Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki, ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
Miten valita ne, jotka pääsevät kaupunkiin asumaan, kun menestyviin kaupunkeihin pyrkii muuttamaan enemmän asukkaita kuin sinne mahtuu, eikä asuntotuotantoa saada nostetuksi kasvavan kysynnän vauhdissa,
Maksukyky ratkaisee, jos ei tehdä mitään. Monen mielestä näin tulee ollakin, koska he uskovat, että suurituloiset hyödyttävät kaupunkia eniten.
Eniten kaupunki kuitenkin hyötyy luovasta luokasta ja luova luokka kaupungista. Lontoon asema Britannian talouden moottorina on heikentynyt, koska rikkaat työntävät luovaa luokkaa ulos kaupungista. Lontoon erikoisuutena on, että nämä rikkaat ovat tulevat usein ulkomailta, eivätkä ole muuttamassa kaupunkiin pysyvästi.
Vuosituhannen vaihteen Berliinissä oli 150 000 tyhjää asuntoa, koska yhdistyneen Saksan pääkaupunki ei houkutellutkaan muuttajia niin paljon kuin oli kuviteltu. Asuntoja oli rakennettu aivan liikaa. Asuminen oli halpaa jopa kaupungin keskustan tuntumassa. Yhdistelmä urbaania kaupunkia sekä edullisia asuntoja ja toimistoja teki Berlinistä parikymmentä vuotta sitten suuren startup-hautomon.
Nyt vuokrat ovat nousseet sielläkin. Menestyneimmät startupit menestyvät yhä, mutta uusia ei juuri synny, koska Berliini ei asumisen kallistuttua enää houkuttele luovaa luokkaa samalla tavalla kuin ennen.
Kuuluvatko työttömät kaupunkiin, vai pitäisikö heidän tehdä niissä tilaa työssä käyville? Silloin he ainakin pysyisivät työttöminä, ja on heilläkin ystävänsä ja sukulaisensa.
Jo kaksituhatta vuotta sitten Aristoteles selitti, miksi Ateenassa oli slummi. Työttömien ja maattomien oli järkevää muuttaa kaupunkeihin, koska kaupungeissa he saattoivat löytää edes jotain työtä. Maakuntien työttömiä ei muuta enää suurin joukoin Helsinkiin, koska eivät löydä järkevän hintaista asuntoa, mutta Tampereelle heitä muuttaa runsaasti. Työttömien osuus työvoimasta on Tampereella suurempi kuin muualla maassa huolimatta kaupungin vilkkaasta kasvusta – tai juuri sen takia.
On vaadittu hintasäännöstelyä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus muuttaa halutessaan kaupunkiin, mutta se ei toisi yhtään asuntoa lisää. Seurauksena olisi vain asuntojono. Ennen ihailimme Tukholman edullisia vuokria. Vuokra-asunnot ovat siellä yhä edullisia, mutta niihin on yli kymmenen vuoden jono. Mikään kaupunki ei voi toimia niin, että kaupunkiin voi muuttaa vasta viidentoista vuoden kuluttua työpaikan löytymisestä. Tukholman pelastuksena ovat pimeät markkinat ja omistusasunnot. Omistusasunnot ovat Tukholmassa selvästi kalliimpia kuin Helsingissä. Osa selityksestä on tosin Ruotsin elinikäisissä asuntolainoissa.
Omistusasuntojen hinnat ovat nousseet Helsingin kantakaupungissa niin korkeiksi, ettei tavallinen palkansaaja voi ostaa asuntoa palkastaan säästämällä. Siksi mahdollisuus asua siellä kulkee osittain perintönä.
Pariisi antaa rahan ratkaista pääsyn itse kaupunkiin. Pienipalkkaiset ovat tervetulleita radanvarsilähiöihin. Seurauksena ovat valtavat segregaatio-ongelmat. Keltaliivimielenosoitukset lähtivät polttoaineen hinnasta, mutta kääntyivät nopeasti pariisilaiseliitin vastustamiseksi.
Helsingissä on toistaiseksi sekamuoto, jossa jotkut onnekkaat pääsevät edullisiin ARA-asuntoihin ja muut ovat markkinavoimien armoilla. Kaikista epäloogisuuksistaan huolimatta se pelittää jotenkuten. Paikkoja ei jaeta jonottamalla, vaan tulijat valitaan. Toinen vaihtoehto olisi, että pienipalkkaiset saisivat selvästi korkeampaa palkkaa ja maksaisivat markkinavuokraa. Ei ole yllätys, että elinkeinoelämä kannattaa ARA-asuntoja.
ARA-asuntojen ongelmallisuuteen palataan luvussa ARA-asuntoja vai asumistukea?
Seuraava luku tästä.
Kirjan alkuun tästä
Eiköhän Lontoon kasvun moottorin hienoisen hidastumisen syynä ole ennen kaikkea Brexit eikä luovan luokan työntäminen ulos kaupungista. Lontoon ja koko Britannian talous pyörii pankki- ja rahoitusteollisuuden ympärillä. Brexit pakotti siirtämään osan toiminnoista EU-alueelle.
Lisämausteena tällä hetkellä ovat Ukrainan sota sekä ulkomaalaisten varakkaiden ihmisten verotuksen muutokset. Venäläiset eivät enää vaurastuta kaupunkia ja verotusuudistukset saavat varakkaita ulkomaalaisia muuttamaan muualle, muun muassa Dubaihin.
Nimimerkki iValolle kommenttina syy miksi Lontoosta muuttaa pois vauraita ihmisiä esimerkiksi Dubain johtuu siitä että Lontoo on kieltänyt ulkomaisilta kakkosasunnon omistamisen.
Huoli on aivan turha koska Helsinki ei ole enää mikään menestyvä kaupunki.
Eikö se luova luokka pärjää jos osoite onkin vantaan puolella? Voihan se kommuuni olla vaikka klaukkalassakin.
Niin on muuallakin
Ei luova luokka tarvitse ydinkeskustaa
Toki ne luksusta kaipaa halvalla. Jos ei saa olla työpaikkoja koska maan hinta niin kohtuullista on todays että luovat luokoon vähän kauempana jossa on varaa asua
Hyvin toimisi, Jos 50 000 luovan luokan jäsentä asuisi Klaukkalassa lähellä toisiaan, mutta silloin keskusta olisikin Klaukkalassa. Ei toimisi, jos siellä asuu kolme innovaatiokykyistä ihmistä muista ihmisistä eristettyinä. Kasautumisedut.
Kalliossa innovatiivisuutta lisää huumeet ja alkoholi ja ravintolapöhnä
Ja luovuus ei tarvitse väenpaljoutta, nykyään on etäyhteydet Politikointi ehkä tarvitsee laumaa — ennemminkin voi vaarana olla lauma-ajattelu.
Ei kannattaisi noin vähätellä Klaukkalaa. Eikä muita ihmisiä. Se ei ole nyt kovin kaukana Trumpista
huipulla juhlii vain korkeasti koulutettu luova luokka vaikka itsensä toteuttaminen on perusta, josta seuraa arvostusta, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta tai peräti leipäpuu ja katto pään päälle.
Kaikki ovat luovia, jos siihen on tilaisuys. Suomessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyssä kaksi kolmesta sanoi, että työ merkitsee heille keinoa rahoittaa muita aktiviteetteja. Ihmiset siis ilmeisesti haluavat tehdä jotakin merkityksellistä, mutta työssä se ei onnistu, joten he panostavat luovuutensa vapaa-aikaan. Oikeasti se nurmijärveläinen on yhtä luova kuin kalliossa pöhisevä vihreä ad. Liia luokka kalliossa kun saa perhettä niin nurmijärvi kutsuu monia
Hesarissa kerrottiin juuri, kuinka Tove Jansson pystyi ostamaan Ullanlinnan ataljeen itselleen tehtyään kymmenen vuoden ajan tilaustaidetta. Melkoisen määrän taidetta saisi nykyään myydä jos haluaisi ataljeen kantakaupungista.
Kaupungeista on tullut irvikuvia, joissa asuu vain rikkaita paperinpyörittäjiä. Aikuisten kuvipuistoja. Ihmisten oikeasti tarvitsemien asioiden (kuten wilhelmsin apteekki aleksilla) tilalle tulee samoja kansainvälisiä merkkiliikkeitä kuin jokaisessa muussa suuressa kaupungissa.
Kaikki mitä kaupunkilaiset tarvitsevat elääkseen tehdään muualla. Ihmiset, jotka palvelevat kaupunkilaisia, asuvat muualla. Taiteilijat ja muu luova luokka valitsee vuorotellen jonkun pienen kaupungin keskittymispaikaksi ennenkuin gentrifikaatio pilaa senkin.
Mikä se luova luokka on? nykyään harvoin puhutaan enää luokista paremminkin kategorioista, roduistakin vain eläimistä puhuttaessa.
En minäkään tiedä. Minun mielestäni Helsinki ja Suomi ylipäänsä ei ole pitkään aikaan houkutellut luovia ihmisiä. Nokian kulta-aikana oli jotain sinne päin mutta ei enää. Ja niilläkin kriteereillä luovien rippeiden pitäisi asua Kirkkonummen Sundsbergissä.
Olen hyvin skeptinen. Minä uskon, että
— relevantin “luovan luokan” tyypillinen edustaja on suurituloinen ohjelmistoihminen (pikemminkin kuin pienituloinen elämäntapa-/katutaiteilija).
— segregaation vastainen taistelu on pinttynyt vanha tapa, joka perustuu huterille uskomuksille ja anekdooteille pikemminkin
— segregaation vastaisessa taistelussa on paljon edunsaajia, joiden toimenkuva on edunvalvonta pikemminkin kuin aito asumisolojen kohentaminen. Hyvin epäeettinen osa tätä edunvalvontaa on yllyttää huono-osaisia levottomiksi: jos ette mielestänne saa riittävästi rahaa/riittäviä asuntoa, ryhtykää levottomuuksiin ja uhkailemaan muita kansalaisia.
— Eiran ja Krunikan rikkaat vanhukset tarvitsevat palvelusväkensä. He maksavat palvelusväen paikalle itse tai jos me muut veronmaksajat suostumme sponsoroimaan heille palvelusväen läsnäolon niin se tietenkin näille äveriäille kelpaa. Tällähetkellä me muut maksamme mm. “kohtuuhintaisen asumisen” järjestelyillä ja asumistuen ja ASP lainojen ehtoihin rakennetuilla mekanismeilla. Onneksi sentään asumistukea hiukan järkiperäistettiin tältä osin.
— Valtavirta-ajattelu pyörii liikaa sen ympärillä, että kuka parka joutuu muuttamaan pois hyvältä paikalta mikäli me muut emme häntä “hyvälle paikalle” sponsoroi ja aivan liian vähän sen ympärillä, että kuka sinne hyvälle paikalle pääsee mikäli me muut emme jotakuta muuta sinne maksa. Uskon, että tämä nyt kauksi maksettu henkilö on aivan cool tyyppi, joka kontribuoisi kaupungin kasautumisetuihin enemmän kuin se toinen jonka me veronmaksajat nykyjärjestelyin keskustaan maksamme.
Kysymys: Mikä se luova luokka on ? Ketä ne on ja mitä ne luo?
Juristit
Laakärit
Koodarit
Ne Kai on sitten Lucas luokkaa kuten ekonomitkin
Kuka joutuu muuttamaan kaupunkiin.
Suuri osa nykyisistä helsinkiläisistä on joutunut muuttamaan, kun kotiseudulla ei ole ollut työpaikkoja tai koska opiskelupaikat ovat keskittyneet Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihin. Luova luokka voisi olla paikkana tietysti Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto ja muut korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. VTT on täällä. Monet tutkimuslaitokset ovat täällä. Suuri osa tänne kasaantuvaa uutta startup-kehitystä syntyy nuoruuden ajan ihmissuhteiden,opiskelun ja tutkimuksen ympärille. Tänne on keskitetty valtion hallinnon, median, rahoitusalan ja yritysten pääkonttorit ja erillaisten yhteisöjen toimistot, jotka vetävät ihmisiä puoleensa kuin hunajapurkki kärpäsiä. Lisäksi valtio tukee voimaperäisesti infrastruktuurin ja asuntojen rakentamista.
Millainen valtio Suomi mahtaisi olla jos pääkaupunkia ei olisi perustettu ollenkaan tai se olisi jätetty kitukasvuiseksi alle 100.000 asukkaan tuppukyläksi, ilman yliopistoja, ilman valtion virastoja, Suomen Pankkia, ilman suurten yritysten pääkonttoreita ja liikepankkeja, ilman Eduskuntaakin?
Helsinki on Euroopan ennen 1990 itsenäistyneiden valtioiden pienin pääkaupunki jos ei joitakin yksittäisiä lilliputtivaltioita lasketa. Oslokin on mennyt ohi.
Ilman 1900-luvulla alkanutta kaupungistumista ja sen mukana tuomaa vaurastumista iso osa suomalaisista olisi muuttanut ulkomaille, Ruotsiin tai USA:han, osa ehkä jopa Neuvostoliittoon silloin kun sekin valtio houkutteli suomalaisia joille oma maa ei antanut leipää. Ilman nykyaikasta maataloutta nälänhädät olisivat seuranneet toisiaan, Suomessa asuisi nyt saman verran väkeä kuin Alaskassa tai Karjalan Tasavallassa, ja toisessa maailmansodassa ei olisi pärjännyt Neuvostoliittoa vastaan millään lailla.