Kriisiajan rokotepolitiikka

Seu­raa­vaan pan­de­mi­aan kan­nat­taa val­mis­tau­tua jät­ti­mäi­sel­lä roko­te­tuo­tan­non yli­ka­pa­si­tee­til­la. Rokot­tei­den hyväk­sy­mis­me­net­te­lyä on voi­ta­va tar­vit­taes­sa nopeut­taa.

Covid19 ‑pan­de­mias­sa ei pitä­nyt olla mitään yllät­tä­vää. Pan­de­mian ris­ki oli muka­na tule­vai­suut­ta kos­ke­vis­sa ske­naa­riois­sa sii­nä, mis­sä tulos­sa ole­va Kali­for­nian suu­ri maan­jä­ris­tys­kin. Mah­dol­li­suu­te­na, joka tie­det­tiin, mut­ta ei otet­tu huomioon.

Covid19 on han­ka­lam­pi kuin Sars‑1, kos­ka sen vaka­vam­mat oireet alka­vat vas­ta vii­kon kulut­tua tar­tun­nas­ta, jol­loin on jo ehti­nyt levit­tää tau­tia eteen­päin. Sars‑1 oli tar­tun­nan saa­neel­le pal­jon koh­ta­lok­kaam­pi, mut­ta sen oireet oli­vat niin rajut, ettei se levin­nyt laajalle.

Covid19 on sil­ti huo­no leviä­mään, onnek­si. Jos se leviäi­si kuin tuh­ka­rok­ko, jok­seen­kin kaik­ki oli­si­vat sen jo sai­ras­ta­neet. Vuo­si sit­ten luul­tiin ylei­ses­ti, että näin tuli­si käy­mään kai­kis­ta rajoi­tus­yri­tyk­sis­tä huolimatta.

Onnek­si rokot­tei­den kehit­tä­mi­ses­sä on otet­tu jät­ti­harp­pauk­sia. Eri­tyi­sen lupaa­va on RNA-tek­no­lo­gia. Pfizer-Bion­tec­hin roko­te oli tiet­tä­väs­ti val­mis muu­ta­mas­sa päi­väs­sä sen jäl­keen, kun viruk­sen peri­mä oli sel­vil­lä. Rokot­teen tehon ja tur­val­li­suu­den tes­taa­mi­nen kui­ten­kin kes­ti lähes vuoden.

Kun osal­le väes­töä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tus­ky­ky joko sai­ras­ta­mi­sen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­sel­le syn­tyy voi­ma­kas pai­ne kehit­tää resis­tent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käy­nyt­kin. Mut­ta ei hätää. Uusi roko­te kehi­te­tään alle viikossa.

Peli­sään­tö­jen pitäi­si olla etu­kä­teen sel­viä. Influens­sa­ro­kot­tei­ta muun­nel­laan vuo­sit­tain viruk­sen muun­tues­sa, eikä uusia vähän muu­tet­tu­ja rokot­tei­ta tar­vit­se tut­kia yhtä huo­lel­li­ses­ti kuin koko­naan uusia.  Täs­sä on ris­kin­sä mut­ta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syn­tyy uusi han­ka­la virus, joka tart­tuu kuin tuh­ka­rok­ko? RNA-roko­te sitä vas­taan syn­tyi­si nopeas­ti, mut­ta vuot­ta ei voi­tai­si odot­taa tur­val­li­suus­tut­ki­mus­ten kans­sa.  Pitäi­si olla val­miik­si mie­tit­ty­nä nopeu­tet­tu käy­tän­tö hätätilanteisiin.

Opti­moi­mal­la roko­te­tuo­tan­toa glo­baa­lis­ti saa­daan hal­vem­pia rokot­tei­ta, mut­ta glo­baa­li talous toi­mii kun­nol­la vain rau­han olois­sa. Krii­sio­lois­sa ei voi luot­taa glo­baa­liin talou­teen: Kun Wuha­nis­sa sul­jet­tiin teh­taat, monet län­si­mai­set yri­tyk­set menet­ti­vät ali­han­kin­ta­ket­jun­sa ja jou­tui­vat pysäyt­tä­mään tuotantonsa.

Vuo­si sit­ten maat kaap­pa­si­vat väli­las­kun teh­neis­tä rah­ti­ko­neis­ta suo­ja­mas­ke­ja. Kum­ma, että sekin pai­net­tiin vil­lai­sel­la. Vapaa­kau­pan sään­töi­hin ei voi luot­taa krii­sin olois­sa. Eivät armei­jat­kaan luota.

Nyt EU:ssa puu­ha­taan vien­ti­kiel­toa rokot­teil­le. Yhdys­val­lat on sel­lai­sen jo toteut­ta­nut. Kun sään­nöt ovat nämä, seu­raa­vaa krii­siä var­ten roko­te­tuo­tan­to ja sen raa­ka-aineet hajau­tet­ta­va, vaik­ka näin toteu­tet­tu roko­te­tuo­tan­to tulee­kin pal­jon kalliimmaksi.

Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ja tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta on olta­va kaik­kial­la tar­peek­si. Se tar­koit­taa, että osa raa­ka-aineis­ta saat­taa pilaan­tua tar­peet­to­mi­na. Mak­saa, mut­ta entä sit­ten? Puo­lus­tus­voi­mat romut­taa koh­ta mil­jar­de­ja mak­sa­neet Hor­net-hävit­tä­jän­sä ilman että niil­lä on ammut­tu laukaustakaan.

Täs­sä krii­sis­sä hatun­nos­ton arvoi­nen asia on lää­keyh­tiöi­den väli­nen yhteis­työ ja tie­don vaih­to. Virus koet­tiin vihol­li­sek­si, ei kil­pai­le­va lää­key­ri­tys. Kun Sano­fin oma roko­te­ke­hi­tys epä­on­nis­tui, se alkoi val­mis­taa teh­tail­laan Pfize­rin rokotetta.

Tule­vai­suut­ta var­ten roko­teo­saa­mi­seen on panos­tet­ta­va mai­den väli­se­nä yhteis­työ­nä ja syn­ty­vä osaa­mi­sen on olta­va yhteis­tä omai­suut­ta. Niin ihmis­kun­ta val­mis­tau­tui­si myös ava­ruuso­lioi­den hyök­käyk­seen, jos sel­lai­nen oli­si näköpiirissä.

On hel­pom­pi luot­taa rei­luun peliin rokot­tei­den resep­teis­sä kuin val­miis­sa rokot­teis­sa. Jos annam­me muil­le omia rokot­tei­tam­me, meil­le jää nii­tä vähem­män, mut­ta asuk­kai­dem­me ter­veys ei vaa­ran­nu, vaik­ka ker­rom­me muil­le, miten rokot­tei­ta valmistetaan.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä

AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haa­ru­koi­da AstraZe­necan rokot­teen tuot­ta­mia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­ta­mi­sen hyö­tyi­hin ja rin­nas­taa rokot­teen ris­ke­jä mui­hin ris­kei­hin, jota pidäm­me hyväksyttävinä.

AstraZe­necan roko­te näyt­tää tuot­ta­van har­vi­nai­sen veri­tu­kok­sen, johon liit­tyy veri­hiu­ta­lei­den vähyys kes­ki­mää­rin yhdel­le sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­taan. Luku on peräi­sin EMA:n tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta 7.4. Se vaih­te­lee mait­tain. Se on ollut suu­rin Nor­jas­sa ja pie­nin Bri­tan­nias­sa. Yli­voi­mai­ses­ti eni­ten koke­mus­ta on Bri­tan­nias­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on 0,16/100 000. Käy­tän tuo­ta mai­den kes­kiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa eri­suu­rui­nen syis­tä, joi­hin palaan lopussa.

Ris­ki­nä yksi sataa­tu­hat­ta koh­den on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä ris­kiin jou­tua lii­ken­neon­net­to­muu­teen mat­kal­la roko­tet­ta­vak­si. Yri­tän rin­nas­taa tätä mui­hin ris­kei­hin, jot­ka me arki­ses­sa elä­mäs­säm­me hyväksymme.

Minul­la ei ole pää­syä asia­kir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­se­ni on, että taval­li­seen ibu­pro­feii­niin (esim. Bura­na) kuo­lee ihmi­siä sel­väs­ti enem­män. Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa, että sen pit­kä­ai­kai­nen käyt­tö kol­min­ker­tais­taa sydä­nin­fark­tin ris­kin. Kun sydä­nin­fark­te­ja on Suo­mes­sa noin 400/100 000 asu­kas­ta, ”har­mit­to­man” ibu­pro­feii­nin pit­kä­ai­kai­nen käy­tön sydä­nin­fark­ti­ris­ki on usei­ta sato­ja sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa, siis joka vuo­si. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat las­ki­mo­tu­kos­ten ris­kiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­to­mam­pia kuin nämä AstraZe­necaan yhdistetyt.

Pal­jon suu­rem­pia ris­ke­jä hyväk­sy­tään lii­ken­tees­sä. Sataa­tu­hat­ta moot­to­ria­jo­neu­voa koh­den Suo­mes­sa kuo­lee 5 ja louk­kaan­tuu sata hen­keä. Jokin aika sit­ten ajo­kort­ti-ikä alen­net­tiin Suo­mes­sa tosia­sial­li­ses­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­se­män­tois­ta­vuo­tias­ta kus­kia tuot­ti kuusi kuo­lo­nuh­ria, eli kuo­le­man vaa­ra oli 60 /100 000. Louk­kaan­tu­nei­ta oli luon­nol­li­ses­ti pal­jon enem­män. Moot­to­ri­pyö­räi­li­jöi­tä kuo­lee vuo­sit­tain noin 13 ja louk­kaan­tuu noin 250 sataa­tu­hat­ta kohden.

Mut­ta takai­sin rokot­ta­mi­sen ris­kei­hin. Jos emme hyväk­sy rokot­teen ris­kiä, hyväk­sym­me sai­ras­ta­mi­sen ris­kit. Voi tie­tys­ti aja­tel­la, että haluam­me kai­kil­le RNA-roko­tet­ta, siis Pfize­rin tai Moder­nan rokot­tei­ta, jois­sa näi­tä paho­ja sivu­vai­ku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen vii­väs­tyy kuu­kausil­la ja sinä aika­na moni sai­ras­tui­si. Teen las­kel­man opti­mis­ti­ses­ti kah­del­la kuu­kau­den vii­veel­lä, siis joko AstraZe­neca nyt tai Pfizer kak­si kuu­kaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vuus on 114/100 000 asu­kas­ta kah­des­sa vii­kos­sa. Kah­den kuu­kau­den vii­väs­tys roko­te­suo­jas­sa tuot­tai­si nyky­tah­dil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den. Veri­suo­ni­tu­kos­ten ris­ki on koro­na­po­ti­lail­la erit­täin suu­ri, joten veri­suo­ni­tu­kos­ten mää­rä kas­vai­si pal­jon, vaik­ka tar­koi­tus oli vähen­tää nii­tä vält­tä­mäl­lä roko­tus­ta. On tie­tys­ti eri asia, tulee­ko tukos aivoi­hin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yli­opis­tos­sa on ver­rat­tu kes­ke­nään roko­tus­ten hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Kun AstraZe­necaa on käy­tet­ty Bri­tan­nias­sa pal­jon, dataa on run­saas­ti. Sen mukaan vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on ikä­luo­kas­sa 20–29 vuot­ta vii­sin­ker­tai­nen ikä­luok­kaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tu­na. Tau­din hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikä­luo­kil­la sel­väs­ti suu­rem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käy­tet­tiin ris­kiä jou­tua teho­hoi­toon – makuais­tin mene­tys­tä siis esi­mer­kik­si ei pidet­ty täs­sä hait­ta­na.  Las­kin tämän mukaan rokot­ta­mi­sen hyöty/haittasuhteen ikä­luo­kit­tain. Olen indek­soi­nut hai­tan mer­kit­se­mäl­lä suh­de­lu­vuk­si 100 ikä­luo­kas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teel­li­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v. 1
30–39 v. 5
40–49 v. 16
50–59 v. 37
60–69 v. 100

 

Tätä tau­luk­koa ei voi lukea niin, että hyö­dyt ja hai­tat oli­si­vat nuo­ri­mas­sa ikä­luo­kas­sa yhtä suu­ret, kos­ka kiin­ni­tin indek­sin mie­li­val­tai­ses­ti sadak­si van­him­mas­sa ikä­luo­kas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suh­de on ikä­luo­kas­sa 60 – 69 sata ker­taa suu­rem­pi kuin ikä­luo­kas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­da­taa ei voi kään­tää vai­vat­ta abso­luut­ti­sek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tai­luk­si Suo­mes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­ta­ris­kis­tä. Brit­ti­da­tan mukaan rokot­teen hyö­dyt ovat yli 30-vuo­tail­la sel­väs­ti hait­to­ja suu­rem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikä­ra­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta roko­tet­ta ei oli­si, ikä­ra­ja kan­nat­tai­si var­maan­kin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuo­rem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­de­mia hii­pui­si jo sil­lä[1]. Kun muu­ta­kin roko­tet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZe­necan käyt­tö pai­not­taa van­hem­piin ikä­luok­kiin ja sääs­tää RNA-rokot­teet nuo­rem­mil­le. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZe­necan ja John­son & John­so­nin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaa­taa maahan.

Mut­ta entä ne mai­den väli­set erot? Bri­tan­nias­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 roko­tet­tua koh­den. Nor­jas­sa on roko­tet­tu AstraZe­necal­la noin 130 000 ter­vey­den alan työn­te­ki­jää. Vaka­via hait­to­ja on aiheu­tu­nut vii­del­le ja heis­tä on kol­me kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tie­tys­ti olla, että nor­ja­lai­sil­la on vain ollut huo­noa tuu­ria, mut­ta mai­den väli­set erot ovat muu­ten­kin aika isoja.

Jos veri­tu­kok­set aiheu­tu­vat autoim­muu­ni­reak­tiois­ta, voi­daan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­li­siä. Nor­jas­sa tuo­ta roko­tet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii bri­teil­le, ei sovi vii­kin­geil­le. Siis jos.

Suo­mes­sa vaka­via hait­to­ja on havait­tu kol­me ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nes­sä 216 000 annos­ta. Vii­mei­sim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­ta­vai­ku­tuk­sia voi yhä ilme­tä. Riit­tä­vän kau­an sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pie­nem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suu­rem­pi kuin Bri­tan­nias­sa, aika lähel­lä glo­baa­lia kes­kiar­voa. Näin har­vi­nais­ta ris­kiä ei näin pie­nes­tä jou­kos­ta voi­da kui­ten­kaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos sai­sin päät­tää, las­ki­sin AstraZe­necan ikä­ra­jan täs­sä vai­hees­sa 55-vuo­teen ja seu­rai­sin kan­sain­vä­lis­tä dataa. Toi­vot­ta­vas­ti löy­tyy se jouk­ko, johon ris­ki koh­dis­tuu. Kun dataa on saa­tu lisää, voi­daan päät­tää ikä­ra­jan alen­ta­mi­ses­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­lais­ta­kin on väi­tet­ty, että jos lap­sia ei roko­te­ta, epi­de­mia jää kier­tä­mään las­ten kes­kuu­des­sa har­mit­to­ma­na nuha­na, jol­loin rokot­ta­mat­to­mat aikui­set voi­vat saa­da tar­tun­nan heiltä.

 

 

 

Rokotepassi pelastaisi tapahtuma-alan kesän

Pää­mi­nis­te­ri San­na Marin mukaan ei kan­na­ta roko­te­pas­sia, kos­ka se oli­si epä­oi­keu­den­mu­kai­nen nii­tä koh­taan, joi­ta ei ole vie­lä roko­tet­tu. Tämä on aika raju kan­nan­ot­to sur­ke­aan tilaan ajet­tua tapah­tu­ma-alaa koh­taan. Soli­daa­ri­suu­des­ta nuo­ria rokot­ta­mat­to­mia koh­taan tapah­tu­ma-alan tulee olla työt­tö­mi­nä — moni ilman edes työt­tö­myys­kor­vaus­ta — turhaan.

Tapah­tu­ma-ala työl­lis­tää oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan 200 000 hen­keä. Vaik­ka luku oli­si vähän ylä­kant­tiin, pal­jon enem­män se työl­lis­tää kuin maa­ta­lous ja puun­ja­los­tus­teol­li­suus yhteen­sä. Sel­lu­teh­taat ovat lähel­lä hal­li­tuk­sen sydän­tä, mut­ta tapah­tu­ma-alan työ­paik­ko­ja tuho­taan kateu­teen vedoten.

San­na Mari­ni vai­kut­taa päi­vä päi­väl­tä enem­män dema­ril­ta. Tans­kas­sa ei ole roko­te­pas­sia vaan koro­na­pas­si. Sen saa jos on roko­tet­tu tai jos on alle 72 tun­tia van­ha neg­ta­tii­vi­nen koronatestitulos.

Kir­joi­tin asias­ta pää­kir­joi­tuk­sen Ver­de-leh­teen viik­ko sit­ten. Sen voi lukea täs­tä.

Ne, joil­la upo­tet­tu link­ki ei toi­mi, voi­vat käyt­tää tätä:

https://verdelehti.fi/2021/04/01/rokotepassi-pelastaisi-tapahtuma-alan-kesan/

Kammottava päätös hallitukselta

Olin eilen niin rai­vois­sa­ni hal­li­tuk­sen kyy­ni­ses­tä pää­tök­ses­tä olla pai­not­ta­mat­ta koro­na-roko­tuk­sia sin­ne, mis­sä tau­tia on eni­ten, että kat­soin vii­saam­mak­si olla kir­joit­ta­mat­ta asias­ta ennen kuin olen nuk­ku­nut yön yli. Rai­vo­ni ei kui­ten­kaan yhdes­sä yös­sä laantunut.

Hal­li­tus siis ei päät­tä­nyt, ettei roko­tus­jär­jes­tys­tä muu­tet­tai­si kos­kaan, mut­ta päät­ti, että se teh­dään niin myö­hään, ettei sil­lä ole enää mitään tehoa – jos siis teh­dään lainkaan.

Sota-aika­na val­tion­joh­to jou­tuu teke­mään pää­tök­siä, jot­ka mer­kit­se­vät omien kan­sa­lais­ten hen­gen uhraa­mis­ta, mut­ta rau­han olois­sa sel­lais­ta ei pitäi­si tehdä.

Demo­kra­tian kan­nal­ta oli­si oikein, että kan­sa­lai­set tie­täi­si­vät pää­tök­sen perus­tat ja kukin puo­lue ker­toi­si, mitä mikin puo­lue neu­vot­te­luis­sa ajoi. Jotain kyl­lä tie­däm­me. Suo­men kes­kus­tan viha­mie­li­nen asen­ne Hel­sin­gin seu­tua koh­taan on tun­net­tua, mut­ta yksin kes­kus­ta ei tätä pää­tös­tä oli­si voi­nut teh­dä. Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan RKP ja vih­reät esit­ti­vät roko­tus­ten ohjaa­mis­ta asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen mukaan. Tele­vi­sioi­dus­sa haas­tat­te­lus­sa Kris­ta Kiu­ru (sd) ilmoit­ti sää­ty­ta­lon por­tail­la rehel­li­ses­ti, että hänen tavoit­teen­sa on estää koh­den­ta­mi­nen hal­lin­nol­li­sel­la jar­rut­ta­mi­sel­la, jos­sa hän on tun­ne­tus­ti tai­ta­va. Hal­li­tuk­sen pää­tös vas­ta­si Kiu­run ennal­ta sano­maa. Oikeas­taan siis vain Vasem­mis­to­lii­ton kan­taa on hämä­rän peitossa.

Hal­li­tuk­sen neu­vot­te­luis­sa pöy­däl­lä olleet pape­rit eivät ole jul­ki­sia, mut­ta on täy­sin mah­do­ton­ta, ettei­vät minis­te­rit oli­si olleet tie­toi­sia luvuis­ta. Pää­tök­sel­lään hal­li­tus lisä­si tie­toi­ses­ti tar­tun­to­ja, sai­raan­hoi­to­jak­so­ja, teho­hoi­to­jak­so­ja ja kuo­le­mia nel­jän­nek­sel­lä.[1]

Toden­nä­köi­syyk­sien kaut­ta tap­pa­mi­nen tuot­taa kuo­le­mia aivan yhtä pal­jon kuin teloit­ta­mi­nen, vaik­ka se ei sil­tä tun­nu. Teloit­ta­mi­ses­ta se ero­aa sii­nä, ettei ennal­ta tie­de­tä, ket­kä tule­vat kuo­le­maan. Se vas­taa siis taval­laan sitä, että ampuu sil­mät kiin­ni väkijoukkoon.

Pal­jon­ko suo­ma­lai­sia hal­li­tus päät­ti uhra­ta? HUS:n Juha Tuo­mi­nen arvioi Medi­uu­ti­sis­sa kuo­lo­nuh­re­ja tule­van kym­me­niä tai ehkä satoja.

HUS:n kehit­tä­mis­joh­ta­ja Visa Hon­ka­nen taas arvioi yli­mää­räis­ten kuo­le­mien mää­räk­si vain kuusi. Luku tun­tuu todel­la pie­nel­tä, mut­ta seli­tys on lausees­sa, ettei las­kel­mas­sa ole otet­tu huo­mioon lau­ma­suo­jan vai­ku­tus­ta. On siis otet­tu huo­mioon vain se, ettei­vät roko­tuk­sen saa­neet sai­ras­tu itse, mut­ta ei sitä, ettei­vät nämä tar­tu­ta mui­ta. Tämä jäl­kim­mäi­nen efek­ti on pal­jon mer­kit­tä­väm­pi, kos­ka se ker­taan­tuu. Kun ei saa tar­tun­taa roko­te­tul­ta, ei tar­tu­ta myös­kään itse ja niin edel­leen. Itse asias­sa roko­tuk­set pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Turus­sa suo­jaa­vat tätä kaut­ta myös muu­ta maa­ta. Muu­al­la maas­sa tar­tut­ta­vuus­lu­ku on pal­jon alle yhden eli epi­de­mia hii­pui­si pois, ellei sai­si täy­den­nys­tä tautipesäkkeistä.

Pal­jon­ko hal­li­tuk­sen pää­tös tuot­taa kuo­le­mia riip­puu tie­tys­ti sii­tä, miten uskom­me epi­de­mian kehit­ty­vän. Jos epi­de­mia kehit­tyi­si räjäh­dyk­sen­omai­ses­ti niin, että huh­ti­kuun 18. päi­vän tie­noil­la tar­tun­to­ja oli­si jo 11 000, kuo­le­mia oli­si todel­la aiheu­tet­tu sato­ja.  Minä olen epi­de­mian suh­teen pal­jon opti­mis­ti­sem­pi. Sanoi­sin, että hal­li­tus aiheut­ti run­saat 20 kuolemaa.

Uhre­ja oli­si siis yhtä pal­jon kuin oli Kon­gin­kan­kaan bus­si­tur­mas­sa. Tuos­sa Suo­men maan­tie­lii­ken­teen pahim­mas­sa onnet­to­muu­des­sa kuo­li 23 hen­keä, kun bus­si tör­mä­si pape­ri­rul­la­las­tis­sa olleen rekan perä­vau­nuun ja pape­ri­rul­lat murs­ka­si­vat matkustajia.

Myön­nän, että ver­taus on epä­rei­lu. Kon­gin­kan­kaan bus­si­tur­ma oli puh­das onnet­to­muus. Ei sitä kukaan tahal­laan aiheuttanut.

 

[1] KRAR:n las­kel­mien mukaan tar­tun­ta­mää­rät oli­si­vat alen­tu­neet 21–23 pro­sent­tia eli pää­tök­sen sivuut­ta­mien lisää nii­tä yli 25 pro­sent­tia. Tämä joh­tuu sii­tä, että 80 on 20 % vähem­män kuin 100, mut­ta 100 on 25 % enem­män kuin 80.

THL:n kummallinen lausunto rokotusjärjestyksestä

Kan­sal­li­nen roko­te­asian­tun­ti­ja­ryh­mä oli teh­nyt erin­omai­sen sel­vi­tyk­sen sii­tä, mitä vai­kut­tai­si koro­na­ro­kot­tei­den jake­lu tar­tun­ta­vaa­ran mukaan. Oli­vat teh­neet val­miik­si kom­pro­mis­sin, jon­ka mukaan (teo­reet­ti­nen) sai­raan­hoi­to­pii­ri, jos­sa ei oli­si ollut kos­kaan yhtään koro­na­tar­tun­taa sai­si kui­ten­kin kol­mas­osan sii­tä roko­te­mää­räs­tä, joka sil­le kuu­lui­si pel­kän asu­kas­lu­vun mukaan.

Tulos oli sel­keä. Esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­toa vaa­ti­vat tar­tun­nat vähe­ni­si­vät yli 20 pro­sent­tia ver­rat­tu­na sii­hen, että rokot­teet jae­taan niin kuin nii­tä nyt jae­taan, tar­tun­ta­ris­kiä kat­so­mat­ta. Tämän teho oli­si siis samaa luok­kaa kuin nyt suun­nit­teil­la ole­vien liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten. Tosin liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten vai­ku­tus tuli­si vähän nopeam­min. Voi­si joka tapauk­ses­sa olla niin, että liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­tai­si lain­kaan, jos roko­tus­jär­jes­tyk­sen muu­tok­ses­ta pää­tet­täi­siin nopeasti.

Ajat­te­lin, että tämä oli täs­sä. Vaik­ka asia on alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen aihe, noin vakuut­ta­vaa näyt­töä ei kukaan voi vas­tus­taa. Muu­han tar­koit­tai­si tur­hia kuo­le­mia ja ris­kiä sai­raa­loi­den tuk­keu­tu­mi­ses­ta. Tämä on tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa pää­tök­sen­te­koa parhaimmillaan.

Kan­sa­lai­sen toden­nä­köi­syys jou­tua koro­nan takia sai­raa­la­hoi­toon on kah­den toden­nä­köi­syy­den tulo

P(sairaanhoito) = P(tartunta) x P(sairaanhoito, jos tartunta).

Koro­na­tar­tun­ta on 70-vuo­tiail­le niin pal­jon vaa­ral­li­sem­pi kuin nuo­rem­mil­le, että oli perus­tel­tua rokot­taa hei­dät ensin ja ehkä myös ris­ki­ryh­mä 1. Ris­ki­ryh­mään 2 kuu­lu­vien vaka­van sai­rau­den ris­ki on suu­rem­pi kuin muun väes­tön, mut­ta nämä erot ovat pal­jon pie­nem­piä kuin alu­eel­li­set erot. Sik­si alu­eel­li­set erot ovat olen­nai­sem­pia sen jäl­keen, kun yli 70-vuo­ti­aat on roko­tet­tu. Tämän­kään jäl­keen ei pidä vaih­taa stra­te­gi­aa koko­naan, vaan perus­taa roko­tus­jär­jes­tys niin hyvin kuin osa­taan koko­nais­ris­kiin, eli noi­den kah­den teki­jän tuloon.

Tar­tun­ta­ris­kin vaih­te­le­vat sai­raan­hoi­to­pii­reit­täin yli kol­me­kym­men­ker­tai­ses­ti ja roko­tuk­sen hyö­ty siis yhtä pal­jon. Erot ovat olleet pysy­viä. Koh­dis­ta­mal­la rokot­teet ris­kin mukaan niis­tä saa pal­jon enem­män ter­veys­hyö­tyä. Alu­eel­li­set erot ovat suu­ria. Uus­maa­lai­nen on 30-ker­tai­ses­sa tar­tun­ta­ris­kis­sä Kes­ki-Poh­jan­maal­la asu­vaan näh­den, joten roko­tuk­sen hyö­ty on Uudel­la­maal­la 30-kertainen.

Käsit­tä­mä­tön lausunto

Olin kuin puul­la pää­hän lyö­ty, kun näin THL:n tämän poh­jal­ta teh­dyn lausun­non. Toi­men­pi­teen vai­ku­tuk­set jäi­si­vät vähäi­sik­si ja ne ovat ongel­mal­li­sia yhden­ver­tai­suu­den kan­nal­ta. En ollut ainoa yllät­ty­nyt. Kum­mek­sun­taa tämä on aiheut­ta­nut myös THL:n sisällä.

Aloi­te­taan tuos­ta yhden­ver­tai­suu­des­ta. Ei voi olla niin, ter­vey­den­huol­lon resurs­sien suun­taa­mi­nen vai­kut­ta­vuu­den mukaan soti­si yhden­ver­tai­suut­ta vas­taan. Jos tämä tul­kin­ta otet­tai­siin, pal­jon pitäi­si nykyi­sis­tä käy­tän­nöis­tä muut­taa, esi­mer­kik­si syö­pä­seu­lon­nat suun­na­ta pal­jon tehot­to­mam­min. Ei niin teh­dä myös­kään rokot­tei­den koh­dal­la. Kuka tahan­sa voi saa­da puu­tiai­sai­vo­kuu­meen Suo­mes­sa, mut­ta ris­ki vaih­te­lee maan eri osis­sa. Ilmai­sen rokot­teen saa vain suu­ren ris­kin alueilla.

Miten THL sai tulok­sek­si, että vai­ku­tuk­set sai­raan­hoi­toon tar­pee­seen oli­si­vat vähäi­set, vaik­ka KRAR oli juu­ri las­ke­nut, että ne oli­si­vat merkittävät?

Sil­lä, että lausun­nos­sa ole­tet­tiin, että koh­den­ta­mi­nen alu­eel­li­ses­ti aloi­tet­tai­siin vas­ta, kun mel­kein kaik­ki on jo rokotettu.

Kek­sit­tiin, että 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen on kui­ten­kin suu­rem­mas­sa ris­kis­sä kuin 20-vuo­tias van­taa­lai­nen, kos­ka tar­tun­ta joh­taa 20-vuo­ti­aal­la har­voin sai­raan­hoi­toon. Niin­pä ensin pitäi­si rokot­taa yli 70-vuo­ti­aat ja sit­ten kaik­ki eri­lai­siin ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat ja sit­ten vue­lä kaik­ki 50–69 vuo­ti­aat ja vas­ta kun tämä on teh­ty, teh­täi­siin pää­tös rokot­tei­den alu­eel­li­ses­ta por­ras­ta­mi­ses­ta. Logis­ti­sis­ta syis­tä se tuli­si voi­maan vas­ta kol­men vii­kon kulut­tua ja niin­pä – hok­kus pok­kus – teho jäi­si vähäiseksi.

Tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu. Vaik­ka 20-vuo­tias van­taa­lai­nen todel­la on pie­nem­mäs­sä ris­kis­sä jou­tua sai­raan­hoi­toon kuin 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen, 69-vuo­ti­aan van­taa­lai­sen ris­ki on 30-ker­tai­nen sama­ni­käi­seen kok­ko­la­lai­seen näh­den. Aluei­den sisäl­lä kan­nat­taa käyt­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä (ikä ja esi­mer­kik­si yli­pai­no), mut­ta myös ris­ki­ryh­mien sisäl­lä kan­nat­taa ottaa huo­mioon tar­tun­ta­ris­ki ja rokot­taa myös ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat nopeam­min siel­lä, mis­sä hei­dän ris­kin­sä saa­da tar­tun­ta on suu­rem­pi. Jos nou­da­tet­tai­siin KRAR:n hah­mot­ta­maa algo­rit­mia, van­taa­lai­nen 20-vuo­tias sai­si rokot­teen­sa vii­meis­ten jou­kos­sa, suun­nil­leen yhtä aikaa kok­ko­la­lai­sen 20-vuo­tia­sen kanssa.

Kos­ka pää­tök­sen teke­mi­ses­tä kuluu kol­me viik­koa sii­hen, kun se alkaa vai­kut­taa roko­tus­tah­tiin, pitää pää­tös teh­dä heti, mie­lel­lään jo huomenna.

Tämä vaa­tii kuu­lem­ma ase­tuk­sen. Olen anta­nut perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä ase­tuk­sia. Ei sel­lai­seen mene kuin päivä.

KRAR:n hah­mot­ta­ma roko­tus­jär­jes­tys sääs­täi­si siis noin vii­den­nek­si sai­raan­hoi­to­jak­sois­ta ja vähen­täi­si samas­sa suh­tees­sa myös kuo­le­mia. On häkel­lyt­tä­vää, että Suo­mes­sa jot­kut ovat val­mii­ta uhraa­maan ihmis­hen­kiä ja tuot­ta­maan sai­raut­ta alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen vuoksi.

= = = =

THL:n ase­ma koro­na­krii­sis­sä on ollut vai­kea, kun se on jou­tu­nut sei­laa­maan tie­teen ja poli­tii­kan ris­ti­aal­lo­kos­sa. Oli­si kui­ten­kin hyvä, että THL:n kan­nat oli­si­vat tie­det­tä ja poli­tiik­ka jäi­si poli­tii­kan teki­jöil­le, eikä kal­lis­taa kor­vaan­sa edes voi­ma­kas­sa­nai­sel­le omistajaohjeukselle.

Mitä ajattelen liikkumisrajoituksista

Kun hal­li­tus ilmoit­ti tule­vis­ta liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta, minul­le tuli ensim­mäi­sen ker­ran tun­ne, että nyt lyö­dään lii­an lujaa. Mon­ta ker­taa aiem­min on tun­tu­nut sil­tä, että toi­met ovat lii­an lep­su­ja. Jos oli­sin ollut dik­taat­to­ri, oli­sin kiel­tä­nyt karao­ke­baa­rit ja kai­ken alko­ho­lin naut­ti­mi­sen ravin­to­lois­sa sei­saal­laan tai baa­ri­jak­ka­ral­la ja mää­rän­nyt mas­ki­pa­kon pahim­mil­la alueil­la sisä­ti­lois­sa ja jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä aiko­ja sitten.

Olen tutus­tu­nut THL:n mal­lin­nuk­seen lähin­nä Uut­ta­maa­ta aja­tel­len. THL:n mal­lis­sa on lii­oi­tel­tu vähän kaik­kia para­met­re­jä. Poh­ja­na ole­va tar­tut­ta­vuus­lu­ku on Uudel­la­maal­la kor­keam­pi kuin se on täs­sä kuus­sa ollut, roko­tuk­set vai­kut­ta­vat tar­tut­ta­vuu­teen hitaam­min kuin vai­kut­ti­vat Israe­lis­sa, ja kesä vähen­tää tar­tut­ta­vuut­ta pal­jon vähem­män kuin se vähen­si vii­me kesä­nä tai kun se vähen­tää mui­den koro­na­vi­rus­ten tar­tut­ta­vuut­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na on pal­jon syn­keäm­pi arvio kuin minä tekisin.

Olen seu­ran­nut seit­se­män päi­vän ilmaan­tu­vuus­lu­ku­ja Uudel­la­maal­la ja muu­al­la maas­sa. Seit­se­män päi­vää on parem­pi kuin 14 päi­vää, kos­ka suun­nan muu­tok­sen näkee nopeam­min ja pal­jon parem­pi kuin päi­vit­täis­ten luku­jen seu­raa­mi­nen, kos­ka niis­sä on suur­ta vii­kon­päi­vä­vaih­te­lua. Kes­ki­viik­ko on nykyi­sin vii­kon pahin päivä.

Seu­raa­va kuva on loga­rit­mias­tei­kol­la, kos­ka THL:n argu­men­toin­ti­kin menee tar­tut­ta­vuus­lu­vun kaut­ta ja se joh­taa eks­po­nen­ti­aa­li­seen kas­vuun tai vähenemiseen.

Covi19 ‑tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vuus 7 päi­vän aika­na sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den Uudel­la­mal­la (punai­nen) ja muu­al­la maas­sa (sini­nen). Huo­maa loga­rit­mias­teik­ko. Kuva päi­vi­tet­ty 27.3.2021

Uuden­maan tar­tun­nat kään­tyi­vät tasai­seen nousuun tam­mi­kuun 12. päi­vän tie­noil­la. Sen jäl­keen ne kas­voi­vat yllät­tä­vän suo­ra­vii­vai­ses­ti. Esti­moin tren­din aika­vä­lil­tä 12.1. – 24.2. ja jat­koin sitä suo­ra­vii­vai­ses­ti. Tren­din piir­tä­mi­nen kuvaan näyt­tää nopeas­ti, onko kehi­tyk­ses­sä tapah­tu­nut muu­tos­ta. Kas­vu­vauh­ti oli noin 2 % päi­väs­sä eli THL:n käyt­tä­mä liki­mää­ri­nen arvio R‑luvulla (vii­den päi­vän kas­vu) oli 1,1. Hel­mi­kuun lopul­la kehi­tys erkaan­tui tren­dis­tä ylös­päin, eli tar­tut­ta­vuus näyt­ti nous­seen sel­väs­ti. Sitä kes­ti kui­ten­kin vain vii­kon. Sit­ten kas­vu tait­tui ja 15.3. oltiin taas aika tark­kaan trendillä.

Myö­hem­pi kehi­tys osoit­ti, että noin 4.3. tapah­tui muu­tos – muu­ten sama­na päi­vä­nä kuin OM esit­ti kun­ta­vaa­lien siir­tä­mis­tä. Nyt ollaan sel­väs­ti tuon tam­mi-hel­mi­kuun tren­din alapuolella.

Kuvas­sa on myös uusi tren­di, joka on esti­moi­tu aika­vä­lil­tä 4.3. – 25.3. Sii­nä kas­vua on enää 0,2 % päi­väs­sä, eli R‑luku on 1,01. Oli­sin voi­nut esti­moi­da uuden tren­din myös alkaen 15.3. ja saa­nut las­ke­van tren­din, mut­ta se oli­si ollut älyl­li­ses­ti epärehellistä.

Tämän perus­teel­la uskon, että toden­nä­köi­sin ske­naa­rio on pal­jon opti­mis­ti­sem­pi kuin THL:n esit­tä­mä. Minun pääs­ke­naa­rios­sa­ni näil­lä­kin rajoi­tuk­sil­la Uuden­maan tar­tun­to­jen mää­rä kään­tyy las­kuun kevään edis­tyes­sä ja roko­tus­mää­rien kasvaessa.

Mitä täl­lä on teke­mis­tä liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten kans­sa? Ei pal­jon mitään. Jos suun­nit­te­lem­me hätä­pois­tu­mis­tei­tä raken­nuk­seen, emme nojau­du toden­nä­köi­sim­pään ske­naa­rioon. Toden­nä­köi­sin­tä­hän on, että talo ei pala.

THL:n maa­laa­ma uhkas­ke­naa­rio on pal­jon toden­nä­köi­sem­pi kuin se, että uusia hävit­tä­jiä tar­vit­tai­siin tositoimissa.

Liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta kan­nat­taa siis sää­tää, mut­ta nii­tä ei kan­na­ta ottaa käyt­töön, ellei tilan­ne kään­ny pahem­mak­si, sil­lä noi­den rajoi­tus­ten inhi­mil­li­nen hin­ta on suu­ri. Niis­sä näyt­tää unoh­tu­neen se, että todel­la moni asuu Suo­mes­sa ja eri­tyi­ses­ti Uudel­la­maal­la yksin. Täl­tä osin tie­dot­ta­mi­nen on ollut seka­vaa, mut­ta nyt näyt­tää sil­tä, että juu­ri näin tul­laan tekemään.

Olen toi­vei­kas. Uskon, ettei ase­tus­ta liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta tar­vit­se ottaa käyttöön.

Kan­nat­taa muu­ten huo­ma­ta, että nämä liik­ku­mis­ra­joi­tuk­set vähen­tä­vät tar­tun­to­ja, kuo­le­mia ja sai­raan­hoi­to­jak­so­ja suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin vähen­täi­si roko­tus­ten kes­kit­tä­mi­nen epi­de­mia­ti­lan­teen mukaan. Se tie­tys­ti vai­kut­taa viiveellä.

Köm­pe­löt keinot

Aivan höl­möl­tä tuo kei­no­na kui­ten­kin vai­kut­taa. Kun emme pys­ty kiel­tä­mään sitä, mitä ihmi­set teke­vät raken­nus­ten sisäl­lä, kiel­läm­me siir­ty­mi­sen raken­nuk­ses­ta toi­seen. Tämä ei peli­tä, jos kau­pas­sa saa kui­ten­kin käy­dä. Ale­pan kas­sin kans­sa voi liik­kua vapaas­ti, jos on päät­tä­nyt fuskata.

Ker­ros­ta­lois­sa voi jär­jes­tää mel­koi­set bai­lut ilman, että kenen­kään tar­vit­see käy­dä ulko­na. Turun yli­op­pi­la­sa­sun­to­lois­ta nyt puhumattakaan.

Pel­kään, että liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sia nou­dat­ta­vat vain ne, jot­ka nou­dat­tai­si­vat suo­si­tuk­sia­kin, mut­ta heil­le aiheu­tuu tur­haa hait­taa, kun taas ne, jot­ka eivät piit­taa suo­si­tuk­sis­ta, eivät piit­taa tästäkään.

Olen­nais­ta on, että oman koti­ta­lou­den tai muun kuplan ulko­puo­li­sia ei pitäi­si tava­ta. Ei naa­pu­rien kut­su­mi­ses­ta kylään ole hait­taa, jos tapai­lee vain hei­tä. Muu­al­la täs­tä on pys­tyt­ty sää­tää­mään, mut­ta meil­lä ollaan juri­di­ses­ti kädettömiä.

Suo­ma­lai­nen kei­no­va­li­koi­ma on todel­la köm­pe­lö, kun sitä ver­taa mui­hin Euroo­pan mai­hin. Tie­dän, että val­tio­tie­tei­li­jän ei pitäi­si puhua mitään perus­oi­keus­ju­ri­dii­kas­ta, mut­ta puran sil­ti sydäntäni.

Eko­no­mis­til­le ope­te­taan, että on eri­lai­sia hyviä asioi­ta, joi­den välil­lä on jokin jär­ke­vä vaih­to­suh­de. Vaih­to­suh­tees­ta eri ihmi­set ovat vähän eri miel­tä, mut­ta mitään asi­aa ei pide­tä ääret­tö­män arvok­kaa­na. Ääre­tön nimit­täin on tosi iso.

Perus­oi­keus­a­jat­te­lu läh­tee tie­tys­tä mini­mi­ta­sois­ta, jodien alit­ta­mi­nen vähää­kään ei tule kysee­seen, mut­ta joi­den ylit­tä­mi­nen rei­lus­ti­kin on hyö­dy­tön­tä. Eko­no­mis­tin sil­mis­sä aivan kum­mal­li­nen hyötyfunktio.

Kiih­ko­mie­li­sin perus­oi­keus­a­jat­te­li­ja jou­tuu kui­ten­kin myön­tä­mään, että jos­kus perus­oi­keu­den ovat tosil­leen vas­tak­kai­sia.  Jos­ta­kin perus­oi­keu­des­ta pitää tin­kiä, ettei tois­ta lou­kat­tai­si. Esi­mer­kik­si ihmi­sen oikeus elä­mään voi ylit­tää sen, ettei hen­ki­löä saa tes­ta­ta rajoilla.

Sil­loin, kun kak­si perus­oi­keut­ta on vas­tak­kain, minus­ta perus­oi­keus­ju­ris­til­le kuu­luu ris­ti­rii­dan havait­se­mi­nen, mut­ta ei eri asioi­den pun­nit­se­mi­nen kes­ke­nään. Se on enem­män mie­li­pi­de­tie­teel­li­nen asia ja kuu­luu poliit­ti­seen har­kin­taan. Eri asia on, jos hän esit­tää kei­non, jol­la yhtään perus­oi­keut­ta ei tar­vit­se vaarantaa.

Ottaes­saan kan­taa kah­den perus­oi­keu­den välil­lä, perus­oi­keus­ju­ris­ti jou­tuu jos­kus perus­te­luis­saan puut­tu­maan subs­tans­si­asioi­hin. Jos­kus har­voin on kyse subs­tans­sia­sias­ta, jon­ka tun­nen mie­les­tä­ni hyvin. Olen jou­tu­nut huo­maa­maan, että perus­oi­keus­ju­ris­ti saat­taa tun­tea subs­tans­si­puo­len jos­kus todel­la pin­ta­puo­li­ses­ti tai on ymmär­tä­nyt sen perä­ti vää­rin, mut­ta sei ei hait­taa var­man kan­nan esittämistä.

Jos olem­me sitä miel­tä, että muis­ta perus­oi­keuk­sis­ta voi­daan tin­kiä ihmis­ten hen­gen sääs­tä­mi­sek­si, sen jäl­keen näi­tä toi­mia tuli­si minus­ta poh­tia sil­tä kan­nal­ta, kuin­ka pal­jon niis­tä on hait­taa eikä enää mureh­tia mui­ta perus­oi­keuk­sia, joi­ta riko­taan joka tapauksessa.

Näin toi­mien pää­si­sim­me pal­jon tehok­kaam­piin ja samal­la vähem­män hai­tal­li­siin rajoituksiin.

Aina­kin pitäi­si olla oikeus luo­pua jos­tain perus­oi­keu­des­ta, jos sen sovel­ta­mi­ses­ta kokee ole­van itsel­leen vain haittaa.

Sel­ven­nän tätä esi­mer­kil­lä. Sak­sas­sa baa­rien kaut­ta levit­ty­viä tar­tun­to­ja tor­jut­tiin tehok­kaas­ti sil­lä, että baa­riin tule­vien piti antaa hen­ki­lö­tie­ton­sa, jot­ta jos kävi­si ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saa­nut, kaik­ki altis­te­tut saa­tai­siin kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rekis­te­rin pitä­mi­nen rik­koo perusoikeuksia.

Eihän nii­tä hen­ki­lö­tie­to­ja tar­vit­se kenen­kään antaa. Sil­tä vält­tyy, kun ei mene sii­hen baa­riin. Eihän se ole hänen kan­nal­taan sen pahem­pi vaih­toeh­to kuin se, että baa­riin meno kiel­le­tään kai­kil­ta. Nii­den mui­den kan­nal­ta se on huo­nom­pi vaihtoehto.

= = = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että rajoi­tuk­set pitää pois­taa roko­te­tuil­ta sen jäl­keen, kun ensim­mäi­sen pii­kin saa­mi­ses­ta on kulu­nut 20 päi­vää. Teo­rias­sa voi sil­loin­kin tar­tut­taa, mut­ta ris­ki on las­ke­nut kovin alas.

Eri­tyi­sen kum­mal­li­se­na pidän leh­des­tä luke­maa­ni kan­taa, että roko­te­tut eivät saa saa­da mitään sel­lai­sia oikeuk­sia, jot­ka kiel­le­tään roko­tuk­sis­ta kiel­täy­ty­vil­tä kul­ku­tau­ti­myön­tei­sil­tä, kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus kiel­täy­tyä roko­tuk­sis­ta. Aaagh!

 

 

 

 

 

Kunnallisvaalien siirto perustui väärin ymmärrettyihin lukuihin

Viik­ko sit­ten puo­lue­sih­tee­rit oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, ettei kun­nal­lis­vaa­le­ja pidä siir­tää. Niin olin minä­kin ja olen sitä miel­tä yhä. THL kui­ten­kin löi eteen sel­lai­set rätin­git, että puo­lue­sih­tee­rit tai­pui­vat siir­tä­mään. Kat­so­taan­pa vähän noi­ta rätinkejä.

THL:lla ei ymmär­tääk­se­ni ollut mitään mal­lia vaan oli­vat las­ke­neet kaa­va­mai­ses­ti, että mitä tapah­tui­si, jos tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Teh­tiin kol­me las­kel­maa sii­tä, että tar­tun­to­jen mää­rä kak­sin­ker­tais­tuu 11,5 päi­väs­sä, 16 päi­väs­sä tai 25 päi­väs­sä. Näin saa­tiin tar­tun­to­jen mää­räk­si vaa­li­päi­vän tie­noil­la jotain välil­tä 2 600 – 11 000.

Har­mi, ettei oikeus­mi­nis­te­riöl­le ker­rot­tu, että samal­la mekaa­ni­sel­la las­ken­ta­kaa­val­la tar­tun­to­ja oli­si kesä­kuun 13. päi­vä­nä jotain välil­lä 11 000 – 230 000.

Oikeus­mi­nis­te­riös­sä tuo mekaa­ni­nen las­ken­ta otet­tiin ilmei­ses­ti ennus­tees­ta, mitä se ei miten­kään edes voi­nut olla. Jos se oli­si ennus­te, oli­si men­ty olet­ta­maan, ettei­vät pää­te­tyt sul­ku­toi­met vai­ku­ta tar­tun­toi­hin mitään ja ne yli mil­joo­na roko­tean­nos­ta, jot­ka on annet­tu maa­lis­kuun lop­puun men­nes­sä, oli­si­vat tehottomia.

Kun jos­kus olin assis­tent­ti­na tilas­to­tie­teen lai­tok­sel­la, kut­suim­me vii­voi­tin­mie­hik­si nii­tä, jot­ka ennus­ti­vat eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun jat­ku­van ikuisuuteen.

Kat­so­taan­pa Suo­men rekis­te­röi­ty­jen tar­tun­to­jen mää­rää syys­kuun alus­ta. En sot­ke tähän vii­me kevään luku­ja, kos­ka meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, pal­jon­ko tar­tun­to­ja oli keväällä.

Kuvas­sa näkyy kol­me kas­vu­pe­rio­dia, syys­kuun alus­ta loka­kuun puo­li­vä­liin, loka­kuun puo­li­vä­lis­tä itse­näi­syys­päi­vään ja tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­tä tois­tai­sek­si. Tuo vimei­nen kas­vu­pe­rio­di vai­kut­taa näis­tä kol­mes­ta isoimmalta.

Jos halu­aa ymmär­tää, mitä epi­de­mial­le kuu­luu, kuvio kan­nat­taa piir­tää loga­rit­mias­tei­kol­la. Epi­de­mias­sa on kyse eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta tai vähe­ne­mi­ses­tä. Kan­san­kie­lel­lä eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua kut­su­taan jos­kus kor­koa korol­le ‑kas­vuk­si. Minä las­ken mie­lel­lä­ni kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ko­ja, epi­de­mio­lo­git puhu­vat R0-luvus­ta eli sii­tä, kuin­ka mon­ta muu­ta yksi sai­ras­tu­nut tar­tut­taa. Sen esti­moi­mi­seen eivät tie­dot rii­tä, kos­ka emme pys­ty jäl­jit­tä­mään tar­tun­to­ja. Sik­si sen kor­vik­kee­na käy­te­tään vii­den päi­vän kas­vua. Jos siis R0=1,2 se tar­koit­taa, että tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa vii­des­sä päi­väs­sä 20 %.

[Kuvat päi­vi­tet­ty 16.3.2021]

Loga­rit­mias­tei­kol­la kuva näyt­tää hie­man toi­sen­lai­sel­ta. Nopein kas­vu­vauh­ti tar­tun­noil­la oli syys­kuun alus­sa alka­nees­sa kas­vu­py­räh­dyk­ses­sä. Kas­vu oli myös huo­mat­ta­van suo­ra­vii­vais­ta.  Esti­moin sil­le tren­din 26.9. tilan­teen perus­teel­la. Kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ka on 13 päi­vää. Käy­rä seu­ra­si tren­diä hyvin loka­kuun puo­li­vä­liin. Mää­räyk­siä vähän tiu­ken­net­tiin, mut­ta ennen kaik­kea ihmi­set ymmär­si­vät ryh­tyä varo­vai­sem­mik­si. Pesi­vät esi­mer­kik­si taas enem­män käsi­ään. Kas­vu tait­tui, mut­ta ei kään­ty­nyt laskuun.

Jos tar­tun­nat oli­si­vat jat­ka­neet van­haa tren­diä pit­kin lain­kaan hidas­tu­mat­ta, nii­tä pitäi­si olla nyt puo­li mil­joo­naa päi­väs­sä. (Jos oli­si lait­ta­nut ajan­las­kun alus­sa euron pank­kiin ja saa­nut sil­le kor­koa 5 % vuo­des­sa, omis­tai­si nyt kol­me kuun mas­saa kultaa. )

Tar­tun­to­jen mää­rä pysyi jok­seen­kin vakio­na yli kuu­kau­den ja pyräh­ti hyvin nope­aan mut­ta lyhy­tai­kai­seen kas­vuun mar­ras­kuun lopul­la. Käyt­täy­ty­mi­nen muut­tui taas ja epi­de­mian kas­vu sammui.

Uusin kas­vu­pe­rio­di alkoi tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. Se on sel­väs­ti hitaam­pi kuin syys­kuun kas­vu­pe­rio­di, vaik­ka abso­luut­ti­sia luku­ja kat­soen asia näyt­täi­si ole­van päin­vas­toin. Esti­moin­nin tren­din alkaen 15.1 ja päät­tyen tähän päi­vään 7.3. Kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ka on noin 40 päi­vää eli R‑luku on noin 1,09. Vähän käy­räs­sä on aal­toi­lua, mut­ta hyvin se kui­ten­kin seu­raa trendiä.

Käy­räs­tä näkyy hel­mi­kuun 16. päi­väs­tä alka­nut vähän nopeam­man kas­vun aika, joka on vii­me päi­vi­nä vähän hel­lit­tä­nyt niin, että nyt ollaan taas tren­din tun­tu­mas­sa. Tämä pyräh­dys saat­taa joh­tua hel­pom­min tart­tu­vis­ta virus­muun­nok­sis­ta tai hiihtolomista.

Voi olla, että muun­to­vi­rus tuot­taa jat­kos­sa­kin nopeam­man kas­vun. Mut­ta aivan var­mas­ti tiu­ken­tu­neet rajoi­tus­toi­met vähen­tä­vät tar­tun­to­ja jon­kin ver­ran ja kan­sa­lais­ten kas­va­nut vaa­ran tun­ne pal­jon enemmän.

Jos­sa­kin vai­hees­sa kas­va­neet roko­tus­mää­rät­kin alka­vat vai­kut­taa. Kun 20 % on roko­tet­tu, R0-luvun pitäi­si pie­nen­tyä 20 %, eli esi­mer­kik­si luvus­ta 1,2 lukuun 0.96.

Piir­sin kuvaan tren­di­vii­van aina van­haan vaa­li­päi­vään saak­ka. Se ei nouse lähel­le­kään 11 000 tar­tun­taa päi­väs­sä vaan jää 1 300 tar­tun­taan päi­väs­sä. Olen aivan var­ma, että todel­li­nen kehi­tys kään­tyy vah­vas­ti tren­din ala­puo­lel­le rajoi­tus­toi­mien, kas­va­neen varo­vai­suu­den ja roko­tus­ten ansiosta.

Pää­tös vaa­lien lyk­kää­mi­ses­tä perus­tui vää­rään tie­toon. Näin sanoi myös ”ennus­teen” isä, THL:n Mika Salminen.

 

 

Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?

Kun ikäih­mi­set ja muut ris­ki­ryh­mät on roko­tet­tu, onko enää perus­tei­ta rajoit­taa nuor­ten elä­mää hei­dän suojelemisekseen?

Koro­na­pan­de­mian ikä­viä puo­lia on nuor­ten tule­vai­suu­den uhraa­mi­nen, jot­ta ikäih­mi­set eivät sai­ras­tu. Koro­na on ikäih­mi­sil­le todel­la vaa­ral­li­nen tau­ti, mut­ta se on alle 30-vuo­tiail­le jok­seen­kin har­mi­ton – ei täy­sin har­mi­ton, mut­ta kuo­le­man ris­kiä aja­tel­len ter­veel­le nuo­rel­le jok­seen­kin vaa­ra­ton. Alle 30-vuo­tiai­den ris­ki kuol­la koro­naan on alle tuhan­nes­osa yli 70-vuo­tiai­den ris­kis­tä – niin pie­ni, ettei sitä oikein pys­ty tilas­tois­ta edes tar­kas­ti laskemaan.

Vuo­si ilman kun­nol­lis­ta kou­luo­pe­tus­ta ei ole nuo­ril­ta ikä­luo­kil­ta mikään pie­ni uhraus. Se tulee var­jos­ta­maan hei­dän menes­tys­tään meri­to­kraat­ti­ses­sa maa­il­mas­sam­me pit­kään. Aivan mer­ki­tyk­se­tön ei ole nuo­ruu­teen liit­ty­vien riit­tien – penk­ka­rit, van­ho­jen tans­sit, yli­op­pi­las­juh­lat, fuk­siai­set ja niin edel­leen – jää­mi­nen pois. Jou­lu on joka vuo­si, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.

Nuor­ten elä­mää ei rajoi­te­ta nuor­ten itsen­sä, vaan ris­ki­ryh­mien, lähin­nä yli 70- vuo­tiai­den suojelemiseksi.

Mitä teh­dään, kun ris­ki­ryh­mät on rokotettu?

Käy­tän Ruot­sin tilas­to­ja, kos­ka hei­dän tilas­ton­sa 12 500 koro­na­kuo­le­mas­ta ovat tilas­tol­li­ses­ti luo­tet­ta­vam­pia kuin mei­dän tilas­tom­me 725 kuolemasta.

Ruot­sis­sa kuol­leis­ta 90 % on yli 70-vuo­tiais­ta, ja 0,2 % alle 30-vuo­tiai­ta. Kun yli 70-vuo­ti­aat on roko­tet­tu, koro­nan tuot­ta­ma kuo­le­man ris­ki puto­aa väes­tö­ta­sol­la kym­me­nes­osaan. Sil­loin myös argu­men­tit nuor­ten elä­män rajoit­ta­mi­ses­ta putoa­vat pai­noar­vol­taan kym­me­nes­osaa. Nuo­rem­pien ris­ki­ry­mien rokot­ta­mi­nen pudot­taa väes­tö­ta­son ris­kiä viel­lä lisää, muu­ta­maan pro­sent­tiin alkuperäisestä.

Ei koro­na sen­kään jäl­keen ole ris­ki­tön, ja tuot­taa­han se monil­le viik­ko­jen tai jopa kuu­kausien toi­pi­las­kau­den, mut­ta silti:

Pitäi­si­kö kou­luis­sa ja yli­opis­tois­sa siir­tyä lähio­pe­tuk­seen vii­meis­tään huh­ti­kuun alussa?

Aikuis­ten hoi­laa­mis­ta karao­ke­baa­reis­sa on pal­jon perus­tel­lum­paa rajoit­taa kuin varas­taa nuo­ril­ta nuoruus.

 

Muuntunut virus ja rokote

Vii­kon ikä­vä koro­na-uuti­nen oli, että viruk­sen ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei tot­te­le rokotetta.

Täs­sä ei ole muu­ta yllät­tä­vää kuin, että täl­lai­nen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elin­kel­poi­sim­mat niis­tä alka­vat run­sas­tua. Kun mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä on roko­tet­tu, syn­tyy voi­ma­kas valin­ta­pai­ne rokot­tei­ta kes­tä­vien mutaa­tioi­den eduk­si. Niin­pä ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei jää vii­mei­sek­si resis­ten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si roko­te­tek­no­lo­gia on koke­nut val­lan­ku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tä­mi­seen meni vuo­sia, nyt RNA-roko­te syn­tyy muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfize­rin roko­te syn­tyi muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kes­ti­vät lähes vuoden.

Influens­sa muun­tuu joka vuo­si ja uut­ta ver­sio­ta var­ten teh­dään uusi roko­te van­hal­la luval­la. Roko­te on riit­tä­vän saman­lai­nen, jot­ta luvan saa nopeas­ti. Se ei ole täy­sin ris­ki­tön­tä, mut­ta ris­ki­tön­tä ei ole myös­kään vuo­den odo­tus. Kym­me­nes­sä kuu­kau­des­sa koro­naan on kuol­lut yli kak­si mil­joo­naa ihmis­tä – aina­kin. Kaik­kia koro­na­kuo­le­mia ei var­maan­kaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gi­naa­li­nen. Kun menet ulos käve­le­mään, pel­käät­kö, että pää­hä­si puto­aa meteoriitti?

Voi hyvin­kin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kal­tai­nen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tu­na takai­sin tois­tu­vas­ti. Influens­sa­ro­ko­tuk­sia pitää ottaa vuo­sit­tain, koro­na-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaa­tii glo­baa­lia val­mis­tau­tu­mis­ta. Lää­keyh­tiöil­le kuu­luu kun­nol­li­nen kor­vaus teh­dys­tä työs­tä, mut­ta nii­den ei kan­na­ta ryh­tyä kiris­tä­mään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pää­si jonon ohi mak­sa­mal­la nelin­ker­tai­sen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­vä­li­ses­sä leh­dis­tös­sä kie­rä­nyt uuti­nen rokot­tei­den hei­kos­ta tehos­ta ete­leafrik­ka­lai­seen viruks­mu­taa­tion oli ilmi­ses­ti ennen­ai­kai­nen. Moder­na vakuut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­nä­köi­ses­ti päte­vän sii­hen­kin, mut­ta muut­taa roko­tet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, että on hyvin toden­nä­köis­tä, että valin­ta­pai­ne syn­nyt­tää rokot­teen kes­tä­viä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin jou­du­taan samaan tilan­tee­seen­kin influens­sa­ro­ko­tuks­ten kans­sa, jot­ka jou­du­taan otta­maan joka vuo­si uudestaan.

 

Hoidon riskit ja taudin riskit

Minul­la on tiet­tyä ymmär­rys­tä Bri­tan­nian oma­pe­räi­sel­le roko­tus­käy­tän­nöl­le, jos­sa pyri­tään anta­maan mah­dol­li­sim­man monel­le ensim­mäi­nen piik­ki nopeas­ti, vaik­ka sil­loin poi­ke­taan­kin ohjeets­ta, että tehos­te­ro­ko­te pitäi­si antaa kol­men vii­kon pääs­tä. Taus­tal­la minul­la on silk­kaa toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ilman lää­ke­tie­teel­li­sen tie­don pai­no­las­tia. 

Jul­ki­suu­des­sa on ihme­tel­ty sitä, että Bri­tan­nias­sa käy­te­tään rokot­tei­ta ohjei­den vas­tai­ses­ti. Sen sijaan, että jokais­ta roko­tet­ta­vaa koh­taan vara­taan kak­si annos­ta, roko­te­taan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti mah­dol­li­sim­man moni yhdel­lä annok­sel­la ja uusin­ta­ro­ko­tus­ta vii­väs­te­tään viikoilla.

Tau­din tor­jun­ta on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja minun las­ki­me­ni antaa saman tulok­sen, jos­kin on myön­net­tä­vä, että vähän vaja­vai­sin tiedoin.

Aloi­te­taan sii­tä, onko parem­pi rokot­taa kaik­ki ker­ran kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan. Jul­ki­suu­des­sa on liik­ku­nut tie­to­ja, että yhteen ker­taan rokot­ta­mi­nen antai­si 70 pro­sen­tin suo­jan ja kah­teen ker­taan roko­tet­taes­sa 95 pro­sen­tin suo­jan. En tie­dä, mis­tä tuo 70 pro­sent­tia on kotoi­sin, mut­ta roko­tus­ko­kei­den väliai­ka­tie­dois­ta se lie­nee jol­lain tark­kuu­del­la laskettavissa.

Aika yksin­ker­tai­nen mate­ma­tiik­ka osoit­taa, että koko väes­tö yhteen ker­taan roko­tet­tu­na vai­kut­taa enem­män kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä mate­ma­tiik­ka voi kui­ten­kin olla lii­an yksin­ker­tais­ta. Jos nuo kah­teen ker­taan roko­tet­ta­vat oli­si­vat ris­ki­ryh­mää ja nuo lisä­ro­ko­tet­ta­vat oli­si­vat ter­vei­tä nuo­ria, oli­si var­maan­kin parem­pi rokot­taa ris­ki­ryh­mä kah­teen ker­taan. Bri­tan­nias­sa puhu­taan kui­ten­kin niin suu­ris­ta mää­ris­tä, että kyse on muis­ta­kin kuin ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vis­ta. Haa­voit­tu­vim­mat pitäi­si kui­ten­kin rokot­taa kah­teen ker­taan ohjei­ta nou­dat­taen. Tämä perus­tuu intui­tioon, kos­ka minul­la ei ole käy­tet­tä­vis­sä todel­li­sia para­met­re­ja Bri­tan­nian tilanteesta.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos Suo­meen tulee 50 000 annos­ta roko­tet­ta vii­kos­sa, pitäi­si ensim­mäi­sen kol­men vii­kon rokot­teet käyt­tää 150 000 hen­gen rokot­ta­mi­seen ker­ran, ja viik­ko­jen 4–6 rokot­teet sii­hen, että nämä samat roko­te­taan toi­seen ker­taan sen sijaan, että roko­te­taan joka viik­ko 25 000 ja pan­naan 25 000 annos­ta roko­tet­ta säi­löön toi­seen ker­taan rokot­ta­mis­ta var­ten. Täs­sä on tie­tys­ti ris­ki sii­tä, ettei noi­ta lisä­ro­kot­tei­ta vii­koil­la 4–6 tule­kaan, mut­ta toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on roko­te­suo­jan saa­mi­nen nopeammin.

Entä sit­ten toi­sen roko­tus­ker­ran vii­väs­tä­mi­nen? Se tar­jo­aa ensim­mäi­sen rokot­teen nopeam­min useam­mal­le ja sääs­tää onnis­tues­saan sato­ja ellei tuhan­sia ihmis­hen­kiä. Roko­te­ko­keis­sa väli oli kol­me viik­koa, Jos tehos­te­ro­ko­tuk­sen saa vas­ta 12 vii­kon kulut­tua, toi­mii­ko se?

On kokeil­tu vain kol­men vii­kon väliä. Se vedet­tiin hihas­ta. Ellei oli­si ollut niin kii­re, oli­si ehkä kokeil­tu pidem­pää väliä. On hyvin toden­nä­köis­tä jos­kaan ei var­maa, että vähän vii­väs­tet­ty­nä­kin toi­nen roko­tus­ker­ta teho­aa. Tämä on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja osit­tain arvaus­ta, mut­ta luul­ta­vas­ti vii­väs­tä­mi­nen kannattaa.

Jos­tain syys­tä hoi­don takia kuo­le­mis­ta pide­tään pal­jon pahem­pa­na asia­na kuin kuo­le­mis­ta hoi­don puut­tee­seen. Täs­sä on kyse vähän samas­ta asias­ta. Jos halu­taan pela­ta var­man pääl­le, nou­da­te­taan kol­men vii­kon väliä, kos­ka sen tomi­vuu­des­ta on tie­toa. Sil­loin myös aiheu­te­taan var­mas­ti suu­ri mää­rä kuo­le­mia niil­le, jot­ka eivät ehdi saa­da ensim­mäis­tä­kään annosta.

Sitä kui­ten­kin ihmet­te­len, että Bri­tan­nias­sa aja­tel­laan, että tehos­te­ro­ko­te voi­daan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos. Tätä pidän hyvin outo­na, jos­kaan en tie­dä asias­ta tar­peek­si. Ei ole todel­la­kaan näyt­töä, että tämä teho­aa yhtä hyvin. Tosin se voi teho­ta myös parem­min, mut­ta se on jo silk­kaa spekulointia.

Bri­tan­nias­sa on kii­re. Tar­tun­to­ja on vii­kos­sa liki 400 000 ja koro­na­kuo­le­mia liki 4000. Ensim­mäi­nen piik­ki mah­dol­li­sim­man monel­la mah­dol­li­sim­man nopeas­ti sääs­tää pal­jon ihmis­hen­kiä sekä sik­si, että roko­te­tut ovat osit­tai­ses­sa suo­jas­sa että sik­si, että epi­de­mian leviä­mi­nen hidas­tuu, kos­ka tar­tut­ta­vuus ale­nee. Sik­si sään­nöis­tä poik­kea­mi­sen ymmär­tää Britanniassa.

Meil­lä tilan­ne on rau­hal­li­sem­pi, aina­kin toistaiseksi.