Helenin hallitus ei tee harkintaan perustuvia päätöksiä kaukolämmön hinnasta. Joskus kauan sitten on päätetty algoritmista, jonka perusteella hinta määräytyy automaattisesti kustannusperusteisesti. Välillä hinta on noussut, välillä laskenut. Koska Helen on määräävässä markkina-asemassa, kovin luovaa harkintaa kaukolämmön hinnan osalta ei edes saa harjoittaa.
Elokuun lähestyessä loppuaan Helenin toimitusjohtaja J-P Weckström otti minuun yhteyttä ja sanoi, että meillä on ongelma. Kaukolämmön hinta-algoritmi osoitti 50 prosentin nousua.
Kaikki kustannukset ovat nousseet. Kivihiilen hinta on vuodessa kaksinkertaistunut, päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet, maakaasun hinta on kymmenkertaistunut (!) sähkön hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi ja hallitus on korottanut energiaveroja tuntuvasti.
Sähköäkin Helen käyttää kaukolämmön tuotantoon, sillä yli 100 MW tehdään lämpöpumpuilla. Hallitus on luvannut laskea teollisen mittakaavan lämpöpumppujen energiaveroja, mutta päätöstä ei ole pantu toimeen.
Olisimme voineet sopia korotuksesta toimitusjohtajan kanssa kaksistaan, mutta olin sitä mieltä, tuskaa pitää jakaa muillekin hallituksen jäsenille. Sähköpostikeskustelun tuloksena esitin, että hinnnan nousu rajataan 30 prosenttiin ja toimitusjohtaja otti esityksen nimiinsä.
Tätä alemmaksi emme voineet mennä, koska kaukolämmön tuotannosta olisi tullut tappiollista. Olisimme joutuneet subventiomaan sitä lähinnä ydinvoimaloiden, vesivoiman ja tuulivoiman tuotoilla, mikä olisi voinut johtaa syytteeseen saalistushinnoittelusta. Maalämpökauppiaat olisivat oikeutetusti kokeneet itsensä väärin kohdelluksi.
Olisiko pitänyt antaa kustannusten vain siirtyä hintoiin sellaisenaan, eli nostaa hintaa 50 prosentilla. Miksi toimia sitä vastaan, että kuluttjat irtautuvat kaukolämmöstä. Vaikka kaukolämpö on nyt kovin fossiiliperäistä ja siksi oikeutetukstikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuoden päästä. Siksi asiakkaat on järkevää säilyttää sekä ajatellen yhtiön taloutta että ilmastoa.
Helenin hallitus on reagoinut olttoaineiden ja päästöoikeuksien nousseihin hintoihin päättämällä aikaistaa Hanasaaren kivihiilivoimalan alasajoa liki kahdella vuodella.
”maakaasun hinta on kymmenkertaistunut”
Mistä noin suuri hinnannousu johtuu?
Kaasun maailmanmarkkinahinta taisi olla viime vuonna aika pohjalukemissaan korona-epidemian seurauksena ja tänä vuonna on noustu normaalitasolle? Mitenkään historiallisen kallista maakaasu ei ole tänä päivänä, ennen lamaa markkinahinta oli jopa 3-kertainen nykyiseen.
Maakaasun hinta oli todella alhaalla vuosi sitten. Nyt kun kaukolämmön hinta nousee 30 prosenttia suhteessa viimevuoteen, tuohon vertailuhintaan vaikutti maakaasun matala hinta vaikutti ja siksi se on osa tätä korotusta, vaikka viimevuoden hinta oli normaalia alempi.
Ainakin entisaikaan kaukolämmön tuottajat reagoivat polttoaineiden hinnan nousuun vaihtamalla polttoaineita. Jos kivihiilen hinta nousi, alettiin polttaa puuta, ja jos puun hinta nousi, niin vaikka maakaasua tai turvetta. Biopolttoaineiden hinnat eivät ole juurikaan nousseet viime vuodesta.
Mitä energiantuotannon verotukseen tulee, niin se ei ole Suomessa vieläkään kovin paljoa fossiilisia polttoaineita erityisverottavaa. Vaikka onkin päästökauppa, fossiilisten polttoaineiden käytön veroprogressiota voisi lisätä, jos Suomen halutaan olevan muuta eurooppaa aiemmin hiilineutraali.
Myös jäteveroa kannattaisi nostaa ja sen veropohjaa laajentaa viime vuotisen iministeriön julkisen virkamiesesityksen mukaisesti. Se lisäisi jätteen lajittelun ja vähentämisen kannattavuutta, ja kannustaisi kiertotalouteen paljon tehokkaammin kuin jotkut erilliset yritystuet. Se toimi olisi myös ilmeisesti huomattavan kustannustehokas kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta moniin muihin keinoihin näden. Jäteveron nykyinen vuositason kertymä Suomessa on alle 2 euroa per asukas, eli ihan olematon. Vuonna 2019 sen määrä vuositasolla oli jopa vain alle euron per asukas.
1) Kuten Ode jo kertoi, kivihiilen veroton hinta on myös kaksinkertaistunut viime kesästä. Ja päästöoikeuksien hinnannousu ja veronkorotukset iskevät kivihiileen vielä kovemmin kuin maakaasun. Eli polttoaineen vaihto hiilen ja kaasun välillä ei ole niin yksinkertainen kikka kuin annat ymmärtää. Myös sähkön hinta on tuplaantunut, mikä näkyy lämpöpumppujen tuotantohinnassa, kuten Ode kertoo. Pelletti jo onkin palanut Helsingissä kesällä fossiilisten sijaan, mutta talvikulutusta sillä ei
yksinään kateta.
Väität myös, että Suomessa fossiilisten verotus olisi jotenkin matalaa. Itse asiassa Suomessa on yksi Euroopan kireimpiä fossiilisten polttoaineiden verojärjestelmistä, sillä lämmityspolttoaineet maksavat sekä 10,33 €/MWh energiasisältöveroa että hiilidioksidiveroa, joka perustuu CO2-päästökertoimeen ja 53 €/t CO2-päästön hintaan. Tämä tarkoittaa esim. kivihiilelle n. 20 €/MWh lisäkustannusta. Ja tämän päälle vielä päästöoikeuskustannus. Vertailun vuoksi EU:n määrittelemä minimitaso fossiiliveroille on 0,50 €/MWh ja tätä monissa EU-maissa käytetäänkin eikä mitään CO2-perusteista veroa, kuten Suomessa.
Päästöoikeuden ja polttoaineiden veron summa on voimaloissa edelleen vain pieni murto-osa siitä, mitä se on bensan osalta hiilidioksiditonnia kohti. Päästöoikeuden pitäisi maksaa kymppien sijaan satoja euroja, jotta oltaisiin samalla suuruusluokalla ilman voimaloihin kohdistuvia veronkorotuksia. Teorian mukaan päästöjen vähentäminen on tehokkainta silloin, kun päästön hinta on mahdollisimman samanlainen sen aiheuttamiskohteesta riippumatta. Eli teorian mukaan päästöjä vähennetään tehokkaimmin kun esimerkiksi hiilidioksiditonni niin auton pakoputkesta, laivasta, lentokoneesta, rakennuksen öljylämmityksestä kuin vaikkapa CHP-voimalastakin tuotettuna aiheuttaa yhtä ison haittakustannuksen sen aiheuttajalle, jolloin päästöjä voidaan vähentää sieltä, mistä pienimmin hyödyn vähennyksin niitä saadaan vähennettyä. Nyt laivoilla ei ole päästömaksuja kuten polttoaineveroja tai päästökauppamaksuja lainkaan, voimaloilla ja rakennusten öljylämmityksellä on jonkin verran ja autoliikenteellä maksut ovat moninkertaiset. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olisivat kenties alle neljännes nykytasosta, jos voimaloiden päästöverotus olisi sillä tasolla kuin autoliikenteessä. Kyse on valinnoista. Kaukolämmön tuotanto Suomessa on yhä erittäin kasvihuonekaasupäästöistä.
Tiedän varsin hyvin, ettei kaikkea polttoainetta saada vaihdettua, mutta myöskin sen, että kaukolämmön tuotannossa hintamuutosten vaikutus on pienempi kuin korkeimpien hinnannousujen polttoaineiden prosentuaalinen nousu, koska polttoaineita on monta ja niiden jakaumaa jatkuvasti muutellaan markkinahintojen mukana.
Sähkön hinta on toki myös noussut reilusti, mutta Helenin tapauksessa se nousu näkyy myös tulosrivillä. Jos lähtötilanteessa CHP-voimaloille kirjautetaan isot voitot sähköön ja nollatulos kaukolämpöön, voi siirtyä myös malliin, jossa tuotannon kuluja kirjautetaan enemmän sähkölle ja vähemmän kaukolämmölle, jolloin näiden keskinäiset tulokset näyttävät taas erilaisilta. Laki ei Suomessa määrää sitä, miten CHP-voimaloiden tuotot ja kustannukset jaetaan energiayhtiön sisäisessä kirjanpidossa. Asiaan on tarjolla useita erilaisia laskukaavoja. Yhtiö päättää itse, mitä niistä käyttää – osin sen mukaan, minne haluaa näyttää enemmän tulosta ja minne vähemmän.
Helen tekee sähköä enemmän muilla tavoilla kuin CHP:llä. CHP-tuotanto kokonaisuudessaan ei ole kovin kannattavaa näillä hinnilla, verolla ja päästöoikeuksien maksuilla.
Tässä asiassa olet valitettavasti väärässä. Kuten Ode jo alkuperäisessä kirjoituksessa toi esille, Kilpailuvirasto ei hyväksy tällaista kikkailua CHP-laitosten kustannusjaolla yritykseltä, joka on määräävässä markkina-asemassa, kuten Helen on. Jos määräävää markkina-asemaa ei olisi, kuvaamiasi vapauksia olisi enemmän.
Kerrotko vielä lähteet, jotka osoittavat väärässä olemisen? En usko siihen, että Kilpailuvirasto olisi tehnyt puuttunut siihen, millä menetelmällä Helenin CHP-laitosten kustannusjyvityksiä täytyy tehdä sähkön ja lämmön tuotannon kesken. Jos kilpailuviranomainen on siitä antanut määräyksen, niin kerro päätös ja sen päiväys, niin että kyseisen julkisen asiakirjan voi saada Kilpailuvirastosta asiakirjapyynnöllä. Kilpailuviranomaisen toiminnasta liikkuu myös huhuja ja tulkintoja, jotka menevät yli sen, mitä kilpailuviranomainen täsmälleen ottaen on toiminut, tai mihin sillä on edes toimivaltaa.
CHP-laitosten hyötyjen ja kustannusten jakomenettelyjen moninaisuus ja siihen liittyvien peruslaskentatapojen (esim. hyödynjakomenetelmä, energiamentelmä jne.) opettelu oli ainakin takavuosina energiatalousopintojen peruskurssitason asiaa. Ei siihen ole mitään luonnonlakia, että miten kustannukset jyvitetään, kun tuotteena on yhtä aikaa sähköä ja lämpöä, vaan Suomen kaukolämpökentässä on niiden jyvitysten tekemiseen käytössä on joukko erilaisia menetelmiä lukuisine pieniä yksityiskohtia koskevine variaatioineen. Eikä siitä lakikaan säädä. Eri kaukolämpöyhtiöt tekevät laskelmia eri tavoin, ja kilpailuviranomainen on pitänyt montaa erilaista laskentatapaa yhtä aikaa ok:na. Helenkin voisi tehdä laskennat myös joiltain osin erilaisin kaavoin – jos haluaisi.
Itse asiassa Helenin omilla nettisivuilla ihan konkreettisesti todetaan päästökontekstissa, että se, miten sähkön ja kaukolämmön osalta päästöt jaetaan CHP:ssa on viime kädessä yhtiön itse päätettävissä oleva makuasia, ja kerrotaan siitä, miten Helen vuonna 2020 päätti vaihtaa laskentamenetelmää sen osalta. Siellä todetaan myös, että ”Helenin kaukolämmön vuoden 2019 päästökerroin eri menetelmillä laskettuna on energiamenetelmällä 298 g /kWh, hyödynjaolla 198 g/kWh ja primäärienergiamenetelmällä 134 g/kWh”. (ja vastaavasti sähkön päästökertoimet reagoivat toisiin suuntiin). Ihan sama pätee kustannusten jakoon kaukolämpöpuolen ja sähköpuolen kesken. Jyvitystavan saa yhtiön sisällä päättää eri laskentamenetelmien joukosta. Eri menetelmät johtavat siinäkin tapauksessa erilaisiin tuloksiin.
Määräävää markkina-asemaa koskeva eduskunnan säätämä lainsäädäntö löytyy tästä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110948#L2P7
Kiellettyä ovat lain mukaan KOHTUUTTOMAT osto- ja myyntihinnat. Laki ei pakota perimään sallittua maksimituottoa. Pääsääntöisesti kilpailuviranomainen seuraa maantieteellisten luonnollisten monopolien osalta, joilla suoria kilpailijoita ei alueellaan edes ole, vain maksimituottoa. Eli valvonta kohdistuu pääasiassa siihen, ettei toimita kohdan 2 mukaisesti hinnoittelussa eli asiakkaiden vahingoksi. Edullinen hinta ei ole asiakkaalle vahingollista, ylihinta on. Alihinta voisi olla vahingollista kilpailijalle. Alihinnan osalta kiellettyä on vain kohtuuton alihinnoittelu. Kohtuullinen alihinnoittelu ei ole kilpailulain mukaan laitonta.
Tuo nimenomaan on edullinen verotaso verrattuna muuhun verotukseen. Esimerkiksi moottoribensiinistä valtiolle peritty verotaso on nykyisin 75,96 €/l + 24 % ALV eli 94,2 senttiä litralta ennen jälleenmyyjän perimää osuutta hinnasta (lähde: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/verotaulukot ). Yhden litran bensaa energiasisältö on 9 kWh. Moottoribensiinissä vero on siis 100 €/MWh + jälleenmyyjän perimä veroton hinta itse polttoaineesta + arvonlisävero siitä verottomasta hinnasta.
Bensiinin CO2-päästöt ovat noin 2,35 kg/litra. Valtion perimä vero ennen kuin jälleenmyyjä on perinyt mitään hintaa (ja alvia on peritty siltä osin) on siis (0,942 €/litra)/(2,35 kg CO2/l) = 401 €/t CO2. Voimaloiden päästöt ovat Suomessa varsin halpoja tuottaa siihen nähden, millaista verotusta fossiilisissa polttoaineissa on Suomen tieliikenteessä. Tilanne on vielä sikäli nurinkurinen, että tieliikenteessä, jossa päästöt ovat kalliita tuottajalleen, ajoneuvojen omistajista ja käyttäjistä monet ovat pääomaköyhiä eli eivät omaa taloudellisia mahdollisuuksia uudistaa ajoneuvokantaa, kun taas sähkön ja kaukolämmön tuottajilla Suomessa pääomia investointeihin olisi, mutta kannustinesteen muodostaa se, että päästöt ovat niin halpoja tuottaa, että investointeja ei tehdä enempää sen vuoksi.
Toihan on Helenille kerrassaan nerokasta.
Voi itse päättää jyvittää CHP-tuotannon päästömaksut enemmän ”säännellyn” monopolikaukolämmön piikkiin ja sitten tahkoa rahaa edullisesti ”tuotetulla” sähköllä samasta kattilasta.
On ne lait vaan hienosti säädetty.
Käsitys, että Helen tuottaisi CHP-laitoksilla suurta voittoa, joka voidaan jyvittää mielivaltaisesti joko sähkölle tai lämmölle, on väärä. CHP-laitokset eivät tuota juuri voittoa. Siksi lakkautamme Hanasaaren hiilivoimalan kaksi vuotta etuajassa.
On tää vaan hämmentävä alusta, kun jos haluan vastata vastaukseen, niin pitää kelata kymmenen kommenttia ylöspäin, että löytää ees vastausnappulan.
Ode,
kyse ei ole voiton tuottamisesta, vaan kulujen siirtämisestä toisesta segmentistä toiseen.
Sitä Helenin kannattaa tehdä, vaikka tekis tappiota.
Ja ihan vermasti siis tekee, koska miksi ei?
Kikkailu sitten loppuu, kun CHP loppuu.
Vuosaaressa ei kai vielä pitkään aikaan?
Ode,
haluisitko kommentoida tätä Helenin virtausvesimaksujen merkitystä asuntojen pakenemisesta KL-verkosta?
Kun pientalot ja uudet energiapihit talot maksavat jo paljon enemmän tätä kiinteää kk-maksua kuin itse energiasta, niin pitäskö hintojen suhdetta miettiä uudelleen vai oikeasti antaa KL-verkon keskittyä suurimpiin kerrostaloihin ja vetäytyä pienemmän tehokkuuden alueilta?
Mun mielestä on jotenkin kuvaavaa, että kaupungin uusi rakennettava päiväkoti KALLIOSSA tulee käyttämään maalämpöä kaukolämmön sijasta.
Ollaanko tilanteessa, jossa hajautettu lämmöntuotanto tekee kalliista verkosta vanhentuneen? Vähän samalla tavalla, kuinka gummijalka teki rataverkosta tavarakuljetuksessa vanhentuneen. Jos olis toiminu ”ketterästi”, niin oisko näiden molempien verkkojen hyödyt nyt ja tulevaisuudessa paljon tehokkaammassa käytössä?
Kesällä 2020 maakaasu oli erittäin halpaa, noin 5 €/MWh, koska koronan pysäyttämä talous, 2019-2020 lämmin talvi ja täynnä olevat kaasuvarastot. Kaikki tämä yhdessä = kysyntä sakkasi ja hinta romahti.
Nyt kesällä ja syksyllä 2021 hinta on noin viidessäkympissä ja noussut näin lujaa useasta syystä :
– päästöoikeuden hinta on noussut , kun ilmastotavoitteita on kiristetty -> kivihiili korvautuu Euroopassa vähäpäästöisemmällä kaasulla -> kysyntä kasvaa.
– Talvi 2020-2021 oli kylmä ja kaasua kului -> kaasuvarastot ovat tyhjentyneet -> vähemmän tarjontaa
– tähän yhdistyy ”winter is coming” eli kuitenkin toimijoiden pitää ostaa varastoon kaasua tulevan talven varalle -> lisää kysyntää
– Nord Stream 2:n valmistuminen viivästyi Trumpin pakotteiden takia -> vähemmän tarjontaa.
– Sähkön hinta on noussut samaa tahtia, kun ollut kuivaa ja tyyntä -> tarvetta on paikattu kaasusähköllä -> lisää kysyntää
– toipunut maailman talous lisää energian ja siten myös kaasun kysyntää globaalisti
Eli tässä on monta samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää.
Paljonkos siis maakaasun päästöoikeudet maksavat?
Onko ne siis verossa sisällä ja onko vero sama kuin tuo kivihiilen eli 20€/MWh?
Päästöoikeudet maksetaan veroista erillisinä kustannuksina, joten ne eivät ole tuossa 20 €/MWh sisällä. Yhden kivihiilimegawattitunnin polttaminen tuottaa n. 0,34 tonnia hiilidioksidia. Päästöoikeuskustannus €/MWh on siis kivihiilelle 0,34 t/MWh * päästöoikeuden markkinahinta €/t. Kun markkinahinta tänään on n. 60 €/t, on kokonaispäästökustannus 10,3 €/MWh (energiasisältövero) + 20 €/MWh (hiilidioksidivero) + 0,34*60=20 €/MWh (päästöoikeudet) = 50,3 €/MWh.
Maakaasulle vastaava päästökerroin on 0,2. Sen perusteella laskettu hiilidioksidivero on 13 €/MWh ja päästöoikeuskustannus 0,2*60 €/MWh = 12 €/MWh. Yhteensä energiasisältöveron kanssa 35 €/MWh.
Huomaa, että päästöoikeuden markkinahinta elää päivittäin.
Kiitos!
Kivihiilellä tuotetun megawatin energiasisältövero on siis 10,3€ ja maakaasulla 13€, mistä ero? Lasketaanko vero esim. polttoaineen massan tai jonkun muun kummallisuuden, kuin energiasisällön tai hiilidioksidituoton mukaan?
Toivottavasti energiaveron alennus ei koske ainoastaan lämpöpumppuja, vaan myös vastuksilla toimivia vesikattiloita. Vaikka niiden energiatehokkuus ei ole niin hyvä kuin lämpöpumpun, ne ovat halpoja ja niillä on helppo luoda kysyntäjoustoa.
Tarkemmin ajatellen energiaveron alennus pitäisi antaa jokaiselle sähkön suurkuluttajalle. Jokainen pavunlaskija joka laskee fossiilisista luopumisen kannattavuutta sähkö-vaihtoehtoon verrattuna törmää energiaveroon. Oli sitten kyse sähköbussien varikosta, kaukolämmöstä tai mistä tahansa muusta sähkön käyttäjästä joka ei mahdu nykyiseen, tiukkaan teollisuudelle rajattuun energiaveron alennukseen.
Menetimme jo muutaman datakeskuksen ruotsiin, kun ruotsalaiset olivat nopeampia poistamaan datakeskuksilta energiaveron. Mitä muuta menetämme tiukalla sähköveron alenneuksen rajauksilla?
Sama sähköveron alennus tuli voimaan jo tämän vuoden alusta yli 5 MW:n konesaleille. Pienemmille saleille alennus on luvattu toteuttaa samalla, kun lämpöpumpuillekin.
Teollisuuskäyttö onkin ollut jo vuosikausia tämän matalan veron piirissä, ml. suuret kuluttajat, kuten metalli-, metsä- ja kemianteollisuus. Tarpeeksi suuret teollisuuskuluttajat ovat jopa saaneet palautuksia tästä matalasta verostakin.
Onko kaukolämpöverkoston ylläpitämiselle tulevaisuudessa mitään järkeviä perusteita, jos unohdetaan kaupungin omat fiskaalit näkökulmat? Koko systeemi on kehitetty suuren (sähkön) tuotantolaitoksen hukkalämmön hyödyntämiseksi. Kun tämä suuri tuotanto poistuu, jäljelle jäävät vain kadun alle ruostuvat putket. Aikooko kaupunki porata Kiinaan asti ulottuvan reiän, jotta verkostoon saadaan riittävästi lämpöä?
Hyvin eristetyt rakennukset ovat jo lähes nollaenergiaisia. Lämpöpumput hyvin tehokkaita ja ne kannattaa sijoittaa paikallisesti energian tarpeen lähelle siirtohäviöiden minimoimiseksi. Tarvittava vähä sähkö sitten myllyistä tms. Jos olisin Helsingin energia, perustaisin kiireesti riittävät tuulipuistot sinne minne ne armeijan puolesta sopii laittaa.
Pelkkiin hajautettuihin lämpöpumppuihin perustuvan ratkaisun ongelma on sähkönkulutuksen valtava kasvu jo ennestään sähköverkon kannalta hankalien talven huippukulutustuntien aikana. Kaukolämpöä kun voidaan käytännössä aina tuottaa paremmalla hyötysuhteella kuin hajautettua lämpöpumppulämpöä, puhumattakaan ratkaisuista kuten geoterminen energia tai ydinkaukolämpö joita ei pysty käyttämään kuin kaukolämpöverkon avulla.
Uusiutuvat sähköntuotantokeinot sopivat huonosti kylmän talven huipputuotantoon, ja ydinvoiman pääomakustannukset eivät nekään oikein auta.
Hajautettu maalämpö näyttää taloudelliselta vaihtoehdolta kun käytetään nykyisiä lukuja, mutta jos tarkoitus on oikeasti lopettaa fossiilisten poltto, saadaan lämmityssähkölle Suomessakin viime talven Texasia vastaavat hinnat. Rakennuskannan muuttaminen kokonaan nollaenergiataloiksi kun ei ole oikein realistinen vaihtoehto millään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta relevantilla aikavälillä.
Olkiluoto 3 tehdään kuin IIsakin kirkkoa, kumma että 40 vuot sitten saatiin kolmes vuodes aikaan toimiva, tehokas, edullinen, turvallinen ydinvoimala rakennetuksi, jotka on edelleen käytös
”Onko kaukolämpöverkoston ylläpitämiselle tulevaisuudessa mitään järkeviä perusteita, jos unohdetaan kaupungin omat fiskaalit näkökulmat? ”
On. Lämpöverkko tuo mahdollisuuden tarjota tarvittava lämmitysenergia useita eri vähäpäästöisiä energialähteitä hyödyntäen. Ilman lämpöverkkoa kaikki hukkalämmöt menevät harakoille tai ahvenille.
”Koko systeemi on kehitetty suuren (sähkön) tuotantolaitoksen hukkalämmön hyödyntämiseksi.”
Ei ole. systeemi on kehitetty, että talokohtaisista hiilikattiloista on päästy eroon, ja lämpö ollut mahdollista tuottaa tehokkaammin ja pienemmin lähipäästöin. Maailmanlaajuisesti esimerkkinä pidetyissä Helsingin CHP-voimaloissa määrittävä tekijä ei ole sähkö, vaan lämpö. Sähköntuotanto on parantanut laitosten kannattavuutta ja edistänyt sähkön toimitusvarmuutta.
”Kun tämä suuri tuotanto poistuu, jäljelle jäävät vain kadun alle ruostuvat putket.”
Ei vaan lämpölähteisiin tulee uusia ja jotain aiempaa poistuu.
” Aikooko kaupunki porata Kiinaan asti ulottuvan reiän, jotta verkostoon saadaan riittävästi lämpöä?”
Tuskinpa, eikä kaupunki poraa mitään. Helen hyödyntää laajasti erilaisia saatavilla olevia lämpölähteitä. Teollisen mittakaavan maalämpöpumput voivat kuulua valikoimaan.
”Hyvin eristetyt rakennukset ovat jo lähes nollaenergiaisia.”
Eivät ole. Lämmin käyttövesi tarvitaan aina, ja sitä nollaenergiaa voi testata jättämällä patterit kiinni syksyn edetessä.
”Lämpöpumput hyvin tehokkaita ja ne kannattaa sijoittaa paikallisesti energian tarpeen lähelle siirtohäviöiden minimoimiseksi.”
Niin ovat, ja mitä suurempi ja korkeampilämöinen lähde, sitä tehokkaampi. Siirtohäviöt eivät ole kaukolämmössä kovin merkittävät
” Tarvittava vähä sähkö sitten myllyistä tms. Jos olisin Helsingin energia, perustaisin kiireesti riittävät tuulipuistot sinne minne ne armeijan puolesta sopii laittaa.”
Onnea vain talvella sen talokohtaisen lämpöpumpun kanssa jos tuuleton viikko. Helen omistaa monipuolisesti sähköntuotantoa. Tuulivoimaa, ydinvoimaosuuksia, vesivoimaosuuksia, yms.
Umpikorttelikaupungissa ei tula riitä maalämmölle, kun maan alla on muutakin kuin kaivoja.
Ikäviä tuollaiset ”monopolit”. Ne siirtohinnoittelevat voitot emolleen ylikalliilla lainoilla tms menetelmillä ja pystyvät siten määräävästä markkina-asemasta huolimatta nostamaan hinnat pilviin. Kulukuria ei ole, koska kaikki kulut ovat ”kotiinpäin” koska niiden avulla voidaan nostaa hintoja. Yksityistä kuten Carunaa sentään sääntelijä tuntuu ahdistelevan, mutta julkista vastaan kansalainen on voimaton. Kyllä nyt vaan kannattaa irtisanoa kaukolämpö vaikka se sen 5tonnia maksaakin.
Kaukolämpöyhtiöillä on sama ongelma kuin turpeentuottajilla: mistä löytää uutta liiketoimintaa tehdyille investoinneille? Suomessa ei ole yhtä nopeaa murrosta ennen koettu. Lähin vertailukohta lienee lännen kultamaat.
”Joskus kauan sitten on päätetty algoritmista, jonka perusteella hinta määräytyy automaattisesti kustannusperusteisesti.” – Vai niin! Ja samalla algoritmilläkö on päätetty yhtiön tuottoprosentti, jolla on voitu kiihtyvällä tahdilla maksaa osinkoja omistajalle eli Helsingin kaupungille. Vuosina 2016-2020 osinkoja on maksettu 246.000.000 €. Ollaan kaukana kustannusperusteisesta hinnoittelusta, jonka pitäisi olla ehdoton lähtökohta määräävässä markkina-asemassa.
Helenin voitto tulee käytännössä ydin- vesi ja tuulivoimasta. Kaukolämpö ei tuota juuri mitään. On jopa kiellettyä harjoittaa ristisubventiota näiden välillä, koska määräävä markkinaosuus.
Kaupungilta otettu rahalaitoslainoja kalliimmat suuret lainat. En nyt tämän pika-analyysin perusteella syytä laittomaksi, mutta näyttää aivan normaalilta siirtohinnoittelulta, jota esim. kuntien vesilaitokset jatkuvasti käyttävät kuntalaisten ”piiloverottamisen” välineenä ja määräävään markkina-asemaan liityvien säädösten kiertämiseen. Hävetkää!
Noilla lainoilla kyllä siivotaan voittoa verottjaan ulottumattomiin. Järjestely on todettu lailliseksi. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kaukolämmän hinnan kanssa. Jos ei tule voittoa, ei tule verojakaan. Voittoa tuottaa sähkön erillistuotanto.
Ok. Uskon että nämä on sitten hoidettu:
1) ok verottajalle (ettei lainojen korko ylitä veronkiertotasoa)
2) se Helenin salainen hinnoittelu algoritmi ei huomioi näitä ylisuuriksi paisutettuja korkomenoja kuluina (ettei hintaa paisuteta määrävässä markkina-asemassa kilpailunrajoituslain vastaisesti)
Heikkilä puhuu vasten parempaa tietoa. Todellisuudessa kilpailuviranomainen on tarkastanut algoritmin ja nimenomaan vaatinut, että se on juuri kustannusperusteinen eikä hatusta vedetty. Näin, koska Oden mainitsema määräävä markkina-asema.
Kilpailuviranomainen on tarkistanut käsittääkseni suurimpien kaukolämmöntuottajien hinnoittelumallit vain kohtuuttoman voiton tavoittelun riskin varalta. Kustannusten alle hinnoittelua ei ole kielletty luonnollisilta monopoleilta. Alihinnoittelu on kielletty lähinnä vain ns. saalistushinnoittelun osalta, joka liittyy siihen, jos jonkun toimijan tarkoituksellisena tavoitteena on tiputtaa muita toimijoita markkinalta. Minkään vuosiakaan tappiollisesti toimineen luonnollisen monopolin ei omalla alueellaan ole Suomessa koskaan kai todettu syyllistyneen saalistushinnoitteluun. Sellaiseen syyllistyminen voisi olla vaikeaa, jos ja kun suoria kilpailijoita ei edes ole. Mutta saalistushinnoittelun rajana ei pääsääntöisesti ole edes tappiollinen toiminta, vaan vältettävissä olevien kustannusten alittava hinnoittelu – eli jos hinnoittelu ylittää edes muuttuvat kustannukset (ja jos ei ole erillistä näyttöä olemassa tarkoituksesta syrjäyttää muita toimijoita markkinalta), ei ole kyse kielletystä hinnoittelusta. Kiinteitä kustannuksia laki ei velvoita kattamaan. Kaukolämmön tapauksessa huomattava osa kustannuksista on kiinteitä.
Se, että kilpailuviranomainen on tarkistanut hinnoittelumallin, ja todennut sen sallituksi, ei tarkoita sitä, että hinnoittelu voitaisiin tehdä vain juuri sillä tavalla. Kilpailuviranomainen on tarkistanut hinnoittelumallin kaksinumeroiselta määrältä kaukolämmön tuottajia, ja todennut ne sallituiksi – vaikka mallit ovat keskenään monelta osin erilaisia. Kilpailuviranomaisen tarkastusten taustalla oli takavuosina ensisijaisesti pelko nimenomaan kohtuuttoman suuresta hinnoittelusta. En ole törmännyt ikinä sellaiseen asiakirjaan, jossa kilpailuviranomainen olisi kaukolämmön tuotannon osalta ollut huolissaan alihinnoittelusta.
Se, että sinä et ole nähnyt tai kuullut asioita, ei todista, ettei niitä ole olemassa.
Päinvastoin, tätä Helenin algoritmiä nimenomaan jouduttiin päivittämään Kilpailuviraston tarkastuksen jälkeen, kun se halusi varmistaa, että kaikki kustannukset huomioidaan oikein eikä alihinnoittelua synny.
Toistan vielä, että Heleniä ei koske monopolisääntely, koska se ei sellainen KKV:n mielestä ole. Kyse on määräävästä markkina-asemasta, mikä on eri asia.
Jokainen euro joka sataa kaupungin laariin on kuitenkin Kaupungin budjetissa plussasarakkeessa ja osaltaan vähentämässä tarvetta veroäyrin nostamiseen.
Kuntalaisen kannalta on nähdäkseni aikalailla yhdentekevää, että laskutetaanko raha kaukolämpölaskussa vaiko kunnallisverossa.
200 miljoonaa vastaa luokkaa 6-7%:ia kunnallisveron tuotosta, joten kunnallisveroa pitäisi herkästi nostaa 1.25-1.5% tjsp, jotta tuo saataisiin kompensoitua. En tunne kuntien valtionosuusjärjestelmien laskentaperusteita, joten en ole varma ovatko kunnallisvero ja lämpöyhtiön osingot identtisiä valtionosuuksien määräytymisen perusteina.
Lämpöyhtiö ei jaa juuri osinkoja, sillä valtio verottaa yhtiötä, jos se päästää voitot tulosrivilleen. Energiayhtiöiden voittoja nostetaan ulos sen takia lainaamalla kunnalta niille rahaa mahdollisimman korkealla korolla, ja nostamalla voittoja osinkojen sijaan korkoina, jota kautta vältetään valtion verotusta.
Mitä siihen tulee, onko sama, laskutetaanko rahat kaukolämpölaskussa vai kunnallisverossa, niin siihen pätee sama tilanne käänteisesti. Kaukolämpölaskusta valtio perii mm. 24 %:n alvit. Eli osa laskusta lisää valtion tuloja ja kunta saa vain osan. Jotta saa 1 000 000 euroa lisää tuloja kunta-konsernin taseeseen kaukolämpölaskun kautta, pitää kaukolämpölaskuja lisätä siis vähintään 1240 000 eurolla. Ja jotta sen summan saa vielä kunnan omaan kassaan, se pitää saada siirrettyä konserniyhtiöstä vielä kunnan omaan taseeseenkin.
Luonnollisesti kannatat tasaveroa?
Asia ei ole lainkaan yhdentekevä, ellei haluta luoda tulonsiirtomekanismia perustuen siihen paljonko kyseinen henkilö käyttää kaukolämpöä. Siksi hinnoittelun tulee olla kustannusperustainen.
Valitettavasti tollaiset tulonsiirrot ovat yleisiä monessa kunnassa, esimerkiksi kunnan omistama sähkön siirtoverkko yhtiö tuottaa voittoa kunnalle, eli järjestelmä on tulonsiirtomekanismi esim. sähkölämmittäjiltä muille kuntalaisille.
Mihin perustat olettamuksesi, että viiden vuoden kuluessa kaukolämpö halpenisi? Silloinhan Salmisaarta ajetaan alas, vaikka sitä korvaavaa tuotantoa ei ole edes olemassa, paitsi kallistuvaa maakaasua polttavat lämpökeskukset. Entä Vuosaaren biopolttoaine, sen hinta tuskin on laskusuunnassa, ja saatavuuskin voi olla ongelma. Ja kun tästä vielä mennään vähän eteenpäin, tulee eteen Vuosaaren voimalaitoksen ja lämpökeskusten maakaasun lopettaminen. Uusiin investointeihin tarvitaan miljardeja, ja kaukolämpöasiakkaat ne maksavat.
Kekkonen jaksaa levittää valheellista väitettään siitä, että maakaasu olisi se Salmisaaren korvaava tuotantomuoto. Ei näköjään auta, vaikka eri medioissa hänelle asioiden oikea laita kerrotaankin. Ensimmäistä Salmisaaren korvaavaa osaratkaisua, Katri Valan seitsemättä yksikköä, rakennetaan jo ja muista projekteista, kuten Kilpilahdesta, merivesilämmöstä, konesaleista, maalämmöstä, pienydinvoimasta, lista jatkuu…, on jo selvitykset käynnissä. Kekkosen päähän ei vain mahdu, että emme elä enää 2000-luvun alussa, jolloin isot keskitetyt ratkaisut olivat muotia. 2020- ja 2030-luvulla ratkaisut ovat moninaisia ja koostuvat useista eri paloista, ei yksittäisistä hopealuodeista.
Edes Hanasaarta ei pystytä korvaamaan ilman maakaasulämpökeskusten lisäkäyttöä. Salmisaaren korvaamisen ei ole mitään konkreettista vielä tulossa. On siis kaksi vaihtoehtoa, joko maakaasun tuntuva lisääminen tai huomattava lisäinvestointiohjelma nykyisen päälle. Kaikki tämä heijastuu kaukolämmön hintakehitykseen. En saanut vastausta kysymykseeni, miksi kaukolämmön hinta muka lähtisi laskuun.
Älä jaksa Veikko jatkaa valhettasi. Hanasaaren sulkeminen ei lisää kaasulämpökeskusten käyttöä muuten kuin sinun harhaisissa laskelmissasi. Tämäkin on sinulle jo aiemmin selitetty. Uutta tehoa rakennetaan vähintään Hanasaaren kaukolämpötehon verran.
Lisää investointeja tulee kyllä ja sieltä pääomakustannusta, mutta koska uusi tuotanto on muuttuvalta kustannuksellaan merkittävästi edullisempaa kuin vanha tuotanto, kokonaiskustannus putoaa. Ja muuttuva kustannus on pienempi, koska lämpöpumput tai bio eivät tarvitse päästöoikeuksia, bioa ei veroteta ja lämpöpumput maksavat tulevaisuudessa vain pienen 0,5 €/MWh sähköveron per kulutettu sähkö-MWh. Lämpöpumppujen COP = 3 huomioiden sähkövero on siis mitätön kustannus per kaukolämpö-MWh.
Enää vastaamatta onko verrokkikaupunkien kustannukset nousseet saman vai onko Helsinki töpännyt jotain. Eli Tallinnasta ja Tukholmasta samat luvut kiitos.
Vertaat vääriin kaupunkeihin. Pitäisi pysyä suomen sisällä, jotta vertailu olisi reilua. Suomen sisällä meillä on samanlaiset verotukselliset tekijät, jotka määräävät sen, millä lämmitetään.
Toki on ikävää, että valmiiseen kaukolämpöverkostoon ei enää voi liittää mitään. Siinä vaiheessa, kun kaavan määräämät pakkoliitokset loppuivat, niin näitä ei ole enää oikein tullut. On oikeastaan aika ironista, kun rakennuksissa usein piirretään kuvaajalle suoran sähkön kustannus ja sitten sitä, miten lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin eri vaihtoehdoissa, niin kaukolämpö lähtee sukeltamaan väärään suuntaan. Kallein lämmitysmuoto useimmissa tapauksissa.
Uuteen rakennukseen kaukolämpöä ei saa mitenkään kannattamaan, koska kiinteät kulut ovat valtavat suhteessa ostetun energian määrään. Viime vuonna laskettiin vanhaan taloon öljy -> kaukolämpö siirtymää ja tämäkään ei maksa itseään koskaan takaisin. Edes kovat tukieurot öljystä luopumiseksi eivät muuttaneet tilannetta ja edelleen öljy jäi tässä kiinteistössä halvimmaksi ja parhaaksi ratkaisuksi.
Sellaista se on.
Onpa outo käsitys, joka ei ainakaan perustu todellisiin lukuihin. Joo, voi hyvin olla, että sähköverkon reunamille tehtävään uuteen omakotitaloon ei kaukolämpöä kannata laittaa. Sen sijaan täydennysrakentamisessa kaukolämpö on edelleen hyvin suosittua.
Helsingissä tehtiin 2019 ennätyksiä liittymätehon kasvussa, kun tehoa liitettiin yli 80 MW, kts. https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat
Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan 91 % uusista kerrostaloista Suomessa liitettiin kaukolämpöön, kaikista rakennuksista 56 %. Vertailun vuoksi maalämmön ja lämpöpumppujen yhteenlaskettu osuus kaikista uudisrakennuksista oli n. 22 % ja suoran sähkön n. 22 %. Lähde: https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilastot
Tuo kuulostaa markkinointipuheelta. Linkissä on kerrottu vain uusista liittymistä liittymistehon osalta, mutta jätetty kertomatta vanhojen asiakkaiden kulutuksen poistumasta. Liittymisteho on vuosi vuodelta kuvannut huonommin kaukolämmön volyymejä. Asia näkyy havainnollisesti Helenin tuoreimmasta liiketoimintakatsauksesta, jonka mukaan kaukolämmön liittymistehot ovat kasvaneet vuoden 2016 jälkeen (vuoden 2019 kasvulukemat olivat sivumennen sanottuna tuon lähteen mukaan linkitettyä markkinointitiedotetta pienemmät), mutta kaukolämmön kulutus on laskenut siten, että toteutunut kulutus per kirjanpidollinen liittymisteho oli 16,9 % alempi vuonna 2020 kuin oli ollut vuonna 2016. Kaukolämmön kulutuksen vähenemään 2020 ja 2021 on vaikuttanut koronasulutkin ja toki säälläkin on merkitystä, mutta trendiin, jossa virallinen liityntäteho ja kulutus erkanevat, on vaikuttanut myös mm. se, että nykyään yhä useammin kiinteistöissä on lämpöpumppuja kaukolämmön rinnalla. Kaukolämmön kulutusta siis on jo vuosien ajan poistunut nopeammin kaukolämpötaloista kuin uusia asiakkaita on tullut rakentamisbuumin aikanakaan tilalle. Sähkön käytön kehitys on ollut tasaisempaa.
Säällä oli valtava merkitys varsinkin vuoden 2020 lukuihin.
Tallinnan tilannetta en tunne, mutta Tukholmassa on panostettu biomassan polttoon. Ei todellakaan kestävä tai mallikelpoinen ratkaisu, mutta päästöoikeuksien hinnannousu ei heitä hetkauta, koska bio on niistä vapautettu. Kaukolämmön hinta asiakkaille on viime vuosina ollut samaa luokkaa kuin Helsingissä, mutta korotuspaine lienee nyt matalampi. Tuolta kaivelemaan: https://www.stockholmexergi.se/fjarrvarme/
Tukholmassa muuten on myös aika paljon lauhempi ilmasto kuin Helsingissä (esim. helmikuun pitkän ajan keskiarvo yli 3 C korkeampi), joten kaukolämmön kulutus per k-m² lienee aika monta kWh pienempi vuositasolla. Ironista kyllä ilmaston lämpeneminen on ehkä kaikista suurin ilmastopäästöjen vähentämistä helpottava tekijä täällä Pohjolassa.
https://www.stockholmexergi.se/om-stockholm-exergi/vara-anlaggningar/
Värtaverket: bio
Bristaverket: bio ja jäte
Hammarbyverket: lämpöpumppuja
Högdalenverket: jäte
Hässelbyvärket: bio
Näillä tuotetaan suurin osa Tukholman kaukolämmöstä. Värtaan on ilmeisesti tarkoitus asentaa hiilen talteenottojärjestelmät joskus tulevaisuudessa?
jhtre
Ode,
kuinkas ja milläs algoritmillä vesivirtamaksun suuruutta säädellään?
Esim. meidän talossa so on neljäsosa koko maksusta ja jää usein käsittelemättä, ts. moni ei edes tiedä sen olemassaolosta.
Täällähän tätä vesivirtamaksua selitetään, https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/nykyisille-asiakkaille/helenin-lampoasiakkaiden-sopimusvesivirrat
Noh, ei Helen (tietenkään) avaa niitä numeroita mitenkään.
Koko Suomea koskeva ohjeistus ei ainakaan ota Helsingin kaukolämpöverkon erityisyyttä mitenkään huomioon.
Vesivirtamaksuhan on se pääsyy, miksi talot irtautuu verkosta. Vaikka et käyttäisi yhtään energiaa, maksat tonnin kuussa. Kun sitten tarvitset energiaa, niin parempi ostaa se jostain muualta.
Vesivirtamaksun suuruutta seurataan Helsingissä vuosittain asiakkaan kulutuslukemiin perustuen.
Todelliseen kulutukseen perustuva sopimusvesivirran määrittäminen lisää maksuperusteiden selkeyttä, tasapuolisuutta ja avoimuutta.
Jos sulla on jotain tietoa asiasta, niin kerroppa paljonko on kk-maksu jatkossa, kun vvm on 3,8 m3/h?
Tällä hetkellä se on 38% korkeampi kuin vaikka Tampereella.
“Kaikki kustannukset ovat nousseet. Kivihiilen hinta on vuodessa kaksinkertaistunut, päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet, maakaasun hinta on kymmenkertaistunut (!) sähkön hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi ja hallitus on korottanut energiaveroja tuntuvasti.”
Artikkelissa todetut asiat eivät ole mitään itsestään tapahtuvia luonnonlakeja vaan järjettömän politiikan lopputulos.
Pääkaupunkia tai koko Suomea ei tarvitse muuttaa hiilineutraaliksi etuajassa – eikä missään muussakaan ajassa. Näin ollen ei tarvita turhaa päästökauppaa nostamaan hintoja entisestään – eikä kaiken maailman veroprogressioita entisten päälle.
Viimeinen lause on kuin toteamus Hölmölän päivälehdestä:
“Helenin hallitus on reagoinut olttoaineiden ja päästöoikeuksien nousseihin hintoihin päättämällä aikaistaa Hanasaaren kivihiilivoimalan alasajoa liki kahdella vuodella.”
Eli sen sijaan, että yrittäisimme hankkiutua eroon ideologiapolitiikan aiheuttamista haitoista, lopetamme energian tuottamisen kokonaan – ja kuvittelemme, että energian hinnannousu siinä jotenkin taittuu?
Suuri teko, pieni vaikutus näillä ”ilmastotoimilla”.
Kuten tapana on sanoa, ihmisillä on oikeus omiin mielipiteisiinsä mutta ei omiin tosiasioihinsa. Ilmastomuutos on tosiasia samassa mielessä kuin vaikkapa evoluutio tai DNA-tunnistus; se on osa äärimmäisen laajalti hyväksyttyä tieteellistä teoriaa, joka on osoittautunut myös käytännössä toimivaksi.
Toteamuksesi, että Helsingin ei tarvitse muuttua hiilineutraaliksi, on siis toivomus, että ihmiskuntaa uhkaavaan ilmastonmuutoksen tulisi edetä häiritsemättä.
Toiseksi energian hinnan nousu ei lisää uusia veroprogressioita. Päinvastoin: se on regressiivinen ilmiö, koska se iskee suhteellisesti eniten pienituloisiin.
Tässä sekoitetaan yhteiskunnan eri elinten toiminta. Helenin hallitus ei voi luopua päästökaupasta eikä vaikuttaa kivihiilen hintaan, joten riippumatta siitä, miten Helen suhtautuu ilmastonmuutokseen, sen ei kannata taloudellisena toimijana pyrkiä potkimaan tutkainta vastaan. (Tämä on koko päästökaupan idea.) Eli jos haluaisit Hanasaaren voimalan pysyvän käytössä, on sinun syytä kääntyä eduskunnan ja europarlamentin puoleen.
Millä perusteella kivihiileen ja maakaasun markkinahintojen nousu on ”järjettömän politiikan lopputulos”? Joo, järjetöntä on, että noita edelleen poltetaan ja niiden hinnanvaihteluista kärsitään, mutta sitä et ilmeisesti tarkoittanut?
Käytännössä kaikki maakaasu ja kivihiili tuodaan Suomeen Venäjältä. Tällä hetkellä Venäjä kiristää Euroopan kaasuhanoja, mikä nostaa hintoja. Se taas liittyy ilmeisesti Nordstream 2 -hankkeeseen, jonka ”välttämättömyys” halutaan iskostaa saksalaisten kalloon. Sähkön hinnat Saksassa ovat viimeisen parin kuukauden aikana huidelleet astronomisella tasolla, joten näyttää tepsivän. Toivottavasti Keski-Euroopan talvesta ei tule kylmä. Tällaisen suurvaltapolitiikan pelinappulaksi pieni maa helposti joutuu, kun rakentaa energiapolitiikkansa fossiilisten varaan. Saksalaiset ovat menettäneet järkensä eikä heidän energiamöhläilyjään voi enää korjata, mutta Suomen olisi ehdottomasti panostettava isosti ydinvoimaan, ihan jo energiaturvallisuuden nimissä. Päästötkin vähenevät siinä sivussa.
”Vaikka kaukolämpö on nyt kovin fossiiliperäistä ja siksi oikeutetukstikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuoden päästä.”
Tästä visiosta oli hyvä kuulla tarkemmat askelmerkit. Esimerkiksi siitä, mikä on kokonaishiilitase, kun Vuosaaren uuteen voimalaan kuskataan päivittäin 50 dieselrekallista biopolttoainetta. Pelkään ettei kovin mairitteleva ilman luovaa kirjanpidollista matematiikkaa. Edelleen, esimerkiksi jätevesien lämpöenergian hyödyntäminen lämpöpumpuilla on erinomainen asia, mutta jostain energianlähteestä se lämpö jätevesiinkin sitä ennen on latautunut. Sama juttu nollaenergiataloissa, ihan kiva mutta meillä on aika monta taloa jotka eivät nollaenergialuokkaa ole nähneetkään – ja nollataloissakin tykätään käyttää lämmintä vettä. Ilmanvaihto jne on myös huomioitava asia, mutta puhutaan nyt lämmöstä ja ajatellaan että sähkö tulee töpselistä.
Lämpöenergiaa siis tarvitaan ja olemassa oleva kaukolämpöverkko on resurssi, jota ei kannata hukata. Fossiilinen kaukolämpö pitäisi korvata modulaarisella minireaktorilla. Teknisesti tällainen ratkaisu olisi mahdollista saada tulille hyvinkin nopeasti. Esteet ovat poliittisia, juridisia ja taikauskoon perustuvia. Näistä jokainen on kuitenkin voitettavissa, jos poliittista tahtoa löytyy. Aika pessimistisesti kuitenkin suhtaudun viime vuosien näyttöjen valossa.
Jos ja kun paras ratkaisu on tavoittamaton, näkisin mieluusti Helsingin energian visioita vedyn käyttämisestä energiavarastona uusiutuville. Kesällä aurinko paistaa ja tuulimyllyt pyörivät, mutta lämpöä tarvitaan talvella.
Ettekös te nimenomaan tehneet harkintaan perustuvan päätöksen, kun algoritmi näytti 50% ja hinta nousi vain 30%?
Kummallista, että kivihiilen hinta kaksinkertaistuu, kun koko maailma luopuu siitä. Vai onko Hesaria lukemalla saanut väärän kuvan?
En lue hesaria, joten en tiedä tuosta. Fakta on joka tapauksessa se, että Euroopassa on tänä vuonna poltettu hiiltä eniten pitkään aikaan. Suurin tekijä on se, että Saksassa ei ole tuullut tänä vuonna yhtä paljon kuin yleensä. Niin naurettavaa kuin se onkin, tätä sääriippuvaista energiantuontoa on varsinkin Länsi-Euroopassa haluttu ja nyt siitä kärsitään.
https://www.ise.fraunhofer.de/en/press-media/press-releases/2021/german-net-electricity-generation-in-first-half-of-2021-decline-in-renewables-due-to-weak-winds.html
”In the first six months of 2021, solar and wind fed a total of 87.3 terawatt hours (TWh) into the public grid, compared with 102.9 TWh within the same time period in 2020. This was mostly due to the large drop in wind power, which declined by 20.5 percent compared to 2020. In contrast, the share of net electricity generation in the public power supply from brown coal (+37.6 percent), hard coal (+38.9 percent), gas (+18.6 percent)… increased.”
Saksa on Euroopan ylivoimaisesti suurin tuontikivihiilen käyttäjä, joten jos siellä kysyntä kasvaa, se näkyy heti hinnoissa myös Suomessa.
Mun täytyy vaan sanoa että onneksi olkoon Helsinki, omasta lavasta lensi omaan maaliin niin että rysähti! Toisaalta voidaan laittaa kello käymään milloin Fortum Espoo ja Vantaan Energia nostavat kanssa kaukolämmön hintaa ja samalla prosentilla. Ja Apollonkadulla skumppapullot poksahtavat.
Vantaan Energia ei ole enää yhtä riippuvainen fossiilisista kuin Helen, koska se sai Uudenmaan jätteenpolttoon monopolisopimuksen, joka kestää vuoteen 2034 asti. Jätteillä lämpiää suuri osa Vantaata ja lopusta taas iso biomassalla. Ja jätteenpolttoa ja biohan eivät koske energiaverotus eikä päästökauppa. (Tosin hallitusohjelmassa lukee, että jätteenpolttoveroa selvitetään, mutta mitään konkretiaa ei asian eteen ole tehty). Joten vaikea nähdä, millä perusteilla VE tuollaista korotusta lähtisi tekemään.
Tällaiseen keskusteluun olisi syytä laittaa vertailuksi kaukolämmön hinta tänä syksynä muissa suomalaisissa kaupungeissa.
Pikaisella vertailulla joulukuulle näyttäisivät hinnat olevan (ALV 24 %) Helsinki 87,67 €/MWh, Espoo 78,95 €/MWh, Joensuu 81,47 €/MWh, Kuopio 70,16 €/MWh, Tampere 74,40 €/MWh, Turku 82,88 €/MWh ja Vantaa 76,26 €/MWh. Espoossa, Helsingissä ja Joensuussa ilmoitetaan hinnastossa ALV 0 % hinta, muissa ALV 24 %, joten olen laskenut kaikkiin mukaan ALV 24 %.
Tätä voi verrata siihen, että sähkö maksoi tänään päivällä noin 101 €/MWh.
Näistä Kuopio ja Joensuu käsittääkseni pisimmällä siirtymästä pois fossiilisista hiilestä, maakaasusta ja turpeesta.
Tää blogialusta on kyllä pohjanoteeraus keskustelun kannalta, eihän näitä ”lomittuvia kommentteja löydä mitenkään. (Ode!)
Mutta asiaan,
mitähän Tampere tekee oikein?
Polttaa puuta ja muuta biomassaa. Lisäksi myös turvetta, jolla on huomattavasti matalammat verot kuin kivihiilellä ja maakaasulla. Kaukolämmön hinta Tampereella on ollut tasaisesti yli 70 €/MWh jo ainakin vuodesta 2013 lähtien, eli usei(mpi)na vuosina Helsinkiäkin kalliimpaa.
”Tätä voi verrata siihen, että sähkö maksoi tänään päivällä noin 101 €/MWh.”
Vertaat siis suorasähkölämmitykseen? Maalämpöpumpulla tuotettu lämmitysenergia on sitten noin 30€/MWh.
Sepä.
Jos KL-verkon olemassaolo on niin kallista kuin Helenin vv-maksu antaa olettaa, niin lämpöpumput käytännössä tappoivat kaukolämmön.
Tää kai sitten on sitä kohuttua disruptiivista teknologiaa.
Kaiken lisäksi KL-hinta tietty kohoaa sitä mukaa, kun taloyhtiöt siitä irtaantuvat.
Aika pahalta tuntuu olla osakkaana taloyhtiössä, jonka alle ei oikein saa maalämpöpumppuja, koska metron ”turva-alue”.
Hintaero eri kaupunkien välillä voi johtua myös eritahtisista hinnoittelupäätöksistä. Tampere (kuten useimmat muutkin) näyttää ilmoittaneen koko vuoden hinnat etukäteen, Helsinki kolmannesvuosittain. Kannattanee vertailla uudestaan kun nähdään, mitä tammikuun lämmitysenergiamaksut ovat.
Noista kaukolämpöverkosta irtautumismaksuista näkisi mielellään vertailua, mutten löytänyt tietoa ainakaan Espoosta (Fortum), Joensuusta (Savon Voima) enkä Kuopiosta. Tampereella maksu on 1860 € (ALV 24 %).
Sähkön hinta mukana vertailuarvoksi energian hintana.
Yhtiömme tarjosi Helenille CO2 vapaata polttoainetta, jota olisi voinut käyttää suoraan kivihiilen korvikkeena ja jonka käytöstä ei siis olis tietenkään tarvinnut maksaa päästöoikeuksia, eikä kivihiilen haittaveroa. Ei kelvannut, kun oli juuri sillä hetkellä (talvi 2021) kalliimpa kuin kivihiili, ei edes haluttu keskustella. Kolleegani sanojen mukaan johto ja poliitikot vahtuu, mutta Helenin pääkonttorin ”seinissä” asuu kivihiilen ja fossiilisten poltto kuin täi tervassa ja meno ei muutu miksikään.
Myös Kanadalainen kolleegani nauraa Helsingille, kaupunki jossa johto on ollut hyvinkin vahvasti vihreiden käsissä ja silti on dinosaurus fossiilisten käytön suhteen…
Onneksi on kaupunkilaisilla mahdollisuus äänestää ja vaihtaa johtoa, jos ei nykyinen osaa toimia kaupunkilaisen eduksi.
Mikähän tämä myyttinen ”CO2-vapaa polttoaine, jota olisi voinut käyttää suoraan kivihiilen korvikkeena” mahtaa olla? Joku biokaasujuttu? Myös Espoo (Fortum) olisi varmasti kiinnostunut tästä uudesta inniovaatiosta. Oletteko niille tarjonneet? Mitä sanoivat? Esteeksi taitaa muodostua se, että tarina ei pidä paikkaansa.
Ja että oikein kanadalainen kolleega nauroi? Jukupätkä. Siellä onkin varaa naureskella, kun talot lämpiävät lähinnä suoralla kaasulämmityksellä tai sitten fossiilisilla tuotetulla sähköllä. Toki Ontariossa ja Quebecissä on paljon ydin- ja vesivoimaa, että siitä pisteet heille.
Helen nostaa tosiassa kaukolämmön hintaa 50%, se nostaa kiinteistöjen vesivirtamaksuja eli perusmaksuja sopimusten vastaisesti uudella laskentatavalla, jossa hinta määräytyy hetkellisen huippukulutuksen mukaan. Kirjeet ovat lähteneet ja lähdössä kiinteistöille. Suuri taistelu lienee edessä yksipuolisesta sopimusrikkomuksesta.
Itselläni 20 vuotta kaukolämmössä, vuosittainen lämmönkulutus on tasaisesti hiukan laskenut. Nyt Helen haluaa nostaa perusmaksua 40% . Miten se sattuukin sopivasti, sillä päästään tuohon 50% nousuun, mutta ei näytä ulospäin niin pahalle.
Kaukolämmön hinta koostuu energiamaksusta ja vesivirtamaksusta. Energiamaksu nousee 29,9 % syyskauden ajaksi. Kiinteistöjen vesivirtamaksuja päivitetään myös, ja tämä päivitys on vuosittainen toimenpide.
Vesivirtamaksun suuruutta seurataan Helsingissä vuosittain asiakkaan kulutuslukemiin perustuen. Vesivirtamaksu voi siis säilyä ennallaa, nousta tai laskea, riippuen asiakkaan kulutuksesta. Todelliseen kulutukseen perustuva sopimusvesivirran määrittäminen lisää maksuperusteiden selkeyttä, tasapuolisuutta ja avoimuutta.
Palauttaako Helen myös korotuksen liittymismaksuun kun vesivirta laskee?
Tyypillisesti lämmitys on kolmasosa taloyhtiön kuluista. Kaukolämmön 30% nousu tarkoittaa siten 10% nousua hoitovastikkeeseen. Merkittävä juttu.
Eiköhän tämä Helen Oy:n toiminta aiheuta joukkopaon kaukolämmöstä. Ainakin kaikki pientalot ja varmaan lähiöiden kerrostalot, joilla tontti riittää eikä ole tunneleita alla, siirtyvät maalämpöön. Lienee sitten ollut päättäjien tarkoituskin?
Itselläni esimerkiksi elokuussa perusmaksu 97,60€ ja energia 45,29€.
Talvikaudella energia noin 200€. Ilmoitetut hinnannousut ovat tosiasiassa 50% energiamaksuun suhteutettuna.
On päivänselvää, että Helen hallitus vaihdetaan.
Kai sullakin Osmo on iso vastuu tässä Helen-gatessa. Ei tällaista inyourface-hinnankorotusta vaan voi heittää ihmisille, vaan asioista tulee tiedottaa hyvissä ajoin ja antaa mahdollisuus tehdä omat johtopäätökset ja toimenpiteet.
Vieläkään ei Helen ole tiedottanut asiakkaitaan vaan tyrmäistyttävä uutinen tullut ilmi median kautta.
Olen ollut yhteydessä Helenin asiakaspalveluun, josta on luvattu selvittää vesivirtamaksun alentamista mahdollisimman pian. No kolmeen päivään ei ole kuulunut mitään…
Kaukolämmön hinta vaihtuu Helsingissä neljä kertaa vuodessa. Kuukautta ennen hinnanmuutosta seuraavan kauden hinta löytyy nettisivuilta helen.fi/hinnat. Myös asiakkaiden laskulta löytyvät uudet hinnat. Näin Helen on toiminut myös aikaisemmissa hinnanmuutoksissa, oli ne sitten korotuksia tai hinnanalennuksia.
Helen-gate ja inyourface-korotukset. I hear ya, mate! Joopa joo.
Helen ilmoitti noista korotuksista sivuillaan ihan normaaliin tapaan. Suomessa on niin laiska media, että eivät varmaan sitäkään olisi huomanneet, mutta Soininvaaran blogipostauksen myötä sentään nostivat aiheen uutisiin. Eipä tuossa oikein mitään voi. Kivihiilen hinta on noussut, samoin päästöoikeuksien.
Joskus asioihin on olemassa yksinkertainen ratkaisu, jota turhaan kierrellään.
Tähän se on: lisää ydinvoimaa, paljon, ja mahdollisimman nopeasti.
Jos uraanin hinta on korkealla, sitä etsimään, kaikkialta.
Jo pitkälle kehitteillä olevat pienydinvoimalat tuottamaan kaupunkeihin energiaa.
Tämä ratkaisu edesauttaa myös aidosti, eikä vain mielikuvallisesti, akkuteollisuuden ekologisuutta, hiilidioksidipuhtautta.
Lisäpotkua tähän tietenkin tuulivoimalla ja aurinkoenergialla sekä uusilla keinoilla säästää energiaa, mutta tarvittava voluumi on saatavissa vain ydinvoimalla.
Ydinvoima on ollut ja on edelleen housuun kusemista. Siihen turvautuminen vei pitkään kaikki Suomen panostukset uusiutuvilta, onneksi Tanska ja Saksa pitivät lippua korkealla.
Jos jatketaan ydinvoimalla, voidaan olla varmoja siitä että mikään ei muutu ja insinööri jälleen yllättyy kun seuraava onnettomuus tapahtuu jälleen yllättävällä ja ennakoimattomalla tavalla (vrt. Tsernobyl ja Fukushima). Tämä pitää kai joka sukupolven itse kokea.
Ydinvoima ei ole vienyt Suomessa panostuksia ”uusiutuvilta”, koska ydinvoimaa on rakennettu markkinaehtoisesti. Tuulivoimaa on sen sijaan tuettu sadoilla miljoonilla (syöttötariffit) ja tuet ovat voimassa vielä vuoteen 2029 asti.
Tanska ja Saksa pitävät lippua korkealla? Tarkoitit varmaan, että pitävät päästöjä korkealla? Kirjoitushetken päästötilanne em. maiden sähköverkoissa + vertailun vuoksi ydinvoimamaa Ranska: https://i.imgur.com/iynd9ID.png
Täältä näkee reaaliaikaisen tilanteen: https://www.electricitymap.org
Suomellakin on alemmat sähköverkon ominaispäästöt (CO2ekv/kWh) kuin tuulivoimaan hirttäytyneillä Saksalla ja Tanskalla. Puhumattakaan sähkön hinnasta, joka on täällä alle puolet Saksan ja Tanskan järkyttävistä luvuista:
– Tämän päivän tukkusähkön hinnat Nordpoolista: https://i.imgur.com/JlqgSjI.png
– Kuluttajasähkön hinnat EU-maissa 2020 (H2): https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/0/0e/Electricity_prices_for_household_consumers%2C_second_half_2020_%28EUR_per_kWh%29_v1.png (huom. Saksan ja Tanskan korkeat sähköverot ovat olemassa pitkälti juuri ”uusiutuvan” tuotannon subventointia varten. Eli ilman korkeita veroja tuo without taxes -osuus nousisi jokseenkin vastaavasti.) Kuvan lähde: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Electricity_price_statistics#Electricity_prices_for_household_consumers
Mitä ydinvoimaonnettomuuksiin tulee, niin valaisetko minua, montako ihmistä esim. Ranskassa tai Yhdysvalloissa kuolee vuosittain niissä? Tai missään muussakaan maassa? Ilmeisesti vähintään satoja, koska näet aiheelliseksi nostaa tämän ”ongelman” esille. Vertailun vuoksi Saksan vuosikymmenestä toiseen jatkunut kivihiilen ja maakaasun turputtelu tappaa tuhansia vuosittain ja aiheuttaa sadoille tuhansille hengitystiesairauksia ja -oireita, mutta se on ilmeisesti ihan ok, koska Saksassa on paljon tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleja. Tuottavatko tuulivoimalat ja aurinkopaneelit mitään vai joudutaanko sähkö kuitenkin tekemään lähinnä kaasua ja kivihiiltä poltellen näyttää olevan sivuseikka.
Tsernobylissä tehtiin vaaralliseksi tiedetty koe epävakaaksi tiedetyllä grafiittihidasteisella reaktorilla (tästä kokeesta muutamien muiden RMBK-laitosten johto oli kieltäytynyt / kiemurrellut irti). Lisäksi laitoksessa oli suunnitteluvirhe (säätösauvojen kärjet olivat grafiittia), joka oli tullut ilmi jo vuosia aiemmin – mutta oli salattu keskusjohtoisen ”ihanneyhteiskunnan” tapaan.
Fukushimassa vanhimpien neljän reaktorin suojarakenteet ja jäähdytysjärjestelmät eivät olleet väähään aikaan vastanneet virallisia vaatimuksia, mutta kun ne olivat kuitenkin pian poistumassa – ja Japanissakin vallitsee vahvasti ”maan tapa” mm. suurten yritysten suhteen, niin asialle ei tehty mitään. Sinänsä noidenkin reaktorien rakenteelliset virheet olivat tunnettuja ja jotain varautumisia niiden suhteen olisi voinut tehdä.
Näistäkin huolimatta Tsernon seurauksena taisi kuolla luokkaa muutama kymmenen ihmistä (suurin inhimillinen tragedia taisi olla mm. Greenpeacen propagandan synnyttämät aborttitsunamit Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa) ja Fukussa taisi menehtyä yksi voimalaitoksen työntekijä – mutta oliko sekään mikään säteilyonnettomuus? Muutenhan Japanissa ja Ukrainassa on edelleen asumattomina alueita, joilla säteilytasot ovat alaisempia kuin jossain meikäläisellä kunnon radon-alueella kuten Pispalassa.
Uusiutuvissa on tulossa seinän pää vastaan Suomessa. Vesivoimaa ei voida lisätä (päinvastoin paine on vähentää), aurinkovoima ei ole täällä kovin ideaali ja tuulessakin on jo se raja nähtävissä ettei kannata enempää rakentaa – eikä oikein voidakaan koska Itä-Suomeen ei saa rakentaa ja Lappiin niitä ei haluta. Eikä tuulivoima ole erityisen ympäristöystävällistä muuten kuin hiilijalanjäljen puolesta.
Valitettavasti fissiolla se on mentävä vielä muutama vuosikymmen kunnes fuusio saadaan toimivaksi.
ksee sanoo:
14.9.2021 5:23
”Tsernobylissä…”
”Fukushimassa…”
Näitähän voi selitellä kaikin tavoin aina kun uus ilmestyy.
Loogisesti voi kuitenkin päätellä, että vastaavia on tulossa lisää, koska niitä on tullut ennenkin. Aika monessa maassa on ”maan tapa”.
Nykyhetki ei oikein kerro mitään tulevasta.
Voi tietty kysellä, että oliko Saksan ydinvoimaloiden pysäytys ”pähkähullua” vai välttämätön alkusysäys sille, että energian varastointi kehitetään sille tasolle, että VRE toimii 24-7-365.
Joka tietty joidenkin vuosien päästä on se, mihin koko planeetan energiantuotanto nojaa. Paitsi Kiinan ja Suomen. Hienossa seurassa ollaan.
Ei muuta kuin venäläistä ydinvoimaa tänne rakentelemaan, sehän lupaa vain hyvää tulevaisuudessa… Ja valmista tulee alle kahdessa vuosikymmenessä?
Miksei tällä blogialustalla toimi lainaus enää?
toke kirjoitti: ”Voi tietty kysellä, että oliko Saksan ydinvoimaloiden pysäytys “pähkähullua” vai välttämätön alkusysäys sille, että energian varastointi kehitetään sille tasolle, että VRE toimii 24–7‑365.”
En näe mitään syy-yhteyttä energian varastoinnin kehittämisen ja Saksan ydinvoimaloiden ennenaikaisen sulkemisen välillä. Varastointia olisi voinut kehittää aivan yhtä hyvin, vaikka ensiksi olisi suljettu hiilivoimalat, sitten kaasuvoimalat ja vasta viimeiseksi ydinvoimalat. Tai vaikka mitään ei olisi suljettu. Suurin osa kehityksestä tapahtuu muutenkin Saksan ulkopuolella.
Minusta tuollaiseen varastointiteknologian heurekaan luottautuminen on vähän sama kuin pistäisi kaiken fuusion varaan. Läpimurto varastoinnissa/fuusiossa saattaa tapahtua joskus tulevaisuudessa, tai sitten ei, mutta kannattaako sen varaan pelata ilmastonmuutoksen hillitsemistä? Sanotaan nyt sekin, että halvan ja skaalautuvan sähkön varastointiratkaisun löytyminen ei välttämättä edes tarkoittaisi sitä, että sähköä kannattaisi tuottaa ainoastaan uusiutuvilla. Varastointia voi tehdä yhtä hyvin esim. ydinsähkölle yöaikaan, jolloin sähkön kulutus ja hinta ovat alempana.
Ydinvoimaa ei ole Suomessa rakennettu markkinaehtoisesti. Sitä ei ole rakennettu ollenkaan, koska tilattu reaktori ei ole valmistunut 16 vuodessa. Sinä aikana on viimein Suomessa alettu rakentaa uusiutuvaa, jota ei ennen sitä tehty lainkaan. En nyt laske metaanipäästöjä aiheuttavia altaita uusiutuviksi.
Ksee tosiaan todisti pointtini siitä, että aina löytyy uusi selitys sille miksi TAAS tuli uusi ydinvoimalaonnettomuus.
Teknologia ei ole ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin vaan ongelmien lähde. Kuinka monta insinööriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
Ei insinöörin tarvi vaihtaa hehkulamppua. Hän on kehittänyt loisteputket.
Jos ei kehitä teknologiaa, niin sitten ei koskaan kehity myöskään ne mullistavat sähkön varastointimenetelmät joiden varaan tuulivoima-korttitaloa rakennetaan. (Voi tosin olla ettei ne kehity muutenkaan: paras sähkön varastointitapa on edelleen se ensimmäinen, eli lyijyakku).
Muuten, tuulivoimalat tuottavat ikuisesti säilyvää ongelmajätettä enemmän kuin ydinvoimalat.
Määrittele ikuisuus? Oisko myös materiaalin haitallisuus hyvä huomioida?
Tuulivoima on jatkossa kuitenkin pienenevä osa VRE:tä, joten tuntuu hassulta, että takerrutaan johonkin lapojen kierrätykseen, joka taitaa toimia siellä missä halutaan, 2 vuoden päästä.
Miten se lyijyakku on muuten parempi kuin virtausakku? Tai kiinteä akku (solid state)?
Onko siis lyijyakku ehkä paras minkä SINÄ tiedät?
Ootko sattumoisin ollu ettimässä kesämökille sopivia akkuja aurinkopaneelijärjestelmään?
Ei oo oikeen hyviä vaihtoehtoja tarjolla…
Lasikuidun kierrätyksessä ei ole edistytty kauheasti jotain 90 vuoteen, mutta ehkä läpimurto tulee sitten kahden vuoden päästä? Sitä odotellessa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden lavat haudataan pääasiassa maahan, pikkuhiljaa sinne murenemaan mikromuoviksi. Ei tietenkään haittaa meitä juuri nyt, kuten ei ydinjätekään.
Olen ollut. Lyijyakku on edullinen, turvallinen ja 100% kierrätettävissä. Teknisillä perusteilla siis edelleen moneen käyttötarkoitukseen paras ratkaisu, kaikesta kehityksestä ja näennäisen lupaavista kehityspoluista huolimatta.
Mielenkiintoista lasikuidun kierrätettävyydessä on erityisesti se, että se on alkanut kiinnostaa vasta kun se on päätynyt tulivoimaloiden lapoihin.
Tähän asti – 90 vuotta – sitä on saanut tuottaa ja dumpata miljoonia tonneja ihan mihin vaan.
Onneksi ratkaisu on lämpänä kuin huomataankaan.
Kaikki Suomen lapamateriaali voidaan käyttää sekoittamalla se Onkalon tunneleiden täyttömateriaaliin. Seuraavat sata vuotta on hoidettu ja vasta sitten pitää alkaa miettiä sitä oikeaa kierrätystä?
Niin mikä tekikään lyijyakusta paremman kuin flow- tai solid state-?
Lyijyakulla on hyvin lyhyt elinikä, eikä kestä kunnolla syvempää purkausta.
Onneton reliikki.
Jos ihan tosissaan mietitään lasikuidun kierrättämistä, niin helpoin tapa on tehdä siitä sementtiä:
https://www.ge.com/news/reports/concrete-benefits-recycling-old-wind-turbine-blades-could-help-cement-industry-cut-co2
Muitakin tapoja löytyy.
https://www.ge.com/news/reports/break-it-down-this-big-wind-industry-player-is-seeking-to-make-future-turbine-blades-100
https://uk-ireland.rwe.com/-/media/RWE/RWE-UK/downloads/fahy-beg/more-information/what-happens-to-old-turbine-blades.pdf
Tragikoomistahan asiassa on, että tuulivoimaloiden tuottajat ja kannattavat ovat tehneet pienestä asiasta ison, koska ovat halunneet, että kaikki kemaillisesti harmittomatkin materiaalit kierrätetään, mutta sitten ”vastapuoli” on nostanut ja pitänyt asiaa tikun nokassa.
Olis tosiaan kiva, jos Ode sais joltain konsultaatioapua sellaisen alustan valintaan, jossa keskustelu vois olla jopa säikeistettyä ja kätevämmin seurattavissa. Nythän ei tiedä missä on uusia kommentteja, jos ei rullaa koko keskustelua joka kerta läpi. Reunakolmumnissa näkyy 10 viimeistä kommenttia koko sivustolla. Siinä kaikki ”opastus uusiin kommentteihin ja vastauksiin. Ollaan takas 80-luvulla bbs-hommissa. Oispa usenet-news…
Fissiourpo:
”En näe mitään syy-yhteyttä energian varastoinnin kehittämisen ja Saksan ydinvoimaloiden ennenaikaisen sulkemisen välillä. Varastointia olisi voinut kehittää aivan yhtä hyvin, vaikka ensiksi olisi suljettu hiilivoimalat, sitten kaasuvoimalat ja vasta viimeiseksi ydinvoimalat. Tai vaikka mitään ei olisi suljettu. Suurin osa kehityksestä tapahtuu muutenkin Saksan ulkopuolella.
Minusta tuollaiseen varastointiteknologian heurekaan luottautuminen on vähän sama kuin pistäisi kaiken fuusion varaan. Läpimurto varastoinnissa/fuusiossa saattaa tapahtua joskus tulevaisuudessa, tai sitten ei, mutta kannattaako sen varaan pelata ilmastonmuutoksen hillitsemistä? Sanotaan nyt sekin, että halvan ja skaalautuvan sähkön varastointiratkaisun löytyminen ei välttämättä edes tarkoittaisi sitä, että sähköä kannattaisi tuottaa ainoastaan uusiutuvilla. Varastointia voi tehdä yhtä hyvin esim. ydinsähkölle yöaikaan, jolloin sähkön kulutus ja hinta ovat alempana.”
Surullista, ettet huomaa ilmiselvää yhteyttä. Sama asia tosin kaikessa energiaan liittyvässä: ydinvoima hoitaa kaiken niin ”kätevästi”, ettei vaikeampia vaihtoehtoja ole tutkittu.
Energian varastointi on sen verran iso ongelma, että Saksan päätös ”pakotti” sen kehittämiseen. Voi spekuloida, että olis syntyny muutenkin, mutta varmasti ei yhtä suurella tehokkuudella.
Tottakai ydinsähköäkin olisi voinut varastoida vrk-vaihtelun tarpeisiin jo 50 vuotta. Ei kuitenkaan ole varastoitu, koska ei pakko. Helpompi laittaa toinen reaktori viereen.
Saksa on kyllä energian varastoinnissa johtavia maita, joten ei siis ”suurin osa” tapahdu Saksan ulkopuolella.
Hyvin loogista olis ajatella, että jos saksa olis lisänny ydinvoimaa ja sitten poistanu sen asnsiolla fossiiliset, niin VRE:tä tai sen varastointia ei olisi syntynyt. Koska ei tarvetta. Helpoimmalla mennään, koska hinta ja varmuus.
Yhtä hyvin voi sanoa, ettei ydinvoima ole hidastanut VRE:n käyttöönottoa, erityisesti Suomessa. Todellisuus kuitenkin on ihan päättäjien ja julkisen mielipiteen mukaan: ”viherpiipertäjien propelleja” ei kannata rakentaa, koska ydinvoima. Vaikee kuvitella samaa argumenttia, jos ydinvoimaa ei olisi.
”Mielenkiintoista lasikuidun kierrätettävyydessä on erityisesti se, että se on alkanut kiinnostaa vasta kun se on päätynyt tulivoimaloiden lapoihin.”
Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Muovien ympäristöhaittoja ei aikaisemmin täysin ymmärretty koska ne eivät ole myrkyllisiä (sama juttu freonien kanssa, sitäkin aluksi pidettiin nimenomaan ympäristöystävällisenä). Nykyään muovien loppukäsittelyä pidetään tärkeänä eikä tuulivoimalat voi olla mikään poikkeus.
Voihan ne tietysti haudata Onkaloon. Se vaan voi olla vähän kalliimpaa tuulimyllyfirmoille kuin nykyinen tapa (maahan hautaaminen puskutraktorilla). Betoniksi murskaaminen tietenkin vain lykkää ongelmaa, pitää se betonikin jossain välissä kierrättää.
Lyijyakkujen hyvät ominaisuudet selitin jo. Ei varmaan ole vain inertiaa että jos vaatimuksena ei ole varastointimenetelmän keveys ja kompaktius, niin lyijyakku on edelleen käytetyin menetelmä. Se on myös ympäristöystävällisempi kuin litiumakku. Tietenkin moneen sovellukseen ne eivät ole hyviä.
Niin, ne lavat sisältää ihan samoja aineita, kuin kaikku muutkin perinteisesti kaatopaikalle peitettävät tavarat: muovia, lasia, metallia, puuta.
Ja niille varmaan voi tehdä samoin kuin tälle ”perinteiselle” jätteelle: poltetaan ja laitetaan maahan vain se osuus, joka ei palanut pois.
Betonin täyteaineena se voidaan uudelleenkäyttää betonin täyteaineena.
Unohdit selittää lyijyakkujen huonot ominaisuudet.
Jonka takia noita uusia akkuteknologioita kehitetään.
Jos lyijyakuista olisi taloudellista rakentaa energiavarastoja, niitä olis jo kaikki paikat täynnä.
Lyijyakusta voi ottaa ulos vain jotaan alle 20% täydestä purusta, jos sen halutaan kestävän yli tuhat sykliä. Joka tarkoittaa sitten energiamäärän putoamista alle viidesosaan tai hinnan kohoamista yli 5-kertaiseksi.
Silläkin tosin voi olla merkitystä, että lyijyakkuja tuotetaan tällä hetkellä kai jotain 12 miljoonaa tonnia vuodessa ja vaikka kierrätysaste olisi 98% globaalisti, niin se tarkoittaisi 240 000 tonnia vaarallista jätettä ”luontoon” joka vuosi.
Ja todellisuus on kuitenkin se, että tuo lähellä satasta oleva kierrätysprossa koskee vain Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa.
Eli harvalla ”viherpiipertäjä-energiavarasto-firmalla” olis intoa alkaa rakentamaan laitoksiaan lyijyakkujen varaan.
https://www.thebalancesmb.com/the-amazing-story-of-lead-recycling-2877926
Kertoilee, että (ehkä 2017) globaalisti kierrätettiin 85%, joka oli 6,7 miljoonaa tonnia. Eli kierrättämättä ”luontoon” jäi 1,2 miljoonaa tonnia. Toi sitten kertaa 50 vuotta ja tuonta muuten kasvaa yhä.
Eli ehkä lyijyakun huono maine on ihan ansaittu?
Lyijyakuissa kierrätys on kiinni lähinnä viitseliäisyydestä: joissain maissa kierrätys on järjestetty hyvin, toisissa (toistaiseksi) huonosti, kuten muukin kierrätys. Litiumakkujen ja vaikka juuri lasikuidun kierrätys taas tökkii teknisiin ongelmiin: kierrätys on työlästä ja energiaintensiivistä.
En tiedä mistä on tullut käsityksesi että lyijyakuilla on huono maine: yleisesti ottaen niitä pidetään erinomaisena keksintönä. Paitsi ehkä EUn mielestä joka yrittää ulottaa lyijyhysterian myös akkuihin, mutta se on toinen stoori.
Globaalit vaatimukset ”viitseliäisyydelle” ovat vaikeita toteuttaa. Siksi monet ”supermyrkyt” vain kielletään.
Liittyy vähän siihen, että toisten maiden on vaikea osoitella sormilla vaikka, että ”te ette saa käyttää ydinvoimaa, koska ette ole tarpeeksi viitseliäitä kaikkien asioiden suhteen. Sen sijaan me saamme.”
Lyijyakun ”huono maine” johtuu siitä, et lyijy on varsin myrkyllistä ja sitä dumppattiin ympäristöömme miljoonia tonneja. Jotaan asian vakavuudesta kertoo tosiaan se, että maissa, joissa ei ollut mitään kierrätystä ekologisista syistä vielä moneen vuosikymmeneen, niin lyijyakkujen kierrätys kuitenkin järjestettiin. Ei sekään tietty mitenkään helposti onnistunut.
Nää on näit vähän samoja juttuja, kuin että voidaan väittää, että meillä olis 8-tuntiset työpäivät, vaikka ammattiliittoja ei olis keksitty…
Kun luin tämän Helen ketjun jäi päällimmäiseksi mieleen se, että miksi on vitkuteltu näin pitkään. On nautittu aiemmin vallinneista kivihiilen ja päästöoikeuksien halvoista hinnoista. Tukholma sen sijaan on toiminut ennakoiden ja pyrkinyt systemaattisesti eroon fossiilisista.
Asia konkretisoitui eilen, kun tuli kaukolämmön kulutusennuste vuodelle 2022. Kun muutimme tähän rintamamiestaloon 2001, lämmitys oli 1600€/vuosi. 2022 tulee olemaan 4000€/vuosi, vaikka kulutus on vähän pienentynyt.
Jos ajattelee normaalin palkansaajan nettotuloja, tuo on todella paljon. Eikä sillä saa kuin sen, että taloon virtaa sisään kuumaa vettä. Kaikki putket ja tekniikka talon sisällä jää itse hoidettavaksi.
Yhteistuotantoa ja kaukolämmön järkevyyttä hehkutettiin vielä 2000-luvun alussa maasta taivaaseen. Nyt pitäisi löytää keinot, että aiemmat huonot päätökset eivät enempää kurita monopolin puristuksessa olevia hyväuskoisia kaupunkilaisia.
Arvoisa puheenjohtaja
Rvitaloasunnon Helenin kaukolämpölasku on kylmäänä. Aiemmin samalta ajalta laskutus on ollut noin 320€, 1/2022 -lasku oli 450€.
Ihan aikuisen oikeasti. Kiina ja Intia lisäävät hilihiilen käyttöä ja te kurjistatte stadilaisia.
Millä mielestä pitäisi lämmittää? kivihiili ei teille käy, ydinvoima ei teille käy, puunpoltto ei teille käy, vesivoimaa ei ole, tuulivoimaa ei ole – siis millä te ajettelitte pääkaupungin kerros- ja rivitalot lämmitettävän koska Helsingissä ei juuri enää saa monille alueille lupaa maalämpöön vertikaaliputkineen, vaakaputkistoon harvan taloyhtiön tonttiala riittää.
Kaukolämmön hinta ei ole noussut noin paljon.Isompi lasku johtunee iitöä, että olette lämmittäneet enemmän kuin vuosi sitte, ja se var4maankin johtuu kylmästä joulukuusta. Kylmä joulukuu ei sentään ole Helenin syy. Helen on investoinut huomattavan paljon sekä ydinvoimaan että tuulivoimaa ja myös lämpöpumppuihin.
Kaikki muut lämmitymuoot ovat kallistuneet enemmän kuin kaukolämpö. Eniten sähkölämmitys eikö öljylämmittäjilläkään ole kivaa.