22. Markkinat hoitavat?

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

Entä jos antaisimme vain markki­noiden hoitaa asun­tokysymyk­sen? Kun asun­not ovat kalli­ita, niitä kan­nat­taa rak­en­taa lisää ja lop­ul­ta tar­jon­ta riit­tää tyy­dyt­tämään kysynnän.

Tämä toimii peri­aat­teessa, mut­ta aika­jänne on aivan liian pitkä. Taval­lisil­la hyödyke­markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­tumi­nen vie muu­ta­man vuo­den, kaupunkien asun­tomarkki­noil­la siihen voi men­nä kym­meniä vuosia tai se ei tas­apain­o­tu koskaan. Parem­paa tule­vaisu­ut­ta odoteltaes­sa asumisen kalleus muo­dos­tuu mon­elle eli­naikaisek­si taakak­si. Lisäk­si pul­lonkaulana ei ole talo­jen rak­en­t­a­mi­nen vaan raken­nuskelpoiset ton­tit halu­tu­il­la sijain­neil­la. Raken­nuska­p­a­siteet­tia syn­ty­isi kyl­lä lisää.

Onnek­si kaupunkei­hin muut­toon liit­tyy iner­ti­aa. Vaik­ka lop­ulliseen tas­apain­oti­laan on matkaa, asun­to­tuotan­to voi pysyä muu­tok­sen tahdis­sa, niin kuin se on pysynyt Oulus­sa ja Jyväskylässä. Se on pysynyt suh­teel­lisen hyvin myös Helsin­gin seudul­la, johon on raken­net­tu määräti­etois­es­ti lisää. Asumisen hin­ta on nous­sut, mut­ta ei läh­eskään niin paljon kuin vas­taavis­sa euroop­palai­sis­sa kasvukeskuk­sis­sa. Viime aikoina asumisen reaal­i­hin­ta on jopa laskenut, mitä voi pitää harv­inaise­na onnis­tu­misen merkkinä asun­topoli­ti­ikan osalta. Kaupun­gin vetovoimaa se ei mairittele.

Kun­nalle kasvu tulee kalli­ik­si. Sen on raken­net­ta­va kadut, puis­tot, vesi‑, viemäri- ja sähköjo­hdot, koulut ja päiväkodit sekä ratikkakiskot. Urbaaneista mukavuuk­sis­takin olisi hyvä huole­htia. Vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi raken­nusy­htiöille kan­nat­tavaa, kaupungeil­la ei ole varaa luovut­taa tont­te­ja raken­net­tavak­si nopeam­mas­sa tahdis­sa tai kaavoit­taa niitä yksi­tyiselle maalle. Ongel­ma on Suomes­sa vielä suurem­pi kuin muual­la, kos­ka toisin kuin useim­mis­sa muis­sa euroop­palai­sis­sa mais­sa, val­tio on sysän­nyt kaupunkien kasvun vaa­ti­mat infrain­vestoin­nit lähin­nä kaupunkien itsen­sä maksettavaksi.

Helsingis­sä on arvioitu, että jokainen uusi asukas aiheut­taa kun­nalle 30 000 euron investoin­ti­tarpeen. Tämä on suulli­nen tieto Helsin­gin virkamiehiltä noin 15 vuo­den takaa. Tieto voi olla jo van­hen­tunut. Ilmeis­es­ti kus­tan­nuk­set ovat pikem­minkin kas­va­neet kuin vähen­tyneet. Olisin kiin­nos­tunut, jos jol­lakin on tästä asi­as­ta uudem­paa tai syväl­lisem­min tutkit­tua tietoa. Vuo­den 2023 väk­ilu­vun kasvu oli Helsingis­sä 11 000 asukas­ta, joten tämän perus­teel­la lasku Helsin­gin veron­mak­sajille olisi yli 300 miljoon­aa euroa. Jos tämä pitäisi rahoit­taa kun­nal­lisveros­ta, pitäisi kun­nal­lisveroa nos­taa liki kahdel­la prosenttiyksiköllä.

Iskua vai­men­taa huo­mat­tavasti se, että Helsin­ki on han­kkin­ut pääosan raken­net­tavas­ta tont­ti­maas­ta itselleen. Kun uusi asukas vie tilaa noin 40 ker­rosneliötä, kaupun­ki pääsee investoin­tien osalta omilleen, jos se saa luovutet­tavas­ta ton­tista 750 €/ k‑m2. Keskus­tan tun­tu­mas­sa tämä onnis­tuu, mut­ta ei lähiöis­sä. Kaavoitet­taes­sa yksi­tyiselle maalle kaupun­ki voi rahas­taa osa kaavoitushyödys­tä itselleen – tätä perustel­laan juuri noil­la kasvun vaa­timil­la investoin­neil­la – mut­ta 750 €/k‑m2 ei onnis­tu mitenkään. Sik­si kun­nal­listalouden rajat pakot­ta­vat hidas­ta­maan kaavoitus­ta. Kansan­talous kär­sii ja asun­toa tarvit­se­vat kärsivät.

Espoo ei ole han­kkin­ut maa­ta Helsin­gin tapaan. Syynä tähän on olleet jopa ide­ol­o­giset syyt. Niin­pä kaupun­gin on huo­mat­tavasti vaikeampi rahoit­taa kaupun­gin kasvua. Nopeasti kas­va­va Espoo velka­an­tuu vauhdilla.

Vaik­ka kek­sit­täisi­in keinot rahoit­taa kaupun­gin kasvu, ongel­mak­si jää, ettei maa­ta ole halu­tu­im­mil­la alueil­la tarpeek­si. Kaupun­gin laidoil­la olisi tilaa, mut­ta uudet asukkaat eivät sinne halua eikä sel­l­ainen asum­i­nen tar­joa niitä kasautu­mishyö­tyjä, joiden takia kaupunkei­hin muutetaan.

18 vastausta artikkeliin “22. Markkinat hoitavat?”

  1. Mik­si sit­ten HSL tukee enem­män mitä kauem­pana asut?

    Keskus­ta kallis ja per­ife­ria hal­pa lippu

    Vastaa

    1. Kos­ka HSL:n hal­li­tus on näin päät­tänyt. Ympäryskun­nat halu­a­vat peräti tasa­tar­if­fia niin, että lyhyt mat­ka ratikalla mak­saa yhtä paljon kuin mat­ka Helsingistä Keravalle.

      Vastaa

      1. Ja kos­ka Helsin­gin virkamiehistö kokee, ettei se voi opas­taa HSL:n helsinkiläisiä hal­li­tusjäseniä. Ilmeis­es­ti jäsen­ten pitäisi itse osa­ta pyytää opas­tus­ta, mut­ta ne eivät ymmär­rä sitä tai niitä ei kiin­nos­ta. Kyl­lähän tuo­hon saisi muu­tok­sen, jos se hal­li­tus omak­su­isi muun kuin kumileimasi­men roolin.

      3. Soin­in­vaar­alle kysymys että M
        mik­si Helsin­gin edus­ta­jat eivät vaati­neet eril­listä lip­pua A‑vyöhykkeelle? Nythän luo­daan uusi E‑vyöhyke joka halkaisee Tuusu­lan ja Sipoon kah­tia ja siihen kuu­luu myös Jär­ven­pää. Eikös olisi järkeväm­pää yhdis­tää vyöhykkeitä?

      4. Rahul Somani: “mik­si Helsin­gin edus­ta­jat eivät vaati­neet eril­listä lip­pua A‑vyöhykkeelle?”

        Vähin­tään kah­den vyöhyk­keen liput ovat järkevämpiä. Sil­loin ei tule kalli­ita lyhy­itä matko­ja vyöhykkei­den rajo­jen lähelle.

        Jos jotain tuon suun­taista halu­aisi, olisi esim ehkä halvem­pi ratikkalip­pu siihen parem­pi väline.

        “Eikös olisi järkeväm­pää yhdis­tää vyöhykkeitä?”

        Päin­vas­toin. Mitä enem­män vyöhykkeitä on, sitä tarkem­min lipun hin­ta kor­reloi matkan pitu­u­den kanssa. Tähän on toki vastapain­ona se, ettei sys­tee­mi saa olla liian monimutkainen.

  2. Markki­nat eivät hoi­da, kos­ka maankäyt­tö estää ns. mar­ket entryn.

    Vaik­ka halu­aisit rak­en­taa mil­jardil­la asun­to­ja Helsinki­in, se ei onnis­tu­isi, kos­ka raken­nusy­htiöt istu­vat jo kaavoitet­tu­jen rak­en­ta­mat­tomien tont­tien pääl­lä, eivätkä suos­tu niitä sin­ulle myymään. Saisit kun­ni­an­hi­moi­seen raken­nus­pro­jek­ti­isi pari has­sua tont­tia jostain per­ife­ri­as­ta parin vuo­den päästä.

    Samaisil­la raken­nusy­htiöil­lä on myös taseessaan valmi­ita asun­to­ja, joiden myyn­ti­hin­ta kär­sisi siitä, jos he itse rak­en­taisi­vat lisää asun­to­ja. Näin­pä olemme (taas) tilanteessa, jos­sa ei rakenneta.

    Tälle ongel­malle on (ainakin) kak­si ratkaisua:

    1) Pois­te­taan mar­ket entryn esteet, ts. vapaute­taan kaavoitus. Näin löy­tyy aina paik­ka, jonne rakentaa.
    2) Julki­nen rak­en­t­a­mi­nen. Jos julki­nen uhkaisi rak­en­taa aina sen ver­ran asun­to­ja kuin yksi­tyi­nen päät­tää jät­tää rak­en­ta­mat­ta, ei yksi­tyisen kan­nat­taisi jät­tää rakentamatta.

    Vastaa

    1. Nuo raken­nus­fir­math­an ovat juuri osoi­tus siitä etteivät markki­nat kykene hoita­maan asun­tokysymyk­siä. Sik­si markki­noille ei pidä antaa ainakaan enem­pää val­taa jos halu­taan että asun­to­tuotan­to palvelee yhteiskun­taa ja sen kokon­aise­t­ua. Markki­nat eivät toi­mi kokon­aise­t­ua ajaen, vaan ajaen jokaisen toim­i­jan omaa etua. Markkin­ausko­vaiset ovat vaan luoneet uskon­sa tuek­si käsit­teen näkymät­tömästä kädestä, jol­laa he yrit­tävät perustel­la markki­noiden hoita­van kaiken kun­han markki­noille annetaan täysi vapaus kaik­keen. Hump­puuki­a­han se on mut­ta sopii hyvin itsekkääseen eduna­jamiseen, mihin näkymätön käsikin pohjautuu.

      Julkisen sek­torin paine rak­en­tamiseen taval­la tai toisel­la on kyl­lä tarpeen, mut­ta on todel­la vaikea kuvitel­la että vapaut­ta­mal­la kaavoitus rak­en­t­a­mi­nen saataisi­in palve­maan yhteistä etua. Vaik­ka se palvelisikin
      rak­en­ta­jien etua, niin se ei todel­lakaan tarkoi­ta että se samal­la palvelisi yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua. Kan­nat­taa aina pitää mielessä , että markki­nat ovat kyl­lä hyvä ren­ki, mut­ta huono isäntä.

      Vastaa

      2. Kaavoituk­sen vapaut­tamisel­la tarkoite­taan sitä, että raken­nu­soikeu­den määrää ja käyt­tö­tarkoi­tus­muu­tok­sia pienem­män hai­tan suun­taan ei rajoite­ta rak­en­tamiseen tarkoite­tu­il­la tonteilla.

  3. Jotenkin tun­tui yksipuoliselta tämä Osmon kir­joi­tus. Siinä ote­taan perus­fak­tak­si, että kaupunki­a­sum­i­nen pelas­taa Suomen.
    Todel­lisu­udessa per­ife­ri­as­ta kaupunki­in muut­ta­va on val­ta­va tap­pio sikäläiselle kun­nalle. Ja muut­ta­jalle jää vielä riipak­si enti­nen nol­la-arvoinen asun­to kiinteistöveroineen.
    Ennen­muinoin Keskus­ta ajoi hajasi­joi­tus­ta. Taisi kaat­ua eli­itin halu­un asua yhdessä. Sil­loin­han ei ole paljoa kon­tak­tia siihen todel­lisu­u­teen mihin päätök­sien kohteet joutu­vat. Lob­bar­it on luo­tu paikkaa­maan tätä aukkoa.

    Vastaa

  4. Bc kk lip­ul­la ei kan­na­ta käy­dä a vyöhyk­keel­lä. Kallista! Pitäkää ratikkanne.

    Vastaa

    1. Kom­ment­ti­na Pert­ti Salo­maalle olet oike­as­sa siinä että A‑vyöhykeläiset käyvät har­voin C‑vyöhykkeellä mut­ta moni BC- vyöhykeläi­nen käy töis­sä A vyöhyk­keel­lä enem­män kuin A‑vyöhykkeläiset BC-vyöhykkeelle.

      Vastaa

  5. “Asumisen reaal­i­hin­ta on laskenut”

    Kaik­ki osat sisältää täl­laisia heit­to­ja ilman mitään lähdet­tä tai perustelui­ta. Tuskin kukaan asun­to velalli­nen joka ver­taa tämän het­ken korkomeno­jaan nol­lako­rko­jen aikaisi­in on samaa mieltä. Tai Hekan kym­me­nien pros­ent­tien vuokranko­ro­tuk­sia saa­va. Tai no, asum­is­tuki­a­han sopi­ikin sit­ten leika­ta kun asumisku­lut on laske­neet. Ota nyt vaku­udek­si vielä rätinkisi neljän lapsen työt­tömästä yksinhuoltajasta.

    Vastaa

  6. Ehkä Helsin­gin pitäisi hie­man höl­lätä otet­taan eikä syr­jäyt­tää yksi­ty­istä rahaa niin jär­jestelmäl­lis­es­ti. Esim. minä olen rak­en­tanut (yhdessä vesio­su­uskun­nan kanssa) yksi­tyisen vesi- ja viemäriverkos­ton. Kuin­ka suuri osa Helsin­gin vesi- ja viemäriverkos­tos­ta on yksi­ty­istä? Veikkaan 0,0%. Elon Musk rak­en­taa Tex­a­s­is­sa syr­jäseudulle kokon­aista taa­ja­maa: kadut, puis­tot, vesi‑, viemäri- ja sähköjo­hdot, koulut ja päiväkodit, ratikkakiskot ja urbaan­it mukavu­udet. Mon­es­sa paikas­sa aivan nor­maali busi­ness: ala-asteen rak­en­t­a­mi­nen ja oper­oimi­nen yksi­tyisel­lä rahal­la ei Suomes­sa edes juo­lah­da kenenkään mieleen. Julki­nen sek­tori kiuhukoot investoin­tien rahoi­tu­songel­maliemessään. Itse se on sop­pansa keit­tänyt. Markki­noista on otet­tu niskalenk­ki, kuten J.Katainen taisi muinoin luvata.

    Vastaa

  7. Entisenä helsinkiläisenä en voi olla kauhis­telemat­ta sitä intoa, jol­la kaupun­ki raivaa ja tuhoaa luon­toaan, met­siään ja maise­mako­hteitaan. Perussyy lie­nee tilan saami­nen asun­torak­en­tamiselle ja siihen liit­tyvälle liikenteelle.
    Yhtälöhän toimii samaan tapaan kuin aerosoli­pakkaus. Kun painet­ta vähen­netään päästämäl­lä pon­nekaa­sua ulos, lisää sisäl­lä olev­as­ta nes­teestä kaa­su­un­tuu, ja tas­apain­oti­las­sa paine onkin vaki­in­tunut entiselleen.
    Asut­tamisti­lanteessa kaupunki­in muut­taa yhä uut­ta väkeä sitä mukaa kuin asun­to­ja valmis­tuu, ja asun­top­u­la jatkuu entisel­lään. Näin on jatkunut ainakin ne viimeiset kuusi vuosikym­men­tä, joina asi­aa olen seurannut.
    Suomes­sa riit­tää tilaa kaikille tänne tuleville. Mik­si kaikkien pitäisi ahtau­tua Helsin­gin niemelle tai sen satel­li­it­tilähiöi­hin? Vero­tu­lot ovat tietysti yksi syy. Vastapain­ona ovat kuitenkin muut­toli­ik­keen aiheut­ta­mat pro­gres­si­ivis­es­ti lisään­tyvät kustannukset.
    Tässä taitaisi olla kylliksi
    vaali­teemaakin. Mikä on tämän kaupun­gin idea, päämäärä, strate­gi­nen tavoite? Mitä kaupunki­laiset halu­a­vat? Slum­mien metropolin vai asukkaiden viihty­isän kotikaupungin?

    .

    Vastaa

  8. 700 €/kem2 on men­nyt rik­ki yksi­ty­is­ten väli­sis­sä kaupois­sa Van­taan Myyr­mäessä ja Espoon Kiviruukissa. Mik­si ker­rostalo­tont­tikaup­po­jen hin­nat laa­haa­vat Stadis­sa? Ei tuo­ta eroa selitä pelkästään naa­purikaupunkien pienem­pi asun­to­jen keskikoko.

    Vastaa

    1. Seitsemänsataaeuroa/kem2 ei ole eri­tyisen paljon. Jätkäsaa­res­sa se on pitkälti toista ton­nia ja Kata­janokalla yhdessä kau­pas­sa 2 500€.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.