Energian hinnat ovat kaikkialla Euroopassa tapissa. Siksi myös kaukolämmön hinta nousee, vaikkakin paljon vähemmän.
Energiahinnat ovat nousseet Euroopassa niin paljon, että se lähentelee jo sosiaalista kriisiä, kun pienituloisilla ei ole varaa lämmittää talojaan.
Eniten on noussut maakaasun hinta, joka on yli kuusinkertaistunut viime vuodesta. Keski-Euroopassa monet talot lämpiävät talokohtaisella maakaasulämmityksellä. Tätä tuottaa valtavaa huolta.
Maakaasun on mukana paljon politiikkaa. Väitetään Venäjän painostavan sillä avaamaan Nord Stream 2 -putken Saksaan. Tilanteet toisaalta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla sekä toisaalta Venäjän ja Ukrainan rajalla heiluttavat kaasufutuureja kymmenillä prosenteilla.
Olisi voinut kuvitella, että ilmastotoimien vuoksi kivihiilen hinta olisi laskenut, mutta sekin on yli kolminkertaistunut. Myös päästöoikeuksien hinta on yli kolminkertaistunut.
Ilmaston suojelija hurraa aina, kun päästöoikeuksien hinta nousee. Juuri näin torjutaan ilmastonmuutosta tehokkaimmin. Polttoaineiden hintojen maailmanmarkkinahintojen nousuun suhtaudun kaksijakoisesti. Toisaalta ne hillitsevät kulutusta, mutta samalla ne kannustavat avaamaan uusia kaivoksia ja esiintymiä. Kun katsoo, mitkä valtiot tästä hyötyvät, toivoisi oikeastaan, että hinnat laskisivat. Pitäväthän päästöoikeudet huolta siitä, että kulutus ei voi ainakaan Euroopassa nousta.
Tuleva sähkön hinta on iso kysymysmerkki. Maanantaina se käväisi todella korkealla, yli 400 eurossa megawattitunnilta. Ei olisi kiva asua sähkölämmitteisessä omakotitalossa.
Helenin kaukolämpö
Minua tämä kehitys tietysti askarruttaa Helen oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Helen oy:n budjetti on tämän hintarallin vuoksi turbulentissa tilanteessa. Tekeehän se kaukolämpöä maakaasulla ja kivihiilellä sekä siinä ohessa myös päästöjä. Onneksi yhtiö on investoinut huomattavasti lämpöpumppuihin. Jo noin 130 megawatin verran kaukolämpöä tehdään lämpöpumpuilla. On senkin hinta tietysti noussut, koska sähköä siihen tarvitaan, mutta ei lainkaan niin paljon kuin kaiken muun hinta.
Jos uskoisimme, että kaukolämmön kustannusten nousu olisi pysyvää, ei auttaisi muu kuin viedä kustannukset hintoihin. Muu voisi jopa johtaa syytteeseen saalistushinnoittelusta.
Mutta me emme usko. Jopa tiedämme, että Helen oy tulee jatkossa riippumattomammaksi polttoaineista, koska molemmat kivihiilivoimalat on tarkoitus sulkea. Jatkossa lämpöä tehdään yhä enemmän lämpöpumpuilla. Tarkoitus on tehdä joko suuri merivettä jäähdyttävä lämpöpumppuratkaisu tai vaihtoehtoisesti siirtää Kilpilahden öljynjalostamon hukkalämpöä Helsinkiin. Sitä valuu nyt mereen peräti tuhannen megawatin verran. Suorastaan ihmettelen, ettei sitä ole ryhdytty käyttämään aiemmin.
Niinpä Helen oy kohtuullistaa kaukolämmön hinnan nousun 15 prosenttiin ensi vuonna. Lämmön hinta pysyy talvella ja keväällä suunnilleen sillä tasolla, jolle se nostettiin syksyllä. Energiahinnan korotus on vajaat 30 %, mutta kiinteitä kuluja, jotka johtuvat kaukolämpöverkon kustannuksista, ei nosteta, joten kuluttajien lasku nousee keskimäärin 15 %.
Onko kaukolämmöllä tulevaisuutta?
CHP-tuotantona kaukolämpö oli aikanaan jättimäinen energiansäästöinvestointi ja myös aikamoinen rahasampo kaupungille. Siihen perustui miljardi-investointi kaukolämpöverkkoon. Entä nyt, kun aika jättää CHP-tuotannon? Kannattaisiko kaukolämpö kaivaa ylös maasta?
Kaukolämpö ei ole yhtä kannattavaa kun aiemmin, mutta on se järkevää yhä. Verrattuna talokohtaiseen lämmitykseen optimoitu kaukolämpö on yhä taloudellista ja säästää primäärienergiaa.
On järkevää ottaa lämpö talteen mereen ohjattavasta puhdistetusta jätevedestä ja on järkevää tehdä suuria lämpöakkuja, joihin varastoidaan lämpöä silloin, kun sitä jää yli, ja joista voidaan purkaa lämpöä silloin, kun sen tuottaminen on kallista. Kaukojäähdytys tuottaa samalla koneistolla hyötykylmää ja hyötylämpöä. Hukkalämpö merestä otettuna tai Kilpilahdesta tuotuna pitää jakaa jotenkin eteenpäin.
Maanantaina sähkön hinta ylitti siis 400 €/MWh. Noin kalliilla sähköllä ei ole mitään järkeä tehdä maalämpöä eikä se olisi kovin ympäristöystävällistäkään, koska marginaalisähkö tehdään hyvin likaisesti. Siksi maalämpöön kannattaa yhdistää muita lämmöntuotantomuotoja ja siihen tarvitaan kaukolämpöverkkoa.
Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ainoaksi sallituksi sähkösopimusmuodoksi samasta syystä, kuin miksi kerrostaloissa vaaditaan huoneistokohtainen mittaus lämpimän veden kulutukselle. Se ei nostaisi kuluttajan kustannuksia, mutta ohjaisi käyttämään sähköä järkevästi tehden näin mahdolliseksi alentaa kustannuksia.
Sähköyhtiöt eivät pörssisähköä juuri markkinoi, koska niiden on edullista kantaa hintariski itse. Ne ottavat siitä nimittäin kunnon korvauksen. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö tulee kuluttajalle halvemmaksi.
”Ilmaston suojelija hurraa aina kun päästöoikeuksien hinta nousee. Juuri näin torjutaan ilmaston muutosta tehokkaimmin. ”
Voisiko blogisti kertoa meille lukijoille mihin päästöoikeuksista maksetut rahat kulkeutuvat Suomessa ja muualla Euroopassa?
Päästöoikeuksien hinta kolahtaa valtion kassaan.
Kaikki pörssisähköön? Ei kiitos. Osataan sitä alemmillakin hinnoilla käyttää järkevästi. Itse ostan tuulisähköä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, mutta en Heleniltä. Katsoin juuri, että edellinen hinnanmuutos on ollut 1.6.2017, kun myyjä laski hintoja. Neljä ja puoli vuotta sitä on nyt nautittu maltillisesta hinnasta.
Asunto on sähkölämmitteinen ja suurin osa asunnosta lämpiää ilmalämpöpumpulla. Talvella varaava takka lämmittää myös, mutta ostopuut eivät ole ihan ilmaisia.
Mitään arvoa Osmo ei anna ennustettaville asumiskuluille? Talot jäävät kylmiksi, kun joku peluri saa nostettua hinnat joksikin aikaa euroihin per kilowattitunti. Hyytävää menoa nykyään, Helenin hallituksen puheenjohtaja siis haluaa Suomeen samanlaiset vähävaraisten lämmityskustannuskriisit kuin Euroopassa. Jos suomalaiset ovat muuten liian hyväosaisia, niin kieltämällä määräaikaiset sähkösopimukset sitten.
Muutenkin jos kilpailutettu määräaikainen sähkösopimus omakotiasujalle maksoi viime viikonloppuna kuluttajalle vajaa 7 senttiä kilowattitunti ja pörssisähkö huitelee 40 sentissä per kilowattitunti, aika pitkä se juoksu saa olla että nämä hintapiikit saadaan nollattua ja jotta pörssisähkö oikeasti tulisi kuluttajalle halvemmaksi.
Hullujen tuulimyllyt takaavat rajut energian hintavaihtelut ja uusi taksonomia(tiede) ja vihreä siirtymä hoitavat loput.
Pörssisähkö on kannattava sähkölämmitteisessä omakotitalossa jos käyttää automatiikkaa (esim. Optiwatti) säätämään lämmitystä.
Heinäluoma totesi ylen aamussa sattuvasti, että syynä ennätyskorkeaan sähkön hintaan on ilmastonmuutos ja kova pakkanen.
Emma Kari uskoo, että pysäytämme ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Hänen mukaan aikaa on alle kymmenen vuotta, joten kiirettä pitää. Täytyy olla todella vihreä jos uskoo pystyvänsä hallitsemaan ilmaston lämpenemistä tuolla tarkkuudella (väestönkasvu ei ole suurimpana vaikuttajana edes mukana).
Viimepäiväisiä pörssisähkön pompahduksia seuratessani en ole joutunut vähemmässäkään määrin harmittelemaan siirtymistäni pörssisähköstä kiinteähintaiseen tuotteeseen syksyn alulla, kun ensimmäiset merkit hintasekoilusta olivat nähtävissä.
Aikaisemmassa maailmassa pörssisähkö oli selvästi tasatariffeja edullisempaa, keskimäärin vihreää sähköä taisi saada jopa joillain 3-4 c/Kwh, nythän tuo luku on vähintään kymmenen senttiä.
Ellei talossa ole enemmän automatiikka joka pystyy säätelemään lämmitystunteja, pörssisähkö on tuotteena tavallaan aika erikoinen: en voi lämmittäjänä vaikuttaa hintaan, mutta silti ostan tuotetta! Torilta voi sentään aina kävellä pois, jos myyjien hinnat hirvittävät.
Vaikka varmaan suuressa kaupungissa kaikkea lämmöntuotantoa ei voidan siirtää kiinteistökohtaiseksi, ja kaukolämpöverkostolla on paikkansa, kantaisin silti Heleninä suurta huolta verkoston suosiosta jatkossa. Uusia kohteita suunniteltaessa kaukolämpö ei tule nykyään oikein kyseeseen, vaan halutaan jonkun sortin pumppu ja siihen sähköä varavoimaksi. Kahdenkertaisia järjestelmiä ei kannata kenenkään rakentaa.
Kun kaukolämmöltä katoaa asiakaspohjaa, ”vesivirtamaksut” kasvavat, ja taas katoaa asiakaspohjaa jne. Vain siinä tapauksessa, että kaukolämmön energiahinta olisi aidosti muita edullisempi, iso investointi liittymismaksuineen voisi vielä kannattaa. Luku sinänsä on sekin, että vielä vuosia (!) Helenin tarjoama energia on hyvin ilmastoepäystävällistä.
Kun nyt lähdit sähkön osalta ehdottelun linjoille, mietin tässä äänen, mitä tarkoittaisi, jos sähkösopimuksen vaihtajallekin mätkäistäisi kaukolämmöstä tuttu irtisanomismaksu ~4500€..
Ei kannata mennä lupaamaan pörssihinnoitellun sähkön olevan halvempaa, kun ei se välttämättä pidä paikkaansa. On meinaan ihan mahdollista, että tuotantokustannukset laskevat kysynnän ennustettavuuden takia niin paljon, että sekä ostaja että myyjä hyötyvät kiinteän hinnan + kapasiteetin sopimisesta.
Sähkön kuluttajamyyntiä tekevät yhtiöt eivät pääosin kanna hintariskiä itse, vaan ne hedgaavat ostamalla lähes kaiken sähkön fuutureilla pörssistä etukäteen. Käsittääkseni hyvin pieni osa sähköstä ostetaan spot-hintaisena pörssistä.
Ja vastaavasti sähkön tuottajat taas varmistavat tulonsa myymällä sähköä etukäteen kiinteäksi sovituilla hinnoilla.
Kiinteään hintaan myyty sähkö suojataan, mutta suojaus ei ole ilmasita ja se hinta lisätään sähkön hintaan. Siksi pörssihintainen sähkö on keskimäärin halvempaa.
Ja lämmityssähköä kuluu keskimäärin enemmän talvisin, mutta mitäs me pienistä.
Maalämpö vaikuttaa olevan ainakin Roihuvuoressa paljon kaukolämpöä halvempaa. Laskelmiemme mukaan taloyhtiömme lämmittämiseen menee Helenin kaukolämmöllä 200 000 euroa vuodessa. Maalampö kustantaa sähköinen ja lainakuluinen 160000 euroa. Jos siis siirrymme maalämpöön, säästämme noin 10€/kk/asunto – ja saamme toki myös mahdollisuuden jäähdytykseen. Osan sähköstä voimme tuottaa aurinkopaneelein, joten CO2-mielessäkin homma kannattaa.
Helen Oy:lle jää kyllä ihan riittävästi rakennuksia lämmitettäväksi, koska taajaan asutulla alueella (keskusta) tuskin voi joka taloon omia lämpökaivoja porata.
”Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ainoaksi sallituksi sähkösopimusmuodoksi samasta syystä, kuin miksi kerrostaloissa vaaditaan huoneistokohtainen mittaus lämpimän veden kulutukselle. Se ei nostaisi kuluttajan kustannuksia, mutta ohjaisi käyttämään sähköä järkevästi tehden näin mahdolliseksi alentaa kustannuksia.”
Pörssisähkö nyt ei sinänsä tarkoita mitään, sitä kun saa sekä kuukausi, viikko, päivä että tuntitasolla. Jokaiselle pitäisi olla päivän selvää että pörssisähkö kuukauden ja tunnin spot-hinnoin ovat aivan eri asioita.
Periaatteessa olen kuitenkin samaa mieltä, kaikilla pitäisi olla pakollinen pörssisähkö tunnin spot-hinnoin. Päivän spot-hinta jo kadottaa osan merkitystä, kuukauden spot-hinta on vain turvallinen valinta mutta tuskin vaikuttaa kulutukseen. Tunnin spot pörssisähkö ohjaisi erittäin tehokkaasti kuluttajia pesemään esimerkiksi pyykkinsä tai varsinkin lämmittämään saunan pakkasilla vain kun tunnin spot-hinta on riittävän alhaalla. Sähkökiuas on suuressakin kerrostaloasunnossa aivan tajuton syöppö, muutaman tunnin lämmitys ja saunominen yhdessä vastaa helposti 1-2 päivän peruskuormakulutusta.
Samoin kerrostaloissa lotrataan lämmintä vettä suihkuissa ja keittiössä kun se on kollektiivisessa maksussa eikä kukaan näe tai joudu ottamaan mitään vastuuta omasta kulutuksesta. Varmaan yksi ainoita syitä miksi kerrostalot eivät pääse tilastoissa niin hyvään energiatehokkuuteen kuin voisi verrattuna OKT-asumiseen on tämä vastuun puute ja lämpimän veden kulutuksen näkymättömyys. Tosin meillä on niin paljon ihmisiä tottunut ottamaan suihkun joka aamu ja sitten vielä joka treenin jälkeen, eli lämpimiä suihkuja saatetaan ottaa jopa 2 päivässä, ja sitten vielä pahimmillaan illalla saunaan.
Tarkoitin tunnin spot-hintaa ja tulevaisuudessa siis 15 minuutin hintaa.
Osaatko, Stadist, neuvoa mistä saisin tunnin spot-hinnalla tuulisähköä? Ostaisin kyllä mieluusti.
Nyt ostan Helenin tuulisähköä kiinteään hintaan.
Saman tien voisi kieltää lämpimän veden tuomisen asuntoihin putkia pitkin. Tietoisuus energian hinnasta kasvaisi huimasti kun aina peseytymistä varten pitäisi lämmittää vettä kattilalla ja samalla katsella kun eurot vilistävät näytössä.
Ja sähkömittarit voisi vaihtaa polettitoimisiksi, tai ehkä nykyaikana prepaid- tai kännykkäsovelluspohjaisiksi niin että sähkön käyttö olisi aina tietoinen ja harkittu teko eikä jotain mikä vaan tapahtuu.
” Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ainoaksi sallituksi sähkösopimusmuodoksi”
No eipä siinä ole mitään järkeä, että miljoonat ihmiset kyttäilemään tunti-tunnilta pörssisähkön hintaa ja veivailevat termostaatteja ylös-alas sen tahdissa. Kyllä tulee kalliiksi, jos laskee tuolle tuusaamiselle vähänkään hintaa.
Yhtä vähän on järkeä kytkeä koko maan lämmitysjärjestelmiä verkkoon, jonkun hakkerin roplattavaksi.
heh, kyllä tuohon väliin mahtuu varmaankin aika paljon vaihtoehtoja. jopa innovaatioita.
Todellisuudessa minusta pitäisi esim lähettää ylimääräiselle palkalliselle lomalle kaikki paljon energiaa kuluttavien tehtaiden työntekijät silloin kun energian hinta on tarpeeksi korkealla. Joo, tiedän että tämä on käytännössä mahdoton ajatus nykysysteemeillä.
”Energiahinnat ovat nousseet Euroopassa niin paljon, että se lähentelee jo sosiaalista kriisiä, kun pienituloisilla ei ole varaa lämmittää talojaan.”
Suomessakin tilanne voi johtaa sosiaaliseen kriisiin tänä talvena, jos energian hinnat pysyvät kovina. Muuttotappiokunnan vanhassa omistusasunnossa asuvalla energiakustannukset voivat räjähtää käsiin. Asumistuen ehtoja on kehitetty niin, että sitä useimmiten enää kuin vuokra-asuntoihin. Omakotitalojen asumistuet ovat keskimäärin vain joitain kymmeniä euroa, ja tuloraja ylittyy eläkeläispariskunnilla esim. jos saa edes pienintä mahdollista eläkettä eli takuueläkettä. Siinä tilanteessa kun tulee 1000 €/kk energialasku tältä talvelta, niin aika moni talous on ihan sekaisin. Toimeentulotuessakaan ei huomioida kuin hiukan sitä, että talvella energiaa kuluu enemmän kuin kesällä. Silloin kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon, energiamenonormi oli ensimmäisenä vuotena tasan sama kesälle ja talvelle. Talvella se oli monelle liian pieni ja kesällä aivan liian iso. Mutta ei nykyinen toimeentulotuen normikaan taivu siihen, että jollain on pörssisähkö, ja jonkun kuun energialasku talvella pomppaa pilviin. Suomessa voi olla tänä talvena kymmeniä tai satoja tuhansia kotitalouksia ongelmissa energialaskujen kanssa – ilman, että sosiaalituet pelastavat tilanteesta.
Kun koronan myötä joukkoliikennepalvelut nyt puuttuvat vielä monesta paikasta ja autoilukin on kallistunut polttoaineiden hintojen nousun myötä, ja yleinen inflaatio huitelee korkeimmalla tasolla vuosiin, työnteostakin jää monelle vähemmän rahaa käteen. Lopputulos voi olla se, että uusissa taloissa asuvat vaurastuvat ja vanhoissa taloissa asuvista osa ajautuu taloudellisiin ongelmiin. Vanhoissa taloissa asuvat ovat Suomessa tilastojen mukaan keskimääräistä selvästi useammin pienituloisia.
”tuloraja ylittyy eläkeläispariskunnilla esim. jos saa edes pienintä mahdollista eläkettä eli takuueläkettä. Siinä tilanteessa kun tulee 1000 €/kk ”
Kuinkahan monella pienintä mahdollista eläkettä saavalla eläkeläispariskunnalla on pörssihintainen sähkösopimus? Ja jos on, niin kiireen vilkkaa uusi sopimus tilalle, esimerkiksi Oomilta kiinteään hintaan 7 snt/kWh.
7 senttiä/kWh – suus 70 €/MWh, on aika paljon. Pörssihintainen taitaa tulla pitkän päälle halvemmaksi.
Eilen juuri uutisoitiin kuinka yksi sähkön välittäjäyhtiö joutui luopumaan leikistä myytyään kiinteähintaista sähköä liian halvalla…
Kiinteähintaisten sähkösopimusten aikakausi alkaa tulla umpeen, ja sähkönhinnan valtava vuodenaikavaihtelu tulee olemaan uusi normaali. Toki jos sattuu olemaan hyvä sopimus voimassa siitä kannattaa nauttia niin pitkään kuin pystyy – ja toivoa, ettei sähköyhtiö mene nurin tappiolla myymisestä. Itse maksan vielä vuoden verran sähköstäni 4,5 snt/kWh, Oomia halvemmalla perusmaksulla…
”7 senttiä/kWh — suus 70 €/MWh, on aika paljon.”
Niin on.
Se on täysin kiinteä hinta otettuna *nyt*, ilman mitään aikamääreitä. Itselläni maksaa sähkö 4,5 snt/kWh ja sopimus on tehty tänä vuonna (vaihdoin pörssisähkön pois), tosin hinta sisältää osuuskunnan alennuksen. Hinnat ovat nousseet näköjään hyvin paljon. Mökin mummoilla onkin todennäköisemmin pitemmät sopimukset ja halvemmat hinnat.
Ottaen huomioon että sähkön hinta käy tänään 25 sentissä/kWh ja pakkasta on 26 astetta, niin aika halpaa pitää pörssisähkön olla, vaikka maksaisi sähköstä jopa 7 snt/kWh. Kyllä saa pitkään olla ihan ilmaistakin, koska tänään kuluu paljon sähköä. Etenkin kun näin kylmällä sekä ilmalämpöpumpun COP laskee ja lämmöntuotto hiipuu.
”Pörssihintainen taitaa tulla pitkän päälle halvemmaksi.”
Mutta mitä iloa siitä on mökin mumolle, jos ensin menee konkurssiin ja ehtii kuollakin (tai joutua vanhainkotiin, jossa ei itse makseta sähkölaskuja), ennen kuin pitkän päälle toteutuu?
Halvimman sähkön saa, kun tekee kuten minä: pitää pörssisähköä silloin kun hinnat ovat alhaalla ja kun pörssihinnat nousee, vaihtaa toiseen tuotteeseen. Näin ei tarvitse seurata hintoja joka päivä joka tunti, kuten pörssisähkössä*, vaan aina sopimuskauden lopussa.
*) kyllä se alkuvuoden hintapiikkien kyttäily alkoi jurppimaan, oli siinä liikaa työtä
”Eilen juuri uutisoitiin kuinka yksi sähkön välittäjäyhtiö joutui luopumaan leikistä myytyään kiinteähintaista sähköä liian halvalla…”
Ongelmana ei liene ollut myyminen kiinteään hintaan, vaan että myyjä ei oletettavasti ollut suojannut riittävän kattavasti omia sähkön ostojaan samoja kausia vastaaviksi kuin mitä sopimuksia olivat tehneet. Jos myy kiinteän hinnan sopimuksia, pitäisi myyjän turvatakseen selustansa ostaa vastaavasti sähköä itse kiinteään hintaan pörssistä suunnilleen vastaavat ajat kattaen. Jos myy eteenpäin jatkuvasti niin, että ostaa samat tuotteet tukkumarkkinoilta itse halvemmalla, ja tyytyy vain väliin jäävään katteeseen, toiminta on pieniriskistä, ja vastaavasti tuottomahdollisuudetkin rajautuvat vain siihen katteeseen mikä jää kiinteän myyntihinnan ja kiinteän ostohinnan väliin. Jos myy kiinteään hintaan ja ostaa itse vaikkapa lähinnä tuntihintaan, niin myyjä kantaa hintariskin molempiin suuntiin: sekä option isoihin voittoihin että isoihin tappioihin. Se on peliä, jota voi pelata, jos on iso omat pääomat – mutta jos pääomat eivät riitä kattamaan tappioriskejä, niin kyse on uhkapelistä, jossa tappioriskien realisoituessa voi käydä huonosti. Ei ole tiedossa, moniko sähkönmyyjä on pelannut ja pelaamassa uhkapeliä markkinassa.
Kilpailutettu sähkösopimus on luokkaa 0,1 €/kWh eli 100€/MWh ja kaukolämpö nyt jo lähes saman verran. Kaukolämmitetyn talon lämmityksen voisi siis samaan hintaan hoitaa suoralla sähkölämmityksellä.
Maalämpöpumpulla hyötysuhde on nykyisillä muutaman sadan metrin kaivoilla noin 3,5 joten jo se on täysin ylivoimainen lämmöntuotantotapa. Lähitulevaisuudessa porataan 2 – 3 kertaa syvemmälle ja sen jälkeen hyötysuhde on jopa 10 ja silloin tilaa kaivoille riittää myös tiheämmin asutulla keskusta-alueella.
Lisäksi Helen tuottaa kaukolämmöstä 90%(!) fossiilisilla kun lämpöpumppujen sähkön saa fossiilivapaasti tuulimyllyistä, vesivoimasta ja ydinvoimasta sekä kesällä aurinkopaneeleista.
Kaukolämmöllä ei ole tulevaisuutta, koska Helen on 5 – 10 vuotta kehityksestä jäljessä. Siellä ei tajuttu, miten nopeasti tilanne muuttusi, vaan päädyttiin vain lypsämään lehmää. Jättimäistä maakaasuvoimalaa ja kahta valtavaa hiilivoimalaa ei hetkessä korvata tuulivoimalla ja lämpöpumpuilla. Nykyään lämmityksen vuoksi mitään ei kannata enää polttaa, vaan ainut järkevä keino on sähköllä toimiva lämpöpumppu. Kun Helen ei sitä tee, taloyhtiön investoivat itse maalämpöön ja kaukolämpöverkon käyttäjien määrä hupenee.
Helenillä ja Helsingillä olisi voinut olla lobbausvoimaa saada tuulivoimalat pääkaupunkiseudun edustalle puolustusvoimien vastustuksesta huolimatta, mutta ketään ei ole tainnut kiinnostaa riittävästi.
Lämpöpumput ovat ylivoimainen lämmöntuotantotapa – tällä hetkellä.
Pitkällä aikavälillä systeemitasolla kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat ongelma. Jo nyt on ongelma, että talvella sähkönkulutus on valtakunnallisesti melkein tuplat kesän kulutukseen verrattuna. Eilen, normaalina talven pakkaspäivänä sähkönkulutuksen huipputeho nousi 13 gigawattiin, kun vastaavana heinäkuun lauantaina huippukulutus on 8 gigawattia. Kaukolämmön tuotannon valtakunnallinen yhteisteho on noin 14 gigawattia lämpöä; tämän kun muuttaa sähkönkulutukseksi tuolla 3,5 kertoimella, kaiken kaukolämmön muuttaminen sähkönkulutukseksi vaatisi 4 gigawattia lisää sähkötehoa – samalla kun kaukolämmön yhteistuontantona tuotetusta sähköstä, tällä hetkellä n. 2 gigawattia, joudutaan luopumaan.
Käytännössä siis tarvittaisiin sellainen 6-7 gigawattia uutta, päästötöntä, toimintavarmaa sähkötehoa, jolle ei kuitenkaan olisi käyttöä kuin talvipakkasilla. Tämä on taloudellisesti aika vaikea haaste, eikä missään tapauksessa tule onnistumaan millään edullisella kiinteähintaisella sähkösopimuksella. Aurinkovoimaa se ei voi olla, vesivoiman kapasiteetti alkaa olla käytetty, ja tuulivoimassa on omat tuotannon vakauteen liittyvät haasteensa; eilen tuuli mukavasti, viikko sitten ei juuri lainkaan. Ydinvoiman bisneslogiikkaan kesäaikainen makuuttaminen sopii perin huonosti.
Jos oikeasti halutaan järjestelmätasolla irti polttoon perustuvasta energiantuotannosta, ratkaisujen täytyy olla kiinteistökohtaista, sähkön jalostamiseen perustuvaa lämpöpumppua järeämpiä. Ydinkaukolämpö pienillä ”vedenkeittimillä” on erittäin lupaava teknologia, samoin kaukolämpöverkkoon liitettävä geoterminen energia. Lisäksi kaukolämpöverkon tasolla hukkalämmön hyödyntäminen monenlaisista lämmönlähteistä (esim. jätevesi) on huomattavasti taloudellisempaa kuin kiinteistökohtaisesti.
”Pitkällä aikavälillä systeemitasolla kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat ongelma. Jo nyt on ongelma, että talvella sähkönkulutus on valtakunnallisesti melkein tuplat kesän kulutukseen verrattuna”
Lämpöpumput lisäävät kesäajan sähkönkulutusta kun niitä käytetään silloin jäähdytykseen eli tasaavat sitä kautta kyllä sähkönkysynnän aiempaa kuoppaa. Talven huipussa toki on sitten iso piikki sähkön kulutuksessa, joka on kyllä ongelma.
”Pitkällä aikavälillä systeemitasolla kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat ongelma. Jo nyt on ongelma, että talvella sähkönkulutus on valtakunnallisesti melkein tuplat kesän kulutukseen verrattuna.”
Sitäkin voidaan pitää ”ongelmana”, että Helenillä on tälläkin hetkellä ylläpidettävänä kymmeniä huippulämpövoimaloita, joista isoa osaa ei käytetä kertaakaan koko vuonna ja suurinta osaa viikko pari talven kovimmilla pakkasilla. Silti tämän ”ongelman” kanssa on eletty ja toki osittain siitä syystä kaukolämpö, jonka hinta vaihtuu kolmen kuukauden jaksoissa, on niin kallista. Paukkupakkaset kun eivät (onneksi) kestä sitä kolmea kuukautta vaan useimmin kolme päivää tai jonkin verran yli.
Nyt nämä huippulämpövoimalat polttavat pääosin öljyä, mikä sinänsä on kokonaisuuden kannalta harmitonta, koska niiden vuosittainen käyttöaika on lyhyt. Niiden korvaamisessa ydinvoimaloilla tuskin on järkeä, olivat ne sitten suuria, pieniä tai erittäin pieniä.
Suhteellisen hyvin ennustettavissa olevan sään lämmitykseen aiheuttamista kysyntäpiikeistä pääsee suuressa määrin eroon käyttämällä älykkäämpää ohjausta, poraamalla syvempiä lämpökaivoja ja hyödyntämällä äärellisen kokoisia lämpöakkuja. Jopa vanhan kivitalon seiniin voi varastoida melkoisen määrän lämpöä. Tällä hetkellä kaukolämmitetyn talon älykkyys rajoittuu muutaman euron ulkolämpömittarin antamaan lukemaan ja kolmen pisteen säätökäyrään.
Eivät ne huippulämpökeskukset yllä kovin kalliita ole. Kaukolämpöverkko on kallis.
tuo
”Lämpöpumput lisäävät kesäajan sähkönkulutusta kun niitä käytetään silloin jäähdytykseen eli tasaavat sitä kautta kyllä sähkönkysynnän aiempaa kuoppaa. ”
Ei siihen jäähdytykseen kyllä ihan hirveästi energiaa kulu, kun verrataan lämmittämiseen.
Kuumimpana kesäpäivän ylläpidettävä lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on ehkä jotain kymmenkunta astetta, kun taas talvella suurin ylläpidettävä lämpötilaero sisä- ja ulkolämpötilan välillä on yli 50 astetta. Ts. jäähtymisteho seinien läpi & ilmanvaihdon kautta on viisinkertainen verrattuna kesäajan lämpenemiseen.
Ok, kyllähän auringonpaiste tasoittaa tilannetta, se voi lämmittää mustan ulkoseinän 60 asteiseksi, mutta silloinkin lämpötilaero sisä- ja ulkotilan välillä jää edelleen 40 asteeseen ja tämä koskee vain mustaksi maalattuja taloja, talon puolikasta ja lähinnä muutamaa tuntia keskipäivällä, kun kovat pakkaset voivat jatkua viikon putkeen.
Olisi varmaan syytä lopettaa kaukolämmöstä luopuvien sakottaminen ja antaa pientaloasukkaiden siirtyä maalämpöön. Ei reilua monopolitoimintaa. Itse merilämpökin lienee siinä ongelmallista, että se ei sellaisenaan ole riittävän lämmintä kaukolämpöverkkoo n. Joudutaan lämmittämään lisää esim sähköllä. Helenillä on melkoinen ongelma korvata kaksi hiili/kaasuuvoimalaa. Puu ei käy, hiili ja kaasu fossiilisia, omaa tuuli energiaa ei ole jne.
Helen investoi huomattavasti tuulivoimaan, mutta tuulivoimaloista ei tule lämpöä vaan sähköä.
”Ei olisi kiva asua sähkölämmitteisessä omakotitalossa”; mutta kun Helen määräsi näin, niin oli pakko. Lisäksi Helen otti silloin huomattavan suuren kertamaksun lämmityssähkölle tarkoitetusta liitynnästä. Helsingin kaupunki eli Helsingin energialaitos nyk. Helen määritti silloin, että suora sähkö on tämän alueen lämmitysmuoto.
Kun pientalomme rakennutimme reilun parikymmentä vuotta sitten, Helenin vaatimuksesta taloomme ei siis tehty vesipattereita. Jälkiasennus nyt maalämpöpumpun käytön mahdollistamiseksi maksaisi useaan kertaan tuon huomattavan suuren kertamaksun verran.
Pieni lohdutus on, että omakotitalossa saa asennuttaa ilmalämpöpumpun ilman mitään byrokratiaa.
Joten monopoli (Helsingin kaupunki) tekee virheitä, ja vastuun eli rahalaskun maksaa alamainen eli kuntalainen.
Missähän täläinen ”pakkosähkölämmitteinen talo” sijaitsee. En usko koko tarinaan, koska ei Heleillä ole moista valtaa.
Kommentoija viitannee siihen, että Helen ei antanut omakotitalon liittyä kaukolämpöön. Sellaisia kohteita Suomessa on paljon, joissa kaukolämpöverkko on mennyt läheltä, mutta liittymismahdollisuutta ei ole annettu. Tai on voitu antaa, mutta vaikkapa useiden kymmenien tuhansien lisämaksusta. Pari vuosikymmentä sitten lämpöpumput olivat vielä niin huonoja, että jos ei öljyyn halunnut ja kaukolämpöön ei annettu liittyä, käytännössä tehtiin sitten suoran sähkön taloja.
Näin jälkeen päin ajatellen pientalojen liittämisessä kaukolämpöön ei ollut järkeä. Se on parhaimmillaan kerrostalojen lämmitysmuotona. Kaukolämpöverkosta 30 % palvelee pientaloja, joiden osuus kaukolämmön enrgiasta on kolme prosenttia. Verkon kustannus siis kymmenkertainen. Jos liittymämaksu on ollut kymmeniä tuhansia euroja, se johtuu varmaankin siitä, että verkon vetäminen pientaloon makoi niin paljon.
Palaamalla 1980-luvun alkuvuosiin tämä nyk. Helenin määrittelykartta kyllä löytyy.
Porakaivon sijaan talot voisivat pumpata lämpöä siitä viileämmästä kaukolämpövedestä. Sitten olisi helpompaa pumpata lämpöä siihen samaan veteen.
Tämä on varmankin suunnilleen sama idea kuin ”lasketaan lämpätiloja kaukolämpöverkossa”, mutta vain parempi.
Voisi olla järkevää viilentää kaukolämmön paluuvetta lämpöpumpuillaz, mutta se ei ole tietenkään ilmaista energiaa.
Kai nyt kuluttajalla pitää halutessaan olla mahdollisuus halutessaan maksaa vakuutuksesta hinnannousua vastaan?
Sen vakuutuksen nimi on kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus, jollaisia monet omakotisähkölämmittäjät solmivat.
OKT-sähkölämmittäjät tietysti asia erikseen, mutta kyllä yleisemmällä tasolla kaikki hyötyisivät siitä jos ihmisillä olisi tunnin spot pörssisähkö ja omaa kulutusta sitten säädeltäisiin sen hinnan mukana. Käytännössähän säätely menisi jokseenkin niin että hinnan ollessa korkealla ihmiset rajoittaisivat kulutustaan, ja sitten hinnan ollessa matalampi (~sopiva) ei tehtäisi juuri mitään. Jos tällä tavoin saadaan kulutushuippuja loivennettua niin silloin myöskään näin suuria hintapiikkejä ei synny, tästä hyötyvät kaikki, sekä sähkölämmittäjä että muut sähkönkäyttäjät. Lisäksi ei pörssisähkö ole sähkölämmittäjällekään nyt niin valtavan huono, ei se talo jäädy jos pahimman hintapiikin aikana lämmittää vain puolet tai 1/3 ajasta. Näissäkin pörssisähkön tunnin spot-hinnan piikeissä korkein hinta ajoittuu aina välille klo 8-20, suurin piirtein. Sitten jos on päivällä töissä niin tarviiko sen talonkaan olla +20 Celsius-astetta?
R.Silfverberg, juuri siihen viittasin ja juuri sen Osmo halusi kieltää.
Ossi Saaresoja:
Mä olen samaa mieltä että jättäkää meidät vanhoissa sähkölämmitteisissä ok-taloissa asuvat rauhaan, ja antakaa meidän jatkaa sähkön ostamista kiinteähintaisilla sopimuksilla.
Ymmärrät kai, että kiinteähintinen sopimus tulee pitkällä ikavälillä kallimmaksi kuin pörssisähkö, koska eivät sähkölaitokset sitä tappiolliseksi hinnoittele eikä siinä voi/kannata säästää korkeina sähkön hinnanaikoina, mikä sekn otetan hinnassa huomioon.
Toisaalta, myös esim kotivakuutus odotusarvoisesti maksaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin korvaa (tai muuten vakuutusyhtiö tekisi sen myynnillä persnettoa). Silti minullakin on kotivakuutus.
Voisin kyllä itse silti harkita pörssisähköä, jos talonyhtiössä olisi etäluettava mittari. Silti antaisin kyllä muiden päättää oikean tasapainon riskien ja säästöjen välillä. Joillekin kiinteähintaisen sopimuksen turva voi olla arvokkaampi kuin pörssisähkön keskimääräinen halpuus.
Ymmärrät kai Ode että sähkölämmitys kuluttaa sitä sähköä lähinnä talvella kun pörssisähkö on yleensä kalleimmillaan. Vaan paskat siitä, köyhät voivat lentää etelään talveksi?
Fidel,
Pidätkö sähkölaitoksia aivan hölmöinä?
Voisin hyvin kuvitella sähkölaitoksen myymässä ”sähkölämmitys palveluna” -tuotetta, jossa sähkölaitos ottaa sähkölämmityksen omaan suoraan etäohjaukseen ja vastaavasti tarjoaa kohtuuhintaista kiinteää hinnoittelua. Välittömästi jopa sekunnin murto-osissa säätyvä kuormitus olisi arvokas lisäetu sähköverkon tasoittamiseen, ja etenkin jos järjestelmään liittyy minkäänlaisia lämminvesivaraajia oli kyse sitten lämmityksestä tai vain lämpimästä käyttövedestä, järjestelmän lämpömassa riittää hyvin vaikka lämmitysteho heittelisi vuorokauden mittaan merkittävästikin.
Polttoöljyn hinta tänään 10,5 Snt/kWh
Sähkön pörssihinta asiakkaalle 108,0 snt/kWh
Kesti hetken ennenkuin tajusin, että sähkön hintapiikki on yli kymmenen kertaa öljyn hinta. Sitten katsoin, että keskiarvollaan se on ollut kolme kertaa kalliimpaa.
Juomavesi ja lämmitysenergia pitää hoitaa kommunismilla.
> Juomavesi ja lämmitysenergia pitää hoitaa kommunismilla.
Olen ollut ymmärtävänäni, jotta kommunismilla asioiden hoitaminen johtaa melkoiseen tuhlaukseen.
Luonnolliset monopolit on hyvä ja viisasta pitää julkisessa omistuksessa, mutta niissäkin on syytä varoa kommunismia siinä muodossa kuin sitä on reaalimaailmassa tupattu toteuttamaan. Siis sellaista keskusjohtoista komiteasuunniteltua taloudenpitoa.
Kommunismilla? Tarkoitat siis säännöstelyä ja jonottamista?
”Kommunismilla? Tarkoitat siis säännöstelyä ja jonottamista?”
1,50 / kWh hinta on sellainen, että sähköyhtiöt nauraa partaansa eikä halua tehdä asialle mitään. Se on niille niin kovaa bisnestä, kun hinta on käsittämättömällä tasolla.
Tilanne on Suomessa se, että kotiiin toimitettu polttoöljy tuottaa itse generaattorissa energiaa noin 25 snt/kWh. Tästä jos ottaa vielä toisen mokoman talteen lämpönä, niin hinta tippuu öljyllä tuonne 12,5 snt /kWh.
Polttomoottoriin perustuvan varavoimalan tuottaman energian hinta kun on tuo, niin sen ylittävää markkinahintaa ei kapitalistisessa järjestelmässä periaatteessa voi olla olemassa. Näitä mäntämoottoreita kun on maa täynnä varavoimaloina, mutta kapitalistinen järjestelmä ei niitä käynnistä. Oman taloni lähettyvillä näitä varavoimaloita on kuusi ja kaikki seisoo, vaikka jokainen yksikkö tuottaisi rahaa.
Tilanne, jossa on selkeästi tarjolla merkittäviä määriä rahaa ja sitä ei oteta on kyse joko monopolista tai kartellista. Markkinataloutta tämä ei ole.
Meillä on saatu aikaan tilanne, jossa jokaisessa kauppakeskuksessa on kunnon markkinatalouden sääntöjen mukaisesti ainakin neljä feissaria markkinoimassa sähkösopimuksia ja samalla sähkön tuotanto on markkinavoimien ulkopuolella.
Meillä oli vielä ennen Vihreiden valtaa toimivat sähkömarkkinat. Sitten siirtoverkko annettiin ulkomaalaiselle yrittäjälle ja sähkö meni pörssiin. Kyllä siitä varmaan joku hyötyy, mutta ei se kansalainen ole. Yhteisomistajuus tällaisessa asiassa on ihan perusteltua ja toimivaa.
Nyt tästä tilanteesta taitaa hyötyä ainoastaan rakennuskonevuokraamot. Varmaan jatkossakin on aina talvella generaattoreille ja löpölämmittimille kysyntää, kun pitää saada sähköautot ladattua ja maalämpöä ei ole varaa tuottaa ostosähköllä.
Nyt on sitten jo niin poikkeuksellinen tilanne, että pumppubensa hintaan 2 euroa / litra tuottaa ihan kotiaggrikaatilla halvempaa sähköä, mitä sähköyhtiö myy. Näissä menee hyötysuhde noin 25% luokkaan, joten litrasta saa noin 2,5 kWh eli hinta jää ihan kodin perus bensa-agrikaatillakin noin 80 snt/kWh, joten tälläinen kannattaa laittaa pyörimään, jos lataa esim. sähköautoa tai lämmittää maalämmöllä.
Teslalla ajaminen on muuten pelkässä sähkössä tällä hetkellä 26,55 euroa / 100 km. Linja-auto menee huomattavasti halvemmalla. Siis siten, että sinulla on itselläsi se dieselmoottorilla varustettu linja-auto ja ajat sillä työmatkasi.
Ehkä se on kommunismia, että tuulivoimaloita ei ole saatu lobattua pääkaupunkiseudun edustalle ohi puolustusvoimien vastustuksen. Kööpenhaminan edustalla propellit pyörivät tälläkin hetkellä, toki siellä Venäjäkin on hieman kauempana.
Nyt tuulivoimakapasiteetti rakennetaan Pohjois-Pohjanmaalle ja sieltä siirtolinjat etelään. No, saavatpahan paikalliset verorahoja muussakin muodossa kuin valtionosuuksien tasauksena ja oppivat sitä kautta tykkäämään myös tuulimyllyistä.
Tanska kuuluu Natoon. Siksi tuulivoimaa voi r4akentaa merelle pääkaupungin edustalle.
Sinänsä tuulivoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee. Länsirannikko on parasta seutua.
Osmo mainitsit kommenttissasi 8.12.2021 että
”Tanska kuuluu Natoon ja siksi tuulivoimaa voi rakentaa merelle Kööpenhaminan edustalle”
Sinänsä tuulivoima on kaupallinen hanke ennemmin kuin maanpuolustuksellinen kysymys . Ymmärrän että puolustusvoimat eripuolilla maailmaa voivat vaikuttaa mihin päin maata voi sijoittaa erilaisia isoja rakennuksia ja missä päin voi esim lentää siviililentokoneet.
Voitko täsmentää miten Tanskan NATO jäsenyys liityy tuulivoiman rakentamiseen Kööpenhaminan rannikolle?
Naton ilmavalvonta perustuu satelliitteihin, joten tuulivoimille arat tutkat ovat vain sivuroolissa.
Mistähän sähköautojen tarvitsema sähkö on tarkoitus ottaa, jos sähkö loppuu kesken jo ennen sähköautosiirtymää?
Meillä saa sentään vielä rakentaa ydinvoimaa, mutta ei se paljoa auta, jos ollaan samassa sähköverkossa Saksan kanssa.
”Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ainoaksi sallituksi sähkösopimusmuodoksi”. Harvinaisen järjetön aivopieru jopa Vihreällä asteikolla.
Hei, ei haittaa energian hinnan nousu.sijoitukset öljyyn,kaasuun ja sähköenergiaa tuottaviin pörssiosakkeisiin antavat huimat tuotot.suurin osa täälläkin ruikuttavista on tyhmää porukkaa ja tuntuu muutenkin elävän lähinnä kädestä suuhun.
Sähköon pörssihinnan uutisointi on niin lyhyesti kerrtottua, että varsin monimutkainen asia unohtuu täysin tai ainakin jää ymmärtämättä.
Ensinnäkin 2020-luvun sähkömarkkina on täysin erilainen kuin 2000-luvun alun.
Ensinnäkin kulutus ei ole kovin helposti ennustettavissa enää lämpötilasta ja teollisuuden vuoroista. Siirtoyhteyksiä on osin lisätty, osin siellä on kapeikkoja, joten hinnan määräytyminen markkinoilla on myös monimutkaista.
Sähkön hintaa määritellään pörssisähkön osalta johdannaismarkkionoilla, sähköfutuureilla, jotka ovat varsin monimutkainen sijoitusväline. Niiden käyttöä vaikuttaa hintaan ja tuottoihin joskus yllättävätikin.
Paikallinen erikoisuus on OL3:n toistuvat viivästymiset, osa tuottajista varautui sen valmistumisen tuomaan perusvoiman tarjontaan hieman etunojassa.
Sitten on poliittinen tilanne. Koronapandemia aiheutti massiivisen maakaasun ja öljyn ylitarjonnan, jolloin fossiilisten polttoaineiden hinta romahti. Nyt kun palattu normaaliin, tuottajamaat ottavat omansa takaisin. Venäjä myös ymmärtää, että sillä on vaihteeksi ylempi käsi hanassa ja riippuvuus heidän tuotannostaan vähenee ja samalla Venäjän vientitulot ovat vaarassa.
Näiden perusasioiden unohtaminen tekee kesksutelusta vähän vinoa. Päästöoikeukssien hinta on paljon yksioikoisempi vihollinen, mutta se ei ole isoin asia. Sen sijaan ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmöt kyllä vaikuttavat kokonaisuuteen.
Pörssisähkön myymisessä kuluttajansuoja on vähän niin ja näin, osa ymmärtää hinnan vaihtelun, osa ei.
Lyhyesti asiaa ei voi kertoa. Se on monimutkainen. Joten hyvää polttoainetta on tarjolla helpoja ratkaisuja tarjoaville. Toivotaan pitkäjänteisyyttä energiapolitiikan päättäjille.
Pörssisähkön hinta ei määräydy fuutuurien ym johdannaisten kautta vaan huutokaupassa kerran vuorokaudessa. Johdannaisilla suojaudutaan hinnan vaihtelulta.
Kyllä pörssisähkön hinta määräytyy keskeisesti futuurien yms. johdannaisten kautta. Pörssisähkö on ainoita pörssituotteita, joissa on ajallinen lunastusvelvollisuus. Siinä, missä osakejohdannaisia voi roikottaa vuosikausiakia, sähköpörssijohdannaiset laukeavat käsiin sinä tuntina kun ne pitää käyttää. Jos sähkömarkkinaosapuoli jättää ostetun sähkön käyttämättä, seuraa sanktiomaksut – joiden takia ylijäämästä pitää mielellään päästä eroon etukäteen. Jos taas ostetut johdannaiset eivät riitä jollekin tunnille, pitää ostaa sähköä tarvittavalle tunnille lisää. Kauppa ei lopu day-a-head hintoihin, jotka ovat monen pörssisähkösopimuksen perustana, vaan sen jälkeen käydään vielä paljon kauppaa lähempänä kulutusta, ja viime vaiheessa vielä miltei reaaliaikaisesti kulutuksen kanssakin – koska sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa koko ajan – eikä minään tuntina saa tulla yhtäkkiä vaikka Olkiluodon ydinvoimalan kokoista vajetta kulutukseen nähden suhteessa sähköpörssistä etukäteen ostettuun määrään.
Sähköpörssijohdannaispositiot vaikuttavat hyvinkin paljon kerran vuorokaudessa käytävien huutokauppojen hintoihin. Johdannaisilla voi toki suojautuakin hinnan vaihteluilta, mutta kyllä niillä voi yrittää tehdä voittoakin, ja sähköpörssien johdannaisilla myös käydään kauppaa tähdäten arvonnousuihin siinä, missä muissakin pörsseissä.
Minulla on Helen OY:n kanssa sopimus, jonka mukaan Helen toimittaa minulle tuulisähköä 0.08€/kWh ihan riippumatta pörssisähkön hinnasta. Sinänsä sähkön hinnalla ei kerrostalossa ole merkitystä kovin paljon, koska sähköä kuluu 3,4kWh päivässä.
En ymmärrä miksi sähkön hinnan noususta monet pitävät kovaa meteliä.
”Minulla on Helen OY:n kanssa sopimus, jonka mukaan Helen toimittaa minulle tuulisähköä 0.08€/kWh ihan riippumatta pörssisähkön hinnasta. Sinänsä sähkön hinnalla ei kerrostalossa ole merkitystä kovin paljon, koska sähköä kuluu 3,4kWh päivässä. ”
Kulunee enemmän, mutta loput eivät tule asunnon laskuun, vaan mm. lämmitykseen ja yhteisten tilojen valaistukseen, autojen lohkolämmitykseen, toisinaan ilmanvaihtoonkin yms. kuluva energia veloitetaan tyypillisesti taloyhtiöltä ja esim. katuvalojen sähkön osalta kunnalta, jolloin asunnon sähkölaskussa näkyy suoraan vain osa asuntoon liittyvästä energiankulutuksesta.
”Minulla on Helen OY:n kanssa sopimus, jonka mukaan Helen toimittaa minulle tuulisähköä 0.08€/kWh”
Mitenkäs sitten, jos on ihan tyyntä. Katkeaako sähköt? Ei tietenkään, koska ei se sähkö ole tuulisähköä muutenkaan. Sinua huijataan maksamaan ylihintaa. 😉
En ymmärrä miksi sähkön hinnan noususta monet pitävät kovaa meteliä.
Minä ymmärrän. Toimittajille helppo kohu-uutisaihe, voi samalla harjoitella ala-asteen matematiikkataitoja laskeskelemalla erilaisia kauhukuvatapauksia tulevista jättisähkölaskuista. Eilenkin oli ylen uutisissa otsikoitu miten nyt pitää varautua hirmusähkölaskuun lähikuukausien. aikana . Vasta jutun loppuosassa tuotiin esille, että tämä koskee vain pientä prosenttia talouksista, lähinnä sähkölämmitteisiä pörssisähkön valinneita jotka varmaan tietävät hinnan vaihteluriskin muutenkin. Ainakin nyt tästä eteenpäin…
Koskee tuo myös firmoja. Vähintäänkin kymmeniä yrityksiä mennee lähiaikoina nurin korkean sähkön hinnan takia. Voi mennä enemmänkin.
Kotitalouksista suurimmissa vaikeuksissa ovat sellaiset pienituloiset omakotitaloasujat, jotka eivät ole oikeutettuja yleensä Kelan asumistukiin. Toimeentulotukea saa omakotitaloihin yleensä huomattavasti lievemmin tulorajoin kuin mitä on asumistuessa, joten toimeentulotuen puolelta saattaa osa kotitalouksista saada apua energiamenoihinsa, jos tajuaa sitä tukea hakea.
Okt-asujana teen kiinteähintaisia sopimuksia 1/2/3v tilanteesta riippuen. Välillä mennään toistaiseksi voimassaolevilla, jos määaikaiset kalliita. Syynä on kulutuksen rakenne ja budjetoitavuus. Lämpöpumpuista huolimatta kulutus painottuu voimakkaasti lokakuusta huhtikuuhun välille, jolloin pörssisähkö on kallista.
Kesämökki sen sijaan on pörssisähkössä, joka on halpaa toukokuusta syyskuulle. Talvella mökki on kylmänä.
Pörssisähkön, aurinkosähkön ja tuulisähkönkin ongelma on se, että ovat saatavilla ja halpoja silloin, kun niille ei oikein ole tarvetta. Massiivinen sähkön varastointi edellyttäisi säännöstelyaltaita ja pumppuvoimaloita.
Helen on noilla lämpöpumppuvoimaloillaan siirtymässä sähkön tuottajasta kuluttajaksin. Pumppuvoimalassa tarvitaan 1 yksikkö sähköä tuottamaan 3 lämpöä. Mitähän tuokin vaikuttaa sähkömarkkinoihin talvella, kun CHP-voimaloiden sähköntuotanto muuttuu kulutukseksi?? Tarvitaan ytimien halkaisuenergiaa suuria määriä lisää.
[B]Soininvaara[\B]
”Ymmärrät kai, että kiinteähintinen sopimus tulee pitkällä ikavälillä kallimmaksi kuin pörssisähkö, koska eivät sähkölaitokset sitä tappiolliseksi hinnoittele eikä siinä voi/kannata säästää korkeina sähkön hinnanaikoina, mikä sekn otetan hinnassa huomioon.”
Se kiinteähintaisen edullisuus riippu kaiketi tuurista mutta edullisimpia sopimuksia saa yleensä solmittua keväällä tai kesällä kun vettä virtaa paljon turbiineissa. Mulla esim yösähkö 4 cnt/kWh eikä päiväsähkökään juuri kovempi
Rakennuksessa pitää olla aika paljon ”älyä” sisäänrakennettuna jotta pörssisähkö kannattaa.
On sähköfirman homma hallita tuotteensa ja niiden hinnoittelu. Okt-asujana otan sitten näkemystä noilla kiinteillä sopimuksilla tai toistaiseksi voimassa. Pörssisähkö on tukkumarkkinatoimijan ja kesämökkiläisen tuote.
Aikasiirtotuotteet ovat itselleni kannattamattomia. Sähköä pitää kulua 14000 kWh vuodessa, ennenkuin kannattaa verrattuna yleissiirtoon. Näin ainakin Stadissa.
[B]Arkkitehti[/B]
”Voisin hyvin kuvitella sähkölaitoksen myymässä “sähkölämmitys palveluna” ‑tuotetta, jossa sähkölaitos ottaa sähkölämmityksen omaan suoraan etäohjaukseen ja vastaavasti tarjoaa kohtuuhintaista kiinteää hinnoittelua.”
Tämä palvelu on ollut olemassa varmaan vuodesta miekka ja kirves. Sitä kutsutaan aikasähköksi tai yösähköksi. Verkon ylläpidosta vastaava yhtiö määrää milloin aikasähkötariffi menee päälle ja alkaa syöttää sähköä lämminvesi- tms varaajille. Nykyisin se on ajastettu eri rakennuksissa eri viikonpäivänä alkamaan klo 22, 23 tai 00 jotta ei syntyisi yhtaikaisia kuormapiikkejä. Tämä systeemi on siis sähkölaitoksille ihan riittävä, mutta voi olla että tulevaisuudessa kun sähköautot yleistyvät, että aikavaihtelua joudutaan säätämään älykkäimillä laitteilla kuin tavallisilla kellokytkinreleillä.
> On järkevää ottaa lämpö talteen
Taloutta ei saa järjellä ohjata vaan hinnalla. Yhteiskunnan on toimittava ihmistä varten, ei pientä «järkevien eliittiä».
Ei ole mitenkään mahdollista tehdä «teknologialoikkaa», hypätä yhden kehityssukupolven yli ja siirtyä suoraan «tulevaisuuden unelmayhteiskuntaan».
> pörssisähkö pitäisi säätää ainoaksi
> sallituksi sähkösopimusmuodoksi
Tuo on hyvä ajatus. Se vaatii rinnalle futuurimarkkinat.
– Nykytilanne on se, että rautatehdas lopettaa tuotantonsa siksi aikaa, kun duunari käy saunassa. Tällä menolla ei ennen pitkää ole rautatehdasta eikä duunaria. Onhan lopputulos tietenkin ekologinen, toki.
– Suurimmalla osalla kuluttajia ei ole mitään valmiuksia käyttää pörssisähköä arkielämässä.
– Tuleeko «tarve» pörssisähkön pakottamiseen suurilta sähköyhtiöiltä. Niin kauan kuin meni hyvin, kerättiin voitot omaan taskuun, nyt kun ei oikein homma kannata, huudetaan valtiota maksattamaan tappiot kuluttajan kukkarosta.
Jotta futuurimarkkinat, kuluttajan pörssisähkö, olisivat toimivat, pitäisi jokaisen kuluttajan pystyä toimimaan markkinoilla sekä ostajana, että myyjänä. Verotuksella on käytännössä estetty kuluttajan «tienaaminen» sähkön myynnillä, minkä tekee futuurimarkkinoista toimimattomat ja siirtää (pörssisähkön) tappiot kuluttajille ja voitot isoille firmoille.
– On vain poliittista retoriikkaa puhua kuluttajan pörssisähköstä, jos hänen sallitaan toimia tuossa pörssissä vain ostajana.
Jos itse haluaisin lämmittää saunaa kolme tuntia, olisin valmis maksamaan hieman preemiota kolmen tunnin futuurista, jolla lukitsisin sähkön hinnan saunomisen ajaksi. Merkittävä osa kulutuksestani voisi hyvinkin olla minuuttisähkön varassa, tietokone sitten kytkee eri laitteita päälle ja pois; samoin kuin hoitelee futuurikaupat saunan kiukaalle.
Niinhän valmiustilassa seisovan hiilivoimalankin tuotto tulee futuurimarkkinoilta, ei hiilen polttamisesta. Normaalioloissa sen tuotto tulee siitä, että se toimii sähköfutuurien «viime käden takaajana»; jokainen voimala aina omaan maksimituotantoonsa asti. Viime käden takaajalla menee hyvin niin kauan kuin voimalaa ei tarvitse käynnistää. Käynnistämisestä alkavat kustannukset juosta: voimala on huonosti johdettu, jos se joutuu käynnistämään itsensä.
Jos hiilivoimala ei toimi aktiivisesti futuurien markkinoilla, joku muu tekee tämän sen puolesta: hiilivoimala kärsii jatkuvista tappioista, kun taas voitot menevät sen «jonkun muun» taskuun. — Käänteinen Mankala-ilmiö?
Ihan mielenkiinnosta. Maailman suurin ydinvoimala käynnistyi eilen ja se nosti suomen omavaraiseksi energian suhteen.
Sähkön pörssihinnoissa ei asiaan perehtymätön maallikko huomannut mitään muutosta. Edelleen sähköauto kannattaa ladata dieselmoottorilla tehdyllä sähköllä.
Olkiluodon kolman ydinvoimala kyllä käynnistyi, mutta se ei kyllä tuota sähköä ennen kuin kuukauden päästä.
Itse asiassa eilen Teollisuuden voiman edustaja totesi Ylen Ykkösaamussa että kestää vielä kesäkuuhun, ensi vuoteen, asti kunnes Olkiluoto 3 on kokonaan valtakunnan verkossa.
Olkiluoto_3:n sähköntuotanto on rajoitettu Stuk:n luvassa noin 80 MW tehoon eli 5 % maksimista.
Kun OL3 saa ylittää 5 % , niin silloin OL3 liittyy tuottamaan sähköä yleiseen sähköverkkoon (Fingrid, Suomen valtio onneksi).
Tällöin kulloisenkin tehon näkee paikasta
https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3ennusteet.html
ja tulossa olevat teholukemat graafisesta käyrästä.
Jyrkät alaspudotukset tulkitsen olevan ns. pikasulkutilanteiden testejä eri sähkötehon tasoilla.