Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

Yrit­täjä, sel­l­ainen kuin vaikka­pa minä, voi rahoit­taa yri­tys­tään osakepääo­ma­l­la tai anta­mal­la oma­lle yri­tyk­selleen lainaa. Jos antaa yri­tyk­selleen lainaa ja perii siitä kohtu­ullista korkoa, korko on yrit­täjälle pääo­mat­u­lona verotet­tavaa tuloa, eli siitä mak­se­taan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yri­tyk­selle korko on vähen­nyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kah­teen kertaan.

Jos yrit­täjä mak­saa itselleen osinkoa ja osinko olisi samal­la taval­la henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­sa verotet­tavaa pääo­mat­u­loa kuin korkokin, mak­saisi yri­tys ensin voitos­ta veroa 20 % ja yrit­täjä osin­gos­ta 30 %, jol­loin kokon­aisvero­tuk­sek­si tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palka­nsaa­jan tulo­jen pitää olla todel­la korkeat, ennen kuin hän mak­saa palka­s­taan veroa 44 %.  Ei siis kan­nat­taisi pan­na rahaa osakepääo­maan, vaan antaa oma­lle yri­tyk­selleen lainaa.  Se taas on kansan­talouden kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka velkaiset yri­tyk­set eivät kestä laskukausia.

Jot­ta oman yri­tyk­sen rahoit­tamises­sa osakepääo­man kaut­ta olisi mitään järkeä, osinko­tu­lo­ja omas­ta yri­tyk­ses­tä verote­taan lievem­min. Alun perin tämä säädet­ti­in niin, että osin­gon ja koron kokon­aisvero oli suun­nilleen sama. Kun yri­tysvero­pros­ent­ti alen­net­ti­in 20 %:iin, osinko­jen kaut­ta itselleen mak­sami­nen tuli edullisem­mak­si kuin koron mak­sami­nen. Nyky­isin osin­gos­ta menee neljännes verotet­tavak­si pääo­mat­u­lok­si, jol­loin kokon­aisvero­pros­en­tik­si muo­dos­tuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähem­män kuin pääo­mat­u­loista perit­tävä 30 %:n vero.

Ihan kuin­ka paljon tahansa ei saa mak­saa itselleen pääo­mat­u­loa. Ajatuk­se­na oli, tai piti olla, että osinko­pros­entin pitäisi vas­ta­ta osa­puilleen lainako­rkoa. Kukaan ei voi väit­tää, että yri­tys, joka tuot­taa 100 000 euroa ja omista yhden läp­pärin, olisi tuot­tanut tuon 100 000 euroa pääo­man tuot­tona. Nor­maalin lainako­ron yli menevä osa voitos­ta on yrit­täjän työn tulosta ja sitä tulee verot­taa kuin palkkaa. Yksinker­tais­in­ta on, että yrit­täjä mak­saa itselleen palkkaa, jota verote­taan kuten muu­takin palkkat­u­loa. Jos hän mak­saa itselleen iso­ja osinko­ja, nor­maalin koron yli menevää verote­taan ansio­tu­lo­ja, kuitenkin niin, että siitä vain 75 % verote­taan ansio­tu­lona, kos­ka osinko ei ole yri­tyk­sen omas­sa varo­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen erä. Ellei tuo­ta verotet­tavaa tuloa ole melko paljon, tulee halvem­mak­si mak­saa itselleen palkkaa kuin ansio­tu­loina verotet­tavia osinko­ja. Osin­gon­mak­su kan­nat­taa vas­ta, kun rajavero on yli 50 %.

Joskus aikanaan, kun tämä raken­nel­ma laa­dit­ti­in, korot oli­vat hyvin korkeal­la. Sik­si pääo­mat­u­lona hyväksyt­tävien osinko­jen määrä säädet­ti­in yhdek­sään pros­ent­ti­in. Se on nyt sen­tään las­ket­tu kahdek­saan pros­ent­ti­in, mut­ta edelleen se sal­lii työ­tu­lo­jen muun­tamisen pääo­mat­u­lok­si, kos­ka eihän kahdek­san pros­ent­tia ole mikään käypä korko. Jot­ta tätä pienyrit­täjille tarkoitet­tua por­saan­reikää ei käytet­täisi todel­la iso­jen ansio­tu­lo­jen muut­tamisek­si mata­lasti verotet­tavak­si, noille osin­goille on ylära­jana 150 000 euroa.

Työryh­mä esit­tää nyt kaiken tämän muut­tamista neu­traa­lik­si. Tuo kahdek­san pros­ent­tia alen­net­taisi­in neljään pros­ent­ti­in, mikä on yhä aika korkea koroksi, mut­ta on jo hehtaar­il­la. Osin­gos­ta 40 % las­ket­taisi­in pääo­mat­u­lok­si, jol­loin kokon­aisvero­pros­en­tik­si tulisi 29,6 %, eli jok­seenkin sama kuin koros­ta perit­tävä 30 %. Kos­ka tässä ei ole enää mitään sub­ven­tio­ta, tuo 150 000 euron ylära­ja esitetään turhana poistettavaksi.

Isoista pääo­mat­u­loista tosin menee korkoa 34 % ja huo­jen­net­tuina osinkoina mak­set­tuina 30,88%, joten on siinä vielä vähän yrit­täjä­tukea, mut­ta ei mitenkään mah­dot­toman paljon.

Ei kestänyt mon­takaan tun­tia päämin­is­ter­iltä sanoa, että tämä ei käy. Yrit­täjien vero­tus­ta ei saa näin kiristää ja vielä niin, että suurien tulo­jen vero­tus­ta pienennetään.

Päämin­is­ter­iltä pop­ulisti­nen heit­to, sil­lä eivät ne suurten yri­tys­tu­lo­jen vero­tus tässä juurikaan pienene. Onhan nytkin voin­ut mak­saa itselleen korkoa.

Ensin luulin, että keskus­tan pikaisel­la tyr­mäyk­sel­lä jotain tekemistä sen kanssa, että eniten tätä mata­lan vero­tuk­sen tietä ovat käyt­täneet hyväk­seen maati­lat Kävin kuitenkin tark­ista­mas­sa vero­hallinnon sivuil­ta, miten maatilo­ja verote­taan. Maat­alous­tu­losta las­ke­taan pääo­mat­ulk­si 20 % edel­lisen vuo­den nettovarallisuudesta.

Voi isä!

 

 

 

30 vastausta artikkeliin “Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys”

  1. Pari kom­ment­tia sinän­sä hyvään ja selkeään kirjoitukseen.

    Ensin­näkin tämä lause: “Nor­maalin lainako­ron yli menevä osa voitos­ta on yrit­täjän työn tulosta ja sitä tulee verot­taa kuin palkkaa.” En ole koskaan oikein ymmärtänyt, mik­si oman pääo­man sijoi­tus­ta pitäisi vero­tuk­ses­sa ver­ra­ta nor­maalin pankki­lainaan. Ei kai pörssisi­joit­ta­jakaan ole­ta tyy­tyvän­sä mihinkään 2–4%:n tuot­toon? Monille yri­tyk­sille ei lainara­hoi­tus ole oikeasti mikään vai­h­toe­hto oman pääo­man ehtoiselle rahalle.

    Toinen jut­tu on sit­ten se, että mikä se käypä korko nyt sit­ten olisi. Ei ole oikein ver­ra­ta sitä pankki­lainan korkoon, sil­lä pank­ki vaatii käytän­nössä aina reaali­vaku­u­den. Viime vuosi­na on tul­lut näitä ver­tais­lainafir­mo­ja. Itse olen yhden täl­laisen palvelun kaut­ta lainan­nut neljälle eri pk-yri­tyk­selle rahaa 9,25 %:n keskiko­rol­la. Lainan otta­jien luot­tolu­ok­i­tuk­set ovat A‑AA+. Onko se 8 %:n tuot­to nyt sit­ten oikeasti oma­lle pääo­ma­lle liian suuri?

    Vastaa

  2. korko­pros­ent­tia ei tule ver­ra­ta markki­nako­rkoon vaan vaku­udet­toman lainan korkoon.
    Pörssiy­htiöi­den oman pääo­man ehtois­t­en eli pankkien suh­teen tois­ar­vois­t­en lain­o­jen korko­ta­sot liikku­vat alueel­la 7–10% myös nyt. Kun on han­kaluuk­sia pankit vievät sen omakoti­talon ensin ja sit­ten saat omasi pois — jos saat.
    Pankki­lainat pienyri­tyk­sille liikku­vat alueel­la 3–4% ja niille vaa­di­taan täy­det takaukset.

    Toivon, että kun ko asi­aa hark­i­taan ote­taan huomioon yrit­täjän yri­tyk­selleen anta­man lainan todel­li­nen ris­ki ja riskip­i­toisen lainan markki­nahin­ta. Ver­rat­ta­va omenoi­ta omenoihin.

    Vastaa

  3. Hyvä kir­joi­tus. Eikä tuos­sa vielä kaik­ki. Kun tuo­hon lisätään pörssiy­htiöi­den osakkei­den eri­lainen veroko­htelu, kun omis­ta­jana on yri­tys vs. yksi­tyi­nen ihmi­nen. En yhtään moiti niitä, joil­la on niin paljon rahaa, että pystyvät ketjut­ta­maan omis­tuk­sen­sa lail­lis­es­ti veroparatiiseihin.

    Olen ihan vakavis­sani sanonut, että olisi kiva, jos VM palkkaisi yhden ihmisen, joka ymmärtää jotain vero­tuk­ses­ta. Sen ver­ran ihmeel­lisiä ratkaisu­ja tehdään, ettei tyh­minkään poli­itikko niitä tek­isi, jos VM:ssä olisi joku, joka ymmärtää verotusta.

    Pääo­mavero­tus ei ole ain­oa, joka mät­tää Suomes­sa. Suomes­sa tehdään kokon­aisu­u­den kannal­ta täysin jär­jet­tömiä osaop­ti­moin­te­ja, joiden kus­tan­nuk­set mak­saa lop­ul­ta veron­mak­sa­ja. Nyt nousi otsikoi­hin laskel­mat, kuin­ka paljon vene- tai mp-vero olisi mak­sanut veron­mak­sajille. Laskel­mat vas­taa­vat teo­ri­aa, eli pis­teverot harvem­min tuot­ta­vat mitään. Molem­mista olisi tul­lut takki­in kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuodessa. Mik­si julkises­ti ei ker­ro­ta, kuin­ka paljon autovero mak­saa meille!

    Vastaa

  4. OS:lle: Olisit samal­la vilkaissut, miten se net­to­var­al­lisu­us las­ke­taan, niin voisit ver­ra­ta tuo­ta pros­ent­tia yri­tysvero­tuk­seen. Maatilo­jen tulo on kyl­lä nykyään sen ver­ran alhainen, että ainakin min­ul­la kan­nat­taa käyt­tää pääo­mat­u­lon pros­ent­ti­na pyöreätä 0;aa eli ilmoit­taa koko tulo ansiotuloksi.

    Vastaa

  5. Voihan tuon viimeisen kap­paleen noinkin ilmaista, mut­ta kun kat­sot maat­alouden verotet­ta­van tulon määrää, on tuo 20% pääo­mavero on ran­gais­tus, ei etu.
    Maat­alouden nyky­tu­loil­la olisi tulo­jen verot­ta­mi­nen ansio­tu­lona paljon järkeväm­pää. Keskimääräi­nen maati­lat­alouden tulo taitaa olla alle 20.000e/v/tila.

    Min­ul­la on mieliku­va, että pitkään maat­alouden tulot jaet­ti­in aina ja pakosti ansio- ja pääo­mat­u­lo-osuuk­si­in. Tämä johti suurim­mal­la osal­la vil­jeli­jöistä korkeam­paan vero­tuk­seen kuin vain ansio­tu­loina verotet­tuina ja oli siis selkeä epäkohta. 

    Nykyään taitaa verov­elvolli­nen saa­da vali­ta sen, että koko tulo verote­taan ansio­tu­lona. Vai­h­toe­htona on jako pääo­ma- ja ansio­tu­lo-osuuk­si­in. Tämä vähän mutu­na, mutta 

    Visa Merikos­ki: Voihan tuon viimeisen kap­paleen noinkin ilmaista, mut­ta kun kat­sot maat­alouden verotet­ta­van tulon määrää, on tuo 20% pääo­mavero on ran­gais­tus, ei etu. 

    Maat­alouden nyky­tu­loil­la olisi tulo­jen verot­ta­mi­nen ansio­tu­lona paljon järkeväm­pää. Keskimääräi­nen maati­lat­alouden tulo taitaa olla alle 20.000e/v/tila.

    Min­ul­la on mieliku­va, että pitkään maat­alouden tulot jaet­ti­in aina ja pakosti ansio- ja pääo­mat­u­lo-osuuk­si­in. Tämä johti suurim­mal­la osal­la vil­jeli­jöistä korkeam­paan vero­tuk­seen kuin vain ansio­tu­loina verotet­tuina ja oli siis selkeä epäkohta. 

    Nykyään taitaa verov­elvolli­nen saa­da vali­ta sen, että koko tulo verote­taan ansio­tu­lona. Vai­h­toe­htona on jako pääo­ma- ja ansio­tu­lo-osuuk­si­in. Tämä vähän mutu­na, mutta 

    Vastaa

    1. Kyl­lä. Taval­lis­ten vil­jeli­jöi­den kan­nat­taa ottaa ansio­tu­loina niin paljon, että mar­gin­aalöivero nousee 30 %:iin ja lop­ut omaisu­us­tu­lona. Tuo päivit­te­lyni liit­tyy siihen, että todel­lisia suur­tilal­lisia verote­taan aika löysästi, kun net­to­var­al­lisu­ud­estya 20 % voidaan ottaa pääomatulona.

      Vastaa

  6. Net­to­var­al­lisu­us las­ke­taan maatiloil­la toisin kuin kir­jan­pitovelvol­li­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Löysyys katoaa suur­tiloil­la tuo­hon var­al­lisu­u­den arvos­tuk­seen. Suur­tilo­jen kan­nat­taa muut­taa yri­tys­muo­toa osakey­htiök­si, sil­loin vero­tus löystyy.

    Vastaa

  7. Eikös nykyään isoim­mat tilat ole yhtiö­muo­toisia, jois­sa osakkail­la voi olla omatkin tilat lisänä?

    Vastaa

  8. Tun­tuu oudol­ta että yrit­täjäl­lä pitäisi olla sama vero­pros­ent­ti kuin palka­nsaa­jal­la vas­taavas­ta tulota­sos­ta. Palka­nsaa­ja saa tietyn tulon sopimus­pe­rusteis­es­ti kun taas yrit­täjän tulo ei ole varma…

    Pitäisikö jotenkin vero­tuk­ses­sa huomioi­da kap­i­tal­is­tiyrit­täjän ja itsen­sä työl­listävän yrit­täjän eri­lainen peruste tulonmuodostuksessa?

    Vastaa

  9. 100000 euroa ja läp­päri vilahtelee aikaisem­mis­sakin kir­joituk­sis­sa. Ajatuk­sesi pääo­man tuo­to­s­ta on savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den ajal­ta. Jos ottaa viisi työn­tek­i­jää ja viisi läp­päriä lisää, muut­tuuko tilanne?

    Toinen, käyt­täy­tymistä ohjaa­va seik­ka. Net­to­var­al­lisu­u­den kas­vat­ta­mi­nen on merkit­tävä taloudelli­nen insen­ti­ivi tehdä paljon töitä pienessä asiantun­ti­jayri­tyk­sessä. Jos kaavail­tu 8%->4% toteu­tu­isi ja nykyisel­lä tulovero­mar­gin­aalil­la men­nään, vapaa-aika alkaa kiin­nos­taa aika paljon työn tekoa enem­män. Kukaan ei suos­tu ryöstet­täväk­si vapaaehtoisesti.

    Vastaa

  10. “Työryh­mä esit­tää nyt kaiken tämän muut­tamista neu­traa­lik­si. Tuo kahdek­san pros­ent­tia alen­net­taisi­in neljään pros­ent­ti­in, mikä on yhä aika korkea koroksi, mut­ta on jo hehtaarilla.”

    Olisiko mahdollista/järkevää lait­taa nor­maal­i­tuot­to­pros­en­tik­si vaik­ka val­tion 10 v:n velka­kir­jo­jen korko tms? Eipä tarvit­sisi säätää pros­ent­te­ja uudelleen joka vuosikymmenellä.

    Vastaa

  11. Mikä on oikea korko­pros­ent­ti jaet­taes­sa yrit­täjän tuloa ansio­tu­lok­si ja pääo­mat­u­lok­si. Jos oääo­ma on kiin­ni tuotan­nol­li­sis­sa investoin­neis­sa, jot­ka voivat myös menet­tää arvon­sa, se voisi tietysti olla korkeampikin, mut­ta jos yri­tys omista läp­pärin ja pääo­ma on sijoitet­tu pankki­tilille, kahdek­san pros­entin korko on aika suuri.
    Joskus oli sel­l­ainenkin ehdo­tus, että tästä tehtäisi­in jotain erot­telua tuotan­nol­lisen pääo­man ja val­tion takaa­man pankki­tilin välil­lä, mut­ta siitä on luovut­tu. WEhkä se vain olisi olut liian hankalaa.
    Jos pääo­ma on sijoitet­tu pel­tomaa­han, siitä sal­li­taan näköjään 20 %:n tuot­to, jota suo­raan sanoak­seni pidän vähän isona.

    Vastaa

  12. Kuinkako­han paljon nämä “lainat” oikein mah­dol­lis­ta­vat kan­sain­välistä vero­su­un­nit­telua ulko­maalai­somis­teisil­la yri­tyk­sil­lä? Ei tehdä voit­toa, kos­ka mak­se­taan lainaa pois ulko­maiselle omistajalle…

    Vastaa

  13. Eikö tuos­sa se peru­songel­ma ole että korko­ja ja osinko­ja kohdel­laan vero­tuk­ses­sa eri taval­la? Jol­loin se paras kor­jaus olisi että verotet­taisi­in kumpaakin samal­la taval­la, esimerkik­si kiin­teäl­lä lähde­verol­la kaikelle yhtiön mak­samille osin­goille ja lainakoroille?
    Tai vai­h­toe­htois­es­ti kor­vataan nuo muut pelkäl­lä voit­toverol­la, mut­ta ote­taan se jo liikevoitosta.

    Vastaa

  14. Nykyvero­tuk­ses­sa on sekin ongel­ma että isom­mil­la fir­moil­la se suosii lainara­hoi­tus­ta, joka aiheut­taa ongelmia lam­oissa. Tuokin helpot­taisi jos noi­ta kohdeltaisi­in samoin vero­tuk­ses­sa. Ja se olisi myös yksinker­taisem­paa kaikille, eikä asi­aa tarvit­sisi huomioi­da aina kun jom­man kum­man vero­tus­ta säädetään.

    Vastaa

  15. Soin­in­vaara on näköjään siir­tynyt vai­h­toe­htois­t­en fak­to­jen puolelle, mut­ta vään­netään nyt oikein rautalangasta:
    Pel­tomaan arvost­a­mi­nen net­to­var­al­lisu­u­teen: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus/Maatalouden_nettovarallisuus_tuloverotuk#addsearch=pellon vuo­tu­inen tuott,f=HeaderSearch
    Pel­lon vuo­tu­inen tuot­to: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus/Verohallinnon_paatos_pellon_keskimaarais
    Pel­lon arvo on siis vuo­tu­inen tuot­to ker­rot­tuna luvul­la 10 ja lisät­tynä salao­jal­isäl­lä. Esim. Kuo­pio 10*33,07+358,90 = 689,60 euroa hehtaarilta
    Kauppahintatilasto:
    https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/API/kiinteistokauppojen-tilastopalvelu.html?lang=fi#t41g4_x_2016_x_Maakunta
    Pohjois-Savo 5701 euroa hehtaarilta
    Pääo­mat­u­loa tulee siis Kuo­pios­sa 20 %*689,60= 137,92 euroa hehtaar­il­ta vuodessa. Jos pel­to on han­kit­tu osta­mal­la, niin 137,92 euroa on 2,42 % ostohinnasta.

    Vastaa

  16. Sor­ry, muistin väärin tuon arvostamis­lain pel­lon tuot­tok­er­toimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edel­lisen esimerkin pel­lon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääo­mat­u­lon enim­mäis­määrä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pel­lon osto­hin­nas­ta (5701 euroa). Täm­möi­nen tuot­to siis sal­li­taan pel­tomaa­han sijoittaneelle.

    Vastaa

  17. Yri­tysvero­tuk­ses­sa ja sen muu­tok­sis­sa ain­oa argu­ment­ti ei ole oikeu­den­mukaisu­us, mihin Osmon kom­mentin perus­tu­vat. Yri­tys­ten vero­su­un­nit­telu on usein pitkäjän­teistä ja temp­puil­e­va vero­jen muut­ta­mi­nen rikkoo ennal­ta-arvat­tavu­ut­ta. Ennal­ta-arvat­tavu­u­den puute vähen­tää yri­tys­ten mie­lenki­in­toa juuri Suomea kohtaan. Toisaal­ta yhden veron muu­tos voi vaikut­taa use­aan eri kysymyk­seen ja niitä pitää arvioi­da kokon­aisuute­na. Jos verova­paus las­ke­taan 4 pros­ent­ti­in niin mikä vaiku­tus täl­lä on yhtiö­muodon val­in­taan pienis­sä yhtiöis­sä? Jos pienyri­tyk­set muut­tuvat osakey­htiöistä kom­mandi­it­tiy­htiöik­si niin miten se vaikut­taa pien­ten yri­tys­ten uusien työnki­jöid­den palkkaukseen?

    Vastaa

    1. Tässä min­is­ter­iön virkamiese­hdo­tuk­ses­sa ei tasvoitel­tu oikeu­den­mukaisu­ut­ta vaan neu­traal­isu­ut­ta, jot­ta vero­tus ei kohdis­taisi pääo­mia epärationaalisesti.

      Vastaa

  18. Miten mitataan imma­te­ri­aa­li­nen pääo­ma, joka voi olla tietoa tai sof­t­aa tms., joiden avul­la asiantun­ti­jayri­tyk­sen työn­tek­i­jä tuot­taa lisäar­voa? Itse ruti­in­i­työn arvo on mur­to-osa imma­te­ri­aalisen pääo­man osu­ud­es­ta lisäarvoon.

    Vastaa

  19. Tim­oT:
    Sor­ry, muistin väärin tuon arvostamis­lain pel­lon tuot­tok­er­toimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edel­lisen esimerkin pel­lon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääo­mat­u­lon enim­mäis­määrä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pel­lon osto­hin­nas­ta (5701 euroa). Täm­möi­nen tuot­to siis sal­li­taan pel­tomaa­han sijoittaneelle.

    Näyt­täisi siis siltä, että pel­tomaan markki­nahin­ta ei vas­taa lähellekään pel­lon todel­lista arvoa.

    Markki­nahäir­iölle pitäisi tehdä jotain; ei ole järkevää, että maat­alous­tu­il­la ylläpi­de­tään tuon kokoista kuplaa pel­tomaan arvossa.

    Vastaa

  20. anonyy­mi:
    Kuinkako­han paljon nämä “lainat” oikein mah­dol­lis­ta­vat kan­sain­välistä vero­su­un­nit­telua ulko­maalai­somis­teisil­la yri­tyk­sil­lä? Ei tehdä voit­toa, kos­ka mak­se­taan lainaa pois ulko­maiselle omistajalle… 

    Asian voi sanoa toisinkin. Suomen pääo­mavaro­tus suosii kor­po­raa­tioi­ta. Eri­tyis­es­ti se suosii ulko­maisia kor­po­raa­tioi­ta. Kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa on yksi­tyi­nen, koti­mainen pääo­ma. Ei tarvitse olla täy­delli­nen idioot­ti tehdäk­seen tämän kaltaisen pääo­mavero­tuk­sen, mut­ta kyl­lä se auttaa.

    Kan­nat­taa ver­ra­ta esimerkik­si Ruotsin vero­jär­jestelmän, jol­la on aina ennen kaikkea tur­vat­tu ruot­salaisen pääo­man edut. Koti­mainen pääo­ma takaa työ­paikat myös muutoksessa.

    Tim­oT:
    Sor­ry, muistin väärin tuon arvostamis­lain pel­lon tuot­tok­er­toimen. Se on siis 7: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142 pykälä 20.
    Edel­lisen esimerkin pel­lon arvo olisi siis 7*33,07+358,90= 590,39. Siitä pääo­mat­u­lon enim­mäis­määrä 118,07 euroa. Se on 2,07 % pel­lon osto­hin­nas­ta (5701 euroa). Täm­möi­nen tuot­to siis sal­li­taan pel­tomaa­han sijoittaneelle.

    Vastaa

  21. Ei siis kan­nat­taisi pan­na rahaa osakepääo­maan, vaan antaa oma­lle yri­tyk­selleen lainaa. Se taas on kansan­talouden kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka velkaiset yri­tyk­set eivät kestä laskukausia.

    The Econ­o­misti­in voi yleen­sä luot­taa että sen näke­myk­set ovat suh­teel­lisen selväjärk­isiä. Vier­aan pääo­man korko­jen vähen­nysoikeus pitäisi poistaa.

    http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21716050-would-be-risky-time-fiddle-tax-code-what-if-interest-expenses

    Vastaa

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä min­is­ter­iön virkamiese­hdo­tuk­ses­sa ei tasvoitel­tu oikeu­den­mukaisu­ut­ta vaan neu­traal­isu­ut­ta, jot­ta vero­tus ei kohdis­taisi pääo­mia epärationaalisesti. 

    Ratio­naalis­es­ti pääo­mat kohdis­te­taan niin, että myy­dään yri­tys tai osa siitä (mielel­lään vielä ulko­maisille osta­jille). Tästä on viime aikoina usei­ta esimerkkejä.

    Vastaa

  23. Jos yri­tys ei ole kovas­sa kasvu­vauhdis­sa, on kan­nat­tavam­paa myy­dä se sijoit­ta­jille (varsinkin insti­tu­tion­aal­isille sijoit­ta­jille, jot­ka eivät mak­sa osinkoveroa) ja jäädä töi­hin, kuin olla omis­ta­ja-yrit­täjä. Start­up-yri­tys­tenkin idea on, että kasvupyrähdyk­sen jäl­keen tehdän exit ja kääritään rahat. Kär­simään jäävät ne yri­tyk­set, jot­ka eivät kas­va tai sijoit­ta­jille kelpaa 😉

    Vastaa

  24. Onko luovu­tusvoiton kaut­ta tulon nos­t­a­mi­nen edullisem­paa kuin osinko­jen saami­nen? Eli omis­ta­ja jät­tää suurim­man osan tuo­toista yri­tyk­seen ja myy osak­keet noin 10–15 vuo­den jäl­keen? Eikös han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma ole mah­dol­lista hyö­dyn­tää yrit­täjän henk. koht. verotuksessa?

    Vastaa

  25. Mik­si pörssiy­htiöi­den omis­tamista pitää verot­taa tiukem­min kuin muiden yhtiöiden?

    Vastaa

  26. Her­bert Havu:
    Mik­si pörssiy­htiöi­den omis­tamista pitää verot­taa tiukem­min kuin muiden yhtiöiden? 

    Tämä ei koske suuromistajia 😉

    Vastaa

  27. Onko kan­sain­välis­ten sopimusten ym. vuok­si mah­do­ton­ta tehdä vero­tus­ta, joka kohtelisi kaikkia tas­a­puolis­es­ti? Tai siis näin­hän asia kai on.

    Vastaa

  28. Ville: Onko kan­sain­välis­ten sopimusten ym. vuok­si mah­do­ton­ta tehdä vero­tus­ta, joka kohtelisi kaikkia tas­a­puolis­es­ti? Tai siis näin­hän asia kai on. 

    En näe mitään syytä, mik­sei vain voitaisi verot­taa mak­sim­imäärä ulko­maisil­ta ja he voisi­vat sit­ten hakea muu­tos­ta toimit­ta­mal­la asian­mukaiset tiedot (ja koti­maansa vero­tus­päätök­set) Vero­hallinnolle. Täl­lainen toim­intata­van muu­tos mah­dol­lis­taisi halut­taes­sa myös pro­gres­si­ivisen pääo­ma- ja yri­tysvero­tuk­sen ja estäisi veronkiertoa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.