Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kaupung­in­val­tu­us­tossa käsitelti­in tänään run­saat kak­si tun­tia Kru­unuratikoiden kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratikka­hankkeen osalta.  Esi­tys hyväksyt­ti­in ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloite­taan hin­nas­ta. Alun perin han­kkeen piti mak­saa 259,2 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saakin nyt 326 miljoon­aa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vasti ennen kun­nal­lis­vaale­ja pormes­tari Vapaavuori saat­toi julk­isu­u­teen tiedon, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 miljoon­aan euroon. Se oli sumeilema­ton­ta dis­in­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti lasku­un mukaan kaik­ki muutkin han­kkeet, joi­ta toteutetaan samaan aikaan, mut­ta vaalien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin han­kkeisi­in kuu­luu muun muas­sa rantarak­en­t­a­mi­nen Hakaniemessä, mikä tuot­taa sinne 50 000 k‑m2 rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ja Hakaniemen autoli­iken­nesil­lan uusimi­nen. Kum­mal­lakaan ei ole mitään muu­ta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan.

Kokoomus taas: autot ratikoiden sekaan

Selvää filunkia oli myös kokoomuk­sen ponsiehdotus:

Kaupung­in­val­tu­us­to edel­lyt­tää, että selvitetään mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­tamisen aikana etsiä teknisiä ja toimin­nal­lisia ratkaisu­ja, joil­la sil­lan käyt­töastet­ta voitaisi­in kas­vat­taa esimerkik­si mah­dol­lis­ta­mal­la päästöt­tömille ja vähäpäästöisille ajoneu­voille sil­lan käyttö.

Tämä on tutkit­tu mon­een ker­taan. Kokoomus­laiset tietävät aivan hyvin, että tämä ei pelitä. Jos autot tuli­si­vat jonot­ta­maan ratikoiden sekaan, ratikka­matkus­ta­jien mat­ka-ajat piteni­sivät yhteen­las­ket­tuna mon­ta ker­taa enem­män kuin autol­la matkus­tavien mat­ka-ajat lyheni­sivät. Jos sil­taa leven­net­täisi­in autokaisto­jen ver­ran, sil­lan hin­ta nousisi merkit­tävästi. Suurin ongel­ma kuitenkin on, mihin ja mitä kaut­ta autot meni­sivät sit­ten, kun ne ovat saa­puneet Som­pasaa­reen. Ei sieltä ole mitään moot­toriväylää eteenpäin.

Suo­ras­taan hupaisa oli rajaus vähäpäästöisi­in autoi­hin. Iso- ja vähäpäästöi­nen auto vievät tilaa yhtä paljon.

Tyh­miä vai epäre­hellisiä? En pidä kokoomus­laisia tyh­minä. Kyl­lä he ymmärtävät, ettei tässä turhas­sa ja mon­een ker­taan tehdyssä selvi­tyk­sessä ole mitään järkeä. Mut­ta otolli­nen vaa­likar­ja ei tunne asi­aa niin hyvin, etteikö nielisi koukkua.

Tämä on syitä, mik­si olen aika kyl­lästynyt politiikkaan.

Selvästi kannattava hanke

Yksi tapa mita­ta liiken­nein­fran kan­nat­tavu­ut­ta kaupungeis­sa on kat­soa, kuin­ka paljon parem­man se tekee asuinalueesta, tässä tapauk­ses­sa Laa­jasa­lon ja Kru­unuvuoren ran­nan. Se taas näkyy asun­to­jen arvon ja maan arvon nousuna. Näin lask­ien tämä noin 330 miljoo­nan euron han­ke on erit­täin kan­nat­ta­va. Hyö­ty tulee nyt pääasi­as­sa asun­to­jen omis­ta­jille. Viivyt­tämäl­lä päätöstä han­kkeesta niin kauan, että val­taosa Kru­unuvuoren ran­nan ton­teista on ehdit­ty luovut­taa, kaupun­ki on menet­tänyt kym­meniä miljoo­nia euroja.

Jos tätä han­ket­ta ei olisi tehty, jotain muu­ta kallista olisi joudut­tu toteut­ta­maan.  Vai­h­toe­htona olisi ollut yli sadan miljoo­nan euron investoin­ti Hert­toniemen liiken­neympyrän tienoil­la. Lisäk­si metron kap­a­siteet­ti olisi täyt­tynyt, joten jonkin­lainen muu yhteys olisi ollut tarpeen.

27 vastausta artikkeliin “Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset”

  1. Kivasti Hesari läh­tee aina näi­hin kokoomuk­sen kuse­tuk­si­in tuo­maan val­heel­lista uskot­tavu­ut­ta omil­la jutu­il­laan. Itse olen kyl­lästynyt heikkoi­hin vihreisi­in jot­ka eivät kykene teilaa­maan tätä poli­it­tista kult­tuuria, jos­sa kokkar­it ja kepu puhuu ihan täyt­tä paskaa koko ajan ja esi­ityvät jon­ain talouden viimeisenä lukkona, vaik­ka hei­dän oma poli­ti­ik­ka on vain rahan syytämistä tuk­i­na niin vakavaraisille yri­tyk­sille kuin maat­alouteen, jos­sa enää puo­let tiloista tuot­taa jotain ja toinen puoli vain har­ras­taa sadoil­la miljoonil­la tukieu­roil­la. Per­su­jen trol­laus on ihan pikkua­sia tämän rin­nal­la, mut­ta tietysti siitä on help­po tehdä kokoaan suurem­paa, kun se ei vaiku­ta kehenkään jol­la on oikeasti val­taa. Koko poli­it­ti­nen jär­jestelmä on kor­rup­toitunut tuot­ta­maan suo­si­ol­lista poli­ti­ikkaa näille tahoille rahaa ja työ­paikko­ja vas­taan, mut­ta kukaan ei halua puut­tua tähän ja jour­nal­is­mi on maas­sa yhtä kor­rup­toitunut­ta, jos­ta tämä Vapaavuoren vaa­likuse­tus Hesarin avul­la on vain pieni esimerk­ki. Vihrei­den pitäisi pal­jas­taa itse tämä kult­tuuri, kun toimit­ta­jat sitä vain suo­jel­e­vat, mut­ta ilmeis­es­ti vihreis­sä alkaa olla ihan samaa kun koulun­penkiltä men­nään johonkin lob­bar­i­toimis­toon töi­hin ilman mitään koke­mus­ta ja nous­taan vain oman uran perässä her­rahissi­in ja ollaan ongelmista hil­jaa, ettei kukaan suu­tu ja oma ura stop­paa. Sit­ten vain suu­tu­taan julkises­ti jostain kapakka­puheen tasois­es­ta trol­lauk­ses­ta, mut­ta niitä joil­la on val­taa ei uskalleta haas­taa ja vähitellen val­u­taan vain yhdek­si osak­si kor­rup­toitunut­ta systeemiä.

  2. Itse pidän osaa kokoomus­lai­sista erit­täin tyh­minä. Ja tyh­myys tun­tuu koros­tu­van kaupunkili­iken­teen sar­al­la. Eräs terävim­män pään kokoomus­lainen DI mm. taan­noin ehdot­ti, että Länärin nopeusra­joituk­sia pitäisi nos­taa, että auto­ja ehtii kulkea samas­sa ajas­sa enem­män, eli väylän kap­a­siteet­ti kasvaisi… 

    Ja mitä tuo­hon sil­taan tulee, niin en ollenkaan epäile, etteikö osa ole ihan vil­pit­tömästi sitä mieltä, että sitä pitkin pitäisi päästä autol­la. Ja kun ei sit­ten kuitenkaan pää­sisi vaik­ka saisi, niin alet­taisi­in vaa­tia tun­nelia, rantatielle ja Pohjois­ran­taan lisää kaisto­ja jne.

    Mielestäni kuvaa hyvin, mil­lä eväil­lä val­tu­us­tois­sa tehdään päätök­siä. Onnek­si siel­lä on kasa osaavia viran­halti­joi­ta vään­tämässä ratakiskoa.

    1. Täh? no tietenkin tien kap­a­siteet­ti kas­vaa, jos nopeuk­sia nos­te­taan, eli joka auto on sil­loin vähem­män aikaa sil­lä tai mil­lä tahansa tiellä

      1. Nopeu­den nos­t­a­mi­nen las­kee tien kaa­siteet­tia, kos­ka auto­jen välit piden­tyvät. Opti­mi­noipeus on jotain noin 40 km/h.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Nopeu­den nos­ta­mi­nen las­kee tien kaa­si­teet­tia, kos­ka auto­jen välit piden­ty­vät. Opti­mi­noi­peus on jotain noin 40 km/h.

        Lisäyk­senä tähän voisi muis­tut­taa, että kap­a­siteetin arvioimisek­si sitä ajoneu­vo­jen väliä (jota usein kut­su­taan tur­vavä­lik­si) kan­nat­taa miet­tiä etäisyy­den lisäk­si myös ajan suh­teen, ts. kuin­ka pitkä aika kuluu siitä kun ajoneu­vo A ohit­taa tien var­res­sa ole­van mit­tapis­teen siihen kun ajoneu­vo A+1 ohit­taa saman mit­tapis­teen. Liiken­nesu­un­nit­telu­un pere­htymät­tömille tämä ei aina ole itsestäänselvää.

        Jos ajalli­nen tur­vaväli (perästä keu­laan) tieo­su­udel­la olisi 3,6 sekun­tia, niin tieo­su­u­den kap­a­siteet­ti olisi mak­simis­saan 1000 ajoneu­voa tun­nis­sa (olet­taen että ajoneu­vot ovat hyvin lyhyitä).

      3. Tur­vaväli­in perus­tu­va tarkastelu lie­nee tässä järkevin, esim.

        Why Road Capac­i­ty Is Almost Inde­pen­dent of the Speed Limit

        Tien kap­a­siteet­ti siis kas­vaa monot­o­nis­es­ti nopeu­den mukaan, mut­ta lisäys muut­tuu merk­i­tyk­set­tömäk­si varsin nopeasti nopeu­den noustessa.

        Sit­ten tietysti voisi muo­dostaa näp­pärästi kus­tan­nus­funk­tion f(“tien kap­a­siteet­ti”, “käyte­tyn ajan arvo”, “matkaan käytet­ty aika”) — ja kyl­lähän tästä ihan Elon laskuopin mukaan tulok­se­na pitäisi olla se, että Län­siväylälle kan­nat­taisi aset­taa vähin­tään 130 km/h rajoitus.

      4. ksee:
        Tur­va­vä­liin perus­tu­va tar­kas­te­lu lie­nee täs­sä jär­ke­vin, esim.

        Why Road Capaci­ty Is Almost Inde­pen­dent of the Speed Limit

        Tien kapa­si­teet­ti siis kas­vaa mon­o­to­ni­ses­ti nopeu­den mukaan, mut­ta lisäys muut­tuu mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si var­sin nopeas­ti nopeu­den noustessa. 

        Kan­nat­taa huo­ma­ta, että tuos­sa annetus­sa esimerkissä ajalli­nen tur­vaväli on aina 3 sekun­tia (perästä keu­laan), ajonopeud­es­ta riip­pumat­ta, minkä takia kuvaa­jas­sa 3. kap­a­siteet­ti läh­estyy 1200 ajoneu­voa tun­nis­sa kun ajonopeus läh­estyy ääretöntä.

        Nopeu­den kas­vaes­sa kuitenkin myös ajoneu­von jar­ru­tu­sai­ka kas­vaa, jol­loin myös tur­vavälin tulisi mielel­lään piden­tyä. Moot­tori­tienopeuk­sille Suomes­sa näkee suositelta­van 4–5 sekun­nin turvavälejä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Nopeu­den nos­ta­mi­nen las­kee tien kaa­si­teet­tia, kos­ka auto­jen välit piden­ty­vät. Opti­mi­noi­peus on jotain noin 40 km/h.

        No, ei ole. Jos­sain laskelmis­sa tulok­sek­si saadaan 40 mph, mut­ta ole­tuk­set ovat epärealistisia.

    2. j‑lu: Itse pidän osaa kokoo­mus­lai­sis­ta erit­täin tyh­mi­nä. Ja tyh­myys tun­tuu koros­tu­van kau­pun­ki­lii­ken­teen saral­la. Eräs terä­vim­män pään kokoo­mus­lai­nen DI mm. taan­noin ehdot­ti, että Länä­rin nopeus­ra­joi­tuk­sia pitäi­si nostaa

      Tämä ei kyl­lä ole tyh­myyt­tä, vaan tietämättömyyttä.

      1. Sylt­ty: Tämä ei kyl­lä ole tyh­myyt­tä, vaan tietämättömyyttä.

        Kaik­ki syn­nymme tietämät­töminä, mut­ta täy­tyy nähdä paljon vaivaa pysyäk­seen tyh­mänä.— Ben­jamin Franklin

        Kyky­puolueel­la tun­tuu kuitenkin ole­van vah­va tah­toti­la ajaa yksi­ty­isautoilun etua huoli­mat­ta siitä paran­taako se oikeasti liiken­teen sujuvuutta.

  3. Sat­un­nainen aja­tus autoista Kruunuvuorensillalla: 

    Voisiko autoli­iken­teen toteut­taa yksisu­un­taise­na? Eli autoille yksi kaista keskus­tas­ta Laa­jasa­lon suuntaan.

    Se voisi aut­taa purka­maan keskus­tan ruuhkia kun olisi uusi reit­ti ajaa kaupungista ulos, mut­ta ei (ehkä) lisäisi autoilua kun kaupunki­in täy­ty­isi edelleen kierää Itäväylän kautta.

    1. Jos tämä autokaista mak­saisi 100 M€, ja auto­ja olisi päivässä 2000, pelkkänä korkokus­tan­n­muk­se­na tämä olisi ayh­htä yli­tys­tä kohden seit­semän euroa. Ongel­ma on myös siinä, mitä kaut­ta ne autot oikein pää­si­sivät sinne sil­lalle. Mitä puret­taisi­in niiden tieltä?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tämä auto­kais­ta mak­sai­si 100 M€, ja auto­ja oli­si päi­väs­sä 2000, pelk­kä­nä kor­ko­kus­tann­muk­se­na tämä oli­si ayhh­tä yli­tys­tä koh­den seit­se­män euroa

        Mis­tä tuo seit­semän euron luke­ma on peräisin? Jos kaista mak­saisi 100 M€, ja auto­ja olisi päivässä 2000, ja vuodessa 700 000, pitäisi Helsin­gin lain­oil­la olla noin 5 %:n vuosiko­rko (7 €/auto*700 000 autoa vuodessa/100M=5 %), jot­ta pelkkinä korkokus­tan­nuksi­na yli­tys mak­saisi 7 euroa yiltys­tä kohden. Taloy­htiötkin (joiden on mah­dol­lista men­nä konkurssi­in) saa­vat lainaa täl­lä het­kel­lä alle pros­entin korol­la, ja vakavaraisim­mat kaupun­git (jot­ka lain mukaan Suomes­sa eivät voi men­nä konkurssi­in) voivat kaiketi saa­da lainaa sitäkin halvemmalla.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tämä auto­kais­ta mak­sai­si 100 M€, ja auto­ja oli­si päi­väs­sä 2000, pelk­kä­nä kor­ko­kus­tann­muk­se­na tämä oli­si ayhh­tä yli­tys­tä koh­den seit­se­män euroa. Ongel­ma on myös sii­nä, mitä kaut­ta ne autot oikein pää­si­si­vät sin­ne sil­lal­le. Mitä puret­tai­siin nii­den tieltä?

        Ja ratikkaa käyt­tää kuin­ka mon­ta? Var­maan ainakin 100 000 ratikkafetisin omaavien totaalisen real­is­tis­ten ja ei yhtään poli­ti­soitunei­den lasku­jen mukaan. Ei var­maan päästä edes 2000:teen

        Ja hin­ta tulee ole­maan ainakin sen 500 miljoon­aa lop­ul­ta, luul­tavasti enem­män, eli pelkkinä korkokus­tan­nuksi­na 50e per ylitys.

      3. Laa­jasa­los­sa tulee ole­maan 40 000 asukas­ta, joten hyvinkin tulee 10 000 yhden­su­un­taista matkaa päivässä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tämä auto­kais­ta mak­sai­si 100 M€, ja auto­ja oli­si päi­väs­sä 2000, pelk­kä­nä kor­ko­kus­tann­muk­se­na tämä oli­si ayhh­tä yli­tys­tä koh­den seit­se­män euroa. 

        Muis­te­taan tämä lain­aus, kun saadaan ensim­mäisen vuo­den matkus­ta­jamäärien tilas­tot tälle han­kkeelle. Joo, toki sen maan arvo siel­lä jos­sain kasvoi mut­ta jos ne ton­tit on ehdit­ty jo rak­en­taa niin ei kaupun­ki sitä hyö­tyä saa minkä jo sanoitkin.

        Eli näitä kus­tan­nuk­sia voidaan ja tul­laan tarkastele­maan tule­van joukkoli­iken­teen ja pyöräil­i­jöi­den tilas­to­jen val­os­sa. Veikkaan, että kus­tan­nus per mat­ka tulee ole­maan enem­män samal­la taval­la las­ket­tuna kuin tuo sin­un 7€.

        Joo, en ole halu­a­mas­sa sinne sil­lalle auto­ja. En tosin olisi veron­mak­sa­jana halun­nut koko siltaa.

        Ja ei, itse

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tämä auto­kais­ta mak­sai­si 100 M€, ja auto­ja oli­si päi­väs­sä 2000, pelk­kä­nä kor­ko­kus­tann­muk­se­na tämä oli­si ayhh­tä yli­tys­tä koh­den seit­se­män euroa. Ongel­ma on myös sii­nä, mitä kaut­ta ne autot oikein pää­si­si­vät sin­ne sil­lal­le. Mitä puret­tai­siin nii­den tieltä? 

        Jos yrit­täisin puo­lus­tel­la ideaa yhdestä autokaistas­ta niin vetoaisin siihen että vas­ta­han tuon ratikkasil­lan hin­ta nousi 100 M€, niin ei kai toinen 100 M€ niin kamalan paljon voi olla? Ja ei kai yhden autokaistas­tan tieltä tarvit­sisi kamalan paljoa lisää purkaa kuin mitä ollaan valmi­ita tekemään jo ratikkalin­jan tieltä.

        Mut­ta en siis itsekkään pidä tuo­ta mah­dot­toman hyvänä ideana. Esim jos asu­isin Laa­jasa­los­sa niin olisi liki­main kestämätön aja­tus että toiseen suun­taan ajet­taes­sa mat­ka olisi 5 x hitaampi. Jos autoil­i­ja tot­tuu aja­maan nopeasti sil­lan kaut­ta, niin koh­ta siel­lä riit­täisi väärään suun­taan aja­jia yms kikkailijoita.

        Yksisu­un­tainen ajokaista johtaisi vaa­timuk­seen tehdä kaista myös toiseen suun­taan, joka johtaisi väistämät­tä liiken­teen entistä pahempaan ruuhkautumiseen.

  4. Itse taas ajat­te­len, onko koko sil­ta tarpeen. Tul­laanko Laa­jasa­losta sankoin joukoin keskus­taan tai keskus­tan kaut­ta työhön. Epäilen tätä vah­vasti. Olen pohjois-krunikkalainen, ja iloit­sen suuresti uud­es­ta Hakaniemen­sil­las­ta ja siihen liit­tyvästä ympäristön kohen­e­mis­es­ta. Samoin Mer­i­haas­ta tarvi­taan yhteys tule­vaan Nihti­in. Mut­ta entä siitä eteen­päin — epäilen tätä.

  5. Vapaavuori oli mielestäni oikeal­la asial­la vaaties­saan ratikkalin­jan kaikkia kus­tan­nuk­sia tiski­in. Pro­jek­ti oli vuosien mit­taan palastel­tu niin mon­een osaan, ettei kukaan enää pysynyt kär­ry­il­lä pro­jek­tin lop­pu­laskus­ta. Eikä tah­do pysyä vieläkään.

    Tuo nyt hyväksyt­ty 326 miljoon­aa on kisko­jen, kat­u­raken­nuk­sen ja sil­to­jen kus­tan­nus. Sen päälle tulee ratikoiden hin­ta, joka on nykytiedon mukaan 97 miljoon­aa. Varikon kus­tan­nus on täl­lä tietoa epä­selvä, kos­ka se on tarkoi­tus rak­en­taa Laa­jasa­loon ison raken­nuskom­pleksin osak­si. Lisäk­si jokin osa “Hakaniemen valmis­tele­vista töistä” voidaan osoit­taa ratikkalin­jan aiheut­tamik­si. Kun nämä ynnätään, ale­taan läh­estyä 500 miljoonaa.

    Alku­vuo­den aikana on ratikkalin­jaa lyhen­net­ty alku- ja lop­pupäästä val­tu­us­tolle esitet­tävän hin­ta­la­pun saamisek­si siedet­täväk­si. Päätepysäk­ki siir­ret­ti­in Kai­vokadul­ta ase­man edestä Hakaniemeen ja Laa­jasa­los­sa vas­taavasti. Nämä osat on tarkoi­tus tehdä myöhem­min omil­la bud­jeteil­laan. Ynnäillen ale­taan läh­estyä kokon­aish­in­taa, joka on luokkaa ton­ni per helsinkiläinen.

    1. Mil­lä taval­la Hakaniemen yksi­no­maan autoli­iken­teele varatun teknisen aikansa viimeisiä vuosia ole­van sil­lan uusimi­nen kuu­luu ratikan kus­tan­nuk­sisi. Ratikat mak­sa­vat, mut­ta enem­män mak­sa­vat samaa matkus­ta­jamäärää palvel­e­vat autot. Et voi laskea sil­lan kus­tan­nuk­sik­si sitä ylit­tävien ajoneu­vo­jen hintaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mil­lä taval­la Haka­nie­men yksi­no­maan auto­lii­ken­tee­le vara­tun tek­ni­sen aikan­sa vii­mei­siä vuo­sia ole­van sil­lan uusi­mi­nen kuu­luu rati­kan kus­tan­nuk­si­si. Rati­kat mak­sa­vat, mut­ta enem­män mak­sa­vat samaa mat­kus­ta­ja­mää­rää pal­ve­le­vat autot. Et voi las­kea sil­lan kus­tan­nuk­sik­si sitä ylit­tä­vien ajo­neu­vo­jen hintaa.

        Minus­takin Hakaniemen sil­lan uusimisen vetämi­nen tähän mukaan oli Vapaavuorelta heikkoa. Sen sijaan Hakaniemen ran­nan valmis­tele­vis­sa töis­sä lie­nee kohtia, jot­ka tehtäisi­in toisin tai jätet­täisi­in tekemät­tä ilmaan ratikkaa. Tämä ei kuitenkaan tain­nut olla hänen point­tin­sa. Eri syi­den takia ratikkalin­jan kus­tan­nuk­set ovat levin­neet niin mon­een paikkaan ja bud­jet­ti­in, että vain akti­ivi har­ras­ta­ja on voin­ut kuvitel­la pysyvän­sä kär­ry­il­lä kokon­ais­ti­lanteesta. Varsinkin otsikoi­ta seu­raa­mal­la on saanut hel­posti käsi­tyk­sen, että hin­ta aset­tuu vain run­saaseen puoleen todel­lis­es­ta. Sik­si hänen hätähu­u­ton­sa oli minus­ta aiheelli­nen. Sen olisi toki voin­ut esit­tää fik­sum­min vaalien jäl­keen tai selvästi ennen.

  6. Mie­lenki­itoista, että Vapaavuori sät­ti puolukave­ri­asi Oskalaa ja sanoi, että hänen tapais­ten­sa käytös on pääsy­itä mik­si Vapaavuori on kyl­lästynyt poli­ti­ikkaan ja ei hae jatkokautta.

  7. “Tämä on syi­tä, mik­si olen aika kyl­läs­ty­nyt politiikkaan.”

    Sat­tumoisin niin on ilmeis­es­ti Vapaavuorikin. En suuresti ihmettele. Hänen val­it­se­mal­laan lin­jal­la tuli aika paljon tör­mäi­lyä apu­lais­pormestarei­hin ja muiden puoluei­den valtuustoryhmiin.

  8. Näyt­tää ulkop­uolisen silmin siltä, että mikään hin­nan nousu ei ole niin suuri, että se estäisi suht. vähäkäyt­töisen sil­lan rak­en­tamisen. 100 milj ei tun­nu mis­ään ja lop­puuko hin­nan nousu tähän. Myöskään maise­ma ja luon­toar­vot eivät tun­nu paina­van tässä mitään . Eikö ratikat han­ki kaupun­ki, mut­ta autot oli­si­vat yksityisiä.

    1. Näin juuri. Ja mitä enem­män kaiken­laista infraa ja eri­tyis­es­ti näin vaa­ti­vaan paikkaan raken­netaan, sen suurem­mak­si kas­vaa aikanaan sen aiheut­ta­ma kor­jausvel­ka. Miltä sil­lat näyt­tävät 30–50 vuo­den päästä.

  9. Näin piir­roksen, jos­sa uuden ratikan pysäk­it olivat;
    Korkeasaari, ennen Hakaniemen sil­taa ja Hakaniemen tori.
    Nihti­in (Som­pasaari) ei ollut piir­ret­ty pysäkkiä. Voiko täl­lainen olla mahdollista.
    Kir­joit­ta­ja oli Petri Salmén / HS lähde: Helsin­gin kaupunki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.