Pöydältä
Tontinluovutuksen periaatteet
Aalto-yliopiston tutkijat ovat saaneet viraston ymmärtämään, ettei tonttien antaminen halvalla rakennusyhtiöille alenna asuntojen hintaa sentilläkään, mutta lisää kyllä rakennusliikkeen voittoja.
Kaupunki painottaa tontin luovuksissa vuokraamista myymisen sijasta. Se tuottaa kaupungille huomattavat vuokratulot jatkossa. Vuokraamisen puolesta puhuu se, että maakuntien poliitikot vaativat kiinteistöverotuottojen jakamista kaikkien kuntien kesken tasan. Maanvuokratulot nyt toistaiseksi jäävät kunnalle itselleen.
Tarkoitus on, että myös vuokratotit kilpailutetaan. Yksi mahdollisuus tehdä tämä on kynnysrahakilpailu, jossa vuokra on kiinteä, mutta vuokrasopimuksesta maksetaan.
MajaMaja Oy:n mökkikylä Nuottasaareen
Tämä hanke meinattiin kaataa jo viime lautakunnassa, mutta se päädyttiin laittamaan pöydälle. Olisi hyvä kehittää merellistä matkailua Helsingissä, mutta vuosaarelaiset pitäisivät saaren mielellään omassa käytössään.
Lausunto Atte Harjanteen valtuustoaloitteesta Vanhankaupungin padon purkamisesta
Pantiin viimeksi pöydälle, jotta vastaehdotus saataisiin muokatuksi loogiseksi.
Kaisaniemen puistosuunnitelman lähtökohdat
En ollut lautakunnassa, kun tätä käsiteltiin, joten en tiedä, miksi tämä pyydettiin pöydälle.
Jätkäsaaren palvelukorttelin ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn ratkaiseminen
Tästäkään en tiedä, miksi tämä pyydettiin pöydälle. Tällainen eri kohteiden paketointi yhteen kilpailuun on kyllä kovin läpinäkymätöntä sen suhteen, mikä tässä subventoi mitäkin vai subventoiko mikään.
Hanke on mielenkiintoinen.
Uudet asiat
Maankäyttösopimuksen tekeminen Työnjohtajankatu 1:n kanssa
Teollisuuskaava muutetaan asuntokaavaksi, mikä tuottaa maanomistajalle huomattavan kaavoitushyödyn ja näistä kaupunki perii osan hyödystä itselleen. Tässä tapauksessa seitsemän miljoonaa euroa. Omistaja kieltäytyi ensin maksamasta, ja kaupunki irroitti tontin kaavamuutoksesta. Nyt näyttää mieli muuttuneen. [KORJAUS: OLIN YMMÄRTÄNYT TÄMÄN VÄÄRIN. KYSE ON KAAVOITUSHYÖDYN LEIKKAUKSEEN ALUNPERINKIN SUOSTUNEESTA. LUULIN, ETTÄ NE TONTIT ON JO KÄSITELTY. SE YKSI TONTTI ILMEISESTI PYSYY RAJATTUNA KAAVAMUUTOKSEN ULKOPUOLELLE ELI PYSYY VARASTONA.]
Gunillantien ja Reiherintien kulman kaava.
Tämä tulee lausunnolta eikä siihen esitetä merkittäviä muutoksia. Kojamo väittää tekevänsä tähän kohtuuhintaista asumista. Mitenkähän se kohtuuhintaisuus toteutuu asukkaan kannalta? Aika kova on autopaikkavaatimus, 1/100k‑m2 aika lähellä tulevaa ratikkapysäkkiä. Kun me olemme tämän tällaisena lähettäneet lausunnolle, tällaisena me tämän myös hyväksymme.
Lisää kaupunkifillareita
Kaupunkifillariverkko laajenee itään ja pohjoiseen. Yksityiskohdista päättää HKL. Järjestelmä on ollut niin suosittu, ettei siihen varattuja rahoja ole saatu käytetyksi, koska käyttäjämaksuja on tullut budjetoitua enemmän. Kautta pidennetään niin, että se alkaa huhtikuun 3. ja päättyy lokakuun lopulla.
HY kaipaa kunnon kampusta keskustaan. Kaisaniemi kannattaa rakentaa.
Mä olen kuullut vasta hiljattain tästä kiinteistövero-uudistuksesta. Onko se sidottu Sote-uudistuksen läpimenoon vai onko siitä päätetty jo muualla aiemmin?
Tontinluovutusta koskevassa esittelytekstissä todetaan, että tontinluovutuksen tulot vastaavat noin 2,5 prosenttiyksikön kuntaveroa. Kun muistetaan vielä Helenin tuotot niin kaupungin veroäyri on hävyttömän korkea kun tällaisia tuloja ei normikunnalla ole. Samassa tekstissä todetaan “kaupungin perustehtävänä ei ole maaomaisuudesta saatavien tulojen maksimointi”, joten ehkä luontevin käyttö luovutustuloille olisi kaupungin oma rakentaminen vaikka tarjonnan lisääminen ei maksimoisikaan luovutustuloja.
Jos jotain kaupallista hanketta, kuten MajaMaja-mökkikylää perustellaan “Merellisen toiminnan mahdollistaminen (on) Helsingin kansainvälisen tunnettuuden ja vetovoiman rakentamisen näkökulmasta keskeinen. Tällä hankkeella olisi merkittävä potentiaali kansainvälisen huomion rakentamisessa. Viime vuoden isot arkkitehtuuriavaukset, kuten Amos Rex ja Oodi, ovat saaneet laajan kansainvälisen huomion ja tätä työtä on tärkeä jatkaa.” niin poistan varmistimen. Onkohan tässä kyse samanlaisesta pseudoarkkitehtuurista kuin kodassa, joka on pystytetty Uutelan pellolle ja on yhtä aito kuin Värttinän kansanmusiikki: yhdistelmä itäistä tshasounaa ja läntistä kellotapulia?
Olen tullut vuosaarelaisen särboni kanssa talutetuksi Uutelan virkistys- ja luonnonsuojelualueille, jotka ovat tällaisenaan hyvässä käytössä kun lisäksi viehättävän viiskytlukulaisen tilakokonaisuuden piennarkukat tuovat lapsuuden mieleen. Kaupungin hankkima uusi alue tulisi yksinkertaisesti liittää poluilla vanhaan alueeseen ilman aluetta kuormittavia lisätoimintoja.
Helsingin ongelma on vanhastaan ollut nimenomaan, etteivät kaupunkilaiset ole päässeet omille rannoilleen. Nuottasaarta vastapäätä on upea Kalvikinniemi, jossa oikeastaan vain sinänsä hieno uimaranta on yhteiskäytössä, mutta sekin rajautuu luonnonsuojelualueeseen, joten rantaa ei viitsisi mainostaa.
Kasvava Helsinki käyttää investointeihin yli kolme prosenttiyksikköä kunnallisverosta. Helenin tuloutus 50 m€
Ja Hitas asuntojen tonttivuokrien tukemiseen Helsingin kaupunki käyttää 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaisaniemen puisto on vähän kulunut ja kunnostuksen tarpeessa, mutta silti puiston alkuperäinen ilme ja tunnelma pitäisi säilyttää. Toivottavasti puistosuunnittelijat eivät innostu liikaa istutettuine nurmikkoalueineen ja asfaltoituine pyöräbaanoineen.
Puisto on kuitenkin aika hyvä nykyisellään. Vanhat puut ja pensaat hiekkateineen kuuluvat puistoon, eikä niitä tule hävittää rakennetun ympäristön tieltä.
Myöskään Kaisaniemenrantaa ei pitäisi ylisuunnitella ja kivettää ja pengertää tai aktivoittaa laajoilla venelaitureilla tai kelluvilla uimarannoilla ja ravintoloilla, puhumattakaan pyöräsiltojen rakentamisesta merenlahden yli Siltasaareen.
Osmo, kirjoitat yllä:
“Olisi hyvä kehittää merellistä matkailua Helsingissä, mutta vuosaarelaiset pitäisivät saaren mielellään omassa käytössään.”
Väitteesi perustuu joko väärinymmärryksen tai tahalliseen väärinymmärrykseen. Olen vuosaarelainen ja Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen. En vastusta rakentamista siksi, että saari pysyisi vuosaarelaisten virkistyskäytössä vaan siksi, että haluan ennen kaikkea säilyttää saaren kauniin luonnon ja pitää saaren kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä.
Nuottasaari on pikkuruinen ja luonnoltaan haavoittuvainen saari, joka täyttyisi kokonaan 30 mökistä eikä sen luonto kestäisi sitä. Joko on valittava Nuottasaaren luonnon säilyttäminen tai mökit. Itse valitsen saaren kauniin luonnon säilyttämisen ja saaren avaamisen kaikkien virkistyskäyttöön.
Vaalit ovat lähestymässä. Olen päättänyt, että en äänestä puoluetta, jonka edustaja lautakunnassa kannattaa Nuottasaaren rakentamista.
Nimbyjen kannattaa yleisesti ottaen äänestää persuja. Siinä voittavat kaikki, kun äänestäjä on omiensa joukossa ja kaupunkivihreiden ei tarvitse reivata linjaansa joutomaapusikonsuojelijoiden melskauksen takia.
Odelle sanoisin, että on tietysti selvää, että Uutelan alue on nyt kaikkien käytettävissä, ei siis Vuosaarelaisten mitenkään omima. Tälle alueelle tullaan ympäri Helsinkiä viihtymään rannoilla ja hakemaan luontokokemusta. Tänne matkailevia ryhmiä on teinien porukoista perheisiin ja ikäihmisiin. Uutela tunnetaan laajasti Helsingin ulkoilualueiden parhammistona ja sen vetonaulana on juuri kaunis ja pitkähkö rakentamaton ranta. Toisin olisi jos Nuottasaareen tehtäisiin mökkikylä. Se olisi lähinnä asiakkaiden käytössä ja tämä käyttö vähentäisi sen enemmistön kokemusta, joka ei aikoisi sinne asiakkaaksi.
Juhana Harjulle sanoisin, että vaikka alue tuntuu olevan itsellesi tärkeä kun se määrittelee äänestämistäsi, vaikuttaa siltä, että näinköhän olet käynyt paikalla? Nuottasaarta ei mitenään voi pitää joutomaapusikkona. Se on kaupungin erinomaisen hienon ulkoilualueen saari, josta on upeat näkymät ja jota voitaisiin käyttää Uutelan alueen kehittämisessä. Missään nimessä se ei ole joutomaapusikkoa. Mutta ehdottomasti suojelemisen arvoinen. Vuosaareen on rakennettu paljon ja yhä uutta rakentamista tulee ja varsin voimallisesti. Saamme kyllä kaupunkivihreyden elementtejä tänne korkeine tornitaloineen riittävästi. Uutelan alue on tärkeä kymmenille tuhansille kävijöille eikä siinä ole kyse nimbyilystä vaan ranta-alueiden pitämisessä yhteisessä hyötykäytössä ja samalla luonnon suojelemisesta.