Korkea tontin vuokra ei tee asumisesta kalliimpaa

Pormes­tari Juhana Var­ti­ainen poisti jokin aika sit­ten kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­sen peri­aat­teet. Tiet­tävästi hän halu­aisi lisätä kil­pailut­tamista. Kan­natan jyrkästi. 

Asun­to­jonot ja asumisen korkea hin­ta ovat ikäviä asioi­ta, mut­ta ne ovat silti hyvä merk­ki. Men­estyvään kaupunki­in halu­taan muut­taa nopeam­min kuin asun­to­ja pystytään rakentamaan.

Kun asun­to­ja on liian vähän, niukku­ut­ta voidaan säädel­lä kolmel­la taval­la: Jat­ka lukemista “Korkea ton­tin vuokra ei tee asumis­es­ta kalliimpaa”

Kannabismonopoli pois ammattirikollisilta

Vihreät kan­nat­ta­vat näköjään äänin 183–181 kannabik­sen vapaut­tamista niin kuin se on vapautet­tu esimerkik­si Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa ja nyt myös monis­sa Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa. Asial­lis­es­ti olen esi­tyk­ses­tä samaa mieltä, mut­ta pelkään, että se on poli­it­tis­es­ti epävi­isas – tai sit­ten olen vain poli­it­ti­nen pelkuri

Minä, huumeministeri

Olin huumea­sioista vas­taa­va min­is­teri vuosi­na 2000–2002. Siitä ajas­ta min­ul­la on huono omatun­to, kos­ka en onnis­tunut muut­ta­maan maan huume­poli­ti­ikkaa taval­la kiel­topoli­ti­ikas­ta hait­to­jen vähen­tämisen  suun­taan, vaik­ka tiesin sen järkeväk­si. En onnis­tunut, kos­ka jänistin tai kos­ka en halun­nut uhra­ta puolueeni men­estys­tä tähän kiis­tanalaiseen ja tun­tei­ta herät­tävään asi­aan. Jat­ka lukemista “Kannabis­mo­nop­o­li pois ammattirikollisilta”

Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joitin Verde-lehteen hiiliv­eroista. Ne ovat kus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää päästöjä. Moni kokee, että ne tekevät elämästä kalli­im­paa, mut­ta ere­htyvät. Niiden tuo­ton avul­la voidaan vas­taavasti laskea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elämä tulee kalli­im­mak­si vain siltä osin, että osa rahas­ta menee päästö­jen vähen­tämiseen. Muut tavat vähen­tää päästöjä ovat kalli­impia, joten elämä ilman hiiliv­ero­ja on halvem­paa — pait­si, jos ei ole edes tarkoi­tus vähen­tää päästöjä.

Keskus­tan lem­pi­lap­si, vähä­varainen maal­la asu­va, jon­ka on pakko käyt­tää autoa paljon, on myyt­ti. Ei sel­l­aisia ole. Maal­la kyl­lä käytetään autoa enem­m­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta näin eivät tee pien­i­t­u­loiset vaan suurituloiset.

Lue lisää tästä

Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla

Helenin hal­li­tus ei tee hark­in­taan perus­tu­via päätök­siä kaukoläm­mön hin­nas­ta.  Joskus kauan sit­ten on päätet­ty algo­rit­mista, jon­ka perus­teel­la hin­ta määräy­tyy automaat­tis­es­ti kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Välil­lä hin­ta on nous­sut, välil­lä laskenut. Kos­ka Helen on määräävässä markki­na-ase­mas­sa, kovin luo­vaa hark­in­taa kaukoläm­mön hin­nan osalta ei edes saa harjoittaa.

Eloku­un läh­estyessä lop­puaan Helenin toim­i­tusjo­hta­ja J‑P Weck­ström otti min­u­un yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kaukoläm­mön hin­ta-algo­rit­mi osoit­ti 50 pros­entin nousua. Jat­ka lukemista “Helenin kaukoläm­mön hin­nan koro­tus 30 prosentilla”

Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen eutanasiasta.

Minus­ta on iso ongel­ma, että Suomes­sa kuol­e­va poti­las voi kitua hirvit­tävis­sä tuskissa ennen kuole­maansa tai kuten als-poti­laat, tuke­htua hitaasti kuo­li­aak­si ilman oikeut­ta avustet­tuun itse­murhaan tai eutanasi­aan. Jos näin tehtäisi­in eläimelle, saisi syyt­teen eläin­suo­jelu­lain perusteella.

Eur­tanasian sijas­ta tar­jo­taan hyvää saat­to­hoitoa. Olisi hyvä kun sitä saataisi­in, mut­ta kun­nat ovat halut­to­mia mak­samaan laadukkaas­ta saat­to­hoi­dos­ta. Ter­ho-kodil­la on ollut jatku­vasti vajaa­ta kapasiteettia.(Sinne myös pääsee itse mak­sa­vana. Kääre­li­inois­sa ei ole taskuja.)

Valitet­tavasti lääketiede ei pysty aut­ta­maan kaikkia tuskissaan kär­siviä. Sik­si tarvit­semme eutanasiaa.

Ihmisil­lä on kuole­mas­ta eri­laisia uskon­nol­lisia käsi­tyk­siä. Eikä voitaisi sopia, että kukin elää vakau­muk­sen­sa mukaan ja antaa muiden elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan?

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/09/01/kuoliaaksi-kituminen-ei-ole-kansalaisvelvollisuus/

Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kaupung­in­val­tu­us­tossa käsitelti­in tänään run­saat kak­si tun­tia Kru­unuratikoiden kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratikka­hankkeen osalta.  Esi­tys hyväksyt­ti­in ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloite­taan hin­nas­ta. Alun perin han­kkeen piti mak­saa 259,2 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saakin nyt 326 miljoon­aa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vasti ennen kun­nal­lis­vaale­ja pormes­tari Vapaavuori saat­toi julk­isu­u­teen tiedon, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 miljoon­aan euroon. Se oli sumeilema­ton­ta dis­in­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti lasku­un mukaan kaik­ki muutkin han­kkeet, joi­ta toteutetaan samaan aikaan, mut­ta vaalien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin han­kkeisi­in kuu­luu muun muas­sa rantarak­en­t­a­mi­nen Hakaniemessä, mikä tuot­taa sinne 50 000 k‑m2 rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ja Hakaniemen autoli­iken­nesil­lan uusimi­nen. Kum­mal­lakaan ei ole mitään muu­ta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­to hyväksyi Kru­unuratikoiden kohon­neet kustannukset”

Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä

Tar­jol­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrä osoit­taa, että markki­nat tas­apain­ot­ta­va vuokrata­so on kään­tynyt lasku­un Helsingis­sä. Vuokranan­ta­jille tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen näyt­tää vievän aikaa.

2010-luvul­la asun­to­jen vuokrat nousi­vat Helsingis­sä nopeam­min kuin niiden hin­nat. Korko­jen lask­ies­sa kohti nol­laa olisi luul­lut käyvän päinvastoin.

Nyt ollaan nor­maal­im­mas­sa tilanteessa. Keskus­pankin syn­nyt­tämä pääo­main­flaa­tio näkyy myös Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousuna. Vuokralais­ten mak­sukykyä se ei ole nos­tanut. Moni nuori aikuinen näyt­tää pak­enevan Helsin­gin kohtu­ut­to­mia vuokria naa­purikun­ti­in tai vielä kauem­mas. Jat­ka lukemista “Vuokrat kään­tynevät lasku­un Helsingissä”

Rokotuksista kieltäytyvät eivät voi ottaa muita panttivangeikseen

Perus­palve­lu­min­is­teri Krista Kiu­rul­la oli lauan­taina järisyt­tävä haas­tat­telu Helsin­gin Sanomis­sa, jos­sa hän uhkasi pitää koko maan sul­jet­tuna, kunnes roko­tuskat­tavu­us on vähin­tään 90 pros­ent­tia, kos­ka muuten ajaudumme hal­lit­se­mat­tomaan epi­demi­aan. Muun muas­sa THL:n ja HUS:in asiantun­ti­jat ovat sanoutuneet irti min­is­terin tilannekuvasta.

Vaikut­taa erit­täin toden­näköiseltä, että yli kymme­nen pros­ent­tia suo­ma­lai­sista tulee kieltäy­tymään rokot­teesta, joten min­is­terin kan­ta merk­it­sisi kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna sitä, että Suo­mi pysy­isi sul­jet­tuna ikuis­es­ti.  Minä nimit­täin olen siinä käsi­tyk­sessä, että virus jää kiertämään pysyvänä vier­aanamme, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in. Tästä en voi olla var­ma, mut­ta en ole tämän käsi­tyk­sen kanssa yksin.

Kat­sokaamme, mitä tapah­tui Israelis­sa, joka rokot­ti kaik­ki halukkaat hyvin nopeasti. Halukkai­ta oli noin kak­si kol­mannes­ta. Jat­ka lukemista “Roko­tuk­sista kieltäy­tyvät eivät voi ottaa mui­ta panttivangeikseen”

Palkkarakenteen on saatava elää

Suomes­sa on monel­la alal­la pulaa henkilökun­nas­ta. Lehti­ti­eto­jen mukaan pahin tilanne on hoitoalal­la ja rav­in­tolois­sa. Ongel­mana on paikalleen jämähtänyt palkkarakenne, jon­ka pitäisi voi­da elää, mut­ta joka nyky­isil­lä työ­markki­nasään­nöil­lä se ei elä. Jat­ka lukemista “Palkkarak­en­teen on saata­va elää”

Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen maat­alouden ilmastopäästöistä. Maria Ohisa­lo oli syn­nyt­tänyt vah­van tun­nereak­tion sanom­al­la sinän­sä kiis­tat­toman asian, ettei maat­alous ole viimeisen 20 vuo­den aikana vähen­tänyt päästöjään lainkaan. Meil­lä ei toim­i­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Leena Brant oli kir­joit­tanut aiheesta oman, onnek­si aika eri­laisen jutun.

Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös kar­jat­alouden siir­to EU-aikana pohjoiseen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blogilla.

Pääkir­joituk­seni voi lukea tästä