Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi

(Jat­kan pamflet­tim­me Kau­pun­kien voit­to esittelyä)

Jo tuhan­sia vuo­sia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työ­läi­set muo­dos­ti­vat suu­ria kau­pun­ke­ja. Työn­ja­ko ja eri­kois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­li­syyt­tä, johon ympä­röi­väl­lä maa­seu­dul­la ei ole yllet­ty. Kau­pun­git tuot­ti­vat hil­li­tön­tä vau­raut­ta jo antii­kin aika­na ennen kapi­ta­lis­mia – eivät vain Euroo­pas­sa vaan myös esi­mer­kik­si nykyi­sen Mek­si­kon alu­eel­la. Näin on pää­tel­lyt San­ta Fen tut­ki­mus­lai­tok­sen pro­fes­so­ri Luis Bet­tencourt arkeo­lo­gis­ten kai­vaus­ten perus­teel­la, ker­toi Tek­niik­ka & talous ‑leh­ti hel­mi­kuus­sa. Mitä suu­rem­pi kau­pun­ki, sitä suu­rem­mak­si tuot­ta­vuus oli niis­sä työn­jaon ja eri­kois­tu­mi­sen avul­la kohon­nut. Antii­kin kau­pun­kien vau­raus perus­tui työn­ja­koon kau­pun­gis­sa. Eri alo­jen ammat­ti­lai­set saat­toi­vat eri­kois­tua hyvin pit­käl­le ja kohot­taa tai­to­jaan, kos­ka hei­dän ei tar­vin­nut teh­dä tai osa­ta kaik­kea. Nyky­kie­lel­lä näi­tä kut­su­taan kasautumiseduiksi. 

Kau­pun­ki pys­tyi elät­tä­mään suu­ta­rei­ta, rää­tä­lei­tä, sep­piä, kok­ke­ja, kapa­kan pitä­jiä, oluen pani­joi­ta, opet­ta­jia ja niin edel­leen. Myö­hem­min käyt­töön ote­tun ter­mi­no­lo­gian mukaan kau­pun­git oli­vat por­va­ris­sää­dyn tyys­si­jo­ja. Sik­si kut­sun nii­tä porvarikaupungeiksi.

Kun ihmi­set asui­vat hajal­laan kau­ka­na toi­sis­taan, kukaan ei voi­nut eri­kois­tua teke­mään vain ken­kiä itsel­leen ja muu­ta­mal­le naa­pu­ril­le. Sik­si elin­ta­so jäi olen­nai­ses­ti alem­mak­si. Por­va­ri­kau­pun­kien syn­nyn ja kas­vun teki mah­dol­li­sek­si työn tuot­ta­vuu­den nousu maa­ta­lou­des­sa, jol­loin kaik­kia ei tar­vit­tu perus­e­lin­tar­vik­kei­den tuo­tan­toon. Sik­si kau­pun­git syn­tyi­vät sin­ne, mis­sä maa oli tuot­toi­sin­ta. Suur­kau­pun­git ovat ja kas­va­vat edel­leen par­hail­la maa­ta­lous­a­lueil­la, mikä tie­tys­ti on elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa aja­tel­len epätarkoituksenmukaista.

Arkeo­lo­gien löy­tä­mä yltä­kyl­läi­syys ker­too tie­tys­ti myös jät­ti­mäi­ses­tä eriar­voi­suu­des­ta kau­pun­kien sisäl­lä. Eikä kau­pun­kien kukois­tus pelk­kiin menes­ty­nei­siin elin­kei­noi­hin perus­tu­nut. Roo­man kukois­tus­ta pön­ki­tet­tiin legioo­nil­la. Lähes mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ki ei oli­si ollut mah­dol­li­nen pel­käs­tään legioo­nien tuel­la eikä armei­jaa oli­si voi­nut olla ilman, että on ensin kukois­ta­va kau­pun­ki. Hal­lit­si­jat eivät oli­si voi­neet ryös­tää suu­ria omai­suuk­sia itsel­leen, ellei nii­tä oli­si ensin syn­ny­tet­ty. Kau­pun­gil­la täy­tyi olla puo­lel­laan suu­ria vah­vuuk­sia jo kau­an sitten.

Teol­li­suus­kau­pun­ki on erilainen 

Teol­li­nen val­lan­ku­mous syn­nyt­ti teol­li­suus­kau­pun­ke­ja. Ne toi­mi­vat eri taval­la kuin por­va­ri­kau­pun­git. Teh­das tar­vit­see kau­pun­kia lähin­nä työ­voi­ma­re­ser­vi­nä. Se ei tar­vit­se kau­pun­kia ja kau­pun­ki­lai­sia samas­sa mie­les­sä kuin por­va­ri­kau­pun­gis­sa suu­ta­ri tar­vit­see rää­tä­liä ja päinvastoin.

Teh­taan sijain­nin kan­nal­ta logis­tiik­ka on kyl­lä tär­keä­tä. Teh­das kan­nat­taa perus­taa sata­man tai rau­ta­tien lähel­le, jot­ta raa­ka-aineet saa­daan kul­je­te­tuk­si teh­taa­seen ja tuot­teet kulut­ta­jil­le. Esi­mer­kik­si tela­kan toi­min­nan kan­nal­ta on olen­nais­ta, että ali­hank­ki­joi­den ver­kos­to sijait­see logis­ti­ses­ti koh­tuu­etäi­syy­del­lä, mut­ta samas­sa kau­pun­gis­sa ali­hank­ki­joi­den ei tar­vit­se sijai­ta. Ennen val­ta­kun­nal­lis­ta säh­kö­verk­koa mekaa­nis­ta ener­gi­aa tar­vit­se­va teh­das oli mel­kein pak­ko sijoit­taa kos­ken äärelle.

Kau­pun­kei­hin liit­ty­vis­tä kasau­tu­mi­se­duis­ta teh­das ei hyö­dy kuin tur­vat­tu­na työ­voi­man saa­mi­se­na. Niin­pä Suo­mes­sa­kin on perus­tet­tu teh­tai­ta kes­kel­le maa­seu­tua, ja kau­pun­ki on syn­ty­nyt teh­taan ympä­ril­le. Teol­li­suus­kau­pun­geis­sa ei ollut pai­net­ta kau­pun­kien koon kas­vul­le. Kau­pun­kien lii­al­li­ses­ta koos­ta saat­toi olla myös hait­taa esi­mer­kik­si kul­je­tus­ten vaikeutumisena.

Raken­teel­taan teol­li­suus­kau­pun­kia muis­tut­taa hal­lin­to­kau­pun­ki, joka saa tulon­sa veroi­na hal­lin­non kului­hin. Hal­lin­to vas­taa roo­lil­taan teol­li­suus­kau­pun­gin teh­das­ta. Myös hal­lin­to­kau­pun­ki tar­vit­see ympä­röi­vää kau­pun­kia lähin­nä työ­voi­man asuin­paik­ka­na. Ympä­ril­leen se syn­nyt­tää teh­taan tavoin kau­pun­ki­mai­sia pal­ve­lu­ja. Ero teol­li­suus­kau­pun­gin ja por­va­ri­kau­pun­gin välil­lä on liu­ku­va. Jokai­sen teol­li­suus­kau­pun­gin sisäl­lä on aina elä­nyt suu­rem­pi tai pie­nem­pi porvarikaupunki.

City pyr­kii kas­va­maan rajatta

Teol­li­suus­kau­pun­ke­ja ovat seu­ran­neet usein yli­opis­to­jen ympä­ril­le syn­ty­neet tie­to­poh­jai­siin ammat­tei­hin kes­kit­ty­vät luo­van luo­kan kau­pun­git, joi­den menes­ty­mi­ses­sä kasau­tu­mi­se­duil­la on suu­ri mer­ki­tys. Kes­kei­siä rahaa ulko­puo­lel­ta tuot­ta­via elin­kei­no­ja ovat eri­lai­set lii­ke-elä­mää pal­ve­le­vat toi­min­not. Luo­van luo­kan käsi­te on kau­pun­ki­tut­ki­ja Ric­hard Flo­ri­dan syn­nyt­tä­mä. Suo­men kie­les­sä luo­vuu­teen yhdis­te­tään her­käs­ti tai­tei­li­jat, mut­ta Flo­ri­dan käsi­te on laa­jem­pi. Tär­keä osa luo­vaa luok­kaa ovat insi­nöö­rit, kos­ka näi­den panos uusien tuot­tei­den kehit­tä­ji­nä on rat­kai­se­va. Toi­saal­ta muun­lai­nen osaa­mi­nen on työn­ty­mäs­sä insi­nöö­rio­saa­mi­sen rin­nal­le uusien tuot­tei­den kehit­tä­mi­ses­sä kulut­ta­jal­le sopi­vak­si. Myös tai­tei­li­joil­le on sii­nä kehi­tyk­ses­sä tilaa.

Luo­van luo­kan amma­teis­sa syväl­le mene­vä eri­kois­tu­mi­nen on kan­nat­ta­vaa ja eri osaa­jien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus kes­keis­tä. Luo­van luo­kan kau­pun­kien menes­tys perus­tuu työn­ja­koon ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen samal­la taval­la kuin porvarikaupunkienkin.

Luo­van luo­kan kau­pun­geis­sa tai cityis­sä kasau­tu­mi­se­dut ovat mer­kit­tä­viä. Ne pyr­ki­vät kas­va­maan rajat­ta. Koon ylä­ra­ja ei ole tul­lut vie­lä vas­taan, vaik­ka yli kym­me­nen mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ke­ja on jo yli kak­si­kym­men­tä. Hel­sin­ki ympä­rys­kun­ti­neen on run­saal­la mil­joo­nal­la asuk­kaal­laan joka tapauk­ses­sa sel­väs­ti opti­mi­koon alapuolella.

Kau­pun­gin sisäl­lä saman alan toi­mi­jat pyr­ki­vät hakeu­tu­maan tois­ten­sa lähei­syy­teen. Juu­ri tämän takia kaik­kial­la kau­pun­kien kas­vu on pai­not­tu­mas­sa suu­rim­pien kau­pun­kien kasvuun.

Mil­joo­na­kau­pun­geis­ta suu­rin osa on kehit­ty­vis­sä talouk­sis­sa. Nii­den kas­vua ei ruo­ki vain kau­pun­gin veto­voi­mai­suus vaan myös ympä­röi­vän maa­seu­dun lii­ka­väes­tön muo­dos­ta­ma työn­tö­vai­ku­tus. Köy­his­sä mais­sa muut­to­lii­ke suun­tau­tuu juu­ri suu­riin kau­pun­kei­hin, ei pie­niin tai kes­ki­suu­riin. Suu­ret kau­pun­git ovat siis elin­voi­mai­sem­pia ja niis­sä on parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da työtä.

Siir­ty­mä teh­taas­ta toimistoon

Muu­ta­man suku­pol­ven mit­tai­sen kukois­tus­kau­den jäl­keen teol­li­suus­kau­pun­kien tule­vai­suus näyt­tää syn­käl­tä kaik­kial­la vau­rais­sa mais­sa. Auto­maa­tio syö lat­tia­ta­son työ­paik­ko­ja ja glo­ba­li­saa­tio siir­tää val­mis­ta­vaa teol­li­suut­ta rik­kais­ta mais­ta köy­hem­piin. Kun auto­maa­tio lisään­tyy, palk­ka­kus­tan­nus­ten mer­ki­tys vähe­nee, jol­loin val­mis­tus logis­ti­sis­ta syis­tä toden­nä­köi­ses­ti palaa osit­tain teol­li­suus­kau­pun­kei­hin. Työ­pai­kat eivät palaa vaan katoa­vat. Suo­mes­sa jok­seen­kin kaik­ki kes­ki­suu­ret ja suu­ret kau­pun­git ovat tai ovat olleet teollisuuskaupunkeja.

Moni teol­li­suus­kau­pun­ki suun­nit­te­lee muun­tu­mis­ta teol­li­suus­kau­pun­gis­ta cityk­si. Muu­tos on vai­kea. Teh­taas­ta ei niin vain siir­ry­tä toi­mis­toon. Täs­tä löy­tyy esi­merk­kei­nä eri puo­lil­ta maa­il­maa sekä lois­ta­via menes­tyk­siä että sur­kei­ta epäonnistumisia.

Yhdys­val­lois­sa New York on paras esi­merk­ki sii­tä, miten teol­li­suus­kau­pun­ki onnis­tuu kään­tä­mään teol­li­suu­den ahdin­gon kukois­tuk­sek­si. Det­roit taas on ehkä varoit­ta­vin esi­merk­ki sii­tä, miten teol­li­suus­kau­pun­gin voi käy­dä teol­li­suus­työ­paik­ko­jen huve­tes­sa. Kyse on pal­jol­ti onnes­ta ja olo­suh­teis­ta, mut­ta myös her­raon­nes­ta, hyvis­tä päät­tä­jis­tä. New Yor­kin tari­na oli­si voi­nut päät­tyä aivan toi­sin. Auto­teol­li­suu­des­ta riip­pu­vai­ses­sa Det­roi­tis­sa taas huo­no hal­lin­to on syven­tä­nyt katastrofia.

Meil­lä Suo­mes­sa on hyvää ja inno­va­tii­vis­ta insi­nöö­rio­saa­mis­ta, joka toi­vot­ta­vas­ti tuot­taa maa­il­mal­la menes­ty­viä tuot­tei­ta jat­kos­sa­kin. Sil­ti sekään ei vält­tä­mät­tä hel­po­ta teol­li­suus­kau­pun­kien ahdin­koa. Aiem­min hyvät osaa­jam­me taka­si­vat tule­vai­suu­den myös lat­tia­ta­son työ­läi­sil­le. Nyt hyvä koti­mai­nen tuo­te voi­daan val­mis­taa tai val­mis­tut­taa muu­al­la. Monen yri­tyk­sen on suo­ras­taan pak­ko teh­dä näin, kos­ka suo­ma­lai­sen val­mis­tuk­sen kus­tan­nus­ta­sol­la ei menes­ty kan­sain­vä­li­sis­sä kilpailutuksissa.

Yri­tys­ten kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen jou­dut­taa val­mis­ta­van teol­li­suu­den lat­tia­ta­son työ­paik­ko­jen menet­tä­mis­tä, kos­ka mones­sa maas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen on luon­nol­lis­ta val­mis­taa kuta­kin tuo­tet­ta omis­ta teh­tais­taan niis­sä, jois­sa se tulee  edul­li­sim­mak­si. Suo­ma­lai­nen lat­tia­ta­son työ­läi­nen on suo­ras­sa kil­pai­lus­sa mui­den mai­den työ­läis­ten kanssa.

Teol­li­suusau­to­maa­tio tulee vää­jää­mät­tä hei­ken­tä­mään työl­li­syyt­tä var­si­nai­sis­sa teh­das­sa­leis­sa koko maa­il­mas­sa. Jäl­jel­le jää­vät teol­li­suus­työ­pai­kat pai­not­tu­vat toi­mi­hen­ki­lö­am­mat­tei­hin. Tuo­te­ke­hi­tys­työs­tä tulee yri­tyk­sen menes­tyk­sen kan­nal­ta yhä kes­kei­sem­pää, ja se muut­tuu yhä vaativammaksi.

Eri puo­lel­la maa­ta sijait­se­vat teol­li­suus­yri­tyk­set ovat valin­nan edes­sä: sijoit­tuu­ko tuo­te­ke­hi­tys jat­kos­sa­kin teh­taan lähei­syy­teen vai siir­tyy­kö se johon­kin suu­rem­paan hen­ki­sen pää­oman kes­kit­ty­mään Suo­mes­sa tai ulkomailla.

Avai­na­se­mas­sa osaamisammatit

Hel­sin­ki ympä­ris­töi­neen on onnis­tu­nut par­hai­ten muu­tok­ses­sa teol­li­suus­kau­pun­gis­ta cityk­si. Ras­kas teol­li­suus on kau­pun­gis­ta lähes kai­kon­nut, mut­ta osaa­mi­sam­ma­tit ovat kor­van­neet mene­te­tyt työ­pai­kat enem­män kuin koko­naan. Ehdot­to­miin onnis­tu­jiin kuu­luu myös Tam­pe­re, vaik­ka sen osal­ta muu­tos onkin vie­lä pahas­ti kes­ken. Tam­pe­re vetää hen­kis­tä pää­omaa puo­leen­sa. Tam­pe­reen seu­dul­la asuu nuo­ria aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja aikui­sia enem­män kuin seu­dun kor­kea­kou­luis­ta on val­mis­tu­nut (ks. tar­kem­min s. 33–36). Jotain kau­pun­gis­sa on teh­ty oikein, kos­ka se on Talous­tut­ki­muk­sen mie­li­pi­de­tut­ki­muk­sis­sa tois­tu­vas­ti arvioi­tu halu­tuim­mak­si asuin­kau­pun­gik­si Suomessa.

Muu­tok­sen ras­kau­des­ta Tam­pe­reel­la ker­too kui­ten­kin se, että työt­tö­myys on kau­pun­gis­sa huo­mat­ta­van kor­kea, lähes 20 pro­sent­tia. Työt­tö­mien mää­rä ei ole kui­ten­kaan pel­käs­tään huo­no merk­ki. Tar­koit­ta­han se, että työt­tö­mät ovat jää­neet kau­pun­kiin, mikä osoit­taa jon­ki­nas­teis­ta luot­ta­mus­ta työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin. Työl­lis­ty­mi­sen kan­nal­ta toi­vot­to­mil­ta paik­ka­kun­nil­ta kan­nat­taa muut­taa pois jos pääsee.

Jyväs­ky­lä on esi­merk­ki mää­rä­tie­tois­ten pää­tös­ten vai­ku­tuk­ses­ta. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Ket­tu­nen otti suu­ren kun­nal­lis­ta­lou­del­li­sen ris­kin kään­täes­sään Jyväs­ky­lää ruos­te­vyö­hyk­keen kau­pun­gis­ta osaa­mi­sin­ten­sii­vi­sek­si cityk­si. Jyväs­ky­län muu­tok­sen lop­pu­tu­los ei ole vie­lä sel­vil­lä eikä Nokian toi­min­to­jen alas­ajo tilan­net­ta hel­po­ta, mut­ta vaih­toeh­to­na Jyväs­ky­läl­lä oli­si ollut vää­jää­mä­tön sur­kas­tu­mi­nen. Omal­ta puo­lu­eel­ta, sosi­aa­li­de­mo­kraa­teil­ta, Ket­tusel­le ei tukea heru­nut. Nämä syyt­ti­vät hän­tä sii­tä, että hän toi Jyväs­ky­lään vää­rän­lai­sia työpaikkoja. ’

Jyväs­ky­län käve­ly­ka­tu elä­vöit­tää kau­pun­gin elä­mää suu­res­ti, vaik­ka kes­kus­tan elä­vöit­tä­mi­seen herät­tiin­kin lii­an myö­hään. Kau­pun­gin ulko­puo­lel­le oli jo ehti­nyt nous­ta auto­mar­ket­te­ja kes­kus­taa näi­vet­tä­mään. Vii­me vuo­sien kiri­jä on ollut Kuo­pio, joka on alka­nut imeä puo­leen­sa väes­töä ja osaa­jia. Kuo­pion veto­voi­maa jat­kos­sa saat­taa lisä­tä nyky­ajan vaa­ti­muk­sia myö­täi­le­vä tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne. Sii­tä kuo­pio­lai­set saa­vat kiit­tää pait­si vii­sai­ta päät­tä­jiä ja kaa­voit­ta­jia, myös vesis­tö­jen tuot­ta­mia rajoi­tuk­sia kau­pun­kia­lu­een leviämiselle. ’

Turun seu­tu vai­kut­taa läh­tö­koh­tiin­sa ver­rat­tu­na ali­suo­riu­tu­jal­ta. Aiem­min Tur­ku kil­pai­li tasa­ve­roi­ses­ti Tam­pe­reen kans­sa, mut­ta on nyt jää­nyt Tam­pe­rees­ta jäl­keen jok­seen­kin kai­kil­la mit­ta­reil­la. Kuvaa­vaa on, että Tam­pe­re hou­kut­te­lee aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria aikui­sia enem­män kuin nii­tä kou­lut­taa, kun taas Turus­sa moni käy opis­ke­le­mas­sa ja muut­taa sen jäl­keen muu­al­le. Turun kes­kei­se­nä ongel­ma­na näyt­tää ole­van kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­rys­kun­tien huo­no yhteis­pe­li. Turun hidas rau­ta­tie­yh­teys antaa myös huo­mat­ta­vaa tasoi­tus­ta Tampereelle.

Suu­ruus antaa kykyä kes­tää iskuja

Oulun seu­dul­la meni Nokian imus­sa todel­la hyvin. Seu­dun väki­lu­ku kas­voi suh­teel­li­ses­ti sel­väs­ti Hel­sin­gin seu­tua nopeam­min, vaik­ka abso­luut­ti­sis­sa luvuis­sa Hel­sin­gin seu­tu tie­tys­ti päi­hit­ti Oulun seu­dun sel­väs­ti. Kun it-tek­no­lo­gian työ­paik­ko­jen mää­rä on vähen­ty­nyt, Oulus­sa on pal­jas­tu­nut vali­tun stra­te­gian haa­voit­tu­vuus. Oulul­la on vain muu­ta­ma vuo­si aikaa uuteen nousuun työt­tö­mäk­si jää­nei­den osaa­jien siivittämänä.

Pit­kit­tyes­sään työt­tö­myys ajaa lah­jak­kuu­det muu­al­le tai naker­taa vaa­ral­li­ses­ti hei­dän osaa­mis­taan. Ilmas­sa on lupaa­via merk­ke­jä sii­tä, että vapaa­na ole­va suu­ri lah­jak­kuus­re­ser­vi hou­kut­te­lee koti­mai­sia ja ulko­mai­sia yri­tyk­siä Ouluun. Monet työt­tö­mik­si jää­neet ovat myös käyn­nis­tä­neet menes­tyk­sel­lä omia yrityksiä.

Nokia nos­ti Salon kau­pun­gin uinu­vas­ta maa­seu­tu­kau­pun­gis­ta maan kes­keis­ten menes­ty­jien jouk­koon. Täl­lä haa­vaa vai­kut­taa sil­tä, että oli­si ollut onnel­li­sem­paa, jos Nokian Salon toi­min­not oli­si sijoi­tet­tu Tur­kuun. Huip­puo­saa­mi­seen ja kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa menes­ty­mi­seen perus­tu­vat työ­pai­kat ovat hyvin epä­var­mo­ja. Sik­si nii­den pitäi­si oikeas­taan sijai­ta koh­ta­lai­sen suu­ris­sa ja moni­puo­li­sis­sa kes­kuk­sis­sa, jot­ka otta­vat parem­min vas­taan iskuja.

Kult­ti­kau­pun­git ovat oma lukunsa

Osa cityis­tä on kehit­ty­nyt kult­ti­kau­pun­geik­si, jot­ka mai­neen­sa ansios­ta hou­kut­te­le­vat puo­leen­sa. New York, Lon­too, Parii­si, Ber­lii­ni ja Köö­pen­ha­mi­na vetä­vät puo­leen­sa väkeä kan­sain­vä­li­ses­ti ja saa­vat myös mer­kit­tä­viä tulo­ja turis­mis­ta. Hyvä ark­ki­teh­tuu­ri, onnis­tu­nut kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ovat vält­tä­mät­tö­myyk­siä kult­ti­kau­pun­gin ase­maan kohoa­mi­sek­si. Nii­hin liit­ty­vät vil­kas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja toi­mi­vat yksi­tyi­set pal­ve­lut mie­len­kiin­toi­si­ne ravin­to­loi­neen. Jos­tain on vie­lä löy­dyt­tä­vä fyy­si­nen tila vaih­toeh­toi­sel­le, kokei­le­val­le eikä vie­lä niin mak­su­ky­kyi­sel­le toi­min­nal­le. Ber­lii­nin nousua vauh­dit­ti­vat hal­vat asun­not ja toi­mi­ti­lat kes­kel­lä kau­pun­kia. Täl­lä saral­la Tal­lin­na on vii­me vuo­si­na kiri­nyt mer­kit­tä­vän pal­jon, mut­ta on Hel­sin­ki­kin ase­maan­sa paran­ta­nut. Pyr­ki­mys koh­ti kult­ti­kau­pun­gin mai­net­ta on saat­ta­nut kau­pun­git uuden­lai­seen kil­pai­lua­se­maan kes­ke­nään. Yksi­kään suo­ma­lai­nen kau­pun­ki ei pys­ty kil­pai­le­maan New Yor­kin, Parii­sin, Lon­toon tai Ber­lii­nin kans­sa, mut­ta mai­neel­la on kau­pun­kien väli­ses­sä kil­pai­lus­sa vai­ku­tus­ta Suo­men sisäl­lä­kin. Mai­ne on kau­pun­gin menes­tyk­sel­le tärkeä.

 

73 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi”

  1. His­to­rial­li­nen joh­dan­to ontuu. En tosin tie­dä, onko sil­lä suur­ta väliä. Pait­si ehkä vertauskuvallisesti. 

    Nimit­täin, antii­kin kau­pun­git eivät olleet por­va­ri­kau­pun­ke­ja. Hel­lee­ni­kau­pun­geis­sa por­va­rit eivät usein saa­neet edes kan­sa­lai­suut­ta. Kan­sa­lai­set muo­dos­ti­vat erään­lai­sen kult­tiyh­tei­sön, jon­ka jäse­nek­si oli han­ka­la päästä. 

    Roo­man kau­pun­ki taas on esi­merk­ki toi­sen­lai­ses­ta his­to­rial­li­ses­ta kau­pun­gis­ta, joka sekään ei ollut por­va­ri­ve­toi­nen. Roo­ma oli hal­lin­to­kau­pun­ki, joka hou­kut­te­li val­ta­van väes­tön lähin­nä sik­si, että siel­lä oli poik­keuk­sel­li­sen kor­kea sosi­aa­li­tur­va: sir­kus­hu­vien ohel­la lei­pää. Impe­riu­mia joh­det­tiin pitä­mäl­lä yhden kau­pun­gin rah­vas tyytyväisenä.

    Por­va­ri­kau­pun­git syn­tyi­vät his­to­rian stan­dar­die­si­tyk­sen mukaan Ita­lias­sa kes­kia­jal­la itse­näi­sis­sä kau­pun­ki­val­tiois­sa. Jos­sain Venet­sias­sa por­va­rit hal­lit­si­vat kau­pun­ki­aan, ei kei­sa­ri tai juma­la. Meil­le Ruot­siin por­va­ri­kau­pun­git tuli­vat Han­san muka­na; 70% nyky­ruot­sis­ta on, muu­ten, kes­kiai­kais­ta saksaa.

    Täl­lä kai­kel­la voi olla jotain teke­mis­tä tee­sien kans­sa: kau­pun­git voi­vat nimit­täin olla muu­ta­kin kuin talou­den näyt­tä­möi­tä. Tai oikeas­taan ne ovat aina muu­ta­kin. Hel­sin­ki ei ole luo­van luo­kan leik­ki­kent­tä, pel­käs­tään. Se on myös “kei­sa­rin” val­lan näyt­tä­mö. Se on myös “kult­tiyh­tei­sö”, paik­ka jos­sa monet suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin ja poli­tii­kan into­hi­mot kiteytyvät.

    Mut­ta his­to­rial­li­set joh­dan­not nyt ovat mitä ovat. Eli usein tar­peet­to­mia ja tai­ta­mat­to­mia. Jos nii­tä kui­ten­kin halu­aa har­ras­taa, kan­nat­tai­si paneu­tua aihee­seen. Kau­pun­kien his­to­ria on mie­len­kiin­toi­nen aihe.

  2. Osmon ana­lyy­si on vää­rä. Kyl­lä meil­lä Kes­kus­tan pie­nis­sä maa­seu­tu­kun­nis­sa ja taa­ja­mis­sa on elä­mä onnel­lis­ta. Ajam­me ensin far­kul­la töi­hin ja sit­ten käym­me Pris­mas­sa ostok­sil­la. Jos­kus juh­la­päi­vä­nä ajam­me Iisal­men kes­kus­taan Ros­soon syö­mään. Osuus­pank­ki, S‑ryhmä ja Kes­kus­ta-puo­lue ovat Suo­men ydin­tä — ei Kal­lion hipsterit…

  3. Kau­pun­kia ei tar­vi­ta enää inter­ne­tin aikana

    Olen huo­man­nut, että käyn enää har­voin kau­pas­sa, kos­ka voin tila­ta tava­ran netistä

    Iso­ko­koi­se­na ei vaat­tei­ta eikä ken­kiä edes löy­dy kau­pas­ta, 49 ken­kä­kin löy­tyy Sie­vin teh­taal­ta tai jos­tain Euroo­pan net­ti­kau­pas­ta, puvut , takit pai­dat voi tila­ta Honk­ka­rin rää­tä­lil­tä etc

    Ruo­kaa­kin saa netis­tä ‚poro tulee Lapis­ta, ostan poron ker­ral­la tai lam­mas Pohjanmaalta
    nau­ta ja hir­vi Lapista

    Kau­pas­ta tar­vii enää lei­pää , vihan­nek­sia ja hedelmiä+lisukkeita

    Ne löy­ty­vät jo perä­ky­län marketistakin

    Ja etu neii­ti­ju­tuis­sa on , että tava­ra tulee kotiovelle

    Sama kos­kee työ­tä­kin, toi­mis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-pal­ve­rit ovat kor­vau­tu­neet puhelin/videokonfferensseilla.

    Tut­ta­va­ni juu­ri ihmet­te­li, että nyky­ään voi men­nä 5–10 vuot­ta­kin niin ettei läheis­tä työ­to­ve­ria ole tavan­nut fyy­si­ses­ti koskaan

    Samoin kun nyky­ai­kai­nen kont­to­ri on ahta­mi­sen huip­pu niin yhä useam­pi pyr­kii etätöihin.

    Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­lai­sia joustoja

  4. Austrian:
    Osmon ana­lyy­si on vää­rä. Kyl­lä meil­lä Kes­kus­tan pie­nis­sä maa­seu­tu­kun­nis­sa ja taa­ja­mis­sa on elä­mä onnel­lis­ta. Ajam­me ensin far­kul­la töi­hin ja sit­ten käym­me Pris­mas­sa ostok­sil­la. Jos­kus juh­la­päi­vä­nä ajam­me Iisal­men kes­kus­taan Ros­soon syö­mään. Osuus­pank­ki, S‑ryhmä ja Kes­kus­ta-puo­lue ovat Suo­men ydin­tä – ei Kal­lion hipsterit… 

    Ei tar­vit­se kat­sel­la kuin kun­tien val­tio­no­suuk­sia ja näkee, että se hyvin­voin­ti ja onnel­li­suus on mui­den mak­sa­maa, eikä itse omal­la työl­lä tienattua.

  5. Tär­keä osa luo­vaa luok­kaa ovat maan­vil­je­li­jät, kos­ka näi­den panos uusien tuot­tei­den kehit­tä­ji­nä on ratkaiseva.

  6. Tam­pe­re vetää hen­kis­tä pää­omaa puo­leen­sa. Tam­pe­reen seu­dul­la asuu nuo­ria aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja aikui­sia enem­män kuin seu­dun kor­kea­kou­luis­ta on val­mis­tu­nut (ks. tar­kem­min s. 33–36). Jotain kau­pun­gis­sa on teh­ty oikein, kos­ka se on Talous­tut­ki­muk­sen mie­li­pi­de­tut­ki­muk­sis­sa tois­tu­vas­ti arvioi­tu halu­tuim­mak­si asuin­kau­pun­gik­si Suomessa.”

    Var­maan näi­hin asioi­hin pala­taan vie­lä tule­vis­sa pos­tauk­sis­sa, mut­ta sanon silti:

    Hal­vem­mat asun­not ja pie­nem­mät etäi­syy­det (lyhyem­mät mat­kat) kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kah­den opis­ke­li­jan tuloil­la on aivan hel­pos­ti mah­dol­lis­ta asua käve­ly­mat­kan pääs­sä Stockmannista.

    Lisäk­si tam­pe­re­lai­set eivät tee kau­he­aa nume­roa sii­tä, että noin puo­let väes­tös­tä on muut­ta­nut kau­pun­kiin vas­ta suh­teel­li­sen äsket­täin. Tilan­net­ta pide­tään niin nor­maa­li­na, että sitä har­voin edes sano­taan ääneen.

    Kaik­ki muu on Hel­sin­gis­sä yhtä hyvin tai paremmin.

    Muis­ta maa­kun­ta­kau­pun­geis­ta Tam­pe­reen erot­taa vain sen kor­kea­kou­lu­tar­jon­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun lisäk­si mis­sään muu­al­la ei ole yhteis­kun­ta­tie­teel­lis­tä ja tek­nil­lis­tä kou­lu­tus­ta samas­sa kau­pun­gis­sa, ja run­sas AMK-tar­jon­ta vie­lä päälle.

  7. Turis­mia ja sii­hen liit­ty­viä pal­ve­lui­ta aliar­vioi­daan Suo­mes­sa jat­ku­vas­ti Turis­mi on isoa teol­li­suut­ta, jos­sa toi­mi­jat ovat pk-yri­tyk­siä ja sit­ten hotelliketjuja.

    Mänt­tä on raken­ta­nut tai­de­musoi­den ympä­ril­le veto­voi­ma­te­ki­jän, paik­kaan joka on kes­kel­lä ei juri mitään.

    Hel­sin­ki taas on anta­nut omien näh­tä­vyyk­sien­sä rapis­tua ja hyy­tyä. On toki Ate­neum. Kias­ma on koti­tar­ve­tai­teen esit­te­lu­paik­ka, joss kuu­luu käy­dä. Jos kat­soa­taan ulkoa­päin, onko Hel­sin­gis­sä jotain muu­ten veto­voi­mais­ta turistille?

    Kun on turim­sia, on alve­lui­ta ja on samal­la elä­vyyt­tä, joka hou­kut­taa muut­ta­jia ja luo­vaa luokkaa. 

    Asian­tun­ti­ja­per­heis­sä molem­mil­le puo­li­soil­le on olta­va trjol­la mie­le­käs­tä teke­mis­tä, kukaan ei raken­na uraa ole­maan koto­na. Se näi­vet­tää yksi­puo­li­sia pien­paik­ka­kun­tia, jois­sa on iso mies tai naistyönantaja. 

    Outo­kum­pua pelas­te­taan kun siel­lä on työ­apik­ko­ja. Oli­si­ko niil­lä rahoil­la saa­tu turis­miin enem­män ja tuot­ta­vam­pia työ­apik­ko­ja? Muu­ten, myös maa­seu­dul­le — jos sin­ne vuo­krat­ta­val­le mökil­le tuot­teis­tet­tai­siin myös liik­ku­mis­pa­ket­ti ja vähän muutakin.

    Vink­ki sin­ne päät­tä­jil­le: venä­läis­ten turis­mil­le kävi kuin idän­kau­pal­le 1991. Enää ei hou­kut­tim­sek­si rii­tä pesuai­neen hal­pa hin­ta ja shop­pai­lu, verk­ko­kau­pat on kek­sit­ty sielläkin.
    Turis­te­ja oli­si hyvä saa­da tän­ne myös Euroo­pas­ta ja se ai tapah­du ihan itsekseen.

  8. Austrian,

    olen iloi­nen, että viih­dyt syr­jä­seu­dul­la. Näen itse­kin näin kau­pun­ki­lai­se­na sii­nä hie­man vie­hä­tys­tä. Sen sijaan en ole lain­kaan iloi­nen sii­tä, että koko tou­hu on hyvin hata­ral­la poh­jal­la: me hel­sin­ki­läi­set mak­sam­me ensin elin­ta­pan­ne suo­raan val­tio­no­suuk­sil­la ja tois­ta­mi­seen mene­tet­ty­nä talou­del­li­se­na toi­me­liai­suu­te­na. Ei ole mie­les­tä­ni kovin eet­tis­tä elää sel­lai­sen varas­sa, ja uskon­kin, että kysy­mys maa­seu­dun elät­tä­mi­ses­tä poli­ti­soi­tuu lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Voi olla, että valin­nan maa­seu­dul­la elä­mi­ses­tä jou­tuu jos­sain vai­hees­sa mak­sa­maan omas­ta pussistaan.

  9. Mikael M.:
    Muis­ta maa­kun­ta­kau­pun­geis­ta Tam­pe­reen erot­taa vain sen kor­kea­kou­lu­tar­jon­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun lisäk­si mis­sään muu­al­la ei ole yhteis­kun­ta­tie­teel­lis­tä ja tek­nil­lis­tä kou­lu­tus­ta samas­sa kau­pun­gis­sa, ja run­sas AMK-tar­jon­ta vie­lä päälle.

    Ja hou­kut­te­le­vuus. Tam­pe­reen kor­kea­kou­lut hou­kut­te­le­vat väkeä tääl­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta­kin. Sel­lais­ta­kin väkeä, joka pää­si­si tääl­lä­kin kor­kea­kou­luun mut­ta nime­no­maan halu­aa Tampereelle.

    Maa­kun­tay­li­opis­tot ovat pää­asias­sa kai­voon kan­net­tua vet­tä, mut­ta Tam­pe­reel­la ei jos­tain syys­tä ole näin.

  10. Kau­pun­kien koon ylä­ra­ja ei ole tul­lut vie­lä vas­taan, vaik­ka yli kym­me­nen mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ke­ja on maa­il­mas­sa jo yli kak­si­kym­men­tä. Hel­sin­ki ympä­rys­kun­ti­neen on run­saal­la mil­joo­nal­la asuk­kaal­laan joka tapauk­ses­sa sel­väs­ti opti­mi­koon ala­puo­lel­la. Yleis­kaa­van kas­vu­ta­voit­tei­ta pitäi­si­kin suurentaa.

  11. Sepi: Ei tar­vit­se kat­sel­la kuin kun­tien val­tio­no­suuk­sia ja näkee, että se hyvin­voin­ti ja onnel­li­suus on mui­den mak­sa­maa, eikä itse omal­la työl­lä tienattua.

    Kake:
    Austrian, 

    olen iloi­nen, että viih­dyt syr­jä­seu­dul­la. Näen itse­kin näin kau­pun­ki­lai­se­na sii­nä hie­man vie­hä­tys­tä. Sen sijaan en ole lain­kaan iloi­nen sii­tä, että koko tou­hu on hyvin hata­ral­la poh­jal­la: me hel­sin­ki­läi­set mak­sam­me ensin elin­ta­pan­ne suo­raan val­tio­no­suuk­sil­la ja tois­ta­mi­seen mene­tet­ty­nä talou­del­li­se­na toi­me­liai­suu­te­na. Ei ole mie­les­tä­ni kovin eet­tis­tä elää sel­lai­sen varas­sa, ja uskon­kin, että kysy­mys maa­seu­dun elät­tä­mi­ses­tä poli­ti­soi­tuu lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Voi olla, että valin­nan maa­seu­dul­la elä­mi­ses­tä jou­tuu jos­sain vai­hees­sa mak­sa­maan omas­ta pussistaan.

    Sepi ja Kake,

    Kai hyväk­syt­te kui­ten­kin sen peri­aat­teen, että Suo­mes­sa tulo­ja tasa­taan. Otan esi­mer­kin. Pih­ti­pu­taan mum­mon lap­set ovat töis­sä Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gin mum­mon lap­set ovat töis­sä Hel­sin­gis­sä. Pih­ti­pu­taa on siis van­hus­voit­toi­nen paik­ka­kun­ta ja Hel­sin­ki työi­käis­voit­toi­nen. Kenen pitäi­si mak­saa Pih­ti­pu­taan mum­mon kun­nal­lis­pal­ve­lut? Naa­pu­rin vaa­rin­ko? Minus­ta on aika luon­te­vaa, että rik­kaat ja työs­sä­käy­vät mak­sa­vat van­hus­ten kulu­ja. Sik­si tar­vi­taan jokin tulon­siir­to­jär­jes­tel­mä, jol­la muut (ja täs­sä tapauk­ses­sa mum­mon omat lap­set) mak­sa­vat Pih­ti­pu­taan kor­kei­ta kulu­ja. Eikö niin? Vai anne­taan­ko köy­him­pien pitää huol­ta itse itsestään?

    Kakel­le myös kys­mys sii­tä, mik­si maa­seu­tu edus­taa sinul­le mene­tet­tyä talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta? Luu­len että aika samois­sa men­nään kes­ki­mää­rin ihmis­ten toimeliaisuudessa.

  12. Tun­tuu sil­tä, että Ric­hard Flo­ri­dan tee­sit hei­jas­te­le­vat Yhdys­val­to­jen olo­suh­tei­ta ja ovat (tut­ki­muk­sen lisäk­si) osa sikä­läis­tä kau­pun­ki­po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua. Esi­mer­kik­si Ber­lii­nin pitäi­si menes­tyä parem­min sak­sa­lais­ten kau­pun­kien kil­pai­lus­sa, jos Flo­ri­dan luo­vuusin­dek­sit mit­tai­si­vat talou­den kas­vue­del­ly­tyk­siä yleisemmin. 

    Tosia­sias­sa Ber­lii­ni on kovin riip­pu­vai­nen liit­to­ta­sa­val­lan tulon­siir­rois­ta, min­kä vuok­si oudok­sun vih­rei­den ja vasem­mis­ton halua nos­taa Ber­lii­ni kult­ti­kau­pun­ki­na Hel­sin­gin kehit­tä­mi­sen esi­ku­vak­si. Oppia voi­daan tie­ten­kin ottaa vaik­ka­pa jouk­ko­lii­ken­teen järjestämisessä.

    Täl­lä het­kel­lä DAX-indek­sin 30 yri­tyk­ses­tä vain Sie­men­sin toi­nen koti­paik­ka on Ber­lii­nis­sä, ja täs­sä­kin tapauk­ses­sa pää­kont­to­ri on Münc­he­nis­sä. Luo­vil­la aloil­la pää­kau­pun­ki menes­tyy parem­min, mut­ta esi­mer­kik­si muo­ti- tai main­osa­lal­la Ber­lii­ni ei ole mikään yli­voi­mai­nen kes­kus. Sak­san medias­sa on kyl­lä kir­joi­tet­tu pää­kau­pun­gin aktii­vi­ses­ta star­tup-kult­tuu­ris­ta, joten tule­vai­suus on ehkä valoisampi.

  13. Teol­li­suus on muut­tu­nut, ali­hank­ki­jat voi­vat ihan hyvin olla toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa: täl­le ajal­le ovat omi­nai­sia jät­ti­mäi­set logis­tiik­ka­kes­kuk­set. Myös tie­to­työs­sä työn­te­ki­jät tai tii­mit voi­vat olla fyy­si­ses­ti mis­sä päin maa­il­maa tahan­sa, ja jois­sain yri­tyk­sis­sä tämä on jo nor­maa­li­ti­lan­ne — tie­to liik­kuu tie­to­ver­kois­sa ja logis­tiik­ka­kes­kuk­sia vas­taa­vat pal­ve­lin­kes­kuk­set. Se, mihin yri­tyk­set ja työn­te­ki­jät sijoit­tu­vat, riip­puu pal­jon eri kau­pun­kien ja mai­den vetovoimatekijöistä.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra käyt­ti ver­biä “rykäis­tä” kuva­tes­saan tämän pamfle­tin syn­tyä. Se ker­to­nee, että teks­ti on syn­ty­nyt var­sin nopeas­ti ja se on siis nime­no­maan enem­män kes­kus­te­lu­pu­heen­vuo­ro kuin tie­teel­li­nen esitys.

    Pamfle­tin poh­dis­ke­lut ovat sil­ti mie­len­kiin­toi­sia ja ana­lyy­si kau­pun­kien eri­lai­sis­ta veto­voi­ma­te­ki­jöis­tä tun­tuu oikeal­ta. Kasau­tu­mi­se­dut pitä­vät var­mas­ti paik­kan­sa ja kau­pun­kien voit­to­kul­ku siis jat­ku­nee, vaik­ka monet maa­seu­dun lipun­kan­ta­jat muu­ta väittävätkin.

    Tähän luon­tai­seen kehi­tyk­seen ei yhteis­kun­nan pidä lii­an kärk­kääs­ti puut­tua. Var­sin­kin kun glo­baa­li kil­pai­lu on kovaa muu­ten­kin ja luon­tai­seen kehi­tyk­seen puut­tu­mi­nen syö hel­pos­ti kilpailuedellytyksiä.

    Sil­ti pitää kysyä: mis­sä on opti­mi? Eivät kau­pun­git voi loput­to­miin kas­vaa maa­seu­dun kus­tan­nuk­sel­la, eivät­kä suu­ret kau­pun­git pien­ten kustannuksella. 

    Ja vie­lä: onko yhteis­kun­nan etu sit­ten­kin jois­sain tilan­teis­sa puut­tua tähän kehi­tyk­seen? Ohjaa­ma­ton kehi­tys ei aina kul­je koh­ti opti­mia, sil­lä se ei ota huo­mioon kaik­kia nii­tä tek­jöi­tä, joi­ta hyvän yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen kuu­luu. Nii­tä voi suun­ni­tel­la vain vii­sas ihminen.

  15. Lii­an van­ha:
    1) Kau­pun­kia ei tar­vi­ta enää inter­ne­tin aikana.
    — - — - -
    2) Sama kos­kee työ­tä­kin, toi­mis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-pal­ve­rit ovat kor­vau­tu­neet puhelin/videokonfferensseilla.
    — - — - -
    3) Tut­ta­va­ni juu­ri ihmet­te­li, että nyky­ään voi men­nä 5–10 vuot­ta­kin niin ettei läheis­tä työ­to­ve­ria ole tavan­nut fyy­si­ses­ti koskaan
    — - — - -
    4) Samoin kun nyky­ai­kai­nen kont­to­ri on ahta­mi­sen huip­pu niin yhä useam­pi pyr­kii etätöihin.
    — - — - -
    5) Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­lai­sia joustoja 

    1) Era­kot eivät ehkä tar­vit­se kau­pun­kia yhtä pal­jon kuin luon­teel­taan sosi­aa­li­sem­mat ihmiset

    2) Nuo toi­mi­vat kor­kein­taan osa­rat­kai­su­na. Mm. yhdes­sä syö­ty ate­ria lisää osa­puol­ten välis­tä luottamusta

    3) Voi­ko tuo­ta miten­kään kut­sua “lähei­sek­si” työ­to­ve­rik­si? Vai onko kysees­sä työ­to­ve­ri, joka tekee etä­töi­tä. Etä­töi­den takia aina­kin meil­lä sih­tee­ri on usein pois­sa juu­ri sil­loin, kun hän­tä tar­vit­tai­siin. Seu­rauk­se­na täs­tä on se, että mui­den työ­ajas­ta menee suh­teet­to­man pal­jon aikaa sel­lai­siin teh­tä­viin, joi­ta esim. joku sih­tee­ri tai toi­mis­toa­pu­lai­nen­kin voi­si hoi­taa. Vii­me­mai­nit­tu­ja ei nykyi­sin enää näe juu­ri mis­sään. Tämä joh­taa pik­ku hil­jaa koko orga­ni­saa­tion tehottomuuteen.

    4) Raha­nah­neus tai rahan puu­te ajaa ihmi­siä jos­kus jopa epä­toi­voi­siin tekoi­hin. Tuo on van­ha, jo kau­an tun­net­tu ilmiö. 

    Kun­han aikaa kuluu, kier­tä­vät tren­dit eri vai­hei­den kaut­ta jäl­leen takai­sin enti­seen, mm. pois avo­kont­to­reis­ta eril­li­siin työ­huo­nei­siin. Toki jos­sain var­maan­kin säi­lyy pit­kään näi­tä val­lan­käy­tön sym­bo­lei­ta. Mitä muu­ta voi sanoa esim. kont­to­ris­ta, jol­la osoi­te­taan työn­te­ki­jäl­le näky­väs­ti ole­ma­ton arvon­sa fir­mal­le sekä help­po ja yksin­ker­tai­nen kor­vat­ta­vuu­ten­sa? Täl­lais­ta koh­te­lua osak­seen saa­vil­ta työn­te­ki­jöil­tä on tur­ha odot­taa min­kään­lais­ta sitou­tu­mis­ta. Hyvis­tä ideois­ta vai­e­taan, sil­lä ne kan­nat­taa sääs­tää seu­raa­vaa, työ­nan­ta­jaa tai omaa fir­maa varten.

    5) Etä­työs­sä lie­nee joi­den­kin pomo­jen vai­keam­pi kyy­kyt­tää ja val­voa alai­si­aan ja hei­dän ajankäyttöään.

    Ihmi­sen kai­puu­ta vapau­teen on yri­tet­ty rajoit­taa kaut­ta aiko­jen, mut­ta ilman jos­kus lopul­ta kui­ten­kin kaa­tu­vaa hir­mu­hal­lin­toa se ei yleen­sä kovin hyvin onnistu.

  16. 2) Nuo toi­mi­vat kor­kein­taan osa­rat­kai­su­na. Mm. yhdes­sä syö­ty ate­ria lisää osa­puol­ten välis­tä luottamusta 

    Asiak­kaan ja toi­mit­ta­jan välil­lä var­mas­ti­kin, mut­ta työ­ka­ve­rei­den kesken?

    3) Voi­ko tuo­ta miten­kään kut­sua “lähei­sek­si” työ­to­ve­rik­si? Vai onko kysees­sä työ­to­ve­ri, joka tekee etä­töi­tä. Etä­töi­den takia aina­kin meil­lä sih­tee­ri on usein pois­sa juu­ri sil­loin, kun hän­tä tarvittaisiin. 

    Ja sitä sih­tee­riä ei saa kiinni/ei voi tavoi­tel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä? Mihin sinä sitä sih­tee­riä tar­vit­set, sito­maan kengännauhat?

    4) Raha­nah­neus tai rahan puu­te ajaa ihmi­siä jos­kus jopa epä­toi­voi­siin tekoi­hin. Tuo on van­ha, jo kau­an tun­net­tu ilmiö.
    Kun­han aikaa kuluu, kier­tä­vät tren­dit eri vai­hei­den kaut­ta jäl­leen takai­sin enti­seen, mm. pois avo­kont­to­reis­ta eril­li­siin työhuoneisiin. 

    Kyl­lä tren­di kul­kee sii­hen suun­taan, että sääs­tö­jä etsi­tään vähen­tä­mäl­lä kont­to­ri­ti­lo­ja. Esim. etätyöllä.

  17. Etä­työ kto­ta ei oikein toi­mi ihan niin kivas­ti, kuin juh­la­pu­heis­sa anne­taan ymmmärtää.

    Jopa minul­la on onel­mia moti­voi­tua teke­mään etä­töi­tä koto­na ja olen sen­tään yrit­tä­jä. Sama jut­tu tun­te­mie­ni yrit­tä­jien kans­sa. Yksi otti itsel­leen kont­to­rin, kos­ka ei saa­nut koto­na tar­peek­si aikaan. Sama että työn­te­ki­jät­kin lais­kis­tu­vat koto­naan ja sik­si on pak­ko hank­kia kont­to­rei­ta pit­kin Suomea. 

    Yksit­täi­set läp­pä­ril­lä teh­dyt etä­päi­vät eivät ole ongel­ma, mut­ta kont­to­ril­ta täy­si­mää­räi­ses­ti kotia siir­ty­mi­nen on ongel­ma useim­pien koh­dal­la. Har­vas­sa ovat niin kovas­ti moti­voi­tu­neet, että työt tulee hoi­det­tua kunnolla.

  18. Juho Laa­tu:

    Hyväk­syn toki tulon­ta­sauk­sen. Sen sijaan en hyväk­sy sitä, että koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen on itsei­sar­vo kai­kes­sa poli­tii­kan­teos­sa. Toki elä­ke­läi­sil­le pitää hoi­taa rahaa ja hei­kom­mis­ta tulee pitää muu­ten­kin huol­ta, mut­ta pih­ti­pu­taa­lai­suus ei ole mikään eli­ni­käi­nen vam­ma, vaan asian­ti­lan voi kor­ja­ta muut­ta­mal­la. Täl­lä het­kel­lä sii­hen muut­ta­mi­seen ei vain ole mitään insen­tii­viä, kos­ka kes­kuk­sis­ta kaa­de­taan hil­li­tön mää­rä rahaa peri­fe­rioi­hin tie­tyn­lai­sen elä­män­ta­van yllä­pi­tä­mi­seen. Hin­ta maa­seu­dun asut­tu­na pitä­mi­sel­le on valtava.

    Kysyt myös, mik­si maa­seu­tu edus­taa mene­tet­tyä talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Tar­koi­tin sitä, että kau­pun­kien suo­mat kasau­tu­mi­se­dut ja run­saam­mat ihmis­koh­taa­mi­set lisää­vät eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­sia kai­ken­lai­seen talou­del­li­seen toi­min­taan. Pih­ti­pu­taal­le ei kan­na­ta perus­taa pöly­pus­se­ja myy­vää lii­ket­tä tai kimc­hi-ravin­to­laa. Mie­les­tä­ni tämä on niin ilmi­sel­vää, että epäi­len ymmär­tä­nee­ni kysy­myk­se­si joten­kin vää­rin. Maal­la ei vain yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä työ­tä ja teke­mis­tä ahke­ril­le­kaan teki­jöil­le jäl­ki­teol­li­ses­sa pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa ilman tulon­siir­to­jen suo­maa teko­hen­gi­tys­tä. Sik­si kaupungistuminen.

  19. JY:
    Ja sitä sih­tee­riä ei saa kiinni/ei voi tavoi­tel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä?

    Mihin sinä sitä sih­tee­riä tar­vit­set, sito­maan kengännauhat? 

    Meil­lä ei kaik­kea fir­man sisäis­tä infor­maa­tio­ta kier­rä­te­tä vie­lä NSA:n, Ruot­sin radio­tie­dus­te­lun tai Mos­ko­van kautta.

    Ei kun solmion …

  20. Lii­an van­ha: Sama kos­kee työ­tä­kin, toi­mis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-pal­ve­rit ovat kor­vau­tu­neet puhelin/videokonfferensseilla.

    Tut­ta­va­ni juu­ri ihmet­te­li, että nyky­ään voi men­nä 5–10 vuot­ta­kin niin ettei läheis­tä työ­to­ve­ria ole tavan­nut fyy­si­ses­ti koskaan

    Pala­ve­re­ja ja kokouk­sia on monen­lai­sia. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä ovat kokouk­set, jois­sa sekä muo­to että sisäl­tö ovat tois­tu­via ja vakioi­tu­ja, toi­ses­sa ääri­pääs­sä kokouk­set, jois­sa hamo­tel­laan jotain uutta.

    Rutii­ni­ko­kouk­set suju­vat etä­nä­kin hyvin, jos osal­lis­tu­jil­la on sama ter­mi­no­lo­gia, siis ymmär­rys ter­mien sisäl­lös­tä. Uut­ta luo­vat kokouk­set eivät toi­mi alkuun­kaan etä­nä, ellei­vät osal­lis­tu­jat tun­ne toi­si­aan. Eten­kin puheen­joh­ta­jan pitää tun­tea jokai­nen osal­lis­tu­ja. Pitää tie­tää, että A puhuu puhu­mi­sen ilos­ta ja hän­tä pitää jar­ru­tel­la, mut­ta jos Z urah­taa, hänel­le pitää antaa tilaa asian­sa esittämiseen.

    Toki se kokous saa­daan hoi­det­tua lop­puun tun­te­mat­to­mien­kin kes­ken, mut­ta tulos on vain mur­to-osa potentiaalisesta.

    Sylt­ty:
    Etä­työ kto­ta ei oikein toi­mi ihan niin kivas­ti, kuin juh­la­pu­heis­sa anne­taan ymmmärtää.

    Jopa minul­la on onel­mia moti­voi­tua teke­mään etä­töi­tä koto­na ja olen sen­tään yrit­tä­jä. Sama jut­tu tun­te­mie­ni yrit­tä­jien kans­sa. Yksi otti itsel­leen kont­to­rin, kos­ka ei saa­nut koto­na tar­peek­si aikaan. Sama että työn­te­ki­jät­kin lais­kis­tu­vat koto­naan ja sik­si on pak­ko hank­kia kont­to­rei­ta pit­kin Suomea. 

    Yksit­täi­set läp­pä­ril­lä teh­dyt etä­päi­vät eivät ole ongel­ma, mut­ta kont­to­ril­ta täy­si­mää­räi­ses­ti kotia siir­ty­mi­nen on ongel­ma useim­pien koh­dal­la. Har­vas­sa ovat niin kovas­ti moti­voi­tu­neet, että työt tulee hoi­det­tua kunnolla.

    Täs­mäl­leen samat kokemukset.

  21. Osmo:“Yhdysvalloissa New York on paras esi­merk­ki sii­tä, miten teol­li­suus­kau­pun­ki onnis­tuu kään­tä­mään teol­li­suu­den ahdin­gon kukois­tuk­sek­si. Det­roit taas on ehkä varoit­ta­vin esi­merk­ki sii­tä, miten teol­li­suus­kau­pun­gin voi käy­dä teol­li­suus­työ­paik­ko­jen huve­tes­sa. Kyse on pal­jol­ti onnes­ta ja olo­suh­teis­ta, mut­ta myös her­raon­nes­ta, hyvis­tä päät­tä­jis­tä. New Yor­kin tari­na oli­si voi­nut päät­tyä aivan toi­sin. Auto­teol­li­suu­des­ta riip­pu­vai­ses­sa Det­roi­tis­sa taas huo­no hal­lin­to on syven­tä­nyt katastrofia.”

    Kum­pi oli­kaan ensin: hyvät olo­suh­teet vai hyvät päät­tä­jät? Osmon artik­ke­lin pää­juo­ni­han on, että olo­suh­teet rat­kai­se­vat, ei hyvä tuu­ri. Mik­si siis edel­lä sitee­ra­tut oli­si­vat poik­keus sii­tä sään­nös­tä, että vain hyvät olo­suh­teet saa­vat teke­mään hyviä pää­tök­siä tai toi­sin sanoen:hyvät olo­suh­teet nos­ta­vat val­taan päte­vim­mät päät­tä­jät? Hyvät­kin päät­tä­jät epä­on­nis­tu­vat, niis­tä tulee huo­no­ja päättäjiä,kun kau­pun­gin menes­tyk­sel­le ei ole edellytyksiä.

    1. Minul­le on tul­lut sel­lai­nen­kä­si­tys, että New Yor­kin kehi­tys oli­si voi­nut ottaa aivan tosen suun­nan, ellei­vät päät­tä­jät sat­tu­mal­ta oli­si olleet hyviä, mut­ta Det­roi­tia ei oli­si pelas­ta­nut mikään.

  22. Tuo Mikon ja Osmon innoit­tu­nut kuvaus kau­pun­ki­kult­tuu­rin alus­ta, kehi­tyk­ses­tä ja kai­kin­puo­li­ses­ta erin­omai­suu­de­des­ta ei oikein vas­taa minun käsi­tyk­siä­ni. Sää­li, että olen sel­väs­ti luke­nut lii­kaa Dickensiä. 

    Aka­tee­mik­ko Jared Dia­mon­din mukaan teol­li­nen yhteis­kun­ta saa­vut­ti jos­kus 1900-luvul­la sel­lai­sen ravit­se­muk­sel­li­sen tason, että maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan ravit­se­mus ylit­ti met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den tason. Hie­man kär­jis­tet­tyä ja muistinvaraista-

    Van­ha neuvostokasku:

    Kysy­mys: “Mitä luki kivi­kau­den ihmis­ten luo­lien seinillä?”

    Vas­taus: “Elä­köön orja­no­mis­tusyh­teis­kun­ta, ihmis­kun­nan valoi­sa tulevaisuus!”

  23. Kake:
    Juho Laatu: 

    Hyväk­syn toki tulon­ta­sauk­sen. Sen sijaan en hyväk­sy sitä, että koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen on itsei­sar­vo kai­kes­sa politiikanteossa.

    Koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen on jo toi­nen tari­na. Pitäy­dyn tois­tai­sek­si näis­sä tulonsiirtokysymyksissä.

    Toki elä­ke­läi­sil­le pitää hoi­taa rahaa ja hei­kom­mis­ta tulee pitää muu­ten­kin huol­ta, mut­ta pih­ti­pu­taa­lai­suus ei ole mikään eli­ni­käi­nen vam­ma, vaan asian­ti­lan voi kor­ja­ta muut­ta­mal­la. Täl­lä het­kel­lä sii­hen muut­ta­mi­seen ei vain ole mitään insen­tii­viä, kos­ka kes­kuk­sis­ta kaa­de­taan hil­li­tön mää­rä rahaa peri­fe­rioi­hin tie­tyn­lai­sen elä­män­ta­van yllä­pi­tä­mi­seen. Hin­ta maa­seu­dun asut­tu­na pitä­mi­sel­le on valtava.

    Ok, Pih­ti­pu­das on siis mie­les­tä­si yksi sel­lai­nen paik­ka­kun­ta, joka ei toi­mi riit­tä­vän tehok­kaas­ti. Minun arvauk­se­ni on kui­ten­kin se, että mum­mon hoi­ta­mi­nen Pih­ti­pu­taal­la tulee hal­vem­mak­si kuin mitä tuon mum­mon hoi­ta­mi­nen mak­sai­si Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­ki siis sääs­tää, jos mum­mo pysyy Pihtiputaalla.

    Mum­mo tus­kin on elä­män­ta­voil­taan kovin tuh­lai­le­vai­nen. Mikä on mai­nit­se­ma­si kal­lis “tie­tyn­lai­nen elämäntapa”?

    Minun käsi­tyk­se­ni siis on, että Pih­ti­pu­das on ihan taval­li­nen suo­ma­lai­nen paik­ka­kun­ta, jos­sa ei esiin­ny eri­tyis­tä tuh­lai­le­vai­suut­ta, ja on ihan nor­maa­lia, että se saa mum­mo­jen hoi­toon enem­män val­tio­no­suuk­sia kuin Hel­sin­ki saa.

    Sanoit että hyväk­syt sen, että mum­mois­ta pide­tään huol­ta. Et ker­to­nut mikä on se Pih­ti­pu­das­ta hyö­dyt­tä­vä osa tulon­siir­to­ja, jota et hyväk­sy. Ehkä että seli­tyk­se­si liit­tyy joten­kin sii­hen, että työi­käi­set pih­ti­pu­taa­lai­set tie­nai­si­vat enem­män, jos hei­dät siir­ret­täi­siin Helsinkiin.

    Kysyt myös, mik­si maa­seu­tu edus­taa mene­tet­tyä talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Tar­koi­tin sitä, että kau­pun­kien suo­mat kasau­tu­mi­se­dut ja run­saam­mat ihmis­koh­taa­mi­set lisää­vät eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­sia kai­ken­lai­seen talou­del­li­seen toimintaan.

    Tuol­lais­ta­han OS maa­lai­li. Eks­po­nen­ti­aa­li­suus voi tosin olla aika kau­ka­na. Väi­tän edel­leen, että maa­lai­set ovat suun­nil­leen yhtä toi­me­liai­ta kuin kau­pun­ki­lai­set. Väit­tee­si koh­dis­tuu kai ylei­sen toi­me­liai­suu­den sijaan työn tuot­ta­vuu­teen, ja ole­tat, että Hel­sin­kiin siir­tä­mäl­lä pih­ti­pu­taa­lais­ten työn tuot­ta­vuus para­ni­si. En usko, että perus­ta­son kone­pa­jan tai vas­taa­van siir­tä­mi­nen Pih­ti­pu­taal­ta Hel­sin­kiin nos­tai­si tehok­kuut­ta. Ei kone­pa­jan pyö­rit­tä­mi­nen juu­ri­kaan hyö­dy Hel­sin­gin kah­vi­la­kult­tuu­ris­ta. Tavik­set voi­vat teh­dä tavis­duu­nin­sa myös muu­al­la kuin Hel­sin­gin yli­opis­to­jen ja kah­vi­loi­den vie­res­sä. Usein täl­lais­ten hom­mien teke­mi­nen on hal­vem­paa hie­man sivum­mal­la. Taval­li­ses­ta pih­ti­pu­taa­lai­ses­ta ei tule pelin­ke­hit­tä­jää Hel­sin­kiin siir­tä­mäl­lä, ja kone­pa­ja toi­mii ehkä parem­min ja hal­vem­min Pih­ti­pu­taal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Ja voi­han Pih­ti­pu­taal­la olla myös pelien kehit­tä­jiä — en tiedä.

    Pih­ti­pu­taal­le ei kan­na­ta perus­taa pöly­pus­se­ja myy­vää lii­ket­tä tai kimc­hi-ravin­to­laa. Mie­les­tä­ni tämä on niin ilmi­sel­vää, että epäi­len ymmär­tä­nee­ni kysy­myk­se­si joten­kin vää­rin. Maal­la ei vain yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä työ­tä ja teke­mis­tä ahke­ril­le­kaan teki­jöil­le jäl­ki­teol­li­ses­sa pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa ilman tulon­siir­to­jen suo­maa teko­hen­gi­tys­tä. Sik­si kaupungistuminen.

    Pöy­pus­sien myy­mi­nen on erit­täin sopi­vaa toi­min­taa Pih­ti­pu­taal­le. Suo­mes­sa on lukui­sa jouk­ko netis­sä kai­ken­lais­ta tava­raa myy­viä maa­seu­tu­yri­tyk­siä. Pöly­pus­sien myyn­tiä voi­si pitää hyvä­nä esi­merk­ki­nä maa­seu­dun uusis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta. Kimc­hi-ravin­to­la ei ehkä vie­lä oli­si kovin var­ma bis­nes. Tosin kebab-ravin­to­lat ovat jo main­strea­mia maa­seu­dul­la, joten ehkä kimc­hi­kin pian. Hie­man har­vem­man suu­hun sopi­va tuo­te tosin. Toi­saal­tam ei maa­seu­dun talous mene­tä mitään, vaik­ka oli­si vain keba­bia tar­joil­la. Ihmi­set voi­vat käy­dä ker­ran vuo­des­sa Hel­sin­gis­sä lin­nan­mäel­lä, oop­pe­ras­sa ja kimc­hiä syömässä.

    En ymmär­rä mik­si maa­seu­dul­la ei voi­si riit­tää työ­tä. Monel­la paik­ka­kun­nal­la on työt­tö­myyt­tä (kuten Hel­sin­gis­säin), mut­ta teke­väl­le löy­tyy työ­tä niin maaseudulla/maaseututaajamissa kuin kau­pun­ge­sis­sa, vaik­ka­pa kone­pa­jass tai kebab-ravintolassa.

    Mai­nit­sit myös pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan. En usko sii­hen OS:n suo­si­maan aja­tuk­seen, että tois­ten pai­to­ja pese­mäl­lä maa­seu­tu tai kau­pun­ki rikas­tui­si. Kyl­lä kone­pa­jat, peli­fir­mat ja muut uut­ta tuot­ta­vat ja vien­tiin­kin sopi­vat alat ovat se moot­to­ri, joka mah­dol­lis­taa sen, että ihmi­set voi­vat käyt­tää osan tulois­taan myös pai­to­jen peset­tä­mi­seen, kimc­hiin ja mui­hin kulutuspalveluihin.

    Minul­le jäi täs­tä mie­li­ku­va, että uskot oikeas­ti perus­duu­na­rei­den työn­teon ole­van maa­seu­dul­la joten­kin tuot­ta­ma­ton­ta ver­rat­tu­na pää­kau­pun­ki­seu­tuun. Ei täl­lais­ta voi pää­tel­lä sii­tä, että Pih­ti­pu­das saa enem­män val­tio­no­suuk­sia kuin Hel­sin­ki. Ero joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­gis­sä on enem­män kova­palk­kai­sia kave­rei­ta, ja sik­si Hel­sin­gin on hel­pom­pi kerä­tä perus­pal­ve­lui­den (=kun­tien pää­teh­tä­vä) rahoi­tus paikallisilta.

  24. JY: Asiak­kaan ja toi­mit­ta­jan välil­lä var­mas­ti­kin, mut­ta työ­ka­ve­rei­den kesken?

    Ja sitä sih­tee­riä ei saa kiinni/ei voi tavoi­tel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä? Mihin sinä sitä sih­tee­riä tar­vit­set, sito­maan kengännauhat?

    Spos­ti on todel­la huo­no sem­mois­ten asioi­den hoi­toon, jot­ka pitäi­si saa­da hoi­det­tua heti. Kir­joi­tat säh­kö­pos­tia sih­tee­ril­le, aja­tus kat­ke­aa. Jat­kat töi­tä, sih­tee­ril­tä tulee pos­ti puo­len tun­nin pääs­tä takai­sin — taas aja­tus katkeaa.

    Taval­li­nen puhe­li­nyh­teys, Lync (eli nyky­ään Sky­pe for busi­ness) ja Sky­pe taas, peri­aat­tees­sa kyl­lä, käy­tän­nös­sä ei kumminkaan. 

    Kun minä vaih­doin sisäi­ses­ti toi­mi­pis­tet­tä isom­mas­ta pie­nem­pään, yhtey­den­ot­to­jen mää­rä suu­rem­mas­ta toi­mi­pis­tees­tä romah­ti, vaik­ka vas­taan fir­man IT-asiois­ta ja oikeas­taan kai­kes­ta muus­ta­kin. Ihmi­set nyt vaan eivät tar­tu puhe­li­meen ja soi­ta minul­le niin usein ver­rat­tu­na sii­hen, jos voi­si­vat kävel­lä puheil­le­ni. Sen­si­jaan he yrit­tä­vät ensin hoi­taa asiat omin tavoin ja jos ei onnis­tu, soit­ta­vat vas­ta sen jäl­keen. Toi­saal­ta voi olla ihan tyy­ty­väi­nen jos ihmi­set opet­te­le­vat vähän oma­toi­mi­suut­ta (voi oikeas­ti tehos­taa toi­min­taa, jos ihan joka iki­seen asias­ta ei soi­te­ta tj:lle/pomolle), mut­ta sih­tee­ri­pal­ve­luis­sa tämä on ihan järjetöntä.

  25. Det­roi­tin kau­pun­gin ala­mä­ki alkoi jo vuon­na 1967, ei vuon­na 2007. 

    Ja sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä auto­teol­li­suu­den kans­sa, For­din pää­kont­to­ri on Dear­bor­nis­sa ja Chrys­le­rin Auburn Hill­sis­sä. Teh­taat on myös olleet ihan muu­al­la kuin Det­roi­tin kau­pun­gin alu­eel­la eli River Rou­ges­sa, Hamt­ramc­kis­sa tai High­land Par­kis­sa. Tai koko­naan ihan mui­den pii­ri­kun­tien tai osa­val­tioi­den alueella. 

    Jos­tain syys­tä Det­roi­tin naa­pu­ri­kau­pun­geil­la menee edel­leen­kin ihan hyvin, esi­merk­ki­nä Gros­se Pointe.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le on tul­lut sel­lai­nen­kä­si­tys, että New Yor­kin kehi­tys oli­si voi­nut ottaa aivan tosen suun­nan, ellei­vät päät­tä­jät sat­tu­mal­ta oli­si olleet hyviä, mut­ta Det­roi­tia ei oli­si pelas­ta­nut mikään.

    Det­roi­tis­sa kävi ennem­min­kin niin, että hyvät veron­mak­sa­jat kato­si­vat kau­pun­gis­ta ja muut­ti­vat pai­kal­li­siin espoi­siin eli ympä­röi­viin coun­tyi­hin. Mic­hi­ga­nis­sa on edel­leen auto­teol­li­suut­ta runsaasti.

  27. Ero Hel­sin­gin ja muun Suo­men välil­lä on se että vain Hel­sin­gis­sä kuka tahan­sa voi saa­da töi­tä. Tosin ei ehkä sell­lais­ta työ­tä jota halu­aa mut­ta kum­min­kin. Muu­al­la pitää olla pape­rit ja työ­ko­ke­mus­ta. Eikä saa olla ter­vey­son­gel­mia eikä vii­nan kans­sa mitään ongel­mia eikä mitään rikos­re­kis­te­riä. Ja Suo­men kiel­tä pitää tie­ten­kin osa­ta täydellisesti. 

    Tie­tys­ti jotain pimei­tä hom­mia voi sii­nä­kin tapauk­ses­sa saa­da mut­ta Hel­sin­gin seu­dul­la työ­voi­ma­pu­la pitää huo­len että vajaa­kun­toi­set ja kie­li­tai­dot­to­mat­kin voi­vat työl­lis­tyä ihan virallisestikin. 

    Hel­sin­gil­lä on pit­kä mat­ka vie­lä mik­si­kään New Yor­kin tai Lon­toon Cityn kal­tai­sek­si maa­il­man­kau­pun­gik­si, ja ehkä onnek­si. Noi­den kapu­pun­kien kes­kus­toi­hin on asi­aa vain jos on pank­kii­ri­liik­keen mekla­ri tai viih­de­tai­tei­li­ja. Muut jou­tu­vat hank­ki­maan lei­pän­sä lähiöistä.

  28. Tilas­tol­li­ses­ti kau­pun­geis­sa on asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na kak­si ker­taa enem­män mie­len­ter­vey­son­gel­mia ja rikok­sia. Tämä ei tar­koi­ta tie­ten­kään sitä, että kau­pun­ki tekee kai­kis­ta ihmi­sis­tä rikol­li­sen tai psyyk­ki­ses­ti sai­raan, vaan sitä että kau­pun­kia­su­mi­nen ei sovi kai­kil­le ja monet asu­vat kau­pun­gis­sa pakon sanelemana. 

    Osmo on oikeas­sa sii­nä, että kau­pun­gis­tu­mi­nen on lisän­nyt ja lisää talou­del­li­sen toi­min­nan tehok­kuut­ta. Samal­la se lisää myös ener­gian ja luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta. Kuvi­tel­ma sii­tä, että tava­roi­den kulu­tus­ta voi­tai­siin muut­taa riit­tä­vän suu­res­sa mää­rin pal­ve­lui­den kulut­ta­mi­sek­si, on vih­re­ää uto­pi­aa. Kau­pun­ki­lai­set myös har­ras­ta­vat enem­män ulko­maan mat­kai­lua, tie­ten­kin lentäen. 

    Haja-asu­tusa­lu­een ihmi­set ovat onnel­li­suus­tut­ki­mus­ten kär­jes­sä. Suu­ri osa kau­pun­kien ihmi­sis­tä­kin haa­vei­lee maal­la asu­mi­ses­ta. Jos tuo­tan­nol­li­sen tehok­kuu­den ja voit­to­jen mak­si­moi­mi­sen sijas­ta pie­nel­le elii­til­le aja­tel­tai­siin kan­sa­lais­ten hyvin­voin­tia, ei ihmi­siä pai­nos­tet­tai­si kaa­voi­tus- ja muun lain­sää­dän­nön avul­la ahtau­tu­maan kau­pun­kei­hin, vaan molem­mat asu­mis­muo­dot oli­si­vat aidos­ti valit­ta­vis­sa ja saa­vu­tet­ta­vis­sa. Suo­men yksi rik­kaus on har­va asu­tus ja upea luon­to. Sen mer­ki­tys monil­le on suu­rem­pi kuin mak­si­moi­tu talou­del­li­nen elin­ta­so. Kaa­voi­tuk­sel­la ja Suo­men kan­nal­ta nau­ret­ta­vil­la ener­gia- ym. ympä­ris­tö­ve­roil­la vai­keu­te­taan haja-alu­eel­la asu­mis­ta. Jos esim. pääs­töis­sä suh­teu­tet­tai­siin oikeu­det kun­kin val­tion pin­ta-alaan ja asu­kas­ti­hey­teen, voi­sim­me suo­mes­sa tuot­taa nii­tä mel­ko rajoit­ta­mat­to­mas­ti ja jär­jes­tel­mä ohjai­si nii­tä mai­ta, jot­ka aiheut­ta­vat todel­li­sen uhan maa­pal­lol­le, nimit­täin lii­an tiu­haan asut­tu­ja. Lii­ka­kan­soi­tus on yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin ympä­ris­tö­uh­ka. City­asu­mi­nen ja sen myö­tä tuo­tan­nol­li­sen tehok­kuu­den mak­si­moin­ti luo edel­ly­tyk­siä väes­tön­kas­vun jat­ku­mi­sel­le ja luon­non­va­ro­jen tuhlaukselle. 

    Val­tio­no­suu­det nos­te­taan esiin tämän täs­tä, kun muis­tu­te­taan maa­lais­ten elä­vän kau­pun­ki­lais­ten sii­vel­lä. Yhteis­kun­nan meno­jen ver­tai­lu on tar­koi­tus­ha­kuis­ta ja har­haan­joh­ta­vaa. On pal­jon yhteis­kun­nal­li­sia meno­ja, joi­ta mak­se­taan val­tion kuk­ka­ros­ta, mut­ta jot­ka eivät näy tilas­tois­sa ver­tail­taes­sa kau­pun­kien ja maa­seu­dun kus­tan­nus­ra­ken­net­ta. Esim. aiem­min mai­nit­tu rikol­li­suu­den ja psyyk­kis­ten sai­rauk­sien kak­si ker­taa suu­rem­pi esiin­ty­vyys kau­pun­geis­sa aiheut­taa suo­ria meno­ja val­tiol­le, mitä ei ole huo­mioi­tu mis­sään tilas­tois­sa maa­seu­dun ja kau­pun­gin kus­tan­nus­ten ver­tai­lus­sa. Kau­pun­ki­lais­ten suu­rem­pi ener­gian ja luon­non­va­ro­jen kulu­tus ei myös­kään tule esil­le yhteis­kun­nan kulu­ja ver­tail­taes­sa suh­tees­sa asuinpaikkaan. 

    Nykyi­sen tek­no­lo­gian tur­vin on mah­dol­lis­ta luo­da yhteis­kun­ta, jos­sa voi aidos­ti vali­ta maa­seu­tu tai kau­pun­kia­su­mi­sen ja sil­ti kye­tään yllä­pi­tä­mään toi­mi­va teol­li­suus ja palvelut.

    1. On kyl­lä ole­mas­sa tilas­to val­tion kai­kis­ta tulois­ta ja menois­ta maa­kun­nit­tain. Sii­nä näkyy, että val­tion bud­je­tin kaut­taa siir­tyy rahaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muu­al­le maa­han todel­la paljn, vaik­ka val­tion vir­ka­mies­ten pal­kat on otet­tu huoimioon.

  29. Kake: pöly­pu

    Itse­kin tilaan jat­ku­vas­ti tava­raa kii­nas­ta asti, aivan pik­ku­nip­pe­lei­tä myö­den, on vähän kau­em­pa­na kuin Pih­ti­pu­das :). Nyky­päi­vä­nä teol­li­suus tai yhtä hyvin jat­ku­vas­ti kas­va­va verk­ko­kaup­pa voi olla mel­kein mis­sä tahan­sa ja myy­dä ympä­ri maailmaa. 

    Ei ole mitään jär­keä sur­voa ihmi­siä isoi­hin kau­pun­kei­hin vas­ten tah­to­aan. Aivan kuten rotat tule­vat hul­luk­si ja alka­vat tap­paa toi­si­aan, jos ne ahde­taan lii­an pie­neen tilaan, niin käy myös ihmi­sil­le. Kau­pun­geis­sa rikol­li­suus ja psyy­ken ongel­mat ovat kak­sin­ker­tai­sia maa­seu­tuun ver­rat­tu­na, kuten jo mainitsinkin.

    1. Ei ole mitään jär­keä sur­voa ihmi­siä isoi­hin kau­pun­kei­hin vas­ten tahtoaan.

      Kuka sel­lais­ta on teke­mäs­sä? Tääl­tä kau­pu­nis­ta kat­sot­tu­na asia näyt­tää sil­tä, että haluk­kai­ta kau­pun­kiin muut­ta­jia oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta hei eivät voi, kos­ka asun­to­ja on aivan lii­an vähän. Jos Hel­sin­gis­tä sai­si asun­to­ja kan­ta­kau­paun­gis­ta rajat­to­mas­ti sil­lä hin­nal­la kuin vaik­ka Jyväs­ky­läs­tä, vapaa­eh­toi­sia tuli­joi­ta oli­si välit­tä­mäs­tö aina­kin satatuhatta.
      Niin­poä jokai­nen, joka ihan vapaa­eh­toi­ses­ti halu­aa pysyä pois­sa, hel­pot­taa Hel­sin­kiin halua­vien tilannetta.

  30. Juho Laa­tu: Pöly­pus­sien myyn­tiä voi­si pitää hyvä­nä esi­merk­ki­nä maa­seu­dun uusis­ta mahdollisuuksista.

    Voi­si, jos se oli­si sitä. Verk­ko­kaup­pa ei vaan enää nyky­ai­ka­na sijait­se oikein mis­sään. Tilauk­set teh­dään yhä ene­ne­väs­sä mää­rin suo­mek­si kään­ne­tyl­lä ison kv. toi­mi­jan sivus­tol­la, joka välit­tää tilauk­sen suo­raan val­mis­ta­jal­le tai tuk­ku­ril­le, joka päät­tää mis­tä varas­tos­ta tava­ra läh­tee. Jos asia­kas­ta kiin­nos­taa, jon­kin lin­kin takaa sel­vi­ää min­kä maan lain­sää­dän­töä noudatetaan.

    Varas­tot ovat aivan muu­al­la kuin jos­sain syr­jäi­ses­sä maas­sa kau­ka­na logis­tiik­ka­vir­rois­ta. Hal­van säh­kön, kyl­män ilmas­ton ja uuden kui­tu­yh­tey­den ansios­ta ser­ve­ri voi jat­kos­sa sijai­ta­kin Suo­mes­sa, mut­ta tus­kin Pih­ti­pu­taal­le tätä var­ten halu­taan uut­ta infra­struk­tuu­ria rakentaa.

    Verk­ko­kau­pan asiak­kaal­la on tus­kin haluk­kuut­ta mak­saa pree­mio­ta sii­tä että toi­mi­tus­pro­ses­si on toteu­tet­tu tehot­to­mas­ti kier­rät­tä­mäl­lä tava­ra Pih­ti­pu­taan kaut­ta tai asioi­mi­ses­ta pie­nen toi­mi­jan kans­sa joka ei pys­ty neu­vot­te­le­maan itsel­leen kun­nol­li­sia määräalennuksia.

  31. Mark­ku af Heur­lin: Tuo Mikon ja Osmon innoit­tu­nut kuvaus kau­pun­ki­kult­tuu­rin alus­ta, kehi­tyk­ses­tä ja kai­kin­puo­li­ses­ta erin­omai­suu­de­des­ta ei oikein vas­taa minun käsi­tyk­siä­ni. Sää­li, että olen sel­väs­ti luke­nut lii­kaa Dickensiä.

    His­to­ri­aan sijoit­tu­vaa kau­no­kir­jal­li­suut­ta lukies­sa unoh­tuu hel­pos­ti se tosi­seik­ka että kai­kes­ta kur­juu­des­ta huo­li­mat­ta ihmi­set hakeu­tui­vat kau­pun­kei­hin paran­taak­seen elin­ta­so­aan, eli kau­pun­kie­lä­mä oli kui­ten­kin laa­duk­kaam­pi vaih­toeh­to kuin näl­kään kuo­le­mi­nen maaseudulla.

  32. Mat­hias voi­si esit­tää jon­kin viit­teen väit­teil­leen. Aina­kin THL:n Sot­ka­net ‑tilas­to­kan­nas­ta voi­daan tode­ta että Mat­hiak­sen väit­teet mie­len­ter­vey­son­gel­mien ylei­syy­des­tä ovat täyt­tä pup­pua. Tilas­to­jen mukaan mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat jopa ylei­sem­piä maa­seu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa kuin kaupungeissa.

    https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=470

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kyl­lä ole­mas­sa tilas­to val­tion kai­kis­ta tulois­ta ja menois­ta maa­kun­nit­tain. Sii­nä näkyy, että val­tion bud­je­tin kaut­taa siir­tyy rahaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muu­al­le maa­han todel­la paljn, vaik­ka val­tion vir­ka­mies­ten pal­kat on otet­tu huoimioon.

    Onko täs­sä jotain moi­tit­ta­vaa? Jos kor­kea­palk­kai­sim­mat kave­rit asu­vat Hel­sin­gis­sä, ja poh­jois­mais­tyy­li­ses­sä maas­sa kai­kil­le kus­tan­ne­taan samat perus­pal­ve­lut ja muu yhtei­nen, on itses­tään­sel­vää, että Hel­sin­gin rik­kaat kus­tan­ta­vat osan Hel­sin­gin köy­hien ja maa­seu­dun köy­hien pal­ve­luis­ta. Ole­tin täs­sä siis, että tar­koi­tit tuon moit­teek­si. Va oli­ko tuo poh­jois­mai­sen mal­lin kehu­mis­ta? Oli­si hyvä tie­tää kum­paan suun­taan vedät. Se on jo sel­vä, min­kä mie­li­ku­van vetä­mi­ses­tä­si annat.

    1. Jos vas­taan, että jon­kun esit­tä­mä fak­ta on vää­rä, se on kan­ta sii­hen, että fak­ta on vää­rä ei sii­hen, mil­lai­nen maa­il­man pitäi­si olla.

  34. spot­tu: Voi­si, jos se oli­si sitä. Verk­ko­kaup­pa ei vaan enää nyky­ai­ka­na sijait­se oikein mis­sään. Tilauk­set teh­dään yhä ene­ne­väs­sä mää­rin suo­mek­si kään­ne­tyl­lä ison kv. toi­mi­jan sivus­tol­la, joka välit­tää tilauk­sen suo­raan val­mis­ta­jal­le tai tuk­ku­ril­le, joka päät­tää mis­tä varas­tos­ta tava­ra läh­tee. Jos asia­kas­ta kiin­nos­taa, jon­kin lin­kin takaa sel­vi­ää min­kä maan lain­sää­dän­töä noudatetaan.

    Varas­tot ovat aivan muu­al­la kuin jos­sain syr­jäi­ses­sä maas­sa kau­ka­na logis­tiik­ka­vir­rois­ta. Hal­van säh­kön, kyl­män ilmas­ton ja uuden kui­tu­yh­tey­den ansios­ta ser­ve­ri voi jat­kos­sa sijai­ta­kin Suo­mes­sa, mut­ta tus­kin Pih­ti­pu­taal­le tätä var­ten halu­taan uut­ta infra­struk­tuu­ria rakentaa.

    Verk­ko­kau­pan asiak­kaal­la on tus­kin haluk­kuut­ta mak­saa pree­mio­ta sii­tä että toi­mi­tus­pro­ses­si on toteu­tet­tu tehot­to­mas­ti kier­rät­tä­mäl­lä tava­ra Pih­ti­pu­taan kaut­ta tai asioi­mi­ses­ta pie­nen toi­mi­jan kans­sa joka ei pys­ty neu­vot­te­le­maan itsel­leen kun­nol­li­sia määräalennuksia.

    Kuvai­lin okeas­taan nykyis­tä tilan­net­ta maa­seu­dul­la. Pih­ti­pu­tai­den (tai mui­den väli­va­ra­so­jen, en tie­dä tar­kem­min) kaut­ta kier­rä­te­tään jo pal­jon net­ti­myyn­ti­ta­va­raa. Juu­ri tuli tilat­tua pai­ne­pe­su­ri osoit­tees­ta, joka viit­ta­si Yli­vies­kaan. Koh­tuul­li­nen hin­ta oli yksi kes­kei­nen syy tila­ta heil­tä, joten en voi ostaa argu­ment­tia­si sii­tä, että Yli­vie­as­kas­ta koor­di­noi­tu pro­ses­si oli­si teho­ton ja kal­lis. Samoil­la hin­nan, toi­mi­tusa­jan, luo­tet­ta­vuu­den yms. huo­mioo­not­ta­vil­la kri­tee­reil­lä on tul­lut tilail­tua muu­ta­ma ker­ta aiem­min­kin, ja aika usein kat­se on kään­ty­nyt juu­ri maa­kun­tien verk­ko­myyn­ti­liik­kei­den puo­leen. Ehkä tar­kis­tat itse­kin tilan­teen, kun tilai­let seu­raa­van kerran.

    Pih­tu­pu­taal­le ei muu­ten tar­vit­se raken­taa mitään eri­kois­ta infraa. Voi olla että pil­ves­sä ole­vat verk­ko­si­vut ja sat­tu­mal­ta käy­tös­sä ole­va tyh­jä varas­to­ti­la riit­tä­vät. Mat­ka­huol­to ja pos­ti hoi­ta­vat loput. Täl­lai­nen asen­ne voi olla yksi kes­kei­nen syy sii­hen, että ovat pys­ty­neet jär­jes­tä­mään minul­le hyvää tava­raa edullisesti.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuka sel­lais­ta on teke­mäs­sä? Tääl­tä kau­pu­nis­ta kat­sot­tu­na asia näyt­tää sil­tä, että haluk­kai­ta kau­pun­kiin muut­ta­jia oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta hei eivät voi, kos­ka asun­to­ja on aivan lii­an vähän. Jos Hel­sin­gis­tä sai­si asun­to­ja kan­ta­kau­paun­gis­ta rajat­to­mas­ti sil­lä hin­nal­la kuin vaik­ka Jyväs­ky­läs­tä, vapaa­eh­toi­sia tuli­joi­ta oli­si välit­tä­mäs­tö aina­kin satatuhatta.
    Niin­poä jokai­nen, joka ihan vapaa­eh­toi­ses­ti halu­aa pysyä pois­sa, hel­pot­taa Hel­sin­kiin halua­vien tilannetta.

    Muis­tu­tan taas ker­ran sii­tä, että pitää teh­dä ero nii­den ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivi­kes­kus­taan sik­si että halua­vat asua kivi­kes­kus­tas­sa, ja nii­den, jot­ka muut­ta­vat sin­ne muis­ta syis­tä, kuten vaik­ka­pa työ­pai­kan tai opis­ke­lu­pai­kan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivi­kes­kus­tas­sa asu­mi­seen ehkä neut­raa­lis­ti tai negatiivisesti).

    1. Mik­si kukaan hakeu­tuu kivi­kes­kus­taan kal­lii­seen asun­toon, jos halu­aa asua sen ulko­puo­lel­la? Kes­kus­tas­sa ole­viin työ­paik­koi­hin pää­see hel­pos­ti mel­kein mis­tä tahan­sa pääkaupunkiseudulta.

  36. spot­tu: His­to­ri­aan sijoit­tu­vaa kau­no­kir­jal­li­suut­ta lukies­sa unoh­tuu hel­pos­ti se tosi­seik­ka että kai­kes­ta kur­juu­des­ta huo­li­mat­ta ihmi­set hakeu­tui­vat kau­pun­kei­hin paran­taak­seen elin­ta­so­aan, eli kau­pun­kie­lä­mä oli kui­ten­kin laa­duk­kaam­pi vaih­toeh­to kuin näl­kään kuo­le­mi­nen maaseudulla.

    Kau­pun­kei­hin oli pak­ko muut­taa, kos­ka yhteis­mai­den pri­va­tio­sin­ti oli tehos­ta­nut maan­vi­lö­je­lys­tä eikä työ­tä (= ruo­kaa) ollut kai­kil­le. Tulok­kai­den onnek­si kau­pu­geis­sa ihmi­set kuo­li­vat kuin kär­pä­set, joten yli­jää­mä­väes­töl­le riit­ti kysyntää.

    Dic­ken­sin ajan Lon­too oli jo käsit­tää­ke­ni kehit­ty­nyt Samuel John­so­nin ajan Lontoosta.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos vas­taan, että jon­kun esit­tä­mä fak­ta on vää­rä, se on kan­ta sii­hen, että fak­ta on vää­rä ei sii­hen, mil­lai­nen maa­il­man pitäi­si olla.

    Esi­tät tilas­to­tie­dot taval­la, jon­ka arvaat useim­pien luki­joi­den tul­kit­se­van raha­vir­to­ja moit­ti­vak­si. Tul­kit­sen asian niin, että haluat vään­tää asi­aa tuo­hon suun­taan, mut­ta et halua jul­ki­ses­ti tun­nus­taa väriä tuo­hon suuntaan.

    Jos olen vää­räs­sä, voit kor­ja­ta, niin tul­kit­sem­me sinun hyväk­sy­vän nuo tulon­siir­rot rik­kail­ta köyhille.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si kukaan hakeu­tuu kivi­kes­kus­taan kal­lii­seen asun­toon, jos halu­aa asua sen ulko­puo­lel­la? Kes­kus­tas­sa ole­viin työ­paik­koi­hin pää­see hel­pos­ti mel­kein mis­tä tahan­sa pääkaupunkiseudulta.

    Asu­mis­viih­ty­vyy­teen liit­ty­mät­tö­miä syi­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le hakeu­tu­mi­seen on usei­ta. Mer­kit­tä­vin ehkä se, että saa hou­kut­te­le­van työ- tai opis­ke­lu­pai­kan sieltä.

    Kivi­kes­kus­ta on kal­liih­ko alue, ja kukin opti­moi asu­mi­sen­sa varal­li­suu­ten­sa ja miel­ty­mys­ten­sä mukaan (ml. pen­de­löin­nin sie­to­ky­ky). Kivi­kes­kus­taa rakas­ta­via asuu kivi­kes­kus­tas­sa tie­ten­kin suh­tees­sa enem­män kuin muis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa, mut­ta kai­kis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa on kai­ken­lai­sia mie­li­pi­tei­tä. Esi­mer­kik­si kan­san­edus­ta­jis­ta var­mas­ti­kin moni asuu kivi­kes­kus­tas­sa, etkä voi väit­tää, että he kaik­ki oli­si­vat sin­ne tul­leet kivi­kes­kus­ta­rak­kau­ten­sa vuoksi.

    Väi­tit että hal­vem­mil­la hin­noil­la kan­ta­kau­pun­kiin oli­si välit­tö­mäs­ti tulos­sa aina­kin sata­tu­hat­ta halu­kas­ta. Edel­leen­kin olen sitä miel­tä, että Hel­sin­kiin ja kivi­kes­kus­taan tuli­jois­ta suu­ri osa tah­too pää­kau­pun­kiin ja sen kes­kus­taan muis­ta syis­tä kuin kivi­kes­kus­ta­mai­seen asu­mi­sym­pä­ris­töön pääs­täk­seen. Jos pelk­kä kivi­kes­kus­ta riit­täi­si, kai oli­si­vat vuo­sien saa­tos­sa pyr­ki­neet yhtä pal­jon Tur­kuun kuin Hel­sin­kiin (ja Tur­ku oli­si nyt yhtä iso kuin Hel­sin­ki). Tär­kein Hel­sin­kiä kas­vat­ta­nut ja hin­to­ja nos­ta­nut teki­jä on ollut sen pääkaupunkistatus.

    Sekin pitää muis­taa, että val­tio tukee Hel­sin­gis­sä asu­mis­ta myös huo­mat­ta­vil­la asu­mis­tu­kiai­sil­la, ja tämä on yksi syy asua Hel­sin­gis­sä, asu­mi­sen kal­leu­des­ta huolimatta.

  39. Niin, tämä orja­kas­ku oli mie­len­kiin­toi­nen — Roo­man aikaan­han orjat asui­vat kau­pun­geis­sa ja pal­ve­li­vat siel­lä suo­raan isän­ti­ään — joil­la­kin oli jopa mah­dol­li­suus vapau­tua orjuu­des­ta tai tie­na­ta kes­ki­mää­räis­tä parem­min. Jokut orjat jopa nousi­vat mer­kit­tä­vik­si hah­moik­si yhtei­sös­sään vapaut­ta­mi­sen­sa jälkeen.

    Nykyi­ses­sä yhteis­kun­nas­sa ei ole läs­nä orjuut­ta, mut­ta kos­ka rahan arvo eri­puo­lil­la maa­pal­loa on niin suu­ri, län­si­mai­nen ihmi­nen pys­tyy osta­maan kau­kaa sel­lais­ta pal­ve­lua tai tuot­tei­ta, mihin hänel­lä ei oli­si varaa, mikä­li työn teki­jä­nä toi­mi­si joku hänen maanmiehensä.

    Kukaan ei koe sitä ongel­ma­na, kos­ka köy­hä­kin on iloi­nen sii­tä vähäs­tä mitä hän saa, mut­ta talou­del­li­nen ja yhteis­kun­nal­li­nen tila periy­tyy, Ugan­das­sa maan­vil­je­li­jän pojak­si syn­ty­neen maan­vil­je­li­jän- Ugan­da­lai­nen kah­vi saat­taa pää­tyä Jenk­kei­hin tai Hel­sin­gin hie­nos­to­kah­vi­loi­hin mut­ta tämä ei ole orjuut­ta vaan nyky­ter­mein epätasa-arvoa. 

    Pari­sen kuu­kaut­ta sit­ten loma­mat­kal­la käve­lin Pom­pei­jin rau­nio­kau­pun­gis­sa ja ihmet­te­lin miten pal­jon se muis­tut­ti nyky­ai­kais­ta kau­pun­kia, torei­neen, ruo­ka­kaup­poi­neen, kyl­py­löi­neen, yhteis­kun­ta­ra­ken­teen­sa, tai­teen­sa ja monen muun yksi­tyis­koh­dan osal­ta. Se pis­ti miet­ti­mään, että vaik­ka ihmis­kun­ta tie­tää enem­män kuin sil­loin, onko ihmi­nen itses­sään muut­tu­nut? Olem­me var­mas­ti eri­lai­sia, mut­ta emme ehkä ihan niin pal­jon kuin mitä haluam­me uskoa.

  40. Juho Laa­tu: Muis­tu­tan taas ker­ran sii­tä, että pitää teh­dä ero nii­den ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivi­kes­kus­taan sik­si että halua­vat asua kivi­kes­kus­tas­sa, ja nii­den, jot­ka muut­ta­vat sin­ne muis­ta syis­tä, kuten vaik­ka­pa työ­pai­kan tai opis­ke­lu­pai­kan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivi­kes­kus­tas­sa asu­mi­seen ehkä neut­raa­lis­ti tai negatiivisesti).

    Kyl­lä­pä tääl­lä taas eri­tel­lään haluamisia. 

    Jos asuu pai­kas­sa X mie­lum­min kuin pai­kas­sa Y, niin kyl­lä sil­loin asuu pai­kas­sa X mie­lum­min kuin pai­kas­sa Y, oli­pa se syy työ­paik­ka, vai­mo, ala­ker­ran baa­ri, parem­pi lik­sa, hil­jai­suus, suu­ri piha tai jotain muuta.

    Hel­sin­ki­läi­nen­hän voi­si tode­ta, että pitää nyt eri­tel­lä sel­lai­set ihmi­set jot­ka halua­vat asua maa­seu­dul­la sel­lai­sis­ta, jot­ka halua­vat maa­seu­dul­le ison pihan takia. Ne ison pihan halua­vat­han haluai­si­vat oikeas­ti ison pihan ja todel­la hyvät pal­ve­lut, mut­ta rahat eivät vain rii­tä. Täm­möi­set ihmi­set eiv­tä siis oikeas­ti halua­kaan asua maa­seu­dul­la, vaan keskustassa. 

    Jep, jep, näin­pä näin.

  41. Det­roi­tis­sa jo 60-luvun alus­sa Way­ne Sta­te Uni­ver­si­tyn The Popu­la­tion Revo­lu­tion in Det­roit tut­ki­muk­ses­sa ennus­tet­tiin, että ne, jot­ka mak­sa­vat vero­ja siir­ty­vät pois Det­roi­tis­ta ja ne, jot­ka eivät mak­sa, jää­vät. Näin kävi muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Auto­ja teh­tiin edel­leen van­haan mal­liin, mut­ta eihän nii­tä ennen­kään teh­ty itse Det­roi­tis­sa. Kau­pun­ki kek­si rat­kai­suk­si lisää vero­ja, joten muut­to­lii­ke vain kiih­tyi. Kyse ei siis ollut teol­li­suu­den vähenemisestä.

  42. Juho Laa­tu: Muis­tu­tan taas ker­ran sii­tä, että pitää teh­dä ero nii­den ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivi­kes­kus­taan sik­si että halua­vat asua kivi­kes­kus­tas­sa, ja nii­den, jot­ka muut­ta­vat sin­ne muis­ta syis­tä, kuten vaik­ka­pa työ­pai­kan tai opis­ke­lu­pai­kan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivi­kes­kus­tas­sa asu­mi­seen ehkä neut­raa­lis­ti tai negatiivisesti). 

    Et tar­koit­ta­ne täs­sä nyt siis “kivi­kes­kus­tal­la” vain sitä ydin­kes­kus­taa, vaan siis koko työs­sä ja kou­lus­sa­käyn­tia­luet­ta, joka kau­pun­kien kes­kus­to­ja ympä­röi. Kenen­kään­hän ei tie­ten­kään ole pak­ko muut­taa juu­ri ydin­kes­kus­taan työn vuok­si vaan ihan yhtä hyvin voi­si jää­dä ympä­rys­kun­taan. Kes­kus­tan asun­to­jen ympä­röi­vää aluet­ta kor­keam­mat hin­nat eivät siis seli­ty työssäkäynnillä. 

    Se sit­ten ehkä sit­ten selit­tyy­kin, mik­si kau­pun­gin ympä­rys­kun­nis­sa asun­not ovat kal­liim­pia kuin syväl­lä maa­seu­dul­la. Mut­ta sil­ti argu­ment­ti­si on hei­kois­sa kan­ti­mis­sa. Talou­del­li­nen hyvin­voin­ti on yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta ihmi­set arvos­ta­vat. Jos tämän saa siel­lä suur­kau­pun­gis­sa, mut­tei saa maa­seu­dul­la tai pik­ku­kau­pun­geis­sa, niin on minus­ta vää­rin sanoa, että ihmi­set eivät halua asua kaupungissa. 

    Kyse on sil­loin vähän samas­ta kuin jos haluai­si asua jär­ven ran­nas­sa, mut­ta kos­ka tähän ei ole mah­dol­li­suut­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin sitä muut­toa jär­ven ran­nal­le pidet­täi­siin hänen tah­ton­sa vas­tai­se­na, kun hän sil­loin jou­tui­si luo­pu­maan Hel­sin­gin työpaikastaan.

  43. Sylt­ty: Kyl­lä­pä tääl­lä taas eri­tel­lään haluamisia. 

    Jos asuu pai­kas­sa X mie­lum­min kuin pai­kas­sa Y, niin kyl­lä sil­loin asuu pai­kas­sa X mie­lum­min kuin pai­kas­sa Y, oli­pa se syy työ­paik­ka, vai­mo, ala­ker­ran baa­ri, parem­pi lik­sa, hil­jai­suus, suu­ri piha tai jotain muuta.

    Juu­ri näin.

    Hel­sin­ki­läi­nen­hän voi­si tode­ta, että pitää nyt eri­tel­lä sel­lai­set ihmi­set jot­ka halua­vat asua maa­seu­dul­la sel­lai­sis­ta, jot­ka halua­vat maa­seu­dul­le ison pihan takia. Ne ison pihan halua­vat­han haluai­si­vat oikeas­ti ison pihan ja todel­la hyvät pal­ve­lut, mut­ta rahat eivät vain rii­tä. Täm­möi­set ihmi­set eiv­tä siis oikeas­ti halua­kaan asua maa­seu­dul­la, vaan keskustassa. 

    Jep, jep, näin­pä näin.

    Aivan. Tämä­kin voi­si olla mielenkiintoista.

    OS:n koh­dal­la on kui­ten­kin kyse sii­tä ongel­mas­ta, että hän antaa usein ymmär­tää jotain sen tapais­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­taan muu­te­taan ja siel­lä on kor­keat asun­to­jen hin­nat, kos­ka ihmi­set halua­vat asua Hel­sin­gin kes­kus­tan kal­tai­sis­sa kivi­kau­pun­geis­sa (nii­den asu­mis­viih­ty­vyy­den vuok­si). Hän siis esit­tää yhden mah­dol­li­sen osa­syyn ainoa­na mah­dol­li­se­na tai aina­kin kes­kei­sim­pä­nä syy­nä. Tuol­lai­ses­ta vää­ris­te­le­väs­tä sanan­käy­tös­tä on mie­les­tä­ni hyvä huo­maut­taa aina kun sel­lais­ta tapaa.

  44. spot­tu: His­to­ri­aan sijoit­tu­vaa kau­no­kir­jal­li­suut­ta lukies­sa unoh­tuu hel­pos­ti se tosi­seik­ka että kai­kes­ta kur­juu­des­ta huo­li­mat­ta ihmi­set hakeu­tui­vat kau­pun­kei­hin paran­taak­seen elin­ta­so­aan, eli kau­pun­kie­lä­mä oli kui­ten­kin laa­duk­kaam­pi vaih­toeh­to kuin näl­kään kuo­le­mi­nen maaseudulla.

    Epäi­len, että Osmo on luke­nut jos­kus Put­ki­not­kon ja tekee sen perus­teel­la pää­tel­miä maa­seu­dus­ta ja sen asukkaista.

  45. Mark­ku af Heur­lin: Tulok­kai­den onnek­si kau­pu­geis­sa ihmi­set kuo­li­vat kuin kär­pä­set, joten yli­jää­mä­väes­töl­le riit­ti kysyntää.

    Se että kau­pun­geis­sa kuol­lei­suus ylit­ti syn­ty­vyy­den aina 1900-luvun alkuun saak­ka ei muu­ta sitä tosia­si­aa että kau­pun­git oli­vat sil­loin­kin suh­teel­li­sia menes­tys­ta­ri­noi­ta. Ilman haluk­kai­ta maal­ta­muut­ta­jia kau­pun­git eivät oli­si iki­nä kehit­ty­neet niin tii­viik­si ja epä­ter­veel­li­sik­si ennen kuin suu­ren kuol­lei­suu­den aiheut­ta­jat keksittiin.

    Tulok­kai­den onnek­si kau­pu­geis­sa ihmi­set kuo­li­vat kuin kär­pä­set, joten yli­jää­mä­väes­töl­le riit­ti kysyntää.

    Kau­pun­kien veto­voi­ma ei kui­ten­kaan lop­pu­nut pöpö­jen tap­pioon hygie­nia-ajat­te­lun / vie­mä­röin­nin ja sit­tem­min peni­sil­lii­nin kek­si­mi­sen myötä.

  46. Samu­li Saa­rel­ma: Et tar­koit­ta­ne täs­sä nyt siis “kivi­kes­kus­tal­la” vain sitä ydin­kes­kus­taa, vaan siis koko työs­sä ja kou­lus­sa­käyn­tia­luet­ta, joka kau­pun­kien kes­kus­to­ja ympäröi. 

    Tar­koi­tan sitä Hel­sin­gin ydin­a­luet­ta, jota OS pitää ihan­teel­li­se­na asui­nym­pä­ris­tö­nä kir­joi­tuk­sis­saan (hän voi ehkä mää­ri­tel­lä tarkemmin).

    Kenen­kään­hän ei tie­ten­kään ole pak­ko muut­taa juu­ri ydin­kes­kus­taan työn vuok­si vaan ihan yhtä hyvin voi­si jää­dä ympä­rys­kun­taan. Kes­kus­tan asun­to­jen ympä­röi­vää aluet­ta kor­keam­mat hin­nat eivät siis seli­ty työssäkäynnillä. 

    Yksi kes­kei­nen pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen (Nur­mi­jär­vel­tä kivi­kes­kus­taan) hin­to­ja nos­taa­va syy on pää­kau­pun­gis­sa saa­ta­vil­la ole­vat hou­kut­te­le­vat työ­pai­kat. Vai­kut­taa niin kivies­kus­tas­sa kuin lai­dem­mal­la­kin. Kivi­kes­kus­tas­sa on pal­jon työ­paik­ko­ja suh­tees­sa asun­to­jen mää­rään, joten muut kuin siel­lä asu­vat jou­tu­vat pen­de­löi­mään sin­ne, mikä myös osal­taan nos­taa kivi­kes­kus­tan hin­to­ja ja sen halut­ta­vuut­ta nii­den­kin jou­kos­sa, jot­ka eivät ole eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nei­ta kivi­kes­kus­tas­ta sinänsä.

    Se sit­ten ehkä sit­ten selit­tyy­kin, mik­si kau­pun­gin ympä­rys­kun­nis­sa asun­not ovat kal­liim­pia kuin syväl­lä maaseudulla. 

    Pää­kau­pun­gin vai­ku­tus näkyy sel­väs­ti aina­kin Nur­mi­jär­vel­le asti.

    Mut­ta sil­ti argu­ment­ti­si on hei­kois­sa kan­ti­mis­sa. Talou­del­li­nen hyvin­voin­ti on yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta ihmi­set arvos­ta­vat. Jos tämän saa siel­lä suur­kau­pun­gis­sa, mut­tei saa maa­seu­dul­la tai pik­ku­kau­pun­geis­sa, niin on minus­ta vää­rin sanoa, että ihmi­set eivät halua asua kaupungissa. 

    Aivan, en väi­tä­kään, että kukaan ei halui­si asua ydin­kes­kus­tas­sa. Minun väit­tee­ni on, että työ­pai­kan takia Hel­sin­kiin muut­ta­vis­ta ja siel­lä asu­vis­ta osa on siel­lä työ­pai­kan vuok­si, osa kivi­kes­kus­ta-asu­mi­sen vuok­si, osa jois­tain muis­ta syis­tä. Kri­ti­soin sitä, että OS antaa ymmär­tää, että kivi­kes­kus­ta-asu­mi­nen oli­si kes­kei­nen tai ainoa selit­tä­vä syy halul­le asua pää­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Usein näyt­tää sil­tä, että hänen mie­les­tään asun­to­jen kor­keat hin­nat todis­ta­vat, että kaik­ki tai suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa (siis asu­mis­viih­ty­vyys­syis­tä, eikä esim. työ­pai­kan vuoksi).

    Kyse on sil­loin vähän samas­ta kuin jos haluai­si asua jär­ven ran­nas­sa, mut­ta kos­ka tähän ei ole mah­dol­li­suut­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin sitä muut­toa jär­ven ran­nal­le pidet­täi­siin hänen tah­ton­sa vas­tai­se­na, kun hän sil­loin jou­tui­si luo­pu­maan Hel­sin­gin työpaikastaan.

    Jokai­nen muut­to­pää­tös on var­maan­kin jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si. Ratio­naa­lis­ta muut­to­pää­tös­tä voi kai aina pitää siir­ty­mi­se­nä aiem­paa halu­tum­paan paik­kaan. Ongel­ma OS:n kans­sa on sii­nä, että hän yrit­tää todis­taa kai­ken liik­keen Hel­sin­kiin päin ole­van sidok­sis­sa ihmis­ten haluun asua kivi­kes­kus­ta­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Jos minul­ta kysyt­täi­siin, mikä on toden­nä­köi­sin ykkös­syy, veik­kai­sin ehkä pää­kau­pun­gin tar­joa­mia kor­kea­palk­kai­sia töi­tä ja ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­sia, ja myös kor­kea­kou­lu­jen opis­ke­lu­paik­ko­jen suur­ta määrää.

  47. pek­sux:
    Mat­hias voi­si esit­tää jon­kin viit­teen väit­teil­leen. Aina­kin THL:n Sot­ka­net ‑tilas­to­kan­nas­ta voi­daan tode­ta että Mat­hiak­sen väit­teet mie­len­ter­vey­son­gel­mien ylei­syy­des­tä ovat täyt­tä pup­pua. Tilas­to­jen mukaan mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat jopa ylei­sem­piä maa­seu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa kuin kaupungeissa.

    https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=470

    Ensin­nä­kin sinä puhut “maa­seu­tu­mai­sis­ta kun­nis­ta” et maal­la asu­mi­ses­ta. Toi­sek­seen asias­ta löy­tyy tut­ki­mus­tu­lok­sia vaik­ka kuin­ka pal­jon, psyyk­ki­set ongel­mat ja rikol­li­suus ovat kau­pun­geis­sa suu­rem­mat. Kau­pun­ki­lai­set kulut­ta­vat enem­män ener­gi­aa ja luon­non­va­ro­ja, saas­tut­ta­vat enemmän. 

    Täs­sä vähän tut­ki­mus- ja tilas­to­tie­to­ja, lisää löy­dät kyl­lä pil­vin pimein, kun otat puna­vih­reät lasit silmiltäsi :

    Kau­pun­gis­sa asu­mi­nen altis­taa mie­len­ter­vey­den ongel­mil­le. Kau­pun­gis­sa asu­vil­la on kak­si ker­taa enem­män mie­len­ter­vey­den ongel­mia kuin maal­la asuvilla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Huu­meon­gel­mat ovat laa­jo­jen tut­ki­mus­ten mukaan kes­kit­ty­neet kaupunkeihin.

    http://www.lycaeum.org/~sky/data/kontula.html

    Kau­pun­geis­sa esiin­tyy väes­tö­mää­rään suh­teu­tet­tua väki­val­taa kak­si ker­taa enem­män kuin pie­nis­sä kun­nis­sa, maal­la väki­val­taa esiin­tyy vie­lä pal­jon vähäisemmin.

    http://www.optula.om.fi/uploads/887ytzh3r479_1.pdf

    Kau­pun­ki­lai­nen saas­tut­taa enem­män kuin maalainen.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suom … 5266327822

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/10/08/kumpi-saastuttaa-enemman-kaupunkilainen-vai-maalainen/201413951/310

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ihmi­set asu­vat kau­pun­geis­sa, jos ja kun he sitä halua­vat. Sen sijaan vie­ras­tan suu­res­ti vali­koi­tu­jen tut­ki­mus­ten ja tar­koi­tus­ha­kui­sen tie­teen tur­vin “perus­tel­tua” “vih­reä­tä” poli­tiik­kaa, jos­sa kaavoitus‑, vero­tus- ym. poli­tii­kal­la, hyvä ettei pak­ko­kei­noin, yri­te­tään pakot­taa kaik­ki asu­maan ghe­tois­sa, joka ei kai­kil­le sovi.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mat­hi

    http://yle.fi/uutiset/maaseutu_vetaa_nuoria_puoleensa_omalla_luksuksellaan/8394401

    Ihmi­siä pako­te­taan kau­pun­kei­hin esim. vai­keut­ta­mal­la raken­ta­mis­ta haja-asu­tusa­luel­le kaa­voi­tuk­sen ja muun raken­ta­mis­ta sää­te­le­vän lain­sää­dän­nön tur­vin. Lisäk­si ihmi­siä ohja­taan esim. ener­gia­ve­ro­tuk­sel­la ja muil­la pak­ko­kei­noil­la. Osmo kyl­lä tie­tää nämä asiat ja voi­si halu­tes­saan ker­toa pal­jon­ki sii­tä, miten tii­vis­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta suositaan 🙂

  49. Ymmär­rän hyvin, että Osmo viih­tyy kau­pun­geis­sa, mie­luum­min isois­sa, City oli­si toi­vot­ta­va, jos PKS voi­si sel­lai­sek­si kehit­tyä. Sitä ihmet­te­len, ettei Osmo ymmär­rä ihmis­ten eri­lai­suut­ta ja sen myö­tä halua asua eri tavoin, eikä nii­tä seu­rauk­sia mihin pak­ko­kei­not (kaa­voi­tus, vero­tus, raken­nus­lain­sää­dän­tö ym). joh­ta­vat. Talou­del­li­ses­ti­kin aja­tel­len eri­lais­ten asu­mis­mah­dol­li­suuk­sien tuke­mi­nen on siten pidem­män pääl­le jär­ke­vin­tä, puhu­mat­ta­kaan sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin näkökulmasta. 

    Suo­men suu­rin rik­kaus on har­va asu­tus ja upea, puh­das luon­to. On aivan äly­tön­tä väki­pa­kol­la sur­voa ihmi­set kau­pun­kei­hin. Näin­hän teh­dään ohjaa­mal­la ihmi­siä ja yri­tyk­siä kaa­voi­tuk­sel­la, ener­gia­ve­ro­tuk­sel­la ja muun lain­sää­dän­nön kei­noin, var­mas­ti vih­reät haluai­si­vat kiel­tää maal­la asu­mi­sen kokonaan. 

    Luke­kaa ohei­nen artik­ke­li, niin pysy­tyt­te ehkä käsit­tä­mään ihmis­ten eri­lai­suut­ta, sitä ettei kau­pun­kia­su­mi­nen ker­ta kaik­ki­aan sovi kai­kil­le. Jos se ei tee hei­tä hul­luk­si, niin se saa hei­dät voi­maan pahoin ja lisää sitä kaut­ta myös rikol­li­suut­ta, hei­ken­täen myös nii­den asu­mis­viih­ty­vyyt­tä, jot­ka halua­vat asua kau­pun­gis­sa ja viih­ty­vät siel­lä, joil­le se sopii. 

    Var­mas­ti kau­pun­kia­su­mi­ses­ta naut­ti­va, myös sinä Osmo haluai­sit mie­luum­min asua kau­pun­gis­sa, jos­sa on vähän rikol­li­suut­ta ja enem­män onnel­li­sia ihmi­siä, niin­pä sinun kan­nat­tai­si kau­pun­gis­tu­mi­sen edis­tä­mi­sen sijas­ta pyr­kiä mah­dol­lis­ta­maan parem­pi valinn­nan vapaus asuin­pai­kan valinnalle. 

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Artik­ke­lis­sa tode­taan vii­saas­ti myös lopuksi: 

    ” Tut­ki­jat eivät kui­ten­kaan keho­ta kau­pun­ki­lai­sia muut­ta­maan jou­kol­la maal­le, sil­lä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä on myös pal­jon hyviä puo­lia, kuten kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia ja hel­pom­pi pää­sy terveydenhoitoon.Sen sijaan tut­ki­mus­ten tulok­sis­ta voi olla hyö­tyä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa: mikä kau­pun­geis­sa stres­saa, ja mitä sil­le voi­si tehdä?”

    Totuus on kui­ten­kinn se, että enem­mis­tö kau­pun­gis­sa asu­vis­ta jou­tuu asu­maan juu­ri sel­lai­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä, joka kuor­mit­taa psyyk­ki­ses­ti eni­ten, ahtaas­ti, kan­soi­te­tuis­sa lähiöis­sä, vain har­voil­la on elii­tin etuoi­keus asua kau­pun­kien viih­tyi­säm­mis­sä osissa. 

    Usko­kaa pois Osmo ja kump­pa­nit, eten­ki meis­sä suo­ma­lai­sis­sa on val­ta­va jouk­ko ihmi­siä, joi­den gene­tiik­ka on muo­tou­tu­nut vuo­si­tu­han­sien aika­na har­vaan asut­tuun, luon­non­lä­hei­seen elä­mään, olem­me int­ro­vert­te­jä havuk­ka-ahon ajat­te­li­joi­ta, ahke­ria maan hil­jai­sia. Jos mei­dät pako­te­taan kau­pun­kiin, monis­ta meis­tä tulee juop­po­ja, hul­lu­ja, ympä­ris­töl­leen vaa­ral­li­sia häi­ri­köi­tä tai ahdis­tuk­sen rii­vaa­mia yhteis­kun­nan riip­po­ja, kos­ka emme kes­tä tei­dän iha­naa elämäntapaanne 🙂 

    Kau­pun­gis­sa, eten­kin suu­res­sa citys­sä on kiva käy­dä ihmet­te­le­mäs­sä maa­il­man menoa, mut­ta moni meis­tä ei halua elää vih­rei­den unel­man tavoin jos­sa­kin ghe­tos­sa, poi­ke­ten sil­loin täl­löin lepuut­ta­mas­sa sie­lu­aan met­sän sii­mek­ses­sä. Niin, tie­sit­te­hän että jo 20 minuu­tin oles­ke­lu met­säs­sä las­kee jokai­sen ihmi­sen veren­pai­net­ta ja puls­sia, alen­taa stres­si­hor­mo­nien tasoa. 

    Ääri­vih­reät ovat kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen luon­toon, he luu­le­vat että sato­ja tuhan­sia vuo­sia luon­non hel­mas­sa elä­nyt ihmi­nen viih­tyi­si asfalt­ti­vii­da­kos­sa, vaa­ti­vat jopa jät­tä­mään luon­non vapaak­si ihmi­ses­tä, haloo.…me olem­me osa luon­toa, vaik­kei city­ka­ni siel­lä enää viih­dy­kään, eikä pärjää.

    1. En ymmär­rä Mat­hias­ta ollen­kaan. Kukaan ei pako­ta ketään asu­maan kau­pun­kei­hin vaan päin vas­toin asun­to­pu­las­ta joh­tu­va asu­mi­sen tol­ku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kau­pun­kiin vaik­ka haluaisivat.
      Jokai­nen, joka halu­aa asua maal­la voi niin teh­dä. Asu­mi­nen on hal­paa, maa­seu­dul­la käy­tet­tä­vää läm­mi­ty­se­ner­gi­aa vero­te­taan pal­jon vähem­män kuin kau­pun­geis­sa käy­tet­tä­vää läm­mi­ty­se­ner­gi­aa. Jos me kaa­voi­tam­me lisää asun­to­ker­ro­sa­laa kau­pun­kei­hin, se ei pako­ta raken­ta­maan vaan tekee sen mahdolliseksi.
      Joten­kin tuos­sa hais­kah­taa aja­tus, että asu­mi­nen kau­pun­geis­sa äitäi­si kiel­tää ja vas­ta tämä kiel­tä teki­si ihmik­set vapauik­si pakosta.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En ymmär­rä Mat­hias­ta ollen­kaan. Kukaan ei pako­ta ketään asu­maan kau­pun­kei­hin vaan päin vas­toin asun­to­pu­las­ta joh­tu­va asu­mi­sen tol­ku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kau­pun­kiin vaik­ka haluaisivat.
    Jokai­nen, joka halu­aa asua maal­la voi niin teh­dä. Asu­mi­nen on hal­paa, maa­seu­dul­la käy­tet­tä­vää läm­mi­ty­se­ner­gi­aa vero­te­taan pal­jon vähem­män kuin kau­pun­geis­sa käy­tet­tä­vää läm­mi­ty­se­ner­gi­aa. Jos me kaa­voi­tam­me lisää asun­to­ker­ro­sa­laa kau­pun­kei­hin, se ei pako­ta raken­ta­maan vaan tekee sen mahdolliseksi.
    Joten­kin tuos­sa hais­kah­taa aja­tus, että asu­mi­nen kau­pun­geis­sa äitäi­si kiel­tää ja vas­ta tämä kiel­tä teki­si ihmik­set vapauik­si pakosta.

    Avauk­se­si on hyvä, “en ymmär­rä Mat­hias­ta ollen­kaan”. Kun läh­tö­koh­ta on tuol­lai­nen, kan­nat­taa aina pysäh­tyä miet­ti­mään, miten voi­si laa­jen­taa ymmärrystään. 

    Sii­nä olet oikeas­sa, että kau­pun­kiin oli­si tun­kua ja asun­to­jen koh­tuut­to­mat hin­nat sekä kaa­voi­tus estä­vät kau­pun­kiin pyr­ki­vien muut­toa. Olem­me var­mas­ti samaa miel­tä, että kehä kol­mo­sen sisä­puo­li voi­tai­siin kaa­voit­taa lähes koko­naan asu­mi­seen ja yri­tys­toimn­taan, niin johan hin­nat las­ki­si­vat, mah­tui­si­han sin­ne vaik­ka mil­joo­nan ihmi­sen oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet, puhu­mat­ta­kaan tii­viim­mäs­tä rakentamsiesta. 

    Se, että moni halu­aa kau­pun­kiin, ei tar­koi­ta että kaik­ki haluai­si­vat siel­lä asua, vaan ovat pako­tet­tu­ja pyr­ki­mään sin­ne olo­suh­tei­den vuok­si. Ja näi­hin olo­suh­tei­siin vai­ku­te­taan lain­sää­dän­nöl­lä. Sii­nä mis­sä kau­pun­kien kaa­voi­tus on riit­tä­mä­tön­tä esim. yleis­kaa­val­la ja kau­pun­kien omil­la kaa­voi­tuk­sil­la pyri­tään estä­mään raken­ta­mis­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le, et voi Osmo vih­reä­nä olla täs­tä täy­sin tie­tä­mä­tön? Lisäk­si esim. ener­gia- ja “hait­ta” vero­tuk­sel­la vai­keu­te­taan ympä­ris­tön­suo­je­lun nimis­sä haja-asu­tuk­sen asu­mis­ta. Ajo­neu­vo­ve­ro iskee enem­män maal­la asu­vaan, kos­ka kau­pun­ki­lai­nen liik­kuu käyt­täen tuet­tua ja vähem­män vero­tet­tua jul­kis­ta liikennettä. 

    On muka­va kuul­la, että sinä Osmo kan­na­tat valin­nan vapaut­ta. Olen tör­män­nyt moniin vih­rei­siin, jot­ka eivät sitä kan­na­ta ja sen vuok­si myös vih­rei­den poli­tiik­ka pyr­kii tuke­maan kau­pun­kia­su­mis­ta ja teke­mään vai­keak­si tai mah­dot­to­mak­si maal­la asu­mi­sen, esim. juu­ri kaa­voi­tuk­sen ja vero­tuk­sen “ohjaus­vai­ku­tuk­sel­la”.

    Voim­me var­mas­ti lopuk­si tode­ta, että kum­pi­kin meis­tä kan­nat­taa valin­nan vapaut­ta. Ener­gia­ve­ro­tuk­ses­ta ja ympä­ris­tön­suo­je­lus­ta sai­sim­me var­mas­ti muka­van väit­te­lyn, mut­ta ei men­nä sii­hen nyt. Ken­ties voim­me olla yhtä miel­tä sii­tä, että asu­mis­pai­kan valin­nan vapau­den lisäk­si tuli­si lisä­tä myös kaa­voi­tuk­se vapaut­ta. Byro­kra­tian pur­ka­mi­sen nimis­sä voi­sim­me teh­dä sekä haja-asu­tusa­lu­eel­le että taa­ja­miin raken­ta­mi­sen hel­pom­mak­si ja vapaam­mak­si. Sii­nä tosin jou­dut ris­ti­rii­taan vih­reän lii­ton kans­sa, kos­ka puo­lue halu­aa suit­sia vah­vas­ti haja-asu­tusa­lu­een “hal­lit­se­ma­ton­ta” raken­ta­mis­ta. Suo­mi on todel­li­suu­des­sa niin har­vaan asut­tu maa, että haja-alu­eel­le voi­tai­siin sal­lia lähes vapaa raken­ta­mi­nen, ilman että se oli­si “hal­lit­se­ma­ton­ta”, onhan har­va asu­kas­ti­heys yksi rikkauksistammme. 

    Kun lukee Vih­rei­den lin­jauk­sia asun­to- ja raken­ta­mis­po­li­tii­kas­ta, ei voi olla huo­maa­mat­ta että se pitää sisäl­lään niin pal­jon tavoit­tei­ta ja vah­vo­ja lin­jauk­sia, ettei nii­tä voi­da saa­vut­taa muu­ta kuin rajoit­ta­mal­la vah­vas­ti ihmis­ten aitoa valin­nan vapaut­ta ja pakot­ta­mal­la “valit­se­maan” tiu­kat reu­naeh­dot sisäl­tä­vis­tä vaihtoehdoista. 

    https://www.vihreat.fi/vihreita-linjauksia-kasvukeskusten-kaupunkien-asuntopolitiikkaan

    Kun tämä seik­ka tuo­daan esiin, vede­tään hihas­ta “ympä­ris­tön­suo­je­lu” kort­ti, joka ikään kuin antaa vapau­den vah­val­le pak­ko-ohjauk­sel­le, kaa­voi­tuk­sen ja lain­sää­dän­nön kaut­ta. Mut­ta ehkä sinä Osmo olet eri lin­joil­la puo­lu­ees­sa ja kan­na­tat aitoa valin­nan vapaut­ta? Suo­mes­sa meil­lä on oikeas­ti mah­dol­li­suus ja tilaa vali­ta. Mik­si viran­omai­sen pitää hol­ho­ta esim. sitä, raken­taa­ko ihmi­nen “tyh­mään” paik­kaan talon­sa, jos valin­ta on huo­no, hän kär­sii itse sen seu­rauk­sen esim. talon arvon las­ku­na tule­vai­suu­des­sa. Enem­män yksi­lön­va­paut­ta, vähem­män viran­omai­sen hol­hous­ta ja valin­nan­va­pau­teen pii­lo­tet­tu­ja pakkokeinoja.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ymmär­rä Mat­hias­ta ollen­kaan. Kukaan ei pako­ta ketään asu­maan kau­pun­kei­hin vaan päin vas­toin asun­to­pu­las­ta joh­tu­va asu­mi­sen tol­ku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kau­pun­kiin vaik­ka haluaisivat.

    Tai­dat puhua Hel­sin­gin kaa­voit­ta­mi­ses­ta. Mitä jär­keä on kaa­voit­taa Hel­sin­kiin, kun vain asu­mi­sen tol­ku­ton hin­ta estää monia hel­sin­ki­läi­siä muut­ta­mas­ta Tuk­hol­maan ja Brys­se­liin vaik­ka haluai­si­vat. Eikö uudet asun­not kan­nat­tai­si kaa­voit­taa nohin kaupunkeihin? 🙂

    Point­ti on siis sii­nä, että lähes kaik­ki kun­nat­han yrit­tä­vät haa­lia uusia asuk­kai­ta niin pal­jon kuin pys­ty­vät. Hel­sin­ki ei ole poik­keus. Pää­kau­pun­ki­na Hel­sin­ki menes­tyy tuos­sa kisas­sa var­sin hyvin, mut­ta se ei tar­koi­ta, että oli­si ihmis­ten onneel­li­suusop­ti­mi tai Suo­men talou­den tehok­kuusop­ti­mi kes­kit­tää enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta Helsinkiin/pääkaupunkiseudulle. Sal­li­taan sinul­le pat­rioot­ti­nen halu imeä lisää ihmi­siä Hel­sin­kiin, mut­ta on vähän louk­kaa­vaa muu­al­la Suo­mes­sa asu­via koh­taa väit­tää aina, että suu­ri osa heis­tä “halu­aa” Hel­sin­kiin, kun monen koh­dal­la tilan­ne on se, että he eivät saa työ­paik­kaa siel­tä, mis­sä hau­ai­si­vat asua, tai hakeu­tu­vat Hel­sin­kiin rahan, val­lan, menes­tyk­sen tai siel­lä sijait­se­van opi­nah­jon vuok­si (eivät siis itse kau­pun­gin halut­ta­vuu­den vuok­si). Osa nois­ta maal­lis­ta hyvää tavoit­te­le­vis­ta jat­kaa tie­ten­kin Brys­se­liin, pii­laak­soon ja mui­hin vie­lä “halu­tum­piin” koh­tei­siin, jos tilai­suus vain tarjoutuu.

    Aihee­seen eli Helsinkiin“pakottamiseen” liit­tyen, onko se nykyi­nen käy­tän­tö mie­les­tä­si hyväk­syt­tä­vä tai suo­si­tel­ta­va, että ihmi­siä ohja­taan Hel­sin­kiin tuke­mal­la siel­lä asu­mis­ta rahal­li­ses­ti? (asu­mis­tuin)

    1. Juho Laa­tu.
      Sot­ket nyt kak­si kes­kus­te­lua. Minä olen puhu­nut sen puo­les­ta, että nii­tä, jot­ka eri syis­tä pää­ty­vät asu­maan Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si ohjata/päästää nykyis­tä enem­män asu­maan kan­ta­kau­pun­kiin teke­mäl­lä sin­ne enem­män asun­to­ja, en sii­tä, mis­sä mää­rin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muu­al­ta maas­ta Helsinkiin.
      Asu­mis­tu­ki ei lisää vaan vähen­tää muut­ta­mis­ta Hel­sin­kiin. Se ei syn­ny­tä enem­män asun­to­kan­taa vaan aut­taa myös pie­nem­pi­tu­loi­sia pää­se­mään Hel­sin­kiin, jol­loin taas joku muu ei pääse/mahdu. Se vähen­tää Hel­sin­gis­sä asu­mis­ta, kos­ka sen tur­vin asu­taan jon­kin ver­ran väl­jem­min kuin asut­tai­si ilman sitä. 

  52. Juho Laa­tu: on vähän louk­kaa­vaa muu­al­la Suo­mes­sa asu­via koh­taa väit­tää aina, että suu­ri osa heis­tä “halu­aa” Hel­sin­kiin, kun monen koh­dal­la tilan­ne on se, että he eivät saa työ­paik­kaa siel­tä, mis­sä hau­ai­si­vat asua, tai hakeu­tu­vat Hel­sin­kiin rahan, val­lan, menes­tyk­sen tai siel­lä sijait­se­van opi­nah­jon vuok­si (eivät siis itse kau­pun­gin halut­ta­vuu­den vuoksi)

    Sinul­la on tapa­na erot­taa kau­pun­gis­ta kaik­ki sen edut ja hyvät puo­let ja mää­ri­tel­lä, että ne eivät ole ‘itse kaupunkia’.

    Juho Laa­tu: onko se nykyi­nen käy­tän­tö mie­les­tä­si hyväk­syt­tä­vä tai suo­si­tel­ta­va, että ihmi­siä ohja­taan Hel­sin­kiin tuke­mal­la siel­lä asu­mis­ta rahal­li­ses­ti? (asu­mis­tuin)

    Jos asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin, epäi­le­mät­tä huo­mat­ta­va mää­rä hel­sin­ki­läi­siä asun­to­ja jäi­si tyh­jil­leen. /sarkasmi loppu

  53. Mat­hias: Luke­kaa ohei­nen artik­ke­li, niin pysy­tyt­te ehkä käsit­tä­mään ihmis­ten eri­lai­suut­ta, sitä ettei kau­pun­kia­su­mi­nen ker­ta kaik­ki­aan sovi kai­kil­le. Jos se ei tee hei­tä hulluksi, […]

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Kau­pun­geis­sa käsi­te­tään, että ihmi­set voi­vat olla eri­lai­sia; on vapaa­mie­li­siä ihmi­siä, nuo­ria aikui­sia ja sink­ku­ja, jot­ka voi­vat teh­dä vapaam­min valin­to­ja elä­mäs­sään. Tämä vapaam­pi elä­mä voi­mis­taa perin­nöl­lis­tä alt­tiut­ta sai­ras­tua (Gene-envi­ron­ment inte­rac­tions) — meka­nis­mi voi hyvin olla, että vapaus lisää stres­siä ja epä­ter­veel­li­siä elä­män­ta­po­ja, jot­ka lisää­vät sai­ras­tu­mi­sia. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että kon­ser­va­tii­vi­set arvot ja sosi­aa­li­nen kont­rol­li ovat mie­len­ter­vey­del­le hyväksi 😉

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu.
    Sot­ket nyt kak­si kes­kus­te­lua. Minä olen puhu­nut sen puo­les­ta, että nii­tä, jot­ka eri syis­tä pää­ty­vät asu­maan Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si ohjata/päästää nykyis­tä enem­män asu­maan kan­ta­kau­pun­kiin teke­mäl­lä sin­ne enem­män asun­to­ja, en sii­tä, mis­sä­mää­rin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muu­al­ta maas­ta Helsinkiin.

    Var­maan­kin olet puhu­nut mm. tuol­lai­sen asian puo­les­ta. Lai­naa­mas­sa­ni koh­das­sa tai­sit kui­ten­kin vas­ta­ta Mat­hiak­sel­le nime­no­maan kau­pun­kiin muut­ta­mi­ses­ta, etkä kau­pun­gin sisäi­ses­tä jaos­ta kes­kus­taan vs. laita-alueille.

    Olen muu­ten pyy­tä­nyt muu­ta­mia ker­to­ja vas­tauk­sia sii­hen, mitä kan­na­tat ja mitä et, mut­ta et ole vas­tan­nut. Kes­kus­te­lu oli­si hel­pom­paa, jos ker­toi­sit kan­nan­ot­to­si (mie­lui­ten jo kyse­le­mät­tä) sel­väs­ti ja suo­raan, etkä jät­täi­si nii­tä sel­las­ten vih­jaus­ten asteel­le, joi­den tar­koi­tuk­sen ihmi­set kyl­lä arvaa­vat, mut­ta joi­den takaa voit aina tar­peen tul­len vetäytyä.

    Asu­mis­tu­ki ei lisää vaan vähen­tää muut­ta­mis­ta Hel­sin­kiin. Se ei syn­ny­tä enem­män asun­to­kan­taa vaan aut­taa myös pie­nem­pi­tu­loi­sia pää­se­mään Hel­sin­kiin, jol­loin taas joku muu ei pääse/mahdu. Se vähen­tää Hel­sin­gis­sä asu­mis­ta, kos­ka sen tur­vin asu­taan jon­kin ver­ran väl­jem­min kuin asut­tai­si ilman sitä. 

    Mil­lä tavoin Hel­sin­gin koro­tet­tu asu­mis­tu­ki vähen­tää muut­ta­mis­ta Hel­sin­kiin? Viit­taat edel­lä sii­hen, että pie­ni­tu­loi­set muut­tai­si­vat Hel­sin­kiin, ja tämän vuok­si kor­keam­pi­tu­loi­sia ei vas­taa­vas­ti mah­tui­si yhtä mon­taa kuin muu­ten tuli­si. Täl­löin­hän asu­kas­mää­rä pysyi­si ennal­laan eikä vähenisi.

    Ja tie­ten­kin asuk­kai­den tie­toi­nen ohjaa­mi­nen kau­pun­kiin kas­vat­taa myös auto­maat­ti­ses­ti (ei suo­raan asun­mis­tu­ki­pää­tös­ten kaut­ta, vaan epä­suo­ras­ti mui­den täs­tä seu­raa­vien pää­tös­ten ja asun­to­mark­ki­noi­den int­res­sien kaut­ta) asun­to­jen määrää.

    On myös itses­tään sel­vää, että koro­te­tun asu­mis­tuen jaka­mi­nen Hel­sin­kiin ohjaa monen ihmi­sen pää­tös­tä sii­hen suun­taan, että Hel­sin­gis­sä kan­nat­taa asua. Osa asuk­kais­ta muut­tai­si var­mas­ti pois, jos asu­mis­tuet oli­si­vat yhtä suu­ria muu­al­la­kin. Eikö tämä tar­koi­ta sitä, että koro­tet­tu asu­mis­tu­ki parem­min­kin pitää Hel­sin­gin asu­kas­mää­rää kor­keal­la, eikä suin­kaan vähen­nä sitä?

    1. Juho,
      Hel­sin­gis­sä asuu niin pal­jon ihmi­siä kuin siel­lä mah­tuu asu­maan. Sil­lä että hou­ku­tel­laan ihmi­siä Hel­sin­kiin ei ole mer­ki­tys­tä sii­hen, kukn­ka pal­jon asun­to­kan­taan mah­tuu. Asu­mis­tu­ki hou­kut­te­lee asu­maan väl­jem­min, mikä taas tar­koit­taa, että asun­to­kan­taan mah­tuu vähem­män ihmisiä.

  55. Juho Laa­tu:

    Pih­ti­pu­das oli valit­se­ma­si esi­merk­ki, ei muu­ta. En oikein näe, miten pro­ver­bi­aa­li­sen mum­mon hoi­ta­mi­nen (vaik­ka­pa) siel­lä tuli­si Hel­sin­kiä hal­vem­mak­si, mum­mo kun tar­vit­see mök­kiin­sä sähkö‑, vesi‑, jätevesi‑, internet‑, ja tie­liit­ty­mät. Se on myös se tar­koit­ta­ma­ni tie­tyn­lai­nen elä­män­ta­pa: syr­jäs­sä asu­mi­nen kau­pun­ki­lai­sin piir­tein. Sanot, että on “nor­maa­lia”, että Pih­ti­pu­das saa mum­mo­jen hoi­ta­mi­seen enem­män kuin Hel­sin­ki; täs­tä olen vah­vas­ti eri miel­tä, ja tämän “nor­maa­lin” mää­rit­te­ly onkin poli­tii­kan kovaa ydin­tä, kuten tiedämme.

    Kir­joi­tat myös, että teke­väl­le riit­tää töi­tä. Se ei näh­däk­se­ni yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa, ja jos riit­tää­kin, niin yhdes­sä kyläs­sä on työ­tä kone­pa­ja­työn­te­ki­jäl­le, toi­ses­sa keba­by­rit­tä­jäl­le, kol­man­nes­sa ei kum­mal­le­kaan. Jot­ta hom­ma toi­mi­si, ihmis­ten tuli­si liik­kua pie­nes­tä taa­ja­mas­ta toi­seen: näin ei kui­ten­kaan tapah­du, kos­ka kysei­sel­le elä­män­ta­val­le on lei­mal­lis­ta juu­ri pai­kal­li­suus. Ravin­to­lan­pi­tä­jäl­le tai muil­le pal­ve­lua­loil­le ei taas ole töi­tä yhtään mis­sään, kos­ka väes­tö­poh­ja ei ole riit­tä­vä mis­sään yksit­täi­ses­sä paikassa.

    En usko, että perus­duu­na­rei­den työn­te­ko oli­si maa­seu­dul­la tuot­ta­mat­to­mam­paa, sikä­li kun töi­tä on. Nii­tä vain ei ole.

  56. ano­nil­li: Sinul­la on tapa­na erot­taa kau­pun­gis­ta kaik­ki sen edut ja hyvät puo­let ja mää­ri­tel­lä, että ne eivät ole ‘itse kaupunkia’.

    Olen yrit­tä­nyt ero­tel­la eri­lai­sia kau­pun­gis­sa asu­mi­sen syi­tä. Ja näis­tä olen yrit­tä­nyt luo­ki­tel­la osan kate­go­ri­aan, jos­sa kyse on itse asu­mi­seen liit­ty­väs­tä viih­ty­vyy­des­tä. Tämä kate­go­ria voi olla sup­pea, sisäl­täen vain itse asun­toon liit­ty­vät viih­ty­vyys­te­ki­jät, tai laa­jem­pi, sisäl­täen myös asun­non lähiym­pä­ris­tön tar­joa­mat vapaa-aikaan liit­ty­vät vih­ty­vyys­te­ki­jät. Näis­sä mää­ri­tel­mis­sä mm. työ­hön liit­ty­vät kri­tee­rit jää­vät siis aina “itse kau­pun­gin” tai “asu­mis­viih­ty­vyy­den” ulko­puo­lel­le. Käyt­tä­mä­si ter­miin “itse kau­pun­ki” liit­ty­vät omi­nai­suu­det on siis sup­peam­pi jouk­ko kuin kaik­ki paik­ka­kun­taan liit­ty­vät ominaosuudet.

    Moit­teet OS:lle liit­ty­vät sii­hen, että hän ei tee riit­tä­vän sel­vää erot­te­lua, vaan link­kai­lee hämää­väs­ti yksit­täis­ten syi­den ja koko pake­tin suh­tei­ta — esi­mer­kik­si kivi­ta­loa­su­mi­sen halut­ta­vuut­ta ja Hel­sin­gin kor­ke­aa asun­to­jen hintatasoa.

    Jos asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin, epäi­le­mät­tä huo­mat­ta­va mää­rä hel­sin­ki­läi­siä asun­to­ja jäi­si tyh­jil­leen. /sarkasmi loppu

    EI var­maan­kaan jäi­si, sil­lä hin­nat ale­ni­si­vat, ja suu­ri osa nois­ta asun­nois­ta täyt­tyi­si pian uusil­la tuli­joil­la. Moni kau­em­pa­na asu­va voi­si esi­mer­kik­si lyhen­tää työ­mat­kaan­sa muut­ta­mal­la hie­man lähem­mäs keskustaa.

    Mai­nit­sin toi­ses­sa vies­tis­sä myös mah­dol­li­suu­den, että muil­le­kin kun­nil­le myön­net­täi­siin vas­taa­vat asu­mis­tuet. Var­maan osa muut­tai­si näin­kin, tuo­ta kuvai­le­maa­si tapaus­ta posi­tii­vi­sem­mis­sa tun­nel­mis­sa. (OS:han kan­nat­taa kysyn­nän elvyt­tä­mis­tä vel­ka­ra­hal­la, joten ehkä kan­nat­taa tätä­kin ratkaisua. 🙂 )

  57. Kake:
    Juho Laatu:

    Pih­ti­pu­das oli valit­se­ma­si esi­merk­ki, ei muu­ta. En oikein näe, miten pro­ver­bi­aa­li­sen mum­mon hoi­ta­mi­nen (vaik­ka­pa) siel­lä tuli­si Hel­sin­kiä hal­vem­mak­si, mum­mo kun tar­vit­see mök­kiin­sä sähkö‑, vesi‑, jätevesi‑, internet‑, ja tieliittymät. 

    Veik­kaan että (tar­ve­va­kioi­dus­ti mitat­tu­na) Pih­ti­pu­das hoi­taa van­huk­sen­sa hal­vem­mal­la kuin Hel­sin­ki hoi­taa. Soten tilas­to­ja (THL) olen tut­ki­nut eni­ten, ja niis­sä Hel­sin­ki kuu­luu yleen­sä tuh­lai­le­vim­pien joukkoon.

    Se on myös se tar­koit­ta­ma­ni tie­tyn­lai­nen elä­män­ta­pa: syr­jäs­sä asu­mi­nen kau­pun­ki­lai­sin piir­tein. Sanot, että on “nor­maa­lia”, että Pih­ti­pu­das saa mum­mo­jen hoi­ta­mi­seen enem­män kuin Hel­sin­ki; täs­tä olen vah­vas­ti eri miel­tä, ja tämän “nor­maa­lin” mää­rit­te­ly onkin poli­tii­kan kovaa ydin­tä, kuten tiedämme.

    Tar­koi­tan sitä, että jos ole­tam­me kaik­kien kun­tien sel­viä­vän samois­ta vel­voit­teis­ta samal­la rahal­la, ja haluam­me poh­jois­mai­seen tyy­liin tar­jo­ta kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le samat perus­pal­ve­lut yhteis­vas­tuul­li­ses­ti, ja progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen, täl­löin Hel­sin­gin rik­kail­ta tulee kerä­tä rahaa enem­män kuin kan­sa­lai­sil­ta kes­ki­mää­rin, ja tämä raha tulee (osit­tain) käyt­tää Hel­sin­gin ja Pih­ti­pu­taan mum­mo­jen hoi­ta­mi­seen. Rik­kail­ta siis ote­taan ja köy­hil­le anne­taan. Rik­kai­den ja köy­hien maan­tie­teel­li­sen sijoit­tu­mi­sen vuok­si Pih­ti­pu­das saa enem­män rahaa val­tion kas­sas­ta kuin Hel­sin­ki. Tilan­net­ta moni­mut­kais­taa hie­man se, että kus­tan­nuk­sia kate­taan sekä kun­nan että val­tion kerää­mil­lä veroil­la, mut­ta peri­aa­te on täs­tä huo­li­mat­ta yllä kuvat­tu. Molem­mil­le tulee sama raha, mut­ta Pih­ti­pu­taal­le enem­män val­tion kautta.

    Kir­joi­tat myös, että teke­väl­le riit­tää töi­tä. Se ei näh­däk­se­ni yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kaan­sa, ja jos riit­tää­kin, niin yhdes­sä kyläs­sä on työ­tä kone­pa­ja­työn­te­ki­jäl­le, toi­ses­sa keba­by­rit­tä­jäl­le, kol­man­nes­sa ei kummallekaan.

    Hel­sin­gis­sä löy­tyy var­maan­kin esim. sii­vous­työ­tä kai­kil­le haluk­kail­le hyvän työ­kun­non omaa­vil­le. Muu­al­la Suo­mes­sa voi jou­tua impro­vi­soi­maan hie­man enem­män, ja ehkä käy­mään töis­sä naa­pu­ri­kun­nas­sa. Joi­den­kin on ehkä pak­ko muut­taa Hel­sin­kiin asti sii­vous­työ­pai­kan saadakseen.

    Jot­ta hom­ma toi­mi­si, ihmis­ten tuli­si liik­kua pie­nes­tä taa­ja­mas­ta toi­seen: näin ei kui­ten­kaan tapah­du, kos­ka kysei­sel­le elä­män­ta­val­le on lei­mal­lis­ta juu­ri paikallisuus. 

    Voi sanoa, että maa­lai­sel­le elä­män­ta­val­le on lei­mal­lis­ta pai­kal­li­suus (= pysy­vä yhteys tut­tui­hin naa­pu­rei­hin, suku­lai­siin ja syn­nyin­seu­tuun). Mut­ta työin­toi­set ovat tyy­pil­li­ses­ti myös jous­ta­via, ja ymmär­tä­vät, että kom­pro­mis­se­ja voi jou­tua teke­mään. Kaik­ki ymmär­tä­vät, että maa­seu­dul­la itsel­le rää­tä­löi­tyä työ­paik­kaa ei vält­tä­mät­tä löy­dy heti naa­pu­rin nave­tan takaa.

    Ravin­to­lan­pi­tä­jäl­le tai muil­le pal­ve­lua­loil­le ei taas ole töi­tä yhtään mis­sään, kos­ka väes­tö­poh­ja ei ole riit­tä­vä mis­sään yksit­täi­ses­sä paikassa.

    Aina­kin maa­han­muut­ta­jat pyö­rit­tä­vät iloi­ses­ti pizza- ja kebab-ravin­to­loi­ta lähes mis­sä tahan­sa. Fii­nim­piä gour­met-ravin­to­loi­ta pien­ten kun­tien kun­ta­kes­kus­tois­sa ei yleen­sä ole, mut­ta työ­maa­ruo­ka­loi­ta, oluen lisäk­si ruo­ka-annok­sia myy­viä paik­ko­ja, huol­toa­se­man ruo­ka­tar­joi­lua, ham­pu­ri­lais­ko­ju­ja ja pito­pal­ve­lui­ta kyllä.

    En usko, että perus­duu­na­rei­den työn­te­ko oli­si maa­seu­dul­la tuot­ta­mat­to­mam­paa, sikä­li kun töi­tä on. Nii­tä vain ei ole.

    Sinul­le rää­tä­löi­tyä tark­kaan mää­rit­te­le­mää­si työ­paik­kaa ei ehkä löy­dy lähel­tä, mut­ta Suo­ma­lai­ses­sa kes­ki­ver­to­kun­nas­sa löy­dät kyl­lä var­mas­ti jon­kun työ­pai­kan, jos olet työ­kun­toi­nen ja ‑intoi­nen. Ne kun­nat (pie­net ja suu­ret), jois­sa on jokin akuut­ti krii­si tai pysy­väm­pi lama, joka estää sinul­ta työl­lis­ty­mi­sen, lie­ne­vät kui­ten­kin poik­keus. Pitäi­si tut­kia vähän työt­tö­myys­ti­las­to­ja, jot­ta voi­si antaa sel­vem­män vas­tauk­sen sii­hen, mis­tä töi­tä löy­tyy nopeas­ti ja mis­tä ei. Pit­kä­ail­kais­työt­tö­miä löy­tyy toki ihan kai­kis­ta kunnista.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu.
    Sot­ket nyt kak­si kes­kus­te­lua. Minä olen puhu­nut sen puo­les­ta, että nii­tä, jot­ka eri syis­tä pää­ty­vät asu­maan Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si ohjata/päästää nykyis­tä enem­män asu­maan kan­ta­kau­pun­kiin teke­mäl­lä sin­ne enem­män asun­to­ja, en sii­tä, mis­sä­mää­rin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muu­al­ta maas­ta Helsinkiin. 

    Voi­sit­ko Osmo ker­toa, mis­sä hel­sin­ki­läi­nen voi­si elää het­ken rau­has­sa, ilman että naa­pu­riin oli­si koko ajan joku (kau­pun­ki tai gryn­de­ri) tup­paa­mas­sa uut­ta taloa (toi­sen perään, tai tilal­le) ja lisää väkeä? 

    Mat­hias on oikeas­sa. Jat­ku­vas­ta raken­ta­mi­ses­ta ja vie­lä uusis­ta suun­ni­tel­mis­ta aiheu­tu­va stres­si alkaa käy­dä kau­pun­ki­lais­ten her­moil­le. Täs­sä­hän on koh­ta koko kau­pun­ki kuin noi­dan­ke­häs­sä, kun ei koh­ta enää edes tie­dä, kan­nat­tai­si­ko muut­taa Kehä I:n taak­se vai perä­ti III:n ulko­puo­lel­le? Eihän tääl­lä täl­lä menol­la koh­ta kes­tä kukaan vie­lä jär­jis­sään ole­va enää asua! 

    Väki­mää­rän hil­lit­se­mä­tön kas­vu tulee näky­mään myös mie­len­ter­veys­häi­riöis­tä kär­si­vien mää­rän kas­vu­na. Vii­me­mai­ni­tut taas halun­ne­vat vain edel­leen tai jopa entis­tä kiih­keäm­min ‘lisää kau­pun­kia kau­pun­kiin’! Ahneel­le­han ei mikään riitä.

    Laut­ta­saa­res­sa pure­taan kau­pun­gin kau­nein­ta vesi­tor­nia ja Vulca­nin mäen luo­na on näh­ty myös Hul­lu-Jus­si. Tämä hul­lu ilmiö, jon­ka vai­ku­tuk­set näky­vät jopa uusim­man yleis­kaa­van suun­ni­tel­mis­sa, on sel­väs­ti­kin kuin noi­dan­ke­hä, jos­ta ei pää­se edes kovin hel­pos­ti irti.

  59. Alkaa jo ilmei­ses­ti minus­sa­kin näkyä mie­len­ter­veys­häi­riön ensioi­reet, kun kir­joi­tin edel­lä nimi­mer­kik­se­ni “Kivi­kau­pun­gin kas­vu”!!! Näin se hul­luus ilmei­ses­ti alkaa …

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho,
    Hel­sin­gis­sä asuu niin pal­jon ihmi­siä kuin siel­lä mah­tuu asu­maan. Sil­lä että hou­ku­tel­laan ihmi­siä Hel­sin­kiin ei ole mer­ki­tys­tä sii­hen, kukn­ka pal­jon asun­to­kan­taan mahtuu. 

    Näin on, mut­ta kaik­ki ymmär­räm­me, että teho­kas väen hou­kut­te­lu kor­re­loi käy­tän­nös­sä asun­to­jen ja väen mää­rän lisään­ty­mi­sen kans­sa. Se aina­kin lie­nee hou­kut­te­lun tar­koi­tus. (Ups, sinun tar­koi­tuk­se­si­han ei kai ollut hou­ku­tel­la 400 000 ihmis­tä Hel­sin­kiin. Tai ehkä haluat hou­ku­tel­la hei­tä, mut­ta jät­tää uudet asun­not raken­ta­mat­ta. Tai ehkä toi­vot, että vuo­saa­re­lai­set muut­ta­vat kes­kus­taan, ja Vuo­saa­ri jää tyhjäksi. 🙂 )

    Asu­mis­tu­ki hou­kut­te­lee asu­maan väl­jem­min, mikä taas tar­koit­taa, että asun­to­kan­taan mah­tuu vähem­män ihmisiä.

    Noin voi­si käy­dä vain jois­sain tar­kas­ti sää­del­lyis­sä olo­suh­teis­sa. Jos rahaa jae­taan, syn­tyy myös lisää halua muut­taa paik­ka­kun­nal­le, ja asun­to­jen hin­nat nouse­vat ja estä­vät isoon asun­toon hakeu­tu­mis­ta. Kyl­lä pää­sään­tö on, että ihmi­set ryn­tää­vät sin­ne, mihin koli­koi­ta heitetään.

    Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä on pal­jon kysyn­tää myös pie­nil­le asun­noil­le, joten kyse ei ole sii­tä­kään, että asu­mis­tuet ja nii­hin liit­ty­vät ehdot oli­si­vat muut­ta­neet pie­nim­mät asun­not ei-halu­tuik­si. Toi­saal­ta, jos muu­al­la­kin mak­set­tai­siin Hel­sin­gin tasoi­sia asu­mis­tu­kia, oli­si aika ilmeis­tä, että täl­lä päin­vas­tai­sel­la toi­men­pi­teel­lä pai­ne asua Hel­sin­gis­sä vähe­ni­si. Sinä väi­tät ilmei­ses­ti dynaa­mii­kan toi­mi­van päin­vas­toin (lisää rahaa = vähem­män asukkaita).

  61. Kau­pun­ki voi kas­vaa, mut­ta sen kas­vun tulee olla hal­lit­tua ja hyvin har­kit­tua. Lisäk­si tulee sitä (kas­vua) suun­ni­tel­taes­sa ottaa huo­mioon nykyis­ten­kin asuk­kai­den (ja yri­tys­ten) tar­peet, ei ainos­taan uusien tulok­kai­den tai gryndrei­den vaa­teet. Tyl­sää ja yksi­toik­kois­ta, lii­an levo­ton­ta tai tii­vis­tä ja rumaa kau­pun­kia ei tar­vi­ta lisää.

    Kau­pun­gis­sa tar­vi­taan monen­lai­sia tilo­ja. Lii­kaa yksi­puo­li­suut­ta, esim. aluei­ta, joil­la on vain asun­to­ja tai vain vain varas­to­ja, tai toi­mis­to­ti­lo­ja tulee vält­tää. Jos jol­le­kin­näis­tä on enem­män voi­ma­kas­ta kysyn­tää kuin muil­le, on löy­dyt­tä­vä myös jous­toa, mut­ta ei mihin asti hyvän­sä. Ihan pelk­kiä nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä ei pidä teh­dä, ei myös­kään nykyi­sen Espoon Kei­la­nie­men ja ‑ran­nan kal­tais­ta, iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin kolk­koa, mut­ta sil­ti aika kum­mal­li­sen har­vaan raken­net­tua kaa­vaa. Siel­lä, jos mis­sä, riit­täi­si pus­kut­rak­to­ril­la töi­tä, kun koko alue oli­si syy­tä suun­ni­tel­la aivan uusik­si pal­jon nykyis­tä jär­ke­väm­mäl­lä taval­la. Miten tuos­ta on tuol­lai­nen yli­pää­tään tullutkaan?

    Aivan olen­nai­nen asia kau­pun­gin menes­tyk­sen kan­nal­ta ovat myös hyvät ja suju­vat lii­ken­ne- ja kul­ku­yh­tey­det, ilman lii­an pit­kiä odo­tusai­ko­ja. On myös huo­mat­ta­va, että kaik­ki eivät halua pyö­räil­lä vuo­den ympä­ri. Vain har­va halu­aaa ajaa pyö­räl­lä (tääl­lä Suo­mes­sa) kelis­sä kuin kelis­sä. Moni mat­ka voi myös olla tuo­ta var­ten lii­an pit­kä, aina­kin koko­nai­sa­jan­käy­tön osal­ta (suih­kus­sa käyn­ti ja vaat­tei­den vaih­to mukaan­lu­kien). Jos kau­pun­ki ja sen työ­pai­kat halu­taan entis­tä useam­man ulot­tu­vil­le, tulee myös kau­pun­gin isoi­hin lii­ken­ne­hank­kei­siin, jot­ka anta­vat mah­dol­li­suu­den inhi­mil­li­seen asun­to­tuo­tan­toon myös etääm­mäl­lä, eri ilman­suun­nis­sa, löy­tyä riit­tä­vä rahoi­tus ja osaa­vat suunnittelijat.

    On aika kum­mal­lis­ta, miten pal­jon nyky­ään kau­pun­kia raken­ne­taan vain pyö­räi­li­jöi­den etua aja­tel­len, kun ykkös­si­jal­le kai­kes­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa tuli­si aset­taa jalan­kul­ki­ja, joka hyvin usein tar­vit­see myös jul­ki­sia lii­ken­ne­vä­li­nei­tä. Vaik­ka yhtey­det mm. Laut­ta­saa­res­ta (ehkä muu­al­ta­kin) kes­kus­taan on saa­tu teh­tyä eri­lai­sin kier­to­rei­tein (ja pyö­rä­tie­työ­main) aiem­paa sel­väs­ti hitaam­mik­si, on jul­kis­ten lii­ken­ne­vä­li­nei­den suo­sio suh­teel­li­ses­ti ottaen yhä erit­täin suuri. 

    Ei pidä unoh­taa, että meis­tä ihmi­sis­tä (jopa espoo­lai­sis­ta!) yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa on läh­tö­koh­tai­ses­ti jalan­kul­ki­joi­ta, ja siten poten­ti­aa­li­sia aiem­paa tehok­kaam­min toi­mi­van jul­ki­sen lii­ken­teen käyttäjiä.

    1. On aika kum­mal­lis­ta, miten pal­jon nyky­ään kau­pun­kia raken­ne­taan vain pyö­räi­li­jöi­den etua ajatellen

      Pyö­räi­lyn hyväk­si käy­te­tään rahaa vähän alle 10 M€/vuosi. Kau­pun­ginm suo­rat inves­toin­nit autoi­lun hyväk­si ovat noin 100 m€/vuosi, min­kä lisäk­si asun­to-osa­keyh­tiöi­tä vel­voi­te­taan kaa­va­mää­räyk­sil­lä raken­ta­maan auto­paik­ko­ja noin sadal­la mil­joo­nal­la. Lisäk­si val­tio­kin inves­toi jotain autoi­lun hyväk­si Helsingissä.

  62. Juho Laa­tu:

    Haluam­me eri asioi­ta. Näh­däk­se­ni tuol­lai­nen “kyl­lä teke­väl­le töi­tä löy­tyy” ‑raken­nel­ma joh­taa vii­me kädes­sä risu­jen keräi­lyyn ja köy­hyy­teen. Kaik­ki vau­raus täs­sä yhteis­kun­nas­sa perus­tuu eri­kois­tu­mi­sen tuo­mal­le lisä­ar­vol­le. Sil­lä eikä spas­ti­sel­la työn­teon pal­vo­mi­sel­la mah­dol­lis­te­taan mm. juu­ri tuo sinun­kin hel­li­mä­si maa­seu­tu-uto­pia. En usko, että saa­vu­tam­me lii­em­min yksi­mie­li­syyt­tä täs­tä asias­ta, joten parem­pi var­maan jät­tää tähän ja mah­dol­li­ses­ti jat­kaa Osmon tuo­reem­pien päi­vi­tys­ten yhteydessä.

  63. Kake:
    Juho Laatu:

    Haluam­me eri asioi­ta. Näh­däk­se­ni tuol­lai­nen “kyl­lä teke­väl­le töi­tä löy­tyy” ‑raken­nel­ma joh­taa vii­me kädes­sä risu­jen keräi­lyyn ja köyhyyteen. 

    En puhu­nut sii­tä, mitä minä haluan, vaan sii­tä, mil­lai­nen käsi­tyk­se­ni on tämän het­ken työl­li­syys­ti­lan­tees­ta Suomessa.

    Mut­ta jos puhu­taan sii­tä, mil­lai­nen työl­li­syys­po­li­tiik­ka Suo­mes­sa pitäi­si olla, kan­na­tan nk. täys­työl­li­syyt­tä ja yhteis­kun­nan toi­mia sen saa­vut­ta­mi­sek­si. Kaik­ki työt ovat kun­nioi­tet­ta­via, myös risu­jen keräi­ly, jos sel­lais­ta työ­tä sat­tui­si ole­maan tar­joil­la. Köy­hyyt­tä en aja. Köy­hyy­den eli­mi­noi­mi­sek­si pidän esim. perus­tu­loa ja takuu­työ­paik­kaa kehit­te­le­mi­sen arvoi­si­na aja­tuk­si­na. Näin Suo­meen ei jää­si ainoa­ta­kaan työ­ha­luis­ta koh­tuuu­me­nois­ta köyhää.

    Kaik­ki vau­raus täs­sä yhteis­kun­nas­sa perus­tuu eri­kois­tu­mi­sen tuo­mal­le lisäarvolle. 

    Ei perus­tu. Tai siis vaik­ka eri­kois­tu­mi­nen onkin oleel­li­nen perus­ta ja osa yhteis­kun­tam­me toi­min­taa, se on jo itses­tään­sel­vä asia eikä enää mikään kes­kei­nen hyvin­voin­tim­me tason muu­tok­siin vai­kut­ta­va tekijä.

    Väi­tän että tuo­ta mer­kit­tä­väm­piä teki­jöi­tä ja kehi­tys­koh­te­ta hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­ses­sa ovat esim. kou­lu­tus, teol­li­suus, muu myy­tä­väk­si kel­paa­van tuot­ta­mi­nen yli oman tar­peen ja vie­lä var­maan­kin alku­tuo­tan­to­kin. Eri­koi­tu­mis­ta tar­vi­taan myös, mut­ta ne oleel­li­sim­mat aske­leet eri­kois­tu­mi­ses­sa otet­tiin jo tuhan­sia vuo­sia sit­ten, ja Suo­mes­sa sil­loin, kun oma­va­rais­ta­lous ja kylä­ta­soi­nen eri­kois­tu­mi­nen lalk­ka­si­vat ole­mas­ta domi­noi­va toi­meen­tu­lon muo­to. Nyky­ään käy­tän­nös­sä kaik­ki työn­te­ki­jät ovat ero­kois­tu­nei­ta. Sii­nä mie­les­sä eri­kois­tu­mi­nen jat­kuu, että esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­pe­le­jä teh­dään nyt jos­sain kyläs­sä koko maa­il­man tar­pei­siin. Joil­lain aloil­la lisäe­ri­kois­tu­mi­sel­la voi siis vie­lä saa­vut­taa lisä­te­ho­ja. Mut­ta tämä ei siis tee eri­kois­tu­mi­ses­ta aino­aa lsä­ar­von tuot­ta­jaa, vaan vain yhden yksit­täi­sen suh­teel­li­sen sta­bii­lin teki­jän lisä­ar­von tuottamisessa.

    Sil­lä eikä spas­ti­sel­la työn­teon pal­vo­mi­sel­la mah­dol­lis­te­taan mm. juu­ri tuo sinun­kin hel­li­mä­si maaseutu-utopia. 

    En osaa kom­men­toi­da, ellet ker­ro sitä, mil­lai­seen uto­pi­aan ja työn­te­koon uskot minun uskovan.

    En usko, että saa­vu­tam­me lii­em­min yksi­mie­li­syyt­tä täs­tä asias­ta, joten parem­pi var­maan jät­tää tähän ja mah­dol­li­ses­ti jat­kaa Osmon tuo­reem­pien päi­vi­tys­ten yhteydessä.

    Minus­ta näyt­ti vähän sil­tä, että olit pää­asias­sa eri miel­tä jon­kun minul­le tun­te­mat­to­man hen­ki­lön kanssa :-).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.