Sörnäisten tunneli

Aloite­taan myön­ny­tyk­sel­lä. Sörnäis­ten tun­neli lieven­tää autoli­iken­teen tuot­tamia hait­to­ja Kalasa­ta­mas­sa ja nopeut­taa auto­jen liikku­mista siellä.

Mut­ta se lisää auto­jen aiheut­tamia hait­to­ja ja liiken­teen ruuhkau­tu­mista Kalasa­ta­man pohjois­puolel­la, Sörnäis­ten rantatiel­lä, Kru­u­nun­haas­sa ja esimerkik­si Espal­la.  Se taas pilaa kaupunkia ja hidas­taa sekä auto­jen että ihmis­ten liikkumista.

Van­ha totu­us kaupunkili­iken­teestä sanoo, ettei väyliä rak­en­ta­mal­la pääse ruuhk­ista eroon. Ne saadaan vain siir­re­tyk­si paikas­ta toiseen.

Mut­ta entä Tukhol­ma? Onhan siel­läkin tun­nelei­ta autoille? Tukhol­mas­sa on myös ruuhka­mak­sut neu­traloimas­sa tun­nelien autoli­iken­net­tä lisäävää vaiku­tus­ta. Ruuhka­mak­su­jen yhdis­tämi­nen väyläin­vestoin­tei­hin on ain­oa tapa tehdä väyläin­vestoin­neista jotenkin järkeviä.

Jos Helsingis­sä halut­taisi­in tehdä järkevä kom­pro­mis­si liiken­teestä, se sisältäisi sekä eräitä autoli­iken­net­tä suju­voit­tavia investoin­te­ja että älykkäät ruuhkamaksut.

Sörnäis­ten tun­neli mak­saa yhtä läpi­a­joa kohden noin kak­si euroa käyt­täen niitä lasken­ta­malle­ja, joil­la joukkoli­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta arvioidaan. Kun aikasäästö on korkein­taan viisi min­u­ut­tia, mak­saa säästet­ty tun­ti vähin­tään 24 euroa. Se on moninker­tais­es­ti enem­män kuin vaikka­pa Kru­unusil­to­jen hin­ta matkaa kohden, vaik­ka sil­ta säästää matkus­ta­jan aikaa kolme ker­taa enem­män kuin tun­neli. Laskel­mas­ta puut­tuu liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen ennen tun­nelia ja sen jälkeen.

Tähän tun­neli­in liit­tyy toinenkin raivos­tut­ta­va piirre. Suomes­sa on kum­malli­nen nor­mi, jon­ka mukaan tun­nelin ulostu­lo­rampin kalte­vu­us ei saa olla yli viit­tä pros­ent­tia. Tiev­erkos­sa on run­saasti yli kahdek­san pros­entin nousu­ja pääteil­läkin ja sivuteil­lä yli kym­men­tä prosenttia.

Sörnäis­ten tun­nelin takia pilataan sekä Her­man­nin rantatie että Sörnäis­ten rantatie. Sörnäis­ten rantatielle tulee kah­den kort­telin väli – 190 metriä – jos­sa jalankulk­i­jat eivät voi ylit­tää kat­ua kuin nouse­mal­la rol­laat­tor­eil­laan korkealle sillalle.

Lisäk­si tuol­lainen ramp­pi on järkyt­tävän ruma.

En tiedä, kuka tuon normin on hihas­taan vetänyt, mut­ta muual­la auto­jen olete­taan kyl­lä pää­sevän ylös jyrkem­mistä ram­peista. Helsin­ki suh­tau­tuu aivan liian lam­mas­mais­es­ti tähän jonkun virkamiehen päähän­pis­toon. Ilmeis­es­ti kyseinen virkamies ajat­telee lumisadet­ta ja sen osum­ista yhteen hiekoituk­ses­ta vas­taavien lakon kanssa. Voisiko tästä älyt­tömyy­destä tehdä poikkeuk­sen, jos tiehen asete­taan läm­mi­tys pitämään sen sulana niin kuin Aleksin jalka­käytävil­läkin on.

 

27 vastausta artikkeliin “Sörnäisten tunneli”

  1. Yksi­ty­isautoilua voi vähen­tää tuo­ma­l­la sille vai­h­toe­hto­ja. Ruuhka­mak­sut eivät tuo vai­h­toe­hto­ja, ne ovat lähin­nä kiusaamista. Joukkoli­ikenne olisi vai­h­toe­hto, jos se olisi nykyaikainen palvelu. Mut­ta kun se ei ole. Se on oman kult­turimme his­to­ri­an aikaansaa­ma kansan polar­isoi­tu­mista ylläpitävä insti­tuu­tio. Se edus­taa sosi­aal­ista huonom­muut­ta, eikä val­taosa autoil­ev­as­ta väestä ajat­telekaan sen käyt­tämistä. Joukkoli­ikenne on kokon­aisuute­na asi­akkaan kannal­ta yksi iso huono kohtelu. Tietenkään sen ei sitä tarvit­sisi olla, se ei ole joukkoli­iken­teen omi­naisu­us sinän­sä. Mut­ta kun joukkoli­iken­nekin on kult­tuurimme tuote.

    1. Tuo aja­tus menee väärin päin. Yksi­ty­isautoilu on kult­tuurin ja markki­noiden tuote. Ei se lopu pakot­ta­mat­ta ja pakot­taa sopii tilanteis­sa jois­sa toim­inta on haitallista.
      Joukkoli­ikenne mon­imuo­tois­tuu, kun sille annetaan mah­dol­lisu­us. Nyt sitä pitää toteut­taa yksi­ty­isautoilun ehdoilla.

      1. Liiken­teen tarve on kult­tuurin, kau­pal­lisu­u­den ja kaupunkisu­un­nit­telun aiheut­ta­maa, poli­ti­ikan mahdollistamana.

        Liiken­net­tä aiheut­ta­vat asun­not, työ­paikat, kau­pat ja palve­lut. Näitä voidaan ohja­ta halut­tui­hin paikkoi­hin. Aina se ei suju nopeasti eikä varsinkaan suun­nitel­lusti. Nykyi­nen Kalasa­ta­ma syn­tyi kun yksi liiken­net­tä aiheut­tanut palvelu eli Sörnäis­ten sata­ma pois­tet­ti­in poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Tilalle tuli muun­laisia palvelu­ja, asun­to­ja ja työ­paikko­ja jot­ka nekin aiheut­ta­vat liiken­teen tarvetta.

        Var­masti on ole­mas­sa nyt esitet­ty­jen mallinnusten lisäk­si luotet­tavaa tutkimus­ta siitä mis­tä tule­va liikenne aiheutuu. Kuin­ka moni menee töi­hin, kuin­ka moni menee ostok­sille, kuin­ka moni kul­jet­taa tavaraa sata­maan. Näitä kan­nat­taa alkaa elim­i­noi­da sieltä mis­tä saadaan eniten turhaa liiken­net­tä vähen­net­tyä helpoimmalla.

        Val­i­taan ohjataanko toimis­to­työ­paikat ja erikois­li­ik­keet sijoit­tumaan kehä I:lle ja Epooseen sinne mis­sä niiden asi­akkaat ja työn­tek­i­jätkin asu­vat, siir­retäänkö sata­ma Vuosaa­reen? On turha pakot­taa ihmiset ja tavarat tekemään ylimääräisiä matko­ja jos­ta on heille itselleen ajan- ja rahan menoa sekä näköjään myös yhteiskun­nalle pelkkää haittaa.

      2. Kun sopi­va väline tulee siitä mak­se­taan. Skuu­tit on hyvä esimerk­ki: ovelta ovelle ratkaisu suor­in­ta reit­tiä eikä niin hal­pakaan. Nuorisolle päivälip­pu hupiajeluun.

    2. Ai. Menen päivit­täin metrol­la tai ratikalla töi­hin Kru­u­nun­haas­ta Salmisaa­reen, vaik­ka käytössäni on uusi sähköau­to. Joukkoli­ikenne on täl­lä työ­matkalla paljon fik­sumpi vai­h­toe­hto, eikö työ­paikallani ole (eikä pidäkään olla) parkkipaikkoja.

  2. Kalasa­ta­man sumpulle on joka tapauk­ses­sa pakko tehdä jotain. Onko­han mis­sään muual­la ohjat­tu val­takun­nan pää­tien liikenne metroase­man ja kaup­pakeskuk­sen sisäänkäyn­nin välistä?

    1. Liikenne olis help­po ohja­ta etelään­päin Van­haa Talvi­ti­etä (tarvit­taes­sa posaute­taan Tilas­tokeskuk­sen van­ha siipi pois) ja pohjoiseen sitä reit­tiä, kun nyt kul­je­taan etelään (nimetön kaare­va tie sil­lan kupeessa).
      Täl­lä saadaan Redin “sump­puko­htaan” näh­den hel­posti 3–4 ker­tainen kapasiteetti.

      Mut­ta kun insinööri on mie­len­sä kiveen hakan­nut ja on sen lisäk­si Johtaja.

  3. Täysin oikeat havain­not. Insinöörilu­u­tu­ma ei vähäl­lä heltiä. Jos se tun­neli tehdään, niin ilman muu­ta rampit jyrkem­mik­si, siis lyhem­mik­si. Suun­nitel­mas­sa esitetyl­lä taval­la hait­ta poikit­tais­li­ikku­miselle on älytön.

  4. Tun­nelei­den jyrkkyyk­sille on omat ohjeen­sa, liian jyrkissä mäis­sä auto­jen nopeudet hidas­tu­vat liikaa ja poloiset tör­määvät toisi­in­sa. Samoin miten äkkinäis­es­ti nousu saa alkaa ja lop­pua niin siihen on omat ohjeen­sa, lumisatei­den ja suun­nit­telijoiden aivoituk­sista nämä eivät ole kehitetty.

  5. Jos tun­neli on pakko tehdä, luiskien kalte­vu­us on yksi rel­e­vant­ti asia, ja toinen on se, että on ihan älytön­tä tehdä 1+1‑kaistainen tun­neli — kyl­lä se sit­ten pitäisi olla 2+2‑kaistainen, jos tun­nelia ale­taan tehdä… 😉 5% kalte­vu­us­vaa­timus on perustel­tu rekkali­iken­teel­lä sata­maan (jatkos­sa vain Kata­janokalle). Jos kaupunkia halut­taisi­in pila­ta vähem­män, pitäisi pois­taa rekkali­ikenne koko Eteläsa­ta­mas­ta. Ris­teily­lai­vat voisi­vat jäädä sinne ja reit­tili­ikenne olisi vain Län­sisa­ta­mas­sa, jonne ollaan tekemässä toista tunnelia.
    Suun­nitel­mat käve­lykeskus­tan laa­jen­tamis­es­ta tai Espan liiken­teen rajoit­tamis­es­ta eivät sovi yhteen Sörnäis­ten tun­nelisu­un­nitel­man kanssa. Ideaal­i­ti­lanteessa sekä Sörnäis­ten että Her­man­nin rantati­et “bule­vardis­oitaisi­in” ja läpi­a­joli­ikenne reititet­täisi­in pohjoisem­paa — Teol­lisu­uskatu, Koske­lantie tms.
    Sörnäis­ten tun­nelin seu­rauk­se­na käy niin, että pian sille tarvi­taan jatkoa ja koh­ta meil­lä onkin Keskus­tatun­neli — kun ei sitä saatu yhdel­lä ker­taa päätet­tyä, tehdään päätök­sen pala kerrallaan 😉

  6. Sitä voi taas joulu­na leikkiä Helsin­gin liiken­net­tä, kun pul­lot­telee joulukaljo­jaan ja vai­htelee sup­pi­lon suu­ru­ut­ta. Ei auta vaik­ka sup­pi­loon mah­tu­isi enem­män kal­jaa, kun pul­lon suus­ta ei mene yhtään enem­pää, vaik­ka ostaisi mitenkä suuren sup­pi­lon. Yhtä lail­la Hakaniemen uudeltakaan sil­lal­ta ei mene määrään­sä enem­pää keskus­taan päin, eikä Lah­den­väylälle pääse jonot­ta­mat­ta, vaan kumpaankin jonote­taan sit­ten tun­nelis­sa. Kalasa­ta­ma on var­masti viihty­isämpi kun jono on tun­nelis­sa, mut­ta Hesarinkin pro­pa­gan­dakam­pan­jan argu­men­tit ovat taat­tua 800 miljoo­nan sil­taa. Autoilu ei suju­voidu ja julkisen liiken­teen investoin­tei­hin näh­den rajusti tap­pi­olli­nen, vaik­ka Hesari yrit­ti kuset­tee ihmisiä ver­taa­mal­la investoin­te­ja toisi­in­sa ker­tomat­ta hin­taa per liikku­ja. Suurin moka koko hom­mas­sa on että tun­neli ei vapau­ta raken­nus­maa­ta, vaik­ka tässä yritetään selit­tää Kalasa­ta­man rak­en­tamisen ole­van riip­pu­vainen tun­nelista. Lisätkää Kalasa­ta­mas­sa ker­roksia 180 miljoo­nan edestä kaavoihin, niin sit­ten kaik­ki on hyvin. Taas tut­tua Hesarin potaskaa, jos­sa rahaa tuh­lataan kuin kepu olisi val­las­sa. Val­tu­us­to hyväksyessään lait­taa koko muun Helsin­gin mak­samaan muu­ta­man tuhan­nen asukkaan viihty­isyy­destä nuo 180 miljoon­aa, ja nämä muut jää hom­mas­sa tuon ver­ran tap­pi­olle. Ihan kuin val­takun­nan kepu­loin­ti Helsin­gin mit­takaavas­sa. Mut­ta kun kepu voi pumpa­ta mil­jarde­ja tap­pi­ol­liseen toim­intaan muu­ta­man hyödyk­si ja lop­pu­jen tap­piok­si, ja nämä samat lehdet anta­vat hei­dän esi­in­tyä tiuhan markan tolkullisi­na talous­neroina, niin odotuk­set ovat aika vähissä. Uuden pormes­tarin pää­teesi oli, että vihaa rahan haaskaamista ja nyt jo tietenkin ajaa tap­pi­ol­lista tun­nelia toisen­sa perään osoit­taen ettei vaalipuheil­la ole mitään väliä. Kaupun­gin suurekon­o­misti, her­ra Kiesiläi­nen, voisi tul­la ker­tomaan mik­si tämä on hyvää rahan käyttöä.

  7. Hyviä huomioi­ta, taas kerran.

    Tuo­hon ruuhkamaksu‑, tai laa­jem­min tienkäyt­tö­mak­su ‑prob­lemati­ikkaan pitäisi paneu­tua paljon enem­män. Tekni­ik­ka mah­dol­lis­taa vaik­ka mitä, mut­ta sään­telyssä meil­lä on iso­ja luu­tu­mia ja näköalat­to­muut­ta. Men­emät­tä yksi­tyisko­hti­in sanon vain sen, että jos inter­netin paket­tili­iken­net­tä olisi kehitet­ty samal­la logi­ikalla kuin nyt tieli­iken­net­teä, sitä koko net­tiä olisi koskaan saatu tehtyä. Auton ja dat­a­paketin analo­gia on myös paljon syväl­lisem­pi, kuin päältäkat­soen näyt­tää. Ratkaisut on ole­mas­sa, niitä ei vain halu­ta tai osa­ta tehdä.

    PS. Koen oikeas­t­aan häir­it­seväk­si sen, että johonkin yksi­tysko­htaan rakas­tu­mista, olkoon se vaik­ka tuo luiskan kallis­tus, pide­tään jotenkin insinöörimäisyytenä. Diver­si­teet­ti insinöörikun­nas­sa on todel­la laa­ja ja boksin ulkop­uolelle kat­somi­nen kuu­luu ammatin perusasioi­hin. Mut­ta on se min­ullekin arvoitus, miten aina löy­tyykin noi­ta tuol­laisia yhden vai­h­toe­hdon vaa­timuk­sia tekemään näköala­ton ihmi­nen, joka usein kyl­läkin on insinööri.

  8. “Autoilu­un nojaav­il­la suun­nitelmil­la suosi­taan parem­pit­u­loisia, ja hai­tat kohdis­tu­vat enem­män naisi­in kuin miehi­in. ” Näin sanoo Emil­ia Task­i­nen liiken­nesu­un­nit­teli­ja, diplo­mi-insinööri ‚Fem­i­nis­tisen puolueen puheenjohtaja.

    Han­ke on siis tasa-arvoa heiken­tävä han­ke eikä suun­nit­telus­sa ole otet­tu lähtöko­hdak­si inter­sek­tion­aal­ista fem­i­nis­miä. O.S:kin mure­htii kalte­vu­uskul­mia eikä paneudu tärkeämpi­in asioi­hin, kuten fem­i­nis­tiseen tulokulmaan. 

    Taitaa­pa tule­vaisu­udessa liiken­nein­vestoin­tien sun muiden han­kkei­den läpi­meno olla entistäkin vaikeampaa.

  9. “Tähän tun­neli­in liit­tyy toinenkin raivos­tut­ta­va piirre. Suomes­sa on kum­malli­nen nor­mi, jon­ka mukaan tun­nelin ulostu­lo­rampin kalte­vu­us ei saa olla yli viit­tä pros­ent­tia. Tiev­erkos­sa on run­saasti yli kahdek­san pros­entin nousu­ja pääteil­läkin ja sivuteil­lä yli kym­men­tä prosenttia.
    … En tiedä, kuka tuon normin on hihas­taan vetänyt, mut­ta muual­la auto­jen olete­taan kyl­lä pää­sevän ylös jyrkem­mistä ram­peista. Helsin­ki suh­tau­tuu aivan liian lam­mas­mais­es­ti tähän jonkun virkamiehen päähänpistoon. ”

    Helsin­gin kaupungilla on mah­dol­lisu­us vira­nomaise­na lin­ja­ta siitä, mil­laisel­la kalte­vu­udel­la rampin saa Helsinki­in tehdä. Toki julka­istu­ja suosi­tuk­si­akin on (lak­isääteisiä määräyk­siä sen sijaan tun­nelien kalte­vu­uskul­mista ei tai­da olla), mut­ta viime kädessä sen päät­tää kaupun­gin oman katu­verkon osalta kaupun­ki itse, mil­laisel­la kalte­vu­udel­la rampin saa tehdä.

  10. Kyl­lä meitä kan­takaupunki­laisia har­mit­taa, että esim. Kru­unuhaas­sa ja Kata­janokalla asu­vat poli­itikot eivät pidä alueen­sa asukkaiden ja hyv­in­voin­nin puo­lia. Tämä Sörnäis­ten tun­neli­hanke on hyvä esimerk­ki siitä. Kokoomus­laiset, RKP:läiset ja demar­it näyt­tävät piut paut välit­tävän lisään­tykö häir­it­sevä autoli­ikenne vai ei.

    Toinen asia mikä risoo kan­takaupunki­laista eri­tyis­es­ti on, että liiken­nenopeuk­sia ei val­vo kukaan eikä niitä automaat­tisia “peltipoli­ise­ja” asen­neta. Ei voi olla oikein, että rekat, paket­ti­au­tot ja henkilöau­tot saa­vat hur­jastel­la kan­takaupungis­sa yli 40km tun­nis­sa. Vauhdit aivat huimia kan­takaupun­gin ns. “pääväylil­lä”. Tätäkö muka san­o­taan ystäväl­lisek­si kaupunkisu­un­nit­teluk­si, jos­sa asukkaiden on hyvä asua iästä riip­pumat­ta — saastet­ta, melua ja turvattomuutta.

  11. Paljonko Kru­unusil­to­jen käyt­tämi­nen mak­saa “käyt­täen niitä lasken­ta­malle­ja, joil­la joukkoli­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta arvioidaan”?

    1. Paljonko Kru­unusil­to­jen käyt­tämi­nen mak­saa ”käyt­täen niitä lasken­ta­malle­ja, joil­la joukkoli­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta arvioidaan”?
      Noin kol­man­nek­sen matkaa kohden ver­rat­tuna Sörnäis­ten tun­neli­in ja säästää aikaa kolme ker­taa enem­mään. Sii­is noin yhdek­sän ker­taa kannattavampi.

  12. Yksi keskeinen, mut­ta vähem­män huomioitu ongel­ma näis­sä auto­tun­neleis­sa on se, että hyödyt ja kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat eri ihmisille. Helsinkiläiset mak­sa­vat Sörnäis­ten­tun­nelin kokon­aan, mut­ta hyödy­istä suuri osa, ehkä suurin, val­uu kehyskun­tien autoil­i­joille. Tai siis hyö­tyjähän 180M investoin­nin + 2M/v käyt­töku­lu­jen tun­nelista on lasken­nal­lis­es­ti 3,5M per vuosi, joten ei tämä nyt ole niinkään lahjoi­tus kehyskun­ta­laisille kuin rahan heit­tämistä kaivoon, mut­ta silti: helsinkiläiset mak­sa­vat siitä, että saa­vat siir­ret­tyä mielestään vähem­män haitalliseen paikkaan pääasi­as­sa ulkopaikkakun­ta­lais­ten tuot­ta­maa ulkoishait­taa. Kaupunkiku­val­lis­es­ti kalasa­ta­malaiset voit­ta­vat paljon, mut­ta muut häviävät sen edestä ja vielä vähän päälle, sen mitä liiken­nemäärät Kumpu­las­sa, Hakaniemessä, Krunas­sa jne kasvavat.

    Pitäisikö naa­purin maalle (tai maan alle) saa­da rak­en­taa? Min­ul­la ei sinän­sä ole mitään keskus­tatun­neli­akaan vas­taan, jos se toteutet­taisi­in ns “käyt­täjä mak­saa” ‑peri­aat­teel­la, eikä liikenne kan­takaupungis­sa lisään­ty­isi. Jos Kirkkon­um­mel­la, Espool­la, Sipool­la jne on ylimääräistä, niin ei muu­ta kuin kallio­po­rat pörisemään. Ihan sama. Joukkoli­iken­teen käyt­tökus­tan­nuk­setkin jae­taan käyt­täjien kotikun­tien suh­teessa, Espoo mak­saa espoolais­ten Helsingis­sä tekemistä raitio­vaunumatkoista jne. Ei pitäisi olla mah­do­ton­ta kohdis­taa kus­tan­nuk­sia auto­tun­nelienkaan kohdalla.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi, että Helsin­ki lohkot­taisi­in kaupungi­nosan kokoisi­in kun­ti­in. Kalasa­ta­malaiset rak­en­takoon tun­nelin­sa ja hakaniemeläiset voivat sen jäl­keen vaik­ka ohja­ta liiken­teen mereen. 

    Joutavaa sössö­tys­tä, kos­ka jos tun­nelien kus­tan­nuk­sia pyrit­täisi­in kohden­ta­maan parem­min, yhtäkään ei raken­net­taisi. Ei auto- eikä metro­tun­nelia. Yhteis­es­tä kas­sas­ta rahaa sen sijaan riit­tää: kun kaik­ki mak­sa­vat, kan­nat­ta­mat­tomatkin han­kkeet kan­nat­ta­vat sille pienelle joukolle, joka kuit­taa hyödyt. Sik­si pel­tometro ja autotunneli!

    1. “jos tun­nelien kus­tan­nuk­sia pyrit­täisi­in kohden­ta­maan parem­min, yhtäkään ei raken­net­taisi. Ei auto- eikä metrotunnelia. ”

      Joo, eikä taidet­taisi rak­en­taa moot­toriteitä eikä pyöräteitä eikä katu­ja eikä jalkakäytäviäkään…

  13. Kaikkien liiken­nein­vestoin­tien pitäisi perus­tua “will­ing­ness to pay” ‑peri­aat­teeseen. Peri­aat­teessa julkisen liiken­teenkin pitäisi toimia ilman sub­ven­tioi­ta. Toki pieni kil­pailu­ti­lanteen tas­apain­ot­ta­mi­nen voi olla paikallaan, kun henkilöau­toille on ilmaiset ajoti­et ja puoli-ilmaiset pysäköin­tipaikat — mut­ta mik­si on?
    Jos liikenne olisi oikeasti niin kallista kuin sen pitäisi olla, tämä var­maan jonkun mielestä tuhoaisi Suomen kansan­talouden, kun ei töi­hin pää­sisi ja tavara ei liikkuisi. Mut­ta nyt tämä kaik­ki rahoite­taan verovaroista. Markki­namekanis­min avul­la voisi ehkä syn­tyä inno­vaa­tioi­ta, miten liiken­net­tä ja sen hait­to­ja oikeasti voisi vähen­tää. Mut­ta tämä taitaa olla turha toi­vo. Tehdään lisää tun­nelei­ta, kuten sveit­siläiset ja nor­jalaiset, rahal­la saa ja hevosel­la pääsee 😉

  14. Kalasa­ta­man sump­pu heiken­tää liiken­ney­hteyk­siä Koil­lis-Helsingistä keskus­taan. Saman on tehnyt Hämeemkadun muut­ta­mi­nen joukkoli­iken­nekaduk­si. Liiken­neolo­ja tulisi kehit­tää tas­a­puolis­es­ti, nyt olisi Län­si-Helsin­gin vuoro. Man­ner­heim­intie Opper­al­ta keskus­taan tulisi muut­taa joukkoli­iken­nekaduk­si. Töölöä kurit­ta­va läpi­a­jo vähenisi ja olisi mukavampi men­nä Töölön­lah­den puis­toon kävelemään. Län­siväylän moot­tori­tie tuo henkilöau­to­ja suo­raan Helsin­gin keskus­taan. Huo­mat­ta­va osa keskus­tan liiken­teestä tulee Län­siväylältä. Län­siväylä voitaisi­in muut­taa Helsin­gin alueelta city­bule­vardik­si, nyt kun Espoos­ta pääsee metrollakin.

  15. osaako Osmo tai joku muu ker­toa miten tuo Itäväylän liikenne aio­taan ohja­ta tun­nen­lin valmistuttua?

    Käykö niin, että Itäväylän molem­min­su­un­tainen liikenne jatkuu jatko Sörnäi­sis­sä nor­maal­i­ta­paan, mut­ta nyt tun­nelin päällä? 

    Tarkoit­taako Sörnäis­ten tun­neli ratkaisua, mis­sä autoli­ikenne lop­ul­ta kulk­isi tun­nelis­sa ja sen päällä?

    Yhtään sel­l­aista liiken­nesu­un­nit­teluku­vaa ei ole näkynyt, miten tuon val­ta­va Itäväylän liikenne aio­taan suun­nitel­la ja ohja­ta jatkos­sa — ei näy edes ramppe­ja yms.

    1. Itäväylän liikenne ei mene tun­neli­in, eikä mene Teol­lisu­ustien tai Mäkelänkadun liiken­nekään. Eikä Sturenkadun liikenne. Tun­neli palvelee sitä pien­tä määrää liiken­teestä, joka nyt kul­kee Kalasa­ta­man kaut­ta (liiken­nemerkein opastet­tu reit­ti) Sörnäis­ten Ranta­tien ja Kus­taa Vaasan tien välil­lä. Myös Hämeen­tien ja Van­han Talvi­tien kaut­ta pääsee kulke­maan ja näin toden­näköis­es­ti tehdään nyt ja jatkos­sakin, vaik­ka liiken­nemerkeil­lä yritet­täisi­in tätä kuin­ka estää.
      Kun kat­soo kart­taa, Hämeen­tie hah­mot­tuu alueel­lise­na pääkatu­na, joka se on ollutkin. Sörnäis­ten rantatie on kaupunki­moot­tori­tie-aikakau­den tuote, liiken­teelli­nen ohi­tusleikkaus, joka pitäisi purkaa 🙂

      1. Kiitos valais­tuk­ses­ta. Eli kaik­ki jatkuu ennal­laan ja tun­neli ei tuo siihen mitään iloa.

        Onhan se tosi hölmöä liiken­nesu­un­nit­telua, että keskel­lä läh­es kaupun­gin ydin­tä, niin liikenne keskitetään yhdelle kadulle — Sörnäis­ten rantatielle. 

        Tuol­lainen toteu­tus on kaukana ympäristöys­täväl­lis­es­tä kaupunki­a­sumis­es­ta tai toimi­vas­ta liiken­teestä. Ei ihme, että ulko­maalaiset ihmettelevät; miten näin pienessä kaupungis­sa onnis­tu­taan syn­nyt­tämään täl­laisia liikenneruuhkia.

  16. Sata­mal­lakin on mukaru­uhka­mak­su jol­lain par­il­la lähdöl­lä. Keskus­tan sata­ma pitää tehdä selvästi kali­im­mak­si aina. Ne klo 10 rekat just tukkii keskus­tan 8–9 kun sata­mas­sa on olta­va ajois­sa . Ja keskus­tan sata­man lai­vat toimii parem­min kuin jotkut Vuosaaren rahtilot­jat joten pieni lisä­mak­su on ookoo. Tallink tuo kevääl­lä ison aluk­sen lisää lanteen- Eli lähte­viä rekko­ja voidaan ottaa 180 päivässä lisää kuten myös saapuvia

  17. Tuo 24€/h kuu­lostaa aika rajul­ta hinnal­ta sääste­tys­tä ajas­ta. Voitais vaan jät­tää rak­en­ta­mat­ta ja mak­saa ruuhkas­sa istu­jille palkkaa tuol­ta ylimääräiseltä 5 min­uu­til­ta niin ei sit­ten harmita.

    ps tuo oli vit­si, tiedän et tuol­la saa aikaisek­si ihan uuden kokolu­okan ruuhkan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.