Kun niin moni on perännyt laskelmia rokotusten tehon vaikutuksista, joita kerroin nähneeni, julkaisen keskeisen kuvan tässä. Sitä näkee, minkälaiseen dataan päättely perustuu. Mihin kannattaa käuyttää rokotteet, jos niitä ei ole rajattomasti saatavilla. Nuorten ikäluokkien kolmas rokotekerta näyttää varsin tehottomalta.
Kuva perustuu kansainväliseen dataan. Siinä on siis laskettu, kuinka monta korokutannosta tarvitaan torjuman yksi COVID-19 taudista aiheutuva sairaanhoito. Kun yli 65-vuotiaiden perusrokotuksia tarvitaan 50 torjumaan yhtä sairaalaan joutumista, tarvitaan peräti 8738 rokoteannosta samaan, kun on kyse 18-29 -vuotiaiden kolmanista rokotuksista.
Pyysin varmuuden vuoksi tämän kuvan julkaisemiseen luvan. Ymmärtääkseni tässä ei kuitenkaan ole ollut mitään salaista, mutta tällaisesta aineistosta lehdistö ei ole kiinnostunut.
Kuinka paljon rokotettavia on absoluuttisesti ikäryhmissä yli 60v vs. 18-29v. Eli paljonko rokotteita tarvitaan k.o ikäryhmän rokottamiseksi.
Tässä on se ongelma, että lääkärit ja poliitikot olettavat, että ihminen toimii rationaalisesti ja luvut nähdessään ottaa rokotteen jne. Tässä vaiheessa tulisi olla kuitenkin jo selvää, että osa ihmisistä ei tule rokotetta ottamaan koskaan. Silloin pitää olla plan-b ja laittaa vaikka se 22x enemmän rokotteita jakoon. Nyt vitkuttelulla ja kolmosrokotteiden suoranaisella vähättelyllä on saatu aikaan se, että edes ne eivät sitä ota ketkä sen tällä hetkellä saisivat.
Pitää myös myös muistaa, että laskelmat perustuvat johonkin tartuttavuus-tilanteeseen, mutta joulun tullessa luulisi olevan järkevää, että piikin saa ennen sitä eikä tasan 6kk kohdalla tammikuussa.
Pitää kuitenkin muistaa, että kolmannen annosen teho heikkenee merkittävästi, jos se annetaan liian aikaisin.
Rokottamattomat tulevat joka tapauksessa kaikki saamaan tartunnan. Siksi plan b voi olla myös, että heihin sovelletaan yhtä ankarfia sulkutoimia kuin oli voimassa keväällä 2020, kunnes kaikki ovat hidfastetussa aikataulussa tartunnan saaneet. Aina tulee uusia variantteja, jotka läpäisevät rokotussuojan niin, että rokotettu voi tartuttaa, vaikka ei itse sairastukaan vakavasti.
ei tule kaikki saamaan, jos on linnoittautunut taloonsa, ei käy palkkatyössä tai harrastuksisssa tai missään. safkat ym voi tilata netistä kotiovelle tai käydä marketeissa heti avausaikaan klo 7 tai 8, jolloin ne kaupat on ainakin täällä päin lähes tyhjiä, mitä ny henkilökunta hyllyttää, silloinkin etäisyydet
Epäilen, että ainakin osa tilanteen tulehduksesta johtuu siitä, että THL/STM/VN -kriittiset numerolukutaitoiset ovat olleet pääasiassa sen tiedon varassa, mitä melko numerolukutaidoton lehdistö on osannut julkisen tahon asiantuntijoilta kysyä ja mediaan suodattaa. Asiallinen keskustelu vaatii asiatietoa. Lehdistössä menevät valitettavasti parhaiten läpi tarinoita rakentavat konfliktit ja tuntemukset.
Uskon kyllä, että näkemyserot ovat todellisia, mutta myös että ne voisivat olla asiallisesti keskustelvissa. Esim. Eroon Koronasta -ryhmä on perustellut ja lähdeviitoittanut omat huolen ilmauksensa ja ehdotuksensa hyvin huolellisesti. Vaikutelmani on ollut, että THL ei ole tarjonnut vastauksia tai omia perusteltuja näkemyksiään, vaan on mieluummin etsinyt ongelmia kriitikkojen korvien välistä. Googleta esim. ”Markku Peltonen hörhöjen päiväkerho”.
Yksi tuo Eroon Koronasta ‑ryhmän jäsen Columbian yliopiston apulaisprofessori Tuuli Lappalainen oli keskiviikkona Ylen Aamussa keskustelemass 3 rokotteen antamisesta THL:n Mia Kontion kanssa joka on koulutukseltaan perinnöllisyystieteilijä. Vaikka Lappalainen on kritisoinut THL:n linjaa niin eipä hän ollut kovinkaan erimieltä edes Ylen Aamussa THL:n Mia Kontion kanssa . Tämä kiista on akateeminen jossa on paljon myös lääketieteen koulukuntien eroja painottavia näkemyksiä. Jos alan kaksi johtaa tutkijaa keskustelevat julkisuudessa alan koulukuntien välisistä näkemyseroista niin niiden tuominen mediassa koko kansan taituntaan siten että kaikki ei-lääketieteen ammattilaiset ymmärtävät mistä niistä on kyse on monessa yhteydessä epäselvää koskaa näitä eri koulukuntien erojen näkemystä on vaikeaa maalikoille avata suorassa 20 minuutin TV tai radiolähetyksissä kun itse päivän teemaankin pitäisi päästä käsiksi. Yksinkertaisesti sellaista lähetysaikaa ei ole että koko prosessi olisi saatu koko kansan tietoon kansankielellä eikä lääketieeen ammattisanostolla. Aikoinaan Ylellä oli teemailtoja Ajankohtaisen kakkosen puolella mutta koko Ajankohtainen kakkonen on ohjelmana lopetettu jo 2015 .
Eroon koronasta on tukahduttamisesta fantasioiva pääasiallisesti ei-asiantuntijoiden kansoittama ryhmä, johon hörhökategoria sopii mielestäni ihan hyvin, vaikka kutsuu itseään ihan muuksi. Tämän ryhmän valitsema tie olisi vaarallinen ja ehkä loppumaton yhteen virukseen keskittyvä totalitarismi.
Onko 1.5 miljoonaa annosta vedetty viemäriin vai mihin ne on yhtäkkiä hävitetty? THL:n sivuilla oli vielä pari kuukautta sitten listattuna toimitettujen ja piikitettyjen rokotteiden määrä ja ero oli yli miljoona annosta.
Mihin ne nyt on kadotettu? Vähistä moderna-piikeistä riittää itseasiassa kaksi booster-annosta per normaali ykkösannos, joten niidenkin määrä boosterkäytössä tuplaantuu.
On myös otettava huomioon ett ainakin Pfizer/Biotechin rokote vanhenee tietyyn pisteeseen asti ellei sitä anneta jonossa oleville rokotetuille. Juuri tämän takia jos joukossa on vanhentuneita rokotteita ainoa tapa on hävittää ne on laskea ne alas viemäristä. Tämä tapahtuu siis terveyskeskuksien omissa tiloissa joten viemäröinti on monessa terveyskeskuksissa laitoksen sisäinen viemäröinti kuin kunnallinen viemäröinti.
Tietysti on totta, että ehdottomasti tehokkainta rokotteiden käyttöä olisi antaa edes yksi rokotus mahdollisemman monelle ihmiselle. Perustuslakitalebanit kuitenkin estävät pakkorokotuksen, joten pitää käyttää rokotteet toiseksi parhaalla tavalla, eli antamalla kolmansia rokotuksia.
Kiitos. Tuo tieto pääpiirteissään (samasta primäärilähteestä) on kyllä ollut uutisissa, vaikka esitys on muistaakseni vähän selkeämpi.
Vaikea argumentoida sitä vastaan, että vartuuneempien vielä (täysin) rokottamattomien rokottaminen (pallki äärimmäisenä oikealla) olisi hyväksi. Heitä on kuitenkin jo melko vähän, ja ilmeisesti merkittävään osaan heistä tarvittaisin lainsäädännöllinen pakko. Nuorten ihmisten boosterit (palkki äärimmäisenä vasemmalla) puolestaan ovat toistaiseksi turha mietinnän aihe, koska he ovat kuitenkin prioriteettijärjestyksen hännillä ja ihan rajattomasti niitä rokotteita ei ollut.
Jos vertailu tehdäänkin nuorten rokottamattomien (baaripassin kohderyhmä no. 1) ja ikäihmisten boostereiden välillä ero ei olekaan enää mitenkään selkeä (jopa ennen, kuin huomioidaan, että boosteriin tarvitaan yksi, ei kaksi annosta ja esityksessä on y-akselilla nähdäkseni ihmisten, ei annosten määrä), ja tässä maassa on runsaasti ikääntyneitä, jotka ottaisivat boosterin vapaaehtoisesti, jos sitä tarjottaisiin (silloinkin kun 2. rokotteesta ei täyttä kuutta kuukautta ole kulunut). Jos saavutettava teho on samaa luokkaa, miksi ei myös huomioitaisi ryhmää, joka ottaisi rokotteen vapaaehtoisesti, eikä vain sitä, joka pitää uhkailla, kiristää tai lahjoa? Se lähemmäs 2 miljoonaa annosta varastossa tarkoittaa vielä, että vaihtoehto ”molemmat” olisi realistinen.
Tuo varmasti pitää paikkansa, mutta se vaatii vielä toisen oleellisen tiedon, jotta tuosta voisi vetää johtopäätöksiä. Eli sen, rajoittaako rokotteiden antamista tällä hetkellä rokotteiden määrä vai rokotteiden ottaminen halukkuus.
Mikäli rokotteiden määrät ovat rajoittava tekijä, silloin toki kannatta priorisoida ensimmäisiä annoksia. Mutta tämänhetkinen todella hidas ensimmäisten annosten menekki kyllä viittaa siihen, että rokoteannosten saatavuus ei ole se rajoittava tekijä. Jos ensimmäisiä annoksia ei mene nykyistä enempää tarjonnasta huolimatta, on kuitenkin parempi, että rokotuskapasiteettia käytetään tehosteannosten antamiseen, kuin että rokottajat pyörittelisivät peukaloitaan.
Minusta tämänhetkisessä rokotekeskustelussa ongelmana on juuri ohipuhuminen, kun eri keskustelijoilla on eri oletukset pohjana näiden kohdalla. Eikä niistä oletuksista yleensä pääse kiinni. Minua ainakin kiinnostaisi tietää mitä KRAR olettaa ensimmäisten annosten menekistä ja onko se ottanut huomioon, että niiden todellinen menekki on tippunut lähelle nollaa. Johtopäätökset parhaaksi toimintatavaksi ovat nimittäin ihan erilaiset, jos oletetaan, että ensimmäisten annosten kattavuus tulee jäämään johonkin 83%:iin erilisaista houkutteluista huolimatta, kuin jos oletetaan, että se voidaan nostaa jonnekin yli 90 %:iin. Vaikka itseäni ainakin kiinnostaisi tietää millä olettamilla mahdollisista rokotuskattavuuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa KRAR tekee suosituksia, siitä on ihan mahdoton päästä perille. Voi olla, että toimivat realistisilla oletuksilla tai sitten optimistisilla oletuksilla, mutta eipä se oikein millään selviä.
Tosin kaikesta tästä riippumatta se henkilöön kohdistettu moittiminen on kyllä ollut täysin käsittämätöntä. Ja kaikken pahinta on, että se lähti liikkeelle ”nimettömästä hallituslähteestä”. Tässä on siis ihan yksiselitteisesti poliittisesta puuttumisyrityksestä lääketieteelleseen päätöksentekoon taustalla – olipa se vahingossa tai tarkoituksella tehty.
Kun nyt kaikille riittää rokotteita, on turha pihdata niitä. Selkeästi lapset on syytä rokottaa, jotta tartuntaluvut saadaan alas ja korona saadaan pois kierrokselta.
Nämä nyt jo kuuluisat Nohynekin laskelmat ovat samat, joihin hän Helsingin Sanomien jutussa 24.11. viittasi (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008428135.html ). Niiden lähde on tämä amerikkalainen esitys, jossa mm. rokotteiden tehoa arvioidaan: https://www.cdc.gov/vaccines/acip/meetings/downloads/slides-2021-9-23/02-COVID-Wallace-508.pdf
Tässä datassa ei sinänsä ole vikaa, mutta näiden suoraviivainen numeroiden tulkinta rokotusstrategian perusteena on erittäin ongelmallista. Siksi kirjoitimme asiasta vastineen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008436330.html ). Avaan tässä tarkemmin, miksi näiden lukujen perusteella ei voi sanoa, että Suomessa 3. annosten jakaminen ei kannata.
Luvut perustuvat tutkimukseen, jossa verrataan vakavia sairastumisia koehenkilöillä, jotka ovat saaneet joko 2 tai 3 rokoteannosta. Näihin koehenkilöihin kohdistuu sama ympäröivien tartuntojen paine.
Todellisuuden rokotestrategian valinnassa olennainen kysymys ei ole ”Jos yhteiskunnan tartuntatilanne olisi vakio, ja voidaan valita, rokotetaanko esim. 100 000 (tai 50 000 x 2) rokottamatonta vai annetaanko 100 000 ihmiselle kolmas annos, kumpi vähentää vakavaa sairastumista enemmän?” Tämä on kuitenkin se kysymys, johon Nohynekin viittaama data vastaa. Jos todellisuudessa olisi kyse tällaisesta valinnasta, niin minäkin kannattaisin rokottamattomien rokottamista.
Tilanne on kuitenkin paljon tätä monimutkaisempi. On otettava huomioon, että esimerkiksi 100 000 rokottamattoman saaminen rokotettavaksi on huomattavasti vaikeampaa ja hitaampaa, kuin 3. annosten jakelu kun innokkaita ottajia on paljon. Samaa määrää rokotteita ei yksinkertaisesti saada jaettua 1./2. annoksena tai 3. annoksena läheskään samalla panoksella tai rokotusvauhdilla. Lisäksi on huomioitava, että tartuntatilanne ei ole vakio vaan rokotteet vähentävät tartuntoja yhteiskunnassa, mitä tämän tutkimuksen asetelma ei huomioi lainkaan.
Eri annosten strategiaa valittaessa oikea kysymys on siis: ”Kun meillä on käytettävissä X määrä resursseja (yhdistelmä rokoteannoksia, rahaa, terveydenhuollon resursseja, ja panostusta rokotettavien suostutteluun), kannattaako nämä resurssit kohdistaa rokottamattomiin vai kolmansien annosten jakeluun, ottaen myös huomioon että rokotukset vähentävät viruksen kiertoa yhteiskunnassa?”
Tähän kysymykseen näkisin erittäin mielelläni THL:n laskelman. Siihen ei riitä pelkkä lääketieteen ja vaksinologian asiantuntemus, vaan mukaan kuuluu terveystaloustiede, psykologia ym ym. Nohynekin tähän asti julkisuudessa esittämät laskelmat kolmannen annoksen toissijaisuudesta eivät riitä strategian perusteeksi.
Tuuli Lappalainen.
Myönnät kai kuitenkin, että kolmannen annoksen teho lakee olennaisesti, kun väliä lyhennetään?
Olen julkisesti kannattanut 5-6kk annosväliä, josta on nyt onneksi päätetty. Toteutus on saatava toimimaan, jotta kolmanteen annokseen oikeutetut saavat rokotuksen mahdollisimman pian kun oma vuoro on käsillä. Tässä on joillakin alueilla ollut merkittäviä ongelmia, ja kolmannen annoksen tarpeen tai tehon vähättely tuskin auttaa asiaa.
Kiire kolmansien annosten kanssa on muuten johtunut ensi sijassa siitä, että tartuntoja suuri määrä on johtanut terveydenhuollon kuormitukseen. Tämä johtuu siitä, että eräät asiantuntijat ovat kesästä lähtien vähätelleet tartuntojen hillitsemisen tarvetta, poliitikot hyppäsivät tähän kelkkaan. Eroon koronasta -ryhmä ja THL:n mallintajat varoittivat tästä. Nyt rokotteita (muiden keinojen ohella) tarvitaan kipeästi tilanteen saamiseksi hallitaan, ja omikron vaikeuttaa tilannetta entisestään. Nyt pitää saada kaikki keinot tehokkaasti käyttöön.
En ymmärrä näkemystäsi. 3. rokotteet annetaan 4-6 kk päästä toisesta rokotteesta. Tästä pidettäneen kiinni paitsi immuunivajeisten (sairaudesta tai lääkityksestä johtuva) osalta. Tutkimuksen mukaan suojateho heikkenee kaikissa ikäluokissa 4-6 kk:ssä erityisest Pfizerin osalta. Olennaisin kysymys on kestävämpi ja parempi rokote.
Itse en ymmärrä THL:n epäinformatiivista linjaa. Laskelmia tehdään, mutta piilossa. Kyllä julkisen toiminnan pitää olla avointa.
Rototuväli lyheni nyt 60 v täyttäneille ja riskiryhmille 3 – 4 kuukauteen.
Ei sen kummempia selityksiä.
seurauksena jonkinlainen kaaos ajanvarauksessa ja yleinen hämmennys.
tarpeen vähättely ei ollut mikään hyvä asia. Tilanteet toki muuttuvat.
Enää voi kysyä, mikä idea on hankkia immuniteetti ’kohtaamalla luonto’ kun minusta immuniteetin idea on ettei ’kohtaa luontoa’.
Tässä ei ole avattu ”kansainväliseen dataan perustuvaa laskelmaa”. Mutta jos oletetaan, että asia on suurin piirtein näin, voidaan kysyä, mitä tällaisella rokotusten optimoinnilla tavoitellaan? Esim. Iso-Britanniassa on jo 30% saanut kolmannen piikin, ja kunnianhimoinen tavoite on 3. piikki kaikille halukkaille helmikuun loppun mennessä. Rokotusten optimointi olisi ymmärrettävää, jos rokotteita olisi huomattavan niukasti. Keskustelussa on pyörinyt lukuja tämän hetken varastoista (n.250 000 – 1,8 miljonaa!), johon on ilmeisesti sisällytetty tänä vuonna tiedossa olevat toimitukset(?). Mutta asiaan liittyy myös rokotteiden saatavuus, joka on mahdollistanut useille muille maille paljon kunnianhimoisemman kolmansien rokotusten aikataulun.
Olen itse riskiryhmäläinen, mutta kaikkein lievimmän riskin ryhmässä (ns. kakkosryhmä). Saan kolmannen piikin n. viikon kuluttua. Jos minäkin olen jo saamassa kolmospiikin, sen täytyy merkitä, että melkein kaikki halukkaat riskiryhmäläiset ovat sen jo saaneet. Panee ihmettelemään mitä tässä nyt oikein pantataan!
Kahden rokotuksen antama suoja sairaalaan joutumiselle säilyy korkeana, mutta suoja tartunnan saamiselle laskee puolessa vuodessa n. 50%:n tasolle — mikä merkitsee jo melkoista vuotoa ja paljon lievänä sairastettuja tapauksia . Rokotukset eivät ilmeisesti alenna sairastuneen riskiä saada Long Covid. Kolmospiikki nostaa Israelin kokemusten mukaan tartuntasuojan yli 90%:n tasolle. Jos eräiden ehdotusten mukaisesti kolmospiikkiä aikaistettaisiin yleisesti viiden kk:n päähän kakkospiikistä, mitä siitä seuraisi? Tulisiko ongelmia saatavuuden suhteen? Kuinka monta Long Covid-tapausta vältettäisiin? Kuinka paljon työpanosta säästyisi vähentyneiden sairauslomien vuoksi?
Tällaisista asioista kun näkisi keskusteltavan selvillä numeroilla! Voisi vähentää henkilöt edellä käytävää keskustelua. Mutta tällaista asiallista keskustelua on vaikeaa käydä, jos THL ei ota keskustelun alustajan roolia.
Lisättäköön vielä sellainen huomio, jota HS:n kirjoituksissa jo korostimme: suomalaisia voi samanaikaisesti kannustaa ottamaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen annoksen. Rokoteannoksista ei ole tänään julkaistulla annosvälillä sellaista pulaa, etteikö kaikkien annosten ottamista voisi edistää. Vastakkainasettelun rakentaminen rokoteohjelman eri osasten välillä ei ole tarpeellista eikä järkevää, vaan rokotteista kannattaa ottaa kaikki irti.
Ymmärtääkseni kaiki ne, joilla toisesta annoksesta on kulunut kuusi kuukautta, ovat jo oikeutettuja kolmaneteen annokseen. Vai onko joku joukko rajattu ulkopuolelle?
Jos apulaisprofessori Lappalainen tarkoittaa lapsia tässä kohtaa niistä joiden rokotukset eivät ole vielä alkaneet niin tietääkseni Yhdysvalloissa on aloitettu rokottamaan jo lapsia. Jos en muista oikein CDC on tähän jo antanut vihreää valoa Yhdysvalloissa.
Niin, kuten tuossa yllä totesin, kolmansien annosten jakelusta 5-6kk annosvälillä kaikille aikuisille on tosiaan nyt päätetty. Tämä keskustelu ja oma postauksesi on ajalta, jolloin näitä päätöksiä ei vielä ollut. Mutta nyt on varmasti hyvä aika siirtyä asiassa eteenpäin.
Nyt ollaan kuitenkin jo tilanteessa, jossa rokotteiden saatavuus ei ole enää ongelma. Pakastimet ympäri maailmaa ovat täynnä rokotteita ja tehtaiden tuotantokapasiteetti on yli 1,5 miljardia annosta kuukaudessa.
Kysymys on siis siitä, kannattaako ylipäätään rokottaa kolmansilla annoksilla. Suomen kontekstissa se tarkoittaa käytännössä: kannattaako irrottaa sairaanhoitohenkilökuntaa muista tehtävistä rokottamiseen.
Jos haluamme hidastaa covid tapauksien nopeaa räjähdysmäistä leviämistä niin kyllä 3 rokotteen ottaminen on välittämäntöntä. Jos haluamme kuormaittaa terveydenhuoltomme äärimmäiseen katkeamispisteeseen silloin tuo tie on automaattisesti valittu jos 3 rokotuksista luovutaan. Peruuttaminen on mahdollista mutta hyvin hidasta palata siihen tilanteeseen joka oli syksyllä
Luvut olivat Hesarissa 24.11. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008428135.html
Mielenkiintoista on tämä Suomen rokotusstrategia:
”jos ja kun virusta koko ajan väestössä kiertää niin me emme välttämättä joka vuosi tarvitse jokainen niitä uusia rokotuskierroksia vaan me saamme sitten luonnonboostereita”
”kun kohdataan sitä virusta kuitenkin sitten niin siitä tulee sitä luonnonrokotusta sitten jatkuvasti”
https://twitter.com/zin_zah/status/1466429459603591170
Ursula von der Leyen on tilannut jokaiselle eurooppalaiselle neljä annosta.
Ei tule piikeitä pulaa. Se onko tässä mitään järkeä, on toinen juttu kuten myös mahdollinen nepotismi mainitun rouvan toimesta.
Mitä nepotismia siinä on että Euroopan komissio pyrkii pitämään rokotekattavuuden Euroopassa korkealla? Vai onko parempi vaihtoehto se että Yhdysvaltain liittovaltio tilaa lisää rokotteita ja rokottaa jossain määrin nopeammin kansalaisena kuin Euroopan maat vain sen takia koska Birgitta Alanko pitää jollain tavalla Euroopan komission toimintaa nepotistisenä kun se pyrkii takaamaan rokotteiden jatkuvuuden myös Euroopan maissa. On muistettava että Yhdysvallat ja Euroopan unioni tilaavat lähes samoja rokotteita. Muut valtiot tilaavat muita rokotteita syyt ovat lähinnä logistiset ja protektionismi kuten hyvä esimerkki viimeisssä kohtaa on tällä hetkellä Venäjän rokotepolitiikka.
Von der Leyenin mies on tosiaan biotekniikkayrityksessä. Tosin se ei ole Pfizer eikä Moderna eikä mikään, josta EU ostaisi rokotteita. MV-lehden uutisissa on joskus jotain totta taustalla, mutta ei kyllä kovin paljoa.
MV-lehti on siis Örkille pääasiallinen tietolähde kun aiheena on rokotukset? Vaikka Von der Leyenin aviomies onkin biotekniikkayrityksen työntekijä niin se ei todista mitään nepotismista.
MV-lehti on ilmeisesti Birgitta Alangon pääasiallinen tietolähde. Raul Somanilla puolestaan tuntuu olevan vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.
Nimimerkki Örkille vastakommentti . En edes vaivaudu edes kuriositeettin takia lukemassa mitä MV lehti kirjoittaa. Yhtä hyvin voisin lukea satukirjaa mutta siellä tuskin käsitellään Euroopan unionia
Tarkastelet asiaa mielestäni liian kapeasta näkökulmasta. Sairaalatartuntojen vähenemisen lisäksi boosterit vähentävät tartuntojen leviämistä väestössä. Siten sairastumisia on vähemmän, jolloin long covidia eli COVID-19:n pitkittyneitä oireitakin saavat harvemmat. Ei pidä unohtaa myöskään boostereiden kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. Kun kaikki hyödylliset vaikutukset otetaan huomioon, alle 20 euron tehoste kannattaa ilman muuta antaa kaikille aikuisille.
Saisitko pyydettyä myös sen datan, josta saa pylväät, mikä on tämän hetken ei-riskiryhmän sairaala- ja tehohoitoriski kerran, täysrokotetuilla 6 kk rokotteen jälkeen ja rokottamattomilla.
https://www.ampparit.com/haku?q=allegro
Ei yhtään osumaa. Suomessa ei mainita mitään siitä, että suomi perui junaliikenteen venäjälle.
Miten kovasti voi Suomen valtion virallista tiedottamista taas haukkua, kun Venäjän mediassa on venäjän kielellä tieto, että Suomesta on tullut tieto, että Suomi ei aloita liikennöintiä venäjälle uuden koronavirusmuunnoksen vuoksi.
Miten se asioista tiedottaminen voi olla niin helvetin vaikeaa?
Ei tuon julkaisemiseen mitään lupia tarvitse, varsinkaan THL:ltä. Kuva on peräisin Yhdysvalloista CDC ACID 23.9.2021 kokouksesta, jonka materiaalit löytyvät täältä:
https://www.cdc.gov/vaccines/acip/meetings/slides-2021-09-22-23.html
Tarkemmin, kolmanneksi viimeisin linkki, eli tämä, ja kalvo 18:
https://www.cdc.gov/vaccines/acip/meetings/downloads/slides-2021-9-23/02-COVID-Wallace-508.pdf
THL ei vain ole osannut merkitä kopioimaansa kalvoon lähdettä oikein: Kyseessä on 23.9. eikä 19.11. kokous.
Kyllä tuo 19.11. oli oikein. Kalvoa esiteltiin Suomessa tuona päivänä olleessa kokouksessa.
Kyllä jokainen lukija tulkitsee että jos viite on ”CDC ACIP kokous 19.11.2021” niin se tarkoittaisi CDC:n pitämää ACIP-kokousta 19.11.2021. (Tuona päivänä tosiaan oli ACIP-kokous)
Mutta se tarkoittikin että THL järjestää sisäisiä kokouksia, joiden ainoa tarkoitus on käydä läpi CDC:n aikaisemmin pidettyjen kokousten esitysmateriaalia (tässä tapauksessa 2 kuukautta vanhoja esityskalvoja), ja THL kutsuu näitä CDC:n materiaalin läpikäyntiä varten pidettyjä kokouksiaan ”CDC ACIP kokouksiksi”?
Miksi ko. kalvossa sitten on merkintä CDC ACIP 19.11.2021 ja alareunassa sana ”screenshot”. Tuo kalvo löytyy juuri tuollaisena CDC ACIP kokouksen 23.9. aineistosta, jolloin tautitilanne oli laskussa niin USAssa kuin Suomessakin. Silloin CDC ACIP käytti kuvaajaa perusteluna sille, ettei boosteri ole tehokas silloisessa tautitilanteessa. 2.12. Nohynek käytti samaa kuvaajaa perusteluna sille, ettei boosteri ole tehokas nykyisessä tautitilanteessa, vaikka nimenomaan tuo 19.11. CDC ACIP, joka kalvoon on merkitty, päätyi suosittamaan boosteria kaikille yli 18-vuotiaille, koska tautitilanne on nyt huono sekä USAssa että Suomessa. Tätä tapahtuu THL:n aineistojen käytössä yhdessä käännösvirheiden kanssa niin usein, että on ihan perusteltua ihmetellä, onko kyse tarkoitushakuisuudesta. Olisikin syytä tutkia, onko THL:llä eturistiriita käynnissä olevien rokotetutkimusten ja luonnoninfektion tutkimusten sekä niiden kanssa ristiriidassa olevan ihmisten suojaamisen yleisvaaralliselta tartuntataudilta kanssa. Nythän sama taho päättää ihmisten suojaamisesta ja hyötyy viruksesta. Selvyyden vuoksi samat henkilöt ja saman laitoksen ei pitäisi päättää molemmista.
Kommentissani yllä on virhe: Pitäisi olla kalvo 20, eikä 18.
Vielä aihepiiristä käytävää keskustelua koskeva havainto. Tämän blogipostauksen alle syntyi asiallista henkilöihin käymätöntä keskustelua heti kun THL:ltä saatiin EDES JOTAIN joka avaa edes vähän sitä mihin heidän ajattelunsa perustuu. Vaikutelma on ollut, että THL etsii mieluiten ongelmia kriitikkojensa korvien välistä. Äärimmäisin esimerkki tästä löytyy hakukoneesta hakusanoilla ”eroon koronasta hörhöjen päiväkerho”.
Tuo sama graafi on ollut esillä THL:n tiedotustilaisuudessa.
Tartuntaketjut ovat stabiilin ja varsinkin laajanevan epidemian oloissa keskimäärin hyvin pitkiä ja haaroittuvia, ja niissä on oletettavasti ihmisiä kaikista ikäryhmistä. Jos rokote auttaa katkaisemaan ketjun, vakavien sairastumisten määrään ei näin ollen paljon vaikuttane se, mikä ikäisen henkilön kohdalta se katkeaa, koska hän on vain yksi ketjun lukuisista eri-ikäisistä jäsenistä. Tästä tullaan edelleen jopa sellaiseen ajatukseen, että tartuttavuutta vähentävä rokoteannos kannattaisikin ehkä vakavien sairastumisten minimoimiseksi antaa ensisijaisesti sille ikäryhmälle, jolla on eniten kontakteja, eikä välttämättä sille ikäryhmälle, joka on suurimmassa vaarassa sairastua vakavasti.
Esittämäsi graafi ei ole kokouksesta 19.11. Se on kokouksesta 23.9., jolloin epidemia oli hyvässä laskussa niin USA:ssa kuin Suomessakin. Kokouksessa, jossa graafi esiteltiin, ei suositeltu boostereita, koska tilanne oli olennaisesti erilainen kuin mitä se oli 19.11. kokouksen aikaan, jonka lopputulemana boosterirokotukset avattiin USA:ssa kaikille yli 18-vuotiaille.
Valitettavasti THL:n käyttämässä datassa on paljon tällaista kirsikat kakusta -tyyppistä poimintaa omien ajatusten tueksi. Nohynek esitteli po. graafin tiedotustilaisuudessa 2.12. ja käytti tätä vanhentunutta tietoa perusteena sille, ettei boostereiden tarve ole kiireellinen. Tiedotustilaisuudessa myös esiteltiin termit ”luonnonrokotus” ja ”luonnonsuoja” viruksen sairastamisen lopputuotteina. Kyseessä on laumasuoja sairastamalla ajattelu, jonka ovat julkisuuteen tuoneet Great Barrington Declaration -julkilausuman allekirjoittajat ja joka on tuomittu virheelliseksi sekä tiedemaailmassa että ihmisoikeusjärjestöissä.
Laskelmassa ei oteta lainkaan huomioon sitä, että vastustuskyky heikkenee kaikissa ikäryhmissä 4-6 kk:ssa (tästä on tutkimus). Jos ei anneta 3. rokotetta, on edessä valtava joukko ihmisiä, joiden vastustuskyky on loppunut. Yli 70-vuotiaita rokotetaan nyt. Yli kuuskymppisiä pitää rokottaa tammi-helmikuussa.
Lauantai, klo 20: pääministeri saa puhelinsoiton, jossa kerrotaan hänen altistuneen koronalle.
Lauantai, klo 23: pääministeri bailaa täyttä päätä yökerhossa.
Sunnuntain HS: pääministeri: ”mutku emmä tienny ku ei mulle sanottu”.
Minulta loppuvat kyllä nyt sanat kesken, ja ehkä parempi niin.
Mikäli Daniel Federley luki tarkkaan kyseisen uutisen niin pääministeri ei saanut Valtioneuvoston turvallisuusosastolta kyseistä tekstiviestiä koska hänellä oli eduskunnan työkännykkä mukana eikä niin Valtioneuvoston työkännykkää johon tälläiset viestit ilmoitetaan. Kun pääministerillä on kaksi rokotetta niin hän on paremmassa asemassa kuin ne jotka eivät ole rokotettu. Kun pääministeri myöhemmin käy vielä kahdessa covid testissä jotka ovat negatiivisia on hän kyllä toiminut ohjeiden mukaan. Toki Valtioneuvoston turvallisuusosaston säännöt ovat sääntöjä mutta pääministeri on ymmärtänyt kyllä prosessin oikein. Sinänsä valtioneuvoston kommunikaatio sääntöjä pitäisi tarkentaa mutta se koskee kaikkia valtioneuvoston jäseniä.
Kyllä mä olen lukenut tuosta vaikka kuinka monta uutista. Tiedän myös, että rokote ei suojaa tartunnalta eikä tartuttamiselta, kuten ei suojanut Haavistoakaan. Toisaalta tiedän myös, että jos pääministeri on altistunut perjantaina, niin ei hän ehdi lauantaina vielä ketään tartuttaa. (Turha sinne testiinkään on heti sännätä, eihän se nyt vielä voi mitään näyttää.) Nämä kaikki ovat kuitenkin sivuseikkoja.
Tilannetaju ja esimerkin näyttäminen kansalaisille ovat tässä se asian ydin. Ne pettivät nyt täysin.
Yritin löytää listasi jatkoksi linkin maanantailta, kun Marin ei osallistunut itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen Tuomiokirkossa. Googlen ehdottamat postaukset oli jo poistettu, kun niissä epäiltiin asiattomia motiiveita, mutta ei virallisista uutislähteistäkään enää löytynyt asiaa koskevaa uutista, vaikka olen ihan varma aamulla sellaisen lukeneeni…
Tämä ei vanhentunut kauniisti. 12.12. uutisissa oli syy pidempään rokotusväliin.
”Suomessa ei ole eikä tule lyhyen ajan sisällä olemaan neljää miljoonaa rokoteannosta. Tässä täytyy katsoa, mikä on logistisesti mahdollista: mihin annokset ja rokotteiden antajien työvoima riittävät.” https://yle.fi/uutiset/3-12226560
Lyhyempi rokotuväli tuli jo aiemmin Englantiin ja EMA:n suosituksiin.
Tilanne muuttui omikron-muunnoksen levitessä ja tietojen täsmentyminen vie aikansa. Silloin poliittisen päätöksenteon on oltava tarpeeksi nopeaa.
En epäile tietoja ja osaamista. Sen sijaan tapaa kertoa ja perustella asioita voisi vielä parantaa. Pandemian torjunnassa on erilaisia valintoja, joille renaehtoja antaa lääketieteen lisäksi myös muut asiat, kuten vaikka maskien tai rokotteiden ja koulutetun työvoiman saatavuus.
Ymmärrettävästi kulloinkin kerrotaan sovittu yhteinen viesti.
Tämä tuo sitten sen ongelman.
Luotettavan oloisten lähteiden mukaan rokotteiden teho hiipuu yli 50-vuotiailla ilman tehostetta nopeammin, rokottamattomat lapset tartuttavat (vähäoireisina) kouluissa toisiaan ja edelleen vanhempiaan, jotka tartuttavat isovanhempia.
THL:n malli toimisi, jos lasten vanhemmat olisi rokotettu, jolloin tartuntoja leviäisi vähän koulujen suuntaan. (Tämä jonkinlaisena matemaattisen verkostomallin ajatuksena, tämä varmasti tiedetään mallintajien keskuudessa paremmin.)
Tämä ei ole ollut helppoa. Asiat ovat vaikeita ja kalliita monella tapaan. Toimijoita on paljon. Monimutkaisia asioita on lähes mahdotonta kerta lyhyesti ja selkeästi.
” THL:n malli toimisi, jos lasten vanhemmat olisi rokotettu, jolloin tartuntoja leviäisi vähän koulujen suuntaan.”
Rokottamattomaton lapsi sairastuttaa usein rokotetun aikuisen, koska altisusaika ja -määrät ovat niin pitkiä. verrattiin moneen muuhun altistustapaan. Ei kaikkia, mutta tarpeeksi usein, että korona pääsee leviämään kouluista kotia ja siitä siten vanhempien kautta eteenpäin.