Kak­si­tois­tavuoti­nen kaut­eni Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavas­sa lau­takun­nas­sa on päät­tynyt, mut­ta aion silti käsitel­lä blogillani kaupunkiym­päristölau­takun­nan asioi­ta, sil­lä koko kaupun­gin kehit­tämi­nen on into­hi­moni. Tulen tarvit­taes­sa käsit­telemään myös mui­ta lau­takun­tia ja kaupung­in­hal­li­tus­ta, jos aihet­ta ilme­nee. Kos­ka kom­men­toin­ti ei tähtää lau­takun­nan päätök­si­in, kir­joi­tan myös vähän asian vier­estä yrit­täen vetää vähän pidem­piä ja peri­aat­teel­lisem­pia näkökohtia.

Nyt lau­takun­nan listal­la on vain yksi min­un kannal­tani mie­lenki­in­toinen asia, lausun­to HSL:n talous­su­un­nitel­mas­ta 2022–24.

Joukkoli­ikenne on saanut kun­nol­la siipeen­sä korona-aikana niin, että sen talous on kural­la. Pitäisikö ali­jäämät peit­tää nos­ta­mal­la lip­pu­jen hin­to­ja vai verovaroin?

Miten pitäisi toimia rav­in­tolan, joka on vuo­den aikana on saanut kun­nol­la siipeen­sä, mut­ta pystyy nyt avaa­maan toim­intansa. Pitäisikö sen nos­taa hin­to­ja roimasti, jot­ta saisi ker­tyneen ali­jäämän peit­e­tyk­si? Jokainen ymmärtää, että ei kan­na­ta. Opti­maalisen hin­tata­son määrit­tämä voiton­mak­si­moin­tip­iste ei ole muut­tunut mihinkään. Yli­hin­noit­telul­la rav­in­to­la kaivaisi vain kuop­paansa syvem­mäk­si. Samas­ta syys­tä opti­maa­li­nen joukkoli­iken­teen hin­ta ei ole muut­tunut miksikään.

Ruuhkamaksut subvention vaihtoehto

Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­as­teeseen liit­tyy kysymys,  mik­si joukkoli­iken­net­tä sub­ven­toidaan? Sik­si, että liikenne ylipään­sä toimisi. Jos ei sub­ven­toitaisi, kävisi niin kuin kävi 1960-luvul­la, jol­loin työ­mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti ruuhkien takia 45 minuuttia.

Huo­mat­takoon kuitenkin, että tämä on talous­te­o­reet­tis­es­ti väärä peruste. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­nil­la tähdätään autoli­iken­teen hait­to­jen vähen­tämiseen. Oikeas­t­aan pitäisi tehdä toisin päin. Verot­taa autoli­iken­net­tä ruuhka­mak­suin, jol­loin joukkoli­ikenne voisi pär­jätä omi­al­laan. Julki­nen talous paranisi kah­ta kaut­ta, ruuhka­mak­su­tu­lo­jen ja sub­ven­tion vähen­e­misen kautta.

Vähän kan­nat­taisi kuitenkin sub­ven­toi­da raskas­ta raideli­iken­net­tä, kos­ka sen kus­tan­nus­rakenne on sel­l­ainen, että yhtey­den ole­mas­sao­lo (esimerkik­si metro­ra­ta) on kallis ja sen käyt­tö hal­paa. Ei kan­na­ta hin­noitel­la matkus­ta­jia ulos.

Infrakorvaukset

Uudet rata­hankkeet rasit­ta­vat HSL:n liiken­net­tä infrako­r­vausten kaut­ta. Kun­nat rak­en­ta­vat infran, esimerkik­si län­simetron tai Kru­unuratikan, ja laskut­ta­vat siitä HSL:ää käyt­täen järkyt­tävää viiden pros­entin korkokantaa.

Pait­si että korko on vähän ylim­i­toitet­tu, kun­nat rahas­ta­vat tämän rahan kah­teen ker­taan. Helsin­ki esimerkik­si saa huo­mat­ta­van osan Kru­unuratikan investoin­tikus­tan­nuk­sista takaisin maan arvon nousuna – olisi saanut paljon enem­mänkin, jos olisi tehnyt päätök­sen ratikkay­htey­destä ennen kuin alkoi luovut­taa tontteja.

Tuo ylim­i­toitet­tu korko saa aikaan sen, ettei paljon kan­na­ta säästel­lä infrain­vestoin­tien suun­nit­telus­sa. Käy­hän siinä niin, että muut kun­nat osal­lis­tu­vat Helsin­gin Kru­unuratikoiden kus­tan­nuk­si­in ja Helsin­ki esimerkik­si Van­taan ratikan kustannuksiin.

Pummilla matkustaminen ja pummilla pysäköinti

Virkami­esten tekemässä lausun­tolu­on­nok­ses­sa esitetään, että joukkoli­iken­teen tarkas­tus­mak­sua ei nos­tet­taisi 100 euroon 80 eurosta. Perus­teena käytetään sitä, ettei pum­mil­la matkus­tamisen pitäisi olla kalli­im­paa kuin pum­mil­la pysäköimisen. Kokoomus on asi­as­ta eri mieltä. Sen mielestä pum­mil­la pysäköimi­nen on pienem­pi rike, vaik­ka väärin pysäköin­ti tuot­taa selvää hait­taa ja jopa vaaraa muille.