Jäi listan aukikirjoittaminen viime tippaan, joten nyt aika kursorisesti.
Pöydältä
Pitkään pöydällä olleet kysymykset MajaMajan mökkikylästä Vuosaareen ja kysymys Vantaanjoen padosta menevät nyt varmaankin jo päätökseen.
Uudet asiat
Postipuiston eteläisen osan asemakaava
Alue kaavoitetaan varsin kantakaupunkimaisesti. Asuintonttien, jotka muodostavat pääasiassa umpikortteleita, tonttitehokkuus on 3,0 ja toimistotonttien 5. Alueelle on tulossa 3 800 asukasta ja parituhatta työpaikkaa.
Ajattelin kuunnella esittelyn ja sanoa kantani sitten, mutta sinänsä on hyvä, että virasto on oppinut tekemään myös kaupunkia. Pitkään tehtiin lähiöitä kantakaupunkiinkin, kuten Arabianrannassa ja Pikku-Huopalahdessa.
Tänne pitäisi tulla ratikka, mutta sen rakentaminen on siirretty jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Näin ei pidä tehdä, koska liikennekäyttäytyminen muovautuu eri tavalla, jos joukkoliikenne tulee vasta joskus. Jos ratikka maksaa 50 miljoonaa, sen aikaistaminen maksaa kahden prosentin reaalikorolla laskettuna miljoona euroa vuodessa.
Mielenkiintoinen kysymys täällä on, miten alueen lämmitys järjestetään. Valtuusto on ponsittanut maalämmön puolesta, mutta noin tiheä asutus ei toimi ainakaan tonttikohtaisella maalämmöllä. Keskitetyllä ehkä.
Hernesaaren kaava
Hernesaaren asukasluku on noussut joka kierroksella. Kun helikopterikenttä saatiin pullautetuksi pois, alueen mahdollisuudet paranivat merkittävästi. Nyt alueelle suunnitellaan 7 600 asukasta ja 135 000 k-m2 toimitiloja, lähinnä palveluja. Alueesta on tulossa paitsi asumisen, myös matkailun ja merellisten palvelujen keskus. Alueelle tulee suuri venesatama ja laiturit risteilyaluksille.
Kaupunki omistaa maan ja laskee saavansa tästä 400 miljoonan euron tonttitulot. Kaavan toteuttaminen maksaa vähän alle 200 miljoonaa, joten tämä on kaupungin talouden kannalta kunnolla plussalla.
Alueen liikenne tulee perustumaan kutosen ratikkaan, jonka rakentaminen on ymmärtääkseni jo aloitettu.
Pysäköintinormi on 1/135, mikä toisi alueelle yli 2 000 järkyttävän kallista pysäköintipaikkaa. Tarkoituksena kuitenkin on, että tämä muutetaan kaavan ollessa nähtävillä, sillä tarkoituksena on soveltaa täällä markkinaehtoista pysäköintiä. Vaikea uskoa että 2 000 pysäköintipaikalle löytyisi ostaja, joka on valmis pulittamaan paikasta 40 000 euroa tai jotain sinne päin.
Täällä pitäisi oikeastaan soveltaa pysäköintiin maksiminormia, koska alueesta tulee täysi liikennesumppu, jos asukkaat innostuvat käyttämään autoa paljon. Risto Rautava on esittänyt, että täältä vedettäisiin tunneli Keskustatunneliin (josta ei ole päätöstä). Jos se maksaisi vain 200 M€, veisi se koko kaavoitushyödyn ja maksaisi autopaikkaa kohden 100 000 €.
Eteläisen kaupungin osan asukkaat pelkäävät alueen aiheuttamaa läpiajoliikennettä. Lisäksi he haluaisivat alueelle enemmän puistoa.
Neljä maankäyttösopimusta
Kaupunki perii kaavoitushyötynä yhteensä runsaat 10 M€.
Käsittelyssä asuntokaavoja 11 500 uudelle helsinkiläisellä. Ensi viikolla uusi kokous ja uudet kujeet.
OS: ”Eteläisen kaupungin osan asukkaat pelkäävät alueen aiheuttamaa läpiajoliikennettä. Lisäksi se haluaisivat alueelle enemmän puistoa.”
En pelkää, en halua.
Ystävällisin terveisin,
Eteläisen kantakaupungin asukas.
Onko kyse kaupungin toimintojen siiloutumisesta, kun pitkäjänteisen kehittämisen kohteena olevalle Uutelan alueelle esitetään mökkikylää tikanheitolla valittuun pisteeseen jonkun markkinointiviestintäelinkeinohupparin syöttämällä esittelytekstillä jota tulkitessa tulee käyttää juuri pidetyn yo-kokeen tekstisisältöjen analyysikeinoja?
”Helsinki vastaanotti 7.11.2018 Brysselissä European Capital of Smart Tourism –kilpailun voiton ja kaupungilta odotetaan nyt kansainvälisesti kiinnostavaa sisältöä kestävän matkailun ratkaisujen osalta. MajaMaja -konsepti vastaa juuri tähän tarpeeseen (ja) olisi juuri sellainen.
Kaupunkimatkailun kestävät ratkaisut myös yhdeksi ensi vuoden kansainvälisen markkinointiviestinnän teemaksi. Mahdollisuus MajaMajan kaltaiseen yöpymisvaihtoehtoon merellisessä Helsingissä on tärkeä lisä Think Sustainable -teemaisen konseptin osalta.”
Siis on rakennettava venevessalla varustettu thairantamökki kallioon porattavien teräsputkien varaan, jotta kaupungin matkailuesitteeseen saadaan kansainvälisesti janottuja ”Think Sustainable” -kuvia.
Kaupungin omistaa Varsasaaren, jossa on jo 250 rantamökkiä rantakallioilla. Ehkä MajaMaja -konseptia voisi kokeilla siellä kun tieteellinen vertailuaineisto löytyy paikalta, sitäpaitsi sijaitseehan Varsasaari modernien hupparien Espoossa.
Jos Hernesaari tuottaa kaupungille arviolta 200 miljoonaa euroa ja 7600 asukasta ovat asukkaat valmiita maksamaan noin 25 donaa per nenä puhdasta tuottoa kaupungille. Hyvä diili muille kaupunkilaisille, ainakin niille, joilla on jo koti omalla tontilla.
Helsingin puolellakin on lukuisia saaria minne kaikki vieraat ovat saarten kesäasukkaiden mielestä aina oikein kovasti tervetulleita. Vartiosaareen ja Kivinokalle sopisi molempiin hyvin satakunta tuolla konseptilla toimivaa vuokramökkiä.
Hernesaaresta autoton? Kokoomuksella EI ole enemmistöä valtuustossa.
Autottomia kaupunkeja on ollut lähinnä kommunistisissa diktatuureissa, jos puolueeliitin S 500 unohdetaan pois laskuista. En tiedä, auttaisiko edes Kokoomuksen enemmistö. Kokoomuksessakin on kaikenlaisia NIMBYjä. Ei toki yhtä paljoa kuin Vihreissä.
Oma ajatukseni ensisilmäyksellä on, että tehdään taas harvaan rakennettua lähiötä kaupungin parhaalle paikalle. Tämä toki pelkän havainnekuvan perusteella. Onko Hernesaaresta tarkempaa karttakuvaa, jossa olisi asukastiheys esitettynä esimerkiksi kortteleittain? Alle 10 000 asukasta neliökilometrillä ei toimi ja 20 000 olisi kalliiden työvoimakustannusten Suomessa parempi lähtökohta palveluille.
Nyt kun päästään tekemään käytännössä nollasta, on mahdollisuus tehdä bulevardi eurooppalaisella mitoituksella: kuusi ajokaistaa, niin eiköhän tuo henkilöautoliikennekkin toimi. 🙂
Toivottavasti näitä Postipuiston tehokkuudella laadittuja kaavoja tehdään jatkossakin ja vielä enenevin määrin. Onko näköpiirissä uusia yhtä tehokkaasti kaavoitettuja alueita? Ensi vaalikaudella olisi hyvä avata keskustelu valtion kanssa uudestaan ilmalan ratapihan siirtämisestä ja alueen varaamisesta asuin ja toimitilarakentamiselle. Paikka on niin keskeinen, että ei kannata haaskata junien huoltoon ja seisotukseen. Jos muista vaihtoehtoja ei ole niin rakennetaan vaikka alue kokonaan kannen päälle.
Hernesaaren osalta kannattaisi ainakin kokeilla vaihtoehtoa, jossa autopaikoille on määritetty enemmäisraja ja paikkojen kustannukset vastaamaan todellisia kustannuksia.
Ei Hernesaaresta tarvitse määräyksillä autotonta yrittää. Markkinaehtoisuus riittää pitkälle, koska paikat ovat kalliita toteuttaa. Edellyttäen tietenkin, että autopaikkojen markkinaehtoisuus ulottuu myös tuettuun ja välimuotojen asuntotuotantoon. Jos ei ulotu, helposti käy niin, että kaupungin vuokra-asuntoihin rakennetaan enemmän autopaikkoja per asuinneliö kuin vapaarahotteisiin asuntoihin.
Mitä järkeä on tuhlata Hernesaaren maata kaupungin vuokra-asuntoihin?
Ei mitään.
Niin kuitenkin tehdään, koska valtuustot sosialistit haluavat torjua sillä tavoin segretaatiota. Huolimatta siitä, että keino on kallis, huonosti toimiva ja parempiakin olisi.
Telakkakadun raitiotien rakentaminen on tosiaan alkanut viime syksynä, remontti kestää lähes kolme vuotta ollen valmis kesällä 2021. Jotain on pahasti pielessä Helsingin katujen rakennuttamisessa jos yhden 750 metrin katuosuuden remontti vie lähes kolme vuotta.