Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

Minul­la kävi kes­ki­viik­ko­na kyläs­sä Korean tele­vi­sion jouk­kue kysy­mäs­sä perustulosta.

(Tämä perus­tu­lo­ko­kei­lu tai­taa pää­tyä jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta voi­tol­le pel­käs­tään sen tuot­ta­man suur­ten mat­kai­lu­tu­lo­jen vuok­si. Tämä oli nel­jäs ulko­mai­sen median haas­tat­te­lu, joka minul­la on asias­ta. Hank­keen var­si­nai­set puu­ha­mie­het eivät kuu­lem­ma juu­ri muu­ta tee­kään kuin vas­taa­vat kan­sain­vä­li­sen leh­dis­tön kysymyksiin.)

Olin aja­tel­lut kes­kit­tyä kehu­maan perus­tu­loa­ja­tus­ta, mut­ta hepä oli­vat­kin saa­neet vihiä, että suh­tau­duin tähän kokei­luun vähän skep­ti­ses­ti eikä sii­nä sit­ten muu aut­ta­nut kuin yrit­tää selit­tää, mik­si kokeil­tu mal­li ei ole laa­jen­net­ta­vis­sa koko kan­san­ta­lou­teen, kos­ka se vei­si val­tion kon­kurs­siin, mut­ta aito perus­tu­lo­mal­li oli­si val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta aivan kunnossa.

Har­voin olen epä­on­nis­tu­nut asian sel­vit­tä­mi­ses­sä niin pahoin kuin näi­den korea­lais­ten kanssa.

Kos­ka asian selit­tä­mi­nen on haas­ta­vaa suo­mek­si suo­ma­lai­sel­le ylei­söl­le, piir­sin asias­ta kak­si kuvaa, miten toi­mii oikea perus­tu­lo­mal­li ja mil­lais­ta mal­lia nyt kokeillaan.

Ensin­nä­kin. Perus­tu­lo on arit­meet­ti­ses­ti sama asia kuin nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro. Nega­tii­vi­ses­sa tulo­ve­ros­sa osa kan­saa – ne joi­den tulot ylit­tä­vät vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan – mak­sa­vat tulo­ve­roa val­tiol­le ja osa kan­saa saa val­tiol­la nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa, jos hei­dän tulon­sa alit­ta­vat vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan. Jos ei ole omia tulo­ja lain­kaan, saa täy­den nega­tii­vi­sen tuloveron.

Perus­tu­lo­mal­li on aivan saman­lai­nen, mut­ta sii­nä kul­kee rahaa enem­män edes­ta­kai­sin. Kaik­ki saa­vat perus­tu­lon (täy­den nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron) tilil­leen, mut­ta se vero­te­taan pois niin, että veroa alkaa men­nä ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta. Tämä on yksin­ker­tai­sem­pi tapa toteut­taa perus­tu­lo, mut­ta ei sii­tä nyt enem­pää. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro sen sijaan on hel­pom­pi ymmär­tää. Arit­meet­ti­ses­ti saman­lai­sia molemmat.

Aja­tel­laan siis asi­aa nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron kaut­ta, jota kuvaa ensim­mäi­nen kuva.

Nykyi­nen vero ja nega­tii­vi­nen tulovero

Yhte­näi­nen punai­nen vii­va kuvaa nykyis­tä vero­tus­ta. Asian yksin­ker­tais­ta­mi­sek­si olen piir­tä­nyt sii­hen vain yhden progres­sio­pis­teen. Kat­ko­vii­va kuvaa sitä, mitä tapah­tuu, kun vero­tus täy­den­ne­tään line­aa­ri­sek­si nega­tii­vi­sek­si vero­tu­lok­si. Vero­tus pai­nuu pie­nil­lä tuloil­la nega­tii­vi­sek­si, eli val­tio mak­saa kan­sa­lai­sel­le eikä kan­sa­lai­nen valtiolle.

Kuten kuvas­ta näkyy, tavan­omai­sel­la tulo­ta­sol­la ole­vil­le ei tapah­du mitään. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro aut­taa pie­ni­tu­loi­sia ja koko­naan tulot­to­mia. Yleen­sä nämä saa­vat jotain tulon­siir­toa, mut­ta epä­joh­don­mu­kai­ses­ti niin, että jär­jes­tel­mä on täyn­nä kan­nus­tin­louk­ku­ja ja byrokratialoukkuja.

Seu­raa­vas­sa kuvas­sa on se jär­jes­tel­mä, jota nyt kokeil­laan. Se on muu­tet­tu nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lik­si vähen­tä­mäl­lä perus­tu­lo verois­ta. Kat­ko­vii­va kuvaa siis sitä, kuin­ka pal­jon asian­omai­nen net­to­mää­räi­ses­ti saa val­tiol­ta tai mak­saa val­tiol­le ja kun­nal­le. Sii­nä kaik­ki voit­ta­vat perus­tu­lon ver­ran nykyi­seen näh­den, tai eivät kaik­ki, kos­ka työt­tö­mät saa­vat perus­tu­loa yhtä pal­jon kuin sai­si­vat muu­ten työ­mark­ki­na­tu­kea. Sen sijaan hyvä­palk­kai­set jää­vät auto­maat­ti­ses­ti voi­tol­le perus­tu­lon ver­ran. Tämä mal­li on kym­me­nen – vii­si­tois­ta mil­jar­dia euroa alijäämäinen.

Kokei­lus­sa ole­va mal­li (kat­ko­vii­va) antaa lisää rahaa kaikille.

Ei tämä­kään kokei­lu huk­kaan mene. Se tulee osoit­ta­maan, mis­sä mää­rin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät pyrkivät/pääsevät töi­hin, jos työn­te­ko teh­dään heil­le todel­la pal­jon nykyis­tä kannattavammaksi.

Tätä on sinän­sä jo kokeil­tu. Työt­tö­myys­tur­van 300 euron suo­jao­suus on osoit­ta­nut, että pie­nen sopeu­tu­mis­jak­son jäl­keen se on akti­voi­nut työt­tö­miä tart­tu­maan silpputöihin.

Jos koe onnis­tuu, perus­tu­lon vas­tus­ta­jat tule­vat sano­maan, ettei täl­lä ole mer­ki­tys­tä, kos­ka tämä on hir­vit­tä­vän kal­lis ja eihän sitä pait­si kukaan voi­nut jää­dä perus­tu­lon takia pois täis­tä lais­kot­te­le­maan, kos­ka kaik­ki oli­vat alus­sa työttömiä.

Jos koe epä­on­nis­tuu, perus­tu­lon kan­nat­ta­jat tule­vat sano­maan, että koh­de­jou­kok­si vali­tut pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät oli­vat epä­suo­tui­sa koe­ryh­mä. Vähem­män vali­koi­dus­sa jou­kos­sa se oli­si toiminut.

Har­mil­li­sin­ta täs­sä kui­ten­kin on, että kokei­lus­sa ole­va mal­li on juu­ri se, mitä moni kuvit­te­le perus­tu­lon tar­koit­ta­van ja min­kä vuok­si he pitä­vät sitä talou­del­li­ses­ti epärealistisena.

37 thoughts on “Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea”

  1. Hyö­dy­ke­ta­lous on nimi, jota voin suo­si­tel­la käy­tet­tä­väk­si. Nimeen sisäl­tyy kom­pa, joka romut­taa Karl Marxin lisä-arvoon perus­tu­van opin. Hyö­dyk­kei­den lii­ke luo vaih­dan­nan ja raha­ta­lou­den. Val­tio puu­hai­lee jar­ru­mie­he­nä vero­vii­da­kos­sa nyl­kien ahke­rat suo­ma­lai­set puti puh­taik­si ja lais­ki­muk­set elä­vät leveäs­ti tuki­vii­da­kon kät­köis­sä. Täs­sä vähän pur­ta­vaa edis­tyk­sel­lis­ten lau­lu­kuo­rol­le seu­raa­vaan Vappumatineaan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ymmär­rän point­ti­si, mut­ta eikö kui­ten­kin kaik­ki kiin­nos­tu­nut pöhi­nä sinän­sä edis­tä asian omak­su­mis­ta, ja toi­saal­ta pie­net­kin kokei­lut voi­vat suun­na­ta seu­raa­via parem­paan suun­taan. Meil­lä ei ole vain totut­tu täl­lai­seen pik­kuas­ke­lei­den kokeilustrategiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Perus­tu­lo las­ki­si vuo­kra­ta­soa kas­vu­kes­kuk­sis­sa hyvin­kin äkkiä, kos­ka täl­löin kimp­pa asu­mi­nen oli­si yhtäk­kiä todel­la kan­nat­ta­vaa. Ja juu­ri täs­tä syys­tä perus­tu­lo­mal­lia ei uskal­le­ta pääs­tää edes kokeil­ta­vak­si kun­nol­li­se­na ver­sio­na. Tue­tus­ta vuo­kra-asu­mi­ses­ta hyö­ty­vät niin monet tahot joko suo­raan tai välil­li­ses­ti (kor­keam­pi­na vuo­kri­na), että aja­tus pitää saa­da pois kes­kus­te­lus­ta jo val­miik­si “vää­ren­ne­tyl­lä” kokei­lul­la. Suu­rim­pi­na mak­sa­ji­na ovat omil­la rahoil­laan vuo­kral­la asu­jat, ja pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa kaik­ki veron­mak­sa­jat jot­ka eivät asu tue­tus­ti, tai omis­ta vuo­kral­la ole­vaa sijoi­tus asun­toa. Ja voi olla ettei­vät kaik­ki tue­tus­tik­kaan asu­vat juu­ri hyö­dy nyky käytännöstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Val­tio puu­hai­lee jar­ru­mie­he­nä vero­vii­da­kos­sa nyl­kien ahke­rat suo­ma­lai­set puti puh­taik­si ja lais­ki­muk­set elä­vät leveäs­ti tuki­vii­da­kon kätköissä.

    Näin on. Mie­lel­lä­ni siir­tyi­sin perus­tu­lon myö­tä lais­kot­te­li­joi­den jouk­koon puu­has­te­le­maan omia kivo­ja har­ras­tuk­sia ja perhe-elämää.

    Perus­tu­los­sa voi olla jär­keä vain jos se on parem­pi eli kan­nus­ta­vam­pi JA HALVEMPI kuin nykyi­nen täy­sin äly­tön ja yli­mi­toi­tet­tu työt­tö­myys­tur­va/­toi­meen­tu­lo- ym. tukiviidakko.

    Kaik­kein paras­ta oli­si kun pöy­tä voi­tai­siin put­sa­ta kai­kes­ta van­has­ta ja aloit­taa alus­ta. Mut­ta tämä poli­tiik­ka ja seu­raa­vat vaalit…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ehkä olin jo val­miik­si pes­si­mis­ti kun olen koko ajan odot­ta­nut, että tulo­ve­roa kiris­te­tään niin, että koko­nais­bud­jet­ti ei muu­tu. Näin siis lopul­li­ses­sa mal­lis­sa var­maan tehdäänkin.…

    Mut­ta on tosi­aan hyvä huo­mio, että tämä kokei­lu ei toi­mi niin. Tämä kokei­lu antaa lii­an hyvät fiilikset… 

    Toi­saal­ta, tulok­sia var­maan­kin tar­kas­tel­laan hen­ki­löi­dent­ti­ses­ti ja sil­loin voi­daan kokei­lun kan­nal­ta oleel­li­set dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set sel­vit­tää joka tapauksessa…käyrän ala­pääs­sä, mis­sä ehkä suu­rin mie­len­kiin­to on.… Ja bonuk­se­na voi­daan saa­da myös tulok­sia käy­rän ylä­pääs­tä, jos­sa Laf­fe­rin teo­ria saat­taa tul­la todis­te­tuk­si. Sekin oli­si mie­len­kiin­toi­nen tulos. 

    Vaik­ka kokei­lu ei ole­kaan todel­li­suus, se voi näin toteu­tet­tu­na olla jopa tie­teel­li­ses­ti kiin­nos­ta­vam­pi kuin mitä (lii­an) tar­kas­ti aja­tel­len teh­ty kokei­lu oli­si ollut. Useam­pi kär­pä­nen ker­ral­la… ehkä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Perus­tu­lo­ko­kei­lu ker­too par­haim­mil­laan­kin ainoas­taan, miten työ­mark­ki­na­tuel­le pudon­neet pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät hakeu­tu­vat töihin/työllistyvät.

    Rat­kai­se­vam­paa kui­ten­kin oli­si näh­dä, miten
    1. juu­ri työt­tö­mäk­si ja ansio­si­don­nai­sel­le jää­neet työl­lis­tyi­si­vät, jos kan­nus­tin­lou­kut poistuisivat.
    2. yli 56 vuo­ti­aat hyvä­tu­loi­set, jot­ka eivät enää putoa ansio­si­don­nai­sel­ta, hakeu­tusi­vat töi­hin, sen sijaan että jää­vät “ennen­ai­kai­sel­le eläk­keel­le”. Ansio­si­don­nais­ta­han voi nos­taa 65 ikä­vuo­teen saak­ka, siis n. 10 vuot­ta (pl. pari 6kk työ­jak­soa vaik­ka­pa jos­sa­kin muka­vas­sa jär­jes­tös­sä). Tämä hyvä­osais­ten ryh­mä kas­vaa kovaa vauh­tia. Toki täs­sä­kin ryh­mäs­sä suu­rin osa pienituloisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jar­mo Hei­mo:
    …eikö kui­ten­kin kaik­ki kiin­nos­tu­nut pöhi­nä sinän­sä edis­tä asian omaksumista.. 

    No ei var­mas­ti jo sekä läh­tö­koh­ta että lop­pu­tu­los ovat sikä­li vää­riä että poik­kea­vat rea­lis­ti­ses­ti aja­tel­ta­vis­sa ole­van mal­lin tilanteesta.

    Pie­leen men­nyt kokei­lu ohjaa mie­len­kiin­non nii­hin pie­leen­me­non yksi­tyis­koh­tiin. Vaik­ka oppi­nut tul­kit­si­ja voi­si eris­tää pie­leen­me­not, media ja polii­ti­kot koros­ta­vat vain halua­mi­aan detaljeja. 

    Ei kan­na­ta antaa asei­ta vastustajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Aika raju on ollut poliit­ti­nen epä­on­nis­tu­mi­nen perus­tu­loa aja­vil­ta, kun tämän kokei­lun nimi on perus­tu­lo­ko­kei­lu, eikä sii­tä ole irti­sa­nou­dut­tu näyt­tä­väs­ti. Poli­tii­kas­sa pitäi­si oikeas­ti teh­dä töi­tä saa­dak­seen suu­ret mas­sat tie­toi­sik­si, eikä vain läs­syt­tää netis­sä omal­le seurakunnalleen. 

    Toki nyt näyt­tää sil­tä, että vih­reät­kin ovat valu­mas­sa tuon­ne ‘right-to-work’-oikeistokusetuksen puo­lel­le, kun Hii­la­mo­kin ajaa kuripolitiikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Jan­ne Hie­ta­lah­ti: Perus­tu­lo las­ki­si vuo­kra­ta­soa kas­vu­kes­kuk­sis­sa hyvin­kin äkkiä, kos­ka täl­löin kimp­pa asu­mi­nen oli­si yhtäk­kiä todel­la kannattavaa.

    Voi olla näin tai sit­ten ei. Kimp­pa-asu­jat pys­tyi­si­vät hank­ki­maan yhdes­sä isom­man asun­non, jol­loin iso­jen asun­to­jen kysyn­tä kas­vai­si, mis­tä tie­tys­ti seu­raa, että hin­ta myös nousi­si. Perus­tu­lo voi­si siis tasoit­taa pien­ten ja suur­ten asun­to­jen neliö­hin­to­ja. DINK:t val­tai­si­vat perheasunnot…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kan­sain­vä­li­nen kiin­nos­tus ker­to­nee sen, että nyt meil­lä kokeil­laan jotain aidos­ti uut­ta ja kiin­nos­ta­vaa. Oli­si­ko meil­lä vii­saut­ta vie­dä perus­tu­lo jär­ke­vään maa­liin ja näin löy­tää uusi ja inno­va­tii­vi­nen rat­kai­su yhteen nykyi­sen yhteis­kun­nan ongelmista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Val­tio puu­hai­lee jar­ru­mie­he­nä vero­vii­da­kos­sa nyl­kien ahke­rat suo­ma­lai­set puti puh­taik­si ja lais­ki­muk­set elä­vät leveäs­ti tuki­vii­da­kon kätköissä.

    Sit­ten kun seu­raa­van ker­ran lii­kut ihmis­ten ilmoil­la, kat­so ympä­ril­le­si ja mieti:
    a) mitä yhteis­kun­ta saa aikaan peri­mil­lään veroil­la ja
    b) mis­sä ovat ne leveäs­ti tuki­vii­da­kos­sa elä­vät laiskimukset.

    Pip­sa:
    Ansio­si­don­nais­ta­han voi nos­taa 65 ikä­vuo­teen saak­ka, siis n. 10 vuot­ta (pl. pari 6kk työ­jak­soa vaik­ka­pa jos­sa­kin muka­vas­sa järjestössä).

    Ansio­si­don­nai­nen on ansio­si­don­nai­nen. Ansio työs­tä “jos­sa­kin muka­vas­sa jär­jes­tös­sä” ei toden­nä­köi­se­si ole niin suu­ri, että sen perus­teel­la saa­dul­la ansio­si­don­nai­sel­la elet­täi­siin herroiksi.

    Pek­ka T.:
    Oli­si­ko meil­lä vii­saut­ta vie­dä perus­tu­lo jär­ke­vään maa­liin ja näin löy­tää uusi ja inno­va­tii­vi­nen rat­kai­su yhteen nykyi­sen yhteis­kun­nan ongelmista?

    Me äänes­tä­jät pää­täm­me seu­raa­vis­sa eduskuntavaaleissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Suo­mes­sa on ollut vuo­sia käy­tös­sä perus­tu­lo ja se on kul­ke­nut nimel­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki. Laki on taan­nut jokai­sel­le ihmi­sel­le perus­osan nimel­lä kul­ke­van perus­tu­lon (koh­tuul­lis­ten) asu­mis­kus­tan­nus­ten jäl­keen. Tämä perus­tu­lo on riit­tä­nyt vält­tä­mät­tö­mien tar­pei­den ostamiseen.

    Suo­mes­sa käy­tös­sä olleen perus­tu­lon, so. toi­meen­tu­lo­tuen, ongel­ma­na on ollut yle­tön byro­kra­tia eli se, että tukea on pää­sään­töi­ses­ti pitä­nyt hakea kuu­kausit­tain ja hake­muk­sen liit­teek­si on pitä­nyt joka ker­ta toi­mit­taa mit­ta­va kasa pape­ria. Säh­köi­nen asioin­ti on ollut vai­ke­aa. Lisäk­si moni ihmi­nen ei ole tien­nyt miten sys­tee­mi toi­mii ja tuen ali­käyt­tö on ollut sen takia yleis­tä. Ja sit­ten on se stigma.

    Toi­meen­tu­lo­tuen nimen voi­si muut­taa suo­raan perus­tu­lok­si ja se voi­tai­siin myön­tää auto­maat­ti­ses­ti aina­kin niil­le asiak­kail­le, jot­ka saa­vat työ­mark­ki­na­tu­kea tai pien­tä elä­ket­tä. Näi­den osal­ta kat­sot­tai­siin vuo­kra ja las­ket­tai­siin vaik­ka­pa jon­kin­lai­nen kes­ki­mää­räi­nen koh­tuul­li­nen säh­kö- ja vesi­kus­tan­nus kuu­kau­des­sa ja sen jäl­keen mak­set­tai­siin toineetulo…perustuloa maa­il­man tap­piin kun­nes joku asia yhtä­lös­sä muut­tui­si. Vuo­kra nousi­si tai työ­mark­ki­na­tuen mak­su kes­key­tyi­si tai kuo­li­nil­moi­tus tulisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole perus­tu­lo vaan on sen vas­ta­koh­ta, kos­ka kaik­ki om,at ansiot vähen­tä­vät sitä — aiem­min otet­tiin pois kak­ki, mitä itse ansait­si. Sain perus­pal­ve­lu­mib­nis­te­ri­nä aikaan sen, wet­tä omis­ta ansio­tu­lois­ta saa pitää perä­ti 20 %. Toi­meen­tu­lo­tuwen muo­dos­ta­ma kan­nus­tin­louk­ku on juu­ri se, mitä perus­tu­lol­la halu­taan torjua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Sinän­sä jär­ke­vä perus­tu­loa­ja­tus tör­mää aina­kin sopi­mus­va­pau­teen. ”Saat sata­sen kun pinoat nuo laa­ti­kot tuhon sei­nus­tal­le” ei onnis­tu lail­li­ses­ti Suo­mes­sa. Voi­tai­siin­ko kehit­tää jon­kin­lai­nen reaa­liai­kai­nen auto­maat­ti, joka huo­leh­ti­si kai­kis­ta vel­voit­teis­ta ja ihmi­sil­le jäi­si sopi­mi­sen riemu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain jär­ke­väl­lä koko­luo­kal­la siir­täi­si noin 200 mil­joo­naa e / vuo­des­sa koto­na asu­vil­le nuorille.

    Jos täl­lä ei oli­si käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia, niin ei sit­ten mil­lään. Perus­tu­lo näkyi­si aivan var­mas­ti lisään­ty­nei­nä väli- ja sapat­ti­vuo­si­na ennen opin­toi­hin hakeu­tu­mis­ta. Tai sit­ten perus­tu­lon mää­rä pitäi­si olla todel­la niukka.

    Sama­ten joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan perus­tu­lon tulo­vai­ku­tus työl­lis­ten koh­dal­la aiheut­taa työn tar­jon­nan vähen­ty­mis­tä. Kos­ka työt­tö­miä on vain n. 10% ja työl­li­siä se 90%, työl­lis­ten ei nyt ihan hir­veäs­ti tar­vit­se työn tar­jon­taa vähen­tää, että se kumo­aa kaik­ki työt­tö­mien koh­dal­la saa­vu­te­tut edut.

    Eli perus­tu­lo ei ole miten­kään ongel­ma­ton ja saat­taa itsea­sias­sa joh­taa sii­hen, että työn koko­nais­tar­jon­ta vähe­nee! Tämä oli­si täy­sin päin­vas­tai­nen tulos sii­hen näh­den, perus­tu­lol­la yleen­sä haetaan. 

    Sik­si olen skep­ti­nen perus­tu­lon suh­teen. En usko, että sitä saa­daan miten­kään toi­mi­vak­si. Jot­ta perus­tu­lo saa­vut­tai­si talou­del­li­ses­ti posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set, sii­tä pitäi­si teh­dä niin niuk­kaa, ettei se kel­pai­si kenellekään. 

    Jos täs­tä ei väli­te­tä, ja aja­tuk­se­na on vain paran­taa vaik­ka­pa opis­ke­li­joi­den ja työt­tö­mien ase­maa kas­vat­ta­mal­la sosi­aa­li­me­no­ja, nin EI EI ja vie­lä ker­ran EI.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eero Kär­ki:
    Sinän­sä jär­ke­vä perus­tu­loa­ja­tus tör­mää aina­kin sopi­mus­va­pau­teen. ”Saat sata­sen kun pinoat nuo laa­ti­kot tuhon sei­nus­tal­le” ei onnis­tu lail­li­ses­ti Suo­mes­sa. Voi­tai­siin­ko kehit­tää jon­kin­lai­nen reaa­liai­kai­nen auto­maat­ti, joka huo­leh­ti­si kai­kis­ta vel­voit­teis­ta ja ihmi­sil­le jäi­si sopi­mi­sen riemu? 

    Ehdo­tin ker­ran sitä jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le perus­tet­ta­vaa “peru­palk­ka­ti­liä” johon kaik­ki työ­nan­ta­jan pal­kat voi­si tilit­tää, siel­tä tie­to­ko­ne vetäi­si välis­tä kaik­ki mak­sut ja loput siir­tyi­si­vät net­to­na työn­te­ki­jän tilil­le. Satun­nai­nen työ­nan­ta­mi­nen hel­pot­tui­si kummasti.

    Vie­lä joku app­si sii­hen kyl­keen, joka ker­too pal­jon­ko duu­nis­ta jää käteen, niin keik­ka­työn­te­ki­jä tie­tää aina, että onko hom­ma vai­van väär­tiä vai­ko ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Sylt­ty: Perus­tu­lo näkyi­si aivan var­mas­ti lisään­ty­nei­nä väli- ja sapat­ti­vuo­si­na ennen opin­toi­hin hakeu­tu­mis­ta. Tai sit­ten perus­tu­lon mää­rä pitäi­si olla todel­la niukka.

    Täl­lä het­kel­lä omas­ta mie­les­tä­ni par­haan tun­tui­nen mal­li oli­si jon­kin­lai­nen sosi­aa­li­tur­va­ti­li­mal­li, johon oli­si yhdis­tet­ty niin opis­ke­lun, ter­vey­den­hoi­don, kuin työt­tö­myy­den­kin kus­tan­nuk­set. Tilil­tä saa mak­saa ter­vey­den­huol­to­ku­lu­ja ja kor­kea­kou­lu­jen luku­kausi­mak­su­ja niin pal­jon kuin halu­aa. Lisäk­si tilil­tä saa nos­taa toi­meen­tu­lo­tuen ver­ran kuus­sa elä­mi­seen. Kaik­ki tämä riip­pu­mat­ta mikä tilin sal­do on. Kui­ten­kin jos tilin sal­do on alle n. 15 vuo­den kan­sa­ne­läk­keen, tulois­ta pitää mak­saa n. 20% (nume­rot hatus­ta) täl­le tilil­le. Eläk­keel­lä tilin varois­ta mak­se­taan osa lisäe­läk­kee­nä ja osa pide­tään kat­ta­maan elä­män lop­pu­vai­heen terveydenhoitokuluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tääl­lä Suo­mes­sa on ollut kovin vähän kes­tus­te­lua toi­ses­ta nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lis­ta, EITC:stä (Ear­ned Inco­me Tax Cre­dit). Sii­tä­hän on pal­jon käy­tän­nön koke­muk­sia muu­ta­mis­ta maista.

    Tai­taa olla lii­an kannustava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Muu­ta­ma huomio:
    1. Mik­si et minis­te­ri­nä aloit­ta­nut ihan OIKEAA perustulokokeilua?
    2. Tun­nus­tan ker­to­nee­ni Korean TV-ryh­mäl­le (joka halusi eri­lai­sia näke­myk­siä), että olet fik­soi­tu­nut tähän 10–15 mil­jar­din ali­jää­mään. Tuo ali­jää­mäi­syys on kyl­lä­kin las­ket­tu ja simu­loi­tu jo 30.3. 2016 jät­tä­mäs­säm­me esi­ra­por­tis­sa. Ei sii­nä pitäi­si olla mitään yllä­tyk­sel­lis­tä kenel­le­kään, joka rapor­tin on lukenut.
    3. Mitä vero­tuk­seen tulee, niin vero­hal­lin­to ei yksin­ker­tai­ses­ti kyen­nyt anne­tul­la aika­tau­lul­la teke­mään vaa­dit­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Sik­si vero­tus ei ole muka­na kokeilumallissa.
    4. Tut­ki­mus­ryh­mäm­me on täy­sin sel­vil­lä mal­lin puut­teis­ta ja ongel­mis­ta. Jos­ta­kin on aloi­tet­ta­va. Tut­ki­mus­ryh­män aja­tus ja suo­si­tus oli, että kokei­lua laa­jen­net­tai­siin 2018 ja 2019 vero­tuk­sen sisäl­tä­vil­lä mal­leil­la. Toki on vai­kea tie­tää, mitä hal­li­tus täs­sä asias­sa halu­aa teh­dä. Kokeil­laan­ko uusia mal­le­ja, läh­de­tään­kö kokei­le­maan “osal­lis­ta­vaa” sosi­aa­li­tur­vaa vai­ko mitä? Ei myös­kään ole takui­ta sii­tä, että nykyi­nen hal­li­tus pysyy kasas­sa 2019 saak­ka. Ja seu­raa­vas­ta hal­li­tuk­ses­ta ja sen perus­tu­loa­ja­tuk­sis­ta taas emme tie­dä mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Koti-isä:
    Me äänes­tä­jät pää­täm­me seu­raa­vis­sa eduskuntavaaleissa.

    Täs­tä juu­ri olen huo­lis­sa­ni. Kuu­lun näet sii­hen vähem­mis­töön, joka ei usko kan­san ole­van äänes­täes­sään aina vii­sas ja oikeas­sa. Eikä var­sin­kaan nykyi­sin, kun popu­lis­min innos­sa äänes­tel­lään vähän miten sattuu.

    Pidän näet perus­tu­loa kiin­nos­ta­va­na kokei­lu­na (vaik­ka olen­kin Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että nykyi­nen kokei­lu ei ole oikea), joka voi­si luo­vas­ti rat­kais­ta jäyk­kien työ- ja tuki­jär­jes­tel­mien ongel­mia. Ei sekään ongel­ma­ton ole, mut­ta vie­lä vähem­män sitä on men­nei­syy­den olo­suh­tei­siin perus­tu­va nykyjärjestelmä. 

    En usko, että suu­ri kan­sa osaa vaa­leis­sa arvioi­da perus­tu­lo­mal­lin hyvyyt­tä, kun ei se ole help­poa asian­tun­ti­joil­le­kaan. Eivät luo­vat ja inno­va­tii­vi­set aja­tuk­set pär­jää vaaleissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Rupe­sin täs­sä juu­ri miet­ti­mään työn­teon kan­nat­ta­vuu­den lisää­mis­tä myös kun­nan tasol­la. Itse asias­sa hel­sin­ki voi­si toteut­taa jon­kin­lai­sen osit­tai­sen perus­tu­lon tai nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lin. Ja vähin­tään­kin asi­aa kan­nat­taa miettiä.

    Täs­sä laaj­me­pi ohdin­ta aihees­ta: http://otsokivekas.fi/2017/02/voiko-helsinki-toteuttaa-perustulon/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la ana­lyy­si­si dema­ri­nuor­ten yleis­tur­vas­ta http://demarinuoret.fi/yleisturva/ eri­to­ten syys­tä että Rin­ne­hän lupa­si tuo­da tuos­ta puo­lu­een viral­li­sen esi­tyk­sen näh­tä­väk­si. Oli­si­ko sii­nä (edes joten­kin toi­mi­va) perus­tu­lo­mal­li / sosi­aa­li­tur­van yksin­ker­tais­tus Suo­meen jon­ka AY-lii­ke­kin hyväksyisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Otso Kive­käs:
    Rupe­sin täs­sä juu­ri miet­ti­mään työn­teon kan­nat­ta­vuu­den lisää­mis­tä myös kun­nan tasol­la. Itse asias­sa hel­sin­ki voi­si toteut­taa jon­kin­lai­sen osit­tai­sen perus­tu­lon tai nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lin. Ja vähin­tään­kin asi­aa kan­nat­taa miettiä.

    Täs­sä laaj­me­pi ohdin­ta aihees­ta: http://otsokivekas.fi/2017/02/voiko-helsinki-toteuttaa-perustulon/

    Mis­tä syys­tä 45 % oli­si siis epä­rea­lis­ti­nen kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti, olet­taen että val­tion kans­sa sovi­taan asias­ta ja se sovel­taa Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa pie­nem­pää ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta kuin muualla? 

    Kim­mo:
    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la ana­lyy­si­si dema­ri­nuor­ten yleis­tur­vas­ta http://demarinuoret.fi/yleisturva/ eri­to­ten syys­tä että Rin­ne­hän lupa­si tuo­da tuos­ta puo­lu­een viral­li­sen esi­tyk­sen näh­tä­väk­si. Oli­si­ko sii­nä (edes joten­kin toi­mi­va) perus­tu­lo­mal­li / sosi­aa­li­tur­van yksin­ker­tais­tus Suo­meen jon­ka AY-lii­ke­kin hyväksyisi?

    Dema­ri­nuor­ten mal­lis­sa vai­kut­ti hie­man huo­les­tut­ta­val­ta se, että sitä ei sai­si ollen­kaan ilman akti­voi­mis­toi­miin osal­lis­tu­mis­ta. 292 euron toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa on niin pie­ni, että uskon sil­lä elä­vil­lä ole­van hyvä syy kiel­täy­tyä toimenpiteistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Pek­ka T.: ikä var­sin­kaan nykyi­sin, kun popu­lis­min innos­sa äänes­tel­lään vähän miten sattuu. 

    Popu­lis­min into joh­tuu sii­tä, että ei-popu­lis­ti­sen poli­tii­kan ei jol­lain taval­la koe­ta toimivan.

    tcrown: Kui­ten­kin jos tilin sal­do on alle n. 15 vuo­den kan­sa­ne­läk­keen, tulois­ta pitää mak­saa n. 20% (nume­rot hatus­ta) täl­le tilille. 

    Onko täl­lai­seen sosi­aa­li­puo­len “vero­regres­sioon” jotain jär­ke­vää­kin syytä?

    Sylt­ty: Sik­si olen skep­ti­nen perus­tu­lon suh­teen. En usko, että sitä saa­daan miten­kään toimivaksi. 

    Ongel­ma onkin sii­nä, että sel­lai­sen työn mää­rä, jos yleen­sä­kin voi saa­da ns. koh­tuul­li­sen elan­non voi hyvin­kin olla pahas­ti las­kus­sa tuot­ta­vuu­den nousun takia. Mikä siis on vaih­toeh­to, joku alem­man kan­san­osan ylei­nen kur­jis­ta­mi­nen­ko vai jon­kin­lai­nen lopul­li­nen ratkaisu?

    Eikö se ole peri­aat­tees­sa hyvä asia, jos työn osuus ihmi­se­lä­mäs­sä vähe­nee? Tämä toki pitää joten­kin rahoittaa/kustantaa/tuottaa, jos tasa-arvo (=>ihmi­soi­keu­det, libe­ra­lis­mi, tms.) on sydän­tä lähellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. ano­nyy­mi: Onko täl­lai­seen sosi­aa­li­puo­len “vero­regres­sioon” jotain jär­ke­vää­kin syytä?

    Toki sosi­aa­li­ti­lin pääl­le tuli­si jokin progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro­tus jol­la rahoi­te­taan mui­ta yhteis­kun­nan meno­ja, eikä ole mitään syy­tä mik­si tuo progres­sii­vi­nen kom­po­nent­ti ei voi­si olla nega­tii­vi­nen, joten tätä ei sinän­sä voi sanoa regres­sii­vi­sek­si otta­mat­ta kan­taa koko malliin.

    Ja syyt­hän ovat aika sel­viä. Jul­ki­sen sek­to­rin bud­jet­tia (eli vero­kii­laa eli ehkä tämän het­ken mer­kit­tä­vin­tä työl­lis­ty­mi­sen estet­tä) saa­tai­siin pie­nen­net­tyä rajus­ti kun mer­kit­tä­vä osa suu­rim­mis­ta menoe­ris­tä siir­ret­täi­siin ihmis­ten itsen­sä mak­sa­mik­si. Tämä myös loi­si luon­nos­taan parem­mat kan­nus­teet näi­den asioi­den tehok­kaa­seen tuot­ta­mi­seen. Esi­mer­kik­si Syl­tyn mai­nit­se­mat väli­vuo­det oli­si­vat kyl­lä täs­sä­kin mal­lis­sa mah­dol­li­sia, mut­ta ne tuli­si­vat yksi­lön itsen­sä mak­set­ta­vak­si, eivät yhteiskunnan.

    Toki täs­sä­kin, kuin niin mones­sa muus­sa­kin aja­tuk­ses­sa tosia­sial­li­set toteu­tuk­seen liit­ty­vät poliit­ti­set haas­teet ovat sii­nä, että vasem­mis­toa kau­his­tut­taa aja­tus sii­tä, että yhteis­kun­ta ei mak­sa­kaan aivan kaik­kea, ja oikeis­to taas ei voi sie­tää aja­tus­ta, että köy­hiä ei tar­peet­to­mas­ti kiusa­ta, vaan anne­taan aito­ja mah­dol­li­suuk­sia elä­män­sä eteen­päin viemiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. ano­nyy­mi: Popu­lis­min into joh­tuu sii­tä, että ei-popu­lis­ti­sen poli­tii­kan ei jol­lain taval­la koe­ta toimivan.

    Epäi­le­mät­tä juu­ri näin. Itse­kin vas­tus­tan nyky­me­noa mones­sa asias­sa, ja sik­si olen perään­kuu­lut­ta­nut popu­lis­ti­sil­le liik­keil­le älyl­li­sem­pää vaih­toeh­toa. En näet koe yleen­sä joten­kin hah­mot­to­maan vas­tus­ta­mi­seen perus­tu­via popu­lis­ti­sia liik­kei­tä tai kam­pan­joi­ta itsel­le­ni lähei­sik­si. En hyväk­sy totuu­den­vas­tai­suut­ta tai “vaih­toeh­toi­sia” totuuksia.

    Mikä on mal­til­li­sen ja rat­kai­su­ja hake­van ihmi­sen tapa saa­da äänen­sä kuu­lu­viin? Sel­lai­sen, joka kokee, että vaik­ka mones­sa asias­sa on paran­net­ta­vaa, on meil­lä sen­tään aika moni asia myös hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mis­tä syys­tä 45 % oli­si siis epä­rea­lis­ti­nen kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti, olet­taen että val­tion kans­sa sovi­taan asias­ta ja se sovel­taa Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa pie­nem­pää ansio­tu­lo­ve­ro­tus­ta kuin muualla? 

    Kos­ka se savus­taa kaik­ki yhtään enem­pi tie­naa­vat välit­tö­mäs­ti ulos kaupungista.

    Jos vuo­si­lik­sa on 100 000e, niin hel­sin­gis­sä jäi­si vero­jen jäl­keen käteen nopeas­ti arvioi­den 20000e vähem­män kuin espoos­sa. Sii­nä ei mikään 3000e/v perus­tu­lo tai kiin­teis­tö­ve­ron muut­ta­mi­ne. pal­jon hei­la­ta suun­taan tai toiseen.

    Asun­to­tu­lon mitä­tön vero­tus on muu­ten­kin aivan lii­an lep­sua ja sitä pitäi­si kiris­tää rajus­ti palk­ka­ve­ro­ja samal­la laskien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sylt­ty:
    Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain jär­ke­väl­lä koko­luo­kal­la siir­täi­si noin 200 mil­joo­naa e / vuo­des­sa koto­na asu­vil­le nuorille.

    Saat­tai­si olla erin­omai­nen ja hyvin­kin tuot­toi­sa sijoi­tus­koh­de yhteis­kun­nan mil­joo­nil­le. Var­sin­kin, jos vaih­toeh­to­na on vaik­ka­pa Tal­vi­vaa­ra-Ter­ra­fa­men pää­omit­ta­mi­nen, yri­tys­ten ener­gia­tuet tai maataloustuet.

    ano­nyy­mi: Popu­lis­min into joh­tuu sii­tä, että ei-popu­lis­ti­sen poli­tii­kan ei jol­lain taval­la koe­ta toimivan.

    Eikö se ole peri­aat­tees­sa hyvä asia, jos työn osuus ihmi­se­lä­mäs­sä vähenee?

    Nyky­po­li­tiik­kaa, jos­sa 200 mil­joo­naa e vuo­des­sa van­ha­kan­tai­sen tuo­tan­non tukiin on ok, mut­ta samaa sum­maa ei halu­ta antaa nuo­ril­le, on vai­kea näh­dä toi­mi­vak­si vähän­kään pidem­mäl­lä aikajänteellä.

    Mut­ta ainut sora­ää­ni nyky­me­non kes­kel­lä on edel­leen popu­lis­ti­nen huo­li sii­tä, mon­ta­ko ei-perus­suo­ma­lais­ta pääs­te­tään vuo­des­sa rajan yli. Kukaan ei uskal­la ääneen sanoa vaik­ka­pa, että työn osuus ihmi­se­lä­mäs­sä kuu­luu­kin laskea. 

    Tavoit­tee­na tuli­si olla tila, jos­sa yhä useam­mal­le työ ei ole pelk­kä väki­näi­nen rutii­ni­toi­min­to kah­dek­sas­ta nel­jään, vaan enem­män­kin har­ras­tuk­sen­omais­ta mie­le­käs­tä teke­mis­tä, jos­ta vie­lä mak­se­taan­kin. Täs­sä on avain myös työn todel­li­sen tuot­ta­vuu­den kas­vuun ja osal­taan sen mah­dol­lis­taa perustulo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jos seli­tit asian samal­la taval­la korea­lai­sil­le, niin en kyl­lä yhtään ihmet­te­le, että epä­on­nis­tuit. Minä olen tääl­lä valit­ta­nut pariin­kin ottee­seen sii­tä, että lukion pit­kä mate­ma­tiik­ka ei ollut tar­peek­si haas­ta­vaa. Jou­duin kui­ten­kin luke­maan jut­tusi kak­si ker­taa läpi ennen kuin kun­nol­la ymmär­sin, mitä kuvaa­jil­la­si tarkoitat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Koti-isä: Tavoit­tee­na tuli­si olla tila, jos­sa yhä useam­mal­le työ ei ole pelk­kä väki­näi­nen rutii­ni­toi­min­to kah­dek­sas­ta nel­jään, vaan enem­män­kin har­ras­tuk­sen­omais­ta mie­le­käs­tä teke­mis­tä, jos­ta vie­lä mak­se­taan­kin. Täs­sä on avain myös työn todel­li­sen tuot­ta­vuu­den kas­vuun ja osal­taan sen mah­dol­lis­taa perustulo.

    Useim­mi­ten työ mer­kit­see pait­si rutii­ni­työ­tä myös kuu­lu­mis­ta työyh­tei­söön ja sen kans­sa muka­na elämiseen.

    Sil­lä on suu­ri mer­ki­tys oli­pa se työ sit­ten har­ras­tuk­sen­omais­ta tai ei. Jos et voi työ­tä­si kehit­tää (joka tun­tuu usko­mat­to­mal­ta) voit olla työyh­tei­sön keittäjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sepi: Kos­ka se savus­taa kaik­ki yhtään enem­pi tie­naa­vat välit­tö­mäs­ti ulos kaupungista.

    Jos vuo­si­lik­sa on 100 000e, niin hel­sin­gis­sä jäi­si vero­jen jäl­keen käteen nopeas­ti arvioi­den 20000e vähem­män kuin espoos­sa. Sii­nä ei mikään 3000e/v perus­tu­lo tai kiin­teis­tö­ve­ron muut­ta­mi­ne. pal­jon hei­la­ta suun­taan tai toiseen.

    Asun­to­tu­lon mitä­tön vero­tus on muu­ten­kin aivan lii­an lep­sua ja sitä pitäi­si kiris­tää rajus­ti palk­ka­ve­ro­ja samal­la laskien.

    Kos­ka aja­tuk­se­na on, että perus­tu­lon jäl­keen sosi­aa­li­tuet yhteen­las­ket­tu­na on yhtä suu­ret kuin nyt, käteen­hän jäi­si 100 000 euroa vuo­des­sa tie­naa­val­le yhtä pal­jon kuin nyt­kin. 45 % vai­kut­taa hie­man lii­an kor­keal­ta, kos­ka Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa hel­sin­ki­läi­sen vero­pro­sent­ti 45 %, ja 54 % yli 50 000 euron tuloil­le, ja 9 % yli 50 000 euron vuo­si­tu­lois­ta tus­kin riit­tää kat­ta­maan kaik­kia mui­ta val­tion meno­ja kuin sosi­aa­li­tu­kia ja vie­lä sen lisäk­si työeläkemaksuja. 

    Mut­ta point­ti­ni oli siis se, että vaik­ka kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­tia koro­te­taan rajus­ti, jos tie­tys­sä kun­nas­sa siir­ry­tään perus­tu­loon, käteen jää­vään sum­maan se ei vaikuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Olli Kan­gas:
    Muu­ta­ma huomio:
    3. Mitä vero­tuk­seen tulee, niin vero­hal­lin­to ei yksin­ker­tai­ses­ti kyen­nyt anne­tul­la aika­tau­lul­la teke­mään vaa­dit­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Sik­si vero­tus ei ole muka­na kokeilumallissa. 

    Toi­vot­ta­vas­ti Olli Kan­gas on vie­lä vastaamassa:

    Kai täs­tä on opit­tu ja vero­hal­lin­to on jo aloit­ta­nut val­mis­te­lut sel­lai­sen perus­tu­lo­ko­kei­lun val­mis­te­le­mi­sek­si, jos­sa vero­tus on muka­na? Vai huo­ma­taan­ko sama ongel­ma seu­raa­van kokei­lun valmisteluvaiheessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Koti-isä: Nyky­po­li­tiik­kaa, jos­sa 200 mil­joo­naa e vuo­des­sa van­ha­kan­tai­sen tuo­tan­non tukiin on ok, mut­ta samaa sum­maa ei halu­ta antaa nuo­ril­le, on vai­kea näh­dä toi­mi­vak­si vähän­kään pidem­mäl­lä aikajänteellä.

    Ihan tur­ha on tul­la selit­tä­mään, ettei tuo 200 mli­joo­naa euroa näkyi­si käy­tös­muu­tok­sis­sa. On aivan täy­sin päi­vän­sel­vää, että pää­sy­koe­lu­ku­vuo­det, sapat­ti­vuo­det ja muut vas­taa­vat väli­vuo­det lisään­ty­vät, jos nii­den lisää­mi­seen käy­te­tään noin pal­jon rahaa.

    (onhan tuu­li­voi­ma­kin läh­te­nyt räjäh­dys­mäi­seen kas­vuun vas­taa­val­la vuo­sit­tai­sel­la tuki­po­til­la ja se vas­ta tur­haa hom­maa onkin)

    Täs­tä voi­daan­kin pääs­tä seu­raavn­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen: mer­kit­tä­väl­le osal­le perus­tu­lon aja­jis­ta perus­tu­lon todel­li­se­na idea­na ei ole mah­dol­lis­taa työn­te­koa, vaan lor­vi­mi­nen. Perus­tu­lo ei siis näil­lä näky­min tule ole­maan refor­mi, joka nos­tai­si teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää vaan las­ki­si niitä. 

    Ja näi­nol­len koko aja­tuk­sel­ta tipah­taa poh­ja pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sylt­ty: Perus­tu­lo ei siis näil­lä näky­min tule ole­maan refor­mi, joka nos­tai­si teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää vaan las­ki­si niitä.
    Ja näi­nol­len koko aja­tuk­sel­ta tipah­taa poh­ja pois. 

    Vain jos uskot, että kai­kil­le työt­tö­mil­le löy­tyi­si työpaikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.