Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingis­sä on voimakas paine muut­taa keskus­tas­sa toimis­to­ja asun­noik­si. Vielä 80-luvul­la paine oli päin­vas­tainen. Kaupun­ki jah­tasi luvat­ta toimis­toik­si muutet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkont­to­ria muute­taan paraikaa takaisin asun­noik­si. Neliöhin­nan täy­tyy olla olen­nais­es­ti korkeampi asun­toina, kos­ka remont­ti on kallis ja senkin jäl­keen kaupun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Ekon­o­misti ajat­telisi, että jokaisel­la ton­til­la on suh­teelli­nen etu siihen toim­intaan, jos­sa siitä mak­set­taisi­in eniten. Kaupunkisu­un­nit­teli­jan ajat­telumaail­mas­sa tämä on keinot­telua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­takaupungis­sa on muutet­tu toimis­to­ja asun­noik­si peräti 200 000 ker­rosneliön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tävästi käsit­telyssä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toimis­toille — ja asunnoille

Kaupunkisu­un­nit­teli­jat puo­lus­ta­vat kan­takaupun­gin toimis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toimis­toti­laa ei keskus­tas­sa ole tyhjänä läh­es lainkaan, muual­la kyl­lä on. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Asun­to­ja vai työ­paikko­ja keskustaan?”

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloite­taan yleiskaavaan tutus­tu­mi­nen sam­makkop­er­spek­ti­ivistä. Mitä tapah­tuu kotikul­mil­leni Kata­janokalla? Tämä val­in­ta ei johdu vain nurkkakun­taisu­ud­es­ta, sil­lä se on hyvä esimerk­ki siitä käsialas­ta, jol­la yleiskaavaa tehdään.

Katajanokka

Kata­janokalle kaavail­laan yhtä uut­ta kort­teliriv­iä alueelle, joka on nyt sata­man aika tehot­tomas­sa käytössä ja taloy­htiöi­den parkkipaikkoina.

Tämä on maankäyt­töä, jota olen aina ihme­tel­lyt. Jotenkin on saatu sata­man kanssa sovi­tuk­si, että laivo­jen las­taamiseen riit­tää vähempikin maa-ala. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle 2000 uut­ta asukasta”