  3. Kes­kus­ta­mai­seen asu­mi­seen ihmi­siä vetää työ­paik­ko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaa­ne­ja pal­ve­lu­ja ja tapahtumia.

    Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että

    a) työ­pai­kat eivät ole kes­kei­nen kas­vu­kes­kus­ten veto­voi­man syy, vaan urbaa­nit pal­ve­lut ja tapahtumat

    vai että

    b) työ­pai­kat ovat kes­kei­nen ihmi­siä asu­tus­kes­kuk­siin vetä­vä teki­jä, mut­ta asu­tus­kes­kus­ten sisäl­lä jot­kut (urbaa­neis­ta pal­ve­luis­ta ja tapah­tu­mis­ta pitä­vät) halua­vat asua kivikeskustassa

    vai että

    c) kuten koh­ta b), mut­ta urbaa­nit pal­ve­lut ja tapah­tu­mat ovat sel­väs­ti mer­kit­tä­vin syy kivi­kes­kus­tas­sa asu­mi­seen (ja esim. lyhyet työ­mat­kat ja sta­tus vain mar­gi­naa­li­sia syitä)

  4. Kos­ka sisäi­set deval­vaa­tiot tule­vat tois­tu­maan oli­si tär­ke­ää, että asun­to­po­li­tiik­ka pys­tyi­si var­mis­ta­maan koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen. Täs­sä ei ole alkuun­kaan onnis­tut­tu Hel­sin­giss­sä. Hel­sin­gin sur­kea ja teho­ton asun­to­po­li­tiik­ka tulee ole­maan kas­vun pul­lo­kau­lo­ja tule­vai­suu­des­sa. Fan­t­asiat pai­su­vas­ta Hel­sin­gis­tä ovat yksi uhka­ku­va Suo­men talou­den kasvulle. 

    Tilan­ne on vain pahentumassa:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/paakaupunkiseudulla-asuntoja-rakennetaan-halyttavan-vahan-6002325

  5. Tam­pe­reel­la on kor­kea työt­tö­myys, joten en pidä Tam­pe­reen kehi­tys­tä hyvä­nä. Yleen­sä­kin pidän kum­mal­li­se­na puhet­ta sii­tä, että kau­pun­git rat­kai­se­vat työt­tö­myy­son­gel­man, kos­ka tilas­tot eivät sitä todista.

    Kau­pun­git kyl­lä kerää­vät työt­tö­mät yhteen, mut­ta eivät ne pois­ta perus­on­gel­maa eli tek­no­lo­gian aiheut­ta­maan kor­ke­aa perus­työt­tö­myyt­tä. Kau­pun­geis­sa myös kas­vaa nopeas­ti kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien joukko.

    Kaup­pa­leh­ti: “Kesä­kuun ankeis­sa työt­tö­myys­lu­vuis­sa huo­mio kiin­nit­tyi eri­tyi­ses­ti suu­riin kau­pun­kei­hin, joi­hin on perin­tei­ses­ti muu­tet­tu työn peräs­sä. Nyt täs­tä­kään ei ole apua. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta on nyt lähes 15 pro­sent­tia vuo­den takais­ta enem­män. Espoos­sa työt­tö­myy­den kas­vu­pro­sent­ti on yli 16.

    Suu­ris­ta kau­pun­geis­ta kor­kein työt­tö­myy­sas­te, 19,4 pro­sent­tia, on Jyväs­ky­läs­sä, mut­ta yli 17 pro­sen­tin työt­tö­myy­sas­tees­ta kär­si­tään myös Tam­pe­reel­la, Oulus­sa, Turus­sa ja Lahdessa.”

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/myos-tyottomyys-kaupungistuu/TacrVAf2

    1. Kau­pun­geis­sa on tie­tys­ti kor­keam­pi työt­tö­myys kuin kun­nis­sa, jois­sa enem­mis­tö on maan­vil­je­li­jöi­tä. Työt­tö­mien myös kan­nat­taa muut­taa kau­pun­kei­hin, kos­ka siel­lä voi edes teo­rias­sa saa­da työ­tä. Tämän tose­si jo Aristoteles.

  6. En oikein ymmär­rä tätä kau­pun­kien voit­to heh­ku­tus­ta. Jo vuo­si­tu­han­sia sit­ten kaup­pi­aat ja ammat­ti­kun­nat kes­kit­ti­vät toi­min­tan­sa lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin. Toi­saal­ta monis­ta mah­ti­kau­pun­geis­ta on vain muis­to jäl­jel­lä: Kart­ha­go, Per­se­po­lis, Baby­lon, Uruk, Nim­rud, Vii­pu­ri. Kau­pun­kien suu­rin uhka on sodat ja hävi­tys. Kau­pun­geis­sa saa nopeas­ti monin ver­roin enem­män tuhoa kuin maa­seu­dul­la. Kat­so kuvia Alep­pos­ta. Jäl­ki on samaa kuin aikoi­naan Väli­me­ren hel­mes­sä Beirutissa. 

    Maa­seu­dun asut­ta­mi­sel­la on pyrit­ty maa­ta­lous­e­lin­kei­non ohel­la yllä­pi­tää alu­eel­lis­ta val­taa. Näin teh­tiin myös Suo­mes­sa vaik­ka­pa Savon asut­ta­mi­sel­la. 1800-luvun teol­lis­tu­mi­nen taas joh­tui ener­gian­tar­pees­ta. Kaik­ki kos­ket val­jas­tet­tiin teh­tait­ten ener­gian­tuo­tan­toon: Kel­lo­kos­ki, Vaa­ja­kos­ki, Juan­kos­ki, Val­kea­kos­ki, Tam­mer­kos­ki. Vii­mek­si mai­ni­tus­ta syn­tyi tämä toi­sek­si suu­rin kau­pun­ki­kes­kit­ty­mäm­me skot­tient­repre­nöö­rin johdolla.

    Ven­na­mo asut­ti mai­neik­kaas­ti Kar­ja­lan eva­kot pit­kin mai­ta ja man­tu­ja pal­jol­ti pien­ti­lan pitä­jik­si. Tämä oli onnis­tu­nut veto mut­ta asian oli­si ehkä voi­nut teh­dä toi­sin vie­lä menes­tyk­sek­kääm­min raken­ta­mal­le uusi Vii­pu­ri Viro­lah­del­le. Kau­pun­kien raken­ta­mi­ses­sa on myös ris­kin­sä ja se on sota. Sik­si kenel­le­kään ei tul­lut mie­leen asut­taa Viro­lah­tea kun Pork­ka­lan­kin ran­nik­ko­ty­kit oli suun­nat­tu suo­raan Tuo­mio­kir­kon torniin.

    Poli­tii­koil­le on tyy­pil­lis­tä, että he tule­vat aina ja tois­tu­vas­ti yllä­te­tyk­si housut kin­tuis­sa. Mil­loin on ener­gia­krii­si tai hap­po­sa­de sit­ten taas finans­si­krii­si ja pörs­si­ro­mah­dus. Nyt ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ja pako­lais­krii­si. Hal­li­tuk­set kul­ke­vat krii­sis­tä toi­seen pys­ty­mät­tä ajat­te­le­maan, mikä on hei­dän suu­rem­pi tar­koi­tuk­sen­sa. Se ei voi olla yli 20 tun­nin päi­vä­ko­ti­kiin­tiön var­mis­ta­mi­nen tai asun­to­tuo­tan­non vii­den pro­sen­tin kas­vu­ta­voi­te. Aika vaan ajaa ohi näpertelyn.

    Neu­vos­to­lii­ton vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mat oli­vat yri­tys yhteis­kun­nan jär­ki­pe­räi­seen kehit­tä­mi­seen. Tulok­set ovat kaik­kien näh­tä­vis­sä. Nyt saam­me glo­baa­lis­ti kär­siä Ukrai­nas­sa Anto­no­vin len­to­ko­ne­teh­taan jää­mi­ses­tä Venä­jän kei­sa­ri­kun­nan rajo­jen ulko­puo­lel­le. Vaik­ka alun perin kaik­ki oli tar­koin har­kit­tu ja mie­tit­ty. Sota ja val­ta­kes­kit­ty­mien muu­tok­set teke­vät pahaa jäl­keä kau­pun­geil­le. Jopa ruo­ka lop­puu ja läm­pö. Maal­la voi kerä­tä risu­ja. Rau­han aika­na kaik­ki on toi­sin. Ei tar­vit­se miet­tiä kuin seu­raa­vaa nelivuotiskautta.

    Neu­vos­to­pom­mit­ta­jat eivät onnis­tu­neet tuhoa­maan Hel­sin­kiä, kii­tos ilma­tor­jun­ta­ma­te­maa­tik­ko­jen. Meil­le jäi illuusio kuo­le­mat­to­muu­des­ta. Toi­sin kuin Hiros­hi­mas­sa tai Danzi­gis­sa, jois­sa 99% kau­pun­gis­ta oli tuhot­tu. Sik­si Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­lii­ti­koil­la ei tun­nu ole­van vai­keuk­sia hävit­tää itse kau­pun­kia uuden tiel­tä monin­ker­tai­ses­ti yli sen mihin Neu­vos­to­lii­ton kau­ko­pom­mi­tus­jou­kot pystyivät.

    Luen Talous­e­lä­mä-leh­den pää­kir­joi­tus­ta nume­ros­ta 3 1971 ”Ete­lä-Suo­men asun­to­pu­la pul­lon­kau­la­na”. Työ­voi­man liik­ku­vuus- ja asun­to­ky­sy­mys­toi­mi­kun­ta jul­kai­si mie­tin­tön­sä. Ete­lä-Suo­mes­sa asun­non saan­nin vai­keus oli muo­dos­tu­nut huo­mat­ta­vak­si työ­voi­man liik­ku­vuu­den esteek­si. Kii­tos Ode, että olet ryh­ty­nyt tuu­mas­ta toi­meen. Johan koh­ta tulee­kin puo­li vuo­si­sa­taa täy­teen Asun­to­ky­sy­mys­toi­mi­kun­nan rapor­tis­ta. Bule­var­di­soin­ti on hyvä, vaik­ka­pa Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­le mut­ta ihmet­te­len, kun ehdo­tin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­le, että bule­var­di­soin­ti aloi­tet­tai­siin heti Pitä­jän­mäen­tiel­lä, johon Joke­ri­rai­de on kai ensik­si tulos­sa. Mut­ta suun­nit­te­li­jat vas­ta­si­vat, että täs­sä vai­hees­sa moi­seen ei ole tar­vet­ta. Kun­han kaa­voit­ta­vat ensin Talin golf- ja Mal­min len­to­ken­tän. Kyy­nik­ko minus­sa luo­puu toi­vos­ta ja muut­taa lämpimään.

  7. Onko Suo­mes­sa oikeas­ti mui­ta kau­pun­ke­ja kuin Hel­sin­ki, jos­sa urbaa­ni­suus toteu­tuu. Hel­sin­gis­sä­kin hyvin pie­nel­lä alu­eel­la. Kovin vaa­ti­mat­to­mil­ta tun­tu­vat Tam­pe­re ja Turku.

  8. Kir­joi­tuk­ses­sa ilme­ne­vä VR-uskoi­suus viit­taa kes­kus­joh­toi­seen ajat­te­lu­ta­paan, joka näi­vet­tää kas­vu­käy­tä­väk­si valit­tu­jen ulko­puo­li­sia aluei­ta (tsaa­rin­ai­kais­ta “demo­kra­ti­aa” siis).

    Selit­tää­pä tämä blo­gi sen­kin, mik­si en ole saa­nut vas­taus­ta kom­ment­tii­ni ket­jus­sa “Siun­tion junayh­teys” 8.10. klo 13.53. Vaih­toeh­to­ja on, jos nii­tä viit­sii miettiä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204339-pisara-radasta-y-junankin-pelastus

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

  9. Nyt met­ro­po­lia­lue ja kun­ta suloi­ses­ti sekai­sin. Kun­ta on teho­kas, kun asuk­kai­ta on 10 000 — 40 000. Met­ro­po­lia­lue taas toi­mii, kun sil­lä on hyvä vetu­ri kau­pun­ki, toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­te­ly ja lähiö­kun­nat kes­kit­ty­vät oma­ko­tia­su­tuk­sen edel­ly­tys­ten luomiseen.

  10. Suo­men pitäi­si ensim­mäi­sek­si lopet­taa koko maan asut­ta­mi­sen tukeminen.

    Leik­kaus­lis­ta:

    - Maa­ta­lous­tuet
    — Kun­tien valtionosuudet
    — Vero­tuet alue­po­li­tii­kan perus­tein (esim. poh­jois­ten aluei­den kul­je­tus­tu­ki ym. roskatuet)
    — Met­sä­no­mis­ta­jien tuet
    — Maa­no­mis­ta­jien tuet
    — Kou­lu­kyy­ti­tuet ym. vas­taa­vat kepu­kun­tien järjettömyydet
    — Tal­vi­vaa­ra (heti 200 mil­joo­naa / a säästöä)
    — Yri­tys­tuet koko­naan pois
    — Yri­tyk­sil­le vero­hel­po­tuk­sien muo­dos­sa jae­tut tuet pois

    Hup­sis­ta, sii­nä­hän tuli jo 10+ mil­jar­dia euroa säästöä.

    Sit­ten All-In Hel­sin­gin kehi­tyk­seen, kaik­ki Hel­sin­gin­seu­dun kun­nat pak­ko­lii­tet­tä­vä Hel­sin­kiin. Suo­meen riit­täi­si yksi yli­opis­to, joka oli­si Hel­sin­gis­sä. Kaik­ki muut yli­opis­tot saman yhden yli­opis­ton alai­suu­teen Hel­sin­kiin. Uusia raken­nuk­sia saa kun vain rakentaa.

    Lyhyes­ti: Suo­mes­ta pitää muo­ka­ta kau­pun­ki­val­tio nimel­tä Helsinki.

  11. Kan­na­tan. Aja­tus on niin hyvä ja inno­va­tii­vi­nen, että sil­lä ei kui­ten­kaan ole mitään läpi­me­non mah­dol­li­suuk­sia maas­sa, jos­sa kyl­lä puhu­taan inno­va­tii­vi­suu­des­ta ja kär­ki­hank­keis­ta, mut­ta niuk­ke­ne­vat voi­ma­va­rat koh­dis­te­taan näke­myk­set­tö­mäs­ti vähän mihin sattuu.

    Tääl­lä kes­ki­ty­tään vas­tus­ta­maan kau­pun­kien kas­vua, vaik­ka yhteis­kun­nal­li­nen vir­ta kuin­ka vei­si sii­hen suun­taan. Tääl­lä koe­taan voi­tok­si se, kun neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sel­la onnis­tu­taan kaa­ta­maan kaik­ki ne hank­keet, jot­ka jotain täs­sä maas­sa muuttaisivat.

    Kii­tos Osmo Soi­nin­vaa­ral­le ja muil­le hänen kal­tai­sil­leen polii­ti­koil­le, jot­ka sin­nik­kääs­ti jak­sa­vat teh­dä töi­tä parem­man Suo­men ja maa­il­man puo­les­ta, vaik­ka vas­tas­sa on saa­vu­tet­tu­jen etu­jen, omaan napaan tui­jot­ta­mi­sen ja luk­kiu­tu­nei­den asen­tei­den ilmapiiri.

  12. Maa­ta­lou­den tuke­mi­nen on mie­len­kiin­toi­nen yhtä­lö, eikä ollen­kaan yksin­ker­tai­nen. Mones­ta muus­ta tues­ta olen samaa miel­tä, niin sosi­aa­li- kuin yritystuistakin. 

    Peri­aat­tees­sa maa­ta­lout­ta ei kan­nat­tai­si tukea, mut­ta maa­ta­lou­den oma­va­rai­suus on yksi kes­kei­siä teki­jöi­tä tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­sa. Jos maa ei ole oma­va­rai­nen perus­e­lin­tar­vik­kei­den osal­ta, se on help­po suos­tu­tel­la mukaan sotaan. Toi­saal­ta krii­siai­koi­na, kun elin­tar­vik­kei­ta ei rii­tä kai­kil­le, on ylei­nen käy­tän­tö pyr­kiä tyy­dyt­tä­mään oma tar­ve ensin. Suo­mel­la on näis­tä oma­koh­tai­sia­kin kokemuksia. 

    Oleel­lis­ta on, ettei tuo­tan­non tuke­mi­nen ole jär­ke­vää, vaan pitää tukea kykyä tuot­taa. Sveit­sin tuki on aina­kin ollut tämän kal­tais­ta. On tuet­tu kykyä tuot­taa ja sivus­sa on tuo­tet­tu pie­ni mää­rä kor­kea­luok­kai­sia elin­tar­vik­kei­ta mak­su­ky­kyi­sil­le asiak­kail­le. Jos aiom­me pysyä irti seu­raa­vas­ta ylei­seu­roop­pa­lai­ses­ta krii­sis­tä, on olta­va riit­tä­vä puo­lus­tus­ky­ky ja kyky tuot­taa maan tar­vit­se­mat perus­e­lin­tar­vik­keet. Muu­ten olem­me taas muka­na iso­jen poi­kien kokeil­les­sa voimiaan.

  13. Tek­ni­siä kor­kea­kou­lu­ja sit­ten vain perus­ta­maan, jos se ker­ran rat­kai­see alu­een menestyksen.

  14. Kal­lion kau­pun­gin­osas­sa on tätä urpå­nis­mia niin että riit­tää. Hie­ro­ma­sa­lon­ke­ja ja räkä­löi­tä on niin pal­jon, että täy­tyy oikein miet­tiä, että mis­tä ne saa­vat asia­kas­vir­ran, vai rahaa­ko nois­sa pes­tään? Jos ei edel­li­set kiin­nos­ta, niin tatuoin­ti­liik­kei­tä ja sek­si­tar­vi­ke­liik­kei­tä on myös. Lähin siwa lope­tet­tiin ja nyt on sit­ten yksi valin­ta­ta­lo ja toi­nen siwa sekä ale­pa. Muu­ta ei sit­ten olekaan.

  15. Perus­junt­ti: Kau­pun­git kyl­lä kerää­vät työt­tö­mät yhteen, mut­ta eivät ne pois­ta perus­on­gel­maa eli tek­no­lo­gian aiheut­ta­maan kor­ke­aa perus­työt­tö­myyt­tä. Kau­pun­geis­sa myös kas­vaa nopeas­ti kou­lu­tet­tu­jen työt­tö­mien joukko.

    Tämä on vähän niin­kuin jos näki­si kodit­to­man nuk­ku­mas­sa kadul­la ja tote­ai­si, että “eihän täs­sä mitään ongel­maa ole, meni­si kotiin­sa niin ei tar­vit­se ulko­na olla”. 

    Ihmi­set mene­vät kau­pun­kei­hin kos­ka kau­pun­geis­sa on töi­tä. Siel­lä ei ole töi­tä *kai­kil­le* mut­ta syr­jä­kun­nis­sa ei ole työ­tä *kenel­le­kään*. Syr­jä­paik­ka­kun­nal­ta muu­te­taan kau­pun­kei­hin sik­si, että siel­lä edes teo­rias­sa voi saa­da töitä. 

    Mitä tulee tähän ajat­te­luun, visioin­ti on ihan OK, mut­ta kun polii­tik­ko sitä tekee ja haa­vei­lee suu­ruu­des­ta, minua alkaa aina pelot­taa, vaik­ka oli­sin­kin samaa miel­tä teo­rias­sa. Suu­ruu­den­pal­von­ta on Suo­mes­sa niin tol­ku­ton­ta, että se saa ihmi­set teke­mään aivan päh­kä­hul­lu­ja asioita.

    Nyt kun taas olen vähän aikaa oles­kel­lut Sin­ga­po­res­sa, huo­maan tämän sel­keäm­min. Täs­sä on kehä III:n sisään jää­vän alu­een kokoi­sel­la saa­rel­la yli 5.5 mil­joo­naa ihmis­tä. Kyl­lä, se on rikas ja tääl­lä on toi­mi­va infra ja työt­tö­myys käy­tän­nös­sä nol­las­sa. Mut­ta toi­saal­ta naa­pu­ris­sa on Male­sia ja Indo­ne­sia, jon­ne voi ulkois­taa työt­tö­myy­den ja jois­sa on mark­ki­nat ja raa­ka-aineet. Meil­lä on kyl­lä Venä­jä (raa­ka-aineet) ja Euroop­pa (mark­ki­nat), mut­ta logis­ti­nen etu­lyön­tia­se­ma puut­tuu. Emme­kä me voi ulkois­taa työt­tö­myyt­täm­me Viroon tai Irakiin.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­geis­sa on tie­tys­ti kor­keam­pi työt­tö­myys kuin kun­nis­sa, jois­sa enem­mis­tö on maan­vil­je­li­jöi­tä. Työt­tö­mien myös kan­nat­taa muut­taa kau­pun­kei­hin, kos­ka siel­lä voi edes teo­rias­sa saa­da työ­tä. Tämän tose­si jo Aristoteles.

    Mis­tä löy­dät kun­nan, jos­sa enem­mis­tö oli­si maan­vil­je­li­jöi­tä ? När­piös­sä­kin alku­tuo­tan­nos­sa on vain 22 % työl­li­sis­tä ja När­piö elää alkutuotannosta.
    Pal­ve­lut ne työl­lis­tä­vät siel­lä­kin, n 52 %

    Tut­kin muu­ta­man tun­ne­tun maan­vil­je­ly­kun­nan elin­kei­no­ra­ken­net­ta eikä niis­tä löy­ty­nyt 23 % kor­keam­paa alku­tuo­tan­non osuutta

    Maa ‑ja met­sä­ta­lous työl­lis­tä­jä­nä on men­nyt­tä aikaa ja jos maa­ta­lou­den raken­net­ta­kin uudis­tet­tai­siin yhtä tehok­kaas­ti kuin palk­ka­työ­tä teh­dään niin alku­tuo­tan­nos­sa oli­si enää mur­to-osa tuos­ta­kin ja Suo­mi voi­si olla kil­pai­lu­ky­kyi­nen maailmanmarkkinoillakin

    Mut­ta nyky­ään maan­vil­je­ly on teho­ton kepu­lais­ten suo­ja­työ­paik­ka­lai­tos, jos­sa näper­rel­lään kai­ken­lais­ta muka­vaa mut­ta tehotonta

  17. Mis­tä Osmo löy­tää kun­nan jos­sa enem­mis­tö asuk­kais­ta on maan­vil­je­li­jöi­tä? Työ­voi­ma­pu­laa maa­seu­dul­la pode­taan kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä. Nuo­ri­so suun­taa kes­kuk­siin ja kaik­ki ras­kaat, likai­set ja kausi­työt jou­du­taan teet­tä­mään maa­han­muut­ta­jil­la, kos­ka suo­ma­lais­ta työ­voi­maa ei tar­jol­la ole. En ole miten­kään tätä kehi­tys­tä vas­taan, totean vain.

  18. Mik­si Tam­pe­re on niin hyväs­sä ase­mas­sa? Tur­ku­han on saman kokoi­nen ja yhtä kau­ka­na Hel­sin­gis­tä. Yksi seli­tys voi­si olla parem­pi kul­ku­yh­teys. Rau­ta­tie näi­den välil­lä on suo­rem­pi. Tur­kuun piti kier­tää Toi­ja­lan kaut­ta, nykyi­si­kin täy­tyy teh­dä syr­jä­hyp­py Karjaalle!
    Pit­kään juna oli tär­kein kul­ku­vä­li­ne, jos­ta Tam­pe­re on hyö­ty­nyt täy­si­mit­tai­ses­ti jo koh­ta 150 vuot­ta. Nyky­ään useim­piin suun­tiin on moot­to­ri­tie, mut­ta Tam­pe­reel­le rau­ta­tie on sil­ti nopein. Oiko­ra­dan val­mis­tut­tua Lah­den kehi­tys voi­si olla saman­lai­nen. Radan suh­teel­li­nen kil­pai­lue­tu sin­ne on kui­ten­kin pienempi.
    Lisäk­si Tam­pe­reel­la on suh­teet­to­man suu­ri rau­ta­tei­den taka­maa, jon­ka ansios­ta junayh­teys sin­ne on ja on ollut parem­pi, kuin mitä kau­pun­gin koko edel­lyt­täi­si. Poh­jan­maa sijait­see luon­te­vas­ti Tam­pe­reen taka­na, mut­ta rata­ver­kon raken­tees­ta joh­tuen myös Jyväs­ky­lään ja Poriin­kin täy­tyy kul­kea rai­teit­se tätä kautta.
    Näyt­täi­si­kin sil­tä, että hyvä junayh­teys on elin­tär­ke­ää kes­kus­ten kehi­tyk­sel­le. Suo­ra reit­ti mah­dol­lis­taa moot­to­ri­tie­tä nopeam­man mat­kan nykyi­sel­lä­kin nopeus­ta­sol­la. Suur­no­peus­ta­sol­le kehi­tet­ty­nä se on yli­voi­mai­nen maan­tie­hen nähden.
    Juha

  19. Tie­de­mies: Ihmi­set mene­vät kau­pun­kei­hin kos­ka kau­pun­geis­sa on töi­tä. Siel­lä ei ole töi­tä *kai­kil­le* mut­ta syr­jä­kun­nis­sa ei ole työ­tä *kenel­le­kään*.

    Eivät työt­tö­myys­ti­las­tot kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na miten­kään eri­tyi­sen huo­no­ja ole. Sen kuin silmäilet.

    Oleel­lis­ta­han on kui­ten­kin se, ettei ale­ta raken­taa kal­lii­siin kau­pun­kei­hin syr­jäy­ty­nei­den slum­me­ja. Kau­pun­kei­hin ei pitäi­si pääs­tää työt­tö­miä tai huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja, kos­ka se joh­taa eriar­vois­tu­mi­seen ja syr­jäyt­tä­vän kult­tuu­rin syn­tyyn. Kau­pun­git on varat­ta­va vain menes­ty­neil­le ihmi­sil­le. Köy­hän on sekä itsen­sä että veron­mak­sa­jien edun vuok­si parem­pi pysyä maalla.

  20. Mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla vah­vis­taa kas­vu­käy­tä­vää Hel­sin­gin ja Kar­jaan välil­lä. Osa kum­man­kin kau­pun­gin kas­vus­ta voi­si suun­tau­tua nii­den välil­le sel­lai­sil­le paik­ka­kun­nil­le kuin Siun­tio ja Inkoo. Nämä paik­ka­kun­nat oli­si­vat lähem­pä­nä Hel­sin­kiä kuin Turenki.

  21. Mik­si Hel­sin­gis­sä on eni­ten syr­jäy­ty­nei­tä, pahoin­voin­tia, asunn­ot­to­mia, köy­hiä ja suu­rin nuor­ten työt­tö­myys Suo­men kau­pun­geis­ta. Maa­kun­ta­kau­pun­gien väki­lu­ku on kas­va­nut vapaa­eh­toi­sin alue­lii­tok­sin, pait­si Hel­sin­ki, kos­ka ei tule toi­meen naa­pu­ri­kau­pun­gien kans­sa. Mel­kein kaik­ki ydin­osaa­mi­nen ja inno­vaa­tiot on syn­ty­neet maa­kun­nis­sa ja muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Tai­tei­li­jat muut­ta­neet maa­seu­dul­le ja suu­ret kul­tuu­ri­per­soo­nat eivät viih­dy Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa pit­kään. Kali­for­nia on taan­tu­nut kada­stro­fin partaalle.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra on jää­nyt kehi­tyk­ses­tä jäl­keen ja tie­to on peräi­sin ‑80–90 luvul­ta, joil­loin tian­ne oli toisin;kunnissa ei ole enään mon­taa vil­je­li­jää, eikä kai­kil­la kylil­lä yhtään, edel­leen vähe­nee, Suo­mi on koh­ta koko­naa kal­liin tuon­nin varas­sa, mitä vih­reet ajaa voimalla.-80–90 luvul­la; Maan­vil­je­liöi­tä ja maa­seu­tue­lin­kei­no­ja oli enem­män, eikä pyro­gra­dia, mas­sii­vi­nen vir­ka­ko­neis­to ja kym­men­ker­tai­nen hal­lin­to lan­nis­ta­nut yrit­tä­jyy­tä kuten nyt tekee tar­pee­ton virkakoneisto.

  23. Nuo­ret aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut osaa­jat eivät enää mah­du Hel­sin­kiin, kos­ka Hel­sin­ki alkaa täyt­tyä ulko­maa­lai­sis­ta osaa­jis­ta. Näil­le ei ole lop­pua näköpiirissä.

    Ehkä kan­nat­tai­si­kin hil­li­tä suu­rin­ta kas­vuin­nos­tus­ta, ja säi­lyt­tää kau­pun­gin oma­lei­mai­suus vihe­ra­luei­neen ja raken­ta­mat­to­mi­ne meren­ran­toi­neen. Näin kau­pun­ki voi­si säi­lyä viih­tyi­sä­nä koti­kau­pun­ki­na myös niil­le 600.000 ihmi­sel­le, jot­ka siel­lä jo asuvat.

  24. Juha P Kor­ho­nen:
    Mik­si Tam­pe­re on niin hyväs­sä ase­mas­sa? Tur­ku­han on saman kokoi­nen ja yhtä kau­ka­na Hel­sin­gis­tä. Yksi seli­tys voi­si olla parem­pi kul­ku­yh­teys. Rau­ta­tie näi­den välil­lä on suo­rem­pi. Tur­kuun piti kier­tää Toi­ja­lan kaut­ta, nykyi­si­kin täy­tyy teh­dä syr­jä­hyp­py Karjaalle!
    Pit­kään juna oli tär­kein kul­ku­vä­li­ne, jos­ta Tam­pe­re on hyö­ty­nyt täy­si­mit­tai­ses­ti jo koh­ta 150 vuot­ta. Nyky­ään useim­piin suun­tiin on moot­to­ri­tie, mut­ta Tam­pe­reel­le rau­ta­tie on sil­ti nopein. Oiko­ra­dan val­mis­tut­tua Lah­den kehi­tys voi­si olla saman­lai­nen. Radan suh­teel­li­nen kil­pai­lue­tu sin­ne on kui­ten­kin pienempi.
    Lisäk­si Tam­pe­reel­la on suh­teet­to­man suu­ri rau­ta­tei­den taka­maa, jon­ka ansios­ta junayh­teys sin­ne on ja on ollut parem­pi, kuin mitä kau­pun­gin koko edel­lyt­täi­si. Poh­jan­maa sijait­see luon­te­vas­ti Tam­pe­reen taka­na, mut­ta rata­ver­kon raken­tees­ta joh­tuen myös Jyväs­ky­lään ja Poriin­kin täy­tyy kul­kea rai­teit­se tätä kautta.
    Näyt­täi­si­kin sil­tä, että hyvä junayh­teys on elin­tär­ke­ää kes­kus­ten kehi­tyk­sel­le. Suo­ra reit­ti mah­dol­lis­taa moot­to­ri­tie­tä nopeam­man mat­kan nykyi­sel­lä­kin nopeus­ta­sol­la. Suur­no­peus­ta­sol­le kehi­tet­ty­nä se on yli­voi­mai­nen maan­tie­hen nähden.
    Juha

    Tam­pe­reen menes­tys tus­kin riip­puu junai­lus­ta pal­joa­kaan. Mutu-tun­tu­mal­la sanoi­sin, että Tam­pe­re on hyötynyt:
    ‑tek­ni­ses­tä korkeakoulusta
    ‑sijain­nis­ta “kes­kel­lä Suo­mea” (jos voi maa­lai­nen muut­taa lähel­le, mik­si muut­taa kauas?)
    ‑lup­sak­ka mai­ne ver­rat­tu­na Hesaan ja Turkuun
    ‑ja onhan se kau­nis sii­nä jär­vien keskellä
    ‑tek­ni­ses­tä korkeakoulusta

  25. Perus­junt­ti: Eivät työt­tö­myys­ti­las­tot kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na miten­kään eri­tyi­sen huo­no­ja ole. Sen kuin silmäilet.

    Mik­si ne oli­si­vat, jos lähes kaik­ki työt­tö­mät tai työt­tö­mik­si pää­ty­vät muut­ta­vat pois? 

    Mik­si esi­mer­kik­si joku opis­ke­le­maan läh­te­nyt, mut­ta työt­tö­mäk­si val­mis­tu­mi­sen jäl­keen muut­tai­si takai­sin perä­ky­läl­le, jos­sa ei var­mas­ti työl­lis­ty? Eihän maa­seu­dul­la ole edes amik­sia, sen­kin takia pitää men­nä keskuskaupunkiin.

  26. Tom­pe­lo: Tam­pe­reen menes­tys tus­kin riip­puu junai­lus­ta pal­joa­kaan. Mutu-tun­tu­mal­la sanoi­sin, että Tam­pe­re on hyötynyt:
    ‑tek­ni­ses­tä korkeakoulusta
    ‑sijain­nis­ta “kes­kel­lä Suo­mea” (jos voi maa­lai­nen muut­taa lähel­le, mik­si muut­taa kauas?)
    ‑lup­sak­ka mai­ne ver­rat­tu­na Hesaan ja Turkuun
    ‑ja onhan se kau­nis sii­nä jär­vien keskellä
    ‑tek­ni­ses­tä korkeakoulusta

    Lisäi­sin lis­taan Tam­pe­reen seu­dun pit­kän ja moni­puo­li­sen teol­li­sen historian. 

    Men­nei­syy­del­lä, oikeas­taa perin­teil­lä, on yllät­tä­vän suu­ri vai­ku­tus nykyi­syy­teen. Esim. Oulun seu­dul­la on 1880-luvul­la alka­nut his­to­ria säh­kö- ja puhe­lin­busi­nek­siss­sa. Kone­pa­ja­toi­min­ta ei sen sijaan ole kun­nol­la läh­te­nyt len­toon mit­ta­vas­ta kou­lu­tuk­ses­ta huolimatta.

  27. Jor­ma Jylän­ki:
    Osmo Soi­nin­vaa­ra on jää­nyt kehi­tyk­ses­tä jäl­keen ja tie­to on peräi­sin ‑80–90 luvul­ta, joil­loin tian­ne oli toisin;kunnissa ei ole enään mon­taa vil­je­li­jää, eikä kai­kil­la kylil­lä yhtään, edel­leen vähe­nee, Suo­mi on koh­ta koko­naa kal­liin tuon­nin varas­sa, mitä vih­reet ajaa voimalla.-80–90 luvul­la; Maan­vil­je­liöi­tä ja maa­seu­tue­lin­kei­no­ja oli enem­män, eikä pyro­gra­dia, mas­sii­vi­nen vir­ka­ko­neis­to ja kym­men­ker­tai­nen hal­lin­to lan­nis­ta­nut yrit­tä­jyy­tä kuten nyt tekee tar­pee­ton virkakoneisto.

    Maa­ta­lou­des­sa­kin pitäis teh­dä tuot­ta­vuus­loik­ka, nyt maa­ta­lous­tuil­la yllä­pi­de­tään Impivaaraa .

    Tilo­jen mää­rää pitäi­si suu­ren­taa ja mää­rää vähen­tää .Maan­vi­je­li­jöis­tä pitä­si teh­dä nor­naa­le­ja yrit­tä­jiä ja iir­tyä aina­kin suu­rim­mak­si osak­si osa­keyh­tiö­muo­toon ja hajau­tu­nee­seen omistukseen

    Nyt maa­nil­je­ly on lii­kaa hne­ki­löi­ty­nyt ja kai­kil­la tiloil­la on ongel­ma­na omis­ta­jan elin­kaa­ren ongel­mat ja vije­ly voi lop­pua, kun fyy­sis­tä hen­ki­lö­jat­ka­jaa ei ole

    Osa­keyh­tiös­sä vaih­tuu vain tj

  28. Kas­vu­käy­tä­vä Kar­jaal­le:
    Mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla vah­vis­taa kas­vu­käy­tä­vää Hel­sin­gin ja Kar­jaan välil­lä. Osa kum­man­kin kau­pun­gin kas­vus­ta voi­si suun­tau­tua nii­den välil­le sel­lai­sil­le paik­ka­kun­nil­le kuin Siun­tio ja Inkoo. Nämä paik­ka­kun­nat oli­si­vat lähem­pä­nä Hel­sin­kiä kuin Turenki.

    Salos­ta ajaa moot­to­ri­tie­tä pit­kin Hel­sin­kiin tunnissa.

    Kar­jaa­seen näh­den ero on se, että Salo on kan­sain­vä­li­nen, pit­kän tek­no­lo­gia­pe­rin­teen omaa­va kau­pun­ki. Siel­lä on jopa val­miik­si osaa­mis­ta ehkä jopa enem­män kuin Turen­gis­sa. Käy­kää muu­ten kat­so­mas­sa, jos ette ole pii­pah­ta­neet aikoihin.

    Mut­ta eihän se kel­paa, kos­ka pitää olla JUNA. Ja ilman­suun­ta­kin on vää­rä, koh­ti Tur­kua, joka on mene­tet­ty tapaus näis­sä visioissa.

  29. tpyy­luo­ma:
    Tämä edel­lyt­täi­si kyl­lä ihan eri otet­ta rato­jen ja nii­den lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Tar­koi­tan sitä että sen rata­lii­ken­teen tavoit­teek­si pitäi­si sit­ten ottaa tuon kas­vu­käy­tä­vän tukeminen… 

    Oleel­lis­ta on kaa­voit­taa niin, että mota­ri ja rata ovat riit­tä­vän kau­ka­na toi­sis­taan, uusi asu­tus kaa­voi­te­taan radan var­teen ja kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa nämä ase­man­seu­dut ero­te­taan emokunnastaa.

  30. Kal­le: Oleel­lis­ta on kaa­voit­taa niin, että mota­ri ja rata ovat riit­tä­vän kau­ka­na toi­sis­taan, uusi asu­tus kaa­voi­te­taan radan var­teen ja kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa nämä ase­man­seu­dut ero­te­taan emokunnastaa. 

    Ehdo­tat­ko siis, että Lep­pä­vaa­ra ja Kau­niai­nen lii­te­tään Helsinkiin?

    Jäl­kim­mäis­tä voi­sin kan­nat­taa, kun Wiki­pe­dia­kin ker­too sen vai­heis­ta 1900 alku­puo­lel­ta, että: “Tuol­loin vil­lo­jen tont­tien koko oli usein heh­taa­rin tai sitä­kin isom­pi. Puu­tar­ha­kau­pun­gin idea­na oli että taloa ympä­röi puu­tar­ha ja tämän ympä­ril­lä oli vapaa luon­non vyö­hy­ke. Alle 3 000 neliön tont­te­ja ei myy­ty ollen­kaan.” Tuo­han alkaa kuu­los­ta­maan lähes koh­tuul­li­sel­ta. Jo alkoi kiinnostamaan! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.