Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit

Yhden­kään maan ei kan­na­ta teh­dä pääs­töil­leen mitään, ellei­vät muut­kin tee. Tämä ongel­ma voi­daan rat­kais­ta vain yhdes­sä. Tämä on vähän sama kuin ettei kenen­kään kan­na­ta osal­lis­tus maan­puo­lus­tuk­seen, jos ajat­te­lee vain omaa vai­ku­tus­taan omaan elä­mään­sä. Sik­si ase­vel­vol­li­suus ei ole vapaaehtoinen.

Sik­si on täh­dät­tä­vä sito­viin kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin ja sank­tioi­ta­va nii­den ulko­puo­lel­le jääminen.

Koti­mais­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la ei hyö­dy­tä ilmas­toa gram­man­kaan ver­taa, ellei pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää alen­ne­ta samaan tah­tiin. Tämän lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sil­le tulee aset­taa riit­tä­vän kor­kea lat­tia­hin­ta, jot­ta parem­paan tek­no­lo­gi­aan inves­toi­jat voi­vat luot­taa liikeideaansa.

Kan­sain­vä­li­ses­ti on saa­ta­va aikaan nykyis­tä sel­väs­ti kun­nian­hi­moi­sem­pi ilmas­to­so­pi­mus ja nopeas­ti – sel­lai­nen, joka oikeas­ti joh­taa ase­tet­tuun tavoit­tee­seen 1,5 asteen lämpenemisestä.

Tätä sopi­mus­ta neu­vo­tel­taes­sa ei pidä antaa myön­ny­tyk­siä vas­taan han­goit­te­le­vil­le. Jos jokin maa jät­täy­tyy ulko­puo­lel­le, sen ei tule saa­da täs­tä etua ulko­maan­kau­pas­saan. Sik­si sopi­muk­ses­sa muka­na ole­vien tulee eris­tää ne hii­li­tul­lien taak­se. Hii­li­tul­leis­ta tule­vat tulot kan­nat­taa käyt­tää pääs­tö­oi­keuk­sien osta­mi­seen ja mitä­töi­mi­seen EU:n päästökaupassa.

 

47 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (2) Hiilitullit”

  1. Sii­nä­pä se päh­ki­nän­kuo­res­sa. Tuos­sa on kyl­lä sisään­ra­ken­net­tu­na kaik­kien kaup­pa­so­tien äiti Yhdys­val­to­jen ja mah­dol­li­ses­ti Kii­nan kans­sa, mut­ta min­käs teet. Toi­saal­ta Trum­pis­ta pääs­tään näil­lä näky­min seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa ja itse asias­sa hänen ‘ansios­taan’ (*) voi asial­le suo­peil­le Demo­kraa­teil­le siu­naan­tua myös enem­mis­tö senaatissa (**).

    (*) poh­jim­mil­taan Trump on parem­min seu­raus Republi­kaa­ni­puo­leen pit­kään jat­ku­nees­ta alen­nus­ti­las­ta kuin päin­vas­toin, mut­ta sopii toi­voa, että tämä on hänen myö­tään tul­lut enim­mil­le äänes­tä­jil­le ilmeiseksi

    (**) täs­sä­hän on jo kak­si ker­taa käy­nyt niin, että Republi­kaa­nit ovat val­lan kah­vaan pääs­ty­ään mitä­töi­neet Demo­kraat­ti­hal­lin­non aika­na neu­vo­tel­lut ilmas­to­so­pi­muk­set (Bush nuo­rem­pi pis­ti Kio­ton sopi­muk­sen ros­kiin, Trump Parii­sin sopimuksen)

  2. Kan­na­te­taan. Tuos­sa alkaa olla hyvä ohjel­ma. Hii­li­tul­lit tai­taa tosi­aan olla vält­tä­mä­tön lisä.
    >“Yhden­kään maan ei kan­na­ta teh­dä pääs­töil­leen mitään, ellei­vät muut­kin tee.”
    Tuo on vähän har­haan­joh­ta­va. Nimit­täin, toi­ses­sa ket­jus­sa pää­dyim­me sii­hen, että yhden­kään maan ei kan­na­ta teh­dä pääs­töil­leen mitään var­sin­kaan sii­nä tapauk­ses­sa että muut vähen­tä­vät omia päästöjään.

    1. Van­gin dilem­mas­sa tosi­aan pet­tä­mi­nen on domi­noi­va stra­te­gia, mut­ta pitää muis­taa, että yhteis­työ oli­si kai­kil­le parempi.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Van­gin dilem­mas­sa tosi­aan pet­tä­mi­nen on domi­noi­va stra­te­gia, mut­ta pitää muis­taa, että yhteis­työ oli­si kai­kil­le parempi.

        Toki (yhden kier­rok­sen tapauk­ses­sa), mut­ta mitä teke­mis­tä van­gin dilem­mal­la on tämän tilan­teen kanssa?

      2. ksee: mitä teke­mis­tä van­gin dilem­mal­la on tämän tilan­teen kanssa?

        Tilan­ne on vas­taa­va eli kuten sanoit­kin yksit­täi­sel­le maal­le ei ole kan­nat­ta­vaa vähen­tää pääs­tö­jä vähen­tä­vät sit­ten muut tai eivät. Eli se, ettei vähen­nä pääs­tö­jään on domi­noi­va stra­te­gia (jos nyt unoh­de­taan alt­ruis­mi). Kui­ten­kin oli­si parem­pi, jos kaik­ki vähen­tä­vät kuin että kukaan ei vähen­nä eli vähen­tä­mät­tä jät­tä­mät­tö­myys joh­taa tilan­tee­seen, joka ei ole pareto-optimi.

      3. Ossi Sare­so­ja: Tilan­ne on vas­taa­va eli kuten sanoit­kin yksit­täi­sel­le maal­le ei ole kan­nat­ta­vaa vähen­tää pääs­tö­jä vähen­tä­vät sit­ten muut tai eivät. Eli se, ettei vähen­nä pääs­tö­jään on domi­noi­va stra­te­gia (jos nyt unoh­de­taan alt­ruis­mi). Kui­ten­kin oli­si parem­pi, jos kaik­ki vähen­tä­vät kuin että kukaan ei vähen­nä eli vähen­tä­mät­tä jät­tä­mät­tö­myys joh­taa tilan­tee­seen, joka ei ole pareto-optimi.

        Van­gin dilem­mas­sa pelaa­jia on tasan kak­si kap­pa­let­ta. Kuin­ka­han mon­ta nii­tä on “pääs­tö­jen vähen­nys” ‑pelis­sä?

        Lisäk­si pet­tä­mi­nen on domi­noi­va stra­te­gia vain yhden kier­rok­sen van­gin dilem­mas­sa — ite­roi­duis­sa, monen kier­rok­sen peleis­sä stra­te­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”. Mis­sä mie­les­sä “pääs­tö­jen vähen­nys” oli­si vain yhden kier­rok­sen peli?

        Voi kuu­los­taa vähän sai­var­te­lul­ta, mut­ta ärsyt­tää, että kom­ment­te­ja yri­te­tään saa­da vai­kut­ta­maan joten­kin pai­na­vam­mal­ta lisää­mäl­lä nii­hin hie­nol­ta kuu­los­ta­via käsit­tei­tä. Oikeas­ti täs­sä vain pal­jas­taa oman tie­tä­mät­tö­myy­ten­sä — ja pahim­mil­laa argu­men­toin­ti ajaa met­sään ja rat­kai­sueh­do­tuk­set ovat päin prinkkalaa.

        Toki peli­teo­ri­aa voi yrit­tää sovel­taa tilan­tee­seen, mut­ta ehkä sopi­vaa mal­lia kan­nat­tai­si ennem­min haes­kel­la vaik­ka­pa yhteis­maan ongel­mas­ta. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että mal­lien anta­mat tulok­set ovat kor­kein­taan yhtä hyviä kuin nii­den käy­tös­sä teh­dyt ole­tuk­set — jos ana­lyy­sin onnis­tu­mi­sen vuok­si jou­du­taan olet­ta­maan jos jon­kin­lai­sia kar­kei­ta yksin­ker­tais­tuk­sia, niin tulok­set voi­vat olla kor­kein­taan suun­taa anta­via — jos sitäkään…

      4. Van­gin dilem­mas­ta­han saa­daan hel­pos­ti rat­kai­su: ran­kai­se­mi­sen tuo­mi­nen peliin. Eikä sil­loin tar­vit­se edes pela­ta monen kier­rok­sen peliä, yksi­kin kier­ros riit­tää, jos toi­nen van­ki kyke­nee uskot­ta­vas­ti uhkaa­maan rankaisulla. 

        Mitä esim. rikol­lis­jär­jes­töt tyy­pil­li­ses­ti pyr­ki­vät teke­mään vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa? Ne eivät aina­kaan julis­ta, että jos laver­te­let, niin seu­raa­val­la mei­dän­kin mies vasikoi. 

        ”Monen kier­rok­sen peleis­sä stra­te­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”.”

        Tuos­sa stra­te­gias­sa on muu­ten sel­lai­nen problee­mi, että kun ensim­mäi­nen tat on tul­lut (sel­keäs­ti ilmas­to­asiois­sa on tapah­tu­nut näin), lop­pu­pe­li on vain kos­ta­mis­ta kos­ta­mi­sen perään. Eli tuo ei ole kai­kil­la sään­tö­va­ri­aa­tioil­la aina voit­ta­va stra­te­gia. Esi­mer­kik­si jos pelaa­jien havain­to vas­ta­puo­len toi­mis­ta voi olla vir­heel­li­nen, stra­te­gia joh­taa vir­he­ha­vain­non jäl­keen loput­to­maan pet­tu­ruu­teen vaik­ka nor­mi­pe­lis­sä kah­den samal­la stra­te­gial­la pelaa­van pitäi­si teh­dä pel­käs­tään yhteis­työ­tä. Eli sään­tö­jen detal­jeil­la on edel­leen merkitystä.

      5. ksee: Voi kuu­los­taa vähän sai­var­te­lul­ta, mut­ta ärsyt­tää, että kom­ment­te­ja yri­te­tään saa­da vai­kut­ta­maan joten­kin pai­na­vam­mal­ta lisää­mäl­lä nii­hin hie­nol­ta kuu­los­ta­via käsitteitä.

        Kaik­ki, mitä halusin sanoa, oli vain, että mei­dän pitäi­si vähen­tää pääs­tö­jä, vaik­kei se itsek­kääs­ti ajat­te­le­val­le val­tiol­le kan­nat­ta­vaa oli­si­kaan. Sanoit alku­pe­räi­ses­sä kom­men­tis­sa­si: “yhden­kään maan ei kan­na­ta teh­dä pääs­töil­leen mitään var­sin­kaan sii­nä tapauk­ses­sa että muut vähen­tä­vät omia pääs­tö­jään”. Halusin vain muis­tut­taa, että tämä ei tar­koi­ta, ettei mei­dän pitäi­si vähen­tää pääs­tö­jä vaan mei­dän oikeas­ti pitää. (En väi­tä, että oli­sit itse halun­nut väit­tää näin, mut­ta halusin kom­men­toi­da, kos­ka muut saat­tai­si­vat kom­men­tis­ta­si vetää sel­lai­sen johtopäätöksen.)

        Sit­ten lisää sai­var­te­lua lähin­nä mie­len­kiin­nos­ta eikä sik­si, että sil­lä oli­si argu­men­tin kan­nal­ta niin pal­jon väl

        ksee: Lisäk­si pet­tä­mi­nen on domi­noi­va stra­te­gia vain yhden kier­rok­sen van­gin dilem­mas­sa – ite­roi­duis­sa, monen kier­rok­sen peleis­sä stra­te­giak­si kan­nat­taa vali­ta “tit-for-tat”. Mis­sä mie­les­sä “pääs­tö­jen vähen­nys” oli­si vain yhden kier­rok­sen peli?

        Useam­man kier­rok­sen pelis­sä ei tai­da olla domi­noi­vaa stra­te­gi­aa, mut­ta molem­pien pet­tä­mi­nen aina tai­taa sil­ti olla ainoa Nas­hin tasapaino.

  3. Suo­mes­sa kir­joi­te­taan vain sii­tä, mitä tääl­lä on teh­tä­vä, mikä tie­tys­ti on ymmär­ret­tä­vää. Mut­ta asioi­ta ei pys­ty lait­ta­maan mit­ta­kaa­vaan, jos ei tie­de­tä, mitä vaik­ka­pa Sak­sa, Rans­ka tai Ita­lia aiko­vat tehdä.

    Luem­me, että Sak­sa sul­ki ydin­voi­ma­lat ja lisää rus­ko­hii­len tuo­tan­toa, samal­la kun tääl­lä vaa­di­taan puusau­no­jen ja polt­to­moot­to­rei­den kiel­tä­mis­tä (äärim­mil­lään) ja muu­ta sel­lais­ta. Suo­mes­sa vaa­di­taan met­sä­ta­lou­den lopet­ta­mis­ta hiii­li­noe­lusyis­tä, mut­ta ei samal­la kerr­ro­ta, mitä muut teke­vät lisä­täk­seen nii­tä. Jne. Tava­leh­den­lu­ki­ja ei kyl­lä jak­sa alkaa googlet­ta­maan kysy­myk­siin vastauksia.

    Lie­kö EU:lla tai jol­lain sait­ti eri mai­den suun­nit­te­le­mis­ta toimenpiteistä?

    1. Ola­vi: tääl­lä vaa­di­taan puusau­no­jen ja polt­to­moot­to­rei­den kiel­tä­mis­tä (äärim­mil­lään) j
      Minus­ta puun pien­polt­toon tuli­si kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta, mut­ta ei ilmas­to­syis­tä vaan lähi­pääs­tö­jen takia. Esi­mer­kik­si ulkoill­la ei voi, jos naa­pu­ri polt­taa takas­sa tul­ta ja samaan aikaan tuu­li pus­kee savut omal­le pihal­le. Jos naa­pu­rei­ta on jokai­ses­sa ilman­suun­nas­sa ja kaik­ki ovat aktii­vi­sia puusau­nan taik­ka takan läm­mit­tä­jiä, piha on pak­kas­jak­soil­la lähes käyt­tö­kel­vo­ton. Eikä tie­ten­kään pel­käs­tään oma piha, samal­la taval­la ne naa­pu­rit­kin kär­si­vät sii­tä että kaik­ki polt­taa puuta.

      Pien­polt­toon onkin onnek­si vii­me vuo­si­na alet­tu suh­tau­tua aina­kin leh­dis­tös­sä ter­veel­lä kriit­ti­syy­del­lä. Har­mil­li­ses­ti val­tio säh­kö­ve­roil­laan oikein ohjaa mak­si­moi­maan hal­ko­jen polt­ta­mis­ta. Ilman säh­kö­ve­roa pien­pol­tol­la teh­dyn läm­mön ja säh­kön hin­tae­ro kape­ni­si noin puo­leen nykyi­ses­tä, kun pelk­kä säh­kö­ener­gia on hal­vem­paa kuin osto­puu, ero tulee siir­to­mak­sus­ta ja veroista.

      1. Sylt­ty:
        Pien­polt­toon onkin onnek­si vii­me vuo­si­na alet­tu suh­tau­tua aina­kin leh­dis­tös­sä ter­veel­lä kriit­ti­syy­del­lä. Har­mil­li­ses­ti val­tio säh­kö­ve­roil­laan oikein ohjaa mak­si­moi­maan hal­ko­jen polttamista. 

        Jos ihmi­set polt­tai­si­vat­kin vain hal­ko­ja, pien­pol­ton ter­veys­hai­tat eivät oli­si niin iso­ja. Pien­pol­tos­sa on noin kol­me isoa ongel­maa: se, että ihmi­set polt­ta­vat kui­van puun lisäk­si myös usein ihan mui­ta asioi­ta kuin kui­vaa puu­ta (kuten mai­to­tölk­ke­jä tai vaik­ka mär­kiä puun­leh­tiä), se, että ihmi­set eivät osaa hal­li­ta pala­mi­ses­sa tar­vit­ta­via ilma­mää­riä (mis­tä seu­raa mm. kitu­polt­toa, joka tuot­taa pal­jon nokea) sekä lisäk­si se, että huo­no­ja tuli­si­jo­ja on lii­an pal­jon. Näis­tä ongel­mis­ta ensim­mäi­nen ja toi­nen oli­si muu­tet­ta­vis­sa kou­lu­tuk­sel­la, ja kol­man­nen muut­ta­mi­nen vaa­ti­si inves­toin­te­ja tuli­si­jo­jen uudistamiseksi.

      2. h: Jos ihmi­set polt­tai­si­vat­kin vain hal­ko­ja, pien­pol­ton ter­veys­hai­tat eivät oli­si niin isoja. 

        Par­haim­mil­laan­kin pien­polt­to tuot­taa kui­ten­kin enem­män pien­hiuk­ka­sia kuin voimalaitokset.

      3. Ossi Sare­so­ja: Par­haim­mil­laan­kin pien­polt­to tuot­taa kui­ten­kin enem­män pien­hiuk­ka­sia kuin voimalaitokset.

        Vaik­ka min­kä tekee, niin koti­kons­teil­la ei saa tak­kaa pala­maan takas­sa niin ettei se häi­rit­si­si sitä, jon­ka sil­mil­le tuu­li savut puhal­taa. Savu­pii­pun kor­keus­kin jät­tää toi­vo­mi­sen varaa. Jos talon ympä­ril­lä on kaik­kial­la toi­sia talo­ja, niin usein ne savut mene­vät jon­kun har­mik­si kun tuu­li ei anna savu­kaa­su­jen koho­ta pys­ty­suo­raan ylöspäin.

      4. h: Jos ihmi­set polt­tai­si­vat­kin vain hal­ko­ja, pien­pol­ton ter­veys­hai­tat eivät oli­si niin iso­ja. Pien­pol­tos­sa on noin kol­me isoa ongel­maa: se, että ihmi­set polt­ta­vat kui­van puun lisäk­si myös usein ihan mui­ta asioi­ta kuin kui­vaa puu­ta (kuten mai­to­tölk­ke­jä tai vaik­ka mär­kiä puun­leh­tiä), se, että ihmi­set eivät osaa hal­li­ta pala­mi­ses­sa tar­vit­ta­via ilma­mää­riä (mis­tä seu­raa mm. kitu­polt­toa, joka tuot­taa pal­jon nokea) sekä lisäk­si se, että huo­no­ja tuli­si­jo­ja on lii­an pal­jon. Näis­tä ongel­mis­ta ensim­mäi­nen ja toi­nen oli­si muu­tet­ta­vis­sa kou­lu­tuk­sel­la, ja kol­man­nen muut­ta­mi­nen vaa­ti­si inves­toin­te­ja tuli­si­jo­jen uudistamiseksi.

        Yksi ongel­ma on myös se, että mei­tä ope­te­taan median toi­mes­ta sytyt­tä­mään tuli väärin.

        Jos­tain on jut­tu­ja kir­joit­ta­vil­le toi­mit­ta­jil­le (joil­la toden­nä­köi­ses­ti ei ole tuli­pe­sää koto­naaan) muo­dos­tu­nut käsi­tys, että pääl­tä sytyt­tä­mi­nen vähen­täi­si hiuk­kas­pääs­tö­jä. Pääl­tä sytyt­tä­mi­nen vähen­tää vain aivan sytyt­tä­mis­tä seu­raa­van muu­ta­man het­ken pääs­tö­jä, mut­ta kitu­polt­to jat­kuu pitkään. 

        Tulen tuik­kaa­mi­nen polt­to­pui­den alle taas saa koko pesäl­li­sen puh­taam­paan “täy­den palon” vai­hee­seen huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min, niin­pä koko­nai­suu­des­saan pääs­tö­jä tulee vähem­män kun puu palaa tehok­kaas­ti nii­tä alku­het­kiä lukuunottamatta.

      5. KariS: Pääl­tä sytyt­tä­mi­nen vähen­tää vain aivan sytyt­tä­mis­tä seu­raa­van muu­ta­man het­ken pääs­tö­jä, mut­ta kitu­polt­to jat­kuu pitkään. 

        Tuo­han riip­puu tuli­pe­säs­tä ja pui­den kui­vuusas­tees­ta. Jos puut ovat kui­via ja lado­taan vaa­ka­suo­raan, pääl­tä sytyt­tä­mi­nen on paras tapa mut­ta jos puut eivät ole tar­peek­si kui­via, ne eivät oikein syty pääl­tä ja jou­tuu sytyt­tä­mään alta. 

        Jos puut tuo suo­raan ulkoa pol­tet­ta­vak­si, niin nii­den sytyt­tä­mi­nen pääl­tä voi olla­kin vähän han­ka­laa. Puut kan­nat­taa­kin tuo­da sisäl­le rei­lus­ti ennen polt­toa (aina­kin päi­vä tai pari) jot­ta ne ehti­vät kui­va­ta ennen polt­ta­mis­ta. Jos sekään ei tun­nu aut­ta­van, täy­tyy kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta pui­den varastointiin.

        Pie­nes­sä tuli­pe­säs­sä, jos­sa puut lado­taan pys­ty­asen­toon, pääl­tä sytyt­tä­mi­nen ei taas onnis­tu miten­kään kun sytöt tip­pu­vat alas. Pie­nen pys­tyyn­la­dot­ta­van tuli­pe­sän sytyt­tä­mi­nen on muu­ten­kin han­ka­lam­paa, var­sin­kin jos tuo puut suo­raan pihal­ta. Sil­loin ne eivät var­mas­ti syty päältä.

        Itse pol­tan tak­kaa har­vak­sel­taan, joten puut saat­ta­vat olla sisä­ti­lois­sa jopa kuu­kau­den tai pari ennen polt­toa. Näin pit­kään sisäl­lä varas­toi­dut puut syt­ty­vät miten päin ja mil­tä puo­lel­ta tahan­sa, kun­han ne on ladot­tu joten­kin jär­ke­väs­ti ja pui­den pääl­lä on edes vähän sytyk­kei­tä. Suo­raan pihal­ta tuo­dun ja päi­vän sisäl­lä kui­vu­neen puun pala­mi­ses­sa on sil­min­näh­tä­vä ero, joten nuo kuu­kausi­kau­pal­la sisäl­lä olleet tun­tu­vat pala­van vähän tur­han­kin voimakkaasti.

  4. Pääs­tö­jä on mah­dol­lis­ta myös siir­tää val­tion rajo­jen ulko­puo­lel­le, jon­ka jäl­keen nii­tä ei nykyis­ten pääs­tö­so­pi­mus­ten mukaan las­ke­ta min­kään maan pääs­töik­si. Edes kan­sal­li­set hii­li­tul­lit ei auta sii­hen ongelmaan.

    1. ö: .
      Sik­si on täh­dät­tä­vä sito­viin kan­sain­vä­li­siin sopi­muk­siin ja sank­tioi­ta­va nii­den ulko­puo­lel­le jääminen.

      Kan­na­tan kyl­lä kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten kaut­ta ete­ne­mis­tä. Mut­ta mie­les­tä­ni hii­li­tul­le­ja — tai mikä se käy­tet­ty tapa hii­les­tä mak­sat­ta­mi­seen onkaan — ei kan­na­ta raja­ta vain kan­sal­li­siin pääs­töi­hin. Kan­sain­vä­li­sel­lä alueil­la aiheu­te­tui­hin pääs­töi­hin pitäi­si myös saa­da vas­taa­vat kus­tan­nuk­set aiheut­ta­jal­le kuin val­tion rajo­jen sisäl­lä aiheu­tet­ta­vil­le pääs­töil­le. Sii­tä sopi­mi­nen on ollut kui­ten­kin vie­lä vai­keam­paa kuin kan­sal­li­sis­ta pääs­töis­tä sopiminen.

      1. ö: Mut­ta mie­les­tä­ni hii­li­tul­le­ja – tai mikä se käy­tet­ty tapa hii­les­tä mak­sat­ta­mi­seen onkaan – ei kan­na­ta raja­ta vain kan­sal­li­siin päästöihin.

        Hii­li­tul­leis­sa­han on siis kyse tul­leis­ta eli ne osu­vat tuon­tiin eikä omaan tuo­tan­toon (johon taas sit­ten osuu tavan­omai­nen pääs­tö­kaup­pa tai hiilivero).

    2. ö: Edes kan­sal­li­set hii­li­tul­lit ei auta sii­hen ongelmaan.

      Hii­li­tul­lit nime­no­maan aut­tai­si­vat sii­hen ongel­maan, kos­ka hii­len hin­ta tuli­si sil­loin myös tuot­tei­siin, joi­den osal­ta hii­let on pääs­tel­ty ilmaan jos­sain muus­sa maassa.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Hii­li­tul­lit nime­no­maan aut­tai­si­vat sii­hen ongel­maan, kos­ka hii­len hin­ta tuli­si sil­loin myös tuot­tei­siin, joi­den osal­ta hii­let on pääs­tel­ty ilmaan jos­sain muus­sa maassa.

        Eivät hii­li­tul­lit aut­tai­si sii­hen ongel­maan, että pääs­tö­jä voi pääs­tel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulko­puo­lel­la. Sil­loin nii­tä ei aiheu­te­ta mis­sään maassa.

      2. ö: Eivät hii­li­tul­lit aut­tai­si sii­hen ongel­maan, että pääs­tö­jä voi pääs­tel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulko­puo­lel­la. Sil­loin nii­tä ei aiheu­te­ta mis­sään maassa.

        Jos tuot­teet tuo­te­taan val­tion­ra­jo­jen ulko­puo­lel­la (kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä pääs­tel­len), pitää ne sit­ten tuo­da maa­han, jol­loin hii­li­tul­lit voi­vat osua niihin.

      3. Ossi Sare­so­ja: Jos tuot­teet tuo­te­taan val­tion­ra­jo­jen ulko­puo­lel­la (kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä pääs­tel­len), pitää ne sit­ten tuo­da maa­han, jol­loin hii­li­tul­lit voi­vat osua niihin.

        Tar­koit­taa­ko­han ö pääs­te­lyä kan­sain­vä­li­sil­lä alueil­la, lähin­nä ilmas­sa ja merellä?

      4. Aika aja­tel­la: Tar­koit­taa­ko­han ö pääs­te­lyä kan­sain­vä­li­sil­lä alueil­la, lähin­nä ilmas­sa ja merellä?

        Var­maan, mut­ta ei kai tul­le­ja voi vält­tää sil­lä taval­la, ettei tuo­ta tuot­tei­ta toi­ses­sa maas­sa vaan kan­sain­vä­li­sil­lä vesillä.

      5. Ossi Sare­so­ja: Var­maan, mut­ta ei kai tul­le­ja voi vält­tää sil­lä taval­la, ettei tuo­ta tuot­tei­ta toi­ses­sa maas­sa vaan kan­sain­vä­li­sil­lä vesillä.

        Jos­pa ö viit­taa pää­asias­sa rah­ti­lai­voi­hin, ris­tei­li­jöi­hin ja len­to­lii­ken­tee­seen, joi­hin tuot­tei­ta kos­ke­vat tuon­ti­tul­lit eivät kohdistu.

      6. Aika aja­tel­la: Jos­pa ö viit­taa pää­asias­sa rah­ti­lai­voi­hin, ris­tei­li­jöi­hin ja len­to­lii­ken­tee­seen, joi­hin tuot­tei­ta kos­ke­vat tuon­ti­tul­lit eivät kohdistu.

        Mut­ta hän puhui pääs­tö­jen siir­tä­mi­ses­tä val­tion rajo­jen ulko­puo­lel­le. En voi pitää noi­ta pääs­tö­jä siir­ret­tyi­nä (vaik­ka toki nii­tä­kin pitää verottaa).

      7. ö: Eivät hii­li­tul­lit aut­tai­si sii­hen ongel­maan, että pääs­tö­jä voi pääs­tel­lä myös val­tio­ra­jo­jen ulko­puo­lel­la. Sil­loin nii­tä ei aiheu­te­ta mis­sään maassa. 

        Hii­li­ve­ron voi periä ainees­ta, joka ollaan muut­ta­mas­sa hiilidioksidiksi.

        Hii­li­tul­le­ja voi­daan periä tuot­teis­ta, jot­ka on tuo­tet­tu niin, että aineis­ta, joi­ta ollaan muu­tet­tu hii­li­diok­si­dik­si, ei olla perit­ty hiiliveroa.

        Val­mis.

  5. Kyl­lä me tie­däm­me, että bel­gia­lai­set ovat val­mii­ta suo­je­le­maan Suo­men met­siä Euroo­pan hii­li­nie­lui­na. Mut­ta mis­sä on Suo­men hal­li­tuk­sen EU poli­tiik­ka? Tähän asti olem­me kurk­ki­neet Sak­san selän takaa ja luot­ta­neet brit­tien fede­raa­tio­vas­tai­seen poli­tiik­kaan. Kuvaa­vaa on, että Suo­mel­la on tar­jo­ta EU:lle ainoas­taan hai­hat­te­lu­po­li­tiik­kaa ja – politiikkoja.

    1. No, aina­kin Suo­men ilmas­to­po­li­tiik­ka EU:n suun­taan tun­tuu kitey­ty­vän sii­hen, että teh­dään kil­tis­ti kaik­ki mitä muut keh­taa­vat ehdot­taa ja pan­naan vie­lä itse sii­hen pääl­le. Samaan aikaan enti­set itä­blo­kin maat kiel­täy­ty­vät tyy­nes­ti kai­kes­ta kun­nias­ta osal­lis­tua “ilmas­to­tal­koi­siin” — vaik­ka pääs­tö­vä­hen­nyk­set nois­sa mais­sa oli­si­vat­kin mer­kit­tä­väs­ti edul­li­sem­pia teh­dä. Sii­nä sivus­sa suu­ret maat toi­mi­vat kuin toi­mi­vat — eli vaik­ka­pa Sak­sa tyy­nes­ti ilmoit­taa, ettei pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen nyt vain yksin­ker­tai­ses­ti tule onnis­tu­maan. Mitään ran­gais­tuk­sia täs­tä ei tie­ten­kään tule, vaan het­ken hämäs­tyk­sen jäl­keen lau­ma palaa kehu­maan sak­sa­lais­ten “edis­tyk­sel­lis­tä” energiakäännettä…

  6. SÄHKÖAUTOJEN VALHEELLINEN VÄHÄPÄÄSTÖISYYS

    Ilmas­to­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa koros­te­taan tois­tu­vas­ti säh­kö­au­to­jen mer­kit­tä­vää roo­lia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä. Todel­li­suu­des­sa säh­kö­au­to­jen lisään­ty­mi­nen kas­vat­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Pako­put­ken sijas­ta säh­kö­au­to­jen aiheut­ta­mat pääs­töt vir­taa­vat ilma­ke­hään hii­li­voi­ma­lai­tos­ten savu­pii­puis­ta kau­ka­na autoista.
    Ver­tail­taes­sa ajo­neu­vo­tyyp­pien ja polt­toai­nei­den pääs­tö­jä pitää käyt­tää niin sanot­tua ”polt­toai­nees­ta pyö­riin” mene­tel­mää, mikä tar­koit­taa moot­to­ris­ta tai voi­ma­lai­tok­sel­ta auton pyö­riin siir­ret­tä­vän ener­gian aiheut­ta­mia pääs­tö­jä ener­giayk­sik­köä kohti.
    Ajo­neu­von käy­tön koko­nais­pääs­töt saa­daan jaka­mal­la käy­te­tyn polt­toai­neen omi­nai­nen pääs­tö­ker­roin ter­mi­sel­lä hyö­ty­suh­teel­la ja siir­to­hyö­ty­suh­teel­la. Tämän las­ku­toi­mi­tuk­sen tulok­se­na die­se­lau­ton koko­nais­pääs­töt ovat 690 kg hii­li­diok­si­dia megawat­ti­tun­tia koh­ti, ben­sii­ni­käyt­töi­sen auton 906 kg ja säh­kö­au­ton 1218 kg. Kun vie­lä huo­mioi­daan 20%:n bio­die­se­lin ja 10% bio­eta­no­lin osuus polt­toai­neis­sa, saa­daan ver­tai­luar­voik­si 552 ja 815 kgCO2/MWh. Säh­kö­au­tot aiheut­ta­vat siis yli kak­sin­ker­tai­set CO2-pääs­töt ver­rat­tu­na die­se­lau­toon ja noin 50% suu­rem­mat ver­rat­tu­na ben­sii­ni­käyt­töi­seen autoon.
    Mis­tä teki­jöis­tä koko­nais­pääs­töt muodostuvat?
    Eri­tel­lään vie­lä edel­lä käy­te­tyn kaa­van osa­te­ki­jät. Kul­la­kin polt­toai­neel­la on pala­mis­ke­mi­aan perus­tu­va omi­nai­nen pääs­tö­ker­roin, joka ilmoit­taa kuin­ka mon­ta kiloa hii­li­diok­si­dia muo­dos­tuu kehi­tet­täes­sä yhden megawat­ti­tun­nin läm­pö­ener­gia: kivi­hii­li 341, die­se­löl­jy 265, moot­to­ri­ben­sii­ni 261 ja maa­kaa­su 198 kgCO2/MWh.
    Voi­ma­lai­tok­sen ja moot­to­rin tehok­kuut­ta kuvaa ter­mi­nen hyö­ty­suh­de, joka ilmoit­taa kuin­ka mon­ta pro­sent­tia tuo­te­tus­ta läm­pö­ener­gias­ta voi­ma­lai­tos tai moot­to­ri muut­taa mekaa­ni­sek­si ener­giak­si, joka voi­daan siir­tää säh­kön avul­la kulut­ta­jil­le tai esi­mer­kik­si autois­sa voi­man­siir­ron väli­tyk­sel­lä pyö­riin. Uusien die­se­lau­to­jen moot­to­rien hyö­ty­suh­de on noin 40% ja ben­sii­ni­moot­to­rei­den noin 30.% Van­ho­jen hii­li­voi­ma­loi­den ter­mi­nen hyö­ty­suh­de on 30…35%.
    Ener­gian siir­tä­mi­nen aiheut­taa aina häviöi­tä, jol­loin mekaa­ni­nen ener­gia muut­tuu ”hyö­dyt­tö­mäk­si” läm­mök­si. Die­sel- ja ben­sii­ni­au­to­jen voi­man­siir­ros­sa hävi­ää noin 4 % mekaa­ni­ses­ta ener­gias­ta, jol­loin siir­to­hyö­ty­suh­de on 96%. Nain ollen die­se­lau­to­jen pääs­töt ovat 265/0,4/0,96 = 690 kgCO2/MWh ja ben­sa-auto­jen 261/0,3/0,96 = 906 kgCO2/MWh
    Ener­gian siir­ros­sa voi­ma­lai­tok­sel­ta säh­kö­au­ton pyö­riin hävi­ää noin 20% mekaa­ni­ses­ta ener­gias­ta, mikä vas­taa 80%:n siir­to­hyö­ty­suh­det­ta (eri asian­tun­ti­ja­läh­tei­den ilmoit­ta­mat kes­ki­mää­räi­set arvot siir­to­hyö­ty­suh­teen osa­te­ki­jöil­le: gene­raat­to­ri 1,5%, säh­kön siir­to voi­ma­lai­tok­sel­ta lataus­pis­teel­le 4%, taa­juus­muut­ta­ja 4% lataus­hä­viöt 2%, akun lataus & pur­kaus 4% ja säh­kö­moot­to­rin häviöt 5%, voi­man­siir­to 2% => 0,985*0,96*0,96*0,98*0,96*0,95*0,98= 0,795 = n 80%). Kivi­hii­li­säh­kön aiheut­ta­mat pääs­töt ovat 341/0,35/0,8 = 1218 kgCO2/MWh.
    Esi­mer­kik­si http://www.electricitymap.org sivul­la käy­tet­ty hii­len pääs­tö­ker­roin 820 kgCO2/MWh (ilmei­ses­ti kan­sain­vä­li­ses­ti sovit­tu) edel­lyt­tää voi­ma­lai­tok­sel­ta lähes 42%:n ter­mis­tä hyö­ty­suh­det­ta, joka on käy­tän­nös­sä par­haim­pien moder­nien ns. super­kriit­tis­ten voi­ma­lai­tos­ten mak­si­mi­hyö­ty­suh­de. Yllä mai­nit­tu­ja siir­to ym. häviöi­tä sii­nä ei ole huomioitu.
    Edel­lä mai­nit­tu­ja fak­to­ja yri­te­tään ”ampua alas” muun muas­sa nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den val­mis­tuk­sen pääs­töil­lä öljyn­ja­los­ta­moil­la, joka tosia­sial­li­ses­ti on auton elin­kaa­ri huo­mioon ottaen huo­mat­ta­vas­ti säh­kö­au­ton litiu­mak­ku­jen val­mis­tuk­sen aiheut­ta­mia pääs­tö­jä pienempi.
    Polt­to­moot­to­ri­käyt­töis­ten auto­jen sisä­ti­lat läm­mi­te­tään moot­to­rin jäte­läm­möl­lä. Säh­kö­au­tot jou­du­taan läm­mit­tä­mään ulko­puo­li­sel­la ”suo­ral­la säh­köl­lä”, mikä lisää säh­kön kulu­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti var­sin­kin Poh­jo­lan talviolosuhteissa.
    Säh­kö­moot­to­rin hyö­ty­suh­de osa­kuor­mil­la on polt­to­moot­to­ria huo­nom­pi, mikä myös osal­taan kas­vat­taa eroa ominaispäästöissä.
    Mik­si on ole­tet­tu säh­kö­au­ton kulut­ta­ma ener­gia kivi­hii­lel­lä tuotetuksi?
    Vähä­pääs­töi­sen ener­gian tuo­tan­to­lai­tok­sia eli ydin­voi­maa, vesi­voi­maa, tuul­ta ja aurin­koa hyö­dyn­ne­tään käy­tän­nös­sä koko ajan mak­si­mi­te­hoil­la. Jäl­jel­le jää­vä ener­gian tar­ve, Euroo­pas­sa noin puo­let säh­köl­lä siir­ret­tä­väs­tä ener­gias­ta, tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, pää­osin kivi­hii­lel­lä, jon­ka käyt­töä ener­gian tuo­tan­nos­sa pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti vähen­tää kor­kei­den pääs­tö­jen takia.
    Kun kulu­tus lisään­tyy esi­mer­kik­si säh­kö­au­to­jen lisään­ty­mi­sen myö­tä, lisään­ty­nyt tar­ve pitää kat­taa kivi­hii­lie­ner­gial­la, kos­ka mitään vähä­pääs­töis­tä eikä ”kes­kiar­vo­pääs­töis­tä” ener­gi­aa ei ole varat­tu­na säh­kö­au­toil­le. Säh­kö­au­to­jen aiheut­ta­ma säh­kön kulu­tuk­sen lisäys siir­tyy siis käy­tän­nös­sä suo­raan van­ho­jen kivi­hii­li­voi­ma­loi­den katet­ta­vak­si. On siis oikein las­kea kulu­tuk­sen lisäyk­sen aiheut­ta­mat pääs­töt kivi­hii­len pääs­tö­jen mukaan, eli käyt­tää ns. vii­mei­sen, suu­rim­mat pääs­töt aiheut­ta­van voi­ma­lai­tok­sen periaatetta.
    On oleel­lis­ta ymmär­tää, että ver­tai­lus­sa on myös oikein aset­taa vas­tak­kain pääs­töt moder­neis­ta kehit­ty­neis­tä die­sel- tai ben­sii­ni­au­tois­ta ja ver­ra­ta nii­tä pääs­töi­hin, jon­ka säh­kö­au­tot aiheut­ta­vat lisää­mäl­lä van­ho­jen hii­li­voi­ma­lo­den kuor­mi­tus­ta. Van­hat hii­li­voi­ma­lat, joil­la lisä­säh­kö jou­du­taan tuot­ta­maan, toi­mi­vat huo­nol­la hyö­ty­suh­teel­la, mikä yhdes­sä hii­len suu­ren pääs­tö­ker­toi­men kans­sa joh­taa suu­riin päästöihin.
    Euroo­pan alu­eel­la säh­kö­ener­gi­aa oste­taan ja myy­dään yli rajo­jen. Mis­sä tahan­sa täl­lä alu­eel­la säh­kön kulu­tus lisään­tyy, se aiheut­taa edel­lä mai­ni­tun van­ho­jen hii­li­voi­ma­loi­den kuor­mi­tuk­sen ja pääs­tö­jen lisään­ty­mi­seen. Esi­mer­kik­si Ruot­si tuot­taa vähä­pääs­töis­tä ener­gi­aa rei­lus­ti yli oman tar­peen ja myy sitä mm. Suo­meen suun­nil­leen Olki­luo­don ydin­voi­ma­loi­den (1+2) yhteen­las­ke­tun kapa­si­tee­tin ver­ran. Ruot­sa­lais­ten osta­mat säh­kö­au­tot lisää­vät kui­ten­kin säh­kön kulu­tus­ta Ruot­sis­sa ja vähen­tä­vät Ruot­sin vien­ti­säh­kön mää­rää. Vas­taa­va tehon vajaus siir­tyy muun Euroo­pan hii­li­voi­ma­lo­den kan­net­ta­vak­si. Eli säh­kö­au­ton han­kin­ta ei ole eko­te­ko edes Ruotsissa.
    Edel­li­sen esi­mer­kin mukaan voi­daan tode­ta, että säh­kö­au­to­jen vähä­pääs­töi­syys astuu voi­maan Euroo­pas­sa (kuten muil­la­kin säh­kö­mark­ki­na-aleil­la) vas­ta sen jäl­keen, kun säh­kön tuo­tan­toon käy­tet­tä­vä hii­li on koko­naan kor­vat­tu uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Sii­hen asti säh­kö­au­to aiheut­taa kak­sin­ker­tai­set CO2-pääs­töt uuteen vas­taa­van tehoi­seen die­se­lau­toon ver­rat­tu­na, joten die­se­lau­ton kor­vaa­mi­nen kivi­hii­li­säh­kö­au­tol­la on täy­sin järjetöntä.
    Myös Volkswa­ge­nin pää­joh­ta­ja Her­bert Diess on varoit­ta­nut, että ”säh­köön” siir­tyes­säm­me siir­rym­me todel­li­suu­des­sa hii­li­toi­mi­seen lii­ken­tee­seen. Yhdes­tä val­hees­ta kiin­ni jää­mi­nen ilmei­ses­ti riitti.
    Vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aa­tet­ta yri­te­tään usein vesit­tää säh­kön pörs­si­kau­pal­la. Väi­te­tään, että otol­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, esi­mer­kik­si tuu­li­sel­la sääl­lä, säh­kön hin­ta on alhaal­la ja hii­li­voi­ma­loi­ta pysäy­te­tään. Näin var­mas­ti tapah­tuu, mut­ta pari vuot­ta http://www.electricitymap.org sivua seu­rat­tua­ni en vie­lä ole havain­nut tilan­net­ta, jol­loin Euroo­pas­sa oli­si oltu edes lähel­lä kaik­kien hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­den pysäyt­tä­mis­tä. Toden­nä­köi­ses­ti joi­ta­kin lai­tok­sia on pysäy­tet­ty alkaen huo­noim­mal­la hyö­ty­suh­teel­la toi­mi­vis­ta, mut­ta koko­nai­suu­teen parin pro­sen­tin hyö­ty­suh­teen para­ne­mi­sel­la vii­mei­ses­sä lai­tok­ses­sa on vain mar­gi­naa­li­nen vai­ku­tus. Kos­ka säh­kön tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti ilman hiil­tä on pie­nem­pi kuin kulu­tus ja vähä­pääs­töi­nen ener­gia syö­te­tään joka tapauk­ses­sa aina verk­koon, kulu­tuk­sen lisään­ty­mi­nen lisää käy­tän­nös­sä aina hii­len­polt­toa, oli säh­kön mark­ki­na­hin­ta mikä tahansa.
    Miten ede­tä koh­ti hii­li­neut­raa­lia tulevaisuutta?
    Hii­li­neut­raa­lius on sinäl­lään hyvä tavoi­te, mut­ta sen saa­vut­ta­mi­nen vaa­ti­si noin 250 uut­ta 1000 MW:n ydin­voi­ma­laa Euroop­paan ja 2000 koko maa­il­maan (tai vas­taa­van hii­li­neut­raa­lin lisä­ka­pa­si­tee­tin). Maa­il­mas­sa on nykyi­sin noin 450 reak­to­ria, jois­ta Euroo­pas­sa noin 140 toi­min­nas­sa ole­vaa. Vali­tet­ta­vas­ti esi­mer­kik­si Euroop­pa näyt­tää mene­vän vää­rään suun­taan, kos­ka ydin­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia ollaan sul­ke­mas­sa enem­män kuin uut­ta ollaan rakentamassa.
    On vai­kea kuvi­tel­la miten edes Euroop­pa oli­si hii­li­neut­raa­li vuon­na 2050. Ennen hii­li­neut­ra­liu­den aikaa pitää kes­kit­tyä vähä­pääs­töi­sen säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­seen ja säh­kön kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­seen eikä esi­mer­kik­si säh­kön kulu­tus­ta lisää­vään lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­seen, joka lisää pääs­tö­jä tapah­tuu se sit­ten maan­teil­lä, rau­ta­teil­lä, vesil­lä tai ilmassa.
    Hii­li­diok­si­di levi­ää val­ta­kun­nan rajois­ta välit­tä­mät­tä, joten ener­gia­po­liit­ti­sis­sa pää­tök­sis­sä­kin pitäi­si huo­mioi­da vai­ku­tus koko maa­pal­lon pääs­töi­hin, joi­hin Suo­mi voi vai­kut­taa käy­tän­nös­sä vain Euroo­pan säh­kön­ja­ke­lua­lu­een kaut­ta. Yksit­täis­ten val­tioi­den pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole Euroo­pan alu­een ja maa­pal­lon etu. Ruot­si voi­si esi­mer­kik­si säh­köis­tää auto­kan­tan­sa tai sul­kea pari ydin­voi­ma­laa ja tuot­taa edel­leen pel­käs­tään vih­re­ää säh­köä. Säh­köä ei tosin riit­täi­si enää myy­tä­väk­si Suo­meen, joka jou­tui­si kom­pen­soi­maan vajeen esi­mer­kik­si osta­mal­la fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tuo­tet­tua säh­köä Venä­jäl­tä tai Viros­ta tai käyn­nis­tä­mäl­lä omia nykyi­sin varal­la ole­via hii­li­voi­ma­loi­ta. Ruot­sin eko­te­ko kuu­lui­si näin ollen samaan absur­diin sar­jaan Sak­san ydin­voi­mas­ta luo­pu­mi­sen kans­sa eli lisäi­si Euroo­pan hii­len­polt­toa ja pääs­tö­jä. Vain säh­kön kulu­tuk­sen pie­nen­tä­mi­nen ja uusien vähä­pääs­töis­ten voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen ovat todel­li­sia pääs­tö­jen vähentäjiä.
    Nyt vaa­lien alla kai­kil­la puo­lueil­la näyt­tää ole­van tavoi­te­ai­ka hii­li­neut­ra­liu­den savut­ta­mi­sek­si. Tähän men­nes­sä ei tie­too­ni ole tul­lut yhtään ratio­naa­li­ses­ti perus­tel­tua kei­noa sen saa­vut­ta­mi­sek­si. Tun­teel­li­nen reto­riik­ka jyl­lää ja unoh­de­taan luon­non lait, joi­ta ei voi­da kier­tää eikä muut­taa edes EU:n mää­räe­nem­mis­töl­lä. Tuu­li­voi­ma sen­tään uskal­le­taan mai­ni­ta, vaik­ka jokai­nen koko­nai­suuk­sia ymmär­tä­vä taju­aa, että se saas­teet­to­muu­des­taan huo­li­mat­ta voi par­haim­mil­laan­kin olla vain pie­ni osa rat­kai­sua. Ilman uut­ta mul­lis­ta­vaa kek­sin­töä em. maa­pal­lon laa­jui­nen huo­mat­ta­va ydin­voi­man lisäys on edes teo­rias­sa ainut mah­dol­li­suus hil­li­tä hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den kas­vu a.
    Polii­tik­ko­jen ja mui­den vai­kut­ta­jien reto­ri­nen, fysii­kan ja kemian lakien vas­tai­nen säh­kö­au­to­jen hypet­tä­mi­nen on jo sinäl­lään ympä­ris­tö­ri­kos. Säh­kö­au­toi­lu ansait­see hait­ta­ve­ron eikä todel­la­kaan veron­mak­sa­jien tukea.

    1. Säh­kö­au­ton koko­nai­so­pääs­töt ovat lähel­lä die­se­lau­ton pääs­tö­jä, jos val­lit­sed­va­na säh­kön­tuo­tan­to­muo­to­na on hii­li­lauh­de. Seklklai­sia voi­ma­loi­ta ei ole Suo­mes­sa yhtään. Äly­käs auto­jen lataus­jär­jes­tel­mä lataa auto­ja sil­loin, kun säh­kö on hal­paa ja kun se on hal­paa, se on päästötöntä.
      Puo­las­sa säh­kö­au­ton jär­ke­vyys on kysee­na­lai­nen — ja myös Virossa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Säh­kö­au­ton koko­nai­so­pääs­töt ovat lähel­lä die­se­lau­ton pääs­tö­jä, jos val­lit­sed­va­na säh­kön­tuo­tan­to­muo­to­na on hii­li­lauh­de. Seklklai­sia voi­ma­loi­ta ei ole Suo­mes­sa yhtään. Äly­käs auto­jen lataus­jär­jes­tel­mä lataa auto­ja sil­loin, kun säh­kö on hal­paa ja kun se on hal­paa, se on päästötöntä.
        Puo­las­sa säh­kö­au­ton jär­ke­vyys on kysee­na­lai­nen – ja myös Virossa.

        Eli säh­kö­au­ton käyt­tä­jien kan­nat­taa varau­tua sii­hen, että Ete­lä-Suo­mes­sa­kin usei­ta viik­ko­ja­kin kes­tä­vien kirei­den pak­kas­ten aika­na (tuu­li­voi­maa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa säh­kös­tä kis­ku­ri­hin­ta. Tai­taa monel­ta jää­dä täl­lai­ses­sa säh­kö­mark­ki­nas­sa säh­kö­au­to hank­ki­mat­ta. Mut­ta ehkä tämä on eräi­den tavoite…

        Lisää ydin­voi­maa Suo­meen. For­tu­mil­le nop­sas­ti lupa lisä­ka­pa­si­teet­tiin Lovii­saan. Ja Tukes pitää saa­da jär­kiin­sä eli ydin­voi­man tur­va­mää­räyk­siin pitää saa­da koh­tuus. Lovii­san ja Olki­luo­don van­hat voi­ma­lat ovat toi­mi­neet hyvin ja moder­ni­soi­tu­na lisää saman­lai­sia voi­ta­va raken­taa. Vain lisäy­din­voi­mal­la saa­daan toi­mi­va säh­kö­mark­ki­na esim. säh­kö­au­to­ta­voit­tei­den saavuttamiseksi.

      2. vk: Eli säh­kö­au­ton käyt­tä­jien kan­nat­taa varau­tua sii­hen, että Ete­lä-Suo­mes­sa­kin usei­ta viik­ko­ja­kin kes­tä­vien kirei­den pak­kas­ten aika­na (tuu­li­voi­maa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa säh­kös­tä kis­ku­ri­hin­ta. Tai­taa monel­ta jää­dä täl­lai­ses­sa säh­kö­mark­ki­nas­sa säh­kö­au­to hank­ki­mat­ta. Mut­ta ehkä tämä on eräi­den tavoite…

        Lisää ydin­voi­maa Suo­meen. For­tu­mil­le nop­sas­ti lupa lisä­ka­pa­si­teet­tiin Lovii­saan. Ja Tukes pitää saa­da jär­kiin­sä eli ydin­voi­man tur­va­mää­räyk­siin pitää saa­da koh­tuus. Lovii­san ja Olki­luo­don van­hat voi­ma­lat ovat toi­mi­neet hyvin ja moder­ni­soi­tu­na lisää saman­lai­sia voi­ta­va raken­taa. Vain lisäy­din­voi­mal­la saa­daan toi­mi­va säh­kö­mark­ki­na esim. säh­kö­au­to­ta­voit­tei­den saavuttamiseksi.

        Kor­jaan STUK, ei Tukes.

      3. Eihän sil­lä ole mitään väliä, lada­taan­ko säh­kö­au­toa Suo­mes­sa vai Viros­sa, kun ollaan kum­min­kin samaa säh­kö­verk­koa ja päästökauppa-aluetta.

        Säh­kö­au­ton lataa­mi­nen ei iaheu­ta pääs­tö­jä, kos­ka se ei nos­ta pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia kuluu auto­jen latai­luun, ne ovat jos­tain muu­al­ta pois.

        Säh­kö­au­to­jen yleis­ty­mi­nen on edel­leen­kin niin hidas­ta, että sitä tah­tia ehdi­tään raken­ta­maan jopa ydin­voi­ma­lai­tok­sia. Toi­sin sanoen säh­kö­au­to­jen aiheu­ta­maan säh­kön kysyn­nän kas­vuun on täy­sin mah­dol­lis­ta vas­ta­ta satun­nai­ses­ti toi­mi­vien tuu­li­voi­ma­lai­tos­ten lisäk­si tasai­sel­la perusvoimalla.

        Säh­kö­au­to­jen äly­la­tauk­ses­sa on sel­lai­nen pul­ma, että lataus­tah­dit tul­le­vat mer­kit­tä­väs­sä osas­sa lataus­pis­tei­ta (aina­kin ker­ros­ta­lois­sa) ole­maan kui­ten­kin niin hitai­ta, että älyl­lä voi­daan lei­ka­ta vain pahim­mat hin­ta­pii­kit ja muu­ten täy­tyy pitää auto lähes­tul­koon koko ajan latauk­ses­sa. No aut­taa­han se vuo­ro­kau­den pahim­pien piik­kien rak­si­mi­nen­kin jotain.

  7. vk: Eli säh­kö­au­ton käyt­tä­jien kan­nat­taa varau­tua sii­hen, että Ete­lä-Suo­mes­sa­kin usei­ta viik­ko­ja­kin kes­tä­vien kirei­den pak­kas­ten aika­na (tuu­li­voi­maa usein ~0) pitää jät­tää lataa­mat­ta ja aja­mat­ta tai sit­ten mak­saa säh­kös­tä kiskurihinta.

    Ajoit­tai­sel­la kis­ku­ri­hin­nal­la­kin säh­kö tulee sil­ti kes­ki­mää­rin ben­saa halvemmaksi.

  8. Kuten aikai­sem­mas­sa las­kel­mas­sa­ni (7.3.) osoi­tin, luon­non­la­kien (pala­mis­ke­mia, ter­mo­dy­na­miik­ka, fysiik­ka) mukaan säh­kö­au­to tuot­taa noin tuplas­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ver­rat­tu­na die­se­lau­toon, kun säh­kö tuo­te­taan hii­lel­lä. Luon­non­la­ke­ja ei vali­tet­ta­vas­ti voi muut­taa poliit­ti­sil­la päätöksillä.
    Hii­lel­lä tuo­te­taan edel­leen mer­kit­tä­vä osa Euroo­pan säh­kös­tä, eikä hii­len kor­vaa­mi­sek­si ole tois­tai­sek­si esi­tet­ty mitään rea­lis­ti­sia vaih­toeh­to­ja. Esi­mer­kik­si ydin­voi­ma­loi­ta ollaan sul­ke­mas­sa, mikä yhdes­sä säh­kö­au­to­jen myö­tä kas­va­van säh­kön­ku­lu­tuk­sen kans­sa käy­tän­nös­sä lisää hii­len kulutusta.
    Kun die­se­lau­to kor­va­taan säh­kö­au­tol­la, väl­te­tään die­se­lin pääs­töt. Pääs­töt siir­ty­vät kui­ten­kin kak­sin­ker­tai­se­na hii­li­voi­ma­loil­le. Jos lisä­säh­kö tuo­te­taan Viron ”pala­val­la kivel­lä”, lisäys on lähes nelin­ker­tai­nen. Näin ollen Viros­sa ja Puo­las­sa ei todel­la­kaan kan­na­ta siir­tyä säh­kö­au­toi­hin. Säh­kö­au­toon siir­ty­mi­nen aiheut­taa kak­sin­ker­tai­set pääs­töt die­se­liin ver­rat­tu­na myös Suo­mes­sa, kos­ka Venä­jäl­tä vir­taa Suo­meen käy­tän­nös­sä koko ajan hii­lel­lä tuo­tet­tua säh­köä. Esi­mer­kik­si vii­me vii­kon­lop­pu­na siir­to­te­ho Venä­jäl­tä oli noin 1,5 GW ja Viros­ta 200…500 MW yötä päi­vää. On vai­kea ymmär­tää, miten esi­mer­kik­si äly­käs lataa­mi­nen voi­si täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa vähen­tää pääs­tö­jä. Hal­pa säh­kön hin­ta­kaan ei tar­koi­ta pie­nem­piä pääs­tö­jä, jos pie­ni­kin osa säh­kös­tä tuo­te­taan hii­lel­lä ja säh­kön kulu­tuk­sen lisäys käy­tän­nös­sä kate­taan hiilellä.
    Vaik­ka Suo­mi saa­vut­tai­si­kin tule­vai­suu­des­sa Olki­luo­to 3:n ja Ruot­sis­ta tuo­ta­van säh­kön avul­la näen­näi­sen hii­li­neut­ra­liu­den, mah­dol­li­sen yli­jää­mä­säh­kön siir­tä­mi­nen esi­mer­kik­si Viroon oli­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kan­nal­ta huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää kuin säh­kön ”tuh­laa­mi­nen” autoi­hin. Viros­sa säh­kö kor­vai­si pala­val­la kivel­lä tuo­tet­ta­vaa säh­köä. Vas­taa­vaa menet­te­lyä pitäi­si lisä­tä myös muu­al­la Euroo­pas­sa. Jos siir­to­yh­teyk­sien kapa­si­teet­ti rajoit­taa vih­reän säh­kön siir­toa, kan­nat­taa hal­li­tus­ten rahat sijoit­taa siir­to­yh­teyk­sien vah­vis­ta­mi­seen eikä säh­kö­au­toi­lun tukemiseen.

    1. Jos kaik­ki säh­kö teh­täi­siin kivi­hii­li­lauh­de­voi­mal­la (jon­ka hyö­ty­suh­de on 42 % ei 35 %) säh­kö­au­ton pääs­töt oli­si­vat noin 125 g/km. Die­se­lau­to­jen kes­ki­mää­räi­nen pääs­tö on tätä suu­rem­pi. Sil­lon­kin säh­kö­au­ton hyvä puo­li on se, ettei se tuo­ta tap­pia­via pako­kaa­su­ja. Olet sinän­sä oikeas­sa, että jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta, jol­loin omi­nais­pääs­tö­jen las­ke­mi­nen on epä­re­hel­lis­tä. Niden mukaan säh­kö­au­ton pääs­töt oli­si­vast jotain luok­kaa 25 g/km.
      Suo­meen ei suin­kaan tuo­da aina kivi­hii­li­säh­köä ulko­mail­ta ihan vain sen takia, että Suo­men hin­ta-alua irtaan­tuu Viros­ta var­sin usein: siir­to­ka­pa­si­teet­ti jumit­taa. Päi­vä­sai­kaa ei yleen­sä tule säh­kö Venä­jäl­tä lain­kaan. Yhä useam­min mar­gi­naa­li­säh­kö on päästötöntä.

  9. Moder­nien super­kriit­tis­ten hii­li­voi­ma­loi­den, esi­mer­kik­si Tah­ko­luo­don jo sul­je­tus­sa voi­ma­las­sa nimel­li­nen hyö­ty­suh­de on noin 42%. Käy­tön aikai­nen kes­kiar­vo oli 40,7 %. Van­hoil­la voi­ma­loil­la, joi­ta Euroo­pas­sa on vie­lä käy­tös­sä, saa­vu­te­taan 30…35%:n hyö­ty­suh­de. Huo­noim­man hyö­ty­suh­teen voi­ma­lat tule­vat verk­koon vii­mei­se­nä tuot­ta­maan ns. mar­gi­naa­li­säh­köä, mikä on jär­ke­vää sekä polt­toai­neen kulu­tuk­sen että pääs­tö­jen kan­nal­ta. Ver­tai­lu­las­kel­mis­sa on käy­tet­ty vaih­te­lu­vä­lin ylä­ra­jaa. Toki huo­noim­mil­la hyö­ty­suh­teil­la toi­mi­via voi­ma­loi­ta on sul­jet­tu ja sul­je­taan edel­leen­kin kor­vaa­van säh­kön­tuo­tan­non lisään­tyes­sä. Vaik­ka ver­tai­lus­sa käy­tet­täi­siin 42%:n hyö­ty­suh­det­ta ja 20% siir­to­hä­viö­tä ”polt­toai­nees­ta pyö­riin”, kivi­hii­len pääs­töt ovat 341/0,42/0,8 = 1014 ja rus­ko­hii­len 341/0,42/0,8 = 1158 kgCO2/MWh, jot­ka ovat kau­ka­na bio­die­se­lil­lä ”teräs­te­tyn” die­sel­polt­to­öl­jyn 558 kgCO2/MWh ja jopa bensiini/etanoliautojen 827 kgCO2/MWh päästöistä.
    Hii­li­diok­si­di­pääs­töt Suo­mes­sa ovat jo nyt mel­ko alhai­set ja Olkiluoto3:n käyn­nis­tyt­tyä kuu­lum­me Euroo­pan vih­reim­pien mai­den jouk­koon, tosin osaa vih­rey­des­tä saam­me kiit­tää Ruot­sia, jos he edel­leen myy­vät vih­re­ää säh­köään Suo­meen eivät­kä toteu­ta suun­ni­tel­mi­aan tuh­la­ta sitä säh­kö­au­toi­hin. Pääs­töt eivät ole yksit­täis­ten val­tioi­den asioi­ta. Suo­mi tai Ruot­si eivät voi luo­da ylä­puo­lel­leen hii­li­diok­si­di­ton­ta ja ilmas­ton­muu­tos­va­paa­ta tai­vas­länt­tiä. Sik­si olen halun­nut koros­taa vai­kut­ta­mis­ta koko Euroo­pan alu­eel­la ja sitä kaut­ta koko maa­pal­lon yhteen­las­ket­tui­hin päästöihin.
    Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti vii­saas­ti vuon­na 2011: ”Se, että kulut­taa itse vähä­pääs­töis­tä säh­köä, ei ole mikään eko­te­ko. Eko­te­ko on vähä­pääs­töi­sen säh­kön tuot­ta­mi­nen, sil­lä vähä­pääs­töi­sen tuo­tan­non mää­rä alit­taa kulu­tuk­sen sel­väs­ti. Uusiu­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­ta­vaa, sen tuo­tan­nos­sa on.”
    Näin ilmas­to­vaa­lien alla kan­nat­taa muis­taa, että Suo­men osuus maa­pal­lon hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä on vain noin 0,15 %, jos­ta lii­ken­teen osuus noin 17%, jos­ta hen­ki­lö­au­to­jen osuus noin puo­let. Jos kaik­ki Suo­men hen­ki­lö­au­tot kul­ki­si­vat säh­köl­lä, maa­pal­lon CO2-pääs­töt pie­ne­ni­si­vät noin 0,013%. Suo­men säh­kön­ku­lu­tus lisään­tyi­si noin 10%, joka vas­taa run­saan 1000 MW:n ydinvoimalaa.
    Ps. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to on ehdot­to­mas­ti jär­ke­vin tapa hyö­dyn­tää kivi­hiil­tä. Koko­nais­hyö­ty­suh­de on noin 90%. Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­ki tekee jär­ke­vän pää­tök­sen eikä anna tun­teel­li­sen poliit­ti­sen reto­rii­kan ohja­ta pää­tök­sen tekoa. Suun­ni­tel­tu vaih­toeh­to­kin on mones­sa suh­tees­sa kyseenalainen.

    1. Pasi: kau­ka­na bio­die­se­lil­lä ”teräs­te­tyn” die­sel­polt­to­öl­jyn 558 kgCO2/MWh ja jopa bensiini/etanoliautojen 827 kgCO2/MWh päästöistä

      Kan­nat­taa huo­ma­ta, että polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­de kär­sii pal­jon pysäh­te­lyä sisäl­tä­väs­sä kau­pun­kia­jos­sa enem­män kuin säh­kö­au­to­jen. Tämä pitäi­si huo­mioi­da, kos­ka juu­ri kau­pun­kia­joon säh­kö­au­tot sovel­tu­vat par­hai­ten. Lisäk­si die­se­lau­tot aiheut­ta­vat eri­näi­siä pai­kal­li­sia pääs­tö­jä (mm. typen oksi­de­ja), mikä tekee niis­tä kau­pun­kia­joon muu­ten­kin huonompia.

      1. Ossi Sare­so­ja: Kan­nat­taa huo­ma­ta, että polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­de kär­sii pal­jon pysäh­te­lyä sisäl­tä­väs­sä kau­pun­kia­jos­sa enem­män kuin säh­kö­au­to­jen. Tämä pitäi­si huo­mioi­da, kos­ka juu­ri kau­pun­kia­joon säh­kö­au­tot sovel­tu­vat par­hai­ten. Lisäk­si die­se­lau­tot aiheut­ta­vat eri­näi­siä pai­kal­li­sia pääs­tö­jä (mm. typen oksi­de­ja), mikä tekee niis­tä kau­pun­kia­joon muu­ten­kin huonompia.

        Mark­ki­noil­le on tulos­sa nk. kevyt­hy­bri­de­jä, jois­sa liik­keel­le­läh­tö tapah­tuu esim. auto­maat­ti­vaih­teis­toon integroi­dun säh­kö­moot­to­rin avul­la. Akku­ka­pa­si­teet­tia ei ilmei­ses­ti ole juu­ri liik­keel­le­läh­töä enem­pää, mut­ta tämä­kin riit­tä­nee rat­kai­se­maan suu­ren osan polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­deon­gel­mis­ta kau­pun­kia­jos­sa. Lisäk­si akus­ton koko/paino ja kus­tan­nuk­set pysy­vät kurissa.

        Jos uusim­pien die­sel­moot­to­rei­den NOx-pääs­töt ovat luok­kaa 0 mg/km, niin mis­sä ongel­ma? (Oli­si­ko jo niin, että moi­sil­la voi­man­läh­teil­lä varus­te­tut autot itsea­sias­sa puh­dis­tai­si­vat kaupunki-ilmaa…?)

        Tai­taa käy­dä niin, että tek­niik­ka kehit­tyy vähin­tään riit­tä­vän nopeas­ti estä­mään polt­to­moot­to­rien kiel­tä­mi­sen mil­lään jär­ki­pe­rus­teil­la. No, eihän täs­sä maa­il­mas­sa jär­jel­lä tee mitään, jos ja kun ideo­lo­giat pää­se­vät jyrää­mään kai­ken allleen.

      2. Jos uusim­pien die­sel­moot­to­rei­den NOx-pääs­töt ovat luok­kaa 0 mg/km, niin mis­sä ongelma? 

        Ongel­ma on sii­nä, että Suo­meen tuo­daan van­ho­ja die­sel­kä­ryt­tä­jiä, jot­ka on ihmis­ten ter­veyt­tä enem­män arvos­ta­mis­sa mais­sa kielletty.

  10. Ossi,
    Van­ho­jen die­se­lien osal­ta kom­ment­ti­si on täy­sin oikea.
    Tosin die­se­lin etu­na var­sin­kin ben­sa­moot­to­riin ver­rat­tu­na pide­tään hyvää hyö­ty­suh­det­ta osakuormilla.
    Uudet die­se­lau­tot on varus­tet­tu start/stop toi­min­nal­la, joka pysäyt­tää moot­to­rin esi­mer­kik­si lii­ken­ne­va­loi­hin pysäh­dyt­täes­sä vähen­täen polt­toai­neen kulu­tus­ta ja päästöjä.
    Uusis­sa die­se­leis­sä on lisäk­si SCR-jär­jes­tel­mä (Selek­tii­vi­nen kata­lyyt­ti­nen pel­kis­tä­mi­nen), jos­sa ure­aa sisäl­tä­vä AdBlue-nes­te ja pako­kaa­su­jen typ­piok­si­dit muun­ne­taan typek­si ja vesi­höy­ryk­si, jol­loin hai­tal­lis­ten typ­piok­si­dien pääs­töt vähe­ne­vät huomattavasti.
    Eli parem­paan suun­taan ollaan die­se­leil­lä­kin menos­sa. En tie­ten­kään väi­tä, ettei­kö säh­kö­au­to oli­si pai­kal­li­ses­ti puhtaampi.

    1. Pasi: Uusis­sa die­se­leis­sä on lisäk­si SCR-jär­jes­tel­mä (Selek­tii­vi­nen kata­lyyt­ti­nen pel­kis­tä­mi­nen), jos­sa ure­aa sisäl­tä­vä AdBlue-nes­te ja pako­kaa­su­jen typ­piok­si­dit muun­ne­taan typek­si ja vesi­höy­ryk­si, jol­loin hai­tal­lis­ten typ­piok­si­dien pääs­töt vähe­ne­vät huomattavasti.

      Kuin­kas hyvin tuo toi­mii käy­tän­nös­sä? Eikös tuo ollut juu­ri se sys­tee­mi, johon Volkswa­ge­nin hui­jaus liittyi?

      1. Ei, VW ja kump­pa­nit käyt­tä­vät mui­ta mene­tel­mia, jois­ta mer­kit­tä­vin on EGR eli pako­kaa­su­jen kier­rä­tys imusar­jaan. Tämä vähen­tää hapen mää­rää seok­ses­sa, jol­loin myös typ­piok­si­din muo­dos­tus vähe­nee. Toi­saal­ta palo­no­peus ja pala­mi­sen täy­del­li­syys kär­si­vät, mikä las­kee talou­del­li­suut­ta. Pako­kaa­sus­sa on vet­tä ja hii­li­diok­si­dia, joi­den yksi yli­mää­räi­nen ato­mi suh­tees­sa typ­peen ja hap­peen tar­koit­taa myös yli­mää­räi­siä mole­kyy­lin sisäi­siä vapausas­tei­ta, joi­hin sitou­tuu läm­pöä. Tämä las­kee seok­sen läm­pö­ti­laa ylä­kuo­lo­koh­das­sa, mikä myös las­kee typen oksi­dien muo­dos­tu­mis­ta ja talou­del­li­suut­ta, ja lisää pako­kaa­sun läm­pö­ti­laa ja sii­hen sitou­tu­nut­ta hukkaenergiaa.

        Hui­jauk­ses­sa on var­maan­kin muu­tel­tu pako­kaa­sun kier­rä­tyk­sen mää­rää suu­rem­mak­si kun put­kes­sa on havait­tu mit­ta­lait­tei­ta. Ja/tai ruis­ku­tuk­sen ajan­koh­taa on muu­tet­tu myöhemmäksi.

      2. Ossi Sare­so­ja: Kuin­kas hyvin tuo toi­mii käy­tän­nös­sä? Eikös tuo ollut juu­ri se sys­tee­mi, johon Volkswa­ge­nin hui­jaus liittyi?

        Toi­mii aina­kin uusim­mis­sa autois­sa erit­täin hyvin:

        Uudet die­se­lit usko­mat­to­man puh­tai­ta — ADACin tes­tis­sä par­haat pää­si­vät 0 gram­man typenoksidipäästöihin

        Oikeas­sa ajos­sa suo­ri­tet­tu­jen tes­tien perus­teel­la ADAC lausuu tes­taa­mien­sa auto­jen pääs­tö­ta­so­jen ole­van huo­mat­ta­vas­ti vaa­dit­tu­jen taso­jen ala­puo­lel­la. Yksi Merce­des-Benzin mal­li sai mit­tauk­sis­sa type­nok­si­dien pääs­tö­mää­räk­si jopa 0 grammaa.

        Uusim­mis­sa Euro 6d Temp ‑nor­min die­se­lau­tois­sa type­nok­si­di­pääs­töt saa­vat olla enim­mil­lään 168 mil­li­gram­maa kilo­met­ril­lä. Viral­li­ses­ti raja on 80 mg/km, mut­ta siir­ty­mä­ai­ka­na rajaan sovel­le­taan ker­roin­ta, joka sal­lii kor­keam­mat­kin päästöt. 

  11. Mik­si Suo­mes­sa puhu­taan lii­ken­teen pääs­töis­tä? Eikö meil­lä todel­la­kaan ole mitään alem­piar­voi­sia pääs­tö­läh­tei­tä joi­hin puuttua?

    Onko täs­sä oikeas­ti kyse öljy­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­ses­tä, mut­ta asias­ta ei syys­tä tai toi­ses­ta saa puhua tai osa­ta puhua suo­raan? Jos näin niin asia kun­nos­sa, jat­ka­kaa. Älkää vaan nolat­ko itseän­ne puhu­mal­la polt­to­moot­to­ria vastaan.

    Ilman Trum­pia emme muu­ten puhui­si hiilitulleista. =)

    1. Olli S:
      Mik­si Suo­mes­sa puhu­taan lii­ken­teen päästöistä? 

      Tämä sama kysy­mys tyy­pil­li­ses­ti esi­te­tään myös läm­mi­tys­rat­kai­su­jen ja lihan kohdalla.

      Kui­ten­kin koti­ta­louk­sien kol­me suu­rin­ta pääs­tö­läh­det­tä ovat asu­mi­nen, elin­tar­vik­keet ja lii­ken­ne. Jos puhu­taan jos­tain muus­ta, niin sil­loin kysees­sä ei ole pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen vaan jon­kin­sort­ti­nen sijaistoiminta.

    2. Olli S: Ilman Trum­pia emme muu­ten puhui­si hiilitulleista. =)

      Hii­li­tul­leis­ta on kyl­lä puhut­tu ennen Trumpiakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.