Kaupunkisuunnittelu, _

Lehtisaari: kiinteistöveron korotusta ei voi siirtää maanvuokraan

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien maanvuokrapolitikka Lehtisaaressa on aika sydämetöntä. Helsingin seurakuntayhtymä loivensi omia vaatimuksiaan, mutta Vantaan seurakuntayhtymä suunnilleen ryöstää vuokralaisiaan. Kyse on maanvuokrasta, joka ylittää selvästi markkinavuokran. Jos tontti olisi tyhjä, siitä ei olisi mitään edellytystä periä sellaisia vuokria kuin nyt peritään. Mutta kun tontilla on kerrostalo panttivankina, maanomistaja voi nostaa vuokran niin korkeaksi, että perii tosiasiassa vuokraa myös rakennuksesta,…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.3.2018

Pöydältä Tontinluovutuksen periaatteet Aalto-yliopiston tutkijat ovat saaneet viraston ymmärtämään, ettei tonttien antaminen halvalla rakennusyhtiöille alenna asuntojen hintaa sentilläkään, mutta lisää kyllä rakennusliikkeen voittoja. Kaupunki painottaa tontin luovuksissa vuokraamista myymisen sijasta. Se tuottaa kaupungille huomattavat vuokratulot jatkossa. Vuokraamisen puolesta puhuu se, että maakuntien poliitikot vaativat kiinteistöverotuottojen jakamista kaikkien kuntien kesken tasan. Maanvuokratulot nyt toistaiseksi jäävät kunnalle itselleen. Tarkoitus on, että myös…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä Laajasalon ratikkakortteli Ratikka tarvitsee varikon. Paikalliset asukkaat haluaisivat sen muualle, mutta muualle ei mene kiskoja. Siksi he halusivat myös kiskot Herttoniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulossa päälle asuntoja. Laajasalon ratikkakorttelien hintakilpailu Ihmettelin kovasti tätä kilpailumuotoa, jossa hinta määritellään prosentteina asuntojen myyntihinnasta. Siitä tulee haitallinen rakentamisen laatuvero, jota esimerkiksi akateemisella talousblogilla on arvosteltu voimakkaasti. Esittelijä perusteli tätä sillä,…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.2.2019

En ole menossa lautakuntaa, vaan Mikko Särelä menee. Siksi tämä selostus on kursorinen. Hyppään pöydällä olevat asiat tyystin yli. Myös paljon sellaista, johon minulla ei ole sanomista. Vallilanlaakson ratikan asemakaava Tämä palaa lausuntokierroksen jälkeen jokseenkin muuttumattomana. Lausuntokierroksella vastustettiin koko ratikkaa ja lisäksi siirtolapuutarhan avaamista läpikululle. Toivottavasti lapio menee maahan nopeasti. Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava Kun tulee ratikka, tarvitaan myös varikko. Tämä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Teimme valtuustoaloitteen Yliopiston metroaseman Liisankadun sisäänkäynnistä

Jätin eilisessä kaupunginvaltuuiston kokouksessa aloitteen Yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänköynnin avaamisesta Liisankadu, Unioninkadun ja Kaiseniemenkadun risteykseen. Se paramntaisi kruununhakalaisten liikenneyhteyksiä merkittävästi. Olimme sopineet tästä Risto Rautavan (kok) kanssa. Aloitteeseen tuli 44 allekirjoitus, mikä on siis valtuuston enemmistö. Alolite kuuluu näin. Yliopiston metroaseman suunnitelmiin on alusta pitäen kuulunut pohjoinen sisäänkäynti, joka sijoittuu Liisankadun ja Unioninkadun risteykseen. Siihen liittyy myös tunneli Unioninkadun ja…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Miksi asumistukimenot kasvavat

Suomessa käytetään paljon rahaa asumistukeen, koska valtio haluaa tukea köyhiä säästeliäästi. Muualla esimerkiksi työttömyyskorvaukset ovat paljon korkeampia, mutta niistä pitääkin maksaa myös tavanomaiset asuinmenot. Meillä asumisesta korvataan erikseen, jottei rahaa menisi ”hukkaan”. Korkeampaa työttömyyskorvausta saisivat myös vanhempiensa luona asuvat peräkammarin pojat, omistusasunnossa asuvat ja töissä olevan työttömän puoliso. Takuueläke 782 euroa ei riittäisi mihinkään, jos siitä pitäisi maksaa myös asuminen.…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin linjaukset tontinluovutuksista

Pitkän, suorastaan vuosien valmistelujen jälkeen kaupunki on saanut valmiiksi linjaukset tontinluovutuksen periaatteiksi. Lopultakin. Ne ovat tänään ensimmäisen kerran kaupunkiympäristölautakunnan listalla. Kaupunki on suuri maanomistaja. Sillä on miljardien arvosta maata. Ei ole aivan vähäpätöinen asia, millä perusteilla näitä luovutetaan esimerkiksi asuntotuotantoon. Perusteet ovat jääneet myös ajasta jälkeen. Joskus ennen rakentaminen oli kaikkea muuta kuin markkinaehtoista. Silloin rakennusmaata luovutettiin kavereille – aikanaan…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunki hoitaa 8 miljardin arvoisia kiinteristöjään huonosti – ratkaisuna yhtiöittäminen

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa käsiteltiin tänään kiinteistöstrategiaa. Kiinteistöllä tarkoitetaan rakennuksia, ei tonttimaata. Asiakirja ei ole aivan vähäpätöinen, koska Helsingin kaupunki omistaa rakennuksia kahdeksan miljardin euron edestä, joista puolet on kouluja. Helsinki on huono kiinteistöjen omistaja. Erään yksityisen lukion edustaja haukkui minulle kerran Helsingin koulukiinteistöjen ylläpidon pataluhaksi. He ylläpitävät korjaamalla sitä vuosittain. Helsinki laiminlyö vuosittaiset korjaukset, kunnes koulu on pakko panna kalliiseen peruskorjaukseen…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 22.1.2019

Radiokadun ja Ilmalankadun katusuunnitelmat (Pöydältä) Tässä on kaksi ongeolmallista kohtaa. oinen on yhteispysäkin ratikoiden ja bussien kanssa. Virallisesti yritämme nopeuttaa ratikoita, mutta tällaiset ratkaisut hidastavat. Tosin tuossa ei liikennettä nyt ihan tolkuttomasti ole, joten tilanteet, jossa ratikka joutuu odottamaan bussia, eivät ole kovin yleisiä. Fillarit on pantu pyöräkaistalle pysäköityjen autojen vasemmalla puolelle. Näin pysäköivä auto joutuu ylittämään pyöräkaistan. Pysäkkien kohdalla…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, liikennepolitiikka, Pyöräily

Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kalliiden autopaikkojen pakkomyynti kytkykauppana haaskaa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kaavoitusmääräysten mukaan jokaiseen taloon tarvitsee rakentaa tontille tarpeellinen määrä pysäköintipaikkoja. Tarve tulee suunnittelijan hihasta, ei markkinoilta. Siihen vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutaso, mutta funktiossa ei ole mukana hintaa lainkaan, vaikka autopaikan hinta vaihtelee muutamasta satasesta (harvaan asuttu metsälähiö) 70 000 euroon. Tavanomainen hinta kaupunkimaisessa ympäristössä on 30 000– 50 000 euroa, kun autopaikat rakennetaan maan alle.…

Jatka lukemista