Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingissä on voimakas paine muuttaa keskustassa toimistoja asunnoiksi. Vielä 80-luvulla paine oli päinvastainen. Kaupunki jahtasi luvatta toimistoiksi muutettuja asuntoja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkonttoria muutetaan paraikaa takaisin asunnoiksi. Neliöhinnan täytyy olla olennaisesti korkeampi asuntoina, koska remontti on kallis ja senkin jälkeen kaupunki perii maksua kaavoitushyödystä.

Ekonomisti ajattelisi, että jokaisella tontilla on suhteellinen etu siihen toimintaan, jossa siitä maksettaisiin eniten. Kaupunkisuunnittelijan ajattelumaailmassa tämä on keinottelua, siis jotain hyvin pahaa.

Kantakaupungissa on muutettu toimistoja asunnoiksi peräti 200 000 kerrosneliön verran. Tämä vastaa viittätuhatta uutta asukasta. Hakemuksia on tiettävästi käsittelyssä tuplasti enemmän.

Maan paras paikka toimistoille – ja asunnoille

Kaupunkisuunnittelijat puolustavat kantakaupungin toimistoja sillä, että ne ovat haluttuja. Toimistotilaa ei keskustassa ole tyhjänä lähes lainkaan, muualla kyllä on. Jatka lukemista ”Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?”

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloitetaan yleiskaavaan tutustuminen sammakkoperspektiivistä. Mitä tapahtuu kotikulmilleni Katajanokalla? Tämä valinta ei johdu vain nurkkakuntaisuudesta, sillä se on hyvä esimerkki siitä käsialasta, jolla yleiskaavaa tehdään.

Katajanokka

Katajanokalle kaavaillaan yhtä uutta kortteliriviä alueelle, joka on nyt sataman aika tehottomassa käytössä ja taloyhtiöiden parkkipaikkoina.

Tämä on maankäyttöä, jota olen aina ihmetellyt. Jotenkin on saatu sataman kanssa sovituksi, että laivojen lastaamiseen riittää vähempikin maa-ala. Jatka lukemista ”Katajanokalle 2000 uutta asukasta”