Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä

Tar­jol­la ole­vien vuo­kra-asun­to­jen mää­rä osoit­taa, että mark­ki­nat tasa­pai­not­ta­va vuo­kra­ta­so on kään­ty­nyt las­kuun Hel­sin­gis­sä. Vuo­kra­nan­ta­jil­le tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen näyt­tää vie­vän aikaa.

2010-luvul­la asun­to­jen vuo­krat nousi­vat Hel­sin­gis­sä nopeam­min kuin nii­den hin­nat. Kor­ko­jen las­kies­sa koh­ti nol­laa oli­si luul­lut käy­vän päinvastoin.

Nyt ollaan nor­maa­lim­mas­sa tilan­tees­sa. Kes­kus­pan­kin syn­nyt­tä­mä pää­omain­flaa­tio näkyy myös Hel­sin­gin asun­to­jen hin­to­jen nousu­na. Vuo­kra­lais­ten mak­su­ky­kyä se ei ole nos­ta­nut. Moni nuo­ri aikui­nen näyt­tää pake­ne­van Hel­sin­gin koh­tuut­to­mia vuo­kria naa­pu­ri­kun­tiin tai vie­lä kauemmas.

Jos uskoi­si reaa­li­kor­ko­jen pysy­vän nega­tii­vi­si­na ikui­ses­ti, kan­nat­tai­si asun­nois­ta mak­saa kuin­ka pal­jon tahan­sa. Vähän niin monis­sa ulko­mai­sis­sa met­ro­po­leis­sa teh­dään­kin. Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­to­jen nousu on ollut vaa­ti­ma­ton­ta ver­rok­kei­hin nähden.

Halut­tu sijain­ti näkyy asun­to­jen vuo­kris­sa pal­jon mal­til­li­sem­min kuin hin­nois­sa. Mata­lien kor­ko­jen aika­na hyväl­lä pai­kal­la ole­vas­ta asun­nos­ta voi mak­saa pal­jon, kun ei ajat­te­le sitä meno­na vaan sijoi­tuk­se­na. Menok­si se kui­ten­kin muut­tuu, jos korot nouse­vat. Vuo­kra on vuo­kra­lai­sel­le juok­se­va meno eikä sijoitus.

Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa hal­val­ta alu­eel­ta, jos täh­tää hyvään vuo­kra­tuot­toon. Arvon­nousu taas on aina­kin tois­tai­sek­si ollut nopein­ta Hel­sin­gin ratikkakaupungissa.

Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu on tyreh­ty­nyt, vaik­ka asun­to­ja on raken­net­tu pal­jon lisää. Hel­sin­gin Sano­mat kysyi­kin jo, uhkaa­ko Hel­sin­kiä saman­lai­nen asu­kas­ka­to, joka on koe­tel­lut Lon­too­ta, Parii­sia ja New Yorkia.

Vaik­ka Hel­sin­gin kan­sain­vä­li­nen mai­ne on koko ajan paran­tu­nut, sil­lä on pit­kä mat­ka sel­lai­sek­si kult­ti­kau­pun­gik­si, jos­ta maa­il­man rik­kaim­mat osta­vat luk­susa­sun­to­ja tukikohdikseen.

Hypon pää­e­ko­no­mis­ti Juha­na Brot­he­rus tosin ker­too, että maa­kun­tien rik­kaat ovat osta­neet ene­ne­väs­sä mää­rin kak­ko­sa­sun­to­ja Hel­sin­gis­tä. Myös maa­kun­tien yri­tyk­set osta­vat nii­tä hotel­lin kor­vik­keik­si hen­ki­lö­kun­nal­leen. Täs­tä ilmiös­tä ei kui­ten­kaan ole tyh­jen­tä­mään Hel­sin­kiä asukkaista.

Kak­sois­kun­ta­lai­suus ei siir­täi­si vain vero­tu­lo­ja Hel­sin­gis­tä mök­ki­paik­ka­kun­nil­le. Se voi siir­tää nii­tä myös maa­kun­nis­ta Helsinkiin.

Tule­vien asuk­kai­den mää­rää ja koos­tu­mus­ta ei juu­ri kan­na­ta yrit­tää ennus­taa las­ke­mal­la, kuin­ka pal­jon ja mil­lai­sia ihmi­siä muut­taa sisään ja ulos vaan sitä kaut­ta, pal­jon­ko asun­to­ja on ja mis­sä käy­tös­sä ne ovat. Ker­ran vuo­des­sa esi­mer­kik­si joku huo­maa, että Hel­sin­kiin muut­ta­vat ovat huo­nom­min kou­lu­tet­tu­ja kuin Hel­sin­gis­tä pois muut­ta­vat. Ei pitäi­si olla yllät­tä­vää, että yli­opis­to­kau­pun­kiin muut­taa yli­op­pi­lai­ta ja siel­tä pois mais­te­rei­ta. Olen­nais­ta on, että kou­lu­tus­ta­so Hel­sin­gis­sä kas­vaa koko ajan suh­tees­sa muu­hun maahan.

Kahdet erilliset asuntomarkkinat

Hel­sin­gin seu­dul­la on kah­det eril­li­set asun­to­mark­ki­nat. Vero­tus kan­nus­taa hyväs­sä talou­del­li­ses­sa ase­mas­sa ole­vaa omis­tusa­su­jak­si. Vuo­kra-asu­mi­nen syn­nyt­tää vero­tu­lo­ja, omis­tusa­su­mi­nen ei syn­ny­tä. Sik­si omis­tusa­su­mi­nen on koko elin­kaar­ta aja­tel­len veron ver­ran hal­vem­paa. Asu­mis­tu­ki taas kan­nus­taa pie­ni­tu­loi­sia asu­maan vuo­kral­la sil­loin­kin, kun nämä voi­si­vat saa­da asuntolainan.

Mark­ki­nat eriy­ty­vät. Omis­tusa­su­jil­la on mata­lien kor­ko­jen vuok­si varaa kil­pail­la halu­tuis­ta asun­nois­ta kohoa­vin hin­noin. Vuo­kra-asu­jil­la taas ei ole varaa mak­saa kor­keam­pia vuokria.

Vuo­kra-asun­toa on pidet­ty var­ma­tuot­toi­se­na sijoi­tuk­se­na. Mata­lien kor­ko­jen aika­na vah­vas­ti vivu­tet­tu sijoi­tusa­sun­to tuot­taa pel­kän vuo­kran kaut­ta hyvän tuo­ton omil­le rahoil­le, min­kä pääl­le tulee ole­tet­tu arvon­nousu. Suu­rin osa uusis­ta asun­nois­ta on sik­si men­nyt sijoit­ta­jil­le. Kovin moni löy­si tämän huna­ja­pur­kin ja nyt vuo­kra-asun­to­mark­ki­noil­la on puu­tet­ta vuo­kra­lai­sis­ta ja omis­tusa­sun­to­mark­ki­noil­la myytävästä.

Mark­ki­na­vuo­krat näyt­tä­vät kään­ty­neen Hel­sin­gis­sä las­kuun kas­va­neen tar­jon­nan ansios­ta. Vuo­kra­nan­ta­jil­le tämän tosi­asian tun­nus­ta­mi­nen näyt­tää vie­vän aikaa. Pakot­tai­si­han vuo­krien alen­ta­mi­nen alas­kir­jauk­siin tilinpäätöksissä.

Syk­syl­lä opis­ke­li­joi­den muu­tet­tua Hel­sin­kiin näem­me uuden tasa­pai­no­ti­lan. Luu­len­pa, että vuo­krat kään­ty­vät las­kuun pit­kään jat­ku­neen nousun jäl­keen. Pel­käs­tään oiko­tiel­lä on tar­jol­la yli 4 300 hel­sin­ki­läis­tä vuo­kra-asun­toa, eikä mää­rä ole syk­syn lähes­tyes­sä juu­ri laskenut.

Moni asun­to­si­joit­ta­ja var­maan­kin pois­tuu pelis­tä kas­san kaut­ta myy­mäl­lä asun­ton­sa. Sii­tä voi seu­ra­ta iso hei­lah­dus mark­ki­noil­la, jos kaik­ki kek­si­vät sen­kin yhtä aikaa.

Jos Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si pysy­vää yli­tar­jon­taa asun­nois­ta, tyh­jil­leen eivät jäi­si asun­not Hel­sin­gis­sä vaan alu­een reu­noil­la, kun­han mark­ki­nat ovat ensin etsi­neet uuden tasapainon.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talouselämä-lehdessä.

 

32 vastausta artikkeliin “Vuokrat kääntynevät laskuun Helsingissä”

  1. > Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa hal­val­ta alu­eel­ta, jos
    > täh­tää hyvään vuo­kra­tuot­toon. Arvon­nousu taas on ainakin
    > tois­tai­sek­si ollut nopein­ta Hel­sin­gin ratikkakaupungissa.

    Tämä joh­tuu asu­mis­tuen kaut­ta toteu­te­tus­ta alue­po­li­tii­kas­ta. Syr­jä­seu­dul­la «koh­tuul­li­nen vuo­kra» on se mak­si­mi, johon saa täy­den asu­mis­tuen ja tätä kaut­ta «koh­tuul­li­ses­ta vuo­kras­ta» tule paik­ka­kun­nan «ylei­nen vuokrataso».

    Ei pidä tui­jot­taa vain pelk­kään asun­toon vaan myös sitä ympä­röi­vään infraan. Jos lähin kaup­pa siir­tyy 70 kilo­met­rin pää­hän hyväs­tä vuo­kra­tuo­tos­ta, ei tuo tuot­to ole kovin van­kal­la pohjalla.

    Eri­tyi­ses­ti nyt talous­ro­mah­duk­sen par­taal­la tulee sijoit­ta­jal­le mer­kit­tä­väk­si teki­jäk­si asun­non ympä­ris­tön «talou­del­li­nen infra». Kan­nat­taa vähän kat­soa sijoi­tus­koh­teen ympä­ris­töä sil­tä kan­nal­ta kuin­ka suu­ri osa paik­ka­kun­nan asun­nois­ta on rahoi­tet­tu velal­la. Hin­to­jen romah­dus on suu­rem­pi niil­lä paik­ka­kun­nil­la, jot­ka ovat vel­kai­sim­pia. Par­hai­ten arvon säi­lyt­tä­ne­vät poh­jan­maan varak­kaat «isän­tien omis­ta­mat» kylät.

  2. Mik­si sit­ten Koja­mo on edel­leen pys­ty­nyt korot­ta­maan vuo­kria uusis­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa? Vaik­ka siel­lä­kin tyh­jiä asun­to­ja tuplas­ti vuo­den takai­seen näh­den. Viit­taan toi­ma­rin haas­tat­te­luun vii­me viikolla.

    Yksi­tyi­se­nä vuo­kra­nan­ta­ja­na näen kyl­lä pai­neet vuo­krien las­ke­mi­seen. Kysyn­tä on ihan nol­lis­sa ja tar­jon­taa paljon. 

    Onko Koja­mo jon­kin­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö? Kun ei tar­jon­ta vs kysyn­tä ‑kuvio vai­ku­ta. Ja perus­te­lee omia vuo­kri­aan mark­ki­na­vuo­kril­la ja samaan aikaan iso­na toi­mi­ja­na mää­rit­te­lee ne.

    1. T Pero­maa:
      Mik­si sit­ten Koja­mo on edel­leen pys­ty­nyt korot­ta­maan vuo­kria uusis­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa? Vaik­ka siel­lä­kin tyh­jiä asun­to­ja tuplas­ti vuo­den takai­seen näh­den. Viit­taan toi­ma­rin haas­tat­te­luun vii­me viikolla.

      Yksi­tyi­se­nä vuo­kra­nan­ta­ja­na näen kyl­lä pai­neet vuo­krien las­ke­mi­seen. Kysyn­tä on ihan nol­lis­sa ja tar­jon­taa paljon. 

      Onko Koja­mo jon­kin­lai­nen mark­ki­na­häi­rik­kö? Kun ei tar­jon­ta vs kysyn­tä ‑kuvio vai­ku­ta. Ja perus­te­lee omia vuo­kri­aan mark­ki­na­vuo­kril­la ja samaan aikaan iso­na toi­mi­ja­na mää­rit­te­lee ne.

      Koja­mo eli nyk. Lumo on sii­tä eri­tyi­nen että niil­tä saa käm­pän ilman vuo­kra­va­kuut­ta ja keh­noil­la luot­to­tie­doil­la. Monel­le huo­nos­sa talous­ti­lan­tees­sa ole­val­le sr on ainoa vaih­toeh­to vaik­ka onkin kallis.

      Toki Lumol­la on myös pal­jon komei­ta uudiskohteita.

      1. Jos tuo pitää paik­kan­sa (niin­kuin minä­kin ole­tan), niin tuo tar­koit­taa sitä, että Lumol­le menee vuo­kral­le ne, jot­ka tar­vit­se­vat tukea asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Eivät ”itse mak­sa­vat”. Jol­loin on vähem­män väliä, mikä se vuo­kra on?

        Mut­ta tuo Lumon vuo­kra­ta­so (ja komeat uudis­koh­teet). Täl­lä vii­kol­la HS jut­tu Van­taan koh­tees­ta, jos­sa 21 m² yksiön vuo­kra on yli 700€. Tar­koit­taa yli 30€/m2. Ja se on Ullan­lin­nan yksiöi­den hin­ta täl­lä het­kel­lä (tar­kis­tin tämän äsken). Ja niis­sä on sen­tään se kani­kop­pi vin­til­lä tai kel­la­ris­sa, eikä asun­non sisällä. 

        ”Vai­keas­ti asu­tet­ta­vat” pitäi­si saa­da muu­ta kaut­ta asun­toi­hin. Lumo yms pää­see pahas­ti lyp­sä­mään täs­sä kohtaa.

  3. Kiin­nos­ta­va huo­mio maa­kun­tien rik­kais­ta, jot­ka osta­vat Hgis­tä kak­kos- (tai ehkä ykkös-) asun­non. Tämä vas­taa joi­ta­kin omia havain­to­ja­ni. Voi olla myös niin, että kun työ­ura on teh­ty maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa, muu­te­taan­kin aikuis­ten las­ten peräs­sä Hkiin. Seu­raan mök­ki­paik­ka­kun­ta­ni leh­teä ja tun­tuu, että täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei lain­kaan tun­nis­te­ta. Puhu­taan vain ”paluu­muut­ta­jis­ta”.
    Toi­saal­ta kiin­nos­ta­via uuti­sia ete­lä­sa­vo­lai­sel­la paik­ka­kun­nal­la ovat olleet myös aka­tee­mi­set nuo­ret per­heet, jot­ka ovat hank­ki­neet hulp­pei­ta asun­to­ja etä­työn innoittamina.

    1. <span class=“caps”>JH</span>: Voi olla myös niin, että kun työ­ura on teh­ty maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa, muu­te­taan­kin aikuis­ten las­ten peräs­sä Hkiin. 

      Tie­dän tapauk­sen, jos­sa les­ki­rou­va muut­ti Poh­jois-Savos­ta agraa­reis­ta olois­ta Hel­sin­kiin lähem­mäk­si pait­si las­taan myös las­ten­lap­si­aan. Täs­tä liik­kees­tä HS tai­si teh­dä jutun­kin takavuosina.

  4. Vero­tus kan­nus­taa hyväs­sä talou­del­li­ses­sa ase­mas­sa ole­vaa omis­tusa­su­jak­si. Vuo­kra-asu­mi­nen syn­nyt­tää vero­tu­lo­ja, omis­tusa­su­mi­nen ei syn­ny­tä. Sik­si omis­tusa­su­mi­nen on koko elin­kaar­ta aja­tel­len veron ver­ran halvempaa.”

    Mihin perus­tuu tämä “veron kokoi­nen etu”? Jos esim. asun­non vuo­kran pys­tyi­si vähen­tä­mään vero­tuk­ses­sa, se pää­tyi­si näh­däk­se­ni suo­raan vuo­kra­lai­sen efek­tii­vi­sen net­to­vuo­kran vähen­nyk­seen ja sitä kaut­ta mak­su­ky­vyn ja kysyn­nän sekä vuo­kra­ta­son, ja lopul­ta asun­non arvon nousuun, cete­ris pari­bus. Omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen suh­teel­li­nen kal­lius selit­tyi­si yhtä­lail­la edel­leen vain vuo­kra­lais­ten (netto)maksuvalmiuden ja sijoit­ta­jien (netto)tuottovaatimuksen tasa­pai­non kautta. 

    Jokai­nen asu­mi­seen liit­ty­vä vero­huo­jen­nus kapi­ta­li­soi­tuu lopul­ta maa­no­mis­ta­jan hyödyksi.

    1. Jos Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asu­vat ensin omis­san asu­nois­saan, he eivät mak­sa asu­mi­ses­taan veroa. Jos he mene­vät asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toihn ja mak­sa­vat toi­sil­leen 1000 €/kk vuo­kraa, molem­pien net­to­tu­lot pie­ne­vät vuo­kra­tu­los­ta mene­vän veron (39 % net­to­tu­los­ta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omistusasunnossa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asu­vat ensin omis­san asu­nois­saan, he eivät mak­sa asu­mi­ses­taan veroa. Jos he mene­vät asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toihn ja mak­sa­vat toi­sil­leen 1000 €/kk vuo­kraa, molem­pien net­to­tu­lot pie­ne­vät vuo­kra­tu­los­ta mene­vän veron (39 % net­to­tu­los­ta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omistusasunnossa. 

        Tämä ske­naa­rio ei kyl­lä tois­tu nor­maa­lio­lois­sa eikä ole perus­te sil­le että omis­tusa­su­mis­ta pitäi­si verot­taa enemmän.

      2. Tuo ris­tiin vuo­kraa­mi­nen oli teh­ty asian havain­nol­lis­ta­mi­sek­si. Sama tois­tuu kai­kis­sa vuokrasuhteissa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo ris­tiin vuo­kraa­mi­nen oli teh­ty asian havain­nol­lis­ta­mi­sek­si. Sama tois­tuu kai­kis­sa vuokrasuhteissa. 

        Vuo­kral­la asu­va voi saa­da asu­mis­tu­kea. Omis­tusa­sun­nos­sa asu­va ei, vaik­ka oli­si pienituloinen.

      4. R.Silfverberg: asu­mis­tu­ke

        omis­tusa­sun­toon saa asu­mis­tu­kea ihan samal­la tavalla.

      5. R.Silfverberg: Vuo­kral­la asu­va voi saa­da asu­mis­tu­kea. Omis­tusa­sun­nos­sa asu­va ei, vaik­ka oli­si pienituloinen.

        Tie­ten­kin omis­tusa­sun­toon voi saa­da asu­mis­tu­kea. Sil­lä kor­va­taan mm. vas­ti­ket­ta. Oma­ko­ti­ta­loil­le on mää­ri­tel­ty erik­seen tuki­ta­so, jol­la pitäi­si pys­tyä kat­ta­maan ylläpito‑, läm­mi­tys- ja kiin­teis­tö­ve­ro­ku­lu­ja ja muis­taak­se­ni veden käyt­tö menee sii­nä tapauk­ses­sa samaan könttään.

        Omis­tusa­su­jan tuki­ta­so ei kyl­lä muis­taak­se­ni ollut kovin kor­kea, mut­ta ei sitä sil­ti kan­nat­ta­ne läh­teä hyvää syr­jä­seu­dun okt:ta myy­mään, että voi­si muut­taa pk-seu­dul­le huo­noon tai ahtaa­seen asumukseen.

        Suo­mi on tukien ja tulon­siir­to­jen suur­val­ta ja sel­lai­se­na pysyy. Työn teke­mi­ses­tä, opis­ke­lus­ta ja muus­ta arve­lut­ta­vas­ta ran­gais­taan asian­mu­kai­sin veroin ja tukien menetyksin.

      6. Omis­tusa­sun­toon saa asu­mis­tu­kea hyvin har­voin, kos­ka jos on niin pie­ni­tu­loi­nen, että on oikeus asu­mis­tu­keen, ei saa asun­to­lai­naa. Asun­to­lai­nan lyhen­nys ei ole kor­vat­ta­va meno, kos­ka se on sääs­tä­mis­tä. Käy­tän­nös­sä asu­mis­tu­kea omis­tusa­sun­toon saa­va on peri­nyt asun­not ja saa tukea yhtiö­vas­tik­kee­seen tai oma­ko­ti­ta­lon lämmityskuluighin.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Omis­tusa­sun­toon saa asu­mis­tu­kea hyvin har­voin, kos­ka jos on niin pie­ni­tu­loi­nen, että on oikeus asu­mis­tu­keen, ei saa asun­to­lai­naa. Asun­to­lai­nan lyhen­nys ei ole kor­vat­ta­va meno, kos­ka se on sääs­tä­mis­tä. Käy­tän­nös­sä asu­mis­tu­kea omis­tusa­sun­toon saa­va on peri­nyt asun­not ja saa tukea yhtiö­vas­tik­kee­seen tai oma­ko­ti­ta­lon lämmityskuluighin.

        Ne tuet mitä pie­ni­tu­loi­nen omis­tusa­sun­non omis­ta­ja, esim elä­ke­läi­nen joka on asun­ton­sa mak­sa­nut, voi saa­da ovat mität­tö­mät ver­rat­tu­na mitä vuo­kral­la asu­va saa. Ne ovat luok­kaa pari kymp­piä kuus­sa. Se mitä vuo­kral­la asu­va mak­saa net­to­na tuken­sa ansios­ta vuo­kraa on vähem­män kuin asun­ton­sa omis­ta­van yhtiö­vas­ti­ke tai läm­mi­tys­ku­lut. Tie­tys­ti asun­non voi muut­taa rahak­si mut­ta se onnis­tuu vain kasvukeskuksissa.
        Vuo­kral­la asu­vien lii­an kor­kea asu­mis­tu­ki on aiheut­ta­nut mark­ki­na­häi­riön asuntomarkkinoille.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo ris­tiin vuo­kraa­mi­nen oli teh­ty asian havain­nol­lis­ta­mi­sek­si. Sama tois­tuu kai­kis­sa vuokrasuhteissa.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Vir­ta­nen ja Lah­ti­nen asu­vat ensin omis­san asu­nois­saan, he eivät mak­sa asu­mi­ses­taan veroa. Jos he mene­vät asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toihn ja mak­sa­vat toi­sil­leen 1000 €/kk vuo­kraa, molem­pien net­to­tu­lot pie­ne­vät vuo­kra­tu­los­ta mene­vän veron (39 % net­to­tu­los­ta) ver­ran. Sik­si on kan­nat­ta­vam­paa asua omistusasunnossa.

        Eris­tyt­te­nä tapauk­se­na näin. Esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa ei kan­na­ta samaan aikaan omis­taa asun­toa ja asua toi­ses­sa vas­taa­vas­sa asun­nos­sa vuo­kral­la, juu­ri­kin tuon vero­kii­lan takia. 

        Toi­saal­ta, jos kuvi­tel­laan, ettei vuo­kra­tu­loil­ta mak­set­tai­si vero­ja, niin vuo­kra­nan­ta­jan saa­ma net­to­tuot­to kas­vai­si veron ver­ran. Olet­taen, että net­to­tuot­to­vaa­ti­mus (pro­sent­tei­na sijoi­te­tul­le pää­omal­le) pysyi­si vakio­na, niin asun­non hin­ta nousi­si myös veron osuu­den verran.

        Näil­lä ole­tuk­sil­la vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen suh­teel­li­nen kal­leus pysyi­si siis sama­na, riip­pu­mat­ta sii­tä, miten vuo­kra­tu­lo­ja vero­te­taan. Veroas­te vai­kut­tai­si ainoas­taan ton­tin arvoon. 

        Vuo­kra­tu­lon vero­tuk­sen pois­to paran­tai­si näh­däk­se­ni vuo­kra-asu­mi­sen suh­teel­lis­ta hou­kut­te­le­vuut­ta ainoas­taan tilan­tees­sa, jos­sa vuo­kra­nan­ta­jien net­to­tuot­to­vaa­ti­mus las­ki­si veron pois­ton myötä.

      9. Eris­tyt­te­nä tapauk­se­na näin. Esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa ei kan­na­ta samaan aikaan omis­taa asun­toa ja asua toi­ses­sa vas­taa­vas­sa asun­nos­sa vuo­kral­la, juu­ri­kin tuon vero­kii­lan takia.

        Tämä ris­tiin omis­ta­mi­nen oli vain havain­nol­lis­ta­mas­sa sitä, että vuo­kra-asu­mi­ses­ta koi­tuu val­tiol­le vero­tu­lo­ja, joi­ta omis­tusa­su­mi­ses­ta ei koi­du. Sikl­si esi­mer­kin sano­ma ei rajoi­tu ris­tiin omis­ta­mi­seen. Mark­ki­noi­den olles­sa tasa­pai­nos­sa, vuo­kral­la asu­mi­nen on veron ver­ran kal­liim­paa. Jos kyke­nee hank­ki­maan omis­tusa­sun­non, ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa asua vuo­kral­la. Jos taas on riit­tä­vän pie­ni­tu­loi­nen saa­dak­seen asu­mis­tu­kea, ei pidä hank­kia omistusasuntoa.
        Kom­men­tin lop­puo­san osal­ta keho­tan har­kit­se­maan vai­ku­tuk­sen etumerkkiä.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ris­tiin omis­ta­mi­nen oli vain havain­nol­lis­ta­mas­sa sitä, että vuo­­kra-asu­­mi­­ses­­ta koi­tuu val­tiol­le vero­tu­lo­ja, joi­ta omis­tusa­su­mi­ses­ta ei koi­du. Sikl­si esi­mer­kin sano­ma ei rajoi­tu ris­tiin omis­ta­mi­seen. Mark­ki­noi­den olles­sa tasa­pai­nos­sa, vuo­kral­la asu­mi­nen on veron ver­ran kal­liim­paa. Jos kyke­nee hank­ki­maan omis­tusa­sun­non, ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa asua vuo­kral­la. Jos taas on riit­tä­vän pie­ni­tu­loi­nen saa­dak­seen asu­mis­tu­kea, ei pidä hank­kia omistusasuntoa.
        Kom­men­tin lop­puo­san osal­ta keho­tan har­kit­se­maan vai­ku­tuk­sen etumerkkiä.

        Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Lope­tan omal­ta osal­ta­ni tähän, kos­ka tai­sin tosi­aan sor­tua aja­tus­vir­hee­seen tuossa. 

        Niin­hän se tosi­aan itse asias­sa on, että veron pois­to nos­tai­si vuo­kra-asu­mi­sen suh­teel­lis­ta hou­kut­te­le­vuut­ta. Läh­tö­koh­tai­ses­ti vuo­kran mää­rä kun pysyi­si sama­na ja asun­non arvo nousi­si (kos­ka asun­to tar­jo­aa entis­tä parem­paa net­to­tuot­toa sijoittajille).

      11. Täy­sin sym­met­ri­ses­ti ris­tiin tätä ei toki tapahdu. 

        Sen sijaan vuo­kra-asun­non omis­ta­ja mak­saa vuo­kra­tu­los­taan vero­ja (39%) jois­ta kus­tan­ne­taan myös osal­le vuo­kra-asu­jis­ta näi­den mak­sa­maa vuo­kraa asu­mis­tuen muo­dos­sa (enim­mil­lään 80%).

        Osal­le suo­ma­lai­sis­ta on hyvin­kin kan­nat­ta­vam­paa asua vuo­kral­la. Koko Suo­men kan­san­ta­lou­del­le tämä ei ole kannattavaa.

    2. Vuo­krien vero­tus kan­nat­tai­si pois­taa ja alkaa verot­taa kaik­kia asun­to­ja nii­den asu­miss­ta­tuk­ses­ta välit­tä­mät­tä, eli sen jäl­keen ei oli­si mer­ki­tys­tä onko asun­to vuo­kral­la, asu­mis­käy­tös­sä, tyh­jil­lään, airbnb käy­tös­sä vai miten, sii­tä mak­set­tai­siin veroa samal­la logiikalla.

      Jos muu­tok­sen astues­sa voi­maan vero­tuk­sen aste las­kee suh­tees­sa nykyi­seen vuo­krien vero­tuk­seen, lail­la pitäi­si pakot­taa vas­taa­va veron­alen­nus nykyi­siin vuo­kra­suh­tei­siin jot­ta hyö­ty ei valu vain vuokranantajille.

  5. Vuo­krien suh­de asun­to­jen hin­toi­hin on eräs kes­kei­sim­mis­tä mit­ta­reis­ta, joi­den avul­la hah­mo­te­taan mark­ki­nan tasa­pai­noa. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan mit­ta­ri on säi­ly­nyt Hel­sin­gis­sä hyvin­kin sta­bii­li­na esim. vii­mei­set 5 vuot­ta. Väli on Asun­non arvo/asunnon vuo­kra 24–26x . Vai­kea uskoa, että tämä muut­tuu jat­kos­sa­kaan, kos­ka taus­tal­la ole­vat meka­nis­mit ovat tun­ne­tut ja vah­vat. Uskot­ko, että myös asun­to­jen hin­nat siis laskevat?

  6. Val­tion kaa­vai­lut haso jär­jes­tel­mäs­tä kyl­lä kään­tä­vät mark­ki­na­vuo­krat kas­vuun. Hel­sin­ki ryh­tyy sit­ten tar­joa­maan tätä sub­ven­toi­tua sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta kai­kil­le haluk­kail­le maa­il­mas­sa ( kuten hitas­ta). No nyky­hel­sin­ki­läi­sil­le , joi­den olo pää­kau­pun­gis­sa on tär­ke­ää, tämä asu­mi­nen jää pois ja kaik­ki haso­lai­set ovat sit­ten tuli­joi­ta. Vapaat mark­ki­nat kutsuvat.

    1. Mik­koIM:
      Val­tion kaa­vai­lut haso jär­jes­tel­mäs­tä kyl­lä kään­tä­vät mark­ki­na­vuo­krat kas­vuun. Hel­sin­ki ryh­tyy sit­ten tar­joa­maan tätä sub­ven­toi­tua sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta kai­kil­le haluk­kail­le maa­il­mas­sa ( kuten hitas­ta). No nyky­hel­sin­ki­läi­sil­le , joi­den olopää­kau­pun­gis­sa on tär­ke­ää, tämä asu­mi­nen jää pois ja kaik­ki haso­lai­set ovat sit­ten tuli­joi­ta. Vapaat mark­ki­nat kutsuvat.

      Mikä on haso-jär­jes­tel­mä? Miten hel­sin­ki­läi­syys vai­kut­taa sii­hen nyt?

      1. R.Silfverberg: Mikä on haso-jär­­jes­­tel­­mä? Miten hel­sin­ki­läi­syys vai­kut­taa sii­hen nyt?

        Huo­li­mat­to­mas­ti kir­joi­tin. Aso arpa muut­tuu alu­eel­li­ses­ta val­ta­kun­nal­li­sek­si ja voi­mas­sa kak­si vuot­ta. Veik­kaan että suu­rem­pi osa asun­non saa­vis­ta jat­kos­sa on Hel­sin­kiin tuli­joi­ta. Pit­kä pant­taa­mi­nen, Joka lie mahdollista/järkevää vain jos juu­ret, työ­paik­ka ja muu­ta on jo seu­dul­la, jää pois.

  7. Hel­sin­gis­sä kiin­teät kus­tan­nuk­set vuo­kra­ton­til­la ole­vis­sa asun­nois­sa nousee. Ne kyl­lä ote­taan vuo­kra­lai­sel­ta. Siir­to­la­puu­tar­hat saa kyl­lä lii­kaa alen­nus­ta, 1,5 € m2. Täl­lai­sen ale on epäreilua

    1. Hel­sin­gis­sä kiin­teät kus­tan­nuk­set vuo­kra­ton­til­la ole­vis­sa asun­nois­sa nousee. Ne kyl­lä ote­taan vuokralaiselta.

      Mitä kaut­ta vuo­kra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­ty­vät markk­na­vuo­kriin? Yri­tät­kö väit­tää, että jos jolo­la­kin ton­til­la vuo­kra oli­si alem­pi, vuo­kra­nan­ta­ja tar­koai­si sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuo­kral­le halvemmalla?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä kaut­ta vuo­kra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­ty­vät markk­na­vuo­kriin? Yri­tät­kö väit­tää, että jos jolo­la­kin ton­til­la vuo­kra oli­si alem­pi, vuo­kra­nan­ta­ja tar­koai­si sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuo­kral­le halvemmalla?

        Kai se menee teo­rias­sa niin, että nämä vuo­kra­ton­til­la ole­vat vuo­krat­ta­vat asun­not siir­ty­vät koro­tus­ten myö­tä tar­jon­ta­käy­räl­lä oikeal­le… koko käy­rää ja siten tasa­pai­no­vuo­kraa se ei het­kau­ta, mut­ta jos kaik­ki asun­not oli­si­vat vuo­kra­ton­til­la ja tont­ti­vuo­kra nousi­si, sil­loin koko käy­rä ja tasa­pai­no­vuo­kra nousisivat.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä kaut­ta vuo­kra­ton­tin kus­tan­nuk­set siir­ty­vät markk­na­vuo­kriin? Yri­tät­kö väit­tää, että jos jolo­la­kin ton­til­la vuo­kra oli­si alem­pi, vuo­kra­nan­ta­ja tar­koai­si sil­lä ton­til­la ole­via asun­to­ja vuo­kral­le halvemmalla? 

        Jos jos­sain muu­ten saman­lai­ses­sa talo­yh­tiös­sä on vie­reis­tä pie­nem­mät vas­tik­keet (kos­ka ton­tin vuo­kra on hal­vem­pi), saa yhtiös­tä asun­non omis­ta­va vuo­kra­nan­ta­ja parem­man vuo­kra­tuo­ton (vuo­kra­lai­set mak­sa­vat samaa vuo­kraa saman­lai­sis­ta asun­nos­ta samal­la alu­eel­la riip­pu­mat­ta sii­tä mikä talo­yh­tiön talous on). 

        Kos­ka täs­sä yhtiös­sä on pie­nem­mät kulut (mui­den kau­pun­ki­lais­ten sub­ven­toi­ma­na), sen asun­to­jen hin­nat nouse­vat kos­ka sijoit­ta­jan kan­nat­taa mak­saa asun­toa ostaes­sa hie­man enem­män parem­man tuo­ton vuoksi. 

        Jos samas­sa yhtiös­sä on asun­ton­sa itse omis­ta­via asuk­kai­ta, hei­dän omai­suu­ten­sa arvo nousee. Toi­saal­ta sen talo­yh­tiön asun­not ovat uudel­le asuk­kal­le kal­liim­pia ostaa. Tosin aina kan­nat­taa lukea pape­reis­ta mihin asti sopi­muk­seen on kir­jat­tu sen hal­van vuo­kran jatkuvan.…

  8. Kos­ka tont­ti­vuo­kra loh­kai­see tuot­to­vaa­ti­mus­ta pahas­ti niin sil­loin on pak­ko korot­taa vuo­kraa. Kun taas tont­ti­vuo­kran olles­sa vähem­män voi moni jät­tää väliin ne korotukset. 

    Ei ne yksi­tyi­set joka risauk­ses­ta koro­ta vuo­kraa kuten Satot ja Koja­mot ja var­mat joil­la on koro­tusau­to­mast­ti. Eikä jah­taa vii­meis­tä kil­lin­kiä kun etsi­vät vuo­kra­lais­ta joka mak­saa eikä myös­kään tuhoa kämppää 

    Pal­jon­ko se 4 pro­sen­tin tuot­to ton­ti­maas­ta onkaan per m2

  9. Komp­paan Odea vuo­kra­ta­so­koh­das­sa. Omas­sa vaa­ti­mat­to­mas­sa asun­to­sal­kus­sa­ni olen etsi­nyt yhteen asun­toon pk-seu­dul­la uut­ta vuo­kra­lais­ta, ja luot­to­tie­doil­la varus­tet­tu­ja oles­ke­lu­lu­van omaa­via haki­joi­ta ei tun­nu enää vuo­kra-asun­to­mark­ki­noil­la ole­van vaik­ka vuo­kra­pyyn­tö on sama kuin 2013. 

    Nyt kun sos­susek­to­ril­la oli­si älliä kiris­tää proak­tii­vi­ses­ti asu­mis­tu­ki­ra­jo­ja niin sääs­tet­täi­siin bud­jet­ti­ra­haa rutkasti. 

    Samal­la kyp­sem­mät ome­nat asun­to­mark­ki­noil­la alkai­si­vat putoil­la puis­ta. Lajik­keet ovat “Raha­po­di” ja “FIRE”.

    1. Oon samaa miel­tä kuin Tane­li. Asu­mis­tu­ki­puol­ta pitäi­si nyt kiris­tää, että isot toi­mi­jat saa­tai­siin ruo­tuun. Nyt­hän mark­ki­nat ovat eriy­ty­neet täy­sin. Yksi­tyi­set vuo­kra­nan­ta­jat las­ke­vat vuo­kri­aan täl­lä het­kel­lä, mut­ta tilas­tois­sa näkyy vuo­krien nousu. Kos­ka tilas­ton perus­ta­na on Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen asu­mis­tu­ki­re­kis­te­ri sekä vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den vuo­kra-asun­to­tie­to­ja. Eli isot toi­mi­jat pys­ty­vät täs­sä­kin tilan­tees­sa nos­ta­maan vuo­kria, vaik­ka on ylitarjontaa.

    2. Tane­li Neval­la: Nyt kun sos­susek­to­ril­la oli­si älliä kiris­tää proak­tii­vi­ses­ti asu­mis­tu­ki­ra­jo­ja niin sääs­tet­täi­siin bud­jet­ti­ra­haa rutkasti. 

      Kela nime­no­maan on teh­nyt jotain tuon tapais­ta toi­meen­tu­lo­tues­sa vuo­kra­ra­joil­le, eli pysäyt­tä­nyt tuke­mien­sa asun­to­jen vuo­krien nousun. Nyt se näkyy vuo­kra­mark­ki­noil­la. Juu­ri toi­meen­tu­lo­tuen vuo­kra­ra­jan alle hin­noi­tel­tu­ja asun­to­ja on pal­jon nyt tar­jol­la. Jos pyy­tää vuo­kraa sen rajan yli, vuo­kraus vai­keu­tuu kan­ta­kau­pun­kia lukuunottamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.