Rakennusyrityksillä ei ole tutkimusosastoja

Labo­ren (o.s. Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tos) synt­tä­reil­lä lai­tok­sen joh­ta­ja Mika Mali­ran­ta mai­nit­si, että täy­del­li­sen kil­pai­lun olo­suh­teis­sa yri­tys­ten ei kan­nat­tai­si har­joit­taa mitään tutkimustoimintaa.

Tämä vähän hät­käh­dyt­tä­vä väi­te on loo­gi­nen. Jos yri­tyk­sen tut­ki­mus­tu­lok­set oli­si­vat välit­tö­mäs­ti sen kil­pai­li­joi­den yhtä­läi­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä, yri­tys ei sai­si tut­ki­mus­pa­nos­tuk­sis­taan mitään etua. Sik­si meil­lä muu­ten on patenttisuoja.

Etsi­mät­tä tuli mie­leen raken­nus­toi­min­ta, jos­sa tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na. Sil­lä alal­la on vai­kea paten­toi­da mer­kit­tä­viä kehi­ty­sin­no­vaa­tioi­ta. Kun yri­tys­ko­ko on mel­ko pie­ni, yhdel­lä­kään raken­nus­liik­keel­le ei ole mai­nit­ta­vaa tutkimustoimintaa.

Sama tilan­ne on maa­ta­lou­des­sa, mut­ta sen osal­ta asia on rat­kais­tu niin, että val­tio tukee maa­ta­lout­ta tuke­vaa tut­ki­mus­ta suu­rin sum­min, moni­kym­men­ker­tai­ses­ti enem­män kuin esi­mer­kik­si kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen tutkimusta.

Talon­ra­ken­nuk­sen mene­tel­mät ovat alkeel­li­sia, kun nii­tä ver­ra­taan ris­tei­ly­alus­ten raken­ta­mi­seen. Miten kel­lu­van raken­nuk­sen raken­ta­mi­nen voi olla hel­pom­paa kun taval­li­sen rakennuksen?

Alal­la töi­den orga­ni­soin­ti on myös sur­ke­aa. Joku irvi­leu­ka sijoit­ti riis­ta­ka­me­ran put­ki­re­mon­tin ajak­si asun­toon­sa. Työt vei­vät noin 4 000 tun­tia, mut­ta asun­nos­sa oli yli­pään­sä joku vajaat sata tun­tia. Sil­lä, kuin­ka kau­an asun­to on pois­sa käy­tös­tä, ei näy­tä ole­van mitään hin­taa. Vika on tie­tys­ti myös tilaa­jis­sa, jot­ka eivät hin­noit­te­le tar­jous­pyyn­nöis­sä ura­kan vie­mää aikaa.

Voi­si aja­tel­la, että raken­ta­mi­nen siir­tyi­si teh­tai­siin ja ton­til­la teh­täi­siin vain raken­nuk­sen kokoon­pa­no. Ris­tei­li­jöi­den hytit val­mis­te­taan näin jos­sain tela­kan ulko­puo­lel­la ja kiin­ni­te­tään lai­vaan sellaisinaan.

Pien­ta­lot raken­ne­taan talo­teh­tais­sa ja vain koo­taan nopeas­ti pai­kan pääl­lä. Ker­ros­ta­lo­jen osal­ta näin ei menetellä.

En tar­koi­ta ele­ment­ti­ra­ken­ta­mis­ta, joka yleis­tyi 60 vuot­ta sit­ten ja joh­ti todel­la anke­aan raken­ta­mi­seen. Tar­koi­tan modu­laa­ris­ta raken­ta­mis­ta moni­puo­li­sis­ta toi­siin­sa sopi­vis­ta pala­sis­ta. Jokai­nen lap­si tun­tee tämän Lego-pali­kois­ta. Niin kuin Lego-pali­kois­ta­kin voi teh­dä ihan min­kä­lai­sia talo­ja tahan­sa, voi­si modu­laa­ri­nen raken­ta­mi­nen­kin olla hyvin moni­puo­lis­ta, kau­ka­na betonibrutalismista.

Oli­si myös hyvä, että raken­nuk­set oli­si­vat myös puret­ta­vis­sa niin, että osis­ta voi­tai­siin raken­taa uusi raken­nus niin kuin lap­set­kin voi­vat käyt­tää Lego-pali­koi­ta moneen kertaan.

Aja­tus ei muu­ten ole miten­kään val­lan­ku­mouk­sel­li­nen. Hir­si­ra­ken­nuk­set­han oli­vat juu­ri tätä.

 

51 vastausta artikkeliin “Rakennusyrityksillä ei ole tutkimusosastoja”

  1. Kun Puo­li­mat­ka-Koi­vis­to ‑akse­li päät­ti ja ohjai­li ele­ment­ti­lä­hiöi­den raken­ta­mis­ta 60-luvul­ta alkaen, niin aja­tus oli, että tule­vai­suu­des­sa on jon­kin­lai­set leik­ku­rit, joil­la nämä ele­men­tit sit­ten näp­pä­räs­ti pil­ko­taan pala­sik­si kier­rä­tyk­seen, ilmei­ses­ti tar­koi­tuk­se­na käyt­tää nii­tä uudel­leen. Hui­keas­ti edis­ty­neis­tä mate­ri­aa­li­tek­nii­kan inno­vaa­tiois­ta huo­li­mat­ta ei ole sel­lai­sia leik­ku­rei­ta vie­lä­kään, eikä nii­tä lähiöi­tä ole lii­em­min puret­tu, pait­si muu­ta­mis­sa kun­nan vuo­kra­ta­lois­sa, jois­sa perus­kor­jauk­set on jätet­ty tekemättä.

    Teh­dään raken­ta­mis­me­ne­tel­mien suh­teen mitä pää­tök­siä hyvän­sä, niin nii­den oli­si empii­ri­sen koke­muk­sen perus­teel­la hyvä perus­tua ole­mas­sa ole­viin rat­kai­sui­hin ja tes­tat­tui­hin toi­min­ta­ta­poi­hin. Sii­nä mis­sä esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kas­sa rat­kai­su­jen toteut­ta­mis­kel­poi­suut­ta rajoit­taa lähin­nä mie­li­ku­vi­tus, niin raken­nus­tek­nii­kas­sa sitä rajoit­taa hyvin vah­vas­ti fysii­kan lait ja tois­si­jai­ses­ti työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set. Saat­taa olla, että inno­voin­nil­le on raken­nus­tek­nii­kas­sa läh­tö­koh­tai­ses­ti aika vähän tilaa ja että tuo­te­ke­hi­ty­sin­no­vaa­tiois­ta saa­ta­va hyö­ty ver­rat­tu­na tuo­te­ke­hi­tyk­sen kus­tan­nuk­siin on läh­tö­koh­tai­ses­ti mel­ko vähäinen.

    1. En tie­dä yhtään isoa raken­nus­lii­ket­tä Suo­mes­ta, jol­la ei ole min­kään­lais­ta T&K yksik­köä. Tuo­te­ke­hi­tyk­sen tar­kem­mis­ta tulok­sis­ta raken­nus­liik­keet eivät usein kyl­lä pidä ään­tä kuin kor­kein­taan ylei­sel­lä tasol­la, jos ovat kek­si­nyt jotain uut­ta paten­toi­ma­ton­ta, mis­tä saa aikan­sa kil­pai­lue­tua, kos­ka sil­loin idea ehkä kopioi­tai­siin mui­den toi­mes­ta nopeam­min. Tosin eipä vaik­ka pape­ri­teol­li­suus­kaan pal­joa ään­tä pidä tek­ni­sis­tä inno­vaa­tiois­taan ja nii­den yksi­tyis­koh­dis­ta. Uusis­ta tuot­teis­ta kyl­lä, samoin kuin rakennusalakin.

      Ei ole niin, ettei­kö raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus oli­si nous­sut 50 vuo­des­sa — jos tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan työn tuo­tok­sen muu­tos­ta. 50 vuot­ta van­hat työ­ko­neet ovat nyky­mit­ta­puun mukaan olleet hyvin­kin tehot­to­mia ja huo­noon laa­tuun joh­ta­via. Nyky­ään yksi työn­te­ki­jä saa raken­nus­ta­lal­la työ­päi­väs­sä aikaan työ­saa­vu­tuk­sia, joi­ta 50 vuot­ta sit­ten ei saa­nut 3 työn­te­ki­jää­kään. Toki on joi­tain yksit­täi­siä teh­tä­viä, jois­sa työ­saa­vu­tus ei ole paran­tu­nut. Ja toki yksi osa 50 vuot­ta sit­ten ollut­ta “tuot­ta­vuut­ta” oli­vat mm. jäte­vuo­ret, joi­ta raken­ta­mi­ses­sa syn­tyi sivu­tuot­tee­na aikaan ennen kuin jät­tei­tä alet­tiin lajitella.

      Voi­si aja­tel­la, että raken­ta­mi­nen siir­tyi­si teh­tai­siin ja ton­til­la teh­täi­siin vain raken­nuk­sen kokoon­pa­no. Ris­tei­li­jöi­den hytit val­mis­te­taan näin jos­sain tela­kan ulko­puo­lel­la ja kiin­ni­te­tään lai­vaan sellaisinaan.”

      Ris­tei­li­jöi­den hyt­ti­val­mis­ta­jis­ta yksi­kään ei ole tain­nut mis­sään päin maa­il­maa pär­jä­tä maal­la talon­ra­ken­ta­mi­ses­sa niin, että oli­si kyen­nyt pysy­väs­ti val­taa­maan mer­kit­tä­viä mark­ki­nao­suuk­sia. Hyt­tien val­mis­tuk­sen kus­tan­nus­ta­so per neliö on ilmei­ses­ti kor­keam­pi kuin asuin­ra­ken­nus­ne­liöi­den — jos kat­so­taan verot­to­mia hin­to­ja ja sivuu­te­taan ton­tin, kaa­voit­ta­jan ja raken­nus­val­von­nan kus­tan­nuk­set. Hyt­ti­ra­ken­ta­mi­nen­han on pal­jon vapaam­paa kuin talon­ra­ken­ta­mi­nen sään­te­lyn osal­ta. Jos hyteis­sä­kin pitäi­si olla vaik­ka 20 neliön mini­mi­pin­ta-ala ja ves­sas­sa pyö­rä­tuo­lin pyö­räh­dy­sym­py­rän ver­ran avoin­ta tilaa, ja vaa­ti­mus myös hytin ulko­puo­lel­le teh­tä­vis­tä varas­to­ti­lois­ta kuta­kin hyt­tiä koti, niin voi­si hyt­te­jä tul­la uusiin lai­voi­hin mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä vähemmän.

  2. Raken­nusa­lan suu­ri haas­te on uusien tut­ki­mus­tu­los­ten ja tek­no­lo­gioi­den käyt­töön­ot­to alan yri­tyk­sis­sä, mikä tie­tys­ti joh­tuu sii­tä ettei raken­nus­yri­tyk­sil­lä ei ole tut­ki­mus­osas­to­ja jot­ka käy­tän­nös­sä rat­koi­si­vat käyt­töön­ot­toon liit­ty­viä kysy­myk­siä. Kuten Soi­nin­vaa­ra ja Mali­ran­ta hyvin esi­mer­keil­lään osoit­taa, ei raken­nusa­lal­la ole insen­tii­ve­jä tut­ki­mus­osas­to­jen yllä­pi­toon. Soi­nin­vaa­ra esit­tää modu­laa­ris­ten raken­tei­den tuo­tan­non kes­kit­tä­mis­tä, mis­tä en ole eri miel­tä. Olen kui­ten­kin tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan että tar­vi­taan yhtä­ai­kaa 1) tiuk­ko­ja nor­me­ja tai vero­ja, jot­ka pakol­la ohjaa­vat raken­nusa­laa vaik­ka­pa vähä­hii­li­sem­pään suun­taan tai uusien tek­no­lo­gioi­den testaamiseen/käyttöönottoon, 2) tun­tu­vaa kes­ki­tet­tyä tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta yli­opis­toil­le ja 3) toi­mia­la­koh­tais­ta kes­ki­tet­tyä inno­vaa­tio­toi­min­taa (esi­mer­kik­si Kira-digi han­ke). Tär­kein­tä oli­si luo­da yri­tyk­sil­le kan­nus­teet ja kyvyt tuot­ta­vuu­den parantamiseen.

  3. Aivan ensim­mäi­sek­si kan­nus­tan sinua Osmo etsi­mään käsii­si kevään 2020 The Eco­no­mis­tin eri­kois­pai­nok­sen “The hor­rible housing blun­der: Why the obses­sion with home owners­hip is so harm­ful” (mak­su­muu­ri) — lin­kit sen eri jut­tui­hin löy­ty­vät tar­vit­taes­sa tääl­tä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/amosahola/vantaan-sukutilan-sosialisointi-on-jatkumoa-lansimaiden-suurimmalle-virheelle/

    Tämän jäl­keen kan­nus­tan luke­maan Raken­nus­leh­den mainion:

    https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusalalla-tyon-tuottavuus-ei-ole-kasvanut-40-vuodessa-onko-allianssista-tai-leanista-apua/

    ”Alaa ei ole kehi­tet­ty, kos­ka asia­kas mak­saa joka tapauk­ses­sa sen, mitä tuot­ta­ja vaatii”

    Jon­ka jäl­keen voi­daan­kin siir­tyä itse tek­ni­seen ratkaisuun:

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/amosahola/kelluvat-kerrostalot-rakennusteollisuuden-teollinen-vallankumous-haamottaa/

    Mut­ta huo­maa, että vaik­ka insi­nöö­ri kek­sii rat­kai­sun, sil­lä ei ole mitään arvoa, jos regu­laat­to­ri (täs­sä tapauk­ses­sa kau­pun­ki) tote­aa että, että sitä ei saa hyö­dyn­tää — vaik­ka Jeff Bezos / Elon Musk haluai­si­vat raken­taa mil­jar­deil­la asun­to­ja Hel­sin­kiin, hei­dät lai­tet­tai­siin jonon hän­nil­le ja raken­ta­maan pää­si­si pari has­sua kämp­pää jos­kus lähivuosina.

    Perim­mäi­nen rat­kai­su on siis pois­taa kau­pun­geis­ta kei­no­te­koi­nen pula raken­nusoi­keu­des­ta, jon­ka jäl­keen inno­vaa­tioi­ta alkaa kyl­lä syntyä.

    Sel­vyy­den vuok­si, ongel­ma on onnis­tut­tu rat­kai­se­maan sekä Sin­ga­po­res­sa ja Japa­nis­sa, ensim­mäi­ses­sä suun­ni­tel­ma­ta­lou­den voi­min, jäl­kim­mäi­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­den oppien mukaan — molem­mat ovat täs­sä tapauk­ses­sa toi­mi­via ratkaisuja.

  4. Olen jos­kus poh­ti­nut myös rak­sa-alan erikoisuutta.

    Yksi ongel­mien läh­de on se, että raken­nus­kan­nan omis­tus on hajau­tet­tu ja ver­ti­kaa­lis­ta inte­graa­tio­ta ei ole.

    Raken­ta­jal­la ei ole ns. pen­niä­kään kiin­ni elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sis­sa. Kun teh­dään urak­ka­na ja talo ei jää omaan tasee­seen, niin kaik­ki oiko­tiet käy­te­tään mitä voi­daan, jot­ta saa­daan pidet­tyä omat kulut kuris­sa ja osta­ja sit­ten tus­kai­lee yllä­pi­don kal­leu­den kans­sa — osta­ja on myös yleen­sä pie­ni ja koke­ma­ton. Usein yksit­täi­nen talo­yh­tiö + kasa ama­töö­rios­ta­jia, jot­ka eivät voi edes teo­rias­sa tie­tää miten raken­nus tek­ni­ses­ti kan­nat­tai­si raken­taa, jot­ta elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set pysyi­si­vät kuris­sa. Ja urak­ka­so­pi­muk­sil­la tosi­aan sil­lä raken­ta­jal­la ei ole mitään int­res­se­jä edes mita­ta jäl­ki­kä­teen onnis­tu­mi­sia, mitä nyt ne takuu­ai­kai­set kus­tan­nuk­set pitää saa­da minimoitua.

    Isom­mis­ta asun­to­kan­nan omis­ta­jis­ta monet ovat jul­ki­sia, eikä Hekan ja vas­taa­vien joh­dol­la ole oikein kun­nol­li­sia insen­tii­ve­jä opti­moi­da elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia suh­tees­sa tuo­tet­tuun asu­mi­sen arvoon. Jul­ki­sen asun­to­tuo­tan­non arvo­ket­ju on muu­ten­kin ihan vink­sal­laan, kun teh­dään “oma­kus­tan­ne­hin­taan”, eikä väli­te­tä yhtään sii­tä mitä asuk­kaat oikeas­ti halua­vat (jos väli­tet­täi­siin, vuo­krat­tai­siin kaik­ki mark­ki­na­hin­taan ja kerät­täi­siin hin­tain­for­maa­tiol­la tie­toa sii­tä, että mikä tuot­taa eni­ten lisä­ar­voa asuk­kail­le + koi­tet­tai­siin teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon tulosta).

    Kun vie­lä asun­to­jen ja kiin­teis­tö­jen omis­tuk­sen hajau­tus on vero­tek­ni­ses­ti tuet­tu (omas­sa asu­mi­nen vero­tek­ni­ses­ti pal­jon hal­vem­paa kuin vuo­kral­la asu­mi­nen), niin raken­nut­ta­mi­sen / omis­ta­mi­sen skaa­lae­tu­jen muo­dos­tu­mi­nen on tosi vai­ke­aa. Kiin­teis­töyh­tiöt läh­te­vät heti kär­keen 20% tap­pio­ase­mas­ta (yri­tys­ve­ro oman pää­oman tuo­tos­ta) vs. hajau­tet­tu omis­tus­ra­ken­ne (ei veroa asuntotulosta).

    Jot­ta tilan­ne voi­si oikeas­ti muut­tua, niin:
    1) vuo­kra-asun­nos­sa asu­mi­sen pitäi­si olla vero­tek­ni­ses­ti samal­la vii­val­la omas­sa asu­mi­sen kanssa
    2) kiin­teis­töyh­tiöi­den pitäi­si kas­vaa kym­me­nien tai sato­jen tuhan­sien asun­to­jen kokoiseksi
    3) kiin­teis­töyh­tiöi­den joh­toon pitäi­si saa­da oikeas­ti osaa­vaam­paa sak­kia sen sijaan, että siel­lä on palk­ka­joh­ta­jia joil­la ei ole omat pen­nit liossa.

    Jos kiin­teis­tö­fir­mat oli­si­vat tar­peek­si iso­ja, nii­den kan­nat­tai­si tuo­te­ke­hit­tää asun­to­tuo­tan­toa niin, että elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set mini­moi­tu­vat ja arvo­li­sä asuk­kail­le mak­si­moi­tuu suh­tees­sa inves­toin­tiin — vain tuol­la taval­la ne voi­si­vat saa­da oman pää­oman tuot­toa kor­keam­mal­le kuin kil­pai­li­jat (omis­tusa­su­jat / muut kiinteistöyhtiöt).

    1. Omis­tusa­su­mi­sen suu­rin etu vuo­kra-asu­mi­seen ver­rat­tu­na ei tule veroe­duis­ta, vaan sii­tä, että asun­to­lai­na on ainoa kei­no taval­li­sel­le rivi­kan­sa­lai­sel­le sijoit­taa vii­sin­ker­tai­sel­la velkavivulla.

      Voi­daan ver­ra­ta kah­ta tilan­net­ta: 1) Otan omis­tusa­sun­toa var­ten 200 000 euron lai­nan 2) otan 200 000 euron lai­nan ja ostan sil­lä osak­kei­ta vaik­ka jon­kun indek­si­ra­has­ton kaut­ta ja asun vuo­kral­la. Aina­kin his­to­rial­li­ses­ti vaih­toeh­to 2) on tuot­ta­nut parem­min vaik­ka asun­to sijait­si­si kuu­mas­sa kas­vu­kes­kuk­ses­sa­kin. Tuo vaih­toeh­to on kui­ten­kin mah­do­ton taval­li­sel­le ihmi­sel­le, kos­ka pank­ki ei myön­nä noin pal­jon lai­naa osak­kei­den osta­mis­ta var­ten. Tämä joh­tuu poh­jim­mil­taan sii­tä, että noi­ta osak­kei­ta ei voi käyt­tää vakuu­te­na kuin pie­nel­lä osal­la ostoar­vos­taan. Tämä taas joh­tuu Euroo­pan Kes­kus­pan­kin aset­ta­mis­ta regu­laa­tiois­ta, jot­ka suo­raan ohjaa­vat pank­kien raho­ja seiniin.

      Oli­si jär­ke­väm­pää jos ihmi­set, joil­la ei ole mitään halua tai osaa­mis­ta kiin­teis­tön yllä­pi­toon asui­si­vat vuo­kral­la ja antai­si­vat jon­kun ammat­ti­lai­sen hoi­taa talo­tek­nii­kan. Se, että tämä ei ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä on kui­ten­kin lop­pu­jen lopuk­si kes­kus­pank­ki­po­li­tii­kas­ta kiinni.

      1. Minul­la on ollut sijoi­tus­lai­naa ~4x vivul­la sijoi­tusa­sun­toon. Tosin pak­ko­ly­hen­nyk­set ja arvon­nousu ovat pai­na­neet sen ~2x vipuun vuo­si­kym­me­nen kuluessa.

        Kiin­teis­tö­hol­ding fir­mal­la voi hyvin olla debt/equi­ty-ratio luok­kaa 350%, joten vipua kyl­lä on sii­nä miten pää­oma on allokoitu.

        On ole­mas­sa myös mui­ta rahas­to­ja kuin pörs­sio­sak­keet. Jos ostat jon­kun pan­kin omaa kiin­teis­tö­ra­has­toa, niin se käy hel­pos­ti esim. 65% arvos­ta vakuu­dek­si lai­nal­le. Nois­sa­kin rahas­tois­sa ongel­ma on se, että ne ovat kovin pie­niä ja rahas­to­muo­to on han­ka­la rahoi­tus­ta­pa kiin­teis­töil­le, kos­ka rahas­ton yksi tär­keä omi­nai­suus on se, että se on suht. likvidiä.


        Mut­ta ylei­ses­ti olet kyl­lä oikeas­sa — pank­ki + lai­na­puo­len regu­laa­tio tukee hajau­tet­tua omis­tus­ra­ken­net­ta joka aktii­vi­ses­ti estää skaa­lae­dun muo­dos­tu­mis­ta kenel­le­kään kiin­teis­tö­jen omis­tuk­seen / huol­toon jne.

  5. Mut­ta onnek­si niil­lä on voi­te­luo­sas­tot jot­ka ovat vuo­si­kym­me­niä tun­ke­neet til­ket­tä polii­tik­ko­jen ja puo­luei­den lomp­siin. Onhan se hyvä, että joku hyö­tyy rumis­ta kau­pun­geis­ta ja taloista.

  6. Poh­din tätä digi­ta­li­saa­tion ja inno­voin­nin kaut­ta ja ver­ta­sin auto­ja asun­toi­hin. Autois­sa on auto­ma­tiik­kaa ja moot­to­ri on yhdis­tet­tä­vis­sä integroi­tu­na suo­raan huol­toon. Ener­gia­te­hok­kuut­ta ja läm­mi­tys­tä ja ilmas­toin­tia hal­li­taan auto­maat­ti­ses­ti. Ikku­nat auke­aa säh­köl­lä, valot syt­tyy ja sam­muu auto­maat­ti­ses­ti. Tur­val­li­suus ja avus­ta­vat lait­teet ovat kehit­ty­neet hur­jas­ti. Avai­mil­la ei ole enää roo­lia. Viih­de on integroi­tu­na ajamiseen.

    Auton­val­mis­ta­jil­la on ollut hel­pom­paa kos­ka voi­vat aja­tel­la koko­nai­suut­ta ja vali­ta tätä tuke­van teknologian.

    Kuin­ka pal­jon poten­ti­aa­lia oli­si vas­taa­vas­ti toi­mi­vil­la rat­kai­suil­la koto­na ja eri­tyi­ses­ti myös kerrostaloissa.

    Teo­rias­sa rat­kai­sut ovat jo ole­mas­sa (ja joil­la­kin meil­lä jo käy­tös­sä). Jois­sa­kin har­vois­sa uusis­sa ker­ros­ta­lois­sa on pien­tä yri­tys­tä tähän suun­taan ja monis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa ollaan jo pit­käl­lä. Nyky­ään esi­mer­kik­si Wi-Fi yhteys säh­kö­lait­teen ei mak­sa juu­ri mitään. Vii­mei­set 20 vuot­ta on syn­ty­nyt uusia standardeja…

    Veik­kaan­pa, että stan­dar­deil­la ei pääs­tä eteen­päin vaan Google Home ottaa tule­vai­suu­des­sa digi­taa­li­sen inte­graat­to­rin roo­lin ja käyt­tö­liit­ty­män hal­tuuun . Jat­kos­sa raken­nus­liik­keil­lä ei ehkä pal­ve­lu­ker­rok­ses­sa ole arvon­muo­dos­tus­ta eikä kykyä digi­taa­li­siin innovaatioihin..

  7. Sanoi­sin, että patent­ti­suo­ja on täs­sä aika tois­si­jai­nen asia. Kuten Soi­nin­vaa­ra tote­aa, suu­ret tehos­ta­mis­mah­dol­li­suu­det liit­ty­vät töi­den orga­ni­soi­mi­seen ja modu­laa­ri­suu­teen, joka taval­laan palau­tuu samaan asi­aan. Siis sii­hen, että työt orga­ni­soi­daan teh­taa­seen pai­kal­la raken­ta­mi­sen sijaan.

    Työ­maan logis­tii­kan jär­jes­tä­mi­nen ei ole mis­tään paten­tis­ta kiin­ni, ja toi­saal­ta, yri­tys­va­koi­lu ei ketään pal­jon hyö­dy­tä, jos itsel­lä ei ole kykyä ja halua orga­ni­soi­da omaa toi­min­taa. Ja kykyä myös hank­kia osaa­vaa työ­voi­maa ja pitää sii­tä kiinni.

    Vähän kau­kaa haet­tu ver­taus­koh­ta on Elon Mus­kin perus­ta­ma SpaceX. Musk ilmoit­ti jo alku­vai­hees­sa, että fir­ma ei pyri paten­toi­maan kek­sin­tö­jään ja piti patent­te­ja alal­la suh­teel­li­sen mer­ki­tyk­set­tö­mi­nä. En tar­kal­leen tie­dä, miten pit­käl­le fir­ma on täs­tä peri­aat­tees­ta pitä­nyt kiin­ni. Aika usein joku juris­ti kui­ten­kin ajaa paten­toi­maan var­muu­den vuok­si. Joka tapauk­ses­sa, SpaceX on niin kau­ka­na edel­lä kil­pai­li­joi­taan, että paten­teil­la todel­la ei ole väliä. Kyse on erit­täin nopea­tah­ti­ses­ta yri­tys-ereh­dys ‑mene­tel­mään perus­tu­vas­ta kehi­tys­työs­tä, kan­to­ra­ket­tien tuo­tan­non ja uudel­leen­käy­tön jär­jes­tä­mi­ses­tä tehok­kaak­si ja raket­tien suun­nit­te­le­mi­ses­ta alus­ta asti tuke­maan tätä, tuhan­sien var­sin nuor­ten ihmis­ten muo­dos­ta­mas­ta innok­kaas­ta työ­voi­mas­ta, riit­tä­väs­tä rahoi­tuk­ses­ta. Nämä eivät siu­naan­nu mil­le­kään kil­pai­li­jal­le patent­tia rik­ko­mal­la tai teol­li­suus­va­koi­le­mal­la, mikä oli ilmei­ses­ti todis­tet­ta­va. Isot val­tiol­li­set­kin toi­mi­jat (jois­ta osa viis vei­saa patent­ti­suo­jas­ta yli­pää­tään) ovat lähin­nä tyy­ty­neet ihmet­te­le­mään sivusta.

    Vas­taa­vas­ti esim. CLT-tilae­le­men­teis­ta raken­ta­mi­nen on koko­nai­suu­des­saan niin eri­lai­nen jär­jes­tel­mä beto­nie­le­ment­tei­hin ver­rat­tu­na, teh­taal­ta val­mii­seen raken­nuk­seen, että beto­nie­le­ment­ti­ra­ken­ta­ja ei min­kään paten­tin voi­mal­la muu­tu CLT-raken­ta­jak­si. Suo­mes­sa tämä on näh­ty mm. CLT-ele­ment­tien saa­ta­vuu­des­sa, jon­ka sen­kin pys­tyt­tä­mi­nen vaa­tii aika pal­jon. Puu­ele­ment­te­jä on tuo­tu kau­kaa ulkomailtakin.

    1. Todel­li­suu­des­sa jos raken­nat eri­kos­lait­tei­ta ja kalus­toa ja olet itse nii­den ainoa ope­raat­to­ri niin mitään ei kan­na­ta paten­toi­da. Kat­sos jos sinul­la on maa­il­man paras sau­va­se­koi­tin jos­sa on pal­jon oikeas­ti rahaa ja ener­gi­aa sääs­tä­viä kek­sin­tö­jä niin heti kun alat tätä sau­va­se­koi­tin­ta myy­mään kulut­ta­jil­le niin kil­pai­li­jat voi­vat ostaa sekoit­ti­me­si ja kopioi­da kaiken.

      Ymmär­tääk­se­ni SpaceX myös itse ope­roi raket­te­jaan, jol­loin kil­pai­li­joi­den on mel­ko vai­ke­aa pääs­tä kopioi­maan SpaceX:n kek­sin­tö­jä kuin ei heil­lä ole min­kään­lai­sia lail­li­sia kei­no­ja pääs­tä näi­hin käsiksi.

      SpaceX:n rake­tit ovat var­maan ainoi­ta teol­lis­tuot­tei­den alo­ja jos­sa val­mis­ta­jal­la on loo­gis­ta pitää mono­po­li myös tuot­tei­den­sa ope­roin­nis­ta. Wärt­si­lä myy moot­to­rei­taan muil­le, Vai­sa­la myy sen­so­ri­tuot­tei­taan muille.

      Jos­sain mie­les­sä mark­ki­na­ta­lous toi­mii jo sil­lä ole­tuk­sel­la että kaik­ki kopioi­daan, muu­ten­han ei voi­si syn­tyä kil­pai­lua jos kaik­ki on salais­ta ja sisä­pii­ri­tie­toa. Muu­ten­han työn­te­ki­jöi­den kil­pai­lu­kiel­lot limit­ty­vät tähän aihee­seen — työn­te­ki­jöi­den siir­ty­mi­nen kil­pai­li­jal­ta toi­sel­le aut­taa tie­don siir­ty­mi­ses­sä jol­loin kil­pai­lu kove­nee kun on vähem­män yri­tys­ten omia salai­suuk­sia anta­mas­sa kilpailuetua.

  8. Hyvä näkö­kul­ma. Raken­nusa­la on monel­la tapaa ongel­mai­nen, mark­ki­na­ta­lous ei toimi.
    Raken­nus­liik­keet ovat lähin­nä rahoi­tusor­ga­ni­saa­tioi­ta. Han­kin­ta­verk­ko on moni­mut­kai­nen ja lopul­ta työn teke­vät keik­ka­fir­man kaut­ta löy­de­tyt ihmiset. 

    Asun­non hin­ta on se min­kä asiak­kaat pys­ty­vät mak­sa­maan noin20 vuo­den aika­na. Kaik­ki kel­paa, joten mik­si raken­nus­lii­ke teki­si mitään muu­ta kuin omien kulu­jen säästämistä.

    Alan lain­sää­dän­tö ja sopi­muk­set ovat teh­ty raken­ta­jia suo­si­vik­si. Osta­ja vas­taa ja maksaa. 

    Eri­tyi­nen ongel­ma ovat lisä­työt ja kus­tan­nus­ten las­ken­nan onnis­tu­mi­nen. Ris­ki työn hin­noit­te­lun epä­on­nis­tu­mi­ses­ta on osta­jal­la, ei muil­la. Tämä tuot­taa bud­je­tin yli­tyk­siä ja tilaa­jal­le yllät­tä­viä lisätöitä. 

    Kil­pai­lun puu­te. Ala jos­sa kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa. Alt­tius jär­jes­tel­mä­ta­son korruptiolle. 

    Lisäk­si har­va halu­aa asua koe­ta­los­sa, jos­sa on omat ongelmana.

  9. Puu­ker­ros­ta­lo­ja koo­taan ene­ne­väs­sä mää­rin tilae­le­men­teis­tä, käy­tän­nös­sä pie­nen asun­non kokoi­sis­ta täy­sin val­miis­ta puu­bok­seis­ta. Käsit­tääk­se­ni aihees­ta on käyn­nis­sä pal­jon tut­ki­mus­ta ja stan­dar­doin­ti­työ­tä, ilmei­ses­ti pal­jol­ti julkisrahoitteista.

    Ongel­ma em. tilae­le­ment­tien kans­sa on aina­kin nykyi­nen toteu­tus- ja pys­ty­tys­ket­ju. Pie­nem­mät puu­laa­kiit kasaa­vaat tilae­le­ment­te­jä tase punai­se­na, ja kipui­le­vat sen kans­sa, mis­tä löy­tyi­si se raken­nus­lii­ke joka pys­tyt­tää talon työ­maal­la. Tuo­teo­sa­tuo­tan­nos­sa suu­rin osa lii­ke­vaih­dos­ta jää teh­taa­seen eikä pelk­kä kokoon­pa­no­työ kiin­nos­ta perin­tei­siä raken­nus­liik­kei­tä. Suu­rem­mis­ta raken­nus­yh­tiös­tä ilmei­ses­ti vas­ta SRV on kehit­tä­nyt enem­män aidos­ti puu­ra­ken­ta­mis­ta, tosin han­ka­laa sekin on ollut (vrt. Supercel­lin kos­teus­ka­ta­stro­fi jne).

  10. Ode
    “Etsi­mät­tä tuli mie­leen raken­nus­toi­min­ta, jos­sa tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan vii­mei­sen 50 vuo­den aikana. ”

    Kun kat­soo raken­nus­puo­len työ­ka­lu­jen kehi­tys­tä vii­mei­sen 50v aika­na, niin tämä ei kyl­lä voi pitää paik­kaan­sa. Oma isä­ni­kin raken­si oma­ko­ti­ta­lom­me katon 80-luvul­la ihan vasa­ral­la, ei aina­kaan oma­toi­mi­ra­ken­ta­jil­la ollut nau­lai­mia eikä ruuvivääntimiä. 

    Ja onko tosi, että ele­ment­tien, eris­tei­den ja kai­ken sen mitä raken­nus­teol­li­suu­des­sa tar­vi­taan, val­mis­tuk­ses­sa ei ole muka men­ty yhtään eteen­päin? Miten voi olla mah­dol­lis­ta, että teh­das­val­mis­tei­set kom­po­nen­tit kuten perus­ve­si­kai­vot, put­ket, rän­nit, kat­to­pel­lit, LVI- ja säh­kö­lait­teet mak­sai­si­vat yhtä pal­jon kuin 50 vuot­ta sit­ten? Ja ihan var­mas­ti kaik­ki työ­ka­lut ja työ­ko­neet kuten nos­tu­rit, hen­ki­lö­nos­ti­met yms. ovat hal­ven­tu­neet vii­mei­sen 50v aikana.

    Jo pel­käs­tään suo­ja­la­se­ja käyt­tä­mäl­lä saa­daan tehokk­kuuse­tu­ja, kun äijät eivät makaa sai­kul­la ros­kia silmissä. 

    En siis suos­tu usko­maan että talon­ra­ken­nus ei oli­si men­nyt yhtään eteen­päin ja jos tilas­to­jen mukaan mitään ei ole tapah­tu­nut, kysees­sä on mel­kein pak­ko olla mit­taus­vir­he. Sen kyl­lä uskon, että vas­taa­via tuot­ta­vuus­loik­kia ei ole otet­tu, mitä muu­al­la ja syy­nä on juu­ri luet­te­le­ma­si syyt.

    Vai voi­si­ko olla niin, että tuot­ta­vuu­den nousun muka­na talo­jen vaa­ti­muk­set ja moni­mut­kai­suus on kas­va­nut samaa tah­tia? Eli miten tuot­ta­vuut­ta on yli­pää­tän­sä mitat­tu? No tuli vie­lä sel­lai­nen seli­tys mie­leen, että mikä­li työ­voi­ma on nyky­ään ammat­ti­tai­dot­to­mam­paa, niin raken­nus­tai­don huo­non­tu­mi­nen on kom­pen­soi­nut tehos­tu­neet työkalut.

    Ode
    “Tar­koi­tan modu­laa­ris­ta raken­ta­mis­ta moni­puo­li­sis­ta toi­siin­sa sopi­vis­ta palasista. ”

    Moduu­li­ra­ken­tei­sis­sa raken­nuk­sis­sa on pak­ko olla aika jäy­kät eli ras­kas­ra­ken­tei­set run­got. Huo­neet­han eivät sai­si kovin­kaan pal­joa vään­tyil­lä tai tai­puil­la kul­je­tuk­sen aika­na tai sei­nät ovat täyn­nä hal­kea­mia ja put­ket vääntyilleet.

    Joko moduu­lien run­ko­ra­ken­tei­den tuli­si olla todel­la jämä­köi­tä eli kului­si enem­män raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja, taik­ka moduu­lit täy­tyy tukea kul­je­tuk­sen ja asen­nuk­sen jäl­keen puret­ta­val­la teräs­ke­hi­kol­la. Käy­tän­nös­sä voi olla vai­ke­aa raken­taa raken­nuk­siin sopi­via moduu­le­ja, jot­ka ovat help­po asen­taa, eivät­kä vau­rioi­du kul­je­tuk­ses­sa ilman että hin­ta kar­kaa käsis­tä. Lai­vat­han ovat pudas­ta teräs­tä niis­sä se kai onnis­tuu sen takia. Koko­nais­ten raken­nus­ten koh­dal­la tämä kyl­lä onnis­tuu, mut­ta kul­je­tus­mi­tat aset­ta­vat sil­le omat rajoituksensa.

    Mut­ta puret­ta­vas­ta run­ko­pal­kis­tos­ta oli­si help­po teh­dä riit­tä­vän jäyk­kä siir­tä­mis­tä ja nos­te­lua var­ten. Pitäi­si vain miet­tiä, kuin­ka pal­kis­to saa­daan puret­tua kun moduu­li on pai­koil­laan. Täl­löin raken­nuk­siin kulu­van mate­ri­aa­in mää­rä ei kasvaisi.

  11. En tar­koi­ta ele­ment­ti­ra­ken­ta­mis­ta, joka yleis­tyi 60 vuot­ta sit­ten ja joh­ti todel­la anke­aan rakentamiseen.”
    Onko se edel­leen ankeaa?
    Ehkä ankeus joh­tuu jos­tain muus­ta kuin elementistä?

    Puret­ta­vuut­ta ei kyl­lä ote­ta vie­lä­kään oikein miten­kään huo­mioon, esim. juu­ri lin­ja­sa­nee­rauk­sen läpi­käy­nee­nä, mitään raken­tei­ta ei teh­ty avat­ta­vik­si ilman nii­den rik­ko­mis­ta. “Kos­ka nii­tä ei yleen­sä tar­vit­se avata”.

    Asuin­ra­ken­ta­mi­ses­sa tiet­ty näkyy kil­pai­lun puu­te, jota vir­ka­ko­neis­to yllä­pi­tää: kun on “vaa­ti­va” koh­de Hki:ssä, niin on vain pari fir­maa, jot­ka edes yrit­tää saa­daa urakkaa.

    Modu­laa­ri­suus on vai­ke­aa. Isois­sa talois­sa se tar­koit­taa 3‑ulotteisia ele­ment­te­jä eli pel­kän laa­tan (2‑ulotteinen) sijas­ta. Ammat­ti­kie­lel­lä nii­tä kut­su­taan tilaelementeiksi.
    Kovas­ti nii­tä on aina välil­lä yri­tet­ty aikaan­saa­da, mut­ta läpi ei ole lyönyt.

    Yksi syy on tiet­ty se, että sen lisäk­si, että jokai­nen raken­nus raken­ne­taan käsi­työ­nä, se pitää myös suun­ni­tel­la käsi­työ­nä. Jos raVa hyväk­syi­si hel­pom­min genee­ri­sen modu­laa­ri­ta­lon, niin nii­tä voi­si syn­tyä­kin. Mut­ta sit­ten taas otsi­kot kir­kui­si­vat vuo­si­kausia, että ympä­ris­tös­tä teh­dään entis­tä monotonisempaa.

    Fira (jol­la muu­ten eri­koi­nen toi­min­ta­mal­li) on kehit­tä­nyt raken­ta­mi­seen digi­taa­lis­ta apua, jota lii­saa myös muil­le ja heil­lä on myös kai täl­lä het­kel­lä ainoa “val­mis­mo­duu­li” tar­jol­la: kyl­py­huo­ne. Ostin heil­tä asun­non vii­me vuon­na. Edes kylp­pä­rin laat­to­jen ladon­taa ei pys­ty­nyt muut­ta­maan. Joten jon­nin­ver­ran on vie­lä sää­töä, ennen kuin hou­kut­te­le­vuus kasvaa.

    1. Kyl­py­huo­ne­mo­duu­lei­ta on Suo­mes­sa ollut aina­kin 1970-luvul­ta asti. Hel­sin­gis­sä­kin on monia yli 40-vuo­tiai­ta talo­ja, jois­sa on yhä alku­pe­räi­set kyl­py­huo­ne­mo­duu­lit. Kyl­py­huo­ne­mo­duu­lei­ta tar­joa­via yri­tyk­siä on useam­pia niin Suo­mes­sa kuin ulko­mail­la­kin. Suo­mes­sa käy­te­tään sekä Suo­mes­sa val­mis­tet­tu­ja että ulko­mail­ta tuo­tu­ja tilaelementtejä.

  12. Mik­si modu­laa­ri­nen lai­va on hel­pom­pi toteut­taa kuin talo?
    Kos­ka meri­ve­den omi­nai­suu­det vaih­te­lee glo­baa­lis­ti mon­ta deka­dia vähem­män kuin maa­pe­rä kah­den vie­rek­käi­sen ton­tin välillä.

  13. Hyvä point­ti tosi­aan. Perin­tei­set hir­si­ra­ken­nuk­set eivät jou­du jät­teek­si oikeas­taan kos­kaan. Onko­han tätä huo­mioi­tu ener­gia­te­hok­kuus­las­ken­nas­sa mitenkään.

    Samaa tehot­to­muut­ta muu­ten on katu­jen ja tei­den raken­ta­mi­ses­sa kun remont­te­ja ei saa­da nipu­tet­tua. Kehä I oli remon­tin alla vuo­den. Viik­ko­kausiin sul­je­tul­la kais­tal­la ei tapah­tu­nut yhtään mitään. Kun tiel­lä kui­ten­kin on pak­ko olla joku arvo kak­si­kais­tai­se­na ja vähem­pi arvo yksi­kais­tai­se­na niin kai tämä pitäi­si näkyä myös ura­kan aika­tau­lu­tuk­ses­sa. Päin­vas­tai­nen esi­merk­ki tie­tys­ti kun vas­ta pääl­lys­tet­ty katu revi­tään auki jon­kin toi­sen ura­kan toimesta.

  14. Tuo raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­ke­hi­tys tar­vit­si­si kyl­lä vähän tar­kem­paa ana­lyy­siä mis­tä sii­nä on kyse. Mitä luku­ja ver­taa­mal­la tuot­ta­vuus on pysy­nyt paikallaan?

    Raken­nus­osa­teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä on tapah­tu­nut sii­nä mis­sä muus­sa­kin teol­li­suu­des­sa auto­maa­tion kaut­ta; ei tii­liä enää lyö­dä käsin, vaan robot­ti suol­taa tasa­ko­kois­ta kap­pa­let­ta liu­ku­hih­nal­ta. 50 vuot­ta sit­ten beto­nie­le­men­tit valet­tiin usein työ­maal­la, nyky­ään teh­taas­sa; onko ele­ment­ti­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den para­ne­mi­nen raken­ta­mi­sen vai teol­li­suu­den tuottavuutta?

    Vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten lat­tia­pin­nat asen­net­tiin juu­ri ja juu­ri kovet­tu­neen beto­nin pääl­le, seu­rauk­se­na val­ta­va mää­rä sisäil­maon­gel­mai­sia raken­nuk­sia. Nyt beto­ni­va­lu­jen anne­taan kui­vua kun­nol­la; las­ke­taan­ko tämä tuot­ta­vuu­den hei­ken­ty­mi­sek­si, kun vas­taa­van­ko­koi­sen talon val­mis­tu­mi­nen kes­tää pidempään?

    Entä raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus? Nyky­ai­kai­nen asuin­ta­lo on käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan aivan eri luok­kaa kuin 90-luvun talo. Miten tämä on huo­mioi­tu tuot­ta­vuu­des­sa? Onko lisä­ar­vo osa raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuut­ta, vai valuu­ko se sit­ten­kin raken­nus­osa­teol­li­suu­teen, eris­te­teh­tai­den ja ikku­na­val­mis­ta­jien sarak­kei­siin? Vai ken­ties rahoitusmarkkinoille?

    Mitä taas tulee raken­ta­mi­sen modu­laa­ri­suu­teen, niin esi­val­mis­tet­tu­jen ele­ment­tien kokoa rajoit­taa tänä päi­vä­nä täs­mäl­leen samat asiat kuin 50 vuot­ta sit­ten­kin. Katu­jen mut­kat ja tei­tä ylit­tä­vät sil­lat eivät ole maa­gi­ses­ti kas­va­neet tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä paran­taak­seen suu­rem­mik­si. Työ­mail­le toi­mi­tet­tiin kul­je­tuk­sen kan­nal­ta mak­si­mi­mit­tai­sia esi­val­mis­tet­tu­ja ele­ment­te­jä jo 70-luvulla. 

    Noin muu­ten raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­kas­vua rajoit­taa aika pal­jon kroo­ni­nen pula raken­nusoi­keu­des­ta. Jo ihan nykyi­sil­lä raken­nus­me­ne­tel­mil­lä oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa parem­pia talo­ja hal­vem­mal­la yksik­kö­hin­nal­la, mut­ta kos­ka raken­nusoi­keus on yli­voi­mai­ses­ti arvok­kain yksit­täi­nen kom­po­nent­ti raken­ta­mi­ses­sa, käy­te­tään tuo­te­ke­hi­tys­pa­nok­set raken­net­ta­vuu­den kehit­tä­mi­sen sijaan mie­luum­min nau­ret­ta­vaan raken­nusoi­keu­den osaoptimointiin.

    1. Hyviä huo­mioi­ta, lisäi­sin vie­lä että Suo­mes­sa ja muis­sa län­si­mais­sa raken­nuk­set ovat käy­tän­nös­sä aina uniik­ke­ja, pois­lu­kien pien­ta­lo­tuo­tan­to. Jokai­nen raken­nus suun­ni­tel­laan yksi­löl­li­ses­ti kysei­sel­le pai­kal­le kaa­va­mää­räys­ten ja jat­ku­vas­ti muut­tu­vien raken­ta­mi­sen nor­mien mukai­ses­ti. Jos kuvi­tel­laan vaik­ka teol­li­suu­den puo­lel­ta tilan­net­ta jos­sa esi­mer­kik­si jokai­nen val­mis­tet­ta­va auto suun­ni­tel­tai­siin ja raken­net­tai­siin yksi­löl­li­ses­ti, voi­si tuot­ta­vuus olla mel­ko heik­koa. Edel­lä mai­ni­tun takia mm pie­nien tuo­tan­toe­rien urhei­lu- tai muut eri­koi­sau­tot mak­sa­vat jopa mil­joo­nia, vaik­ka mate­ri­aa­lia niis­sä ei ole yhtään enem­pää kuin robo­ti­soi­dul­ta liu­ku­hih­nal­ta tule­vis­sa vakioautoissa. 

      Maa­il­mal­la on kyl­lä jon­kin ver­ran ollut mel­ko kor­kean tuot­ta­vuu­den raken­nus­tuo­tan­toa, esi­mer­kik­si Ete­lä-Korean Sou­lis­sa ja sen esi­kau­pun­kia­lueil­le raken­net­tiin 1960–1990 kau­pun­gis­tu­mi­sen ja nopean väes­tön­kas­vun aikaan jopa puo­li mil­joo­na asun­toa vuo­des­sa, vähän vas­taa­val­la taval­la kuin Suo­men alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Sou­lis­sa yksi gryn­de­ri saat­toi teh­dä samoil­la suu­ni­tel­mil­la yhte­näi­sel­le alu­eel­le jopa sato­ja täy­sin saman­lai­sia kor­kei­ta raken­nuk­sia, sys­tee­mit hioi­tui­vat ja tehok­kuus nousi, asun­to­pu­las­ta kär­si­vät ihmi­set sai­vat hal­po­ja asun­to­ja. Mitään eri­kois­ta inno­vaa­tio­ta ei tuot­ta­vuu­den nousuun tar­vit­tu, vain tois­tet­ta­vuus ja täs­tä joh­tu­va har­jaan­tu­mi­nen. Tosin vai­ku­tus kau­pun­ki­ku­vaan oli kysee­na­lai­nen, mm raken­nuk­sien kyl­kiin piti maa­la­ta 15 ker­rok­sen kor­keu­del­le suu­ret jär­jes­tys­nu­me­rot jot­ta oman talon löy­tää sato­jen saman­lais­ten talo­jen jou­kos­ta. Nyky­ään sama raken­nus­tyy­li on Kii­nas­sa mel­ko yleinen.

  15. Hyviä huo­mioi­ta.

    Raken­nusa­lan tut­ki­mus ja inno­voin­ti­toi­min­ta on nykyi­sel­lään var­sin yli­opis­to­ve­tois­ta. Välil­lä uusi toi­mi­ja tulee mark­ki­noil­le inno­va­tii­vi­suus­kär­jel­lä. Kovin nopeas­ti nämä tup­paa­vat taan­tu­maan tavan­omai­sik­si rakennusliikkeiksi. 

    Hyvä esi­merk­ki on eräs kor­jausu­ra­koin­tia teke­vä raken­nus­fir­ma, joka lan­see­ra­si taan­noin nor­maa­lia nopeam­min teh­tä­vän put­ki­re­mon­tin. Pilot­ti­koh­de Roi­hu­vuo­res­sa onnis­tui käsit­tääk­se­ni aika nap­piin, eivät­kä kus­tan­nuk­set­kaan karan­neet karan­neet pil­viin. Työ­tä nopeut­ta­neet inno­vaa­tiot syn­tyi­vät ilmei­ses­ti pel­käs­tään työ­teh­tä­vien opti­moin­nil­la ja val­mis­ta­vas­ta teol­li­suu­des­ta perin tut­tua JIT-toi­min­taa sovel­ta­mal­la. Uusia “kuu­kau­des­sa val­miik­si” ‑koh­tei­ta ei kui­ten­kaan teh­ty, kos­ka ko. yri­tyk­sen mukaan “ihmi­set eivät halua nopei­ta put­ki­re­mont­te­ja”. Noinkohan?

    Hel­sin­gis­sä raken­nusa­lal­la on useam­man vuo­den ajan val­lin­nut täys­ky­syn­tä. Ken­ties inno­vaa­tiot ja tut­ki­mus­toi­min­ta vaa­ti­si­vat vähän kovem­pia aiko­ja, jol­loin ihan kaik­kea ei ostet­tai­si ihan mil­lä hin­nal­la tahan­sa. Nyt inno­voin­ti ei kan­na­ta, kos­ka van­hat­kin rat­kai­sut mene­vät täy­teen hin­taan kau­pak­si. Jos Meri­kan­non­ran­nan kort­te­li teh­täi­siin nyt, ei kan­nat­tai­si inves­toi­da aikaa kes­tä­vään, huo­lel­li­seen huip­puark­ki­teh­tien suun­nit­te­luun. Hal­vem­mak­si tuli­si lät­kiä pai­kal­le kaa­van sal­li­mat beto­nie­le­ment­ti­ta­lot, sil­lä nekin kävi­si­vät kau­pak­si tun­nin kulues­sa varaa­mi­sen alkamisesta. 

    Oma lukun­sa on se, että raken­nusa­laan ja asu­mi­seen koh­dis­tu­vat “tut­ki­mus­tu­lok­set” ovat häm­mäs­tyt­tä­vän usein anek­do­taa­li­sia. Mil­loin kuu­lem­me sii­tä, että “ihmi­set eivät halua enää huo­neis­to­sau­no­ja vaan iso­ja vaa­te­huo­nei­ta”, “yhteis­ti­lat ovat men­neet pois muo­dis­ta” ja “ihmi­set halua­vat asua pel­lon kes­kel­le raken­ne­tuis­sa pie­na­sun­nois­sa”. Syväl­li­nen tut­ki­mus asu­mis­miel­ty­myk­sis­tä ja sii­tä, mil­lai­nen raken­ta­mi­nen oikeas­ti kulut­ta­jaa pal­ve­li­si, on var­sin vähäistä.

    1. Raken­nusa­lan tut­ki­mus ja inno­voin­ti­toi­min­ta on nykyi­sel­lään var­sin yliopistovetoista.”

      Tuo­ta en usko. Ker­ro 5 kes­keis­tä yli­opis­to­ve­tois­ta inno­vaa­tio­ta raken­nusa­lal­ta 2000-luvul­ta, jois­ta on tul­lut kau­pal­li­sia menes­tyk­siä? Suo­men raken­ta­mi­sen kehi­tys oli aikoi­naan VTT-vetois­ta, kun pel­käs­tään raken­ta­mis­ta kehit­tä­mäs­sä oli aikoi­naan usei­ta sato­ja tut­ki­joi­ta. Yli­opis­tot Suo­mes­sa kes­kit­ty­vät ope­tus­mi­nis­te­riön ohjaa­mi­na nyky­ään enem­män tie­teel­li­seen jul­kai­se­mi­seen englan­nik­si kuin inno­voin­tiin, jota niis­sä teh­tiin aiem­min enemmän.

    2. Oma lukun­sa on se, että raken­nusa­laan ja asu­mi­seen koh­dis­tu­vat “tut­ki­mus­tu­lok­set” ovat häm­mäs­tyt­tä­vän usein anek­do­taa­li­sia. Mil­loin kuu­lem­me sii­tä, että “ihmi­set eivät halua enää huo­neis­to­sau­no­ja vaan iso­ja vaa­te­huo­nei­ta”, “yhteis­ti­lat ovat men­neet pois muo­dis­ta” ja “ihmi­set halua­vat asua pel­lon kes­kel­le raken­ne­tuis­sa pie­na­sun­nois­sa”. Syväl­li­nen tut­ki­mus asu­mis­miel­ty­myk­sis­tä ja sii­tä, mil­lai­nen raken­ta­mi­nen oikeas­ti kulut­ta­jaa pal­ve­li­si, on var­sin vähäistä.”

      Jul­kais­tut kyse­ly­tu­los­uu­ti­set on ihan eri asia kuin syväl­li­nen tut­ki­mus asu­mis­miel­ty­myk­sis­tä. Jäl­kim­mäis­tä­kin teh­dään jat­ku­vas­ti, mut­ta kiin­nos­ta­vim­mat tulok­set ovat raha­nar­voi­sia, eikä nii­tä jul­kais­ta ilmais­net­ti­uu­ti­sis­sa. Aika pysy­vä tulos kyseis­sä kui­ten­kin se, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sis­ta haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, mie­lui­ten met­sän tai jär­ven ran­nal­la — ja lähel­lä pal­ve­lui­ta. Se, että halu­taan­ko huo­neis­to­sau­no­ja vai vaa­te­huo­nei­ta, riip­puu sii­tä kenel­tä kysyy — ja että mikä on vertailutaso.

      Pahim­mil­laan “kyse­ly­tut­ki­muk­set” ovat sel­lai­sia netin panee­li­ky­se­lyi­tä, jois­sa iso osa vas­taa­jis­ta on joko lap­sia ja nuo­ria tai pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­siä ja van­huuse­lä­ke­läi­siä — jot­ka vas­tai­le­vat pien­ten vas­taus­palk­kioi­den peräs­sä sii­nä, mis­sä työs­sä käy­vil­lä ei ole moi­seen aikaa.

      Mut­ta kyse­ly­tut­ki­muk­set ovat ihan eri asia kuin raken­nusa­lal­la ylei­nen tek­ni­nen tuo­te­ke­hi­tys, jos­ta ei kir­joi­tel­la uuti­sia, kun se on niin arkista.

    3. Hel­sin­gis­sä raken­nusa­lal­la on useam­man vuo­den ajan val­lin­nut täys­ky­syn­tä. Ken­ties inno­vaa­tiot ja tut­ki­mus­toi­min­ta vaa­ti­si­vat vähän kovem­pia aiko­ja, jol­loin ihan kaik­kea ei ostet­tai­si ihan mil­lä hin­nal­la tahan­sa. Nyt inno­voin­ti ei kan­na­ta, kos­ka van­hat­kin rat­kai­sut mene­vät täy­teen hin­taan kaupaksi.”

      Tuol­lai­nen aika oli vuon­na 2018, jol­loin monet raken­nus­yri­tyk­set teki­vät vii­me vuo­sien par­haat tulok­sen­sa. Tus­kin tilan­net­ta raken­nusa­lal­la on voi­nut vuo­den 2019 jäl­keen ihan sel­lai­sek­si luon­neh­tia, että mikä tahan­sa oste­taan mil­lä hin­nal­la taan­sa. Suu­rin raken­nus­lii­ke Suo­mes­sa kerä­si lii­ke­voit­toa alle 2 % yli 2 mil­jar­din euron lii­ke­vaih­dos­taan tili­kau­del­la 2020. Vii­van alle jäi niin huo­nos­ti, vaik­ka yri­tyk­sel­lä on pal­jon pää­oma­si­joi­tuk­sia­kin. Tulos oli kui­ten­kin parem­pi kuin vuon­na 2019, jol­loin lii­ke­voit­to­pro­sent­ti oli alle 1 %. Vuon­na 2018 sil­le jäi voit­toa 10 % liikevaihdosta.

      Raken­nus­liik­kei­den osuus hank­kei­den talou­del­li­ses­ta koko­nai­suu­des­ta riip­puu val­miin tuot­teen hin­nas­ta vähen­net­ty­nä maa­poh­jan kus­tan­nuk­sil­la. Maa­poh­jien kus­tan­nuk­set ovat vii­me vuo­si­na nous­seet asun­to­jen ja kiin­teis­tö­jen hin­to­jen nousu­vauh­tia nopeam­min. Tont­ti­ra­has­tot ovat teh­neet vii­me vuo­si­na hyvin voit­toa. Samoin vuo­kra­ta­lo­jen omistajat.

  16. Sit­ten on vie­lä se Raken­nus­liit­to, ulko­mai­sen “har­maan työ­voi­man” eli kil­pai­lun tor­jun­ta ja kaik­ki kak­si­kym­men­tä todis­tus­ta ja kort­tia, joi­ta yksin­ker­tais­ta suo­rit­ta­vaa työ­tä teke­väl­tä raken­nus­mie­hel­tä vaa­di­taan. Ei ihme jos ei tuot­ta­vuus­hyö­ty­jä syn­ny, jos työ­teh­tä­vien ympä­ril­le raken­ne­taan tuol­lai­nen vallihauta.

    Samaan aikaan voin men­nä koo­daa­maan elä­män ja kuo­le­man jär­jes­tel­miä harrastuspohjalta.

  17. Kau­pun­gin vah­ties­sa HITAS sys­tee­mil­lään hin­taa ja laa­tua niin inno­voin­nit koh­dis­tuu sii­hen miten hin­nas­ta ja laa­dus­ta pys­ty­tään par­hai­ten tin­ki­mään. Sano­taan­ko niin että hyvin­kin luo­via rat­kai­su­ja tuol­lai­sis­sa koh­teis­sa on näh­ty, oikei­ta viher­va­sem­mis­ton unelmakohteita.

  18. O.S:“Etsimättä tuli mie­leen raken­nus­toi­min­ta, jos­sa tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan vii­mei­sen 50 vuo­den aikana. ”

    Mitä­hän O.S. mah­taa tar­koit­taa ? SRV:“Olemme vuon­na 1987 perus­tet­tu, Hel­sin­gin pörs­sis­sä lis­tat­tu yhtiö. Toi­mim­me kas­vu­kes­kuk­sis­sa Suo­mes­sa ja Venä­jäl­lä. Lii­ke­vaih­tom­me vuon­na 2020 oli 975,5 mil­joo­naa euroa. Noin 1 000 SRV:läisen lisäk­si työl­lis­täm­me noin 4 200 ali­hank­ki­jan verkoston.”

    Olen­ko nyt aivan kuu­ta­mol­la, kos­ka raken­nusa­lan pörs­siyh­tiöt lou­hi­vat mas­sia aivan tol­kut­to­mas­ti. Val­tio syy­tää alal­le asu­mis­tu­kea, mikä siir­tyy kon­ser­nien tasei­siin vuo­kra­lais­ten kaut­ta. Hel­sin­gin­kin raken­nus­koh­teis­sa teh­dään työ­tä 24/7 . Pyhä­töi­den­kin teke­mi­nen kan­nat­taa, vaik­ka palk­ka pitää mak­saa työn­te­ki­jäl­le kaksinkertaisena.

    En nyt ymmär­rä O.S:n avausta.

      1. Mer­ko­no­mi­na voin tode­ta että tuot­ta­vuus oli ensim­mäi­nen opit­tu ter­mi alan kou­lu­tuk­ses­sa. Tuot­ta­vuus on myös maa­ta­lou­des­sa toden­nä­köi­ses­ti ainoa oleel­li­nen teki­jä jon­ka vil­je­li­jän kan­nat­taa ottaa huo­mioon joka vuo­si. Ihmet­te­len mik­si Eemil ei ymmär­tä­nyt mitä tar­koit­taa tuot­ta­vuus vaik­ka on itse alal­la jos­sa tuot­ta­vuu­den pitäi­si olla oleel­li­ses­ti ensim­mäi­se­nä pää­mää­rä­nä. Tus­kin kukaan maan­vil­je­li­jä enään hevo­sel­la läh­de kyn­tä­mään monen sadan heh­taa­rin pel­ko­ja kyl­lä sii­nä meni­si koko kevät. Juu­ri tämän takia trak­to­ri on keksitty.

      2. Ei tar­vit­se näh­dä vai­vaa tut­ki­mi­ses­ta, jos mas­sia tulee muu­ten­kin riit­tä­väs­ti. Vaka­vam­min puhuen tut­ki­mus kyl­lä kuu­luu enem­män raken­nus­tuo­te­teol­li­suu­del­le, joka myös pys­ty­nee paten­toi­maan­kin kek­sin­tö­jään. Tee­tin itse vie­mä­ri­re­mon­tin jol­la­kin paten­toi­dul­la mene­tel­mäl­lä muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Se kyl­lä mak­soi vähin­tään saman ver­ran kuin nor­maa­li­kin vie­mä­rei­den uusi­mi­nen, mut­ta hai­tat asu­mi­sel­le oli­vat vähäisemmät.

  19. O.S:” tie­dät­kö mitä tar­koi­te­taan tuot­ta­vuu­del­la. Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä voi­ton kanssa.”

    Eikö mitään ? Jos teh­dään kek­sin­tö­jä, inno­vaa­tioi­ta ja parem­pia työ­me­ne­tel­miä, niin eikö se tuo mitään lisä­ar­voa / voit­toa yri­tyk­sil­le ? Jos näin on , niin tur­ha sit­ten on panos­taa tutkimustoimintaan.

    Ovat­han raken­nusa­lan kon­ser­nit teh­neet mer­kit­tä­viä tuot­ta­vuut­ta paran­ta­via inno­vaa­tioi­ta. Hal­van työ­voi­man käyt­tö mm. enti­sis­tä itä­blo­kin mais­ta. Val­tion vuo­sit­tain mak­sa­man n. kah­den mil­jar­din euron asu­mis­tuen hyö­dyn­tä­mi­nen lii­ke­toi­mis­saan. Tuot­ta­vuu­den kas­vu toteu­tuu siten, että sama tuo­tos teh­dään entis­tä hal­vem­mal­la. Ja tämä kaik­ki lisää yri­tys­ten voittoa. 

    Ymmär­rän kyl­lä, että raken­nusa­lan tuot­ta­vuus ei itses­sään kas­va, mut­ta väliä­kös sil­lä. Pää­asia on, että yri­tys­ten voit­to kas­vaa. Pää­syy­nä on mark­ki­noi­den epä­ter­ve raken­ne. Oikeam­min aja­tel­tu­na raken­ne on ter­ve sii­nä mie­les­sä, että asu­mi­nen tar­vit­see yhteis­kun­nan tukea. Se on hin­ta , jon­ka jou­dum­me mak­sa­maan hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­luis­ta .(kor­kea verotus).

    O.S:“Sama tilan­ne on maa­ta­lous­des­sa, “. Ei näy­tä kui­ten­kaan ole­van. Amos Aho­lan lin­kis­sä (raken­nus­leh­ti) , arvon­li­säyk­seen perus­tu­va työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut eni­ten teol­li­suu­des­sa ja maataloudessa. 

    Rahul Somani:“Tuottavuus on myös maa­ta­lou­des­sa toden­nä­köi­ses­ti ainoa oleel­li­nen teki­jä jon­ka vil­je­li­jän kan­nat­taa ottaa huo­mioon joka vuo­si.” Tilan­ne maa­ta­lou­des­sa muis­tut­taa raken­nus — ja pal­ve­lua­lo­jen tuo­tan­toa. Val­tio mak­saa ruu­an tuot­ta­mi­seen tukea, joka siir­tyy teol­li­suu­den ja kau­pan kat­tei­siin sekä tasaa kulut­ta­jan ruo­ka­las­kua. Ruu­an­tuo­tan­non raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­ses­sa mää­rän, laa­dun ja hal­vem­min kus­tan­nuk­sin tuot­ta­mi­nen ei lisää vil­je­li­jän vii­van alle jää­vää osuut­ta. Se joh­tuu teol­li­suu­den ja kau­pan mää­rää­väs­tä markkina-asemasta.

    1. Met­sä­töis­sö työn tuottqa­vuus on jus­tee­ria­jas­ta lisään­ty­nyt noin 30-ker­tai­sek­si. Se ei ole kui­ten­kaan lisä­nyt met­su­rien tulo­ja 30-ker­tai­sek­si. Jos vain yhdel­lä met­so­ril­la oli­si käyr­tös­sään met­sä­ko­ne ja muut teki­si­vät työ­tä jus­tee­reil­la, tuo yksi oli­si rikas. Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la lisää voittoja.

      1. Eikö tuo esi­merk­ki päde myös maa­ta­lou­des­sa? Ne isän­nät jot­ka hank­ki­vat ensim­mäi­set trak­to­rit ja leik­kuu­pui­mu­rit 1960-luvun puo­li­vä­lis­sä sai­vat etu­mat­kan maa­ta­lou­den tuo­tan­nos­sa kun Suo­mes­sa maa­ta­lou­den koneel­lis­tu­mi­nen tapah­tui isol­la mit­ta­kaa­val­la kuin ne isän­nät jot­ka eivät omis­ta­neet trak­to­ria ja leik­kuu­pui­mu­ria vaan teki­vät työt hevos­pe­lil­lä jou­tui­vat joko jos­sain vai­hees­sa myy­mään maa­ti­lan tai koko­naan lopet­ta­maan kos­ka trak­to­rit ja leik­kuu­pui­mu­rit oli jätet­ty han­ki­mat­ta joh­tuen mones­ta eri teki­jöis­tä kyl­lä jois­ta suu­rim­mat oli talou­del­li­set tekijät.

      2. Raken­nusa­lan yksi ongel­ma on, että kil­pai­lu ei toi­mi — tai se, miten kil­pai­lu toi­mii. Arvon­li­sä valuu raken­nuso­sien val­mis­ta­jil­le, konei­den ja kalus­ton vuo­kraa­jil­le, ali­hank­ki­joil­le, rahoit­ta­jil­le, mark­ki­noin­ti- ja kiin­teis­tö­vä­li­tys­toi­mia­lal­le ym. Suun­nit­te­lu, toteu­tus ja pahim­mil­laan kym­me­net eri osa­puo­let rii­te­le­vät kes­ke­nään sen sijaan että pyr­ki­si­vät yhdes­sä edis­tä­mään raken­nus­han­ket­ta. Ajas­ta jäl­keen­jää­neet sopi­muk­set ovat hai­tan­neet tek­ni­sen kehi­tyk­sen hyö­dyn­tä­mis­tä, kos­ka sil­lä ei ole saa­tu kustannussäästöä.
        Kun kysyn­tä las­kee, tar­jon­taa rajoi­te­taan, jot­ta hin­to­ja ei tar­vit­se las­kea. Kun kysyn­tä nousee, hin­nat nouse­vat, mut­ta tar­jon­taa ei kas­va­te­ta vaan toi­mi­tusa­jat pite­ne­vät. Taus­tal­la voi hyvin olla alan tun­net­tu sykli­syys, eli nousut ja las­kut vuo­rot­te­le­vat, jol­loin ei kan­na­ta inves­toi­da tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tiin, jota ei koh­ta taas tarvita.

      3. Raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­ti­las­tot teh­dään Suo­mes­sa yleen­sä arvon­li­säys­poh­jai­si­na. Kun tuo­tos mita­taan arvon­li­säyk­se­nä, eli euroi­na, voi­ton kas­vu kas­vat­tai­si tuot­ta­vuut­ta näis­sä tilas­tois­sa. Suo­mes­sa ei teh­dä raken­ta­mi­sen­tuot­ta­vuus­ti­las­to­ja seu­ra­ten esim. sitä, mon­ta­ko kuu­tio­ta maa­ta on työn­te­ki­jä­mää­rään näh­den saa­tu siir­ret­tyä, vaan tuot­ta­vuut­ta pää­asias­sa tavoil­la, jois­sa ei seu­ra­ta, mitä panok­sil­la on eri aikoi­na saa­tu aikaan. Sai­maan kana­va kai­vet­tiin aikoi­naan lapioil­la. Enää sel­lais­ta työ­tä ei teh­täi­si lapioilla.

      4. Työn tuot­ta­vuut­ta ei mita­ta arvon­li­sä­poh­jai­ses­ti, kos­ka sil­loin inflaa­tio tar­koit­tai­si tuot­ta­vuu­den nousua. Se teh­dään jaka­mal­la raken­ta­mi­sen välyy­mi työ­tun­tien mää­räl­lä. (Sii­nä taas on ongel­ma­na, ettei laa­tua ote­ta kun­nol­la huo­mioon) Täll­lä meit­ta­ril­la raken­nusa­lan tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan 50 vuoteen.

      5. Kan­nat­taa lukea esim. Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­kes­kuk­sen jul­kai­su “Raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus” vuo­del­ta 2020. Sii­nä on aika hyvin koot­tu raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­tut­ki­muk­siin liit­ty­viä perus­asioi­ta. Ja teh­ty raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­tar­kas­te­lu­ja myös itse. Tuot­ta­vuut­ta on seu­rat­tu rapor­tis­sa kuva­tul­la yhtä­löl­lä 3 eli käy­tän­nös­sä arvon­li­säyk­sen kaut­ta eli euro­jen kaut­ta. Panok­se­na on käy­tet­ty työ­pa­nok­sen määrää.

      6. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

        Työn tuot­ta­vuut­ta ei mita­ta arvon­li­sä­poh­jai­ses­ti, kos­ka sil­loin inflaa­tio tar­koit­tai­si tuot­ta­vuu­den nousua. Se teh­dään jaka­mal­la raken­ta­mi­sen välyy­mi työ­tun­tien mää­räl­lä. (Sii­nä taas on ongel­ma­na, ettei laa­tua ote­ta kun­nol­la huo­mioon) Täll­lä meit­ta­ril­la raken­nusa­lan tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan 50 vuoteen.”

        Toi­mia­la­ver­tai­luis­sa tuot­ta­vuut­ta mita­taan ylei­sim­min arvon­li­sä­poh­jai­ses­ti, reaa­li­hin­noil­la eli ylei­set inflaa­tiot oikaisten. 

        Sen lisäk­si on toki yri­tet­ty myös mää­rit­tää tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä myös mm. yrit­tä­mäl­lä arvail­la raken­ta­mi­sen volyy­min suh­det­ta työ­tun­tien mää­riin, jois­ta kum­man­kin suu­reen osal­ta his­to­ria­tie­toi­hin liit­tyy mer­kit­tä­vää epä­var­muut­ta. Luvan­va­rai­sen uudis­ra­ken­ta­mi­sen volyy­mis­tä on tie­to­ja 50 vuo­del­ta, mut­ta kos­ka työ­voi­mas­ta yli puo­let on nyky­ään kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen­kin paris­sa ja ei-luvan­va­rais­ta raken­ta­mis­ta teke­viä, niin tilas­tois­ta on hie­man vai­kea tie­tää, mihin aikaa on mis­sä­kin mää­rin mil­loin­kin his­to­rian var­rel­la käy­tet­ty, kun ei osa­ta rapor­toi­da edes kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen ja ei-luvan­va­rai­sen raken­ta­mi­sen volyy­min mää­rää. Raken­ta­mi­sen koko­nais­vo­lyy­miä ei osa­ta tilas­toi­da mää­räl­li­sin indi­kaat­to­rein täl­lä het­kel­lä­kään kuin uudis­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta, saa­ti 50 vuo­den taakse.

        Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta tilas­tot nyky­ke­hi­tyk­ses­tä­kin teh­dään Suo­mes­sa euroi­na, kun sii­tä löy­tyy par­hai­ten tie­toa — kun taas teh­dyn raken­ta­mis­työn sisäl­lös­tä ei ker­ry kat­ta­vaa tilas­to­da­taa. Yli puo­let raken­ta­mi­sen lii­ke­vaih­dos­ta on kor­jaus­ra­ken­ta­mis­ta, eli sii­hen liit­ty­vät volyy­mit ja nii­den kehi­tys eivät ole ihan vähä­pä­töi­nen asia raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus­ti­las­to­väit­tei­den tie­to­poh­jan kan­nal­ta, vaan asian ydin.

      7. Se teh­dään jaka­mal­la raken­ta­mi­sen välyy­mi työ­tun­tien mää­räl­lä. (Sii­nä taas on ongel­ma­na, ettei laa­tua ote­ta kun­nol­la huo­mioon) Täll­lä meit­ta­ril­la raken­nusa­lan tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan 50 vuoteen.”

        Tuos­sa tuli­kin vas­taus, mik­si tulos on aika pahas­ti vää­rä. Tänä päi­vä­nä ken­ties työn­te­ki­jä tuot­taa kes­ki­mää­rin saman mää­rän neliöi­tä (tähän ei kai las­ke­ta työ­vä­li­nei­den ja esim nau­lo­jen tuo­tan­toon osal­lis­tu­nei­ta), mut­ta ovat­han nyky­ai­kai­set asun­not sel­väs­ti parem­min varus­tel­tu­ja ja esim laa­toi­tuk­sia on var­maan­kin sel­väs­ti enem­män kuin 50 vuot­ta sitten.

        Ehkä se, kuin­ka usein per­he tai ihmi­nen halu­aa vaih­taa asun­toa, ker­toi­si jotain asun­to­jen laa­dun kehi­tyk­ses­tä, jos­kin vaih­ta­mi­seen vai­kut­ta­vat myös muut sei­kat, kuten työ­pai­kan muut­tu­mi­nen, työ­mat­kan lyhen­ty­mi­nen, asun­non ympä­ris­tö jne.

        Mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua asias­ta, jotain muu­ta kuin Suo­mi 24…

    2. Eemil­le vain täs­men­tä­vä lisä­kom­ment­ti tuo­hon Eemi­lin kom­ment­tiin jos­sa teol­li­sus ja kaup­pa ottaa kat­teen välis­tä. Näin on Suo­mes­sa hyvin­kin pit­kään että kaup­pa ottaa välis­tä kos­ka se kuu­luu kau­pan lii­ke­toi­min­taan hyvin mones­sa­kin suh­tees­sa. Tilan­ne oli­si toi­nen ja onkin mones­sa muus­sa Euroo­pan mais­sa jos­sa vil­je­li­jät myy­vät suo­raan tiloil­ta kulut­ta­jil­le tuot­tei­ta ilman että vähit­täis­kaup­pa ottaa välis­tä. Tämä on Suo­mes­sa vähäis­tä että tilal­ta osta­mi­nen oli­si yleis­ty­nyt ja se joh­tuu syis­tä kuten vähäi­sen mark­ki­noin­nin puut­tees­ta tiloil­la ja uusien ruo­ka­la­jien tulos­ta mark­kin­noil­le on Suo­mes­sa vie­lä vähäi­sem­pää kuin muis­sa EU /ETA mais­sa. Enkä ver­tai­le täs­sä nyt iso­ja mait kuten Saksaa,Italiaa, Rans­kaa ja Espan­jaa Suo­men tilan­te­seen vaan EU/ ETA:n kes­ki­ko­koi­sia mai­ta kuten Tans­kaa, Ruot­sia, Itä­val­taa, Hol­lan­tia, Bel­gi­aa, Nor­jaa sekä Irlan­tia ja mik­sei jos­sain mää­rin Por­tu­ga­lia. Mil­lään muul­la taval­la ruu­an­tuo­tan­non myyn­ti ja mark­ki­noin­ti ei onnis­tu jos ei ole joko suo­ra­myyn­tiä tiloil­ta tai vähit­täis­kaup­paa joka ottaa lii­ke­ta­lou­den lain mukaan aina välis­tä. Kol­mat­ta vaih­toeh­to ei ole vie­lä kek­sit­ty. Toden­nä­köi­ses­ti osuus­ti­lat ovat kol­mas vaih­toeh­to mut­ta nii­den luku­mää­rä on Suo­mes­sa hyvin pieni.

    3. Eemi­lil­le vas­ta kom­ment­ti tuo­hon mik­si raken­nus­yh­tiöt tuo­vat ns “hal­pa­työ­voi­maa” enti­sis­tä itä­blo­kin mais­ta joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että enti­sis­sä itä­blo­kin mais­sa on edel­leen pal­jon alan osaa­mis­ta tar­jol­la ja kysyn­tää on län­ti­sis­sä Euroo­pan mais­sa sekä myös Venä­jäl­lä jos­sa työs­ken­te­lee pal­jon entis­ten neu­vos­to­ta­sa­val­jo­jen kan­sa­lai­sia raken­nus­työ­mail­la suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kuten Mos­ko­va ja Pietari. 

      Yhtä samal­la logii­kal­la aikoi­naan Suo­mes­ta läh­ti raken­nus­työ­mie­hiä mai­hin kuten Ira­kiin ja Liby­aan 1970-luvul­la. Suo­mes­sa kun oli osaa­mis­ta ja Ira­kis­sa ja Liby­as­sa oli markkinat.Tuolloin ei puhut­tu suo­ma­lai­sis­ta hal­pa­työ­voi­mas­ta vaik­ka Ira­kis­sa oli työ­voi­maa maan omas­sa väes­tös­tä suh­teu­tet­tu­na väki­lu­kuun enem­män kuin Suo­mes­sa. Työ­voi­maa hae­taan siel­tä mis­tä sitä on tar­jol­la. Jos raken­nus­yh­tiöil­lä on esim pulaa työ­voi­mas­ta niin ei sii­hen 10 vuo­den ammat­ti­kou­lu­tus auta kos­ka työ­voi­mas­ta on pulaa nyt ja tässä.

  20. Raken­nusa­lal­la on monen­lais­ta kehi­tet­tä­vää, mut­ta jos läh­tö­koh­ta on ettei 50 vuo­teen alan tuot­ta­vuus ei ole kas­va­nut, niin kes­kus­te­lun läh­tö­koh­dat ovat mel­koi­ses­ti pielessä. 

    Huo­no ana­lyy­si joh­taa heik­koi­hin päätelmiin.

  21. Tut­ki­ja punavuoresta:“Nyt inno­voin­ti ei kan­na­ta, kos­ka van­hat­kin rat­kai­sut mene­vät täy­teen hin­taan kaupaksi”

    Juu­ri noin, ja ne mene­vät kau­pak­si, kos­ka val­tio sub­ven­toi alaa asu­mis- sun muin tuin . Pelk­kä asu­mis­tu­ki on 2 mrd. euroa. 

    Tosin alal­la teh­dään inno­vaa­tioi­ta koko ajan käy­tän­nön tasol­la. Esim. raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­sa ja työ­me­ne­tel­mis­sä on tapah­tu­nut hui­kea kehi­tys, mut­ta eikö nii­tä las­ke­ta mukaan ? Oli­si hyvä tie­tää mihin tilas­toon O.S. perus­taa väit­teen­sä, mil­lä tuot­ta­vuut­ta on mitattu? 

    Miten arvo­te­taan käyt­tö- ja kor­jaus­kus­tan­nus­ten sekä raken­nus­ten kes­toiän muu­tok­set ? Esim. luo­pu­mi­nen tasa­kat­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta piden­tää raken­nus­ten eli­ni­kää rat­kai­se­vas­ti sekä vähen­tää elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia. Eikö tämä kuu­lu tuottavuuteen ?

    O.S:n alku­pe­räi­nen väi­te :“Etsi­mät­tä tuli mie­leen raken­nus­toi­min­ta, jos­sa tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan vii­mei­sen 50 vuo­den aikana. ”

    Wiki:“Kun tuo­tan­non kehit­tä­mi­sen seu­rauk­se­na tuo­tos per panos ‑suh­de eli tuot­ta­vuus kas­vaa, tuo­tan­nos­sa saa­daan enem­män aikaan vähemmällä. ”

    1. Wiki:“Kun tuo­tan­non kehit­tä­mi­sen seu­rauk­se­na tuo­tos per panos ‑suh­de eli tuot­ta­vuus kas­vaa, tuo­tan­nos­sa saa­daan enem­män aikaan vähemmällä. ”

      Tark­kaan ottaen euro­mää­räi­set tuot­ta­vuu­den mit­ta­rit, joi­ta suu­rin osa aina­kin jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyis­tä mit­ta­reis­ta on, mit­taa­vat panok­se­na kul­loi­sen­kin kysyn­tä-tar­jon­ta-tilan­teen mää­rää­mään vaih­to­suh­teen mukaan sen, miten pal­jon mui­den tuot­ta­maa ollaan val­mii­ta vaih­ta­maan mita­tun tuottamaan.

      Jol­loin siis myös las­ke­mal­la mita­tun tuot­ta­jan elin­ta­soa tuot­ta­vuus nousee, ja näin tuot­ta­vuu­del­la voi­daan perus­tel­la kiky-sopimuksiakin.

      Toi­nen tapa nos­taa tuot­ta­vuut­ta ovat tie­ten­kin tek­ni­set inno­vaa­tiot, jos­kus myös toi­min­nan ratio­na­li­soin­ti, sil­loin kun se ei ole teki­jän koke­man kuor­mi­tuk­sen koh­tuu­ton­ta lisäämistä.

      Työs­sä­käy­vän kulut­ta­jan ase­ma täs­sä on skit­so­free­ni­nen: töis­sä hän lyö nyrk­kiä pöy­tään nos­taak­seen omaa elin­ta­so­aan ja kau­pas­sa hän valit­see hal­vin­ta luo­vut­taak­seen elin­ta­sos­taan mah­dol­li­sim­man vähän muil­le. Kun kaik­ki teke­vät näin, syn­tyy tasa­pai­no, joka on koh­tuul­li­sen tasai­nen ja siten nopeah­kon kas­vun tuottava.

      Kos­ka lähes kaik­ki työs­sä käy­vät koke­vat juu­ri hei­dän työ­teh­tä­vien­sä ole­van kes­ki­mää­räis­tä tär­keäm­piä, he myös tavoit­te­le­vat kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­paa palk­kaa. Niin­pä suu­rin osa työs­sä­käy­vis­tä koke­vat elin­ta­son­sa ole­van lii­an alhai­sen ja valit­ta­vat sitä, jos­ta seu­raa, että mitä enem­män ihmi­set valit­ta­vat ole­van­sa palk­ka­kuo­pas­sa, sitä parem­pi tilan­ne on koko­nai­suu­des­saan ja sitä suu­rem­paa koko­nais­kas­vu. Jos taas tut­ki­mus ker­too kan­san ole­van maa­il­man onnel­li­sin, ollaan uppoa­mas­sa sii­hen itseensä.

      Tämä­hän näkyy erin­omai­sen hyvin maam­me nykyi­ses­sä tilan­tees­sa. Lähes koko ajan sit­ten 1990-luvun laman tuloe­rot ovat olleet pel­käs­tään työt­tö­myy­den ja työt­tö­myys­kor­vaus­ten tason jää­dyt­tä­mi­sen takia sel­väs­ti suu­rem­mat kuin ennen lamaa ja siten myös kas­vu sel­väs­ti hitaampaa.

      Val­lit­se­vaan talous­us­kon­toon kuu­luu, että hidas­ta kas­vua yri­te­tään “kor­ja­ta” kas­vat­ta­mal­la tuloe­ro­ja, ja tämä perus­tel­laan ver­taa­mal­la ero­ja mai­hin, jois­sa tuloe­rot ovat vie­lä suu­rem­mat, kuten vaik­ka­pa Nige­ria, ja sano­mal­la, aivan oikein, että tuloe­rot ovat edel­leen meil­lä kohtuulliset.

  22. O.S:” Jos vain yhdel­lä met­so­ril­la oli­si käyr­tös­sään met­sä­ko­ne ja muut teki­si­vät työ­tä jus­tee­reil­la, tuo yksi oli­si rikas.”

    Anek­doot­ti: Suo­ma­lai­sia met­su­rei­ta meni taan­noi­na töi­hin Kana­daan. He oli­vat kovia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta eivät saa­vut­ta­neet päi­vit­täis­tä työ­nor­mia vaik­ka huh­ki­vat hiki­pääs­sä. Työn­joh­ta­ja kut­sui hei­dät puhut­te­luun lais­kot­te­lus­ta ja antoi samal­la näyt­teen oikeas­ta työskentelystä. 

    Kun kymp­pi vetäi­si moot­to­ri­sa­han käyn­tiin, niin suo­ma­lai­set met­su­rit kysyi­vät pöl­lä­mys­ty­nei­nä , että mikäs ääni tuo on ? He oli­vat kaa­ta­neet pui­ta pel­käl­lä sahan lai­pal­la ja ket­jul­la ilman moot­to­rin apuja. 🙂

    O.S:“Tuottavuuden kas­vu ei kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la lisää voittoja.”

    Onko Suo­men raken­ta­mi­ses­sa kyse kil­pai­lun puut­tees­ta ? Voi­tot­han kasvavat.

  23. Osmo: “Työn tuot­ta­vuut­ta ei mita­ta arvon­li­sä­poh­jai­ses­ti, kos­ka sil­loin inflaa­tio tar­koit­tai­si tuot­ta­vuu­den nousua. Se teh­dään jaka­mal­la raken­ta­mi­sen volyy­mi työ­tun­tien mää­räl­lä. (Sii­nä taas on ongel­ma­na, ettei laa­tua ote­ta kun­nol­la huo­mioon) Täll­lä mit­ta­ril­la raken­nusa­lan tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan 50 vuoteen.”
    Jos nyt ensin kat­so­taan tuo­ta volyy­miä — oli se sit­ten neliö­met­re­jä tai kuu­tioi­ta. Raken­ta­mis­mää­räyk­set ovat kiris­ty­neet jat­ku­vas­ti, mikä tar­koit­taa että se mikä kel­pa­si ennen, ei kel­paa enää nyky­ään. Mate­ri­aa­lien pitää olla ser­ti­fioi­tu­ja, tar­vi­taan suu­ri mää­rä eri­lai­sia suun­nit­te­li­joi­ta ja koor­di­naat­to­rei­ta yms. val­vo­maan hank­kei­ta; jopa sel­lai­nen yksin­ker­tai­nen asia, että aiem­min raken­net­tiin hel­pos­ti raken­net­ta­vat pai­kat, nyt­tem­min on ollut jäl­jel­lä vain han­ka­las­ti (kal­liis­ti) raken­net­ta­via. Kun myös ker­ros­ten mää­rä on kas­va­nut, kun raken­ta­mi­nen kes­kit­tyy kas­vu­kes­kuk­siin, jois­sa maan­käyt­töä pitää tehos­taa, kus­tan­nuk­set nousevat.

    Työ­tun­tien mää­rä on sit­ten se toi­nen asia. Sii­nä on var­mas­ti paran­ta­mi­seen varaa. “Hyvin suun­ni­tel­tu on hyvin teh­ty” on van­ha sanon­ta. Mut­ta raken­nusa­lal­la ei tar­peet­to­mas­ti halu­ta suun­ni­tel­la etu­kä­teen ennen kuin hank­keen rahoi­tus ym. on var­maa. Ja sit­ten kun se on var­maa, halu­taan aloit­taa heti — eli ei ole juu­ri aikaa suun­ni­tel­la kun­nol­la. Myös toteu­tus­vai­hees­sa toteu­tuk­sen suun­nit­te­lus­sa on ongel­mia. Tyy­pil­li­ses­ti hank­kees­sa kuin hank­kees­sa tulee “yllä­tyk­siä” jol­loin aika­tau­lut mene­vät uusik­si. Eri alo­jen työt on suun­ni­tel­tu jär­jes­tyk­ses­sä peräk­käin, ja kun aika­tau­lu pet­tää, tulee ongel­mia. Pitäi­si osa­ta suun­ni­tel­la epä­täy­del­lis­tä ja epä­var­maa, mut­ta sel­lai­seen ei ole kun­nol­li­sia työ­ka­lu­ja. Yhteis­kun­nas­sa mones­sa muus­sa moni­mut­kai­ses­sa asias­sa on sama ongel­ma, “wic­ked problem”. Kun asiat ovat tar­peek­si moni­mut­kai­sia, nii­hin ei ole hyviä rat­kai­sui­ta. Raken­ta­mi­nen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu vs. talous­ke­hi­tys, sosi­aa­li­nen tasa-arvo, ihmis­ten ter­veys jne. muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den, jota on mah­do­ton­ta hal­li­ta. Ja sit­ten kun kui­ten­kin yri­te­tään, mana­ge­roi­daan vuo­ron perään sin­ne ja tän­ne ja lop­pu­tu­los on ihan mitä sattuu 😉

  24. Täs­tä­hän jul­kais­tiin hil­jat­tain aika pit­kä ja laa­ja sel­vi­tys, oli­kos nyt jon­kin minis­te­riön tilaa­ma, en muis­ta. Muis­taak­se­ni sii­nä nime­no­maan raken­nus­tuo­te­teol­li­suu­den puo­lel­la tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä kyl­lä havait­tiin, mut­ta työ­maa­puo­lel­la kehi­tys oli hei­kom­paa. Ole­mat­ta alan asian­tun­ti­ja, minus­ta on ollut mie­len­kiin­tois­ta havai­ta, että isot­kin raken­nus­liik­keet (SRV, YIT jne) pys­ty­vät hyviin tulok­siin (siis lii­ke­toi­min­nal­li­ses­ti, tuot­ta­vuut­ta­han ne eivät juu­ri­kaan rapor­toi) asun­to­ra­ken­ta­mi­sen puo­lel­la, mut­ta pro­jek­ti­ra­ken­ta­mi­ses­ta tulee iso­ja tap­pioi­ta. Mikä ehkä ker­too täs­tä tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ongel­mas­ta omal­la taval­laan. Var­mas­ti tähän liit­tyy myös se, että tilaa­jat ovat pro­jek­ti­ra­ken­ta­mi­ses­sa yleen­sä myös ammat­ti­lai­sia, toi­sin kuin kodi­nos­ta­jat. Asun­to­mark­ki­nan romah­ta­mi­nen oli­si kar­mai­se­va yhteis­kun­nal­li­nen krii­si, joten sen tuke­mi­nen mm. asu­mis­tuel­la ja alhai­sel­la kor­ko­ta­sol­la on ymmär­ret­tä­vää. Toi­saal­ta näyt­tää myös sil­tä, että nämä eri­lai­set tuki­toi­met ovat valu­neet yhtiöi­den tulok­siin ilman, että nii­den on tar­vin­nut juu­ri­kaan panos­taa inno­voin­tiin. Kuplau­tu­mi­sen ris­ki aina­kin sijoi­tusa­sun­to­puo­lel­la on kohol­la, näin sanoi­sin ja täs­tä ollaan ylei­ses­ti­kin kai huo­lis­saan. Tuki­toi­mil­la on myös ei-toi­vot­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia, niin tar­peel­li­sia kuin ne var­maan ovat olleet­kin. Usein­han on näin että rat­kai­su johon­kin ongel­maan luo samal­la uuden ongelman.

    1. Jaak­ko,

      kir­joi­tuk­se­si herät­ti aja­tuk­sen, että yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tyk­sen ylei­siä ten­dens­se­jä tai­taa olla pyr­ki­mys koh­ti sel­lais­ta, mihin neu­vos­to­kom­mu­nis­mi yrit­ti pääs­tä yhdel­lä harp­pauk­sel­la: tie­tyn perus­e­lin­ta­son tar­joa­mi­nen kaik­kien ulot­tu­vil­le joko täy­sin ilmai­se­na tai aina­kin koh­tuul­li­sen pie­nin tuloin­kin hankittavana.

      Eli siis kaik­kien pitäi­si saa­da koh­tuul­li­ses­ti ter­veel­lis­tä ruo­kaa, kat­to pään­sä pääl­le ja riit­tä­vä kou­lu­tus, sekä ter­vey­den­hoi­to. Kei­not vain vaih­te­le­vat sii­nä, miten koh­tuu­hin­tai­suus toteutetaan.

      Perus­tar­peis­ta kou­lu­tus ja ter­vey­den­hoi­to tuo­te­taan val­tion mono­po­li­na lähes täy­sin vero­va­roin, eli samoin kuin Neu­vos­to­lii­tos­sa­kin teh­tiin. Seu­rauk­se­na ovat kilo­met­rien jonot ja jat­ku­va tyy­ty­mät­tö­myys pal­ve­lun tasoon, lähin­nä ter­vey­den­hoi­dos­sa, kou­lu­tuk­ses­sa tuo­hon­kin mal­liin ollaan koh­tuul­li­sen tyytyväisiä.

      Asun­to­tuo­tan­nos­sa yhteis­kun­nan, pää­asias­sa val­tion, tuki­ra­haa syy­de­tään pank­kien yksi­tyi­sen lähes korot­to­man lai­na­ra­han lisäk­si kysyn­tä­puo­lel­le, joka sit­ten joh­taa infla­too­ri­suu­teen, jos­ta taas hyö­ty­vät elä­ke­ra­has­tot ja suu­ret kau­pun­git, jot­ka kaa­voi­tuk­sel­la tont­ti­kau­pan avul­la tätä­kin kaut­ta nyh­tä­vät asu­mis­tu­kia tas­kui­hin­sa, ehkä mak­saak­seen niill­lä sit­ten toi­meen­tu­lo­tu­kia… tai kir­jas­to­pal­ve­lu­ja, who knows and who cares.

      Oikeas­taan kai­kis­ta edel­lä mai­ni­tuis­ta perus­tar­peis­ta ainoas­taan ruu­an suh­teen on se ongel­ma, että sitä tuo­te­taan lii­kaa. Maan­vil­je­li­jät ovat ainoa elin­kei­non­har­joit­ta­jien ryh­mä, joi­ta väi­te­tään tehot­to­mik­si sik­si, että he tuot­ta­vat enem­män kuin edes koh­tuul­li­sen yli­pai­noi­nen kan­sa­kun­ta jak­saa syödä.

      Maa­ta­lou­des­sa tue­taan suo­raan tuot­ta­jaa pää­osin hin­ta­tu­ke­na, jol­loin tie­tys­ti voi­daan mää­rä­tä jo täs­sä hin­ta­ta­sos­ta. Maa­ta­lou­des­sa on myös pin­ta-ala­tu­kea, joka taas pitää yllä tila­ko­ko­jen laa­jem­paa jakau­maa ja alaa työl­lis­tä­väm­pä­nä kuin se ehkä muu­ten oli­si. Ja rahoit­taa siten maa­seu­dun aina vain van­he­ne­vien van­hus­ten hoitamista.

      Ökyi­sän­nät rahoit­ta­vat hii­li­diok­si­dia tuprut­ta­vat maas­tu­rin­sa ja muut köy­hien ärsyt­tä­mis­vä­li­neen­sä siis tuil­la sii­nä kuin gryn­de­rit­kin, mut­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ti on eroa sii­nä, että raken­nus­mag­naat­tien tuot­ta­maa ei mene ros­kiin käyt­tä­mät­tä (pait­si jos­kus juu­ri ennen talou­del­lis­ta romah­dus­ta raken­net­tu­ja lii­ke­ti­lo­ja), vaan sii­tä on aina lähin­nä pulaa, kun taas ruo­kaa pitää kär­rä­tä kaa­to­pai­koil­le tai vie­dä tuel­la ulko­mail­le, ettei koko kan­sa­kun­ta jou­tui­si ähkyyn. Toki maa­ta­lou­den tuke­mi­seen kuluu myös rahaa aivan tol­kut­to­mas­ti, mut­ta hyvää ei tun­ne­tus­ti saa halvalla.

      Ne keput, ne keput. Tosin käsit­tääk­se­ni dema­rit, vaik­ka aina ovat pitä­neet­kin, aina­kin ennen vaa­le­ja, maa­ta­lous­tu­kia lii­an suu­ri­na, ovat olleet vähin­tään­kin käti­löi­nä tuo­ta tuki­jär­jes­tel­mää syn­ny­tet­täes­sä. Ihme­kös tuo, kun dema­ri ja kepu istah­ta­vat samaan pöy­tään, niin onhan sii­nä vie­lä boo­me­rei­ta seu­raa­vas­sa­kin suku­pol­ves­sa usein maa­lais- ja kau­pun­ki­lais­serk­ku vas­tak­kain, ja sehän sit­ten riip­puu suku­rii­toi­hin tai­pu­vai­suu­des­ta, mitä sii­tä seuraa.

      No, ilman omaa valuut­taa meil­lä hädin tus­kin on varaa tukea edes maa­ta­lout­ta­me­kaan, joten sika­kal­lii­ta asun­to­ja jono­tet­ta­neen kuu­liai­ses­ti jatkossakin.

  25. Jos­tain syys­tä kom­ment­tia­ni ei jul­kais­tu. Yri­tän uudelleen.

    Alku­pe­räi­nen ongel­ma kai on siis raken­ta­mi­sen hin­ta­ta­so, jota tehos­ta­mi­sel­la halut­tai­siin alas­päin, sekä alen­nei­na yksik­kö­kus­tan­nuk­si­na että kysyn­nän nopeam­pa­na tyydyttymisenä.

    Perus­tar­pei­ta tyy­dy­te­tään eri­lais­ten tuki­me­ka­nis­mien avul­la. Raken­nus­teol­li­suu­des­sa se tapah­tuu rahoit­ta­mal­la kysyn­tää asu­mis­tu­kien ja hal­po­jen lai­no­jen avul­la. Maa­ta­lou­des­sa se teh­dään tuke­mal­la suo­raan tuo­tan­toa. Toi­ses­sa on jat­ku­vaa pulaa, toi­ses­sa ongel­ma­na on liikatuotato.

  26. kave­rin puolesta…:“Ne keput, ne keput. ”

    Onhan tuo mer­kil­li­nen hoke­ma. Suu­rim­mat tukien saa­jat ja hyö­dyn­tä­jät ovat kokoo­muk­sen (sek) kan­nat­ta­jat. He vain ovat hil­jaa ja tyy­ty­väi­siä kun kes­kus­ta likaa käten­sä puo­lus­taes­saan maa­seu­dun väestöä. 

    Sekoo­mus­lai­sil­la on maan suu­rim­mat maa­ti­lat sekä ruo­ka­teol­li­suu­den joh­to — ja omistajatahot. 

    vie­dä tuel­la ulkomaille”

    Tie­tääk­se­ni Suo­mes­sa ei ole vien­ti­tu­kia . Tai jos on , niin sama käy­tän­tö on muis­sa­kin EU-maissa.

  27. ”täy­del­li­sen kil­pai­lun olo­suh­teis­sa yri­tys­ten ei kan­nat­tai­si har­joit­taa mitään tutkimustoimintaa”
    Val­tion tulee tukea yli­opis­to­ja, yli­opis­to­jen ja yri­ty­sa­lo­jen yhteis­tä tutkimustoimintaa.
    Yri­tys­koh­tai­set yri­tys­tuet (myös kaik­ki pii­lo­tuet) lak­kau­te­taan. Huol­to­var­muu­des­ta huo­leh­di­taan. Pan­kit huo­leh­ti­vat yri­tyk­sien lai­nois­ta. Val­tio voi men­nä yri­tyk­seen osak­kaak­si vero­va­roin. Eri­tyi­ses­ti huo­mioi­daan vih­reä ener­gia ja digi.
    Yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­taa yri­tyk­sen pal­kan­mak­su­ky­ky ja osaa­van työ­voi­man han­kin­ta, mate­ri­aa­lin/­raa­ka-aineen hin­ta ja saa­ta­vuus, logis­tiik­ka ja ener­gian hin­ta, kyky töi­den orga­ni­soin­tiin ja nyky­ai­kais­ta­mi­seen ja kyky eri­tel­lä kaik­ki kus­tan­nuk­set, rahal­la ja ajankäytöllä.
    Val­tio huo­leh­tii kan­sa­lais­ten ylei­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta ja yhdes­sä yri­tys­maa­il­man kans­sa yri­tys­koh­tai­sem­mas­ta kou­lu­tuk­ses­ta yhteis­kun­nan tar­peet huomioiden.
    Kai­ken­lais­ta yri­tys­toi­min­taa ohjail­laan val­tion toi­mes­ta eri­lai­sil­la mää­räyk­sil­lä, sään­nöil­lä, nor­meil­la, sopi­muk­sil­la, veroil­la jne.
    Pitää miet­tiä, tar­vit­sem­me­ko sel­lais­ta yksi­tyis­tä yri­tys­toi­min­taa, joka rahoi­te­taan pel­käs­tään vero­ra­hoil­la. Eli siir­re­tään vero­ra­ho­jen käyt­tö ja pää­tös­val­ta yksi­tyi­sil­le toimijoille.
    Kan­sa­lai­set tar­vit­se­vat tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja päi­vit­täin. Tar­vit­sem­me myös ulko­maan vientiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.