HSL on tuhon tiellä

Pidän harmil­lise­na, että HSL nos­ti lipun­hin­to­ja peräti kahdek­sal­la pros­en­til­la alku­vi­ikos­ta tiukan äänestyk­sen jälkeen.

Täl­lä ker­taa pääsyylli­nen oli maan hal­li­tus, joka päät­ti nos­taa joukkoli­iken­teen arvon­lisäveroa. Sen vuok­si yksistään tarvit­ti­in kuu­den pros­entin hin­nanko­ro­tus. Itse veron vaiku­tus oli 3,6 pros­ent­tia. Lop­pu joh­tui siitä, että koro­tus vähen­tää myyn­tiä hin­ta­jous­ton takia. Maan hal­li­tus on myös laskenut autoilun vero­ja, joten se siitä.

Paljon pahempaa on kutenkin tulossa.

HSL:n perus­sopimuk­sen mukaan lip­putu­lo­jen tulee kan­taa HSL:n menoista puo­let. Toinen puoli tulee kun­tao­suuksi­na seudun kun­nil­ta. Ongel­man tästä muo­dosta­vat niin san­otut infrako­r­vauk­set, jot­ka uhkaa­vat nos­taa joukkoli­iken­teen lipun­hin­to­ja loputtomiin.

On harmil­lis­es­ti sovit­tu, että kun vaikka­pa Van­taa investoi Van­taan ratikkaan 440 miljoon­aa, HSL mak­saa siitä hamaan ikuisu­u­teen asti Van­taalle kor­vauk­sia 5 % vuodessa eli 22 miljoon­aa euroa. Tämän kom­pen­soimisek­si lipun­hin­to­ja pitää taas nos­taa kolmel­la pros­en­til­la. Helsin­ki rak­en­taa paraikaa Kru­unuratikkaa myös noin 400 miljoon­al­la eurol­la, jos­ta tulee toinen pros­ent­ti lipun­hin­toi­hin. Tekeil­lä on myös Län­si-Helsin­gin ratik­ka Vihd­in­ti­etä pitkin ja ratikkay­hteys Viik­istä entiselle Malmin lento­ken­tälle. Espoo ja Kirkkon­um­mi rak­en­ta­vat ehkä junavarikon jon­nekin, jos pää­sevät paikas­ta sop­u­un. Helsin­ki rak­en­taa ratikkavarikon 118 miljoon­al­la eurol­la Koske­laan ja niin edelleen.

Poikkeuk­sen infrakus­tan­nuk­sista muo­dostaa vain Helsin­gin van­ha ratikkaverkko ja alku­peräi­nen metrolin­ja, jot­ka Helsin­ki antoi ilmaisek­si HSL:n käyttöön.

Mitä vikaa tässä sit­ten on? Ovathan ne kus­tan­nuk­sia! Eivät ole, sil­lä nuo kaik­ki pikaratikkare­itit nos­ta­vat kun­tien omis­ta­man maan arvoa enem­män kuin niihin investoidaan. Ne tuot­ta­vat siis voit­toa kun­nille. Silti kun­nat rahas­ta­vat niistä toiseen ker­taan. Itse asi­as­sa, jos ratikkay­hteys ei nos­ta maan arvoa vaiku­tusalueel­laan, investoin­ti on huono eikä sel­l­aiseen pidä rahaa haaskatakaan.

Eetu Kau­ri­an väitöskir­jan mukaan Raide-jok­eri on nos­tanut Jok­eri­radan vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vien asun­to­jen arvoa puolel­la mil­jardil­la eurol­la, minkä lisäk­si tulee rak­en­ta­mat­tomien tont­tien maan arvon­nousu. Hänen mukaansa han­ke on erit­täin kannattava.

Lähtöko­htana tulisi olla, että kun­nalle voit­toa tuot­tavista investoineista ei mak­se­ta niille enää mitään eikä huono­ja investoin­te­ja toisaal­ta toteuteta.

On ollut puhet­ta, että nuo infrako­r­jauk­set arvioitaisi­in tästä syys­tä uud­estaan, mut­ta Espoo vastustaa.

Yksi seli­tys Espoo vas­tus­tuk­selle on, että kaupun­ki on niin raskaasti velka­an­tunut investoitu­aan paljon kaupun­gin kasvu­un ilman, että maan­omis­ta­jana voisi rahas­taa raken­nu­soikeud­es­ta. Ei voi, kos­ka Espoo ei ole aat­teel­li­sista syistä han­kkin­ut maata.

Toinen seli­tys on, että espoolaiset eivät ymmär­rä, että investoin­nit mak­se­taan nyt kah­teen ker­taan. Tähän en usko. He vain näyt­televät tyhmää.

Kol­mas seli­tys on vain­o­harhaisem­pi. Espoolaiset tietävät, kuin­ka riip­pu­vainen Helsin­ki on hyvästä joukkoli­iken­teestä. Tarkoi­tus onkin vahin­goit­taa Helsinkiä.

Helsinkiläisille halvemmat hinnat

Ratkaisu tähän ongel­maa Helsin­gin kannal­ta on, että nos­takoot muut kun­nat lipun­hin­to­ja kuin­ka paljon vain, mut­ta sovit­takoon, että näyt­tölip­pu­ja myy­dään helsinkiläisille halvem­mal­la. Helsin­ki tietysti mak­saa. Ker­ta- ja sar­jalip­pu­jen hin­to­ja ei voi eriyt­tää kun­tako­htais­es­ti, kos­ka niitä ostet­taes­sa ei tark­iste­ta asuinkun­taa, mut­ta näyt­tölip­pu­jen osalta näin voidaan tehdä. Las­ket­takoon siis AB-lipun hin­ta helsinkiläisille 50 euroon kuus­sa ja 500 euroon vuodessa. Se mak­saisi Helsingille noin 20 miljoon­aa euroa. Vuon­na 2015 mak­soi 30 päivän lip­pu helsinkiläisille 49,50 euroa.  Nyt siis

En ymmär­rä mil­lä perus­teel­la muut kun­nat voisi­vat tätä vas­tus­taa, sil­lä eihän se ole heiltä pois. Mah­tu­vat päin­vas­toin parem­min autoil­laan katu­verkkoon, kun helsinkiläiset käyt­tävät joukkoliikennettä.

Tämä toimen­pide vain palaut­taisi kun­tao­su­u­den Helsingille 50 pros­ent­ti­in. Kun muo­dostet­ti­in tämä onneton AB-vyöhyke, helsinkiläis­ten lipun­hin­nat nousi­vat rutkasti ja kun­tao­su­us laski.

Ratikka­matkan hin­ta on Helsingis­sä kaksinker­tais­tunut lyhyessä ajas­sa. Se on merkit­tävä tek­i­jä ydinkeskus­tan vaikeuk­sis­sa. Jos töölöläi­nen pariskun­ta läh­tee ratikalla keskus­taan rav­in­to­la-illal­liselle, matkat mak­sa­vat yhteen­sä 12,80 euroa. Mat­ka on halvem­pi tak­sil­la. Moni nuorem­pi käyt­tääkin sku­ut­te­ja. Jos melkein kaikil­la olisi näyt­tölip­pu, mat­ka olisi vas­taavasti mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmainen.

HSL kokeili hintajoustoa

HSL kokeili, mitä lipun­hin­to­jen alen­tamien vaikut­taisi, eikä se vaikut­tanut oikein mitään. Arvostan kokeilukult­tuuria, mut­ta en ole var­ma tulok­sen tulkin­nas­ta. Kokeilu­a­jan ratikkali­ikenne oli pois Man­ner­heim­intieltä ja metroli­iken­teen katkaistu Rautatiease­man kohdal­la. Taisi vaikut­taa aika paljon.

Jostain syys­tä hin­ta­jous­to oletet­ti­in kuitenkin noin ‑0,4:ksi, kun arvon­lisäveron koro­tus vieti­in hin­toi­hin. Arvon­lisäveron koro­tus lisäsi kus­tan­nuk­sia 3,6 pros­en­til­la, mut­ta tarvit­ti­in kuu­den pros­entin koro­tus hin­toi­hin, kos­ka kysyn­nän oletet­ti­in laske­van koro­tuk­sen takia.

 

 

65 vastausta artikkeliin “HSL on tuhon tiellä”

  1. Köy­him­mät tarvit­see eniten joukkoli­iken­net­tä ja kun on kallista niin siir­ry­tään ker­tal­ip­pui­hin ja liiku­taan niin vähän kuin mah­dol­lista. Tai saman päivään menot ja vrk lip­pu. Pos­timyyn­nistä ostok­set kodin viereen ja woltil­la ruu­at jos rahaa on 

    Ei tartte liikkua lähiöstä ja ruokaa paikallis­es­ta marketista. 

    Skuu­til­la pääsee ja uber­il­lä. Aikalip­pua ei myös saa nyt ostet­tua kuin ennen val­i­t­ulle ajan­jak­solle ja sit­ten jos tarvit­sen 35 vrk jär­jestän 5 vrk niin että pär­jään ilman. Ja jos tarvit­sen 20 vrk jär­jestän menot että pär­jään halvem­mal­la. Kun yritetään pakot­taa osta­maan jotain jota en tarvitse. 

    Kun kk lip­pu on niin kallis lasken aina kan­nat­taako moko­ma. Kuten muutkin. Ennen sitä saat­toi ostaa parin viikon lipun vaik­ka ei ehkä olisi tarvinnut

  2. Jospa kesäl­lä hin­ta­jous­toa on ollut sku­ut­tei­hin ja polkupyöri­in? Ja omi­in sku­ut­tei­hin? Kyl­lä 6 X 70 euroa jo mah­dol­lis­taa oman kulkuneu­von han­k­in­nan ihan hyvin. Ja toki se auto on monil­la jokat­a­pauk­ses­sa ja se lisäkus­tan­nus on ben­sa tai sähkö joten autol­la kan­nat­taa per­heen mennä
    Ei se HSL ole tääl­lä yksin ja niil­lä asi­akkail­la on tarve opti­moi­da OMA talous eikä pelas­taa HSLlää

  3. Kaik­ki kehit­tyy koko ajan. On helpom­pi vai­h­taa tuot­teisi­in, jois­sa saa enemmän.

    Skuu­til­la painelee nop­sasti mon­een paikkaan par­il­la eurol­la. Työolo­suhtei­ta riistävät alus­tatak­sit tule­vat min­uutis­sa, ja vievät nekin yksi­tyis­es­ti per­ille pikkuhinnalla.

    Hsl ei ole kehit­tänyt mitään muu­ta kuin lipun hin­taa. Saa odot­taa kulku­vä­linet­tä Suomen säässä, ei vie ihan per­ille, kapeat penkit, matkaseu­ralaisia kevyessä hiprakassa.

    Olen kanssasi samaa mieltä kri­i­sistä. Ns. pääy­htey­det (kuten vaik­ka pikaratikat) pitäisi saa­da aidosti SUJUVIKSI ja ehkä kar­sia muu. Ihan tyh­mää ajat­taa kaupunkia täyn­nä puoli­ty­hjiä busse­ja kaiken­maail­man asuntokaduilla.

  4. Tuo koko him­meli on katas­tro­faalis­es­ti kokoonky­hät­ty. Kär­jis­tet­tynä on niin, että jos vaikka­pa Espoo päät­täisi upot­taa mil­jardin metro­tun­neli­in Kiven­lahdes­ta Kauk­lah­teen, niin Höseli ei voi muu­ta kuin seu­ra­ta sivus­ta ja mak­saa laskun­sa ja kun ei se muual­takaan rahaa saa, per­iä ne lasku­ra­hat matkalip­pu­jen hin­nois­sa. Höseli ja kun­nat kir­joit­tel­e­vat kyl­lä toisil­len­sa kaiken­laisia lausun­to­ja, mut­ta välit ovat niin huonot, ettei niitä lausun­to­ja pahem­min ote­ta huomioon kumpaankaan suuntaan.

    Pohdit­ti­in tuos­sa porukalla, mitä konkreet­tista hyvää Höseli on saanut aikaan Helsin­gin joukkoli­iken­teessä ole­mas­saolon­sa aikana. (Uudet raiti­oti­et, noin esimerkik­si, eivät ole Höselin aikaansaan­nos­ta, vaan kaupun­gin.) Pitkän pohtimisen tulok­se­na oli koko joukko heiken­nyk­siä ja yksi paran­nus: las­ten­lipun yläikära­ja oli ennen 16, nyt 17.

    Aika lai­ha tulos 14 vuodessa.

    1. HSL:n aikana bussien peräkkäi­na­jo ker­rostalolähiöis­sä on vähen­tynyt, bus­sil­in­jas­toa on muutet­tu parem­min poikit­tais- ja diag­o­naal­i­matko­ja tuke­vak­si, on otet­tu käyt­töön resursse­ja säästävää liityn­täli­iken­net­tä, ja vyöhykeu­ud­is­tuk­sen myötä asioin­ti­matko­ja ohjaa etäisyys sekä liiken­teen palve­lu­ta­so kun­tara­jo­jen sijaan.

      HKL-aikatauluis­sa esimerkik­si Ala-Malmil­la meni 20 min­uutin välein kolme bus­sia peräkkäin keskus­taan vuosikym­me­nien ajan, ja Itäkeskuk­seen vas­taa­va nip­pu kum­mankin HKL:n ja YTV:n sat­un­naisin välein kulke­via busse­ja. Nyt bus­sili­iken­net­tä on muutet­tu verkos­tom­aisem­mak­si ja odotu­saiko­ja on saatu pienen­net­tyä myös keskus­tan suuntaan.

      Poikit­tais­li­iken­teessä joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­us onkin kehit­tynyt HSL:n ole­mas­saolon ajan ihan posi­ti­ivis­es­ti, eikä keskus­ta­matkus­tuk­ses­sa ole tul­lut myöskään rom­ah­dus­ta. Ainakin 2019 asti, minkä jäl­keen muut tek­i­jät kuin liiken­nesu­un­nit­telun onnis­tu­mi­nen aiheut­ta­vat liikaa kohi­naa dataan.

      Lähiökeskuk­si­in (joista posi­ti­ivisen kehi­tyk­sen toteudut­tua ale­taan käyt­tämään eri taval­la latau­tunut­ta sanaa esikaupun­ki) matkus­tamisen helpot­ta­mi­nen on myös askel kohti 15 min­uutin kaupunkia. Ei tääl­lä seudun laidal­la niemen­nokas­sa käymi­nen oikeasti paran­na kenenkään elämän­laat­ua, joten jos asioin­ti hoituu lähiöis­sä kävellen tai vähem­mäl­lä matkus­tamisel­la, maail­ma on oikeasti parem­pi paikka.

      Mitkään näistä ei toki paran­na Munkkiniemen olo­ja tai muse­o­raiti­oli­iken­teen edel­ly­tyk­siä, joten lienevätkö nämä etu­ja ollenkaan.

  5. Sak­sas­sa maan­laa­juinen Deutsch­landtick­et 49 (ensi vuon­na 58) euroa kuus­sa ja Berli­inis­sä paikalli­nen vas­taa­va (AB) 29 kuus­sa. Mut­ta nysvätään nyt sit­ten joidenkin pros­ent­tien ja vyöhykkei­den kanssa.

    En kyl­lä muutenkaan ymmär­rä tuo­ta kausilipun sit­o­mista kotikun­taan, eikä tämä muual­la maail­mas­sa ole omien havain­to­jeni mukaan kovinkaan taval­lista. Yhtä lail­la yksi auto vähem­män keskus­tan liiken­teessä on yksi auto vähem­män, oli­pa kul­jet­ta­jan kotikun­ta mikä tahansa.

    1. Kausilip­pu joudu­taan sit­o­maan kotikun­taan, jos kaikkia koskev­as­ta alen­nuk­ses­ta ei päästä sop­u­un. Kos­ka Espoo ei halua mak­sa, espoolais­ten lip­pu­ja ei voda alentaa.

      1. En puhunut niinkään espoolai­sista vaan HSL-alueen ulkop­uoli­sista. Osal­la kehyskun­nista on toki HSL:n kanssa sopimus, jon­ka ansios­ta näis­säkin kun­nis­sa kir­joil­la ole­vat saa­vat ostaa lip­pu­ja samaan hin­taan (kyseiset kun­nat kai mak­sa­vat omien asukkaiden­sa sub­ven­tion), mut­ta osal­la (muis­taak­seni esim. Hyvinkää) ei. Helsin­gin liiken­teen kannal­ta on aika sama, seisooko siel­lä jonos­sa espoolais­ten vai hyvinkääläis­ten autoja.

        Tuon alen­nuk­sen­han voisi toteut­taa myös jaka­mal­la kaikille helsinkiläisille henkilöko­htaisia HSL-vouchere­i­ta tietyl­lä sum­mal­la. Samal­la alen­nus­ta olisi mah­dol­lista käyt­tää myös mui­hin lip­pu­la­jei­hin kuin vain kausilip­pu­un. Minäkin voisin jopa harki­ta nyky­mallisen sar­jalipun käyt­töä, jos sitä ei tarvitse mak­saa (suo­raan) itse (muus­sa tapauk­ses­sa: edelleen noin 3 euroa per mat­ka, jot­ka pitää käyt­tää paris­sa viikos­sa tai muuten van­henevat, ei kiitos).

    2. Nim­imerk­ki Anna R:lle kom­ment­ti­na että syy sille että mik­si kausilip­pu on sidot­tu kotikun­taan johtuu siitä että pääkaupunkiseudul­la on neljä kun­taa ja Berli­i­ni on taas oma osaval­tio jol­la on har­mon­isoitu vero­tus ja bud­jet­ti. Pääkaupunkiseudul­la pitää aina tehdä näis­sä asiois­sa erilli­nen sopimus jos­ta sit­ten äänestetään

  6. Johan nyt on. Itse olen mm. tääl­lä vuosia puhunut Helsin­gin kaupun­gin raideli­ikenne-pakkomiel­teestä tämän suuntaisesti. 

    Laa­jasa­lon ratikkasil­lan mm. ymmär­si heti ensiku­ule­mal­ta sen kaltaisek­si suu­ru­u­den­hul­lu­udek­si ettei mitään rajaa.
    Käykääpä kat­so­mas­sa vaik­ka Skat­tan rannal­ta mil­lainen mau­soleu­mi-pyra­mi­di sinne meren päälle on nouse­mas­sa. Ei Trump, vaan “Green” Tower.
    Raideli­iken­teen yli­rak­en­t­a­mi­nen on vaikut­tanut lähin­nä poli­it­tiselta fetis­siltä pitkään.
    Helsin­gin kokoiseen kaupunki­in ja pk-seu­tu­un nyt tehdyt lisäraiteet ja vielä lisää suun­nitel­lut ovat olleet sen suu­rus­lu­okan mit­talu­okkavirhe, joka olisi pitänyt taju­ta. Val­ta, vihreä val­ta sokaisi? 

    Soin­in­vaaran ulostu­lo kun­nioitet­tavaa sinän­sä, mut­ta myöhässä. 

    Tästä rahan polt­tamis­es­ta olisi siitä vas­tan­naiden vedet­tävä johtopäätök­set. Sekä virkamies- että poli­it­tisel­la tasolla.
    Tätä kan­nat­taisi medi­an nyt kun­nol­la alkaa tutkia.

    1. Tuo raidey­hteys mak­saa noin 400 M€ ja sil­lä on päivässä 30 000 matkus­ta­jaa, joiden mat­ka-aika lyhe­nee 15 min­uu­til­la. Yhteen­sä aikasäästöä tulee run­saat kak­sim­iljoon­aa tun­tia. Kun tun­ti arvote­taan kymmenek­si euroksi, vuo­tu­inen säästö on 22 miljoona euroa. Näin lask­ien yhteys on kan­nat­taa ja samaa osoit­taa se, että se on nos­tanut tont­tien ja asun­t­jen arvo­ja yli investoin­tikus­tan­nuk­sen ver­ran. Paljon jär­jet­tömämpiä autoli­iken­teen investoin­tea on ollut tapetilla.

      1. Olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa että yhteys Laa­jasa­losta keskus­taan pitääkin tehdä helpom­mak­si ja Laa­jasa­lon ratikkasil­ta on yksi vai­h­toe­hto mut­ta on sitä liiken­net­tä myös Laa­jasa­losta itään ja juuri tästä ihme­telinkin mik­si ratik­ka lin­jaa ei vede­tä Hert­toniemeen asti jos­ta pääsee metrol­la itään. Esimerkkinä Raide­jok­eri on vedet­ty Lep­pä­vaaran kaut­ta Aaltoon.

      2. 30 000 matkus­ta­jaa päivässä -> n. 11 miljoon­aa vuodessa. Jos jokainen mak­saa matkas­taan 2 euroa, on investoin­ti mak­set­tu takaisin 20 vuodessa (kun ei huomioi­da korko­ja yksinker­taisu­u­den vuok­si). Jos “aika on rahaa”, matkus­ta­jat halu­a­vat mak­saa tuon hin­nan. Mik­si matko­jen pitäisi olla ilmaisia (mar­gin­aal­i­hin­ta kausilippulaisille)?

      3. Ok, hyvä perustelu taloudel­lisin perustein.
        Mut­ta hel­poin­ta, halvem­paa olisi ollut tehdä vaik­ka pistorata/ilmarata Hert­toniemestä Laa­jasa­loon kuten tuos­sa jo ehdotettiinkin.
        Nyt meil­lä on mer­i­maise­ma joka on täysin pilal­la noil­la kohdin. Val­ta­va mon­u­ment­ti joka ei suh­teessa kuvaami­isi hyötyihin.
        Nyt myöskään ympäristöar­vot eivät paina­neet lainkaan, kun tätä jät­tisil­taa tehtiin.

      4. Jos johonkin moot­tori­tiehen tehtäisi­in muta, joka vie 15 min­u­ut­tia, kap­ina siitä syn­ty­isi. Ongel­ma on myös siinä, että metron kap­a­siteet­ti ei riit­täisi Espoon onnet­tomien tynkäasemien takia, joiden vuok­si myös Helsingis­sä metro­ja joudut­ti­in lyhen­tämään. En ole var­ma, että 20 vuo­den jäl­keen pidämme maise­man ole­van pilal­la sil­lan takia. Huo­mat­takoon, että muu­ta­ma kym­men­tä pur­jeveneil­i­jää pakot­ti tekemään sil­las­ta niin korkean.

    2. Mikä Kru­unuvuoren sil­las­sa onkin niin epälu­on­te­vaa, on sen sijain­ti. Helsingis­sä, ja mik­sei muual­lakin, sil­lat rak­en­tu­vat aina salmi­paikkoi­hin tms. mis­sä yli­tys on pienem­pi. Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta menee selän yli, kaikkein lev­eim­mästä kohtaa!! Ain­oa luon­te­va sil­tay­hteys olisi ollut Kulosaareen.

      1. Kru­unuvuoren sil­ta on älytön. Parem­pi olisi ollut rak­en­taa Hert­toniemestä metrolin­ja Laa­jasa­loon, mut­ta se mah­dol­lisu­us sös­sit­ti­in, kun metro­ju­nia piti lyhen­tää Espoon asemien takia. Ei olisi pitänyt hyväksyä sel­l­aista kom­pro­mis­sia. Muu­ta­ma poli­itikko keräsi mainet­ta ja äänestäjiä, kun esti ‘kalli­it’ metroase­mat. Älytöntä.

      2. Laa­jasa­loon suun­nitelti­in metrolin­jaa, ei tietenkään Hert­toniemen kaut­ta kiertäen, vaan suo­raan Hakaniemestä meren ali, mut­ta siltä meni kan­nat­tavu­us, kun kokoomus sul­ki San­ta­ham­i­nan asut­tamisen pois.

  7. Näin, mut­ta pari juttua:

    1) Teknis­es­ti tämä ei kuulem­ma ole ihan triv­i­aalia, mut­ta siltikin olet­taisin että HSL:n sovel­luk­sel­la ker­tal­ip­pua ostet­taes­sa voidaan tark­istaa asi­akkaan kotikun­ta siinä kuin kuukausilipunkin kanssa.

    2) Aika vaa­ti­mat­tomas­ta hin­nanalen­nuk­ses­ta huoli­mat­ta. raitio­vaunumatkus­ta­jien määrä on kas­vanut tänä vuon­na 11,9%, 3,86 miljoon­aa matkus­ta­jaa lisää tam­mi-syysku­us­sa. Jok­er­il­la on samaan aikaan ollut 9,27 miljoon­aa matkus­ta­jaa, jot­ka eivät siis ole mukana tuos­sa luvus­sa. https://staticfiles.hsl.fi/globalassets/hsl/tutkimukset/matkustajamaarat/hsl_matkustajamaarat-0101_31092024.pdf

  8. Juuri näin. Itse olen jät­tänyt kalli­it liput osta­mat­ta kun en sula­ta infra­mak­su­ja ja hin­ta käy kukkarolle. Meille työt­tömille ei ole alen­nus­ta mikä sul­kee ihmisiä entis­es­tään pois julkisen liiken­teen parista. Kävellen ja pyöräillen onnek­si pääsee kaupungis­sa kaupoille, kir­jas­toon jne.

  9. Onhan tämä aika erikoinen tilanne, että joudu­taan edes pohti­maan, ovatko HSLn hin­nat kil­pailukyky­isiä suh­teessa kilpailijoihin.

    Jos en tietäisi asioiden todel­lista tilaa, olet­taisin naivisti, että jos 50% tulovir­ras­ta tulee muual­ta kuin lipun hin­noista, niin lip­pu­jen hin­nat oli­si­vat noin 50% kil­pail­i­joiden hinnoista.

  10. No HSL konkaan vaan niin voidaan star­ta­ta alus­ta. Luo­vaa tuhoa ja luo­van luokan pitäisi se hyväksyä. Kyl­lä tuon kort­ti­talon on annet­ta­va kaat­ua. Julkisen liiken­teen vetovoima ei ole niin houkut­tel­e­va että siitä viit­sii mak­saa pyy­det­tyä hintaa.
    Tallinna antoi ilmisen liiken­teen ja sai muut­ta­jat ja vero­tu­lot kaupunkiin

    1. Tal­li­nan joukkoli­ikennne ei ole ilmaista, vaan mak­su­ton­ta ja eikä lisän­nyt matkus­ta­jamääriä vaan aiheut­tanut pyöräi­lyn ja käve­lyn kulku­ta­pao­su­u­den vähen­tymistä. Eli joukkoli­iken­teen muut­ta­mi­nen mak­sut­tomak­si olisi pois pyöräilystä tai kävelystä, ei yksityisautoilusta.

      Ja siis Ilmainen joukkoli­ikenne on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa Tallinnalle,koska se on lisän­nyt asukkaiden rek­isteröi­tymistä Tallinnan asukkaik­si, jon­ka seu­rauk­se­na val­tio mak­saa Tallinnalle vero­ker­tymää enem­män kuin joukkoli­iken­teen muut­tamis­es­ta ilmaisek­si aiheu­tui kulu­ja. Ei oikein onnaa tääl­lä meillä…

      Se kun on niin, että lipun­hin­ta ei ratkaise sitä, käyt­tääkö ihmiset joukkoli­iken­net­tä, vaan ratka­se­vaa on käyt­tökoke­mus, mukavu­us ja nopeus. Eli palvelutaso

  11. Todel­la hyviä huomioita.

    Olen hil­jat­tain kokeil­lut erästä B-:llä alka­vaa ja lausum­isas­ul­taan voimis­teluli­iket­tä muis­tut­tavaa tak­si­palvelua. Muu­ta­man pysäkin spo­ra­mat­ka mak­saa kysyn­täpi­ikkienkin aikaan 6€ luokkaa, ja auton saa yleen­sä heti. 

    Jos aiem­min ”kol­men kuukausiliput­toman kan­nat­ti ottaa tak­si”, siir­tyy raja nyt ”kah­teen liputtomaan”.

    Toiv­ot­tavasti kukaan ei ole tehnyt HSL:lä johtopäätöstä, että kos­ka kysyn­tä ei piristy hin­nan alen­tamis­es­ta huoli­mat­ta, on kysyn­tä jous­tam­a­ton­ta ja hin­taa voidaan hyvin nostaa. 

    Saman­laiseen lop­putule­maan voisi nykypäivänä pää­tyä kir­jahyl­lykaup­pias tai eloku­vateat­terin pitäjä. Lop­ul­ta käy niin, että hin­to­jen nos­to karkot­taa uskol­lisim­matkin asiakkaat.

  12. Voisiko vyöhyke­jakoa säätää sil­lä taval­la että ne alueet jot­ka hyö­tyvät kalli­ista liiken­nein­vestoin­neista, oli­si­vat kalli­impia ja siel­lä mis­sä liiken­netar­jon­ta on vaa­ti­mat­tomam­paa, liput oli­si­vat halvem­pia? Näin koro­tuk­set jakau­tu­isi­vat oikeudenmukaisemmin.

    1. Ei ola järkevää hin­noitel­la uusia raidey­hteyk­siä tyhjik­si. Pikem­minkin opti­mi olisi toisin päin. Oikeu­den­mukaisen siitä saisi kohden­netulle kiin­teistöverol­la yhtey­den vaikutusalueelle.

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että ymmär­rän itsekin että kukin kun­ta pitää mak­saa omat sisäiset infra han­kkeet itse kuten mainit­se­masi Nihti-Pasi­la ‑ratikkalin­jan mut­ta sit­ten on ylikun­nal­lisia han­kkei­ta kuten Län­simetro, Raide-Jok­eri ja Espoon kaupunki­ra­ta joiden kus­tan­nus pitääkin jakaa kun ne ovat ylikun­nal­lisia han­kkei­ta. En ole tässäkin asi­as­sa vaa­ti­mas­sa että Helsin­gin pitäisi mak­saa Espoon kaupunki­rataa mut­ta Kau­ni­ais­ten ja Kirkkon­um­men pitäisi myös mak­saa Espoon kaupunki­radas­ta hei­dän osu­us radasta.Etenkin Kau­ni­ais­ten rat­api­ha ja yhtey­det lai­tureille on laimin­lyö­ty erit­täin huonos­ti, suosit­te­len käymään paikan­päälle kat­so­maan. Ymmär­rän hyvin Hen­na Par­tasen peri­aat­teen että näitä ylikun­nal­lisia han­kkei­ta pitää mak­saa 50/50 peri­aat­teel­la eli 50% olisi lip­putuo­toil­la ja 50% kun­tao­suuksi­na. Kun­nan sisäiset han­kkeet pitäisi min­u­ta mak­saa sit­ten kun­nan omas­ta pus­sista pait­si jos val­tio tulee siihen apu­un mut­ta tämäkään ei ole automaattista.

  13. Pelkään pahoin, että tavoit­teena on saat­taa HSL tilaan jos­sa se voidaan myy­dä sijoit­ta­jille siinä toivos­sa, että nämä pystyvät hoita­maan sitä parem­min! Se tosin tietää palvelun voimakas­ta huonon­tamista ja hin­to­jen rajua koro­tus­ta. Heti aluk­si sijoit­ta­jat myi­sivät uusim­mat raitio­vaunut ja kor­vaisi­vat ne Kes­ki-Euroopas­ta oste­tuli­ia van­hoil­la lop­pu­u­na­je­tu­il­la romuilla.
    Kru­unusil­lat ovat aivan jär­jetön hanke!

  14. Raiti­oli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta lipun­hin­to­jen ohel­la heiken­tää se, ettei se ole keskus­tas­sa kovin laadukas­ta. Jos pohdi­taan raideli­iken­teen hyviä puo­lia keskisen Euroopan toteu­tuk­se­na yksitellen, kovin har­va niistä toteu­tuu keskus­taratikas­sa. Lähipäästöt­tömyys oli pitkään ehdot­tomana etu­na, mut­ta akkusähköbussien kor­vat­tua diesel­bus­sit kokon­aan senkin suh­teen tilanne on vähän onneton.

    Raideli­iken­teen etu­na pide­tään vakai­ta reit­te­jä. Keskus­taratikan lin­jas­to muut­tuu koko ajan sekä aikataulukausien välil­lä, viikoit­tain vai­h­tuvina poikkeusre­it­teinä ja lisäk­si pitkin päivää reak­tiona eri­laisi­in ongelmi­in. Tun­tuu, että Kaupunkili­iken­teelle on ihan sama, mihin jokin vaunu ajetaan.

    Raideli­iken­teen etu­na pide­tään tiheitä vuoroväle­jä. Keskus­taratikalla on suun­nitel­lustikin yli 10 min­uutin rako­ja, ja illal­la vaunu­jen kulkies­sa peräkkäin ja myöhässä, odotusa­jat ovat vielä pidempiä.

    Raideli­ikenne on yleen­sä mukavaa. Artic-vaunut ovat kuitenkin ahtaampia kuin bus­sit. Kapean ulot­tuman, mata­lan lat­t­ian, mata­lan lai­turin, tiukan kään­nesä­teen ja moder­nit vaunut hajot­ta­van radan aiheut­tamien rajoit­tei­den yhteis­vaiku­tuk­se­na ain­oa tapa tehdä raitio­vaunu Helsinki­in tuot­taa vau­nun, jos­sa lat­tia on niin rikkon­ainen, ettei vaunuun toteudu laadukas­ta istu­ma- eikä sei­so­mati­laa. Tam­pereen vaunut ovat kuin eri pla­nee­tal­ta ver­rat­tuna Helsin­gin katiskoi­hin, samoin korkealat­ti­aiset upeat Valmetit.

    Poikkeusti­lantei­ta on, kuten raideli­iken­teessä muual­lakin, mut­ta niistä ei pääsään­töis­es­ti tiedote­ta. Tämä lie­nee val­u­vi­ka HSL:ssä, jol­la on suh­teel­lisen suuret resurssit mieliku­va­markki­noin­ti­in ja somet­tamiseen, mut­ta poikkeusin­fo on ulkois­tet­tu hoidet­tavak­si liiken­netyön­jo­hdon muiden töi­den ohella.

    Nyt viimeisim­pänä päähän­pis­tona aio­taan ajaa vaunu­ja peräkkäin Kallion lenkille, johon ei nor­maalin kysyn­nän kannal­ta tarvitse ajaa ollenkaan. Pitäisikö Kaupunkili­iken­teeltä kysyä, mil­lä taval­la veron­mak­sajien etua palvelee täl­lais­ten hukkalin­jo­jen ajami­nen? Olisiko parem­pi jät­tää tietyt lin­jatun­nuk­set aja­mat­ta, jos käytössä ole­va rataverkko ei mah­dol­lista järkevää ajoa? Onko kyseessä ihan vaan päivä­toim­inta kuljettajille?

    Ymmär­rän, että kelkkaa on hyvin vaikea kään­tää tässä vai­heessa, ja että surkeu­den taustal­la on vuosikym­me­nien laimin­lyön­nit. Var­i­o­tram-aikana kysymys oli, selviääkö Helsin­gin raiti­oli­ikenne ollenkaan han­k­in­nas­ta. Sik­si ymmär­rän jos ongelmien osoit­ta­mi­nen tun­tuu ikävältä päät­täjien ja ratikkafanien osalta, mut­ta on keskus­taratikan speksi vaan liian köykäi­nen näin isolle seudulle. Nyt lähiölaa­jen­nuk­si­akin on ehdit­ty tehdä surkeal­la laatutasolla.

  15. Tuo “paradok­si”, mik­si hin­to­jen lasku ei nos­ta kysyn­tää mut­ta hin­to­jen nos­to las­kee kysyn­tää selit­tyy minus­ta erään­laisel­la kitkan peri­aat­teel­la: Jos ihmi­nen on jo kehitel­lyt itselleen vai­h­toe­htoisen liikku­mis­ta­van julkisen liiken­teen sijaan (pyörä, auto, tmv.) niin kit­ka tai kyn­nys siir­tyä takaisin julkisen käyt­täjäk­si kas­vaa, vaik­ka hin­ta laskisi.

    Sama ei toi­mi kuitenkaan toisin päin, kun hin­ta nousee niin ihmi­nen saat­taa alkaa laske­maan, että jos siir­ryyn autoon tai pyörään, niin aikaa ja rahaa säästyy tämän ja tämän ver­ran kuukaudessa.

    Tietysti lisäk­si tulee huomioi­da, että pyörän ja auton, tai sähköskuutin, han­k­in­taan liit­tyy usein investoin­ti tähän kulkuneu­voon. Kun olet tehnyt tämän investoin­nin niin ikään kuin sitoudut kulku­vä­li­neen käyt­täjäk­si, ellet ole harv­inaisen tuulivi­iri per­sooona. Julkisen käyt­töön ei liity minkään­laista investoin­tia, PAITSI jos on investoin­ut kalli­iseen asun­toon julk­isten var­rel­la mut­ta auton pito siel­lä ei onnis­tu tai pyöräi­ly on syys­tä tai tois­es­ta han­kalaa tai epämiellyttävää.

    Lisäk­si autoilu on erään­lainen huume, kun tot­tuu siihen vapau­teen minkä saa liikku­miseen ja mukavu­u­teen ja usein myös aikaa säästyy huo­mat­tavasti niin paluu julkisen käyt­täjäk­si voi olla raskas­ta. Pyöräi­ly taas ei ole todel­lakaan mitään mukavaa hom­maa huonom­mal­la sääl­lä, vaik­ka sin­ul­la olisi kuin­ka sateen kestävät vaat­teet, kylmää ja märkää tulee naa­malle ja sormet kyl­met­tyvät silti herkästi. Lisäk­si tulee herkästi hiki, mikä voi osalle olla epä­mukavaa ja vaatii omia lisä­toimia jos töis­sä tai päämäärässä pitää olla raikkaana. Autoilu­un ei liity mitään vas­taavia epämiel­lyt­täviä puo­lia, tosin muu­ta vaivaa on huol­loista ja parkkipaikoista usein.

    Helsingis­sä on myös yhä todel­la löy­hä kaupunki­rakenne ja lop­putu­lok­se­na ellei työ­paik­ka ja asun­to ole juuri julkisen liiken­teen sol­muko­hdis­sa ja lähel­lä toisi­aan niin julk­isil­la kulkem­i­nen voi olla hyvin vaival­loista. Edes uuden ratikkalin­jan ympäristöä ei vaan saa­da tiivis­tet­tyä, jol­loin investoin­nin hyö­tyjä menetetään huo­mat­tavasti. Pelkästään use­at vai­h­dot ovat ikäviä, näis­sä kun ris­ki ja epä­var­muus matkan kokon­aiskestos­ta kas­vaa jos se juna/bussi/ratikka ei tulekkaan, mitä sat­tuu yllät­tävän usein huonom­mal­la sääl­lä esim. talvisin.

  16. Sopimuk­sia joukkoli­iken­nein­fran kus­tan­nusten kor­vaamis­es­ta on laa­dit­tu HSL:n ja kaikkien jäsen-
    kun­tien kanssa kak­si kap­palet­ta: ns. van­has­ta infra­s­ta ja uud­es­ta infra­s­ta erik­seen. Van­han infran
    sopimuk­set ovat vuodelta 2011 ja 2012, ja uuden infran sopimuk­set vuosil­ta 2014 ja 2015. 

    Van­han infran sopimuk­ses­sa on sovit­tu itämetron infran kor­vauk­sista joi­ta Van­taan kaupun­ki on mak­sanut näi­den sopimusten perus­teel­la Helsin­gin kaupungille.

    Sopimuk­set eivät ole HSL:n vuo­den 2023 selvi­tyk­sen liit­teenä mut­ta alku­un lainaa­mani tek­sti on sieltä. Olen ne sopimuk­set lukenutkin läpi aiemmin.

    1. Van­hakin infra tosi­aan kor­vataan. Metro taisi men­nä tasear­vol­la ja muus­ta laa­dit­ti­in ulkop­uo­li­nen arvio. Mikä tärkein­tä: HSL kor­vaa van­hankin infran hallinto- ja ylläpitokustannukset.

  17. Ketä se hyö­dyn­tää jos jonkun uuden raideli­iken­ney­htey­den var­rel­la kiin­teistö­jen arvot kohoa­vat? Ei sitä arvon­nousua hyödy muut kuin kiin­teistösi­joit­ta­jat ja vuokrakap­i­tal­is­tit jot­ka voi kyniä vuokralaisil­ta lisää vuokraa. 

    Raideli­iken­nein­vestoin­nin kan­nat­tavu­us pitää mita­ta miten paljon se lisää tuot­tavu­ut­ta työelämässä ja luo uusia työ­paikko­ja alueel­la joka on isom­pi kuin pelkästään radan­var­si +- 1 km. 

    Toinen jut­tu että esim Keilanie­mi Espoos­sa oli korkean tuot­tavu­u­den alue jo ennen län­simetroa ja raide-Jok­e­ria. Oikeas­t­aan meni vähän painvas­toin kun Län­siväylän ja Kehäykkösen kul­mas­sa oli ennen Nokian pääkont­tori niin nyt siinä on Tieto­Evry, Microsoft ja For­tum ja “Raaden Ham­paas­sa” on Accoun­tor. En oikein jak­sa uskoa että nämä yri­tyk­set ovat yhtä tuot­toisia kuin Nokia oli kul­ta-aikanaan. No, tämä on nyt ehkä poikkeus, muual­la ehkä men­nee parem­min, ainakin toivoisin.

    Soin­in­vaar­alle kom­men­toisin vielä että Espoo ei ole kaupunk­i­na yhtä van­ha kuin Helsin­ki joka jo 1930-luvul­la osti suuria maa-aluei­ta yksi­ty­isiltä maa­jus­seil­ta. Espoo oli maalaiskun­ta vielä 1963 asti ja lähiöi­den ja aluekeskusten rak­en­t­a­mi­nen perus­tui ns aluer­ak­en­tamiseen jos­sa ns gryn­der­it osti maat, vielä 1980-luvulle asti kos­ka kun­nal­la ei ollut varaa ostaa mai­ta jalostaak­seen sitä, vaan yksi­ty­istä rahaa tarvit­ti­in. Taustal­la ei ollut ide­ol­o­giset syyt. Ja kun ver­taa miten paljon Espoo ja Van­taa ovat kas­va­neet 50 vuo­den aikana ver­rat­tuna Helsin­gin kasvu­un niin ei Helsingilläkään olisi ollut varaa ostaa niitä mai­ta yhtä suuren asun­to­tarpeen tyydyttämiseen.

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että kyl­lä Keilaniemessä ole­vat yhtiöt mak­sat huo­mat­tavasti suuren osu­u­den veroista etenkin kiin­teistöveros­ta Espoon kaupungille. Nokian kul­tavuodet eivät vain hyö­dyn­täneet Espoo­ta siitä hyö­tyi etenkin Oulu ja Salo ja Tam­pereen seu­tu ja näin ollen koko Suomi.

    2. Enpä ennen ole kuul­lutkaan että Nokian alamäen syynä olisi Helsin­gin seudun infra-investoin­nit mut­ta nyt tieten nähty sekin 😀 

      Län­simetro selvästi on alueen asukkaille sel­l­ainen aihe jota vaikea näin ulkop­uolelta ymmärtää.

    3. Espoon rak­en­t­a­mi­nen oli 1970-luvul­la erään­laista ros­vokap­i­tal­is­mia. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta oli miehitet­ty raken­nus­li­ikkei­den edus­ta­jil­la: Demar­it Haka, lib­er­aalit Arjat­sa­lo, kokoomus Sato ja joitakin mui­ta raennusyhtiöitä.
      Espoos­sa ei sen hur­jim­man kasvun aikana ollut edes yleiskaavaa.
      Se, että ostaa maan, kaavoit­taa ja myy moninker­taisel­la hin­nal­la ei edel­lytä kunnal­ta varakku­ut­ta. Pikem­minkin päin­vas­tainen edellyttää.
      Kir­joitin, että Espoo ei ostanut maa­ta aat­teel­li­sista syistä. Se oli tietysti vähän löysä heit­to, sil­lä kun­nal­la ei ole yhtä mielipi­det­tä. Aja­tus oli peräisin joltakin kokoomus­laiselta, joka sanoi, että Helsin­gin käytän­tö on hei­dän mielestään sosial­is­mia. Jos kaupun­ki tekee kasvus­taan itselleen tätä kaut­ta tahal­laan kallista, se ei voi edel­lyt­tää, että muut kun­nat osal­lis­tu­vat sen kasvun rahoittamiseen.
      Voidaan tietysti kysyä, ovatko nyky­set espoolaiset vas­tu­us­sa vuosikym­meniä sit­ten tehdy­istä huonoista päätöksistä. 

      1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että Helsingistä löy­tyy paljon kaupungi­nosia joiden suun­nit­telu ja ase­ma kaa­va ei ole kovinkaan onnis­tunut ja ne ovat raken­net­tu myös nopeal­la aikataul­ul­la ja eikä alku­peräis­es­tä ase­makaavas­ta ole paljonkaan jäl­jel­lä. Esimerkik­si Mal­mi on hyvä esimerk­ki. Oulunkylä on säästynyt Malmi­in ver­rat­tuna siihen että siel­lä on edelleen puu­talo­ja ja van­ho­ja pien­talo­ja. Ja Oulunkylä on halut­tu asuinalue.Pohjois-Helsingissä on paljon kaupungi­nosia jois­sa on ollut pien­ta­lo asum­ista jot­ka ovat nyt pääasi­as­sa ker­rostalo­ja . mut­ta on niiden joukos­sa myös pien­talo­ja kuten Tapani­la. Voin väit­tää että Espoos­sa on enem­män pien­ta­lo aluei­ta enkä tarkoi­ta tässä vain Wes­t­endiä tai Hauk­i­lahtea. Jos Kau­ni­ainen las­ke­taan mukaan niin se täy­den­tää Espoon monimuotoisuutta.

      2. Mietin näke­mys­täsi, että kaupun­gin kan­nat­taa rak­en­taa ratikoi­ta kos­ka kiin­teistö­jen arvo niiden var­rel­la nousee. Jos tämä huomioidaan kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa, niin ratikkakisko­ja “kan­nat­taa” lait­taa melkein joka toiselle kadulle *vaik­ka sinne ei edes raken­net­taisi lisää*, kun­han siel­lä on ennestään taloja. 

        Sit­ten HSL:llä ei kuitenkaan ole varaa liiken­nöidä niil­lä kiskoil­la sel­l­aisel­la taval­la, jos­sa hyödyt oikeasti toteu­tu­isi­vat, tai sel­l­aisil­la hin­noil­la että matkus­ta­jil­la olisi niihin varaa, kuten Sami tuos­sa ylem­pänä luet­teli. Ketä tämä sirkus lop­ul­ta palvelee?

  18. Tun­tuuko HSL tur­val­liselta? Naiset ovat joukkoli­iken­teen suurkäyt­täjiä kuten myös lapset ja nuoret. 

    https://impact.economist.com/sustainability/social-sustainability/better-cheaper-faster-improving-public-transport-in-cities

    Onko lip­putuote ostet­tavis­sa jous­tavasti tarpeeseen?
    Onko se riit­tävän edulli­nen? Miten Helsin­ki saisi helsin­gin yri­tyk­set tar­joa­maan työ­suhdelipun oma­lle väelleen?
    Onko joukkoli­iken­teessä puhdasta ?
    Pääseekö sil­lä sinne minne pitää ja sil­loin kuin pitää?
    Onko joukkoli­ikenne nopeaa? Aika maksaa
    Suo­mi van­he­nee — onko joukkoli­ikenne ylivoimainen van­huk­sille — äkki­jar­ru­tuk­set, heilun­ta, pitkät matkat pysäkille.…
    Saadaanko Espoolaisille tietullit? 

    Henkilöko­htais­es­ti ain­oa asia mis­sä olen käyt­tänyt enem­män (1–2 krt/vuosi) joukkoli­iken­net­tä on meno lento­ken­tälle. Sen teen nyt junal­la, ennen tak­sil­la. Toki tak­sitkin ovat joukkoli­iken­net­tä. Tosin tak­seis­sa on paljon työn­tövoimaa pois niistä — kun et ikinä tiedä mitä saat kun tilaat taksin.

  19. Helsin­gin tiel­lä kär­sivät eniten vähä­varaisim­mat, sairaat, lapset ja nuoret, vanhukset.
    Kan­nat­tavu­us­laskelmi­in voisi ottaa myös sosi­aalisen tasa-arvon. Toki keskus­taan koete­taan tuki­aisil­la rak­en­taa epäon­nistuen — kalli­ita ovat ne asun­no­ta vaik­ka on tuet­tukin ja asum­istuen kutistues­sa ei rahat riitä. Mik­sei mielu­um­min tuet­taisi liikku­mista edullis­es­ti ja nopeasti. Sil­loin ei hait­taa vaik­ka asutkin laidal­la halvem­mal­la, voit ottaa vas­taan työn tai har­ras­taa, jos kulkemiseen on varaa. Hyv­in­voivas­sa kaupungis­sa liikku­miseen kan­nus­ta­mal­la voisi saa­da vero­tu­lo­ja ja mielenterveyttä. 

    Jos se lip­putu­ki kaupunki­laisille olisi sidot­tu tuloi­hin ja alle 25 v asti mak­su­ton. Kun on nuori ja tot­tuuu joukkoli­iken­teeseen, kyl­lä sitä käyt­tää vanhempanakin.

  20. Yleisem­pi kommentti:

    Nythän on niin, että “eihän kukaan enää raken­na kisko­ja!” Joka man­tereel­la tehdään reit­te­jä “Metrobus” sys­teemille. Sähköbus­seille, vety­bus­seille, ja vaik­ka mille, mut­ta ei jäykille ja kirskuville met­al­likiskoille. Ja reitit voi muut­taa äkkiä, kun on tarve.
    Ja paras etu: m‑bussireitti kaikki­neen on 90% halvem­pi rak­en­taa, kuin junakisko. Myös käyt­tö on val­tavasti halvem­paa. Ase­mat ovat maan­pääl­lisiä, ja siir­ret­tävis­sä. Esimerkkinä link­ki https://en.wikipedia.org/wiki/Metrobus_(South_East_England).

    > Olen yrit­tänyt kom­men­toi­da asi­aa usein HeSan pal­stoil­la, mut­ta en saa kir­joituk­siani näkyvi­in. En ole alal­la, mut­ta matkus­tanut kohta­lais­es­ti eri man­tereil­la. Suret­taa vaan tämä suo­ma­lais­ten rahan­haaskaus. (No, eihän tästä saa niin komei­ta kick-back-mak­su­ja kuin rautateistä, jot­ka on 10 ker­taa kalliimpia. )
    Tähän kun vielä koplat­taisi­in viro­lais­ten kehit­tämä lähi­mak­su, niin wow! 

    Jopa isois­sa, van­hois­sa kaupungeis­sa, kuten San­ti­a­go de Chile, tai Mex­i­co D.F. onnis­tuu bussien reiti­tys ole­mas­saoleville tai hiukan leven­nety­ille kaduille.
    Vol­vo taisi aloit­taa tämän Brasil­ias­sa, Curitibas­sa yli 30 v sit­ten. Se toimii edelleen. https://www.ebrdgreencities.com/policy-tool/modernizing-bus-rapid-transit-curitiba-brazil/

    1. Runk­olin­ja 550 oli taval­laan “metrobus” tai Bus Rapid Tran­sit kuten suures­sa maail­mas­sa sel­l­aisia bus­sil­in­jo­ja kut­su­taan. Se muutet­ti­in pikaraiti­otiek­si kos­ka matkus­ta­jamäärät kasvoivat niin suurek­si että halut­ti­in luotet­tavam­mak­si. Varsinkaan talvel­la bus­sit eivät pysyneet aikataulus­sa ja ne “klimp­pi­in­tyivät” toisen­sa perään. 

      Bus­seis­sa on se vika että matkus­t­a­mi­nen on mon­ta ker­taa epä­mukavem­paa kuin raideli­iken­teel­lä. Se johtuu taas Suomen keli­olo­suhteista ja katu­jen huonos­ta kun­nos­ta ja siitä että kadut ovat miinoitet­tu viemärinkan­sil­la. Bus­sil­in­jan, jol­la matkus­t­a­mi­nen olisi ympäri vuo­den yhtä mukavaa kuin raiti­otiel­lä tai met­rossa, rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi yhtä paljon kuin raiti­otie tai metro kos­ka bus­sikatu joudut­taisi­in suurim­m­malti osin kat­ta­maan. Lämpimän ilmas­ton mais­sa kuten lati­nalaises­sa Amerikas­sa ja Aasi­as­sa keli­olo­suh­teet eivät vaiku­ta bussin matkus­tus­mukavu­u­teen ja kehi­tys­maid­en kansalaiset ovat muutenkin tot­tuneet ahtaaseen ja hikiseen matkantekoon.

    2. Aika valikoivasti saa matkus­taa, jot­ta ei näk­isi raideli­iken­teen laa­jen­tamis­hankkei­ta. Eri­toten Kes­ki-Euroopas­sa. Pelkästään Ran­skas­sa kun on raken­net­tu kol­mat­takym­men­tä raiti­oti­etä noin 30 vuodessa. Ja Pari­i­sis­sa on käyn­nis­sä poikkeuk­sel­lisen suuri metro­hanke raitiotei­den lisäksi.
      Bus­simetro­ja puolestaan raken­netaan siel­lä, mis­sä työvoima on hal­paa ja pääo­ma kallista. Meil­lä on toisin päin. Olen muuten käynyt Curitibis­sa. Ihan hieno jär­jestelmä. Vaatii vain todel­la paljon tilaa ja sopii matkus­tus­mukavu­udeltaan ympäristöön, jos­sa useim­mil­la ei vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si varaa omaan autoon.
      Linkkaa­masi Metrobus on muuten ihan vaan bus­siy­htiön nimi. Ei mitään muuta.

  21. Olisi hienoa, jos joskus vaik­ka jut­telisitte mei­dän espoolais­ten kanssa ja voisimme ker­toa, mik­si erinäisiä asioi­ta tehdään ettei tarvit­sisi veikkail­la ja epäil­lä jopa älyämme. Uskon, että paran­taisi myös yhteistyötä. Infrako­r­vausjär­jestelmä on yhdessä sovit­tu ja Helsingillä on HSL:n enem­mistö. Ihan kaik­keen Espoo ei siis ole syypää. 😀 Tietenkään siinä kohtaa, kun Espoo alkaa vih­doin saa­da jotain takaisin, emme yhdessä sovi­tus­ta infrako­r­vausjär­jestelmästä halua luop­ua. Sen vaa­timi­nen ei ole kovin reilua. Ajat­te­len, että järkeväm­pää ja reilumpaa myös meille, olisi erot­taa infrako­r­vauk­set kokon­aan siitä 50% kun­ta­sub­ven­tios­ta. Eli las­ket­taisi­in niin, että toimin­nan kuluista (ilman infrako­r­vauk­sia) 50% olisi lip­putuo­toil­la ja 50% kun­tao­suuksi­na ja siihen päälle kun­nat mak­saisi­vat vielä infrako­r­vauk­sen osu­u­den. Kyl­lä Hesaankin raitei­ta raken­netaan ja hyvin paljon jopa. Eli kyl­lä tekin niitä kor­vauk­sia saat­te. Ja mitä tulee metroasemi­in… olisi­pa hienoa, että siitä ei enää tarvit­sisi vään­tää, mut­ta nehän tehti­in lyhyik­si, sil­lä piti ottaa käyt­töön automaat­timetro, jon­ka epäon­nis­tu­mi­nen taisi olla enem­mänkin Hesan vas­tu­ul­la. Espoo on Suomen 2. suurin kaupun­ki, joka ei täl­lä het­kel­lä voi mil­lään taval­la vaikut­taa oman kaupunk­in­sa joukkoli­iken­teeseen. Esim. Turul­la ja Tam­pereel­la ei täl­laista ongel­maa ole, että naa­purikaupun­ki päät­täisi lin­jo­jen lakkau­tuk­sista tai reit­eistä. Eli, ymmär­rystä toivoisin ja parem­paa yhteistyötä jatkossa.

    1. Hen­na Par­taselta erit­täin hyvä näkökul­ma Espoon roolista HSL:ssä. Olen use­asti lukenut Soin­in­vaaran blo­gia koskien muun muas­sa kaupun­ki suun­nit­telua liiken­net­tä ja ihmette­len joskus Soin­in­vaaran Espoo demon­isoin­tia vaik­ka kyseessä on, kuten mainitsit,Suomen 2. suurin kaupun­ki. Te molem­mat olette Soin­in­vaaran kanssa samas­ta puolueesta mut­ta eri kaupungista jot­ka ovat naa­pure­i­ta. Näin espoolaise­na voin tode­ta sin­ulle Hen­na Par­ta­nen että olet tehnyt Espoos­sa erit­täin hyvää työtä Espoon val­tu­us­ton puheen­jo­hta­jana ylipuoluer­a­jo­jen. Min­ul­la on lähtöko­h­ta se että pääkaupunkiseu­tua pitää kehit­tää isois­sa asiois­sa yhdessä myös Van­taan kanssa ja paikalli­sis­sa asiois­sa paikallis­es­ti. Ihmette­len mik­si Soin­in­vaara kyseenalais­taa jopa espoolais­ten älyä? Hyvä kun otit tämänkin esille. Tois­t­en demon­isoin­ti esimerkik­si kyseenalais­ta­mal­la hei­dän älyä on ikävän tut­tua Atlantin toiselta puolelta ja olenkin Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä Trumpin tyylistä. Tosin Trumpin poli­ti­ik­ka oli myös jos­sain kohtaa oikeaan suun­taista kuten suhde Kiinaan ja näkökul­ma siihen että Euroopan suurim­mista NATO maista pitää mak­saa enem­män puo­lus­tuk­ses­ta. Olen samaa mieltä Hen­na Par­tasen kanssa siitä että HSL:n jäsen kun­nat pitäisi mak­saa 50/ 50 peri­aat­teel­la oma osuuten­sa HSL:n kas­saan ja saa­da sieltä takaisin samal­la peri­aat­teel­la myös takaisin. Helsin­ki päät­ti rak­en­taa raitio­vaunu yhtey­den Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan joka luon­nol­lis­es­ti mak­saa. Yhtä hyvin Espoo päät­ti lev­en­tää rantarataa Lep­pä­vaaras­ta Kauk­lah­teen joka sekin mak­saa. Näitä kulu­ja on syytä mak­saa 50/50 peri­aat­teel­la per HSL kunta

      1. En kyseenalais­tanut espoolais­ten älyä. Päin­vas­toin sanon, että kyl­lä he oikeasti ymmärtävät, että infrain­vestoin­nit tulee mak­se­tuk­si kah­teen ker­taan, mut­ta näytelevät että eivät ymmärrä.
        Minus­ta tämä infra­sopimus pitäisi muut­taa niin, että kukin kun­ta mak­saisi kus­takin infrain­vestoin­nista lähin­nä itse — tai siis käytön suh­teessa. Helsin­ki Kru­unusil­lan ja Nihti-Pasi­la ‑ratikan ja Espoo ja Kirkkon­um­mi rantaradan.

    2. Takau­tu­vasti sopimuk­sia on tietysti vaikea muut­taa. Tämä, että tuo 50 % koskisi liiken­teen kulu­ja ilman infrakus­tan­nuk­sia vas­taa sitä mitä Helsingis­sä vihreät ovat ehdottaneet.

      Nykyisessä infrakus­tan­nusjär­jestelmässä on se vika, että se yllyt­tää rak­en­ta­maan kuin­ka jär­jet­tömiä han­kkei­ta hyvän­sä, sil­lä vaik­ka tek­isi raiteet kul­las­ta, saisi per­i­tyk­si muil­ta kun­nil­ta sen 5% korkoa, joka ylit­tää selvästi kun­nan lanois­taan mak­saman koron.
      Olisi järkevää, että kukin infra­hanke jaet­taisi­in kun­tien kesken siinä suh­teessa, kuin kunkin kun­nan jäsenet sitä käyt­tävät. Sil­loin Helsin­gin sisäiset ratikkain­vestoin­nit tuli­si­vat pääasi­as­sa helsinkiläis­ten mak­set­tavak­si ja Län­simetro taas espoolais­ten maksettavaksi. 

      Min­ua huolestut­taa nykyisessä mallis­sa se, että joukkoli­iken­teen tar­if­fit nou­se­vat jär­jet­tömän kokeik­si, mikä vaikeut­taa liiken­teen hoitoa eri­tyis­es­ti Helsingis­sä. Seudun muut kun­nathan on raken­net­tu autoli­iken­teen varaan, joten ei se niitä yhtä paljon koske. Sik­si olisi järkevää, että Helsin­ki alen­taisi oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan AB-vyöhyk­keen näyt­tölipun hin­taa. Helsingillä on tähän halukku­ut­ta, muil­la ei näytä olevan.

      1. Infrako­r­vauk­set jae­taan käytön suh­teessa, mut­ta ei han­kkeit­tain. Tarkem­min san­ot­tuna matkus­ta­jien (nousi­joiden) kotikun­nan mukaan. Ennen vuot­ta 2012 valmis­tunut infra kunkin joukkoli­iken­nemuodon kokon­ais­nousi­joiden suh­teessa ja vuodes­ta 2012 alka­en valmis­tuneet isot infrako­hteet kunkin joukkoli­iken­nemuodon kunkin kun­nan alueel­la tehty­jen nousu­jen suh­teessa. Esimerkik­si Helsin­gin van­ha metro (kan­tametro) jae­taan koko metro­jär­jestelmän nousi­joiden suh­teessa. Län­simet­ros­ta puolestaan Espoon mak­sama osa jae­taan Espoon alueel­la metroon tehty­jen nousu­jen suh­teessa ja Helsin­gin mak­sama osa Helsingis­sä (koko)metroon tehty­jen nousu­jen suhteessa.
        Kor­vaus on puo­let pois­toista, 5% lasken­nalli­nen korko puolelle pois­ta­mat­tomas­ta pääo­mas­ta (ei siis ikuis­es­ti, tosin perusko­r­jauk­set tuo­vat lisää kor­vat­tavaa) sekä ylläpi­to- ja hallintokus­tan­nuk­set kokon­aisu­udessaan. HSL mak­saa nämä ja kohdis­taa sit­ten kun­tako­htaisi­in kus­tan­nuk­si­in yllä kuvaa­mal­lani tavalla.

  22. Liput jot­ka voisin ostaa 

    Sar­jalip­pu — voimas­sa min. 3–6 kk
    Kk lip­pu edulli­nen ja voimas­sa sen vrk ajan jon­ka val­it­sen 14–360 vrk

    Näitä ei myy­dä ja se mitä myy­dâän — en tarvitse. Joten en osta. 

    Asi­akas kuitenkin päät­tää ostaako. Nyt näem­mä ei. Tarpeeseen sitä liikku­mista val­i­taan ja jos tarve ja tar­jon­ta ei kohtaa ei tule kauppoja.

    Helsin­ki voisi antaa nuorisolle 5–25 puoleen hin­taan sen lipun. Samal­la ehkä ne van­hemat val­it­sisi julkisen tar­jon­nan kun per­heelle on jo osit­tain se lip­pu. Per­heet ovat helsingis­sä tiukoilla

  23. Skuu­tit hin­ta­jous­taa kyl­lä nuori­son tarpeisi­in oikein hyvin. Niil­lä pääsee 2 yhden hin­nal­la ja joskus jopa kolme. 

    Ja kul­je­tus on ovelta ovelle. 

    Toki kaupun­ki voisi laskea mon­tako vakavaa vam­maa ja hoitovuorokaut­ta säästetään jos HSL olisi mak­su­ton. Asia on monimuotoinen

    1. Nim­imerk­ki Tar­joush­in­taan kom­ment­ti­na että skuu­tit ovat erit­täin hyvä tapa liikkua vapaasti. Onnet­to­muuk­sia sat­tuu kos­ka sku­ut­tien käyt­täjät eivät ota huomioon mui­ta kevyen­li­iken­teen väylän kulk­i­joi­ta kos­ka aja­vat ylinopeut­ta ja yhdessä akuutis­sa voi olla jopa 3 henkilö. Esimerkik­si HSL voisi ihan hyvin kieltää skuutit
      Raitio­vaunus­sa ja bus­seis­sa kuten se on kieltänyt polkupyörän kul­jet­tamisen bus­sis­sa ja Raitiovaunussa. 

      Sku­ut­te­ja ei tarvitse kieltää mut­ta niiden käyt­töä voi rajoit­taa esimerkiksi 

      1. Säätämäl­lä ikärajan
      2. Säätämäl­lä min­i­mi nopeusra­joituk­sen tiety­il­lä alueille
      3. Rajoit­ta­mal­la matkus­ta­ja määrää 1 matkus­ta­ja per skuutti.
      4. Skuu­tit pitäisi velvoit­taa kulke­maan pyörä kaistal­la ja nou­dat­ta­maan sään­töä jos­sa sku­ut­ti väistää polkupyörää

      1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että sku­ut­te­ja voi kyl­lä käyt­tää pitkälle mar­rasku­uhun asti etenkin pääkaupunkiseudul­la kun leu­dot säät jatku­vat vielä mar­rasku­uhun asti. En sinän­sä ole sku­ut­te­ja vas­taan mut­ta niiden käyt­tö on vil­liä ja vapaa­ta kos­ka niitä ei säädel­lä lain­säädän­nön kaut­ta mil­lään tavalla

  24. Taas on tar­jous sar­jali­pus­ta. Ongel­ma ei vaan ole hin­ta. Ongel­ma on tolkut­toman lyhyt voimas­sao­lo. Ei edes kuukautta. 

    Nor­maal­i­hin­taisel­la 10 ker­ran sar­jalip­ul­la (26,55 €) säästät yhden matkan hin­nan, kun tar­joush­in­taisel­la sar­jalip­ul­la saat 10 matkaa 8 matkan hinnalla.
    Voit aktivoi­da vain yhden ker­tal­ipun kerrallaan.
    Sar­jalip­pu on saatavil­la vain aikuisille.
    Voimas­sa 30 vuorokautta.

  25. On selvää, että raiti­otielin­jat nos­ta­vat maan ja asun­to­jen hin­taa, mut­ta mik­si kaupun­ki myy ton­tit eikä vuokraa niitä. Kaupunki­in vuokranan­ta­jana voisi kuitenkin luot­taa ja vuokran sitoa vaikka­pa asun­toin­dek­si­in. Se on joka tapauk­ses­sa selvää, että jos­sain vai­heessa raken­nus­maa esim. Helsingis­sä lop­puu ja samoin myyntitulot.

      1. Min­ul­la olisi Soin­in­vaar­alle kysymys. Kuin­ka paljon se mak­saisi Helsin­gin kaupungille jos se ostaisi tai vuokraisi San­ta­ham­i­nan koko alueen Puo­lus­tusvoim­il­ta jot­ta sinne voisi kaavoit­taa asun­to­ja? Onko San­ta­ham­i­nas­ta tehty mitään laskelmia?

      2. San­ta­ham­i­naan suun­nitelti­in mon­en tuhan­nen asun­non ver­ran rak­en­tamista, mut­ta kokoomus sul­ki sen pois vai­h­toe­hto­jen joukos­ta syistä, joi­ta voin vain arvail­la. Mitään maan­puo­lus­tuk­sel­lista merk­i­tys­tä San­ta­ham­i­nal­la ei ole. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, kukaan ei muo­dos­ta sodan ajan joukko­ja San­ta­ham­i­nas­ta, joka on kuin tar­jot­timel­la ja valmi­ik­si kah­den sil­lan päässä motissa.
        Näin tor­jut­ti­in myös Metro Laa­jasa­lon kaut­ta Santahaminaan.
        Tietoni ovat 15 vuo­den takaa. Sil­loin Puo­lus­tusvoimat mak­soi­vat alueesta vuokraa Senaat­tiki­in­teistölle sum­man, joka vas­tasi 50 miljoo­nan euron pääo­maa. Sanoin merkit­tävälle soti­lashenkilölle San­ta­ham­i­nas­sa, että Helsin­gin kan­nat­taisi mak­saa tästä puoli mil­jar­dia. Hän vas­tasi, että jos puo­lus­tusvoimat saisi saares­ta puoli mil­jar­dia, he lähti­sivät heti, mut­ta eivät saa, vaan raha menee Senaat­tiki­in­teistölle. Sik­si he mielu­um­min jäävät. 

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että eikös nyt Naton jäse­nenä San­ta­ham­i­nal­la on tärkeä rooli Helsin­gin puo­lus­tuk­seen mereltä? 15 vuot­ta sit­ten Suo­mi ei ollut Naton jäsen eikä Venäjä ollut aloit­tanut sotaa Ukrainas­sa. San­ta­ham­i­naan voi sijoit­taa Naton joukku­ja ja var­maan Yhdys­val­tain laivas­to on kiinos­tunut siitä DCA-sopimuk­sen nojalla.

      4. San­ta­ham­i­nal­la ei ole merk­i­tys­tä Suomen puo­lus­tuk­selle. Edes rantapyssyä ei enää tarvi­ta, kos­ka ohjuk­set liikuteltavil­ta alustoilta.

  26. Niin

    Kun on kateus siitä että joku muukin voi joskus hyö­tyä niin sit­ten kutis­te­taan nuo julkisen liiken­teen käyt­tömah­dol­lisu­udet kansalaisil­ta hin­noil­la ja mah­dot­tomil­la sään­nöil­lä ja käytön han­kalu­udel­la. Ennen muinoin sai ostaa sen kk lipun aikalip­puna kuin juuri tarvit­see. Ja ennen muinoin sain ostaa sar­jalipun tasku­un hätä­ta­pauk­sia varten 

    Nyt HSL miet­tii keino­ja jot­ta liian moni ei ostaisi tuotteita. 

    Ok, ei sit­ten oste­ta kun on niin kauheaa miet­tiä asi­akkaan tarvet­ta ja tehdä tuot­teet tarpeisi­in. Sar­jalipoutuote on type­r­yy­den huipentuma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.