Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­ja­sa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tar­vit­see vari­kon. Pai­kal­li­set asuk­kaat haluai­si­vat sen muu­al­le, mut­ta muu­al­le ei mene kis­ko­ja. Sik­si he halusi­vat myös kis­kot Hert­to­nie­meen ja siel­tä vie­lä poh­joi­seen. Tähän on tulos­sa pääl­le asuntoja.

Laa­ja­sa­lon ratik­ka­kort­te­lien hintakilpailu

Ihmet­te­lin kovas­ti tätä kil­pai­lu­muo­toa, jos­sa hin­ta mää­ri­tel­lään pro­sent­tei­na asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Sii­tä tulee hai­tal­li­nen raken­ta­mi­sen laa­tu­ve­ro, jota esi­mer­kik­si aka­tee­mi­sel­la talous­blo­gil­la on arvos­tel­tu voi­mak­kaas­ti. Esit­te­li­jä perus­te­li tätä sil­lä, että toteu­tus on vuo­sien pääs­sä eivät­kä raken­nus­liik­keet uskal­la antaa euro­mää­räi­siä tar­jouk­sia – tai jos uskal­ta­vat, anta­vat mata­lia. Ongel­ma oli­si rat­kais­ta­vis­sa sito­mal­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­siin, mut­ta tähän hätään en saa täs­tä toi­mi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­luo­vu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selos­tet­tu aiem­min. Suu­ri paran­nus nykyi­seen, jos­kaan en ymmär­rä, mik­si hou­kut­te­le­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuo­kra­ta, kuten muut. Hel­sin­ki siir­tyy pää­asias­sa vuo­kraa­maan tont­te­ja myy­mi­sen sijas­ta, mikä on jär­ke­vää, kos­ka raha on kau­pun­gil­le hal­paa. Tätä puol­taa jopa talous­teo­reet­ti­nen näke­mys sii­tä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lai­naa, on parem­pi, että lai­naa ottaa yhteis­kun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voi­mak­kaal­la velkavivulla.

Alu­een varaa­mi­nen Nuot­ta­saa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mök­ki­ky­län suun­nit­te­lua varten

Alu­eel­le on tulos­sa 30 vuo­krat­ta­vaa mök­kiä eli kes­ki­ko­koi­nen hotel­li. On hyvä, että Hel­sin­gin saa­ris­toa ava­taan mat­kai­lua var­ten. Tule­vaa eko­lo­gis­ta lomai­lua on, että lomal­le men­nään met­rol­la. Man­te­reen puo­lel­le on kaa­vail­tu kah­ta oma­ko­ti­tont­tia, mitä minun on lie­väs­ti sanot­tu­na vai­kea ymmärtää.

Vuo­saa­re­lai­set eivät pidä täs­tä. Yri­tän sel­vit­tää, onko täs­sä kyse sel­lai­ses­ta ympä­ris­tö­ri­kok­ses­ta kuin he sano­vat. Olen kuul­lut vuo­saa­re­lai­sil­ta sekä han­ket­ta puol­ta­via että sitä vas­tus­ta­via kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­tees­ta kos­kien Vanhan­kau­pun­gin­kos­ken padon pur­ka­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee met­re­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kai­sa­nie­men­puis­ton puis­to­suun­ni­tel­man läh­tö­koh­dat ja tavoitteet

Puis­ta on joten­kin rän­sis­ty­neen oloi­nen, joten se kai­pai­si kas­vo­jen koho­tus­ta. Se tar­vit­si­si myös jotain pysy­vää toi­min­taa – vaik­ka teras­si­kah­vi­lan – kos­ka alue on sel­lai­nen, ettei­vät nuo­ret nai­set uskal­la oikais­ta puis­ton läpi.

 

Län­si­sa­ta­man Jät­kä­saa­ren pal­ve­lu­kort­te­lin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­te­lu­me­net­te­lyn ratkaiseminen

Kort­te­li menee YIT:n joh­ta­man kon­sor­tion (muka­na myös A‑Kruunu Oy, Asun­to­saa­tiön Asu­mi­soi­keus Oy., NAL asun­not OY) toteu­tet­ta­vak­si. Mie­len­kiin­toi­nen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­luo­vu­tus­me­net­te­ly on läpi­nä­ky­vyy­den kan­nal­ta aika ongel­mal­li­nen, kos­ka ei oikeas­taan tie­de­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka koko­nai­suus rat­kai­see kil­pai­lun. Mut­ta kil­pai­lu perus­tuu kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 teke­mään pää­tök­seen, joten täl­lä mennään.

Hel­sin­ki­läis­ten lii­kun­ta­tot­tu­muk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tu­nut. Käve­lyä ja jalan­kul­kua oli enem­män kuin vii­mek­si, kos­ka sää oli haas­tat­te­lua­jan­koh­ta­na (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­li­se­nä vuon­na. Kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten teke­mis­tä mat­kois­sa fil­la­ri ohit­ti hen­ki­lö­au­ton.  Met­ron käyt­tö oli lisään­ty­nyt, tietysti.

Kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten mat­kat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­la­ri 11 %
Bus­si 10 %
Hen­ki­lö­au­to 9 %
Met­ro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Hel­sin­ki­läi­sis­tä 90 pro­sen­til­la on HSL:n lip­pu. Näis­tä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausi­lip­pua ja loput kou­lu­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Amma­tin takia päi­vän aika liik­kui hen­ki­lö­au­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indi­kaat­to­rit (Sus­tai­nable mobi­li­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tai­lu kaupunkiliikenteestä

Hel­sin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen lii­ken­teen olo­suh­teis­ta, jul­ki­sen lii­ken­teen edul­li­suu­des­ta ja ruuh­kien vähäi­syy­des­tä. Huo­noim­mat pis­teet tuli­vat ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, melus­ta, toi­min­to­jen sekoit­tu­nei­suu­des­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­ti­pe­rus­tei­den vah­vis­ta­mi­nen  kovan rahan vuo­kra-asun­to­ton­til­le Jät­kä­saa­res­sa.

Tämä siis vie­lä ilman tar­jous­kil­pai­lua sijoi­tus­tar­koi­tuk­siin ruot­sin­kie­li­sel­le sää­tiö- ym. pää­omal­le. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­tiin näh­den tol­ku­ton auto­paik­ka­vel­voi­te aja­tel­len, että han­ke on vuo­kra­ta­lo­koh­de Jät­kä­saa­res­sa: 6 auto­paik­kaa kym­men­tä asun­toa koh­den. Näin sitä lii­ken­ne­sump­pua raken­ne­taan. Minus­ta mei­dän pitäi­si alkaa perua Jät­kä­saa­ren yli­mi­toi­tet­tua (sekä kysyn­tään että lii­ken­neyh­teyk­siin näh­den) auto­paik­ka­nor­mia. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti noi­ta ei toteu­tet­tai­si, mer­kit­see­hän se noin 30 000 euron hin­ta­li­sää asun­toa koh­den. En tule ole­maan tuos­sa vai­hees­sa enää kokouk­ses­sa, mut­ta jos oli­sin, esit­täi­sin palaut­ta­mis­ta niin, että auto­paik­ko­jen luku­mää­rää alen­ne­taan ja ton­tin hin­taa vas­taa­vas­ti korotetaan.

Täs­sä vain näy­te lis­tan 28 asiasta.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019”

  1. Hel­sin­ki toteut­taa par­hail­laan merel­li­siä stra­te­gioi­taan. Se tar­koit­taa, että kau­pun­gin merel­li­set luon­toa­lu­eet raken­ne­taan täy­teen ran­ta­rait­te­ja, koi­ra­puis­to­ja, eri­lai­sia hök­ke­li­ky­liä, lai­tu­rei­ta, ravin­to­loi­ta, sau­no­ja, kios­ke­ja ja bilee­paik­ko­ja ja turis­teil­le tar­koi­tet­tu­ja majoi­tus­ti­lo­ja. Suun­nit­te­lu on nyt eden­nyt Val­li­saa­res­ta ja Isosaa­res­ta Uutelaan.

    Jos täl­lai­set stra­te­giat on jos­sain kau­pun­gin eli­mis­sä hyväk­syt­ty, voi­si­ko stra­te­giat peruut­taa ennen­kuin niis­tä aiheu­tuu kor­jaa­mat­to­mia vahin­ko­ja kau­pun­gin luon­non­va­rai­sil­le saa­ril­le ja ulkoilualueille?

  2. Vuo­saa­ren met­roa­se­mal­ta on pari kilo­met­riä käve­lyä Nuot­ta­saa­reen. Suun­ni­tel­lun mök­ki­ky­län lii­ken­ne tapah­tui­si käy­tän­nös­sä lähes koko­naan hen­ki­lö­au­toil­la. Tar­vi­taan kol­men­kym­me­nen auton park­ki­paik­ka. Ulkoi­lua­lu­een hal­kai­se­val­le pölyä­väl­le Uute­lan­tiel­le tulee run­saas­ti lisää lii­ken­net­tä. Oikeas­taan pelot­ta­vin­ta on, että täs­sä luo­daan mal­li, miten Uute­lan aluet­ta jyr­si­tään pala palal­ta yksityiskäyttöön.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mök­ki­ky­lään pää­si­si vain vesit­se. Ei sin­ne men auto­tie­tä eikä tule.

        Ei mök­ki­ky­lään asti autol­la pää­se, mut­ta lähel­le. Autol­la ajel­tai­siin Uute­lan kapei­ta ja pölyä­viä hiek­ka­tei­tä pyö­räi­li­jöi­tä ja käve­li­jöi­tä väis­tel­len niin lähel­le kuin pää­see. Eli Hall­kul­lan­nie­men­tien pää­hän park­kiin, jos­ta saa­rel­le on enää 500m

      2. Onko kysees­sä ulkoi­lua­lu­eek­si mer­kit­ty Nuot­ta­saa­ri, joka on aivan Uute­lan nie­men lou­nais­puo­lel­la? Sin­ne joh­taa Kart­ta­pai­kan mukaan kävelysilta.

  3. Osun­ko oike­aan, jos arvaan, että ne kak­si man­te­reen­puo­len oma­ko­ti­ta­lo­tont­tia mene­vät Maja­ma­ja OY:n toi­mi­tus­joh­ta­jal­le ja hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jal­le (tai vaih­toeh­toi­ses­ti tämän ehdo­tuk­sen vir­ka­mie­se­sit­te­li­jäl­le)? Jotain outoa tuos­sa on, että saa­reen teh­tä­vän mök­ki­ky­län kaa­vas­sa sovi­taan jon­ne­kin ihan muu­al­le raken­net­ta­vis­ta oma­ko­ti­ta­lois­ta, var­sin­kin kun ne eivät tule ihan huo­nol­le paikalle.

  4. Ran­ta­rait­te­ja, koi­ra­puis­to­ja, eri­lai­sia hök­ke­li­ky­liä, lai­tu­rei­ta, ravin­to­loi­ta, sau­no­ja, kios­ke­ja ja bilee­paik­ko­ja ja turis­teil­le tar­koi­tet­tu­ja majoi­tus­ti­lo­ja.” — Unoh­dit rul­la­tuo­li­mat­kai­lun mah­dol­lis­ta­vat ram­pit joka pai­kas­sa, ne vas­ta nos­ta­vat­kin luon­toa­lu­een tunnelmaa. 

    Val­li­saa­res­sa­kin on nolo puis­to­kyt­tä jau­ha­mas­sa pas­kaa ja ker­to­mas­sa mitä saa teh­dä. Vähän niin­kuin enti­sai­kaan Kai­vo­puis­tos­sa — tosin kytäs­tä tuli 60-luvul­la huli­gaa­nien kiusan koh­de ja lop­pu­tu­los oli rumem­pi kuin ilman kyt­tää. Kun­han ikää ker­tyy tar­peek­si ja tulee kui­va kesä, tuik­kaan tuon Val­li­saa­ren tuleen, pääs­tään ret­kei­lyä hait­taa­vis­ta len­to­myy­ris­tä ker­ral­la eroon.

  5. Nuot­ta­saa­reen sopii hyvin vuo­krat­ta­via mök­ke­jä, mut­ta raken­ta­mi­nen pitää teh­dä niin että luon­to säi­lyy. Eli ei ensik­si teh­dä levee­tä baa­naa ja sen jäl­keen kaa­de­ta puo­lia saa­ren puis­ta, vaan men­nään sil­lä infral­la mitä siel­lä jo on. Jos tämä ei raken­ta­jal­le käy, niin Nuot­ta­saa­ri pysy­köön nykyi­ses­sä tilas­saan. Man­te­reen puo­lel­le ei tosi­aan tar­vi­ta mitään uusia taloja.

    Har­ri, vuosaarelainen.

  6. Mie­len­kiin­toi­sia nämä tutkimukset

    Itse­kin olen vii­mei­sen vuo­ro­kau­den aika­na teh­nyt vii­si mat­kaa kävel­len, kak­si rai­tio­vau­nul­la (nel­jä nousua) ja yhden työ­ajon autol­la (kak­si koh­det­ta). Olen liik­ku­nut kävel­len noin 1 km (noin 15min), rai­tio­vau­nul­la noin 8 km (n. 45min) ja autol­la 76,8 km (n. 2h). Miten­kö­hän tämä­kin oli­si tut­ki­muk­ses­sa tuo­nut osuuk­sik­si, en las­ku­net tähän kävel­len teh­ty­jä mat­ko­ja raitiovaunupysäkille.

    Näin­kö?

    Kävel­len 62,5%
    Rai­tio­vau­nul­la 25%
    Autol­la 12,5%

    1. pek­su, vähän on pitä­nyt mut­ki­tel­la, jos olet aja­nut kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä yhteen koh­tee­seen 76,8 km.

      1. Ai, se kyse­ly kos­ki­kin vain nii­tä mat­ko­ja jot­ka alka­vat ja päät­ty­vät kan­ta­kau­pun­kiin, ei ihme­kään tuo tilas­to sit­ten. Tosi­aan, kävin­hän Hel­sin­gin maa­lais­kun­nas­sa­kin ja kier­sin vie­lä­pä Espoon kaut­ta kehä ykkös­tä, kun se on nopein reit­ti. Muu­ten, tuli mie­le­ni että Ullan­lin­nas­ta esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­reen olen aja­nut vii­me vuo­det nopei­ten Espoon kaut­ta, vaik­ka kehä yksi on ollut Kei­la­nie­mes­sä SRV:n kai­vos­val­tauk­se­na. Nyt­hän tilan­ne on taas mut­tu­nut kun sulu­tuk­set Mec­he­li­nin­ka­dul­ta on siir­ret­ty mm. Telak­ka­ran­taan, nyt kan­nat­taa kier­tää kaup­pa­to­rin kautta.

      2. Osmo, nuo ovat siis kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vien mat­ko­ja. Mat­ka on mää­ri­tet­ty yhden­suun­tai­sek­si siir­ty­mäk­si pai­kas­ta toi­seen, esi­mer­kik­si aamul­la töi­hin ja illal­la kotiin on kak­si mat­kaa. En ole täs­tä ihan var­ma, mut­ta muis­taak­se­ni töis­tä kaup­paan ja kau­pas­ta kotiin on kak­si matkaa.

    1. Ai, vie­lä isom­pi vesiai­he? Nämä tup­paa­vat jää­mään ensim­mäi­si­nä hoitamatta…

      Ovat­ko nuo­ret nai­set selit­tä­neet tar­kem­min mitä he oikeas­ti pel­kää­vät Kai­sa­nie­men­puis­tos­sa? Tar­vi­taan­ko lisää valais­tus­ta, sosi­aa­li­työ­tä, jokin kamp­pis vai pitäi­si­kö lait­to­mien päih­tei­den kau­pal­le osoit­taa jokin muu puis­to? Kai­sa­nie­men­puis­ton ongel­mat vai­kut­ta­vat ole­van jos­sa­kin muu­al­la kuin puis­tos­sa itses­sään, jol­loin eivät myös­kään rat­kea remontoimalla.

      Kai­sis on val­ta­van iso länt­ti maa­ta jou­to­käy­tös­sä kes­kel­lä kau­pun­kia, jopa kun­nos­ta­mi­sen läh­tö­koh­ta­na vai­kut­taa ole­van mah­dol­li­sim­man help­po läpi­kul­ku. Niin joo ja onhan siel­lä kon­sert­te­ja ja jotain ylei­sö­ta­pah­tu­mia muu­ta­man kym­me­nen tun­tia vuo­des­sa. Nämä tapah­tu­mat voi­si jär­jes­tää vaik­ka Mus­tik­ka­maal­la tai Seu­ra­saa­res­sa, jois­sa tai­taa olla ihan juh­la­kent­tiä ja sel­lai­sia vähäl­lä käy­töl­lä. Samal­la län­til­lä on myös Kas­vi­tie­teel­li­nen, joka var­maan on sijain­nut jos­kus sata vuot­ta sit­ten hyvin­kin fik­sus­sa pai­kas­sa Hel­sin­gis­sä, mut­ta kurou­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­teen sisään. Muka­va ja viih­tyi­sä paik­ka toki, itse­kin käyn siel­lä ajoit­tain ihmet­te­le­mäs­sä vie­ras­la­je­ja, mut­ta voi­si vah­voin perus­tein sijai­ta ns muualla.

      Kar­tas­ta kat­sel­len Kai­sa­nie­men­puis­tos­ta voi­si edel­li­sen perus­teel­la erot­taa kak­si­kin ihan kel­poa kau­pun­kiin sopi­vaa — sel­lais­ta kort­te­lin kokois­ta — puis­toa ja raken­taa lopus­ta sitä kai­vat­tua kau­pun­kia. Sel­lais­ta taval­lis­ta sosi­aa­li­ses­ti kont­rol­loi­tua tur­val­lis­ta katu­ti­laa, jos­sa kaik­ki voi­vat liik­kua vail­la pelkoa.

      1. b:
        Ovat­ko nuo­ret nai­set selit­tä­neet tar­kem­min mitä he oikeas­ti pel­kää­vät Kai­sa­nie­men­puis­tos­sa? Tar­vi­taan­ko lisää valais­tus­ta, sosi­aa­li­työ­tä, jokin kamp­pis vai pitäi­si­kö lait­to­mien päih­tei­den kau­pal­le osoit­taa jokin muu puis­to? Kai­sa­nie­men­puis­ton ongel­mat vai­kut­ta­vat ole­van jos­sa­kin muu­al­la kuin puis­tos­sa itses­sään, jol­loin eivät myös­kään rat­kea remontoimalla. 

        Kun seu­raa kau­pun­ki­uu­ti­sia, niin 90-luvun mai­ne rais­kaus­puis­to­na ei 2010-luvun lopul­la ole edel­leen­kään täy­sin menet­tä­nyt merkitystään.

        Kaik­ki nuo aut­ta­vat. Valais­tus on erit­täin huo­no. Svan­te Ols­so­nin kujal­ta Itäi­sel­le Teat­te­ri­ku­jal­le vie­vän tien ja Mikon­ka­dun jat­keen ris­teyk­ses­sä se on vaa­ral­li­sen huo­no, kun pyö­rä­lii­ken­ne ris­te­ää jalan­kul­ki­jat tal­ven hämä­räs­sä. Kau­pun­gin leik­ki­pai­kat ovat hämä­räl­lä lap­sil­le käyt­tö­kel­vot­to­mat. Itse­kin olen soit­ta­nut sosi­aa­li­toi­mea ja etsi­vää nuo­ri­työ­tä jos­kus puis­toon apuun. Päih­de­kaup­piai­den läs­nä­olo ei ole miten­kään muka­vaa. Tois­sa­syk­syi­nen polii­sin teho­val­von­ta vei sen muu­al­le vain parik­si kuukaudeksi.

        onhan siel­lä kon­sert­te­ja ja jotain ylei­sö­ta­pah­tu­mia muu­ta­man kym­me­nen tun­tia vuodessa. 

        Ylei­sö­ta­pah­tu­mia on vähän enem­män kuin muu­ta­man kym­me­nen tun­tia. Kesäl­lä on urhei­lu­kent­tiä eri lajeil­le (vaik­ka aiem­min pal­jon käy­tet­ty jal­ka­pal­lo­kent­tä onkin nyt kau­pun­gin väis­tö­ti­la­na), pak­kas­tal­ve­na luistelulle.

        Samal­la län­til­lä on myös Kas­vi­tie­teel­li­nen, joka var­maan on sijain­nut jos­kus sata vuot­ta sit­ten hyvin­kin fik­sus­sa pai­kas­sa Hel­sin­gis­sä, mut­ta kurou­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­teen sisään. Muka­va ja viih­tyi­sä paik­ka toki, 

        Jos kart­taa kat­soo, niin Pit­kän­sil­lan ete­lä­puo­lel­la aina­kaan Kruu­nun­haas­sa ei ole muu­ta paik­kaa pääs­tä lähel­le moni­la­ji­seen met­sään. Ikä­vä kyl­lä se on teh­ty mah­dol­li­sim­man vai­keak­si pitä­mäl­lä auki vain poh­jois­port­tia. Ei Kas­vi­tie­teel­lis­tä eikä laa­jaa vihe­ra­lue­ko­ko­nai­suut­ta läh­de­tä tuhoa­maan lyhyt­nä­köi­sel­lä “lisää asun­to­ja” ‑tavoit­teel­la.

        Kau­pun­ki on tie­toi­ses­ti vii­vyt­tä­nyt Kai­sa­nie­men kun­nos­ta­mis­ta ja kehit­tä­mis­tä 2000-luvul­la. Bud­jet­ti­ra­hat on suun­nat­tu muu­al­le. Itse­kin jos­kus soit­te­lin virkamiehille/naisille kysel­len suun­ni­tel­mis­ta, mää­rä­ra­hois­ta ja sii­tä mikä oli min­kä­kin kau­pun­gin enti­sen viras­ton vas­tuul­la. Voin muu­ta­man asuk­kaan puo­les­ta tode­ta, että tun­tui kur­jal­ta kuul­la, ettei mitään tehdä.

        On tosi posi­tii­vis­ta, jos puis­ton kas­vo­jen­ko­ho­tus tulee lähi­vuo­si­na. Se on tär­keä itäi­sen ydin­kes­kus­tan asuk­kail­le ja turis­tit­kin käväi­se­vät ennem­min siel­lä kuin Töö­lön­lah­den puis­tos­sa, jon­ka kehit­tä­mi­seen on pis­tet­ty vii­me vuo­si­na mon­ta miljoonaa.

      2. Tapa­ni K: Valais­tus on erit­täin huo­no. Svan­te Ols­so­nin kujal­ta Itäi­sel­le Teat­te­ri­ku­jal­le vie­vän tien ja Mikon­ka­dun jat­keen ris­teyk­ses­sä se on vaa­ral­li­sen huo­no, kun pyö­rä­lii­ken­ne ris­te­ää jalan­kul­ki­jat tal­ven hämä­räs­sä. Kau­pun­gin leik­ki­pai­kat ovat hämä­räl­lä lap­sil­le käyttökelvottomat. 

        On jo pit­kään tun­net­tu ja tie­det­ty asia, että hyvä valais­tus vähen­tää epä­toi­vot­tua toi­min­taa niin puis­tois­sa kuin raken­nus­ten ympä­ris­tös­sä; lii­ken­ne­väy­lil­lä hyvän valais­tuk­sen tar­ve on ilmei­nen. Leik­ki­paik­ko­jen osal­ta valais­tus on onne­ton­ta ihan mis­sä tahan­sa leik­ki­pai­kal­la Hel­sin­gis­sä. Voi olla, että nyky­ti­lan­ne joh­tuu mää­rä­ra­ho­jen puut­tees­ta, tai myös­kin sii­tä, että lähia­lu­een asuk­kai­den yöunia ei halu­ta häi­ri­tä lii­an myö­häi­sel­lä valaistuksella 😉

      3. Tapa­ni K:
        Itse­kin olen soit­ta­nut sosi­aa­li­toi­mea ja etsi­vää nuo­ri­työ­tä jos­kus puis­toon apuun. Päih­de­kaup­piai­den läs­nä­olo ei ole miten­kään muka­vaa. Tois­sa­syk­syi­nen polii­sin teho­val­von­ta vei sen muu­al­le vain parik­si kuukaudeksi. 

        Eli olet havain­nut saman raken­teel­li­sen ongel­man, puut­tu­nut sen seu­rauk­siin ja sil­ti ajat­te­lit valais­tuk­sen kun­nos­ta­mi­sen kor­jaa­van asian. Kaup­pi­aat ovat tun­nis­ta­neet Kai­sa­nie­men­puis­ton sove­li­aak­si pai­kak­si kot­ra­ban­din mark­ki­noil­le sen suu­ren koon ansios­ta, jol­loin viran­omais­val­von­ta on hel­pom­min väistettävissä. 

        Jos kart­taa kat­soo, niin Pit­kän­sil­lan ete­lä­puo­lel­la aina­kaan Kruu­nun­haas­sa ei ole muu­ta paik­kaa pääs­tä lähel­le moni­la­ji­seen metsään. 

        Mis­sä tämä “moni­la­ji­nen met­sä” mah­taa sijai­ta? Kai­sa­nie­mi on Kluu­via, eikä vie­rei­ses­tä kau­pun­gin­osas­ta sin­ne poik­kea­mi­nen vie ihmis­tä mer­kit­tä­väs­ti lähem­mäk­si mitään tun­net­tua moni­la­jis­ta metsää.

        Ei Kas­vi­tie­teel­lis­tä eikä laa­jaa vihe­ra­lue­ko­ko­nai­suut­ta läh­de­tä tuhoa­maan lyhyt­nä­köi­sel­lä “lisää asun­to­ja” ‑tavoit­teel­la.

        Kau­pun­ki on sii­tä häm­mäs­tyt­tä­vä teke­le, ettei se ole kos­kaan val­mis. Laa­ja vihe­ra­lue­ko­ko­nai­suus, tai se “moni­la­ji­nen met­sä”, vaih­toeh­to­na lisään­ty­väl­le kes­kus­ta-asu­mi­sel­le on siis mitä? Pit­kä­nä­köis­tä? Kes­tä­vää? Luon­non­lain mukais­ta toi­min­taa? Outo käsi­tys kes­kus­ta­kämp­pien arvon kehi­tyk­ses­tä jos nii­tä tulee lisää? Vai pel­koa maa­lais­ten tulosta?

        ja turis­tit­kin käväi­se­vät ennem­min siel­lä kuin Töö­lön­lah­den puistossa, 

        Turis­tit… todel­la vakuuttavaa…

      4. Esi­merk­ki­nä koko­nais­val­tai­sen kas­vo­jen­ko­ho­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta: Las­ten­leh­don puis­to Kam­pis­sa. Siel­lä pii­ki­tet­tiin kamaa vie­lä 12–13 vuot­ta sit­ten. En tie­dä käy­tiin­kö myös kaup­paa, mut­ta var­joi­sal­la kujal­la ei ollut tal­vel­la aina­kaan miel­lyt­tä­vä kulkea.

        Puis­to uudis­tet­tiin totaa­li­ses­ti kun kes­kus­tan huol­to­tun­ne­lin liit­ty­mä raken­net­tiin sen lai­taan. En ole kuul­lut yhdes­tä­kään löy­ty­nees­tä huu­me­pii­kis­tä sen jäl­keen. Kesäi­sin ihmi­set chil­laa amfi­teat­te­rin uusil­la valoi­sil­la rin­teil­lä. Käyt­tä­jät ovat monin­ker­tais­tu­neet. Ei mitään sel­lais­ta ollut ennen puistoremppaa.

        Kuten Osmo kir­joit­ti, Kai­sa­nie­meen sopi­si teras­si­kah­vi­la tms. Mones­sa­ko pai­kas­sa ydin­kes­kus­tas­sa voit naut­tia ilta-aurin­gos­ta met­sän tai kun­non puis­ton reu­nas­sa? Nykyi­nen pik­ku lip­pa­kios­ki on niin suo­sit­tu kuin vaa­ti­mat­to­mal­la tar­jon­nal­laan voi olla.

        Vihe­ra­luei­den puut­teen huo­maa sit­ten kun nii­tä ei enää ole. Tule asu­maan tän­ne niin huo­maat 🙂 Kai­sa­nie­mi var­maan näyt­tää jou­to­maal­ta, kos­ka et osaa kuvi­tel­la, min­kä ver­ran enem­män se voi­si kun­nos­tet­tu­na tar­jo­ta kau­pun­ki­lai­sil­le. Kun vain vir­ka­mie­het esit­täi­si­vät ja polii­ti­kot teki­si­vät jon­kin tule­vai­suu­den linjauksen.

        Heit­to­si tapah­tu­mien siir­tä­mi­ses­tä Seu­ra­saa­reen tai Mus­tik­ka­maal­le oli sen ver­ran pos­ke­ton, etten jak­sa enää kom­men­toi­da mui­ta aja­tuk­sia­si kuin, että mitäs väliä asun­to­jen arvon kehi­tyk­sel­lä on? Asu­maan tän­ne on tul­tu, ei sijoi­tus mie­les­sä. Tie­dän erin­omai­sen hyvin, miten kämp­pien lisää­mi­nen vai­kut­taa ympä­röi­vän asun­to­kan­nan hintatasoon.

  7. Ihmet­te­lin kovas­ti tätä kil­pai­lu­muo­toa, jos­sa hin­ta mää­ri­tel­lään pro­sent­tei­na asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Sii­tä tulee hai­tal­li­nen raken­ta­mi­sen laa­tu­ve­ro, jota esi­mer­kik­si aka­tee­mi­sel­la talous­blo­gil­la on arvos­tel­tu voimakkaasti.

    Asia ei ole ihan noin yksin­ker­tai­nen. Myyn­ti­hin­ta on (jos mark­ki­nat toi­mi­si­vat täy­del­li­ses­ti) kor­kein mah­dol­li­nen hin­ta, min­kä joku suos­tuu mak­sa­maan (tai tar­kem­min ottaen hin­ta, jol­la myy­jä saa par­haan kat­teen). Jos kau­pan­te­ko vaa­tii par­ket­ti­lat­tian teke­mis­tä, par­ket­ti­lat­tia teh­dään. Tar­vit­taes­sa myy­jä tin­kii kat­tees­taan, jos se on hänen etun­sa mukais­ta. Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nois­sa par­ket­ti­lat­tian tms. hin­ta on niin pie­ni osa koko­nais­hin­nas­ta, että on tur­ha olla huo­lis­saan mis­tään laa­tu­hait­ta­ve­ro­vai­ku­tuk­ses­ta. Enem­män oli­sin kiin­nos­tu­nut sii­tä, mil­lai­set ehdot nois­sa pro­sent­ti­so­pi­muk­sis­sa on, eli onko mitään karens­sia pit­käs­tä myyn­tia­jas­ta? Muu­ten­han kau­pun­ki toi­mii rahoi­tus­lai­tok­se­na ja antaa hal­paa lai­naa rakennuttajalle.

    1. Vil­le
      Tuol­la logii­kal­la myös­kään arvonl­si­väe­rol­la ei ole vai­ku­tus­ta. Myy­jä vain tin­kii katteestaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ville
        Tuol­la logii­kal­la myös­kään arvonl­si­väe­rol­la ei ole vai­ku­tus­ta. Myy­jä vain tin­kii katteestaan. 

        Kyl­lä. Jos osta­ja on yksi­tyi­nen kulut­ta­ja, niin alem­pi ALV tar­koit­tai­si isom­pia voit­to­ja myyjälle.

      2. Vil­le: Kyl­lä. Jos osta­ja on yksi­tyi­nen kulut­ta­ja, niin alem­pi ALV tar­koit­tai­si isom­pia voit­to­ja myyjälle.

        Talous­tie­teen alkeis­kurs­sil­la puhu­taan sii­tä miten kysyn­tä- ja tar­jon­ta­jous­tot vai­kut­ta­vat vero­jen ja mak­su­jen koh­taan­toon, eli sii­hen kuka lopul­ta mak­saa verot tai tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousun. Kysei­sen kurs­sin käy­nyt ei ole kans­sa­si yhtä miel­tä ALV:n vai­ku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen voittoihin.

      3. AV: Talous­tie­teen alkeis­kurs­sil­la puhu­taan sii­tä miten kysyn­tä- ja tar­jon­ta­jous­tot vai­kut­ta­vat vero­jen ja mak­su­jen koh­taan­toon, eli sii­hen kuka lopul­ta mak­saa verot tai tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousun. Kysei­sen kurs­sin käy­nyt ei ole kans­sa­si yhtä ALV:n vai­ku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen voittoihin. 

        Täs­sä oli kyse asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta mark­ki­noil­la, jois­sa tar­jon­nas­ta on niuk­kuut­ta. Osta­jal­le ei ole mer­ki­tys­tä, mikä osa hin­nas­ta on alv:ta vai onko ollen­kaan (van­hat asunnot).

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä kos­ki kyl­lä uusia asuntoja. 

        Uusil­la ja van­hoil­la asun­noil­la on samat mark­ki­nat. Hyvin remon­toi­dus­ta van­has­ta asun­nos­ta voi­daan mak­saa enem­män kuin uudesta.
        Jos veron osuus myyn­ti­hin­nas­ta las­kee, raken­nut­ta­ja voi­si las­kea hin­taa säi­lyt­täen saman kat­teen. Tämä kan­nat­tai­si teh­dä esim. myyn­tia­jan lyhen­tä­mi­sek­si, jol­loin saa­tai­siin ehkä uusia hank­kei­ta nopeam­min liik­keel­le ja tuot­to sitä kaut­ta suu­rem­mak­si. Mut­ta jos ja kun tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ei ole enem­pää tai aina­kin sen hin­ta nousee kysyn­nän myö­tä lii­kaa, ei ole tar­vet­ta nopeut­taa myyntiä.
        Jos veron osuus nousee, raja tulee vas­taan sii­nä, mil­loin raken­nut­ta­jal­le ei jää enää katet­ta (tai kaup­pa ei käy hin­nal­la, joka pitäi­si saada).
        Täy­del­li­ses­ti toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta jous­tai­si­vat, mut­ta kuten Osmo on muis­sa yhteyk­sis­sä toden­nut, asun­to­mark­ki­nat eivät toi­mi niin. Var­sin­kaan kysyn­tä ei jous­ta talous­teo­rian mukaisesti.

      5. Se ei pois­ta sitä, että par­ket­ti­lat­tias­ta mak­se­taan enem­män kuin muo­vi­ma­tos­ta. Jos par­ket­ti­lat­tian val­mis­ta­mi­seen lai­te­taan “lisä­ve­ro” ton­tin hin­nas­sa. par­ket­ti­lat­tian tuot­ta­mi­nen muut­tuu vähem­män kannattavaksi.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Se ei pois­ta sitä, että par­ket­ti­lat­tias­ta mak­se­taan enem­män kuin muo­vi­ma­tos­ta. Jos par­ket­ti­lat­tian val­mis­ta­mi­seen lai­te­taan “lisä­ve­ro” ton­tin hin­nas­sa. par­ket­ti­lat­tian tuot­ta­mi­nen muut­tuu vähem­män kannattavaksi. 

        Lisä­ve­ro” kyl­lä nos­taa par­ket­ti­lat­tian hin­taa, mut­ta sen teke­mi­nen voi olla kan­nat­ta­vaa sil­ti. Jos asun­non hin­ta on esim. 200–300 tuhat­ta ja par­ket­ti­lat­tian lisä­kus­tan­nus esim. 5000 euroa + lisä­ve­ro, niin jos par­ket­ti­lat­tia teke­mäl­lä saa­daan asun­to myy­tyä pyyn­ti­hin­nal­la ver­sus että pitäi­si antaa alen­nus­ta, voi olla hyvin­kin kan­nat­ta­vaa teh­dä par­ket­ti­lat­tia lisä­ve­roi­neen. Mitä enem­män men­nään koh­ti kor­keam­paa laa­tua, sitä vähem­män hin­ta rat­kai­see. Asun­to­mark­ki­noil­la­kin luk­susa­sun­to­jen kaup­pa on se seg­ment­ti, jos­sa nousu- ja las­ku­kausien vai­ku­tus on kaik­kein pienin.
        Täs­tä tulee­kin mie­leen, että esim. vero­tuk­ses­sa kan­nat­tai­si kes­kit­tyä laa­tu- tai nau­tin­to­tuot­tei­siin, kos­ka nii­den osta­jat ovat usein enem­män laa­tu- kuin hintatietoisia… 😉

  8. Pro­sent­ti­poh­jai­nen myyn­ti­hin­ta hou­kut­te­lee teke­mään kau­pat hal­val­la pel­kis­tä beto­ni­pin­nois­ta, ja sit­ten mak­se­taan erik­seen muu­tos­töis­tä eli tape­teis­ta, par­ke­teis­ta, kylp­pä­rei­den mar­mo­ri­laa­tois­ta jne.

  9. Aivan ros­kaa väi­te Van­taan­joen muut­tu­mi­ses­ta purok­si padon pois­ta­mi­sel­la. Vih­reät voi­daan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoo­mus­lai­sia mark­ki­na­pel­le­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoa­kaan joten väi­te on täyt­tä pas­kaa. Ruot­sin kunin­gas antoi aika­naan luvan hel­sin­ki­läi­sil­le raken­taa kos­keen pato jos lohia ei vaa­ran­ne­ta, joten oli­si kor­kea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voi­tai­siin hyvin teh­dä veden­puh­dis­tus­lai­tok­sen koh­dil­le uusi pato jos­ta kalat pää­si­si­vät yli, jos lai­tos sel­lais­ta vaa­tii ja sään­nös­tel­lä Pik­ku­kos­ken uima­ran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Hel­sin­gin­kos­ki tuli­si veden alta esiin ja kilo­met­ri mah­ta­vaa kos­kea. Vii­mei­nen niit­ti aina­kin minul­le vih­rei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänes­tää vaik­ka Väy­rys­tä kuin jat­kaa tätä muka­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

    1. JS:
      Aivan ros­kaa väi­te Van­taan­joen muut­tu­mi­ses­ta purok­si padon pois­ta­mi­sel­la. Vih­reät voi­daan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoo­mus­lai­sia mark­ki­na­pel­le­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoa­kaan joten väi­te on täyt­tä pas­kaa. Ruot­sin kunin­gas antoi aika­naan luvan hel­sin­ki­läi­sil­le raken­taa kos­keen pato jos lohia ei vaa­ran­ne­ta, joten oli­si kor­kea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voi­tai­siin hyvin teh­dä veden­puh­dis­tus­lai­tok­sen koh­dil­le uusi pato jos­ta kalat pää­si­si­vät yli, jos lai­tos sel­lais­ta vaa­tii ja sään­nös­tel­lä Pik­ku­kos­ken uima­ran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Hel­sin­gin­kos­ki tuli­si veden alta esiin ja kilo­met­ri mah­ta­vaa kos­kea. Vii­mei­nen niit­ti aina­kin minul­le vih­rei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänes­tää vaik­ka Väy­rys­tä kuin jat­kaa tätä muka­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

      Pal­jon­ko padon ylä­puo­lel­la ole­van altaan poh­jaan on ker­ty­nyt mutaa ja lie­tet­tä sen jäl­keen, kun pato Ruot­sin kunin­kaan luval­la on raken­net­tu. Ja mitä tapah­tuu Van­han­kau­pun­gin­lah­del­le, jos muta pääs­te­tään sin­ne vapaas­ti vir­ta­maan pato pois­tet­taes­sa. Vai pitäi­si­kö ensin muta ruo­pa­ta pois.

      Pik­ku­kos­ken uima­ran­nan patoa­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, että nykyis­tä patoa siir­re­tään rei­lu kilo­met­ri nykyis­tä ylem­mäs. Kuka maksaa?

      Täs­sä tai­taa taas pie­ni har­ras­ta­ja­jouk­ko kalo­jen kidut­ta­jia haa­veil­la mui­den rahoil­la toteu­tet­ta­vas­ta hank­kees­ta, joka ei mil­lään mit­ta­ril­la ole kan­nat­ta­va. Har­ras­tus­ka­las­tus, jos­sa vahin­goit­tu­nut kala pääs­te­tään takai­sin veteen, tuli­si kiel­tää eläinrääkkäyksenä.

      Hen­ki­lö­au­to 9 %. Ja sil­ti auto­kais­tat ovat kaut­taal­taan sulak­si suo­lat­tu­ja ja sii­vot­tu­ja samal­la kun jal­ka­käy­tä­vät ja pyö­rä­tiet ovat muh­ku­rai­sia jää­kent­tiä ja sii­vot­to­mia sepe­liu­ria. Jokai­sen tuli­si kävel­lä ja pyö­räil­lä pel­käs­tään auto­kais­toil­la kun­nes tilan­ne kor­ja­taan oikeudenmukaiseksi.

    2. JS:
      Aivan ros­kaa väi­te Van­taan­joen muut­tu­mi­ses­ta purok­si padon pois­ta­mi­sel­la. Vih­reät voi­daan täten lopet­taa, kos­ka ette ole muu­ta kuin kokoo­mus­lai­sia mark­ki­na­pel­le­jä sos­su­jen vaat­teis­sa. Ei se ole mikään puro ollut ennen patoa­kaan joten väi­te on täyt­tä pas­kaa. Ruot­sin kunin­gas antoi aika­naan luvan hel­sin­ki­läi­sil­le raken­taa kos­keen pato jos lohia ei vaa­ran­ne­ta, joten oli­si kor­kea aika kun­nioit­taa tuo­ta lupaus­ta. Lisäk­si voi­tai­siin hyvin teh­dä veden­puh­dis­tus­lai­tok­sen koh­dil­le uusi pato jos­ta kalat pää­si­si­vät yli, jos lai­tos sel­lais­ta vaa­tii ja sään­nös­tel­lä Pik­ku­kos­ken uima­ran­nan pin­taa, mut­ta enti­nen Hel­sin­gin­kos­ki tuli­si veden alta esiin ja kilo­met­ri mah­ta­vaa kos­kea. Vii­mei­nen niit­ti aina­kin minul­le vih­rei­den suh­teen. Parem­pi räjäyt­tää koko sys­tee­mi ja äänes­tää vaik­ka Väy­rys­tä kuin jat­kaa tätä muka­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa vain fir­mo­jen halut huomioidaan.

      Täs­sä patoa­sias­sa on todel­la eri­kois­ta logiik­kaa: joes­sa on uudeh­ko raken­nel­ma, jol­la ei ole mitään käyt­töä ja sii­tä on hait­taa luon­nol­le, sil­ti se halu­taan säi­lyt­tää. Mik­si ihmees­sä kai­vok­set pitää mai­se­moi­da nii­den ehdyt­tyä? Mik­si van­hat ydin­voi­ma­lat tai ydin­jät­teet pitää yrit­tää teh­dä vaarattomiksi?

  10. Auto­kais­tat tosi­aan ovat vapai­ta jääs­tä toi­sin kuin fil­la­ri­kais­tat. Seli­tys on kui­ten­kin toi­nen: aina­kin minun käsi­tyk­se­ni mukaan sekä tau­tois­ta huo­ku­va läm­pö ja ennen muu­ta auto­jen tuo­ma ilma­vir­ta kui­vat­taa tiet. 

    En tie­dä, miten auto­tiet on suo­lat­tu Hel­sin­gis­sä. Kirk­ko­num­mel­la Han­gon tiel­le kuu­le­ma­ni mukaan levi­te­tään vuo­sit­tain sent­ti­met­ri suo­laa. Mut­ta tämä onkin ilmas­tol­li­ses­ti vai­keim­pia koh­tia koko maassa.

  11. Toi­mi­va, kor­kea­laa­tui­ne yli­opis­to vaa­tii toi­mi­van kam­puk­sen. Kam­puk­sen tulee koo­ta ope­tus, vapaa-ajan viet­to ja asu­mi­nen yhteen. Nyt sel­lai­nen puut­tuu his­to­rial­li­sis­ta syis­tä HY:lta. Kai­sa­nie­men puis­ton raken­ta­mi­nen rat­kai­see ongel­man osittain.

  12. Tun­tuu­pa omi­tui­sel­ta, että kan­ta­kau­pun­ki­lai­set käyt­tä­vät junaa vain yhdel­lä pro­sen­til­la mat­kois­taan. Eikö tar­vet­ta mat­kus­taa kau­em­mas ole vai onko kyse sii­tä, että pää­rau­ta­tie­a­se­ma on yllät­tä­vän han­ka­las­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa monil­la kan­ta­kau­pun­ki­lai­sil­la? Vaih­to rati­kas­ta junaan on pit­kä ja har­va ete­lä­hel­sin­ki­läi­nen asuu koh­tuul­li­sen (sano­taan vaik­ka 15 minuu­tin) käve­ly­mat­kan sisäl­lä päärautatieasemasta.

    1. Tui­re:
      Tun­tuu­pa omi­tui­sel­ta, että kan­ta­kau­pun­ki­lai­set käyt­tä­vät junaa vain yhdel­lä pro­sen­til­la mat­kois­taan. Eikö tar­vet­ta mat­kus­taa kau­em­mas ole vai onko kyse sii­tä, että pää­rau­ta­tie­a­se­ma on yllät­tä­vän han­ka­las­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa monil­la kan­ta­kau­pun­ki­lai­sil­la? Vaih­to rati­kas­ta junaan on pit­kä ja har­va ete­lä­hel­sin­ki­läi­nen asuu koh­tuul­li­sen (sano­taan vaik­ka 15 minuu­tin) käve­ly­mat­kan sisäl­lä päärautatieasemasta. 

      Samaa ihmet­te­len muu­ten minäkin. 

      Voi olla että kan­ta­kau­pun­ki­lai­set ovat niin nirp­pa­nok­kia että eivät kat­so että heil­lä ole tar­vet­ta mat­kus­taa lähiöi­hin. Työ­mat­kat­kin jos ne sijait­se­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la he näyt­tä­vät teke­vän mie­lum­min omal­la autol­la kos­ka pitää­hän kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­la A‑luokan kan­sa­lai­sel­la sel­lai­nen­kin olla!

      Mut­ta se pitää paik­kan­sa että lähi­ju­nat pal­ve­le­vat huo­nos­ti kan­ta­kau­pun­kia kos­ka ase­mia on vain kak­si ja ovat aika kau­ka­na toi­sis­taan. Pasi­la on lisäk­si huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa muil­la jouk­ko­lii­ke­nen­vä­li­neil­lä kuin juu­ri junalla. 

      Tilan­net­ta kor­jai­si Pisa­ra-rata joka oli­si käy­tän­nös­sä toi­nen met­ro­lin­ja Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa tai jos Pisa­raa nyt jos­tain syys­tä saa­da teh­dyk­si, yksi ase­ma lisää Pasi­lan ja Pää­rau­ta­tie­a­se­man väliin Hel­sin­gin­ka­dun ylä­puo­lel­le. Sel­lai­nen tar­vit­si­si vain kak­si lai­tu­ria jos vain Kehä­ra­dan ja Lep­pä­vaa­ran ja Kera­van junat pysäh­tyi­si sillä. 

      Kol­mas vaih­toeh­to oli­si met­ro ete­lä-Hel­sin­gis­tä Töö­lön kaut­ta Pasi­laan. Tämä­kin lisäi­si junien saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Tätä puol­tai­si kans­sa se että ete­lä-Hel­sin­gis­sä on pal­jon sel­lai­sia kiin­nos­ta­via koh­tei­ta ja jär­jes­te­tään mas­sa­ta­pah­tu­mia jois­sa käy pal­jon ihmi­siä koko pk-seudulta.

      1. Kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen käyt­tää lähi­ju­naa ylei­sim­min mat­kal­la Pasi­laan ja len­toa­se­mal­le. Len­toa­se­mal­le ei men­nää ihan päi­vit­täin ja monen on käte­vin­tä men­nä Pasi­laan rati­kal­la. Lähiöi­hin men­nään met­rol­la, itään ja län­teen. Aika har­va Kruu­nun­haas­sa asu­va on töis­sä Kor­sos­sa. Radan­var­ren nuk­ku­ma­lä­hiöt ovat nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä. Jos asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa, ei käy nuk­ku­mas­sa lähiös­sä, kuin satunnaisesti.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen käyt­tää lähi­ju­naa ylei­sim­min mat­kal­la Pasi­laan ja len­toa­se­mal­le. Len­toa­se­mal­le ei men­nää ihan päi­vit­täin ja monen on käte­vin­tä men­nä Pasi­laan rati­kal­la. Lähiöi­hin men­nään met­rol­la, itään ja län­teen. Aika har­va Kruu­nun­haas­sa asu­va on töis­sä Kor­sos­sa. Radan­var­ren nuk­ku­ma­lä­hiöt ovat nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä. Jos asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa, ei käy nuk­ku­mas­sa lähiös­sä, kuin satunnaisesti. 

        Unoh­dit koko­naan Espoon isot työ­paik­ka-alu­eet, kaik­ki eivät ole län­si­met­ron var­rel­la vaan Lep­pä­vaa­ras­sa on kans­sa pal­jon työ­paik­ko­ja. Sekä Hel­sin­gin omat radan var­ren työ­paik­ka-alu­eet Haa­gas­sa, Pits­kus­sa ja Mal­mil­la. Kysy­mys on lähin­nä sii­tä että tul­laan­ko nii­hin mie­lum­min omal­la autol­la töi­hin, jos hyvä­palk­kai­siin töi­hin kuu­luu autoe­tu? Voi­si­ko sitä suh­det­ta vähän muuttaa? 

        Lop­pu­jen lopuk­si on koko pk-seu­dun ja esim ilmas­to­ta­voit­tei­den etu jos juna­lii­ken­teen jake­lua paran­ne­taan kan­ta­kau­pun­gis­sa met­ro­mai­seen suun­taan. Pk-seu­dun asuk­kai­ta asuu monin­ker­tai­nen mää­rä kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kuin sisällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.