Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla

Hele­nin hal­li­tus ei tee har­kin­taan perus­tu­via pää­tök­siä kau­ko­läm­mön hin­nas­ta.  Jos­kus kau­an sit­ten on pää­tet­ty algo­rit­mis­ta, jon­ka perus­teel­la hin­ta mää­räy­tyy auto­maat­ti­ses­ti kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti. Välil­lä hin­ta on nous­sut, välil­lä las­ke­nut. Kos­ka Helen on mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa, kovin luo­vaa har­kin­taa kau­ko­läm­mön hin­nan osal­ta ei edes saa harjoittaa.

Elo­kuun lähes­tyes­sä lop­pu­aan Hele­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja J‑P Weck­ström otti minuun yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kau­ko­läm­mön hin­ta-algo­rit­mi osoit­ti 50 pro­sen­tin nousua.

Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Kivi­hii­len hin­ta on vuo­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat ovat yli kak­sin­ker­tais­tu­neet, maa­kaa­sun hin­ta on kym­men­ker­tais­tu­nut (!) säh­kön hin­ta on nous­sut lähes kak­sin­ker­tai­sek­si ja hal­li­tus on korot­ta­nut ener­gia­ve­ro­ja tuntuvasti.

Säh­köä­kin Helen käyt­tää kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon, sil­lä yli 100 MW teh­dään läm­pö­pum­puil­la. Hal­li­tus on luvan­nut las­kea teol­li­sen mit­ta­kaa­van läm­pö­pump­pu­jen ener­gia­ve­ro­ja, mut­ta pää­tös­tä ei ole pan­tu toimeen.

Oli­sim­me voi­neet sopia koro­tuk­ses­ta toi­mi­tus­joh­ta­jan kans­sa kak­sis­taan, mut­ta olin sitä miel­tä, tus­kaa pitää jakaa muil­le­kin hal­li­tuk­sen jäse­nil­le. Säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lun tulok­se­na esi­tin, että hinn­nan nousu raja­taan 30 pro­sent­tiin ja toi­mi­tus­joh­ta­ja otti esi­tyk­sen nimiinsä.

Tätä alem­mak­si emme voi­neet men­nä, kos­ka kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­ta oli­si tul­lut tap­piol­lis­ta. Oli­sim­me jou­tu­neet sub­ven­tio­maan sitä lähin­nä ydin­voi­ma­loi­den, vesi­voi­man ja tuu­li­voi­man tuo­toil­la, mikä oli­si voi­nut joh­taa syyt­tee­seen saa­lis­tus­hin­noit­te­lus­ta. Maa­läm­pö­kaup­pi­aat oli­si­vat oikeu­te­tus­ti koke­neet itsen­sä vää­rin kohdelluksi.

Oli­si­ko pitä­nyt antaa kus­tan­nus­ten vain siir­tyä hin­toiin sel­lai­se­naan, eli nos­taa hin­taa 50 pro­sen­til­la. Mik­si toi­mia sitä vas­taan, että kulutt­jat irtau­tu­vat kau­ko­läm­mös­tä. Vaik­ka kau­ko­läm­pö on nyt kovin fos­sii­li­pe­räis­tä ja sik­si oikeu­te­tuks­ti­kin kal­lis­ta, se ei ole sitä enää vii­den vuo­den pääs­tä. Sik­si asiak­kaat on jär­ke­vää säi­lyt­tää sekä aja­tel­len yhtiön talout­ta että ilmastoa.

Hele­nin hal­li­tus on rea­goi­nut olt­toai­nei­den ja pääs­tö­oi­keuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tä­mäl­lä aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lan alas­ajoa liki kah­del­la vuodella.

 

100 vastausta artikkeliin “Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla”

    1. Niko L.:
      maa­kaa­sun hin­ta on kymmenkertaistunut”
      Mis­tä noin suu­ri hinn­an­nousu johtuu? 

      Kaa­sun maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta tai­si olla vii­me vuon­na aika poh­ja­lu­ke­mis­saan koro­na-epi­de­mian seu­rauk­se­na ja tänä vuon­na on nous­tu nor­maa­li­ta­sol­le? Miten­kään his­to­rial­li­sen kal­lis­ta maa­kaa­su ei ole tänä päi­vä­nä, ennen lamaa mark­ki­na­hin­ta oli jopa 3‑kertainen nykyiseen.

      1. Maa­kaa­sun hin­ta oli todel­la alhaal­la vuo­si sit­ten. Nyt kun kau­ko­läm­mön hin­ta nousee 30 pro­sent­tia suh­tees­sa vii­me­vuo­teen, tuo­hon ver­tai­lu­hin­taan vai­kut­ti maa­kaa­sun mata­la hin­ta vai­kut­ti ja sik­si se on osa tätä koro­tus­ta, vaik­ka vii­me­vuo­den hin­ta oli nor­maa­lia alempi.

    2. Niko L.:

      Elo­kuun lähes­tyes­sä lop­pu­aan Hele­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja J‑P Weck­ström otti minuun yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kau­ko­läm­mön hin­­ta-algo­­rit­­mi osoit­ti 50 pro­sen­tin nousua.

      Aina­kin enti­sai­kaan kau­ko­läm­mön tuot­ta­jat rea­goi­vat polt­toai­nei­den hin­nan nousuun vaih­ta­mal­la polt­toai­nei­ta. Jos kivi­hii­len hin­ta nousi, alet­tiin polt­taa puu­ta, ja jos puun hin­ta nousi, niin vaik­ka maa­kaa­sua tai tur­vet­ta. Bio­polt­toai­nei­den hin­nat eivät ole juu­ri­kaan nous­seet vii­me vuodesta.

      Mitä ener­gian­tuo­tan­non vero­tuk­seen tulee, niin se ei ole Suo­mes­sa vie­lä­kään kovin pal­joa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta eri­tyis­ve­rot­ta­vaa. Vaik­ka onkin pääs­tö­kaup­pa, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön vero­progres­sio­ta voi­si lisä­tä, jos Suo­men halu­taan ole­van muu­ta euroop­paa aiem­min hiilineutraali.

      Myös jäte­ve­roa kan­nat­tai­si nos­taa ja sen vero­poh­jaa laa­jen­taa vii­me vuo­ti­sen imi­nis­te­riön jul­ki­sen vir­ka­mies­esi­tyk­sen mukai­ses­ti. Se lisäi­si jät­teen lajit­te­lun ja vähen­tä­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta, ja kan­nus­tai­si kier­to­ta­lou­teen pal­jon tehok­kaam­min kuin jot­kut eril­li­set yri­tys­tuet. Se toi­mi oli­si myös ilmei­ses­ti huo­mat­ta­van kus­tan­nus­te­ho­kas kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta moniin mui­hin kei­noi­hin näden. Jäte­ve­ron nykyi­nen vuo­si­ta­son ker­ty­mä Suo­mes­sa on alle 2 euroa per asu­kas, eli ihan ole­ma­ton. Vuon­na 2019 sen mää­rä vuo­si­ta­sol­la oli jopa vain alle euron per asukas.

      1. mie­tin­tää: Aina­kin enti­sai­kaan kau­ko­läm­mön tuot­ta­jat rea­goi­vat polt­toai­nei­den hin­nan nousuun vaih­ta­mal­la polt­toai­nei­ta. Jos kivi­hii­len hin­ta nousi, alet­tiin polt­taa puu­ta, ja jos puun hin­ta nousi, niin vaik­ka maa­kaa­sua tai tur­vet­ta. Bio­polt­toai­nei­den hin­nat eivät ole juu­ri­kaan nous­seet vii­me vuodesta.

        Mitä ener­gian­tuo­tan­non vero­tuk­seen tulee, niin se ei ole Suo­mes­sa vie­lä­kään kovin pal­joa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta eri­tyis­ve­rot­ta­vaa. Vaik­ka onkin pääs­tö­kaup­pa, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön vero­progres­sio­ta voi­si lisä­tä, jos Suo­men halu­taan ole­van muu­ta euroop­paa aiem­min hiilineutraali. 

        1) Kuten Ode jo ker­toi, kivi­hii­len vero­ton hin­ta on myös kak­sin­ker­tais­tu­nut vii­me kesäs­tä. Ja pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousu ja veron­ko­ro­tuk­set iske­vät kivi­hii­leen vie­lä kovem­min kuin maa­kaa­sun. Eli polt­toai­neen vaih­to hii­len ja kaa­sun välil­lä ei ole niin yksin­ker­tai­nen kik­ka kuin annat ymmär­tää. Myös säh­kön hin­ta on tuplaan­tu­nut, mikä näkyy läm­pö­pump­pu­jen tuo­tan­to­hin­nas­sa, kuten Ode ker­too. Pel­let­ti jo onkin pala­nut Hel­sin­gis­sä kesäl­lä fos­sii­lis­ten sijaan, mut­ta tal­vi­ku­lu­tus­ta sil­lä ei
        yksi­nään kateta.

        Väi­tät myös, että Suo­mes­sa fos­sii­lis­ten vero­tus oli­si joten­kin mata­laa. Itse asias­sa Suo­mes­sa on yksi Euroo­pan kireim­piä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­jär­jes­tel­mis­tä, sil­lä läm­mi­tys­polt­toai­neet mak­sa­vat sekä 10,33 €/MWh ener­gia­si­säl­tö­ve­roa että hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka perus­tuu CO2-pääs­tö­ker­toi­meen ja 53 €/t CO2-pääs­tön hin­taan. Tämä tar­koit­taa esim. kivi­hii­lel­le n. 20 €/MWh lisä­kus­tan­nus­ta. Ja tämän pääl­le vie­lä pääs­tö­oi­keus­kus­tan­nus. Ver­tai­lun vuok­si EU:n mää­rit­te­le­mä mini­mi­ta­so fos­sii­li­ve­roil­le on 0,50 €/MWh ja tätä monis­sa EU-mais­sa käy­te­tään­kin eikä mitään CO2-perus­teis­ta veroa, kuten Suomessa.

      2. Mir­ka Mäke­lä: 1) Kuten Ode jo ker­toi, kivi­hii­len vero­ton hin­ta on myös kak­sin­ker­tais­tu­nut vii­me kesäs­tä. Ja pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousu ja veron­ko­ro­tuk­set iske­vät kivi­hii­leen vie­lä kovem­min kuin maa­kaa­sun. Eli polt­toai­neen vaih­to hii­len ja kaa­sun välil­lä ei ole niin yksin­ker­tai­nen kik­ka kuin annat ymmär­tää. Myös säh­kön hin­ta on tuplaan­tu­nut, mikä näkyy läm­pö­pump­pu­jen tuo­tan­to­hin­nas­sa, kuten Ode kertoo. 

        Pääs­tö­oi­keu­den ja polt­toai­nei­den veron sum­ma on voi­ma­lois­sa edel­leen vain pie­ni mur­to-osa sii­tä, mitä se on ben­san osal­ta hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­ti. Pääs­tö­oi­keu­den pitäi­si mak­saa kymp­pien sijaan sato­ja euro­ja, jot­ta oltai­siin samal­la suu­ruus­luo­kal­la ilman voi­ma­loi­hin koh­dis­tu­via veron­ko­ro­tuk­sia. Teo­rian mukaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tehok­kain­ta sil­loin, kun pääs­tön hin­ta on mah­dol­li­sim­man saman­lai­nen sen aiheut­ta­mis­koh­tees­ta riip­pu­mat­ta. Eli teo­rian mukaan pääs­tö­jä vähen­ne­tään tehok­kaim­min kun esi­mer­kik­si hii­li­diok­si­di­ton­ni niin auton pako­put­kes­ta, lai­vas­ta, len­to­ko­nees­ta, raken­nuk­sen öljy­läm­mi­tyk­ses­tä kuin vaik­ka­pa CHP-voi­ma­las­ta­kin tuo­tet­tu­na aiheut­taa yhtä ison hait­ta­kus­tan­nuk­sen sen aiheut­ta­jal­le, jol­loin pääs­tö­jä voi­daan vähen­tää siel­tä, mis­tä pie­nim­min hyö­dyn vähen­nyk­sin nii­tä saa­daan vähen­net­tyä. Nyt lai­voil­la ei ole pääs­tö­mak­su­ja kuten polt­toai­ne­ve­ro­ja tai pääs­tö­kaup­pa­mak­su­ja lain­kaan, voi­ma­loil­la ja raken­nus­ten öljy­läm­mi­tyk­sel­lä on jon­kin ver­ran ja auto­lii­ken­teel­lä mak­sut ovat monin­ker­tai­set. Kau­ko­läm­mön tuo­tan­non kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt oli­si­vat ken­ties alle nel­jän­nes nyky­ta­sos­ta, jos voi­ma­loi­den pääs­tö­ve­ro­tus oli­si sil­lä tasol­la kuin auto­lii­ken­tees­sä. Kyse on valin­nois­ta. Kau­ko­läm­mön tuo­tan­to Suo­mes­sa on yhä erit­täin kasvihuonekaasupäästöistä.

        Tie­dän var­sin hyvin, ettei kaik­kea polt­toai­net­ta saa­da vaih­det­tua, mut­ta myös­kin sen, että kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa hin­ta­muu­tos­ten vai­ku­tus on pie­nem­pi kuin kor­keim­pien hinn­an­nousu­jen polt­toai­nei­den pro­sen­tu­aa­li­nen nousu, kos­ka polt­toai­nei­ta on mon­ta ja nii­den jakau­maa jat­ku­vas­ti muu­tel­laan mark­ki­na­hin­to­jen mukana.

        Säh­kön hin­ta on toki myös nous­sut rei­lus­ti, mut­ta Hele­nin tapauk­ses­sa se nousu näkyy myös tulos­ri­vil­lä. Jos läh­tö­ti­lan­tees­sa CHP-voi­ma­loil­le kir­jau­te­taan isot voi­tot säh­köön ja nol­la­tu­los kau­ko­läm­pöön, voi siir­tyä myös mal­liin, jos­sa tuo­tan­non kulu­ja kir­jau­te­taan enem­män säh­köl­le ja vähem­män kau­ko­läm­möl­le, jol­loin näi­den kes­ki­näi­set tulok­set näyt­tä­vät taas eri­lai­sil­ta. Laki ei Suo­mes­sa mää­rää sitä, miten CHP-voi­ma­loi­den tuo­tot ja kus­tan­nuk­set jae­taan ener­giayh­tiön sisäi­ses­sä kir­jan­pi­dos­sa. Asi­aan on tar­jol­la usei­ta eri­lai­sia las­ku­kaa­vo­ja. Yhtiö päät­tää itse, mitä niis­tä käyt­tää — osin sen mukaan, min­ne halu­aa näyt­tää enem­män tulos­ta ja min­ne vähemmän.

      3. Helen tekee säh­köä enem­män muil­la tavoil­la kuin CHP:llä. CHP-tuo­tan­to koko­nai­suu­des­saan ei ole kovin kan­nat­ta­vaa näil­lä hin­nil­la, verol­la ja pääs­tö­oi­keuk­sien maksuilla.

      4. mie­tin­tää: Säh­kön hin­ta on toki myös nous­sut rei­lus­ti, mut­ta Hele­nin tapauk­ses­sa se nousu näkyy myös tulos­ri­vil­lä. Jos läh­tö­ti­lan­tees­sa CHP-voi­­ma­­loil­­le kir­jau­te­taan isot voi­tot säh­köön ja nol­la­tu­los kau­ko­läm­pöön, voi siir­tyä myös mal­liin, jos­sa tuo­tan­non kulu­ja kir­jau­te­taan enem­män säh­köl­le ja vähem­män kau­ko­läm­möl­le, jol­loin näi­den kes­ki­näi­set tulok­set näyt­tä­vät taas eri­lai­sil­ta. Laki ei Suo­mes­sa mää­rää sitä, miten CHP-voi­­ma­­loi­­den tuo­tot ja kus­tan­nuk­set jae­taan ener­giayh­tiön sisäi­ses­sä kir­jan­pi­dos­sa. Asi­aan on tar­jol­la usei­ta eri­lai­sia las­ku­kaa­vo­ja. Yhtiö päät­tää itse, mitä niis­tä käyt­tää — osin sen mukaan, min­ne halu­aa näyt­tää enem­män tulos­ta ja min­ne vähemmän.

        Täs­sä asias­sa olet vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä. Kuten Ode jo alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa toi esil­le, Kil­pai­lu­vi­ras­to ei hyväk­sy täl­lais­ta kik­kai­lua CHP-lai­tos­ten kus­tan­nus­jaol­la yri­tyk­sel­tä, joka on mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa, kuten Helen on. Jos mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa ei oli­si, kuvaa­mia­si vapauk­sia oli­si enemmän.

      5. Mir­ka Mäke­lä:

        Täs­sä asias­sa olet vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä. Kuten Ode jo alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa toi esil­le, Kil­pai­lu­vi­ras­to ei hyväk­sy täl­lais­ta kik­kai­lua CHP-lai­­tos­­ten kus­tan­nus­jaol­la yri­tyk­sel­tä, joka on mää­rää­väs­sä mark­­ki­­na-ase­­mas­­sa, kuten Helen on. Jos mää­rää­vää mark­­ki­­na-ase­­maa ei oli­si, kuvaa­mia­si vapauk­sia oli­si enemmän.

        Ker­rot­ko vie­lä läh­teet, jot­ka osoit­ta­vat vää­räs­sä ole­mi­sen? En usko sii­hen, että Kil­pai­lu­vi­ras­to oli­si teh­nyt puut­tu­nut sii­hen, mil­lä mene­tel­mäl­lä Hele­nin CHP-lai­tos­ten kus­tan­nus­jy­vi­tyk­siä täy­tyy teh­dä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­non kes­ken. Jos kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on sii­tä anta­nut mää­räyk­sen, niin ker­ro pää­tös ja sen päi­väys, niin että kysei­sen jul­ki­sen asia­kir­jan voi saa­da Kil­pai­lu­vi­ras­tos­ta asia­kir­ja­pyyn­nöl­lä. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sen toi­min­nas­ta liik­kuu myös huhu­ja ja tul­kin­to­ja, jot­ka mene­vät yli sen, mitä kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen täs­mäl­leen ottaen on toi­mi­nut, tai mihin sil­lä on edes toimivaltaa.

        CHP-lai­tos­ten hyö­ty­jen ja kus­tan­nus­ten jako­me­net­te­ly­jen moni­nai­suus ja sii­hen liit­ty­vien perus­las­ken­ta­ta­po­jen (esim. hyö­dyn­ja­ko­me­ne­tel­mä, ener­gia­men­tel­mä jne.) opet­te­lu oli aina­kin taka­vuo­si­na ener­gia­ta­lous­o­pin­to­jen perus­kurs­si­ta­son asi­aa. Ei sii­hen ole mitään luon­non­la­kia, että miten kus­tan­nuk­set jyvi­te­tään, kun tuot­tee­na on yhtä aikaa säh­köä ja läm­pöä, vaan Suo­men kau­ko­läm­pö­ken­täs­sä on nii­den jyvi­tys­ten teke­mi­seen käy­tös­sä on jouk­ko eri­lai­sia mene­tel­miä lukui­si­ne pie­niä yksi­tyis­koh­tia kos­ke­vi­ne vari­aa­tioi­neen. Eikä sii­tä laki­kaan sää­dä. Eri kau­ko­läm­pöyh­tiöt teke­vät las­kel­mia eri tavoin, ja kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on pitä­nyt mon­taa eri­lais­ta las­ken­ta­ta­paa yhtä aikaa ok:na. Helen­kin voi­si teh­dä las­ken­nat myös joil­tain osin eri­lai­sin kaa­voin — jos haluaisi.

        Itse asias­sa Hele­nin omil­la net­ti­si­vuil­la ihan kon­kreet­ti­ses­ti tode­taan pääs­tö­kon­teks­tis­sa, että se, miten säh­kön ja kau­ko­läm­mön osal­ta pääs­töt jae­taan CHP:ssa on vii­me kädes­sä yhtiön itse pää­tet­tä­vis­sä ole­va makua­sia, ja ker­ro­taan sii­tä, miten Helen vuon­na 2020 päät­ti vaih­taa las­ken­ta­me­ne­tel­mää sen osal­ta. Siel­lä tode­taan myös, että “Hele­nin kau­ko­läm­mön vuo­den 2019 pääs­tö­ker­roin eri mene­tel­mil­lä las­ket­tu­na on ener­gia­me­ne­tel­mäl­lä 298 g /kWh, hyö­dyn­jaol­la 198 g/kWh ja pri­mää­rie­ner­gia­me­ne­tel­mäl­lä 134 g/kWh”. (ja vas­taa­vas­ti säh­kön pääs­tö­ker­toi­met rea­goi­vat toi­siin suun­tiin). Ihan sama pätee kus­tan­nus­ten jakoon kau­ko­läm­pö­puo­len ja säh­kö­puo­len kes­ken. Jyvi­tys­ta­van saa yhtiön sisäl­lä päät­tää eri las­ken­ta­me­ne­tel­mien jou­kos­ta. Eri mene­tel­mät joh­ta­vat sii­nä­kin tapauk­ses­sa eri­lai­siin tuloksiin.

        Mää­rää­vää mark­ki­na-ase­maa kos­ke­va edus­kun­nan sää­tä­mä lain­sää­dän­tö löy­tyy tästä:
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110948#L2P7
        Kiel­let­tyä ovat lain mukaan KOHTUUTTOMAT osto- ja myyn­ti­hin­nat. Laki ei pako­ta peri­mään sal­lit­tua mak­si­mi­tuot­toa. Pää­sään­töi­ses­ti kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen seu­raa maan­tie­teel­lis­ten luon­nol­lis­ten mono­po­lien osal­ta, joil­la suo­ria kil­pai­li­joi­ta ei alu­eel­laan edes ole, vain mak­si­mi­tuot­toa. Eli val­von­ta koh­dis­tuu pää­asias­sa sii­hen, ettei toi­mi­ta koh­dan 2 mukai­ses­ti hin­noit­te­lus­sa eli asiak­kai­den vahin­gok­si. Edul­li­nen hin­ta ei ole asiak­kaal­le vahin­gol­lis­ta, yli­hin­ta on. Ali­hin­ta voi­si olla vahin­gol­lis­ta kil­pai­li­jal­le. Ali­hin­nan osal­ta kiel­let­tyä on vain koh­tuu­ton ali­hin­noit­te­lu. Koh­tuul­li­nen ali­hin­noit­te­lu ei ole kil­pai­lu­lain mukaan laitonta.

      6. Mir­ka Mäke­lä: Itse asias­sa Suo­mes­sa on yksi Euroo­pan kireim­piä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­jär­jes­tel­mis­tä, sil­lä läm­mi­tys­polt­toai­neet mak­sa­vat sekä 10,33 €/MWh ener­gia­si­säl­tö­ve­roa että hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka perus­tuu CO2-pääs­­tö­­ker­­toi­­meen ja 53 €/t CO2-pääs­­tön hintaan. 

        Tuo nime­no­maan on edul­li­nen vero­ta­so ver­rat­tu­na muu­hun vero­tuk­seen. Esi­mer­kik­si moot­to­ri­ben­sii­nis­tä val­tiol­le perit­ty vero­ta­so on nykyi­sin 75,96 €/l + 24 % ALV eli 94,2 sent­tiä lit­ral­ta ennen jäl­leen­myy­jän peri­mää osuut­ta hin­nas­ta (läh­de: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/verotaulukot ). Yhden lit­ran ben­saa ener­gia­si­säl­tö on 9 kWh. Moot­to­ri­ben­sii­nis­sä vero on siis 100 €/MWh + jäl­leen­myy­jän peri­mä vero­ton hin­ta itse polt­toai­nees­ta + arvon­li­sä­ve­ro sii­tä verot­to­mas­ta hinnasta.

        Ben­sii­nin CO2-pääs­töt ovat noin 2,35 kg/litra. Val­tion peri­mä vero ennen kuin jäl­leen­myy­jä on peri­nyt mitään hin­taa (ja alvia on perit­ty sil­tä osin) on siis (0,942 €/litra)/(2,35 kg CO2/l) = 401 €/t CO2. Voi­ma­loi­den pääs­töt ovat Suo­mes­sa var­sin hal­po­ja tuot­taa sii­hen näh­den, mil­lais­ta vero­tus­ta fos­sii­li­sis­sa polt­toai­neis­sa on Suo­men tie­lii­ken­tees­sä. Tilan­ne on vie­lä sikä­li nurin­ku­ri­nen, että tie­lii­ken­tees­sä, jos­sa pääs­töt ovat kal­lii­ta tuot­ta­jal­leen, ajo­neu­vo­jen omis­ta­jis­ta ja käyt­tä­jis­tä monet ovat pää­oma­köy­hiä eli eivät omaa talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia uudis­taa ajo­neu­vo­kan­taa, kun taas säh­kön ja kau­ko­läm­mön tuot­ta­jil­la Suo­mes­sa pää­omia inves­toin­tei­hin oli­si, mut­ta kan­nus­ti­nes­teen muo­dos­taa se, että pääs­töt ovat niin hal­po­ja tuot­taa, että inves­toin­te­ja ei teh­dä enem­pää sen vuoksi.

      7. Toi­han on Hele­nil­le ker­ras­saan nerokasta.
        Voi itse päät­tää jyvit­tää CHP-tuo­tan­non pääs­tö­mak­sut enem­män “sään­nel­lyn” mono­po­li­kau­ko­läm­mön piik­kiin ja sit­ten tah­koa rahaa edul­li­ses­ti “tuo­te­tul­la” säh­köl­lä samas­ta kattilasta.

        On ne lait vaan hie­nos­ti säädetty.

      8. Käsi­tys, että Helen tuot­tai­si CHP-lai­tok­sil­la suur­ta voit­toa, joka voi­daan jyvit­tää mie­li­val­tai­ses­ti joko säh­köl­le tai läm­möl­le, on vää­rä. CHP-lai­tok­set eivät tuo­ta juu­ri voit­toa. Sik­si lak­kau­tam­me Hana­saa­ren hii­li­voi­ma­lan kak­si vuot­ta etuajassa.

      9. On tää vaan häm­men­tä­vä alus­ta, kun jos haluan vas­ta­ta vas­tauk­seen, niin pitää kela­ta kym­me­nen kom­ment­tia ylös­päin, että löy­tää ees vastausnappulan.

        Ode,
        kyse ei ole voi­ton tuot­ta­mi­ses­ta, vaan kulu­jen siir­tä­mi­ses­tä toi­ses­ta seg­men­tis­tä toiseen.
        Sitä Hele­nin kan­nat­taa teh­dä, vaik­ka tekis tappiota.
        Ja ihan ver­mas­ti siis tekee, kos­ka mik­si ei?

        Kik­kai­lu sit­ten lop­puu, kun CHP loppuu.
        Vuo­saa­res­sa ei kai vie­lä pit­kään aikaan?

        Ode,
        halui­sit­ko kom­men­toi­da tätä Hele­nin vir­taus­ve­si­mak­su­jen mer­ki­tys­tä asun­to­jen pake­ne­mi­ses­ta KL-verkosta?
        Kun pien­ta­lot ja uudet ener­gia­pi­hit talot mak­sa­vat jo pal­jon enem­män tätä kiin­te­ää kk-mak­sua kuin itse ener­gias­ta, niin pitäs­kö hin­to­jen suh­det­ta miet­tiä uudel­leen vai oikeas­ti antaa KL-ver­kon kes­kit­tyä suu­rim­piin ker­ros­ta­loi­hin ja vetäy­tyä pie­nem­män tehok­kuu­den alueilta?

        Mun mie­les­tä on joten­kin kuvaa­vaa, että kau­pun­gin uusi raken­net­ta­va päi­vä­ko­ti KALLIOSSA tulee käyt­tä­mään maa­läm­pöä kau­ko­läm­mön sijasta.

        Ollaan­ko tilan­tees­sa, jos­sa hajau­tet­tu läm­mön­tuo­tan­to tekee kal­liis­ta ver­kos­ta van­hen­tu­neen? Vähän samal­la taval­la, kuin­ka gum­mi­jal­ka teki rata­ver­kos­ta tava­ra­kul­je­tuk­ses­sa van­hen­tu­neen. Jos olis toi­mi­nu “ket­te­räs­ti”, niin ois­ko näi­den molem­pien verk­ko­jen hyö­dyt nyt ja tule­vai­suu­des­sa pal­jon tehok­kaam­mas­sa käytössä?

    3. Niko L.:
      maa­kaa­sun hin­ta on kymmenkertaistunut”
      Mis­tä noin suu­ri hinn­an­nousu johtuu?

      Kesäl­lä 2020 maa­kaa­su oli erit­täin hal­paa, noin 5 €/MWh, kos­ka koro­nan pysäyt­tä­mä talous, 2019–2020 läm­min tal­vi ja täyn­nä ole­vat kaa­su­va­ras­tot. Kaik­ki tämä yhdes­sä = kysyn­tä sak­ka­si ja hin­ta romahti.

      Nyt kesäl­lä ja syk­syl­lä 2021 hin­ta on noin vii­des­sä­kym­pis­sä ja nous­sut näin lujaa useas­ta syystä :
      — pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nous­sut , kun ilmas­to­ta­voit­tei­ta on kiris­tet­ty -> kivi­hii­li kor­vau­tuu Euroo­pas­sa vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kaa­sul­la -> kysyn­tä kasvaa.
      — Tal­vi 2020–2021 oli kyl­mä ja kaa­sua kului -> kaa­su­va­ras­tot ovat tyh­jen­ty­neet -> vähem­män tarjontaa
      — tähän yhdis­tyy “win­ter is coming” eli kui­ten­kin toi­mi­joi­den pitää ostaa varas­toon kaa­sua tule­van tal­ven varal­le -> lisää kysyntää
      — Nord Stream 2:n val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyi Trum­pin pakot­tei­den takia -> vähem­män tarjontaa.
      — Säh­kön hin­ta on nous­sut samaa tah­tia, kun ollut kui­vaa ja tyyn­tä -> tar­vet­ta on pai­kat­tu kaa­susäh­köl­lä -> lisää kysyntää
      — toi­pu­nut maa­il­man talous lisää ener­gian ja siten myös kaa­sun kysyn­tää globaalisti

      Eli täs­sä on mon­ta samaan suun­taan vai­kut­ta­vaa tekijää.

      1. Mir­ka Mäke­lä: Kesäl­lä 2020 maa­kaa­su oli erit­täin hal­paa, noin5 €/MWh, kos­ka koro­nan pysäyt­tä­mä talous, 2019–2020 läm­min tal­vi ja täyn­nä ole­vat kaa­su­va­ras­tot. Kaik­ki tämä yhdes­sä = kysyn­tä sak­ka­si ja hin­ta romahti.

        Nyt kesäl­lä ja syk­syl­lä 2021 hin­ta on noin vii­des­sä­kym­pis­sä ja nous­sut näin lujaa useas­ta syystä :
        — pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nous­sut , kun ilmas­to­ta­voit­tei­ta on kiris­tet­ty -> kivi­hii­li kor­vau­tuu Euroo­pas­sa vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kaa­sul­la -> kysyn­tä kasvaa.
        — Tal­vi 2020–2021 oli kyl­mä ja kaa­sua kului -> kaa­su­va­ras­tot ovat tyh­jen­ty­neet -> vähem­män tarjontaa
        — tähän yhdis­tyy “win­ter is coming” eli kui­ten­kin toi­mi­joi­den pitää ostaa varas­toon kaa­sua tule­van tal­ven varal­le -> lisää kysyntää
        — Nord Stream 2:n val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyi Trum­pin pakot­tei­den takia -> vähem­män tarjontaa.
        — Säh­kön hin­ta on nous­sut samaa tah­tia, kun ollut kui­vaa ja tyyn­tä -> tar­vet­ta on pai­kat­tu kaa­susäh­köl­lä -> lisää kysyntää
        — toi­pu­nut maa­il­man talous lisää ener­gian ja siten myös kaa­sun kysyn­tää globaalisti

        Eli täs­sä on mon­ta samaan suun­taan vai­kut­ta­vaa tekijää.

        Pal­jon­kos siis maa­kaa­sun pääs­tö­oi­keu­det maksavat?
        Onko ne siis veros­sa sisäl­lä ja onko vero sama kuin tuo kivi­hii­len eli 20€/MWh?

      2. toke: Pal­jon­kos siis maa­kaa­sun pääs­tö­oi­keu­det maksavat?
        Onko ne siis veros­sa sisäl­lä ja onko vero sama kuin tuo kivi­hii­len eli 20€/MWh?

        Pääs­tö­oi­keu­det mak­se­taan verois­ta eril­li­si­nä kus­tan­nuk­si­na, joten ne eivät ole tuos­sa 20 €/MWh sisäl­lä. Yhden kivi­hii­li­me­gawat­ti­tun­nin polt­ta­mi­nen tuot­taa n. 0,34 ton­nia hii­li­diok­si­dia. Pääs­tö­oi­keus­kus­tan­nus €/MWh on siis kivi­hii­lel­le 0,34 t/MWh * pääs­tö­oi­keu­den mark­ki­na­hin­ta €/t. Kun mark­ki­na­hin­ta tänään on n. 60 €/t, on koko­nais­pääs­tö­kus­tan­nus 10,3 €/MWh (ener­gia­si­säl­tö­ve­ro) + 20 €/MWh (hii­li­diok­si­di­ve­ro) + 0,34*60=20 €/MWh (pääs­tö­oi­keu­det) = 50,3 €/MWh.

        Maa­kaa­sul­le vas­taa­va pääs­tö­ker­roin on 0,2. Sen perus­teel­la las­ket­tu hii­li­diok­si­di­ve­ro on 13 €/MWh ja pääs­tö­oi­keus­kus­tan­nus 0,2*60 €/MWh = 12 €/MWh. Yhteen­sä ener­gia­si­säl­tö­ve­ron kans­sa 35 €/MWh.

        Huo­maa, että pääs­tö­oi­keu­den mark­ki­na­hin­ta elää päivittäin.

      3. Kivi­hii­lel­lä tuo­te­tun megawa­tin ener­gia­si­säl­tö­ve­ro on siis 10,3€ ja maa­kaa­sul­la 13€, mis­tä ero? Las­ke­taan­ko vero esim. polt­toai­neen mas­san tai jon­kun muun kum­mal­li­suu­den, kuin ener­gia­si­säl­lön tai hii­li­diok­si­di­tuo­ton mukaan?

  1. Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia­ve­ron alen­nus ei kos­ke ainoas­taan läm­pö­pump­pu­ja, vaan myös vas­tuk­sil­la toi­mi­via vesi­kat­ti­loi­ta. Vaik­ka nii­den ener­gia­te­hok­kuus ei ole niin hyvä kuin läm­pö­pum­pun, ne ovat hal­po­ja ja niil­lä on help­po luo­da kysyntäjoustoa. 

    Tar­kem­min aja­tel­len ener­gia­ve­ron alen­nus pitäi­si antaa jokai­sel­le säh­kön suur­ku­lut­ta­jal­le. Jokai­nen pavun­las­ki­ja joka las­kee fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta säh­kö-vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na tör­mää ener­gia­ve­roon. Oli sit­ten kyse säh­kö­bus­sien vari­kos­ta, kau­ko­läm­mös­tä tai mis­tä tahan­sa muus­ta säh­kön käyt­tä­jäs­tä joka ei mah­du nykyi­seen, tiuk­kaan teol­li­suu­del­le rajat­tuun ener­gia­ve­ron alennukseen. 

    Mene­tim­me jo muu­ta­man data­kes­kuk­sen ruot­siin, kun ruot­sa­lai­set oli­vat nopeam­pia pois­ta­maan data­kes­kuk­sil­ta ener­gia­ve­ron. Mitä muu­ta mene­täm­me tiu­kal­la säh­kö­ve­ron alen­neuk­sen rajauksilla?

    1. hap­po­sai:
      Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia­ve­ron alen­nus ei kos­ke ainoas­taan läm­pö­pump­pu­ja, vaan myös vas­tuk­sil­la toi­mi­via vesi­kat­ti­loi­ta. Vaik­ka nii­den ener­gia­te­hok­kuus ei ole niin hyvä kuin läm­pö­pum­pun, ne ovat hal­po­ja ja niil­lä on help­po luo­da kysyntäjoustoa. 

      Tar­kem­min aja­tel­len ener­gia­ve­ron alen­nus pitäi­si antaa jokai­sel­le säh­kön suur­ku­lut­ta­jal­le. Jokai­nen pavun­las­ki­ja joka las­kee fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta säh­­kö-vaih­­toeh­­toon ver­rat­tu­na tör­mää ener­gia­ve­roon. Oli sit­ten kyse säh­kö­bus­sien vari­kos­ta, kau­ko­läm­mös­tä tai mis­tä tahan­sa muus­ta säh­kön käyt­tä­jäs­tä joka ei mah­du nykyi­seen, tiuk­kaan teol­li­suu­del­le rajat­tuun ener­gia­ve­ron alennukseen. 

      Mene­tim­me jo muu­ta­man data­kes­kuk­sen ruot­siin, kun ruot­sa­lai­set oli­vat nopeam­pia pois­ta­maan data­kes­kuk­sil­ta ener­gia­ve­ron. Mitä muu­ta mene­täm­me tiu­kal­la säh­kö­ve­ron alen­neuk­sen rajauksilla?

      Sama säh­kö­ve­ron alen­nus tuli voi­maan jo tämän vuo­den alus­ta yli 5 MW:n kone­sa­leil­le. Pie­nem­mil­le saleil­le alen­nus on luvat­tu toteut­taa samal­la, kun lämpöpumpuillekin.

      Teol­li­suus­käyt­tö onkin ollut jo vuo­si­kausia tämän mata­lan veron pii­ris­sä, ml. suu­ret kulut­ta­jat, kuten metalli‑, met­sä- ja kemian­teol­li­suus. Tar­peek­si suu­ret teol­li­suus­ku­lut­ta­jat ovat jopa saa­neet palau­tuk­sia täs­tä mata­las­ta verostakin.

  2. Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkö­kul­mat? Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat put­ket. Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?

    Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo lähes nol­lae­ner­giai­sia. Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den mini­moi­mi­sek­si. Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.

    1. Suun­nit­te­li­ja:
      Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkö­kul­mat? Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat put­ket. Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?

      Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo lähes nol­lae­ner­giai­sia. Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den mini­moi­mi­sek­si. Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.

      Pelk­kiin hajau­tet­tui­hin läm­pö­pump­pui­hin perus­tu­van rat­kai­sun ongel­ma on säh­kön­ku­lu­tuk­sen val­ta­va kas­vu jo ennes­tään säh­kö­ver­kon kan­nal­ta han­ka­lien tal­ven huip­pu­ku­lu­tus­tun­tien aika­na. Kau­ko­läm­pöä kun voi­daan käy­tän­nös­sä aina tuot­taa parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin hajau­tet­tua läm­pö­pump­pu­läm­pöä, puhu­mat­ta­kaan rat­kai­suis­ta kuten geo­ter­mi­nen ener­gia tai ydin­kau­ko­läm­pö joi­ta ei pys­ty käyt­tä­mään kuin kau­ko­läm­pö­ver­kon avulla.

      Uusiu­tu­vat säh­kön­tuo­tan­to­kei­not sopi­vat huo­nos­ti kyl­män tal­ven huip­pu­tuo­tan­toon, ja ydin­voi­man pää­oma­kus­tan­nuk­set eivät nekään oikein auta.

      Hajau­tet­tu maa­läm­pö näyt­tää talou­del­li­sel­ta vaih­toeh­dol­ta kun käy­te­tään nykyi­siä luku­ja, mut­ta jos tar­koi­tus on oikeas­ti lopet­taa fos­sii­lis­ten polt­to, saa­daan läm­mi­tys­säh­köl­le Suo­mes­sa­kin vii­me tal­ven Texa­sia vas­taa­vat hin­nat. Raken­nus­kan­nan muut­ta­mi­nen koko­naan nol­lae­ner­gia­ta­loik­si kun ei ole oikein rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to mil­lään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kan­nal­ta rele­van­til­la aikavälillä.

      1. Olki­luo­to 3 teh­dään kuin IIsa­kin kirk­koa, kum­ma että 40 vuot sit­ten saa­tiin kol­mes vuo­des aikaan toi­mi­va, teho­kas, edul­li­nen, tur­val­li­nen ydin­voi­ma­la raken­ne­tuk­si, jot­ka on edel­leen käytös

    2. Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkökulmat? ”

      On. Läm­pö­verk­ko tuo mah­dol­li­suu­den tar­jo­ta tar­vit­ta­va läm­mi­ty­se­ner­gia usei­ta eri vähä­pääs­töi­siä ener­gia­läh­tei­tä hyö­dyn­täen. Ilman läm­pö­verk­koa kaik­ki huk­ka­läm­möt mene­vät hara­koil­le tai ahvenille. 

      Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyödyntämiseksi.”

      Ei ole. sys­tee­mi on kehi­tet­ty, että talo­koh­tai­sis­ta hii­li­kat­ti­lois­ta on pääs­ty eroon, ja läm­pö ollut mah­dol­lis­ta tuot­taa tehok­kaam­min ja pie­nem­min lähi­pääs­töin. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti esi­merk­ki­nä pide­tyis­sä Hel­sin­gin CHP-voi­ma­lois­sa mää­rit­tä­vä teki­jä ei ole säh­kö, vaan läm­pö. Säh­kön­tuo­tan­to on paran­ta­nut lai­tos­ten kan­nat­ta­vuut­ta ja edis­tä­nyt säh­kön toimitusvarmuutta. 

      Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat putket.”

      Ei vaan läm­pö­läh­tei­siin tulee uusia ja jotain aiem­paa poistuu.

      ” Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?”

      Tus­kin­pa, eikä kau­pun­ki poraa mitään. Helen hyö­dyn­tää laa­jas­ti eri­lai­sia saa­ta­vil­la ole­via läm­pö­läh­tei­tä. Teol­li­sen mit­ta­kaa­van maa­läm­pö­pum­put voi­vat kuu­lua valikoimaan.

      Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo lähes nollaenergiaisia.”

      Eivät ole. Läm­min käyt­tö­ve­si tar­vi­taan aina, ja sitä nol­lae­ner­gi­aa voi tes­ta­ta jät­tä­mäl­lä pat­te­rit kiin­ni syk­syn edetessä.

      Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den minimoimiseksi.”

      Niin ovat, ja mitä suu­rem­pi ja kor­keam­pi­lä­möi­nen läh­de, sitä tehok­kaam­pi. Siir­to­hä­viöt eivät ole kau­ko­läm­mös­sä kovin merkittävät

      ” Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.”

      Onnea vain tal­vel­la sen talo­koh­tai­sen läm­pö­pum­pun kans­sa jos tuu­le­ton viik­ko. Helen omis­taa moni­puo­li­ses­ti säh­kön­tuo­tan­toa. Tuu­li­voi­maa, ydin­voi­mao­suuk­sia, vesi­voi­mao­suuk­sia, yms.

    3. Suun­nit­te­li­ja:
      Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkö­kul­mat? Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat put­ket. Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?

      Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo lähes nol­lae­ner­giai­sia. Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den mini­moi­mi­sek­si. Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.

      Umpi­kort­te­li­kau­pun­gis­sa ei tula rii­tä maa­läm­möl­le, kun maan alla on muu­ta­kin kuin kaivoja.

  3. Ikä­viä tuol­lai­set “mono­po­lit”. Ne siir­to­hin­noit­te­le­vat voi­tot emol­leen yli­kal­liil­la lai­noil­la tms mene­tel­mil­lä ja pys­ty­vät siten mää­rää­väs­tä mark­ki­na-ase­mas­ta huo­li­mat­ta nos­ta­maan hin­nat pil­viin. Kulu­ku­ria ei ole, kos­ka kaik­ki kulut ovat “kotiin­päin” kos­ka nii­den avul­la voi­daan nos­taa hin­to­ja. Yksi­tyis­tä kuten Caru­naa sen­tään sään­te­li­jä tun­tuu ahdis­te­le­van, mut­ta jul­kis­ta vas­taan kan­sa­lai­nen on voi­ma­ton. Kyl­lä nyt vaan kan­nat­taa irti­sa­noa kau­ko­läm­pö vaik­ka se sen 5tonnia maksaakin.

  4. Kau­ko­läm­pöyh­tiöil­lä on sama ongel­ma kuin tur­peen­tuot­ta­jil­la: mis­tä löy­tää uut­ta lii­ke­toi­min­taa teh­dyil­le inves­toin­neil­le? Suo­mes­sa ei ole yhtä nope­aa mur­ros­ta ennen koet­tu. Lähin ver­tai­lu­koh­ta lie­nee län­nen kultamaat.

  5. Jos­kus kau­an sit­ten on pää­tet­ty algo­rit­mis­ta, jon­ka perus­teel­la hin­ta mää­räy­tyy auto­maat­ti­ses­ti kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti.” — Vai niin! Ja samal­la algo­rit­mil­lä­kö on pää­tet­ty yhtiön tuot­to­pro­sent­ti, jol­la on voi­tu kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mak­saa osin­ko­ja omis­ta­jal­le eli Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Vuo­si­na 2016–2020 osin­ko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kau­ka­na kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta hin­noit­te­lus­ta, jon­ka pitäi­si olla ehdo­ton läh­tö­koh­ta mää­rää­väs­sä markkina-asemassa.

    1. Vuo­si­na 2016–2020 osin­ko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kau­ka­na kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta hin­noit­te­lus­ta, jon­ka pitäi­si olla ehdo­ton läh­tö­koh­ta mää­rää­väs­sä markkina-asemassa.

      Hele­nin voit­to tulee käy­tän­nös­sä ydin- vesi ja tuu­li­voi­mas­ta. Kau­ko­läm­pö ei tuo­ta juu­ri mitään. On jopa kiel­let­tyä har­joit­taa ris­ti­sub­ven­tio­ta näi­den välil­lä, kos­ka mää­rää­vä markkinaosuus.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hele­nin voit­to tulee käy­tän­nös­sä ydin- vesi ja tuu­li­voi­mas­ta. Kau­ko­läm­pö ei tuo­ta juu­ri mitään. On jopa kiel­let­tyä har­joit­taa ris­ti­sub­ven­tio­ta näi­den välil­lä, kos­ka mää­rää­vä markkinaosuus. 

        Kau­pun­gil­ta otet­tu raha­lai­tos­lai­no­ja kal­liim­mat suu­ret lai­nat. En nyt tämän pika-ana­lyy­sin perus­teel­la syy­tä lait­to­mak­si, mut­ta näyt­tää aivan nor­maa­lil­ta siir­to­hin­noit­te­lul­ta, jota esim. kun­tien vesi­lai­tok­set jat­ku­vas­ti käyt­tä­vät kun­ta­lais­ten “pii­lo­ve­rot­ta­mi­sen” väli­nee­nä ja mää­rää­vään mark­ki­na-ase­maan lii­ty­vien sää­dös­ten kier­tä­mi­seen. Hävetkää!

      2. Noil­la lai­noil­la kyl­lä sii­vo­taan voit­toa verott­jaan ulot­tu­mat­to­miin. Jär­jes­te­ly on todet­tu lail­li­sek­si. Täl­lä ei ole kui­ten­kaan mitään teke­mis­tä kau­ko­läm­män hin­nan kans­sa. Jos ei tule voit­toa, ei tule vero­ja­kaan. Voit­toa tuot­taa säh­kön erillistuotanto.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Noil­la lai­noil­la kyl­lä sii­vo­taan voit­toa verott­jaan ulot­tu­mat­to­miin. Jär­jes­te­ly on todet­tu lail­li­sek­si. Täl­lä ei ole kui­ten­kaan mitään teke­mis­tä kau­ko­läm­män hin­nan kans­sa. Jos ei tule voit­toa, ei tule vero­ja­kaan. Voit­toa tuot­taa säh­kön erillistuotanto.

        Ok. Uskon että nämä on sit­ten hoidettu:
        1) ok verot­ta­jal­le (ettei lai­no­jen kor­ko yli­tä veronkiertotasoa)
        2) se Hele­nin salai­nen hin­noit­te­lu algo­rit­mi ei huo­mioi näi­tä yli­suu­rik­si pai­su­tet­tu­ja kor­ko­me­no­ja kului­na (ettei hin­taa pai­su­te­ta mää­rä­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa kil­pai­lun­ra­joi­tus­lain vastaisesti)

    2. Mika Heik­ki­lä:
      Jos­kus kau­an sit­ten on pää­tet­ty algo­rit­mis­ta, jon­ka perus­teel­la hin­ta mää­räy­tyy auto­maat­ti­ses­ti kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti.” — Vai niin! Ja samal­la algo­rit­mil­lä­kö on pää­tet­ty yhtiön tuot­to­pro­sent­ti, jol­la on voi­tu kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mak­saa osin­ko­ja omis­ta­jal­le eli Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Vuo­si­na 2016–2020 osin­ko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kau­ka­na kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta hin­noit­te­lus­ta, jon­ka pitäi­si olla ehdo­ton läh­tö­koh­ta mää­rää­väs­sä markkina-asemassa.

      Heik­ki­lä puhuu vas­ten parem­paa tie­toa. Todel­li­suu­des­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kas­ta­nut algo­rit­min ja nime­no­maan vaa­ti­nut, että se on juu­ri kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen eikä hatus­ta vedet­ty. Näin, kos­ka Oden mai­nit­se­ma mää­rää­vä markkina-asema.

      1. Mir­ka Mäke­lä: Todel­li­suu­des­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kas­ta­nut algo­rit­min ja nime­no­maan vaa­ti­nut, että se on juu­ri kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen eikä hatus­ta vedet­ty. Näin, kos­ka Oden mai­nit­se­ma mää­rää­vä markkina-asema.

        Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut käsit­tääk­se­ni suu­rim­pien kau­ko­läm­mön­tuot­ta­jien hin­noit­te­lu­mal­lit vain koh­tuut­to­man voi­ton tavoit­te­lun ris­kin varal­ta. Kus­tan­nus­ten alle hin­noit­te­lua ei ole kiel­let­ty luon­nol­li­sil­ta mono­po­leil­ta. Ali­hin­noit­te­lu on kiel­let­ty lähin­nä vain ns. saa­lis­tus­hin­noit­te­lun osal­ta, joka liit­tyy sii­hen, jos jon­kun toi­mi­jan tar­koi­tuk­sel­li­se­na tavoit­tee­na on tiput­taa mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta. Min­kään vuo­sia­kaan tap­piol­li­ses­ti toi­mi­neen luon­nol­li­sen mono­po­lin ei omal­la alu­eel­laan ole Suo­mes­sa kos­kaan kai todet­tu syyl­lis­ty­neen saa­lis­tus­hin­noit­te­luun. Sel­lai­seen syyl­lis­ty­mi­nen voi­si olla vai­ke­aa, jos ja kun suo­ria kil­pai­li­joi­ta ei edes ole. Mut­ta saa­lis­tus­hin­noit­te­lun raja­na ei pää­sään­töi­ses­ti ole edes tap­piol­li­nen toi­min­ta, vaan väl­tet­tä­vis­sä ole­vien kus­tan­nus­ten alit­ta­va hin­noit­te­lu — eli jos hin­noit­te­lu ylit­tää edes muut­tu­vat kus­tan­nuk­set (ja jos ei ole eril­lis­tä näyt­töä ole­mas­sa tar­koi­tuk­ses­ta syr­jäyt­tää mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta), ei ole kyse kiel­le­tys­tä hin­noit­te­lus­ta. Kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia laki ei vel­voi­ta kat­ta­maan. Kau­ko­läm­mön tapauk­ses­sa huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sis­ta on kiinteitä.

        Se, että kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin, ja toden­nut sen sal­li­tuk­si, ei tar­koi­ta sitä, että hin­noit­te­lu voi­tai­siin teh­dä vain juu­ri sil­lä taval­la. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin kak­si­nu­me­roi­sel­ta mää­räl­tä kau­ko­läm­mön tuot­ta­jia, ja toden­nut ne sal­li­tuik­si — vaik­ka mal­lit ovat kes­ke­nään monel­ta osin eri­lai­sia. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sen tar­kas­tus­ten taus­tal­la oli taka­vuo­si­na ensi­si­jai­ses­ti pel­ko nime­no­maan koh­tuut­to­man suu­res­ta hin­noit­te­lus­ta. En ole tör­män­nyt iki­nä sel­lai­seen asia­kir­jaan, jos­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen oli­si kau­ko­läm­mön tuo­tan­non osal­ta ollut huo­lis­saan alihinnoittelusta.

      2. mie­tin­tää: Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut käsit­tääk­se­ni suu­rim­pien kau­ko­läm­mön­tuot­ta­jien hin­noit­te­lu­mal­lit vain koh­tuut­to­man voi­ton tavoit­te­lun ris­kin varal­ta. Kus­tan­nus­ten alle hin­noit­te­lua ei ole kiel­let­ty luon­nol­li­sil­ta mono­po­leil­ta. Ali­hin­noit­te­lu on kiel­let­ty lähin­nä vain ns. saa­lis­tus­hin­noit­te­lun osal­ta, joka liit­tyy sii­hen, jos jon­kun toi­mi­jan tar­koi­tuk­sel­li­se­na tavoit­tee­na on tiput­taa mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta. Min­kään vuo­sia­kaan tap­piol­li­ses­ti toi­mi­neen luon­nol­li­sen mono­po­lin ei omal­la alu­eel­laan ole Suo­mes­sa kos­kaan kai todet­tu syyl­lis­ty­neen saa­lis­tus­hin­noit­te­luun. Sel­lai­seen syyl­lis­ty­mi­nen voi­si olla vai­ke­aa, jos ja kun suo­ria kil­pai­li­joi­ta ei edes ole. Mut­ta saa­lis­tus­hin­noit­te­lun raja­na ei pää­sään­töi­ses­ti ole edes tap­piol­li­nen toi­min­ta, vaan väl­tet­tä­vis­sä ole­vien kus­tan­nus­ten alit­ta­va hin­noit­te­lu — eli jos hin­noit­te­lu ylit­tää edes muut­tu­vat kus­tan­nuk­set (ja jos ei ole eril­lis­tä näyt­töä ole­mas­sa tar­koi­tuk­ses­ta syr­jäyt­tää mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta), ei ole kyse kiel­le­tys­tä hin­noit­te­lus­ta. Kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia laki ei vel­voi­ta kat­ta­maan.Kau­ko­läm­mön tapauk­ses­sa huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sis­ta on kiinteitä.

        Se, että kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin, ja toden­nut sen sal­li­tuk­si, ei tar­koi­ta sitä, että hin­noit­te­lu voi­tai­siin teh­dä vain juu­ri sil­lä taval­la. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin kak­si­nu­me­roi­sel­ta mää­räl­tä kau­ko­läm­mön tuot­ta­jia, ja toden­nut ne sal­li­tuik­si — vaik­ka mal­lit ovat kes­ke­nään monel­ta osin eri­lai­sia. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sen tar­kas­tus­ten taus­tal­la oli taka­vuo­si­na ensi­si­jai­ses­ti pel­ko nime­no­maan koh­tuut­to­man suu­res­ta hin­noit­te­lus­ta. En ole tör­män­nyt iki­nä sel­lai­seen asia­kir­jaan, jos­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen oli­si kau­ko­läm­mön tuo­tan­non osal­ta ollut huo­lis­saan alihinnoittelusta.

        Se, että sinä et ole näh­nyt tai kuul­lut asioi­ta, ei todis­ta, ettei nii­tä ole olemassa. 

        Päin­vas­toin, tätä Hele­nin algo­rit­miä nime­no­maan jou­dut­tiin päi­vit­tä­mään Kil­pai­lu­vi­ras­ton tar­kas­tuk­sen jäl­keen, kun se halusi var­mis­taa, että kaik­ki kus­tan­nuk­set huo­mioi­daan oikein eikä ali­hin­noit­te­lua synny.

        Tois­tan vie­lä, että Hele­niä ei kos­ke mono­po­li­sään­te­ly, kos­ka se ei sel­lai­nen KKV:n mie­les­tä ole. Kyse on mää­rää­väs­tä mark­ki­na-ase­mas­ta, mikä on eri asia.

    3. Jokai­nen euro joka sataa kau­pun­gin laa­riin on kui­ten­kin Kau­pun­gin bud­je­tis­sa plus­sa­sa­rak­kees­sa ja osal­taan vähen­tä­mäs­sä tar­vet­ta vero­äy­rin nostamiseen.

      Kun­ta­lai­sen kan­nal­ta on näh­däk­se­ni aika­lail­la yhden­te­ke­vää, että las­ku­te­taan­ko raha kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai­ko kunnallisverossa.

      200 mil­joo­naa vas­taa luok­kaa 6–7%:ia kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta, joten kun­nal­lis­ve­roa pitäi­si her­käs­ti nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saa­tai­siin kom­pen­soi­tua. En tun­ne kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mien las­ken­ta­pe­rus­tei­ta, joten en ole var­ma ovat­ko kun­nal­lis­ve­ro ja läm­pöyh­tiön osin­got ident­ti­siä val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mi­sen perusteina.

      1. Sepi:
        Kun­ta­lai­sen kan­nal­ta on näh­däk­se­ni aika­lail­la yhden­te­ke­vää, että las­ku­te­taan­ko raha kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai­ko kunnallisverossa.

        200 mil­joo­naa vas­taa luok­kaa 6–7%:ia kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta, joten kun­nal­lis­ve­roa pitäi­si her­käs­ti nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saa­tai­siin kom­pen­soi­tua. En tun­ne kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mien las­ken­ta­pe­rus­tei­ta, joten en ole var­ma ovat­ko kun­nal­lis­ve­ro ja läm­pöyh­tiön osin­got ident­ti­siä val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mi­sen perusteina.

        Läm­pöyh­tiö ei jaa juu­ri osin­ko­ja, sil­lä val­tio verot­taa yhtiö­tä, jos se pääs­tää voi­tot tulos­ri­vil­leen. Ener­giayh­tiöi­den voit­to­ja nos­te­taan ulos sen takia lai­naa­mal­la kun­nal­ta niil­le rahaa mah­dol­li­sim­man kor­keal­la korol­la, ja nos­ta­mal­la voit­to­ja osin­ko­jen sijaan kor­koi­na, jota kaut­ta väl­te­tään val­tion verotusta.

        Mitä sii­hen tulee, onko sama, las­ku­te­taan­ko rahat kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai kun­nal­lis­ve­ros­sa, niin sii­hen pätee sama tilan­ne kään­tei­ses­ti. Kau­ko­läm­pö­las­kus­ta val­tio perii mm. 24 %:n alvit. Eli osa las­kus­ta lisää val­tion tulo­ja ja kun­ta saa vain osan. Jot­ta saa 1 000 000 euroa lisää tulo­ja kun­ta-kon­ser­nin tasee­seen kau­ko­läm­pö­las­kun kaut­ta, pitää kau­ko­läm­pö­las­ku­ja lisä­tä siis vähin­tään 1240 000 eurol­la. Ja jot­ta sen sum­man saa vie­lä kun­nan omaan kas­saan, se pitää saa­da siir­ret­tyä kon­ser­niyh­tiös­tä vie­lä kun­nan omaan taseeseenkin.

      2. Sepi:
        Jokai­nen euro joka sataa kau­pun­gin laa­riin on kui­ten­kin Kau­pun­gin bud­je­tis­sa plus­sa­sa­rak­kees­sa ja osal­taan vähen­tä­mäs­sä tar­vet­ta vero­äy­rin nostamiseen.

        Kun­ta­lai­sen kan­nal­ta on näh­däk­se­ni aika­lail­la yhden­te­ke­vää, että las­ku­te­taan­ko raha kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai­ko kunnallisverossa.

        200 mil­joo­naa vas­taa luok­kaa 6–7%:ia kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta, joten kun­nal­lis­ve­roa pitäi­si her­käs­ti nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saa­tai­siin kom­pen­soi­tua. En tun­ne kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mien las­ken­ta­pe­rus­tei­ta, joten en ole var­ma ovat­ko kun­nal­lis­ve­ro ja läm­pöyh­tiön osin­got ident­ti­siä val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mi­sen perusteina.

        Luon­nol­li­ses­ti kan­na­tat tasaveroa?

      3. Asia ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vä, ellei halu­ta luo­da tulon­siir­to­me­ka­nis­mia perus­tuen sii­hen pal­jon­ko kysei­nen hen­ki­lö käyt­tää kau­ko­läm­pöä. Sik­si hin­noit­te­lun tulee olla kustannusperustainen.

        Vali­tet­ta­vas­ti tol­lai­set tulon­siir­rot ovat ylei­siä mones­sa kun­nas­sa, esi­mer­kik­si kun­nan omis­ta­ma säh­kön siir­to­verk­ko yhtiö tuot­taa voit­toa kun­nal­le, eli jär­jes­tel­mä on tulon­siir­to­me­ka­nis­mi esim. säh­kö­läm­mit­tä­jil­tä muil­le kuntalaisille.

  6. Mihin perus­tat olet­ta­muk­se­si, että vii­den vuo­den kulues­sa kau­ko­läm­pö hal­pe­ni­si? Sil­loin­han Sal­mi­saar­ta aje­taan alas, vaik­ka sitä kor­vaa­vaa tuo­tan­toa ei ole edes ole­mas­sa, pait­si kal­lis­tu­vaa maa­kaa­sua polt­ta­vat läm­pö­kes­kuk­set. Entä Vuo­saa­ren bio­polt­toai­ne, sen hin­ta tus­kin on las­kusuun­nas­sa, ja saa­ta­vuus­kin voi olla ongel­ma. Ja kun täs­tä vie­lä men­nään vähän eteen­päin, tulee eteen Vuo­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen ja läm­pö­kes­kus­ten maa­kaa­sun lopet­ta­mi­nen. Uusiin inves­toin­tei­hin tar­vi­taan mil­jar­de­ja, ja kau­ko­läm­pö­asiak­kaat ne maksavat.

    1. Veik­ko Kek­ko­nen:
      Mihin perus­tat olet­ta­muk­se­si, että vii­den vuo­den kulues­sa kau­ko­läm­pö hal­pe­ni­si? Sil­loin­han Sal­mi­saar­ta aje­taan alas, vaik­ka sitä kor­vaa­vaa tuo­tan­toa ei ole edes ole­mas­sa, pait­si kal­lis­tu­vaa maa­kaa­sua polt­ta­vat läm­pö­kes­kuk­set. Entä Vuo­saa­ren bio­polt­toai­ne, sen hin­ta tus­kin on las­kusuun­nas­sa, ja saa­ta­vuus­kin voi olla ongel­ma. Ja kun täs­tä vie­lä men­nään vähän eteen­päin, tulee eteen Vuo­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen ja läm­pö­kes­kus­ten maa­kaa­sun lopet­ta­mi­nen. Uusiin inves­toin­tei­hin tar­vi­taan mil­jar­de­ja, ja kau­ko­läm­pö­asiak­kaat ne maksavat.

      Kek­ko­nen jak­saa levit­tää val­heel­lis­ta väi­tet­tään sii­tä, että maa­kaa­su oli­si se Sal­mi­saa­ren kor­vaa­va tuo­tan­to­muo­to. Ei näkö­jään auta, vaik­ka eri mediois­sa hänel­le asioi­den oikea lai­ta ker­ro­taan­kin. Ensim­mäis­tä Sal­mi­saa­ren kor­vaa­vaa osa­rat­kai­sua, Kat­ri Valan seit­se­mät­tä yksik­köä, raken­ne­taan jo ja muis­ta pro­jek­teis­ta, kuten Kil­pi­lah­des­ta, meri­ve­si­läm­mös­tä, kone­sa­leis­ta, maa­läm­mös­tä, pie­ny­din­voi­mas­ta, lis­ta jat­kuu…, on jo sel­vi­tyk­set käyn­nis­sä. Kek­ko­sen pää­hän ei vain mah­du, että emme elä enää 2000-luvun alus­sa, jol­loin isot kes­ki­te­tyt rat­kai­sut oli­vat muo­tia. 2020- ja 2030-luvul­la rat­kai­sut ovat moni­nai­sia ja koos­tu­vat useis­ta eri palois­ta, ei yksit­täi­sis­tä hopealuodeista.

      1. Edes Hana­saar­ta ei pys­ty­tä kor­vaa­maan ilman maa­kaa­su­läm­pö­kes­kus­ten lisä­käyt­töä. Sal­mi­saa­ren kor­vaa­mi­sen ei ole mitään kon­kreet­tis­ta vie­lä tulos­sa. On siis kak­si vaih­toeh­toa, joko maa­kaa­sun tun­tu­va lisää­mi­nen tai huo­mat­ta­va lisäin­ves­toin­tioh­jel­ma nykyi­sen pääl­le. Kaik­ki tämä hei­jas­tuu kau­ko­läm­mön hin­ta­ke­hi­tyk­seen. En saa­nut vas­taus­ta kysy­myk­see­ni, mik­si kau­ko­läm­mön hin­ta muka läh­ti­si laskuun.

      2. Veik­ko Kek­ko­nen:
        Edes Hana­saar­ta ei pys­ty­tä kor­vaa­maan ilman maa­kaa­su­läm­pö­kes­kus­ten lisä­käyt­töä. Sal­mi­saa­ren kor­vaa­mi­sen ei ole mitään kon­kreet­tis­ta vie­lä tulos­sa.On siis kak­si vaih­toeh­toa, joko maa­kaa­sun tun­tu­va lisää­mi­nen tai huo­mat­ta­va lisäin­ves­toin­tioh­jel­ma nykyi­sen pääl­le. Kaik­ki tämä hei­jas­tuu kau­ko­läm­mön hin­ta­ke­hi­tyk­seen. En saa­nut vas­taus­ta kysy­myk­see­ni, mik­si kau­ko­läm­mön hin­ta muka läh­ti­si laskuun.

        Älä jak­sa Veik­ko jat­kaa val­het­ta­si. Hana­saa­ren sul­ke­mi­nen ei lisää kaa­su­läm­pö­kes­kus­ten käyt­töä muu­ten kuin sinun har­hai­sis­sa las­kel­mis­sa­si. Tämä­kin on sinul­le jo aiem­min seli­tet­ty. Uut­ta tehoa raken­ne­taan vähin­tään Hana­saa­ren kau­ko­läm­pö­te­hon verran.

        Lisää inves­toin­te­ja tulee kyl­lä ja siel­tä pää­oma­kus­tan­nus­ta, mut­ta kos­ka uusi tuo­tan­to on muut­tu­val­ta kus­tan­nuk­sel­laan mer­kit­tä­väs­ti edul­li­sem­paa kuin van­ha tuo­tan­to, koko­nais­kus­tan­nus puto­aa. Ja muut­tu­va kus­tan­nus on pie­nem­pi, kos­ka läm­pö­pum­put tai bio eivät tar­vit­se pääs­tö­oi­keuk­sia, bioa ei vero­te­ta ja läm­pö­pum­put mak­sa­vat tule­vai­suu­des­sa vain pie­nen 0,5 €/MWh säh­kö­ve­ron per kulu­tet­tu säh­kö-MWh. Läm­pö­pump­pu­jen COP = 3 huo­mioi­den säh­kö­ve­ro on siis mitä­tön kus­tan­nus per kaukolämpö-MWh.

  7. Enää vas­taa­mat­ta onko ver­rok­ki­kau­pun­kien kus­tan­nuk­set nous­seet saman vai onko Hel­sin­ki töpän­nyt jotain. Eli Tal­lin­nas­ta ja Tuk­hol­mas­ta samat luvut kiitos.

    1. tap­sa:
      Enää vas­taa­mat­ta onko ver­rok­ki­kau­pun­kien kus­tan­nuk­set nous­seet saman vai onko Hel­sin­ki töpän­nyt jotain. Eli Tal­lin­nas­ta ja Tuk­hol­mas­ta samat luvut kiitos.

      Ver­taat vää­riin kau­pun­kei­hin. Pitäi­si pysyä suo­men sisäl­lä, jot­ta ver­tai­lu oli­si rei­lua. Suo­men sisäl­lä meil­lä on saman­lai­set vero­tuk­sel­li­set teki­jät, jot­ka mää­rää­vät sen, mil­lä lämmitetään.

      Toki on ikä­vää, että val­mii­seen kau­ko­läm­pö­ver­kos­toon ei enää voi liit­tää mitään. Sii­nä vai­hees­sa, kun kaa­van mää­rää­mät pak­ko­lii­tok­set lop­pui­vat, niin näi­tä ei ole enää oikein tul­lut. On oikeas­taan aika iro­nis­ta, kun raken­nuk­sis­sa usein piir­re­tään kuvaa­jal­le suo­ran säh­kön kus­tan­nus ja sit­ten sitä, miten lisäin­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä takai­sin eri vaih­toeh­dois­sa, niin kau­ko­läm­pö läh­tee sukel­ta­maan vää­rään suun­taan. Kal­lein läm­mi­tys­muo­to useim­mis­sa tapauksissa. 

      Uuteen raken­nuk­seen kau­ko­läm­pöä ei saa miten­kään kan­nat­ta­maan, kos­ka kiin­teät kulut ovat val­ta­vat suh­tees­sa oste­tun ener­gian mää­rään. Vii­me vuon­na las­ket­tiin van­haan taloon öljy -> kau­ko­läm­pö siir­ty­mää ja tämä­kään ei mak­sa itse­ään kos­kaan takai­sin. Edes kovat tukieu­rot öljys­tä luo­pu­mi­sek­si eivät muut­ta­neet tilan­net­ta ja edel­leen öljy jäi täs­sä kiin­teis­tös­sä hal­vim­mak­si ja par­haak­si ratkaisuksi. 

      Sel­lais­ta se on.

      1. kom­ment­ti: Ver­taat vää­riin kau­pun­kei­hin. Pitäi­si pysyä suo­men sisäl­lä, jot­ta ver­tai­lu oli­si rei­lua. Suo­men sisäl­lä meil­lä on saman­lai­set vero­tuk­sel­li­set teki­jät, jot­ka mää­rää­vät sen, mil­lä lämmitetään.

        Toki on ikä­vää, että val­mii­seen kau­ko­läm­pö­ver­kos­toon ei enää voi liit­tää mitään. Sii­nä vai­hees­sa, kun kaa­van mää­rää­mät pak­ko­lii­tok­set lop­pui­vat, niin näi­tä ei ole enää oikein tul­lut. On oikeas­taan aika iro­nis­ta, kun raken­nuk­sis­sa usein piir­re­tään kuvaa­jal­le suo­ran säh­kön kus­tan­nus ja sit­ten sitä, miten lisäin­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä takai­sin eri vaih­toeh­dois­sa, niin kau­ko­läm­pö läh­tee sukel­ta­maan vää­rään suun­taan. Kal­lein läm­mi­tys­muo­to useim­mis­sa tapauksissa. 

        Uuteen raken­nuk­seen kau­ko­läm­pöä ei saa miten­kään kan­nat­ta­maan, kos­ka kiin­teät kulut ovat val­ta­vat suh­tees­sa oste­tun ener­gian mää­rään. Vii­me vuon­na las­ket­tiin van­haan taloon öljy -> kau­ko­läm­pö siir­ty­mää ja tämä­kään ei mak­sa itse­ään kos­kaan takai­sin. Edes kovat tukieu­rot öljys­tä luo­pu­mi­sek­si eivät muut­ta­neet tilan­net­ta ja edel­leen öljy jäi täs­sä kiin­teis­tös­sä hal­vim­mak­si ja par­haak­si ratkaisuksi. 

        Sel­lais­ta se on.

        Onpa outo käsi­tys, joka ei aina­kaan perus­tu todel­li­siin lukui­hin. Joo, voi hyvin olla, että säh­kö­ver­kon reu­na­mil­le teh­tä­vään uuteen oma­ko­ti­ta­loon ei kau­ko­läm­pöä kan­na­ta lait­taa. Sen sijaan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa kau­ko­läm­pö on edel­leen hyvin suosittua.

        Hel­sin­gis­sä teh­tiin 2019 ennä­tyk­siä liit­ty­mä­te­hon kas­vus­sa, kun tehoa lii­tet­tiin yli 80 MW, kts. https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat

        Ener­gia­teol­li­suus ry:n tilas­to­jen mukaan 91 % uusis­ta ker­ros­ta­lois­ta Suo­mes­sa lii­tet­tiin kau­ko­läm­pöön, kai­kis­ta raken­nuk­sis­ta 56 %. Ver­tai­lun vuok­si maa­läm­mön ja läm­pö­pump­pu­jen yhteen­las­ket­tu osuus kai­kis­ta uudis­ra­ken­nuk­sis­ta oli n. 22 % ja suo­ran säh­kön n. 22 %. Läh­de: https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilastot

      2. Mir­ka Mäke­lä:

        Hel­sin­gis­sä teh­tiin 2019 ennä­tyk­siä liit­ty­mä­te­hon kas­vus­sa, kun tehoa lii­tet­tiin yli 80 MW, kts. https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat

        Tuo kuu­los­taa mark­ki­noin­ti­pu­heel­ta. Lin­kis­sä on ker­rot­tu vain uusis­ta liit­ty­mis­tä liit­ty­mis­te­hon osal­ta, mut­ta jätet­ty ker­to­mat­ta van­ho­jen asiak­kai­den kulu­tuk­sen pois­tu­mas­ta. Liit­ty­mis­te­ho on vuo­si vuo­del­ta kuvan­nut huo­nom­min kau­ko­läm­mön volyy­me­jä. Asia näkyy havain­nol­li­ses­ti Hele­nin tuo­reim­mas­ta lii­ke­toi­min­ta­kat­sauk­ses­ta, jon­ka mukaan kau­ko­läm­mön liit­ty­mis­te­hot ovat kas­va­neet vuo­den 2016 jäl­keen (vuo­den 2019 kas­vu­lu­ke­mat oli­vat sivu­men­nen sanot­tu­na tuon läh­teen mukaan lin­ki­tet­tyä mark­ki­noin­ti­tie­do­tet­ta pie­nem­mät), mut­ta kau­ko­läm­mön kulu­tus on las­ke­nut siten, että toteu­tu­nut kulu­tus per kir­jan­pi­dol­li­nen liit­ty­mis­te­ho oli 16,9 % alem­pi vuon­na 2020 kuin oli ollut vuon­na 2016. Kau­ko­läm­mön kulu­tuk­sen vähe­ne­mään 2020 ja 2021 on vai­kut­ta­nut koro­na­su­lut­kin ja toki sääl­lä­kin on mer­ki­tys­tä, mut­ta tren­diin, jos­sa viral­li­nen lii­tyn­tä­te­ho ja kulu­tus erka­ne­vat, on vai­kut­ta­nut myös mm. se, että nyky­ään yhä useam­min kiin­teis­töis­sä on läm­pö­pump­pu­ja kau­ko­läm­mön rin­nal­la. Kau­ko­läm­mön kulu­tus­ta siis on jo vuo­sien ajan pois­tu­nut nopeam­min kau­ko­läm­pö­ta­lois­ta kuin uusia asiak­kai­ta on tul­lut raken­ta­mis­buu­min aika­na­kaan tilal­le. Säh­kön käy­tön kehi­tys on ollut tasaisempaa.

      3. Sääl­lä oli val­ta­va mer­ki­tys var­sin­kin vuo­den 2020 lukuihin.

    2. Tal­lin­nan tilan­net­ta en tun­ne, mut­ta Tuk­hol­mas­sa on panos­tet­tu bio­mas­san polt­toon. Ei todel­la­kaan kes­tä­vä tai mal­li­kel­poi­nen rat­kai­su, mut­ta pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousu ei hei­tä het­kau­ta, kos­ka bio on niis­tä vapau­tet­tu. Kau­ko­läm­mön hin­ta asiak­kail­le on vii­me vuo­si­na ollut samaa luok­kaa kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta koro­tus­pai­ne lie­nee nyt mata­lam­pi. Tuol­ta kai­ve­le­maan: https://www.stockholmexergi.se/fjarrvarme/

      Tuk­hol­mas­sa muu­ten on myös aika pal­jon lau­hem­pi ilmas­to kuin Hel­sin­gis­sä (esim. hel­mi­kuun pit­kän ajan kes­kiar­vo yli 3 C kor­keam­pi), joten kau­ko­läm­mön kulu­tus per k‑m² lie­nee aika mon­ta kWh pie­nem­pi vuo­si­ta­sol­la. Iro­nis­ta kyl­lä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on ehkä kai­kis­ta suu­rin ilmas­to­pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä hel­pot­ta­va teki­jä tääl­lä Pohjolassa.

      https://www.stockholmexergi.se/om-stockholm-exergi/vara-anlaggningar/

      Vär­ta­ver­ket: bio
      Bris­ta­ver­ket: bio ja jäte
      Ham­mar­by­ver­ket: lämpöpumppuja
      Hög­da­len­ver­ket: jäte
      Häs­sel­by­vär­ket: bio

      Näil­lä tuo­te­taan suu­rin osa Tuk­hol­man kau­ko­läm­mös­tä. Vär­taan on ilmei­ses­ti tar­koi­tus asen­taa hii­len tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mät jos­kus tulevaisuudessa?

      jht­re

  8. Ode,
    kuin­kas ja mil­läs algo­rit­mil­lä vesi­vir­ta­mak­sun suu­ruut­ta säädellään?

    Esim. mei­dän talos­sa so on nel­jäs­osa koko mak­sus­ta ja jää usein käsit­te­le­mät­tä, ts. moni ei edes tie­dä sen olemassaolosta.

      1. ant­ti: Tääl­lä­hän tätä vesi­vir­ta­mak­sua seli­te­tään, https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/nykyisille-asiakkaille/helenin-lampoasiakkaiden-sopimusvesivirrat

        Noh, ei Helen (tie­ten­kään) avaa nii­tä nume­roi­ta mitenkään.
        Koko Suo­mea kos­ke­va ohjeis­tus ei aina­kaan ota Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­ver­kon eri­tyi­syyt­tä miten­kään huomioon.

        Vesi­vir­ta­mak­su­han on se pää­syy, mik­si talot irtau­tuu ver­kos­ta. Vaik­ka et käyt­täi­si yhtään ener­gi­aa, mak­sat ton­nin kuus­sa. Kun sit­ten tar­vit­set ener­gi­aa, niin parem­pi ostaa se jos­tain muualta.

    1. Vesi­vir­ta­mak­sun suu­ruut­ta seu­ra­taan Hel­sin­gis­sä vuo­sit­tain asiak­kaan kulu­tus­lu­ke­miin perustuen.

      Todel­li­seen kulu­tuk­seen perus­tu­va sopi­mus­ve­si­vir­ran mää­rit­tä­mi­nen lisää mak­su­pe­rus­tei­den sel­keyt­tä, tas­a­puo­li­suut­ta ja avoimuutta.

      1. Jos sul­la on jotain tie­toa asias­ta, niin ker­rop­pa pal­jon­ko on kk-mak­su jat­kos­sa, kun vvm on 3,8 m³/h?
        Täl­lä het­kel­lä se on 38% kor­keam­pi kuin vaik­ka Tampereella.

  9. Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Kivi­hii­len hin­ta on vuo­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat ovat yli kak­sin­ker­tais­tu­neet, maa­kaa­sun hin­ta on kym­men­ker­tais­tu­nut (!) säh­kön hin­ta on nous­sut lähes kak­sin­ker­tai­sek­si ja hal­li­tus on korot­ta­nut ener­gia­ve­ro­ja tuntuvasti.”

    Artik­ke­lis­sa tode­tut asiat eivät ole mitään itses­tään tapah­tu­via luon­non­la­ke­ja vaan jär­jet­tö­män poli­tii­kan lopputulos. 

    Pää­kau­pun­kia tai koko Suo­mea ei tar­vit­se muut­taa hii­li­neut­raa­lik­si etua­jas­sa — eikä mis­sään muus­sa­kaan ajas­sa. Näin ollen ei tar­vi­ta tur­haa pääs­tö­kaup­paa nos­ta­maan hin­to­ja enti­ses­tään — eikä kai­ken maa­il­man vero­progres­sioi­ta entis­ten päälle.

    Vii­mei­nen lause on kuin totea­mus Höl­mö­län päivälehdestä:

    Hele­nin hal­li­tus on rea­goi­nut olt­toai­nei­den ja pääs­tö­oi­keuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tä­mäl­lä aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lan alas­ajoa liki kah­del­la vuodella.”

    Eli sen sijaan, että yrit­täi­sim­me hank­kiu­tua eroon ideo­lo­gia­po­li­tii­kan aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta, lope­tam­me ener­gian tuot­ta­mi­sen koko­naan — ja kuvit­te­lem­me, että ener­gian hinn­an­nousu sii­nä joten­kin taittuu?

    Suu­ri teko, pie­ni vai­ku­tus näil­lä “ilmas­to­toi­mil­la”.

    1. Mark­ku:
      Pää­kau­pun­kia tai koko Suo­mea ei tar­vit­se muut­taa hii­li­neut­raa­lik­si etua­jas­sa — eikä mis­sään muus­sa­kaan ajas­sa. Näin ollen ei tar­vi­ta tur­haa pääs­tö­kaup­paa nos­ta­maan hin­to­ja enti­ses­tään — eikä kai­ken maa­il­man vero­progres­sioi­ta entis­ten päälle. 

      Kuten tapa­na on sanoa, ihmi­sil­lä on oikeus omiin mie­li­pi­tei­siin­sä mut­ta ei omiin tosi­asioi­hin­sa. Ilmas­to­muu­tos on tosia­sia samas­sa mie­les­sä kuin vaik­ka­pa evo­luu­tio tai DNA-tun­nis­tus; se on osa äärim­mäi­sen laa­jal­ti hyväk­syt­tyä tie­teel­lis­tä teo­ri­aa, joka on osoit­tau­tu­nut myös käy­tän­nös­sä toimivaksi.

      Totea­muk­se­si, että Hel­sin­gin ei tar­vit­se muut­tua hii­li­neut­raa­lik­si, on siis toi­vo­mus, että ihmis­kun­taa uhkaa­vaan ilmas­ton­muu­tok­sen tuli­si ede­tä häiritsemättä.

      Toi­sek­si ener­gian hin­nan nousu ei lisää uusia vero­progres­sioi­ta. Päin­vas­toin: se on regres­sii­vi­nen ilmiö, kos­ka se iskee suh­teel­li­ses­ti eni­ten pienituloisiin.

      Hele­nin hal­li­tus on rea­goi­nut olt­toai­nei­den ja pääs­tö­oi­keuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tä­mäl­lä aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lan alas­ajoa liki kah­del­la vuodella.”

      Eli sen sijaan, että yrit­täi­sim­me hank­kiu­tua eroon ideo­lo­gia­po­li­tii­kan aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta, lope­tam­me ener­gian tuot­ta­mi­sen koko­naan — ja kuvit­te­lem­me, että ener­gian hinn­an­nousu sii­nä joten­kin taittuu? 

      Täs­sä sekoi­te­taan yhteis­kun­nan eri elin­ten toi­min­ta. Hele­nin hal­li­tus ei voi luo­pua pääs­tö­kau­pas­ta eikä vai­kut­taa kivi­hii­len hin­taan, joten riip­pu­mat­ta sii­tä, miten Helen suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­tok­seen, sen ei kan­na­ta talou­del­li­se­na toi­mi­ja­na pyr­kiä pot­ki­maan tut­kain­ta vas­taan. (Tämä on koko pääs­tö­kau­pan idea.) Eli jos haluai­sit Hana­saa­ren voi­ma­lan pysy­vän käy­tös­sä, on sinun syy­tä kään­tyä edus­kun­nan ja euro­par­la­men­tin puoleen.

    2. Mark­ku:
      Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Kivi­hii­len hin­ta on vuo­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat ovat yli kak­sin­ker­tais­tu­neet, maa­kaa­sun hin­ta on kym­men­ker­tais­tu­nut (!) säh­kön hin­ta on nous­sut lähes kak­sin­ker­tai­sek­si ja hal­li­tus on korot­ta­nut ener­gia­ve­ro­ja tuntuvasti.”

      Artik­ke­lis­sa tode­tut asiat eivät ole mitään itses­tään tapah­tu­via luon­non­la­ke­ja vaan jär­jet­tö­män poli­tii­kan lopputulos. 

      Mil­lä perus­teel­la kivi­hii­leen ja maa­kaa­sun mark­ki­na­hin­to­jen nousu on “jär­jet­tö­män poli­tii­kan lop­pu­tu­los”? Joo, jär­je­tön­tä on, että noi­ta edel­leen pol­te­taan ja nii­den hin­nan­vaih­te­luis­ta kär­si­tään, mut­ta sitä et ilmei­ses­ti tarkoittanut?

      Käy­tän­nös­sä kaik­ki maa­kaa­su ja kivi­hii­li tuo­daan Suo­meen Venä­jäl­tä. Täl­lä het­kel­lä Venä­jä kiris­tää Euroo­pan kaa­su­ha­no­ja, mikä nos­taa hin­to­ja. Se taas liit­tyy ilmei­ses­ti Nord­stream 2 ‑hank­kee­seen, jon­ka “vält­tä­mät­tö­myys” halu­taan iskos­taa sak­sa­lais­ten kal­loon. Säh­kön hin­nat Sak­sas­sa ovat vii­mei­sen parin kuu­kau­den aika­na hui­del­leet astro­no­mi­sel­la tasol­la, joten näyt­tää tep­si­vän. Toi­vot­ta­vas­ti Kes­ki-Euroo­pan tal­ves­ta ei tule kyl­mä. Täl­lai­sen suur­val­ta­po­li­tii­kan peli­nap­pu­lak­si pie­ni maa hel­pos­ti jou­tuu, kun raken­taa ener­gia­po­li­tiik­kan­sa fos­sii­lis­ten varaan. Sak­sa­lai­set ovat menet­tä­neet jär­ken­sä eikä hei­dän ener­gia­möh­läi­ly­jään voi enää kor­ja­ta, mut­ta Suo­men oli­si ehdot­to­mas­ti panos­tet­ta­va isos­ti ydin­voi­maan, ihan jo ener­gia­tur­val­li­suu­den nimis­sä. Pääs­töt­kin vähe­ne­vät sii­nä sivussa.

  10. Vaik­ka kau­ko­läm­pö on nyt kovin fos­sii­li­pe­räis­tä ja sik­si oikeu­te­tuks­ti­kin kal­lis­ta, se ei ole sitä enää vii­den vuo­den päästä.”

    Täs­tä visios­ta oli hyvä kuul­la tar­kem­mat askel­mer­kit. Esi­mer­kik­si sii­tä, mikä on koko­nais­hii­li­ta­se, kun Vuo­saa­ren uuteen voi­ma­laan kus­ka­taan päi­vit­täin 50 die­sel­re­kal­lis­ta bio­polt­toai­net­ta. Pel­kään ettei kovin mai­rit­te­le­va ilman luo­vaa kir­jan­pi­dol­lis­ta mate­ma­tiik­kaa. Edel­leen, esi­mer­kik­si jäte­ve­sien läm­pö­ener­gian hyö­dyn­tä­mi­nen läm­pö­pum­puil­la on erin­omai­nen asia, mut­ta jos­tain ener­gian­läh­tees­tä se läm­pö jäte­ve­siin­kin sitä ennen on latau­tu­nut. Sama jut­tu nol­lae­ner­gia­ta­lois­sa, ihan kiva mut­ta meil­lä on aika mon­ta taloa jot­ka eivät nol­lae­ner­gia­luok­kaa ole näh­neet­kään — ja nol­la­ta­lois­sa­kin tykä­tään käyt­tää läm­min­tä vet­tä. Ilman­vaih­to jne on myös huo­mioi­ta­va asia, mut­ta puhu­taan nyt läm­mös­tä ja aja­tel­laan että säh­kö tulee töpselistä.

    Läm­pö­ener­gi­aa siis tar­vi­taan ja ole­mas­sa ole­va kau­ko­läm­pö­verk­ko on resurs­si, jota ei kan­na­ta huka­ta. Fos­sii­li­nen kau­ko­läm­pö pitäi­si kor­va­ta modu­laa­ri­sel­la mini­reak­to­ril­la. Tek­ni­ses­ti täl­lai­nen rat­kai­su oli­si mah­dol­lis­ta saa­da tulil­le hyvin­kin nopeas­ti. Esteet ovat poliit­ti­sia, juri­di­sia ja tai­kaus­koon perus­tu­via. Näis­tä jokai­nen on kui­ten­kin voi­tet­ta­vis­sa, jos poliit­tis­ta tah­toa löy­tyy. Aika pes­si­mis­ti­ses­ti kui­ten­kin suh­tau­dun vii­me vuo­sien näyt­tö­jen valossa.

    Jos ja kun paras rat­kai­su on tavoit­ta­ma­ton, näki­sin mie­luus­ti Hel­sin­gin ener­gian visioi­ta vedyn käyt­tä­mi­ses­tä ener­gia­va­ras­to­na uusiu­tu­vil­le. Kesäl­lä aurin­ko pais­taa ja tuu­li­myl­lyt pyö­ri­vät, mut­ta läm­pöä tar­vi­taan talvella.

  11. Ette­kös te nime­no­maan teh­neet har­kin­taan perus­tu­van pää­tök­sen, kun algo­rit­mi näyt­ti 50% ja hin­ta nousi vain 30%?

    Kum­mal­lis­ta, että kivi­hii­len hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, kun koko maa­il­ma luo­puu sii­tä. Vai onko Hesa­ria luke­mal­la saa­nut vää­rän kuvan?

    1. Jalo­nen:

      Kum­mal­lis­ta, että kivi­hii­len hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, kun koko maa­il­ma luo­puu sii­tä. Vai onko Hesa­ria luke­mal­la saa­nut vää­rän kuvan?

      En lue hesa­ria, joten en tie­dä tuos­ta. Fak­ta on joka tapauk­ses­sa se, että Euroo­pas­sa on tänä vuon­na pol­tet­tu hiil­tä eni­ten pit­kään aikaan. Suu­rin teki­jä on se, että Sak­sas­sa ei ole tuul­lut tänä vuon­na yhtä pal­jon kuin yleen­sä. Niin nau­ret­ta­vaa kuin se onkin, tätä sää­riip­pu­vais­ta ener­gian­tuon­toa on var­sin­kin Län­si-Euroo­pas­sa halut­tu ja nyt sii­tä kärsitään.

      https://www.ise.fraunhofer.de/en/press-media/press-releases/2021/german-net-electricity-generation-in-first-half-of-2021-decline-in-renewables-due-to-weak-winds.html

      In the first six months of 2021, solar and wind fed a total of 87.3 terawatt hours (TWh) into the public grid, com­pa­red with 102.9 TWh wit­hin the same time period in 2020. This was most­ly due to the lar­ge drop in wind power, which decli­ned by 20.5 percent com­pa­red to 2020. In cont­rast, the sha­re of net elect­rici­ty gene­ra­tion in the public power supply from brown coal (+37.6 percent), hard coal (+38.9 percent), gas (+18.6 percent)… increased.”

      Sak­sa on Euroo­pan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin tuon­ti­ki­vi­hii­len käyt­tä­jä, joten jos siel­lä kysyn­tä kas­vaa, se näkyy heti hin­nois­sa myös Suomessa.

  12. Mun täy­tyy vaan sanoa että onnek­si olkoon Hel­sin­ki, omas­ta lavas­ta len­si omaan maa­liin niin että rysäh­ti! Toi­saal­ta voi­daan lait­taa kel­lo käy­mään mil­loin For­tum Espoo ja Van­taan Ener­gia nos­ta­vat kans­sa kau­ko­läm­mön hin­taa ja samal­la pro­sen­til­la. Ja Apol­lon­ka­dul­la skump­pa­pul­lot poksahtavat.

    1. R.Silfverberg:
      Mun täy­tyy vaan sanoa että onnek­si olkoon Hel­sin­ki, omas­ta lavas­ta len­si omaan maa­liin niin että rysäh­ti! Toi­saal­ta voi­daan lait­taa kel­lo käy­mään mil­loin For­tum Espoo ja Van­taan Ener­gia nos­ta­vat kans­sa kau­ko­läm­mön hin­taa ja samal­la pro­sen­til­la. Ja Apol­lon­ka­dul­la skump­pa­pul­lot poksahtavat.

      Van­taan Ener­gia ei ole enää yhtä riip­pu­vai­nen fos­sii­li­sis­ta kuin Helen, kos­ka se sai Uuden­maan jät­teen­polt­toon mono­po­li­so­pi­muk­sen, joka kes­tää vuo­teen 2034 asti. Jät­teil­lä läm­pi­ää suu­ri osa Van­taa­ta ja lopus­ta taas iso bio­mas­sal­la. Ja jät­teen­polt­toa ja bio­han eivät kos­ke ener­gia­ve­ro­tus eikä pääs­tö­kaup­pa. (Tosin hal­li­tus­oh­jel­mas­sa lukee, että jät­teen­polt­to­ve­roa sel­vi­te­tään, mut­ta mitään kon­kre­ti­aa ei asian eteen ole teh­ty). Joten vai­kea näh­dä, mil­lä perus­teil­la VE tuol­lais­ta koro­tus­ta läh­ti­si tekemään.

  13. Täl­lai­seen kes­kus­te­luun oli­si syy­tä lait­taa ver­tai­luk­si kau­ko­läm­mön hin­ta tänä syk­sy­nä muis­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeissa.

    Pikai­sel­la ver­tai­lul­la jou­lu­kuul­le näyt­täi­si­vät hin­nat ole­van (ALV 24 %) Hel­sin­ki 87,67 €/MWh, Espoo 78,95 €/MWh, Joen­suu 81,47 €/MWh, Kuo­pio 70,16 €/MWh, Tam­pe­re 74,40 €/MWh, Tur­ku 82,88 €/MWh ja Van­taa 76,26 €/MWh. Espoos­sa, Hel­sin­gis­sä ja Joen­suus­sa ilmoi­te­taan hin­nas­tos­sa ALV 0 % hin­ta, muis­sa ALV 24 %, joten olen las­ke­nut kaik­kiin mukaan ALV 24 %.

    Tätä voi ver­ra­ta sii­hen, että säh­kö mak­soi tänään päi­väl­lä noin 101 €/MWh.

    Näis­tä Kuo­pio ja Joen­suu käsit­tääk­se­ni pisim­mäl­lä siir­ty­mäs­tä pois fos­sii­li­sis­ta hii­les­tä, maa­kaa­sus­ta ja turpeesta.

    1. Tää blo­gia­lus­ta on kyl­lä poh­ja­no­tee­raus kes­kus­te­lun kan­nal­ta, eihän näi­tä “lomit­tu­via kom­ment­te­ja löy­dä miten­kään. (Ode!)
      Mut­ta asiaan,
      mitä­hän Tam­pe­re tekee oikein?

      1. Polt­taa puu­ta ja muu­ta bio­mas­saa. Lisäk­si myös tur­vet­ta, jol­la on huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­mat verot kuin kivi­hii­lel­lä ja maa­kaa­sul­la. Kau­ko­läm­mön hin­ta Tam­pe­reel­la on ollut tasai­ses­ti yli 70 €/MWh jo aina­kin vuo­des­ta 2013 läh­tien, eli usei(mpi)na vuo­si­na Hel­sin­kiä­kin kalliimpaa.

    2. Tätä voi ver­ra­ta sii­hen, että säh­kö mak­soi tänään päi­väl­lä noin 101 €/MWh.”

      Ver­taat siis suo­ra­säh­kö­läm­mi­tyk­seen? Maa­läm­pö­pum­pul­la tuo­tet­tu läm­mi­ty­se­ner­gia on sit­ten noin 30€/MWh.

      1. Sepä.
        Jos KL-ver­kon ole­mas­sao­lo on niin kal­lis­ta kuin Hele­nin vv-mak­su antaa olet­taa, niin läm­pö­pum­put käy­tän­nös­sä tap­poi­vat kaukolämmön.
        Tää kai sit­ten on sitä kohut­tua dis­rup­tii­vis­ta teknologiaa.

        Kai­ken lisäk­si KL-hin­ta tiet­ty koho­aa sitä mukaa, kun talo­yh­tiöt sii­tä irtaantuvat.
        Aika pahal­ta tun­tuu olla osak­kaa­na talo­yh­tiös­sä, jon­ka alle ei oikein saa maa­läm­pö­pump­pu­ja, kos­ka met­ron “tur­va-alue”.

    3. Hin­tae­ro eri kau­pun­kien välil­lä voi joh­tua myös eri­tah­ti­sis­ta hin­noit­te­lu­pää­tök­sis­tä. Tam­pe­re (kuten useim­mat muut­kin) näyt­tää ilmoit­ta­neen koko vuo­den hin­nat etu­kä­teen, Hel­sin­ki kol­man­nes­vuo­sit­tain. Kan­nat­ta­nee ver­tail­la uudes­taan kun näh­dään, mitä tam­mi­kuun läm­mi­ty­se­ner­gia­mak­sut ovat.

      Nois­ta kau­ko­läm­pö­ver­kos­ta irtau­tu­mis­mak­suis­ta näki­si mie­lel­lään ver­tai­lua, mut­ten löy­tä­nyt tie­toa aina­kaan Espoos­ta (For­tum), Joen­suus­ta (Savon Voi­ma) enkä Kuo­pios­ta. Tam­pe­reel­la mak­su on 1860 € (ALV 24 %).

      Säh­kön hin­ta muka­na ver­tai­luar­vok­si ener­gian hintana.

  14. Yhtiöm­me tar­jo­si Hele­nil­le CO2 vapaa­ta polt­toai­net­ta, jota oli­si voi­nut käyt­tää suo­raan kivi­hii­len kor­vik­kee­na ja jon­ka käy­tös­tä ei siis olis tie­ten­kään tar­vin­nut mak­saa pääs­tö­oi­keuk­sia, eikä kivi­hii­len hait­ta­ve­roa. Ei kel­van­nut, kun oli juu­ri sil­lä het­kel­lä (tal­vi 2021) kal­liim­pa kuin kivi­hii­li, ei edes halut­tu kes­kus­tel­la. Kol­lee­ga­ni sano­jen mukaan joh­to ja polii­ti­kot vah­tuu, mut­ta Hele­nin pää­kont­to­rin “sei­nis­sä” asuu kivi­hii­len ja fos­sii­lis­ten polt­to kuin täi ter­vas­sa ja meno ei muu­tu miksikään.
    Myös Kana­da­lai­nen kol­lee­ga­ni nau­raa Hel­sin­gil­le, kau­pun­ki jos­sa joh­to on ollut hyvin­kin vah­vas­ti vih­rei­den käsis­sä ja sil­ti on din­osau­rus fos­sii­lis­ten käy­tön suhteen…

    Onnek­si on kau­pun­ki­lai­sil­la mah­dol­li­suus äänes­tää ja vaih­taa joh­toa, jos ei nykyi­nen osaa toi­mia kau­pun­ki­lai­sen eduksi.

    1. Mikä­hän tämä myyt­ti­nen “CO2-vapaa polt­toai­ne, jota oli­si voi­nut käyt­tää suo­raan kivi­hii­len kor­vik­kee­na” mah­taa olla? Joku bio­kaa­su­jut­tu? Myös Espoo (For­tum) oli­si var­mas­ti kiin­nos­tu­nut täs­tä uudes­ta innio­vaa­tios­ta. Olet­te­ko niil­le tar­jon­neet? Mitä sanoi­vat? Esteek­si tai­taa muo­dos­tua se, että tari­na ei pidä paikkaansa.

      Ja että oikein kana­da­lai­nen kol­lee­ga nau­roi? Juku­pät­kä. Siel­lä onkin varaa nau­res­kel­la, kun talot läm­piä­vät lähin­nä suo­ral­la kaa­su­läm­mi­tyk­sel­lä tai sit­ten fos­sii­li­sil­la tuo­te­tul­la säh­köl­lä. Toki Onta­rios­sa ja Que­becis­sä on pal­jon ydin- ja vesi­voi­maa, että sii­tä pis­teet heille.

  15. Helen nos­taa tosias­sa kau­ko­läm­mön hin­taa 50%, se nos­taa kiin­teis­tö­jen vesi­vir­ta­mak­su­ja eli perus­mak­su­ja sopi­mus­ten vas­tai­ses­ti uudel­la las­ken­ta­ta­val­la, jos­sa hin­ta mää­räy­tyy het­kel­li­sen huip­pu­ku­lu­tuk­sen mukaan. Kir­jeet ovat läh­te­neet ja läh­dös­sä kiin­teis­töil­le. Suu­ri tais­te­lu lie­nee edes­sä yksi­puo­li­ses­ta sopimusrikkomuksesta.
    Itsel­lä­ni 20 vuot­ta kau­ko­läm­mös­sä, vuo­sit­tai­nen läm­mön­ku­lu­tus on tasai­ses­ti hiu­kan las­ke­nut. Nyt Helen halu­aa nos­taa perus­mak­sua 40% . Miten se sat­tuu­kin sopi­vas­ti, sil­lä pääs­tään tuo­hon 50% nousuun, mut­ta ei näy­tä ulos­päin niin pahalle.

    1. Kau­ko­läm­mön hin­ta koos­tuu ener­gia­mak­sus­ta ja vesi­vir­ta­mak­sus­ta. Ener­gia­mak­su nousee 29,9 % syys­kau­den ajak­si. Kiin­teis­tö­jen vesi­vir­ta­mak­su­ja päi­vi­te­tään myös, ja tämä päi­vi­tys on vuo­sit­tai­nen toimenpide.

      Vesi­vir­ta­mak­sun suu­ruut­ta seu­ra­taan Hel­sin­gis­sä vuo­sit­tain asiak­kaan kulu­tus­lu­ke­miin perus­tuen. Vesi­vir­ta­mak­su voi siis säi­lyä ennal­laa, nous­ta tai las­kea, riip­puen asiak­kaan kulu­tuk­ses­ta. Todel­li­seen kulu­tuk­seen perus­tu­va sopi­mus­ve­si­vir­ran mää­rit­tä­mi­nen lisää mak­su­pe­rus­tei­den sel­keyt­tä, tas­a­puo­li­suut­ta ja avoimuutta.

      1. Palaut­taa­ko Helen myös koro­tuk­sen liit­ty­mis­mak­suun kun vesi­vir­ta laskee?

  16. Tyy­pil­li­ses­ti läm­mi­tys on kol­mas­osa talo­yh­tiön kuluis­ta. Kau­ko­läm­mön 30% nousu tar­koit­taa siten 10% nousua hoi­to­vas­tik­kee­seen. Mer­kit­tä­vä juttu.

  17. Eikö­hän tämä Helen Oy:n toi­min­ta aiheu­ta jouk­ko­paon kau­ko­läm­mös­tä. Aina­kin kaik­ki pien­ta­lot ja var­maan lähiöi­den ker­ros­ta­lot, joil­la tont­ti riit­tää eikä ole tun­ne­lei­ta alla, siir­ty­vät maa­läm­pöön. Lie­nee sit­ten ollut päät­tä­jien tarkoituskin?

    Itsel­lä­ni esi­mer­kik­si elo­kuus­sa perus­mak­su 97,60€ ja ener­gia 45,29€.
    Tal­vi­kau­del­la ener­gia noin 200€. Ilmoi­te­tut hinn­an­nousut ovat tosia­sias­sa 50% ener­gia­mak­suun suhteutettuna.

  18. Kai sul­la­kin Osmo on iso vas­tuu täs­sä Helen-gates­sa. Ei täl­lais­ta iny­our­face-hin­nan­ko­ro­tus­ta vaan voi heit­tää ihmi­sil­le, vaan asiois­ta tulee tie­dot­taa hyvis­sä ajoin ja antaa mah­dol­li­suus teh­dä omat joh­to­pää­tök­set ja toimenpiteet.
    Vie­lä­kään ei Helen ole tie­dot­ta­nut asiak­kai­taan vaan tyr­mäis­tyt­tä­vä uuti­nen tul­lut ilmi median kautta. 

    Olen ollut yhtey­des­sä Hele­nin asia­kas­pal­ve­luun, jos­ta on luvat­tu sel­vit­tää vesi­vir­ta­mak­sun alen­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man pian. No kol­meen päi­vään ei ole kuu­lu­nut mitään…

    1. Kau­ko­läm­mön hin­ta vaih­tuu Hel­sin­gis­sä nel­jä ker­taa vuo­des­sa. Kuu­kaut­ta ennen hin­nan­muu­tos­ta seu­raa­van kau­den hin­ta löy­tyy net­ti­si­vuil­ta helen.fi/hinnat. Myös asiak­kai­den las­kul­ta löy­ty­vät uudet hin­nat. Näin Helen on toi­mi­nut myös aikai­sem­mis­sa hin­nan­muu­tok­sis­sa, oli ne sit­ten koro­tuk­sia tai hinnanalennuksia.

    2. Helen-gate ja iny­our­face-koro­tuk­set. I hear ya, mate! Joo­pa joo.

      Helen ilmoit­ti nois­ta koro­tuk­sis­ta sivuil­laan ihan nor­maa­liin tapaan. Suo­mes­sa on niin lais­ka media, että eivät var­maan sitä­kään oli­si huo­man­neet, mut­ta Soi­nin­vaa­ran blo­gi­pos­tauk­sen myö­tä sen­tään nos­ti­vat aiheen uuti­siin. Eipä tuos­sa oikein mitään voi. Kivi­hii­len hin­ta on nous­sut, samoin päästöoikeuksien.

  19. Jos­kus asioi­hin on ole­mas­sa yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, jota tur­haan kierrellään.
    Tähän se on: lisää ydin­voi­maa, pal­jon, ja mah­dol­li­sim­man nopeasti.
    Jos uraa­nin hin­ta on kor­keal­la, sitä etsi­mään, kaikkialta.
    Jo pit­käl­le kehit­teil­lä ole­vat pie­ny­din­voi­ma­lat tuot­ta­maan kau­pun­kei­hin energiaa. 

    Tämä rat­kai­su ede­saut­taa myös aidos­ti, eikä vain mie­li­ku­val­li­ses­ti, akku­teol­li­suu­den eko­lo­gi­suut­ta, hiilidioksidipuhtautta.
    Lisä­pot­kua tähän tie­ten­kin tuu­li­voi­mal­la ja aurin­koe­ner­gial­la sekä uusil­la kei­noil­la sääs­tää ener­gi­aa, mut­ta tar­vit­ta­va voluu­mi on saa­ta­vis­sa vain ydinvoimalla.

    1. Ydin­voi­ma on ollut ja on edel­leen housuun kuse­mis­ta. Sii­hen tur­vau­tu­mi­nen vei pit­kään kaik­ki Suo­men panos­tuk­set uusiu­tu­vil­ta, onnek­si Tans­ka ja Sak­sa piti­vät lip­pua korkealla. 

      Jos jat­ke­taan ydin­voi­mal­la, voi­daan olla var­mo­ja sii­tä että mikään ei muu­tu ja insi­nöö­ri jäl­leen yllät­tyy kun seu­raa­va onnet­to­muus tapah­tuu jäl­leen yllät­tä­väl­lä ja enna­koi­mat­to­mal­la taval­la (vrt. Tser­no­byl ja Fukus­hi­ma). Tämä pitää kai joka suku­pol­ven itse kokea.

      1. Ydin­voi­ma ei ole vie­nyt Suo­mes­sa panos­tuk­sia “uusiu­tu­vil­ta”, kos­ka ydin­voi­maa on raken­net­tu mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Tuu­li­voi­maa on sen sijaan tuet­tu sadoil­la mil­joo­nil­la (syöt­tö­ta­rif­fit) ja tuet ovat voi­mas­sa vie­lä vuo­teen 2029 asti. 

        Tans­ka ja Sak­sa pitä­vät lip­pua kor­keal­la? Tar­koi­tit var­maan, että pitä­vät pääs­tö­jä kor­keal­la? Kir­joi­tus­het­ken pääs­tö­ti­lan­ne em. mai­den säh­kö­ver­kois­sa + ver­tai­lun vuok­si ydin­voi­ma­maa Rans­ka: https://i.imgur.com/iynd9ID.png

        Tääl­tä näkee reaa­liai­kai­sen tilan­teen: https://www.electricitymap.org

        Suo­mel­la­kin on alem­mat säh­kö­ver­kon omi­nais­pääs­töt (CO2ekv/kWh) kuin tuu­li­voi­maan hirt­täy­ty­neil­lä Sak­sal­la ja Tans­kal­la. Puhu­mat­ta­kaan säh­kön hin­nas­ta, joka on tääl­lä alle puo­let Sak­san ja Tans­kan jär­kyt­tä­vis­tä luvuista:
        — Tämän päi­vän tuk­kusäh­kön hin­nat Nord­poo­lis­ta: https://i.imgur.com/JlqgSjI.png
        — Kulut­ta­ja­säh­kön hin­nat EU-mais­sa 2020 (H2): https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/0/0e/Electricity_prices_for_household_consumers%2C_second_half_2020_%28EUR_per_kWh%29_v1.png (huom. Sak­san ja Tans­kan kor­keat säh­kö­ve­rot ovat ole­mas­sa pit­käl­ti juu­ri “uusiu­tu­van” tuo­tan­non sub­ven­toin­tia var­ten. Eli ilman kor­kei­ta vero­ja tuo wit­hout taxes ‑osuus nousi­si jok­seen­kin vas­taa­vas­ti.) Kuvan läh­de: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Electricity_price_statistics#Electricity_prices_for_household_consumers

        Mitä ydin­voi­maon­net­to­muuk­siin tulee, niin valai­set­ko minua, mon­ta­ko ihmis­tä esim. Rans­kas­sa tai Yhdys­val­lois­sa kuo­lee vuo­sit­tain niis­sä? Tai mis­sään muus­sa­kaan maas­sa? Ilmei­ses­ti vähin­tään sato­ja, kos­ka näet aiheel­li­sek­si nos­taa tämän “ongel­man” esil­le. Ver­tai­lun vuok­si Sak­san vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen jat­ku­nut kivi­hii­len ja maa­kaa­sun tur­put­te­lu tap­paa tuhan­sia vuo­sit­tain ja aiheut­taa sadoil­le tuhan­sil­le hen­gi­tys­tie­sai­rauk­sia ja ‑oirei­ta, mut­ta se on ilmei­ses­ti ihan ok, kos­ka Sak­sas­sa on pal­jon tuu­li­voi­ma­loi­ta ja aurin­ko­pa­nee­le­ja. Tuot­ta­vat­ko tuu­li­voi­ma­lat ja aurin­ko­pa­nee­lit mitään vai jou­du­taan­ko säh­kö kui­ten­kin teke­mään lähin­nä kaa­sua ja kivi­hiil­tä pol­tel­len näyt­tää ole­van sivuseikka.

      2. Tser­no­by­lis­sä teh­tiin vaa­ral­li­sek­si tie­det­ty koe epä­va­kaak­si tie­de­tyl­lä gra­fiit­ti­hi­das­tei­sel­la reak­to­ril­la (täs­tä kokees­ta muu­ta­mien mui­den RMBK-lai­tos­ten joh­to oli kiel­täy­ty­nyt / kie­mur­rel­lut irti). Lisäk­si lai­tok­ses­sa oli suun­nit­te­lu­vir­he (sää­tö­sau­vo­jen kär­jet oli­vat gra­fiit­tia), joka oli tul­lut ilmi jo vuo­sia aiem­min — mut­ta oli salat­tu kes­kus­joh­toi­sen “ihan­neyh­teis­kun­nan” tapaan.

        Fukus­hi­mas­sa van­him­pien nel­jän reak­to­rin suo­ja­ra­ken­teet ja jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mät eivät olleet vää­hään aikaan vas­tan­neet viral­li­sia vaa­ti­muk­sia, mut­ta kun ne oli­vat kui­ten­kin pian pois­tu­mas­sa — ja Japa­nis­sa­kin val­lit­see vah­vas­ti “maan tapa” mm. suur­ten yri­tys­ten suh­teen, niin asial­le ei teh­ty mitään. Sinän­sä noi­den­kin reak­to­rien raken­teel­li­set vir­heet oli­vat tun­net­tu­ja ja jotain varau­tu­mi­sia nii­den suh­teen oli­si voi­nut tehdä.

        Näis­tä­kin huo­li­mat­ta Tser­non seu­rauk­se­na tai­si kuol­la luok­kaa muu­ta­ma kym­me­nen ihmis­tä (suu­rin inhi­mil­li­nen tra­ge­dia tai­si olla mm. Green­peacen pro­pa­gan­dan syn­nyt­tä­mät abort­tit­su­na­mit Sak­sas­sa ja muu­al­la Kes­ki-Euroo­pas­sa) ja Fukus­sa tai­si meneh­tyä yksi voi­ma­lai­tok­sen työn­te­ki­jä — mut­ta oli­ko sekään mikään sätei­ly­on­net­to­muus? Muu­ten­han Japa­nis­sa ja Ukrai­nas­sa on edel­leen asu­mat­to­mi­na aluei­ta, joil­la sätei­ly­ta­sot ovat alai­sem­pia kuin jos­sain mei­kä­läi­sel­lä kun­non radon-alu­eel­la kuten Pispalassa.

      3. Uusiu­tu­vis­sa on tulos­sa sei­nän pää vas­taan Suo­mes­sa. Vesi­voi­maa ei voi­da lisä­tä (päin­vas­toin pai­ne on vähen­tää), aurin­ko­voi­ma ei ole tääl­lä kovin ide­aa­li ja tuu­les­sa­kin on jo se raja näh­tä­vis­sä ettei kan­na­ta enem­pää raken­taa — eikä oikein voi­da­kaan kos­ka Itä-Suo­meen ei saa raken­taa ja Lap­piin nii­tä ei halu­ta. Eikä tuu­li­voi­ma ole eri­tyi­sen ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä muu­ten kuin hii­li­ja­lan­jäl­jen puolesta.
        Vali­tet­ta­vas­ti fis­siol­la se on men­tä­vä vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men kun­nes fuusio saa­daan toimivaksi.

      4. ksee sanoo:
        14.9.2021 5:23
        “Tser­no­by­lis­sä…”
        “Fukus­hi­mas­sa…”
        Näi­tä­hän voi seli­tel­lä kai­kin tavoin aina kun uus ilmestyy.

        Loo­gi­ses­ti voi kui­ten­kin pää­tel­lä, että vas­taa­via on tulos­sa lisää, kos­ka nii­tä on tul­lut ennen­kin. Aika mones­sa maas­sa on “maan tapa”.

        Nyky­het­ki ei oikein ker­ro mitään tulevasta.
        Voi tiet­ty kysel­lä, että oli­ko Sak­san ydin­voi­ma­loi­den pysäy­tys “päh­kä­hul­lua” vai vält­tä­mä­tön alkusy­säys sil­le, että ener­gian varas­toin­ti kehi­te­tään sil­le tasol­le, että VRE toi­mii 24–7‑365.

        Joka tiet­ty joi­den­kin vuo­sien pääs­tä on se, mihin koko pla­nee­tan ener­gian­tuo­tan­to nojaa. Pait­si Kii­nan ja Suo­men. Hie­nos­sa seu­ras­sa ollaan.
        Ei muu­ta kuin venä­läis­tä ydin­voi­maa tän­ne raken­te­le­maan, sehän lupaa vain hyvää tule­vai­suu­des­sa… Ja val­mis­ta tulee alle kah­des­sa vuosikymmenessä?

      5. Mik­sei täl­lä blo­gia­lus­tal­la toi­mi lai­naus enää? 

        toke kir­joit­ti: “Voi tiet­ty kysel­lä, että oli­ko Sak­san ydin­voi­ma­loi­den pysäy­tys “päh­kä­hul­lua” vai vält­tä­mä­tön alkusy­säys sil­le, että ener­gian varas­toin­ti kehi­te­tään sil­le tasol­le, että VRE toi­mii 24–7‑365.”

        En näe mitään syy-yhteyt­tä ener­gian varas­toin­nin kehit­tä­mi­sen ja Sak­san ydin­voi­ma­loi­den ennen­ai­kai­sen sul­ke­mi­sen välil­lä. Varas­toin­tia oli­si voi­nut kehit­tää aivan yhtä hyvin, vaik­ka ensik­si oli­si sul­jet­tu hii­li­voi­ma­lat, sit­ten kaa­su­voi­ma­lat ja vas­ta vii­mei­sek­si ydin­voi­ma­lat. Tai vaik­ka mitään ei oli­si sul­jet­tu. Suu­rin osa kehi­tyk­ses­tä tapah­tuu muu­ten­kin Sak­san ulkopuolella.

        Minus­ta tuol­lai­seen varas­toin­ti­tek­no­lo­gian heu­re­kaan luot­tau­tu­mi­nen on vähän sama kuin pis­täi­si kai­ken fuusion varaan. Läpi­mur­to varastoinnissa/fuusiossa saat­taa tapah­tua jos­kus tule­vai­suu­des­sa, tai sit­ten ei, mut­ta kan­nat­taa­ko sen varaan pela­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mis­tä? Sano­taan nyt sekin, että hal­van ja skaa­lau­tu­van säh­kön varas­toin­ti­rat­kai­sun löy­ty­mi­nen ei vält­tä­mät­tä edes tar­koit­tai­si sitä, että säh­köä kan­nat­tai­si tuot­taa ainoas­taan uusiu­tu­vil­la. Varas­toin­tia voi teh­dä yhtä hyvin esim. ydin­säh­köl­le yöai­kaan, jol­loin säh­kön kulu­tus ja hin­ta ovat alempana.

      6. Ydin­voi­maa ei ole Suo­mes­sa raken­net­tu mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Sitä ei ole raken­net­tu ollen­kaan, kos­ka tilat­tu reak­to­ri ei ole val­mis­tu­nut 16 vuo­des­sa. Sinä aika­na on vii­mein Suo­mes­sa alet­tu raken­taa uusiu­tu­vaa, jota ei ennen sitä teh­ty lain­kaan. En nyt las­ke metaa­ni­pääs­tö­jä aiheut­ta­via altai­ta uusiutuviksi.

        Ksee tosi­aan todis­ti point­ti­ni sii­tä, että aina löy­tyy uusi seli­tys sil­le mik­si TAAS tuli uusi ydinvoimalaonnettomuus.

        Tek­no­lo­gia ei ole rat­kai­su ihmis­kun­nan ongel­miin vaan ongel­mien läh­de. Kuin­ka mon­ta insi­nöö­riä tar­vi­taan vaih­ta­maan hehkulamppu?

  20. Ei insi­nöö­rin tar­vi vaih­taa heh­ku­lamp­pua. Hän on kehit­tä­nyt loisteputket.
    Jos ei kehi­tä tek­no­lo­gi­aa, niin sit­ten ei kos­kaan kehi­ty myös­kään ne mul­lis­ta­vat säh­kön varas­toin­ti­me­ne­tel­mät joi­den varaan tuu­li­voi­ma-kort­ti­ta­loa raken­ne­taan. (Voi tosin olla ettei ne kehi­ty muu­ten­kaan: paras säh­kön varas­toin­ti­ta­pa on edel­leen se ensim­mäi­nen, eli lyijyakku).

    Muu­ten, tuu­li­voi­ma­lat tuot­ta­vat ikui­ses­ti säi­ly­vää ongel­ma­jä­tet­tä enem­män kuin ydinvoimalat.

    1. Mää­rit­te­le ikui­suus? Ois­ko myös mate­ri­aa­lin hai­tal­li­suus hyvä huomioida?

      Tuu­li­voi­ma on jat­kos­sa kui­ten­kin pie­ne­ne­vä osa VRE:tä, joten tun­tuu has­sul­ta, että taker­ru­taan johon­kin lapo­jen kier­rä­tyk­seen, joka tai­taa toi­mia siel­lä mis­sä halu­taan, 2 vuo­den päästä.

      Miten se lyi­jy­ak­ku on muu­ten parem­pi kuin vir­taus­ak­ku? Tai kiin­teä akku (solid state)?
      Onko siis lyi­jy­ak­ku ehkä paras min­kä SINÄ tiedät?
      Oot­ko sat­tu­moi­sin ollu etti­mäs­sä kesä­mö­kil­le sopi­via akku­ja aurinkopaneelijärjestelmään?
      Ei oo oikeen hyviä vaih­toeh­to­ja tarjolla…

      1. Lasi­kui­dun kier­rä­tyk­ses­sä ei ole edis­tyt­ty kau­heas­ti jotain 90 vuo­teen, mut­ta ehkä läpi­mur­to tulee sit­ten kah­den vuo­den pääs­tä? Sitä odo­tel­les­sa. Täl­lä het­kel­lä tuu­li­voi­ma­loi­den lavat hau­da­taan pää­asias­sa maa­han, pik­ku­hil­jaa sin­ne mure­ne­maan mik­ro­muo­vik­si. Ei tie­ten­kään hait­taa mei­tä juu­ri nyt, kuten ei ydinjätekään.

        Olen ollut. Lyi­jy­ak­ku on edul­li­nen, tur­val­li­nen ja 100% kier­rä­tet­tä­vis­sä. Tek­ni­sil­lä perus­teil­la siis edel­leen moneen käyt­tö­tar­koi­tuk­seen paras rat­kai­su, kai­kes­ta kehi­tyk­ses­tä ja näen­näi­sen lupaa­vis­ta kehi­tys­po­luis­ta huolimatta.

      2. Mie­len­kiin­tois­ta lasi­kui­dun kier­rä­tet­tä­vyy­des­sä on eri­tyi­ses­ti se, että se on alka­nut kiin­nos­taa vas­ta kun se on pää­ty­nyt tuli­voi­ma­loi­den lapoihin.
        Tähän asti — 90 vuot­ta — sitä on saa­nut tuot­taa ja dum­pa­ta mil­joo­nia ton­ne­ja ihan mihin vaan.
        Onnek­si rat­kai­su on läm­pä­nä kuin huomataankaan.
        Kaik­ki Suo­men lapa­ma­te­ri­aa­li voi­daan käyt­tää sekoit­ta­mal­la se Onka­lon tun­ne­lei­den täyt­tö­ma­te­ri­aa­liin. Seu­raa­vat sata vuot­ta on hoi­det­tu ja vas­ta sit­ten pitää alkaa miet­tiä sitä oike­aa kierrätystä?

        Niin mikä teki­kään lyi­jy­akus­ta parem­man kuin flow- tai solid state-?
        Lyi­jy­akul­la on hyvin lyhyt eli­ni­kä, eikä kes­tä kun­nol­la syvem­pää purkausta.
        Onne­ton reliikki.

      3. Jos ihan tosis­saan mie­ti­tään lasi­kui­dun kier­rät­tä­mis­tä, niin hel­poin tapa on teh­dä sii­tä sementtiä:
        https://www.ge.com/news/reports/concrete-benefits-recycling-old-wind-turbine-blades-could-help-cement-industry-cut-co2
        Mui­ta­kin tapo­ja löytyy.
        https://www.ge.com/news/reports/break-it-down-this-big-wind-industry-player-is-seeking-to-make-future-turbine-blades-100
        https://uk-ireland.rwe.com/-/media/RWE/RWE-UK/downloads/fahy-beg/more-information/what-happens-to-old-turbine-blades.pdf

        Tra­gi­koo­mis­ta­han asias­sa on, että tuu­li­voi­ma­loi­den tuot­ta­jat ja kan­nat­ta­vat ovat teh­neet pie­nes­tä asias­ta ison, kos­ka ovat halun­neet, että kaik­ki kemail­li­ses­ti har­mit­to­mat­kin mate­ri­aa­lit kier­rä­te­tään, mut­ta sit­ten “vas­ta­puo­li” on nos­ta­nut ja pitä­nyt asi­aa tikun nokassa.

  21. Olis tosi­aan kiva, jos Ode sais jol­tain kon­sul­taa­tio­apua sel­lai­sen alus­tan valin­taan, jos­sa kes­kus­te­lu vois olla jopa säi­keis­tet­tyä ja käte­väm­min seu­rat­ta­vis­sa. Nyt­hän ei tie­dä mis­sä on uusia kom­ment­te­ja, jos ei rul­laa koko kes­kus­te­lua joka ker­ta läpi. Reu­na­kol­mum­nis­sa näkyy 10 vii­meis­tä kom­ment­tia koko sivus­tol­la. Sii­nä kaik­ki “opas­tus uusiin kom­ment­tei­hin ja vas­tauk­siin. Ollaan takas 80-luvul­la bbs-hom­mis­sa. Ois­pa usenet-news…

    Fis­siour­po:
    “En näe mitään syy-yhteyt­tä ener­gian varas­toin­nin kehit­tä­mi­sen ja Sak­san ydin­voi­ma­loi­den ennen­ai­kai­sen sul­ke­mi­sen välil­lä. Varas­toin­tia oli­si voi­nut kehit­tää aivan yhtä hyvin, vaik­ka ensik­si oli­si sul­jet­tu hii­li­voi­ma­lat, sit­ten kaa­su­voi­ma­lat ja vas­ta vii­mei­sek­si ydin­voi­ma­lat. Tai vaik­ka mitään ei oli­si sul­jet­tu. Suu­rin osa kehi­tyk­ses­tä tapah­tuu muu­ten­kin Sak­san ulkopuolella.

    Minus­ta tuol­lai­seen varas­toin­ti­tek­no­lo­gian heu­re­kaan luot­tau­tu­mi­nen on vähän sama kuin pis­täi­si kai­ken fuusion varaan. Läpi­mur­to varastoinnissa/fuusiossa saat­taa tapah­tua jos­kus tule­vai­suu­des­sa, tai sit­ten ei, mut­ta kan­nat­taa­ko sen varaan pela­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mis­tä? Sano­taan nyt sekin, että hal­van ja skaa­lau­tu­van säh­kön varas­toin­ti­rat­kai­sun löy­ty­mi­nen ei vält­tä­mät­tä edes tar­koit­tai­si sitä, että säh­köä kan­nat­tai­si tuot­taa ainoas­taan uusiu­tu­vil­la. Varas­toin­tia voi teh­dä yhtä hyvin esim. ydin­säh­köl­le yöai­kaan, jol­loin säh­kön kulu­tus ja hin­ta ovat alempana.”

    Surul­lis­ta, ettet huo­maa ilmi­sel­vää yhteyt­tä. Sama asia tosin kai­kes­sa ener­gi­aan liit­ty­väs­sä: ydin­voi­ma hoi­taa kai­ken niin “käte­väs­ti”, ettei vai­keam­pia vaih­toeh­to­ja ole tutkittu.

    Ener­gian varas­toin­ti on sen ver­ran iso ongel­ma, että Sak­san pää­tös “pakot­ti” sen kehit­tä­mi­seen. Voi spe­ku­loi­da, että olis syn­ty­ny muu­ten­kin, mut­ta var­mas­ti ei yhtä suu­rel­la tehokkuudella.
    Tot­ta­kai ydin­säh­köä­kin oli­si voi­nut varas­toi­da vrk-vaih­te­lun tar­pei­siin jo 50 vuot­ta. Ei kui­ten­kaan ole varas­toi­tu, kos­ka ei pak­ko. Hel­pom­pi lait­taa toi­nen reak­to­ri viereen.
    Sak­sa on kyl­lä ener­gian varas­toin­nis­sa joh­ta­via mai­ta, joten ei siis “suu­rin osa” tapah­du Sak­san ulkopuolella.
    Hyvin loo­gis­ta olis aja­tel­la, että jos sak­sa olis lisän­ny ydin­voi­maa ja sit­ten pois­ta­nu sen asn­siol­la fos­sii­li­set, niin VRE:tä tai sen varas­toin­tia ei oli­si syn­ty­nyt. Kos­ka ei tar­vet­ta. Hel­poim­mal­la men­nään, kos­ka hin­ta ja varmuus.

    Yhtä hyvin voi sanoa, ettei ydin­voi­ma ole hidas­ta­nut VRE:n käyt­töön­ot­toa, eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa. Todel­li­suus kui­ten­kin on ihan päät­tä­jien ja jul­ki­sen mie­li­pi­teen mukaan: “viher­pii­per­tä­jien pro­pel­le­ja” ei kan­na­ta raken­taa, kos­ka ydin­voi­ma. Vai­kee kuvi­tel­la samaa argu­ment­tia, jos ydin­voi­maa ei olisi.

  22. Mie­len­kiin­tois­ta lasi­kui­dun kier­rä­tet­tä­vyy­des­sä on eri­tyi­ses­ti se, että se on alka­nut kiin­nos­taa vas­ta kun se on pää­ty­nyt tuli­voi­ma­loi­den lapoihin.”
    Ei sii­nä mitään ihmeel­lis­tä ole. Muo­vien ympä­ris­tö­hait­to­ja ei aikai­sem­min täy­sin ymmär­ret­ty kos­ka ne eivät ole myr­kyl­li­siä (sama jut­tu freo­nien kans­sa, sitä­kin aluk­si pidet­tiin nime­no­maan ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­nä). Nyky­ään muo­vien lop­pu­kä­sit­te­lyä pide­tään tär­keä­nä eikä tuu­li­voi­ma­lat voi olla mikään poikkeus.
    Voi­han ne tie­tys­ti hau­da­ta Onka­loon. Se vaan voi olla vähän kal­liim­paa tuu­li­myl­ly­fir­moil­le kuin nykyi­nen tapa (maa­han hau­taa­mi­nen pus­kut­rak­to­ril­la). Beto­nik­si murs­kaa­mi­nen tie­ten­kin vain lyk­kää ongel­maa, pitää se beto­ni­kin jos­sain välis­sä kierrättää. 

    Lyi­jy­ak­ku­jen hyvät omi­nai­suu­det seli­tin jo. Ei var­maan ole vain iner­ti­aa että jos vaa­ti­muk­se­na ei ole varas­toin­ti­me­ne­tel­män keveys ja kom­pak­tius, niin lyi­jy­ak­ku on edel­leen käy­te­tyin mene­tel­mä. Se on myös ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin litiu­mak­ku. Tie­ten­kin moneen sovel­luk­seen ne eivät ole hyviä.

    1. Niin, ne lavat sisäl­tää ihan samo­ja ainei­ta, kuin kaik­ku muut­kin perin­tei­ses­ti kaa­to­pai­kal­le pei­tet­tä­vät tava­rat: muo­via, lasia, metal­lia, puuta.
      Ja niil­le var­maan voi teh­dä samoin kuin täl­le “perin­tei­sel­le” jät­teel­le: pol­te­taan ja lai­te­taan maa­han vain se osuus, joka ei pala­nut pois.
      Beto­nin täy­te­ai­nee­na se voi­daan uudel­leen­käyt­tää beto­nin täyteaineena.

      Unoh­dit selit­tää lyi­jy­ak­ku­jen huo­not ominaisuudet.
      Jon­ka takia noi­ta uusia akku­tek­no­lo­gioi­ta kehitetään.
      Jos lyi­jy­akuis­ta oli­si talou­del­lis­ta raken­taa ener­gia­va­ras­to­ja, nii­tä olis jo kaik­ki pai­kat täynnä.
      Lyi­jy­akus­ta voi ottaa ulos vain jotaan alle 20% täy­des­tä purus­ta, jos sen halu­taan kes­tä­vän yli tuhat sykliä. Joka tar­koit­taa sit­ten ener­gia­mää­rän putoa­mis­ta alle vii­des­osaan tai hin­nan kohoa­mis­ta yli 5‑kertaiseksi.

    2. Sil­lä­kin tosin voi olla mer­ki­tys­tä, että lyi­jy­ak­ku­ja tuo­te­taan täl­lä het­kel­lä kai jotain 12 mil­joo­naa ton­nia vuo­des­sa ja vaik­ka kier­rä­ty­sas­te oli­si 98% glo­baa­lis­ti, niin se tar­koit­tai­si 240 000 ton­nia vaa­ral­lis­ta jätet­tä “luon­toon” joka vuosi.
      Ja todel­li­suus on kui­ten­kin se, että tuo lähel­lä satas­ta ole­va kier­rä­tys­pros­sa kos­kee vain Poh­jois-Ame­rik­kaa ja Eurooppaa.

      Eli har­val­la “viher­pii­per­tä­jä-ener­gia­va­ras­to-fir­mal­la” olis intoa alkaa raken­ta­maan lai­tok­si­aan lyi­jy­ak­ku­jen varaan.

      1. Lyi­jy­akuis­sa kier­rä­tys on kiin­ni lähin­nä viit­se­liäi­syy­des­tä: jois­sain mais­sa kier­rä­tys on jär­jes­tet­ty hyvin, toi­sis­sa (tois­tai­sek­si) huo­nos­ti, kuten muu­kin kier­rä­tys. Litiu­mak­ku­jen ja vaik­ka juu­ri lasi­kui­dun kier­rä­tys taas tök­kii tek­ni­siin ongel­miin: kier­rä­tys on työ­läs­tä ja energiaintensiivistä.

        En tie­dä mis­tä on tul­lut käsi­tyk­se­si että lyi­jy­akuil­la on huo­no mai­ne: ylei­ses­ti ottaen nii­tä pide­tään erin­omai­se­na kek­sin­tö­nä. Pait­si ehkä EUn mie­les­tä joka yrit­tää ulot­taa lyi­jy­hys­te­rian myös akkui­hin, mut­ta se on toi­nen stoori.

      2. Glo­baa­lit vaa­ti­muk­set “viit­se­liäi­syy­del­le” ovat vai­kei­ta toteut­taa. Sik­si monet “super­myr­kyt” vain kielletään.
        Liit­tyy vähän sii­hen, että tois­ten mai­den on vai­kea osoi­tel­la sor­mil­la vaik­ka, että “te ette saa käyt­tää ydin­voi­maa, kos­ka ette ole tar­peek­si viit­se­liäi­tä kaik­kien asioi­den suh­teen. Sen sijaan me saamme.”

        Lyi­jy­akun “huo­no mai­ne” joh­tuu sii­tä, et lyi­jy on var­sin myr­kyl­lis­tä ja sitä dump­pat­tiin ympä­ris­tööm­me mil­joo­nia ton­ne­ja. Jotaan asian vaka­vuu­des­ta ker­too tosi­aan se, että mais­sa, jois­sa ei ollut mitään kier­rä­tys­tä eko­lo­gi­sis­ta syis­tä vie­lä moneen vuo­si­kym­me­neen, niin lyi­jy­ak­ku­jen kier­rä­tys kui­ten­kin jär­jes­tet­tiin. Ei sekään tiet­ty miten­kään hel­pos­ti onnistunut.
        Nää on näit vähän samo­ja jut­tu­ja, kuin että voi­daan väit­tää, että meil­lä olis 8‑tuntiset työ­päi­vät, vaik­ka ammat­ti­liit­to­ja ei olis keksitty…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.