Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Hel­sin­gis­sä on voi­ma­kas pai­ne muut­taa kes­kus­tas­sa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Vie­lä 80-luvul­la pai­ne oli päin­vas­tai­nen. Kau­pun­ki jah­ta­si luvat­ta toi­mis­toik­si muu­tet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entis­tä pää­kont­to­ria muu­te­taan parai­kaa takai­sin asun­noik­si. Neliö­hin­nan täy­tyy olla olen­nai­ses­ti kor­keam­pi asun­toi­na, kos­ka remont­ti on kal­lis ja sen­kin jäl­keen kau­pun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Eko­no­mis­ti ajat­te­li­si, että jokai­sel­la ton­til­la on suh­teel­li­nen etu sii­hen toi­min­taan, jos­sa sii­tä mak­set­tai­siin eni­ten. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jan ajat­te­lu­maa­il­mas­sa tämä on kei­not­te­lua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­ta­kau­pun­gis­sa on muu­tet­tu toi­mis­to­ja asun­noik­si perä­ti 200 000 ker­ros­ne­liön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tu­hat­ta uut­ta asu­kas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tä­väs­ti käsit­te­lys­sä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toi­mis­toil­le — ja asunnoille

Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat puo­lus­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toi­mis­to­ti­laa ei kes­kus­tas­sa ole tyh­jä­nä lähes lain­kaan, muu­al­la kyl­lä on.

Se, että kes­kus­ta on hyvä sijoit­tu­mis­paik­ka toi­mis­toil­le, ei rii­tä rat­kai­se­maan kysy­mys­tä asu­mi­sen ja työ­paik­ko­jen välil­lä, sil­lä on kes­kus­ta myös halut­tua asu­mi­seen. Todis­tus­taak­ka on yhä sil­lä, joka halu­aa vas­tus­taa aja­tus­ta, että oikea käyt­tö­tar­koi­tus on se, mis­tä mak­se­taan eniten.

Argu­ment­ti­na toi­mis­to­jen puo­les­ta sano­taan, että työn tuot­ta­vuus kes­kus­to­jen toi­mis­tois­sa on kor­kein­ta maassa.

Tämä havain­to tun­tuu aluk­si täy­sin tyh­jäl­tä: kos­ka toi­mis­to­ti­la on kes­kus­tas­sa kal­lis­ta, siel­lä voi olla vain yri­tyk­siä, jois­sa tuot­to työn­te­ki­jää koh­den on hyvä. Mil­lä se kor­kea vuo­kra muu­ten mak­set­tai­siin? Tämä muis­tut­taa vähän Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan Töö­lös­sä asu­mi­nen saa ihmi­set kulut­ta­maan enemmän.

Mut­ta on kui­ten­kin näyt­töä myös väi­te­tys­tä kausa­li­tee­tis­ta, siis sii­tä, että yri­tyk­set hyö­ty­vät tois­ten­sa lähei­syy­des­tä käve­lye­täi­syy­del­lä. (Kon­tak­ti­kau­pun­ki) Ainoa täl­lai­nen työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä Hel­sin­gin seu­dul­la on Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Naa­pu­ri­kun­nat ovat kaa­voit­ta­neet vas­ten­mie­lis­ten park­ki­kent­tien ja auto­ramp­pien domi­noi­mia kei­la­nie­miä kuin mini­moi­dak­seen yri­tys­ten kans­sa­käy­mi­sen ja tuho­tak­seen kon­tak­ti­kau­pun­gin edut. Sik­si kon­tak­te­ja kai­paa­van yri­tyk­sen oikea sijain­ti on Hel­sin­gin keskustassa.

Lai­tan tähän lai­nauk­sen pamfle­tis­tam­me kau­pun­kien voitto:

Esi­mer­kin kon­tak­ti­kau­pun­gin voi­mas­ta tar­jo­aa Board­man oy:n siir­ty­mi­nen Tapio­las­ta Kamp­piin. Board­man on yri­tys­ten osaa­mis­ver­kos­to­ja puno­va aat­teel­li­nen orga­ni­saa­tio. Se jär­jes­tää muun muas­sa suo­sit­tu­ja kurs­se­ja yri­tys­ten hal­li­tus­ten jäse­nil­le. Pää­toi­min­ta on kui­ten­kin edis­tää verkostoitumista.

Board­ma­nil­la oli aiem­min kont­to­ri Espoon Tapio­las­sa, mikä oli taval­laan loo­gi­nen sijain­ti­paik­ka, onhan Espoo monen yri­tyk­sen koti­kau­pun­ki. Tapio­lan kont­to­ris­ta kui­ten­kin luo­vut­tiin ja siir­ret­tiin toi­min­ta Hel­sin­gin Kamp­piin, käve­ly­kau­pun­gin yti­meen. Tämä on vil­kas­tut­ta­nut toi­min­taa olennaisesti.

Pitäi­si­kö kes­kus­tas­sa­kin kaa­voit­taa ylöspäin?

Esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa työ­pai­kat ovat pal­jon voi­mak­kaam­min kes­kit­ty­neet kes­kus­taan. Tätä pide­tään kau­pun­gin vahvuutena.

Työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mis­tä kes­kus­taan puol­taa myös se, että naa­pu­ri­kun­tien työ­paik­koi­hin tul­laan lähes yksi­no­maan autolla.

Mut­ta jos yri­tyk­set hyö­ty­vät tois­ten­sa lähei­syy­des­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, luu­li­si nii­den tie­tä­vän sen myös itse, min­kä taas pitäi­si näkyä haluk­kuu­te­na mak­saa kor­kea­ta­kin vuo­kraa. Kui­ten­kin asun­nois­ta mak­se­taan enem­män. Tar­vit­tai­siin jokin posi­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus, ennen kuin voi men­nä sano­maan, että toi­mis­ton tulee syr­jäyt­tää asu­mi­nen, vaik­ka asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan enemmän.

Osit­tain halu pakot­taa kes­kus­tan ton­tit toi­mis­toik­si joh­tuu halus­ta saa­da yri­tys­ten yhtei­sö­ve­rot Hel­sin­kiin. Haluai­sin näh­dä nämä las­kel­mat. Luu­len nimit­täin, että vaik­ka­pa se WSOY:n toi­mi­ta­lo Bule­var­dil­la tuot­taa asun­toi­na enem­män vero­tu­lo­ja kuin toimistoina.

Kun kes­kus­ta on hyvää aluet­ta sekä asu­mi­sel­le että toi­mis­toil­le ja kun hyvää aluet­ta toi­mis­toil­le on vain pie­ni alue ydin­kes­kus­tas­sa, voi­daan kysyä, oli­ko vir­he kun­nioit­taa Hel­sin­gin mata­laa siluet­tia Töö­lön­lah­del­la. Aika pal­jon enem­män työ­paik­ko­ja oli­si saa­tu sin­ne raken­ta­mal­la kun­nol­la ylös­päin. Mut­ta nämä ovat vah­vas­ti maku­ky­sy­myk­siä. Nuo­rem­pi pol­vi tun­tuu ymmär­tä­vän pil­ven­piir­tä­jiä parem­min, joten ennus­tan, että tämä poli­tiik­ka tulee muuttumaan.

Voi­si­ko toi­mis­to­jen säi­ly­mis­tä suo­jel­la kaa­van sijas­ta rahalla?

Takai­sin eko­no­mis­tin maa­il­man­ku­vaan. Jos on ylei­siä syi­tä, mik­si tont­tia ei anne­ta tuot­ta­vim­paan tar­koi­tuk­seen, voi­si­ko aja­tel­la jon­kin abso­luut­ti­sen mää­rän, jol­la toi­mis­to­ja suo­si­taan; vaik­ka­pa 1 000 €/m2. Käy­tän­nös­sä tämä teh­täi­siin teke­mäl­lä käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­ses­ta mak­sul­lis­ta (arvon­nousun leik­kaus). Sil­loin suh­teel­li­sen edun vähän pahoin­pi­del­lyn peri­aat­teen mukaan toi­mis­tot jäi­si­vät alueil­le, joil­la asu­mi­nen ja työ­pai­kat ovat lähes yhtä halut­tu­ja, ja toi­mis­tot muut­tui­si­vat asun­noik­si siel­lä, mis­sä asu­mi­nen on sel­väs­ti halu­tum­paa kuin toi­mis­tot, kuten Bule­var­dil­le ja sen eteläpuolelle.

Kes­kus­tan erin­omai­suus toi­mis­toa­lu­ee­na rajoit­tuu aika pie­nel­le alu­eel­le lähel­lä rau­ta­tie­a­se­maa, kos­ka alu­eet Espla­na­din ja Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la esi­mer­kik­si eivät ole kovin hyvin saavutettavissa.

Voi­si käy­dä myös niin, että talo­jen alim­mat ker­rok­set varat­tai­siin toi­mis­toil­le ja ylim­mät asun­noil­le. Ei huo­no vaih­toeh­to lainkaan.

Kysy­mys­tä asun­nois­ta ja toi­mis­tois­ta ei pitäi­si rat­kais­ta sito­vas­ti ja lopul­li­ses­ti yleis­kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä, kos­ka emme tie­dä, mitä tule­vai­suu­des­sa tapahtuu.

Voi­han olla, että Espoos­sa ja Van­taal­la opi­taan kaa­voit­ta­maan kau­pun­kia niin, että kon­tak­ti­kau­pun­gin etu­ja syn­nyt­tä­viä työ­paik­ka-aluei­ta syn­tyy kes­kus­tan ulkopuolellekin.

Yleis­kaa­van mää­räyk­sis­sä on jätet­tä­vä sijaa muutoksille.

 

28 vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?”

  1. Työ­pai­kat ja asu­mi­nen pitää läh­tö­koh­tai­ses­ti pyr­kiä sijoit­ta­maan pääl­lek­käin ja limit­täin. Tämä sik­si, että kau­pun­gis­ta kau­pun­gin teke­vä pal­ve­lu­tar­jon­ta vaa­tii tuek­seen asiak­kai­ta 24/7, ei ainoas­taan työ­päi­vän aika­na tai sen jälkeen.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä ravin­to­lat: ravin­to­lat eivät pär­jää ilman lou­nas­ruo­kai­lua, mut­ta toi­saal­ta tuot­to teh­dään illal­la juo­mien myyn­nis­tä. Sama pätee tie­tys­ti kaik­keen muu­hun­kin palvelutoimintaan.

  2. Os:
    “Voi­han olla, että Espoos­sa ja Van­taal­la opi­taan kaa­voit­ta­maan kau­pun­kia niin että kon­tak­ti­kau­pun­gin etu­ja syn­nyt­tä­viä työ­paik­ka-aluei­ta syn­tyy kes­kus­tan ulkopuolellekin.”

    Espoos­sa on jo opit­tu, Ota­nie­men-Tapio­lan alu­een työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on yli 100%. Se vähen­tää oleel­li­ses­ti Hel­sin­gin Cityyn suun­tau­tu­vaa pendelöintiä.

    Van­taan Tik­ku­ri­la on myös kehit­ty­mäs­sä oma­va­rai­sek­si yhdyskunnaksi.

    Jou­kos­ta puut­tu Itä­kes­kus, jon­ne ei edes Ksv:n Itä­toi­mis­to halua muuttaa.

    Aut­tai­si­ko kun­nan­ra­ja Kulos­aa­ren sillalla..?

  3. Kon­tak­ti­kau­pun­gin edel­ly­tys on homo­gee­ni­suus. Kor­kea vuo­kra­ta­so toi­mii filt­te­ri­nä joka suo­dat­taa ydin­kes­kus­tas­ta “vää­rät” yri­tyk­set muu­al­le. Halut­tu­jen hyö­dyl­lis­ten kon­tak­tien tihen­ty­mä syn­tyy vas­ta sit­ten kun on mak­set­tu (vuo­kras­sa) rit­tä­väs­ti sel­lai­ses­ta mil­jöös­tä jos­ta vää­rät ihmi­set on saa­tu kar­sit­tua pois.

    Board­ma­nis­sa var­maan huo­mat­tiin että eines­li­ha­pul­lien syö­mi­nen sih­tee­rien ja nört­tien kans­sa jos­sain Tapio­lan toi­mis­to­get­to­lou­nas­ruo­ka­las­sa ei pidem­män pääl­le joh­da mihin­kään jos vaih­toeh­to­na on Power Lunch ydin­kes­kus­tan laa­duk­kaam­mas­sa ravintolassa.

    Se että kal­leim­mal­la alu­eel­la toi­mii enem­män yri­tyk­siä jot­ka saa­vat tulon­sa ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta indi­koi vain sitä että alu­eel­la on mak­su­ky­kyis­ten asiak­kai­den kes­kit­ty­mä. Tapio­las­sa ei ole. Sijain­ti toi­mii myös sig­naa­li­na vaa­ti­vien mark­ki­noi­den hyväk­sy­mäs­tä lii­ke­toi­min­nas­ta ja osa­na brändinrakennusta.

    Mik­si ihmees­sä ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta elä­vä yri­tys haluai­si samal­le fyy­si­sel­le alu­eel­le yri­tyk­siä joil­la ei ole varaa edes mark­ki­na­hin­tai­seen toi­mi­ti­laan? Ver­kos­toi­tu­mi­nen lii­ke­toi­min­ta­na on mah­dol­lis­ta vain siel­lä mis­sä on kan­nat­ta­vien yri­tys­ten hal­lin­toa, ei jos­sain Tapio­lan peru­koil­la. Tasa-arvois­ta­mi­sen ide­aa­li mark­ki­noi­hin kei­no­te­koi­ses­ti puut­tu­mal­la ei nyt vaan lii­ke-elä­mäs­sä toimi.

  4. Yhtei­sö­ve­ro vs. kunnallisvero.

    Kum­pien­kin sijaan voi­tai­siin kerä­tä enem­män kiin­teis­tö­ve­roa. Kui­ten­kin yhtei­sö­ve­ro on kiin­teä ja kun­ta ei voi sitä muut­ta. Sen sijaan kun­nal­lis­ve­ron ja kiin­teis­tö­ve­ro ovat kum­mat­kin kun­nan päätäntävallassa.

    Yhtei­sö­ve­roil­la ei voi kilpailla.

  5. Peri­aat­tees­sa on oikea havain­to, että kul­la­kin toi­min­nol­la on oma suh­teel­li­nen etun­sa sijain­nis­ta joh­tuen. Mut­ta ongel­ma on, että tämä sijain­ti, mis­tä toi­min­to saa hyö­tyä on oikes­taan vii­me kädes­sä kaik­ki se, mitä on sijain­nin ympä­ris­tös­sä. Ja jon­kin raken­nuk­sen tai sijain­nin käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mi­nen muut­taa myös ympä­ris­töä. Hyvä esi­merk­ki on puis­to: se lisää asui­na­lu­een viih­tyi­syyt­tä ja siten myös tont­tien arvoa, sitä enem­män, mitä lähem­pä­nä puis­toa ollaan. Kaik­kein arvoik­kain paik­ka on siten oikeas­taan itse puis­to, joka kan­nat­tai­si siis muut­taa asuin­nok­si… Puis­ton koh­dal­la on help­po ymmär­tää, mik­si kan­nat­taa jokin tont­ti tai kort­te­li pitää täy­sin tuot­ta­mat­to­mas­sa käy­tös­sä, vaik­ka pel­käs­tään tähän kort­te­liin kes­kit­tyen saa­tai­siin pal­jon enem­män hyö­tyä, jos puis­ton tilal­la oli­si oikeas­taan mitä tahan­sa muu­ta, vaik­ka park­ki­paik­ka tai huol­toa­se­ma: koko­nai­suu­te­na kat­soen puis­to tuo kui­ten­kin enem­män hyö­tyä naa­pu­ri­kort­te­leil­le kuin sen vaihtoehtoiskäyttö.

    Puis­toe­si­merk­ki tun­tuu ehkä kau­kaa hae­tul­ta, mut­ta sitä se ei oikeas­taan ole, sil­lä kont­to­rei­den, myy­mä­löi­den yms. muut­ta­mi­ses­sa asun­noik­si on oikeas­taan aivan samas­ta kyse, sil­lä asun­to kes­kus­tas­sa on arvo­kas sijain­tin­sa takia ja olen­nai­nen osa tätä sijain­tia on se, kuin­ka lyhyen käve­ly­mat­kan pääs­sä on run­saas­ti kai­ken­lais­ta muu­ta toi­min­taa, myös työ­paik­ko­ja. Mut­ta jos asun­to­jen arvon­nousu ajaa tämän kai­ken muun toi­min­nan pois ja jäl­jel­le jää vain asun­not, niin alku­pe­räi­nen syy, joka teki pai­kas­ta niin ihan­teel­li­sen asu­mi­seen, kato­aa. Käy täs­mäl­leen niin kuin edel­li­ses­sä puis­toe­si­mer­kis­sä. Jäl­jel­le jää vain kes­kus­tan tai kan­ta­kau­pun­gin hai­tat, kuten pie­net asun­not, hidas liik­ku­mi­nen muu­ten kuin kävel­len ja puut­tu­vat park­ki­pai­kat, joi­ta ale­taan kai­va­ta, jos lähiym­pä­ris­tön pal­ve­lut katoavat. 

    Ohi­men­nen sanoen tämä on yksi meka­nis­meis­ta, jot­ka ovat teh­neet jois­ta­kin tii­viis­ti raken­ne­tuis­ta kan­ta­kau­pun­kia­lueis­ta slum­me­ja, kuten New Yor­kis­sa Har­le­mis­ta taik­ka nyt­tem­min jo muun­tu­nees­ta Greenwich vil­la­ges­ta. Kyse on siis niin sano­tus­ta Nash-tasa­pai­nos­ta, eli yksit­täi­sen kiin­teis­tön kivi­jal­ka­kau­pat, kont­to­rit ja kaik­ki muut vas­taa­vat tilat kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si, kun­han naa­pu­rit vain eivät teki­si samoin. Ja slum­min kor­jau­tu­mi­nen toi­mi­vak­si kau­pun­gik­si läh­tee lähes aina sii­tä, että alu­eel­le ale­taan saa­da kaup­po­ja ja yhtei­siä tilo­ja. (Sivu­huo­mio­na: jos Itä-Hel­sin­gin jot­kin alu­eet alka­vat muut­tua maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mik­si slum­meik­si, tilan­teen kor­jaa­mi­nen voi olla todel­la haas­ta­vaa, sil­lä kau­pun­ki­ra­ken­ne lähiöis­sä tukee todel­la huo­nos­ti kau­pun­kie­lä­mää: slum­mi­na nämä muis­tut­tai­si­vat enem­män Sowe­toa kuin Harlemia.)

    On sit­ten oma asian­sa, kuin­ka toi­mi­va on tämän­het­ki­nen kaa­voi­tuk­sen kei­no­va­li­koi­ma: käyt­tö­tar­koi­tus­ten sää­te­ly ton­teit­tain tai kort­te­leit­tain ei vält­tä­mät­tä osu asian yti­meen ollen samal­la myös lii­an rajoit­ta­va. Eikä tie­ten­kään kont­to­rit taik­ka yleen­sä ase­ma­kaa­voi­tuk­ses­sa työ­paik­ka­toi­min­noik­si las­ket­ta­vat toi­min­not ole se olen­nai­sin osa elä­vää kau­pun­kie­lä­mää, vaik­ka riit­tä­vä mää­rä kes­ki­luok­kai­sia työ­paik­ko­ja onkin osa sitä. Ehkä vii­sain tapa on todel­la blo­gis­tin ehdot­ta­ma ja Ham­pu­rin Hafen Citys­sä toteu­tet­tu­kin sää­dös, jos­sa poh­ja­ker­rok­set tulee vara­ta kau­poil­le, jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le yms. tar­kem­min erit­te­le­mät­tä ja ylem­mät ker­rok­set asu­mi­seen. Jär­jes­te­ly on help­po ymmär­tää ylei­sen edun mukai­sek­si ja samal­la myös taak­ka täl­lai­sen kau­pun­kia elä­vöit­tä­vän tilan yllä­pi­tä­mi­ses­tä jakaan­tuu tasan sii­tä hyö­ty­vien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien kesken.

  6. Kol­men sepän pat­saal­ta kun piir­tää 5 kilo­met­rin säteen, sen sisäl­lä 200 000 työ­paik­kaa. Tuk­hol­mas­sa 400 000 työ­paik­kaa. Tuk­hol­man elin­kei­noe­lä­mä saa tuot­ta­vuuse­tua mer­kit­tä­väs­ti, kun meil­lä työ­pai­kat pirstoutuu=matalampi tuottavuus

  7. Arvon­nousun leik­kaus 1 000 €/m2 vai 1 000 €/ke-m2? Ole­tan että Osmo ehdot­taa jäl­kim­mäis­tä. Idea on ter­ve, mut­ta leik­kauk­sen suu­ruus ei ole täs­tä maa­il­mas­ta, tai aina­kin se mer­kit­see ker­ta­luo­kan muu­tos­ta nykyi­seen kaa­voi­tus­mak­su­käy­tän­töön, jos­sa 1/3 arvon­nousus­ta lei­ka­taan. Tuo 1 000 €/ke-m2 vas­taa asun­to­ne­liö­tä koh­den noin 1500 €/hm2 kos­ka huk­ka­ne­liöi­tä tulee pal­jon, ja sil­loin arvon­nousua pitäi­si oli 4500 €/hm2 ollak­seeen lin­jas­sa nyky­käy­tän­nön kans­sa. Ole­tan että Osmo ei halua sot­kea kaa­voi­tus­mak­su­jen yleis­tä korot­ta­mis­ta tähän, se vaa­ti­si koko­naan oman keskustelunsa.

    1. Luku oli hihas­ta vedet­ty ja tar­koi­tet­tu esi­mer­kik­si, mut­ta en aja­tel­lut sitä kaa­vaa, jos­sa arvon­leik­kaus nyt toteu­te­taan, siis pro­sent­tei­na hyö­dys­tä. Ajat­te­lin kaa­voi­tus­mak­sua, joka oli­si saman suu­rui­nen neliö­tä koh­den kai­kil­le, jol­loin kan­nat­ta­vaa oli­si muut­taa asun­noikk­si toi­mis­tot, jois­sa hina­ne­ro oli­si suu­ri eli jot­ka ovat asun­toi­na hyvin halut­tu­ja toi­mis­toi­na huo­no­ja mut­tya ei nii­tä, jois­sa asun­to­jen mark­ki­na­hin­ta ylit­tää toi­mis­tot vain vähän.

  8. spot­tu:
    Kon­tak­ti­kau­pun­gin edel­ly­tys on homo­gee­ni­suus. Kor­kea vuo­kra­ta­so toi­mii filt­te­ri­nä joka suo­dat­taa ydin­kes­kus­tas­ta “vää­rät” yri­tyk­set muu­al­le. Halut­tu­jen hyö­dyl­lis­ten kon­tak­tien tihen­ty­mä­syn­tyy vas­ta sit­ten kun on mak­set­tu (vuo­kras­sa) rit­tä­väs­ti sel­lai­ses­ta mil­jöös­tä jos­ta vää­rät ihmi­set on saa­tu kar­sit­tua pois.

    Board­ma­nis­sa var­maan huo­mat­tiin että eines­li­ha­pul­lien syö­mi­nen sih­tee­rien ja nört­tien kans­sa jos­sain Tapio­lan toi­mis­to­get­to­lou­nas­ruo­ka­las­sa ei pidem­män pääl­le joh­da mihin­kään jos vaih­toeh­to­na on Power Lunch ydin­kes­kus­tan laa­duk­kaam­mas­sa ravintolassa.

    Se että kal­leim­mal­la alu­eel­la toi­mii enem­män yri­tyk­siä jot­ka saa­vat tulon­sa ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta indi­koi vain sitä että alu­eel­la on mak­su­ky­kyis­ten asiak­kai­den kes­kit­ty­mä. Tapio­las­sa ei ole. Sijain­ti toi­mii myös sig­naa­li­na vaa­ti­vien mark­ki­noi­den hyväk­sy­mäs­tä lii­ke­toi­min­nas­ta ja osa­na brändinrakennusta.

    Mik­si ihmees­sä ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta elä­vä yri­tys haluai­si samal­le fyy­si­sel­le alu­eel­le yri­tyk­siä joil­la ei ole varaa edes mark­ki­na­hin­tai­seen toi­mi­ti­laan? Ver­kos­toi­tu­mi­nen lii­ke­toi­min­ta­na on mah­dol­lis­ta vain siel­lä mis­sä on kan­nat­ta­vien yri­tys­ten hal­lin­toa, ei jos­sain Tapio­lan peru­koil­la. Tasa-arvois­ta­mi­sen ide­aa­li mark­ki­noi­hin kei­no­te­koi­ses­ti puut­tu­mal­la ei nyt vaan lii­ke-elä­mäs­sä toimi.

    Minä en näe alu­een kal­leut­ta minään itsei­sar­vo­na täs­sä asias­sa. On nii­tä mak­su­ky­kyi­siä asiak­kai­ta muu­al­la­kin. Board­ma­nin kal­tai­sen kon­sult­ti­fir­man kan­nat­taa sijai­ta lähel­lä omia asiak­kai­taan. Näp­pi­tun­tu­ma­ni mukaan kes­kus­ta on opti­mi­si­jain­ti rahoitus‑, kon­sult­ti- ja lakia­lan yri­tyk­sil­le sekä joil­le­kin pää­kont­to­reil­le. Näi­den lii­ke­toi­min­nan tuot­ta­vuus per toi­mis­to­ne­liö on kor­kea, joten kal­liim­mat tila­kus­tan­nuk­set saa­daan katettua.

    Eihän sekään ole sat­tu­maa, että kehä ykkö­nen on tek­no­lo­gia­fir­mo­jen val­ta­kun­taa. Nii­den tar­peet toi­mi­ti­lois­sa ja vies­tin­näs­sä ovat erilaiset.

  9. Minä näki­sin tämän asian niin, että kau­pun­ki­suun­ni­te­li­jan sil­mis­sä pel­lol­le raken­net­ta­val­la auto­mar­ke­til­la tai laa­ja­mit­tai­sel­la toi­mis­to­jen asun­noik­si muun­ta­mi­sel­la voi olla monen­lai­sia ongel­mal­li­sia seu­rauk­sia kau­pun­kia­lu­een kehi­tyk­sel­le. Saat­taa olla perus­tel­tua muut­taa kes­kus­tan toi­mis­to­ja asun­noik­si, mut­ta on minus­ta heik­koa argu­men­toin­tia sanoa, että toi­mis­to­ja pitäi­si muun­taa asun­noik­si jo pel­käs­tään sen takia, että asun­nois­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan enem­män. Tai sit­ten voi­si aivan yhtä hyvin sanoa, ettei kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pitäi­si puut­tua mil­lään taval­la auto­mar­ket­tien rake­na­mi­seen, jos joku on val­mis nii­tä rakentamaan. 

    En myös­kään uskal­tai­si väit­tää, että jon­kin­lai­sia kasau­tu­mi­se­tu­ja saa­daan pel­käs­tään kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­sa ”kon­tak­ti­kau­pun­gis­sa”, tai että ne oli­si­vat aina­kaan useim­mil­la toi­mia­loil­la mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat kan­ta­kau­pun­gis­sa kuin toi­sen­lai­ses­sa toi­mis­to­kes­kit­ty­mäs­sä. Enkä niin ikään ihan hah­mo­ta, mik­si kes­kus­tan erin­omai­suus toi­mis­toa­lu­ee­na rajoit­tui­si eri­tyi­sen pie­nel­le aluelle. 

    Sinän­sä kyl­lä ansio­kas­ta poh­din­taa Osmol­ta ja sii­tä on help­po olla samaa miel­tä, että mää­räyk­sis­sä on jätet­tä­vää tilaa myös muutoksille.

  10. Sau­li Hie­va­nen: Kol­men sepän pat­saal­ta kun piir­tää 5 kilo­met­rin säteen, sen sisäl­lä 200 000 työpaikkaa.

    Sit­ten vaan mer­ta täyt­tä­mään… Toi­saal­ta 5 kilo­met­rin mat­ka lin­nun­tie­tä ei ker­ro mitään ajal­li­ses­ta etäi­syy­des­tä: Tuk­hol­mas­sa mat­ka kes­kus­tas­ta lin­nun­tie­tä 5 km pää­hän voi vie­dä 2 ker­taa niin kau­an aikaa kuin Hel­sin­gis­sä kes­kus­tas­ta lin­nun­tie­tä 10 kilo­met­rin päähän.

  11. Sau­li Hie­va­nen:
    Kol­men sepän pat­saal­ta kun piir­tää 5 kilo­met­rin säteen, sen sisäl­lä 200 000 työ­paik­kaa. Tuk­hol­mas­sa 400 000 työ­paik­kaa. Tuk­hol­man elin­kei­noe­lä­mä saa tuot­ta­vuuse­tua mer­kit­tä­väs­ti, kun meil­lä työ­pai­kat pirstoutuu=matalampi tuottavuus

    Tuk­hol­mas­sa myös on 2 ker­taa enem­män asuk­kai­ta. 5 km Kol­men Sepän pat­saal­ta suo­raan ete­lään on hajaal­lan muu­ta­mia ulko­saa­ria ja siten aava meri.

  12. Lisää työ­paik­ko­ja vain kes­kus­taan. Myös insi­nöö­reil­le, kos­ka hei­dät on ope­tet­ta­va kul­ke­maan jul­ki­sil­la eikä vain rakas­ta­mil­laan autoillaan.

  13. Pet­te­ri Koso­nen: Tai sit­ten voi­si aivan yhtä hyvin sanoa, ettei kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pitäi­si puut­tua mil­lään taval­la auto­mar­ket­tien rake­na­mi­seen, jos joku on val­mis nii­tä rakentamaan.

    Todet­ta­koon nyt kui­ten­kin, että jos auto­mar­ke­tin pitäi­si itse mak­saa edes mur­to-osa sii­tä moot­to­ri­tie­liit­ty­mäs­tä jon­ka vie­res­sä se on, sitä tus­kin kos­kaan raken­net­tai­siin. Ton­tit muu­ten on nois­sa pai­koin lähes ilmai­sia, kos­ka mota­rin var­teen ei oikein muu­ta saa rakentaa.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, auto­mar­ket­ti­mark­ki­na on Hesin­gis­sä satu­roi­nut. Niil­lä on oma asia­kas­kun­tan­sa joka ilmei­ses­ti niis­tä pitää, mut­ta heil­le on jo kau­pat raken­net­tu. Ei täs­tä tar­vit­se enää stressata.

  14. O.S. kir­joit­ti: “Todis­tus­taak­ka on yhä sil­lä, joka halu­aa vas­tus­taa aja­tus­ta, että oikea käyt­tö­tar­koi­tus on se, mis­tä mak­se­taan eniten.”

    Oikea?

    Ote­taan­pa esi­merk­ki Havis Aman­da ‑pat­saan ympä­ril­le raken­ne­tus­ta, muis­taak­se­ni noin vuo­si sit­ten pys­ty­te­tys­tä hotel­li­huo­nees­ta, jos­ta hotel­li­vie­raat tiet­tä­väs­ti mak­soi­vat enem­män, kuin pat­saan kat­se­li­jat sen ympä­ril­lä ennen hotel­li­huo­net­ta tai sen pur­ka­mi­sen jäl­keen. Jo tämä yksi esi­merk­ki riit­tää mie­les­tä­ni osoit­ta­maan vää­räk­si Osmon aja­tuk­sen rahas­ta oikean ja vää­rän kel­vol­li­se­na mit­ta­na. Raha voi olla myös pahasta!

    On mie­les­tä­ni hyvä ja tär­keä­kin asia, että pat­sas on taas kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten ja turis­tien­kin näh­tä­vil­lä. Onko Osmo ken­ties asias­ta eri mieltä?

  15. Pet­te­ri Koso­nen: Tai sit­ten voi­si aivan yhtä hyvin sanoa, ettei kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den pitäi­si puut­tua mil­lään taval­la auto­mar­ket­tien rake­na­mi­seen, jos joku on val­mis nii­tä rakentamaan. 

    Kaa­voit­ta­jat ja kun­nat ovat tain­neet edis­tää tähän men­nes­sä toteu­tu­nei­ta auto­mar­ket­te­ja var­sin aktii­vi­ses­ti. En usko, että K, S ynnä muut ovat raken­nel­leet jät­ti­laa­ti­koi­den vaa­ti­mia liit­ty­miä ja infra­struk­tuu­ria pal­joa­kaan omal­la kustannuksellaan.

  16. Vil­le Turu­nen:
    … blo­gis­tin ehdot­ta­ma ja Ham­pu­rin Hafen Citys­sä toteu­tet­tu­kin sää­dös, jos­sa poh­ja­ker­rok­set tulee vara­ta kau­poil­le, jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le yms. tar­kem­min erit­te­le­mät­tä ja ylem­mät ker­rok­set asu­mi­seen. Jär­jes­te­ly on help­po ymmär­tää ylei­sen edun mukai­sek­si ja samal­la myös taak­ka täl­lai­sen kau­pun­kia elä­vöit­tä­vän tilan yllä­pi­tä­mi­ses­tä jakaan­tuu tasan sii­tä hyö­ty­vien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien kesken. 

    No, Hafen Citys­sä on help­po ymmär­tää lin­jaus sen­kin takia, että Elben pin­ta voi tul­va­vuok­sen aikaan nous­ta usei­ta met­re­jä kor­keam­mal­le, ja sik­si ala­ker­ran myy­mä­lät ja toi­mis­tot varus­te­taan tii­viil­lä tul­va­sei­nil­lä. Pie­nem­pi vahin­ko se on, että kah­vi­la jou­du­taan muu­ta­mak­si päi­väk­si sul­ke­maan tul­van takia kuin että joku jou­du­taan hätä­ma­joit­ta­maan, kun asun­to jäi tul­van kou­riin. Ei sii­nä ensi­si­jai­ses­ti ole kyse elä­vöit­tä­mi­ses­tä, ehkä elin­kel­poi­suu­des­ta mieluummin.

    Muu­ten itse asias­ta voi kom­men­toi­da, että oma suo­sik­ki­kau­pun­kia­lu­ee­ni on Tuk­hol­man Söder­malm, jos­sa suur­kort­te­lien pal­ve­lu­ta­so kah­den alim­man ker­rok­sen lii­ke­ti­lo­jen ansios­ta on älyt­tö­män hie­no. Täl­lais­ta kau­pun­ki­kes­kus­taa Hel­sin­gis­sä­kin tar­vit­tai­siin lisää, ja pait­si ydin­kes­kus­tas­sa, myös laa­jem­min aluekeskuksissa.

  17. Yri­tyk­sil­le kes­kei­ses­tä sijain­nis­ta on ima­gol­lis­ta hyö­tyä — tämän mer­ki­tys­tä voi olla jos­kus vähän han­ka­la mita­ta rahas­sa — yri­tys ei mak­sa sen enem­pää tont­ti­vuo­kraa kuin aikai­sem­min­kin, mut­ta voi saa­da vakuu­tet­tua jon­kun kan­sain­vä­li­sen sijoit­ta­jan ja työl­lis­tää kau­pun­kiin 100 hen­ki­löä lisää. Ja nämä ihmi­set taas tuo­vat kau­pun­kiin rahaa, piris­tä­vät kaup­po­ja ja lii­ke-elä­mää kes­kus­tan tuntumassa.

    Ima­gon mer­ki­tys­tä voi olla vai­kea mita­ta rahas­sa, mut­ta jokai­nen yri­ty­se­lä­mää seu­ran­nut tie­tää että se on todel­li­nen, suo­ras­taan kriit­ti­nen asia. 

    Näki­sin siis itse, että toi­mi­ti­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen kes­kus­taan on vält­tä­mät­tö­mäm­pää nime­no­maan kan­sain­vä­lis­ty­vien yri­tys­ten kan­nal­ta — pelk­kä toi­mi­ti­las­ta mak­set­ta­va vuo­kra kun ei suo­raan ker­ro sitä hyö­tyä mikä yri­tyk­ses­tä on kau­pun­gin ja koko Suo­men elin­voi­mal­le. Ei ole miten­kään sat­tu­maa, että monil­la suu­ril­la yri­tyk­sil­lä on toi­mi­ti­lat aivan Hel­sin­gin kes­kus­tan lähel­lä, kos­ka se on Suo­men paras sijain­ti — yri­tyk­sen toi­mi­pis­tei­tä toki voi olla ympä­ri maa­il­maa, mut­ta pää­kont­to­rin sijan­ti on monel­le tär­ke­ää — myös kasvuyrityksille.

  18. R.Silfverberg:
    Lisää työ­paik­ko­ja vain kes­kus­taan. Myös insi­nöö­reil­le, kos­ka hei­dät on ope­tet­ta­va kul­ke­maan jul­ki­sil­la eikä vain rakas­ta­mil­laan autoillaan.

    </blockquote

    Mis­tä teid’ät, että insi­nöö­rit eivät käy­tä jul­ki­sia kulkeuvälineitä.

    En sano, että edes­men­nyt eno­ni, dipl.ins. Paa­vo Velan­der oli­sit ollut tyy­pil­li­nen tapaus: kun hän oli Yleis­ra­dion tek­ni­nen apu­lais­joh­ta­ja, hänel­lä oli vir­ka-auto, kos­ka hän jou­tui työn­sä puo­les­ta käy­mään radion link­kia­se­mil­la eri puo­lil­la maa­ta. Kun hänes­tä tuli tek­ni­nen joh­ta­ja, hän luo­pui sii­tä ja kul­ki bus­sil­la työ­pai­kal­leen. Jos­kus har­voin yhtiön auton­kul­jet­ta­ja toi hänet myö­häi­sis­tä kokouk­sis­ta kotiin.

    Insi­nöö­ri jou­tui ajjou­tuu suein läh­te­mään saitille.

  19. R.Silfverberg:
    Lisää työ­paik­ko­ja vain kes­kus­taan. Myös insi­nöö­reil­le, kos­ka hei­dät on ope­tet­ta­va kul­ke­maan jul­ki­sil­la eikä vain rakas­ta­mil­laan autoillaan.

    Mis­tä tie­dät, että insi­nöö­rit eivät käy­tä jul­ki­sia kulkeuvälineitä.

    En sano, että edes­men­nyt eno­ni, dipl.ins. Paa­vo Velan­der oli­sit ollut tyy­pil­li­nen tapaus: kun hän oli Yleis­ra­dion tek­ni­nen apu­lais­joh­ta­ja, hänel­lä oli vir­ka-auto, kos­ka hän jou­tui työn­sä puo­les­ta käy­mään radion link­kia­se­mil­la eri puo­lil­la maa­ta. Kun hänes­tä tuli tek­ni­nen joh­ta­ja, hän luo­pui sii­tä ja kul­ki bus­sil­la työ­pai­kal­leen. Jos­kus har­voin yhtiön auton­kul­jet­ta­ja toi hänet myö­häi­sis­tä kokouk­sis­ta kotiin.

    Insi­nöö­ri jou­tui ajjou­tuu suein läh­te­mään saitille.

  20. Mark­ku af Heur­lin: Mis­tä tie­dät, että insi­nöö­rit eivät käy­tä jul­ki­sia kulkeuvälineitä. 

    Van­han­ajan her­ras­mie­sin­si­nöö­rit jol­lai­nen sinun esi­merk­ki­si oli osa­si­vat käyttää. 

    Nyky­ajan nört­ti-insi­nöö­ril­le jot­ka käy­tän­nös­sä ovat pidem­män ammat­ti­kou­lun käy­nei­tä on täy­sin vie­ras aja­tus. Sik­si heil­le tar­koi­te­tut työ­pai­kat­kin ovat moot­to­ri­tei­den var­sil­la eikä kau­pun­kien keskustoissa.

  21. Mark­ku af Heur­lin: Tuk­hol­mas­sa myös on 2 ker­taa enem­män asuk­kai­ta. 5 km Kol­men Sepän pat­saal­ta suo­raan ete­lään on hajaal­lan muu­ta­mia ulko­saa­ria ja siten aava meri.

    Tuk­hol­ma on väki­lu­vul­taan Hel­sin­kiä n. 50% suu­rem­pi, ei sen­tään 100% suurempi.

    Tuk­hol­maa on jos­tain syys­tä kui­ten­kin aina raken­net­tu kuin se oli­si Hel­sin­kiä vähin­tään kak­si ker­taa suu­rem­pi: Tuo Töö­lön­lah­den alue esi­mer­kik­si voi­si ihan hyvin olla vaik­ka Jyväs­ky­län kes­kus­tas­ta; ei Tuk­hol­man, Köö­pen­ha­mi­nan tai Oslon kes­kus­tas­ta. Kamp­pi-Töö­lön­lah­ti ‑alu­eel­le oli­si voi­tu kaa­voit­taa kol­min­ker­tai­nen mää­rä ker­ro­sa­laa ilman sen kum­mem­pia kau­pun­ki­ku­val­li­sia hait­to­ja. Mut­ta näkö­jään Suo­men kes­kei­sim­mäl­le pai­kal­le ei voi raken­taa kuin max 6‑kerroksisia talo­ja lähiöväljyydellä. 

    Samoin perin­tei­set työ­paik­ka-alu­eet, kuten Kaar­tin­kau­pun­ki, Espla­na­din tason ete­lä­puo­lel­la ovat mel­koi­ses­sa lii­ken­teel­li­ses­sä motis­sa, kun jul­ki­nen lii­ken­ne pää­osas­ta pk-seu­tua yltää vain Kamp­piin ja Rau­ta­tien­to­ril­le. Sen seu­rauk­se­na toi­mis­to­ja muu­te­taan takai­sin asunnoiksi.

    Näkö­jään nii­tä työ­paik­ko­ja ei hir­veäs­ti halu­ta Hel­sin­gin keskustaan.

  22. R.Silfverberg: Van­han­ajan her­ras­mie­sin­si­nöö­rit jol­lai­nen sinun esi­merk­ki­si oli osa­si­vat käyttää. 

    Nyky­ajan nört­ti-insi­nöö­ril­le jot­ka käy­tän­nös­sä ovat pidem­män ammat­ti­kou­lun käy­nei­tä on täy­sin vie­ras aja­tus. Sik­si heil­le tar­koi­te­tut työ­pai­kat­kin ovat moot­to­ri­tei­den var­sil­la eikä kau­pun­kien keskustoissa.

    EWo­kö­hän vähän sii­pu sii­tä mitä tekee. Jos­sain vai­hee­sa huo­maa, että autol­la aja­mi­nen ei ole kivaa.

    DI-tuu­tut­ni oli nokian kehi­tys­pääl­lik­kö. Oma­ko­tia­lon ton­tin valin­taan vai­kut­ti rat­kai­se­vas­tai se, että bus­si kul­ki oven edes­tä Wes­ten­dion liit­ty­mään, jos­ta käve­li nopeas­ti Keilaniemeen.

  23. Kal­le:
    Kaa­voi­tuk­sel­la ei rat­kais­ta ongel­maa – se on ongelma.

    Kaa­voi­tus ei ole ongel­ma. Se on apu­vä­li­ne. Ongel­ma ovat kaa­voit­ta­jat ja wan­na­be-kaa­voit­ta­jat eli jäl­kim­mäi­set ovat jotain polii­ti­kon­ret­ku­ja, jot­ka luu­le­vat osaa­van­sa suun­ni­tel­la. Kaa­voi­tuk­sen sai­si jät­tää ammattilaisille.

  24. Vil­le Turu­nen:Mut­ta jos asun­to­jen arvon­nousu ajaa tämän kai­ken muun toi­min­nan pois ja jäl­jel­le jää vain asun­not, niin alku­pe­räi­nen syy, joka teki pai­kas­ta niin ihan­teel­li­sen asu­mi­seen, kato­aa. Käy täs­mäl­leen niin kuin edel­li­ses­sä puis­toe­si­mer­kis­sä. Jäl­jel­le jää vain kes­kus­tan tai kan­ta­kau­pun­gin hai­tat, kuten pie­net asun­not, hidas liik­ku­mi­nen muu­ten kuin kävel­len ja puut­tu­vat park­ki­pai­kat, joi­ta ale­taan kai­va­ta, jos lähiym­pä­ris­tön pal­ve­lut katoavat. 

    Kai­ken jär­jen mukaan tuol­loin käyn­nis­tyy täy­sin vas­tak­kai­nen pro­ses­si: Kun jol­la­kin alu­eel­la on hir­vit­tä­väs­ti poten­ti­aa­li­sia asiak­kai­ta, mut­ta ei ainut­ta­kaan kah­vi­laa taik­ka ravin­to­laa, niin johan nii­tä kan­nat­taa perus­taa sinne. 

    Täs­sä­kin toi­mii sama logiik­ka: kah­vi­la kan­nat­taa perus­taa vain, jos kaik­ki naa­pu­rit eivät perus­ta kah­vi­laa. Par­tu­ri kan­nat­taa perus­taa vain, jos kaik­ki naa­pu­rit eivät ala par­tu­reik­si jne.

  25. Sylt­ty: Kai­ken jär­jen mukaan tuol­loin käyn­nis­tyy täy­sin vas­tak­kai­nen pro­ses­si: Kun jol­la­kin alu­eel­la on hir­vit­tä­väs­ti poten­ti­aa­li­sia asiak­kai­ta, mut­ta ei ainut­ta­kaan kah­vi­laa taik­ka ravin­to­laa, niin johan nii­tä kan­nat­taa perus­taa sinne. 

    Täs­sä­kin toi­mii sama logiik­ka: kah­vi­la kan­nat­taa perus­taa vain, jos kaik­ki naa­pu­rit eivät perus­ta kah­vi­laa. Par­tu­ri kan­nat­taa perus­taa vain, jos kaik­ki naa­pu­rit eivät ala par­tu­reik­si jne. 

    Juu­ri näin, mut­ta mik­si sit­ten päät­tä­jät ilmei­ses­ti pyr­ki­vät kaa­voi­tuk­sel­la(?) estä­mään (tai teke­mään vai­keak­si) sen ensim­mäi­sen ja toi­sen­kin, joil­la voi­si olla menes­ty­mi­seen par­haat edellytykset? 

    Onko niin, että, jos antaa yhdel­le luvan, se pitää sen jäl­keen suo­da kai­kil­le muil­le­kin haluk­kail­le? Jos luvan saa vain har­va, lie­nee tuos­sa­kin myös mel­koi­nen ris­ki. Kai­kil­la yrit­tä­jil­lä ei ole bis­ne­si­deoi­den­sa aja­tus ja toteu­tus ehkä ihan koh­dal­laan, ja toi­saal­ta myös­kään kau­pun­ki ei ehkä vie­lä­kään osaa hoi­taa kaik­kia kil­pai­lu­tuk­si­aan jär­ke­väs­ti täs­sä, usein han­ka­lan tuu­li­ses­sa kau­pun­gis­sa, Suo­men­lah­den ran­nal­la, mis­sä olo­suh­teet ovat monil­ta osin kovin eri­lai­set kuin esim. Mississippi-joella.

  26. Sylt­ty: Kai­ken jär­jen mukaan tuol­loin käyn­nis­tyy täy­sin vas­tak­kai­nen pro­ses­si: Kun jol­la­kin alu­eel­la on hir­vit­tä­väs­ti poten­ti­aa­li­sia asiak­kai­ta, mut­ta ei ainut­ta­kaan kah­vi­laa taik­ka ravin­to­laa, niin johan nii­tä kan­nat­taa perus­taa sinne. 

    Myös puis­to­jen ja torien tiel­tä on puret­tu talo­ja, aika­naan mm. Cent­ral Par­kin tiel­tä New Yor­kis­sa, ja uudem­pa­na esi­merk­ki­nä Barce­lo­nas­sa usei­den pie­nem­pien puis­to­jen ja torien tiel­tä. Tar­koi­tuk­se­na on ollut teh­dä “lii­an tii­viis­tä” kau­pun­gis­ta viihtyisämpi.
    Suo­mes­sa aja­tus tun­tuu ole­van, että ker­ran kaa­voi­tet­tu ja raken­net­tu on ikuis­ta. Meil­lä kau­pun­ki­kult­tuu­ri on vie­lä niin nuori.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.