Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

10.2.2017 · Aihe: _ 

Minulla kävi keskiviikkona kylässä Korean television joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perustulokokeilu taitaa päätyä julkisen talouden kannalta voitolle pelkästään sen tuottaman suurten matkailutulojen vuoksi. Tämä oli neljäs ulkomaisen median haastattelu, joka minulla on asiasta. Hankkeen varsinaiset puuhamiehet eivät kuulemma juuri muuta teekään kuin vastaavat kansainvälisen lehdistön kysymyksiin.)

Olin ajatellut keskittyä kehumaan perustuloajatusta, mutta hepä olivatkin saaneet vihiä, että suhtauduin tähän kokeiluun vähän skeptisesti eikä siinä sitten muu auttanut kuin yrittää selittää, miksi kokeiltu malli ei ole laajennettavissa koko kansantalouteen, koska se veisi valtion konkurssiin, mutta aito perustulomalli olisi valtiontalouden kannalta aivan kunnossa.

Harvoin olen epäonnistunut asian selvittämisessä niin pahoin kuin näiden korealaisten kanssa.

Koska asian selittäminen on haastavaa suomeksi suomalaiselle yleisölle, piirsin asiasta kaksi kuvaa, miten toimii oikea perustulomalli ja millaista mallia nyt kokeillaan.

Ensinnäkin. Perustulo on aritmeettisesti sama asia kuin negatiivinen tulovero. Negatiivisessa tuloverossa osa kansaa – ne joiden tulot ylittävät verotettavan tulon alarajan – maksavat tuloveroa valtiolle ja osa kansaa saa valtiolla negatiivista tuloveroa, jos heidän tulonsa alittavat verotettavan tulon alarajan. Jos ei ole omia tuloja lainkaan, saa täyden negatiivisen tuloveron.

Perustulomalli on aivan samanlainen, mutta siinä kulkee rahaa enemmän edestakaisin. Kaikki saavat perustulon (täyden negatiivisen tuloveron) tililleen, mutta se verotetaan pois niin, että veroa alkaa mennä ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Tämä on yksinkertaisempi tapa toteuttaa perustulo, mutta ei siitä nyt enempää. Negatiivinen tulovero sen sijaan on helpompi ymmärtää. Aritmeettisesti samanlaisia molemmat.

Ajatellaan siis asiaa negatiivisen tuloveron kautta, jota kuvaa ensimmäinen kuva.

Nykyinen vero ja negatiivinen tulovero

Yhtenäinen punainen viiva kuvaa nykyistä verotusta. Asian yksinkertaistamiseksi olen piirtänyt siihen vain yhden progressiopisteen. Katkoviiva kuvaa sitä, mitä tapahtuu, kun verotus täydennetään lineaariseksi negatiiviseksi verotuloksi. Verotus painuu pienillä tuloilla negatiiviseksi, eli valtio maksaa kansalaiselle eikä kansalainen valtiolle.

Kuten kuvasta näkyy, tavanomaisella tulotasolla oleville ei tapahdu mitään. Negatiivinen tulovero auttaa pienituloisia ja kokonaan tulottomia. Yleensä nämä saavat jotain tulonsiirtoa, mutta epäjohdonmukaisesti niin, että järjestelmä on täynnä kannustinloukkuja ja byrokratialoukkuja.

Seuraavassa kuvassa on se järjestelmä, jota nyt kokeillaan. Se on muutettu negatiivisen tuloveron malliksi vähentämällä perustulo veroista. Katkoviiva kuvaa siis sitä, kuinka paljon asianomainen nettomääräisesti saa valtiolta tai maksaa valtiolle ja kunnalle. Siinä kaikki voittavat perustulon verran nykyiseen nähden, tai eivät kaikki, koska työttömät saavat perustuloa yhtä paljon kuin saisivat muuten työmarkkinatukea. Sen sijaan hyväpalkkaiset jäävät automaattisesti voitolle perustulon verran. Tämä malli on kymmenen – viisitoista miljardia euroa alijäämäinen.

Kokeilussa oleva malli (katkoviiva) antaa lisää rahaa kaikille.

Ei tämäkään kokeilu hukkaan mene. Se tulee osoittamaan, missä määrin pitkäaikaistyöttömät pyrkivät/pääsevät töihin, jos työnteko tehdään heille todella paljon nykyistä kannattavammaksi.

Tätä on sinänsä jo kokeiltu. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus on osoittanut, että pienen sopeutumisjakson jälkeen se on aktivoinut työttömiä tarttumaan silpputöihin.

Jos koe onnistuu, perustulon vastustajat tulevat sanomaan, ettei tällä ole merkitystä, koska tämä on hirvittävän kallis ja eihän sitä paitsi kukaan voinut jäädä perustulon takia pois täistä laiskottelemaan, koska kaikki olivat alussa työttömiä.

Jos koe epäonnistuu, perustulon kannattajat tulevat sanomaan, että kohdejoukoksi valitut pitkäaikaistyöttömät olivat epäsuotuisa koeryhmä. Vähemmän valikoidussa joukossa se olisi toiminut.

Harmillisinta tässä kuitenkin on, että kokeilussa oleva malli on juuri se, mitä moni kuvittele perustulon tarkoittavan ja minkä vuoksi he pitävät sitä taloudellisesti epärealistisena.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea”

  1. Pekka Pietilä kirjoitti 10.2.2017 kello 15:41

    Hyödyketalous on nimi, jota voin suositella käytettäväksi. Nimeen sisältyy kompa, joka romuttaa Karl Marxin lisä-arvoon perustuvan opin. Hyödykkeiden liike luo vaihdannan ja rahatalouden. Valtio puuhailee jarrumiehenä veroviidakossa nylkien ahkerat suomalaiset puti puhtaiksi ja laiskimukset elävät leveästi tukiviidakon kätköissä. Tässä vähän purtavaa edistyksellisten laulukuorolle seuraavaan Vappumatineaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jarmo Heimo kirjoitti 10.2.2017 kello 15:42

    Ymmärrän pointtisi, mutta eikö kuitenkin kaikki kiinnostunut pöhinä sinänsä edistä asian omaksumista, ja toisaalta pienetkin kokeilut voivat suunnata seuraavia parempaan suuntaan. Meillä ei ole vain totuttu tällaiseen pikkuaskeleiden kokeilustrategiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Janne Hietalahti kirjoitti 10.2.2017 kello 16:40

    Perustulo laskisi vuokratasoa kasvukeskuksissa hyvinkin äkkiä, koska tällöin kimppa asuminen olisi yhtäkkiä todella kannattavaa. Ja juuri tästä syystä perustulomallia ei uskalleta päästää edes kokeiltavaksi kunnollisena versiona. Tuetusta vuokra-asumisesta hyötyvät niin monet tahot joko suoraan tai välillisesti (korkeampina vuokrina), että ajatus pitää saada pois keskustelusta jo valmiiksi “väärennetyllä” kokeilulla. Suurimpina maksajina ovat omilla rahoillaan vuokralla asujat, ja pienemmässä mittakaavassa kaikki veronmaksajat jotka eivät asu tuetusti, tai omista vuokralla olevaa sijoitus asuntoa. Ja voi olla etteivät kaikki tuetustikkaan asuvat juuri hyödy nyky käytännöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. vk kirjoitti 10.2.2017 kello 18:11

    Pekka Pietilä:
    Valtio puuhailee jarrumiehenä veroviidakossa nylkien ahkerat suomalaiset puti puhtaiksi ja laiskimukset elävät leveästi tukiviidakon kätköissä.

    Näin on. Mielelläni siirtyisin perustulon myötä laiskottelijoiden joukkoon puuhastelemaan omia kivoja harrastuksia ja perhe-elämää.

    Perustulossa voi olla järkeä vain jos se on parempi eli kannustavampi JA HALVEMPI kuin nykyinen täysin älytön ja ylimitoitettu työttömyysturva/toimeentulo- ym. tukiviidakko.

    Kaikkein parasta olisi kun pöytä voitaisiin putsata kaikesta vanhasta ja aloittaa alusta. Mutta tämä politiikka ja seuraavat vaalit…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. TImo Ali-Vehmas kirjoitti 10.2.2017 kello 18:36

    Ehkä olin jo valmiiksi pessimisti kun olen koko ajan odottanut, että tuloveroa kiristetään niin, että kokonaisbudjetti ei muutu. Näin siis lopullisessa mallissa varmaan tehdäänkin….

    Mutta on tosiaan hyvä huomio, että tämä kokeilu ei toimi niin. Tämä kokeilu antaa liian hyvät fiilikset…

    Toisaalta, tuloksia varmaankin tarkastellaan henkilöidenttisesti ja silloin voidaan kokeilun kannalta oleelliset dynaamiset vaikutukset selvittää joka tapauksessa…käyrän alapäässä, missä ehkä suurin mielenkiinto on…. Ja bonuksena voidaan saada myös tuloksia käyrän yläpäästä, jossa Lafferin teoria saattaa tulla todistetuksi. Sekin olisi mielenkiintoinen tulos.

    Vaikka kokeilu ei olekaan todellisuus, se voi näin toteutettuna olla jopa tieteellisesti kiinnostavampi kuin mitä (liian) tarkasti ajatellen tehty kokeilu olisi ollut. Useampi kärpänen kerralla… ehkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pipsa kirjoitti 10.2.2017 kello 18:45

    Perustulokokeilu kertoo parhaimmillaankin ainoastaan, miten työmarkkinatuelle pudonneet pitkäaikaistyöttömät hakeutuvat töihin/työllistyvät.

    Ratkaisevampaa kuitenkin olisi nähdä, miten
    1. juuri työttömäksi ja ansiosidonnaiselle jääneet työllistyisivät, jos kannustinloukut poistuisivat.
    2. yli 56 vuotiaat hyvätuloiset, jotka eivät enää putoa ansiosidonnaiselta, hakeutusivat töihin, sen sijaan että jäävät “ennenaikaiselle eläkkeelle”. Ansiosidonnaistahan voi nostaa 65 ikävuoteen saakka, siis n. 10 vuotta (pl. pari 6kk työjaksoa vaikkapa jossakin mukavassa järjestössä). Tämä hyväosaisten ryhmä kasvaa kovaa vauhtia. Toki tässäkin ryhmässä suurin osa pienituloisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Anonyymi kirjoitti 10.2.2017 kello 19:02

    “Perustulokokeilu” on hallitusohjelmassa. Ei ainakaan tästä voida sanoa, että Kepu pettää aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. PRNDL kirjoitti 10.2.2017 kello 19:27

    Jarmo Heimo:
    …eikö kuitenkin kaikki kiinnostunut pöhinä sinänsä edistä asian omaksumista..

    No ei varmasti jo sekä lähtökohta että lopputulos ovat sikäli vääriä että poikkeavat realistisesti ajateltavissa olevan mallin tilanteesta.

    Pieleen mennyt kokeilu ohjaa mielenkiinnon niihin pieleenmenon yksityiskohtiin. Vaikka oppinut tulkitsija voisi eristää pieleenmenot, media ja poliitikot korostavat vain haluamiaan detaljeja.

    Ei kannata antaa aseita vastustajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. nakki kirjoitti 10.2.2017 kello 20:44

    Aika raju on ollut poliittinen epäonnistuminen perustuloa ajavilta, kun tämän kokeilun nimi on perustulokokeilu, eikä siitä ole irtisanouduttu näyttävästi. Politiikassa pitäisi oikeasti tehdä töitä saadakseen suuret massat tietoisiksi, eikä vain lässyttää netissä omalle seurakunnalleen.

    Toki nyt näyttää siltä, että vihreätkin ovat valumassa tuonne ‘right-to-work’-oikeistokusetuksen puolelle, kun Hiilamokin ajaa kuripolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2017 kello 9:34

    Vihreät eigvät kai ole vastuussa Hiilamon työryhmän esityksistä, mutta se ei tarkoita, etteikö siinäkin voisi olla harkinnanvaraista ajatusta takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville kirjoitti 10.2.2017 kello 21:15

    Janne Hietalahti: Perustulo laskisi vuokratasoa kasvukeskuksissa hyvinkin äkkiä, koska tällöin kimppa asuminen olisi yhtäkkiä todella kannattavaa.

    Voi olla näin tai sitten ei. Kimppa-asujat pystyisivät hankkimaan yhdessä isomman asunnon, jolloin isojen asuntojen kysyntä kasvaisi, mistä tietysti seuraa, että hinta myös nousisi. Perustulo voisi siis tasoittaa pienten ja suurten asuntojen neliöhintoja. DINK:t valtaisivat perheasunnot…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pekka T. kirjoitti 10.2.2017 kello 23:07

    Kansainvälinen kiinnostus kertonee sen, että nyt meillä kokeillaan jotain aidosti uutta ja kiinnostavaa. Olisiko meillä viisautta viedä perustulo järkevään maaliin ja näin löytää uusi ja innovatiivinen ratkaisu yhteen nykyisen yhteiskunnan ongelmista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Koti-isä kirjoitti 11.2.2017 kello 9:57

    Pekka Pietilä:
    Valtio puuhailee jarrumiehenä veroviidakossa nylkien ahkerat suomalaiset puti puhtaiksi ja laiskimukset elävät leveästi tukiviidakon kätköissä.

    Sitten kun seuraavan kerran liikut ihmisten ilmoilla, katso ympärillesi ja mieti:
    a) mitä yhteiskunta saa aikaan perimillään veroilla ja
    b) missä ovat ne leveästi tukiviidakossa elävät laiskimukset.

    Pipsa:
    Ansiosidonnaistahan voi nostaa 65 ikävuoteen saakka, siis n. 10 vuotta (pl. pari 6kk työjaksoa vaikkapa jossakin mukavassa järjestössä).

    Ansiosidonnainen on ansiosidonnainen. Ansio työstä “jossakin mukavassa järjestössä” ei todennäköisesi ole niin suuri, että sen perusteella saadulla ansiosidonnaisella elettäisiin herroiksi.

    Pekka T.:
    Olisiko meillä viisautta viedä perustulo järkevään maaliin ja näin löytää uusi ja innovatiivinen ratkaisu yhteen nykyisen yhteiskunnan ongelmista?

    Me äänestäjät päätämme seuraavissa eduskuntavaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Peter kirjoitti 11.2.2017 kello 10:29

    Suomessa on ollut vuosia käytössä perustulo ja se on kulkenut nimellä toimeentulotuki. Laki on taannut jokaiselle ihmiselle perusosan nimellä kulkevan perustulon (kohtuullisten) asumiskustannusten jälkeen. Tämä perustulo on riittänyt välttämättömien tarpeiden ostamiseen.

    Suomessa käytössä olleen perustulon, so. toimeentulotuen, ongelmana on ollut yletön byrokratia eli se, että tukea on pääsääntöisesti pitänyt hakea kuukausittain ja hakemuksen liitteeksi on pitänyt joka kerta toimittaa mittava kasa paperia. Sähköinen asiointi on ollut vaikeaa. Lisäksi moni ihminen ei ole tiennyt miten systeemi toimii ja tuen alikäyttö on ollut sen takia yleistä. Ja sitten on se stigma.

    Toimeentulotuen nimen voisi muuttaa suoraan perustuloksi ja se voitaisiin myöntää automaattisesti ainakin niille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai pientä eläkettä. Näiden osalta katsottaisiin vuokra ja laskettaisiin vaikkapa jonkinlainen keskimääräinen kohtuullinen sähkö- ja vesikustannus kuukaudessa ja sen jälkeen maksettaisiin toineetulo…perustuloa maailman tappiin kunnes joku asia yhtälössä muuttuisi. Vuokra nousisi tai työmarkkinatuen maksu keskeytyisi tai kuolinilmoitus tulisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2017 kello 10:59

    Toimeentulotuki ei ole perustulo vaan on sen vastakohta, koska kaikki om,at ansiot vähentävät sitä – aiemmin otettiin pois kakki, mitä itse ansaitsi. Sain peruspalvelumibnisterinä aikaan sen, wettä omista ansiotuloista saa pitää peräti 20 %. Toimeentulotuwen muodostama kannustinloukku on juuri se, mitä perustulolla halutaan torjua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Eero Kärki kirjoitti 11.2.2017 kello 11:47

    Sinänsä järkevä perustuloajatus törmää ainakin sopimusvapauteen. ”Saat satasen kun pinoat nuo laatikot tuhon seinustalle” ei onnistu laillisesti Suomessa. Voitaisiinko kehittää jonkinlainen reaaliaikainen automaatti, joka huolehtisi kaikista velvoitteista ja ihmisille jäisi sopimisen riemu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Syltty kirjoitti 11.2.2017 kello 13:50

    Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos tällä ei olisi käyttäytymisvaikutuksia, niin ei sitten millään. Perustulo näkyisi aivan varmasti lisääntyneinä väli- ja sapattivuosina ennen opintoihin hakeutumista. Tai sitten perustulon määrä pitäisi olla todella niukka.

    Samaten joidenkin tutkimusten mukaan perustulon tulovaikutus työllisten kohdalla aiheuttaa työn tarjonnan vähentymistä. Koska työttömiä on vain n. 10% ja työllisiä se 90%, työllisten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tarjontaa vähentää, että se kumoaa kaikki työttömien kohdalla saavutetut edut.

    Eli perustulo ei ole mitenkään ongelmaton ja saattaa itseasiassa johtaa siihen, että työn kokonaistarjonta vähenee! Tämä olisi täysin päinvastainen tulos siihen nähden, perustulolla yleensä haetaan.

    Siksi olen skeptinen perustulon suhteen. En usko, että sitä saadaan mitenkään toimivaksi. Jotta perustulo saavuttaisi taloudellisesti positiiviset vaikutukset, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kelpaisi kenellekään.

    Jos tästä ei välitetä, ja ajatuksena on vain parantaa vaikkapa opiskelijoiden ja työttömien asemaa kasvattamalla sosiaalimenoja, nin EI EI ja vielä kerran EI.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sepi kirjoitti 11.2.2017 kello 14:06

    Eero Kärki:
    Sinänsä järkevä perustuloajatus törmää ainakin sopimusvapauteen. ”Saat satasen kun pinoat nuo laatikot tuhon seinustalle” ei onnistu laillisesti Suomessa. Voitaisiinko kehittää jonkinlainen reaaliaikainen automaatti, joka huolehtisi kaikista velvoitteista ja ihmisille jäisi sopimisen riemu?

    Ehdotin kerran sitä jokaiselle suomalaiselle perustettavaa “perupalkkatiliä” johon kaikki työnantajan palkat voisi tilittää, sieltä tietokone vetäisi välistä kaikki maksut ja loput siirtyisivät nettona työntekijän tilille. Satunnainen työnantaminen helpottuisi kummasti.

    Vielä joku appsi siihen kylkeen, joka kertoo paljonko duunista jää käteen, niin keikkatyöntekijä tietää aina, että onko homma vaivan väärtiä vaiko ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tcrown kirjoitti 11.2.2017 kello 17:17

    Syltty: Perustulo näkyisi aivan varmasti lisääntyneinä väli- ja sapattivuosina ennen opintoihin hakeutumista. Tai sitten perustulon määrä pitäisi olla todella niukka.

    Tällä hetkellä omasta mielestäni parhaan tuntuinen malli olisi jonkinlainen sosiaaliturvatilimalli, johon olisi yhdistetty niin opiskelun, terveydenhoidon, kuin työttömyydenkin kustannukset. Tililtä saa maksaa terveydenhuoltokuluja ja korkeakoulujen lukukausimaksuja niin paljon kuin haluaa. Lisäksi tililtä saa nostaa toimeentulotuen verran kuussa elämiseen. Kaikki tämä riippumatta mikä tilin saldo on. Kuitenkin jos tilin saldo on alle n. 15 vuoden kansaneläkkeen, tuloista pitää maksaa n. 20% (numerot hatusta) tälle tilille. Eläkkeellä tilin varoista maksetaan osa lisäeläkkeenä ja osa pidetään kattamaan elämän loppuvaiheen terveydenhoitokuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tapio kirjoitti 11.2.2017 kello 17:51

    Täällä Suomessa on ollut kovin vähän kestustelua toisesta negatiivisen tuloveron mallista, EITC:stä (Earned Income Tax Credit). Siitähän on paljon käytännön kokemuksia muutamista maista.

    Taitaa olla liian kannustava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Olli Kangas kirjoitti 11.2.2017 kello 19:04

    Muutama huomio:
    1. Miksi et ministerinä aloittanut ihan OIKEAA perustulokokeilua?
    2. Tunnustan kertoneeni Korean TV-ryhmälle (joka halusi erilaisia näkemyksiä), että olet fiksoitunut tähän 10-15 miljardin alijäämään. Tuo alijäämäisyys on kylläkin laskettu ja simuloitu jo 30.3. 2016 jättämässämme esiraportissa. Ei siinä pitäisi olla mitään yllätyksellistä kenellekään, joka raportin on lukenut.
    3. Mitä verotukseen tulee, niin verohallinto ei yksinkertaisesti kyennyt annetulla aikataululla tekemään vaadittavia toimenpiteitä. Siksi verotus ei ole mukana kokeilumallissa.
    4. Tutkimusryhmämme on täysin selvillä mallin puutteista ja ongelmista. Jostakin on aloitettava. Tutkimusryhmän ajatus ja suositus oli, että kokeilua laajennettaisiin 2018 ja 2019 verotuksen sisältävillä malleilla. Toki on vaikea tietää, mitä hallitus tässä asiassa haluaa tehdä. Kokeillaanko uusia malleja, lähdetäänkö kokeilemaan “osallistavaa” sosiaaliturvaa vaiko mitä? Ei myöskään ole takuita siitä, että nykyinen hallitus pysyy kasassa 2019 saakka. Ja seuraavasta hallituksesta ja sen perustuloajatuksista taas emme tiedä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pekka T. kirjoitti 11.2.2017 kello 19:31

    Koti-isä:
    Me äänestäjät päätämme seuraavissa eduskuntavaaleissa.

    Tästä juuri olen huolissani. Kuulun näet siihen vähemmistöön, joka ei usko kansan olevan äänestäessään aina viisas ja oikeassa. Eikä varsinkaan nykyisin, kun populismin innossa äänestellään vähän miten sattuu.

    Pidän näet perustuloa kiinnostavana kokeiluna (vaikka olenkin Osmo Soininvaaran kanssa samaa mieltä siitä, että nykyinen kokeilu ei ole oikea), joka voisi luovasti ratkaista jäykkien työ- ja tukijärjestelmien ongelmia. Ei sekään ongelmaton ole, mutta vielä vähemmän sitä on menneisyyden olosuhteisiin perustuva nykyjärjestelmä.

    En usko, että suuri kansa osaa vaaleissa arvioida perustulomallin hyvyyttä, kun ei se ole helppoa asiantuntijoillekaan. Eivät luovat ja innovatiiviset ajatukset pärjää vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Otso Kivekäs kirjoitti 11.2.2017 kello 20:14

    Rupesin tässä juuri miettimään työnteon kannattavuuden lisäämistä myös kunnan tasolla. Itse asiassa helsinki voisi toteuttaa jonkinlaisen osittaisen perustulon tai negatiivisen tuloveron mallin. Ja vähintäänkin asiaa kannattaa miettiä.

    Tässä laajmepi ohdinta aiheesta: http://otsokivekas.fi/2017/02/voiko-helsinki-toteuttaa-perustulon/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kimmo kirjoitti 11.2.2017 kello 22:26

    Olisi mielenkiintoista kuulla analyysisi demarinuorten yleisturvasta http://demarinuoret.fi/yleisturva/ eritoten syystä että Rinnehän lupasi tuoda tuosta puolueen virallisen esityksen nähtäväksi. Olisiko siinä (edes jotenkin toimiva) perustulomalli / sosiaaliturvan yksinkertaistus Suomeen jonka AY-liikekin hyväksyisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 12.2.2017 kello 0:34

    Otso Kivekäs:
    Rupesin tässä juuri miettimään työnteon kannattavuuden lisäämistä myös kunnan tasolla. Itse asiassa helsinki voisi toteuttaa jonkinlaisen osittaisen perustulon tai negatiivisen tuloveron mallin. Ja vähintäänkin asiaa kannattaa miettiä.

    Tässä laajmepi ohdinta aiheesta: http://otsokivekas.fi/2017/02/voiko-helsinki-toteuttaa-perustulon/

    Mistä syystä 45 % olisi siis epärealistinen kunnallisveroprosentti, olettaen että valtion kanssa sovitaan asiasta ja se soveltaa Helsingin kaupungissa pienempää ansiotuloverotusta kuin muualla?

    Kimmo:
    Olisi mielenkiintoista kuulla analyysisi demarinuorten yleisturvasta http://demarinuoret.fi/yleisturva/ eritoten syystä että Rinnehän lupasi tuoda tuosta puolueen virallisen esityksen nähtäväksi. Olisiko siinä (edes jotenkin toimiva) perustulomalli / sosiaaliturvan yksinkertaistus Suomeen jonka AY-liikekin hyväksyisi?

    Demarinuorten mallissa vaikutti hieman huolestuttavalta se, että sitä ei saisi ollenkaan ilman aktivoimistoimiin osallistumista. 292 euron toimeentulotuen perusosa on niin pieni, että uskon sillä elävillä olevan hyvä syy kieltäytyä toimenpiteistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. anonyymi kirjoitti 12.2.2017 kello 10:37

    Pekka T.: ikä varsinkaan nykyisin, kun populismin innossa äänestellään vähän miten sattuu.

    Populismin into johtuu siitä, että ei-populistisen politiikan ei jollain tavalla koeta toimivan.

    tcrown: Kuitenkin jos tilin saldo on alle n. 15 vuoden kansaneläkkeen, tuloista pitää maksaa n. 20% (numerot hatusta) tälle tilille.

    Onko tällaiseen sosiaalipuolen “veroregressioon” jotain järkevääkin syytä?

    Syltty: Siksi olen skeptinen perustulon suhteen. En usko, että sitä saadaan mitenkään toimivaksi.

    Ongelma onkin siinä, että sellaisen työn määrä, jos yleensäkin voi saada ns. kohtuullisen elannon voi hyvinkin olla pahasti laskussa tuottavuuden nousun takia. Mikä siis on vaihtoehto, joku alemman kansanosan yleinen kurjistaminenko vai jonkinlainen lopullinen ratkaisu?

    Eikö se ole periaatteessa hyvä asia, jos työn osuus ihmiselämässä vähenee? Tämä toki pitää jotenkin rahoittaa/kustantaa/tuottaa, jos tasa-arvo (=>ihmisoikeudet, liberalismi, tms.) on sydäntä lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tcrown kirjoitti 12.2.2017 kello 11:10

    anonyymi: Onko tällaiseen sosiaalipuolen “veroregressioon” jotain järkevääkin syytä?

    Toki sosiaalitilin päälle tulisi jokin progressiivinen tuloverotus jolla rahoitetaan muita yhteiskunnan menoja, eikä ole mitään syytä miksi tuo progressiivinen komponentti ei voisi olla negatiivinen, joten tätä ei sinänsä voi sanoa regressiiviseksi ottamatta kantaa koko malliin.

    Ja syythän ovat aika selviä. Julkisen sektorin budjettia (eli verokiilaa eli ehkä tämän hetken merkittävintä työllistymisen estettä) saataisiin pienennettyä rajusti kun merkittävä osa suurimmista menoeristä siirrettäisiin ihmisten itsensä maksamiksi. Tämä myös loisi luonnostaan paremmat kannusteet näiden asioiden tehokkaaseen tuottamiseen. Esimerkiksi Syltyn mainitsemat välivuodet olisivat kyllä tässäkin mallissa mahdollisia, mutta ne tulisivat yksilön itsensä maksettavaksi, eivät yhteiskunnan.

    Toki tässäkin, kuin niin monessa muussakin ajatuksessa tosiasialliset toteutukseen liittyvät poliittiset haasteet ovat siinä, että vasemmistoa kauhistuttaa ajatus siitä, että yhteiskunta ei maksakaan aivan kaikkea, ja oikeisto taas ei voi sietää ajatusta, että köyhiä ei tarpeettomasti kiusata, vaan annetaan aitoja mahdollisuuksia elämänsä eteenpäin viemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Pekka T. kirjoitti 12.2.2017 kello 12:24

    anonyymi: Populismin into johtuu siitä, että ei-populistisen politiikan ei jollain tavalla koeta toimivan.

    Epäilemättä juuri näin. Itsekin vastustan nykymenoa monessa asiassa, ja siksi olen peräänkuuluttanut populistisille liikkeille älyllisempää vaihtoehtoa. En näet koe yleensä jotenkin hahmottomaan vastustamiseen perustuvia populistisia liikkeitä tai kampanjoita itselleni läheisiksi. En hyväksy totuudenvastaisuutta tai “vaihtoehtoisia” totuuksia.

    Mikä on maltillisen ja ratkaisuja hakevan ihmisen tapa saada äänensä kuuluviin? Sellaisen, joka kokee, että vaikka monessa asiassa on parannettavaa, on meillä sentään aika moni asia myös hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Sepi kirjoitti 12.2.2017 kello 12:57

    Makkaratalon Hautuumaa: Mistä syystä 45 % olisi siis epärealistinen kunnallisveroprosentti, olettaen että valtion kanssa sovitaan asiasta ja se soveltaa Helsingin kaupungissa pienempää ansiotuloverotusta kuin muualla?

    Koska se savustaa kaikki yhtään enempi tienaavat välittömästi ulos kaupungista.

    Jos vuosiliksa on 100 000e, niin helsingissä jäisi verojen jälkeen käteen nopeasti arvioiden 20000e vähemmän kuin espoossa. Siinä ei mikään 3000e/v perustulo tai kiinteistöveron muuttamine. paljon heilata suuntaan tai toiseen.

    Asuntotulon mitätön verotus on muutenkin aivan liian lepsua ja sitä pitäisi kiristää rajusti palkkaveroja samalla laskien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Koti-isä kirjoitti 12.2.2017 kello 13:15

    Syltty:
    Tällä hetkellä puhdas perustulo jollain järkevällä kokoluokalla siirtäisi noin 200 miljoonaa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Saattaisi olla erinomainen ja hyvinkin tuottoisa sijoituskohde yhteiskunnan miljoonille. Varsinkin, jos vaihtoehtona on vaikkapa Talvivaara-Terrafamen pääomittaminen, yritysten energiatuet tai maataloustuet.

    anonyymi: Populismin into johtuu siitä, että ei-populistisen politiikan ei jollain tavalla koeta toimivan.

    Eikö se ole periaatteessa hyvä asia, jos työn osuus ihmiselämässä vähenee?

    Nykypolitiikkaa, jossa 200 miljoonaa e vuodessa vanhakantaisen tuotannon tukiin on ok, mutta samaa summaa ei haluta antaa nuorille, on vaikea nähdä toimivaksi vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

    Mutta ainut soraääni nykymenon keskellä on edelleen populistinen huoli siitä, montako ei-perussuomalaista päästetään vuodessa rajan yli. Kukaan ei uskalla ääneen sanoa vaikkapa, että työn osuus ihmiselämässä kuuluukin laskea.

    Tavoitteena tulisi olla tila, jossa yhä useammalle työ ei ole pelkkä väkinäinen rutiinitoiminto kahdeksasta neljään, vaan enemmänkin harrastuksenomaista mielekästä tekemistä, josta vielä maksetaankin. Tässä on avain myös työn todellisen tuottavuuden kasvuun ja osaltaan sen mahdollistaa perustulo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kepa kirjoitti 12.2.2017 kello 15:08

    Jos selitit asian samalla tavalla korealaisille, niin en kyllä yhtään ihmettele, että epäonnistuit. Minä olen täällä valittanut pariinkin otteeseen siitä, että lukion pitkä matematiikka ei ollut tarpeeksi haastavaa. Jouduin kuitenkin lukemaan juttusi kaksi kertaa läpi ennen kuin kunnolla ymmärsin, mitä kuvaajillasi tarkoitat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapio kirjoitti 12.2.2017 kello 18:35

    Koti-isä: Tavoitteena tulisi olla tila, jossa yhä useammalle työ ei ole pelkkä väkinäinen rutiinitoiminto kahdeksasta neljään, vaan enemmänkin harrastuksenomaista mielekästä tekemistä, josta vielä maksetaankin. Tässä on avain myös työn todellisen tuottavuuden kasvuun ja osaltaan sen mahdollistaa perustulo.

    Useimmiten työ merkitsee paitsi rutiinityötä myös kuulumista työyhteisöön ja sen kanssa mukana elämiseen.

    Sillä on suuri merkitys olipa se työ sitten harrastuksenomaista tai ei. Jos et voi työtäsi kehittää (joka tuntuu uskomattomalta) voit olla työyhteisön keittäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 12.2.2017 kello 19:13

    Sepi: Koska se savustaa kaikki yhtään enempi tienaavat välittömästi ulos kaupungista.

    Jos vuosiliksa on 100 000e, niin helsingissä jäisi verojen jälkeen käteen nopeasti arvioiden 20000e vähemmän kuin espoossa. Siinä ei mikään 3000e/v perustulo tai kiinteistöveron muuttamine. paljon heilata suuntaan tai toiseen.

    Asuntotulon mitätön verotus on muutenkin aivan liian lepsua ja sitä pitäisi kiristää rajusti palkkaveroja samalla laskien.

    Koska ajatuksena on, että perustulon jälkeen sosiaalituet yhteenlaskettuna on yhtä suuret kuin nyt, käteenhän jäisi 100 000 euroa vuodessa tienaavalle yhtä paljon kuin nytkin. 45 % vaikuttaa hieman liian korkealta, koska Vihreiden perustulomallissa helsinkiläisen veroprosentti 45 %, ja 54 % yli 50 000 euron tuloille, ja 9 % yli 50 000 euron vuosituloista tuskin riittää kattamaan kaikkia muita valtion menoja kuin sosiaalitukia ja vielä sen lisäksi työeläkemaksuja.

    Mutta pointtini oli siis se, että vaikka kunnallisveroprosenttia korotetaan rajusti, jos tietyssä kunnassa siirrytään perustuloon, käteen jäävään summaan se ei vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. R. V. kirjoitti 13.2.2017 kello 21:41

    Olli Kangas:
    Muutama huomio:
    3. Mitä verotukseen tulee, niin verohallinto ei yksinkertaisesti kyennyt annetulla aikataululla tekemään vaadittavia toimenpiteitä. Siksi verotus ei ole mukana kokeilumallissa.

    Toivottavasti Olli Kangas on vielä vastaamassa:

    Kai tästä on opittu ja verohallinto on jo aloittanut valmistelut sellaisen perustulokokeilun valmistelemiseksi, jossa verotus on mukana? Vai huomataanko sama ongelma seuraavan kokeilun valmisteluvaiheessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Anonyymi kirjoitti 14.2.2017 kello 16:39

    Jos haluaan antaa 200 miljoonaa euroa lisää nuorille, annetaan se niille nuorille, jotka tekevät töitä, eikä makseta lisää työttömyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Syltty kirjoitti 18.2.2017 kello 14:11

    Koti-isä: Nykypolitiikkaa, jossa 200 miljoonaa e vuodessa vanhakantaisen tuotannon tukiin on ok, mutta samaa summaa ei haluta antaa nuorille, on vaikea nähdä toimivaksi vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

    Ihan turha on tulla selittämään, ettei tuo 200 mlijoonaa euroa näkyisi käytösmuutoksissa. On aivan täysin päivänselvää, että pääsykoelukuvuodet, sapattivuodet ja muut vastaavat välivuodet lisääntyvät, jos niiden lisäämiseen käytetään noin paljon rahaa.

    (onhan tuulivoimakin lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun vastaavalla vuosittaisella tukipotilla ja se vasta turhaa hommaa onkin)

    Tästä voidaankin päästä seuraavnlaiseen lopputulokseen: merkittävälle osalle perustulon ajajista perustulon todellisena ideana ei ole mahdollistaa työntekoa, vaan lorviminen. Perustulo ei siis näillä näkymin tule olemaan reformi, joka nostaisi tehtyjen työtuntien määrää vaan laskisi niitä.

    Ja näinollen koko ajatukselta tipahtaa pohja pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonyymi kirjoitti 19.2.2017 kello 16:34

    Syltty: Perustulo ei siis näillä näkymin tule olemaan reformi, joka nostaisi tehtyjen työtuntien määrää vaan laskisi niitä.
    Ja näinollen koko ajatukselta tipahtaa pohja pois.

    Vain jos uskot, että kaikille työttömille löytyisi työpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus