Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen eutanasiasta.

Minus­ta on iso ongel­ma, että Suo­mes­sa kuo­le­va poti­las voi kitua hir­vit­tä­vis­sä tus­kis­sa ennen kuo­le­maan­sa tai kuten als-poti­laat, tukeh­tua hitaas­ti kuo­li­aak­si ilman oikeut­ta avus­tet­tuun itse­mur­haan tai euta­na­si­aan. Jos näin teh­täi­siin eläi­mel­le, sai­si syyt­teen eläin­suo­je­lu­lain perusteella.

Eur­ta­n­asian sijas­ta tar­jo­taan hyvää saat­to­hoi­toa. Oli­si hyvä kun sitä saa­tai­siin, mut­ta kun­nat ovat halut­to­mia mak­sa­maan laa­duk­kaas­ta saat­to­hoi­dos­ta. Ter­ho-kodil­la on ollut jat­ku­vas­ti vajaa­ta kapasiteettia.(Sinne myös pää­see itse mak­sa­va­na. Kää­re­lii­nois­sa ei ole taskuja.)

Vali­tet­ta­vas­ti lää­ke­tie­de ei pys­ty aut­ta­maan kaik­kia tus­kis­saan kär­si­viä. Sik­si tar­vit­sem­me eutanasiaa.

Ihmi­sil­lä on kuo­le­mas­ta eri­lai­sia uskon­nol­li­sia käsi­tyk­siä. Eikä voi­tai­si sopia, että kukin elää vakau­muk­sen­sa mukaan ja antaa mui­den elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan?

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/09/01/kuoliaaksi-kituminen-ei-ole-kansalaisvelvollisuus/

21 vastausta artikkeliin “Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus”

  1. Kaik­ki euta­n­asian lail­lis­ta­mi­sen vas­tus­tus ei ole uskon­nol­li­ses­ti ja/tai arvo­kon­ser­va­tii­vi­ses­ti moti­voi­tu­nut­ta. On myös täy­sin maal­lis­ta ja arvolibe­raa­leis­ta läh­tö­koh­dis­ta läh­te­vää vas­tus­tus­ta, jon­ka perus­te­lu­na on, että euta­n­asian lail­lis­ta­mi­sel­la oli­si yksin­ker­tai­ses­ti lii­an suu­ria nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, samal­la taval­la kuin sano­kaam­me yhdys­val­ta­lais­tyy­li­sel­lä vapaal­la aseen­kan­to-oikeu­del­la on nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.

    Kir­joi­tin itse täs­tä taan­noin Ima­ge-leh­teen pit­kän­puo­lei­sen esseen, joka nyt­tem­min löy­tyy ver­kos­ta­kin (ilmai­nen, mut­ta vaa­tii rekis­te­röi­ty­mi­sen sivustolle):

    https://www.apu.fi/artikkelit/eutanasia-suomessa-valtaosa-sallisi-sen-tommi-uschanov

    Sii­nä käsit­te­len yhtä täl­lais­ta ulkois­vai­ku­tus­ta. Eli sitä, että euta­n­asian kan­nat­ta­jat ovat niin onnis­tu­nees­ti saa­neet nos­tet­tua jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa “ole­tusar­voi­sek­si” oman käsi­tyk­sen­sä sii­tä, mil­lai­nen on hyvä, arvo­kas ja oikean­lai­nen kuo­le­ma, että tämä on alka­nut vai­kut­taa jo sel­lai­siin­kin asioi­hin, jot­ka eivät suo­raan lii­ty miten­kään koko euta­na­si­aan – esi­mer­kik­si siten, että poti­lai­siin, joil­la ei ole mitään lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kuo­le­maan joh­ta­vaa sai­raut­ta, suh­tau­du­taan sai­raa­la­hoi­dos­sa ikään kuin heil­lä oli­si elvy­tys­kiel­to, vaik­ka oikeas­ti ei ole. Ja kuten huo­mau­tan teks­tis­sä­ni, en ole kek­si­nyt tätä aja­tus­kul­kua omas­ta pääs­tä­ni, vaan se on esim. men­nyt äänin 7–0 läpi arvo­kon­ser­va­tii­vien kaik­kea muu­ta kuin rakas­ta­mas­sa Euroo­pan ihmisoikeustuomioistuimessa.

    Minun näkö­kul­mas­ta­ni tär­kein ongel­ma­koh­ta ei ole se, onko lää­kä­ril­lä oikeus kiel­täy­tyä euta­na­si­aan osal­lis­tu­mi­ses­ta, vaan se, onko poti­laal­la niin halu­tes­saan oikeus pääs­tä yksi­no­maan sel­lais­ten ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten hoi­ta­mak­si, jot­ka vas­tus­ta­vat euta­na­si­aa. Jos poti­laan elä­män­kat­so­mus ker­ran todel­la on ensi­si­jai­nen, muun ohi aja­va näkö­koh­ta, ja kai­kil­la on yhtä­läi­nen oikeus saa­da sel­lai­nen kuo­le­ma jon­ka he kat­so­vat par­hai­ten ole­van sopusoin­nus­sa oman elä­män­kat­so­muk­sen­sa kans­sa, niin sil­loin euta­n­asian lail­lis­ta­vaan lain­sää­dän­töön tulee tas­a­puo­li­suu­den vuok­si sisäl­tyä meka­nis­mi, jol­la euta­n­asian vas­tus­ta­jil­le (hei­dän niin halu­tes­saan) taa­taan euta­na­sia­vas­tai­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta, kos­ka sii­hen ker­ran sisäl­tyy myös meka­nis­mi, jol­la euta­n­asian kan­nat­ta­jil­le taa­taan ei-euta­na­sia­vas­tai­nen hoitohenkilökunta.

    Niin kau­an kuin tätä ei huo­mioi­da asi­aa kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa, en voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että se kär­sii samas­ta ilmiös­tä, jota täs­sä blo­gis­sa on vuo­sien var­rel­la sato­ja ker­to­ja ansiok­kaas­ti ja terä­väs­ti ana­ly­soi­tu eri yhteyk­sis­sä: iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­nen hur­mioi­tu­mi­nen oman asian oikeel­li­suu­des­ta estää suh­tau­tu­mas­ta kriit­ti­ses­ti sen ehdo­te­tun kon­kreet­ti­sen rat­kai­sun pie­niin banaa­lei­hin yksi­tyis­koh­tiin, jon­ka kaut­ta tätä asi­aa on tar­koi­tus käy­tän­nös­sä ajaa. Euta­na­sia on monil­le Ver­de-sii­ven vih­reil­le vähän saman­lai­nen luk­ka­rin­rak­kau­den koh­de kuin vaik­ka vasem­mis­to­liit­to­lai­sel­le vuo­kra­sään­nös­te­ly, kepu­lai­sel­le tur­ve tai kokoo­mus­lai­sel­le yksi­tyi­sau­toi­lu. No, mikäs sii­nä, mie­luum­min sen­tään se kuin mikään näis­tä kolmesta.

  2. Asia ei ole näin yksioi­koi­nen eikä euta­na­si­aa aina­kaan pidä käsit­tää saat­to­hoi­don tai kivun­lie­vi­tyk­sen vaih­toeh­dok­si kor­vaa­maan nii­tä. Asi­aan on mm. ETENE otta­nut poh­dis­kel­len kantaa.

  3. Eikä voi­tai­si sopia, että kukin elää vakau­muk­sen­sa mukaan ja antaa mui­den elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan?”

    Peri­aat­tees­sa voi­si, ja ehkä käy­tän­nös­sä­kin. Mut­ta seu­rauk­set sel­lai­ses­ta peri­aat­tees­ta eivät ole aina ongel­mat­to­mia. Jos jon­kun yksi­lön vakau­muk­se­na on vaik­ka­pa suo­jel­la maa­pal­loa, voi peri­aat­teen mukaan tämä itse pyr­kiä elä­mään sen mukaan, mut­ta mui­den pitäi­si antaa elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan. Peri­aa­tet­ta seu­rat­taes­sa joku, joka ei omaa samaa vakau­mus­ta, omai­si myös­kin oikeu­den elää, kuten tah­too, jol­loin ensin mai­ni­tun hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta toi­sen­lai­sis­ta pyr­ki­myk­sis­tä huo­li­mat­ta maa­pal­lon saa­tu­mi­nen voi­si kui­ten­kin edetä.

    Jotain vas­taa­vaa on sii­nä­kin tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­nen uskoo, että itse­mur­ha niin suo­raan teh­ty­nä kuin sel­lai­ses­sa avus­ta­mi­nen­kin on eet­ti­ses­ti vää­rin. Vas­taa­vas­ti monien ihmis­ten näke­mys­ten mukaan maa­pal­lon luon­non tuhoa­mi­nen on eet­ti­ses­ti vää­rin. Kaik­ki maa­pal­lon asuk­kaat eivät kyse­lyi­den tulos­ten perus­teel­la kui­ten­kaan jaa näke­mys­tä sii­tä, että luon­toa ei sai­si tuho­ta, ja jos kaik­ki sai­si­vat teh­dä, mitä sal­lit­tu­na itse pitä­vät, maa­pal­lol­le voi­si käy­dä huonosti.

    Jos euta­n­asioi­ta teh­täi­siin ja joku on vaik­ka­pa sai­raa­lan sii­voo­ja­na, ja hänen vakau­muk­sen­sa mukaan euta­na­sia on vää­rin, niin oli­si­ko hänel­lä peri­aat­teen mukai­nen oikeus kiel­täy­tyä sii­voa­mas­ta euta­na­si­aan käy­tet­ty­jä huo­nei­ta — ilman, että voi menet­tää koko työn­sä? Nykyi­sin suo­ma­lai­nen työ­elä­mä ei sal­li vakau­muk­sen poh­jal­ta tapah­tu­via työ­teh­tä­vis­tä kiel­täy­ty­mi­siä kuin lähin­nä jois­sa­kin sel­lai­sis­sa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä, joi­hin liit­tyy työvoimapulaa.

    1. Jos jon­kun yksi­lön vakau­muk­se­na on vaik­ka­pa suo­jel­la maa­pal­loa, voi peri­aat­teen mukaan tämä itse pyr­kiä elä­mään sen mukaan, mut­ta mui­den pitäi­si antaa elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan. 

      Rin­nas­tus ontuu pahas­ti. Sil­lä, että jot­kut eivät halua kitua kuo­li­aak­si vaan valit­se­vat euta­n­asian, ei ole olen­nai­sia nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia mui­den elä­mään, kun taas sil­lä, että joku päät­tää tuho­ta ympä­ris­töä, on nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Sii­nä onrat­kai­se­va ero.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Rin­nas­tus ontuu pahas­ti. Sil­lä, että jot­kut eivät halua kitua kuo­li­aak­si vaan valit­se­vat euta­n­asian, ei ole olen­nai­sia nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia mui­den elä­mään, kun taas sil­lä, että joku päät­tää tuho­ta ympä­ris­töä, on nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Sii­nä onrat­kai­se­va ero.

        On niin teki­jän itse teke­mil­lä kuin avus­te­tuil­la­kin itse­mur­hil­la aika iso­ja­kin ulkois­vai­ku­tuk­sia myös mui­den elä­mään. Ulkois­vai­ku­tuk­set kos­ke­vat ihmi­sis­tä sel­keim­min ihmi­sen lähi­pii­riä ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, mut­ta kuten edel­lä tote­sin, ulot­tu­vat sen lisäk­si myös mm. sii­voo­jiin. Toki ulkois­vai­ku­tuk­set voi­vat ulot­tua myös mm. lemmikkieläimiinkin.

        Bel­gias­sa euta­n­asiat ovat sal­lit­tu­ja myös alai­käi­sil­le. Nuo­rin on tois­tai­sek­si ollut 9‑vuotias. Siel­lä alai­käis­ten olles­sa kysees­sä näke­mys­tä asi­aan kysy­tään viral­li­sen pro­to­kol­lan mukaan poti­laal­ta ja tämän van­hem­mil­ta, sekä pyy­de­tään ulko­puo­li­nen lausun­to sii­tä, vai­kut­taa­ko lap­si ole­van kyke­ne­vä ilmai­se­maan oman mie­li­pi­teen­sä, mut­ta mitään ei viral­li­ses­ti kysy­tä esi­mer­kik­si sisa­ruk­sil­ta tai mah­dol­li­sil­ta lap­sen aiem­mil­ta leik­ki­ka­ve­reil­ta. Toki sisa­rus­ten näke­mys voi olla aika vah­vas­ti vai­ku­tet­ta­vis­sa­kin, mut­ta eni­ten taus­tal­la voi sil­ti vai­kut­taa aja­tus sii­tä, että aja­tel­laan, että sisa­ruk­set eivät ole asian­osai­sia, toi­sin kuin alai­käi­sen huol­ta­jat. Täy­si-ikäi­sen tapauk­ses­sa mui­ta ei vält­tä­mät­tä edes kuul­la. Kyl­lä euta­n­asian ulkois­vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat hel­pos­ti mui­hin­kin. Niin elä­mä kuin kuo­le­ma­kin kos­kee yleen­sä pait­si sen suo­rin­ta koh­det­ta, myös mui­ta ihmi­siä. Eläm­me ihmi­si­nä yleen­sä jon­kin­lai­ses­sa yhtei­sös­sä, pie­nem­mäs­sä tai suu­rem­mas­sa, jos­sa tois­ten elä­mät ja kuo­le­mat vai­kut­ta­vat myös toisiin.

      2. poh­din­taa: On niin teki­jän itse teke­mil­lä kuin avus­te­tuil­la­kin itse­mur­hil­la aika iso­ja­kin ulkois­vai­ku­tuk­sia myös mui­den elä­mään. Ulkois­vai­ku­tuk­set kos­ke­vat ihmi­sis­tä sel­keim­min ihmi­sen lähi­pii­riä ja hoitohenkilökuntaa, …


        Jos euta­na­sia teh­dään tiu­kan pro­to­kol­lan, ei mutun mukaan, ulkois­vai­ku­tuk­set ovat lähi­pii­ril­le ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le posi­tii­vi­set ehkä joi­ta­kin syvä­us­ko­vai­sia lukuu­not­ta­mat­ta. Ei ole miel­tä ylen­tä­vää näh­dä ja tie­tää, että lähim­mäi­nen kär­sii ilman toi­voa parem­mas­ta. On vali­tet­ta­vas­ti koke­mus­ta asiasta.

      3. Suu­ri osa ihmis­ten kuo­le­mis­ta tapah­tuu hoi­va­ko­deis­sa ja pit­kä­ai­kais­hoi­don lai­tok­sis­sa, elä­män hii­pues­sa pois. Sil­ti elä­mä voi­daan esi­mer­kik­si las­ten­las­ten näke­mi­sen vuok­si kokea vie­lä täs­sä­kin vai­hees­sa mer­ki­tyk­sel­li­se­nä. Jos tähän ympä­ris­töön tuo­daan ”ihan nor­maa­li­na käy­tän­tö­nä” euta­na­sia, mitä se mer­kit­si­si koke­muk­sel­le ihmi­sar­vos­ta, nime­no­maan pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Näet (siis Ode) kuo­le­vien ihmis­ten todel­li­suu­den lii­an dra­maat­ti­se­na. Suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta esi­mer­kik­si pal­lia­tii­vi­sen hoi­don asian­tun­ti­joi­den näke­myk­siin. Kyse ei suin­kaan ole mis­tään uskon­nol­li­sis­ta käsityksistä.

      4. Olen tutus­tu­nut pal­li­tii­vi­sen hoi­don mah­dol­li­suuk­siin ja rajoi­tuk­siin Ter­ho-kotia yllä­pi­tä­vän Ter­ho-sää­tiön hallintoneuvostossa.
        En esi­tä euta­na­si­aa ihan nomaa­li­na käy­tän­tö­nä. Sii­hen tar­vi­taan asian­omai­sen oma aloi­te ja kah­den lää­kä­rin puol­ta­va lausun­to. Se tulee kysee­seen lähin­nä sil­loin, kun kuo­le­van poti­laan tus­kia tai kau­hua tukeh­tu­mi­ses­ta ei voi­da miten­kään lievittää.

        Uskon­nol­li­siin­kin näke­myk­siin olen asias­sa tutus­tu­nut. Minuun otti yhteyt­tä uskos­sa ole­va mies, joka sanoi, että kos­ka Jee­sus­kin kär­si ris­til­lä, on kaik­ki­nai­nen kivun lie­vi­tys vas­toin Juma­lan tah­toa. Esi­merk­ki­nä täs­tä hän otti anop­pin­sa, joka ei ollut uskos­sa, mut­ta hänen vii­meis­ten oävien­sä tus­kat sai­vat hänet kään­ty­mään uskoon. “Näin hän sai ian­kaik­ki­sen elämän”
        Onnek­si hoi­ta­va lää­kä­ri kuu­lui uskon­vel­jiin. Muu­ten tämä oli­si ryh­ty­nyt livit­tä­mään kipu­ja ja anop­pi oli­si jou­tu­nut hel­ve­tin tuleen.
        Var­je­le mei­tä usko­vai­sis­ta lääkäreistä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Uskon­nol­li­siin­kin näke­myk­siin olen asias­sa tutus­tu­nut. Minuun otti yhteyt­tä uskos­sa ole­va mies, joka sanoi, että kos­ka Jee­sus­kin kär­si ris­til­lä, on kaik­ki­nai­nen kivun lie­vi­tys vas­toin Juma­lan tah­toa. Esi­merk­ki­nä täs­tä hän otti anop­pin­sa, joka ei ollut uskos­sa, mut­ta hänen vii­meis­ten oävien­sä tus­kat sai­vat hänet kään­ty­mään uskoon. “Näin hän sai ian­kaik­ki­sen elämän”
        Onnek­si hoi­ta­va lää­kä­ri kuu­lui uskon­vel­jiin. Muu­ten tämä oli­si ryh­ty­nyt livit­tä­mään kipu­ja ja anop­pi oli­si jou­tu­nut hel­ve­tin tuleen.
        Var­je­le mei­tä usko­vai­sis­ta lääkäreistä.

        Outoa sinän­sä että euta­na­sia on sal­lit­tua pää­asias­sa roo­ma­lais­ka­to­li­lai­sis­sa mais­sa mut­ta pro­tes­tent­ti­set mais­sa se ei ole sal­lit­tua. Uskon­non koh­dal­la tämä jakaa kris­til­lis­tä kirk­ko­ja. Kris­ti­nus­kon pää­suun­tauk­sen omaa­vis­sa mais­sa hyväk­sy­tään eutanasia.

    2. poh­din­taa:

      Jos euta­n­asioi­ta teh­täi­siin ja joku on vaik­ka­pa sai­raa­lan sii­voo­ja­na, ja hänen vakau­muk­sen­sa mukaan euta­na­sia on vää­rin, niin oli­si­ko hänel­lä peri­aat­teen mukai­nen oikeus kiel­täy­tyä sii­voa­mas­ta euta­na­si­aan käy­tet­ty­jä huo­nei­ta — ilman, että voi menet­tää koko työn­sä? Nykyi­sin suo­ma­lai­nen työ­elä­mä ei sal­li vakau­muk­sen poh­jal­ta tapah­tu­via työ­teh­tä­vis­tä kiel­täy­ty­mi­siä kuin lähin­nä jois­sa­kin sel­lai­sis­sa asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä, joi­hin liit­tyy työvoimapulaa.

      Tus­kin sai­raa­lan sii­voo­jat tie­tä­vät mitä hei­dän sii­voa­mis­sa huo­neis­sa on teh­ty. Toden­nä­köi­ses­ti se on poti­las­lain vas­tais­ta. Lää­kä­rien vai­tio­lo­vel­vol­li­suus on täs­sä koh­taa hyvin sel­keä. Sama kos­kee abort­tia. Abort­te­ja teke­vät sai­raa­lat eivät mai­nos­ta jul­ki­ses­ti ulos että kos­ka kysei­ses­sä sai­raa­las­sa teh­dään abort­tia. Pait­si jos on ame­rik­ka­lai­nen vakuu­tus­yh­tiön omis­ta­ma republi­kaa­ni­sen osa­val­tion sairaala

      1. Rahul Soma­ni:

        Tus­kin sai­raa­lan sii­voo­jat tie­tä­vät mitä hei­dän sii­voa­mis­sa huo­neis­sa on teh­ty. Toden­nä­köi­ses­ti se on poti­las­lain vas­tais­ta. Lää­kä­rien vai­tio­lo­vel­vol­li­suus on täs­sä koh­taa hyvin sel­keä. Sama kos­kee abort­tia. Abort­te­ja teke­vät sai­raa­lat eivät mai­nos­ta jul­ki­ses­ti ulos että kos­ka kysei­ses­sä sai­raa­las­sa teh­dään abort­tia. Pait­si jos on ame­rik­ka­lai­nen vakuu­tus­yh­tiön omis­ta­ma republi­kaa­ni­sen osa­val­tion sairaala

        En tun­ne euta­n­asioi­hin liit­ty­viä käy­tän­tö­jä kuin fik­tii­vi­ses­tä elo­ku­va­maa­il­mas­ta, jois­sa jos­sain elo­ku­vis­sa on ollut eril­lis­ti­lo­ja avus­tet­tu­ja itse­mur­hia ja nii­hin val­mis­tau­tu­mis­ta var­ten — vas­taa­vas­ti kuin on vaik­ka­pa syn­ny­tys­sa­lit äideil­le ja näi­den tuki­hen­ki­löil­le tai leik­kaus­sa­lit leik­kauk­sia var­ten, tai rönt­gen­lait­teet jos­sain tilas­sa, jos­sa taas teh­dään sii­hen liit­ty­viä asioi­ta. Mut­ta olet­tai­sin, että tilo­jen yleis­rat­kai­su­jen osal­ta elo­ku­vat ovat kuvan­neet asi­aa sen suun­tai­ses­ti kuin asiat teh­dään euta­na­sia­mais­sa nykyisin.

        Mitä sii­vo­jien tie­to­ta­soon tulee sii­tä, mitä tilois­sa tapah­tuu, niin aika moni sii­voo­ja ja yli­pää­tään tilo­jen huol­to­hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­va tie­tää aika pal­jon­kin tilois­sa tapah­tu­vis­ta asiois­ta ja orga­ni­saa­tioi­den muis­ta­kin sisä­pii­ri­asiois­ta. Sii­voo­jan ammat­ti­tai­toon kuu­luu vai­tio­lo nii­den orga­ni­saa­tioi­den asiois­ta, joi­ta he sii­voa­vat, mut­ta ei se sitä tar­koi­ta, ettei­vät­kö he usein itse sil­ti tie­täi­si, mitä tilois­sa tapah­tuu, ja että mitä mis­sä­kin huo­nees­sa teh­dään. Vai­kut­taa­han tilo­jen käyt­tö­koh­de jo sii­hen­kin, mil­lais­ta sii­vous­ta mikä­kin tila vaa­tii, ja mil­lais­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta suo­jau­tu­mis­ta sii­voo­jil­ta vaa­di­taan. Mut­ta nyt men­nään jo ohi alku­pe­räi­sen aiheen.

      2. poh­din­taa:

        Mitä sii­vo­jien tie­to­ta­soon tulee sii­tä, mitä tilois­sa tapah­tuu, niin aika moni sii­voo­ja ja yli­pää­tään tilo­jen huol­to­hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­va tie­tää aika pal­jon­kin tilois­sa tapah­tu­vis­ta asiois­ta ja orga­ni­saa­tioi­den muis­ta­kin sisä­pii­ri­asiois­ta. Sii­voo­jan ammat­ti­tai­toon kuu­luu vai­tio­lo nii­den orga­ni­saa­tioi­den asiois­ta, joi­ta he sii­voa­vat, mut­ta ei se sitä tar­koi­ta, ettei­vät­kö he usein itse sil­ti tie­täi­si, mitä tilois­sa tapah­tuu, ja että mitä mis­sä­kin huo­nees­sa teh­dään. Vai­kut­taa­han tilo­jen käyt­tö­koh­de jo sii­hen­kin, mil­lais­ta sii­vous­ta mikä­kin tila vaa­tii, ja mil­lais­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta suo­jau­tu­mis­ta sii­voo­jil­ta vaa­di­taan. Mut­ta nyt men­nään jo ohi alku­pe­räi­sen aiheen.

        Nyky­ään sii­voo­ja kyl­lä ovat ulkois­tet­tu­jen sii­vous­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­tä ei niin­kään sai­raa­lan vaki­tuis­ta hen­ki­lö­kun­taa. Juu­ri tämän ulkois­tet­tu­jen sii­vous­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­den roo­li on hyvin eri­lai­nen kuin ennen sai­raa­loi­den pysy­vät siivoojat.

  4. Edel­leen ihmet­te­len halua vetää tähän uskon­to. Jos Ode perus­te­let euta­na­si­aa saat­to­hoi­don puut­teil­la, niin kyl­lä­hän euta­na­sia voi­si hie­man pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ( kun sii­tä tuli­si arkea), tul­la vaik­ka hoi­to­ko­din rutii­nik­si. Lähi­hoi­ta­ja antai­si elä­män lopet­ta­van lääk­keen. Kuten aik. vies­tis­sä tote­sin, val­tao­sa kuo­le­mis­ta tapah­tuu ympä­ris­tös­sä, jos­sa lää­kä­ri­kon­tak­ti on ehkä ker­ran vii­kos­sa. Hoi­to­pai­kois­ta on huu­ta­va pula, mik­si lonk­kan­sa mur­ta­neen van­huk­sen tus­kia ei lope­tet­tai­si… täl­lai­seen yhteis­kun­taan saat­tai­sim­me olla mat­kal­la. Itseä­ni, juris­ti­na, aja­tus kavah­dut­taa mut­ta ei uskon­nol­lis­ta syistä.

    1. Jos Ode perus­te­let euta­na­si­aa saat­to­hoi­don puut­teil­la, niin kyl­lä­hän euta­na­sia voi­si hie­man pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ( kun sii­tä tuli­si arkea), tul­la vaik­ka hoi­to­ko­din rutiiniksi. 

      En ymmär­tä­nyt tuol­ta logiik­kaa lain­kaan. Jos maan paras saat­to­hoi­don asian­tun­ti­ja sanoo minul­le, että kaik­kien kuo­le­vien poti­lais­den tus­kaa ei pys­ty­tä lie­vit­tä­mään, miten tämä lää­ke­tie­teel­li­nen vaja­vai­suus toi­si euta­n­asian hoi­va­ko­tien arkeen?

  5. Kuo­li­na­vun saa­van hen­ki­lön osa on taval­laan help­po ja hänel­le hel­po­tus, mut­ta minua askar­rut­taa lää­kä­rin roo­li. On mel­koi­sen var­maa, että lää­kä­ril­lä oli­si oikeus kiel­täy­tyä kuo­li­na­vun anta­mi­ses­ta ja se jäi­si vain joi­den­kin vapaa­eh­tois­ten teh­tä­väk­si. Mil­lai­nen oli­si sit­ten täl­lai­sen euta­na­sia­lää­kä­rin roo­li? Ei rii­tä, että hän itse hyväk­syy toi­men­sa, vaan myös hänen työ­ka­ve­rien­sa ja läheis­ten­sä on hyväk­syt­tä­vä hänet. Ei euta­na­sia­lää­kä­ri tie­tys­ti­kään mikään pyö­ve­li oli­si, mut­ta joi­den­kin mie­les­sä hänet sel­lai­se­na ehkä näh­täi­siin. Onko­han tätä puol­ta tut­kit­tu miten­kään esim. Hollannissa?

    1. TJA­boa:
      Kuo­li­na­vun saa­van hen­ki­lön osa on taval­laan help­po ja hänel­le hel­po­tus, mut­ta minua askar­rut­taa lää­kä­rin roo­li. On mel­koi­sen var­maa, että lää­kä­ril­lä oli­si oikeus kiel­täy­tyä kuo­li­na­vun anta­mi­ses­ta ja se jäi­si vain joi­den­kin vapaa­eh­tois­ten teh­tä­väk­si. Mil­lai­nen oli­si sit­ten täl­lai­sen euta­na­sia­lää­kä­rin roo­li? Ei rii­tä, että hän itse hyväk­syy toi­men­sa, vaan myös hänen työ­ka­ve­rien­sa ja läheis­ten­sä on hyväk­syt­tä­vä hänet. Ei euta­na­sia­lää­kä­ri tie­tys­ti­kään mikään pyö­ve­li oli­si, mut­ta joi­den­kin mie­les­sä hänet sel­lai­se­na ehkä näh­täi­siin. Onko­han tätä puol­ta tut­kit­tu miten­kään esim. Hollannissa?

      Olin muu­ta­ma vuo­si sit­ten ‚oli­si­ko vuo­si 2017 tai 2018, Edus­kun­nan Pik­ku­par­la­men­tis­sa kan­sa­lais­kes­kus­te­lus­sa kuun­te­le­mas­sa aihees­ta tilai­suu­den jon­ka pää jär­jes­tä­jät oli­vat Esko Sep­pä­nen, Ilk­ka Tai­pa­le ja Hen­rik Lax. Tilai­suu­den vie­rai­li­ja­na oli hol­lan­ti­lai­nen pro­fes­so­ri joka oli eri­kois­tu­nut euta­na­sia­lainsäädäntöön ja mal­liin. Hol­lan­nis­sa lää­kä­rit ovat erit­täin kou­lu­tet­tu­ja euta­na­si­aan ja lain­sää­dän­tö on myös hyvin sel­vä. Poti­las päät­tää teh­dään­kö hänel­le euta­na­sia. Osmo Soi­nin­vaa­ran piti tul­la tuo­hon Pik­ku­par­la­men­tin tilai­suu­teen mut­ta oli tuol­loin esty­nyt. Hol­lan­nin tilan­ne tuli täs­sä tilai­suu­des­sa hyvin esil­le. Muis­taa­ko Osmo Soi­nin­vaa­ra tuon tilaisuuden?

  6. Mie­les­tä­ni viet, Osmo, libe­raa­lin yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fia­si täs­sä hiu­kan lii­an pit­käl­le. Aja­tus sii­tä, että kaik­ki elä­vät vakau­muk­sen­sa mukaan, on kau­nis, mut­ta on tun­nus­tet­ta­va vakau­mus­ten eri­lai­suus. Jos ihmi­ses­tä toi­sen ihmi­sen tar­koi­tuk­sel­li­nen sur­maa­mi­nen on abso­luut­ti­ses­ti vää­rin, tämä on aito vakau­mus, joka vaa­tii väli­tön­tä toi­min­taa. Jos toi­sen ihmi­sen sur­maa­mi­nen on vää­rin, on sen estä­mi­nen oikeu­tet­tua pak­ko­ti­lan tai hätä­var­je­lun perus­teel­la. Tilan­ne, jos­sa “anne­taan toi­sen elää vakau­muk­sen­sa mukaan” on mah­do­ton, kos­ka se sal­lii moraa­lit­to­man asiantilan. 

    Euta­n­asian koh­dal­la olem­me etii­kan syväs­sä pääs­sä: tilan­teis­sa, jois­sa moraa­li­set perus­ar­vot tule­vat esiin. Näis­sä ei ole oikeas­taan tilaa suvait­se­vai­suu­del­le vaan jokin osa­puo­li pakot­taa väis­tä­mät­tä oman moraa­lin­sa muil­le. Rehel­lis­tä oli­si tun­nus­taa se.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hyväk­syt siis kidu­tuk­sen avus­te­tun itse­mur­han vaihtoehtona. 

        Muo­toi­lusi osoit­taa hyvin, että olem­me täs­sä koh­din pis­tees­sä, jos­sa mie­le­käs kes­kus­te­lu ei oikeas­taan ole mah­dol­lis­ta. Sinun käsi­tyk­se­si moraa­lis­ta edel­lyt­tää vält­tä­mät­tä toi­mia, joi­den estä­mis­tä euta­n­asian kiel­tä­vä moraa­li­kä­si­tys pitää objek­tii­vi­se­na vel­vol­li­suu­te­na. Lop­pu­tu­lok­se­na on vält­tä­mät­tä se, että toi­nen osa­puo­li sane­lee rat­kai­sun toi­sel­le kri­mi­na­li­soi­mal­la tämän toi­min­nan. Ainoa kysy­myk­se­na­set­te­lu on oikeas­taan vain, kuin­ka laa­jal­la kri­mi­na­li­soin­nil­la. Haluat­ko kiel­tää myös nega­tii­vi­ses­sa hen­ges­sä käy­tä­vän kes­kus­te­lun euta­na­sias­ta? Tämän pys­tyy ihan hyvin perus­te­le­maan, jos kat­sot euta­n­asian kiel­lon ole­van lail­lis­tet­tua kidutusta. 

        Näin sivun­men­nen: en ole itse ihan var­ma, voi­sin­ko euta­n­asian hyväk­syä. Oli­sin val­mis pitä­mään sitä eröis­sä ääri­ta­pauk­sis­sa perus­tel­tu­na, mut­ta pelot­taa, mihin avaam­me por­tin, jos sal­lim­me sen. Mie­les­tä­ni, jos hen­ki­lö pitää toi­sen ihmi­sen sur­maa­mis­ta moraa­li­se­na vel­vol­li­suu­te­na, tämä moraa­li­nen vakau­mus oli­si ensi sijas­sa osoi­tet­ta­va hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la, kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­te­na. Jos siis pidät ihmi­sen vas­ten­tah­tois­ta hen­gis­sä pitä­mis­tä kidu­tuk­se­na, oikea, perin­tei­sen vih­reän poli­tii­kan mukai­nen tapa oli­si toi­mia oman moraa­li­sen käsi­tyk­sen mukaan ja ottaa sen jäl­keen vas­taan asian­mu­kai­nen ran­gais­tus, tavoit­tee­na yhteis­kun­nal­li­sen ilma­pii­rin muu­tos. Kidu­tus on niin epä­mo­raa­lis­ta toi­min­taa, että sen estä­mi­sek­si elin­kau­ti­sen istu­mi­nen oli­si aivan perus­tel­tua. Sinä et tie­tääk­se­ni ole näin toi­mi­nut, joten reto­riik­ka­si on ris­ti­rii­das­sa omien toi­mie­si kanssa.

      2. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Sinun käsi­tyk­se­si moraa­lis­ta edel­lyt­tää vält­tä­mät­tä toi­mia, joi­den estä­mis­tä euta­n­asian kiel­tä­vä moraa­li­kä­si­tys pitää objek­tii­vi­se­na vel­vol­li­suu­te­na. Lop­pu­tu­lok­se­na on vält­tä­mät­tä se, että toi­nen osa­puo­li sane­lee rat­kai­sun toi­sel­le kri­mi­na­li­soi­mal­la tämän toiminnan. 

        Euta­na­sias­sa ei toi­nen osa­puo­li sana­le toi­sen osa­puo­len puo­les­ta rat­kai­sua teh­dään­kö euta­na­si­aa vai ei. Vaan euta­na­sias­sa vain poti­las joka halu­aa euta­n­asian toteu­tu­van hänel­le on juri­dil­li­ses­ti se joka päät­tää teh­dään­kö euta­na­sia vai eikö. Toteut­ta­ja on kyl­lä euta­na­sia­lää­kä­ri joka saa poti­laal­ta man­daa­tin kir­jal­li­ses­ti lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti ennen euta­n­asian toteut­ta­mis­ta. Euta­na­sia ei ole kuo­le­man­tuo­mio jon­ka tuo­miois­tuin määrää.

  7. Tom­mi Uscha­nov: “esi­mer­kik­si siten, että poti­lai­siin, joil­la ei ole mitään lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kuo­le­maan joh­ta­vaa sai­raut­ta, suh­tau­du­taan sai­raa­la­hoi­dos­sa ikään kuin heil­lä oli­si elvy­tys­kiel­to, vaik­ka oikeas­ti ei ole.”

    Elvy­tys­kiel­to ja euta­na­sia ovat täy­sin eri asioi­ta , vaik­ka kuo­le­man kans­sa täs­sä lii­ku­taan. Elvy­tyk­ses­sä ei teh­dä jota­kin , euta­na­sia on aktii­vis­ta toi­min­taa. Hoi­det­ta­van tah­to on etu­na­sias­sa vält­tä­mä­tön , elvy­tys­kiel­los­sa taas ei , se voi­daan aset­taa joko tah­don mukai­se­na tai lää­ke­tie­teel­li­sis­tä syis­tä, sil­loin kuin arvio­daan, että hoi­det­ta­va ei voi oikeas­ti toi­pua sii­tä. Elvy­tyk­ses­sä lää­kin­tä­hen­ki­lö­kun­nas­ta voi tul­la kidut­ta­jia : elvy­tyk­ses­sä anne­taan säh­köis­ku­ja ja pai­nel­laan rin­ta­ke­hää niin, että kyl­ki­luu­mur­tu­mat ovat ylei­siä, työn­ne­tään put­kea hen­ki­tor­veen , kany­loi­daan suo­nia. Elvy­tyk­ses­sä help­po ja tus­ka­ton kuo­le­ma voi vaih­tua tus­kal­li­sek­si kitu­mi­sek­si het­kik­si- päi­vik­si ja jos­kus vuo­sik­si­kin. Myös täs­tä on seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, joi­ta tur­han har­voin pohditaan . 

    Jokai­sen kan­sa­lai­sen oli­si hyvä poh­tia, halu­aa­ko altis­taa itsen­sä tuol­le ris­kil­le. On hyvä lukea :https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01180/dnr-paatos?q=elvytyskielto.

    Tom­mi Uschanov:“Jos poti­laan elä­män­kat­so­mus ker­ran todel­la on ensi­si­jai­nen, muun ohi aja­va näkö­koh­ta, ja kai­kil­la on yhtä­läi­nen oikeus saa­da sel­lai­nen kuo­le­ma jon­ka he kat­so­vat par­hai­ten ole­van sopusoin­nus­sa oman elä­män­kat­so­muk­sen­sa kanssa” 

    Ei kuo­le­ma ole mikään kulu­tus­hyö­dy­ke, juu­ri kukaan ei saa sel­lais­ta , kuin on toi­vo­nut. Eivät­kä var­sin­kaan euta­na­si­aa toi­vo­vat. He ovat sai­ras­tu­neet johon­kin tau­tiin, joka on tus­kal­li­nen, ete­ne­vä , toi­min­ta­ky­vyn ja auto­no­mian vie­vä, jon­ka oireet ovat vai­keas­ti hal­lit­ta­vis­sa. He toi­vo­vat tus­kan­sa lie­vit­tä­mis­tä, oikeut­ta kuo­le­man jouduttamiseen. 

    Kaik­keen tus­kaan ei ole ole­mas­sa hyvää lää­ke­tie­teel­lis­tä hoi­toa , saatto/ pal­lai­tii­vi­nen hoi­to­kes­kus­te­lu on lii­an kipu- ja syö­pä­kes­keis­tä ja ilmen­tää lää­ke­tie­teen hybris­tä. Kivun hoi­toon on yleen­sä hyvät mene­tel­mät. Paran­tu­mat­to­mas­ti sai­raan tus­ka­na on yleen­sä ete­ne­vä toi­min­ta­ky­vyn ja auto­no­mian menet­tä­mi­nen ja näky­mä sen vää­jää­mat­tö­mäs­tä supis­tu­mi­ses­ta , jos­kus hoi­to paran­taa jotain osa-aluet­ta, toi­sen vai­keu­tues­sa ( esim. lii­kun­ta­ky­ky lisään­tyy, mut­ta niin myös pak­ko­liik­keet ja harhat). 

    Tähän tus­kaan on vähän pal­lia­tii­vi­sia mene­tel­miä, enkä usko ‚että nii­tä laa­jas­ti ottaen tulee­kaan . Olen toden­nut alal­la toi­mi­va­na ihmi­se­nä , että täl­lai­nen auto­no­mian ja tomin­ta­ky­vyn menet­tä­mi­sen tus­ka on suur­ta. Tähän täs­sä maas­sa tar­jo­taan hoi­toa, joka käy­tän­nös­sä vei­si edel­leen tuo­ta toi­min­ta­ky­kyä , sai­raan jää­des­sä tur­rut­ta­vien ja seda­toi­vien toi­mien koh­teek­si ennen kuo­le­maan­sa- siis tilaan, jota hän pelkää. 

    Monia vai­keas­ti sai­rai­ta voi­si loh­dut­taa aja­tus, että on hänen val­las­saan , lää­kä­rin avul­la , saa­da kär­si­mys lop­pu­maan joten­kin hal­lit­tus­ti ja kunnialla.
    Mah­dol­li­suus voi­si itsea­sias­sa aut­taa elä­mään , päi­vä ker­ral­laan. Se voi­si vähen­tää myös itse­mur­hia, joil­la on vie­lä enem­män nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.