Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista

Tii­vis­tel­mä

Kasau­tu­mi­se­dut lisää­vät suur­ten kau­pun­kien kas­vua. Näi­tä ovat 

  1. Suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een edut. Mitä eri­kois­tu­neem­paa on työ­voi­ma, sitä suu­rem­paa työs­sä­käyn­tia­luet­ta tar­vi­taan, jot­ta työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat kun­nol­la sekä työn­te­ki­jöi­den että työ­nan­ta­jien kannalta.
  2. Kon­tak­ti­kau­pun­gin edut. Help­po koh­taa­mi­nen lisää luo­vien alo­jen tuot­ta­vuut­ta. Tämä toi­mii par­hai­ten käve­ly­kau­pun­gin mit­ta­kaa­vas­sa. Hel­sin­gin seu­dun ala­kes­kuk­set on suun­ni­tel­tu tätä aja­tel­len väärin.
  3. Urbaa­nit pal­ve­lut ovat sitä parem­pia ja kiin­nos­ta­vam­pia, mitä suu­rem­pi on asu­kas­poh­ja. Tämä on tär­keä vetovoimatekijä. 

Inter­ne­tin ennus­tet­tiin mer­kit­se­vän kau­pun­kien kuo­le­maa, mut­ta toi­sin on käy­nyt. On vie­lä arvai­lu­jen varas­sa, miten inter­net vai­kut­taa kau­pun­gin tuo­miin kasau­tu­mi­se­tui­hin työ­paik­ko­jen osal­ta, mut­ta asuk­kai­den kan­nal­ta inter­net lisää sel­väs­ti kau­pun­gis­sa asu­mi­sen etuja.

Kau­pal­lis­ten pal­ve­lu­jen moni­puo­li­suus ja run­saus antaa kau­pun­geil­le elin­voi­maa ja aut­taa työl­lis­tä­mään taval­li­sia ihmi­siä, joi­ta teol­li­suus jat­ku­vas­ti auto­ma­ti­soi pois. Se, että jos­sain kau­pal­li­set pal­ve­lut menes­ty­vät ja jos­sain eivät menes­ty, ei ole aivan sat­tu­maa, vaan riip­puu esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. Hyvä kau­pun­ki tar­vit­see elin­voi­mai­sen keskustan. 

= = = =

His­to­rial­li­ses­ti tär­kein kau­pun­kien kas­vun syy on ollut tuot­ta­vuu­den kas­vu maa­ta­lou­des­sa, joka on vapaut­ta­nut väes­töä mui­hin elin­kei­noi­hin. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu ei ole voi­nut muut­tua maa­ta­lous­tuo­tan­non kas­vuk­si, kos­ka pel­toa­laa on rajal­li­ses­ti eikä ruu­an kysyn­tä voi kas­vaa rajatta.

Teol­li­suus­mais­sa maa­ta­lou­des­ta vapau­tu­van väes­tön mer­ki­tys on kadon­nut kau­pun­kien kas­vu­te­ki­jä­nä, kun maa­ta­lou­den työ­voi­ma­re­ser­vi on ehty­nyt, mut­ta kehit­ty­vis­sä mais­sa se on yhä keskeinen.

Eri puo­lil­la maa­il­maa on kokeil­tu teol­li­suu­den hajaut­ta­mis­ta maa­seu­dul­le, jot­ta teol­lis­tu­mi­nen ei tyh­jen­täi­si maa­lais­ky­liä. Nämä kokei­lut ovat sään­nön­mu­kai­ses­ti epäonnistuneet.

Lie­vem­pi muo­to teol­li­suu­den sijoit­ta­mi­ses­ta maa­lais­ky­liin on teol­li­suu­den alue­po­liit­ti­nen hajaut­ta­mi­nen maa­kun­tiin, jos­ta Suo­mes­sa­kin on Kek­ko­sen ajal­ta run­saas­ti esi­merk­ke­jä. Hajaut­ta­mi­nen toi­mi aikan­sa, hidas­ti suu­rim­pien kau­pun­kien kas­vua ja tor­jui nii­den asun­to­pu­laa, mut­ta sen logis­ti­set kus­tan­nuk­set ovat olleet suuret.

Kun teol­li­suu­den työ­pai­kat ovat nopeas­ti vähen­ty­neet ja koko­nai­set teh­taat sul­ke­neet ovi­aan, haja­si­joit­ta­mi­seen liit­ty­vät ris­kit pie­nil­le, yksi­puo­li­sil­le teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­le ovat realisoituneet.

Maa­ta­lou­den koneel­lis­tu­mi­nen ei seli­tä, mik­si väki on vii­me aikoi­na muut­ta­nut ene­ne­väs­sä mää­rin suu­riin kau­pun­kei­hin eikä pie­niin. Suur­ten kau­pun­kien kas­vua kaik­kial­la maa­il­mas­sa sii­vit­tä­vät kasau­tu­mi­se­dut. Täl­lä yleis­ni­mik­keel­lä tar­koi­te­taan aika­kin kol­mea eri asi­aa: suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een luo­maa hyö­tyä, kon­tak­ti­kau­pun­gin etu­ja ja urbaa­nien pal­ve­lu­jen hyö­tyä suu­ris­ta asiakasmääristä.

Suu­ri työs­sä­käyn­tia­lue mah­dol­lis­taa erikoistumisen

Suu­ri työs­sä­käyn­tia­lue on sitä edul­li­sem­pi, mitä eri­kois­tu­neem­paa on työ­voi­ma. Sijoit­tu­mi­nen suu­rel­le työs­sä­käyn­tia­lu­eel­le tulee sitä kan­nat­ta­vam­mak­si, mitä voi­mak­kaam­min työ­voi­ma eri­kois­tuu yhä kapeam­mik­si ammattiryhmiksi.

Suu­ri työs­sä­käyn­tia­lue lisää sekä yri­tys­ten että työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suut­ta. Kapeal­ta­kin osaa­mi­sa­lu­eel­ta löy­tyy riit­tä­väs­ti työ­voi­maa, jos­ta valita.

Yri­tys­ten kan­nal­ta suu­ret työ­mark­ki­nat toi­mi­vat parem­min, mut­ta niin ne toi­mi­vat työn­te­ki­jöi­den­kin kan­nal­ta. Heil­lä on kapeas­ta eri­kois­tu­mi­sa­las­taan huo­li­mat­ta valit­ta­va­na mah­dol­li­sia työ­paik­ko­ja. Työ­pai­kan sul­ke­mi­nen ei ole sel­lai­nen koet­te­le­mus kuin on ollut Nokian toi­min­to­jen alas­ajo Salos­sa tai pape­ri­teh­taan sul­ke­mi­nen paik­ka­kun­nil­la, joil­la ei ole vas­taa­via työ­paik­ko­ja lainkaan.

Työs­sä­käyn­tia­lu­een koon mer­ki­tys kas­vaa, kun työ­suh­teet ja yri­tys­ten elin­kaa­ri lyhe­ne­vät. Työ­uran aika­na on sol­mit­ta­va aiem­paa useam­pia työsuhteita.

Jos tar­kas­tel­laan kaik­kia työ­paik­ko­ja, työ­suh­tei­den pituu­det eivät ole lyhen­ty­neet aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka sata­mien ja raken­nusa­lan jopa päi­vän mit­tai­set työ­suh­teet ovat jää­neet his­to­ri­aan. Sil­ti luo­vil­la aloil­la työ­suh­teet ovat tyy­pil­li­ses­ti var­sin lyhyi­tä, sil­lä yri­tys­ten­kin elin­kaa­ri on usein lyhyt sekä täyn­nä nousu­ja ja laskuja.

Kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­la on usein myös kor­keas­ti kou­lu­tet­tu puo­li­so. Osaa­mis­ta vas­taa­van työ­pai­kan löy­ty­mi­nen molem­mil­le on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa suu­rel­la kuin pie­nel­lä paikkakunnalla.

Lää­kea­lan tur­val­li­suus- ja kehit­tä­mis­kes­kus Fimean muut­to Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon on taker­rel­lut juu­ri puo­li­son työ­pai­kan vuok­si. On hel­pom­pi löy­tää Fimeas­sa työs­ken­neel­le uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä kuin tämän puo­li­sol­le Kuopiosta.

Fimea ei toi­saal­ta voi luo­pua avain­hen­ki­lös­tös­tään. Sik­si sen toi­min­nois­ta pää­osa on edel­leen Hel­sin­gis­sä. Jos Fimea oli­si yksi­tyi­nen yri­tys, se ei oli­si voi­nut miten­kään siir­tyä Kuopioon.

Osa­syy­nä Fimean vai­keuk­siin muut­taa Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon lie­nee ollut myös hen­ki­lö­kun­nan halut­to­muus luo­pua niis­tä kau­pal­li­sis­ta ja kult­tuu­ri­pal­ve­luis­ta, joi­ta Hel­sin­ki asuk­kail­leen tar­jo­aa – vaik­ka Kuo­pio onkin täs­sä suh­tees­sa suo­ma­lais­ten kau­pun­kien parhaimmistoa.

Suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een edut kas­va­vat rajat­ta väki­lu­vun kas­vaes­sa, mut­ta luon­te­val­ta tun­tuu olet­taa kui­ten­kin, että kas­vu on las­ke­vien raja­hyö­ty­jen alais­ta. Tiheäs­ti asu­tus­sa Kes­ki-Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­tain itä­ran­ni­kol­la suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een edut saa­vu­te­taan myös useis­sa lähes kiin­ni toi­sis­saan ole­vis­sa pikkukaupungeissa.

Run­saat kon­tak­tit lisää­vät tuottavuutta
Kau­pun­kien tuot­ta­vuut­ta lisää kon­tak­tien run­saus ja help­pous eri­tyi­ses­ti luo­vien ammat­tien osal­ta. Mah­dol­li­suus vai­vat­to­miin tapaa­mi­siin on hyväs­tä. Sama kos­kee myös eri­lai­sia satun­nai­sia koh­taa­mi­sia, jois­sa ideat, koke­muk­set ja tie­to leviä­vät suunnittelemattomasti.

Inter­net antaa mah­dol­li­suuk­sia hakea, mitä tie­tää etsiä, mut­ta se ei rii­tä kor­vaa­maan yllät­tä­vää tie­toa, jon­ka saa kas­vok­kain käy­dyis­sä kes­kus­te­luis­sa osaa­mat­ta sitä etsiä.

Esi­mer­kin kon­tak­ti­kau­pun­gin voi­mas­ta tar­jo­aa Board­man Oy:n siir­ty­mi­nen Tapio­las­ta Kamp­piin. Board­man on yri­tys­ten osaa­mis­ver­kos­to­ja puno­va aat­teel­li­nen orga­ni­saa­tio. Se jär­jes­tää muun muas­sa suo­sit­tu­ja kurs­se­ja yri­tys­ten hal­li­tus­ten jäse­nil­le. Pää­toi­min­ta on kui­ten­kin edis­tää verkostoitumista.

Board­ma­nil­la oli aiem­min kont­to­ri Espoon Tapio­las­sa, mikä oli taval­laan loo­gi­nen sijain­ti­paik­ka, onhan Espoo monen yri­tyk­sen koti­kau­pun­ki. Tapio­lan kont­to­ris­ta kui­ten­kin luo­vut­tiin ja siir­ret­tiin toi­min­ta Hel­sin­gin Kamp­piin, käve­ly­kau­pun­gin yti­meen. Tämä on vil­kas­tut­ta­nut toi­min­taa olennaisesti.

Kon­tak­ti­kau­pun­ki on par­haim­mil­laan käve­ly­kau­pun­gin mit­ta­kaa­vas­sa. Kyn­nys tapaa­mi­siin on pal­jon kor­keam­pi, jos tapaa­mi­seen pitää erik­seen mat­kus­taa. Kehä­tien ruuh­kas­sa ei tapaa ketään vas­taan­tu­li­jaa satun­nai­ses­ti, toi­sin kuin kävelykeskustassa.

Kon­tak­ti­kau­pun­gin suu­ri mer­ki­tys inno­vaa­tioi­ta syn­nyt­tä­vän kau­pun­gin elin­voi­mai­suu­del­le on val­jen­nut kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­le vas­ta äsket­täin. Tätä ennen kau­pun­ke­ja suun­ni­tel­tiin lähin­nä työs­sä­käyn­tia­lu­een koos­ta saa­ta­vaa etua aja­tel­len. Aja­tus­mal­li­na oli, että työ­päi­vään sisäl­tyy vain kak­si mat­kaa, kotoa töi­hin ja töis­tä kotiin, vaik­ka olen­nai­sem­pia kau­pun­ki­ra­ken­teen haas­tei­ta ovat mat­kat työ­päi­vän sisällä.

Perus­tel­tua kri­tiik­kiä voi esit­tää esi­mer­kik­si Her­van­nan sijoit­tu­mi­seen kau­as Tam­pe­reen kes­kus­tas­ta, mut­ta eipä ole Hel­sin­gin yli­opis­ton toi­min­to­jen siir­tä­mi­nen sääs­tö­syis­tä kes­kus­tas­ta Kum­pu­lan kam­puk­seen sekään kovin hyvä ajatus.

Yli­opis­tol­la on kes­kei­nen mer­ki­tys kon­tak­ti­kau­pun­gin kan­nal­ta. Sen läs­nä­olo nime­no­maan kau­pun­gin kes­kus­tas­sa elä­vöit­täi­si kontaktikaupunkia.

Inter­net ja kasautumisedut

Inter­net ja eri­lai­nen säh­köi­nen vies­tin­tä on hel­pot­ta­nut tie­don väli­tys­tä val­ta­vas­ti ja pois­ta­nut sii­tä etäi­syys­te­ki­jän koko­naan. Tekee­kö inter­net kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta tar­pee­ton­ta, kun ihmis­ten ei enää tar­vit­se olla lähel­lä toi­si­aan vaih­taak­seen tie­to­ja ja ajatuksia?

Talous­tie­tei­li­jä Edward Glae­se­rin mukaan inter­net on päin­vas­toin edis­tä­nyt kasau­tu­mis­ta ja koros­ta­nut kasau­tu­mi­se­tu­ja. Vaik­ka havain­to­jen perus­teel­la näin on vii­me vuo­si­na ollut, näin ei tar­vit­se olla tule­vai­suu­des­sa. Tavat, joil­la tie­don­siir­ron vai­vat­to­muus tulee muo­vaa­maan työ­elä­mää, ovat vas­ta arvai­lu­jen varaisia.

Edes­sä voi olla suu­ria yllä­tyk­siä, sil­lä tek­nis­ten mah­dol­li­suuk­sien aukea­mi­nen voi joh­taa arvaa­mat­to­miin sovel­luk­siin ja käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­siin. Joi­ta­kin arvioi­ta inter­ne­tin vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­kei­hin ja nii­den työn­ja­koon voi­daan kui­ten­kin jo teh­dä. Net­ti tulee muut­ta­maan var­muu­del­la pal­jon aluei­den välis­tä työn­ja­koa, mut­ta on ennen­ai­kais­ta ennus­taa, miten.

Net­tiyh­tey­det ovat hel­pot­ta­neet kon­tak­te­ja eri puo­lil­le maa­il­maa. Tämä on lisän­nyt eikä vähen­tä­nyt mat­kus­ta­mis­tar­vet­ta, kos­ka säh­köi­ses­ti syn­ty­vät kon­tak­tit altis­ta­vat tar­peel­le tava­ta kasvokkain.

Päi­vit­täi­nen työ toi­mis­tois­sa on muut­tu­mas­sa mobii­lik­si. Sitä voi teh­dä koto­na, kah­vi­lois­sa ja työ­pai­kal­la. Mah­dol­li­suus etä­työ­hön vai­kut­taa para­dok­saa­li­ses­ti eni­ten nii­den päi­vit­täi­seen työs­ken­te­lyyn, jot­ka asu­vat lähel­lä työ­paik­kaan­sa. Työ­pai­kal­la on kon­tak­tien ja tapaa­mis­ten vuok­si hyvä käy­dä sään­nöl­li­ses­ti, mie­luum­min päi­vit­täin, mut­ta työ­päi­vän voi aloit­taa koto­na ja pii­pah­taa toi­mis­tos­sa vain muu­ta­mak­si tun­nik­si. Täl­lai­nen käyt­täy­ty­mi­nen ei ole luon­te­vaa, jos työ­pai­kal­le on tun­nin mat­ka suuntaansa.

Toi­mis­tois­sa ei tar­vi­ta nimi­koi­tu­ja työ­huo­nei­ta, kos­ka kaik­ki tar­vit­ta­vat doku­men­tit mah­tu­vat muis­ti­tik­kuun tai ovat saa­ta­vis­sa pil­vi­pal­ve­li­mel­ta. On ilmeis­tä, että meil­lä­kin on kau­pun­geis­sa toi­mis­to­ne­liöi­tä aivan lii­kaa, kos­ka tar­vit­ta­va pin­ta-ala hen­keä koh­den vähe­nee olennaisesti.

Nimi­koi­duis­ta huo­neis­ta halu­taan eroon myös sik­si, että halu­taan edis­tää kas­vok­kain koh­taa­mis­ta omiin huo­nei­siin eris­täy­ty­mi­sen sijasta.
Rajat­tua kir­joit­ta­mis­pro­jek­tia voi vetäy­tyä teke­mään kesä­mö­kil­le, Rivie­ral­le, hiih­to­kes­kuk­seen tai mihin tahan­sa. Vetäy­ty­mi­nen omaan rau­haan voi olla tehok­kaam­paa kuin työn­te­ko kel­lo­kor­tin kans­sa toimistossa.

Kesä­mök­kien käyt­tö työn­te­koon on yleis­ty­nyt ja yleis­ty­nee edel­leen. Tämä kos­kee kui­ten­kin vain lyhyi­tä syven­ty­mis­jak­so­ja eikä tar­koi­ta sitä, että työn­teon voi­si siir­tää koko­nai­suu­des­saan kesä­mö­kil­le. Nii­den hen­ki­löi­den osuus kas­vaa, joi­den työ ei ole paik­kaan sidot­tua kuin osan aikaa.

Työ­tä, jota voi pysy­väs­ti teh­dä mis­sä päin maa­ta hyvän­sä ilman kas­vo­kon­tak­tia työ­to­ve­rei­hin­sa, voi yhtä hyvin teh­dä mis­sä päin maa­il­maa hyvän­sä. Sel­lai­nen työ siir­tyy hel­pos­ti hal­van työ­voi­man maihin.

Inter­net voi myös edis­tää muut­ta­mis­ta kes­kuk­siin vähän samas­ta syys­tä kuin help­po yhtey­den­pi­to säh­kö­pos­til­la maa­il­man toi­sel­le puo­lel­le lisää eikä vähen­nä mat­kus­ta­mis­ta. Yhtey­den­pi­don hel­pot­tu­mi­nen tuo tar­jol­la ole­vat mah­dol­li­suu­det parem­min tie­toon. Työ­tä ja asun­toa etsi­vän ei tar­vit­se enää aloit­taa työ­pai­kan ja asun­non hakua mat­kus­ta­mal­la paik­ka­kun­nal­le, mikä pie­nen­tää kit­kaa muuttamiselle.

Mah­dol­li­suus teh­dä töi­tä jouk­ko­lii­ken­tees­sä mat­kus­tet­taes­sa lisää jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta, kos­ka aika­kus­tan­nuk­sen mer­ki­tys vähe­nee. Mah­dol­li­set itse aja­vat autot voi­vat tosin tuo­da tämän edun automatkustajillekin.

Poli­tii­kas­sa ennen inter­net-aikaa hel­sin­ki­läi­set polii­ti­kot oli­vat sel­väs­ti parem­min peril­lä asiois­ta ja ymmär­si­vät ne parem­min kuin maa­kun­tien kyvyt. Puo­lueis­ta vain Suo­men kes­kus­ta muo­dos­ti täs­tä poik­keuk­sen. Tämä ero on inter­ne­tin ansios­ta pois­tu­nut jok­seen­kin koko­naan. Tie­don tason yli­voi­ma suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on samas­ta syys­tä pie­nen­ty­nyt myös muil­la aloil­la, mikä paran­taa pien­ten kau­pun­kien mahdollisuuksia.

Glae­se­rin havain­to kau­pun­gis­tu­mi­sen kiih­ty­mi­ses­tä inter­ne­tin seu­rauk­se­na saat­taa joh­tua aivan muus­ta. Inter­net on lisän­nyt kau­pun­gis­sa asu­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Jos ihmi­set halua­vat muut­taa kau­pun­kei­hin, on työ­paik­ko­jen tul­ta­va peräs­sä (ks. tar­kem­min s. 102–105).

Elin­voi­maa kau­pal­li­sis­ta palveluista
Kau­pun­gin koko riip­puu poh­jim­mil­taan sii­tä, mikä on sen roo­li maan sisäi­ses­sä ja kan­sain­vä­li­ses­sä työn­jaos­sa. Esi­mer­kik­si sii­tä, kuin­ka pal­jon ja kuin­ka teol­li­sia työ­paik­ko­ja on teollisuuskaupungissa.

Tämän ohel­la kau­pun­kiin kuu­luu suu­rem­pi tai pie­nem­pi pai­kal­lis­ten pal­ve­lu­jen sek­to­ri, joka on toi­saal­ta mer­kit­tä­vä osa pai­kal­lis­ta työl­li­syyt­tä ja toi­saal­ta tär­keäs­sä roo­lis­sa lisää­mäs­sä kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta asuin­paik­ka­na ja yri­tys­ten sijaintipaikkana.

Jokai­sen teol­li­suus­kau­pun­gin sisäl­lä on suu­rem­pi tai pie­nem­pi por­va­ri­kau­pun­ki, joka koos­tuu lähin­nä pai­kal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta. Mitä suu­rem­pi por­va­ri­kau­pun­ki on, sitä elin­voi­mai­sem­pi on kau­pun­ki ja sitä vähem­män se on riip­pu­vai­nen esi­mer­kik­si teol­li­suu­den menestyksestä.
Pal­ve­lusek­to­rin koko riip­puu asuk­kai­den kulutustavoista
Pai­kal­li­sen pal­ve­lusek­to­rin koko riip­puu lähin­nä sen asuk­kai­den kulu­tus­ta­vois­ta – sii­tä, kuin­ka suu­ren osa tulois­taan he käyt­tä­vät pai­kal­lis­ten pal­ve­lu­jen osta­mi­seen. Kah­des­ta muu­ten ident­ti­ses­tä teol­li­suus­kau­pun­gis­ta toi­nen voi olla tois­ta isom­pi vain sen takia, että sen asuk­kaat suo­si­vat kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­ses­sään suh­tees­sa enem­män pai­kal­li­sia pal­ve­lu­ja kuin muu­al­ta ostet­tu­ja tava­roi­ta tai vaik­ka mat­kai­lua. Pai­kal­lis­ten pal­ve­lu­jen run­saus lisää myös kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta turistikohteena.
Pal­ve­lusek­to­rin kokoon vai­kut­ta­vat esimerkiksi:

Vero­tus

Mitä anka­ram­paa on vero­tus, sitä vähem­män pal­ve­lu­ja käy­te­tään. Eri­tyi­sen tär­keä on mata­lien palk­ko­jen vero­tus ja kulu­tus­ve­rot, kos­ka ne kas­vat­ta­vat vero­kii­laa pal­ve­lu­jen osta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä suh­tees­sa vero­kii­laan muus­sa kulutuksessa.

Tuloe­rot

Koh­tuul­li­set tuloe­rot voi­mis­ta­vat pal­ve­lusek­to­ria, jot­ta riit­tä­vän monel­la on varaa käyt­tää pal­ve­lu­ja. Pal­ve­lun osta­mi­nen on sitä kan­nat­ta­vam­paa, mitä suu­rem­mat ovat omat tulot ja mitä vähem­män pal­ve­lun tuot­ta­jal­le pitää mak­saa. Pal­ve­lusek­to­ri kukois­taa, mut­ta kukois­tus perus­tuu eriar­voi­suu­teen. Lii­al­li­set tuloe­rot kui­ten­kin köyh­dyt­tä­vät pal­ve­lu­ja, kos­ka super­rik­kai­den tulois­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti voi kovin suu­ri osa suun­tau­tua pai­kal­li­siin pal­ve­lui­hin eikä mui­den osto­voi­ma taas rii­tä. Laa­ja vau­ras kes­ki­luok­ka on pal­ve­lue­lin­kei­noil­le paras asiakaskunta.

Kulu­tus­tot­tu­muk­set

Pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­nen on kult­tuu­ri­si­don­nais­ta. Maa­seu­dul­la nii­den käyt­tä­mi­seen ei ole totut­tu. Suo­ma­lais­ten kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen on vähem­män pal­ve­lu­val­tais­ta kuin pidem­män urbaa­nin his­to­rian läpi käy­neis­sä mais­sa. Ravin­to­la­pal­ve­lu­jen käy­tös­sä ja eri­tyi­ses­ti ravin­to­lois­sa syö­mi­ses­sä on Suo­mes­sa huo­mat­ta­via paik­ka­kun­ta­koh­tai­sia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää oikein muul­la kuin kulttuurieroilla.

Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne

Tii­vis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne suo­sii pal­ve­lu­ja. Eri­tyi­sen tär­keä on elin­voi­mai­nen keskusta.

Poh­jois­mai­sis­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nis­sa yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja on väis­tä­mät­tä vähem­män kuin mata­lan vero­tuk­sen ja kor­kei­den tuloe­ro­jen yhteis­kun­nis­sa. Jois­sa­kin Yhdys­val­tain osa­val­tiois­sa ei pie­ni­palk­kai­sil­la pal­ve­lua­loil­la ole juu­ri lain­kaan vero­kii­laa pal­ve­lu­jen osta­jan ja tuot­ta­jan välil­lä tai vero­kii­la voi olla jopa nega­tii­vi­nen ear­ned incom tax cre­dit ‑vero­jär­jes­tel­mä­nä tun­ne­tun mata­la­palk­ka­tuen vuok­si. Suu­ri vero­va­roin rahoi­tet­ta­vien jul­kis­ten pal­ve­lu­jen mää­rä kui­ten­kin kor­vaa työl­lis­tä­jä­nä Poh­jois­mais­sa yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen tarjontaa.

Pal­ve­lusek­to­rin kool­la on itses­sään elin­kei­no­po­liit­ti­nen vai­ku­tus työl­lis­tä­jä­nä. Osaa­mi­sam­mat­tei­hin perus­tu­va kau­pun­ki oli­si ilman sitä työl­lis­tä­jä­nä kovin yksi­puo­li­nen. Sil­loin huip­puo­saa­jis­ta oli­si kroo­ni­nen pula, samal­la kun vähem­män kou­lu­tet­tu väki ei löy­dä töi­tä. Tek­ni­nen kehi­tys uhkaa kaven­taa ja hei­ken­tää kes­ki­luok­kaa. Pal­ve­lua­lat ovat teol­li­suus­työ­paik­ko­jen vähe­tes­sä tär­keä työl­lis­tä­jä tor­ju­maan raken­teel­lis­ta työttömyyttä.

Esi­mer­kik­si Tam­pe­reen pote­maan teol­lis­ten työ­paik­ko­jen mene­tyk­ses­tä joh­tu­vaan raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen pai­kal­lis­ten pal­ve­lu­jen laa­je­ne­mi­nen on luon­te­vin lääke.

Vil­kas ja moni­puo­li­nen pal­ve­lusek­to­ri on myös tär­keä veto­voi­ma­te­ki­jä, joka hou­kut­te­lee pai­kal­le osaa­jia ja osaa­jien muka­na yri­tyk­siä. Täl­lä on kau­pun­gin tule­vai­suu­den kan­nal­ta suu­ri merkitys.

Kau­pun­ki tar­vit­see keskustan

Yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la voi joko hou­ku­tel­la käyt­tä­mään pal­ve­lu­ja tai tor­jua sitä. Elin­voi­mai­sel­la kau­pun­gil­la on elin­voi­mai­nen keskusta.

Kes­kus­ta­mai­sia aluei­ta voi suu­res­sa kau­pun­gis­sa tie­tys­ti olla peri­aat­tees­sa useam­pia, mut­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seu­dul­la alue­kes­kuk­set eivät ole onnis­tu­neet haas­ta­maan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­nä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Per­jan­tain ja lau­an­tain alkuil­las­ta lähi­lii­ken­teen junis­sa ruuh­kan suun­ta on koh­ti kes­kus­taa. Moni kes­ki­ko­koi­nen kau­pun­ki on vahin­goit­ta­nut elin­kei­no­ra­ken­net­taan vaka­vas­ti ohjaa­mal­la kau­pan kes­kus­tan ulko­puo­lel­le raken­net­tui­hin peltomarketteihin.

Kun kau­pun­ki kas­vaa riit­tä­vän suu­rek­si – noin mil­joo­naan asuk­kaa­seen, sil­le ei rii­tä enää yksi kes­kus­ta, vaan sen on jakau­dut­ta­va usean kes­kuk­sen ympä­ril­le. Suo­ma­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta Hel­sin­ki on ainoa näin suu­ri. Muil­le kau­pun­geil­le Turus­ta ja Tam­pe­rees­ta alkaen yhden kes­kus­tan mal­li on toimivin.

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on panos­tet­tu ala­kes­kuk­siin. Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la vah­vo­ja ala­kes­kuk­sia on Itä­kes­kus, Pasi­la ja Mal­mi, pie­nem­piä ala­kes­kuk­sia Hert­to­nie­mi, Pitä­jän­mä­ki ja Ruoholahti.

Espoo on kes­kit­ty­nyt vii­den kes­kuk­sen ympä­ril­le. Van­taal­la on Tik­ku­ri­la ja Myyr­mä­ki. Kehä­ra­dan var­rel­le suun­ni­tel­laan lisää kes­kuk­sia. Koi­vu­ky­läs­tä piti tul­la mer­kit­tä­vä kes­kus, mut­ta se typis­tyi lähiök­si. Samoin on käy­mäs­sä Espoon kun­nian­hi­moi­ses­ti käyn­nis­tä­mäl­le Suurpellolle.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun ala­kes­kuk­sis­sa on riit­tä­vä pal­ve­lu­ta­so päi­vit­täi­siä ostok­sia ja lou­nas­ruo­kai­lua aja­tel­len. Yksi­kään niis­tä ei kui­ten­kaan yllä pal­ve­lu­ta­sos­sa Hämeen­lin­nan kes­kus­tan tasol­le, vaik­ka väes­tö­poh­ja ylit­tää Hämeenlinnan.Tämä ei seli­ty vain Hel­sin­gin kes­kus­tan yli­voi­mai­suu­del­la, joka imee ala­kes­kus­ten elin­mah­dol­li­suuk­sia. Ala­kes­kuk­set on raken­net­tu aivan eri taval­la kuin Hämeen­lin­nan keskusta.

Ala­kes­kuk­siin ei ole raken­net­tu käve­ly­kau­pun­kia vaan lähin­nä auto­kau­pun­ki. Kuten Edward Glae­ser on osoit­ta­nut (ks. tar­kem­min s. 77–79), auto­kau­pun­gin kes­kus­ta ei ole elin­voi­mai­nen edes kau­pun­gin pääkeskuksena.

Kaup­pa­kes­kus park­ki­hal­lei­neen ei kel­paa kau­pun­gin kes­kus­tak­si. Kaup­pa­kes­kuk­seen ei ole edes tar­koi­tus tul­la viih­ty­mään ja olei­le­maan, vaan suo­rit­ta­maan ostok­set tehokkaasti.

Kaup­pa­kes­kus­ta ei voi miten­kään ver­ra­ta Hämeen­lin­nan kes­kus­taan. Espoon Iso Ome­na sul­kee oven­sa lau­an­tai-ilta­na klo 18, jol­loin Hämeen­lin­nan kes­kus­ta alkaa vas­ta herä­tä eloon. Jär­ven­pää, Hyvin­kää ja Kera­va ovat raken­ta­neet toi­sen­lais­ta kau­pun­kia, ehkä sik­si, että ne ovat itse­näi­siä kun­tia, joi­den his­to­ria on pal­jon Itä­kes­kus­ta tai Matin­ky­lää pidempi.

Hel­sin­gin kes­kus­ta poik­ke­aa vaik­ka­pa Ber­lii­nis­tä sii­nä, että lähes kaik­ki on kes­kit­ty­nyt hyvin pie­nel­le alu­eel­le. Tämä joh­tuu suu­rel­ta osin jouk­ko­lii­ken­teen ver­kos­tos­ta, joka syöt­tää lii­ken­net­tä Rau­ta­tien­to­rin ja Kam­pin välil­le jät­täen lähes kai­ken muun katveeseen.

Hel­sin­gin kes­kus­tan toi­mi­vat käve­ly­alu­eet rajau­tu­vat Alek­san­te­rin­ka­dun ympä­ris­töön. Tämä köyh­dyt­tää kes­kus­tan pal­ve­lu­ja, kos­ka pie­nel­le alu­eel­le kes­kit­ty­vän kes­kus­tan vuo­kra­ta­so nousee sie­tä­mät­tö­män kor­keak­si ja kar­sii monia toimintoja.

Ber­lii­nis­sä on laa­ja kes­kus­ta, jos­sa on mon­ta kes­kit­ty­mää, joil­la on eri pro­fii­li kul­la­kin. Tämä pitää kiin­teis­tö­jen vuo­kra­ta­son kohtuudessa.

Hel­sin­kiin­kin oli kehit­ty­mäs­sä bile­tys­kes­kit­ty­mä Kal­lioon. Tämä kehi­tys kat­kais­tiin viran­omais­mää­räyk­sel­lä, joka käs­ki baa­re­ja sul­ke­maan oven­sa Kal­lios­sa kak­si tun­tia aiem­min kuin ydinkeskustassa.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista”

  1. Miten esi­merk­ki kau­pun­gik­si vali­koi­tuu aina Ber­lii­ni? Har­vi­nai­sen tyl­sä kau­pun­ki, jopa Sak­san mit­ta­puul­la. Ham­pu­ri, Munc­hen, frank­furt ei kos­kaan kel­paa esi­mer­kik­si. Sik­si­kö kun niis­sä ei ole tyl­siä neuk­ku­bu­le­var­de­ja ja ‑kuu­tioi­ta?

  2. Perus­tel­tua kri­tiik­kiä voi esit­tää esi­mer­kik­si Her­van­nan sijoit­tu­mi­seen kau­as Tam­pe­reen kes­kus­tas­ta, mut­ta eipä ole Hel­sin­gin yli­opis­ton toi­min­to­jen siir­tä­mi­nen sääs­tö­syis­tä kes­kus­tas­ta Kum­pu­lan kam­puk­seen sekään kovin hyvä ajatus.

    Her­van­nas­sa opis­kel­lee­na voin van tode­ta, että opis­ke­lua­lu­een sijoit­tu­mi­nen noin 10km pää­hän kes­kus­tas­ta ei ole iso ongel­ma, eikä Her­van­nan pal­ve­lu­ra­ken­ne ole lain­kaan riit­tä­mä­tön opis­ke­li­jan perus­tar­pei­siin — sen sijaan on todel­la hyvä, että esim. kam­pusa­lue on yhte­näi­nen ja raken­nus­ten välil­lä voi luen­to­jen välil­lä kul­kea sisä­ti­lois­sa ja opis­ke­li­joil­le on tar­jol­la edul­lis­ta ja hyvä­ta­sois­ta vuo­kra-asu­mis­ta suh­teel­li­sen uusis­sa opis­ke­li­ja-asun­to­lois­sa todel­la­kin käve­ly­mat­kan pääs­sä opis­ke­lu­pai­kas­ta sekä mah­dol­li­ses­ta työpaikasta. 

    Her­va­naan kes­kit­ty­nyt myös kor­kean tek­no­lo­gian yri­tyk­siä. Yli­opis­ton lähei­syys ja edul­li­set vuo­krat ovat luo­neet ja luo­vat edel­leen kas­vua mm. Nokian ja Inte­lin kal­tai­sil­le supe­ry­ri­tyk­sil­le kuin monel­le muul­le pie­nem­mäl­le yri­tyk­sel­le, esi­mer­kik­si laser­tek­no­lo­gi­aa val­mis­ta­val­la Modu­ligh­til­le — ja luke­mat­to­mil­le muil­le kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti pal­ki­tuil­le yri­tyk­sil­le, esi­me­rik­si integroi­tu­ja pii­re­jä ja nii­den ohjel­mis­to­ja suun­nit­te­le­va VLSI Solu­tion Oy, sekä monia mui­ta kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­via yrityksiä.

  3. Perus­tel­tua kri­tiik­kiä voi esit­tää esi­mer­kik­si Her­van­nan sijoit­tu­mi­seen kau­as Tam­pe­reen keskustasta 

    Her­van­ta tai­taa olla Suo­men 3. vilk­kain tek­no­lo­gia­kes­kit­ty­mä, Hel­sin­gin Kes­kus­tan ja Ota­nie­men jäl­keen. Nokian suu­ruu­den aikaan paik­ka oli jopa lii­an ruuhkainen. 

    Her­van­taa on myös täy­den­nys­ra­ken­net­tu kor­keas­ti ja tii­viis­ti, uut­ta pyö­räi­ly­kau­pun­kia tulee lisää jat­ku­vas­ti, Her­van­nan läpi ris­tei­lee usei­ta levei­tä pyö­räi­ly­väy­liä yli- ja alikulkuineen. 

    Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, jos ei ole muu­ta­maan vuo­teen käy­nyt: http://www.tut.fi/fi/kampusareena/

    Kuu­lem­ma (Nokian/Microsoftin) jäl­jil­tä vapau­tu­neet toi­mi­ti­lat ovat täyt­ty­neet tasai­ses­ti vii­mei­set 2 vuot­ta, uusia fir­mo­ja on muut­ta­nut alu­eel­le, tai syn­ty­nyt, ja uusia Her­van­ta­lai­sia pörs­siy­ri­tyk­siä­kin on ilmei­ses­ti lis­tau­tu­mas­sa lähiaikoina.

  4. Se, että kaup­pa­liik­keet mene­vät kiin­ni lau­van­tai­sin klo 18, joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että kirk­ko mää­rää vie­lä asiois­ta Suo­mes­sa. Kir­kol­li­nen pyhä (sun­nun­tai) alkaa edel­li­se­nä ilta­na klo 18 ja kes­tää vuo­ro­kau­den. Täs­tä oli­si jo syy­tä pääs­tä eroon ja kirk­ko sekä val­tio on ero­tet­ta­va toi­sis­taan. Olin jos­kus hoi­ta­mas­sa opis­ke­luai­koi­na jää­kent­tiä ja tun­tui hyvin mer­kil­li­sel­tä, että jää­kent­tä piti sul­kea lau­an­tai­na klo 18, jol­loin asiak­kai­ta oisi vie­lä ollut run­saas­ti. Jos­kus tuli “unoh­det­tua” valot pääl­le vaik­ka puku­ko­pit toki lukitsin.

  5. Tero Tolo­nen: Her­van­nas­sa opis­kel­lee­na voin van tode­ta, että opis­ke­lua­lu­een sijoit­tu­mi­nen noin 10km pää­hän kes­kus­tas­ta ei ole iso ongel­ma, eikä Her­van­nan pal­ve­lu­ra­ken­ne ole lain­kaan riit­tä­mä­tön opis­ke­li­jan perustarpeisiin 

    Itse Her­van­nas­sa opis­kel­lee­na insi­nört­ti­nä voin omas­ta puo­les­ta­ni tode­ta että pal­jon mie­lum­min oli­sin suo­rit­ta­nut opin­not Tam­pe­reen ydin­kes­kus­tan kal­tai­ses­sa kult­tuu­riym­pä­ris­tös­sä, kuin metsälähiössä.

  6. TL: Her­van­ta tai­taa olla Suo­men 3. vilk­kain tek­no­lo­gia­kes­kit­ty­mä, Hel­sin­gin Kes­kus­tan ja Ota­nie­men jäl­keen. Nokian suu­ruu­den aikaan paik­ka oli jopa lii­an ruuhkainen. ..
    Kuu­lem­ma (Nokian/Microsoftin) jäl­jil­tä vapau­tu­neet toi­mi­ti­lat ovat täyt­ty­neet tasai­ses­ti vii­mei­set 2 vuot­ta, uusia fir­mo­ja on muut­ta­nut alu­eel­le, tai syn­ty­nyt, ja uusia Her­van­ta­lai­sia pörs­siy­ri­tyk­siä­kin on ilmei­ses­ti lis­tau­tu­mas­sa lähiaikoina. 

    Elin­ti­lan, kor­kea­kou­lun lisäk­si toi­mi­ti­lo­jen mää­rä ja jous­ta­vuus lie­nee yksi syy mik­si Her­mias­ta on tul­lut niin suo­sit­tu sijan­nil­li­ses­ti. Täm­möis­tä resep­tiä on vain vai­kea kopioi­da, mut­ta en kyl­lä näki­si mitään jär­keä sii­nä, että Her­van­taa läh­det­täi­siin siir­tä­mään kes­kus­taan — kes­kus­ta on 10 minuu­tin pääs­sä Her­van­nas­ta hen­ki­lö­au­tol­la ja 20 minuu­tin pääs­sä bus­sil­la, käy­tän­nös­sä se on pal­ve­luil­taan Tam­pe­reen toi­sek­si paras kau­pun­gin­osa ja parem­pi kuin moni kes­kus­tan alu­ee­seen kuu­lu­va alue.

    Tam­pe­reen kes­kus­tan suo­sio aina­kin ohjel­mis­to­y­ri­tys­ten sijain­ti­paik­ka­na on näh­däk­se­ni myös kas­vus­sa — täm­möi­nen duo­po­li mie­les­tä­ni tukee toi­nen tois­taan, vähän samoin kuin Ota­nie­mi tukee ympä­ris­tön­sä yri­tyk­siä. Opis­ke­lu on mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä ja sen ei kan­na­ta sijai­ta yhteis­kun­nan kal­lim­mil­la pai­koil­la, kos­ka opis­ke­li­jan pal­kan mak­saa yleen­sä valtio.

    On myös ollut hie­no seu­ra­ta Her­van­nan kas­vua ja kehit­ty­mis­tä kau­pun­gin­osa­na ja sen muka­na myös TTY:n kehit­ty­mis­tä alu­ee­na koh­ti kan­sain­vä­li­sem­pää kam­pusa­luet­ta. Aavis­tuk­sen huo­les­tu­nut olen sii­tä, että ulko­mai­sil­le opis­ke­li­joil­le on suun­ni­tel­tu luku­kausi­mak­sua juu­ri nyt kun samaan aikaan ollaan leik­kaa­mas­sa myös yli­opis­to­jen rahoi­tuk­ses­ta — Suo­mi tar­vit­see kehit­tyäk­seen maa­il­man­luo­kan lah­jak­kuuk­sia ja nii­tä on kai­kis­sa val­tiois­sa. Muu­ta­ma Arme­nias­ta tul­lut opis­ke­li­ja ei käy­tän­nös­sä nos­ta lain­kaan jon­kun kurs­sin jär­jes­tä­mi­sen kulu­ja, mut­ta voi tuo­da kai­vat­tua osaa­mis­ta ja tah­toa teh­dä töi­tä Suo­men teol­li­suu­den elin­tär­keän tuo­te­ke­hi­tyk­sen saral­la. Mikä­li mak­sua kaa­vail­laan, voi­tai­siin­ko edes har­kin­ta jon­kin­lai­sen sti­pen­di­ra­has­ton perus­ta­mis­ta, joka kat­tai­si opis­ke­lun kus­tan­nuk­set hyvin menes­ty­vil­tä opiskelijoilta?

    1. Kun Her­van­taa perust6ettiin, tar­jol­la oli yksi­tyi­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta puol­ta lähem­pä­nä. Halut­tiin sääs­tää ja pan­na kau­as kau­pun­gin omis­ta­mal­le maal­le. Pel­käs­tään pika­ra­ti­kan kilo­met­ri­kus­tan­nuk­sil­la oli­si lunas­ta­nut sen yks­tyi­sen maapalan.

  7. Tuo inter­net ‑osuus on niin spe­ku­laa­tio­ta, että sitä ei oikein voi kom­men­toi­da. Sii­tä asias­ta voi teh­dä min­kä­lai­sen joh­to­pää­tök­sen halu­aa. Aika näyt­tää miten käy.

    OS
    “Työ­tä, jota voi pysy­väs­ti teh­dä mis­sä päin maa­ta hyvän­sä ilman kas­vo­kon­tak­tia työ­to­ve­rei­hin­sa, voi yhtä hyvin teh­dä mis­sä päin maa­il­maa hyvän­sä. Sel­lai­nen työ siir­tyy hel­pos­ti hal­van työ­voi­man maihin.”

    Ei siir­ry hel­pos­ti. Vain sel­keät työt voi­vat siir­tyä. Tie­to­tek­ni­nen pal­ve­lu­työ on nopea­ryt­mis­tä, kie­li- ja kult­tuu­ri­si­don­nais­ta. Ja usein aika­mois­ta sälää. Sitä ei voi hel­pos­ti siir­tää. Monet ovat yrit­tä­neet. Siir­to hal­van tuo­tan­non mai­hin jäy­kis­tää ja hidas­taa pal­ve­lua. Var­sin­kin kun niis­sä mais­sa hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuus on suurta.

    Eikä tuo­ta kas­vo­kon­tak­tia oikeas­ti tar­vit­se mihin­kään. Ad hoc pala­ve­rin saa nyky­ään pys­tyyn het­kes­sä. Oli osal­lis­tu­jat sit­ten mis­sä päin maa­il­maa hyvän­sä. Ja asiat tule­vat kes­kus­te­le­mal­la selväksi.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Her­van­taa perust6ettiin, tar­jol­la oli yksi­tyi­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta puol­ta lähempänä.

    Arvaan että kysees­sä oli­vat Muo­tia­lan kar­ta­non pel­lot Neka­las­sa. Joil­le on nyt nous­sut oma­ko­ti- ja rivi­ta­lo­ja. Neka­la on edel­leen ali­ke­hit­ty­nyt pien­teol­li­suusa­lue lähel­lä Tam­pe­reen yli­opis­toa, jos­kus se var­maan pure­taan ja laho­jen hal­lien ja “aseveli”-puuparakkien tilal­le raken­ne­taan jotain. 

    Oli­si tie­tys­ti ollut erit­täin jär­ke­vää raken­taa Her­van­ta kysei­sel­le pai­kal­le, Tam­pe­reen yli­opis­to ja Tek­nil­li­nen yli­opis­to oli­si­vat sijain­neet toi­sis­taan käve­ly­mat­kan päässä. 

    Mut­ta SDP ja SKDL (Vasem­mis­to) oli­vat tuol­loin val­las­sa. Onnis­tui­vat teke­mään hyvin pal­jon mui­ta­kin huo­no­ja pää­tök­siä, mitä tulee kaupunkikuvaan.

  9. Tero Tolo­nen:
    Aavis­tuk­sen huo­les­tu­nut olen sii­tä, että ulko­mai­sil­le opis­ke­li­joil­le on suun­ni­tel­tu luku­kausi­mak­sua juu­ri nyt kun samaan aikaan ollaan leik­kaa­mas­sa myös yli­opis­to­jen rahoi­tuk­ses­ta – Suo­mi tar­vit­see kehit­tyäk­seen maa­il­man­luo­kan lah­jak­kuuk­sia ja nii­tä on kai­kis­sa valtioissa.

    Suo­ma­lai­sis­sa IT-yri­tyk­sis­sä ei juu­ri­kaan ole mui­ta euroop­pa­lai­sia, pait­si ali­hank­ki­joi­na ulko­mail­la. Euroop­pa­lai­set IT-osaa­jat tun­tu­vat saa­van kaik­kial­la muu­al­la euroo­pas­sa pal­jon parem­man elin­ta­son. Edes Puo­las­ta tai Tse­keis­tä ei juu­ri­kaan saa osaa­jia suo­meen. Viros­sa­kin tai­de­taan jo mak­saa tie­tyil­le osaa­jil­le parem­paa net­to­palk­kaa kuin Suomessa.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/viro-kalastaa-it-osaajat-suomesta-6002827

    Kii­na­lai­sia ja Intia­lai­sia kyl­lä on, ja nuo kan­sat suh­teel­li­sen int­ro­vert­tei­nä sopi­vat hyvin suo­ma­lai­seen työkulttuuriin.

    IT-työ ei siir­ry suo­mes­ta “hal­pa­mai­hin”, kos­ka Suo­mi alkaa olla hal­pa­maa. Enem­män näkee merk­ke­jä sii­tä että osaa­jat läh­te­vät tääl­tä ete­lään parem­mil­le apajille.

  10. Oli­si­ko kasau­tu­mi­ses­ta myös hait­to­ja? Nyt val­tao­sa maas­ta toi­mii käy­tän­nös­sä ilman polii­se­ja ihan koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta muu­ta­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la on polii­sit mah­dot­to­man yli­työl­lis­tet­ty­jä. Oli­si­ko­han niin, että ihmi­nen­kin lau­mae­läi­me­nä kui­ten­kin vaa­tii jon­kin­lai­sen revii­rin ympä­ril­leen? Ongel­mia alkaa ilmaan­tua, jos asu­kas­ti­heys ylit­tää tie­tyn rajan.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla asu­kas­ta koh­den vähem­män polii­se­ja kuin Lapissa

    Pin­ta-alan perus­teel­la voi­si luul­la. Mut­ta luu­lo ei ole tie­don väärti.

    Lapin polii­si­lai­tos huo­leh­tii polii­si­teh­tä­vis­tä laa­jan Poh­jois-Suo­men alu­eel­la Ranual­ta Uts­joel­le. Lai­tos toi­mii 21 kun­nan alu­eel­la ja 16 polii­sia­se­man voi­min pal­ve­lem­me noin 182 000 asu­kas­ta sekä suur­ta mää­rää mat­kai­li­joi­ta. Lapin polii­si­lai­tok­sen pää­po­lii­sia­se­ma sijait­see Rovaniemellä.
    Lapin polii­si­lai­tok­sel­la työs­ken­te­lee noin 390 hen­ki­löä. Lai­tos­ta joh­taa polii­si­pääl­lik­kö Mart­ti Kallio.”

    Polii­si­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­lee noin 1600 hen­ki­löä, jois­ta polii­se­ja on noin 1300. Hel­sin­gin polii­si­lai­tok­sen toi­min­taa joh­taa polii­si­pääl­lik­kö Las­se Aapio.”

    Uusin asu­kas­lu­ku Lapis­sa on 180848. Eli työn­te­ki­jöi­tä on noin 1/463 asu­kas­ta. Uusin asu­kas­lu­ku Hel­sin­gis­sä on 626079 eli työn­te­ki­jöi­tä on noin 1/391 asu­kas­ta. Polii­se­ja 1/482. Jos Lapis­sa on mui­ta kuin polii­se­ja 15 kpl, on polii­se­ja yhtä pal­jon molem­mis­sa. Jos suh­de polii­sit ja muut on sama Lapis­sa ja Hel­sin­gis­sä, Lapis­sa on 73 muu­ta työn­te­ki­jää ja polii­se­ja siis vähem­män per asukas

    1. Kat­sos vain, yri­tän etsiä sen tilas­ton, johon minun tie­to­ni perus­tuu. Tai en var­maan­kaan löy­dä sitä mis­tään, kos­ka olen hävit­tä­nyt hal­lin­to­va­lio­kun­nan pape­rit. Ongel­ma­na tai­taa olla polii­si­mie­hen mää­ri­tel­mä. Hel­sin­gis­sä on pal­jon polii­se­ja “val­ta­kun­nal­li­sis­sa teh­tä­vis­sä”. Tie­to­ni ovat ajal­ta, jol­loin Liik­ku­va polii­si oli vie­lä oma yksikkönsä.

  12. TL:
    Tero Tolo­nen:
    Suo­ma­lai­sis­sa IT-yri­tyk­sis­sä ei juu­ri­kaan ole mui­ta euroop­pa­lai­sia, pait­si ali­hank­ki­joi­na ulko­mail­la. Euroop­pa­lai­set IT-osaa­jat tun­tu­vat saa­van kaik­kial­la muu­al­la euroo­pas­sa pal­jon parem­man elin­ta­son. Edes Puo­las­ta tai Tse­keis­tä ei juu­ri­kaan saa osaa­jia suo­meen. Viros­sa­kin tai­de­taan jo mak­saa tie­tyil­le osaa­jil­le parem­paa net­to­palk­kaa kuin Suomessa.
    Kii­na­lai­sia ja Intia­lai­sia kyl­lä on, ja nuo kan­sat suh­teel­li­sen int­ro­vert­tei­nä sopi­vat hyvin suo­ma­lai­seen työkulttuuriin.

    IT-työ ei siir­ry suo­mes­ta “hal­pa­mai­hin”, kos­ka Suo­mi alkaa olla hal­pa­maa. Enem­män näkee merk­ke­jä sii­tä että osaa­jat läh­te­vät tääl­tä ete­lään parem­mil­le apajille. 

    Niin se tai­taa vali­tet­ta­vas­ti olla. Euroop­pa­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten Suo­meen tuloa estää kie­li­muu­ri ja kor­kea hin­ta­ta­so. Perin­tei­ses­ti ovat mie­hiä jot­ka ovat men­neet nai­mi­siin suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa. Muu­ta syy­tä tul­la tän­ne töi­hin ei ole;)

    Aasia­lai­sel­le se on elin­ta­so­loik­ka ja ura­mah­dol­li­suus tul­la Suo­meen ja vie­dä sit­ten men­nes­sään työt suo­ma­lai­sil­ta kotimaahansa;)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä tai­taa olla asu­kas­ta koh­den vähem­män polii­se­ja kuin Lapissa

    Lapis­sa­kin on kau­pun­ki­seu­tu­ja. Eikö­hän siel­lä­kin polii­sit kes­kit­ty­ne niihin.

  14. R.Silfverberg: Niin se tai­taa vali­tet­ta­vas­ti olla. Euroop­pa­lais­ten ja ame­rik­ka­lais­ten Suo­meen tuloa estää kie­li­muu­ri ja kor­kea hin­ta­ta­so. Perin­tei­ses­ti ovat mie­hiä jot­ka ovat men­neet nai­mi­siin suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa. Muu­ta syy­tä tul­la tän­ne töi­hin ei ole;) 

    Kie­li­muu­ri on oikeas­ti yksi suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta mitä Suo­men kan­san­ta­lout­ta koh­taa. Suo­mes­sa on lähes mah­do­ton­ta työl­lis­tyä jos ei osaa suo­mea, eikä kukaan täy­si­jär­ki­nen ulko­maa­lai­nen käy­tä aikaa vai­kean mar­gi­naa­li­kie­len opis­ke­luun kun vaih­toeh­to­na on koko muu maa­il­ma, jos­sa ilmas­to­kin on miellyttävämpi.

    Suo­ma­lai­sis­ta pk-yri­tyk­sis­tä pitää saa­da kan­sain­vä­li­sem­piä vaik­ka väki­sin, tai muu­ten Suo­men osak­si jää armot­ta olla pys­tyyn­kuol­lut käsiin van­he­ne­va län­ti­sen Sipe­rian Itä-Euroop­pa­lai­nen maa, jos­ta kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pyr­ki­vät pois hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  15. Run­saat kon­tak­tit lisää­vät tuottavuutta
    Kau­pun­kien tuot­ta­vuut­ta lisää kon­tak­tien run­saus ja help­pous eri­tyi­ses­ti luo­vien ammat­tien osal­ta. Mah­dol­li­suus vai­vat­to­miin tapaa­mi­siin on hyväs­tä. Sama kos­kee myös eri­lai­sia satun­nai­sia koh­taa­mi­sia, jois­sa ideat, koke­muk­set ja tie­to leviä­vät suunnittelemattomasti.”

    Tämä on pelk­kä myytti;Kun tulo- ja sosi­aa­li­set erot kas­va­vat niin kon­tak­tit eri luok­kien välil­lä loppuvat.Ei Sao­Pau­lon ylä­puo­lel­la heli­kop­te­ris­sa len­te­le­vä elii­tin edus­ta­ja kos­kaan tapaa kadul­la ker­jää­vää köyhää.

    Ja koti­maas­ta­kin jo löy­tyy esimerkkiejä:Pia Noo­ra Kaup­pi­kin kertoi,ettei hän ole kos­kaan tavan­nut ketään syrjäytynyttä 

    Osmo tar­koit­taa täl­lä eliit­tiä, joka voi kehit­tää omaa hyvin­voin­ti­aan kek­si­mäl­lä kei­no­ja, joil­la voi käyt­tää hyväk­si tuo­ta suur­ta 90 % mas­saa ja se lisää tie­tys­ti elii­tin hyvin­voin­tia, mut­ta köyh­dyt­tää muita.

    Suo­mi on hyvä esi­merk­ki kehityksestä

  16. Reaa­lo: Se, että kaup­pa­liik­keet mene­vät kiin­ni lau­van­tai­sin klo 18, joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että kirk­ko mää­rää vie­lä asiois­ta Suomessa.

    No ei todel­la­kaan — jos kirk­ko mää­räi­si asiois­ta näin vah­vas­ti, mik­si kau­pat oli­si­vat ollen­kaan auki sunnuntaisin?

    Todel­li­sem­pi syy tähän (pois­tu­mas­sa ole­vaan) rajoi­tuk­seen on se, että lau­an­tai-iltai­sin saa­vat mel­kein kaik­ki kau­pan työn­te­ki­jät­kin olla vapaal­la, eli per­heil­lä on yhteis­tä vapaa-aikaa (pl. Ale­pat ja Siwat).

  17. Tämä on pelk­kä myytti;Kun tulo- ja sosi­aa­li­set erot kas­va­vat niin kon­tak­tit eri luok­kien välil­lä loppuvat.”

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen toi­nen nimi on luok­kayh­teis­kun­tais­tu­mi­nen. Kau­pun­gis­sa ei voi eriyt­tää eri tulo­luok­kia, kos­ka ne hakeu­tu­vat omil­le alueil­leen. Täs­tä seu­raa älyl­lis­tä, hen­kis­tä ja empaat­tis­ta vie­raan­tu­mis­ta eri­lai­sis­ta todel­li­suuk­sis­ta, ja kos­ka varak­kaam­mat ja älyk­kääm­mät pys­ty­vät ja osaa­vat ajaa omaa etu­aan aina parem­min kuin köy­hät ja vähä­lah­jai­sem­mat, on seu­rauk­se­na kier­re, jos­sa syn­ty­pe­rä rupe­aa mää­rit­tä­mään tule­vai­suut­ta koko ajan voi­mak­kaam­min ja voimakkaammin.

    Jo nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on sak­kia, joka ei enää näe elä­mään­sä eteen­päin eli joka ei pys­ty aset­ta­maan itsel­leen tavoit­tei­ta, vaan elää huu­mei­den tai vii­nan tai mie­len­ter­vey­son­gel­mien täyt­tä­mäs­sä todel­li­suu­des­sa päi­vän ker­ral­laan mihin­kään pyr­ki­mät­tä tai mitään toivomatta.

    Tätä on kau­pun­gis­tu­mi­nen alem­pien luok­kien näkö­kul­mas­ta. Kau­pun­ki­kult­tuu­rin vaa­li­mi­nen on hyvin­voi­vien iden­ti­teet­ti­pro­jek­ti, jon­ka tar­koi­tus on ajaa epä­ta­sa-arvoa ja tie­toi­ses­ti syr­jäyt­tää köy­hät sekä talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta että hen­ki­ses­tä osal­li­suu­des­ta ja yhteis­kun­nal­li­ses­ta osallistumisesta.

    Tämä kehi­tys näkyy jo Ruot­sin maa­han­muut­to­to­del­li­suu­des­sa ja se tulee näky­mään voi­mak­kaas­ti myös Suo­mes­sa vii­meis­tään 10–20 vuo­den kuluttua.

    Onko jol­lain tilas­toa polii­sin häly­tys­teh­tä­vis­tä eri puo­lil­la Suo­mea luo­ki­tel­tu­na teh­tä­vä­tyy­peit­täin? Sii­tä näki­si sum­mit­tain, kuin­ka pal­jon kau­pun­ki­kult­tuu­ri aiheut­taa ongelmia.

  18. Äh, piti ajat­te­le­ma­ni, että kau­pun­gis­sa ei voi saat­taa yhteen eri tuloluokkia.

  19. JY: Pin­ta-alan perus­teel­la voi­si luul­la. Mut­ta luu­lo ei ole tie­don väärti.

    Lapin polii­si­lai­tos huo­leh­tii polii­si­teh­tä­vis­tä laa­jan Poh­jois-Suo­men alu­eel­la Ranual­ta Uts­joel­le. Lai­tos toi­mii 21 kun­nan alu­eel­la ja 16 polii­sia­se­man voi­min pal­ve­lem­me noin 182 000 asu­kas­ta sekä suur­ta mää­rää mat­kai­li­joi­ta. Lapin polii­si­lai­tok­sen pää­po­lii­sia­se­ma sijait­see Rovaniemellä.
    Lapin polii­si­lai­tok­sel­la työs­ken­te­lee noin 390 hen­ki­löä. Lai­tos­ta joh­taa polii­si­pääl­lik­kö Mart­ti Kallio.”

    Polii­si­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­lee noin 1600 hen­ki­löä, jois­ta polii­se­ja on noin 1300. Hel­sin­gin polii­si­lai­tok­sen toi­min­taa joh­taa polii­si­pääl­lik­kö Las­se Aapio.”

    Uusin asu­kas­lu­ku Lapis­sa on 180848. Eli työn­te­ki­jöi­tä on noin 1/463 asu­kas­ta. Uusin asu­kas­lu­ku Hel­sin­gis­sä on 626079 eli työn­te­ki­jöi­tä on noin 1/391 asu­kas­ta. Polii­se­ja 1/482. Jos Lapis­sa on mui­ta kuin polii­se­ja 15 kpl, on polii­se­ja yhtä pal­jon molem­mis­sa. Jos suh­de polii­sit ja muut on sama Lapis­sa ja Hel­sin­gis­sä, Lapis­sa on 73 muu­ta työn­te­ki­jää ja polii­se­ja siis vähem­män per asukas

    teks­ti Hel­sin­gin polii­si­lai­tok­ses­ta jat­kui seuraavasti;

    Perus­teh­tä­vien lisäk­si polii­si­lai­tok­sel­la on run­saas­ti val­ta­kun­nal­li­sia ja alu­eel­li­sia polii­sin erityistehtäviä.”

  20. teek­ka­ri: Kie­li­muu­ri on oikeas­ti yksi suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta mitä Suo­men kan­san­ta­lout­ta koh­taa. Suo­mes­sa on lähes mah­do­ton­ta työl­lis­tyä jos ei osaa suo­mea, eikä kukaan täy­si­jär­ki­nen ulko­maa­lai­nen käy­tä aikaa vai­kean mar­gi­naa­li­kie­len opis­ke­luun kun vaih­toeh­to­na on koko muu maa­il­ma, jos­sa ilmas­to­kin on miellyttävämpi.

    Suo­ma­lai­sis­ta pk-yri­tyk­sis­tä pitää saa­da kan­sain­vä­li­sem­piä vaik­ka väki­sin, tai muu­ten Suo­men osak­si jää armot­ta olla pys­tyyn­kuol­lut käsiin van­he­ne­va län­ti­sen Sipe­rian Itä-Euroop­pa­lai­nen maa, jos­ta kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pyr­ki­vät pois hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Kyl­lä tän­ne tuli­joi­ta riit­tää. Jos­tain syys­tä Tor­nios­sa on oikein tulijatulva.

  21. pek­su: teks­ti Hel­sin­gin polii­si­lai­tok­ses­ta jat­kui seuraavasti;

    Perus­teh­tä­vien lisäk­si polii­si­lai­tok­sel­la on run­saas­ti val­ta­kun­nal­li­sia ja alu­eel­li­sia polii­sin erityistehtäviä.”

    Niin. Kar­hu ‑ryh­mä, polii­si­soit­to­kun­ta ja val­tio­vie­rai­den suo­je­le­mi­nen. Lii­ken­ne­val­von­nas­sa myös Espoon ja Van­taan liikennevalot.

  22. Perus­junt­ti:
    Tätä on kau­pun­gis­tu­mi­nen alem­pien luok­kien näkö­kul­mas­ta. Kau­pun­ki­kult­tuu­rin vaa­li­mi­nen on hyvin­voi­vien iden­ti­teet­ti­pro­jek­ti, jon­ka tar­koi­tus on ajaa epä­ta­sa-arvoa ja tie­toi­ses­ti syr­jäyt­tää köy­hät sekä talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta että hen­ki­ses­tä osal­li­suu­des­ta ja yhteis­kun­nal­li­ses­ta osallistumisesta. 

    Mun näke­myk­se­ni on että kau­pun­gis­sa voi elää aika köy­hä­nä­kin ilman että sen huo­maa pääl­tä, ja että juo­rut läh­tee leviä­mään. Jos on edes jon­kin­lais­ta mah­dol­li­suut­ta elät­tää itse­äään niin yhteis­kun­ta tulee vas­taan ja tukee vuo­kris­sa ja elin­kus­tan­nuk­sis­sa. Tie­tys­ti se lei­pä­jo­nos­sa sei­so­mi­nen voi olla ärsyt­tä­vää mut­ta sen voi teh­dä ano­nyy­mis­ti. Apua ter­vey­son­gel­miin saa aina­kin teo­rias­sa parem­min kau­pun­gis­sa. Kau­pun­ki­laisz­ten lap­sil­la on van­hem­pien­sa varal­li­suu­teen kat­so­mat­ta yhtä­läi­set mah­dol­li­suu­det kouluttautua. 

    Maa­seu­dul­la jos joku on köy­hä niin kaik­ki juo­rui­le­vat ja jos taus­tal­la on vii­na- tai vas­taa­via ongel­mia niin ei ole tar­jol­la muu­ta seu­raa kuin pik­ku­ri­kol­lis­ten jen­git. Sen olen ymmär­tä­nyt että Poh­jois-Suo­mi joh­taa hen­ki- ja väki­val­ta­ri­kok­sis­sa asu­kas­lu­kuun näh­den. Siel­lä mac­ho-mei­nin­ki jyrää ja osit­tain myös usko­vais­ten ehdot­to­muus ajaa herk­kiä nuo­ria vää­ril­le teille. 

    Ete­lä-Suo­mesn kar­ta­no- ja ruuk­kia­lueil­la taas pidet­tiin vie­lä 1970-luvul­la maa­ta omis­ta­mat­to­mia liki torp­pa­rin tai muo­na­mie­hen ase­mas­sa eikä varal­li­suutt­ta pääs­syt syn­ty­mään per­hei­siin edes sen ver­taa että lap­set oisi­vat voi­neet käy­dä kan­sa­kou­lua pidem­pään kou­lua. Yhteis­kun­taan osal­lis­tu­mi­nen on ollut käy­tän­nös­sä pois­sul­jet­tua niil­le maa­lai­sil­le jot­ka eivät kan­na­ta Kes­kus­taa tai RKP:tä.

    Se että maa­seu­dun väki vähe­ni 1960-luvul­ta eteen­päin niin että hei­dät saa­tiin kyky­jään vas­taa­viin ja parem­min pal­kat­tui­hin töi­hin kau­pun­kei­hin oli noil­le ihmi­sil­le tai aina­kin hei­dän lap­sil­leen pelastus.

  23. samae: Itse Her­van­nas­sa opis­kel­lee­na insi­nört­ti­nä voin omas­ta puo­les­ta­ni tode­ta että pal­jon mie­lum­min oli­sin suo­rit­ta­nut opin­not Tam­pe­reen ydin­kes­kus­tan kal­tai­ses­sa kult­tuu­riym­pä­ris­tös­sä, kuin metsälähiössä.

    Ongel­maa yrit­tää Tam­pe­reen poliit­ti­nen eliit­ti rat­kais­ta raitiovaunulla. 

    Hel­pom­pi ja hel­vem­pi rat­kai­su on myös esitetty:
    Vaih­de­taan Kore­ka­kou­lun­ka­dun nimi Yli­opis­ton­ka­duk­si. Sil­loin Tam­pe­reen molem­mat yli­opis­tot oli­si­vat saman kadun var­rel­la. Kadus­sa oli­si kyl­lä 8 km epä­jat­ku­vuus­koh­ta mut­ta sel­lai­nen ei aina­kaan diplo­mi-insi­nöö­riä haittaa.

    Tämä vaan esi­merk­ki­nä luo­vas­ta kaupunkilaisuudesta.

  24. Her­van­ta ‑kes­kus­te­luun liit­tyen, ohjel­mis­to­y­ri­tys M‑Files sais juu­ri Mil­le­nium — kun­ni­na­no­soi­tuk­sen, ja kesäl­lä Mic­ro­sof­tin vuo­den ISV-kump­pa­nin arvo­ni­men — sekin yri­tys majai­lee Her­van­nas­sa nykyi­sin — jos­kus vuo­den 2003 kiep­peil­lä toi­mis­to oli muu­ten kes­kus­tas­sa, muis­taak­se­ni Tul­lin­to­ril­la — sen jäl­keen se aina­kin kyl­teis­tä pää­tel­len siir­tyi jon­ne­kin vähän kau­em­mak­si ja nyt siir­ty­nyt Hervantaan.

    http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/ohjelmistoyritys-m-files-palkittiin-millennium-kunnianosoituksella-x124167c2

    Unoh­tui lis­tas­ta myös Vincit Oy, joka on ollut vii­meuo­sien iso­ja kas­vu­yri­tyk­siä. Eikä tie­ten­kään pidä unoh­taa Sas­ken Fin­lan­dia — tai OptoFidelity:ä, jon­ka lii­ke­vaih­to Aamu­leh­den uuti­sen mukaan kol­min­ker­tais­tu­nut tänä vuon­na ja joka on pal­kan­nut 20 uut­ta työn­te­ki­jää. Pie­nem­piä yri­tyk­siä on var­maan kymmeniä.

    Sano­taan Her­van­nan sijain­nis­ta mitä vaan, niin näyt­tää sil­tä, että miten­kään epä­on­nis­tu­nut se ei ole. Mikä­li se sijait­si­si jos­sain hyvin kal­liil­la alu­eel­la, sen oli­si vai­kea pysyä yhte­näi­se­nä. Her­van­nas­sa on niin pal­jon tilaa, että voi­daan raken­taa uut­ta, ilman että van­haa tar­vit­see vie­res­tä pur­kaa heti pois — tai poh­tia kenel­tä se pitäi­si ostaa. Esi­mer­kik­si Her­mian kas­vu ei ole tapah­tu­nut het­kes­sä niin että ollaan raken­net­tu ker­ral­la kaik­ki raken­nuk­set, vaan uusia talo­ja ja nii­den poh­jia on lou­hit­tu lisää vuo­si vuo­den jäl­keen. Sama pätee kor­kea­kou­luun ja sen ympä­ril­lä ole­viin opiskelijataloihin.

    Osmo puhui nois­ta kasau­tu­mi­se­duis­ta, mut­ta itse koen että ne pait­si täy­sin tot­ta, myös seg­ment­ti­koh­tai­sia — eli jos riit­tä­vä mas­sa tar­peek­si fik­sua jen­giä kasau­tuu samaan pis­tee­seen, alkaa syn­tyä tulos­ta. Jos tätä poruk­kaa ale­taan joten­kin “lai­men­ta­maan”, niin tulos ei ole yhtä hyvä vaik­ka kasan koko kasvaa.

  25. Eivät tek­no­lo­gia­fir­mo­jen tai asian­tun­ti­jay­ri­tys­ten tar­vit­se sijai­ta kes­kus­tas­sa. Her­van­nan tapai­nen yli­opis­ton ympä­ri­lä ole­va alue on yri­tyk­sil­le kyl­lä pal­jon parem­pi. Se on esi­mer­kik­si hel­pomm­min saa­vu­tet­ta­vis­sa niil­le, jot­ka tule­vat muu­al­ta kuin käve­ly­mat­kan pääs­tä ja eri­tyi­ses­ti se on hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa ulkopaikkakuntalaisille.

    Oulus­sa yli­opis­to alkaa vuo­kraa­maan tyh­jäk­si jää­nei­tä tilo­jan­sa yri­tyk­sil­le. Sitä parem­paa paik­kaa ei asian­tun­ti­ja­fir­mal­le ei kyl­lä tai­da olla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.