23. Nimbyt kaupungistumisen jarruna

Kali­for­nia on tai ainakin on ollut USA:n vetovoimaisin osaval­tio. Sen väk­iluku on kas­vanut nopeasti, minkä vuok­si Kali­for­ni­as­sa on asun­tokri­isik­si kut­sut­tu paha asun­top­u­la. Asum­i­nen on kallista, asun­not­to­mia ja asun­to­vaunuis­sa asu­via on paljon ja osaval­tion köy­hyysaste on korkein USA:n osaval­tioiden kesku­udessa, vaik­ka Kali­for­nia on kansan­tuot­teel­la henkeä kohden mitat­tuna Yhdys­val­tain rikkain osavaltio .

Dis­ney­landin työn­tek­i­jät uhka­si­vat lakol­la heinäku­us­sa 2024, kos­ka palk­ka ei riit­tänyt asumiseen kalli­is­sa Kali­for­ni­as­sa. Lakko väl­tet­ti­in huo­mat­tavil­la palkanko­ro­tuk­sil­la, jot­ka muun muas­sa nos­ti­vat yhtiön mak­saman min­imi­palkan 24 dol­lari­in tun­nil­ta, eli run­saaseen 3700 euroon kuukaudessa, jos työai­ka on 40 tun­tia viikossa.

Asumisen kalleus on johtanut yri­tyk­sis­sä palkkakus­tan­nusten nousu­un. Yri­tyk­siä ja väestöä on alka­nut siir­tyä Tex­as­i­in, joka on nouse­mas­sa men­estyk­sen kär­keen Yhdys­val­lois­sa. Väestö ikään­tyy monin paikoin, kos­ka nuoret eivät enää mah­du osavaltioon.

Nim­by-ilmiö jar­rut­taa suuresti Kali­forn­ian asun­to­tuotan­toa. Ne onnel­liset, joil­la on jo asun­to, eivät halua, että tuli­joille raken­netaan enää asun­to­ja. Tämä uhkaa näivet­tää Kali­forn­ian kehi­tyk­sen. Ongel­maan on havah­dut­tu osaval­tion tasol­la. Osaval­tio patis­taa voima­toimin kaupunke­ja ja piirikun­tia sal­li­maan lisää asuntotuotantoa.

(Tässä kaipaisin apua luk­i­joil­ta. Luin vuosi, pari sit­ten jostakin, että Kali­for­ni­as­sa olisi säädet­ty laki, että jos jokin alue alit­taa sille asete­tun minim­i­tavoit­teen uusista asun­noista, sinne saa vapaasti rak­en­taa maan­omis­ta­jan päätök­sel­lä asun­to­ja mihin huvit­taa. En tätä artikke­lia ole löytänyt, enkä muu­takaan main­in­taa tähän käytän­töön. Joko uuti­nen ei pitänyt paikkaansa tai se ei lop­ul­ta ollut toimen­piteenä kovin merkittävä.)

Mitä Kalifornia edellä, sitä Helsinki perässä?

Myös Helsingis­sä van­ho­jen asukkaiden vas­tus­tus vaikeut­taa asun­to­jen kaavoit­tamista kaupunki­in muut­taville. On valitet­tu, että tulevil­la asukkail­la ei ole val­taa kaupun­gin kaavoitus­ratkaisu­ista. Mon­en van­han asukkaan mielestä ei pidä ollakaan, kos­ka  onhan kaupun­ki mei­dän eikä heidän.

Tähän voidaan vas­ta­ta, että mik­si raja vede­tään nyky­het­keen. Kun niitä aluei­ta kaavoitet­ti­in, jois­sa he nyt asu­vat, moni sil­loinen asukas olisi halun­nut kieltää hei­dän nyky­is­ten asun­to­jen­sa rak­en­tamisen. Kai heil­lä tuol­loin olisi pitänyt olla tähän yhtäläi­nen oikeus kuin heil­lä nyt on estää tule­vien asukkaiden asunnot.

Mik­si kaupun­gin on pakko kas­vaa? Nykyaikana taloudelli­nen kasvu toteu­tuu liki kokon­aan suurten kaupunkien kasvu­na. Nykyaikainen talous perus­tuu kasautu­mise­tu­i­hin, jot­ka edis­tävät tiedon lev­iämistä ja luovuutta.

Ennen vastustin alueellista keskittymistä minäkin

Jot­ka ovat luke­neet muis­tel­mani Voit­to­ja ja tap­pi­oi­ta, tietävät, että vielä 40 vuot­ta sit­ten vas­tustin Helsin­gin kasvua ja ylipään­sä alueel­lista keskit­tymistä täysin tietoise­na siitä, että kan­nat­ta­mani vai­h­toe­hto tiesi alem­paa vau­raut­ta. Pidin sitä silti parem­pana, kos­ka ajat­telin kan­nat­ta­mani vai­h­toe­hdon ole­van silti ihmisille parem­pi kuin taloudel­lis­es­ti vau­raampi elämä ”tehoy­hteiskun­nas­sa”. Sen jäl­keen olen vai­h­tanut kan­taa tyystin. Olen edelleen sitä mieltä, että kan­nat­ta­mani elämän­muo­to olisi ehkä ollut parem­pi kuin tämä nykyi­nen, mut­ta olemme jo men­neet sen tien­haaran ohi. Maakun­tien Suo­mi ei ole enää elin­voimainen eikä siitä sel­l­aista saa, eivätkä ihmiset olleet halukkai­ta luop­umaan vauras­tu­mis­es­ta. Ilman piikki­lanko­ja maan rajo­jen ympäril­lä täl­läi­nen hal­li­tun alban­isoi­tu­misen tie ei toimisi. Mie­len­muu­tok­seeni on vaikut­tanut myös se, että alueel­lis­es­ti hajau­tunut Suo­mi olisi paljon köy­hempi kuin alun perin kuvit­telin. En tun­tenut kasautu­mise­tu­jen vaiku­tus­ta kun­nol­la, eikä sitä tien­nyt oikein kukaan muukaan. Infor­maa­tioy­hteiskun­nan talouden kään­nös kohti suurten kaupunkien kasvua tapah­tui oikeas­t­aan vuosi­tuhan­nen vaihteessa.

Helsingin seutu hajautuisi amerikkalaiseksi autokaupungiksi

Kaupungis­tu­misen voima on niin suuri, ettei Helsin­ki kaavoit­tamista rajoit­ta­mal­la pysty­isi sitä myöskään patoa­maan. Kasvu kohdis­tu­isi muualle Helsin­gin seudulle. Kaupun­ki hajaan­tu­isi ja alka­isi muis­tut­taa amerikkalaisia autokaupunke­ja. Paljon enem­män maa­ta ja luon­toa menisi rak­en­tamisen ja paisu­van tiev­erkon alle. Espoon valmis­teil­la ole­va yleiskaa­va on tästä varoit­ta­va esimerkki.

Jos luon­to saisi äänestää, se äänestäisi tiivi­im­män, ei hajau­tuneem­man kaupun­gin puolesta.

Sik­si Helsin­gin on edelleen varaudut­ta­va noin 10 000 lisäa­sukkaaseen vuosit­tain, mut­ta se vaatii kaavoit­ta­jal­ta paljon enem­män työtä. Kun ennen voiti­in kaavoit­taa vapaasti viher­alueille kokon­aisia kaupungi­nosia, nyt on olta­va paljon huolel­lisem­pi ja arvioita­va ihmisille arvokkai­ta aluei­ta paljon tarkem­min. Tiivistävä kaavoitus on paljon vaikeam­paa kuin uusia aluei­ta val­loit­ta­va kaavoitus.

Jos asun­to­jen rak­en­tamista vähen­net­täisi­in, asun­top­u­la pahenisi ja tuot­taisi suuria sosi­aal­isia ongelmia. Tähän voidaan vas­ta­ta sanoen, että tämä tie on lop­u­ton. Niin onkin. Kun kaupun­ki kas­vaa, siitä tulee entistä vetovoimaisem­pi ja yhä use­ampia halu­aa muut­taa sinne. Tämä siis kuitenkin perus­tuu siihen, että kaupungista tulee entistä parem­pi. Eihän se muuten vetäisi ihmisiä puoleen­sa. Sik­si­hän kaikkial­la maail­mas­sa pienet kaupun­git pienenevät ja suuret kasvavat.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

119 vastausta artikkeliin “23. Nimbyt kaupungistumisen jarruna”

  1. Lop­un päätelmä jäi mietityttämään:

    “Sik­si­hän kaikkial­la maail­mas­sa pienet kaupun­git pienenevät ja suuret kasvavat.”

    Jokainen suuri kaupun­ki on joskus aiem­min ollut pieni. Osa nyky­i­sistä pienistä kaupungeista puolestaan on ollut aiem­min suurem­pia, mut­ta moni ei ole vielä ollut suu­ruuten­sa huip­ul­la. Yksi Euroopan suurim­mista kaupungeista on ollut Mosko­va noin 13 miljoo­nan asukkaansa kera. Viime aikoina kasvu ei ole kasautunut sinne, vaan kaupun­ki kutis­tuu. Lon­toos­sa oli väestöhuip­pu 1930-luvul­la, jon­ka jäl­keen väk­iluku las­ki joka vuosikym­men, kunnes 1990-luvul­la se kään­tyi nousu­un. Kiinan miljoon­akaupungeista moni oli takavu­osikym­meninä vielä pikkukaupunke­ja. Sau­di-Ara­bi­an uusi megakaupun­ki rak­en­tuu paikkaan, jos­sa on täl­lä het­kel­lä vain aavikkoa ja pieniä kyliä. Maail­man suurin kaupun­ki on täl­lä het­kel­lä Tokio yli 37 miljoon­al­la asukkaal­la. Sen väestöke­hi­ty­sen­nuste on alene­va, kuten 10 suurim­man kaupun­gin listal­la 19 miljoon­al­la asukkaal­laan myös ole­val­la Osakallakin. Voimakkaim­min kas­va­vat isot kaupun­git sijait­se­vat Inti­as­sa, Kiinas­sa, Bangladeshissa ja Pohjois-Afrikas­sa. Eli siel­lä päin maail­maa, minne globaali väestönkasvukin kohden­tuu. Mata­lan syn­tyvyy­den maista monis­sa suurkaupungeis­sakin jos­sain vai­heessa väk­iluku on kään­tynyt sen sijaan lasku­un, ellei muut­toli­ike ole paikan­nut tilannetta.

    1. Tässä oli puhe siitä suurkaupungis­tu­mis­es­ta, joka johtuu tietoin­ten­si­ivis­ten alo­jen kasaus­tu­mise­duista, seik­ka joka alkoi vauhdit­taa suurkaupungis­tu­mista teol­lisu­us­mais­sa run­sas 20 vuot­ta sit­ten. On muitakin syitä kaupunkien kokoon. Monis­sa Afrikan mais­sa kaupunke­ja kas­vat­taa maaseudun työn­tövoima. Se on aivan eri asia, eikä tuo­ta mitään kovin hyvää lop­putu­losta. Sit­ten on hallintokaupun­gin paisum­i­nen, Wien 1800-luvul­la ja Mosko­va. Ne nou­j­dat­ta­vat taas aivan eri logiikkaa.
      Kaupunkien kasvu ei perus­tu syn­tyvyy­teen vaan muuttoliikkeeseen.

      1. Osmo Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na ja kysymyk­senä että eikös kaik­ki kaupun­git ole alus­sa kas­vat­ta­neet maaseudun työn­tövoimal­la? Helsin­gin kasvu 1960-luvun 1970-luvun taiteessa joh­tui maaseudun autioi­tu­mis­es­ta. Tosin myöhem­min 1980-luvul­la kasvu perus­tui tuo­hon korkeastik­oulutet­tu­jen muuttoon

      2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että myös Mosko­van kasvu perus­tuu muut­toli­ikken­teeseen enti­sistä Neu­vos­toli­iton maista etenkin Kes­ki-Aasi­as­ta ja Kaukasukselta

    2. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki jote­nille tuo­hon Mosko­van ja Lon­toon kasvui­hin joka itse asi­as­sa myös perus­tuu muut­toli­ikken­teeseen. Lon­toon kasvu oli itse asi­as­sa suur­in­ta 1950-ja 1960-luvun taiteessa kun Bri­tan­ni­aan oli muuttoliikennettä .
      enti­sistä siir­tomaista. Sama toki kos­kee Pari­isia. Mosko­van kasvu on perus­tunut muul­ta entistä Neu­vos­toli­iton alueil­ta suun­tau­tu­vas­ta siirtolaisuudesta.

      1. Neu­vos­toli­iton aikana Mosko­vaan ja mui­hin suurimpi­in kaupunkei­hin ei saanut muut­taa ellei ollut työ­paikkaa. Irto­laiset pis­tet­ti­in junaan takaisin kotiin.

      2. ” Lon­toon kasvu oli itse asi­as­sa suur­in­ta 1950-ja 1960-luvun taiteessa kun Bri­tan­ni­aan oli muut­toli­iken­net­tä enti­sistä siirtomaista.”

        Tuos­ta en tiedä. En löytänyt asi­as­ta tilas­toa. Wikipedi­as­sa on väestöti­las­to Lon­toon asukaslu­vus­ta, joka näyt­tää vuodelle 1951 väk­ilu­vuk­si 8 164 000 ja vuodelle 1961 väk­ilu­vuk­si 7 781 000 sekä vuodelle 1971 enää 7 449 000. Mut­ta siitä ei käy ilmi, mitä on tapah­tunut vaikka­pa vuosi­na 1960 tai 1959. Wikipedi­an mukaan Lon­toon väestönkasvu oli suur­in­ta 1850- ja 1860 ‑luvuil­la, jol­loin väk­iluku kasvoi jopa vuosikym­men­ta­son keskiar­von­akin nopeim­mil­laan yli 3 %:n vuosi­tah­tia. Lon­too oli miljoon­akaupun­ki jo 1800-luvun alussa.

  2. Lisäraken­nu­soikeu­den (upzon­ing) kaavoit­tamis­es­ta jo raken­ne­tu­ille alueille löy­tyy jenkkilästä esimerkkinä ainakin Min­neso­ta, ja Uud­es­ta-See­lan­nista Auckland.

    Molem­mista kokeilus­ta (ja niiden posi­ti­ivi­sista tulok­sista!) löy­tyy hyvin tietoa haku­sanoil­la upzon­ing, Min­neso­ta / Auckland.

    San Fran­cis­con asun­top­u­la ratkeisi samal­la tavoin käden kään­teessä, mut­ta kuten Soin­in­vaara aivan oikein kir­joit­taa, poli­it­ti­nen tah­to siihen puuttuu.

    Indikaa­tio Helsingille on kuitenkin myös ole­mas­sa: jos maa lop­puu, niin sal­lit­takoon enem­män rak­en­tamista jo raken­ne­tu­ille ton­teille. Mielel­lään niin, ettei lisäraken­nu­soikeut­ta tarvitse edes ton­tille anoa, tai ilman että kaupun­ki siitä mitenkään rahas­taa (pait­si mah­dol­lis­es­ti korkeam­man kiin­teistöveron tai maaveron muo­dos­sa). Infra­han on jo ker­taalleen mak­set­tu Helsingissä.

    1. Kum­masti liian vah­va demokra­tia, omaisu­u­den­suo­ja ja oikeusval­tio yhdessä mah­dol­lis­ta­vat NIM­BY­i­lyn ja aiheut­ta­vat suur­ta hait­taa muille. Kali­for­nia on äärim­mäi­nen esimerk­ki tästä.

      Tosin Suomes­sa ja Helsingis­säkin jo Var­tiosaaren tapaus on ihan vas­taavaa jatku­moa. Hyvin tehokkaasti rajoite­taan kaupun­gin kasvua. Taval­laan jos kaupun­ki pää­sisi kas­va­maan orgaanis­es­ti ja luon­nol­lis­es­ti niin Laa­jasa­lo tiivisty­isi huo­mat­tavasti, varsinkin kun sinne raken­netaan se siltakin.

      Hyvin surullista kat­soa vier­estä kun Helsin­ki tekee kun­ni­an­hi­moisia ja hyviä julkisen liiken­teen infran han­kkei­ta, mut­ta niitä ei saa­da tehokkaasti hyö­dyn­net­tyä kun maankäyt­tö on niin rajoitet­tua, kiitos oikeusval­tion omaisu­u­den­suo­jan ja NIM­BY­jen. Mut­ta kuten olen tääl­lä tain­nut vit­sail­la, nykyään ei saisi Helsinkiä enää edes perus­taa nykyiselle paikalleen kun paikalliset talol­liset maan­omis­ta­jat estäi­sivät kaupun­gin perus­tamisen oikeusteitse.

  3. Hyvä että otit nuo Nim­byt esi­in, mut­ta mitä sille voi konkreet­tis­es­ti tehdä? Eiväthän kaupungi­nosa-aktivis­tit omista muu­ta kuin omat asun­ton­sa, eivät koko kaupunkia. Mik­si 50 vuot­ta samas­sa osoit­teessa asuneen pitää saa­da enem­män val­taa päät­tää asuinympäristöstä kuin juuri alueelle muut­tanut tai muut­toa hark­it­se­va? Eikö heille voi suo­raan sanoa että tuhoat­te las­tenne ja lapsen­las­tenne mah­dol­lisu­udet asua kaupungissa?

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että täl­läkin het­kel­lä Venäjäl­lä on käytössä sisäi­nen pas­si eikä Mosko­vaan tai mui­hin kaupunkei­hin voi muut­taa vapaasti. Silti Mosko­vas­sa asuu erit­täin paljon siir­to­työläisiä Kes­ki-Aasi­as­ta ja Kaukasukselta,laittomasti ja laillisesti.

  4. Net­tikaup­paan siir­tymi­nen pirstaloi kaupun­gin Ja hävit­tää keskustan

    Ei oo tarvet­ta keskustalle.

    Wolt­ti on siirtänyt rav­in­to­latkin kotiin. 

    Mihin keskus­taa nyt tarvitaan?

    1. Ruo­ka ei kyl­lä wolt-kuskin selässä heilues­saan parane. Toki jos halu­aa syödä muodon­ta mössöä, niin Wolt on mainio.

      1. Ruo­ka ei kyl­lä wolt-kuskin selässä heilues­saan parane. Toki jos halu­aa syödä muodon­ta mössöä, niin Wolt on mainio. 

        Ei tosi­aan parane. Lisäk­si on haaleaa, jos ei paikoin ihan jo huoneen­läm­pöisek­si päässyt­tä. Esim. ran­skalaiset on jo men­neet lötköik­si kun se tulee rav­in­to­las­ta fil­larikuskin kul­jet­ta­mana sin­un sohvallesi.

        Itse en usko Woltin tule­vaisu­u­teen. Se ryhtyi liian ahkeenksi liian aikaisin. Myyjäli­ikkei­den Woltille mak­samat komis­siot ovat tähti­ti­eteel­liset, jos­ta syys­tä se ei ole houkut­tel­e­va alus­ta myyjille. Wolt ei ole vielä han­kkin­ut tarpeek­si kri­it­tistä mas­saa että sielä olem­i­nen olisi “pakol­lista” jot­ta täl­läistä ryöstöhin­noit­telua tulisi sietää. Asia olisi eri jos se olisi vielä muu­ta­man vuo­den kerän­nyt myyjiä ja osta­jia tap­pi­ol­la jot­ta sielä olisi ollut käytän­nössä pakko olla kos­ka sielä ovat kaik­ki muutkin.

        Suosit­te­len kaikkia ruokaile­maan joko suo­raan sielä rav­in­to­las­sa, tai hakea itse ne ruu­at sieltä rav­in­to­las­ta take away vaik­ka soita­mal­la etukä­teen. Saat­te parem­paa ruokaa, ja usein jopa halvem­mal­lakin ja yri­tyk­sellekin jää jotain myyn­nistä jopa käteenkin.

  5. Ode: “Nykyaikainen talous perus­tuu kasautu­mise­tu­i­hin, jot­ka edis­tävät tiedon lev­iämistä ja luovuutta.”

    Ehkä nyt voi jo sanoa, että klassi­nen talous perus­tuu tuohon.

    Nykyaikaa suuren lisäar­von ammateis­sa on bal­anssin etsimi­nen etä­työn ja lähi­työn välillä.
    Joka toden­näköisim­min johtaa asuin­paikan “läheisyy­den” tarpeen vähen­e­miseen suo­ranais­es­ti työhön liittyen.
    Mut­ta sit­ten toisaal­ta se voi johtaa asuin­paikan tärkey­den kasvu­un, kos­ka “verkos­toi­tu­mi­nen” voi tapah­tua enenevis­sä määrin työ­paikan ulkopuolella.

  6. “Nykyaikana taloudelli­nen kasvu toteu­tuu liki kokon­aan suurten kaupunkien kasvu­na. Nykyaikainen talous perus­tuu kasautu­mise­tu­i­hin, jot­ka edis­tävät tiedon lev­iämistä ja luovuutta.”

    Höpöhöpö, taas tämä kaikkien tru­is­mien äiti. Kun epä­to­tu­ut­ta tois­te­taan tarpeek­si usein , niin sitä luul­laan fak­tak­si. Kasautu­mise­dut, tiedon lev­iämi­nen ja luovu­us . Ei todel­lakaan pidä paikkaansa. Tiedon lev­iämi­nen ei vaa­di fyy­sistä läheisyyt­tä, minkä todis­taa uusi tiedon­si­ir­ron kehitys.

    Ei tarvinne ava­ta tätä enem­pää. Luovu­usko tarvit­see fyy­sistä läheisyyt­tä toteu­tu­ak­seen ? Sama , kuin edel­liseen . Tiedon­si­ir­ron val­lanku­mous on pois­tanut tämän tarpeen, kaik­ki onnis­tuu etänä. Pitäisi nyt jo uno­htaa piilaak­sos­sa tapah­tu­mat. Se oli saman­tyyp­pinen kehi­tysaskel , joka tapah­tui Suomes­sa Nokian nousukaut­e­na. Meil­lä toki pienem­mässä mittakaavassa. 

    Sama ilmiö, joka ei enää toteudu sel­l­aise­naan . Turha käyt­tää tätä seli­tys­tä kaupunkien har­joit­ta­mas­ta maakun­tien ryöstövil­jelystä. Keskit­tymi­nen kuvataan muka vääjäämät­tömänä markki­noiden kehityskulkuna. 

    Viisaal­la ja demokraat­tisel­la talous- ja väestöpoli­ti­ikalla voidaan kehit­tää koko maa­ta. O.S. kuvasi hyvin , mihin markki­navoimien ja vapaan kil­pailun täy­delli­nen vapaus johtaa. 

    USA on nyt herän­nyt tähän ja Trump kään­tää tätä kehi­tys­tä väki­val­tais­es­ti tullein ja rajoituksin. Kun alus­ta läh­tien olisi markki­na­t­alous ollut sopi­vasti sään­nel­tyä, niin tähän ei olisi tultu.

    1. Kun ei kukaan muu vas­taa niin vas­taaan sen ver­ran, että kaupunki­laiset eivät muu­ta maalle ellei siitä ole jotain konkreet­tista iloa ja hyö­tyä heille.
      Media on täyn­nä ker­to­muk­sia pio­neereista jot­ka osta­vat maal­ta van­ho­ja talo­ja, yleen­sä tosi iso­ja että parikin per­het­tä mah­tu­isi sel­l­aiseen, mut­ta se vaatii paljon rahaa ja vaivaa että saa arjen toim­i­maan. On olta­va mon­ta autoa, on mak­set­ta­va tei­den aurauk­ses­ta, sähkön siir­to­hin­nat ovat maal­la kaksin- kolminker­taiset kaupunki­in ver­rat­tuna, ison talon läm­mit­tämi­nenkin mak­saa, ja jos halu­aa kun­nol­la tehdä etätöitä niin 4G verkko ei riitä, ja val­okuitu­un uppoaa rahaa. Jos sairas­tuu tai tulee tap­atur­ma on lähim­mälle lääkärille tai ensi­a­puase­malle pitkä mat­ka. Autori­ip­pu­vu­us aiheut­taa myös että kaikkia kaupunki­laisille omi­naisia huve­ja ei voi harrastaa.
      Vaik­ka näitä pio­neere­ja on, ja eri sis­us­tusle­hdet ja TV-ohjel­mat levit­tävät mei­dän eteemme hei­dän aikaansaan­nok­si­aan, niin suu­urin osa kaupunki­lai­sista on niin real­is­tisia että eivät tuol­laiseen ryhdy. Jos kaupunki­lainen tykkää luon­nos­sa liikku­mis­es­ta niin hän loma-ajak­si han­kkii tai vuokraa kesämökin tai läh­tee kansal­lispuis­toon vaeltamaan.
      Työn­tekokin sujuu parem­min kun sitä tehdään työ­paikalla yhdessä muiden kanssa eikä kotona. Tämän takia piilaak­soi­hin ym kasaan­tuu osaami­nen kos­ka työn arvo lisään­tyy enem­män pro­jek­timuo­toises­sa työssä joiden osal­lis­tu­jat joukkueena sitoutu­vat yhteiseen lop­putu­lok­seen, kuin yksilöi­den suorit­tami­in irral­lisi­in työsuorituksiin.

      1. ” On olta­va mon­ta autoa, on mak­set­ta­va tei­den aurauk­ses­ta, sähkön siir­to­hin­nat ovat maal­la kaksin- kolminker­taiset kaupunki­in ver­rat­tuna, ison talon läm­mit­tämi­nenkin maksaa, ”

        Tasan noin, luet­telit osu­vasti keskit­tämisen aiheut­tamia hait­to­ja haja-asu­tusalueille. Osu­va esimerk­ki keskit­tämisen haitoista on Pitäjän­mäen maid­on­jalostuste­htaan alasajo. Raa­ka-ainei­den rah­taami­nen maanääristä ei ollut pitkän päälle kannattavaa.

        Kyseiset tehtaat tulee sijoit­taa hallintoi­neen lähelle tuotan­toaluei­ta. Rahdit lyhenevät ja ovat kus­tan­nuste­hokkaampia. Onhan edullisem­paa rah­da­ta juus­tokönt­te­jä , kuin säil­iöau­toit­tain maitoa. 

        “tehdään työ­paikalla yhdessä muiden kanssa eikä kotona.”

        Keskit­tämiske­hi­tys on eri asia, kuin etä/lähityö. Keskit­tämisessä haal­i­taan mah­dol­lisim­man suuri määrä yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja yhteen paikkaan. Sitä ei voi perustel­la luovu­u­den ja tiedon­si­ir­ron paranemisella.

      2. Min­ulle on yksi haileee mis­sä Valion suurmei­jer­it ja Atri­an teuras­ta­mot sijait­see. PK-seudul­la riit­tää mui­ta työ­nan­ta­jia. Mielestäni koko Yliopis­ton maat­alous-met­säti­eteelli­nen tiedekun­ta voisi muut­taa vaik­ka Seinäjoelle ja viedä mukanaan kaik­ki sen alan osaami­nen sinne. Tänne etelään jää ihan riit­tävästi mui­ta aloja. 

        Mitä tieto­työhön ja suun­nit­te­lu­työhön tulee niin esim verovirkail­i­ja tai palkan­lask­i­ja voi tehdä työtään vaik­ka Ilo­mantsis­sa ja asi­akkaat voivat olla mis­sä tahansa, mut­ta isot pro­jek­tit jois­sa raken­netaan ohjelmis­to­ja joi­ta verovirkail­i­jat tai palkan­lask­i­jat käyt­tävät, tehdän Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Oulussa.

    2. Melkein kaik­ki tapah­tuu nykyään ryhmätyönä.
      Se taas toimii parem­min lähi­työnä kuin etätyönä.
      Guuglaa nyt vaik­ka 20 ekaa asi­as­ta tehtyä tutkimusta.

      Ei noi “inno­vati­ivisim­mat” fir­mat turhaan halua jengiä takas konttorille.
      Tuot­tavu­us on tiet­ty kom­pleksi­nen asia, mut­ta hiuk­ka ylim­ielistä kuvitel­la tietävän­sä parem­min kuin ne, jot­ka tahkoaa eniten rahaa maailmassa.

  7. Kepu­laiset argu­menteer­aa että kaupun­git ryöstää väen maaseudul­ta, mut­ta onnek­si Inter­net­ti ja etä­työt kään­tävät kelkan, kun­han vain viisas poli­ti­ik­ka tai jotain. Fyy­sistä läheisyyt­tä ei onnek­si enää tarvi­ta, näin­pä voidaan nähdä syr­jäkylien ihana renes­sanssi kaut­ta maan.

    No. Kepu­laiset ei tai­da oikein etä­työstä ja Inter­netistä tietää edes sitä vähää mitä tehdasa­jan töistä tiesivät. Siinähän käy niin, että jos etä­työt kaupun­gin ulkop­uolel­la alka­vat isosti mais­tua, ei väki hajasi­joi­ta itseään ras­terik­si kaut­ta maid­en ja man­tu­jen edes isoil­la porkkanoil­la, vaan valikoi­vat maail­man ja koti­maan maaseuduil­ta vain ja ain­oas­taan hienoim­mat paikat.

    Flori­da keys, Cote d’Azur, Itä­val­lan alp­pikylät, ja Toscana, sitä rataa. Suomes­ta Punka­har­ju, Äkäs­lom­po­lo, Parainen ja niin edelleen.

    “Kehitä” siinä nyt sitte maaseu­tua etä­työkul­ma edel­lä, kun se etä­työ vain kiihdyt­tää mitään­sanomat­tomimpi­en paikko­jen kohtaloa. 

    Isoimpia voit­ta­jia osa-aikaetä­työläi­sistä saat­ta­vat olla ne kaikkein viihty­isim­mät lomako­hteinakin tun­netut kaupun­git. Maail­man ran­nikoil­la niitä piisaa. Suomes­sa varsinkin Han­ko, Naan­tali, Porvoo.

    1. Jos työtä voi tehdä mis­sä päin Suomea hyvän­sä, sitä voi tehdä mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Moni tekee Espan­jan aurinkorannikolla.

      1. Jos työtä voi tehdä mis­sä päin Suomea hyvän­sä, sitä voi tehdä mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Moni tekee Espan­jan aurinkorannikolla. 

        Ei se ole näin yksinker­taista, pait­si väli­aikaises­ti ulko­mail­la käy­dessä, ja sil­loinkin tarvi­taan byrokratiaa.

        Verot, sosi­aal­i­tur­va­mak­sut ja työlain­säädän­tö tehdään etä­työn tapauk­ses­sa vak­i­tuisen asuin­maan mukaan. Meil­lä irti­san­ot­ti­in henkilö joka muut­ti Espan­jaan, kos­ka työ­nan­ta­ja ei halun­nut alkaa selvit­tämään ja ylläpitämään Espan­jan sosi­aal­i­mak­su­jen, vero­tuk­sen ja työlain­säädän­nön osaamista ja käytän­töjä yhden työn­tek­i­jän muu­ton takia.

        Soin­in­vaaran aja­tus on yksinker­tais­tus joka ei kuitenkaan oikeaan elämään vietynä olekaan niin yksinkertaista.

      2. Etelä-Ital­ias­sa on kyliä, jota ovat erikois­tuneet tar­joa­maan etä­työym­päristöjä. Erikois­tu­miseen liit­tyy tietysti avit­ta­mi­nen bvrokra­ti­as­sa. Kun vai­h­taa asuin­maak­seen Italian/Espanjan, selviää koko byrokra­ti­as­ta ja pääsee asuin­maan alem­man varo­tuk­sen piiriin.

      3. “Moni” sanoi tilastotieteilijä.
        Merkittävää.

      4. Etelä-Ital­ias­sa on kyliä, jota ovat erikois­tuneet tar­joa­maan etä­työym­päristöjä. Erikois­tu­miseen liit­tyy tietysti avit­ta­mi­nen bvrokra­ti­as­sa. Kun vai­h­taa asuin­maak­seen Italian/Espanjan, selviää koko byrokra­ti­as­ta ja pääsee asuin­maan alem­man varo­tuk­sen piiriin. 

        Byrokra­tia ei koske vain työn­tek­i­jää, vaan myös työ­nan­ta­jaa. Aika har­va työ­nan­ta­ja halu­aa erikois­tua use­an maan työ­nan­ta­javelvoit­teisi­in ja lain­säädän­töön ellei ole aivan pakko. Helpom­pi vaan hei­va­ta työn­tek­i­jä mäkeen ja hom­ma­ta tilalle henkilö joka ei vaa­di täl­läistä extrasäätöä. Ei tääl­lä muutenkaan ole kuin har­voil­la aloil­la työn­tek­i­jöi­den markki­nat, eli har­va työn­tek­i­jä omaa sem­moista neu­vot­telu­voimaa että saa työ­nan­ta­jansa hyp­pimään tolleen mie­len­sä mukaisesti.

      5. Hel­poin­ta on todel­la irti­sanoa hänet ja ottaa takaisin vuokratyövoimana niin, että väl­itön työ­nan­ta­ja on paika­li­nen työnvuokrausvirma

      6. Ne ovat har­vat ja val­i­tut jot­ka saa­vat itse vali­ta työsken­te­ly­paikkakun­tansa high­tech-alal­la ja se vaatii osaamista joka ei ole kor­vat­tavis­sa. Osaami­nen pitää olla tekni­ikan tohtorin tasol­la ja paineen­si­etokyky kuin kaukopar­tiomiehel­lä. Huom vält­tämät­tä tutk­in­toa ei tarvi olla mut­ta näyttöä.

      7. Ode: “Hel­poin­ta on todel­la irti­sanoa hänet ja ottaa takaisin vuokratyövoimana niin, että väl­itön työ­nan­ta­ja on paika­li­nen työnvuokrausvirma”

        Ker­rotko meille kaikille ne paikalliset IT-vuokratyö­fir­mat, jot­ka otta­vat lis­toilleen tämän suomalaisen?

        Kaikkea voi tiet­ty aina kek­siä. Jot­ka voivat loogis­es­ti perustellen olla ole­mas­sa. Tai sit­ten ei.
        Vai­h­toe­htois­es­ti voi keskustel­la todel­li­sista asioista.

  8. ” Kepu­laiset ei tai­da oikein etä­työstä ja Inter­netistä tietää edes sitä vähää mitä tehdasa­jan töistä tiesivät”

    Heh, haus­ka nim­imerk­ki hauskut­taa vielä tek­stis­säänkin. Maalaiset tyh­miä ja nurkkakun­taisia, nim­imerk­ki pal­jas­taa kir­joituk­ses­saan tasan saman ilmiön kaupunki­lai­sista, jos hän edus­taa heitä laajemmin.

    Keskustelu kier­outuu nyt etä/lähityö ‑väit­te­lyk­si. Avauk­seni ei liit­tynyt tähän laisinkaan. Kyse on siitä, että työtä pitää tar­jo­ta tasais­es­ti kaut­ta koko val­tion. Kansakun­nalle ei ole eduk­si paka­ta kaikkea muu­ta­maan keskukseen. 

    Karmea esimerk­ki tästä keskit­tämis­es­tä on USA:n ruostevyöhyke, joka on autioitunut työ­paikoista läh­es tyystin . Ennen niin kukois­ta­va terästä jalosta­va teol­lisu­us (mm. autot) on kadon­nut halpatyömaihin.

    Miten tämä liit­tyy keskit­tämiseen. No , selitän. Keskit­tynyt markki­na tahkoaa taalo­ja, mut­ta ei koskaan riit­tävästi. Työmpitää saa­da halvem­mak­si voit­to­jen kas­vat­tamisek­si. Siir­retään työt sinne, mis­sä niiden teet­tämi­nen on halpaa.

    Niin tulee käymään Suomes­sakin kiihtyvään tahti­in. Jo nyt tuotan­toa on siir­ret­ty Viroon ja Kes­ki-Euroopan entisi­in itäblokin mai­hin. Hesan asun­to­työ­mail­la ei kuule enää suomenkieltä kovinkaan use­asti. Vero­tu­lot menevät Viroon ja muualle ulos maasta.

    Sen sijas­ta voisimme kehit­tää maatamme tasais­es­ti markki­navoimien ylivaltaa.

    1. Eemille kom­ment­ti­na että keskit­tämi­nen ei ollut USA:n ruostevyöhy­keen tap­pio vaan tap­pio oli paljon polt­toainet­ta kulut­ta­vat henkilöau­tot joi­ta kukaan ei enään ostanut vuo­den 1973 öljykri­isin jäl­keen . Yhdys­val­lat on täl­läkin het­kel­lä tuon­ti auto­jen suurin markki­na. Se että eteläko­re­alaiset ja japani­laiset ovat onnis­tuneet kehit­tämään vähem­män polt­toainet­ta kulut­tavia auto­ja on syy ruostevyöhy­keen tilanteeseen ei niinkään keskit­tämi­nen. Alueet kehit­tyvät kun inno­vaa­tioi­ta . Keskit­tämi­nen on luonut muun muas­sa Piilaakson.

    2. Onko Eemille keskusjo­htoinen talous­malli siis parem­pi vai­h­toe­hto kuin avoin markkinatalous?

      1. Ei ole vaan keskus­tan älykäs markki­na­t­alous­malli. Siinä hyö­dyn­netään markki­noi­ta, mut­ta niitä johde­taan älykkäästi. Ei anneta markki­noille ja vapaalle kil­pailulle vapai­ta käsiä. Kuten on nähty vapaa kil­pailu on hyvä ren­ki, mut­ta huono isäntä.

        Mik­si sit­ten ruostevyöhyk­keelle keskit­tynyt auto­te­ol­lisu­us ei innovoin­ut vähän kulut­tavia auto­ja ? Ei , vaik­ka alueelle oli keskit­tynyt val­ta­va valmis­tus- ja inno­vaa­tiomas­sa . Mik­si paljouden edel­lyt­tämä innovoin­ti ei jatkanut sat­u­maista taalo­jen kasaamista ? 

        Vas­taan Rahulin puoles­ta, kos­ka hän ei tätä hif­faa. Sieltä puut­tui Suomen keskus­tan har­joit­ta­ma älykäs markki­na­t­alous. Se olisi jakanut työtä laa­jem­malle alueelle , jol­loin tehtaiden oheen olisi syn­tynyt pienem­piä inno­vaa­tiopa­jo­ja, nälkäi­sine yrittäjineen.

        He oli­si­vat oma­l­la suun­nal­laan keksi­neet halvem­pia autokon­struk­tioi­ta ostaa ja käyt­tää. Isos­sa joukos­sa tyh­myys näyt­ti tiivistyneen samal­la, kun suurten yri­tys­ten voiton­tavoit­telu vieti­in tap­pi­in hal­van työvoiman maissa.

        Rahulin peruste ulko­mais­ten auto­jen invaa­sios­sa pitää kyl­lä kutin­sa. Se on merkit­tävä osa kyseistä katas­trofia. Mut­ta vapaa kil­pailu ei pystynyt pitämään USA:n auto­te­ol­lisu­ut­ta pystyssä. Se olisi vaat­in­ut poli­it­tista sään­te­lyä, mut­ta sehän on val­lois­sa kommunismia.

      2. “nälkäi­sine yrit­täji­neen” , eli yrit­täjienkö pitää elää nälissään? 

        No joka tapauk­ses­sa, uuden kil­pailukykyisen automa­llin syn­nyt­tämi­nen vie miljoo­nia miestyöpäiviä pro­to­tyyp­pi­en rak­en­teluineen ja tes­tauksi­neen joten niitä ei mis­sään pikku­pa­jois­sa raken­nel­la. Japani, Sak­sa ja Ran­s­ka ovat maat jois­sa se osa­taan. Auto­jen kokoon­pan­ote­htai­ta sijait­see tosin ympäri maail­maa mut­ta tuoteke­hi­tys kesku­s­paikois­sa. Auton­va­lmis­ta­jat ovat lisäk­si fuu­sioituneet niin että osa amerikkalai­sista on jo fuu­sioitunut euroop­palais­ten kanssa.

      3. Eemil: “Mut­ta vapaa kil­pailu ei pystynyt pitämään USA:n auto­te­ol­lisu­ut­ta pystyssä.”

        Mun mielestä tuos­sa on kyse luon­nol­lis­es­ta liial­lis­es­ta keskit­tymis­es­tä, mukaan­lukien ehkä ei-globaalin markkinan.

        Mut joo, keskit­tymistä pitäisi suit­sia tiukem­min, on vain vaikeaa.
        Se, että mar­gari­inin hin­ta on Pris­mas­sa ja Lidlis­sä sen­tilleen sama, ei ole yllä­tys, mut­ta mites todi­s­tat, ettei ole sattuma?

      4. R.: “Japani, Sak­sa ja Ran­s­ka ovat maat jois­sa se osataan.”
        Sak­san kil­pailukyky­hän on nyt romahtanut.
        Yllä­tys yllä­tys, kun ei ole enää hal­paa energiaa.
        Aika pien­estä se on kiin­ni, kun osaami­nen ei enää auta…

        Suomes­sa taisi jois­sain piireis­sä kyp­syä päätös jo ennen vuosi­tuhan­nen vai­h­tu­mista, että osaamiseen ei kan­na­ta investoida.
        Jon­ka takia Suo­mi taitaa nyt olla maail­man ain­oa maa, jos­sa talous ei ole kehit­tynyt sit­ten 2008.

        Jostain voisi myös penkoa sen tilas­ton, kuin­ka paljon koulu­tuk­seen sijoitet­tu arvo kehit­tää lisäar­voa. Oliko­han Suo­mi siinäkin viimeisenä?

    3. Eemille kom­ment­ti­na että ilman vapaa­ta kil­pailua syn­tyy vain yhden­laisia tuot­tei­ta. Eemilltä uno­hti se että amerikkalaiset autote­htaat osti­vat Euroopas­ta merkke­jä kuten Opelin mut­ta sekin teki GM:n alaisu­udessa tap­pi­o­ta kunnes Opel joudut­ti­in myymään takaisin Sak­saan. Sama kos­ki Chrys­ler­iä joka myyt­ti­in Fiatille . Kysyn Eemilltä miten Suomen keskus­tan har­joit­ta­ma älykäs markki­na­t­alous olisi pelas­tanut Yhdys­val­lois­sa esimerkik­si Chrys­ler­iä tai Gen­er­al Motor­sia? Nämä yhtiöt valmis­ta­vat tuot­tei­ta suo­raan kulut­ta­jille. Ei ihmisiä voi pakot­taa osta­maan tuot­tei­ta joi­ta he eivät halua ostaa. Sama kos­ki Nokian Lumioi­ta. Jos tuote hajoaa oston jäl­keen usei­ta ker­to­ja niin tässä kohtaa tulee markki­na­t­alouden lait vastaan.

    4. Eemille kom­ment­ti ja kysymys miten sit­ten vapaa kil­pailu esimerkik­si japani­lais­ten ja eteläko­re­alais­ten auto­jen kohdal­la nimeno­maan onnis­tui toisin kuin amerikkalais­ten auto­jen kohdal­la jot­ka myös kil­paili­vat samoil­la markki­noil­la. Vas­taus on Eemil tuote kehi­tyk­sessä. Oli talousjär­jestelmä mikä tahansa tuoteke­hi­tys on se mikä ratkaisee

  9. “mut­ta tuoteke­hi­tys keskuspaikoissa.”

    Niin­pä niin, mut­ta eipä USA:n auto­te­ol­lisu­us kesku­s­paikois­saan pystynyt pitämään alaa kehi­tyk­sen kär­jessä. Tuokin viit­taa siihen, että keskit­tymi­nen ei ole onnen avain innovaatioissa. 

    Pikem­minkin avain­sana inno­vaa­tiois­sa on diver­si­ty. Nälkäiset pienem­mät, notkeat yri­tyk­set ovat inno­vati­ivisia. Jous­tavu­us ja nälkä. Ymmärtänette nälkä-sanan merk­i­tyk­sen tässä yhtey­dessä. Enkä tarkoi­ta vars. auton­suun­nit­telua kori­mallei­neen alus­ta läh­tien, vaan esim. voima­l­in­jan uudet sovel­luk­set ovat pien­tenkin toim­i­joiden ulot­tuvis­sa . Ja moni muu auton tekni­ikkaan liit­tyvä komponentti.

    Tämä kaik­ki todis­taa sitä, että keskit­tymistä Suomes­sa ei pidä yrit­tää selit­tää ja perustel­la inno­vaa­tioil­la eikä tiedonkululla. 

    S:” ilman vapaa­ta kil­pailua syn­tyy vain yhden­laisia tuotteita.”

    USA:n auto­te­ol­lisu­u­den syöksy todis­taa ihan jotain muu­ta. Vapaa kil­pailu ei pystynyt tuot­ta­maan , kuin raskai­ta ben­sa-syöp­pöjä. Joukos­sa tiivistynyt tyh­myys hirt­täy­tyi tähän yhteen kaavaan.

    “Eemilltä miten Suomen keskus­tan har­joit­ta­ma älykäs markki­na­t­alous olisi pelastanut ”

    Vas­tasin jo ker­ran, mut­ta kiteytet­tynä aja­tus, että vapaa markki­na­t­alous kas­vat­taa kaiken liian suurek­si. Täl­löin riskit , korona, sodat taan­tu­ma syök­sevät bis­nek­sen konkurssiin. 

    Tämähän on nähty jo Suomes­sakin pien­imuo­tois­es­ti. Tästä esimerkkinä Helsin­gin asun­tomarkki­noiden epäter­ve kehitys.

    1. Eemille kom­ment­ti­na että et vas­tan­nut miten Suomen keskus­tan har­joit­ta­ma älykäs markki­na­t­alous olisi pelas­tanut esimerkik­si amerikkalaisen auto­te­ol­lisu­u­den? Auto­myyn­ti on myyjän ja osta­jan väli­nen asia. Yksikään hallinto ei ole vielä onnis­tunut siinä että kysyn­nän ja tar­jon­nan laki olisi tas­apain­os­sa. Päin­vas­toin. Eikös se ole niin että his­to­ria on todis­tanut että suun­nitel­mat­alous ei pystynyt vas­taa­maan kysyn­nän ja tar­jon­nan laki­in. Helsin­gin asun­tomarkki­nat toimi­vat samal­la logi­ikalla kuin autokau­pas­sa. Niin kauan kuin on osta­jia on myös kysyntää.

      1. “Eikös se ole niin että his­to­ria on todis­tanut että suun­nitel­mat­alous ei pystynyt vas­taa­maan kysyn­nän ja tar­jon­nan lakiin”

        Keskus­tan älykäs markki­na­t­alous ei ole itädik­tatu­urien suun­nitel­mat­alout­ta. Se on älykkäästi säädel­tyä markki­na­t­alout­ta ja vapaa­ta kil­pailua. Siis säädel­tyä, mitä jo Oba­makin toteut­ti hallituskaudellaan.

        Taloudel­lis­es­ti kestäviä toim­inta­malle­ja, jot­ka sit­ten tor­pat­ti­in alas Trumpin kaudella.

        S:” olisi pelas­tanut esimerkik­si amerikkalaisen autoteollisuuden” 

        Raul ei nyt tah­do käsit­tää, että keskus­tan talous­mallil­la ei koskaan ajaudut­taisi kyseisi­in ongelmiin.

        Suomes­sa kokoomuk­sen aja­ma naivi markki­na­t­alous ja vapaa kil­pailu ei toi­mi mil­lään ulot­tuvu­udel­la. Esimerk­ki kunkin lähipi­iristä. Asun­toalueel­la kukin talous kil­pailut­taa jät­teenkul­je­tuk­sen. Seu­rauk­se­na on puolenkymme­nen eri fir­man noutoa­jot kyseisel­lä alueel­la. Eikä siinä vielä kaik­ki. Ajot tuplaan­tu­vat, kos­ka bio­jäte ja poltet­ta­va jäte haetaan eri päivinä.

        Lisäk­si koti­taloudet aja­vat omia lajitel­tu­ja jakei­ta jätek­eräyk­seen . Mm.las, pahvit , lehdet ym. Vapaa kil­pailu on haitak­si ympäristölle, tur­val­lisu­udelle ja jäteyri­tys­ten katteille. 

        Täl­laisia jär­jet­tömyyk­siä aiheut­taa vapaa kil­pailu läpi yhteiskunnan.

      2. Mitä julki­nen voi tehdä liian keskit­tyneelle teollisuudelle?
        No, pilkkoa osi­in tietysti.
        Sekä mah­dol­lis­taa vapaa globaali markki­na­t­alous pois­ta­mal­la tulle­ja ja maako­htaisia erikoisvaatimuksia.

      3. “Eemille kom­ment­ti­na että et vas­tan­nut miten Suomen keskus­tan har­joit­ta­ma älykäs markki­na­t­alous olisi pelas­tanut esimerkik­si amerikkalaisen autoteollisuuden”

        Vas­tasin , ja nyt kol­man­nen ker­ran. Keskus­tan talous­mallis­sa ei pääse syn­tymään sään­telemät­tömän vapaan kil­pailun aiheut­ta­maa katas­trofia. Nyt sit­ten pyy­de­tään keskus­tan oppia siitä miten USA:n auto­te­ol­lisu­us pelaste­taan. Se on jo menetet­ty , vaik­ka Trump säätää ran­gais­tus­tul­lit muual­ta tuo­duille autoille.

        Näille repub­likaani­henkisille on vaikea käsit­tää, että sään­nel­ty markki­na­t­alous ei ole kom­mu­nis­mia eikä suun­nitel­mat­alout­ta itäblokin tapaan. Esim. Oba­ma peru­ut­ti veronkeven­nyk­siä niiltä yri­tyk­siltä, jot­ka siir­sivät työ­paikko­ja ulko­maille hal­van työvoiman vuoksi. 

        Helsin­gin asun­tomarkki­nat ovat jo nyt kriisissä.Valtio sub­ven­toi markki­naa ja vero­tu­lo­ja karkaa siitä ulko­maille. Nor­mi­työn­tek­i­jän pal­ka­lla ei pysty osta­maan asun­toa ja vuokralaise­na tarvi­taan tukea asumiseen. 

        O.S:“Kun ennen voiti­in kaavoit­taa vapaasti viher­alueille kokon­aisia kaupunginosia,”

        Helsingis­sä liikkues­sani olen havain­nut usei­ta raken­nusko­htei­ta, jois­sa on hakat­tu kaupunkimet­sä alta pois. Osa voi kyl­lä olla Espoonkin puolel­la. Miten täl­lainen on mah­dol­lista. EU:n luon­toka­toase­tus velvoit­taa viher­peit­teen lisäämistä. 

        Esi, jos nave­tan tai sikalan alta kaade­taan yksikin puu, niin siel­lä tuotet­tu elin­tarvike joudu­taan myymään alen­netul­la hin­nal­la. Sitä ei ole tuotet­tu direk­ti­ivin vaa­ti­mal­la taval­la. Miten kaupungeis­sa voidaan toimia päin­vas­tais­es­ti ? Eikä siinä vielä kaik­ki, direk­ti­ivin toimeen­pano voi olla taannehtiva.

        Pitäisikö niiltä kaupunki­laisil­ta leika­ta tuloista osa pois, jot­ka asu­vat luon­toka­toase­tuk­sen vas­tais­es­ti raken­netus­sa asunnossa ?

        Hesas­sa on tyhjil­lään ole­via asun­to­ja 30 tuhat­ta ja määrä on edelleen kasvus­sa. Miten Somanin mielestä tässä vapaa markki­na­t­alous on onnis­tunut ? Soin­in­vaara tietää var­masti mis­tä on kyse. Onko syynä val­tion sub­ven­toin­ti, mik­si markki­na on epäterve ?

    2. Sitä kut­su­taan ali­hank­in­naksi, että jonkun auton tai vas­taa­van lait­teen osia valmis­te­taan ja myös suun­nitel­laan muual­la kuin pääte­htaas­sa. Tietysti pääte­hdas määrit­telee mitä sen lait­teen pitää tehdä. Ja sitä on har­rastet­tu iät ja ajat, myös USA:ssa.
      Japani­laiset osasi­vat jo 1970-luvul­la vaa­tia ali­hankki­joil­ta katkeam­a­ton­ta toim­i­tus­ketjua, sitä kut­sit­ti­in JIT eli Just in time, jot­ta pääte­htaan ei tarvit­sisi pitää suuria määriä osia varastossa.
      Jos ali­hankki­ja ei pystynyt siihen niin vai­hdet­ti­in toinen tilalle ja se aikaisem­pi sai olla nälis­sään ja opetel­la pääte­htaan toim­intat­apo­ja. Tai tehdä harakiri. Ei auto­ja tai vas­taavia kalli­ita kulu­tus­tavaroi­ta suun­nitel­la niin että ali­hankki­jat määräävät vaan se on se pääte­hdas joka määrää.

      USA:ssa isot ben­sasyöpöt ovat jatka­neet elämään­sä maas­tureina ja avolava­paket­ti­au­toina. Henkilöau­tois­sa USA kil­pailee sähköautoilla.

      1. “USA:ssa isot ben­sasyöpöt ovat jatka­neet elämään­sä maas­tureina ja avolava­paket­ti­au­toina. Henkilöau­tois­sa USA kil­pailee sähköautoilla.”

        Kaik­ki autot ovat siir­tymässä sähköisik­si, myös pick-upit ja muut. Jopa siel­lä kotikentällään.

    3. “Vapaa kil­pailu ei pystynyt tuot­ta­maan kuin raskai­ta bensa-syöppöjä.”

      Toisaal­ta toi oli vapaa­ta kil­pailua; koti­maiset syöpöt kil­paili­vat pihien japani­lais­ten kanssa ja jälkim­mäiset taisi­vat voittaa?
      Ainakin sen ver­ran, että paikallisen teol­lisu­u­den piti sopeu­tua tilanteeseen…

    4. Eemille kom­ment­ti­na että et vas­tan­nut kuin­ka tämä Keskus­tan älykäs markki­na­t­alous todel­lisu­udessa toimii. Veronkeven­nyk­set on itse asi­as­sa yksi tapa saa­da teol­lisu­u­den investoimaan. Hyvä esimerk­ki on Yhdys­val­tain IRA- jär­jestelmä. Tarkoit­taa Eemil älykkääl­lä markki­na­t­aloudel­la yri­tyk­sille suo­raa valtiontukea?

      1. Menep­päs keskus­tan sivuille ja lue keskus­tan visio 2030, jos­sa talous­poli­ti­ikan ydin alkaa sivul­ta kuusi.

        Läpäi­sevä aja­tus on , ettei markki­noille ja vapaalle kil­pailulle anneta ohjaksia. 

        Somani ei ole vas­tan­nut yhteenkään kysymyk­seeni, pahin laimin­lyön­ti on tar­jon­nan ja kysyn­nän kohtaami­nen vapaas­sa kil­pailus­sa. Ja eri­tyis­es­ti Helsin­gin asuntomarkkinoilla. 

        Miten Helsingis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa kaade­taan pui­ta rak­en­tamisen alta , kun sitä ei saa tehdä maaseudulla ? 

        Miten vapaa kil­pailu ja markki­na­t­alous on onnis­tunut sosi­aalises­sa ja taloudel­lises­sa tasa-arvos­sa tai ylipäätään yhtään missään ?

      2. Kyl­lä pui­ta kaade­taan maaseudul­la enem­män kuin Helsingis­sä. Suurin osa sel­l­u­te­ol­lisu­u­den tarpeisi­in, mut­ta kyl­lä asu­tus maaseudul­la vie henkeä kohden tilaa non kymme­nen ker­taa enem­män kn Helsingissä.

      3. Tääl­lä on taas aloitet­tu puheet met­sän­o­mis­ta­jien puiden hakku­us­ta sel­l­un tekoon.
        Olisi kuitenkin syytä ajatel­la met­sän kasvun biolo­giaa. Jos saavut­taa maapo­h­jan mak­si­maal­ista kasvua vas­taa­van puus­ton (ns oti­maa­li­nen kehi­tys­lu­okka­jakau­ma 25–30-30–15) niin ylläpi­to vaatii vuosikasvun suu­ruisia hakkui­ta. Nielu on nol­la. Hakkuis­sa tukkia tulee 50–60% ja lop­ut sell­upu­u­ta. Sitä ennen suurin osa hakat­tavas­ta puus­ta on sell­upu­u­ta. Vain kos­ka met­sässä ei ole tulon muo­dos­tuk­sen kannal­ta järkevästi hakat­tavaa tukkipuuta.

      4. Ode: “Kyl­lä pui­ta kaade­taan maaseudul­la enem­män kuin Helsingis­sä. Suurin osa sel­l­u­te­ol­lisu­u­den tarpeisi­in, mut­ta kyl­lä asu­tus maaseudul­la vie henkeä kohden tilaa non kymme­nen ker­taa enem­män kn Helsingissä.”

        No jopas.
        Jos maaseudul­la on sata puu­ta per ihmi­nen ja kan­takaupungis­sa yksi, niin kumpaan vaikut­taa enem­män, jos kaade­taan yks puu per ihminen?

    5. Eemille kom­ment­ti­na että oletko sitä mieltä että kysyn­nän ja tar­jon­nan tilalle pitäisi siis tul­la tuotan­to joka vas­taisi tarpei­den mukaista tuotan­toa? Eli kaikille vähän sen mukaan mikä on tarpeellista
      Voin vas­ta­ta tuo­hon Helsin­gin asun­tomarkki­noiden tilanteeseen. Helsin­gin asun­tomarkki­nois­sa on myös kaupun­gin omis­tamia asun­to­ja joten aivan vapaa­ta kil­pailua ei Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la todel­lisu­udessa ole täl­lä hetkellä.Hitas oli tästä hyvä esimerk­ki ja samoin nykyi­nen ARA että asum­ista Suomes­sa säädellään .

      1. Petri Roinisen työryh­män tuo­to­s­ta älykkäästä markki­na­t­aloud­es­ta :“11 kasvue­hdo­tus­ta. Näistä seit­semän on kokon­aan tai osit­tain mukana puolueen vai­h­toe­hto­bud­jetis­sa: yhteisöveron alen­t­a­mi­nen ja Viron vero­ma­llin suun­taan siir­tymi­nen, koti­talousvähen­nyk­sen palau­tus, asun­to­tuotan­toon ARA-väli­malli, eläkey­htiöi­den sijoi­tusten lisäämi­nen suo­ma­laisi­in kas­vavi­in pk-yri­tyk­si­in, työurien jatkamisen verokan­nustin, eri­ty­istalousalue Itä-Suo­mi ja investoin­tikan­nus­timien ulot­ta­mi­nen pk-yri­tyk­si­in. Reforme­ja, sekä isom­pia ja pienem­piä, sys­teemisiä muutoksia.”

        Ote on osoi­tus siitä, miten keskus­ta on ratkaisukeskeinen puolue. Nyky­hal­li­tus perusti hal­li­tuskaudel­la Mur­ron työryh­män talousti­lanteen selvit­tämisek­si . Se kun olisi pitänyt olla jo hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa valmiina.

    6. Eemilille kom­ment­ti­na että nuo älykkään markki­na­t­alouden toimen­piteet eivät ole mitään uusia. Itsekin kan­natan esimerkik­si yhteisövero­tuk­sen uud­is­tus­ta Viron mallin suun­taan. Eri­ty­istalousalueen perus­t­a­mi­nen Itä-Suomeen oli edel­lisen hal­li­tuk­sen val­tio­varain­min­is­teri Saarikon idea . Eemille kysymys tähän lop­pu­un että mik­si Keskus­ta ei onnis­tunut saa­maan mitään noista esimerkeistä aikaisek­si Marinin hal­li­tuk­ses­sa? Ris­to Mur­ron työryh­mä nimeno­maan luo poh­jan joi­ta Orpon hal­li­tus vie läpi toisin kuin edelli­nen hal­li­tus joka ei saanut mitään rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia läpi. 

      Ja Eemille vielä henkilöko­htainen kysymys. Mik­si poh­jan­maalainen kan­nat­taa Eri­ty­istalousalueen perus­tamista Itä-Suomeen? Eikös sin­un pitäisi kan­nat­taa Eri­ty­istalousalueen perus­tamista Pohjanmaalle?

      1. ” toimen­piteet eivät ole mitään uusia.”

        Pitäisikö olla, ei taloustiede ole mitään raket­ti­tiedet­tä. Silti kokoomus ei saa mitään aikaan. No, perusti­han se Mur­ron selvi­tystyöryh­män, puoli vuot­ta liian myöhään.

        Muka­va kuul­la, että Somani on keskus­tan lin­joil­la yhteisöverossa. Juuri nyt on meneil­lään edel­lisen hal­li­tuk­sen lanseer­aa­ma työl­listämisk­oulu­tus, jol­la luo­daan uusia työ­paikko­ja . Uuti­nen meni itsel­läni ohisek­tori­in, mut­ta Somani var­maan voi täs­men­tää edel­lisen hal­li­tuk­sen aikaansaamia hyviä uudistuksia.

        ” Mik­si poh­jan­maalainen kan­nat­taa Eri­ty­istalousalueen perus­tamista Itä-Suomeen? ” Keskus­ta on koko Suomen myös kaupunkien puolue. Kun maakun­nis­sa menee hyvin, niin Espoon rikkaat voivat olla rauhas­sa , kun köy­hät eivä tunge lan­delta kupun­gin vuokrat­aloi­hin sosi­aal­i­tukien piiriin.

    7. Eemille kom­ment­ti­na että ei maaseudun köy­hät enään ole muut­ta­neet kaupunkei­hin moni­in vuosikym­meni­in. Suuret kaupun­git saa­vat asukkai­ta pääasi­as­sa pienistä kaupungeista. Mitä tulee uud­is­tuk­si­in joi­ta Orpon hal­li­tus on saanut aikaan voin maini­ta pari. Yksi on paikalli­nen sopimus jota Keskus­ta ei koskaan saanut läpi vaik­ka se sitä kan­nat­ti ja toinen on vien­tive­toinen­palkka­malli jota tosin Keskus­ta vas­tus­taa muun viher­vasem­mis­to oppo­si­tiop­uoluei­den kanssa.

  10. O.S:” 40 vuot­ta sit­ten vas­tustin Helsin­gin kasvua ja ylipään­sä alueel­lista keskit­tymistä täysin tietoise­na siitä, että kan­nat­ta­mani vai­h­toe­hto tiesi alem­paa vau­raut­ta. Pidin sitä silti parem­pana, kos­ka ajat­telin kan­nat­ta­mani vai­h­toe­hdon ole­van silti ihmisille parem­pi kuin taloudel­lis­es­ti vau­raampi elämä ”tehoy­hteiskun­nas­sa”

    Tässä Soin­in­vaarakin myön­tää keskus­tan älykkään markki­na­t­alouden mallin parem­muu­den. Tasa-arvoinen yhteiskun­ta­malli on ihmiselle paras vai­h­toe­hto. Se on myös ekol­o­gis­es­ti ylivoimainen. Mitä hyvää parem­pi varakku­us on tuonut edel­lisille ? Ei yhtään mitään, lie­nee turha edes ava­ta sen enempää.

    Soin­in­vaara on harhau­tunut siinä, että moista usalaista vapaa kil­pailun yli­val­taa tarvit­taisi­in Helsingis­sä ja Suomes­sa. Meil­lä riit­tää tilaa rak­en­tamiseen ja Helsin­gin on tyy­dyt­tävä vähempään maakun­tien ryöstövil­jelyssä. Vihrei­den poli­itikoil­la on kaikil­la käynyt samoin päästessään val­lan kam­marei­hin. On men­ty mukaan suur­bis­nek­sen edunvalvontaan. 

    Hajau­tus on kalli­im­paa, mut­ta paljon menee rahaa luon­tokadon , ympäristö- ja sosi­aal­is­ten hait­to­jen kor­jaamiseen. Oma lukun­sa on Putinin tuo­ma hajau­tuk­sen tarve .

    Maltil­lisel­la ja tas­apain­oisel­la kasvul­la tämä kaik­ki olisi ollut vältettävissä.

  11. O.S:“Kyllä pui­ta kaade­taan maaseudul­la enem­män kuin Helsingissä.

    Sekoi­tat nyt tahal­laan puu­te­ol­lisu­u­den ja asun­torak­en­tamisen vuok­si kaade­tut puut. On tot­ta , että EU ei vaa­di kaupungeis­sa vas­taavia ennal­lis­tamis­toimia , kuin maaseudul­la. Syynä on EU:n kaupungis­tunut hallintoeli­it­ti. Maaseu­tu nähdää suo­jelure­serv­inä ja kaupun­ki sen hyödyntäjänä. 

    Tilavaade maaseu­tu vs. kaupun­ki ei ole oleelli­nen kysymys. Maaseudul­la tilaa riit­tää ja raken­nusten ympäristö on luon­non­mukaisem­pi kaupunkei­hin ver­rat­tuna. Maaperä imee sateet toisin , kuin kaupunkien päällyste­tyt tiet ja pihat.

    Suurin osa ei mene sel­l­u­te­ol­lisu­u­teen vaan puo­let siitä pää­tyy varsi­naisek­si sahatavarak­si, lau­dak­si ja lankuk­si, kol­mannes sel­l­uhak­keek­si . Sel­l­us­ta tehdään pape­ria ja kar­tonkia, kemi­an tuot­tei­ta, vaat­tei­ta ym. 

    EU halu­aa pikaruoka­pakkauk­set tehtävän muo­vista niiden kier­rä­tyk­sen vuok­si. Tämän takia puu­raa­ka-aineiset pakkaus — ja ruokailu­as­ti­at ovat vas­tatu­u­lessa. Tämän takana ovat öljyalan lob­bar­it Euroopan ytimessä. Pitäisikö suo­ma­laisi­in ekol­o­gisi­in ruoka­pakkauk­si­in lisätä öljy­po­h­jaisia mete­ri­aale­ja, jot­ta ne tuli­si­vat luontoystävällisiksi ? 

    Kts. Huh­tamäen ruokapakkaukset.

    1. En ole kuul­lut että maaseudul­la kaa­va-aluei­den ulkop­uolel­la puiden kaat­a­mi­nen olisi kiel­let­tyä jos tarvi­taan rai­va­ta tilaa raken­nuk­sia varten. Tai vaik­ka omatarvekäyt­töön polt­topuik­si. Kuka sen kieltää?
      Kaupungeis­sa se on tarkkaa, ei edes oma­l­la ton­til­la saa pui­ta kaaataa ilman kaupun­gin lupaa.

      1. Lue MT:n juttu:EU hyväksyi uusien nave­toiden rak­en­tamista han­kaloit­ta­van met­säka­toase­tuk­sen – Suo­mi äänesti tyhjää”

        Hae Googlel­la.

      2. Jos se kos­kee vain navet­to­ja eikä muiden tuotan­toeläin­ten raken­nuk­sia niin sil­lä on kai ollut taroki­tus estää liika nau­takar­jan tuotan­to. Ja kai sen voi kiertää purka­mal­la van­ha navet­ta ja rak­en­ta­mal­la uusi niin ettei met­sää jää alle.

      3. Maaseudul­la on jon­nin­ver­ran sel­l­ais­takin maa­ta, jon­ka nimi ei ole met­sä. Esim. “pel­to”.

      4. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Keskus­ta on myös pieni vaikut­ta­ja Espoos­sa ja Van­taal­la vaik­ka näis­sä kaupungeis­sa on myös maaseu­tu maista asu­tus­ta etenkin Pohjois-Espoos­sa ja Län­si- Van­taal­la. Kuitenkin Keskus­tan kan­na­tus ei ole kas­vanut pääkaupunkiseudun maaseu­tu alueil­la. Suurin osa Keskus­tan viimeaikai­sista puheen­jo­hta­jista on kotoisin kaupungeista tai ovat muut­ta­neet kaupunkeihin.

      5. Rahulille kom­ment­ti­na että Espoos­sa, Van­taal­la, Kirkkon­um­mel­la ja Sipoos­sa maanvil­jeli­jät ovat pääosin ruotsinkielisiä ja äänestävät RKP:tä.
        Keskus­ta on yrit­tänyt kalas­taa ääniä pk-seudul­la ja Uudel­la­maal­la nimekkäi­den poli­tikko­jen avul­la kuten Mat­ti Van­hanen, Antti Kaikko­nen ja Olli Rehn. Näi­den kohdal­la kan­na­tus on ollut välil­lä suur­takin mut­ta kos­ka muut ehdokkaat eivät yllä kokoomuk­sen, vihrei­den tai demarei­den tai PS:n tasolle niin ovat jääneet yksinäisik­si tähdiksi.

    2. Eemilille kom­ment­ti­na että Marinin hal­li­tus jos­sa Kepu oli myös mukana äänesti Euroopan min­is­ter­ineu­vos­ton kok­ouk­ses­sa ennal­lis­tamises­sa “tyhjää”. Muis­tut­taisin Eemil­iä siitä että Orpon hal­li­tus äänesti Euroopan min­is­ter­ineu­vos­ton kok­ouk­ses­sa ennal­lis­tamises­sa “Ei”

      1. Mie­lenki­in­nol­la olen lukenut näi­den kol­men Eemil, Sil­fver­berg ja Somani kom­ment­te­ja EU n ennal­lis­tamis ja met­säka­to päätöksistä.
        Minus­ta niis­sä asiois­sa Suomen hal­li­tuk­sien ja mep­pi­en toim­inta on ollut ala-arvoista. Kos­kee yhtälail­la viher­vasem­mis­toa, kokoomus­ta ja keskustaa.
        Kum­masti tuo Eemil yrit­tää puh­taak­sipestä Keskus­tan tunaroin­tia. Min­ulle pal­jas­tui Keskus­tan syvä ole­mus jo ilmas­to­lain käsit­te­lyn yhtey­dessä: yritetään kosiskel­la äänestäjiä jol­lain kun­ni­an­hi­moi­sel­la ilmastopoli­ti­ikalla. Vaik­ka tieteelli­nen ja taloudelli­nen poh­ja puuttuu.

      2. Pent­ti A K: “Vaik­ka tieteelli­nen ja taloudelli­nen poh­ja puuttuu.”
        Siis ilmastopolitiikalta?

      3. toke ihmettelee kan­taani ilmastopoli­ti­ikan perusteista.
        Eikö toke ole havain­nut, että jopa pääjo­hta­ja Taalas on ihme­tel­lyt ilmas­to­lain met­sien nielun korostamista ilmastotoimissa.
        Sen ver­ran tiedän.metsien nielus­ta, että se menee aina nol­lak­si ns dynaami­nen tas­apa­pain­oti­ladss (steady state). Kun pyritään mak­si­moimaan met­sien kasvu niin tuo dynaami­nen tas­apain­oti­la saavute­taan tietyl­lä puus­ton kehi­tys­lu­okka­jakau­mal­la. Muil­lakin kehi­tys­lu­okka­jakau­mil­la saavute­taan tuo nielun nol­lati­la, mut­ta vuosikasvu on sil­loin pienempi.
        Ain­oa tapa jatku­vaan nielu­un on jatku­va vuosikasvun suuren­e­m­i­nen tai met­säpin­ta-alan jatku­va suurentaminen.
        Lop­puhuo­mau­tuk­se­na, jot­ta ei tule jos­sit­telua niin ilmoit­taisin, että maapo­h­jan mak­si­maalisen kasvupo­h­jan ollessa 6 m³/ ha / vuosi niin puu­varas­to on n 140 m³/ha dynaamises­sa tasapainotilassa.

      4. Pen­tille sanois­in, että nielu­jen korost­a­mi­nen on poli­it­ti­nen ratkaisu, mil­lä voidaan perustel­la muiden toimien tekemät­tä jät­tämistä. Prob­leemaa on tul­lut nyt sit­ten lasken­tatavas­ta jos­sa hakku­ut vaikut­ta­vat nielui­hin. San­o­taan nyt vielä sekin että toki se nk. nielu­vaiku­tus vähe­nee ajan kanssa ja sen voi aloit­taa uudelleen kaata­mal­la van­hat puut ja istut­ta­mal­la uudet, mut­ta hiilid­iok­sidin määrän kannal­ta on aika olen­naista mitä niille kaade­tu­ille puille tapah­tuu. Jos menevät esim ener­giakäyt­töön ei hyö­tyä syn­ny tosi­asi­as­sa ollenkaan.

      5. Ilmas­ton­muu­tok­seen vaikut­taa ilmas­sa ole­van hiilen määrä. Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä 3/4 on sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen ja 1/4 on ilmake­hässä. Tämä tieto on tosin 20 vuot­ta van­ha, nyt suh­teet saat­ta­vat olla hie­man jo muut­tuneet. Kasvei­hin sitoutuneen hiilid­iok­sidin osalta ole­naista on sen määrä eikä sen derivaat­ta. Kasvien nielun saisi var­maankin kohoa­maan, jos puo­let poltet­taisi­in ilmake­hään, mut­ta sil­loin ilmake­hässä ole­van hiilen määrä nousisi 150 %.
        Eli siis: Suomen met­sien merk­i­tys ilmas­ton­muu­tok­selle riip­puu siitä, paljonko niis­sä on sitoutuneena hiiltä, eikä sen derivaatas­ta. Eri­tyisen hölm­löä olisi yrit­tää nos­taa derivaat­taa polt­ta­mal­la puo­let puus­ta ilmakehään.
        Siitä kuitenkin olen samaa mieltä, etteivät met­sät voi olla ikuis­es­ti nielu.

      6. Pent­ti A K,
        kukata­hansa voi ihme­tel­lä mitä tahansa, mut­ta ker­toisitko mikä tieteelli­nen sekä taloudelli­nen poh­ja nyt puuttuu?

      7. Out­o­ja on nämä kom­men­tit koskien nieluja.
        Ote­taan aluk­si tämä dynaami­nen tas­apaino. Siinä nielu on nol­la vaik­ka koko met­sän vuosikasvu poltet­taisi­in ilmake­hään. Nielun nol­la-arvo tarkoit­taa, että ilmake­hän co2 pitoisu­us ei muutu.
        Jos me kaadamme tuo vuosikasvu ja säilötään se esim lahon­suo­ja-aineil­la niin kaade­tus­ta puu­tavaras­ta tulisi nielu.
        Jos me saavu­tamme dynaamisen tas­apain­on (huo­manette, että Suomen met­sien puus­to on lähel­lä sitä) niin vuosikasvua pienem­mät hakku­ut johta­vat vuosikasvun pienen­e­miseen. Nielua tulee jonkin aikaa, mut­ta sitä ei voi ylläpitää.
        Ilmas­to­lain tieteelli­nen poh­ja pet­tää, kos­ka met­sien nielu on otet­tu ekstrapoloimal­la edel­lis­ten 20 vuo­den keskiar­vos­ta. Met­sien nielua ei voi mil­lään muo­toa ekstrapoloi­da. Arvioi­da sen voi. Min­ul­la on se tieto, että nyky­istä met­sien vuosikasvua 103 milj m3 vas­taa­va mak­si­maa­li­nen puus­to on 2,7 mli­jar­dia m3. Nielua olisi siis jäl­jel­lä 200 milj m3.
        Ilmas­to­lain taloudelli­nen poh­ja pet­tää mm hakkuiden pienetämis­vaatei­den joh­dos­ta. Lisäk­si liiken­teen sähköistämi­nen vaatisi taloudel­lisia resursse­ja yli Suomen kan­tokyvyn. Ei tuo suopel­to­jen vil­jelystä pois­tamis­vaadekaan talous­puol­ta kohenna.

  12. Fak­ta on nyt kuitenkin se, että Suo­mi on Euroopan met­säisin maa. 

    J o s ihanteena on, että edes näin met­säisessä, maanosan met­säisim­mässä, maas­sa puu­ta ei saa kaataa sen enem­pää rak­en­tamisen kuin met­sä­te­ol­lisu­u­den tarpeisi­in, niin kan­nat­taa alkaa miet­tiä miten tästä maas­ta sam­mute­taan lisää valoja…
    Eli jos luon­non kulut­tamisen vähen­tämistä haetaan oikeasti, eikä se ole vain poseer­aus­ta, kan­nat­taa alkaa siirtää toimin­nan pain­opiste sit­ten väestömäärän kysymyksiin. 

    Vihrei­den kan­nat­taisikin palaut­taa puolueo­hjel­maansa van­ha kun­non hyvä tavoite väestömäärän kään­tämis­es­tä lasku­un, niin Suomes­sa kuin koko maail­mas­sa. Ilman nykyisen laa­jaa maa­han­muut­toa­han väestönkasvu kään­ty­isi Suomes­sa lasku­un välit­tömästi, mikä luon­non­ti­la-perus­teel­la olisi ilman muu­ta hyvä tavoite, eikö niin?
    Maail­man mitas­sa joudu­taan vas­taavaa odot­ta­maan vuosikym­meniä jos asialle ei mitään pyritä tekemään esimerkik­si saman­ta­paisen kan­sain­välisen poli­ti­ikan kuin nor­mati­ivisen ilmastopoli­ti­ikan tapaan. Kehi­tysavun sit­o­mi­nen väestö­tavoit­teisi­in voisi olla yksi mah­dol­lisu­us. “1,5 asteen” tavoite on väestön suh­teen jo ylitet­ty ajat sit­ten, ehkä jo noin 4 mil­jardin kohdalla. 

    Itse en ajat­tele fun­da­men­tal­is­tis­es­ti tässä asiassa,
    mut­ta jos ihmisen vaa­ti­mat tila ja luon­non­resurssit ovat jonkun mielestä suuri ongel­ma, ei voi vetää muu­ta johtopäätöstä kuin sen, että mata­la syn­tyvyys on Suomelle ja sen luon­nolle todel­li­nen mah­dol­lisu­us ja vähäistä syn­tyvyyt­tä ei pidä kor­va­ta muil­la keinoin.

    1. Älä väis­tele. Tämä on mei­dän maamme, ja se pitää sanoa suoraan.

      1. Olli S, ei, .… kyl­lä tämä perus­teeni väestö vs. luon­non elin­ti­la liit­tyy kyl­lä suo­raan asi­aan, eli siihen että JOS luon­nolle halu­taan lisää tilaa, mon­imuo­toisu­ut­ta jne. on siitä vedet­tävä suo­ra johtopäätös väestöön: sen pitää laskea, kaikkial­la, myös Suomes­sa eikä kuun­nelta­va huolto­suhde- tai elikei­noelämän vikinää väestönkasvun puolesta.
        Mei­dän väestömme alkaa heti laskea kun se perus­tu­isi vain maas­sam­ma nyt asu­vaan väestöön. 

        Tietenkin urbaan­it ja kau­ni­it vihreät halu­a­vat ratkaista asian toisin, eli keskit­tämäl­lä väestön pk-seudulle ja muu­ta­maan muuhun keskuk­seen. Näin ei tarvitse ottaa koskaan kan­taa itse asi­aan, eli väestön suuruuteen.
        Vähem­min ihmisiä olisi enem­min luon­toti­laa, mut­ta tätä kier­rel­lään kaukaa.

      2. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010930571.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

        Tuos­sa karkea esimerk­ki maa­pal­lon väestömäärän-ja (edelleen)kasvun totaalis­es­ta vähät­telystä, ja tässä tapauk­ses­sa vielä yliopis­to­ta­sol­la. Tai “tasol­la.” Tämänkin hyvän­tah­toisen tutk­i­jan mukaan 10 mil­jar­dia on ihan ok ja väestönkasvun ongel­ma jo ratkaistu?! Hyv­in­hän tänne mah­tuu… Sopu sijaa antaa…
        Niin, kyl­lähän se kasvu lakkaa puolen vuo­sisadan (!) jäl­keen ja nyt jo hidas­tuu, mut­ta aja­tus että tuol­lainen määrä ihmisiä täl­lä pal­lol­la ja nou hätä, on kyl­lä sen lajin opti­mis­mia että sitä ei osaa oikein itkeä eikä nauraa.
        Ver­rokki­na olisi ilmas­ton­muu­tok­sen puolel­la ääri­de­nial­isti joka olisi mieltä että sel­l­ainen 3–4 asteen läm­pen­e­m­i­nen on ihan ok eikä se läm­pö muutenkaan lui­ta riko. Pukeutumiskysymys.

    2. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010933750.html

      Tässähän tämä myös 0n selvästi san­ot­tuna ja ajateltuna.
      Tieteelli­nen ja poli­it­ti­nen autis­mi ja amne­sia siinä miten kaikkein merkit­tävin ja vaar­al­lisin tek­i­jä, väestömäärä, määrä jo mon­en vuosikymme­nen ajal­ta, nykyi­nen määrä ja väestön yhä edelleen kas­vami­nen, kaikessa ekol­o­gises­sa ja tule­vaisu­uskeskustelus­sa ohite­taan on kyl­lä outo juttu.
      Asian kuu­luisi saa­da huomio­ta ja pal­sta­ti­laa yhtä paljon kuin ilmas­ton­muu­tok­sen, mut­ta saa sen sijaan sil­loin täl­löin hyvän­tah­toista vaku­ut­telua että 8–10 mil­jar­dia ihmistä on ihan ok.

    3. Maail­man mitas­sa joudu­taan vas­taavaa odot­ta­maan vuosikym­meniä jos asialle ei mitään pyritä tekemään esimerkik­si saman­ta­paisen kan­sain­välisen poli­ti­ikan kuin nor­mati­ivisen ilmastopoli­ti­ikan tapaan. Kehi­tysavun sit­o­mi­nen väestö­tavoit­teisi­in voisi olla yksi mah­dol­lisu­us. “1,5 asteen” tavoite on väestön suh­teen jo ylitet­ty ajat sit­ten, ehkä jo noin 4 mil­jardin kohdalla. 

      Itse en ajat­tele fun­da­men­tal­is­tis­es­ti tässä asiassa,
      mut­ta jos ihmisen vaa­ti­mat tila ja luon­non­resurssit ovat jonkun mielestä suuri ongel­ma, ei voi vetää muu­ta johtopäätöstä kuin sen, että mata­la syn­tyvyys on Suomelle ja sen luon­nolle todel­li­nen mah­dol­lisu­us ja vähäistä syn­tyvyyt­tä ei pidä kor­va­ta muil­la keinoin. 

      Kehit­tyvistä maista kehit­tyvi­in mai­hin suun­tau­tu­van muut­toli­ik­keen myötä syn­tyvyys las­kee. Koulu­tus­ta­son ja elin­ta­son nousu las­kee syn­tyvyyt­tä. Se että väestö muut­taa kehit­tyneisi­in maisi­in las­kee syn­tyvyyt­tä. En tiedä miten nämä fak­tat saa sopi­maan johtopäätök­seesi että maa­han­muut­toa pitäisi vähen­tää. Jos vähenet­täisi­in, globaalil­la tasol­la syn­tyvyys nousisi.

      Ain­ut mil­lä tasol­la tuo aja­tusjuok­su toimisi olisi että maa­han­muut­to kehit­tyvi­in mai­hin lopetet­taisi­in tai muuten vähenet­täisi­in merkit­tävästi, ja samaan aikaa jol­lain tapaa pidet­täisi­in kehit­tyvät maat köy­hinä jot­ta heil­lä ei olisi mah­dol­lisuuk­sia siir­tyä saman­laiseen yliku­lu­tuskult­tuuri­in kuin mis­tä me nau­timme. Eli tietyssä mielessä tuomi­ta köy­hien maid­en asukkaat maat ikuiseen köy­hyy­teen “ekol­o­gisu­u­den nimis­sä”, kun itse samaan aikaa elämme räikeästi yliku­lut­tavil­la tavoil­la. Oman­lais­taan globaalia eko­fa­sis­mia siis.

      Väestömääräkysymyk­sis­sä menee siis aikalail­la puurot ja vel­lit sekaisin. Ylipäätään aja­tus että väestömäärä olisi se ongel­ma joka on johtanut yliku­lu­tuk­seen tarvit­see taus­tao­le­tuk­sen että kulu­tus jakau­tuu jok­seenkin tasais­es­ti. Näin ei kuitenkaan ole, sil­lä yliku­lu­tus keskit­tyy vah­vasti hyväosaisimmille.

      Karkeasti arvioitu­na maail­man rikkain pros­ent­ti tuot­taa merkit­tävästi enem­män co2-päästöjä kuin köy­hin puo­likas yhteensä.
      https://www.theguardian.com/us-news/2023/nov/20/first-thing-richest-1-account-for-more-carbon-emissions-than-poorest-66

      Jos siis miet­tii ratkaisu­ja yliku­lu­tuk­seen, on jär­jen köy­hyyt­tä syyt­tää nykyis­es­tä yliku­lu­tuk­ses­ta kehit­tyviä mai­ta. Isoin ongel­ma on kehit­tyneis­sä mais­sa, ja niis­säkin niiden rikkaimmissa.

      Jos heräät talvipakkasaa­mu­na siihen että asun­nos­sasi on kylmä, ja huo­maat että asun­tosi parvek­keen voi on selkosen seläl­lään, niin loogista on sulkea se parvek­keen ovi sen sijaan että alkaa asen­ta­maan lisäti­ivis­teitä maku­uhuoneen ikkunoihin.

      Tämä väestöpuhe näyt­täy­tyykin itselle täysin pro­jisoin­nil­ta ja itsen­sä harhaut­tamiselta. Ongel­ma siir­retään aina kaukaisi­in heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vi­in “niihin mui­hin”, vaik­ka on täysin selvää että se ongel­ma on kehit­tyneil­lä mail­la itsellään.

      Suosit­te­len kuun­tele­maan tämän BIOS-tutk­i­joiden pod­castin jak­son “12 käsitet­tä maail­mas­ta. Jak­so 6: Väestö”:
      https://open.spotify.com/episode/3mFjeplsK9oNf29W85BNgd?si=25581871d709483a

      “Maail­mas­sa on tarpeek­si tyy­dyt­tämään kaikkien tarpeet, mut­ta ei tarpeek­si tyy­dyt­tämään osan ahneut­ta” pätee hyvin tähänkin. Ongel­mana on pienen joukon ahneus, ei kaikkien tarpeet. Ei vaik­ka väkimäärä nousisi nykyis­es­tä vielä muu­ta­mal­la kymmenel­lä prosentilla.

      1. Kuin­ka paljon olet itse valmis tin­kimään omas­ta elin­ta­sostasi, jot­ta saadaan kulu­tus kestävälle tasolle, kuitenkin siten että maa­pal­lon väestöä ei tarvit­sisi vähen­tää? Viimeisen sitaatin tuek­si kaipaisin nimit­täin kyl­lä jonkin laskel­man. Tuol­la taval­la se jää vain heitok­si. On sem­moinenkin heit­to, että maa­pal­lo ei kestä sitä, että kaikille kiinalaisille annetaan jääkaappi.

      2. Tietenkin, tietenkin, yliku­lu­tus on toinen ongel­man kärki.
        Huo­maa, että kat­son myös niin että län­si­maid­en, siel­lä mis­sä kulu­tus tapah­tuu, myös Suomen väestön, olisi hyvä ale­ta. Väestön olisi hyvä ale­ta reilusti kaikkialla.

        Ei kai niin voi­da ajatel­la, että kehit­tyvien maid­en väestö­tul­va ratkaistaisi­in sil­lä että väestöä sieltä siir­tyy alem­man syn­tyvyy­den län­si­mai­hin oppi­maan siel­lä tuot­ta­maan “maan tapaan” vain yhden jälkeläisen?
        Tai voidaan­han niin ajatel­la, mut­ta olethan ajatel­lut mit­talu­okkaa, Euroop­pa 0,8 mil­jar­dia — korkean syn­tyvyy­den alueet n. 4–5 mrd. 

        Ja mik­si ihmiskun­taa pitäisi olla 8–11 mil­jar­dia. Jos halu­taan laskea kulu­tus­ta, niin tietysti pitäisi välit­tömästi alkaa kulut­ta­jien ja poten­ti­aalien kulut­ta­jien määrän vähen­tymis­es­tä esim. yhden (max. kah­den) lapsen poli­ti­ikan kautta. 

        Mut­ta kun näitä esit­tää, se menee aina siihen, että siinä on nyt joku per­su ketun­hän­tä kainalos­sa. Kyse ei ole maa­han­muu­tos­ta, vaan siitä että maa­pal­lon väestö on ja on ollut jo pitkään val­ta­va ja mei­dä on lisää tulos­sa vähin­tään 2 mrd. En näe että sitä mil­lään keinol­la voidaan selit­tää pois asi­ak­si joka ei ole meille kaikille ja ekosys­teemille vaarallista.

      3. Kuin­ka paljon olet itse valmis tin­kimään omas­ta elin­ta­sostasi, jot­ta saadaan kulu­tus kestävälle tasolle, kuitenkin siten että maa­pal­lon väestöä ei tarvit­sisi vähentää? 

        Kysymys on väärä, mut­ta kysymyk­sesi aihet­ta liipat­en olen valmis vähin­tään puo­let vähem­män ympäristöä kulut­tavaan elämän­ta­paan. Elin­ta­soa sen ei tarvitse laskea, se voisi fik­sum­mas­sa jär­jestelmässä ennem­minkin nous­ta jos kil­pailua vähen­netään ja ihmisil­lä jää esim. enem­män aikaa itselleen ja läheisilleen jos tarpei­den tyy­dyt­tämisek­si ei jatkos­sa tarvit­sisi kokoa­jan kil­pail­la yhä kovem­min kaikkia mui­ta vastaan.
        https://jmkorhonen.fi/2021/01/27/tasaisempi-valta-miksi-eriarvoisuus-lietsoo-kestavyyskriisia/

        Huo­maa, että kat­son myös niin että län­si­maid­en, siel­lä mis­sä kulu­tus tapah­tuu, myös Suomen väestön, olisi hyvä ale­ta. Väestön olisi hyvä ale­ta reilusti kaikkial­la. Ei kai niin voi­da ajatel­la, että kehit­tyvien maid­en väestö­tul­va ratkaistaisi­in sil­lä että väestöä sieltä siir­tyy alem­man syn­tyvyy­den län­si­mai­hin oppi­maan siel­lä tuot­ta­maan “maan tapaan” vain yhden jälkeläisen? 

        En esitä että yliku­lu­tu­songel­maa ratkaistaan mas­samaa­han­muu­tol­la. Koko aja­tus yliku­lu­tu­songel­man ratkaisu­un maa­han­muu­ton para­me­tre­jä säätämäl­lä esi­in­tyi kom­men­tis­sa johon vas­tasin. Esitin omas­sa kom­men­tis­sani mielestäni täysin selkeästi tuos­sa järkeilyssä ammot­ta­van aukon.

        Ja mik­si ihmiskun­taa pitäisi olla 8–11 mil­jar­dia. Jos halu­taan laskea kulu­tus­ta, niin tietysti pitäisi välit­tömästi alkaa kulut­ta­jien ja poten­ti­aalien kulut­ta­jien määrän vähen­tymis­es­tä esim. yhden (max. kah­den) lapsen poli­ti­ikan kautta. 

        Ei sen pidä olla 8–11 mil­jar­dia, sel­l­aisek­si se vaan nykytiedon val­os­sa näyt­tää muo­dos­tu­van. Syn­tyvyy­den voimakkaaseen ja nopeaan rajoit­tamisek­si tarvit­taisi­in käytän­nössä total­i­taris­tisia toimia, ja vas­tus­tan total­i­taris­mia ja autori­taris­mia ylipäätään. En siis esitä väestömäärän sään­te­lyä ylipäätään ratkaisuna yliku­lu­tu­songel­maan sen enem­pää kuin asian ratkaisua maa­han­muu­ton para­me­tre­jä säätämällä.

        Kan­natan ennem­min että alamme kansakun­tana aja­maan ja toteut­ta­maan ekol­o­gista jälleen­raken­nus­ta, kuten linkit­tämäni BIOS-tutkimusyk­sikkö asian muo­toilee. Tätä varten ei tarvi­ta total­i­taris­mia, vaan ihan vain ter­vet­tä järkeä ja val­is­tus­ta. Puhun siis juurikin niiden puolesta.
        https://eko.bios.fi/

      4. Ei tai­da tuo puo­let ihan riit­tää. Nopeasti googlaa­mal­la suo­ma­lais­ten ekologi­nen jalan­jäl­ki löy­tyi kom­ment­ti vuodelta 2023, jon­ka mukaan jos kaik­ki kulut­taisi­vat kuten suo­ma­laiset, tarvit­taisi­in noin neljä maa­pal­loa. Eli kulu­tus­ta pitäisi alen­taa vielä lisää tai sit­ten kokon­aisväestön pitäisi olla pienempi.

      5. Ei tai­da tuo puo­let ihan riit­tää. Nopeasti googlaa­mal­la suo­ma­lais­ten ekologi­nen jalan­jäl­ki löy­tyi kom­ment­ti vuodelta 2023, jon­ka mukaan jos kaik­ki kulut­taisi­vat kuten suo­ma­laiset, tarvit­taisi­in noin neljä maa­pal­loa. Eli kulu­tus­ta pitäisi alen­taa vielä lisää tai sit­ten kokon­aisväestön pitäisi olla pienempi. 

        Kysy­it min­ul­ta paljonko itse olen valmis tin­kimään elin­ta­sostani. On aivan eri kysymys paljonko Suomen pitäisi pienen­tää ekol­o­gista jalan­jälkeään. Ja mil­lä tavoin, on hölmö aja­tus että jokainen pienen­tää jalan­jälkeään samas­sa suh­teessa tilanteessa mis­sä se kulu­tus on jakau­tunut todel­la eri­ar­vois­es­ti. Osa suo­ma­laista elää jo maa­pal­lon kan­tokyvyn rajoissa.

      6. Sem­moinen osa jol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä isos­sa kuvas­sa. Kuten ei sil­läkään jos vähen­nät oman kulu­tuk­sesi puoleen. Tässä on kyse aika paljon isom­mista asioista ja muu­tostarpeista. Ei ole kyse “pienen joukon” ahneudesta.

      7. Sem­moinen osa jol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä isos­sa kuvassa. 

        En väit­tänytkään että olisi. Sanoin sen vain korostaak­seni sen ajatuk­sen puut­tei­ta mis­sä jokainen suo­ma­lainen lähtö­ta­sostaan huoli­mat­ta tiput­taa kulu­tus­taan jol­lain pros­en­til­la olisi jokin vali­di läh­estys­mistapa ongel­maan, jol­laista implisi­it­tis­es­ti vih­j­a­sit edel­lisessä viestis­säsi (kun sanoit että se että vähen­nän kulu­tus­tani puoleen ei riitä, vaan implisi­it­tis­es­ti annoit ymmärtää että se pitäisi vähen­tää neljän­nek­seen, vaik­ka et tiedä minkälainen min­un ekologi­nen jalan­jälkeni on täl­lä hetkellä).

        Kuten ei sil­läkään jos vähen­nät oman kulu­tuk­sesi puoleen. 

        En väit­tänyt näinkään. Koko kon­sep­ti kulu­tuk­seni vähen­tämis­es­tä puoleen tuli vas­tauk­ses­tani sin­un itse esit­tämääsi kysymyk­seen joka siis oli “Kuin­ka paljon olet itse valmis tin­kimään omas­ta elin­ta­sostasi”. En siis ehdot­tanut oman kulu­tuk­seni vähen­tämistä puoleen riit­täväk­si globaa­lik­si ratkaisuk­si yliku­lu­tuk­sen aiheut­tami­in ongelmiin.

        Tässä on kyse aika paljon isom­mista asioista ja muu­tostarpeista. Ei ole kyse “pienen joukon” ahneudesta. 

        Todel­lakin, sik­si oma ratkaisue­hdo­tuk­seni oli laa­jamit­tainen yhteiskun­tien “jälleen­raken­nus” johon linkitin jo aiem­min: https://eko.bios.fi/

  13. R.F:” Ja kai sen voi kiertää purka­mal­la van­ha navet­ta ja rak­en­ta­mal­la uusi niin ettei met­sää jää alle.”

    Niin­pä, ja paljonko tulee lisää investointikustannuksia ? 

    EU:n Ennallistamisasetus:“Asetuksen voimaan­tu­lon ja vuo­den 2030 välil­lä kaupunkien taa­jaan asut­tu­jen osien viher­aluei­den ei tulisi vähetä, jos niitä on vähem­män kuin 45 pros­ent­tia pin­ta-alas­ta. Puiden latvusten peit­tävyys samoil­la alueil­la ei saisi vähen­tyä, jos se on alle 10 pros­ent­tia. Vuo­den 2030 jäl­keen EU:n jäsen­val­tiot saa­vat itse aset­taa tavoit­teen­sa lisätä viher­aluei­ta ja latvus­peit­teisyyt­tä. Tavoit­teet voidaan saavut­taa esimerkik­si lisäämäl­lä viher­aluei­ta tai istut­ta­mal­la puita.”

    Miten Helsin­ki aikoo selvitä näistä vaateista, kun nyt hakataan met­siä surutta ? 

    Suo­mi on vas­tus­tanut ennal­lis­tamisas­e­tus­ta sekä nykyisen päämin­is­teri Pet­teri Orpon (kok.) hal­li­tuk­sen että sitä edeltäneen San­na Marinin (sd.) hal­li­tuk­sen aikana. Suurin syy vas­tus­tamiseen on ollut Suomelle koitu­vat korkeat kus­tan­nuk­set. Ne ovat bkt:tä kohden EU:n korkeim­mat ja euromääräis­es­ti kol­man­nek­si korkeimmat.
    Hyväksy­tyn esi­tyk­sen mukaan kus­tan­nuk­set oli­si­vat Suomen osalta noin 700 miljoon­aa euroa vuodessa. (MT 18.6.-24)

    Täl­lä tais­tel­laan globaalia met­säka­toa vas­taan. Suur­in­ta met­säka­to on täl­lä vuosi­tuhan­nel­la ollut Etelä-Amerikas­sa. Toisek­si eniten met­sää on hävin­nyt Afrikas­sa. Yli 90 pros­ent­tia kados­ta on ollut troop­pista met­sää. Sitä on menetet­ty yhteen­sä 157 miljoon­aa hehtaaria eli noin län­tisen Euroopan pin­ta-alan verran.

    Tätä taus­taa vas­ten nave­tan alta hakatut muu­ta­mat puut eivät aiheuta globaalis­sa mit­takaavas­sa yhtään mitään.

    1. kaupunkien taa­jaan asut­tu­jen osien viher­aluei­den ei tulisi vähetä, jos niitä on vähem­män kuin 45 pros­ent­tia pin­ta-alas­ta. Puiden latvusten peit­tävyys samoil­la alueil­la ei saisi vähen­tyä, jos se on alle 10 prosenttia.

      Tietääkö joku, mitkä ovat nämä osu­udet Helsingis­sä nyt?

      1. Viher­aluei­ta on 40 % ja latvus­peit­tävyys 30 %. 

        Rak­en­tami­s­paine kohdis­tuu viher­alueille kuten olemme havain­neet. Ihmette­len miten on mah­dol­lista johtavien kaupunkipoli­itikko­jen huono pere­htyvyys ja ennakoin­ti ko. kysymykseen.

        Esim. Tal­in golfken­tän viher­aluet­ta aje­taan väk­isin ker­rostaloalueek­si. Kyseisessä ekosys­tee­misssä elää usei­ta uhanalaisia eläinlajeja. 

        En allekir­joi­ta Häkkisen teese­jä mep­pi­en (pl. viher­va­surit ja Pietikäi­nen ) huonoa toim­intaa met­säka­toase­tuk­sen käsit­telyssä. Keskus­tan heikkousväite vaatii perustelui­ta. Demar­it , RKP ja Kris­til­liset sai­vat syn­nin­päästön, en ole samaa mieltä.

    2. Kovasti Eemil yrit­tää kiil­lot­taa Keskus­tan aja­maa lin­jaa Marinin hallituksessa.
      Huo­maut­taisin, että ennal­lis­tamisas­e­tus ja met­säka­toase­tus ovat olleet EU valmis­telus­sa Marinin hal­li­tuk­sen aikana. Jos oikein muis­tan niin Keskus­ta oli siel­lä kakkospuolue päät­tämässä asioista. Eemilin kir­joit­telus­ta saa sen käsi­tyk­sen, että muut tekivät päätök­set ja Keskus­ta oli oppo­si­tios­sa. Hal­li­tuk­ses­sa ole­va puolue ei voi olla oppositiossa.

      1. Tässä totu­us, mikä on Häkkisen moti­ivi valetiedon levittämisessä ?

        “Hal­li­tus­puolueista keskus­ta, SDP ja RKP yhtyivät valiokun­nan kri­it­tiseen lausun­toon, jon­ka oli tehnyt oppo­si­tiop­uolueen kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja Janne Sanke­lo. Lausun­nos­sa todet­ti­in, että “se poikkeaa val­tioneu­vos­ton” eli hal­li­tuk­sen kannasta. 

        Vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton edus­ta­jat puolestaan sor­va­si­vat lausun­non, jon­ka mukaan he kan­nat­ta­vat hal­li­tuk­sen alku­peräistä kan­taa.” EU- komis­sion ennallistamisesitys.

        Han­nu Tikkala
        22.10.2022 YLE

    3. Eemille kom­ment­ti­na että eikös tuo Marinin hal­li­tuk­sen kak­si eri tiedot­ta todista juuri sitä että Marinin hal­li­tus oli täysin hajal­laan koko ennal­lis­tamises­sa. Toisin kuin Orpon hal­li­tus joka äänesti “Ei” Euroopan min­is­ter­ineu­vos­ton kok­ouk­ses­sa. Ennal­lis­t­a­mi­nen hyväksyt­ti­in Itä­val­lan vihreän ympäristömin­is­terin äänel­lä joka oli ratkai­se­va ääni

      1. Todis­taa juuri noin. Per­sut syyt­tävät kepua viher­vasem­mis­ton apupuolueek­si. Eikö tämä todista juuri päinvastaista ? 

        Myös Somani:“kommenttina että Marinin hal­li­tus jos­sa Kepu oli myös mukana äänesti Euroopan min­is­ter­ineu­vos­ton kok­ouk­ses­sa ennal­lis­tamises­sa “tyhjää”. Aivan, kuin kepu olisi ollut esi­tyk­sen kan­nal­la, mut­ta kokkar­it taasen sitä vas­taan. Näin se vai­h­toe­htoinen totu­us elää ja voi hyvin.

        Toinen samaa gen­reä: Häkki­nen:” Eemilin kir­joit­telus­ta saa sen käsi­tyk­sen, että muut tekivät päätök­set ja Keskus­ta oli oppo­si­tios­sa. Hal­li­tuk­ses­sa ole­va puolue ei voi olla oppositiossa.”

        Miten niin ei voi, SMP on nyky­hal­li­tuk­sen oppo­si­tiop­uolue. Kaik­ki sen tekemät kur­jis­tus­toimet ovat kepun ( Suomen keskus­ta) syytä . 

        Mikään muu hal­li­tus­puolue ei halua leikkauk­sia, ne ovat Purran syytä.
        Tämän kaltaista retori­ikkaa SMP käyt­ti edel­lisen hal­li­tuk­sen val­tio­varain­min­is­ter­istä. (Saarikko)

    4. Eemille kom­ment­ti­na että ei Keskus­ta voi lakaista Marinin hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ikkaa mihinkään poli­it­tisen his­to­ri­an maton alle syyt­tämäl­lä asi­as­ta sil­loista oppo­si­tio­ta . Keskustal­la oli ratkai­se­va enem­mistö vaikut­taa Marinin hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaan. Mik­si Keskus­ta ei käyt­tänyt tätä kort­tia kun se oli mah­dol­lista? Ja tähän ei käy enään tekosyynä että kun pan­demia ja Putin. Saarikko val­tion­va­rain­min­is­ter­inä teki sel­l­aisia pysyviä meno­ja bud­jet­ti­in jot­ka eivät liit­tyneet mitenkään pan­demi­aa tai Putini­in. Päin­vas­toin. Keskus­tan olisi pitänyt tul­la mukaan Orpon hal­li­tuk­seen jot­ta sen uskot­tavu­us tulisi edes jol­lain taval­la poli­it­tis­es­ti esille. Tämä nykyi­nen oppo­si­tiopoli­ti­ik­ka jos­sa viher­vasem­mis­to vas­tus­taa kaikkea maal­la merel­lä ja ilmas­sa on vain uskot­tavu­u­den kannal­ta erit­täin epäi­lyt­tävää. Keskus­tan pitäisi pyrk­iä parem­paa sen nykyisessä tilanteessa

      1. “mihinkään poli­it­tisen his­to­ri­an maton alle syyt­tämäl­lä asi­as­ta sil­loista oppositiota”

        Sekoitit nyt ps :n ka keskus­tan keskenään. Ps moit­tii kaikesta edel­listä hal­li­tus­ta , ei keskus­ta. Keskus­ta ja ps eivät voi olla samas­sa hal­li­tuk­ses­sa muu­ta , kuin sil­loin , kun ps:n kan­na­tus on keskus­taa alhaisempi.

        Ps on ylim­ielis­ten ja yhteistyökyvyt­tömien puolue. 

        Keskus­ta ei leikkaa köy­hiltä sil­lä se on heikom­pi­en puolel­la. Sik­si nyky­hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka ei ole keskustalle mahdollista.

      2. Eemil,
        koskas toi Kepun “ei leikkaa köy­hiltä” on tul­lu voimaan?
        Ja kuin­ka kiveen­hakat­tu dok­tri­i­ni se on?
        Ahol­la ja Sip­iläl­lä ei ollu mitään vaikeuk­sia leika­ta köyhiltä.

        Nyky­hal­li­tuskin retori­ikan tasol­la varmis­taa, että “kaik­ista heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via” aute­taan. Melkein yhtä epämääräistä kuin “köy­hä”.
        Pitäisi oikeasti raja­ta tarkemmin.
        1. tulode­si­ili ei juurikaan ole kärsinyt, seu­raa­vat 2–3 ovat otta­neet sen osuman.

    5. Eemille kom­ment­ti­na että kun seu­raan nykyisen Orpon hal­li­tuk­sen työsken­te­lyä ja Marinin hal­li­tuk­sen työsken­te­lyä niin kyl­lä hal­li­tus­puolu­iden väli­nen yhteistyö on Orpon hal­li­tuk­ses­sa mon­ta ker­taa parem­pi kuin Marinin hal­li­tuk­ses­sa. Ylim­ielisyy­destä ja yhteistyökyvyt­tömyy­destä voin sen sanoa että perus­suo­ma­laiset ovat kyl­lä oppi­neet kan­tapäänkaut­ta että on parem­pi tehdä yhteistyötä kos­ka muuten jää todel­la mar­gin­aali­in. Jos tarkem­min kat­so­taan niin Marinin hal­li­tus oli koko hal­li­tuskau­den toim­intakyvytön pait­si pan­demi­aan ja Ukrainan sotaan liit­tyvis­sä asioissa

      1. toke:“Aholla ja Sip­iläl­lä ei ollu mitään vaikeuk­sia leika­ta köyhiltä.”

        Nyky­istä talouden tilaa ei voi lähellekään ver­ra­ta Ahon aikaiseen . Suo­mi ei ollut edes saa­da lainaa ulko­mail­ta. Sip­ilän leikkauk­set oli­vat mar­gin­aal­isia , kun ver­rataan Purran sak­si­in. Silti maas­sa puuhat­ti­in yleis­lakkoa Sip­ilän toimien seurauksena. 

        Yleinen lynkkaus­mieliala johti Sip­ilän pahoinpitelyyn. 

        Somani:“perussuomalaiset ovat kyl­lä oppi­neet kantapäänkautta”

        Ne mitään ole oppi­neet, sama rasisti­nen ja ultra­oikeis­to­lainen retori­ik­ka kukois­taa puolueen kan­nat­ta­jien kesku­udessa. Oli suo­ranainen ihme, ettei vuo­den vai­h­teen ja itsenäisyyspäivän mie­lenosoituk­sis­sa käynyt pahempaa.

        Se oli poli­isi­toimen varautu­misen ansio­ta. Ei perus­suo­ma­lais­ten sivistymisen seurausta.

        Tässä tulee hyvin esille, että kepu­vi­ha elää ja voi hyvin. Tulee mieleen anti­semitis­mi, joka kohdis­tuu vihat­tuun kansanosaan, tässä maalaisi­in. Val­lit­sevas­sa kah­ti­a­jaos­sa on nurinkurista se, että maal­la asu­via panetel­laan kaikesta ja halu­taan kaven­taa mei­dän toimeen­tu­lon edellytyksiä. 

        No mitä sit­ten, kun mis­sio on saatu finaali­in ? Maaseudun köy­hät muut­ta­vat kaupunkei­hin sosi­aal­ituen piiri­in. Sit­tenkö kaupungeil­la menee entistä paremmin ?

    6. Eemille kom­ment­ti­na että oletko ihan tosis­saan kun ver­taat anti­semitismia kepu­vi­haan? Anti­semitismil­lä on erit­täin pitkä his­to­ria joka yltyy tuhan­sia vuosia päähän. En tien­nyt että maalaiset oli­si­vat erilli­nen kansanosa siinä mis­sä esimerkik­si juu­ta­laiset ovat? Eemille muis­tu­tus siitä että maalaiset eivät ole yksi yhteinen kokon­aisu­us edes Suomes­sa. Maaseudun elin­voima vai­htelee myös eripuolel­la Suomea. Maaseu­tua pitää kehit­tää kukin alueen olo­suhtei­den osalta. Sama kos­kee kaupunke­ja. Eemille muis­tu­tus his­to­ri­as­ta.; Maaseudun tyh­jen­tämi­nen alkoi jo 1960-luvun puo­livälis­sä ja sil­loin Suomes­sa oli kansan­rin­tama­hal­li­tus jos­sa Maalais­li­it­to oli myös mukana. Pelko­jen pake­toin­ti ja voi ja liha vuoret puret­ti­in Viro­laisen olleeseen Keskus­tan puheen­jo­hta­ja. Keskus­ta ei voi jälleen ker­ran pae­ta vas­tu­u­ta siitä että se on ollut mukana läh­es 60 vuo­den aikana edis­tämässä kaupungis­tu­mista Suomes­sa ollessaan hal­li­tus­vas­tu­us­sa pääasi­as­sa demarei­den kanssa.

      1. “60 vuo­den aikana edis­tämässä kaupungistumista ”

        Olet kyl­lä käsit­tänyt keskus­tan poli­ti­ikan täysin väärin. Keskus­ta yrit­tää pitää maaseudun puo­lia. Se ei halua eri­ar­vois­tavaa kapunkipoli­ti­ikkaa vaan tasa-arvoista Suomea.

        Maamme men­estyy vain, jos sen kaikkien aluei­den vahvu­udet ja osaami­nen hyö-
        dynnetään.

    7. Eemilille kysymys että mik­si Keskus­ta ei ole onnis­tunut tavoit­teessaan pitää koko Suomea asut­tuna vaik­ka se on ollut hal­li­tus­vas­tu­us­sa jo 60 vuo­den aikana kun kaupungis­tu­mi­nen on Suomes­sa kiihtynyt?

      1. Keskus­ta olisi kui­h­tunut RKP:n tai KD:n kokoisek­si puolueek­si jos sen ohjel­mas­sa olisi keski­tyt­ty vain maat­alousväestön etu­jen ajamiseen ja estet­ty muut­toli­iket­tä. Keskus­ta säi­lyi isona kos­ka todel­la moni sen kan­nat­ta­ja ja osa puolue­jo­h­dostakin muut­ti kaupunkei­hin ja suh­teet elinkei­noelämän johtoon kehit­tyivät suomet­tumi­saikana jol­loin Kokoomus ei ollut hal­li­tuskelpoinen, mut­ta on jatkunut 2000 luvulle asti. Tosin Helsingis­sä Keskus­ta on jäänyt mar­gin­aalipuolueek­si mut­ta sille on muut syyt.

      2. R.Silf..:“Keskusta säi­lyi isona kos­ka todel­la moni sen kan­nat­ta­ja ja osa puolue­jo­h­dostakin muut­ti kaupunkei­hin ja suh­teet elinkei­noelämän johtoon ”

        Siinäpä se tuli , keskus­ta se kaupunki­lainen. Keskus­ta on kaupunki­lais­ten puolue samal­la tavoin, kuin kokoomus on työväen­puolue. Kun maaseu­tukun­nil­la menee hyvin, niin se on kaupunkien etu. 

        Kun maakun­nis­sa menee heikosti, niin muut­toli­ike kaupunkei­hin kiihtyy.

  14. PAKH: “yrit­tää puh­taak­sipestä Keskus­tan tunaroin­tia.… pääjo­hta­ja Taalas on ihme­tel­lyt ilmas­to­lain met­sien nielun korostamista ilmastotoimissa.”

    Eipä ole mitään rajaa, mil­la per­sut hyökkäävät keskus­taa vas­taan. Aivan kuten Venäjä, joka väit­tää kaiken län­nen syyksi. 

    Pääjo­hta­ja Taalas korostaa met­sänielupuheessaan sitä, että saavut­taak­semme nielu­tavoit­teemme , Suomen on vähen­net­tävä fos­si­ilis­ten polt­tamista esim. liiken­teen päästö­jen laskulla. 

    Taalak­sen mukaan iso ongel­ma on Suomen met­sien ikärakenne. Van­hat met­sät eivät sido hiiltä lähellekään niin hyvin kuin uudet, kas­va­vat metsät. 

    Jos ymmär­rän oikein, niin Häkkisen mukaan Suomen met­siä ei saa haka­ta lainkaan. Miten se lisää nielu­ja ? Kum­mallista on myös lukea valit­tu nielupoli­ti­ik­ka keskus­tan syyk­si. Ympäristömin­is­teri oli vihrei­den Mikkonen.

    1. Eemille kom­ment­ti­na että Keskus­ta oli ihan vapaae­htois­es­ti mukana Marinin hal­li­tuk­ses­sa jon­ka ilmastopoli­ti­ik­ka oli erit­täin ide­al­is­tistä. Per­su­jen kri­ti­ik­ki oli tuol­loin aiheel­lista. Marinin hal­li­tuk­sel­la ei ollut yhteistä näke­mys­tä ennal­lis­tamiseen. Muis­tan hyvin sil­loisen maat­alous­min­is­teri Kurvisen ja ympäristömin­is­teri Ohisa­lon julkisen kisaa ja hiiri leikin tässä kysymyk­sessä. Eikös Vihreät melkein harkin­neet lähteä hal­li­tuk­ses­ta. Orpon hal­li­tuk­sel­la on selkeä äänesti­en­nal­lis­tamises­sa kun ympäristömin­is­teri Mykkä­nen ääneti Euroopan min­is­ter­ineu­vos­tossa ” Ei“ennallistamisessa. Min­ua on jäänyt kiusaa­maan mikä on Keskus­tan oppo­si­tiopoli­ti­ik­ka kun oppo­si­tion enem­mistö on viher­vasem­mis­toa. Mik­si keskus­ta ei tul­lut mukaan Orpon hallitukseen?

      1. Suuri syy tähän on perus­suo­ma­laiset. Se olisi käyt­tänyt keskus­taa kyn­nys­mat­tona hal­li­tuk­ses­sa. Per­sut ovat ” koulukiusaajapuolue.”

        Muis­tat­teko miten per­sut kohte­liv­at kris­til­lisiä hal­li­tus­taipaleen alus­sa? Se, joka ei ole samaa mieltä per­su­jen kanssa , on vihollinen.

    2. Eemil näyt­tää ole­van täysin ulkona tästä met­sien nieluasiasta.
      Min­un ajatuk­si­i­ni liit­tyvä pahin virhe on, että väit­täisin, että met­siä ei saa haka­ta ollenkaan. Jatku­van suuren nielun vaa­timus, mitä esim Keskus­ta on ilmas­to­lain yhtey­dessä yksimielis­es­ti kan­nat­tanut, tulee johta­maan hakkuiden alasajoon. Min­un kan­tani on, että met­siä pitää kas­vat­taa tavoit­teena maapo­h­jan mak­si­maa­li­nen puun­tuot­tokyky. Van­has­sa met­sälais­sa oli tämä päämäärä. Kun tuo mak­si­maa­li­nen puun­tuot­tokyky saavute­taan niin sen ylläpi­to vaatii vuosikasvun (luon­non­pos­tu­ma vähen­net­tynä) suu­ruisia hakkuita.
      Vai olisi tämä nielupoli­ti­ik­ka yksi­no­maan Mikkosen syytä. Jotain rajaa toivoisin vas­tu­un vält­telyssä. Oma­l­ta kohdal­tani voin ilmoit­taa, että olin yhtey­dessä ainakin yhteen Keskus­tan kansane­dus­ta­jaan ja ilmaisin huoleni perusteluineen, että ilmas­to­lain nielu­väit­tämät eivät voi olla tot­ta. Samoin tein lausun­non ilmas­to­laki­in ja perustelin ilmastopa­neel­in antamien nielu­väit­tämien erheellisyyden.

      1. “Min­un kan­tani on, että met­siä pitää kas­vat­taa tavoit­teena maapo­h­jan mak­si­maa­li­nen puuntuottokyky.”

        Ote keskus­tan met­säpoli­it­tis­es­ta linjauksesta:“Suomen met­sien kasvua ja hiilensidontaa
        voidaan edelleen kas­vat­taa. Se edel­lyt­tääsat­sauk­sia tutkimuk­seen, tuoteke­hi­tyk­seen ja met­sän­hoitoon. Met­sien käyt­töä voidaan sil­loin edelleen lisätä kestäväl­lä taval­la, kun hiilin­ielukin vahvis­tuu lisään­tyvän met­sien kasvun myötä.”

  15. O.S:“Erityisen hölm­löä olisi yrit­tää nos­taa derivaat­taa polt­ta­mal­la puo­let puus­ta ilmakehään.”

    Puupolt­toaineil­la on tuotet­tu viime vuosi­na Suomes­sa yli neljännes ener­gian kokonaiskulutuksesta.

    Puupolt­toainei­den käytön kasvu Suomes­sa on viime vuosi­na perus­tunut etenkin met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu- ja tähde­vir­to­jen käytön kasvu­un. Puupolt­toaineil­la on kor­vat­tu fos­si­ilis­ten polt­toainei­den, eli kivi­hi­ilen, öljyn, maakaa­sun ja turpeen käyt­töä, mil­lä on puolestaan ollut huo­mat­ta­va merk­i­tys Suomen uusi­u­tu­vien ener­gian­lähtei­den osu­u­den kasvussa.

    “Jos hakku­utäh­teet jätetään met­sään, ne lahoa­vat melko pian, jol­loin niiden hiili vapau­tuu ilmake­hään. Hakku­utähtei­den poltol­la on siis kak­si posi­ti­ivista ilmas­to­vaiku­tus­ta: fos­si­ilis­ten polt­toainei­den päästöt vähenevät, samoin hakku­utähtei­den hajoamis­es­ta johtu­vat päästöt. Tämän vuok­si hakku­utähtei­den polt­to ener­giak­si ei ehkä olekaan niin kovin huono juttu.”

    Timo Pukkala

    1. Puun poltol­la tarkoitin kaikkea sitä, mikä saa puus­sa ole­van hiilen siir­tymään ilmake­hään. Siis paperi- ja sel­l­u­tuotan­toa varsi­naisen polton lisäksi.

  16. En ymmär­rä aivan lasken­nal­lista perusasi­aa Suomen met­sien hiilin­ieluista puhut­taes­sa. Siis ovatko, eivätkö ole…kasvaako, eikö kasva.…jne.
    Asi­a­han on päivänselvä. 

    Suomes­sa hakataan met­sistä noin 70 miljoon­aa kuu­tiometriä puu­ta vuodessa. Puunkasvu on sen sijaan yli 100 miljoon­aa kuu­tiometriä samana aikana.
    Nämä tiedot löy­tyvät jo Luon­non­va­rakeskuk­sen sivuil­ta. Muista puhumattakaan. 

    Silti, ilmeis­es­ti epä­selvän medi­an ja pes­simis­miä ruokki­van poli­tikoin­nin vuok­si yleinen käsi­tys on aivan päin­vas­tainen: met­siä hakataan niin ettei hiilin­ieluk­si met­sistä enää ole, tai ainakin että se vähe­nee, met­sänkäyt­tö pitää lopettaa…

    Kasvun kasvu saat­taa hie­man vähetä, mut­ta joka vuosi kasvua tapah­tuu, kos­ka tosi­asi­as­sa noin 30 miljoon­al­la kuu­tiometril­lä met­sien hiilin­ielu kas­vaa! — per vuosi.
    Kolmes­sa neljässä vuodessa täl­lä menol­la sadan ! miljoo­nan kuu­tiometrin ver­ran. Todel­la merkittävää. 

    Nämä Euroopan met­säisim­män maan luon­non­ti­eteel­liset perus­fak­tat ovat epämieluisia monille. Vaaran­ta­vat pelot­telu­un perus­tu­van agendan.

    1. Nuo kuu­tiometrit ker­to­vat vain taloudel­lis­es­ti mie­lenki­in­tois­es­ta hiili­varan­nos­ta, siis runk­op­u­us­ta. Met­sis­sä on muu­takin hiiltä ja erit­täin paljon sitä on puiden juuristossa.

      1. Joka taas ei muu­ta sitä yhtälöä, että puu­ta kas­vaa enem­män kuin hakataan. Sekä kaikenkaikki­aan, että taloudel­lista runkopuuta.
        Vai ver­rat­ti­inko tossa nyt ver­tauskelvot­to­mia lukuja?

      2. Kokon­ais­met­säala 2,5 mil­jar­dia kuu­tiometriä (Luke), eli 2500 miljoon­aa kuu­tio­ta, jos­ta siis hakataan vuodessa 70 miljoon­aa (kasvu se sata) eli muu­ta­ma prosentti.
        Pelkästään runk­op­u­un, ok, osalta siis hiilin­ielukasvu noin 100 miljoon­aa noin kolmes­sa vuodessa.
        Plus vielä mainit­se­masi muut nielut metsissä. 

        Täl­lä kehi­tyskaarel­la ja näin isol­la met­säalal­la en vetäisi minä ainakaan johtopäätöstä että tässä maas­sa hakataan nielut mata­lak­si. Jos halu­aa ekol­o­gista pes­simis­miä kan­nat­taa etsiä mui­ta aihei­ta. Niitä kyl­lä valitet­tavasti löytyy. 

        Euroopan met­säisim­mässä maas­sa sen sijaan on tältä osin hyvä elää, kun met­säala ja sen hiilin­ielu­o­su­us kas­vaa koko ajan. Media ja koul­u­laitos voisi hie­man tsem­pa­ta. Tiedän että nuoriso ei ihan tätä perusasi­aa tiedä tai ymmärrä.

    2. Kom­men­taat­to­rille hiilin­ielu­jen kasvus­ta sanois­in, että kom­men­taat­to­ril­ta puut­tuu tieto hakku­utähteistä ja luon­non­pois­tu­mas­ta n 20 milj m3. Sitä tulee tasaise­na vir­tana ja lahoaa myös, ei tule nielua.
      Osmo kään­tää usein nämä nielu­asi­at maaperän sit­o­maan hiileen. IPCC jät­tää maaperänielun huomiotta ja siihen on täysin pätevä syy. Vrt YASSO07 lasken­ta. Pien­tä hienosäätöä hei­dän lasken­tansa kaipaisi etenkin suomet­sien osalta. Luke näyt­tää tekevän karike­sadan­nas­ta ja maan­pääl­lis­es­tä lahoamis­es­ta kor­jauk­sen maaperähi­ileen. Hyvä niin.

  17. Van­ho­ja uutisia selaile­mal­la jäin aav­is­tele­maan, että tässä sekaan­nus­ta saat­taa aiheut­taa rapor­toin­ti koko maankäyt­tösek­torista, jos­ta siis met­sät muo­dosta­vat vain osan. Esimerkik­si vuon­na 2022 maankäyt­tösek­tori oli päästölähde, ilmeis­es­ti ennenkaikkea sik­si että met­sien hiilin­ielu jäi ennakoitua pienem­mäk­si. Poli­it­ti­nen tavoite kai siis on se, että maankäyt­tösek­to­ria voitaisi­in hyö­dyn­tää ilmastopoli­ti­ikas­sa nieluna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.