Ei pidä pelästyä. En ole ehdokkaana. Irrottelen muuten vain huvikseni. Koska olen yhtä vähän ehdokkaana sekä eduskunta- että eurovaaleissa, en ole niin tarkka siitä, mistä päätetään eduskunnassa ja mistä EU-parlamentissa. Tässä juttusarjassa olevat ajatukset ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Suomen on vähennettävä kasvihuonepäästöjä radikaalisti tavoitteena alentaa vuoteen 2030 mennessä päästöjä 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Keinoksi tähän valitaan hintaohjaus, koska se toimii kustannustehokkaammin kuin ylhäältä annetut normit. Suomi toimii EU-tasolla niin, että päästöoikeuksien määrää vähennetään niin, että päästökauppasektorin päästöt vähenevät 60 prosentilla vuoden 1990 päästötasosta.
Päästökauppaa laajennetaan käsittämään liikenteen polttoaineet. Tämä otetaan huomioon päästöoikeuksien määrässä. Suihkukoneiden on ostettava päästöoikeuksia kaksinkertainen määrä polttoaineen hiilipitoisuuteen nähden, koska yläilmakehässä lentävien koneiden ilmastovaikutus on varsinaisia päästöjä suurempi. Velvollisuus koskee kaikkia lentoja, jotka laskeutuvat tai nousevat EU:n alueelta.
Koska hintaohjaus ja päästökauppa sen osana johtavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla annettuun päämäärään, ohjausta ei ryhdytä sotkemaan erillisillä määräyksillä joidenkin moottoreiden tai polttoaineiden kielloilla vaan annetaan markkinoiden hoitaa tämäkin. Ehdottomat kiellot ovat tarpeen vain teknologisen murroksen tukemiseksi (hehkulamppukielto).
Erillisestä sähköverosta luovutaan, koska energiasektorin verot nousevat riittävän korkeiksi. Kun päästöjä jo verotetaan voimakkaasti, ei ole mitään perusteita verottaa energiaa ylimääräisesti vain siksi, että se on sähkön muodossa. Päästöttömän sähkön verottaminen on jopa haitallista. Sähköveron poistaminen helpottaa kotitalouksien aurinkosähkön myymistä ajoittain verkkoon.
Hintaohjaus tarkoittaa hiiliveroja muodossa tai toisessa. Ne ovat veroina regressiivisiä. Tämän negatiiviset tulonjakovaikutukset kompensoidaan palauttamalla osa verojen tuotosta kaikille maksettavana euromääräisesti yhtä suurena korvauksena osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Ehdotetut päästöihin perustuvat verot kohdistivat vain suomalaisiin (tai Euroopan tasolla toteutettuna eurooppalaisiin) yrityksiin. Yhä useamman yrityksen kannattaa siis siirtää tuotantonsa ulkomaille ja saastuttaa siellä. Päästetty hiilidioksidi päätyy kuitenkin samaan ilmakehään kuin Suomessa tai Euroopassa päästetty hiilidioksidi. Tuotteet voi toki myydä edelleen Suomessa ja Euroopassa täyteen hintaan.
Aikooko Soininvaara siis siirtää hiilidioksidipäästöt ulkomaille vai onko hänellä olemassa lääke, joka tekee tästä toiminnasta kannattamatonta? Mikäli ei, mennään ojasta allikkoon päästöjen kasvaessa ja Suomen ja Euroopan talouden heikentyessä ilman ilmastohyötyä.
Näemmä vaaliblogi #2 vastaa tähän kritiikkiin.
Yritin seurata viikon kestänyttä Hesarin laajojen juttujen ilmastokampanjaa.
EK:n hallituksen pj Pekka Lundmark ( HS 16.2.19) : “Energiaintensiivisen teollisuuden huoli kilpailukyvystä pitää ottaa tosissaan, mutta ilamastomuutos on niin valtava riski, että huolta ei saa käyttää perusteena sille, että emme asettaisi kunnianhimoisia TAVOITTEITA (allekirjoittaneen suuret kirjaimet, ei siis tositoimia?).”
Kuitenkin käsittääkseni vain sitä kautta voidaan ilmastomuutosta hillitä, että energiaintensiiviset toiminnat jäävät häviölle talouden kilpailussa vähemmän energiaa tarvitsevien kanssa. Kun jossain syntyy innovaatioita, jotka tarvitsevat aikaisempaa vähemmän energiaa ja siitä huolimatta osoittautuvat kilpailukykyisiksi, markkinat pitävät huolen, että ne leviävät globaalisti. Tämä voi toteutua, jollei ergian käyttöä tueta, vaikka vuorineuvokset hiilenpäästön erivapauksia lobbaavat.
Energiaa voi tuottaa myös päästöttömästi.
Ei ole tarvetta siirtyä pois energiaintensiivisestä toiminnasta mikäli energian tuotannon kustannukset eivät siirtymässä kasva. Paukkuja tulisikin siirtää siihen, että saadaan energiantuotanto, muukin kuin sähkö, puhtaaksi ja halvaksi. Eikä vain tekniikalla, vaan esimerkiksi lupakäytäntöjä sujuvoittamalla.
Lisäksi tarvitaan tariffi CO2 päästöille maista jotka eivät ole mukana päästökaupassa. Ilman hiilitariffia Suomen tai EU:n hiiliverot johtavat hiilipäästöjen vientiin muihin maihin. Tuomme sitten sieltä tuotteet ilman hiiliveroa. Ilmaston lämpeneminen on globaali ongelma ja muiden maiden subventointi omalla hiiliverolla ilman hiilitariffia tuoduille päästöille on hullun hommaa.
Esim. teräksen tuotannossa syntyvät hiilipäästöt ovat aika huomattavia (7 — 9% kaikista päästöistä). EU teräksen verottaminen hiilipäästöistä ja terästuotteiden tuonti Kiinasta ilman veroa ei ole järkevää.
Hiilitariffien kanssa pitäisi olla valmis kauppasotaan. Tariffin laskeminen on yllättävän vaikeaa ja tariffi kannattaa pistää yläkanttiin nille maille joissa hiilipäästöt on vaikea laskea.
Tehokkaimmin hiilidioksipäästöjä vähentäisi päästön lähteen muodosta riippumaton hiilivero. Liikenteen verotuksen kiristämiseen keskittyminen ei ole kovin rationaalista, koska liikenteen polttoaineet ovat jo nyt huomattavasti raskaammin verotettuja kuin muut polttoaineet. Tuloksellisempaa olisi ajaa polttoaineverotuksen yhtenäistämistä eri polttoaineiden välillä perustuen puhtaasti polttoaineen hiilen määrään.
Energiantuotantosektori on vahvasti kytkennässä poliittiseen päätöksentekoon. Rohkeaa ilmastopoltiikkaa olisi kannattaa avoimesti fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten korvaamista päästöttömilla energiamuodoilla. Tämän voisi aloittaa esimerksi Helsingistä Hanasaaren korvaamisella ydinvoimalla tai muulla päästöttömällä energiamuodolla.
Juuri näin!
Käytännössä vain ilmaston muutoksen uhka on taantunut keppihevoseksi, jolla ajetaan häikäilemättömästi kaikkia muita mahdollisia asioita, kuten yksityisautoilun ja ydinvoiman vastustaminen, luomuviljely, vegetarismi, risujen poltto, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, uusiutuvien polttoaineiden / energialähteiden tukiaisautomaatit, antikapitalismi, kolonialismin “syntien” sovittaminen syytämällä rahaa leopardisuikille jne.
Lopputuloksena on sekasotku, jossa rahaa kyllä palaa ja ihmisten elämä kurjistuu — mutta päästöt eivät juuri vähene vaan saattavat jopa kasvaa.
Lentopetrooli on verotonta. Kauppamerenkulun polttoaineet ovat verottomia. Autoiluun käytetty bensa ja diesel ovat rajusti verotettuja suhteessa CO2 päästöihinsä.
Lopputuloksena on se, että logistiikka rannikolta sisämaahan on suhteessa kallista, mutta lentokoneella aasiaan suhteessa halvempaa ja laivalla Saksaan tai pidemmällekin myös edullista.
Lentopetroolia voi verottaa Suomessa, koska sitä on pakko tankata joka tapauksessa, mutta laivapolttoaineita huonommin. Joskin joku pieni CO2 vero on aika kevyttä verrattuna tieliikennepolttoaineiden verotukseen.
Keskustan Mikko Kärnä esitti, että kaimansa Alatalo lähtisi uutena ministerinä sorateille ajelemaan ja SEO asemille pysähtelemään. Selvittäisi mitä kansa oikein haluaa. Voisi tehdä hyvää myös tilastotieteilijälle.
Hienointa mitä amispoika tietää, on ajella autolla huvikseen. Mielellään isolla ja tehokkaalla autolla. Lukiotytölle taas matkustelu on se juttu, kauas ja usein. Hintaohjauksella voidaan tehdä pientä säätöä siihen, kuinka iso osa nuorisosta pystyy näitä halujaan toteuttamaan. Pitäisi pystyä vaikuttamaan nuorten ihanteisiin ja haaveisiin samanaikaisesti kun yhä tarkemmin profiloituva mainosviestintä syöttää propagandaa. Varttuneempi väestö on jo menetetty kanta.
Mitähän kansaa sen Alatalon pitäisi tavata?
Ainakaan “Suomen kansa” ei tänäpäivänä löydy sorateiden varresta, sillä n. 70% suomalaisista asuu kaupunkimaisella alueella jo vuonna 2014.
Tarkemmin:
http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/kaupungistuminen-etenee-loytyyko-kaikille-sopiva-asunto/
“(hehkulamppukielto)”
Heh, minulla on tuore kana tämän asia kanssa. Ennen kieltoa oli toimiva systeemi, kun valaisimesta paloi lamppu, menit kauppaan, ja ostit uuden.
Kiellon jälkeen markkinoille tuli LED-valaisimia, joihin ei saa varaosia. Ostimme sellaisen n. 5 vuotta sitten koskapa sanottiin että LEDit kestäävät kauan ja mitä vielä.
Nyt valaisimesta kärähti yksi kolmesta led-modulista. Siltä firmalta, joka valaisimessa väittää olevansa valmistaja, ei saa varaosia, ja se väittää, että ei edes ole valmistaja.
Nyt minun pitäisi perehtyä ledien elektroniikkaan ja viettää tunteja alibabassa, että löytäisin korvaavat ledit. Aika ei riitä, vaikka kiinnostusta voisi ollakin.
Käytännössä käy niin, että ostamme uuden. Vanha pannaan arkistoon odottamaan sitä hetkeä, että aikaa olisi, mutta todnäk seuraavassa muutossa se lentää ledeineen, muuntajineen ja muine luonnonvaroineen roskikseen (no, siis johonkin kierrätykseen).
Suuri osa myytävistä LED-kattovalaisimista on juuri tällaisia. Olisi mukava tietää, paljonko niitä menee roskiin.
Ei siis teknologiamurros näyttäydy kovin onnistuneena täällä päin.
Kummallista. Minä ostan kattovalaisimeeni ihan samannäköisiä LED-lamppuja kuin olivat nuo hehkulamput. Sitten kun se vuosien kuluttua hajoaa, kierrän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin.
Sotket LED valaisimen ja LED lampun (polttimon) nyt totaalisesti. Led valaisimissa on useimmiten kiinteä valonlähde. Ne saataisiin kyllä kestämään (olisi saatu hehkulamppukin) lähes ikuisesti, mutta silloinhan kysyntä vähenisi. Ledejä on laitettu myös lamppuihin joissa on perinteinen E‑kanta. Niissä on sama juttu, ei kestä kovinkaan kauaa.
Pidä hyvää huolta siitä valaisimesta. Minulta meni rikki jalkalamppu, johon pystyi ruuvaamaan erilaisia polttimoita, enkä löytänyt kaupasta enää muuta sopivaa korvaajaa kuin valaisimen, johon ledit on sisäänrakennettu.
“Lamppu maksaa siis itsensä vuodessa takaisin. Valmistaja lupaa (ennustaa) lampulle käyttöikää 25 vuotta. Jos tuo pätee, seuraavan lampun joudun siis ostamaan noin vuonna 2040.” Osmo Soininvaara, 2015.
Vieläkö tuo laskelma pitää paikkansa ? Miten laskelma muuttuu kun otetaan led-valaisimien ja lamppujen elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset huomioon ? Miten arvotetaaan led-lamppujen vaarallisten aineksien kuten elohopean ympäristöhaitat ja niiden estäminen ?
Varsinkin ns. ammattivalaisimissa kiinteästi asennetut ledit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun diodista halutaan enemmän tehoja ja parempaa energiatehokkuutta irti, diodille tarvitaan niin tehokas jäähdytys, ettei se perinteisten lampunkantojen kanssa onnistu. Samoin erilaisissa ledin pieneen kokoon perustuvissa ratkaisuissa (nauhat, ympyrät, tikut, matalat paneelit, etc) diodit eivät yleensä ole vaihdettavissa, ainakaan mihinkään hyllytavarana saatavaan standardituotteseen.
Vanhoihin kierrekantavalaisimiin uudet led-polttimot voi vaihtaa tosiaan ihan kuten vanhat hehkulamputkin. Mutta uudet, vartavasten led-teknologiaa varten kehitetyt valaisimet yleensä eivät toimi samalla tavalla.
Te puhutte nyt kahdesta eri asiasta. On olemassa valaisimia, joissa on kiinteästi asennetut ledit. Sellainen valaisin jää käytännössä tarpeettomaksi, jos ledit lakkaavat toimimasta.
Vanhoihin valaisimiin tietysti saa vaihtolamppuja monenkinlaisia.
Kylppärin kahdesta uudesta ledvalasimesta sammui toinen. Oli siis tarvetta saada samanlainen rikkoontuneen tilalle. Sekin oli ihan “tarpeeksi” kallis, toista sataa euroa. Jos samanlaista ei enää löytyisi, molemmat menisivät vaihtoon. Takuuaikaa oli onneksi jäjljellä vielä muutama päivä. Siksi pinnistin irrottamaan valaisimen katosta, koska sieltä löytyi sokeripalaa muistuttava liitäntäosa ja luulen kyseisen toimenpiteen hipovan vielä sallitun sähkötyön rajoja (tosin vaihe pitää tunnistaa takaisin kytkettäessä). Kun tutkin valaisinta, arvelin, että elektroninen ohjausmokkula saattoi olla vian syynä, ja se voisi olla jopa vaihdettavissa. Kaupassa myyjä ratkaisi asian niin, että minulle tilattiin Saksasta uusi valaisin, ei mitään korjaustoimenpiteitä vanhalle valaisimelle.
Tulevaisuudessa tilanne saattaa parantua EU:ssa siten, että valaisimien osat pitää tehdä vaihdettaviksi. Minkähänlainen soppa erilaisten osien yhteensovittamisesta syntyy?
Tarkoitukseni on ainoastaan sanoa, että liian nopea väkisin ajettu tekninen kehitys tuottaa myös uudenlaisia ongelmia, joita ratkotaan liian nopeasti läpiajetuilla teknisillä ratkaisuilla, jotka…
Valaisimen pitää olla vanhanaikaisella hehkulampun kannalla varustettu, että siihen voi vaihtaa lampun. Uudenaikaisista LED-valaisimista suuri osa on sellaisia, ettei niihin voi vaihtaa valonlähdettä, vaan pitää vaihtaa koko valaisin. LED-valonlähde on energiankulutuksen kannalta hyvä (varsinkin kun vähitellen markkinoille on tullut sellaisia valonlähteitä, joiden valossa värit näkyvät oikein…) Huonoa kehitystä on, että valaisimet ovat kertakäyttöisiä. Vaikka materiaalit kierrätettäisiin (kiertotalous, hienoa!), se ei ole yhtä hyvä asia, kuin jos itse valaisimen käyttöikä olisi pidempi.
Oma aiheensa on, että nykyisissä valonlähteissä sinisen valon osuus on hyvin voimakas, tämä mm. rappeuttaa näköä. Varmaankin valonlähteet kehittyvät myös tässä suhteessa. Sitä ennen on alettu myydä silmälaseja, jotka vaimentavat sinistä valoa… 😉
Minulla hehkulampun tilalle kierrettävät led-lamput eivät näytä kestävän sen kauempaa kuin viime aikoina myydyt hehkulamput, vanhoista puhumattakaan. Kysyjä kyllä käsittääkseni tarkoitti uusia kokonaan ledkäyttöön tarkoitettuja valasimia, joissa ei ole mitään kierrettäviä osia, vaan kokonainen paketti. Niistä on minulla mennyt virtalähteitä (driver). Ei niitäkään saa Suomesta, mutta Kiinan verkkokaupat ovat pystyneet toistaiseksi auttamaan. Led-valoissa se valoa tuottava osa on ilmeisesti hyvin pitkäikäinen, mutta virtalähde ei. Suurimmassa osassa virtalähde on valettu valaisimen sisään, joten sitä ei kai voi vaihtaa.
Älä osta roskaa. Kun asunnossani oli noin 20 erilaista hehkulamppua, tuntui että niitä piti vaihdella koko ajan. Nyt kun tilalla on energiansäästölamput ja ledit, vaihtotyö on vähentynyt rajusti, vaikka eiväthän ne tosiaan luvattua kestä.
Kestävät silti paljon pidempään kuin hehkulamput. Osa eniten käytetyistä valaisimista on jo neljä vuotta vanhoja, ei hehkulamppu kestä millään sellaista käyttöä.
Osassa valaisimia on kiinteät ledit. Niitä kannattaa välttää kuin ruttoa sillä eivät ne käytössä kestä.
Hehkulamppukielto koski ympärisäteileviä kotitalouslamppuja — siis hehkulamppuja.
Toisaalta LED-tekniikan kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi valmistaa täysin uudenlaisia valaisimia. Näissä pätevät vastaavat laatukriteerit kuin kaikessa muussakin sähkölaitekaupassa. Tavaroita ostaessaan kannattaa kiinnittää huomiota laatuun ja vaatia myyjältä pitkää takuuaikaa. Mutta hehkulamppukiellon kanssa asiayhteyttä ei ole.
Miksei kokonaan? Itse olen viime aikoina ajatellut, että päästö- ja kiinteistöverojen tuotto pitäisi jakaa kansalaisosinkona kokonaisuudessaan jolloin niiden nostaminen asialliselle tasolle olisi poliittisesti helpompaa, samoin kuin perintövero pitäisi maksaa rahastoon, josta maksetaan vanhusten terveydenhoito.
Koska pienituloiset käyttävät energiaa absoluuttisesti vähemmän kuin suurituloiset. Siksi tulnjaon neutralointi ei edellytä jakamista kokonaan. Kun satun kannattamaan perustuloa, ei minulla tietenkään ole sitä vastaan jateaan kokonaan, mutta se on ylikomensointi.
Helpoten ympäristöveroja saadaan korotettua, kun pyritään neutraloimaan niiden tulonjakovaikutukset niiltä osin, kuin se on mahdollista. Kansalaisosinko ei ole tulonjakoneutraali, kuten ei olisi esimerkiksi tuottojen käyttäminen ylimpien tuloveroluokkien alentamiseenkaan.
Mikä tahansa lisätavoite tekee ympäristöverojen säätämisestä vain vaikeampaa.
Miten estettäisiin, että kaukolennot vain siirtyisivät alkamaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta? Suomalaiset lentämässä Pietarista Kaukoitään, keskieurooppalaiset vaihtamassa lentoa Istabulissa. Brexitin toteutuessa kovana siirtyisivät Atlantin ylittävät lennot lähtemään brittikentiltä.
Me tarvitsisimme liikennemuodon myös saarilta ym. Miten irlantilaiset matkustavat Euroopassa, miten islantilaiset, kyproslaiset, kreetalaiset — tai suomalaiset? Laivaliikenne ei ole lentoliikennettä puhtaampaa, ja raideliikenne taas on ratkaisuna poissuljettu, ainakin kaukaisemmilta saarilta.
Näyttää siltä, että lentoliikenteen ongelmanratkaisun täytyy löytyä lentoliikenteen puhdistamisesta, jollakin tavalla. Insinöörit töihin, polttoainekulutus per kuljetettava on ollut laskusuunnassa pitkään.
Käytetään nestemäiset uusiutuvat polttoaineet ilmassa ja sähköä maassa. Tässä mielessä ei ole järkeä polttaa uusiutuvia polttoaineita maan pinnalla. Tilanne korjautuu riittävän korkealla hiiliverolla, jolloin hintaero sähköautoiluun tulee riittävän suureksi. Ja lentäminen samalla jonkin verran kallistuu. Toisaalta HSY-liikenteen viimeisimmällä kierroksella yhdessä paketissa voittava tarjous sisälsi jo nyt pelkästään sähköbusseja (kiinalaisia), vaikka niitä vaadittiin ainoastaan muutama. Kun kalusto uusiutuu alle 15 vuoden välein, noin 2035 ei ole enää yhtään dieselbussia ajossa jo nykyiselläkin kehityksellä. Enää pitäisi ratkaista talojen lämmitys. Wärtsilän ehdottama tuulivoima & varalla kaasu- ja vetyturbiinit on vahva ehdokas, yhdistettynä lämpöakkuihin. Seuraavan hallituksen yksi merkittävimmistä energiapoliittisista tehtävistä on päästä eroon puolustusvoimien aikaansaamasta Suomenlahden rannikon tuulivoimalakiellosta. Entä märehtijöiden metaanivero?
Oliko tuo huolellisesti piilotettu esitys Nato-jäsenyydestä? Silläghän tuokin ratkeaisi, kun tutkatieto tulisi satelliiteista.
“Velvollisuus koskee kaikkia lentoja, jotka laskeutuvat tai nousevat EU:n alueelta.”
Brexitille vauhtia ja Oslon lentokentästä Euroopan suosituin?
Suomi tekee osansa osana Eurooppaa, joka tekee osansa suhteessa muuhun maailmaan. Jos tehdään enemmän, niin tehdään taloudellinen tulonsiirto muulle maailmalle. On todennäköistä, että myös saastuminen lisääntyy. Eija-Riitta Korhola on kirjoittanut useita tekstejä aiheesta, mutta sama typeryys näemmä jatkuu. EU mokasi niinkin yksinkertaisen asian kuin siirtymän ledlamppuihin, joka piti kierrättää elohopealamppujen kautta. Vae victis, onko se ”yleinen mielipide”, joka heittää miekkansa väärien punnusten päälle, jotta järkiratkaisut hylätään?
Naapuri on polttanut paljon klapeja sähkön säästämiseksi. Taitaa olla karhunpalvelus luonnolle ja naapuruston terveydelle.
Dagens Nyheter patisti urheiluväkeä energian säästöön. Kuulemma lentelevät ympäriinsä kaikenlaisiin kilpailuihin ja muuta sellaista.
Tuota noin,
Ei kai kukaan luule etta suuri enemmisto ihmisista siirtyisi energiatehokkaisiin toimintoihin vapaaehtoisesti. Jotain pakotusta tarvitaan. Sellaista ei ole nakopiirissa. Oilsiko sittenkin parempi sopeutua siihen ikavaan muutokseen? Onhan se paha mutta en oikein voi kuvitella maailmaa jossa se ei tapahtuisi. Vai voiko joku minua viisaampia kuvitella.
Timo T:“Ei niitäkään saa Suomesta, mutta Kiinan verkkokaupat ovat pystyneet toistaiseksi auttamaan”
Energiasäästölamppuja perusteltiin ekologisuudella. Nyt olemme välikädessä lamppujen elohopea ym. jätteiden kanssa. Lamppuja tilataan rahtilennoilla maailman ääristä. Pomminvarmasti nk. uudistus lisäsi ilmastotaakkaa ja siirsi pienen kuluttajan rahat veroparatiiseihin.
Tuskin Philips, Huawei ja mitä näitä onkaan maksavat veronsa Suomeen.
Jos meillä olisi edelleen Airamin lampputehdas Helsingin Suutarilassa, niin kaikki taseet olisivat paremmalla tolalla.
Valmistajat ovat viisaita, eivät valmista liian pitkään kestäviä tuotteita. Airamin lamputkin kestivät sen mitä kestivät, vaikka ne olisi voitu valmistaa lähes ikuisesti kestäviksi, jos vain olisi haluttu. Kestävän kehityksen ja talouskasvun välillä on perustava ristiriita — jos valmistettaisiin pitkään kestäviä ja käytettäviä tuotteita, kysyntä olisi varsin vähäistä…
Joo, varmaan olisi — tosin sillä kustannuksella, että lampun kirkkaus olisi pudonnut murto-osaan.
Suunniteltu vanheneminen kuulostaa tietysti houkuttelevalta selitykseltä, mutta 99% väitteistä on silkkaa huttua. “Suuret Pahat Riistokapitalistit” valmistavat juuri sellaisia tuotteita, joita asiakkaat haluavat — kun kukaan ei ole valmis maksamaan ekstraa laitteen pitkäikäisyydestä ja huollettavuudesta, niin eipå valmistajankaan kannata optimoida muuta kuin valmistuskustannuksia mahdollisimman alhaiseksi.
Tässä yhdeydessä moni on tietysti alkaa valittamaan, että ostaisi toki kestäviä tuotteita, jos vain niitä olisi saatavilla. No, kuinka moni olisi oikeasti valmis laittamaan hankitaan vähintään 2–3x — ehkä jopa 10x summan rahaa vrt. normaali kuluttajatuotteiden hinta? Kyllä joku ammattikäyttöön tarkoitettu “kodinkone” tai työkalu kestää monin verroin verrattuna johonkin halpahalli tuotteeseen, mutta kuluttajat jostain kumman syystä valitsevat toisin.
Moni on iloinnut EU:n päätöksistä, että tuotteiden pitäisi olla kestäviä ja korjattavissa. Ilmeisesti tämä perustuu luuloon, että ne tämän päivän markettuotteet olisivat huomenna jotenkin ikään kuin maagisesti kestävämpiä — ja ihan samaan hintaan. No, katsotaanap vain, kun niitä helposti korjattavia tuotteita alkaa ilmestymään kauppoihin, että mikä on hintataso. Ei taida olla vaikea arvata, että tästä seuraa itku ja parku — ja syytetään yrityksiä ahneudesta ja kartelleista.
OS: “Suomen on vähennettävä kasvihuonepäästöjä radikaalisti tavoitteena alentaa vuoteen 2030 mennessä päästöjä 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta.”
Tavoitteen voisi määritellä järkevämmin. Kun huomioidaan, että ongelma on maapallon laajuinen ja että Suomi tuottaa kasvihuonepäästöistä yhden tuhannesosan, niin Suomi ei voi ratkaista ongelmaa millään absoluuttisella tavoitteella. Sen sijaan kilpailukyky ja elintaso voidaan huolimattomasti asetetulla tavoitteella romuttaa. Kyllä meidän on kannattaa kulkea rintamassa muiden maiden kanssa.
Mielummin niin, että asetamme omaksi tavoitteeksemme olla jatkuvasti maailmanlaajuisesti keskiarvon paremmalla puolella. Näin etenemme samassa rintamassa ja samaan tahtiin muiden kanssa, mutta kuitenkin koko ajan etujoukon mukana asiaa edistämässä eikä takana roikkujien mukana vauhtia hidastamassa.
Olemme jatkuvastyi keskiarvon huonommalla puolella päästöissä asukasta kohden.
Bruttopäästöt per asukas on kelvoton mittari, koska se ei “rankaise” väestönkasvusta eikä huomioi hiilinieluja. Tulisi verrata realistisia arvoita siitä, kuinka nopeasti valtio a) saavuttaa nollanettopäästöt ja b) sitoo myös historialliset päästönsä. Näin huomioidaan sekä väestönkasvu että hiilinielut — kannusteet kohdallaan.
Peukku.
Onkos näissä päästölaskelmissa huomioitu sijainti: millaisille ilmastovyöhykkeille maa sijoittuu, onko koko ma ja sen väestö sijoittunut samalle ilmastovyöhykkeelle. Ovatko laskelmissa mukana lämmitystarveluvut ja myös niiden vastakohta, jäähdytystarveluvut. Voidaanko keskiarvoja yleensä vertailla mitenkään järkevästi?
Tietysti viileälle vyöhykkeelle sijoittuvat maat tarvitsevat vähemmän energiaa kuluttavaa ilmastointia, mutta kyllä lämpimän vyohykkeen maille pitää silti asettaa yhtä kovat vaatimukset
Itse olen kiinnittänyt huomiota sellaiseen seikkaan, että lähes kaikessa kulutuselektroniikassa lukee nykyään: “Made in China”. Aiheutuneet päästöt ilmeisesti kirjautuvat valmistusmaan tilille, vaikka tuotetta käytetään aivan muualla. (Toki minulla ei ole tietoa, onko kulutuselektroniikan tuotanto erityisen paljon hiilidioksidia tuottavaa.)
Sama tarkastelu voitaisiin tehdä minkä tahansa vienti- tai tuontituotteen kohdalla. Jonkin maan paikka kansainvälisessä työnjaossa saattaisi vain olla huolehtia paljon hiilidioksidia päästävästä tuotannosta.
Mullistaisikohan tällainen tarkastelu päästölaskelmien tulokset?
Kyllä, koska olemme väärässä paikassa maapallolla, mutta olemme silti saavuttaneet länsimaisen elintason. Köyhyyden pakottamina olemme energiatehokkuudessa kehittyneet tiennäyttäjiksi, muistetaan nyt vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Enää sekään ei riitä, tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joita ei ole vielä tunnistettu. Osmon ehdottama näpertely hukkuu kohinaan.
Jep. Ehkä meistä joskus tulee vastuullisia ja ympäristötietoisia kuluttajia, kuten vaikkapa haitilaiset. — Suomi nyt vaan sattuu olemaan kylmä pitkien etäisyyksien maa. Olemme kuitenkin pitäneet väkiluvun aisoissa ja sitä kautta kokonaispäästöt, ja se on tärkeämpää kuin päästöt per nokka.
Tavoitteen voi asettaa myös suhteutettuna maailmanlaajuisiin päästöihin asukasta kohden. Tai suhteutettuna useampaan sopivasti valittuun ja painotettuun mittariin.
Idea on kuitenkin edelleen, että mennään rintamassa, eikä lähdetä hurskastelemaan yksipuolisella päästöistäriisunnalla. Ratkaisun avaimet ilmastomuutokseen kun ovat aivan muualla kuin Suomessa.
Blogistilta hyviä ehdotuksia, tietyin varauksin:
1) Päästökauppaan tulisi saada mukaan myös negatiiviset päästöt eli nielut.
2) Päästökaupan ulkopuolelle jäävistä valtioista tuotaviin tuotteisiin on kohdistettava protektionistiset hiilitullit.
3) Päästövähennysten tavoitteiden ei tule olla paljon muun maailman tavoitteita kunniahimoisempia.
4) Päästökaupan tuotot tulee käyttää ilmastonsuojeluun (päästökaupan piirissä olevissa valtioissa); tulee pyrkiä siihen, että (hiilen) päästöoikeuksia on saman verran kuin on hiilinieluja.
5) Suomessa tulee tulonsiirroin huolehtia siitä, että köyhimpienkin elämä on säällistä; rahoitusta ei pidä kytkeä päästökaupan tuottoihin, päästöveron tuottoihin tms.
Aika ajatella :“Bruttopäästöt per asukas on kelvoton mittari, koska se ei “rankaise” väestönkasvusta eikä huomioi hiilinieluja.”
Tasan noin. Tiuha väestönkasvu ja tiheät kaupunki- /slummikeskittymät ovat globaali ongelma esim. jätteiden kohdalla. Mistä tämä valtamerien muovipyörrelautta on karmea esimerkki. Ympäristöasioita on tarkasteltava kokonaisuutena, ideaali ei rakennu yhdestä totuudesta.
Minun on vaikea pitäytyä vuonna 2019 siinä uskonkappaleessa, että päästökauppa ja hintaohjaus ovat se tehokkain mahdollinen tapa päästä johonkin päämäärään. Tai sanotaanko näin, että jos järjestelmä koetaan epäreiluksi — ja erityisesti se koetaan tahallisen epäreiluksi — poliittisen vallankumouksen riski kasvaa merkittävästi. Ja sitten menetetään taas yksi vuosikymmen viivytystaisteluissa. Jos kieltolaeissa on jotain hyviä puolia, niin ainakin se, että ne koskevat (melkein) yhtä lailla niin varakkaita kuin pienituloisiakin.
Olen pohtinut asiaa myös siltä kantilta, että autoilussa on vielä se erityispiirre, että varakkaiden valinnat vaikuttavat pienituloisten ajoneuvokantaan (jollain ~10 vuoden viiveellä) — jotta hintaohjaus vaikuttaisi riittävästi ja välittömästi varakkaiden hankintoihin, sen pitäisi olla melko radikaalia.
Miksi muuten hehkulampuista ledeihin siirtyminen oli sellainen teknologiamurros jota piti nopeuttaa käyttökiellolla, mutta polttoaineista tai polttomoottoreista siirtyminen uusiin vaihtoehtoihin ei?
Itse en siis kannata polttomoottorikieltoa, mutta jonkinlaista joustavuuspakkoa kyllä, ja varsin pikaisestikin — miksei voisi vaatia, että kaikkien uusien polttomoottoriautojen pitää tukea myös joko vähintään 20 km kantamaa sähköllä, tai sitten biokaasulla ajoa, tai sitten jotakin muuta päästöttömäksi määritettyä vaihtoehtoa? Polttoaineiden hinnoittelussa voi sitten harrastaa sitä hienoa hintaohjausta…
Yritetaan viela kerran,
Tietysti tama sota luontoarvojen ja ilmastomuutoksen vastaan on havitty.
Mutta voisiko olla etta jotain tassa viela saataisiin aikaan.
Itse en usko niin tapahtuvan.
Onko ideoita? Siis jotain muuta kuin etanolia.
Tuota noin, se on vahan niin, etta ei kannata tehda mitaan, aina loytyy syy juuri talla hetkella sanoa ettei kannata.Olet aivan oikessassa. Talla pelilla ei mitaan saada koskaan muutettua. Noinhan se on.
Tämä vaaliohjelmat sarja. — Lukenut yhden, nähnyt kaikki. — Mielestäni valitsemasi formaatti ei ole hyvä.
Sen sijaan ehdottaisin kirjoitussarjaa, jossa nostat jokaisesta puolueesta yhden ehdokkaan, jota perustellusti kehut.
— Loppupelissä kansan menestyksen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä värinen ihminen on vallassa vaan ainoastaan sillä, onko valtaan istutettu (nimenomaan istutettu, koska kansa on vain todellisen vallan käyttäjien subjekti) henkilö hyvä vaiko paha.
— Hyvä ihminen luo hyvää ympärilleen, paha pahaa.
— Ahne kerää ympärilleen ahneita, jotka äänestävät vain saadakseen rahaa ja etuuksia muiden kustannuksella.
Omat tietenkin hyökkäävät,
— että vihollisesta ei hyvää sanaa saa sanoa,
— että kaikki kuuluu meille,
— että tiedämme oman ohjelmamme olevan huono, mutta sitä ei saa kertoa kansalle sanomalla, että hyviä ihmisiä voi olla oman poliittisen avaruutemme ulkopuolella,
— että vihollinen ennen pitkää kuitenkin vangitaan ja julkisesti häpäistään
— ja samalla menee siinä sinunkin maineesi.
Hyvän puhuminen kilpailijoista ei loppupelissä saa ketään vaihtamaan puoluetta, mutta saattavat aiheuttaa äänten siirtymistä ehdokkaalta toiselle tuolla vihollisen leirissä.
— Se on eräänlainen hybridi-isku vihollisleiriin.
Hybridivaikuttamisen yksi sudenkuoppa on siinä, että lukijat älyävät kuinka jätät jonkun puolueen mainitsematta tai jonkin asian kertomatta.
— Silloin vaikuttaminen voi kääntyä itseään vastaan.
Hybridivaikuttaminen on tulevaisuutta eikä sitä voi oppia tai sisäisesti ymmärtää astumatta itse taistelukentälle; ase kädessä.
— Kun puhut hyvää toisista, joudut loppupelissä paljastamaan jotain itsestäsi:
— oletko itse hyvä vaiko paha.