21. Kuka pääsee kaupunkiin?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki, ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Miten vali­ta ne, jot­ka pää­sevät kaupunki­in asumaan, kun men­estyvi­in kaupunkei­hin pyrkii muut­ta­maan enem­män asukkai­ta kuin sinne mah­tuu, eikä asun­to­tuotan­toa saa­da nos­te­tuk­si kas­va­van kysyn­nän vauhdissa,

Mak­sukyky ratkaisee, jos ei tehdä mitään. Mon­en mielestä näin tulee ollakin, kos­ka he usko­vat, että suu­rit­u­loiset hyödyt­tävät kaupunkia eniten.

Eniten kaupun­ki kuitenkin hyö­tyy luo­vas­ta luokas­ta ja luo­va luok­ka kaupungista. Lon­toon ase­ma Bri­tann­ian talouden moot­to­ri­na on heiken­tynyt, kos­ka rikkaat työn­tävät luo­vaa luokkaa ulos kaupungista. Lon­toon erikoisuute­na on, että nämä rikkaat ovat tule­vat usein ulko­mail­ta, eivätkä ole muut­ta­mas­sa kaupunki­in pysyvästi.

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teen Berli­inis­sä oli 150 000 tyhjää asun­toa, kos­ka yhdis­tyneen Sak­san pääkaupun­ki ei houkutel­lutkaan muut­ta­jia niin paljon kuin oli kuvitel­tu. Asun­to­ja oli raken­net­tu aivan liikaa. Asum­i­nen oli hal­paa jopa kaupun­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa. Yhdis­telmä urbaa­nia kaupunkia sekä edullisia asun­to­ja ja toimis­to­ja teki Berlin­istä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten suuren startup-hautomon.

Nyt vuokrat ovat nousseet siel­läkin. Men­estyneim­mät star­tupit men­estyvät yhä, mut­ta uusia ei juuri syn­ny, kos­ka Berli­i­ni ei asumisen kallis­tut­tua enää houkut­tele luo­vaa luokkaa samal­la taval­la kuin ennen.

Kuu­lu­vatko työt­tömät kaupunki­in, vai pitäisikö hei­dän tehdä niis­sä tilaa työssä käyville? Sil­loin he ainakin pysy­i­sivät työt­töminä, ja on heil­läkin ystävän­sä ja sukulaisensa.

Jo kak­si­tuhat­ta vuot­ta sit­ten Aris­tote­les selit­ti, mik­si Ateenas­sa oli slum­mi. Työt­tömien ja maat­tomien oli järkevää muut­taa kaupunkei­hin, kos­ka kaupungeis­sa he saat­toi­vat löytää edes jotain työtä. Maakun­tien työt­tömiä ei muu­ta enää suurin joukoin Helsinki­in, kos­ka eivät löy­dä järkevän hin­taista asun­toa, mut­ta Tam­pereelle heitä muut­taa run­saasti. Työt­tömien osu­us työvoimas­ta on Tam­pereel­la suurem­pi kuin muual­la maas­sa huoli­mat­ta kaupun­gin vilkkaas­ta kasvus­ta – tai juuri sen takia.

On vaa­dit­tu hin­tasään­nöste­lyä, jot­ta kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us muut­taa halutes­saan kaupunki­in, mut­ta se ei toisi yhtään asun­toa lisää. Seu­rauk­se­na olisi vain asun­to­jono. Ennen ihail­imme Tukhol­man edullisia vuokria. Vuokra-asun­not ovat siel­lä yhä edullisia, mut­ta niihin on yli kymme­nen vuo­den jono. Mikään kaupun­ki ei voi toimia niin, että kaupunki­in voi muut­taa vas­ta viiden­toista vuo­den kulut­tua työ­paikan löy­tymis­es­tä. Tukhol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät markki­nat ja omis­tusasun­not. Omis­tusasun­not ovat Tukhol­mas­sa selvästi kalli­impia kuin Helsingis­sä. Osa seli­tyk­ses­tä on tosin Ruotsin elinikäi­sis­sä asuntolainoissa.

Omis­tusasun­to­jen hin­nat ovat nousseet Helsin­gin kan­takaupungis­sa niin korkeik­si, ettei tavalli­nen palka­nsaa­ja voi ostaa asun­toa palka­s­taan säästämäl­lä. Sik­si mah­dol­lisu­us asua siel­lä kul­kee osit­tain perintönä.

Pari­isi antaa rahan ratkaista pääsyn itse kaupunki­in. Pieni­palkkaiset ovat ter­ve­tullei­ta radan­var­silähiöi­hin. Seu­rauk­se­na ovat val­ta­vat seg­re­gaa­tio-ongel­mat. Keltali­ivimie­lenosoituk­set läh­tivät polt­toaineen hin­nas­ta, mut­ta kään­tyivät nopeasti pari­isi­laiseli­itin vastustamiseksi.

Helsingis­sä on tois­taisek­si seka­muo­to, jos­sa jotkut onnekkaat pää­sevät edullisi­in ARA-asun­toi­hin ja muut ovat markki­navoimien armoil­la. Kaik­ista epälo­ogisuuk­sis­taan huoli­mat­ta se pelit­tää jotenkuten. Paikko­ja ei jae­ta jonot­ta­mal­la, vaan tuli­jat val­i­taan. Toinen vai­h­toe­hto olisi, että pieni­palkkaiset saisi­vat selvästi korkeam­paa palkkaa ja mak­saisi­vat markki­navuokraa. Ei ole yllä­tys, että elinkei­noelämä kan­nat­taa ARA-asuntoja.

ARA-asun­to­jen ongel­mallisu­u­teen palataan luvus­sa ARA-asun­to­ja vai asumistukea?

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

 

14 vastausta artikkeliin “21. Kuka pääsee kaupunkiin?”

  1. Eiköhän Lon­toon kasvun moot­torin hienoisen hidas­tu­misen syynä ole ennen kaikkea Brex­it eikä luo­van luokan työn­tämi­nen ulos kaupungista. Lon­toon ja koko Bri­tann­ian talous pyörii pank­ki- ja rahoi­tus­te­ol­lisu­u­den ympäril­lä. Brex­it pakot­ti siirtämään osan toimin­noista EU-alueelle. 

    Lisä­maus­teena täl­lä het­kel­lä ovat Ukrainan sota sekä ulko­maalais­ten varakkaiden ihmis­ten vero­tuk­sen muu­tok­set. Venäläiset eivät enää vauras­tu­ta kaupunkia ja vero­tusu­ud­is­tuk­set saa­vat varakkai­ta ulko­maalaisia muut­ta­maan muualle, muun muas­sa Dubaihin.

    1. Nim­imerk­ki iVal­olle kom­ment­ti­na syy mik­si Lon­toos­ta muut­taa pois vau­rai­ta ihmisiä esimerkik­si Dubain johtuu siitä että Lon­too on kieltänyt ulko­maisil­ta kakkosasun­non omistamisen.

  2. Huoli on aivan turha kos­ka Helsin­ki ei ole enää mikään men­estyvä kaupunki.

  3. Eikö se luo­va luok­ka pär­jää jos osoite onkin van­taan puolel­la? Voihan se kom­muu­ni olla vaik­ka klaukkalassakin. 

    Niin on muuallakin 

    Ei luo­va luok­ka tarvitse ydinkeskustaa 

    Toki ne luk­sus­ta kaipaa hal­val­la. Jos ei saa olla työ­paikko­ja kos­ka maan hin­ta niin kohtu­ullista on todays että luo­vat luokoon vähän kauem­pana jos­sa on varaa asua

    1. Hyvin toimisi, Jos 50 000 luo­van luokan jäsen­tä asu­isi Klaukkalas­sa lähel­lä toisi­aan, mut­ta sil­loin keskus­ta olisikin Klaukkalas­sa. Ei toimisi, jos siel­lä asuu kolme inno­vaa­tiokyky­istä ihmistä muista ihmi­sistä eris­tet­ty­inä. Kasautumisedut.

  4. Kallios­sa inno­vati­ivi­su­ut­ta lisää huumeet ja alko­holi ja ravintolapöhnä
    Ja luovu­us ei tarvitse väen­paljout­ta, nykyään on etäy­htey­det Poli­tikoin­ti ehkä tarvit­see lau­maa — ennem­minkin voi vaarana olla lauma-ajattelu. 

    Ei kan­nat­taisi noin vähätel­lä Klaukkalaa. Eikä mui­ta ihmisiä. Se ei ole nyt kovin kaukana Trumpista

  5. huip­ul­la juh­lii vain korkeasti koulutet­tu luo­va luok­ka vaik­ka itsen­sä toteut­ta­mi­nen on perus­ta, jos­ta seu­raa arvos­tus­ta, yhteisöl­lisyyt­tä, tur­val­lisu­ut­ta tai peräti leipäpuu ja kat­to pään päälle.

    Kaik­ki ovat luovia, jos siihen on tilaisuys. Suomes­sa Elinkei­noelämän val­tu­uskun­nan kyselyssä kak­si kolmes­ta sanoi, että työ merk­it­see heille keinoa rahoit­taa mui­ta aktivi­teet­te­ja. Ihmiset siis ilmeis­es­ti halu­a­vat tehdä jotakin merk­i­tyk­sel­listä, mut­ta työssä se ei onnis­tu, joten he panos­ta­vat luovuuten­sa vapaa-aikaan. Oikeasti se nur­mi­järveläi­nen on yhtä luo­va kuin kallios­sa pöhi­sevä vihreä ad. Liia luok­ka kallios­sa kun saa per­het­tä niin nur­mi­järvi kut­suu monia

  6. Hesaris­sa ker­rot­ti­in juuri, kuin­ka Tove Jans­son pystyi osta­maan Ullan­lin­nan atal­jeen itselleen tehtyään kymme­nen vuo­den ajan tilaus­taidet­ta. Melkoisen määrän taidet­ta saisi nykyään myy­dä jos halu­aisi atal­jeen kantakaupungista.

    Kaupungeista on tul­lut irviku­via, jois­sa asuu vain rikkai­ta paper­in­pyörit­täjiä. Aikuis­ten kuvipuis­to­ja. Ihmis­ten oikeasti tarvit­semien asioiden (kuten wil­helm­sin apteek­ki alek­sil­la) tilalle tulee samo­ja kan­sain­välisiä merkkili­ikkeitä kuin jokaises­sa muus­sa suures­sa kaupungissa.

    Kaik­ki mitä kaupunki­laiset tarvit­se­vat elääk­seen tehdään muual­la. Ihmiset, jot­ka palvel­e­vat kaupunki­laisia, asu­vat muual­la. Taiteil­i­jat ja muu luo­va luok­ka val­it­see vuorotellen jonkun pienen kaupun­gin keskit­tymi­s­paikak­si ennenkuin gen­tri­fikaa­tio pilaa senkin.

  7. Mikä se luo­va luok­ka on? nykyään har­voin puhutaan enää luok­ista parem­minkin kat­e­go­ri­oista, roduis­takin vain eläimistä puhuttaessa.

    1. En minäkään tiedä. Min­un mielestäni Helsin­ki ja Suo­mi ylipään­sä ei ole pitkään aikaan houkutel­lut luovia ihmisiä. Nokian kul­ta-aikana oli jotain sinne päin mut­ta ei enää. Ja niil­läkin kri­teereil­lä luovien rippei­den pitäisi asua Kirkkon­um­men Sundsbergissä.

  8. Olen hyvin skepti­nen. Minä uskon, että
    — rel­e­van­tin “luo­van luokan” tyyp­illi­nen edus­ta­ja on suu­rit­u­loinen ohjelmis­toih­mi­nen (pikem­minkin kuin pien­i­t­u­loinen elämän­ta­pa-/katu­taiteil­i­ja).
    — seg­re­gaa­tion vas­tainen tais­telu on pint­tynyt van­ha tapa, joka perus­tuu huter­ille usko­muk­sille ja anek­dooteille pikemminkin
    — seg­re­gaa­tion vas­taises­sa tais­telus­sa on paljon edun­saa­jia, joiden toimenku­va on edun­valvon­ta pikem­minkin kuin aito asum­isolo­jen kohen­t­a­mi­nen. Hyvin epäeet­ti­nen osa tätä edun­valvon­taa on yllyt­tää huono-osaisia lev­ot­tomik­si: jos ette mielestänne saa riit­tävästi rahaa/riittäviä asun­toa, ryhtykää lev­ot­to­muuk­si­in ja uhkaile­maan mui­ta kansalaisia.
    — Eiran ja Krunikan rikkaat van­huk­set tarvit­se­vat palvelusväken­sä. He mak­sa­vat palvelusväen paikalle itse tai jos me muut veron­mak­sa­jat suos­tumme spon­soroimaan heille palvelusväen läs­näolon niin se tietenkin näille äver­iäille kel­paa. Täl­lähetkel­lä me muut mak­samme mm. “kohtu­uhin­taisen asumisen” jär­jeste­ly­il­lä ja asum­istuen ja ASP lain­o­jen ehtoi­hin raken­ne­tu­il­la mekanis­meil­la. Onnek­si sen­tään asum­is­tukea hiukan järkiperäis­tet­ti­in tältä osin.
    — Val­tavir­ta-ajat­telu pyörii liikaa sen ympäril­lä, että kuka par­ka joutuu muut­ta­maan pois hyvältä paikalta mikäli me muut emme hän­tä “hyvälle paikalle” spon­soroi ja aivan liian vähän sen ympäril­lä, että kuka sinne hyvälle paikalle pääsee mikäli me muut emme jotaku­ta muu­ta sinne mak­sa. Uskon, että tämä nyt kauk­si mak­set­tu henkilö on aivan cool tyyp­pi, joka kon­tribuoisi kaupun­gin kasautu­mise­tu­i­hin enem­män kuin se toinen jon­ka me veron­mak­sa­jat nykyjär­jeste­lyin keskus­taan maksamme.

  9. Kysymys: Mikä se luo­va luok­ka on ? Ketä ne on ja mitä ne luo?

    Juris­tit
    Laakärit
    Koodarit 

    Ne Kai on sit­ten Lucas luokkaa kuten ekonomitkin

  10. Kuka joutuu muut­ta­maan kaupunkiin.
    Suuri osa nyky­i­sistä helsinkiläi­sistä on joutunut muut­ta­maan, kun kotiseudul­la ei ole ollut työ­paikko­ja tai kos­ka opiskelu­paikat ovat keskit­tyneet Helsinki­in ja mui­hin isoi­hin kaupunkei­hin. Luo­va luok­ka voisi olla paikkana tietysti Helsin­gin yliopis­to, Aal­to yliopis­to ja muut korkeak­oulut ja ammat­tiko­rkeak­oulut. VTT on tääl­lä. Mon­et tutkimus­laitok­set ovat tääl­lä. Suuri osa tänne kasaan­tu­vaa uut­ta start­up-kehi­tys­tä syn­tyy nuoru­u­den ajan ihmissuhteiden,opiskelun ja tutkimuk­sen ympärille. Tänne on keskitet­ty val­tion hallinnon, medi­an, rahoi­tusalan ja yri­tys­ten pääkont­torit ja eril­lais­ten yhteisö­jen toimis­tot, jot­ka vetävät ihmisiä puoleen­sa kuin huna­japurk­ki kär­päsiä. Lisäk­si val­tio tukee voimaperäis­es­ti infra­struk­tu­urin ja asun­to­jen rakentamista.

    1. Mil­lainen val­tio Suo­mi mah­taisi olla jos pääkaupunkia ei olisi perustet­tu ollenkaan tai se olisi jätet­ty kitukasvuisek­si alle 100.000 asukkaan tup­pukyläk­si, ilman yliopis­to­ja, ilman val­tion viras­to­ja, Suomen Pankkia, ilman suurten yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta ja liikepankke­ja, ilman Eduskuntaakin?

      Helsin­ki on Euroopan ennen 1990 itsenäistynei­den val­tioiden pienin pääkaupun­ki jos ei joitakin yksit­täisiä lil­liput­ti­val­tioi­ta las­ke­ta. Oslokin on men­nyt ohi.

      Ilman 1900-luvul­la alka­nut­ta kaupungis­tu­mista ja sen mukana tuo­maa vauras­tu­mista iso osa suo­ma­lai­sista olisi muut­tanut ulko­maille, Ruot­si­in tai USA:han, osa ehkä jopa Neu­vos­toli­it­toon sil­loin kun sekin val­tio houkut­teli suo­ma­laisia joille oma maa ei antanut leipää. Ilman nykyaikas­ta maat­alout­ta nälän­hädät oli­si­vat seu­ran­neet toisi­aan, Suomes­sa asu­isi nyt saman ver­ran väkeä kuin Alaskas­sa tai Kar­jalan Tasaval­las­sa, ja toises­sa maail­man­so­das­sa ei olisi pär­jän­nyt Neu­vos­toli­it­toa vas­taan mil­lään lailla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.