Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä

Tar­jol­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrä osoit­taa, että markki­nat tas­apain­ot­ta­va vuokrata­so on kään­tynyt lasku­un Helsingis­sä. Vuokranan­ta­jille tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen näyt­tää vievän aikaa.

2010-luvul­la asun­to­jen vuokrat nousi­vat Helsingis­sä nopeam­min kuin niiden hin­nat. Korko­jen lask­ies­sa kohti nol­laa olisi luul­lut käyvän päinvastoin.

Nyt ollaan nor­maal­im­mas­sa tilanteessa. Keskus­pankin syn­nyt­tämä pääo­main­flaa­tio näkyy myös Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousuna. Vuokralais­ten mak­sukykyä se ei ole nos­tanut. Moni nuori aikuinen näyt­tää pak­enevan Helsin­gin kohtu­ut­to­mia vuokria naa­purikun­ti­in tai vielä kauemmas.

Jos uskoisi reaa­liko­rko­jen pysyvän negati­ivisi­na ikuis­es­ti, kan­nat­taisi asun­noista mak­saa kuin­ka paljon tahansa. Vähän niin monis­sa ulko­mai­sis­sa metropoleis­sa tehdäänkin. Helsingis­sä asun­to­jen hin­to­jen nousu on ollut vaa­ti­ma­ton­ta ver­rokkei­hin nähden.

Halut­tu sijain­ti näkyy asun­to­jen vuokris­sa paljon maltil­lisem­min kuin hin­nois­sa. Matal­ien korko­jen aikana hyväl­lä paikalla olev­as­ta asun­nos­ta voi mak­saa paljon, kun ei ajat­tele sitä menona vaan sijoituk­se­na. Menok­si se kuitenkin muut­tuu, jos korot nou­se­vat. Vuokra on vuokralaiselle juok­se­va meno eikä sijoitus.

Sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa hal­val­ta alueelta, jos tähtää hyvään vuokratuot­toon. Arvon­nousu taas on ainakin tois­taisek­si ollut nopein­ta Helsin­gin ratikkakaupungissa.

Helsin­gin asukaslu­vun kasvu on tyre­htynyt, vaik­ka asun­to­ja on raken­net­tu paljon lisää. Helsin­gin Sanomat kysyikin jo, uhkaako Helsinkiä saman­lainen asukaska­to, joka on koetel­lut Lon­too­ta, Pari­isia ja New Yorkia.

Vaik­ka Helsin­gin kan­sain­vä­li­nen maine on koko ajan paran­tunut, sil­lä on pitkä mat­ka sel­l­aisek­si kult­tikaupungik­si, jos­ta maail­man rikkaim­mat osta­vat luk­susasun­to­ja tukikohdikseen.

Hypon pääekon­o­misti Juhana Brotherus tosin ker­too, että maakun­tien rikkaat ovat osta­neet enenevässä määrin kakkosasun­to­ja Helsingistä. Myös maakun­tien yri­tyk­set osta­vat niitä hotellin korvikkeik­si henkilökun­nalleen. Tästä ilmiöstä ei kuitenkaan ole tyh­jen­tämään Helsinkiä asukkaista.

Kak­soiskun­ta­laisu­us ei siirtäisi vain vero­tu­lo­ja Helsingistä mökkipaikkakun­nille. Se voi siirtää niitä myös maakun­nista Helsinkiin.

Tule­vien asukkaiden määrää ja koos­t­u­mus­ta ei juuri kan­na­ta yrit­tää ennus­taa laske­mal­la, kuin­ka paljon ja mil­laisia ihmisiä muut­taa sisään ja ulos vaan sitä kaut­ta, paljonko asun­to­ja on ja mis­sä käytössä ne ovat. Ker­ran vuodessa esimerkik­si joku huo­maa, että Helsinki­in muut­ta­vat ovat huonom­min koulutet­tu­ja kuin Helsingistä pois muut­ta­vat. Ei pitäisi olla yllät­tävää, että yliopis­tokaupunki­in muut­taa yliop­pi­lai­ta ja sieltä pois mais­tere­i­ta. Olen­naista on, että koulu­tus­ta­so Helsingis­sä kas­vaa koko ajan suh­teessa muuhun maahan.

Kahdet erilliset asuntomarkkinat

Helsin­gin seudul­la on kahdet eril­liset asun­tomarkki­nat. Vero­tus kan­nus­taa hyvässä taloudel­lises­sa ase­mas­sa ole­vaa omis­tusasu­jak­si. Vuokra-asum­i­nen syn­nyt­tää vero­tu­lo­ja, omis­tusasum­i­nen ei syn­nytä. Sik­si omis­tusasum­i­nen on koko elinkaar­ta ajatellen veron ver­ran halvem­paa. Asum­is­tu­ki taas kan­nus­taa pien­i­t­u­loisia asumaan vuokral­la sil­loinkin, kun nämä voisi­vat saa­da asuntolainan.

Markki­nat eriy­tyvät. Omis­tusasu­jil­la on matal­ien korko­jen vuok­si varaa kil­pail­la halu­tu­ista asun­noista kohoavin hin­noin. Vuokra-asu­jil­la taas ei ole varaa mak­saa korkeampia vuokria.

Vuokra-asun­toa on pidet­ty var­matuot­toise­na sijoituk­se­na. Matal­ien korko­jen aikana vah­vasti vivutet­tu sijoi­tusasun­to tuot­taa pelkän vuokran kaut­ta hyvän tuo­ton omille rahoille, minkä päälle tulee oletet­tu arvon­nousu. Suurin osa uusista asun­noista on sik­si men­nyt sijoit­ta­jille. Kovin moni löysi tämän huna­japurkin ja nyt vuokra-asun­tomarkki­noil­la on puutet­ta vuokralai­sista ja omis­tusasun­tomarkki­noil­la myytävästä.

Markki­navuokrat näyt­tävät kään­tyneen Helsingis­sä lasku­un kas­va­neen tar­jon­nan ansios­ta. Vuokranan­ta­jille tämän tosi­asian tun­nus­t­a­mi­nen näyt­tää vievän aikaa. Pakot­taisi­han vuokrien alen­t­a­mi­nen alaskir­jauk­si­in tilinpäätöksissä.

Syksyl­lä opiske­li­joiden muutet­tua Helsinki­in näemme uuden tas­apain­oti­lan. Luu­len­pa, että vuokrat kään­tyvät lasku­un pitkään jatkuneen nousun jäl­keen. Pelkästään oikotiel­lä on tar­jol­la yli 4 300 helsinkiläistä vuokra-asun­toa, eikä määrä ole syksyn läh­estyessä juuri laskenut.

Moni asun­tosi­joit­ta­ja var­maankin pois­tuu pelistä kas­san kaut­ta myymäl­lä asun­ton­sa. Siitä voi seu­ra­ta iso heilah­dus markki­noil­la, jos kaik­ki kek­sivät senkin yhtä aikaa.

Jos Helsin­gin seudul­la olisi pysyvää yli­tar­jon­taa asun­noista, tyhjilleen eivät jäisi asun­not Helsingis­sä vaan alueen reunoil­la, kun­han markki­nat ovat ensin etsi­neet uuden tasapainon.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehdessä.

 

32 vastausta artikkeliin “Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä”

  1. > Sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa hal­val­ta alueelta, jos
    > tähtää hyvään vuokratuot­toon. Arvon­nousu taas on ainakin
    > tois­taisek­si ollut nopein­ta Helsin­gin ratikkakaupungissa.

    Tämä johtuu asum­istuen kaut­ta toteutetus­ta alue­poli­ti­ikas­ta. Syr­jäseudul­la «kohtu­ulli­nen vuokra» on se mak­si­mi, johon saa täy­den asum­istuen ja tätä kaut­ta «kohtu­ullis­es­ta vuokras­ta» tule paikkakun­nan «yleinen vuokrataso».

    Ei pidä tui­jot­taa vain pelkkään asun­toon vaan myös sitä ympäröivään infraan. Jos lähin kaup­pa siir­tyy 70 kilo­metrin päähän hyvästä vuokratuo­to­s­ta, ei tuo tuot­to ole kovin vankalla pohjalla.

    Eri­tyis­es­ti nyt talous­rom­ah­duk­sen par­taal­la tulee sijoit­ta­jalle merkit­täväk­si tek­i­jäk­si asun­non ympäristön «taloudelli­nen infra». Kan­nat­taa vähän kat­soa sijoi­tusko­hteen ympäristöä siltä kannal­ta kuin­ka suuri osa paikkakun­nan asun­noista on rahoitet­tu velal­la. Hin­to­jen rom­ah­dus on suurem­pi niil­lä paikkakun­nil­la, jot­ka ovat velka­isimpia. Parhait­en arvon säi­lyt­tänevät poh­jan­maan varakkaat «isän­tien omis­ta­mat» kylät.

  2. Mik­si sit­ten Kojamo on edelleen pystynyt korot­ta­maan vuokria uusis­sa vuokra­sopimuk­sis­sa? Vaik­ka siel­läkin tyhjiä asun­to­ja tuplas­ti vuo­den takaiseen näh­den. Viit­taan toimarin haas­tat­telu­un viime viikolla.

    Yksi­tyisenä vuokranan­ta­jana näen kyl­lä paineet vuokrien laskemiseen. Kysyn­tä on ihan nol­lis­sa ja tar­jon­taa paljon. 

    Onko Kojamo jonkin­lainen markki­nahäirikkö? Kun ei tar­jon­ta vs kysyn­tä ‑kuvio vaiku­ta. Ja perustelee omia vuokri­aan markki­navuokril­la ja samaan aikaan isona toim­i­jana määrit­telee ne.

    1. T Pero­maa:
      Mik­si sit­ten Koja­mo on edel­leen pys­ty­nyt korot­ta­maan vuo­kria uusis­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa? Vaik­ka siel­lä­kin tyh­jiä asun­to­ja tuplas­ti vuo­den takai­seen näh­den. Viit­taan toi­ma­rin haas­tat­te­luun vii­me viikolla.

      Yksi­tyi­se­nä vuo­kra­nan­ta­ja­na näen kyl­lä pai­neet vuo­krien las­ke­mi­seen. Kysyn­tä on ihan nol­lis­sa ja tar­jon­taa paljon. 

      Onko Koja­mo jon­kin­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö? Kun ei tar­jon­ta vs kysyn­tä ‑kuvio vai­ku­ta. Ja perus­te­lee omia vuo­kri­aan mark­ki­na­vuo­kril­la ja samaan aikaan iso­na toi­mi­ja­na mää­rit­te­lee ne.

      Kojamo eli nyk. Lumo on siitä eri­tyi­nen että niiltä saa käm­pän ilman vuokravaku­ut­ta ja kehnoil­la luot­totiedoil­la. Mon­elle huonos­sa talousti­lanteessa ole­valle sr on ain­oa vai­h­toe­hto vaik­ka onkin kallis.

      Toki Lumol­la on myös paljon komei­ta uudiskohteita.

      1. Jos tuo pitää paikkansa (niinkuin minäkin ole­tan), niin tuo tarkoit­taa sitä, että Lumolle menee vuokralle ne, jot­ka tarvit­se­vat tukea asumiskus­tan­nuk­si­in. Eivät ”itse mak­sa­vat”. Jol­loin on vähem­män väliä, mikä se vuokra on?

        Mut­ta tuo Lumon vuokrata­so (ja komeat uud­isko­hteet). Täl­lä viikol­la HS jut­tu Van­taan kohteesta, jos­sa 21 m² yksiön vuokra on yli 700€. Tarkoit­taa yli 30€/m2. Ja se on Ullan­lin­nan yksiöi­den hin­ta täl­lä het­kel­lä (tark­istin tämän äsken). Ja niis­sä on sen­tään se kanikop­pi vin­til­lä tai kel­laris­sa, eikä asun­non sisällä. 

        ”Vaikeasti asutet­ta­vat” pitäisi saa­da muu­ta kaut­ta asun­toi­hin. Lumo yms pääsee pahasti lyp­sämään tässä kohtaa.

  3. Kiin­nos­ta­va huomio maakun­tien rikkaista, jot­ka osta­vat Hgistä kakkos- (tai ehkä ykkös-) asun­non. Tämä vas­taa joitakin omia havain­to­jani. Voi olla myös niin, että kun työu­ra on tehty maakun­takaupungeis­sa, muute­taankin aikuis­ten las­ten perässä Hki­in. Seu­raan mökkipaikkakun­tani lehteä ja tun­tuu, että täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta ei lainkaan tun­nis­te­ta. Puhutaan vain ”palu­umuut­ta­jista”.
    Toisaal­ta kiin­nos­tavia uutisia eteläsavolaisel­la paikkakun­nal­la ovat olleet myös aka­teemiset nuoret per­heet, jot­ka ovat han­kki­neet hulppei­ta asun­to­ja etä­työn innoittamina.

    1. <span class=“caps”>JH</span>: Voi olla myös niin, että kun työ­ura on teh­ty maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa, muu­te­taan­kin aikuis­ten las­ten peräs­sä Hkiin. 

      Tiedän tapauk­sen, jos­sa leskirou­va muut­ti Pohjois-Savos­ta agraareista oloista Helsinki­in lähem­mäk­si pait­si las­taan myös las­ten­lap­si­aan. Tästä liik­keestä HS taisi tehdä jutunkin takavuosina.

  4. “ Vero­tus kan­nus­taa hyvässä taloudel­lises­sa ase­mas­sa ole­vaa omis­tusasu­jak­si. Vuokra-asum­i­nen syn­nyt­tää vero­tu­lo­ja, omis­tusasum­i­nen ei syn­nytä. Sik­si omis­tusasum­i­nen on koko elinkaar­ta ajatellen veron ver­ran halvempaa.”

    Mihin perus­tuu tämä “veron kokoinen etu”? Jos esim. asun­non vuokran pysty­isi vähen­tämään vero­tuk­ses­sa, se pää­ty­isi nähdäk­seni suo­raan vuokralaisen efek­ti­ivisen net­tovuokran vähen­nyk­seen ja sitä kaut­ta mak­sukyvyn ja kysyn­nän sekä vuokrata­son, ja lop­ul­ta asun­non arvon nousu­un, ceteris paribus. Omis­tus- ja vuokra-asumisen suh­teelli­nen kallius selit­ty­isi yhtälail­la edelleen vain vuokralais­ten (netto)maksuvalmiuden ja sijoit­ta­jien (netto)tuottovaatimuksen tas­apain­on kautta. 

    Jokainen asumiseen liit­tyvä vero­huo­jen­nus kap­i­tal­isoituu lop­ul­ta maan­omis­ta­jan hyödyksi.

    1. Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat ensin omis­san asunois­saan, he eivät mak­sa asumis­es­taan veroa. Jos he menevät asumaan ris­ti­in tois­t­en­sa asun­toi­hn ja mak­sa­vat toisilleen 1000 €/kk vuokraa, molem­pi­en net­to­tu­lot pienevät vuokrat­u­losta menevän veron (39 % net­to­tu­losta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­tavam­paa asua omistusasunnossa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asu­vat ensin omis­san asu­nois­saan, he eivät mak­sa asu­mi­ses­taan veroa. Jos he mene­vät asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toihn ja mak­sa­vat toi­sil­leen 1000 €/kk vuo­kraa, molem­pien net­to­tu­lot pie­ne­vät vuo­kra­tu­los­ta mene­vän veron (39 % net­to­tu­los­ta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omistusasunnossa. 

        Tämä ske­naario ei kyl­lä tois­tu nor­maali­olois­sa eikä ole peruste sille että omis­tusasum­ista pitäisi verot­taa enemmän.

      2. Tuo ris­ti­in vuokraami­nen oli tehty asian havain­nol­lis­tamisek­si. Sama tois­tuu kaikissa vuokrasuhteissa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo ris­tiin vuo­kraa­mi­nen oli teh­ty asian havain­nol­lis­ta­mi­sek­si. Sama tois­tuu kai­kis­sa vuokrasuhteissa. 

        Vuokral­la asu­va voi saa­da asum­is­tukea. Omis­tusasun­nos­sa asu­va ei, vaik­ka olisi pienituloinen.

      4. R.Silfverberg: Vuo­kral­la asu­va voi saa­da asu­mis­tu­kea. Omis­tusa­sun­nos­sa asu­va ei, vaik­ka oli­si pienituloinen.

        Tietenkin omis­tusasun­toon voi saa­da asum­is­tukea. Sil­lä kor­vataan mm. vastiket­ta. Omakoti­taloille on määritel­ty erik­seen tuk­i­ta­so, jol­la pitäisi pystyä kat­ta­maan ylläpito‑, läm­mi­tys- ja kiin­teistöveroku­lu­ja ja muis­taak­seni veden käyt­tö menee siinä tapauk­ses­sa samaan könttään.

        Omis­tusasu­jan tuk­i­ta­so ei kyl­lä muis­taak­seni ollut kovin korkea, mut­ta ei sitä silti kan­nat­tane lähteä hyvää syr­jäseudun okt:ta myymään, että voisi muut­taa pk-seudulle huonoon tai ahtaaseen asumukseen.

        Suo­mi on tukien ja tulon­si­ir­to­jen suur­val­ta ja sel­l­aise­na pysyy. Työn tekemis­es­tä, opiskelus­ta ja muus­ta arve­lut­tavas­ta ran­gais­taan asian­mukaisin veroin ja tukien menetyksin.

      5. Omis­tusasun­toon saa asum­is­tukea hyvin har­voin, kos­ka jos on niin pien­i­t­u­loinen, että on oikeus asum­is­tu­keen, ei saa asun­to­lainaa. Asun­to­lainan lyhen­nys ei ole kor­vat­ta­va meno, kos­ka se on säästämistä. Käytän­nössä asum­is­tukea omis­tusasun­toon saa­va on perinyt asun­not ja saa tukea yhtiö­vastik­keeseen tai omakoti­talon lämmityskuluighin.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Omis­tusa­sun­toon saa asu­mis­tu­kea hyvin har­voin, kos­ka jos on niin pie­ni­tu­loi­nen, että on oikeus asu­mis­tu­keen, ei saa asun­to­lai­naa. Asun­to­lai­nan lyhen­nys ei ole kor­vat­ta­va meno, kos­ka se on sääs­tä­mis­tä. Käy­tän­nös­sä asu­mis­tu­kea omis­tusa­sun­toon saa­va on peri­nyt asun­not ja saa tukea yhtiö­vas­tik­kee­seen tai oma­ko­ti­ta­lon lämmityskuluighin.

        Ne tuet mitä pien­i­t­u­loinen omis­tusasun­non omis­ta­ja, esim eläkeläi­nen joka on asun­ton­sa mak­sanut, voi saa­da ovat mität­tömät ver­rat­tuna mitä vuokral­la asu­va saa. Ne ovat luokkaa pari kymp­piä kuus­sa. Se mitä vuokral­la asu­va mak­saa net­tona tuken­sa ansios­ta vuokraa on vähem­män kuin asun­ton­sa omis­ta­van yhtiö­vastike tai läm­mi­tysku­lut. Tietysti asun­non voi muut­taa rahak­si mut­ta se onnis­tuu vain kasvukeskuksissa.
        Vuokral­la asu­vien liian korkea asum­is­tu­ki on aiheut­tanut markki­nahäir­iön asuntomarkkinoille.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo ris­tiin vuo­kraa­mi­nen oli teh­ty asian havain­nol­lis­ta­mi­sek­si. Sama tois­tuu kai­kis­sa vuokrasuhteissa.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asu­vat ensin omis­san asu­nois­saan, he eivät mak­sa asu­mi­ses­taan veroa. Jos he mene­vät asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toihn ja mak­sa­vat toi­sil­leen 1000 €/kk vuo­kraa, molem­pien net­to­tu­lot pie­ne­vät vuo­kra­tu­los­ta mene­vän veron (39 % net­to­tu­los­ta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omistusasunnossa.

        Eristyt­tenä tapauk­se­na näin. Esimerkki­ta­pauk­ses­sa ei kan­na­ta samaan aikaan omis­taa asun­toa ja asua toises­sa vas­taavas­sa asun­nos­sa vuokral­la, juurikin tuon veroki­ilan takia. 

        Toisaal­ta, jos kuvitel­laan, ettei vuokrat­u­loil­ta mak­set­taisi vero­ja, niin vuokranan­ta­jan saa­ma net­to­tuot­to kas­vaisi veron ver­ran. Olet­taen, että net­to­tuot­to­vaa­timus (pros­ent­teina sijoite­tulle pääo­ma­lle) pysy­isi vakiona, niin asun­non hin­ta nousisi myös veron osu­u­den verran.

        Näil­lä ole­tuk­sil­la vuokra- ja omis­tusasumisen suh­teelli­nen kalleus pysy­isi siis samana, riip­pumat­ta siitä, miten vuokrat­u­lo­ja verote­taan. Veroaste vaikut­taisi ain­oas­taan ton­tin arvoon. 

        Vuokrat­u­lon vero­tuk­sen pois­to paran­taisi nähdäk­seni vuokra-asumisen suh­teel­lista houkut­tele­vu­ut­ta ain­oas­taan tilanteessa, jos­sa vuokranan­ta­jien net­to­tuot­to­vaa­timus lask­isi veron pois­ton myötä.

      8. Eristyt­tenä tapauk­se­na näin. Esimerkki­ta­pauk­ses­sa ei kan­na­ta samaan aikaan omis­taa asun­toa ja asua toises­sa vas­taavas­sa asun­nos­sa vuokral­la, juurikin tuon veroki­ilan takia.

        Tämä ris­ti­in omis­t­a­mi­nen oli vain havain­nol­lis­ta­mas­sa sitä, että vuokra-asumis­es­ta koituu val­ti­olle vero­tu­lo­ja, joi­ta omis­tusasumis­es­ta ei koidu. Sikl­si esimerkin sanoma ei rajoitu ris­ti­in omis­tamiseen. Markki­noiden ollessa tas­apain­os­sa, vuokral­la asum­i­nen on veron ver­ran kalli­im­paa. Jos kyke­nee han­kki­maan omis­tusasun­non, ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa asua vuokral­la. Jos taas on riit­tävän pien­i­t­u­loinen saadak­seen asum­is­tukea, ei pidä han­kkia omistusasuntoa.
        Kom­mentin lop­pu­osan osalta kehotan hark­it­se­maan vaiku­tuk­sen etumerkkiä.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ris­tiin omis­ta­mi­nen oli vain havain­nol­lis­ta­mas­sa sitä, että vuo­kra-asu­mi­s­es­­ta koi­tuu val­tiol­le vero­tu­lo­ja, joi­ta omis­tusa­su­mi­ses­ta ei koi­du. Sikl­si esi­mer­kin sano­ma ei rajoi­tu ris­tiin omis­ta­mi­seen. Mark­ki­noi­den olles­sa tasa­pai­nos­sa, vuo­kral­la asu­mi­nen on veron ver­ran kal­liim­paa. Jos kyke­nee hank­ki­maan omis­tusa­sun­non, ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa asua vuo­kral­la. Jos taas on riit­tä­vän pie­ni­tu­loi­nen saa­dak­seen asu­mis­tu­kea, ei pidä hank­kia omistusasuntoa.
        Kom­men­tin lop­puo­san osal­ta keho­tan har­kit­se­maan vai­ku­tuk­sen etumerkkiä.

        Kiitos vas­tauk­ses­ta. Lopetan oma­l­ta osaltani tähän, kos­ka taisin tosi­aan sor­tua aja­tusvirheeseen tuossa. 

        Niin­hän se tosi­aan itse asi­as­sa on, että veron pois­to nos­taisi vuokra-asumisen suh­teel­lista houkut­tele­vu­ut­ta. Lähtöko­htais­es­ti vuokran määrä kun pysy­isi samana ja asun­non arvo nousisi (kos­ka asun­to tar­joaa entistä parem­paa net­to­tuot­toa sijoittajille).

      10. Täysin sym­metris­es­ti ris­ti­in tätä ei toki tapahdu. 

        Sen sijaan vuokra-asun­non omis­ta­ja mak­saa vuokrat­u­lostaan vero­ja (39%) joista kus­tan­netaan myös osalle vuokra-asu­jista näi­den mak­samaa vuokraa asum­istuen muo­dos­sa (enim­mil­lään 80%).

        Osalle suo­ma­lai­sista on hyvinkin kan­nat­tavam­paa asua vuokral­la. Koko Suomen kansan­taloudelle tämä ei ole kannattavaa.

    2. Vuokrien vero­tus kan­nat­taisi pois­taa ja alkaa verot­taa kaikkia asun­to­ja niiden asumis­statuk­ses­ta välit­tämät­tä, eli sen jäl­keen ei olisi merk­i­tys­tä onko asun­to vuokral­la, asumiskäytössä, tyhjil­lään, airbnb käytössä vai miten, siitä mak­set­taisi­in veroa samal­la logiikalla.

      Jos muu­tok­sen astues­sa voimaan vero­tuk­sen aste las­kee suh­teessa nykyiseen vuokrien vero­tuk­seen, lail­la pitäisi pakot­taa vas­taa­va veronalen­nus nyky­isi­in vuokra­suhteisi­in jot­ta hyö­ty ei valu vain vuokranantajille.

  5. Vuokrien suhde asun­to­jen hin­toi­hin on eräs keskeisim­mistä mittareista, joiden avul­la hah­mote­taan markki­nan tas­apain­oa. Tilas­tokeskuk­sen mukaan mit­tari on säi­lynyt Helsingis­sä hyvinkin stabi­ili­na esim. viimeiset 5 vuot­ta. Väli on Asun­non arvo/asunnon vuokra 24–26x . Vaikea uskoa, että tämä muut­tuu jatkos­sakaan, kos­ka taustal­la ole­vat mekanis­mit ovat tun­netut ja vah­vat. Uskotko, että myös asun­to­jen hin­nat siis laskevat?

  6. Val­tion kaavailut haso jär­jestelmästä kyl­lä kään­tävät markki­navuokrat kasvu­un. Helsin­ki ryhtyy sit­ten tar­joa­maan tätä sub­ven­toitua sosi­aal­ista asum­ista kaikille halukkaille maail­mas­sa ( kuten hitas­ta). No nyky­helsinkiläisille , joiden olo pääkaupungis­sa on tärkeää, tämä asum­i­nen jää pois ja kaik­ki haso­laiset ovat sit­ten tuli­joi­ta. Vapaat markki­nat kutsuvat.

    1. Mik­koIM:
      Val­tion kaa­vai­lut haso jär­jes­tel­mäs­tä kyl­lä kään­tä­vät mark­ki­na­vuo­krat kas­vuun. Hel­sin­ki ryh­tyy sit­ten tar­joa­maan tätä sub­ven­toi­tua sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta kai­kil­le haluk­kail­le maa­il­mas­sa ( kuten hitas­ta). No nyky­hel­sin­ki­läi­sil­le , joi­den olopää­kau­pun­gis­sa on tär­ke­ää, tämä asu­mi­nen jää pois ja kaik­ki haso­lai­set ovat sit­ten tuli­joi­ta. Vapaat mark­ki­nat kutsuvat.

      Mikä on haso-jär­jestelmä? Miten helsinkiläisyys vaikut­taa siihen nyt?

      1. R.Silfverberg: Mikä on haso-jär­­jes­tel­mä? Miten hel­sin­ki­läi­syys vai­kut­taa sii­hen nyt?

        Huoli­mat­tomasti kir­joitin. Aso arpa muut­tuu alueel­lis­es­ta val­takun­nal­lisek­si ja voimas­sa kak­si vuot­ta. Veikkaan että suurem­pi osa asun­non saav­ista jatkos­sa on Helsinki­in tuli­joi­ta. Pitkä pant­taami­nen, Joka lie mahdollista/järkevää vain jos juuret, työ­paik­ka ja muu­ta on jo seudul­la, jää pois.

  7. Helsingis­sä kiin­teät kus­tan­nuk­set vuokra­ton­til­la ole­vis­sa asun­nois­sa nousee. Ne kyl­lä ote­taan vuokralaiselta. Siir­to­la­pu­u­tarhat saa kyl­lä liikaa alen­nus­ta, 1,5 € m2. Täl­laisen ale on epäreilua

    1. Helsingis­sä kiin­teät kus­tan­nuk­set vuokra­ton­til­la ole­vis­sa asun­nois­sa nousee. Ne kyl­lä ote­taan vuokralaiselta.

      Mitä kaut­ta vuokra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­tyvät markknavuokri­in? Yritätkö väit­tää, että jos jolo­lakin ton­til­la vuokra olisi alem­pi, vuokranan­ta­ja tarkoaisi sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuokralle halvemmalla?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä kaut­ta vuo­kra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­ty­vät markk­na­vuo­kriin? Yri­tät­kö väit­tää, että jos jolo­la­kin ton­til­la vuo­kra oli­si alem­pi, vuo­kra­nan­ta­ja tar­koai­si sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuo­kral­le halvemmalla?

        Kai se menee teo­ri­as­sa niin, että nämä vuokra­ton­til­la ole­vat vuokrat­ta­vat asun­not siir­tyvät koro­tusten myötä tar­jon­takäyräl­lä oikealle… koko käyrää ja siten tas­apain­ovuokraa se ei het­kau­ta, mut­ta jos kaik­ki asun­not oli­si­vat vuokra­ton­til­la ja tont­tivuokra nousisi, sil­loin koko käyrä ja tas­apain­ovuokra nousisivat.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä kaut­ta vuo­kra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­ty­vät markk­na­vuo­kriin? Yri­tät­kö väit­tää, että jos jolo­la­kin ton­til­la vuo­kra oli­si alem­pi, vuo­kra­nan­ta­ja tar­koai­si sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuo­kral­le halvemmalla? 

        Jos jos­sain muuten saman­laises­sa taloy­htiössä on viereistä pienem­mät vastik­keet (kos­ka ton­tin vuokra on halvem­pi), saa yhtiöstä asun­non omis­ta­va vuokranan­ta­ja parem­man vuokratuo­ton (vuokralaiset mak­sa­vat samaa vuokraa saman­lai­sista asun­nos­ta samal­la alueel­la riip­pumat­ta siitä mikä taloy­htiön talous on). 

        Kos­ka tässä yhtiössä on pienem­mät kulut (muiden kaupunki­lais­ten sub­ven­toimana), sen asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kos­ka sijoit­ta­jan kan­nat­taa mak­saa asun­toa ostaes­sa hie­man enem­män parem­man tuo­ton vuoksi. 

        Jos samas­sa yhtiössä on asun­ton­sa itse omis­tavia asukkai­ta, hei­dän omaisuuten­sa arvo nousee. Toisaal­ta sen taloy­htiön asun­not ovat uudelle asukkalle kalli­impia ostaa. Tosin aina kan­nat­taa lukea papereista mihin asti sopimuk­seen on kir­jat­tu sen hal­van vuokran jatkuvan.…

  8. Kos­ka tont­tivuokra lohkaisee tuot­to­vaa­timus­ta pahasti niin sil­loin on pakko korot­taa vuokraa. Kun taas tont­tivuokran ollessa vähem­män voi moni jät­tää väli­in ne korotukset. 

    Ei ne yksi­tyiset joka risauk­ses­ta koro­ta vuokraa kuten Satot ja Kojamot ja var­mat joil­la on koro­tusautomast­ti. Eikä jah­taa viimeistä killinkiä kun etsivät vuokralaista joka mak­saa eikä myöskään tuhoa kämppää 

    Paljonko se 4 pros­entin tuot­to ton­ti­maas­ta onkaan per m2

  9. Komp­paan Odea vuokrata­soko­hdas­sa. Omas­sa vaa­ti­mat­tomas­sa asun­tos­alkus­sani olen etsinyt yhteen asun­toon pk-seudul­la uut­ta vuokralaista, ja luot­totiedoil­la varustet­tu­ja oleskelu­lu­van omaavia hak­i­joi­ta ei tun­nu enää vuokra-asun­tomarkki­noil­la ole­van vaik­ka vuokrapyyn­tö on sama kuin 2013. 

    Nyt kun sos­susek­to­ril­la olisi älliä kiristää proak­ti­ivis­es­ti asum­is­tuki­ra­jo­ja niin säästet­täisi­in bud­jet­ti­ra­haa rutkasti. 

    Samal­la kypsem­mät ome­nat asun­tomarkki­noil­la alka­isi­vat putoil­la puista. Lajik­keet ovat “Rahapo­di” ja “FIRE”.

    1. Oon samaa mieltä kuin Taneli. Asum­is­tukipuol­ta pitäisi nyt kiristää, että isot toim­i­jat saataisi­in ruo­tu­un. Nythän markki­nat ovat eriy­tyneet täysin. Yksi­tyiset vuokranan­ta­jat laske­vat vuokri­aan täl­lä het­kel­lä, mut­ta tilas­tois­sa näkyy vuokrien nousu. Kos­ka tilas­ton perus­tana on Kansaneläke­laitok­sen asum­is­tukirek­isteri sekä vuokrat­aloy­htiöi­den vuokra-asun­toti­eto­ja. Eli isot toim­i­jat pystyvät tässäkin tilanteessa nos­ta­maan vuokria, vaik­ka on ylitarjontaa.

    2. Tane­li Neval­la: Nyt kun sos­susek­to­ril­la oli­si älliä kiris­tää proak­tii­vi­ses­ti asu­mis­tu­ki­ra­jo­ja niin sääs­tet­täi­siin bud­jet­ti­ra­haa rutkasti. 

      Kela nimeno­maan on tehnyt jotain tuon tapaista toimeen­tu­lotues­sa vuokrara­joille, eli pysäyt­tänyt tukemien­sa asun­to­jen vuokrien nousun. Nyt se näkyy vuokra­markki­noil­la. Juuri toimeen­tu­lotuen vuokrara­jan alle hin­noitel­tu­ja asun­to­ja on paljon nyt tar­jol­la. Jos pyytää vuokraa sen rajan yli, vuokraus vaikeu­tuu kan­takaupunkia lukuunottamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.