25. Suunnitelmataloudesta markkinatalouteen

11 vastausta artikkeliin “25. Suunnitelmataloudesta markkinatalouteen”

1. Pääkaupun­ki-seudul­la 2023 lopet­ti 9450 (17%) yhtiötä.

   Tämä hei­jas­taa laa­jem­paakin trendiä / ongelmia Suomessa:
   1) Suo­mi on pieni, syr­jäi­nen ja kallis markki­na-alue, jos­sa asum­is- ja palkkakus­tan­nuk­set ovat erit­täin korkeat
   2) Olemme menet­täneet Venäjän markkinat
   3) Osaavas­ta työvoimas­ta on pulaa ja ikäpyra­mi­di on epäedullinen
   4) Suo­ma­lainen lupa- ja sään­töby­rokra­tia ovat erit­täin jäykkiä / vaa­ti­vat paljon aikaa, sekä työlain­säädän­tö on kivikaudelta
   5) Helsinki­in ei ole tul­lut viime vuosi­na paljoakaan merkit­täviä ulko­maisia investoin­te­ja, pait­si ”keskikokoiset” Microsoft­in ja Bay­erin hankkeet…

   Suo­mi on traagisel­la taval­la juut­tunut itseai­heutet­tuun Brežneviläiseen stag­naa­tioon, jon­ka aloit­ti 1980-luvul­la bern­steini­lainen sosial­isti Mauno Klooivisto!

   Yhtiöt ovat kuitenkin lop­pu­peleis­sä Helsin­gin liik­keel­lä pitävä voima ja maksaja!

   Man­u­an sanoin: “Tart­tis tehrä jotain…”

   Vastaa

   1. Sepol­la on hyvä huomio, että osaavas­ta työvoimas­ta on pula. Sen ver­ran kuitenkin kor­jaisin, että nuorista osaa­jista on pula.
      Maal­la asues­sani olen huo­man­nut, että osaavaa työvoimaa löy­tyy, mut­ta ovat eläk­keel­lä. Onnek­si jotkut heistä jatka­vat yksinyrit­täjinä eläk­keelle jäätyään.
      Sanois­in, että työelämässä on jotain pielessä, kun hyväkun­toiset ihmiset halu­a­vat eläk­keelle heti kun laki sallii.
      Tässä olisi työsarkaa ek lle ja työ­markki­na­jär­jestöille. Mut­ta vapaae­htoisu­u­teen eläkeläis­ten työn­teon on perustuttava.

      Vastaa

   2. Sep­po Korp­poolle kom­ment­ti­na että Suo­mi koki 1980-luvul­la noususuh­dan­teen jota ruvet­ti­in kut­sumaan kasino­taloudek­si. Kunnes tuli 1990-luvun lama joka oli osit­tain sisäis­es­ti aiheut­ta­ma ja ulkois­es­ti (Neu­vos­toli­iton hajoami­nen). Kasino­talouden aiheut­ti ne pankit jot­ka alkoi­vat anta­maa lain­o­ja tahoille joiden luot­tolu­ok­i­tus ei ollut todel­lisu­udessa kun­nos­sa. Korp­poo voi syytää ide­al­o­gis­es­ti jotain Koivis­ton kon­klaavia joka ei totesin tehnyt mitään päätök­siä vaan oli talous­poli­it­ti­nen sem­i­naari jos­sa yritet­ti­in siiv­ota kasino­talouden sotku­ja. En kiistä sitä että päätök­set oli­si­vat voineet olla toisen­laiset. Esimerkik­si velal­lis­ten armah­t­a­mi­nen. Suomen mark­ka olisi pitänyt päästää kel­lumaan vuon­na 1991 eikä esimerkik­si ECU kytken­nän ja deval­vaa­tion kaut­ta. Tietääkö Korp­poo että Suomen pankin pank­ki val­tu­uskun­ta teki tuol­loin päätök­set rahapoli­ti­ikan suurista muu­tok­sista kuten matkan kel­lut­tamis­es­ta. Muis­tut­taisin Korp­poo­ta että Suomes­sa oli nopea taloudelli­nen kasvu vuosi­na 1995–2000 ja siitä eteen­päin vuo­teen 2011 jon­ka jäl­keen Nokian ongel­mat alkoi­vat näkyä.Toki taustal­la oli myös pan­demia. Olen Korp­poon kanssa samaa mieltä että ay-liike etenkin SAK on ollut työ­markki­noiden uud­is­tusten este mut­ta siihen on luon­nol­lis­es­ti syy eli jäsen­määrän lasku kun moni SAK:lainen on liit­tynyt YTK:hon. Suo­mi ei ole kyl­lä mis­säänon Brežneviläisessä stag­naa­tios­sa vaan stag­naa­tios­ta kär­sii koko Euroop­pa ja syy on yhdessä ilman­su­un­nas­sa. Japani on kärsinyt siitä 30 vuot­ta. Yhdys­val­lois­sa jos­sa täystyöl­lisyys kär­sitään hin­to­jen nousus­ta kun palkat ovat nousseet kun talous on toden­näköis­es­ti ylikuumentunut.

      Vastaa

      1. MITEN SUOMI / HELSINKI SAADAAN NOUSUUN?

         1. Koko talouden tason tuot­tavu­us ja kil­pailukyky määräy­tyvät yri­tys­taloud­es­ta läh­tien, ”Luo­van tuhon” prosessilla.
         2. Talouskasvun ”Luo­van tuhon” idea perus­tuu kolmeen pääa­jatuk­seen: 1) Talouskasvun ytimessä ovat inno­vaa­tion ja tiedon lev­iämi­nen. 2) Inno­vaa­tiot vaa­ti­vat kan­nus­timia ja omis­tu­soikeu­den suo­jaa. 3) Talouden kasvu tapah­tuu, kun uudet inno­vaa­tiot syr­jäyt­tävät ja tuhoa­vat vanhat.
         3. Tutkimusten mukaan kak­si kol­ma­sosaa kasvus­ta selit­tyy ”Luo­val­la tuholla”.
         4. Nuoret yri­tyk­set ovat Suomen kansan­talouden tule­vaisu­us. Van­ho­jen yri­tys­ten val­ta mure­nee ja ne pois­tu­vat hil­jak­si­in historiaan…
         5. Byrokraateil­la ja poli­itikoil­la ei ole osaamista ja ymmär­rystä han­kkeit­ten val­in­taan, ja ne taval­lis­es­ti val­it­se­vat väärät han­kkeet. Esimerkkinä riskialt­ti­it ja usein kan­nat­ta­mat­tomat vihreän siir­tymän pro­jek­tit ja jär­jet­tömän kalli­it Helsin­gin Kruunusillat.
         6. Val­in­ta tapah­tuu parhait­en vien­tiy­htiöis­sä, jot­ka ovat kohdan­neet armot­toman kan­sain­välisen kil­pailun jo vuosikausia.
         7. Val­tion pitää tukea SUURTA JOUKKOA inno­vaa­tioi­ta T&K- ja käyt­töönot­to­vai­heis­sa, mut­ta skaalaus pitää antaa markki­noit­ten hoitoon.
         8. Suomes­sa pitää tehdä TÄYDELLINEN TALOUS- JA TYÖREFORMI globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan niin, että meil­lä on HOUKUTTELEVAA / Mah­dol­lista ottaa riskiä, MEGA-rikas­tua, investoi­da inno­vaa­tioi­hin ja palkata maail­man parhaat suo­ma­laiset & kan­sain­väliset osaa­jat hyväl­lä palkalla. 

         KYSYMYS:
         Löy­däm­mekö taas sel­l­aisen kri­isi­jo­hta­jan, joka aset­taa maan edun omansa edelle ja yhdis­tää jakau­tuneen kansamme ”hädän hetkellä”?
         Sel­l­aisen kuin J. K. Paasikivi, Man­ner­heim, Väinö Tan­ner, ken­raali Lennart Oesch (pysäyt­ti Kan­naksen suurhyökkäyk­sen kesäl­lä 1944), Ris­to Ryti, Kale­vi Sor­sa, Paa­vo Lip­po­nen, Iiro Viina­nen ja Urho Kekko­nenkin, joka jät­ti meille velat­toman maan…

         Sep­po Korp­poo, 50 vuot­ta palvelua 24/7 teknolo­giavi­en­nin etur­in­tamil­la lai­vatekni­ikas­sa, ympäristö­tuot­teis­sa ja mikro­bi­olo­gias­sa. Viime aikoina gen­er­ati­ivi­sis­sa AI-han­kkeis­sa Innocode Oy ( https://innocode.fi )

      2. MITEN SUOMI / HELSINKI SAADAAN NOUSUUN?

         Sep­po Korp­poolle kom­ment­ti­na että nuo sin­un 8 kohtaa ovat erit­täin hyviä lähtöko­htia mut­ta eikös koh­ta 7 ole hiukan risi­tiri­itaista? Vaa­dit val­tion tukea T&K rahoituk­selle muut­ta kri­ti­soit kuitenkin aina val­tio­ta yri­tys­tu­ista. Ihmette­len mik­si pidät Kale­vi Sor­saa tässä kohtaa hyvänä esimerk­ki kri­isi­jo­hta­jana joka jät­ti muka taak­seen velat­toman val­tion. Muis­teleisin että Kale­vi Sor­san ja Urho Kekkosenkin talous­poli­ti­ik­ka oli val­tio edel­lä eikä yri­tyk­set. Olen ymmärtänyt että olet aina vas­tus­tanut val­tio­jo­htoista sosial­im­ia mut­ta kuitenkin Sor­sa että Kekko­nen ajoi­vat sitä itse asi­as­sa enem­män kuin haukku­masi Koivisto.Itsekin kan­natan vapaa­ta markki­na­t­alout­ta mut­ta se ei voi men­nä siihen että voitot ovat yksi­ty­isiä ja riskit julk­isia. Pankkikri­i­sis­sä tilanne oli juuri se että riskit oli­vat julk­isia ja voitot yksi­ty­isiä. Syyt­tämäl­lä vain Koivis­ton kon­klaavia on vas­tu­un pakoilua.

2. Venäjän markki­nat eivät todel­lakaan ole tavoitelta­va asia. Ennen hyökkäys­so­taakin oli niiden osu­us muiden pohjo­is­maid­en vien­nistä parin pros­entin luokkaa. Vaik­ka moraal­ista ei piit­taisi, taloudelli­nen merk­i­tyskin on viivan alla mar­gin­aa­li­nen. Suo­mi ei kuitenkaan ole siinä ase­mas­sa että pitäisi epä­toivois­es­ti tavoitel­la jokaista ruplaa ihan mihin hin­taan hyvänsä…

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Omas­ta pus­sista kom­ment­ti­na että Venäjän taloudessa alkoi jo alamä­ki 2014 öljyn hin­nan laskun myötä. Vaik­ka kaik­ki pakot­teet olisi puret­tu niiden vaiku­tus olisi hyvin pien­tä. Pan­demia oli todel­li­nen syy esimerkik­si matkakailun lasku­un Itä-Suomes­sa. Mut­ta Lapin matkailu on nytkin kasvus­sa ilman venäläisiä.

      Vastaa

3. Ihmi­nen ei ole kilotavaraa

   Nämä sin­un ajatuk­sesi ovat hyviä, mut­ta 40 vuot­ta ajas­ta jäl­jessä. Ne perus­tu­vat kaupunkisu­un­nit­telun «kvan­ti­tati­iviseen malli­in». Lähtöko­h­ta on, että kun ihmisiä on litran mital­la kaadet­tu jollekin alueelle, he tarvit­se­vat tietyn määrän kot­tikär­ryl­lisiä eri­laisia raken­nuk­sia ja jos vielä tyy­tymät­tömyyt­tä ilme­nee, niin heit­etään lapi­ol­la sekaan sopi­va määrä viher­aluei­ta. — Niin mikä voisi enää men­nä pieleen!

   Täl­lainen malli toi­mi juuri ja juuri vielä 40 vuot­ta sit­ten ja eri­tyisen hyvin sil­loin, kun maaseu­tu tyh­jen­net­ti­in kaupunkei­hin. Sil­loin se onnis­tui, kos­ka kaupunki­in muut­ta­jil­la oli SAMA KULTTUURI kuin jo kaupungis­sa ennestään asuvil­la, useil­la oli vieläpä suku­laisia siel­lä kaupungis­sa. — Itse asi­as­sa läh­es koko kaupun­gin väestö oli tul­lut sinne maaseudulta.

   Nyt kaupun­gin uudet asukkaat tule­vat täysin eri­lais­es­ta kult­tuurista, jopa kokon­aan tois­es­ta sivil­isaa­tios­ta, mut­ta asum­isongelmi­in yritetään soveltaa noi­ta puolen vuo­sisadan takaisia malle­ja. Sit­ten vielä kysytään poli­it­tisil­ta puolueil­ta, että kuin­ka asut­tamises­sa on onnis­tut­tu. — No hyv­in­hän muut­to on men­nyt, mei­dänkin puolueel­la on kym­meniä vuokrat­alokasarme­ja, jot­ka oli­si­vat tyhjil­lään ja purkukun­nos­sa, jos näitä uusia asukkai­ta ei olisi. — Eikö asi­aa olisi parem­pi kysyä näiltä asukkail­ta itseltään eikä hei­dän vuokraisänniltä.

   Tois­es­ta kult­tuurista tilatut UUDET ASUKKAAT TUOVAT MUKANAAN OMAN KULTTUURINSA. So what! Kysytään­pä taas poli­it­tisil­ta puolueil­ta. — Hyvin menee! Mei­dänkin puolue olisi jo pudon­nut val­lan kah­vas­ta, jos ei olisi näitä uusia äänestäjiä, joiden äänet ovat hal­val­la myyn­nis­sä. Ei tarvitse kuin kut­sua lähiöpääl­likkö neu­vot­telu­un ja kysyä hin­ta ja läh­es kaik­ki äänet on varmis­tet­tu. Mak­su tietenkin suorite­taan kaupun­gin kas­sas­ta erinäis­ten jär­jestö­jen tileille ja jos kuka ryhtyy tarkas­ta­maan rahavir­to­ja, hän on rasisti eikä hän eikä hänen miljoo­nia laskut­ta­va toimis­ton­sa enää ikinä saa rahakkai­ta ja help­po­ja (nimi tuo­hon!) toimek­sianto­ja kaupungilta.

   Vastaa

4. Gryn­dere­itä — nykyter­mi­nolo­gial­la devel­op­pere­i­ta — ei pidä demon­isoi­da tai väheksyä. On myös gryn­dere­itä, jot­ka tavoit­tel­e­vat hyvää laat­ua, ja yleis­es­ti ottaen kaik­ki (pitkään toimin­nas­sa olla aiko­vat) gryn­der­it pyrkivät tekemään mah­dol­lisim­man hyvää laat­ua kyseessä olevas­sa hin­takat­e­go­ri­as­sa, kos­ka se pait­si paran­taa voit­to­ja, on myös maineen kannal­ta hyväk­si, mikä on toimin­nan jatku­vu­u­den kannal­ta hyväksi.
   Viime aikoi­hin asti kaupun­ki on näh­nyt järkeväk­si pake­toi­da vuokra- ja vapaara­hoit­teisia asun­toko­htei­ta yhteen, kos­ka sil­loin raken­nus­li­ike toden­näköis­es­ti tekee vuokrako­hteen edullisem­min kuin jos se olisi erilli­nen urak­ka. Sil­lan rak­en­t­a­mi­nen ei ehkä poikkea tästä. Elon Muskin Bor­ing Com­pa­ny pudot­ti tun­nelien raken­nuskus­tan­nuk­sia 99%, ehkä julk­i­sis­sa infra­hankkeis­sa olisi tehostamisen varaa täl­lä puolen Atlanttiakin…

   Vastaa

5. Mis­sähän kuplas­sa olen elänyt koko 63-vuo­tisen elämäni? Muutin 7‑vuotiaana vuon­na 1968 uuteen uima-altaal­la varustet­tuun riv­i­taloa­sun­toon Savon­lin­nas­sa. Sieltä sit­ten ensin Ker­avalle varsin viihty­isään 60-luvun riv­i­taloon ja edelleen tilavaan 1969 raken­net­tuun riv­i­taloon Hauk­i­lah­teen. Kaik­ki nämä talot ovat edelleen pystyssä, vieläpä hyväkun­toisi­na ja perusko­r­jat­tuina. Samoin Olar­in palk­i­tun asuinalueen ker­rosta­lo, jos­sa asuimme nuore­na per­heenä. Sit­ten 1950-luvun ele­ment­titekni­ikan kokeilu­talos­sa Tapi­o­las­sa, tämäkin talo hienos­sa kun­nos­sa sil­loin ja nyt.
   Huonoiten tulee luul­tavasti kestämään aikaa vuon­na 2000 raken­net­tu pien­ta­lo Espoos­sa, jos­ta muu­timme Kru­u­nun­hakaan. Tämä Lapuan liik­keen aikaan raken­net­tu tiikik­er­rosta­lo on ehkä paras kaikista.

   Vastaa

6. Yhdys­val­lois­sa aluer­ak­en­t­a­mi­nen on edelleen hyvin yleinen malli. Suo­ma­lais­es­ta malli poikkeaa lähin­nä siinä, että Yhdys­val­lois­sa mallil­la raken­netaan ennen kaikkea omakotitaloja.

   Mallil­la saadaan var­masti raken­nuskus­tan­nuk­sia alem­mik­si kuin yksit­täsiä omakoti­talo­ja rak­en­ta­mal­la, kuten Suomes­sa. Mallil­la on kuitenkin saatu aikaisek­si myös 1960-luvun betonilähiöitä vas­taavia omako­tialuei­ta: suurim­man osan ton­teis­taan vieviä saman näköisiä omakoti­talo­ja katu toisen­sa perään.

   Vastaa