Vähän ilkikurisesti kirjoitin twitterissä, että hyvien viinien ystävänä suhtaudun kauhulla ajatukseen, että Alko viinimonopoli murretaan ja ruokakaupoista saa muutamaa huonoa bulkkiviiniä. Tämä herätti vastalauseita ja synnytti väitteen, että viinivalikoima paranisi Alkon nykyisestä noin 5000 viinimerkistä.
Mika Maliranta esitti vähän analyyttisemmän kysymyksen:
Kiinnostava kysymys, tuottaako markkinatalous hyvinvoinnin kannalta liian vähän erikoisliikkeitä? Mitä mieltä olet?
Aikanaan kirjoja sai myydä vain kirjakaupoissa. Niinpä pienelläkin paikkakunnalla oli yleensä kirjakauppa, jonka tarjonta kattoi kaiken Kalle Päätalon menestyskirjoista Tommy Tabermanin vähän myyviin runokokoelmiin. Sitten kirjojen kauppa vapautui, marketit alkoivat myydä Päätaloa, kirjakauppa meni nurin eikä Tommy Tabermannia saanut enää kuin suurista kaupungeista.
Tämä osoittaa, että kilpailu voi heikentää tarjontaa. Toisten mielestä on ikävää, että kirjakauppoja on vain suurissa kaupungeissa. Toisten mielestä on väärin, että Kalle Päätalon ostajat subventoivat Tommy Tabermanin runokirjojen ostajia. Makuasia, mutta vastaa Mika Malirannan kysymykseen. On mahdollista.
Olen sitä mieltä, että apteekin perustaminen pitäisi vapauttaa tarveharkinnasta ja apteekkien pitäisi saada kilpailla hinnalla. Apteekkeja koskisi kuitenkin edelleen velvollisuus myydä kaikkia lääkkeitä, jotta myös harvinaisia tauteja sairastavat saisivat lääkkeensä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos Prisma saisi myydä haluamiaan lääkkeitä, se ottaisi valikoimaansa vain myydyimmät samaan tapaan kuin se on ottanut vain suosituimmat kirjat. Harvinaisten lääkkeiden tarvitsijat joutuisivat pulaan, koska täyden palvelun apteekit kuolisivat pois.
Minusta on aika ilmeistä, että kun viinit tulevat ruokakauppoihin, tarjonnan kanssa käy samoin kuin kirjojen kohdalla. Helsingissä kaikki hyvin, mutta Lieksasta voi olla vaikea saada Châteauneuf-du-Papea.
Laatuviinien hinnat myös nousisivat. Tämä johtuu siitä, että EU määräsi Alkolle hintafunktion, jossa viinien katteet ovat pienet seä bulkki- ja laatuviinien katteet yhtä pienet. Niinpä Alko myy italialaisia laatuviinejä halvemmalla kuin kaupat Italiassa huolimatta hintaan sisältyvästä alkoholiverosta, noin 3 €/pullo. Valikoimaan tulee toki myös neljän euron viinejä – niitä, jotka maksavat Italiassa euron/pullo. Sellaista kuraa Alko ei myy, koska ei ole mitään järkeä maksaa kolmen euron alkoholiveroa euron arvoisesta viinistä. Muutama vuosi sitten raja kuki noin 10 euron viineissä. Siitä ylöspäin viinit olivat Alkossa halvempia kuin muualla. Sen jälkeen alkoholiveroa on nostettu, joten tuo raja on varmaankin siirtynyt ylöspäin.
Oletteko ihmetelleet, miksi Alkossa on näittä Anttilan hintoja, 9,98 €/pullo? Eihän Alkon tehtävä ole houkutella ostamaan. Se johtuu siitä, että tuo hintafunktio on maahantuojien tiedossa ja he hinnoittelevat tukkuhintansa niin, että se johtaa näihin Anttilan hintoihin.
Kysyin joskus eräältä Silja Linen johtajalta, miten he pystyvät myymään tax free -myymälöissään viiniä kalliimmalla kuin Alkossa, koska niinhän heidän on pakko tehdä, jos aikovat saada sen kannattavaksi. Hän sanoi jujun olevan siinä, että myyvät eri viinejä kuin Alko, jottei kuluttaja pysty vertaamaan.
Viinin ystävälle Alkon myyjien asiantuntemus on arvokas asia. Prisman kassalta ei varmaankaan saisi vastaavaa apua.
Kaiken kaikkiaan Alko harjoittaa EU:n pakottamana voimakasta ristisubventiota hyvien viinien hyväksi. Kun se aikanaan loppuu, hyvien viinien ystävät tietysti kärsivät. Tästä väitteestä en luovu.
Viini siirtyy varmaankin verkkokauppaan niin kun kirjatkin ovat siirtyneet sen jälkeen, kun kirjakaupat lahdattiin. Se vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta. Ei yllätysvieraita ja jos vieraita kutsuu, pitää ruokalista tietää kauan etukäteen.
Sinänsä sillä, ettei Prisma saa myydä aitoa shampanjaa, ei ole mainittavaa alkoholipoliittista merkitystä.
Kilpailu ja optimaalinen kauppaverkko
Kilpailu ei sinänsä takaa optimaalista kauppaverkkoa. Tästä triviaali esimerkki on kilometrin pituinen ranta, jolla on kaksi kioskia. Kuluttajien kannalta ideaalista olisi, että nämä sijaitsisivat pisteissä 250m ja 750 m, mutta tähän tulokseen kilpailu ei johda. Jos oletetaan, että asiakkaat valitsevat lähinnä olevan kioskin, kummankin kannattaa siirtyä lähemmäs toista niin, että ne ovat lopulta keskellä rantaa vierekkäin. Tämä yksinkertaistettu esimerkki on yleistettävissä hypermarketteihin ja huoltoasemiin. Havainnot tukevat teoriaa. Jos rantakahvilat saisivat tehdä kartellin, ne sopisivat paikoiksi nuo 250 ja 750 metriä. Ehkä hypermarketitkin sijaitsisivat eri puolilla kaupunkia, jos kartelli olisi luvallinen.
Onko kuluttajalle parempi, että käytössä on lähikauppa (vaihtoehto A), vaikka se onkin vähän kalliimpi, vai 20 kilometrin päässä oleva edullinen automarketti (B)?
Ilman muuta kuluttajan kannalta paras vaihtoehto on, että käytettävissä on molemmat. Olettakaamme, että kaikkien kuluttajien kannalta vaihtoehdot menevät näin:
A+B > A > B
Jos ei halua, että kaikki, myös unohtunut kermapurkki, pitää hakea 20 kilometrin päästä, pelkkä lähikauppa on parempi kuin pelkkä automarketti.
Tilanne, jos on molemmat, on siis paras, mutta ei välttämättä pysyvä. Jos kaikki toimivat omaan etuaan maksimoiden, he tekevät suuret viikko-ostokset automarketissa ja ostavat unohtuneen kermapurkin lähikaupasta. Lähikauppa ei pysy tällä pystyssä ja niinpä lopulta päädytään vaihtoehtoon B, joka oli kaikkien mielestä alun perin huonoin.
Optimaaliseen ratkaisuun päädyttäisiin, jos asiakkaat maksaisivat vuotuista korvausta lähikauppiaalle siitä, että kauppa on olemassa. Jos haluaa tähän talousteoreettisen selityksen, kannattaa googlata termi kuluttajan ylijäämä.
Ilmeisesti kilpailu ei ole tuottanut tyydyttävää ratkaisua, koska kaikkialla Länsi-Euroopassa on syntynyt kuluttajaosuuskuntia turvaamaan kaupan tarjontaa.
Toteamus, että kartelli olisi kuluttajan edun mukaista, on mielenkiintoinen… Myös monopoli on joskus kuluttajan edun mukainen. Ehkä kilpailulainsäädäntö pitäisi muuttaa täysin 😉
Kilpailulaki sallii kartellin silloin, kun sen edullisuus kuluttajalle on todistettu. Sellaisia ovat esimerkiksi standardit, jota tekevät tuotteista yhteensopivia.
> Ilmeisesti kilpailu ei ole tuottanut tyydyttävää
> ratkaisua, koska kaikkialla Länsi-Euroopassa on
> syntynyt kuluttajaosuuskuntia turvaamaan kaupan
> tarjontaa.
🙂
Kuluttajaosuuskunnat itsessään ovat vapaiden markkinoiden vastaus kaupan keskittymiseen!
Jos siis vapaat markkinat tuottavat osuuskunnan muodossa kuluttajalle optimaalisen vastauksen kaupan keskittymiseen se ei sitten johdukaan vapaista markkinoista.
> Viinin ystävälle Alkon myyjien asiantuntemus on
> arvokas asia.
Viinin ystäviä suhteessa koskenkorvan ystäviin on kuitenkin niin vähän, että kokonaisuuden kannalta optimaalinen tilanne saattaa tuntua viinin ystävästä epäoikeudenmukaiselta. Oikeudenmukaiselta tuntuisi, jos viinin ystävä saa ostaa viininsä koskenkorvan ystävän rahoilla.
Perimmältään kyse on siitä, että kossun yshtävä kuuluu alempaan sosiaaliluokkaan, joten viinin ystävän kuuluukin vähän kurmuuttaa häntä ja vielä päälle julkisesti paheksua rahvaan harjoittamaa ylenmääräistä viinan juontia.
— Oi kuinka ihanalta maailma näyttäisikään, jos kaikki joisivat vain italialaisia laatuviinejä!
> verkkokauppaan …
> Se vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta
Juuri tästähän kyse on. Puuttuuko laatuviinin ostajalta jotenkin kyky suunnitelmalliseen ostamiseen vai ovatko kossun ostajat aivan poikkeuksellisen suunnitelmallista väkeä?
Myös kossun ostaja joutuu varstoimaan
Kyse on siitä missä kohti tavaran siirtoketjua, aina viinirypäleistä kuluttajan mahaan saakka, on optimaalisinta varastoida tuote. Mitä kauemmaksi kuluttajan pöydästä tuote, olipa se kossu tai laatuviini, viedään, sitä suuremman varaston kuluttaja joutuu pitämään ”omassa kellarissaan”.
Takavuosina taisi joku ministeri valittaa sitä, että hän juo liikaa viiniä, jos ostaa kerralla kolme litraa ja teki johtopäätöksen, että viinin saantia pitäisi vaikeuttaa. Vaikeuttamisen seurauksena olisi kuitenkin, kotivaraston suureneminen, koska tien toisella puolen oleva lähikauppa ei voisikaan pitää viinivarastoa kuluttajan lukuun. Josta sitten tarvittaessa voi sen puuttuvan pullon ja kermapurkin noutaa.
Syy markettien sijoitumiseen ei ole kilpailun liiallisuus tai sen puute vaan muutos infrastruktuurissa. Autoilun lisääntyminen. Autoilun seurauksena kuluttajan kannalta on melko saman tekevää sijaitseeko hypermarket 5 vaiko 15 kilometrin päässä. Yhdentekevää ei sen sijaan ole se, että pitääkin ajaa kymmeniä kilometrejä supermarketista toiseen niiden kahden tuotteen takia, jota kumpaakin vain siitä toisesta marketista.
Tältä päätöksen tekeminen näyttää auton ratista, ja keskiverto valtuutettu ja kansanedustaja on mitä ilmeisimmin samaa mieltä. Samalla suljetaan pois ei-autoilijat – ei ainoasta ne, joilla ei ole varaa autoon, vaan myös liian nuoret tai vanhat kortittomat. Tästä taas seuraa erinäisiä ulkoisvaikutuksia. Ajokortilliset päätyvät ajamaan taksia perheen ja suvun muille jäsenille, lasten omaehtoinen liikkuminen ja kokemukset vähenevät jne.
Kyllä minä joisin yhden euron viinejä neljällä eurolla. Meinaan ei mitään jarrunestettä ole, vaan seurausta siitä että valmistajilla on vakiomaku jota pitää yllä. Yhteen aikaan oleskelin amerikassa ja tykästyin happamiin tai kitkeriin yllätysviineihin ruskeassa paperipussissa bussipysäkeillä spaddu huulessa. Olen nyt joutunut dokaamaan Alko koko hinnaston läpi löytämättä muuta kuin imeliä sulkamunien sulojuomia.
Avaa korfrkki ja jätä viini pöydälle etikoitumaan muutamaksi viikoksi niin tuttu maku palaa. 🙂
Tämä viinien ostotapa on kyllä tärkeä asia. Ihan hyvää analyysiä, mutta nettiostamisen näkökulma on kuitattu aika lyhyesti. Alkolla kohtuullisen hyvät nettisivut jossa mm uutuudet on helposti löydettävissä. Tilaaminen lähialkooon onnistuu ilman lisäkuluja. Mm Amazon toimittaa juomat ilmaiseksi Keski-Euroopan asiakkailleen. Varmasti on paljon niitäkin, jotka haluavat löytää tuotteet vasta kaupassa mutta netin kautta tilaamalla saa paljon kattavammat etukäteistiedot tuotteen ominaisuuksista.
Tuoretuotteissa tuotteen ominaisuuksilla, kaupan sijainnilla ja asiakasmäärillä on paljon suurempi merkitys ja osuuskunnat paikkaavat näitä ongelmia.
Kirjakaupat lääkkeet jne helposti liikuteltavat tuotteet taas ovat kuten viinit, niiden toimittaminen on helpointa hoitaa kattavalla keskusvarastolla ja nopealla logistiikkaketjulla. Jo nyt kodinelektroniikkaa saa kotiovelle 3 tunnissa PK-seudulla 40 euron lisähintaan, USA:ssa Amazon Prime toimittaa ilmaiseksi jopa sen unohtuneen kermapurkinkin 2 tunnin kuluessa asiakkailleen väestökeskittymissä. Johonkin kohtaan jää aina tilaa myös kioskien ja huoltoasemien tapaisille monisektoripalvelijoille.
Vaikka näitä on kiva pohdiskella, kyllä markkinatalous takaa optimaalisen palvelun erilaisille kuluttajille. Ja sen takia Alkosta pitäisi päästä mahdollisimman pian eroon ja päästää ko organisaation henkilöt palvelemaan asiakkaita ilman rajoituksia toimivalle kaupan alalle.
Ihana kirjoitus, Pete! <3
Kun Alkon monopoli puretaan, kuluttajan saatavilla oleva viinivalikoima monisatakertaistuu, aivan kuten kirjavalikoimakin verkkokaupan yleistyttyä. Marketeista saa myös laatuviinejä, ja ison marketin viinivalikoima voittaa normaalin Alkon viinivalikoima, aivan kuten kävi oluidenkin kohdalla. Ja aivan kuten oluissakin, kilpailu painaa myös keskinkertaisten* laatuviinien hinnan nykytilaa alemmaksi. (*: Todellisia laatuviinejä Suomessahan ei ole hyllystä koskaan saanut, eikä tilanteeseen tulle olennaista muutosta; yksittäinen erikoisliike Helsingissä ei olisi olennainen muutos koko Suomen mittakaavassa, mutta tulisi edes se.
Myös kuluttajien laatutietoisuus paranisi, kun ravintolat voisivat myydä viinejä, ja olisi viininmaistelu- ja myyntitilaisuuksia, ja jopa kaupassa saisi maistaa valikoimaan tullutta uutuutta, kuten muissakin sivistysmaissa.
Näin aikaisemmassa elämässäni sekä Alkossa että alkoholin maahantuonnissa toimineena tahtoisin korjata muutaman asian.
– Alkossa on niitä viinejä, jotka maksavat lähtömaassa alle euron. Kun ne tuodaan Suomeen, tulee sen kolmen euron alkoholiveron päälle myös rahtikustannukset, pantti tai haittavero, Alkon 1€ minimikate ja kaikkia niitä paisuttava 24% alv. Näin ollen vajaan euron maksavasta, viiniksi kutsuttavasta puristusjätteestä pääsee suomalainen maksamaan n. 7€.
– Alkon myyjien osaamiseen vetoaminen heikkenee teholtaan jatkuvasti. Alkossa myyjien koulutusta on ajettu tasaisesti alas koko ajan ja painopiste on siirtynyt yhä enemmän tuotetietämyksestä ja viiniosaamisesta asiakaspalveluun. Handelin listoilla on vielä paljon osaavaa porukkaa, mutta suuri osa näistä on pidemmän linjan myyjiä, jotka ovat aikanaan saaneet kattavaa koulutusta. Uusilla myyjillä homma on yhä enemmän vain oman mielenkiinnon ja intohimon varassa ja valtaosalle kaupan kassa työskentely on vain lyhyt välivaihe opintojen aikana, ei mikään ala, jonka osaamiseen kannattaisi paukkuja panostaa. Ei tässä hirveän kauan kestä, että Alkon kassa on osaamisen tasolla K- ja S-markettien vastaavien tasolla.
– Näin silloin tällöin ”maakunnissa” sukuloivana voin todeta, ettei sitä Châteauneuf-du-Papea saa syrjäkylien pikkualkoista tänäkään päivänä, ellei pulloa erikseen älyä tilata myymälään 3-4 arkipäivää etuajassa. Monissa myymälöissä hinnakkaimmat tuotteet ovat n. 12-15€, koska tätä tyyriimmät tuotteet eivät vain myy. Alkon monopolin purun seurauksena viinimarkkinat todennäköisesti keskittyisivät suurkaupunkeihin, mutta tämä johtuu siitä, että suurempien kaupunkien ulkopuolella laatuviini ei yksinkertaisesti myy.
Alkon viinivalikoima on huono. Edes kaikkia eurooppalaisia tyyppiviinejä ei ole saatavissa. Eniten kuluttajaa on auttanut nettimyynnin salliminen EU:ssa. Suomalaisten viranomaisten laiton kikkailu asiassa on sikamaista.
Itse en kannata monopolia, koska se ei yksinkertaisesti toimi tässäkään asiassa. Monopolin purkaminen toki vaikuttaa tarjontaan pienillä koskenkorvapaikkakunnilla, mutta ei niillä nykyäänkään käytännössä myydä muuta kuin väkeviä. Joskus on tullut käytyä kesämökkipaikkakuntani alkossa, enkä äkkiä muista ulkomaan reissuilta yhtään markettia, jossa olisi huonompi viinivalikoima. Toki halvempi on ollut kaikkialla, mutta se taas johtuu osin myös järjettömästä verotuksesta, ei pelkästään monopolista.
Taksiliikenne vapautettiin vähän aikaa sitten. Vapauttamisen piti laskea hintoja ja parantaa laatua. Valitettavasti kävi päinvastoin: Hinnat nousivat ja palvelu ja saatavuus heikentyi.
Miksi se, mikä epäonnistui totaalisesti taksien kanssa, toimisi apteekeissa tai Alkossa?
Ilmeisesti mitään ei ole opittu?
Lisäisin tuohon vielä, että monet varoittivat ennen uudistusta, että Ruotsissa kävi aikaisemmin samalla tavalla, mutta kukaan ei ottanut vaarin asiasta.
eh, miten niin hinnat nousivat ja palvelu heikentyi? Nykyisin esim. HKI-Vantaalta pääsee keskustaan 40 eurolla, kun hinta ennen vapautusta oli poikkeuksetta yli 50 euroa.
Sen takia, että meillä on kolme vahvaa toimijaa vähittäiskaupassa: S, K ja Liiteri. Kaiketi Alkokin pitää laskea neljäntenä mukaan. Vapauttaminen ei toimi, jos ei synny kilpailua. Neljä isoa toimijaa alkoholikaupassa laskee hintoja ja pienten mukaantulo vielä kirittää isoja.
Veikkaisin, että ainakin osa virolaisista toimijoista kokeilisi myös Suomessa. Toimiva konsepti voisi olla show room Suomessa ja myynti postitse.
Kiinnostavampaa on mitä se tekee valikoimalle. Alkon valikoima on niin suppea, että ainakin suurimmissa kaupungeissa myös valokoima paranee, koska toimijat käyttävät todennäköisesti eri tukkureita. Lidl tuo halpaa omien kanaviensa kautta, kuten muuallakin. Alko jatkaa, supistaen entisestään valikoimaansa. S ja K hakevat yhteistyötä. Ne hakevat yhteistyökumppaneita jo nyt. Esimerkiksi Herkun uudistuksessa on jo huomioitu selvästi viinien tulo kauppaan.
Viininharrastajiin tämä ei tietenkään iske, yllätysvieraiden varalle viinikaapissa on kypsymässä muutama kymmenen pulloa ja viinikellarissa on sitten tuplasti sen Alkon valikoiman verran viinejä.
Satunnainen juoppo joka haluaa silloin tällöin ostaa perjantaina jonkun viiskakkosen (Viini-lehden arvostelussa viisi tähteä ja hinta-laatusuhde ”löytö”), joutuu sitten tosiaan vähän suunnittelemaan juomisiaan, enää ei voi suunnistaa lähi-Alkoon ja katsoa kännykällä mikä olis kiva vinkku (no yleensä Viinilehden suosittelma hyllynkohta on sitten kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt tyhjäksi).
Optimaalista kauppaverkkoa kannattaa tarkastella myyjän kannalta. Avainasia on tuossa oletuksessa että asiakkaat valitsevat lähimmän kuppilan, Miten asiakkaat saisi kävelemään vähän kauemmas? Kilpaillaan hinnalla tai laadulla. Halvemmat hinnat? Isommat pullat? Espressokone? Artesaanijäätelö? Vessa joka on elämys itsessään? Hietsulta lähdetään käymään Cafe Regatassa vaikka lähempänä on muita kahviloita.
Kirjakauppa on hyvä esimerkki laadulla kilpailemisesta, kirjakaupassa valikoima on valttia. Ennen piti lähteä Helsinkiin Akateemisessa käymään kun halusi vähän erikoisempia kirjoja, nyt ne voi tilata kotisohvalta. Isommilla kielialueilla verkkokauppa on kilpaillut kivijalkaliikkeet kuoliaaksi nimenomaan valikoimalla, verkkokaupassa on varaa ylläpitää satoja tai tuhansia kertoja laajempaa varastoa.
Alkon valikoimasta yli puolet on saatavilla vain verkkokaupassa. Alkolla on myynnissä 2423 punaviiniä, lippulaivamyymälässä niistä löytyy 829. Valkoviinejä kaikkiaan 1553, lippulaivamyymälässä 573.
Miten Alkon kilpailijoiden valikoima sitten? Saksan Amazonissa on tarjolla 2687 erilaista punaviiniä cabernet sauvignonista, rieslingiä on tarjolla 3152 erilaista valkoviiniä (riesling-punaviinejä saa näköjään myös ainakin pari eri laatua). Yhden rypäleen valikoima on suurempi kuin koko Alkon verkkokaupan. Saksassa saa 596 erilaista rieslingiä Prime-toimituksella kotiin, parhaimmillaan parissa tunnissa.
Nuo euron viinit neljällä eurolla myytynä kävisivät hyvin ruoanlaittoviineiksi. Aikoinaan kun asuin keski-Euroopassa, kaupassa oli eurolla litran viinibokseja eri osastolla kuin kunnon viinit nimenomaan tuota tarkoitusta varten. Suomessa tulee viinipohjaiselle kastikkeelle ja marinadille ikävästi hintaa kun Alkon halvimmat pullot on siinä seitsemän-kahdeksan euron tuntumassa.
Kirjajauppa vertaus ontuu, kun kirjoille ei ole kysyntää edes isoissa marketeissa.
Vertaamalla Alkon olut valikoimaa markettien olut valikoimiin, niin johtopäätös on, että viinivalikoima moninkertaistuisi vapauttamalla viinien myynti ruokakauppoihin muiden elintarvikkeiden tapaan.
Alkon erikoisasemalla pyritään estämään myös laatuviinien etäostot. Siitä on kansanterveydelliset perusteet kaukana.
ertaamalla Alkon olut valikoimaa markettien olut valikoimiin, niin johtopäätös on, että viinivalikoima moninkertaistuisi vapauttamalla viinien myynti ruokakauppoihin muiden elintarvikkeiden tapaan.
Ei se noin menbe. Pitäisi verrata sitä, millainen Alkon olutvalikoima olisi, jos sillä olisi monopoli. Nythän Alkon ei kannata myydä olutta, koska EU:n määräämä hinta ei ole kilpailukykyinen markettien sisäänostohintojen kanssa.
EU määrää Alkon sisäänostohinnan?
Tarkennatko mitä tarkoitat?
Ymmärtääkseni marketeilla ja Alkolla on aivan samat lähtökohdat sisäänostamisessa. Alkolla jopa ilman prosenttirajaa oleva ostoetu, joten tuon logiikan perusteella Alkon olut valikoiman tulisi olla moninkertainen marketteihin verrattuna. Nyt se on murto-osa ihan perusmarketin valikoimastakin.
No mitäpä jos verrataan vahvojen olueiden saatavuutta marketeista luokassa 4.5% – 5.5%, joita aiemmin ei ollut saatavilla kuin Alkosta. Kummasti on niidenkin valikoima varsin kiittettävä Alkoon verrattuna.
On järjetön ajatus, että jokin monopoli tuottaisi ilman kilpailua hinnaltaan ja sisällöltään parasta mahdollista yhdistelmää. Se, että hinta on jossakin tietyssä luokassa optimaalinen on lähinnä sääntelystä johtuva häiriö eikä mikään monopolin poikkeuksellisen hieno aikaansaannos.
Jos ja kun kaupan sääntely vapautuisi ja viinien nettikauppa voitaisiin avata Suomeen kunnolla, olisi Alkon markkinaosuudesta vuoden kuluttua lähinnä muruset jäljellä.
Alkon olutvalikoima vahvemmissa oluissa missä sillä edelleen on monopoli (pl. pienpanimot) on keskimäärin surkea. Samoin esim. viski- ja varsinkin portviinivalikoima on onneton. Markkinatalous aivan varmasti korjaisi tilannetta ainakin (isommissa) kaupungeissa ja netissä.
Ekonomistit huomanneet mielenkiintoisen ilmiön: Lokaalisti tuotteiden määrä lisääntyy, mutta globaalisti tuotteiden määrä laskee. Tämä pätee sekä maiden sisällä, että maailmanlaajuisesti. Jos ennen oli sadassa kaupungissa jokaisessa 10 yksilöllistä tuotetta (yhteensä 1000 tuotetta), nyt jokaisesta kaupungista saa 100 tuotteen valikoiman, mutta se on kaikkialla sama (= 100 tuotetta).
Viini ja muut nautintoaineet eivät ole tuotteita joissa valikoiman laajuus lineaarisesti lisää ratkaisevasti kuluttajan nautintoa tai kaupan liikevaihtoa. Tarvitaan riittävä valikoima jotta kuluttajat voivat ostaa omaan makuun sopivia tuotteita ja erottautua toisistaan. ”Minä juon laatuviinejä” on kuluttajan identiteetti johon pitää olla riittävästi tarjontaa. Muutama ”Veblen-viini” hyllyssä ja kaikille on jotain.
Taitaa olla makuasia, että saako Alkosta hyviä viinejä vai ei. Harrastan saksalaisia viinitilojen viinejä ja havaintoni mukaan Alkossa näitä on vähän ja ne eivät ole hyviä. Tämä johtuu siitä, että Alkon sisäänostomäärät ovat niin suuria, että moni viinitila ei yksinkertaisesti tuota niin paljoa tai joutuisi myymään käytännössä koko vuosikerran Alkolle. Senpä vuoksi aina Saksasta palatessa on ruuman laukku täynnä pulloja. Ei Suomeen viinitiloja tietenkään syntyisi viinien myynnin vapauduttua, mutta erikoiskauppoja varmasti tulisi – vaikkakin vain Helsingin keskustaan ja verkkoon, mutta olisipa sentään nykyistä enemmän.
Jos monopoli olisi viinien markkinoille hyvä asia, niin sitä hyödynnettäisiin silloin varmasti myös viinimaissa.
Antaisitko vaikkapa n 10 esimerkkiä noin 15-20 € Alkossa maksavista viineistä, jotka ovat ulkomailla selvästi Alkon hintaa kalliimpia?
Twitterissä jo mainittiin Tallinnan viinimyymälät laatuviinien osalta. Itse olen vedrrannut joitakin viinejä siellä täällä. Esimerkiksi italialainen ”mäuyräkoiraviini” (koirat etiketissä) maksoi kolme vuotta sitten alkossa 9,98 ja Italiassa 10,80. Ranskassa kaikki kalifornialaiset laatuviinit kalliimpia kuin Alkossa.
Tästä voinee vetää sen johtopäätöksen*, että keskieuroopan laatuviinikysyntä on kohtuullisen pientä, kun edes alkon katteilla ei ole halua lähteä kilpailemaan asiakkaista. Alko voisikin tehdä Suomen kansantaloudelle palveluksen myymällä keskieurooppaan laatuviinejä ja tilittämällä voitot Suomelle.
*Oikeasti syy lie jossain muualla: en tiedä maiden viinien hinnanmuodostuksen eroista riittävästi.
Alkon katteet ovat aika pieniä, koska valtio saa pääosan tuloista alkoholiverosta. Viinissä on veroa 3 euroa, mikä on 20 euron hintaisesta viinistä aika vähän, kun Alkon kate on säädetty laatuviineilläkin pieneksi.
Naurettavaa ja älyllistä epärehellisyyttä verrata hintaa jos on ranskalainen viini Italiassa tai toisin päin. Näissä maissa harrastetaan protektionistista hinnoittelua, eli ulkomaiset viinit ovat aina kalliita verrattuna kotimaisiin.
Jotta saisit realistisen kuvan hinnasta, kannattaisi katsoa mihin hintaan ranskalaista mäyräkoiraasi myydään Ranskassa (veikkaukseni on n. 5€) tai maissa, joissa ei harrasteta viiniprotektionismia eli kotimaiset ja ulkomaiset viinit ovat hintatasoltaan samanlaisia (esim Saksa) tai maissa ei ole juurikaan omaa viinituotantoa ja myynti on vapaata (esim. Viro tai Tanska).
Tämä ”mäyräkoiraviini” oli italialainen ja hinta oli Italiasta. Ranskassa olen verrannut noita chateaunef du pape -viinäje, eivätkä ne ole ranskalaisessa marketissa mitenkään halvempia vaikka ovat oman maakunnan viinejä.
Eli kyseessä ei liene sitten sama viini, koska Suomessa tuo ”mäyräkoiraviini” tulee Ranskan Languedocista. Tietenkin voi olla joku muu koiraviini, josta itselläni ei ole tietoa, mutta yleisesti Suomessa jos Alkon kympin viinejä harrastavat puhuvat ”mäyräkoiraviinistä”, on poikkeuksetta kyseessä Le Petit Longue-dog (nykyisin näköjään Long Little Dog).
Nopealla vilkaisulla Googlen puoleen ranskalaisessa nettikaupassa Chateauneuf-du-Papeja saa vielä alle parilla kympillä ja valtaosa tuotteista sijoittuu akselille 20-25€. Paremmat tuottajat nousee tasaisesti kyllä ylöspäin aina sataseen asti, mutta iso osa tuntuu olevan vajaasta perista kympistä kahteenviiteen. Saksalainen nettikauppa taas ei tarjoa yhtään alle 20€, mutta paljon alle kolmella kympillä.
Alkossa näköjään on kokonaiset 2 kpl CdP:tä hintaan 23-24€ (toinen pohjoismaisille markkinoille tehty epämääräinen pullote), siihen pari lisää hintaan 28-29€, loput keskimäärin 35-50€ ja joitain satasenkin viinejä.
Otin satunnaisesti vielä muutaman vertailtavan tapauksen, että ovatko ne Ranskassa tai Saksassa kuitenkin halvempia kuin meillä:
Châteauneuf-du-Pape Vieux Lazaret: meillä 30,89€, Saksassa 18,99€
Châteauneuf-du-Pape Vieux Lazaret Blanc: meillä 32,90€, Ranskassa 26,85€
Xavier Châteauneuf-du-Pape Cuvée Anonyme: meillä 77,89€, Ranskassa 34,90€
Châteauneuf-du-Pape Clos de l’Oratoire: meillä 45,50€, Ranskassa 34,90€
Eli pikainen googlailu antaa kyllä melkoisesti päinvastaista dataa sanomisiisi nähden. Voihan toki olla, että olet vertaillut hintoja jonkun pikkukylän syrjämarketista, koska hinnat vaihtelevat ostopaikasta riippuen. Turha kuitenkaan tässä hakea tieten tahtoen mahdollisimman kalliita hintoja esimerkeiksi, sillä eivät ihmiset niitä maksa silloin kun halvemmallakin saa.
Et voi verrata keskenään nettikauppojen ja kivijalkakauppojen hintoja. Minä olen huvikseni vertaillut kaupoissa myynnissä olevia. Siinä on se harha, että vain hyvin tunnetut ja isot merkit tulevat kyseeseen, jotta samaa tuotetta olisi kaupan Suomnessa ja Ranskassa. Tämä ”mäyräkoirfaviini” oli italialainen. Etiketissä oli kaksi mäyräkoiraa, mutta ei viinin nimessä. Alko ei näköjään myy sitä enää.
Hehe, eli ihan oikea datakaan ei saa päätä kääntymään.
Minä olen vertaillut Alkon ja meidän kylän (Sveitsissä) hintoja ja poikkeuksetta Alko on kalliimpi. Tyypillinen Alkon valikoimakin on aika suppea, meidän 3500 ihmisen kylän supermarketti on hyvinkin vastaava.
Muuta toki Valtion monopoli on aina hyvästä!
Ulkomailla hinnat voivat olla kalliimpia tai halvempia verrattuna Suomeen vaikka yhden korttelin sisällä. Tämä ”ongelma” on sama mitä monet nyt kokevat taksien kanssa; kuluttajan pitäisi olla vähän hereillä, jotta saisi parhaan hinta-laatusuhteen. Se on nykyään kyllä aika helppoa eri sovellusten kanssa (vivino, wine-searcher)
Viinipullon hinta Alkossa muodostuu: 3,4€ alkoholi- ja juomapakkausvero + ex-cellar hinta tuottajalle + logistiikka & varastointi + maahantuojan kate + Alkon hinnoittelukerroin 1,54 ja sitten koko summa vielä 1,24% alvilla. Euron viinit ovat siellä alahyllyllä jo nyt ja vastoin yleistä käsitystä, Alkossa on ihan kamalia tuotteita kymmeniä. Ei tuo hinnoittelu ole millään tavalla edullinen, edes arvokkaille tuotteille. Todella harvat viinit ovat Alkossa aidosti edullisia.
Ei tuo ole kovinkaan kilpailukykyinen hinta monenkaan viinin kohdalla. Syy miksi jotkin viinit ovat ”kohtuullisen edullisia”, voi olla suuret volyymit perusvalikoimassa, joiden avulla tuottajat ovat valmiita laskemaan hintojaan suhteessa esim. keskieurooppalaisiin ostajiin.
Monet maahantuojat (ja tuottajat) hakeutuvat Suomen markkinoille alihinnoittelulla. Myydään ensimmäinen vuosi viiniä sellaisessa hintaluokassa, missä saadaan Alkon vaatimaa volyymia ja viini tutuksi ihmisille. Samalla tuotetta sitten markkinoidaan lehdissä, blogeissa, messuilla jne. Ja ja kun markkinoille pääsy onnistuu, ensimmäisen vuoden jälkeen aloitetaan hintojen tasainen nostaminen.
Yksi ikävä ilmiö on myös viinien manipulointi pohjoisen markkinoille. Huonoja ja lähes kelvottomia viinejä sokeroidaan (6-20 g/l) ja näin peitetään ikäviä makuja. Ilmiössä ei ehkä sinällään ole vikaa, mutta se laittaa Alkon ”laadukkaat” tuotteet ja osaamisen jännään valoon. Vain pohjoismaissa on vaikea löytää esimerkiksi punaista laatikkoviiniä, mitä ei olisi sokeroitu ”hedelmäiseksi.”
Jos viinien myynti vapautettaisiin, nähtäisiin Suomessa mitä laatu ja hyvä osaava asiakaspalvelu oikeasti tarkoittavat. En usko, että yksikään Alko pystyy kilpailemaan omistajalähtöisen, intohimosta kumpuavan yksityisyrittäjän kanssa. Siksi myös monissa ravintoloissa on huomattavasti kivempi valikoima viinejä kuin Alkossa, vaikka määrällisesti viinimerkkejä voi olla satoja vähemmän.
Jos Alkon viinit ovat huonoja niin kannattaa ryhtyä tekemään itse, kuten moni 1990-luvulla harrasti. Hintaa/pullo halvimmillaan 50 senttiä, kotimaista raaka-ainetta saa omenapuista, marjapensaista tai metsästä!
No mihin se kotivalmistus sitten lopahti? Veikkaan että EU-jäsenyyteen ja matkustajatunotirajoitusten vapautumiseen ja sitä kautta alkoholiverojen alentamiseen? Kuka enää muistaa sen ajan kun jostain ”pikakivääristä” tai ”libiksestä” joutui maksamaan 40 – 50 mk?
Mun mielestäni ei tarvita mitään muutoksia nylytilanteeseen.Alkoholijuomat ovat oma erityispiirteensä suomalaisessa kulttuurissa. Hyvä että nyt kumminkin saatiin nelosolut kauppoihin mutta jos viiniä pitää saada niin samalla mun puolesta voisi myydä väkeviäkin, ja mieluiten 24/7, sitähän kaikki vapaampaa alkoholiplitiikkaa tavoittelevat haluavat!
Itse asiassa kaipaisin halvempia raintolahintoja mutta kukaan ei halua sitä vaan ainoastaan brenkkua R-kiskoihin, suomalaiset kun eivät ole niin sosiaalisia että haluaisivat juodan viinansa ravintoloissa!
Tässä unohdetaan nettipalvelut kokonaan. Samalla kun viinit vapautuu Alkosta niin etämyynti voitaisiin vapauttaa. En ajattele että prismasta saisi erikoisimpia viinejä mitä Alkoon suostutaan tilaamaan, mutta sieltä saa helposti ja halvalla ne yleisimmät. Sitten netin kautta erikoiskaupasta kaikki mitä maailmasta tarvitsee.
Jos kunnon viinejä ei saa kuin netistä, on oltava aika suunnitelmallinen toimissaan. Ei yllätysvieraita eikä spontaaneja kutsuja. Ruokalista on tiedettävä kauan etukäteen.
Luottaisin tässä markkinoiden voimaan ja viininystävien halukkuuteen varastoida kiinnostavia viinejä. Jos laadukkaalle viiniosastolle on kysyntää ja se ehkä jopa tuo asiakkaita, niin varmasti löytyy joku ”Tukkimies” tai ”Premium-Liiteri”. joka tästä tekee itselleen markkinavaltin.
Ööh miten niin?
Se ruokaan sopiva viini otetaan kellarista. Jonne on netistä hommattu etukäteen sopiva valikoima. Ei kai kukaan nettiostoina yksittäisiä pulloja osta, vaan korin pari vähintään kerralla. Oma kellari on vaatimaton, ei ihan paria sataa pulloa, mutta kyllä aina ruokaan sopiva viini löytyy.
Käsitys siitä, että viinien marketmyynti parantaisi valikoimaa, ei kestä tosiasioita. Vietän aika paljon aikaa Pohjois-Italiassa ja tunnen sikäläisen kotiseudun ruoka- ja viinikaupat hyvin. Automarketin (noin S-market tai K-Supermarket -tasoa) alkoholivalikoima oluen lisäksi on noin 7-metriä leveä hylly neljällä hyllyllä + 3 metriä leveä kolmella hyllyllä kaksipuolisena. Onhan siinä viinejä (valko, puna ja kuohu), mutta kapea valikoima ja lähes pelkästään italialaisia. Muita alkoholeja on tuosta 7 metristä 2 metriä, eli siitä voi päätellä wiski-, ym. valikoiman laajuuden ja laadun. Oluita on tuon 7 metrin verran vastapäisellä seinällä, plus pari lavaa. Näin pienen valikoiman Alkoja on Suomessa todella vähän, Otaniemen kioski-Alko ehkä lähimpänä. Isompi kauppakeskus on 20 km päässä.
Oikeita enotecojakin toki löytyy, ja niissä on hyvä valikoima, mutta hyvään sellaiseen pitääkin ajaa 11 km pikkuteitä: se ei ole lähellä ketään muuta kuin kyseisessä pikkukaupungissa asuvaa. Sen valikoima vastaa keskisuurta alkoa.
Tämä siis tiheään asutussa 900 000 asukkaan Varesen provinssissa. Hyvä enoteca löytyy siellä Besozzossa. Provinssissa asuu varsin paljon suomalaisia Isprassa sijaitsevan EU:n JRC:n vuoksi.
Ai Alkon katteet määritellään sen ulkopuolella. Johtuuko se Alkon määräävästä markkina-asemasta? Voitasiinko sitä soveltaa myös muihin määräävässä markkina-asemassa oleviin yrityksiin, esim. ässä ja koo?
Se johtuu EU:n erittäin tiukoista ehdoista monopolille. Haluttiin varmistaa, ettei vedetä kotiin päin, esimerkiksi suosita olutta viinin kustannuksella.
Kyllä Alkon katteet määritellään Suomessa eikä EU:ssa, koska Ruotsissa (myös EU:n jäsen) on aivan toisenlaiset katteet verrattuna Suomeen.
Puhuit aikaisemmin kuinka Suomessa 20€ viini on edullinen Alkossa kun alkoholiveroa on vain 3€. Otetaanpa maahantuojan malliesimerkki:
Ostetaan viini tuottajalta hintaan 6€. Tuodaan se maahan (1€) ja laitetaan katetta 1€. Myydään näin ollen viini Alkolle 8€.
Alko iskee päälle katteen 4€, siihen kylkeen panttimaksua 1€ ja vielä alkoholivero 3€. Kuuden euron viini on nyt 16€. Kohtuullista?
Ei, koska kuluttajalle tulee vielä päälle 24% alv. Nyt hinta on se 19,99€ mihin suomalaiset ovat tottuneet. Kuuden euron viini, josta maahantuoja ottaa katetta euron, Alko neljä ja valtio verojen muodossa seitsemän.
En kyllä sanoisi, että meillä ”parin kympin laatuviini” on oikeasti edullinen ja ihmettelen jos näitä viinejä löytyy kalliimmalla ulkomailta kuin Suomesta. Kyllä itse mieluummin ostan nämä viinit ulkomaanreissuilta tai nettikaupoista, hinta kun voi helposti olla tuollaisella kuuden euron lähtöhinnan viinillä olla puolet siitä, mitä Alkossa. Kuljetuskustannustenkin jälkeen jäädään aika hyvin plussan puolelle.
Orr, empiria ei tue laskelmaasi. Laatuviinit eivät ole Alkossa sen kalliimpia kuin ulkomailla. Bulkkiviinit toki ovat. Voitko harkita desimaalipilkun paikkaa tuossa panttimaksussa, 1 €? Arvonlisävero ja alkoholivero eivät ole riippuvaisia monopolista. Ne koskevat myös ulkomaista nettikauppaa, ellet suunnittele rikosta.
En tiedä mikä on Osmon määritelmä laatuviinille, mutta viinialalla pitkään työskelleenä ja ulkomailla asuneena, empiria ei kyllä tue tuota laatuviinien edukkuutta Suomessa. Ja miksi tukisi, sillä ALV, alkoholivero, juomapakkausverot, panttisysteemit, kaikki, ovat Eurooopan korkeimpia.
Olisi se aika ihme jos EU:n korkeimmilla veroilla, huonolla maantieteellisellä sijainnilla ja monopolilla onnistuisimme olemaan edukas maa, edes laatuviinien kategoriassa.
Sangre de Toro, tuttu härkäviini, Alkossa 10.48 e. Viking line hinta 6.25 e. Espanjassa viimeksi kun näin niin siellä markettihinta oli kolmen neljän euron luokkaa. Kyllä tuo minulla menee, Vikingin hinnoilla.
Ei kannata verrata viinimaan valikoimaa. Ei Italiasta ranskalaisia juustojakaan saa, siksi kun kukaan ei ostaisi. Olen asunut Briteissä yli 18 vuotta. Kaupan alalla on kilpailua ja jopa erikoistuneita viiniliikkeitä löytyy. Englanti on tosin nykyään hyvä viinimaa. Kaupasta löytyy hyvä valikoima ja jopa parempi kuin Alkosta. Châteauneuf-du-Pape on halvimmillaan alle 20 euroa ja siitä löytyy ”pirkkaversio”. Alkoholivero on täsmälleen sama viinissä kuin Suomessa. Kalleimpien viinien osalta en osaa sanoa, mutta keskihintaisten osalta on aina tarjouksia. Olen enempi giniin keskittynyt ja väittäisin että valikoima verrattuna Alkoon on vähintään 10 kertainen, puhutaan siis sadoista.
Osmo, jos todellakin EU on määrännyt Alkon katteen / hinnoittelukertoimen suuruuden, niin miksi Ruotsin Systembolagetissa on merkittävästi pienemmät katteet? Alkon hinnoittelukerroin viineille on 1,5 eli kympillä sisään ostettavaan viiniin lyödään päälle 5 euroa. Oluelle vastaavasti kerroin on 1,67, eli kolmella eurolla sisään ostettavaan olueen tulee kaksi euroa päälle katetta.
https://www.alko.fi/alko-oy/tavarantoimittajille/hinnat/hinnoittelukertoimet
Systembolagetin vastaava katekerroin on vakio 1,175 (17,5%) jonka päälle tulee tuotekohtainen kiinteä maksu. Viinipullolle nykyään 5,21kr per pullo. Tuohan tietysti johtaa merkittävästi Alkoa halvempiin hintoihin erityisesti kalliimpien tuotteiden tapauksessa.
Pikaisella silmäilyllä netin syövereistä olen myös havainnut että nuo hinnoittelukertoimet ovat eläneet aikojen saatossa ja niitä ei todellakaan määrätä EU:n tasolta.
Itsekin olet perustellut näitä hintajuttuja pitkälti anekdootein, niin mainittakoon että Alkossa Dom Perignon on nyt 175 euroa, ja Tallinkilla 135 euroa. 40 euron hintaero samassa tuotteessa. Samoin Gramonan La Cuvee on Alkossa 26e, Tallinkilla 18e. Jos pitää veikata niin tuskin Tallink tekee ihan hirvittävää tappiota tällä. Britanniassa näytti (pikaisesti googlattuna) olevan Sainsburysin supermarkethinta Dompalle £130, eli ei tässä nyt mitään riemunkiljahduksia pääse tuon Alkon hinnan suhteen.
Jos nyt jonkin päihteen vapauttamisesta ja valikoimista näin paljon jaksetaan kirjoittaa, aiheena pitäisi olla kannabis. Ei mulla muuta.
Yllä jo kommentoin Alkoissa olevan keskimäärin surkea olutvalikoima, ml. vahvat oluet mitä ei muualta saa. Alkon monopolin perustelu sillä että pienemmillä paikkakunnilla olisi parempi viinivalikoima ja palvelu ei myöskään oikein vastaa omaa kokemusta.
Kesäisin tulee vietettyä aikaa Kasnäsissä, ja sillä suunnalla olevien Perniön, Kemiön ja Taalintehtaan Alkojen valikoimat eivät todellakaan ole mitenkään ihmeelliset. Palvelua kuvaa se, että kun yhdessä kysyin mitä viiniä suosittelisi pihville, vastaus oli että punaista. Ei todellakaan vaatisi iso satsausta miltään kaupalta pystyä parempaan.
Lomailtua tulee myös mökillä Itä-Suomessa, ja siellä tilanne on vielä merkittävästi huonompi. Lähimmät Alkot ovat Savonlinnassa (55km), Kiteellä (50km), Kerimäellä (45km) ja Parikkalassa (45km). Ihan ok ruokakauppoja on myös Punkaharjulla (20km) ja Kesälahdella (15km), mutta Alkoja niissä ei ole. Kauppojen huonokin viinivalikoima olisi parempi kuin nykytilanne. 50km ylimääräinen ajelu kauppareissulla viinipullon takia on jo aika älytöntä.
Täällä Italiassa paikalliset juovat pääsääntöisesti ruokaviininään ns. vino sfusoa ts. pullottamatonta viiniä. Niitä löytyy surkeista erinomaisiin, joita myös viinielitisti varmasti saa kurkusta alas yskimättä. Normaalihinta tälle viinityypille on 12-14€/5l. Tällaista juomaryhmää ei tosiaan Suomessa saa koska verojen takia se olisi mahdotonta. En kyllä ymmärrä miksi suomalaiset pitää rajata tämän nautinnon ulkopuolelle. Keski- ja EteleEuroopassa matkailleet tietävät että normiruokakaupassa löytyy viinejä joka lähtöön ja hintaluokkaan. On vaikea ymmärtää miksi pelotellaan valikoiman supistumisella kun asiaa voi empiirisesti havainnoida valtaosassa Euroopan maita.
Sitten vielä sekin, että täällä vähäisemmän holhouksen maassa viininsä (oli sitten bulkkia tai eliittiä) voi tilata nettikaupasta ja lasti toimitetaan kotiovelle muutamassa päivässä. Suomi on valinnut holhouksen mitä kummallisimmin perusteluin Alkoa suojatakseen.
Kun itänaapurissa markkinat vapautettiin, tarjonnan laatu ja laajuus paranivat.