Covid-19

Hanna Nohynek, Peloton (kirja-arvostelu)

Tartuin mielenkiinnolla Terhi Hautamäen kirjoittamaan THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin elämänkertaan.

Olin tutustunut Nohynekiin THL:n koronaepidemian torjunnan strategissa asiantuntijaryhmässä koksassa, jonka jäseninä oli toinen toistaan pätevämpiä ihmisiä ja näiden lisäksi siis minä. Tässä joukossa Hanna oli yksi vakuuttavimmista.

Hanna on myös jumppamaikkani Pentti Pupi Nohynekin tytär. Pupin ankaruus ja vaativuus korostuvat kirjassa moneen kertaan.
Tiemme ovat näköjään kohdanneet Hannan kanssa myös vuonna 1982 Forssassa Koijärvi-oikeudenkäynnistä, jossa Hanna sai 20 päiväsakkoa ja minä 40.

Kirja vaikutti minuun suuresti, koska Hanna on elänyt sellaisen tiedemieselämän, josta minä haaveilin ennen kuin politiikka vei mukanaan. Jatka lukemista ”Hanna Nohynek, Peloton (kirja-arvostelu)”

Covid-19: miten uusi variantti pystyi nujertamaan vanhan?

Viimeistelen muistelmiani. Tänään oli vuorossa Covid-19 pandemia. Siihen liittyy ilmiö, joka ei sovi minusta malliin. Kun havainnot ja malli ovat ristiriidassa, vika on yleensä mallissa.

Virus muuntui koko ajan paremmin tarttuvaksi, kuten oli ennustettavissa. Tällöin uusi variantti syrjäytti vanhan, mikä tuntuu ymmärrettävältä, mutta onko se sitä silti?

Oletetaan, että ensin on variantti A, joka leviää maltillista nopeutta. Sanokaamme, että sen r-luku on 1,5. Yksi sairastunut tartuttaa siis keskimäärin 1,5 uutta.

Sitten ilmestyy variantti B, jonka r-luku on 2 eli se leviää selvästi nopeammin ja muuttuu valtavirukseksi. Variantti A katoaa nopeasti.

On ymmärrettävää, että B leviää A:ta nopeammin, mutta millä lihaksilla se saa A:n katoamaan? Ymmärtääkseni A:n r-luku on yhä lähes 1,5. Sen pitäisi siis jatkaa leviämistään lähes entiseen tahtiin. Tahtia hidastaa vain se, että joissakin harvinaisissa tapauksissa henkilö, jonka se voisi tartuttaa, on jo saanut variantin B. Koska tartunnan saaneita on vain muutama prosentti väestöstä, eikö A:n pitäisi levitä lähes samalla nopeudella kuin aiemmin? Siis siihen saakka, että B:n sairastaneita on huomattava osa väestöstä, tässä kuvitteellisessa tapauksessa joka kolmannes, koska r-luku laskee 1,5:stä alle yhden. Jatka lukemista ”Covid-19: miten uusi variantti pystyi nujertamaan vanhan?”

Covid-19 tulee taas

Covid-19 tapaukset ovat olleet ympäri Eurooppaa selvässä kasvussa viime viikkoina. Ohessa on kuva virallisesti rekisteröityneistä tartunnoista viikon aikana maanantaista maanantaihin suhteutettuna maan asukaslukuun.

Pieni varoitus tilastojen luotettavuudesta. Määrät ovat kaikissa maissa vahvasti alakanttiin, koska kotitestien tuloksia ei kirjata mihinkään – tosin tässäkin saattaa olla vaihtelua maiden välillä. Suomen luvut ainakin ovat merkittävästi alakanttiin juuri tästä syystä.

Voidaan kuitenkin olettaa, että kunkin maan luvut ovat vertailukelpoisia muutama kuukausi aiempiin lukuihin nähden eli että harha on jokseenkin vakio. Sen sijaan maiden väliset vertailut ovat ongelmallisia. Ensin ajattelinkin julkista luvut indekseinä, mutta siinä olisi tullut ongelmaksi indeksi perusajankohdan valinta, sillä tartunnoissa käänne ylöspäin ajoittui eri maissa eri ajankohtiin. Jatka lukemista ”Covid-19 tulee taas”

Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022

Epidemiologit ennustivat pari vuotta sitten, ettei Covid-19 pandemiaa pystytä pysäyttämään, vaan se läpäisee koko väestön niin, että enemmistö ihmisistä sairastuu. Näin ei käynyt silloin, mutta omikron variantti on läpäissyt väestön jo monessa maassa ja läpäisee lopuissakin. Monet maat ovat luopuneet yrityksistä rajoittaa tautia.

Niin on luopunut Suomikin, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Tartuntoja on enemmän kuin koskaan, ja jokseenkin kaikki rajoitukset purettu. Jatka lukemista ”Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022”

On aika varustautua seuraavaan pandemiaan

Kirjoitin Verde-lehteen varustautumisesta seuraavaan pandemiaan.

Covid-19 epidemia ei taida tästä muuksi muuttua. Se on saatu rokotuksilla painetuksi kohtalaisen vaarattomaksi – tapauskuiolleisuus rokotettujen keskuudessa on pieni murto-osa siitä mitä se oli kaksi vuotta sitten.

Rokottamattomille tauti on yhä vaarallinen, muttas se on oma valinta.

Kuolemaksi koronavirus voi muodostua yhä niille iäkkäille, joilta lähestyvä kuolema on tuhonnut immuunipuolustusjärjestelmän.Tosin mikä muu infektio hyvänsä voisi olla tappava. Korona on vienyt tilaa keuhkokuumeelta vanhuksen viimeisenä sairautena. Jatka lukemista ”On aika varustautua seuraavaan pandemiaan”

Nollatoleranssi murtui

Masentavien Ukraina-uutisten lomaan katsaus koronaan, koska silläkin rintamalla tapahtuu isoja asioita.

Koronakeskustelussa monet ottivat ihannemaikseen taudin tukahduttamiseen tähdänneet maat, joina mainittiin aluksi Islanti, Etelä-Korea, Kiina, Singapore ja erityisesti Uusi-Seelanti.

Islanti ja Singapore siirtyivät tavallisten maiden joukkoon jo aiemmin, mutta viime viikkoina tartuntojen määrä on suorastaan roihahtanut Etelä-Koreassa, Hongkongissa ja eritysesti Uudessa-Seelannissa.

Uudessa-Seelannissa, jossa tartunnat olivat aiemmin käytännössä nollassa, oli viimeisen seitsemän päivän aikana yli satatuhatta rekisteröityä tartuntaa. Edellisen seitsemän päivän jaksolla niitä oli vajaat vähän alle 16’000 eli tartuntojen määrä on yli kuusinkertaistunut viikossa. Uuden-Seelannin tartuntamäärät ovat nyt korkeampia kuin ovat olleet Suomessa koskaan. Jatka lukemista ”Nollatoleranssi murtui”

Mitä ajattelen Covid-19 -pandemiasta helmikuussa 2022

Huomautan, että en ole lääkäri – tilastotieteilijä tosin olen – mutta minulla on ollut etuoikeutettu mahdollisuus keskustella erilaisten asiantuntijoiden kanssa. Yritän esittää väitteitä, joita ainakin merkittävä osa asiantuntijoista pitää oikeina.

Rokotteet eivät tuo laumasuojaa

Rokotteet olivat toisaalta pettymys, toisaalta erittäin tehokkaita. Ne ovat pettymys siinä mielessä, että ne eivät estä saamasta lievää tartuntaa eivätkä sen estä levittämästä tautia, joskin levittäminen vähenee arviolta 80 %. (Tämä arvio on vanha.) Siksi ne eivät suojaa rokottamattomia.

Jos rokotteet olisivat estäneet myös levittämästä tautia, ei olisi niin väliä, vaikka kaikki eivät rokotusta ottaisi. Epidemia olisi hiipunut pois, koska sairastuneen olisi ollut vaikea löytää ketään, jolla siirtää tautia eteenpäin. Arveltiin, että 80 prosentin rokotuskattavuus riittäisi sammuttamaan epidemian, mutta ei riittänyt. Edes 100 % ei riittäisi. Jatka lukemista ”Mitä ajattelen Covid-19 -pandemiasta helmikuussa 2022”

Epidemialainsäädäntö on pantava kuntoon

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen siitä, että vaikka meillä koronapolitiikka on ollut onnistunutta, juridinen jäykkyys on heikentänyt toimenpiteiden osumatarkkuutta ja nostanut hintaa huomattavasti.

Lue lisää tästä:

https://verdelehti.fi/2022/01/27/epidemialainsaadanto-on-pantava-kuntoon/

Tapauskuolleisuus Tanskassa.

Miksi Tanska avaa maan, vaikka omikron riehuu? Tapauskuolleisuuus voi sen selittää.

Päätin katsella koronan tapauskuolleisuutta — siis kuinka paljon kuolemia on suhteessa havaittuihin tartuntoihin. En tehnyt tätä Suomen tilastoista, koska meillä on tartuntojen määristä aika hutera käsitys. Erityisesti nyt, kun testiin ei pääse, elleivät oireet ole vakavia, saisimme aivan väärän estimaatin. Yliarvioisimme tapauskuolleisuutta rankasti.

Päätin käyttää Tanskan tietoja, koska Tanskassa testataan kaikki.

Määrittelin tapauskuolleisuuden helpoimman mukaan. Laskin tartuntojen ja kuolemien seitsemän päivän summan ja viivästin tartuntoja 14 päivällä ajatellen, että kuolema seuraa tartunnasta keskimäärin kolmen viikon päästä ja testitulos valmistuu viikon päästä tartunnasta. Jaoin kuolleiden määrän tartuntojen määrällä ja kerroin tuhannella, jolloin sain estimaatin tapauskuolleisuudelle promilleina. Tämä ei ehkä kelpaisi väitöskirjassa, mutta saa kelvata näin kotitilastointiin. Jatka lukemista ”Tapauskuolleisuus Tanskassa.”

Omikronia ei saada pysäytetyksi, kannattaako edes hidastaa?

Jos haluaisi varmistaa, ettei tule leimatuksi väärässä olleeksi, ei kannattaisi kirjoittaa koronasta juuri nyt mitään, vaan odottaa mitä tapahtuu ja ryhtyä sitten jälkiviisaaksi. Minusta taas päätöksenteko ja vaihtoehtojen pohtiminen on kiehtovinta silloin, kun epävarmuus on suurinta. Siksi haluan kirjoittaa ajatuksistani juuri nyt, vaikka tulevaisuus tulee varmaankin osoittamaan monet oletuksistani vääriksi.

Haluan aluksi korostaa, että vaikka tässä kirjoitan, että olisin toiminut toisin, nyt kannattaa jatkaa kolme viikkoa valitulla linjalla eikä vaihtaa sitä enää uudestaan.

Käsitykseni perustuu siihen, että omikron-variantti selvästi enemmän kuin kaksinkertaistuu viikossa nyt Uudellamaalla, eikä kauan mene, kun se ottaa otteeseensa muunkin Suomen. Näin se on tehnyt muuallakin.

Jatka lukemista ”Omikronia ei saada pysäytetyksi, kannattaako edes hidastaa?”