Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.4.2021

Luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sen toimintaohjelma

Ohjel­ma on hyvä ja kun­nian­hi­moi­nen. Olen­nais­ta kui­ten­kin on, kuin­ka kun­nian­hi­moi­ses­ti sitä toteu­te­taan. En löy­tä­nyt ohjel­mas­ta mitään lii­to-ora­vis­ta. Minus­ta pitäi­si tur­va­ta lii­to-ora­vil­le suo­tuis­ten ympä­ris­tö­jen säi­ly­mi­nen. Sen pitäi­si vas­taa­vas­ti riit­tää lii­to-ora­vien suojeluksi.

Opas­tin­sil­ta 8:n asemakaava

Enti­nen YTV:n toi­mi­ta­lo pure­taan ja tilal­le raken­ne­taan hybri­di­ra­ken­nus, jos­sa on asu­mis­ta ja toi­mis­to­ja.  Närää on herät­tä­nyt pur­ka­mi­nen, ei hybri­di­rat­kai­su. Säi­lyt­tä­mäl­lä run­ko oli­si sääs­tet­ty ilmas­toa – aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Tämä­kin vaih­toeh­to on sel­vi­tet­ty.  Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­man tun­tui­nen tämä uusi rat­kai­su kyl­lä on.

Pitä­jän­mäen asemanseutu

Aluet­ta vähän tii­vis­te­tään. Näin saa­daan koti 570 asuk­kaal­le aivan ase­man tun­tu­maan. Van­ha Pitä­jän­mä­ki tien toi­sel­la puo­lel­la tun­tuu tämän rat­kai­sun jäl­keen vähän nuk­ka­vie­rul­ta ja tii­vis­tä­mis­tä kai­paa­val­ta.  Vii­me vuon­na lau­ta­kun­ta teki har­vi­nai­sen kat­sel­muk­sen alueella.

Koi­vusaa­ren asemakaava

Tämä pit­kän val­mis­te­lu han­ke on nyt saa­mas­sa lopul­li­sen muo­ton­sa. Hyvää täs­sä on auto­mar­ket­tei­hin aika­naan panos­ta­neen Ikean tulo autot­to­man enem­mis­tön ulot­tu­vil­le. Se tekee kau­pun­gis­ta taas vähän toi­mi­vam­man. Hyvää on myös 5 000 asuk­kaan ja 3 300 – 4 000 työ­pai­kan tulo käve­lye­täi­syy­del­le metroasemasta.

Huo­noa on val­tai­sa moot­to­ri­tie­liit­ty­mä kau­pun­gin­osan kes­kuk­se­na. Minä oli­sin halun­nut tähän T‑risteyksen – siis niin, että Län­si­väy­läs­tä erka­ne­va kais­ta oli­si men­nyt suo­raan ja sii­hen, oli­si teh­ty tilaa sääs­tä­vä T‑risteys. Sil­loin tie­tys­ti kais­toil­la oli­si pitä­nyt olla eri nopeusrajoitukset.

Fil­la­roi­ja­na har­mit­taa, että Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la kul­ke­va kes­kei­nen pyö­räyh­teys pan­naan kier­tä­mään yli­mää­räi­nen lenk­ki ja nouse­maan yli­mää­räi­nen mäki. Yri­tet­tiin toi­sen­lais­ta rat­kai­sua, mut­ta emme saa­neet vir­ka­mie­hiä usko­maan siihen.

Pal­jon täy­te­tään mer­ta. Näin saa­daan lail­li­nen oikeus kipa­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun eri työ­mail­ta syn­ty­vä lou­he mereen.

Pär­nun­tien tii­vis­tys­kaa­va Vuosaaressa

Pie­ni yleis­kaa­van mukai­nen tii­vis­tys­kaa­va yksi­tyi­sel­le maal­le, joka tuo alu­eel­le noin 60 uut­ta asukasta.

Vuo­saa­ren yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta minun pai­kal­lis­tun­te­muk­se­ni ei oikein rii­tä tähän. Täl­lai­sia käsi­tel­les­sä herää aina kysy­mys, voi­si­ko meil­lä olla kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­ja.  Toi­saal­ta saa­daan kau­pun­gin­osayh­dis­tyk­sel­tä lausun­to. ne yhdis­tyk­set vain ovat kovin eri tasoi­sia osaa­mi­sel­taan ja edustavuudeltaan.

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2021

Pöy­däl­tä

Tapa­ni­lan ase­man­seu­dun ete­lä­osan asemakaava.

Täs­tä oli vähän kysy­myk­siä, mut­ta kaa­va vai­kut­tai­si ole­van kun­nos­sa. Joil­la­kin lau­ta­kun­nan jäse­nil­lä oli­si halu suo­jel­la ton­til­le jää­vä teol­li­suus­ti­la. Minul­le riit­tää, että se jää sii­hen. Ei se sel­lai­nen ark­ki­teh­tuu­rin hel­mi ole, ettei sitä remon­toi­taes­sa sai­si esi­mer­kik­si vaih­taa ikkunanpokia.

Poh­jois-Espa 19:n myyminen

Kau­pun­ki ei tätä tar­vit­se, joten kiin­teis­tö­stra­te­gian mukaan sii­tä voi luo­pua. Mikä vähän mie­ti­tyt­tää on, ettei täs­tä ole teh­ty avoin­ta tar­jous­kil­pai­lua. Osta­ja omis­taa vie­rei­sen talon, joten sil­lä on tiet­ty suh­teel­li­nen etu tämän­kin omis­ta­mi­seen. Tar­jous­kil­pai­lus­sa se voi­si sik­si tar­jo­ta myös nyt sovit­tua hin­taa vähem­män, kos­ka tie­tää, ettei mui­den kan­nat­ta mak­saa yhtä pal­jon kuin sen. Peri­aat­tees­sa kui­ten­kin pitäi­si myy­dä avoi­mel­la kilpailulla.

Uudet asiat:

Maka­sii­ni­ran­nan ja Olym­pia­ran­nan ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet ja kil­pai­luoh­jel­man hyväksyminen

On aivan lois­ta­vaa, että tämä alue saa­daan parem­min kan­sa­lais­ten käyt­töön. Kaik­ki on muu­ten hyvin, mut­ta alu­ees­ta eris­te­tään aidan taak­se 150 met­riä pit­kä ja 15 met­riä leveä alue ris­tei­ly­aluk­sil­le. Minun on täy­sin mah­do­ton hyväk­syä tätä. Ris­tei­ly­mat­kus­ta­jia paa­po­taan aivan lii­kaa. Lai­voil­le on lai­tu­ri Her­ne­saa­res­sa. Jos yhtä aikaa yrit­tää tul­la niin mon­ta ris­tei­ly­alus­ta, ettei­vät ne Her­ne­saa­reen mah­du, sano­taan, että ei mahdu.

Hel­sin­gil­lä ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta ris­tei­ly­mat­kus­ta­jia koh­taan. Turis­mi on elin­kei­no sii­nä mis­sä muut­kin elin­kei­not. Turis­mia suo­si­taan vain, kos­ka halu­taan saa­da turis­teil­ta rahaa ja työl­lis­tää hel­sin­ki­läi­siä. Ris­tei­ly­mat­kus­ta­jat jät­tä­vät Hel­sin­kiin kes­ki­mää­rin 60 euroa, eikä sekään ole siis net­to­lu­ku vaan brut­to. He pii­pah­ta­vat Hel­sin­gis­sä muu­ta­man tun­nin, jona aika suu­rin osa ei pois­tu lai­vas­ta lain­kaan. Loput aja­vat bus­seil­la kat­so­maan Sibe­lius-monu­ment­tia. Joku voi ostaa jää­te­lö­töt­te­rön Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta vaik­ka kon­fe­rens­si­mat­kus­ta­jiin, jot­ka jät­tä­vät sel­väs­ti yli tuhat euroa. Näin arvo­kas­ta paik­kaa en ris­tei­ly­aluk­sil­le antaisi.

Ris­tei­ly­aluk­set ovat hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään pal­jon len­to­mat­kus­ta­mis­ta pahem­pi mat­kai­lun muo­to. Aina­kin taka­vuo­si­na osa ris­tei­ly­aluk­sis­ta heit­ti mereen ruu­an­täh­teet, joi­ta tuol­lai­sen jou­kon syöt­tä­mi­ses­tä tulee pal­jon. En tie­dä, onko käy­tän­tö yhä tämä. Hel­sin­ki tar­jou­tuu otta­maan jät­teet vas­taan ilmai­sek­si (osa­na sata­ma­mak­sua) mut­ta tämä toi­mii vain, jos aluk­sel­la on tähän oma järjestelmänsä.

Kil­pai­lun sään­nöt näyt­tä­vät hyvil­tä. Suh­tau­dun lop­pu­tu­lok­seen toi­veik­kaas­ti. Ark­ki­teh­dit ovat käär­meis­sään, kun kil­pai­lueh­do­tuk­sen jät­tä­jän pitää sitou­tua myös toteut­ta­maan se. Se kar­sii toki luo­vim­mat ehdo­tuk­set pois, mut­ta mitä teem­me toteut­ta­mis­kel­vot­to­mil­la ehdo­tuk­sil­la. Tämä oli ongel­ma­na ennen kuin siir­ryt­tiin näi­hin toteuttamiskilpaluihin.

Töö­lön­to­rin väliai­kai­set liikennejärjestelyt

Tope­liuk­sen­ka­dun ja Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­sen lähel­lä ole­va park­ki­kent­tä on tar­koi­tus muut­taa torik­si. Se on minus­ta hyvin perus­tel­tua. Kaa­voi­tim­me aika­naan mel­kein tuhan­nen auton park­ki­hal­lin hotel­lin alle Töö­lön­ka­dun var­teen. Park­ki­luo­lay­rit­tä­jäl­le oli ker­rot­tu,. että maan pääl­tä pois­te­taan park­ki­paik­ko­ja tämän torin aikaan­saa­mi­sek­si ja kos­ka Tope­liuk­sen­ka­dul­le on tulos­sa ratik­ka. Näin ei ole kui­ten­kaan teh­ty ja park­ki­luo­la on tyh­jä. Yrit­tä­jä kokee syys­tä­kin itsen­sä petetyksi.

Töö­lös­sä on huo­mat­ta­va mää­rä luvat­to­mia, kaa­van vas­tai­sia auto­paik­ko­ja pihoil­la. Jos lait­to­muuk­sia ei kat­sot­tai­si läpi sor­mien, park­ki­hal­li oli­si täynnä.

Hal­tia­lan ja Nis­ka­lan hoi­to- ja kehittämissuunnitelma

Teks­tis­tä pis­ti ensim­mäi­se­nä sil­mään, että alu­eel­la on 200 heh­taa­ria vil­jel­ty­jä peltoja.

Nopeal­la tutus­tu­mi­sel­la suun­ni­tel­ma näyt­ti hyväl­tä, mut­ta kat­son mie­lel­lä­ni esit­te­lyn ja kuun­te­len nii­den mie­li­pi­tei­tä, jot­ka tun­te­vat alu­een parem­min. Pyö­räi­ly­reit­ti­ni kul­ki­vat ennen tuo­ta kaut­ta, mut­ta siir­ryt­tyä­ni maan­tie­pyö­rään olen suo­si­nut asfalttiteitä.

Näi­den aluei­den mer­ki­tys koros­tuu hel­sin­ki­läis­ten hen­ki­rei­kä­nä, kun Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku nousee. Niin kuin tänä vuon­na huo­ma­sim­me, Hel­sin­kiin saat­taa vie­lä­kin jos­kus sataa tal­vi­sin lunta.

Helsingin vihertyminen

Suun­taan­sa etsi­väs­sä Viet­na­mis­sa on havait­tu, että maa­il­man Poh­jois­maat ovat maa­il­man par­haat maat ja nii­den pää­kau­pun­git maa­il­man par­haat kau­pun­git. Sel­lai­sek­si Viet­nam­kin halu­aa. Täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa Ho Chi Min­hin Ful­bright ‑yli­opis­to jär­jes­ti tänään Poh­jois­mai­sen semi­naa­rin. Ker­roin siel­lä Hel­sin­gin viher­ty­mi­ses­tä. Olo­suh­tei­den pakos­ta esiin­nyin etä­nä, valitettavasti.

Näin sen selitin.

Poli­tiik­ka

Hel­sin­gin suu­rin puo­lue on ollut vii­mei­set sata vuot­ta kon­ser­va­tii­vi­nen puo­lue. toi­sek­si suu­rin oli pit­kään sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen puo­lue. Nämä kak­si joh­ti­vat Hel­sin­kiä pit­kään kak­sis­taan. Vuo­den 2000 jäl­keen vih­reät ovat kas­va­neet toi­sek­si suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si ja kil­pai­le­vat nyt suu­rim­man puo­lu­een ase­mas­ta kon­ser­va­tii­vien kans­sa. Äänes­tä­jät ovat äänes­tä­neet vih­reäm­män kau­pun­gin puo­les­ta ja se on muut­ta­nut kau­pun­gin kehi­tys­tä merkittävästi.

Aina ei vain tie­de­tä, mitä tar­koi­te­taan, kun halu­taan vih­reäm­pää kaupunkia.

Hel­sin­ki on 650 000 asuk­kaan kau­pun­ki. Met­ro­po­lia­lu­een asu­kas­lu­ku on 1,2 mil­joo­naa asu­kas­ta. Ho Chi Minh Cityyn ver­rat­tu­na Hel­sin­ki on siis pie­ni.  Hel­sin­gin kau­pun­gin pin­ta-ala on 215 km² eli asu­kas­ti­heys on noin 3000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­riä koh­den eli pal­jon vähem­män kuin muis­sa poh­jois­mai­sis­sa pääkaupungeissa.

Kan­ta­kau­pun­ki (Helsinkikuvia.fi)

 

Kau­pun­gil­la on van­ha tii­vis ydin, joka on raken­net­tu ennen autois­tu­mis­ta, jol­loin lii­kut­tiin lähin­nä kävel­len. Niin­pä se on suun­ni­tel­tu tämän mukaisesti.

Vie­lä 60 vuot­ta sit­ten hen­gi­ty­sil­ma oli kan­ta­kau­pun­gis­sa epä­ter­veel­lis­tä talo­jen hii­li­läm­mi­tyk­sen, ros­kan­polt­to­uu­nien ja auto­jen pako­kaa­su­jen vuok­si. Lisäk­si lii­ken­ne häi­rit­si asu­mis­ta melun vuok­si ja muu­ten­kin. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa mata­lam­mat kuin monis­sa lähiöissä.

Lähiöi­tä pidet­tiin ter­veel­li­si­nä, kos­ka har­vaan raken­net­tu­na nii­hin pää­si aurin­gon­va­loa eikä ilma ollut yhtä saas­tu­nut­ta, tuo­hon aikaan kan­ta­kau­pun­gis­sa. Enem­mis­tö ihmi­sis­tä asuu mel­ko tehot­to­mas­ti raken­ne­tuis­sa lähiöissä.

Pih­la­ja­mä­ki (Helsinkikuvia.fi)

Ros­kan­polt­to­uu­nit on nyt kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty auto­jen polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit ovat pakol­li­sia. Auto­jen mää­rää kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on rajoi­tet­tu monin kei­noin. Nyt asu­mi­nen kes­kus­tan tun­tu­mas­sa on erit­täin halut­tua ja nyt asun­not ovat siel­lä sel­väs­ti kal­liim­pia kuin muu­al­la kau­pun­gis­sa. Hyvä­tu­loi­nen kes­ki­luok­ka on syr­jäyt­tä­nyt työ­läis­taus­tai­set asuk­kaat, jot­ka ovat muut­ta­neet lähiöihin.

Hii­li­ja­lan­jäl­ki

Pääs­töt, joi­hin kau­pun­ki voi vai­kut­taa, tule­vat talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä ja lii­ken­tees­tä.  Tämän lisäk­si yksi­tyi­nen kulu­tus tuot­taa pääs­tö­jä, mut­ta nii­hin kau­pun­gin on vai­kea vai­kut­taa. Sii­hen tar­vi­taan val­tion ja Euroo­pan Unio­nin toimia.

Hel­sin­ki alkoi panos­taa kau­ko­läm­pöön 1960-luvul­la. Nyt noin 90 pro­sent­tia kau­pun­gin asuk­kais­ta on kau­ko­läm­mön pii­ris­sä. Aluk­si kau­ko­läm­pö tuo­tet­tiin kivi­hii­li­voi­ma­loi­den huk­ka­läm­mös­tä. Vaik­ka polt­toai­nee­na oli kivi­hii­li, tämä oli sii­hen aikaan suu­ri ilmas­to­te­ko, vaik­ka sitä ei sel­lai­se­na aja­tel­tu­kaan. Kysy­mys ilmas­ton muu­tok­ses­ta ei ollut tuol­loin esil­lä. Kau­ko­läm­pöä perus­tel­tiin rahan sääs­töl­lä ja puh­taam­mal­la hengitysilmalla.

Tavan­omai­ses­sa lauh­de­voi­ma­las­sa kivi­hii­len ener­gias­ta saa­daan säh­kö­nä tal­teen vain 40 %. Lop­pu menee huk­ka­läm­pö­nä mereen. Kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vas­sa CHP-lai­tok­ses­sa polt­toai­neen ener­gias­ta saa­daan hyö­dyk­si 90 %.

Täs­sä vai­hees­sa on var­maan­kin rehel­lis­tä sanoa, että toi­min Hel­sin­gin ener­giayh­tiön, Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtajana.

Meil­lä on myös maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta, mut­ta sivuu­tan tämän, kos­ka ongel­ma­na on hiili.

Vaik­ka kau­ko­läm­pö oli aika­naan suu­ri ilmas­to­toi­mi, kau­ko­läm­mön tuo­tan­to on nyt Hel­sin­gin suu­rin pääs­tö­läh­de. Sii­hen on siis tul­ta­va muu­tos. Hel­sin­gis­sä on kak­si kivi­hii­li­lai­tos­ta, jois­ta toi­nen sul­je­taan vuon­na 2024 ja toi­nen­kin vuon­na 2029.

Toi­sin kuin Köö­pen­ha­mi­na, me pyrim­me käyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man vähän bio­mas­saa, kos­ka emme usko sen kes­tä­vyy­teen pit­käl­lä aikavälillä.

Avai­na­se­mas­sa meil­lä ovat läm­pö­pum­put. Läm­pö­pump­pu on tut­tu jää­kaa­pis­ta, jos­sa se siir­tää läm­pöä kaa­pin sisäl­tä lauh­dut­ti­miin sen ulko­puo­lel­le. Mei­dän läm­pö­pump­pu­jem­me tavoi­te ei ole tuot­taa kyl­myyt­tä vaan läm­pöä, mut­ta jotain on kui­ten­kin jääh­dy­tet­tä­vä. Jääh­dy­tet­tä­väk­si kel­paa mikä vain: ulkoil­ma, maa­pe­rä, jäte­ve­det, meri­ve­si, teol­li­suu­den hukkalämpö.

Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan 7 % kau­ko­läm­mös­tä jääh­dyt­tä­mäl­lä puh­dis­tet­tu jäte­ve­si ennen sen las­ke­mis­ta mereen.

Meil­lä on kau­ko­läm­mön lisäk­si myös kau­ko­kyl­mä­verk­ko, jota käy­te­tään jääh­dyt­tä­mään kiin­teis­tö­jä kaup­po­jen kyl­mä­ka­lus­tei­ta ja esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­sa­le­ja. Täs­tä syn­ty­vä läm­pö käy­te­tään myös kaukolämpönä.

Jos siis sinul­la on Hel­sin­gis­sä lii­an kuu­ma, ener­giayh­tiö myy sinul­le kyl­myyt­tä, ja kun otat suih­kun, yhtiö myy läm­mön sinul­le takai­sin. Kun suih­ku­ve­si menee vie­mä­riin, se jääh­dy­te­tään uudes­taan ja sitä­kin teh­dään kaukolämpöä.

Kau­ko­kyl­mä ei ole Hel­sin­gis­sä ole ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä mikään iso ener­gia­läh­de tal­vel­la, mut­ta on kesäl­lä mer­kit­tä­vä. Viet­na­mis­sa poten­ti­aa­li kau­ko­kyl­mäl­le voi­si var­maan­kin olla pal­jon suurempi.

Tämän tek­no­lo­gian imple­men­toin­nis­sa me voi­sim­me hyvin­kin teh­dä yhteistyötä.

Lii­ken­ne

Hel­sin­ki­läi­set vau­ras­tui­vat 1960-luvul­la nopeas­ti ja osti­vat jou­kol­la auto­ja. Seu­rauk­se­na oli val­ta­via lii­ken­ne­ruuh­kia ja pal­jon lii­ken­teen melua ja pako­kaa­su­ja.  Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti vuo­na 1970, että tätä me emme halua, ja muut­ti muut­taa lii­ken­ne­po­li­tii­kan suun­nan. Aloim­me sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä, teim­me bus­si­kais­to­ja ja rajoi­tim­me autoil­la teh­tä­vää työ­mat­ka­lii­ken­net­tä kes­kus­taan rajoit­ta­mal­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen määrää.

Itä­väy­lä 1970. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kesi aamu­ruuh­kas­sa 45 minuut­tia (Helsinkikuvia.fi)

Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan niin, että mat­ka­li­put peit­tä­vät vain 50 pro­sent­tia kuluis­ta. Lopun mak­sa­vat veron­mak­sa­jat kunnallisverona.

Jul­ki­nen lii­ken­ne kul­kee pää­asias­sa säh­köl­lä. Meil­lä on met­ro, rai­tio­vau­nu­verk­ko ja rau­ta­tei­den lähi­lii­ken­ne. Enem­mis­tö bus­seis­ta on die­sel­bus­se­ja, mut­ta ne ovat kor­vau­tu­mas­sa nopeas­ti säh­kö­bus­seil­la – nopeam­min kuin on suun­ni­tel­tu, sil­lä yksi­tyi­set bus­siyh­tiöt tar­joa­vat säh­kö­bus­se­ja myös rei­teil­le, jot­ka oli tar­koi­tus ajaa vie­lä die­sel­bus­seil­la., kos­ka säh­kö­bus­sit ovat taloudellisempia.

Hel­sin­ki ja sen naa­pu­ri­kun­nat ovat raken­ta­mas­sa pika­rai­tio­teil­le. Se on kuin rai­tio­vau­nu, mut­ta isom­pi ja pidem­pi ja pysäh­tyy har­vem­min, jol­loin mat­ka­no­peus on suurempi.

Poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den muu­tos näkyy sii­nä, että Hel­sin­ki panos­taa voi­mak­kaas­ti pyö­räi­lyyn raken­ta­mal­la nope­aa pyö­rä­tie­verk­koa. Pyö­räi­ly on ter­veel­lis­tä, saas­tee­ton­ta, melu­ton­ta ja se vie vähän tilaa. Inves­toin­nit auto­lii­ken­teen hyväk­si ovat kui­ten­kin kym­men­ker­tai­set ver­rat­tu­na inves­toin­tei­hin pyö­räi­lyn hyväksi.

Kes­kus­ta jalankulkijoille

Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa lii­ken­teel­tä on otet­tu tilaa jalan­kul­ki­joil­le muut­ta­mal­la katuo­ja käve­ly­ka­duik­si. Tämä poli­tiik­ka ei ole ollut miten­kään ris­ti­rii­da­ton­ta. Autoi­li­jat eivät ole sii­tä pitä­neet eivät­kä naa­pu­ri­kun­tien asuk­kaat. Jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so ei ole naa­pu­ri­kun­nis­sa yhtä hyvä kuin Hel­sin­gis­sä ja sik­si autoa käy­te­tään enemmän.

Kes­kus­ka­tu 1969 (Helsinkikuvia.fi)
Kes­kus­ka­tu nyt

On myös pelät­ty, että kes­kus­tan kau­pat menet­tä­vät asiak­kai­taan kau­pun­gin ulko­puo­li­sil­le automarketeille.

Säh­köi­set kulkuneuvot

Sivuu­tan kysy­myk­sen säh­kö­au­tois­ta, kos­ka Oslon puheen­vuo­ros­sa aihet­ta käsi­tel­tiin runsaasti.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että eri­lai­set säh­kö­käyt­töi­set kak­si­pyö­räi­set ajo­neu­vot ovat yleis­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin säh­kö­käyt­töi­set autot.

 

Kaik­ki eivät iloit­se säh­köis­ten pot­ku­lau­to­jen ilmaan­tu­mi­ses­ta kau­pun­kei­hin, mut­ta minä näen niis­sä kau­pun­ki­lii­ken­teen tule­vai­suu­den.  Ne ovat kevei­tä, vie­vät mität­tö­män vähän tilaa, kul­ke­vat säh­köl­lä, eikä nii­tä tar­vit­se omis­taa, kos­ka ne voi vuo­kra­ta helposti.

Uskon, että eri­lai­set säh­köl­lä kul­ke­vat kak­si­pyö­räi­set tule­vat mul­lis­ta­maan kau­pun­ki­lii­ken­teen. Hel­sin­gis­sä tätä rajoit­taa tal­vi ja lumi, mut­ta ete­läm­pä­nä ei ole tätä­kään rasitetta.

En ole ollut kos­kaan Ho Chi Min­his­sä, mut­ta olin run­sas 10 vuot­ta sit­ten Hanois­sa. Tuli vai­ku­tel­ma, että siir­ty­mi­nen säh­kö­moot­to­ri­pyö­riin ja säh­kö­pol­ku­pyö­riin voi­si paran­taa kau­pun­gin ilmaa huomattavasti.

 

Tii­vis vai väljä? 

Hel­sin­ki on ver­rat­tain väl­jäs­ti raken­net­tu kau­pun­ki. Tämän seu­rauk­se­na mat­kat ovat pit­kät ja asui­na­luei­den pal­ve­lu­ta­so on heikko.

Vii­me aikoi­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on suo­sit­tu pal­jon tii­viim­pää raken­net­ta: kor­keam­pia talo­ja lähem­pä­nä toi­si­aan. On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa val­tao­sa päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­ta voi­daan teh­dä kävel­len, pol­ku­pyö­räl­lä tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä 15 minuutissa.

Hel­sin­gin sata­man tava­ra­lii­ken­ne on siir­ty­nyt kes­kus­tan lähel­tä 15 kilo­met­rin pää­hän Vuo­saa­reen, mikä on teh­nyt mah­dol­li­sek­si kaa­voit­taa pal­jon asun­to­ja kes­kus­tan tuntumaan.

Eräs kei­no tii­vis­tää kau­pun­kia on ottaa moot­to­ri­tei­den nyt varaa­mat  val­ta­vat alu­eet rakentamiseen.

Moot­to­ri­te­diebn varaa­ma tila. Kuvas­ta puut­tuu Kehä I ja Kehä III, kos­ka nii­tä ei ole tark­joi­tus bulevardisoida.

Sil­loin moot­to­ri­tie muut­tuu kaduk­si, jos­sa on alhai­nen nopeus­ra­joi­tus, lii­ken­ne­va­lo­ja ris­teyk­sis­sä ja suo­ja­tei­tä. Kaik­ki eivät täs­tä pidä, eri­tyi­ses­ti eivät ympä­ris­tö­kun­tien autoi­li­jat. asia on yhä rii­da­na­lai­nen, mut­ta Laa­ja­sa­lon bule­var­dia jo rakennetaan.

Laa­ja­sa­lon­tie nyt
Laa­ja­sa­lon bulevardi

Tii­vis­tä­mis­tä suo­si­taan kui­ten­kin kaik­kial­la. Tämä on jaka­nut myös vih­rei­tä. Jot­kut vih­reis­tä valit­ta­vat vihe­ra­luei­den jää­mis­tä raken­ta­mi­sen alle.

On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa kaik­ki päi­vit­täin tar­vit­ta­va on 15 minuu­tin käve­ly­mat­kan, pyö­rä­mat­kan tai jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä. Se edel­lyt­tää aivan toi­sen­lais­ta kaupunkirakennetta.

Tii­vis­tä­mäl­lä asui­na­luei­ta ja saam­me parem­mat pal­ve­lut käve­lye­täi­syy­del­le, pal­jon parem­man pal­ve­lu­ta­son ja jouk­ko­lii­ken­teen. Asu­mi­sen alle jää vähem­män luontoa.

Toi­saal­ta se mer­kit­see monel­le, että ikku­nas­ta aukea­van kau­niin näkö­alan eteen tulee talo ja tut­tu koi­ra­nul­koi­lu­tus­puis­to menetetään.

Kal­lis asuminen

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeas­ti niin kuin kaik­kien euroop­pa­lais­ten pää­kau­pun­kien. Ennen muut­ta­jat oli­vat tyy­tyi­vät asun­toon mis­sä hyvän­sä met­ro­po­lia­lu­eel­la, mut­ta vii­me aikoi­na yhä useam­pi halu­aa nime­no­maan Helsinkiin.

Olem­me onnis­tu­neet teke­mään Hel­sin­gis­tä halu­tun pai­kan asua, mut­ta tämän ikä­vä­nä puo­le­na on, että asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä on tul­lut koh­tuut­to­man kalliiksi.

Sii­hen ei mie­les­tä­ni ole muu­ta rat­kai­sua kuin raken­taa Hel­sin­kiin pal­jon lisää asuntoja.

Kaik­ki eivät ole täs­tä samaa miel­tä. Kun­nal­li­ses­sa demo­kra­tias­sa äänioi­keus on kau­pun­gin nykyi­sil­lä asuk­kail­la, ei tule­vil­la asukkailla.

Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku las­ki taas hel­mi­kuus­sa, jo nel­jän­te­nä kuu­kau­te­na peräk­käin. Samal­la asun­to­tuo­tan­to on ollut kor­keim­mil­laan tämän vuo­si­tu­han­nen aika­na ja ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä suu­ri mää­rä airbnb-asun­to­ja on vapau­tu­nut vuokra-asunnoiksi.

Mikä selit­tää tämän ris­ti­rii­dan? Mah­dol­li­sia seli­tyk­siä on useita:

  • Ihmi­set asu­vat väl­jem­min. Kos­ka asun­not ovat sen kokoi­sia kuin ne ovat, väl­jem­min asu­mi­sen täy­tyy mer­ki­tä pie­nem­piä asun­to­kun­tia. Vähem­män lap­sia, sink­ku­ja ja les­kiä nyt esi­mer­kik­si. Peri­aat­tees­sa myös vähem­män ali­vuo­kra­lai­sia, mut­ta nii­den mer­ki­tys ei lie­ne suuri.
  • Asun­nos­sa asu­taan, mut­ta asu­kas ei ole kir­joil­la Herl­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä on ollut lähes kol­me­kym­men­tä­tu­hat­ta täs­tä syys­tä ”tyh­jää” asun­toa. Oli­si­ko ilmiö voi­nut yleis­tyä näin nopeas­ti? Lähin­nä kak­si ryh­mää voi­si selit­tää tämän: Viro­lai­nen työ­voi­ma on hank­ki­nut kämp­piä tääl­tä osit­tain sik­si, että koro­na on hai­tan­nut mat­kus­ta­mis­ta. Toi­nen ryh­mä ovat Espan­jan aurin­ko­ran­noil­ta omiin omis­ta­miin­sa asun­toi­hin palan­neet. Kum­pi­kaan ryh­mä ei siir­rä kir­jo­jaan, kos­ka verotus.
  • Asun­to on oikeas­ti tyh­jä­nä. Mer­kit­tä­vin syy pitää asun­toa tyh­jä­nä on se, että asu­kas on muut­ta­nut ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen pal­ve­lua­sun­toon, eivät­kä peril­li­set pane asun­toa vuo­kral­le, kos­ka vuo­kras­ta kon­fis­koi­tai­siin 85% hoi­to­me­noi­hin. Ihmet­te­len, että näin jär­je­tön­tä sään­töä ei saa­da kor­ja­tuk­si. Joko tyh­jäs­tä asun­nos­ta pitää ottaa huo­mioon las­ken­nal­li­nen vuo­kra niin kuin opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan huo­mioon opin­to­lai­na, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuo­kras­ta pitää ottaa esi­mer­kik­si vain puo­let huo­mioon hoi­to­mak­sua mää­rät­täes­sä tai jotain täl­tä väliltä.
  • Asun­to voi olla myös tyh­jä­nä sik­si, ettei sii­hen ole löyh­ty­nyt vuo­kra­lais­ta sel­lai­seen jär­jet­tö­mään hin­taan, jota niis­tä vaaditaan.

Pek­ka Vuo­ri  jul­kai­si twii­tis­sään mie­len­kiin­toi­sen kar­tan sii­tä, miten asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä on muut­tu­nut kau­pun­gi­no­sit­tain, kun uusia asun­to­ja ei ote­ta huo­mioon. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä oli nous­sut mer­kit­tä­väs­ti, joh­tuen ilmei­ses­ti airbnb ‑asun­nois­ta, mut­ta muu­al­la Hel­sin­gis­sä nii­den mää­rä oli vähen­ty­nyt. Asun­to­ja oli siis tyh­jä­nä tai niis­sä asui joku, joka ei ollut kir­joil­la. Asu­mis­väl­jyy­des­tä ei ollut niin­kään kyse, vaan sii­tä, ettei asun­nois­sa ollut kir­joil­la ketään.

Kat­soin tilan­net­ta Oiko­tiel­lä. Vuo­ral­le tar­jot­tiin Hel­sin­gis­sä yli 3 800 asun­toa. Nii­den ei kaik­kien tar­vit­se olla tyh­jiä, mut­ta var­maan­kin suu­rin osa on. Kun raja­sin haun ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin, yksiöi­tä oli tar­jol­la 1477, kak­sioi­ta 1639 ja kol­men huo­neen asun­to­ja 552. Näi­hin asut­tai­si hel­pos­ti 6 000 henkeä.

Tein epä­tie­teel­li­sen kokeen ja jär­jes­tit asun­not jär­jes­tyk­seen joko uusim­mat ensin tai van­him­mat ensin ‑peri­aat­teel­la. Jäl­kim­mäi­ses­sä tar­jot­tiin aivan olen­nai­ses­ti kal­liim­pia asun­to­ja kuin edel­li­ses­sä. Har­mi, ettei ollut tilas­to­ja asun­nois­ta, jot­ka oli­vat men­neet vuokralle.

Oli­si­ko niin onnel­li­ses­ti käy­mäs­sä, että Hel­sin­gin aina vain nouse­va vuo­kra­ta­so on saa­vut­ta­nut kat­ton­sa? Vuo­kra­lai­sen kyl­lä sai­si, jos osai­si sovit­taa vuo­kra­ta­son jär­ke­väs­ti, mut­ta kaik­ki vuo­kra­nan­ta­jat eivät ole vie­lä tun­nus­ta­neet tosiasioita?

Ehkä he odot­ta­vat, että koro­na väis­tyy ja opis­ke­li­jat palaa­vat. Jou­tuu kyl­lä pet­ty­mään, jos pitää opis­ke­li­joi­ta odo­tel­len tyh­jil­lään kak­sio­ta, jos­ta halu­aa vuo­kraa 1500 €/kk.

Mitä tämä mer­kit­see Hel­sin­gin asu­kas­lu­vul­le tule­vai­suu­des­sa? Uskot­ta­vin ske­naa­rio on, että vuo­kra­nan­ta­jat otta­vat lusi­kan kau­nii­seen käteen­sä ja las­ke­vat vuo­kria. Se on hyvä uuti­nen Hel­sin­kiin halua­vil­le, mut­ta huo­no uuti­nen niil­le, joil­la on sijoi­tusa­sun­to kehys­kun­nis­sa tai jos­sain Espoon tai Van­taan perukoilla.

Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu voi kui­ten­kin hidas­tua myös pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka hal­vem­mis­sa asu­nois­sa on varaa asua väljemmin.

Tyh­jät vuo­kra-asun­not ovat ilah­dut­ta­va asia!

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021

Tapa­ni­lan ase­man­seu­dun ete­lä­osan asemakaava

Enti­seen teol­li­suut­ta var­ten kaa­voi­tet­tuun kort­te­liin raken­ne­taan nyt asun­to­ja noin vii­del­le­sa­dal­le asuk­kaal­le. Ker­ros­kor­keus on kor­keim­mil­laan kuusi. Saat­taa herät­tää hie­man kes­kus­te­lua kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­vien pien­ta­loa­suk­kai­den kes­kuu­des­sa. Rataa vas­ten on meluai­ta­na lamel­li­ta­lo, mut­ta muu­ten raken­ne­taan pistetaloja.

En pidä pis­te­ta­lois­ta, kos­ka nii­den väliin jää­vä alue on erään­lais­ta ei kenen­kään maa­ta, ei yksi­tyis­tä mut­ta ei jul­kis­ta­kaan. Lamel­li­ta­lot rajaa­vat pihat suo­jai­sik­si, vaik­ka suo­ra­nai­sia umpi­kort­te­lei­ta ei raken­net­tai­si­kaan. Tähän tuli­si isom­mat ja parem­mat pihat lamel­li­ta­loil­la. Ehkä näil­lä pis­te­ta­loil­la halut­tiin lie­ven­tää naa­pu­rien järkytystä.

Havain­ne­ku­vis­ta kui­ten­kin näkee, että huol­to­ra­ken­nuk­sil­la on onnis­tut­tu rajaa­maan piho­ja vähän parem­min, joten menköön.

Ton­tin poh­jois­pääs­sä on kek­si­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo, mut­ta ete­lä­pääs­sä tilaa haas­kaa­via maan­ta­so­paik­ko­ja. Mik­si ihmees­sä? Lait­ta­mal­la auto­pai­kat kah­teen ker­rok­seen oli­si saa­tu lamel­li­ta­loon yksi rap­pu lisää.

Kort­te­liin sisäl­tyy myös lii­ke­ti­laa. Todet­ta­koon kurio­si­teet­ti­na, että sii­tä mää­rä­tään erik­seen, että sii­hen ei saa raken­taa hotel­lia. Olem­me siis perus­ta­mas­sa Hel­sin­kiin hotel­li­va­paa­ta korttelia.

Voi olla, että pal­jas­tan tyh­myy­te­ni, mut­ta kysyn sil­ti. On erik­seen AK-alue (asun­ker­ros­ta­lo­jen kort­te­lia­lue) ja A‑alue (asuin­ra­ken­nus­ten kort­te­lia­lue). Molem­mis­sa on kuusi­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaa­va­mää­räyk­set. Mik­si ihmees­sä? Hallintamuoto?

Mat­kai­lu­bus­si­lii­ken­teen kehittäminen

Töö­lös­sä Meri­kan­non­ties­tä teh­dään ehkä yksi­suun­tai­nen, jot­ta kym­me­nen turis­ti­bus­sit mah­tui­si­vat odot­ta­maan, kun turis­tit käy­vät ihmet­te­le­mäs­sä Sibe­lius-monu­ment­tia (Eikö Hel­sin­gis­tä todel­la­kaan löy­dy mitään muu­ta?). Bus­sien tär­ve­le­mäs­tä Senaa­tin­to­ris­ta sanon vain, että edes Pie­ta­rin­kir­kon eteen ei saa pysä­köi­dä bus­se­ja vaan ne on jätet­tä­vä naa­pu­ri­val­tion puolelle.

Poh­jois-Espa 19, raken­nuk­sen myyminen

Tämä sijait­see siis Unio­nin­ka­dun ja Espan kul­mas­sa ja ala­ker­ras­sa on muun muas­sa suo­sit­tu kah­vi­la Täs­sä raken­nuk­ses­sa on ollut ennen kau­pun­gin viras­to­ja. Nyt se tulee var­maan­kin käyt­töön, joka vas­taa parem­min pai­kan suh­teel­lis­ta etua. Kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa ole­vat raken­nuk­set kan­nat­taa myy­dä mie­luum­min kuin jät­tää rapistumaan.

Ensol­le uusi pää­kont­to­ri Katajanokalle

Tätä kaa­vaa käsi­tel­tiin 24.11. Suun­ni­tel­ma on hyvä. Ran­ta avau­tuu ihmi­sil­le. Tosin vii­mek­si oikeal­ta lai­dal­ta esi­tet­tiin, että ran­ta pitäi­si aida­ta ris­tei­ly­aluk­sia var­ten, mut­ta ymmär­tääk­se­ni tämä uhka on nyt pois­tu­nut. En aina­kaan löy­tä­nyt kaa­vas­ta mitään sii­hen viittaavaa.

Oulun­ky­läs­sä pie­ni tiivistämiskaava

Pik­ku­ma­tin­tien ympä­ris­töön tulee asun­to­ja 75 hen­gel­le. Jon­kun koi­ran­pis­sa­tus­pen­sas täs­sä­kin var­maan menee, mut­ta tien toi­sel­la puo­lel­le nii­tä on.

 

 

 

 

 

 

Juhana Vartiainen ja Ode ruuhkamaksuista

Juha­na Var­tiai­nen vas­ta­si kir­joi­tuk­see­ni Ruuh­ka­mak­sut – voi Juha­na mitä sanoit. Kävim­me asias­ta kom­ment­ti­pals­tal­la lyhyen kes­kus­te­lun. Nos­tan sen tähän omak­si artik­ke­lik­seen, kos­ka kom­ment­tien jou­kos­ta har­va sitä löy­tää. Poliit­tis­ten ryh­mien välil­lä käy­dään Hel­sin­gin lii­ken­tees­tä var­sin vähän ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, tuleh­tu­nut­ta huu­te­lua sitä­kin enem­män. Eri­mie­li­syys kuu­luu poli­tiik­kaan, mut­ta tois­ten argu­men­tit pitäi­si sil­ti ymmärtää.

Juhana Odelle

Osmo, yllät­tä­vän dra­maat­ti­nen kir­joi­tus sinul­ta. Minä suh­tau­dun avoi­mes­ti tien­käyt­tö­mak­sui­hin, kun­han niil­lä on van­kat perus­te­lut. Ja mak­sut kun­tien pää­tök­sel­lä mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö on peri­aat­tees­sa jär­ke­vä, jos se mah­dol­lis­taa mak­sut, jot­ka jää­vät kun­tien tai aluei­den omaan käyttöön.

Mak­su­jen teo­reet­ti­nen perus­te­lu on tie­tys­ti kris­tal­lin­kir­kas. Ruuh­ka­mak­su on mark­ki­naeh­toi­nen tapa allo­koi­da niuk­kaa tilaa. Por­mes­ta­ri­ten­teis­sä olen­kin sano­nut näin: tien­käyt­tö­mak­sun perus­te­lu on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta on erik­seen perus­tel­ta­va, että Hel­sin­gis­sä nii­den voi arvel­la paran­ta­van hyvin­voin­tia. Suh­tau­dun tie­tys­ti avoi­mes­ti ja oli­sin ute­lias näke­mään sel­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sin, jol­la täl­lai­seen tulok­seen päädytään.

Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kuten Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa mak­sui­hin on oltu tyy­ty­väi­siä ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa asu­nee­na voin vakuut­taa, että ne ovat mak­su­jen jäl­keen muut­tu­neet miellyttävämmiksi.

Tuk­hol­man ja Lon­toon mak­su­ja edel­tä­viin ruuh­kiin ver­rat­tu­na Hel­sin­gin ruuh­kat ovat käsit­tääk­se­ni pie­niä. Liik­ku­mi­sen tavat ovat tääl­lä moni­puo­lis­tu­neet, kii­tos met­ron ja pol­ku­pyö­rä­väy­lien, ja Rai­de-Joke­ri tulee edel­leen paran­ta­maan tilannetta.

Tuos­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si käyt läpi kaik­kia autoi­lun kiel­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, ja näet ruuh­ka­mak­sut rat­kai­su­na nii­hin. Tien­käytt­tö­mak­su on kui­ten­kin vain ruuh­kau­tu­mi­seen eli niu­kan tilan käyt­töön liit­ty­vä kei­no, kun taas noi­ta mui­ta vai­ku­tuk­sia hoi­de­taan muil­la kei­noin. Sitä pait­si autoi­lun säh­köis­tyes­sä sekä mete­lion­gel­ma että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­on­gel­ma kai­ke­ti poistuvat.

Lisäk­si tule­vai­suu­den ske­naa­riot ovat täyn­nä aja­tuk­sia sii­tä, miten uusil­la älyk­käil­lä rat­kai­suil­la voi­daan mah­dol­lis­taa enem­män liik­ku­mis­ta pie­nem­mäl­lä auto­kan­nal­la. Yksi­tyis­tä autoi­lua taval­la tai toi­sel­la tar­vi­taan kau­pun­gis­sa, jon­ka van­hus­väes­tö kas­vaa nopeasti.

Aion kyl­lä pereh­tyä tar­kem­min Hel­sin­gin ruuh­kai­suu­teen ja muo­dos­taa itsel­le­ni käsi­tyk­sen sii­tä, onko se ongel­ma ja miten suu­ri. Minus­ta itä-län­si-liik­ku­mi­nen on mitä ilmei­sim­min lii­an hidas­ta kan­ta­kau­pun­gin nie­mel­lä, ja yli­pään­sä nie­mel­le tule­mi­nen on hidas­ta. Sik­si­hän me toi­voim­me maa­na­lai­sia rat­kai­su­ja eli uusia väy­liä – tai edes nii­den sel­vit­tä­mis­tä. Kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen on minus­ta jon­kin­lai­nen uhka. Nyt tulee pal­jon rai­de­rat­kai­su­ja, jot­ka vie­vät tilaa, ja sik­si­kään ei minus­ta maa­na­lais­ta väy­lä­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si sul­kea pois.

Tun­ne­lit ovat muu­ten myös osa Hel­sin­kiä suu­rem­man Tuk­hol­man lii­ken­teen (koh­ta­lais­ta) suju­vuut­ta. Ja mah­dol­li­nen mak­sul­li­nen tun­ne­li­ra­ken­ne kai­ke­ti oli­si rat­kai­su­na lähel­lä tiemaksuja.

En tie­ten­kään sul­je kate­go­ri­ses­ti pois tien­käyt­tö­mak­su­ja. Mut­ta haluai­sin näh­dä kus­tan­nus­hyö­ty­ana­lyy­sin, joka perus­te­lee nii­den hyvin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen kai­ken uuden tie­don valos­sa. Huo­maan myös, että hel­sin­ki­läis­ten paris­sa val­lit­see aika­moi­nen epä­luu­lo sii­tä, että mak­su oli­si uusi kus­tan­nus, jon­ka tuo­maa tuloa ei tul­la käyt­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten hyväksi.

Jos minut vali­taan por­mes­ta­rik­si, ehkä­pä voin näi­hin asioi­hin vaikuttaa 🙂

Ode Juhanalle

Kii­tos, Juhana
Ruuh­ka­mak­su on tie­tys­ti nimen­sä mukai­ses­ti ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tet­tu sään­te­le­mään rajal­li­sen tilan käyt­töä, jos­sa se on ratio­naa­li­sem­pi kuin jonot­ta­mi­nen. Hin­ta on yleen­sä­kin jonot­ta­mis­ta parem­pi rat­kai­su. Luu­li­si aina­kin kokoo­mus­lais­ten nyt ymmär­tä­vän tämän.

Sanoit, että mui­ta lii­ken­teen ulkoi­sia hait­to­ja, kuten myr­kyl­li­siä saas­tei­ta ja melua tulee sää­del­lä muil­la tavoil­la. Irtaan­tu­kaam­me todel­li­suu­des­ta ja kuvi­tel­kaam­me, että voi­sim­me sää­tää opti­maa­li­sia Pigoun vero­ja sää­te­le­mään melua ja autoi­lun myr­kyl­li­siä saas­tei­ta. Melu­mak­su oli­si var­maan­kin desi­be­li­mää­rä x altis­tu­nei­den mää­rä. Niin­pä mak­su oli­si Man­ner­hei­min­tiel­lä aina­kin tuhat­ker­tai­nen Uuku­nie­men kylän­rait­tiin ver­rat­tu­na. Aika saman­lai­nen oli­si myös mak­su myr­kyl­li­sis­tä saas­teis­ta, Hel­sin­gis­sä sekin tuhat­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Uuku­nie­meen. Molem­mat mak­sut oli­si­vat aika lähel­lä ruuh­ka­mak­sua. Ne eroai­si­vat sii­tä vain siten, että mak­su oli­si sama kel­lo­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, melu­mak­su ehkä jopa yöl­lä kor­keam­pi kuin päivällä.

Täs­sä epä­täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sam­me ei var­maan­kaan kan­na­ta sää­tää erik­seen ruuh­ka­mak­sua, melu­mak­sua ja saas­te­mak­sua vaan yhdis­tää ne yhdek­si mak­suk­si. Puh­taas­ta ruuh­ka­mak­sus­ta tämä eroai­si vain sikä­li, ettei se oli­si nol­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vaan vain olen­nai­ses­ti halvempi.

Säh­kö­au­to­jen hyvä puo­li on lähin­nä sii­nä, ettei­vät ne tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Sik­si ne eivät mak­sa polt­toai­ne­ve­roa. Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa syn­tyy pääs­tö­jä, voi­ma­lai­tos mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta. Melua ne tuot­ta­vat yhtä pal­jon, kos­ka hen­ki­lö­au­to­jen melu on peräi­sin ren­kais­ta ja kos­ka EU tulee vaa­ti­maan hen­ki­lö­au­toil­ta jotain räpä­tin­tä varoit­ta­maan jalan­kul­ki­joi­ta. Pako­kaa­su­ja niis­tä ei tule, mut­ta nii­den (nasta)renkaat jau­ha­vat asfal­tis­ta myr­kyl­lis­tä pölyä sii­nä, mis­sä ben­sa-auto­jen­kin ren­kaat. Pako­jen puut­teen vuok­si säh­kö­au­to­jen mah­dol­li­nen ruuh­ka­mak­su voi­si siis  olla vähän alempi.

Toi­vot­ta­vas­ti tutus­tut Kes­kus­ta­tun­ne­li-suun­ni­tel­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti. Voi tun­nus­taa, että olen sii­nä mie­les­sä huo­no vih­reä, että suh­tau­duin sii­hen alun perin avoi­men myön­tei­ses­ti. Ajat­te­lin, että se voi­si olla hyvä kom­pro­mis­si, kos­ka luu­lin, että sen avul­la voi­tai­siin toi­saal­ta rai­va­ta kes­kus­tas­ta tilaa jalan­kul­ki­joil­le ja toi­saal­ta tur­va­ta kes­kus­tan kaup­pa­liik­kei­den saa­vu­tet­ta­vuus autoil­la ja että se voi­tai­siin rahoit­taa autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä maksuilla.

Han­ke osoit­tau­tui kol­me ker­taa enna­koi­tua kal­liim­mak­si min­kä lisäk­si alan asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että nekin kus­tan­nuk­set on las­ket­tu aivan ala­kant­tiin. Jot­ta tämä saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si autoi­li­joil­ta perit­tä­vil­lä mak­suil­la, tun­ne­lin käy­tön pitäi­si mak­saa kuusi euroa suun­taan­sa. Niin­kään ei saa­tai­si rahaa kerä­tyk­si, kos­ka se hin­noit­te­li­si tun­ne­lin tyh­jäk­si. Mak­su pitäi­si periä maan pääl­tä, mut­ta edus­ta­ma­si puo­lue ei sel­lai­sia mak­su­ja hyväk­sy. (Tie­dät­hän Leif Johan­se­nin esi­mer­kin sii­tä, mik­si vuo­non ylit­tä­vää sil­taa ei pidä rahoit­taa siltamaksuilla.)
Jos taas peri­sim­me nuo mak­sut myös maan pääl­tä, lii­ken­ne vähe­ni­si niin pal­jon, ettei tun­ne­lia enää tar­vit­tai­si. Täs­tä on vai­kea saa­da järkevää.

Lopul­li­ses­ti minut sai vas­tus­ta­maan tun­ne­lia Hel­sin­gin kaup­pa­ka­ma­ri, tuo Hel­sin­gin kokoo­muk­sen soti­laal­li­nen sii­pi, joka ker­toi, ettei tun­ne­lin perus­teel­la voi ottaa autoi­li­joil­ta maan pääl­tä pois neliö­met­riä­kään. Ei sitten.

Mut­ta niin kuin sanoit. Hel­sin­gin lii­ken­ne ei ole lain­kaan niin ruuh­kau­tu­nut kuin Tuk­hol­man lii­ken­ne – vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on näi­tä tun­ne­lei­ta. Van­ha totuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on, ettei­vät ruuh­kat pois­tu väy­liä raken­ta­mal­la – siis suu­ris­sa kaupungeissa

Juhana Odelle

Muis­te­taan kui­ten­kin, että täs­sä vai­hees­sa rele­vant­ti vai­he asias­sa on mah­dol­li­nen tule­va hal­li­tuk­sen esi­tys. Puo­les­ta tai vas­taan ‑kes­kus­te­lu kun­nis­sa muut­tuu rele­van­tik­si, kun tie­de­tään, syn­tyy­kö asias­ta lain­sää­dän­tö ja mil­lai­nen se kaik­ki­ne yksi­tyis­koh­ti­neen on. Talous­va­lio­kun­ta ja lii­ken­ne­va­lio­kun­ta pääs­se­vät arvioi­maan asiaa.

Ruuhkamaksut — voi Juhana mitä sanoit!

Olin salaa tyy­ty­väi­nen, kun kokoo­mus valit­si hyvän ystä­vä­ni Juha­na Var­tiai­sen por­mes­ta­rieh­dok­kaak­seen. Anni on toki vie­lä parem­pi vaih­toeh­to, mut­ta Juha­nas­sa panin toi­vee­ni sii­hen, että mies ymmär­tää kau­pun­ki­ta­lous­tie­tees­tä. Sil­loin hän ei voi olla kau­ka­na vih­reis­tä. Hän ei var­maan­kaan jar­rut­te­li­si Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa suo­jel­lak­seen kau­pun­gin rak­kai­ta raho­ja, kos­ka ymmär­tää, että on täy­sin vas­tuul­lis­ta ottaa lai­naa tont­tien vuo­kra­tu­lo­ja vas­taan. Hän var­maan­kin ymmär­täi­si lii­ken­teen hin­taoh­jauk­sen jär­ke­vyy­den – mik­si auto­paik­ko­ja pitää raken­taa mak­su­ha­luk­kaan kysyn­nän mukaan eikä nor­min pakot­ta­ma­na ja mik­si auto­lii­ken­net­tä kan­nat­taa verot­taa ruuh­ka­mak­suil­la. Hän ymmär­täi­si ulkois­vai­ku­tuk­sen hin­noit­te­lun, niin sano­tut Pigou-verot.

Sit­ten oli ensim­mäi­nen por­mes­ta­ri­tent­ti. Mitä mies sanoi ruuh­ka­mak­suis­ta: jos­sain Lon­toos­sa ja Tuk­hol­mas­sa ne ovat perus­tel­tu­ja, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä ole ruuh­kia, joi­ta niil­lä tuli­si torjua.

En ollut pai­kal­la, joten en näh­nyt, hei­lui­vat­ko Juha­nan kor­vat, mut­ta läh­de­tään nyt sii­tä, että hän puhui par­haan ymmär­ryk­sen­sä mukaan. Käyn läpi, mihin tar­vi­taan ruuh­ka­mak­su­ja, tie­tul­le­ja, kilo­met­ri­mak­su­ja tai mik­si kukin nii­tä nyt kutsuukaan.

Se, että autoi­lua vero­te­taan enem­män kuin muu­ta toi­min­taa, joh­tuu sii­tä, että autoi­lul­la kat­so­taan ole­van nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Ei sitä mil­lään muu­al­la voi perus­tel­la. Autoi­lus­ta on siis hait­taa muil­le tai luon­nol­le. Käy­mäl­lä läpi, mitä ulkois­vai­ku­tuk­sia autoi­lul­la on näem­me, mik­si autoi­lua vero­te­taan haja-asu­tusa­lueil­la aivan lii­kaa ja kau­pun­geis­sa aivan lii­an vähän.

Hii­li­diok­si­di­pääs­töt.  Autois­ta tulee yhtä pal­jon hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ben­sa­lit­raa koh­den, aje­taan sit­ten maal­la tai kau­pun­geis­sa. Se on kui­ten­kin samaa hii­li­diok­si­dia, jota tulee öljy­läm­mi­tyk­ses­tä. Lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta vero­te­taan pal­jon enem­män kuin läm­mi­ty­söl­jyä. Sii­nä täy­tyy olla siis kyse muis­ta­kin ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta kuin hiilidioksidista.

Onnet­to­muu­det. Onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set ovat ainoa lii­ken­teen ulkoi­sen hai­tan muo­to, joka on vaka­vam­pi maal­la kuin kau­pun­geis­sa. Sii­tä­kin vakuu­tuk­set mak­sa­vat omai­suu­del­le koi­tu­vat vahin­got ja pie­net henkilövanhingot.

Tei­den kulu­mi­nen Tämän mer­ki­tys on hen­ki­lö­au­to­jen osal­ta niin vähäis­tä, että sivuu­tam­me tämän. Nas­tat raa­pi­vat asfalt­tia kui­ten­kin yhtä­läi­ses­ti maal­la ja kau­pun­geis­sa. Ras­kas lii­ken­ne muu­ten kulut­taa pääl­lys­tei­tä niin mas­sii­vi­ses­ti, että rek­ko­jen mak­sa­mat polt­toai­ne­ve­rot eivät rii­tä sitä kom­pen­soi­maan. Rek­ka­lii­ken­net­tä siis subventoidaan.

Lii­ken­teen melu Autot melua­vat maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta melul­le altis­tu­via on kau­pun­geis­sa sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män. Säh­kö­au­ton moot­to­rit ovat äänet­tö­miä, mut­ta ren­gas­me­lua tulee aivan yhtä paljon.

Lii­ken­teen melul­le voi­daan esti­moi­da talou­del­li­nen arvo sii­tä, mitä melui­sa tie, vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tie tai Län­si­väy­lä, vai­kut­taa asun­to­jen arvoon nii­den lähellä.

Myr­kyl­li­set saas­teet. Auto­jen pako­put­kis­ta tulee myr­kyl­li­siä pako­kaa­su­ja ja sen lisäk­si (nasta)renkaat raa­pi­vat myr­kyl­li­siä par­tik­ke­lei­ta asfal­tis­ta. Puo­let meriin jou­tu­vas­ta mik­ro­muo­vis­ta on peräi­sin ren­kais­ta. Saas­tei­ta tulee maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä pal­jon, mut­ta kau­pun­geis­sa ne pää­ty­vät ihmis­ten keuh­koi­hin sato­ja tai tuhan­sia ker­to­ja todennäköisemmin.

Ruuh­kau­tu­mi­nen. Jos minä pää­tän men­nä jon­ne­kin autol­la sen sijaan, että meni­sin rati­kal­la, hidas­tan mar­gi­naa­li­ses­ti monen muun mat­kan­te­koa. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat simu­loi­vat pari vuot­ta sit­ten asi­aa sel­vit­tä­mäl­lä, pal­jon­ko yksi autol­la Teol­li­suus­ka­dul­le aamu­ruuh­kas­sa tule­va hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa. Vas­taus oli 20 minuut­tia. Se koos­tui muu­ta­man sekun­nin tai kor­kein­taan minuu­tin vii­väs­tyk­sis­tä sadoil­le autoi­li­joil­le, mut­ta yhteen­sä siis 20 minuut­tia. Joku voi aja­tel­la, ettei täl­lä nyt ole väliä, mut­ta vaik­ka yksi autoi­li­ja hidas­taa mui­ta vähän, tuhat autoi­li­jaa hidas­taa tuhat ker­taa enem­män. Jos arvioim­me mat­ka-ajan hin­nak­si tavan­omai­set 10 €/tunti, yksi autol­la töi­hin tule­va tuot­taa siis muil­le run­saan kol­men euron hai­tan. Pel­käs­tään tämän perus­teel­la voi­si perus­tel­la kol­men euron ruuhkamaksua.

Ruuh­kau­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta mat­ka-aikoi­hin saa käsi­tyk­sen, kun ver­taa mat­ka-aiko­ja päi­väl­lä ja yöl­lä. Hel­sin­gin seu­dul­la teh­dään päi­vit­täin 1,5 mil­joo­naa auto­mat­kaa. Jos arvioim­me hyvin varo­vai­ses­ti, että ruuh­kau­tu­mi­nen piden­tää nii­tä kes­ki­mää­rin vii­si minuut­tia, syn­tyy täs­tä 1,25 mil­joo­nan euron arvoi­nen aika­kus­tan­nus päi­vit­täin eli run­saat 300 M€ vuodessa.

Ruuh­kau­tu­mi­nen on kau­pun­ki­lii­ken­teen ongel­ma. Maa­seu­dul­la ruuh­kan aikaan­saa­mi­nen vaa­ti­si yhteis­työ­tä ja etukäteissuunnittelua.

Arvok­kaan tilan käyttö

Lii­ken­ne vie jär­kyt­tä­vän pal­jon arvo­kas­ta kau­pun­ki­maa­ta. Joka ton­til­le pitää tie­tys­ti olla katu, mut­ta levei­tä katu­ja tar­vi­taan, kos­ka lii­ken­net­tä on niin paljon.

Pie­nen aavis­tuk­sen tämän mer­ki­tyk­ses­tä saa sii­tä, että jos moot­to­ri­tiet Hel­sin­gis­sä muu­tet­tai­siin kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si Kehä I:n sisä­puo­lel­ta, vapau­tui­si raken­nus­maa­ta 80 000 asuk­kaal­le. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­kin on kus­tan­nus, vaik­ka se näkyy­kin kau­pun­gin bud­je­tis­sa puut­tu­va­na tulona.

Tämä­kin on ongel­ma lähin­nä kau­pun­geis­sa, jois­sa maan hin­ta on hel­pos­ti tuhat­ker­tai­nen maa­ta­lous­maa­han nähden.

Este­vai­ku­tus ja kaupunkielämä

Vilk­kaat lii­ken­ne­väy­lät hei­ken­tä­vät kau­pun­kie­lä­män laa­tua ran­kan este­vai­ku­tuk­sen vuok­si, kun tien toi­sel­ta puo­lel­ta on vai­kea pääs­tä toi­sel­le puo­lel­le.  Kes­kus­tan veto­voi­mai­suus ja lii­ken­ne ovat jat­ku­vas­sa ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Hel­sin­gis­sä on jokai­ses­ta käve­ly­ka­dun pät­käs­tä jou­dut­tu kamp­pai­le­maan, mut­ta yhdes­tä­kään käve­ly­ka­duk­si muu­te­tus­ta kadun­pät­käs­tä kukaan ei ole kos­kaan ehdot­ta­nut jalan­kul­ki­joi­den hää­tä­mis­tä uudes­taan pois auto­jen tieltä.

Lii­ken­teen oikea hin­noit­te­lu mer­kit­si­si val­ta­vaa parannusta 

Yllä ole­va ei tar­koi­ta, että autoi­lua pitäi­si verot­taa Suo­mes­sa enem­män, vaan se tar­koit­taa, että sitä pitäi­si verot­taa eri taval­la. Val­tao­sa autoi­lun ulkoi­sis­ta hai­tois­ta kos­kee lähin­nä vain kau­pun­ki­lii­ken­net­tä ja myös kau­pun­ki­lii­ken­teen hai­tat riip­pu­vat jyr­käs­ti ajas­ta ja pai­kas­ta. Niin­pä autoi­lu on räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua haja-asu­tusa­lueil­la Vaik­ka vero­tuk­sen taso pysyi­si ennal­laan, sen suun­tau­tu­mis­ta muut­ta­mal­la saa­tai­siin pal­jon hyvää aikaan. Talous­tie­teis­sä puhu­taan tehok­kuus­tap­pioi­den vähen­tä­mi­ses­tä. Nii­tä voi­tai­siin vähen­tää todel­la paljon.

Tuk­hol­man ja Göte­bor­gin “tyh­mät” tie­tul­lit ovat parem­pia kuin ei mitään, mut­ta aivan olen­nai­ses­ti parem­paa tulok­seen pääs­täi­siin satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­val­la ajan ja pai­kan mukaan jyr­käs­ti ero­tel­lul­la älyk­käil­lä maksulla.

Tämä ei tar­koi­ta vain autoi­lun rajoit­ta­mis­ta – joi­ta­kin rajoi­tuk­sia voi­daan myös lie­ven­tää. Aja­tel­laan vaik­ka­pa mui­nais­ta Pit­kän­sil­lan ajo­kiel­toa. Se oli perus­tel­tu pää­osal­la lii­ken­net­tä, mut­ta jos oli menos­sa sil­lan toi­sel­ta puo­lel­ta toi­sel­le, kier­to Hake­nie­men sil­lan kaut­ta oli koh­tuu­ton­ta. Pane­mal­la sil­lal­la muu­ta­man kym­me­nen sen­tin mak­su oli­si saa­tu suu­rin osa autois­ta pois, mut­ta sil­lan oli­si­vat voi­neet ylit­tää ne, joil­la vaih­toeh­toi­nen reit­ti sopi­si huo­nos­ti. Mones­ta ehdot­to­mas­ta läpia­jo­kiel­los­ta voi­tai­siin näin luopua.

Nyky­sään­nöil­lä voi­daan vain sal­lia tai kiel­tää, mut­ta ei ole kei­no­ja vähen­tää. Mak­su oli­si sellainen.

Satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta on vas­tus­tet­tu yksi­tyi­syy­den suo­jal­la. Perus­te­lu kuu­los­taa vähän koo­mi­sel­ta, kos­ka val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta kui­ten­kin on tas­kus­saan kän­nyk­kä, joka seu­raa hei­dän kaik­kia liik­kei­tään koko ajan, eikä vain liikenteessä.

= = = =

Juha­nan kan­nan­ot­to kuu­los­ti niin usko­mat­to­mal­ta, että en sitä itse asias­sa usko. Mut­ta on sii­nä jotain hyvää­kin. Jos ker­ran on niin, ettei lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­ses­ta ole hait­taa, ei myös­kään lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­ses­ta ole hyö­tyä. Sääs­tyi­pä pal­jon rahaa sujuvoittamisinvestoinneista.

Ja kos­ka kes­kus­taan tule­vaan auto­lii­ken­tee­seen ei lii­ty mui­ta­kaan ongel­mia, voim­me aina­kin olla var­mo­ja, ettei kukaan enää esi­tä 1,5 mil­jar­din euron has­saa­mis­ta kes­kus­ta­tun­ne­liin. Eihän se voi rat­kais­ta ongel­maa, jota ei ole.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista  9.3.2021

Jape Lové­nin aloi­te Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een säi­lyt­tä­mi­ses­tä leirintäalueena

Täs­tä on vas­ti­kään lin­jat­tu, että säi­lyy lei­rin­tä­alu­ee­na, kun­nes löy­de­tään uusi paik­ka, lähin­nä Öster­sun­do­mis­ta. Jape haluai­si, ettei enää etsit­täi­si. Perus­te­lee sitä muun muas­sa työ­pai­koil­la, joi­ta on pin­ta-alaan näh­den kyl­lä aika vähän ja kai nii­tä työ­paik­ko­ja siel­lä Öster­sun­do­mis­sa­kin olisi.

Esit­te­li­jä on kir­joit­ta­nut lausun­non aiem­pien kan­nan­ot­to­jen mukaan ja huo­maut­taa myös, että Ras­ti­lan met­roa­se­ma on kovin vähäi­sel­lä käy­töl­lä. Vähi­ten käy­tet­ty met­roa­se­ma Kulos­aa­ren jäl­keen. Sik­si oli­si hyvä saa­da asuntoja.

Jol­lak­sen­tie 64 asemakaava.

Pie­niä ker­ros­ta­lo­ja pai­kal­le, jos­sa on nyt met­sää. Met­sä vähän pie­ne­nee. Kinaa on nyt sii­tä, pie­ne­nee­kö liikaa.

Huo­mat­ta­koon, että laa­jem­paa Jol­lak­sen raken­ta­mis­ta estää varus­kun­nas­ta läh­te­vä melu. Varus­kun­ta on kyl­lä niin vää­räs­sä pai­kas­sa kuin voi olla.

Pih­ka­tien ase­ma­kaa­van Malminkartanossa 

Ammat­tie­ne­dis­tä­mis­lai­tos­sää­tiö ei tar­vit­se nykyis­tä kiin­teis­töään ja on esit­tä­nyt asun­to­kaa­vaa. Asun­to­ja tulee 1 300 uudel­le malminkartanolaiselle.

Tapu­li­kau­pun­gin poh­jois­puo­lis­ten katu­jen katusuunnitelma

Van­hat kapeat hiek­ka­tiet raken­ne­taan uusik­si kapeik­si asfal­toi­duik­si teik­si, joil­la ei ole jal­ka­käy­tä­viä niin kuin ei ole nyt­kään.

Otto Meren (kok) val­tuus­toa­loi­te pysä­köin­ti­paik­ko­jen lisää­mi­ses­tä kauppatorilla

Tämän tar­koi­tus on kuu­lem­ma elä­vöit­tää kaup­pa­to­ria. Käy­tän­nös­sä auto­pai­kat oli­si toteu­tet­ta­vis­sa vain muut­ta­mal­la osa tori­pai­kois­ta pysä­köin­ti­ken­täk­si. Että sel­lais­ta elä­vöit­tä­mis­tä! Lähis­tön kau­pal­li­sis­sa pysä­köin­ti­hal­leis­sa on run­saas­ti vapaa­ta kapasiteettia.

 

Miksi kalliille tonteille Jätkäsaareen rakennetaan ARA-asuntoja?

Ilman koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja pie­ni­palk­kai­set eivät pys­tyi­si asu­maan Hel­sin­gin seu­dul­la. Kau­pan­myy­jiä ja perus­hoi­ta­jia kui­ten­kin tar­vi­taan, joten heil­le pitäi­si mak­saa parem­min. Koh­tuu­hin­tai­set asun­not ovat­kin ainoa sosi­aa­li­tuen muo­to, jota Ete­lä­ran­ta vaa­tii lisää.

Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­kaa ei siis pois­tai­si pie­ni­palk­kai­sia Hel­sin­gin seu­dul­ta, mut­ta hää­täi­si hei­dät radan­var­si­lä­hiöi­hin kuten Parii­sis­sa on tapahtunutkin.

Ruot­sin esi­merk­ki osoit­taa, kuin­ka kal­liik­si käy eris­tää köy­hät ja maa­han­muut­ta­jat omiin lähiöi­hin­sä. Segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta kan­nat­taa silti.

ARA-asuk­kaan saa­ma etu on Jät­kä­saa­res­sa noin 500 €/kk suu­rem­pi kuin syr­jem­mäl­lä. Entä, jos hän ottai­si mie­luum­min tuon 500 €/kk raha­na ja tyy­tyi­si asun­toon hal­vem­mas­sa kau­pun­gin­osas­sa? Vain hän­tä aja­tel­len se oli­si jär­ke­vää, mut­ta segre­gaa­tio­ta aja­tel­len ei.

Eko­no­mis­tit suo­si­vat asu­mis­tu­kea ARA-poli­tii­kan sijaan. Tulo­jen nous­tes­sa asu­mis­tu­ki lop­puu, mut­ta ARA-asun­toon saa jää­dä. Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu pal­jon parem­min, mut­ta hei­ken­tää juu­ri sik­si työn­teon kannustimia.

Hyvil­lä pai­koil­la sijait­se­vat ARA-asun­not siir­ty­vät hil­jak­seen hyvä­tu­loi­sil­le. Tulo­jen nous­tua muu­te­taan pois huo­nos­ta ARA-asun­nos­ta, hyvil­tä pai­koil­ta ei muu­te­ta. Huo­neen­vuo­kra­lais­ta löy­ty­neen por­saan­reiän tur­vin asun­non voi siir­tää myös lapsilleen.

Luki­tus­vai­ku­tus kuu­luu ARA-poli­tii­kan huo­noi­hin puo­liin. Asun­nos­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni, vaik­ka se oli­si vää­rän kokoi­nen ja vaik­ka oli­si siir­ty­nyt töi­hin toi­sel­le puo­lel­le kaupunkia.

Eikö asu­mis­tu­ki nos­ta vuo­kria? Teh­dään tilaa pie­ni­tu­loi­sil­le asun­to­kan­nas­sa miten tahan­sa, mui­den kil­pail­ta­vak­si jää asun­to­ja vähem­män ja vuo­krat nouse­vat. Myös ARA-poli­tiik­ka nos­taa markkinavuokria.

Segre­gaa­tion tor­jun­ta puhuu ARA-poli­tii­kan puo­les­ta. Asu­mis­tu­ki hyvit­tää vuo­kras­ta euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon mis­sä päin kau­pun­kia hyvän­sä. Jos vuo­kra on Jät­kä­saa­res­sa 500 euroa kor­keam­pi kuin syr­jem­mäl­lä, asu­mi­nen Jät­kä­saa­res­sa tulee asu­mis­tu­kea saa­val­le 500 euroa kuus­sa kal­liim­mak­si. ARA-vuo­kris­sa tätä eroa ei ole.

Raken­ta­mal­la ARA-asun­to­ja myös kal­liil­le alueil­le tor­ju­taan sosi­aa­lis­ta eriy­ty­mis­tä. VATT:n tut­ki­muk­sen mukaan ARA-poli­tiik­ka kui­ten­kin edis­tää segre­gaa­tio­ta. ARA-asun­nos­sa asu­va köy­hä asuu toden­nä­köi­sem­min pie­ni­tu­lois­ten asui­na­lu­eel­la kuin yksi­tyi­ses­sä vuo­kra-asun­nos­sa asu­mis­tuen tur­vin asu­va köy­hä. Tämä joh­tuu van­hois­ta syn­neis­tä – kau­pun­gin vuo­kra-asun­not kes­ki­tet­tiin aika­naan tiet­tyi­hin kau­pun­gi­no­siin – mut­ta myös sii­tä, että kal­liil­la asui­na­lueil­la ole­vil­la ARA-asun­noil­la on tai­pu­mus pää­tyä hyvä­tu­loi­sil­le asukkaille.

Mark­ki­na­vuo­krat ovat Jät­kä­saa­res­sa yli kym­me­nen euroa kor­keam­mat kuin ARA-vuo­krat. Näin las­kien Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den saa­ma etu lähe­nee sataa mil­joo­naa euroa vuo­des­sa alu­een valmistuttua.

Ero kau­pun­gin saa­mis­sa ton­tin­vuo­kris­sa on kui­ten­kin vain mur­to-osa täs­tä. On hyvä kysy­mys, mihin tas­kuun ero­tus menee ja mik­si kau­pun­ki saa kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen ton­teis­ta niin vähän vuo­kra­tu­lo­ja. Tätä vas­ten ARA-poli­tiik­ka näyt­tää­kin jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta kus­tan­nus­te­hok­kaal­ta taval­ta tukea pie­ni­tu­lois­ten asumista.

Asu­mis­tu­ki oli­si segre­gaa­tio­ta lukuun otta­mat­ta kai­kil­la tavoin ratio­naa­li­sem­pi kuin koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tuottaminen.

Asu­mis­tuen hyväk­sy­mät enim­mäis­vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä kor­keam­mat kuin muu­al­la. Eivät­kö ne voi­si ero­ta myös kau­pun­gi­no­sit­tain? Näin edis­tet­täi­siin sosi­aa­lis­ta sekoit­tu­mis­ta myös van­has­sa vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­kan­nas­sa, väl­tyt­täi­siin luki­tus­vai­ku­tuk­sel­ta ja kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu. Rik­kaat ja köy­hät voi­si­vat elää sekai­sin samois­sa rapuissa.

= = = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talouselämä-lehdessä

 

 

 

Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille

Suu­rim­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la sovel­le­taan MAL-menet­te­lyä, jos­sa kun­nat sitou­tu­vat kaa­voit­ta­maan maa­ta asu­mi­seen ja val­tio sitou­tuu lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin rahoit­ta­mi­seen. Täs­sä on minus­ta lii­an mon­ta kok­kia ja vää­ris­ty­neet kan­nus­ti­met. Siir­ret­tä­köön nuo inves­toin­nit kun­tien vas­tuul­le ja mak­sa­koon val­tio avus­tus­ta kun­nil­le toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mukaan euroa/ asun­to tai euroa/asuntoneliö tai jotain sil­tä väliltä.

Jos­kus arvos­te­lin Hel­sin­gis­sä Öster­sun­do­min poh­jois­osaan Por­voon moot­to­ri­tien var­rel­le kaa­vail­tu­ja oma­ko­tia­luei­ta sii­tä, että tule­vat todel­la kal­liik­si, kun vähäi­nen mää­rä asun­to­ja tuot­taa kym­me­nien mil­joo­nien inves­toin­ti­tar­peen moot­to­ri­tien kapa­si­tee­tin lisää­mi­sek­si. “Val­tio mak­saa ne”, minul­le vas­tat­tiin. Näin muut­kin kun­nat ajattelevat.

On oikein, että val­tio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non tuot­ta­miin infra­kus­tan­nuk­siin, kos­ka val­tio on veron­saa­ja­na suu­rin hyö­ty­jä kau­pun­kien kas­vus­ta, mut­ta tuon­kin pitäi­si tapah­tua rationaalisesti.

Val­tion kan­nal­ta hyö­ty asun­to­tuo­tan­nos­ta riip­puu sii­tä ja vain sii­tä, pal­jon­ko asun­to­ja tulee, joten kom­pen­saa­tion tuli­si sitoa toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mää­rään. Pel­käs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta ei pidä pal­ki­ta, sil­lä aina­han voi kaa­voit­taa kym­me­nen­tu­hat­ta asun­toa paik­kaan, jon­ne kukaan ei halua asu­maan. Ei pidä mak­saa enem­män asun­to­tuo­tan­nos­ta, joka on kaa­voi­tet­tu jon­ne­kin, johon tar­vi­taan kal­lis­ta liikenneinfraa.

Jos Hel­sin­ki sai­si vähäi­sen kor­vauk­sen vähäi­ses­tä mää­räs­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja Öster­sun­do­miin ja jou­tui­si mak­sa­maan suu­ret kus­tan­nuk­set syn­nyt­tä­mis­tään moot­to­ri­tiein­ves­toin­neis­ta, Hel­sin­ki huo­mai­si, että sil­lä on edul­li­sem­pia paik­ko­ja asuntotuotannolle.

Lii­ken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyö­dy­tön­tä. On ole­mas­sa lain­sää­dän­tö, jol­la kun­ta saa mer­kit­tä­vän osan täs­tä arvon­nousus­ta itsel­leen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeam­pi taho mak­sa­maan ja päät­tä­mään liikenneuinfrasta.

Kokoo­mus­lais­ten jul­ki­suu­des­sa par­jaa­ma Kruu­nu­ra­tik­ka esi­mer­kik­si mak­saa itsen­sä suu­rel­ta osin takai­sin kau­pun­gil­le sil­lä, että kau­pun­gin omis­ta­man maan arvo Laa­ja­sa­los­sa nousee. Jos mukaan las­ke­taan yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­van maan arvon­nousu, inves­toin­ti on voit­toa tuot­ta­va, mut­ta yksi­tyis­ten koke­ma voit­to jää heil­le. Mikä­li kaa­vail­tu kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus toteu­tuu, kau­pun­ki saa oman­sa pois niis­tä­kin pik­ku­hil­jaa kiinteistöveroina.

Asun­to­tuo­tan­non ja lii­ken­nein­fran opti­moin­ti on moni­mut­kai­nen asia.  Tuli­si pal­jon parem­paa jäl­keä, jos tämä opti­moin­ti tapah­tui­si yhdes­sä pai­kas­sa eli siel­lä, mis­sä pää­te­tään kaa­voi­tuk­ses­ta. Siis kun­nas­sa. Kun­nal­la on täl­löin pyr­ki­mys sijoit­taa kaa­voi­tus­ta niin, että tar­vit­ta­vat lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat vähäi­siä ja ohja­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit niin, että ne nos­ta­vat raken­nus­maan arvoa mah­dol­li­sim­man pal­jon. Nyt opti­moi­daan aivan toisin.

Mut­ta entä ne Öster­sun­do­min oma­ko­ti­ta­lot? Jos Hel­sin­ki vain kaa­voit­taa ne eikä piit­tää Por­voon moot­to­ri­ten ruuh­kau­tu­mi­ses­ta? Tähän tar­vit­see kehit­tää peli­sään­nöt, jos­sa val­tio las­kut­taa ruuh­kaa aiheut­ta­vaa kuntaa.