Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.3.2019

Jäi lis­tan aukikir­joit­ta­mi­nen viime tip­paan, joten nyt aika kursorisesti.

 

Pöydältä

Pitkään pöy­däl­lä olleet kysymyk­set Maja­Ma­jan mökkikylästä Vuosaa­reen ja kysymys Van­taan­joen pados­ta menevät nyt var­maankin jo päätökseen.

Uudet asiat

Postipuis­ton eteläisen osan asemakaava

Alue kaavoite­taan varsin kan­takaupunki­mais­es­ti. Asuin­tont­tien, jot­ka muo­dosta­vat pääasi­as­sa umpiko­rt­telei­ta, tont­tite­hokku­us on 3,0 ja toimis­to­tont­tien 5. Alueelle on tulos­sa 3 800 asukas­ta ja par­ituhat­ta työpaikkaa.

Ajat­telin kuun­nel­la esit­te­lyn ja sanoa kan­tani sit­ten, mut­ta sinän­sä on hyvä, että viras­to on oppin­ut tekemään myös kaupunkia. Pitkään tehti­in lähiöitä kan­takaupunki­inkin, kuten Ara­bi­an­ran­nas­sa ja Pikku-Huopalahdessa.

Tänne pitäisi tul­la ratik­ka, mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen on siir­ret­ty jon­nekin hamaan tule­vaisu­u­teen. Näin ei pidä tehdä, kos­ka liiken­nekäyt­täy­tymi­nen muo­vau­tuu eri taval­la, jos joukkoli­ikenne tulee vas­ta joskus. Jos ratik­ka mak­saa 50 miljoon­aa, sen aikaist­a­mi­nen mak­saa kah­den pros­entin reaa­liko­rol­la las­ket­tuna miljoona euroa vuodessa.

Mie­lenki­in­toinen kysymys tääl­lä on, miten alueen läm­mi­tys jär­jestetään. Val­tu­us­to on pon­sit­tanut maaläm­mön puoles­ta, mut­ta noin tiheä asu­tus ei toi­mi ainakaan tont­tiko­htaisel­la maaläm­möl­lä. Keskitetyl­lä ehkä.

Her­ne­saaren kaava

Her­ne­saaren asukasluku on nous­sut joka kier­roksel­la. Kun helikopterikent­tä saati­in pul­laute­tuk­si pois, alueen mah­dol­lisu­udet parani­vat merkit­tävästi. Nyt alueelle suun­nitel­laan 7 600 asukas­ta ja 135 000 k‑m2 toim­i­tilo­ja, lähin­nä palvelu­ja. Alueesta on tulos­sa pait­si asumisen, myös matkailun ja merel­lis­ten palvelu­jen keskus. Alueelle tulee suuri vene­sa­ta­ma ja lai­tu­rit risteilyaluksille.

Kaupun­ki omis­taa maan ja las­kee saa­vansa tästä 400 miljoo­nan euron tont­ti­t­u­lot. Kaa­van toteut­ta­mi­nen mak­saa vähän alle 200 miljoon­aa, joten tämä on kaupun­gin talouden kannal­ta kun­nol­la plussalla.

Alueen liikenne tulee perus­tu­maan kutosen ratikkaan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen on ymmärtääk­seni jo aloitettu.

Pysäköinti­nor­mi on 1/135, mikä toisi alueelle yli 2 000 järkyt­tävän kallista pysäköin­tipaikkaa. Tarkoituk­se­na kuitenkin on, että tämä muute­taan kaa­van ollessa nähtävil­lä, sil­lä tarkoituk­se­na on soveltaa tääl­lä markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Vaikea uskoa että 2 000 pysäköin­tipaikalle löy­ty­isi osta­ja, joka on valmis pulit­ta­maan paikas­ta 40 000 euroa tai jotain sinne päin.
Tääl­lä pitäisi oikeas­t­aan soveltaa pysäköin­ti­in mak­simi­normia, kos­ka alueesta tulee täysi liiken­nesump­pu, jos asukkaat innos­tu­vat käyt­tämään autoa paljon. Ris­to Rauta­va on esit­tänyt, että täältä vedet­täisi­in tun­neli Keskus­tatun­neli­in (jos­ta ei ole päätöstä). Jos se mak­saisi vain 200 M€, veisi se koko kaavoitushyö­dyn ja mak­saisi autopaikkaa kohden 100 000 €.
Eteläisen kaupun­gin osan asukkaat pelkäävät alueen aiheut­ta­maa läpi­a­joli­iken­net­tä. Lisäk­si he halu­aisi­vat alueelle enem­män puistoa.

Neljä maankäyt­tö­sopimus­ta

Kaupun­ki perii kaavoitushyö­tynä yhteen­sä run­saat 10 M€.

Käsit­telyssä asun­tokaavo­ja 11 500 uudelle helsinkiläisel­lä. Ensi viikol­la uusi kok­ous ja uudet kujeet.

Lehtisaari: kiinteistöveron korotusta ei voi siirtää maanvuokraan

Helsin­gin ja Van­taan seu­rakun­tay­htymien maan­vuokrapoli­tik­ka Lehti­saa­res­sa on aika sydämetön­tä. Helsin­gin seu­rakun­tay­htymä loiven­si omia vaa­timuk­si­aan, mut­ta Van­taan seu­rakun­tay­htymä suun­nilleen ryöstää vuokralaisiaan.

Kyse on maan­vuokras­ta, joka ylit­tää selvästi markki­navuokran. Jos tont­ti olisi tyhjä, siitä ei olisi mitään edel­ly­tys­tä per­iä sel­l­aisia vuokria kuin nyt per­itään. Mut­ta kun ton­til­la on ker­rosta­lo pant­ti­vank­i­na, maan­omis­ta­ja voi nos­taa vuokran niin korkeak­si, että perii tosi­asi­as­sa vuokraa myös raken­nuk­ses­ta, vaikkei omista sitä. Jos talos­sa olisi pyörät, ei onnistuisi.

Nyt on ilmen­nyt aivan outo aja­tus. Seu­rakun­nat aiko­vat lisätä maan­vuokraan omis­ta­jan mak­set­tavak­si lankea­van kiin­teistöveron. Peruste tähän on, että jos tuot­to­tavoite on 5 % (reaal­i­tuot­toa!), sen tulee olla 5 % myös kiin­teistöveron jälkeen.

Se ei nyt vain ole näin. Tai siis jos on johdon­mukainen tuolle viiden pros­entin tuo­tolle, se pitää laskea ton­tin arvos­ta kiin­teistöveron koro­tuk­sen jäl­keen. Kiin­teistövero nimit­täin las­kee ton­tin arvoa. Jos näin tehtäisi­in, kiin­teistöveron koro­tus ei nos­taisi maan­vuokraa, kos­ka ton­tin arvo lask­isi niin paljon, että se söisi tuon koro­tuk­sen). Ei voi laskea tuot­to­pros­ent­tia ton­tin arvos­ta ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta ja lisätä siihen kiin­teistöveroa. Jompikumpi.

Kiin­teistövero on omaisu­usvero ja kuu­luu omis­ta­jan maksettavaksi.

= = = =

Kun tämä Lehti­saari nyt tuli puheek­si, pitää myös kysyä, mik­si seu­rakun­tay­htymät pant­taa­vat kaavoitet­tu­ja tont­te­ja tyhjil­lään? Mik­si niitä ei jo raken­neta? Niistä menee nyt kiin­teistökeinot­telun estämisek­si säädet­ty korotet­tu kiin­teistövero, mikä tulee seu­rakun­tay­htymille kalli­ik­si. Sen on tarkoi­tuskin tul­la kalli­ik­si, kos­ka on vähän ikävä jut­tu pitää raken­nus­maa­ta jouti­laana asun­top­u­las­ta kär­sivässä Helsingissä.

Ton­tit eivät ole kuulem­ma men­neen kau­pak­si. No eivät mene, jos niil­lä on tuol­lainen tuot­to­vaa­timus. Parem­pia aiko­ja tässä tuskin odote­taan, kos­ka tätä parem­pia aiko­ja ei tule. Pikem­minkin maan­omis­ta­jan ajat tästä huononevat, kun Helsin­ki saa lop­ul­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­si­in vauhtia.

Korotet­tu kiin­teistövero­pros­ent­ti on 3%/vuosi eli kymme­nessä vuodessa 30 %. Hopi, hopi!

Odote­taanko tässä sitä, että saadaan nuo nykyiset vuokra­sopimuk­set pois pöy­dältä ennen kuin tun­nuste­taan, ettei vapail­la markki­noil­la mak­se­ta tuol­laisia vuokria?

Oden vaaliohjelma (3) Ylhäältä aloitettu perustulo

Poli­it­tiset edel­ly­tyk­set täy­den ja ehdot­toman perus­tu­lon toteut­tamiselle ovat aika heikot. En edelleenkään pidä työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­ut­ta toimi­vana asiana, mut­ta olen alka­nut taipua sille kan­nalle, että taloudel­lisil­la sank­tioil­la voidaan pain­os­taa täy­den­tämään koulu­tus­ta. Jos alle 25 vuo­tias nuori ei ole han­kkin­ut toisen asteen koulu­tus­ta, hän ei olisi oikeutet­tu täysi­in tulon­si­ir­toi­hin. Tiedän, että tämä iskee pahim­min huono-osaisimpi­in. Sik­si täl­laisen nuoren tur­vak­si on annet­ta­va työvoima­hallinnon palveluita.

Perus­tu­lol­la on kak­si tavoitetta:

  1. Yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja lisätä sen saa­jien vapaut­ta ja vas­tu­u­ta itsestään
  2. Toimia automaat­tise­na tulo­tuke­na pienipalkkaisille.

Aloit­takaamme seu­raaval­la vaa­likaudel­la tästä jälkim­mäis­es­tä. Tehtäköön pieni osit­tainen perus­tu­lo siten, että se vas­taa tuloveroast­eikon laskemista 300 eurol­la nol­lan ala­puolelle. Olen selostanut tämän blogikir­joituk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo vuon­na 2016, joten selosta tekni­ikkaa tässä enää. (Lue tästä) . Tämä ei tulisi kovin kalli­ik­si, kos­ka vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja leikat­taisi­in samal­la summalla.

Tämän esi­tyk­sen tarkoituk­se­na on paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa. Olemme keskit­tyneet liikaa vain työt­tömien ja tulot­tomien tilanteeseen. On suo­ranainen vääryys, että pienel­lä pal­ka­lla työtä tekevät ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin työtön, eri­tyis­es­ti, jos se pieni palk­ka on estänyt edullisen ARA-asun­non saamisen. Tämä myös pitää yllä työt­tömyyt­tä, kos­ka kuka hak­isi innokkaasti työtä, jos työtä saadessaan menet­täisi vain vapaa-aikansa, mut­ta taloudelli­nen tilanne ei juuri paranisi. Ja kuitenkin alaspäin jäykät palkat ylläpitävät rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, kos­ka on vaikea löytää joillekin työtä työe­htosopimusten mukaisel­la palkalla.

Pieni­palkkaisten ase­man kohen­t­a­mi­nen ei ole ilmaista. Tästä on olta­va valmis maksamaan.

Jot­ta ehdo­tus kohen­taisi työl­lisyyt­tä, pitäisi työ­markki­noiden vas­ta­ta tähän sal­li­mal­la nyky­istä alem­pia palkko­ja vaikeasti työl­listyville ja koke­mat­tomille työn­tek­i­jöille. Tässä kokon­aisu­udessa hei­dän tilanteen­sa ei heikkenisi, mut­ta työn saan­ti helpottuisi.

Samal­la pitäisi kuitenkin säästää siitä, ettei työt­tömyys­tur­van karenssia tulisi, jos kieltäy­tyy kovin mata­la­palkkaises­ta työstä.

Todet­takoon, että sosialidemokraat­tien ohjel­mas­sa on jokin vaikeasti tulkit­ta­va koh­ta, jon­ka voi tulki­ta myös niin, että se veisi ansio­tulovähen­nyk­sen avul­la pieni­palkkaisten verot eräis­sä tapauk­sis­sa negatiivisiksi.

= = =

Pieni kuriosi­teet­ti. Jos esitet­ty malli toteutet­taisi­in negati­ivise­na tuloverona, mut­ta vero­tus olisi edelleen vuosipo­h­jal­la, henkilö, joka on ollut 11 kuukaut­ta hyvä­palkkaises­sa työssä, mut­ta jou­tu­isi jouluku­us­sa tulot­tomak­si, saisi jouluku­ul­ta täy­den perus­tu­lon, siis sum­man, joka vas­taisi pis­tet­tä, jos­sa lin­eaari­nen vero kohtaisi y‑akselin. Näin on nytkin. Se vain mak­se­taan vas­ta seu­raa­van vuo­den lop­ul­la ja sitä kut­su­taan veronpalautukseksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.3.2018

Pöy­dältä

Tontin­lu­ovu­tuk­sen periaatteet

Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat ovat saa­neet viras­ton ymmärtämään, ettei tont­tien anta­mi­nen hal­val­la raken­nusy­htiöille alen­na asun­to­jen hin­taa sen­til­läkään, mut­ta lisää kyl­lä raken­nus­li­ik­keen voittoja.

Kaupun­ki pain­ot­taa ton­tin luovuk­sis­sa vuokraamista myymisen sijas­ta. Se tuot­taa kaupungille huo­mat­ta­vat vuokrat­u­lot jatkos­sa. Vuokraamisen puoles­ta puhuu se, että maakun­tien poli­itikot vaa­ti­vat kiin­teistövero­tuot­to­jen jakamista kaikkien kun­tien kesken tasan. Maan­vuokrat­u­lot nyt tois­taisek­si jäävät kun­nalle itselleen.

Tarkoi­tus on, että myös vuokra­totit kil­pailute­taan. Yksi mah­dol­lisu­us tehdä tämä on kyn­nys­ra­hak­il­pailu, jos­sa vuokra on kiin­teä, mut­ta vuokra­sopimuk­ses­ta maksetaan.

Maja­Ma­ja Oy:n mökkikylä Nuottasaareen

Tämä han­ke meinat­ti­in kaataa jo viime lau­takun­nas­sa, mut­ta se päädyt­ti­in lait­ta­maan pöy­dälle. Olisi hyvä kehit­tää merel­listä matkailua Helsingis­sä, mut­ta vuosaare­laiset pitäi­sivät saaren mielel­lään omas­sa käytössään.

Lausun­to Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloit­teesta Van­hankaupun­gin padon purkamisesta

Pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, jot­ta vas­tae­hdo­tus saataisi­in muokatuk­si loogiseksi.

Kaisaniemen puis­to­su­un­nitel­man lähtökohdat

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tätä käsitelti­in, joten en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle.

Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Tästäkään en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Täl­lainen eri kohtei­den pake­toin­ti yhteen kil­pailu­un on kyl­lä kovin läpinäkymätön­tä sen suh­teen, mikä tässä sub­ven­toi mitäkin vai sub­ven­toiko mikään.

Han­ke on mielenkiintoinen.

Uudet asi­at

Maankäyt­tö­sopimuk­sen tekem­i­nen Työn­jo­hta­jankatu 1:n kanssa

Teol­lisu­uskaa­va muute­taan asun­tokaavak­si, mikä tuot­taa maan­omis­ta­jalle huo­mat­ta­van kaavoitushyö­dyn ja näistä kaupun­ki perii osan hyödys­tä itselleen. Tässä tapauk­ses­sa seit­semän miljoon­aa euroa. Omis­ta­ja kieltäy­tyi ensin mak­samas­ta, ja kaupun­ki irroit­ti ton­tin kaava­muu­tok­ses­ta. Nyt näyt­tää mieli muut­tuneen. [KORJAUS: OLIN YMMÄRTÄNYT TÄMÄN VÄÄRIN. KYSE ON KAAVOITUSHYÖDYN LEIKKAUKSEEN ALUNPERINKIN SUOSTUNEESTA. LUULIN, ETTÄ NE TONTIT ON JO KÄSITELTY. SE YKSI TONTTI ILMEISESTI PYSYY RAJATTUNA KAAVAMUUTOKSEN ULKOPUOLELLE ELI PYSYY VARASTONA.]

Gunil­lantien ja Rei­her­in­tien kul­man kaava.

Tämä tulee lausun­nol­ta eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Kojamo väit­tää tekevän­sä tähän kohtu­uhin­taista asum­ista. Mitenkähän se kohtu­uhin­taisu­us toteu­tuu asukkaan kannal­ta? Aika kova on autopaikkavaa­timus, 1/100k‑m2 aika lähel­lä tule­vaa ratikkapysäkkiä. Kun me olemme tämän täl­laise­na lähet­täneet lausun­nolle, täl­laise­na me tämän myös hyväksymme.

Lisää kaupunki­fil­lare­i­ta

Kaupunki­fil­lar­iverkko laa­je­nee itään ja pohjoiseen. Yksi­tyisko­hdista päät­tää HKL. Jär­jestelmä on ollut niin suosit­tu, ettei siihen varat­tu­ja raho­ja ole saatu käyte­tyk­si, kos­ka käyt­täjä­mak­su­ja on tul­lut bud­je­toitua enem­män. Kaut­ta piden­netään niin, että se alkaa huhtiku­un 3. ja päät­tyy lokaku­un lopulla.

Viinit ruokakauppohin – voiko kilpailun vapauttaminen heikentää tarjontaa?

Vähän ilkikuris­es­ti kir­joitin twit­teris­sä, että hyvien viinien ystävänä suh­taudun kauhul­la ajatuk­seen, että Alko viin­i­mo­nop­o­li mur­re­taan ja ruokakaupoista saa muu­ta­maa huonoa bulkkivi­iniä. Tämä herät­ti vasta­lau­sei­ta ja syn­nyt­ti väit­teen, että viini­va­likoima paranisi Alkon nykyis­es­tä noin 5000 viinimerkistä.

Mika Mali­ran­ta esit­ti vähän ana­lyyt­tisem­män kysymyksen:

Kiin­nos­ta­va kysymys, tuot­taako markki­na­t­alous hyv­in­voin­nin kannal­ta liian vähän erikois­li­ikkeitä? Mitä mieltä olet?

Aikanaan kir­jo­ja sai myy­dä vain kir­jakaupois­sa. Niin­pä pienel­läkin paikkakun­nal­la oli yleen­sä kir­jakaup­pa, jon­ka tar­jon­ta kat­toi kaiken Kalle Pää­talon men­estyskir­joista Tom­my Taber­manin vähän myyvi­in runokokoelmi­in. Sit­ten kir­jo­jen kaup­pa vapau­tui, mar­ketit alkoi­vat myy­dä Pää­taloa, kir­jakaup­pa meni nurin  eikä Tom­my Taber­man­nia saanut enää kuin suurista kaupungeista.

Tämä osoit­taa, että kil­pailu voi heiken­tää tar­jon­taa. Tois­t­en mielestä on ikävää, että kir­jakaup­po­ja on vain suuris­sa kaupungeis­sa. Tois­t­en mielestä on väärin, että Kalle Pää­talon osta­jat sub­ven­toi­vat Tom­my Taber­manin runokir­jo­jen osta­jia. Makua­sia, mut­ta vas­taa Mika Mali­ran­nan kysymyk­seen. On mahdollista.

Olen sitä mieltä, että apteekin perus­t­a­mi­nen pitäisi vapaut­taa tarve­harkin­nas­ta ja apteekkien pitäisi saa­da kil­pail­la hin­nal­la. Apteekke­ja koskisi kuitenkin edelleen velvol­lisu­us myy­dä kaikkia lääkkeitä, jot­ta myös harv­inaisia taute­ja sairas­ta­vat saisi­vat lääk­keen­sä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos Pris­ma saisi myy­dä halu­ami­aan lääkkeitä, se ottaisi valikoimaansa vain myy­dy­im­mät samaan tapaan kuin se on ottanut vain suosi­tu­im­mat kir­jat. Harv­inais­ten lääkkei­den tarvit­si­jat jou­tu­isi­vat pulaan, kos­ka täy­den palvelun apteek­it kuoli­si­vat pois.

Minus­ta on aika ilmeistä, että kun viinit tule­vat ruokakaup­poi­hin, tar­jon­nan kanssa käy samoin kuin kir­jo­jen kohdal­la. Helsingis­sä kaik­ki hyvin, mut­ta Liek­sas­ta voi olla vaikea saa­da Châteauneuf-du-Papea.

Laatu­vi­inien hin­nat myös nousi­si­vat. Tämä johtuu siitä, että EU määräsi Alkolle hinta­funk­tion, jos­sa viinien kat­teet ovat pienet seä bulk­ki- ja laatu­vi­inien kat­teet yhtä pienet. Niin­pä Alko myy ital­ialaisia laatu­vi­ine­jä halvem­mal­la kuin kau­pat Ital­ias­sa huoli­mat­ta hin­taan sisäl­tyvästä alko­ho­liv­eros­ta, noin 3 €/pullo. Valikoimaan tulee toki myös neljän euron viine­jä – niitä, jot­ka mak­sa­vat Ital­ias­sa euron/pullo. Sel­l­aista kuraa Alko ei myy, kos­ka ei ole mitään järkeä mak­saa kol­men euron alko­ho­liv­eroa euron arvois­es­ta viin­istä. Muu­ta­ma vuosi sit­ten raja kuki noin 10 euron viineis­sä. Siitä ylöspäin viinit oli­vat Alkos­sa halvem­pia kuin muual­la. Sen jäl­keen alko­ho­liv­eroa on nos­tet­tu, joten tuo raja on var­maankin siir­tynyt ylöspäin.

Olet­teko ihme­telleet, mik­si Alkos­sa on näit­tä Antti­lan hin­to­ja, 9,98 €/pullo? Eihän Alkon tehtävä ole houkutel­la osta­maan. Se johtuu siitä, että tuo hinta­funk­tio on maa­han­tuo­jien tiedos­sa ja he hin­noit­tel­e­vat tukkuhin­tansa niin, että se johtaa näi­hin Antti­lan hintoihin.

Kysyin joskus eräältä Sil­ja Linen johta­jal­ta, miten he pystyvät myymään tax free ‑myymälöis­sään viiniä kalli­im­mal­la kuin Alkos­sa, kos­ka niin­hän hei­dän on pakko tehdä, jos aiko­vat saa­da sen kan­nat­tavak­si. Hän sanoi jujun ole­van siinä, että myyvät eri viine­jä kuin Alko, jot­tei kulut­ta­ja pysty vertaamaan.

Viinin ystävälle Alkon myyjien asiantun­te­mus on arvokas asia. Pris­man kas­salta ei var­maankaan saisi vas­taavaa apua.

Kaiken kaikki­aan Alko har­joit­taa EU:n pakot­ta­mana voimakas­ta ris­tisub­ven­tio­ta hyvien viinien hyväk­si. Kun se aikanaan lop­puu, hyvien viinien ystävät tietysti kär­sivät. Tästä väit­teestä en luovu.

Vii­ni siir­tyy var­maankin verkkokaup­paan niin kun kir­jatkin ovat siir­tyneet sen jäl­keen, kun kir­jakau­pat lah­dat­ti­in. Se vaatii kuitenkin suun­nitel­mallisu­ut­ta. Ei yllä­tysvierai­ta ja jos vierai­ta kut­suu, pitää ruokalista tietää kauan etukäteen.

Sinän­sä sil­lä, ettei Pris­ma saa myy­dä aitoa sham­pan­jaa, ei ole mainit­tavaa alko­holipoli­it­tista merkitystä.

Kil­pailu ja opti­maa­li­nen kauppaverkko

Kil­pailu ei sinän­sä takaa opti­maal­ista kaup­paverkkoa. Tästä triv­i­aali esimerk­ki on kilo­metrin pitu­inen ranta, jol­la on kak­si kioskia. Kulut­ta­jien kannal­ta ideaal­ista olisi, että nämä sijait­si­si­vat pis­teis­sä 250m ja 750 m, mut­ta tähän tulok­seen kil­pailu ei joh­da. Jos olete­taan, että asi­akkaat val­it­se­vat lähin­nä ole­van kioskin, kum­mankin kan­nat­taa siir­tyä lähem­mäs toista niin, että ne ovat lop­ul­ta keskel­lä rantaa vierekkäin. Tämä yksinker­tais­tet­tu esimerk­ki on yleis­tet­tävis­sä hyper­mar­ket­tei­hin ja huoltoasemi­in. Havain­not tuke­vat teo­ri­aa. Jos rantakahvi­lat saisi­vat tehdä kartellin, ne sopi­si­vat paikoik­si nuo 250 ja 750 metriä. Ehkä hyper­mar­ketitkin sijait­si­si­vat eri puo­lil­la kaupunkia, jos kartel­li olisi luvallinen.

Onko kulut­ta­jalle parem­pi, että käytössä on lähikaup­pa (vai­h­toe­hto A), vaik­ka se onkin vähän kalli­impi, vai 20 kilo­metrin päässä ole­va edulli­nen automar­ket­ti (B)?

Ilman muu­ta kulut­ta­jan kannal­ta paras vai­h­toe­hto on, että käytet­tävis­sä on molem­mat. Olet­takaamme, että kaikkien kulut­ta­jien kannal­ta vai­h­toe­hdot menevät näin:

A+B > A > B

Jos ei halua, että kaik­ki, myös uno­htunut kerma­purk­ki, pitää hakea 20 kilo­metrin päästä, pelkkä lähikaup­pa on parem­pi kuin pelkkä automarketti.

Tilanne, jos on molem­mat, on siis paras, mut­ta ei vält­tämät­tä pysyvä. Jos kaik­ki toimi­vat omaan etu­aan mak­si­moiden, he tekevät suuret viikko-ostok­set automar­ketis­sa ja osta­vat uno­htuneen kerma­purkin lähikau­pas­ta. Lähikaup­pa ei pysy täl­lä pystyssä ja niin­pä lop­ul­ta päädytään vai­h­toe­htoon B, joka oli kaikkien mielestä alun perin huonoin.

Opti­maaliseen ratkaisu­un päädyt­täisi­in, jos asi­akkaat mak­saisi­vat vuo­tu­ista kor­vaus­ta lähikaup­pi­aalle siitä, että kaup­pa on ole­mas­sa. Jos halu­aa tähän talous­te­o­reet­tisen seli­tyk­sen, kan­nat­taa googlata ter­mi kulut­ta­jan ylijäämä.

Ilmeis­es­ti kil­pailu ei ole tuot­tanut tyy­dyt­tävää ratkaisua, kos­ka kaikkial­la Län­si-Euroopas­sa on syn­tynyt kulut­ta­jao­su­uskun­tia tur­vaa­maan kau­pan tarjontaa.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­jasa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tarvit­see varikon. Paikalliset asukkaat halu­aisi­vat sen muualle, mut­ta muualle ei mene kisko­ja. Sik­si he halu­si­vat myös kiskot Hert­toniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulos­sa päälle asuntoja.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti. Esit­telijä perusteli tätä sil­lä, että toteu­tus on vuosien päässä eivätkä raken­nus­li­ik­keet uskalla antaa euromääräisiä tar­jouk­sia – tai jos uskalta­vat, anta­vat matalia. Ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sit­o­ma­l­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­si­in, mut­ta tähän hätään en saa tästä toimi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selostet­tu aiem­min. Suuri paran­nus nykyiseen, joskaan en ymmär­rä, mik­si houkut­tele­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuokra­ta, kuten muut. Helsin­ki siir­tyy pääasi­as­sa vuokraa­maan tont­te­ja myymisen sijas­ta, mikä on järkevää, kos­ka raha on kaupungille hal­paa. Tätä puoltaa jopa talous­te­o­reet­ti­nen näke­mys siitä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lainaa, on parem­pi, että lainaa ottaa yhteiskun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voimakkaal­la velkavivulla.

Alueen varaami­nen Nuot­tasaa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mökkikylän suun­nit­telua varten

Alueelle on tulos­sa 30 vuokrat­tavaa mökkiä eli keskikokoinen hotel­li. On hyvä, että Helsin­gin saaris­toa avataan matkailua varten. Tule­vaa ekol­o­gista lomailua on, että loma­lle men­nään metrol­la. Man­tereen puolelle on kaavail­tu kah­ta omakoti­tont­tia, mitä min­un on lievästi san­ot­tuna vaikea ymmärtää.

Vuosaare­laiset eivät pidä tästä. Yritän selvit­tää, onko tässä kyse sel­l­ais­es­ta ympäristörikok­ses­ta kuin he sanovat. Olen kuul­lut vuosaare­laisil­ta sekä han­ket­ta puoltavia että sitä vas­tus­tavia kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­teesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee metre­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemen­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man lähtöko­h­dat ja tavoitteet

Puista on jotenkin rän­sistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvo­jen koho­tus­ta. Se tarvit­sisi myös jotain pysyvää toim­intaa – vaik­ka teras­sikahvi­lan – kos­ka alue on sel­l­ainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puis­ton läpi.

 

Län­sisa­ta­man Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Kort­teli menee YIT:n johta­man kon­sor­tion (mukana myös A‑Kruunu Oy, Asun­tosaatiön Asum­isoikeus Oy., NAL asun­not OY) toteutet­tavak­si. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­lu­ovu­tus­menet­te­ly on läpinäkyvyy­den kannal­ta aika ongel­malli­nen, kos­ka ei oikeas­t­aan tiede­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka kokon­aisu­us ratkaisee kil­pailun. Mut­ta kil­pailu perus­tuu kaupung­in­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 tekemään päätök­seen, joten täl­lä mennään.

Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tunut. Käve­lyä ja jalankulkua oli enem­män kuin viimek­si, kos­ka sää oli haas­tat­telu­a­janko­htana (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­lisenä vuon­na. Kan­takaupunki­lais­ten tekemistä matkois­sa fil­lari ohit­ti henkilöau­ton.  Metron käyt­tö oli lisään­tynyt, tietysti.

Kan­takaupunki­lais­ten matkat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­lari 11 %
Bus­si 10 %
Henkilöau­to 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Helsinkiläi­sistä 90 pros­en­til­la on HSL:n lip­pu. Näistä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausilip­pua ja lop­ut koul­u­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöau­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indikaat­torit (Sus­tain­able mobil­i­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tailu kaupunkiliikenteestä

Helsin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen liiken­teen olo­suhteista, julkisen liiken­teen edullisu­ud­es­ta ja ruuhkien vähäisyy­destä. Huonoim­mat pis­teet tuli­vat ener­giate­hokku­ud­es­ta, melus­ta, toim­into­jen sekoit­tuneisu­ud­es­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­tipe­rustei­den vahvis­t­a­mi­nen  kovan rahan vuokra-asun­to­ton­tille Jätkäsaa­res­sa.

Tämä siis vielä ilman tar­jouskil­pailua sijoi­tus­tarkoituk­si­in ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääo­ma­lle. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­ti­in näh­den tolku­ton autopaikkavelvoite ajatellen, että han­ke on vuokrat­aloko­hde Jätkäsaa­res­sa: 6 autopaikkaa kym­men­tä asun­toa kohden. Näin sitä liiken­nesump­pua raken­netaan. Minus­ta mei­dän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylim­i­toitet­tua (sekä kysyn­tään että liiken­ney­hteyk­si­in näh­den) autopaikkanormia. Markki­nae­htois­es­ti noi­ta ei toteutet­taisi, merk­it­see­hän se noin 30 000 euron hin­tal­isää asun­toa kohden. En tule ole­maan tuos­sa vai­heessa enää kok­ouk­ses­sa, mut­ta jos olisin, esit­täisin palaut­tamista niin, että autopaikko­jen lukumäärää alen­netaan ja ton­tin hin­taa vas­taavasti korotetaan.

Tässä vain näyte lis­tan 28 asiasta.

Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit

Yhdenkään maan ei kan­na­ta tehdä päästöilleen mitään, elleivät muutkin tee. Tämä ongel­ma voidaan ratkaista vain yhdessä. Tämä on vähän sama kuin ettei kenenkään kan­na­ta osal­lis­tus maan­puo­lus­tuk­seen, jos ajat­telee vain omaa vaiku­tus­taan omaan elämään­sä. Sik­si asevelvol­lisu­us ei ole vapaaehtoinen.

Sik­si on tähdät­tävä sitovi­in kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in ja sank­tioita­va niiden ulkop­uolelle jääminen.

Koti­mais­ten päästö­jen vähen­tämi­nen päästökaup­pasek­to­ril­la ei hyödytä ilmas­toa gram­mankaan ver­taa, ellei päästöoikeuk­sien määrää alen­neta samaan tahti­in. Tämän lisäk­si päästöoikeuk­sille tulee aset­taa riit­tävän korkea lat­ti­ahin­ta, jot­ta parem­paan teknolo­giaan investoi­jat voivat luot­taa liikeideaansa.

Kan­sain­välis­es­ti on saata­va aikaan nyky­istä selvästi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi ilmas­tosopimus ja nopeasti – sel­l­ainen, joka oikeasti johtaa asetet­tuun tavoit­teeseen 1,5 asteen lämpenemisestä.

Tätä sopimus­ta neu­voteltaes­sa ei pidä antaa myön­ny­tyk­siä vas­taan hang­oit­televille. Jos jokin maa jät­täy­tyy ulkop­uolelle, sen ei tule saa­da tästä etua ulko­maankau­pas­saan. Sik­si sopimuk­ses­sa mukana ole­vien tulee eristää ne hiil­i­t­ul­lien taakse. Hiil­i­t­ulleista tule­vat tulot kan­nat­taa käyt­tää päästöoikeuk­sien ostamiseen ja mitätöimiseen EU:n päästökaupassa.

 

Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin

Ei pidä pelästyä. En ole ehdokkaana. Irrot­te­len muuten vain huvikseni. Kos­ka olen yhtä vähän ehdokkaana sekä eduskun­ta- että eurovaaleis­sa, en ole niin tark­ka siitä, mis­tä päätetään eduskun­nas­sa ja mis­tä EU-par­la­men­tis­sa. Tässä jut­tusar­jas­sa ole­vat ajatuk­set ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. 

Suomen on vähen­net­tävä kasvi­huonepäästöjä radikaal­isti tavoit­teena alen­taa vuo­teen 2030 men­nessä päästöjä 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 tasos­ta. Keinok­si tähän val­i­taan hin­tao­h­jaus, kos­ka se toimii kus­tan­nuste­hokkaam­min kuin ylhäältä annetut nor­mit. Suo­mi toimii EU-tasol­la niin, että päästöoikeuk­sien määrää vähen­netään niin, että päästökaup­pasek­torin päästöt vähenevät 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 päästötasosta.

Päästökaup­paa laa­jen­netaan käsit­tämään liiken­teen polt­toaineet. Tämä ote­taan huomioon päästöoikeuk­sien määrässä. Suihkukonei­den on ostet­ta­va päästöoikeuk­sia kaksinker­tainen määrä polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­teen näh­den, kos­ka yläil­make­hässä lentävien konei­den ilmas­to­vaiku­tus on varsi­naisia päästöjä suurem­pi. Velvol­lisu­us kos­kee kaikkia lento­ja, jot­ka laskeu­tu­vat tai nou­se­vat EU:n alueelta.

Kos­ka hin­tao­h­jaus ja päästökaup­pa sen osana johta­vat tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la annet­tuun päämäärään, ohjaus­ta ei ryhdytä sotke­maan eril­lisil­lä määräyk­sil­lä joidenkin moot­tor­ei­den tai polt­toainei­den kiel­loil­la vaan annetaan markki­noiden hoitaa tämäkin. Ehdot­tomat kiel­lot ovat tarpeen vain tek­nol­o­gisen mur­roksen tukemisek­si (hehku­lamp­pukiel­to).

Eril­lis­es­tä sähköveros­ta luovu­taan, kos­ka ener­giasek­torin verot nou­se­vat riit­tävän korkeik­si. Kun päästöjä jo verote­taan voimakkaasti, ei ole mitään perustei­ta verot­taa ener­giaa ylimääräis­es­ti vain sik­si, että se on sähkön muo­dos­sa. Päästöt­tömän sähkön verot­ta­mi­nen on jopa haitallista. Sähköveron pois­t­a­mi­nen helpot­taa koti­talouk­sien aurinkosähkön myymistä ajoit­tain verkkoon.

Hin­tao­h­jaus tarkoit­taa hiiliv­ero­ja muo­dos­sa tai toises­sa. Ne ovat veroina regres­si­ivisiä. Tämän negati­iviset tulon­jako­vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­to­s­ta kaikille mak­set­ta­vana euromääräis­es­ti yhtä suure­na kor­vauk­se­na osana sosi­aal­i­tur­van kokonaisuudistusta.

Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus

Kun hevo­nen1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja trak­to­ril­la, noin puoli miljoon­aa hehtaaria pel­toa vapau­tui hevosten ruokin­nas­ta muuhun käyt­töön. Syn­tyi mit­ta­va yli­tuotan­to-ongel­ma. Vil­ja- ja voivuorten dump­paami­nen vien­ti­markki­noille tuli val­ti­olle todel­la kalli­ik­si. Kan­nat­ti ennem­min mak­saa siitä, ettei pel­loil­la vil­jel­ty mitään. Säädet­ti­in pel­lon­va­raus­la­ki, jos­sa vil­jeli­jä luopui kor­vaus­ta vas­taan pel­to­jen­sa vil­jelystä kolmek­si vuodek­si tai peräti met­sit­ti pel­ton­sa, mis­tä mak­set­ti­in vielä enem­män. Tätä kut­sut­ti­in kansanomais­es­ti pel­to­jen pake­toimisek­si. Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­taisan raivon. Se oli merkit­tävä syy SMP:n murskavoit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.

Peri­aat­teessa mah­dol­lisu­u­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitänyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kieltänyt jatka­mas­ta vil­je­lyä entiseen tapaan. Vil­jeli­jät eivät siis menet­täneet taloudel­lis­es­ti mitään, mut­ta he menet­tivät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut mitenkään vähäi­nen asia. Se oli kuin märkä rät­ti päin naa­maa. Oli­han moni sodan jäl­keen suurin pon­nis­tuksin raivan­nut pel­lot, ja nyt mak­set­ti­in niiden jät­tämis­es­tä kesannolle.

Tämä tuli etsimät­tä mieleen, kun aloin pohtia, mikä saa niin mon­en ajat­tele­maan, että asi­at ovat huonom­min ja epäoikeu­den­mukaisem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen val­os­sa näin ei ole. Glob­al­isaa­tio ja automaa­tio on tuhon­nut paljon työ­paikko­ja, mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on huole­ht­in­ut tulon­jaos­ta niin, etteivät tulo­erot ole kas­va­neet käytän­nössä lainkaan täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Joidenkin ase­ma on heiken­tynyt mut­ta tois­t­en on nous­sut. Keskimäärin kaik­ki hyvin. Yhdys­val­ois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa menee huonom­min, mut­ta siel­lä onkin sit­ten Trump ja Brexit.

Kokon­aiset ammat­tiryh­mät ovat menet­täneet ase­mansa. Vaik­ka taloudelli­nen mene­tys ei ole suuri, itse­tun­non ja ylpey­den mene­tys on. Se merk­it­see enem­män kuin raha.

Ennen vihat­ti­in riis­te­tyk­si jou­tu­mista, nyt katkeroidu­taan tarpeet­to­muud­es­ta, sitä ettei kel­va­ta riis­tet­täväk­si. Se tun­tuu sosi­aalisen eri­ar­vo­su­u­den kasvulta.

Hylkysyr­jät

Katkeru­us moninker­tais­tuu, kun sama kos­kee kokon­aisia aluei­ta. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin. Jos vain itsel­lä menee huonos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko joukol­la menee, se herät­tää katkeru­ut­ta. Trumpia äänestet­ti­in siel­lä, mis­sä olti­in jää­ty muu­tok­sen alle, mut­ta yksit­täiset kelka­s­ta pudon­neet eivät äänestäneet Trumpia Kali­for­ni­as­sa tai Itärannikolla.

Suo­mi on jakau­tu­mas­sa alueel­lis­es­ti niin, että kasvu ja men­estys keskit­tyy suurim­mal­ta osaltaan viiden yliopis­tokaupun­gin ympärille: Helsinki­in, Tam­pereelle, Turku­un, Oulu­un ja Jyväskylään. Melkein koko muu Suo­mi on taan­tu­va aluetta.

Tämä on ongel­mana vihe­liäi­nen. Tekniselle kehi­tyk­selle emme voi oikein mitään, kos­ka vas­tavir­taan uiv­an käy huonos­ti. Pitäisi päästä eroon ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa lyhyek­si jäävästä ajas­ta, jol­loin ihmiset määrit­televät itsen­sä palkkatyön kaut­ta. Mut­ta tämä olisikin jo kokon­aisen kir­jan aihe.

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen tässä blo­gis­sa kri­ti­soin­ut kokeil­tavaa perus­tu­lo­ma­llia ennenkin ja pidän tätä kri­ti­ikkiä yhä rel­e­vant­ti­na. Ei ollut tutk­i­joiden vika, ettei voitu kokeil­la parem­min. Nyt saatu­ja tulok­sia pitää peila­ta tätä vas­ten. Tässä pari van­haa kirjoitustani:

Mihin kysymyk­seen perus­tu­lokokeilu vastaa

Mik­si kokeilus­sa ole­va perus­tu­lokokeilu ei ole se oikea.

Kokeilus­sa on kak­si ongel­maa. Kokeil­ta­va malli on aivan tolkut­toman kallis, kos­ka vero­tus­ta ei muokat­tu perus­tu­loa vas­taavak­si. Ei ole tarkoi­tus, että nor­maali palka­nsaa­ja saisi käteen 560 euroa aiem­paa enemmän.

Kokeilu­un otet­ti­in vain työ­markki­natukea saavia, mikä tarkoit­taa, että jok­seenkin kaik­ki ovat pitkäaikaistyöt­tömiä. Heistä mon­en kohdal­la työl­listymi­nen on vaikea­ta, kos­ka työkyky on men­nyt. Tämä joukko tarvit­sisi enem­män palvelu­ja kuin kan­nustei­ta. Moni heistä ei pääse töi­hin vaik­ka kuin­ka halu­aisi­vat. Mie­lenki­in­toisem­pia tulok­sia olisi saatu, jos kokeeseen olisi valit­tu taval­lisia ihmisiä, joil­la on teo­ri­as­sa varaa vali­ta, menevätkö töi­hin vai eivät. Nyt ei myöskään kukaan voin­ut jäädä pois töistä perus­tu­lon vuok­si, kos­ka kokeilun alka­es­sa kukaan ei ollut töissä.

Kol­maskin ongel­ma on, määräaikaisu­us. Kukaan ei tee pysyvää elämän­muu­tos­ta, muu­ta esimerkik­si maalle hoita­maan lam­pai­ta. Tälle ei oikein voi mis­sään kokeilus­sa mitään.

Kun koe­henkilöt oli­vat jok­seenkin kaik­ki vaikeasti työl­lis­tet­täviä, ei muo­dostanut suur­ta ongel­maa, että työl­listymi­nen pysyvään täysipäiväiseen työ­suh­teeseen olisi ollut kohtu­ut­toman kannattavaa.

Alus­ta­vat tulok­set työl­lisyys­vaiku­tuk­sista ensim­mäisenä vuote­na on saatu. Ei tilas­tol­lista eroa koeryh­män ja ver­tail­uryh­män välil­lä. Perus­tu­lo­ryh­mä teki vähän enem­män töitä ja ver­tail­uryh­mä sai vähän enem­män työ­tu­lo­ja, mut­ta kumpikaan tulos ei ollut tilas­tol­lis­es­ti merkitsevä.

Koe on päät­tynyt, mut­ta rek­ister­i­tiedot työl­lisyy­destä saadaan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmettä! Ainakin verot­ta­ja osaa tehdä veroe­hdo­tuk­sen jo maalisku­us­sa. Julk­istamisti­laisu­udessa moni sanoi, että muual­la tehdyis­sä kokeiluis­sa myön­teiset työl­lisyys­vaiku­tuk­set ovat tulleet vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä. Jäämme odot­ta­maan myöhempiä tulok­sia. Ja ihmettelemme rek­ister­i­tiedon hidas­ta valmistumista.

Koeasetel­maa heiken­si se, että perus­tu­loon ei sisäl­tynyt lap­siko­ro­tuk­sia, minkä vuok­si perus­tu­lo­ryh­mä saat­toi hakea täy­den­nys­tä perus­tu­loon työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta. Tämä toisaal­ta vähän tuhosi koeasetel­maa, toisaal­ta antoi mah­dol­lisuuk­sia jatkoanalyyseille.

Ei siis käynyt niin, että perus­tu­lo­ryh­mä olisi ryhtynyt laiskot­tele­maan koeryh­mää enem­pää, vaik­ka velvol­lisu­ut­ta ottaa työtä vas­taan ei ollutkaan. Mut­ta ei käynyt niinkään, että työn­teon kan­nat­tavu­us olisi innos­tunut tekemään enem­män töitä. Tai sit­ten tapah­tui molem­pia ja nämä vaiku­tuk­set kumo­si­vat toisen­sa. Huo­mat­takoon myös, että perus­tu­loa saa­vat jäivät pois palvelu­jen piiristä, mikä var­maankin pienen­si hei­dän työllistymistään.

Haas­tat­te­lu­tutkimuk­sen mukaan perus­tu­lon saa­jat oli­vat elämään­sä selvästi tyy­tyväisem­piä ja pysyivät parem­min ter­veemp­inä kuin ver­tail­uryh­mään kuu­lu­vat. Kun tämä ei mak­sanut enem­pää, osoit­taa se todek­si perus­tu­lon kan­nat­ta­jien väit­teet parem­mas­ta oman elämän hallinnas­ta. Saman­laisia tulok­sia on saatu muual­la tehdy­istä tutkimuk­sista. Jopa raha riit­ti perus­tu­lo­ryh­mässä parem­min kuin ver­tail­uryh­mässä, sil­loinkin kun sitä oli yhtä paljon.

Mata­lat vas­taus­pros­en­tit kuitenkin tekevät tulok­sista kiis­tanalaisia. Voihan olla, että vas­taa­jat ovat valikoitunei­ta. Voi myös olla, että perus­tu­lo­porukan parem­pi tyy­tyväisyys eri johtunut perus­tu­losta vaan siitä, että ver­tail­uryh­mää kiusat­ti­in aktiivimallilla.

Kokeilu­ja pitäisi jatkaa. Pitäisi kokeil­la erik­seen vastik­keet­to­muut­ta – akti­ivi­malli­in olisi pitänyt liit­tää koe, jos­sa toisia kiusat­ti­in akti­ivi­mallil­la ja toisia ei kiusat­tu. Ja nor­maali­in työt­tömyys­tur­vaan pitäisi liit­tää koe, jos­sa yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti olisi matalampi.

Kokeilua pitäisi laa­jen­taa koko väestöä edus­tavaan otan­ta­an. Pitkäaikaistyöt­tömät ovat kovin harhainen näyte suomalaisista.