Kirjoitin Verde-lehteen hiiliveroista. Ne ovat kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä. Moni kokee, että ne tekevät elämästä kalliimpaa, mutta erehtyvät. Niiden tuoton avulla voidaan vastaavasti laskea muuta verotusta. Siksi elämä tulee kalliimmaksi vain siltä osin, että osa rahasta menee päästöjen vähentämiseen. Muut tavat vähentää päästöjä ovat kalliimpia, joten elämä ilman hiiliveroja on halvempaa – paitsi, jos ei ole edes tarkoitus vähentää päästöjä.
Keskustan lempilapsi, vähävarainen maalla asuva, jonka on pakko käyttää autoa paljon, on myytti. Ei sellaisia ole. Maalla kyllä käytetään autoa enemmmän kuin kaupungeissa, mutta näin eivät tee pienituloiset vaan suurituloiset.
Lue lisää tästä
Tämä ”köyhä maalla asuva jonka on pakko ajaa fossiilisilla” -argumentti on outo myös sen takia, että ilmasto ei tiedä, tuleeko hiilidioksidi köyhän vai rikkaan tuottamana. Tai poltetaanko bensaa maaseudun vai taajamien ajeluissa, saati takapihalla tynnyrissä. Jos hiilipäästöjen vähennys fossiilisten polttonesteiden hintaa korottamalla koetaan jollain perustella jotain kansanryhmää epäreilusti kurmuuttavaksi, poliitikot rakentakoot heille tukihimmelin. Fossiilisten käyttöä on joka tapauksessa pakko vähentää ja nopeasti, ja hintaohjaus on tutkitusti tehokas keino.
”Keskustan lempilapsi, vähävarainen maalla asuva, jonka on pakko käyttää autoa paljon, on myytti. Ei sellaisia ole. Maalla kyllä käytetään autoa enemmmän kuin kaupungeissa, mutta näin eivät tee pienituloiset vaan suurituloiset.”
Voi olla aika populistista jakaa maa maalla asuviin ja kaupungeissa asuviin, ja laskea sitten jotain keskilukuja. [Eikä lukuja saa ihan oikein edes katsastustilastoista käsin, yhdistämällä auton omistajan tulotiedot auton kilometritietoihin. Suomen ajoneuvorekisterit ovat täynnä kummallisuuksia. Itsekin olen ajanut vuosia kuolinpesän omistamaa autoa. Yleistä on myös se, että esimerkiksi alaikäiset tai hiljattain täysi-ikäisyyden ylittäneet kuskit eivät itse omista autoja, joilla ajavat. Perheen autot taas ovat usein vain toisen puolison nimissä.]
Mutta palatakseni äskeiseen, niin esimerkiksi Lapissa on aidosti pitkiä kilometrejä, kun palvelut ovat hajautettuja ja työpaikatkin voivat olla hyvinkin kaukana. Sitten taas Suomessa on monta kuntaa ja kylää, jossa kaikki keskeiset palvelut (ja myös kunnan työpaikat) ovat kuntakeskuksessa 10 minuutin kävelymatkan sisällä, ja ajoneuvoilla ajoa on keskimäärin hyvinkin vähän.
Se on totta, että jättimäisiä kilometrimääriä ei tule pienituloisille. Niitä tulee etenkin kaupparatsuille. Mitä pidempää työvuotta nämä tekevät, sitä enemmän nämä ajavat, ja sitä enemmän saavat myös tuloa. Sama pätee mm. toiminimitaksiyrittäjiin, joiden autot ovat henkilökohtaisissa nimissä. Kilometrien suuruus vuositasolla korreloi tulojen kanssa.
Hiiliverot ovat minusta hyvä asia. Mutta ne pitäisi saada kattamaan kaikki hiilen kulutus. Eli hiiliverot pitäisi saada kattamaan myös mm. laivaliikenne ja lentokoneet. Muutoin ne ohjaavat siihen, mihin nykyinen päästöverotus ohjaa, eli esimerkiksi Helsingistä Ouluun matkaaminen on tällä hetkellä paljon halvempaa lentäen kuin linja-autolla tai vaikka kahden hengen kimpassa henkilöautolla, vaikka lentäminen on korkeapäästöisempää kumpaankin vaihtoehtoon verrattuna. Lentämisestä ei mene veroja. Vero-ohjaus toimii esimerkiksi sillä reittivälillä tällä hetkellä nurinpäin, eli kannustaa korkeapäästöisemmän kulkutavan valintaan.
Jotta hiiliverot toimisivat, pitäisi niiden veropohja saada laajaksi. Jos esimerkiksi liikkumista hiiliverotetaan, pitäisi kaikki liikenne saada sen verotuksen piiriin. Jos taas lämmitystä verotetaan, niin sitten kaikki fossiilinen lämmitys pitäisi saada veron piiriin ja niin edelleen.
Mietintää:”aika populistista jakaa maa maalla asuviin ja kaupungeissa asuviin, ja laskea sitten jotain keskilukuja.”
Juuri näin. On vielä huomattava sekin, että auton omistaminen ja ajaminen on köyhälle suhteellisesti kalliimpaa, kuin hyvätuloiselle.
Soininvaaran väite muiden verojen alenemisesta on todellisuudelle vieras. Jos tapahtuisi sellainen ihme, niin satavarmasti verot vähentyisivät sellaisessa ryhmässä, joka ei maksa näitä päästömaksuja.
Verottamisen ja maksujen sijaan vihreidenkin tulisi etsiä keinoja hiilensidonnan lisäämiseksi. Uuden teknologian kehittäminen ja biotalouden edistäminen ovat keskustan painopistealue. Soisi vihreidenkin tulevan samoille linjoille kielto- ja verotuspolitiikan sijasta.
Lisään vielä, että yksi tehokkaimmista ”hiiliveroista” tällä hetkellä voisi olla jäteveropohjan laajentaminen viime vuonna teetetyn selvityksen mukaisesti: https://ym.fi/documents/1410903/38678498/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf/ac6dd988-34cc-05f4-7221-8f9908f59a9a/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf?t=1605094912038
Veropohjan laajennus vähentäisi sekä tuotteiden tuotannon että kaatopaikkavaiheen kasvihuonekaasupäästöjä, ja lisäisi kannusteita kiertotalouteen. Itse raportissa ei ole raportoitu kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiä, mutta jos raportin tietoja yhdistelee itsenäisesti muihin tietolähteisiin, niin aika tehokkaalta keinolta tuo voi vaikuttaa.
Mutta eipä jäteveroselvityksestä ole kuulunut yhtään mitään sen jälkeen, kun se vuosi sitten julkaistiin. Ympäristövaliokunta joskus viittasi siihen jossain lausunnossaan, että jäteverouudistus on aiheellista, mutta siihenpä asia on sitten melkein jäänytkin.
Itse olen selvityksen lukemisen jälkeen ollut sitä mieltä, että kaatopaikkajätteen verotusta olisi syytä lisätä laventaen veropohjaa selvityksessä perustellulla periaatteella. Hiiliverotuksesta taas olen sitä mieltä, että sen osalta veropohjaa pitäisi laajentaa, ja seuraavana steppinä olisi hyvä saada mukaan mahdollismman laajasti myös vielä tällä hetkellä verotuksen ulkopuolella olevat fossiiliset päästölähteet.
Esimerkiksi laivojen päästöihin yksi ensivaiheen ratkaisu olisi se, että väylämaksun 50 %:n alennus annettaisiin jatkossa vain vähäpäästöisille laivoille. Kukaan poliitikko ei ole kuitenkaan edes ääneen pohtinut sitä, voisiko väylämaksuja ja päästövähentämistä integroida. Lopputulos vastaisi sitä, mitä jonkin suuruinen hiiliverokin tekisi, mutta hiiliveroa ei kansallisesti voi säätää, kun taas väylämaksujen ehdot päätetään nimenomaan kansallisesti.
Keskusta puolustaa maaseudun varallisuuden, maan ja siihen liittyvän, arvoa. On tosi luontevaa muissakin asioissa ensimmäiseksi ajatella juuri tuon varallisuuden omistajia, niitä paljon ajavia.
OS: ”Niiden tuoton avulla voidaan vastaavasti laskea muuta verotusta.”
*tirsk*
Jos poliitikkojen näppeihin päätyy lisää rahaa, niin se kyllä päätyy uusiin tulonsiirtoautomaatteihin (so. entistä syvempiin kannusteloukkuihin), kustannustehottomiin julkisiin projekteihin (kuten kaikki meneillään olevat suuret rautatieprojektit) ja julkisen sektorin pöhöttämiseen. Nykyisellä talousdokriinilla (mm. ylioppilas ”Borat” Mäkynen) lisäntyneet valtion tulot johtavat kaikenlisäksi yhä kiihtyvään velkaantumiseen, koska meillähän on silloin vara ottaa entistä enemmän velkaa, jota ei kuulema tarvitse maksaa ikinä takaisin.
Varmuuden vuoksi veroprogressiota on kuitenkin hyvä kiristää epätasa-arvon vähentämiseksi ja laittaa vielä eläkeyhtiöiden tuotot verolle, jotta saadaan eläkemaksut entistä nohevampaan nousuun.
En ymmärrä ollenkaan naureskelua ajatukselle että huonoja veroja voitaisiin korvata paremmilla. Väite, että mitään veroja ei koskaan alennettaisi kun nyt vaan on ihan totaalisen väärä. Kaikenlaisia veroja alennetaan jatkuvasti, kaikkien hallitusten toimesta.
Vähän parempaan argumentointiin pitäisi pystyä.
Huonoja veroja toki voitaisiin (ja kannattaisi) korjata paremmilla. Suomessa vain on erittäin pitkä historia siitä, että hallitusten mihinkään lupauksiin verotuksesta ei voi luottaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on ”väliaikaiseksi” säädetty autovero, josta wikipedia sanoo seuraavaa:
’Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden”.’
Tiedämme kaikki kuinka hyvin tuota edellytystä noudatettiin.
Kyseessä on siis julkisen vallan omilla toimillaan aiheuttama luottamuspula ja ihmiset perustellusti olettavat, että moinen vero vain lisäisi kokonaisrasitusta uudelleen kohdistamisen sijaan.
Vaan kun se auto ei ole välttämätön vain hiekkatien päässä, toimivaa joukkoliikennettä on käytännössä vain kehä 3 sisällä, Tampereella, Turussa ja muutaman muun kaupungin ydinalueilla. Välillä tosiasioden tunnustaminen (tunnistaminen?) on vihreille aivan yhtä vaikeaa kuin kepulle.
Bensan hinta on jo senverran tapissa, että pienituloiset käyttävät sitä ainoastaan tosi tarpeeseen. Ei ole enää mahdollista saada vähennyksiä heiltä. Isotuloisille hinnalla ei ole väliä.
Näin on,maaseudulla harvalukuinen hyvätuloisten joukko ajelee autolla.
Mummojoukoilla ei ole edes ajokorttia eikä kansaneläkkeellä muutenkaan ylläpidetä autoa.
Ajelin tuossa ympäri Kepulandiaa kesällä ja Kela -takseja oli ruuhkaksi asti
Muuten vihreät ovat näköjään pystyttämässä uutta SOS hallitusta ja Vihreät siirtymässä pitkään oppositiokauteen
Mitä tarkoitat pienituloisella? Sosiaaliturvan varassa elävää vai ravintolatyöntekijää tai lähihoitajaa?
Tottakai pienituloisia työssäkäyviä, maalla asuvia autoilijoita on paljon. En ymmärrä pointtia?
Maaseudun pienituloiset ovat pääosin eläkeläisiä ja auto on välttämätön vaikka ajomäärät jäävät luonnollisista syistä pienemmiksi kuin työssäkäyvillä.
Just näin. Ajokilometrien pohjalta tehdyt johtopäätökset kaupunki vs haja-asutusalue ei ole välttämättä hedelmällisiä tässä. Maaseudulla (eikä välttämättä edes pienissä kaupungeissa) joukkoliikenne ei toimi niin hyvin että oman auton voisi sillä korvata, mistään polkupyöristä tai sähköpotkulaudoista puhumattakaan.
Jos ajokilometrit ovat vähäisiä, miten mummon talous voi kaatua polttoaineiden hintojen korotukseen?
Maaseudullakin lopulta harva asuu haja-asutusalueilla, joissa matka päivittäistavarakauppaan olisi kymmeniä kilometrejä. Valtaosa asuu taajamissa, joten matkojen keskipituus sielläkin jää alle viiden kilometrin. Kun joukkoliikennettä ei ole ja polkupyöräily ja kävely ovat mummojen hommaa, kaikki matkat tehdään autolla, on se välttämätöntä tai ei.
On siellä maaseudulla kai jonkin verran töissäkäyviäkin ihmisiä yhä, ja pääosa ei ole suurituloisia. Jopa paikallisessa taajamassakin asuvan realistiset mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä työmatkoihin lienevät useimmiten olemattomat.
Linkki tuohon Aallon mainittuun raporttiin olisi kiva.
Jos on pienituloinen työssäkäyvä ja asuu haja-asutusalueella kaukana kaikesta niin se on vähän oma vika. Joka kirkonkylästä voi vuokrata asunnon pikkurahalla verrattuna Helsingin hintoihin ja töihin ja asioille pääsee ilman autoa, tai jos se auto on pakko olla, niin sillä ei tarvitse ajaa niin paljon että bensan hinnalla olisi merkitystä.
Maaseudun suurituloisia ovat joko yrittäjiä tai suurkaupungista sinne muuttaneita korkealle koulutettuja. Heillä onkin sitten yksi auto jokaista 17 vuotta täyttänyttä perheenjäsentä kohti, joissain tapauksissa useampikin. Lisäksi mönkijöitä, moottorikelkkoja, veneitä. Näilläkin ihmisillä olisi mahdollisuus muuttaa kaupunkeihin mutta he eivät halua.
Eli minua ei loppujen lopuksi niin hirveästi kiinnosta joutuuko joku maalainen luopumaan autoilusta jos polttoaineiden hinnat nousevat tuntuvasti, koska niin joutuu moni kaupunkilainenkin.
Helenin vesivirtamaksu karkoittaa vähitellen kaikki pientalojen ja uusien energiatehokkaiden talojen asukkaat kaukolämmön parista.
Pitäskö asialle tehdä jotain?
Ns. maaseudulla vaikka täällä Etelä-Savossa huoltosuhde on todella vinoutunut, verotulot kerätään hyvin pieneltä työllisten joukolta. Seutukunnan suurituloiseksi (tällä en viittaa em Aalto-yliopiston tutkimukseen) pääsee jo noin 2.500-3.000 euron tuloilla. Itse en ihan haluaisi unohtaa tätä väestönosaa joka saattaa ajaa työajoa useita kymmeniä-satoja km päivässä. Voi olla ettei tässäkään kommentissa blogistin mielestä ole pointtia. Itse siis sähköautoilen mutta se ei ole kaikille mahdollista.
Kepulandian kunnissa liki puolet väestöstä on eläkeläisiä sen päälle on joku koululainen ja loput ovat kunnalla töissä.
Yrittäjät ajavat kelataksia ja koululaiskuljetuksia.
Kunta elää valtionavuilla.
Kepulandia on ihmisten säilömispaikka
Weikkaan, että aika iso osa kunnallisveroista kerätään siellä eläkeläisiltä.
Näin on valtaosa Kepulandian kunnallisverosta kerätään eläkeläisiltä.
Toinen ryhmä ovat kunnan työntekijät ja kolmas työttömät.
Valtaosa asukkaista ei tuota lisäarvoa koko Suomelle vaan kuluttaa kansakunnan hyvinvointia
Kuntaa ei voi juurikaan kehittää,koska työvoimaa ei liikene avoimelle sektorille
Jostain syystä rahat riittävät vielä mönkijään,moottorikelkkaan traktoriin, moottoriveneeseen.
Mutta nehän eivät maksa mitään
Hyvä ratkaisu tähän ongelmaan, että harvaan asutussa osassa Suomea etäisyydet ovat pidempiä eikä ole kunnollista joukkoliikennettä, olisivat alueelliset polttoaineverot. Aiheesta enemmän täällä: http://politiikkaajarjella.blogspot.com/2021/06/alueellinen-polttoainevero-olisi-fiksu.html