Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe
Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.
Tämän palstan ilmeisesti kommentoiduin kirjoitukseni on heinäkuussa julkaistu kirjoitus maataloustuessa miljoonat ovat halpoja, johon on tullut jo yli 460 kommenttipuheenvuoroa. En ole itse jaksanut argumentointia enää oikein seurata. Keskustelu on kääntynyt pohjoisen ja etelän viljelijöiden nokitteluun siitä, vääristääkö kansallinen ”vuoristotuki” maatalouden harjoittamista Suomen sisällä. Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.
Pohjoisessa on vaadittu, että heidän heikompia viljelyolosuhteitaan kompensoidaan makswamalla suurempaa tukea kuin etelässä. Kun esimerkiksi maidontuotanto vähenee etelässä ja lisääntyy pohjoisessa, vaikuttaa ulkopuoliselta siltä, että kyse on ylikompensoinnista. Ylikompensointia ei voi perustella mitenkään, mutta pitäisikö eroja kompensoida edes täyteen määrään asti?
Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.
Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto.
Kommentit
388 Vastausta artikkeliin “Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe”
Sama logiikka pätee kaikkeen (alue)tukipolitiikkaan. Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, ja korot maksatetaan tulevilla kutistuvilla ikäluokilla. Tällainen yhteisten varojen haaskaaminen on täysin vastuutonta.
Esko Niemi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
1
Suomen maatalouden suurin uhka on EU, joka pakottaa meidät maksamaan tukea ei pelkästään ulkomaisille tuottajille, vaan myös (väärille) kotimaisille tuottajille.
nos(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Maataloustukiasiat on tehty niin vaikeaksi viidakoksi, että en usko asian olevan enää kenenkään hallussa. Koko järjestelmä pitäisi purkaa ja miettiä uusiksi. Mutta sepäs ei tule tapahtumaan kovin nopeasti, koska järjestelmä on EU:n järjestelmä ja sen nykytila on syntynyt vuosikymmenten aika tehtyjen komptomissien ja lehmänkauppojen tuloksena. Eussahan on totuttu kytkemään aina asioita toisiinsa, paitsi Suomi.
Paavo Häikiö(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Soininvaara haluaa, että Pohjois-Suomi tyhjennetään etelään, mikä on hyvä idea. Suomella on näköpiirissä valtava julkisen talouden vaje lähinnä eläkkeiden ja terveydenhuollon takia mutta muutenkin. Luuleeko joku, että 67 vuoden eläkeiällä uhkailtu turkulainen (minä) aikoo jatkossa elättää näitä pohjoisen maajusseja vain sen takia, että Kepulle riittäisi äänestäjiä ja että ne voisi tappaa toisiaan ja itseään enemmän kuin Venäjällä?
Kullervo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa. Niinpä.
jouni lundqvist(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
3
Niinpä. Kannattaako Suomessa EU:n nähökulmasta tuottaa mitään?
Globaalista näkökulmassa täällä menestyy vain hyvinvointiklusteri, rahanjako läsnäoloa vastaan. Joten ei Suomi tyhjene, vaikka tuotantotoiminta kokonaan etelämpään muuttaisikin.
Jormanen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Osmo hyvä! Kirjoitat, että Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla.
C-alueen tuotannosta kuitenkin valtaosa on nimenomaan Pohjanmaalla: Esimerkiksi Lapin maataloustuotanto on vain noin 2,2% Suomen maataloustuotannosta vaikka Lapin asukasmäärä on n. 3,5% suomen asukasmäärästä.
Parhaiten peltoviljelyn kannattavuutta eri alueilla kuvaa se, paljonko viljelykäyttöön ostettavasta pellosta maksetaan.
matti(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
1
Joopa joo . Monet maat ( Yhdysvallat , Britania , Australia ) ovat pettäneet alkuperäisväestön , älkää tehkö samaa virhettä Suomessa .
Etelän maidon tuotanto kaipaisi lisätukea pari – neljä senttiä litralta mutta tahtoo jäärä politiikkojen tyhjiksi lupauksiksi tai valtaa tavoittelevien tyhjäksi hölinäksi jolla ei ole merkitystä .
Älkää ottako toisilta vaan antakaa muillekkin yhteisestä potista .
Heikki Toivonen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tässä MTK:n nykyisen pj:n maitotila Lapissa.
http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm
Alunperin peltoa 6 ha, nyt raivattu EU-jäsenyyden aikana lähes 100 ha.
EU-tuki 41 000 e, kansallinen tuki Suomen valtion kassasta 128 000 e.
Isäntä ja emäntä käyvät kokopäivätöissä tilan ulkopuolella, vierastyövoima hoitaa maatilan työt.
Pohjoisen C-alueen maitomiehet ovat miehittäneet MTK:n.
Nyt tehdyssä v. 2010 tukiratkaisussa C-alueen maitotukia korotetaan, valtiolta uutta rahaa, etelän AB-alueelle ei mitään.
Kiuruvedellä on sekä peltohehtaarit että lehmämäärä kaksinkertaistunut EU-akana. Etelän tuotantoa on ajettu alas.
EU EI PAKOTA SUOMEA MAKSAMAAN KANSALLISIA TUKIA!!!! EU määrää ainostaan maksettaville tuille ylärajan.
Tässä maidon tuotantotuet, ei ihme, jos tuotanto siirtyy pohjoiseen:
Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
Ulkosaaristo, tukialue A ja B ………………..4,0
Manner-Ahvenanmaa ………………4,0
Muu A- ja B-tukialue ……………2,8
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
C1 ………………….7,6
C2 ………………….8,3
C2 pohjoinen ja saaristo ……………. 12,3
C3―P2 ………………………………14,0
C3―P3, P4 …………………………………16,6
C4―P4 ………………………………21,3
C4―P5 ………………………………30,5
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
2
“Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa. Niinpä.”
Luultavasti saksalainen olisi oikeassa.
Ilmaston lämpeneminenkään ei paljoa auta, jos hallanvaara ei katoa, mitä se ei kai tee.
Parempi maailma toimisi niin, että suomalainen suunnittelisi kännykkää ja ostaisi viljan niiltä, joilta maanviljely sujuu paremmin kuin kännykän suunnittelu.
Kullervo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Maatalouden aluetuet ovat Suomen lakien vastaisia.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan lain 2. pykälälän mukaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta.
Yhdenvertaisuuslaki koskee siis myös maataloutta. Aluetuet asettavat maan eri osien viljelijät erilaiseen asemaan ja aluetuet ovat yhdenvertaisuuslain vastaisia. Laissa ei ole mitään, mikä edes viittaisi tilanteisiin, joissa eriarvoistavat tuet olisivat sallittuja.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Kullervo:
On siellä pohjoisessa muitakin kuin maajusseja ja kepulaisia. Myös maatalous elinkeinona on vain yksi monien joukossa. Eikä siihen ammaattiin ole kovin suurta tunkua missään päin Suomea.
Toki maata pitää viljellä suomessakin ja mieluiten siellä missä se luonnon olosuhteiden kannalta on edullisinta.
Tim K(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Valtio on maksanut puolet pohjoisen navettojen rakentamisista, koneitten hankintaa ym ym jopa yli miljoona euroa!
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Missään muussa EU-maassa ei maataloustukijärjestelmä´ole niin monimutkainen kuin Suomessa, joten ei ole EU:n syy tämä maatalouden byrokrartia ja monimutkaisuus, ei ainakaan yksin EU:n
Suuri syyllinen järjestelmän monimutkaisuuteen on meidän kotoinen MTK:mme, joka vuosien aikana on vaatinut tukijärjestelmiin poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia eri tuotantosuuntia koskevissa yksityiskohdissa.
Vilja-Antti(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Minun mielestä siirtosuunta tulisi olla etelä, esim. koko poronhoitoelinkeino pitää siirtää paremmille laitumille etelään. Siellä on loputtomat jäkälä-ja luppomaat, ja lähes samanlaista paimentolaisuuskansaa on tuotu kymmeniätuhansia maahanmuuttaja/pakolaisina/turisteina.
Halalporoa se olla pittää..
Buenos Aires(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Jouni Lundqvist kirjoitti:
“Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa.”
En usko että saksalainen Suomessa ajaessaan kiinnittää asiaan mitään huomiota. Ehkä parempi vertaus olisi Saksan itäsen osan saamat rakennetuet, jolla infrastruktuuria on laitettu kuntoon.
Jos joku haluaa viihdettä itselleen, niin kysyköön maatalousministeriöstä kuinka moni maataloushallinnon virkamies on samalla maataloustukien saaja ja kuinka moni on tehnyt maatalousyrittämisestään sivutoimi-ilmoituksen tai pyytänyt sivutoimilupaa. Erityisen jännää on se, että maataloustukea saava virkamies käsittelee viljelijöiden tukiasioita, koska se oma tukianomus löytyy samasta kasasta ja tieto esimerkiksi tulevasta tarkastuksesta voi hyvinkin löytyä tukirekistereistä, joten on aikaa valmistautua. Ehkä voisi puhua intressiristiriidasta.
Ei koske Suomea(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Eikä siihen ammaattiin ole kovin suurta tunkua missään päin Suomea.”
Kyse on ainoastaan siitä, että kukaan ei usko tukien säilyvän.
B.J(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Re Matti. “parhaiten peltoviljelyn kannattavuutta eri alueilla kuvaa se, paljonko viljelykäyttöön ostettavasta pellosta maksetaan”
Voi ei, mikähän olisi viljapellon arvo esim Rovaniemellä ilman tukiaisia, tästähän juuri on kyse.
Ällöttää ajatuskin siitä, mitkä tahot tätä maata oikeasti hallitsee. MTK, SAK.
JiiPee(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Luin myös sitä edellistä kirjoitusta muutaman kerran, mutta loptein kun siinä alkoi esiintyä niin paljon virheitä ja tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, kuten tässäkin alustuksessa on.
Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maataloudella on paremmat tuet etelässä kuin pohjoisessa, tosiasia on että paremmat tuet on vain eläintuotannolla, pinta-alatuet eli kasvintuotanto on käytännössä täysin samoilla tuilla, pääosa maatiloista on kasvitiloja kuten viljaa.
Sitten yksi asia, mihin ei ole kiinnitetty huomiota ja joka vaikuttaa, nimittäin maatalous on erittäin pääomavaltaista toimintaa, maa itsessään on hyvin arvokasta ja jos katsotaan toiminnan tuottoa, tukien jälkeenkin niin se ei itse omalla toiminnallaan maksa siihen sijoitettua pääomaa takaisin, vaan homma hoidetaan erillaisin sukupolvensiirtymisjärjestelyin ja korkotukilainoin jne… systeemein, tämä ongelma kärjistyy nimenomaan etelässä, jossa maan arvo nousee täysin järjettömälle tasolle, pohjoisessa jossa maalla ei ole oikein muuta järkevää käyttöä hinnat pysyy jotenkin kurissa ja tilat itse kuolettavat paremmin.
Tämä pääoman aiheuttama kustannus itsessään siirtää maataloutta kauemmas rannikolta, esim. peltohehtaari voi hyvin maksaa uudellamaalla 25 000 € ja jo keskisuomessa hinta on 4000 €, keskisuomen ja uudemaan nurmisadossa ei ole oleellista eroa ja nurmi on se joka eläintuotannossa on se päälaji viljelyssä.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Pohjoisen miehelle. Eläintila tarvitsee peltoa.
Pohjoisessa touhutaan jopa tuhannen lehmän navetoita. Selvityksen mukaan tällainen navetta ja uudistukseen tarvittava nuorkarja tarvitsee lannanlevitysalaa vähintään 800 hehtaaria. Jos tila tuottaa karkeat rehut itse, tarvitaan peltoa noin 840 hehtaaria. Tukiero pohjoisen hyväksi olisi vuodessa 900.000 euroa.
Pohjalaisten ja satakuntalaisten Tornion suurnavetta työllistäisi kymmenkunta ihmistä eli lehmillä ei Lappia työllistetä.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ylikompensaatio pitänee paikkansa, kun sen on myöntänyt pohjoisesta oleva MTK:n nykyinen puheenjohtajakin.
Jostain syystä kuitenkin Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan (jotka ovat näitä ns. parempia maatalousalueita Pähkinäsaaren rajan eteläpuolella) peltomaan hinta on karannut kauas tuottoarvon yläpuolelle. Sen sijaan Oden maatalous”periferiassa” hintataso on vielä ihan järkevä, tuottoarvoon nähden. Tällä mittarilla pohjoisen tukitaso ei vieläkään ole täysin kompensoitu…
Mutta se, että jollakin pohjoisessa menee hyvin tai etelässä huonosti, ei ole peruste mihinkään: yrityksissä on aina hyviä ja huonoja.
Nykyjärjestelmää on helppo kritisoida, se ei vaadi kovin suuria lahjoja. Mutta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja kertoo, miten alaa uudistetaan niin, että kaikki ruuan tuotannolle kansallisesti ja globaalisti asetetut taloudelliset ja eettiset päämäärät saavutetaan.
Itse nimittäin uskon, että myös Suomessa peltoala on syytä pitää ruuan tuotannossa – nykysysteemi on kaukana (mielestäni) oikeasta ja parhaasta, mutta myöskään ruuan tuotannon radikaali vähentäminen Suomessa tuskin on globaalisti kovin vastuullista politiikkaa.
Petri Leinonen
Petri Leinonen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Esko Niemelle:
Eikös olekkin hauskaa tässä aluepolitiikan Suomessa mm semmoinen että ensin saatiin aikaiseksi helsinkiläisten mökkeilijöiden tarvitsema motari Saimaalle ja sitten vasta Turku-Helsiki-Porvoo ja jonka jatkoa itärajalle vielä odotellaan?
Näkyyköhän Saimaan motari laskelmissasi aluetukena?
Minusta on päivänselvä asia että koko Suomi pitää pitää asuttuna ja tuottamassa tämän maan hyvinvointia sekä henkisesti että muutoin. Laskelmat erilaisista aluetuista ja niiden perusteella esitetty riisto on aika naiivi lähtökohta, jossa irtaudutaan kokonaisuudesta ehkä jopa tarkoitushakuisesti.
Jos Suomea ei kannata pitää asuttuna ja toiminnassa kaikilta osiltaan, niin sittenhän meidän kannattaisi antaa Itä-Suomi Venäjälle ja Länsi-Suomi Ruotsille jos ne ovat meille pelkkiä rasitteita, eikö?
Paavo Häikiö(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti pellon hinnoista eri puolilla Suomea.
Koko maataloutemme hulluus kulminoituu uuden pellon raivauksessa, meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa peltoa. Raivausta tehdään lähes pelkästään pohjoisella tukialueella.
Etelässä ei juurikaan ole raivattavaa maata, pohjoinen on täynnä sopivia soita ja metsänpohjia.
Hakatun metsän raivaaminen pelloksi tulee halvemmaksi kuin metsäksi uudistaminen ja se alkaa peltona tuottamaan heti.
Törkeintä on ollut se, että vaikka EU-liittymisen yhteydessä ilmoitettiin, että uusia peltoja ei oteta tukien piiriin, ei tätä määräystä ole noudatettu. MTK ja kepu ajavat häikäilemättä oman vaalikarjansa etua, yhteiskunnan etu saa väistyä.
Etelässä ostetaan peltoa kovaankin hintaan, pakko laajentaa jos aikoo pysyä mukana tuottajana.
Kaikkein selväpiirteisintä olisi, jos myös kotieläinpuolella siirryttäisiin samoihin tukiin koko maassa.
Yksi hulluus on sekin, että Lapin poroille maksetaan hirmutuet, mutta etelässä oleville poroille ei mitään. Poronhoitoa kannattaisi siirtää etelään, pelloilla tuotettaisiin heinää ja kauraa poroille, markkinointiongelmat loppuisivat. Poronliha voitaisiin markkinoida EU-alueella eksoottisena tuotteena.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Juuri tällä hetkellä peltoa on enemmän kuin kotimainen ruuankulutuksemme vaatii. Jos peltoenergian tuotanto on nykyisen energia-alen jälkeen taloudellisesti mahdollista, tuo puoli miljoona ha on heti täyskäytössä. Yhden saksalaisen jutun mukaan 30-luvulla neljännes Saksan peltopinta-alasta oli jo bioenergian tuotannossa: kauraa hevosille.
Jo raivatun peltoalan viljelemättä jättäminen on merkittävän infrastruktuurin käyttämättä jättämistä.
Eemelin markkinoima malli, jossa tuki jaetaan vain jo mukana oleville pelloille ja tiloille jäykistää maatalouden rakenteen. Toimintaympäristön ja tuotantoteknologian muutokset eivät tämän jälkeen välittyisi maataloustuotantoon edes niin heikosti kuin nykyään. Kun tämänhetkistä alue-erojen ylikompensointia tasataan (“oikeaa” ratkaisua ei tietysti tullakaan löytämään vrt. tavan tuloneuvottelut), niin nykyisenkaltainen “tukioikeus”malli ja -ajattelu joutaa hävittää historian romukoppaan.
Petri Leinonen
Petri Leinonen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Vielä näistä poroista, kun joku haluaa niitäkin käsitellä tässä samassa jutussa.
Poroille maksetaan tukea vasta, kun eloporomäärä yhdellä omistajalla ylittä 80 yksilöä, eli poronhoidossa ei makseta tukia harrastelijoille eikä niille joille on perintönä jäänyt jokunen poro ja itse ollaan muissa ammateissa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa harrastelijoiden ja sivutoimimaajussien määrä on hyvin suuri ja jotka itseasiassa syövät niiden tukia, joiden pitäisi olla päätoimisia.
Se ettei etelässä joku ole saanut kyseistä tukea poroille, perustuu varmasti tähän minimäärä vaatimukseen, sillä on ollut liian vähän poroja.
Tämä hirmutuki on muuten 27 € per eloporo, eli sadalla porolla tuki tekee kokonaista 2700 € vuodessa.
Mutta voihan sitä kadehtia sitäkin, porotuet on muuten ainoat tuet tällä perustuotannon sektorilla, joka Ruotsissa on selkeästi suurempi kuin Suomessa, kaikki maataloustuet on Suomessa huomattavasti paremmat kuin Ruotsissa, kaikilla tukialueilla.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tarvitaanko Suomessa maataloutta vai olisiko parempi tuoda kaikki sieltä, missä tuotanto on edullisempaa?
Suomessa yleisesti käytetyn logiikan perusteella tähän ei voi vastata muuten kuin siirtymällä tuontiin. Jatkuvasti vaaditaan esim. siirtogeenisten kasvien käyttöön siirtymistä sillä, ettei muuten voida kilpailla muualla ulkomaisen tehotuotannon kanssa. Kaipa nyt kaikki ymmärtävät, että nämä mahdolliset edut ovat käytettävissä myös muuallakin. Uskokaa jo, ettei Suomi voi koskaan pärjätä tehotuotannossa, vaan bulkkia saa aina edullisemmin muaalta. Ja niille jotka Suomessa haluavat bulkkia halvalla, pitää sitä olla kaupoissa tarjolla.
Vaan olisiko sittenkin niin, että voisimme käyttää vahvuutena jotain omaammekin kuten vaikka pitkiä päiviä, vähempää tuholaistorjunnan tarvetta kylmien aikojen vuoksi,vähempää kemikaalien tarvetta muutenkin, vähempää tarvetta kastella (tai sitten kastellaan puhtaalla vedellä). Täällä voisi olla järkevää kasvattaa hyvinkin erikoisia tuotteita varsin elitistisestikin (luomua, erikoisherkkuja Keski-Euroopan keskuksiin). Saattaisi olla jopa tuottavaa ilman tukiakin.
is(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Päiviö Häikiö
“Minusta on päivänselvä asia että koko Suomi pitää pitää asuttuna ja tuottamassa tämän maan hyvinvointia sekä henkisesti että muutoin.”
Tuottamassa hyvinvointia, kenelle? Lähinnä maajusseille, sillä kaikki ne veroeurot ja hyvinvointi on pois meiltä meiltä veronmaksajilta ja oikeilta yrittäjiltä. Että kiitti vaan vitusti tämmöisestä “hyvinvoinnista”!
Kyllä tämmöinen suoraan sanottuna paskapropaganda pistää keittämään, kun me täällä metallin alihankkijaketjussa joudumme ottamaan vastaan halpamaiden globaalin kilpailupaineen täytenä, kun taas toisia toimialoja paapotaan, holhotaan ja niihin kustaan meidän kovalla vaivalla maksamia verorahoja!
Petri Leinonen
“Mutta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja kertoo, miten alaa uudistetaan”
Älä jauha paskaa, tässä(kin) blogissa on esitelty kaikenlaisia laskelmia siitä, kuinka hommat voisi oikeasti hoitaa.
Joka kerta saadaan kuitenkin kuulla teidän veroiilimatojen “kukaan ei ole esittänyt parempaa”-virttä. Voi elämän kevät, ottakaa silmä käteen ja lukekaa niitä ehdotuksia!
Sylvesteri(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Täällä väitetään, että pellon hinta etelässä on karannut liian korkealle.
Tämä pitää paikkansa ja syykin on yksinkertainen: kotieläintalouden siirtyessä pohjoiseen pahasti vinoutuneen tukipolitiikan seurauksena, joutuu etelän tuottaja repimään leipänsä pellosta. Sitä on saatava lisää, jotta voi pärjätä.
Lääke ongelmiin on selvä: samat kotieläintuet ja peltotuet koko maahan…tai sitten kaikki kansalliset tukemme pois, mitä mm. Ruotsi on vaatinut kilpailua vääristävinä.
Keskustelupalstoilla liikkuu mm. yksi kirjoittaja puolustamassa pohjoisen pellon raivausta, hänellä itsellään on raivauksia urakoiva yritys.
Suomen pitäminen kauttaaltaan asuttuna on järketöntä voimavarojen tuhlausta. Suomi on ainoa harvan asukasluvun maa maailmassa, jota yritetään pitää kauttaaltaan asuttuna. Osa maapinta-alastamme voidaan ihan hyvin pitää puhtaasti puuntuotannossa, metsänä. Siellä olisi susille ja karhuille elintilaa. Nyt esim. vedetään kustannuksista välittämättä kalliita valokuituja pitkin korpia, koska kepu/MTK vaatii, että joka pirttiin on saatava nopea nettiyhteys valtion kustannuksella.
Kepulais-MTK-laiselle hullutukselle on lopultakin laitettava piste!
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Evert The NeveRest kirjoitti 28.11.2009 kello 19:08
“Maatalouden aluetuet ovat Suomen lakien vastaisia. Yhdenvertaisuuslaki koskee siis myös maataloutta. Aluetuet asettavat maan eri osien viljelijät erilaiseen asemaan ja aluetuet ovat yhdenvertaisuuslain vastaisia. Laissa ei ole mitään, mikä edes viittaisi tilanteisiin, joissa eriarvoistavat tuet olisivat sallittuja.”
En ota kantaa tuohon ovatko lakien vastaisia mutta sen sijaan tämä on mielenkiintoinen linkki:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Jos olen oikein ymmärtänyt niin tuossa on perusteluja eduskunnalle sille miksi alunperin ab-alueelle tarkoitetut investointituet ulotettiin koko maahan. Kannattaa lukea koko linkki mutta pieni lainaus:
“Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.”
Näin siis eriarvoisuus kelpasi perusteeksi kun päätettiin alunperin etelään tarkoitetun investointituen ulottamisesta koko maahan. Lieneekö tuo sitten ollut sitä yhdenvertaisuuslakia mihin Evert tuossa viittaa? Ainakin sitä pidettiin silloin eriarvoistavana ja haluttiin saada tilat samalle viivalle investointitukien suhteen. Ja tuotannon siirtymistäkin siinä on käytetty perusteluna että ei saa siirtyä. Nyt kun on syntynyt tilanne jossa tukipolitiikan tämänhetkisten vääristymien takia tilat asetetaan selkeästi eriarvoiseen asemaan ja selkeästi on kotieläintuotato siirtymässä c-alueelle ja syynä on edelleen sama asia kuin tuossa edelläkin eli EUn epäonnistunut tukipolitiikkaa ja asia on eduskunnassakin esillä ollut
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
niin nyt ei olekaan mitään syytä yhdenvertaisuuteen? Ei tunnu siis olevan tarvetta korjata nykyistä eriarvoisuutta. Onko tässä todettava että jotkut meistä ovat yhdenvertaisempia kuin toiset?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Maataloustuki pitäisi sitoa koulutusvelvoitteeseen. Koulutuksen aihe pitäisi olla innostava: miten hankin lisätuloja, miten patentoin keksintöni, miten viljelen ekologisemmin ja tienaa siinä sivussa, miten lopetan elämisen muitten veronmaksajien kustannuksella jne. Tuollainen koulutus maksasi itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Kullervo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tässä keskustelussa näyttää olevan paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaessa ruotsin kielen asemasta Suomessa.
On todella hämmentävää, että niin monet ovat sitä mieltä ettei meillä ole varaa Suomeen.
Todella kummallista vastakkainasettelua milloin minkäkin ryhmän välillä. Pitäisikö vanha sanonta muuttaa muotoon ‘ruotsalaisia meistä ei tullut, venäläisiä emme ole, suomalaisia meistä ei tule, olkaamme siis jälleen riiteleviä heimolaisia’?
Palataan alkujuurille. Talvisodan henki näyttää ainakin kadonneen.
Paavo Häikiö(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Kommentoisin vielä näitä eri tukialueiden välisiä epätasa-arvokysymyksiä, joita täällä varsin rankalla kielellä viljellään.
Etelä katsoo joutuneensä jonkinlaisen salaliiton uhriksi, kun pohjoisessa osassa on joitakin eläintukia, jotka on parempia kuin etelässä, sanon vaan että moni asia on historiassamme ollut aina näin, pohjoinen osa Suomea on ollut aina huonommassa asemassa ja jos nyt jokin asia on olemassa missä meillä on parempi tilanne, niin ei siinä ole kysymys mistään perustuslaillisesta vääryydestä, omat johtajamme nämä EU sopimukset on sopineet ja Koivisto oli presidenttinä, demari ja varmasti kotoisin tanakasti A-alueelta, syyttäkää sitä jos että ole nykyiseen sopimukseen tyytyväisiä.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Minusta ihmisiä tulee tukea, on myös joitain tilanteita jossa joitain elinkeinoja tulee tukea. Ja jos tuettavat eivät ole tasaisesti ympäri maata niin tämä johtaa aluellisiin tulonsiirtoihin, Se mitä en kuitenkaan parhaalla tahdollakaan pysty ymmärtämään on että miksi alueita pitäisi tukea? Jos halutaan tukea maatalouselinkeinoa niin ei se ole mikään peruste tukea sitä eri tavalla eri puolilla maata.
tpyyluoma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
1
tpyluoma:
Olet oikeassa, mutta kyse on maataloudesta puhuttaessa EU:n päätöksistä, ei Suomen.
Ja jos on niin että Suomeen saadaan takaisin rahaa mitä eulle maksetaan joka tapauksessa, niin hyvä.
Maataloustuet voitaisiin varmaan poistaa, jos ne samaan aikaan poistettaisiin koko EU:n alueelta ja sitten tehtäisiin tuontitulli kaikelle tuetulle tuotannolle esim. USAsta.
Suomalainen maajussi pärjäisi varmasti niissäkin oloissa ihan hyvin, onhan nyt hänen ranskalaisen viljelijäveljensä hehtaarituki tuplat suomalaiseen viljelijäveljeen verrattuna.
Paavo Häikiö(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paavo Häikiö osui naulan kantaan, Luin läpi nuo kommentit ja oli todella surullista luettavaa.
Unohdetaan kuinka paljon koko elintarviketju Suomessa työllistää. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista, kun katsotaan koko ketjuläpi
Pohjoista parjataan kaikesta mahdollisesta. Maitotuki nousee C alueilla 0,1 centiä /litra, Sekin oli kasvanut jutussa mahdottomaksi vaikka kirjoittaja tiesi totuuden. Keskikokoiselle maidontuottajalle se on 200 euroa vuodessa.
Etelässä ei varmaan ole poistunut viljelystä yhtää hehtaaria sen taki että se olisi jätetty viljelemättä. Mutta Suomen peltopinta-alasta on jäänyt teiden ja rakentamisen alle peltoa yhtäpaljon kuin on raivattu. Nyt palautetaan Suomen EU-tukia takaisin kun raivioita ei voi ottaa tukijärjestelmään etelän viljeliöiden vaatimuksesta. Elikkä raivioille olisi tukirahat olemassa, mutta kateus politiikka estää niiten käyttämisen.
Ne korkeat investointi tuet EU painosti Suomen maksamaan jotta saataisiin yksikkökoot kasvamaan. Nyt ne on kasvanut ja kateus sen myötä.
Suomessa ei ole liikaa peltoa, Osa viljasta pitäisi tuottaa etanoliksi ja Sivutuoteena syntyisi valkuais rehua jolla voitaisiin korvata sademetsitä raivatuilla pelloilla tuotettua soijaa.
Näitä keskusteluja vaivaa kokonais näkemyksen puute, kokonaisuuksita iroitetaan osatotukksia joilla lyödään toista senkuin jaksaa.
Minua ei vaivaa vaikka etelän viljeliät saakin isompaa tilatukea kuin minä C2- alueella. Minä toimin niistä lähtökohdista mitkä minulla on
kktalo Yppäristä(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paavo Häikiölle:
Mikä ihme on Saimaan motari? Oli mikä oli, se näkyy laskelmissani luultavasti alueiden välisenä tulonsiirtona, jos sitä motaria on ko. alueella asukasta kohti keskimäräistä enemmän tai vähemmän.
Tuon koko maan asuttamisasian Sylvesteri jo kommentoikin aika tyhjentävästi.
Esko Niemi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Tässä keskustelussa näyttää olevan paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaessa ruotsin kielen asemasta Suomessa.”
On mielenkiintoisa pohdiskella, miksi tietyistä kysymyksistä tulee netissä kestosuosikkeja ja miksi argumentaatio menee kärjekkääksi. Näitä kysymyksiä maataloustukien lisäksi ovat ainakin feminismi (ja sen propaganda), pakkoruotsi ja maahanmuutto.
Mielestäni näitä asioita yhdistää ainakin se, että “virallinen näkemys” poikkeaa radikaalisti “nettiyhteisön näkemyksestä”. Lisäksi “virallista näkemystä” ei viitsitä ylimielisesti perustella tai jos viitsitään, perusteluissa vilisee vääriä faktoja, jotka on kumottu nettikeskusteluissa noin tuhat vuotta sitten.
Kärjekkyys syntyy luontevasti tuosta vastapuolen ylimielisyydestä. Joskus se näyttäisi olevan myös strateginen valinta: jos kerran maltillinen argumentointi ei mene läpi, kokeillaan sitten huutamista. En tiedä, kuinka hyvin huutaminen toimiin, mutta veikkaan että aika hyvin.
Joskus kärjekäs argumentaatio toimii kuitenkin vastoin tarkoitustaan. Sofi Oksanen väitti, että tyypillinen mies ei kykene kommunikoimaan ja hakkaa siksi perhettään. Oksanen varmaan feministinä kuvitteli toimivansa niin hyvän asian puolesta, että kärjekäs valehtelukin sallitaan. Minä veikkaan, että Oksasen oksennus oli niin vihamielinen, että se päätyy toimimaan feminismiä vastaan (mikä tietysti on hyvä asia).
Kullervo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
kktalo Yppäristä kirjoitti:
“Unohdetaan kuinka paljon koko elintarviketju Suomessa työllistää. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista, kun katsotaan koko ketjuläpi”
Rusileipä leivotaan tuontirukiista ja ruotsalainen maito työllistää Hämeenlinnan meijerissä ja sitä rataa siinä missä suomalainen maito ja kun katsotaan koko ketju läpi niin K-kauppias se työllistää satoja miljoonia ihmisiä. Jopa Bolivian kahvinviljelijät.
Tämä asia on puhki puhuttu jo “maataloustuessa miljoonat ovat halpoja” -ketjussa. Eikö nyt pitäisi keskustella siitä, miksi maataloutta kammetaan maajusseja eriarvoistavilla tukiaisilla etelästä pohjoiseen.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
kk-talo kirjoittaa täyttä potaskaa.
Pohjoisen maitoon tuli juuri tehdyssä v. 2010 tukiratkaisussa uutta tukea, ei paljoa, mutta asian törkeyden ydin onkin siinä, että C-alueen miehittämä MTK:n johtokunta on koko ajan vaatinut lisää tukea AB-alueen maidolle. Mutta kun tuli todellisen päätöksen hetki, junailivat he maitotuen itselleen. Pienen, mutta kuitenkin. AB-alueelle ei mitään.
Nykyinen tukisysteemi ei ole se, mitä EU-liittymissopimuksessa sovittiin: etelän AB-alueelle piti maksaa EU:n määräyksestä korotetut investopintituet, ne MTK junttasi pois heti alkuunsa…ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. Samalla MTK-junttauksella lähti AB-alueelta nuorten viljelijöitten tuki, C-alueelle sitä maksetaan edelleenkin (ks. tukihakemuslomake).
Teiden ja rakennusten ym. alle on jäänyt hyvin vähän peltoa, niistäkin vapautunut tuki on siirretty heti uusille pelloille. Mitään rahareserviä raivioita varten ei ole päässyt syntymään. Uusien raiviotten mahdollinen tuki otetaan vanhojen peltojen tukia leikkaamalla.
Meillä on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa ja uutta raivataan aivan järjettömästi, ja nimenomaan korkean eläintuen C-alueella. Jos kansallinen tuki poistettaisiin, loppuisi järjetön raivaaminenkin. Tundran “peltoja” pitäisi metsittää, ei raivata uutta!
Miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa Pietarin ökyrikkaille halvat voit ja juustot?
Valio on vienyt n. 40% vastaanottamastaan maidosta erilaisina tuotteina ulos, lähinnä Venäjälle.
Viljaetanolista puhuminen on täyttä hömppää, runsas kaksi vuotta sitten sekä Altia että Lännen Tehtaat tutkivat asian, ja totesivat, että ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei likimainkaan.
Nyt Pekkarinen on asettanut yhden miehen toimikunnan (Esa Härmälä, ent MTK pj) tutkimaan taas tätä samaa asiaa.
Kun lasketaan viljaetanolista saatava energiatase, niin tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan. Ei järjen häivääkään koko touhussa.
Maataloutemme vinoutumat saadaan oikaistua, kun kaikki Suomen kansalliset tuet poistetaan, tätähän mm. Ruotsi on EU:ssa moneen kertaan vaatinut.
kktalo puhuu etelän suuremmasta tilatuesta: tilatuki onkin vain pieni osa kokonaistuesta, se on C-alueen kotieläintiloilla ruhtinaalliset etelän tukiin verrattuna.
Ja sosiaali-ja terveysministeriön rahojen käyttö maatalouden “lomituksiin” on täysin vastuutonta toimintaa. Samaan aikaan mm. vanhainkodit huutavat raha- ja henkilöstöpulaa.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Pohjanmaan tuottajat (sis. MTK) ajaa etanolitehtaan pystyttämistä valtion suurella tuella. Sivutuotteena syntyisi TOSIHALPAA valkuaisrehua alueen kotieläintiloille.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Metallimies Sylvesterille. joka kirjoitti 29.11.2009 kello 15:47
Oletko ajatellut kuinka paljon Suomalainen maatalous työllistää metallimiehiä; Valtra, Elho, Junkkari, Pellonpaja, Alatalkari, Multiva, Tume, Sampo….. Pitkä tulisi lista, jos kaikki tähän pantaisiin. Monet niistä on menestynee myös vientimarkkinoilla. Yksikään näistä yrityksita ei olisi olemassa ilman kotimaista maataloutta.
Että kun jatkossa syljet sitä vittua, paskaa, veroiilimatoa maidän viljeliäin päälle, Paskannat samalla yli 10`000 Suomalaiselle metallimiehelle.
kktalo Yppäristä(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Eemeli; Ei sa mitään potaskaa ollut se 0.1 settiä. Tiesit itsekin sen koon ja vaikutuksen keskiverto tilalle. minun puolesta sen lisän olisi voinut maksaa kaikille alueille.
Altian ja Lännen etanoli hankkeet kaatui noususuhdanteen aikana viljan- ja metallien nopeaan hinnan nousuun. Nyt molemmat on halpoja ja etanolin teko olisi kanattavaa. Kyllä sillä valkuaisella markinahinta otetaan, Ei se Altian ohratärkelyksen vallkuainenkaan sikamiehille halpaa ole. Kipurajalla.
No mitä järkeä siinä on että sademetsää raivatan pelloksi että saadaa etanolia ja soijaa. Meillä on EU,n määräys lisätä tulevaisuudessa biolisä poltoaineesen. Jostakin se biolisä tulee, miksei siten tehdä sitä itse, Sitä on myöhäistä jappasta onko se biolisä viisasta vai ei, päätös on tehty.
Arla sulkee Hämeenlinnan pakaamon ja pakkaminen siirtyy, niin minne se siityykään? Vantaale?
Peltoja on todellakin poistunut viljelyksestä suunilleen saman verran kuin on raivattu. Kaivakaa se jostain tilastosta. Ja niitä Eu- tukeja palautetaa takisin EU,niin, siksi kun ei ole tarpeeksi tukikelpoista alaa.
kktalo Yppäristä(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
kktalo Yppäristä kirjoitti 29.11.2009 kello 22:48
“Peltoja on todellakin poistunut viljelyksestä suunilleen saman verran kuin on raivattu. Kaivakaa se jostain tilastosta.”
En tiedä mistä lähteestä sinun tietosi on peräisin mutta jos oikeaa tietoa haluat ja lueskelet Maataloustilastollista vuosikirjaa niin mielestäni sieltä löytyy kyllä ihan että pellon nettomuutos 1996 => 2008 on noin +150.000 hehtaaria. Siis nettomuutos kaikki poistumat ja lisäykset huomioden. Eli kyllä peltoala on selkeästi lisääntynyt eli on raivattu enemmän kuin on tonteiksi jne poistunut. Tätä taustaa vasten ihmetyttää tuokin että “ei ole tarpeeksi tukikelpoista alaa” kun aikanaan tuet määrättiin liittymishetken mukaan ja sen jälkeen tullut noin paljon lisää peltoa. Oletko nyt ihan varma tietosi oikeellisuudesta?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Miksi Suomessa juodaan niin kamalan paljon lehmän maitoa? Lapset tarttee maitoa elämänsä aluksi, mutta yleensä äitinsä hoitavat sen, ei lehmät. Kun tuo aika on ohi, eikö koko maidon juontia voisi kokonaan lopettaa? En oikein käsitä, miksei vesi riittäisi juomaksi kunnollisen ruuan lisäksi. Jostain hämärästä mielikuvasta minulla on käsitys, että pohjoisen maailman porukka “kärsii” mutaatiosta, millä lehmän maidon juonti ei aiheuta ongelmia. Palataan normaaliin.
Miksi muuten jonkinlainen telakkatuki aiheuttaa hirveitä pääsärkyjä joillekin, mutta mieletön maataloustuki ei lähimainkaan samanlaista?? Onko kepulaisia muka niin paljon?? Kuulisin mielelläni esim OS:lta, kuinka paljon Suomen valtio itse tukee maataloutta eri tavoilla, ja paljonko vielä EU lisäksi????????????
Yleensä aika moni tietää, että EU:n rahoista hirmu suuri osuus menee nimenomaan maatalouteen. Miksi? Kuinkahan paljon todella pahaa kehityismaille tekee esim erilaiset vientituet? Miksi niitä ei lopeteta??
Tää osa-alue elämästä on kyllä niin helkkarin ihmeellinen, etten usko sen järkeistyvän pitkään aikaan, vaikka syitä olisi ja paljon.
Minusta Suomessa pitää tukijutut hoitaa niin, että tiettyjä hommia hoidetaa siellä, mihin luonnonmukaisesti olisi hyvä, eikä joillain spesiaalijutuilla ohjata hommaa aivan muualle,
MIVa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
kktalo jauhaa paskaa oikein tosissaan.
Altia on äskettäin ilmoittanut, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut, jotta viljaetanolin tuottaminen kannattaisi. Edellyttäisi, että viljaa pitäisi saada jatkuvasti 35-50 e/tonni hintaan, siis alle puoleen nykyisestä EU-ajan alhaisimmasta hintatasosta. Eikä sekään tosiasia ole muuttunut miksikään, että viljaenergian tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa, kuin mitä siitä saadaan syntymään.
Tiedossa on, että Pohjanmaan pojilla oli suunnitelma rakentaa Altian viljaetanolitehtaan ja Nurmon Atrian teurastamon väli täyteen halpaa Altian valkuaisrehua käyttäviä sikaloita.
Mikäpä siinä, Altia voi rakentaa etanolitehtaansa, mutta siihen ei pidä hassata valtion tukirahoja.
Kannattaisi lukea muutakin kuin Suomenmaata ja Maaseudun Tulevaisuutta!
Meillä ei ole tutkittu lainkaan “toisen sukupolven” energiatuotantoa, nurmesta kaasuttamalla saatavaa energiaa. Sillä saataisiin ylimääräiset pellot muuhun käyttöön kuin ylijäämäviljanviljelyyn. Syy on varmaankin se, että siitä ei synny halpaa valkuaisrehua sivutuotteena.
Täysin käsittämätön on kktalon väite, että peltoa poistuisi saman verran kuin uutta raivataan!
Poistuvien peltojen tuki on siirretty kokonaan 0,2 suuruisten kuvio-oikaisujen tukeen, mitään ei ole jäänyt säästöön.
Tässä raivattujen peltojen määrä ha:
1996: 27 216
1997: 20 728
1998: 27 865
1999: 15 750
2000: 20 416
2001: 13 861
2002: 15 216
2003: 11 726
2004: 2 363
Melkoisia määriä. Jos peltoa olisi poistunut samat määrät kuin mitä on uutta raivattu, ei mitään ongelmaa olisikaan, poistuvalta pellolta saa tuet siirtää uudelle lohkolle.
Että muka EU-tukia palautettu peltoalan puutteessa!!!! Eipä ole ennen tuollaista väitettä tullut vastaan! Tilanne on juuri päinvastainen, esim. siirryttäessä tilatukisysteemiin vanhasta CAP-järjestelmästä, leikattiin tilatukea 5% kasvaneen pinta-alan takia.
Kannattaisi lukea muutakin kuin Suomenmaata ja Maaseudun Tulevaisuutta!
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 29.11.2009 kello 9:37
“Luin myös sitä edellistä kirjoitusta muutaman kerran, mutta loptein kun siinä alkoi esiintyä niin paljon virheitä ja tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, kuten tässäkin alustuksessa on.
Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maataloudella on paremmat tuet etelässä kuin pohjoisessa, tosiasia on että paremmat tuet on vain eläintuotannolla, pinta-alatuet eli kasvintuotanto on käytännössä täysin samoilla tuilla, pääosa maatiloista on kasvitiloja kuten viljaa.”
Tämä rupesi vähän ihmetyttämään että mahdetaanko tässä tarkoittaa minua ja piti oikein tarkistaa että miten noi asiat on. Mutta ei, en valitettavasti hirveitä virheitä esittämistäni asioista löytänyt, toivon että jos näissä tiedoissa on joku virhe niin nimimerkki Lapinmies oikaisee esittämäni virhelliset tiedot, kiitos.
Ja nyt valitettavasti tulee toistoa toisesta ketjusta mutta ne asiat joihin toivon kommenttia eli selvityksen että mikä tiedoista on virheellinen:
Esimerkki käytännön tilanteesta että 50 lehmän navetta ja 50 ha peltoa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasattu luvut:
Tukialue A B C1 C2 C3 C4
Nurmi e/ha 695 697 617 626 642 693
Rehuvilja e/ha 695 697 617 621 637 688
Maito c/l 3 3 8 9 12 21
————————————
Maito 50 leh 12750 12750 34000 38250 51000 89250
Peltotuet 34700 34700 30850 31175 31975 34525
————————————
Kokonaistuet 55950 55950 64850 69425 82975 123775
Ero A-aluees 0 0 8900 13475 27025 67825
Ero % A-alu 0 0 +15 +24 +48 +121
Vastaavanlaisia laskelmia tukierosta on esitetty eduskunnassa 2006 ja niissä tukierot ovat mielestäni jopa suuremmat kuin tässä omassa esimerkissäni:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
Ja maidontuotannon siirtymisestä raporttia
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
ja lainaus sivulta 11:
“Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia.”
Sikatuotannon kehittymisestä tutkimusta
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
lainaus sivulta 26:
“Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla.”
Emolehmistä löytyy tietoja tuolta
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=245&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=259
joita kannattaa käydä katsomassa ihan itse mutta pikaisesti näyttäisi olevan että muutos 2006 => 2009 niin ab-alueella osassa jopa laskua ja osassa pientä nousua kun taas c-alueen eläinmäärät lisääntyneet jopa 50-80%. Eli selkeästi myös emolehmien tuotannon painopiste on siirtynyt pohjoisemmaksi samoin kuin maidonkin.
Mutta minun mielestäni tukiero on selviö ja sen vaikutukset näkyvät kaikissa tilastoissa jotka kertovat miten kotieläintuotannon painopiste siirtyy c-tukialueelle. Jatkossa kun 141-tuki poistuu niin jos mitään ei tehdä niin kehitys vain kiihtyy. Tämä todennäköisesti alkaa näkyä lähivuosina sikapuolella jossa tukiero tulee kasvamaan joka vuosi. Mutta mielelläni jos nimimerkki Lapinmies esittää omat lukunsa ja kertoo miten tukiero vastaa olosuhde-eroa ja sen ansiosta mitään siirtymistä ei tapahdu ja esittää myös tosiasiat väitteensä tueksi niin olen
valmis kantaani tarkistamaan. Tosin nuo toisessa
http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja
ketjussa esittämäni laskelmat joissa tukierolla pystytään ostamaan kaikki rehuvilja lypsylehmille ja jää vielä rahaa melkein puolet ylikin niin jotenkin se vaikuttaisi siltä että tukiero ei vastaa esimerkiksi satotasoeroa.
Ja tuosta kasvinviljelystä ja sen katteista ja muusta vielä. Maatalouden tuottoisin ja työllistävin osa on pitkällä aikavälillä juuri kotieläintalous. Juuri sen takia tämä kotieläinpuolen tukieron aiheuttama siirtyminen on niin tuhoisaa että siinä samalla viedään mahdollisuus päätoimisuuteen. Se että jää sivutoiminen matalakatteinen kasviviljely joka ei mahdollista elämistä ilman tilan ulkopuolelta tulevia tuloja niin se ei ole tarkoituksenmukaista. Samalla ympäristön kannalta yksipuolistetaan tuotantoa eli nurmien määrä vähenee ja kun ei ole kotieläimiä niin ei ole myöskään karjanlantaa maan rakenteen ja multavuuden parantamiseen. Lisäksi kun huomioidaan se että puhutaan kuitenkin massatuotteista eli liikutettavat massat ovat suuria (maito, liha) niin mitä pitempien matkojen takaa tuotteet rahdataan kulutuspaikkaan niin ei se ensinnäkään ole ilmaista ja toiseksi niin kuluuhan siinä fossiilisia tai biopolttoaineitakin enemmän.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tässä tukierot edellisen kirjoittajan toimesta kasattuna pinta-alojen osalta tulevista tuista, maitotilalla.
Esimerkki käytännön tilanteesta että 50 lehmän navetta ja 50 ha peltoa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasattu luvut:
Tukialue A B C1 C2 C3 C4
Nurmi e/ha 695 697 617 626 642 693
Reh-vil e/ha 695 697 617 621 637 688
Jokainen huomaa ettei pinta-alapuolella ole oleellista eroa tuissa, erot tulee kun otetaan eläimistä ja maidosta tulevat tuet huomioon.
Kasvinviljelypuolella ei tilojen välillä oleellista eroa olekaan.
Itse olen huomannut, että nämä keskustelut menee siinä vaiheessa pilalle kun osa kirjoittajista alkaa purkaa lapsuudenaikaisia traumojaan ja kepukaunojaan ja sitä kautta tekevät asioilla politiikkaa, joka tässä tapauksessa kääntyy kaikenlaisen aluepolitiikan vastustukseksi, en nyt tarkoita edellistä kirjoittaa vaan muita kirjoituksia joita tässä ketjussa on.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 11:42
“Jokainen huomaa ettei pinta-alapuolella ole oleellista eroa tuissa, erot tulee kun otetaan eläimistä ja maidosta tulevat tuet huomioon.
Kasvinviljelypuolella ei tilojen välillä oleellista eroa olekaan.”
Onko koskaan mahtaa käynyt mielessä että nehän ovatkin nimenomaan ne kotieläinpuolen tuet jotka sen kotieläintuotannon sinne c-alueelle siirtää? Sehän olisi itse asiassa aika loogista että se toiminta jota enemmän tuetaan kannattaa paremmin? Et yhtään kommentoinut tuosta selkeästi nähtävissä olevasta tuotannon siirtymisestä c-alueelle? Mutta että olennaisia ovat nuo eläinpuolen tukierot, eivät nuo kasvupuolen tukierot joita tuossa esittelet ja toteat että eihän pohjoinen saa yhtään parempia tukia? Yhdistetyt eli kasvipuolen + kotieläinpuolen tuet sen sijaan selkeästi c-alueen hyväksi.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Enpä tiedä noista tukiasioista mitään, mutta psykologisen tutkielman suomalaisten traumoista näiden “keskustelujen” perusteella voisi tehdä. Tämä ei toki päde kaikkiin keskustelijoihin, mutta hirmuinen vihan sävyttämä oikeassa oleminen asuu aika monessa. Tehokkaampi paikka vihan purkamiseen näiden keskustelupalstojen sijaan voisi olla perikansallinen korpiraivio aseina kirves, kuokka ja kanki. Kaikki koneet paitsioon ja kunnon hehtaarikorvaus!
Matti Nissinen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies vääristelee asioita ilmeisen tarkoituksella. Peltotuilla ei ole juuri mitään tekemistä vääristyneen tukipolitiikkamme kanssa, vaan nimenomaan kotieläintukierot on kaiken pahan alku ja juuri. Pohjoisessa on kotieläintuet niin suuria, että paltoa kannattaa raivata, vaikkei siihen saisikaan tukea….eläimiä lisää ja uutta tukea tulee sitä kautta lujasti. Etelässä alhaiset kotieläintuet ovat johtaneet eläinmäärien pienenemiseen = tuotanto siirtyy pohjoiseen.-
Kuuntelin joskus EU-jäsenyyden alkuaikoina yhden neuvotteluissa mukana olleen herran esitelmää, hän kertoi, että C-alue (=MTK) halusi korkeat kotieläintuet, siellä oltiin vastaavasti valmiita tyytymään etelää selvästi alempiin peltotukiin. Näin myös tehtiin. Mutta heti jäsenyyden alkuvuosina MTK nosti kauhean äläkän, kun AB-alueella oli korkeammat ha-tuet kuin C-alueella. Ne tasattiin. Asiaan kuuluu, että vastaava tasausta etelään päin ei kotieläintuissa tehty.
Valtiovarainministeri Niinistö halusi v. 1996 jättää maatalouden suunnitellun energiaveron korotuksen ulkopuolelle, hän olisi siirtänyt maatalouden samaan alempaan veroryhmään teollisuuden kanssa.
MTK torppasi Niinistön tarjouksen sillä ehdolla, että puolet maatalouden veronkorotuksen kertynästä palautetaan maataloudelle. Niinistölle tämä sopi, jäihän toinen puoli valtion kassaan.
MTK vaati palautuksen käyttämisen uuteen C-alueen 70 mk hehtaaritukeen. Sinne se myös meni. Etelän osaksi jäi maksajan rooli.
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.
Jokaisella sektorilla on Suomessa edunvalvojansa, palkansaajilla se on SAK ja maajusseilla MTK, varmaan löytyy henkilöitä jotka tuntevat patoutunutta perusvihaa näitä organisaatioita kohtaan, mutta tälläiset foorumit ei ole oikeita paikkoja näiden tunteiden purkamiseen, siihen tarvitaan psytkiatrista hoitoa.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Kun Cap tuesta siiryttiin tilatukeen pinta-ala kasvoi todellakin siinä vaiheessa. Osa viljelyksistä ei saanut aiemmin cap tukea mm. ruokaperuna, vihannesviljely yms. Ja nyt saa. Itse käsitin että se 5% leikkaus johtui juuri tästä. Tilatukea saa käsittääkseni kaikki pellot viimeisiä raivioita lukuunottamaatta.
EU liitymisen jäkeen palautui peltoja viljelyyn Lutu (luopumistuki) järjestelmästä, samoiten otettiin muuten vain viljelemättömiä peltoja viljelyyn. Ei kaikki lisä ole raivaamalla otettua.
Tarkoitin nimenomaan viljelystä poistuneen ja raivatun suhdetta.
Edelleen toistan että Tornion 1000 lehmän navetta on toteutumaton unelma. Ja maitoväkin on siitä irtisanoutumassa. Kansallisille maitotuille on tulossa katto, juuri näitten unien takia. Hyvä niin.
Yleensäkkin noita isoista navetoita, heikoa näkyy olevan kannatus, oli millä tukialueella hyvänsä. Varsinkin mitä nopeammin on polkaistu pystyyn. Toki niissäkin on kannattavia yrityksiä, varsinkin jos kehitystä on tehty useamman sukupuolven ajan. Ja kyllä sieltä etelästäkin hyviä yksiköitä löytyy. Ihailtavaa ammatti taitoa.
Joku kirjoitti että ulkomaiset viljeliät ei kadehdi Suomalaista viljeliää. Kyllä Ruottalaiset ja Tanskalaiset on koko ajan meidän kimpussa. Hyvä esimerkki ruokaperunankansallinen tuki, jonka Ruottalaiset painosti pois. Eihän heidän mielestä kannattaisi koko Suomessa maata viljellä. Ei siellä etelässäkään.
kktalo Yppäristä(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 16:03
“Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.”
Et vastannut edelleenkään mielestäni asialliseen kysymykseeni tuosta tuotannon selkeästä siirtymisestä c-alueelle? Minun mielestäni se johtuu siitä että nykyinen tukiero ylikompensoi todellista olosuhde-eroa ja siksi tuen varassa tuotanto kannattaa paremmin c-alueelle ja kannattavuusero on johtanut kotieläintuotannon siirtymiseen c-alueelle. Mutta mielelläni jos asialliset perusteet esitetään niin olen valmis kantaani tarkistamaan.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Maataloudesta on keskusteltu täällä asiallisesti ja tietoon perustuen ilman mitään erään kirjoittan keksimää kaunaa. Omat symbatiani ovat viljelijöiden puolella, jotka sokeina ovat ajamassa miinaan.
Kaikki tosiasiat osoittavat, että maataloutta ei näillä leveysasteilla pitäisi harjoittaa lainkaan vaan muutamaa piirua etelämpänä.
Tuoreen Maaseudun tulevaisuuden mukaan Eurostatin mukaan Suomessa maatalouden kustannukset ovat EU-maiden suurimmat suhteessa markkinatuottoon ja että viljelijöille ei olisi viime vuosina jäänyt lainkaan palkkaa, jos ei olisi ollut EU- ja kansallisia tukia.
Tämäkin asia on blokin keskusteluissa maatalouden taseista ym. todettu ja sitäkin on yritetty vääntää valheeksi ja panetteluksi. Juho Kusti Paasikivi lausui, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Maaseudulle pitää etsiä toisenlaisia skenaarioita kuin tuhannen lehmän navetoita.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies lähtee asiattomille linjoille, koska ei pysty asialliseen ja tosiasiapohjaiseen keskusteluun tukivinoutumista.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Taitaa olla erikohtelu aiemmin tuttua lähinnä ajalta, jolloin Suomessa oli myös voimassa eurooppalainen sääty-yhteiskunta ja sen veroista vapautettu aatelisto. kuriositeettina sanottakoon, ettei Suomesta ole aatelistoa virallisesti koskaan lakkautettu, vaikkakin se on menettänyt kaikki erioikeutensa.
Maan sisällä tukiero on ongelma siksi, että se tuhoaa alan yhteistyömahdollisuuksia ja siirtää keskustelun alan kehittämisestä keskinäiseen alueelliseen riitelyyn. Se myös eriarvoistaa samassa asemassa olevia varsinkin juuri tukirajalla sen molemmin puolin olevia tiloja, jossa olosuhteet ovat tasan samat molemmilla mutta tuet eivät. Suomessa käytäntö on aika outo, mutta ehkä muualla euroopassa tutumpi, koska se on käytännön tuonut.
EUn toiminta on ymmärrettävää, kun asiaa tarkastelee piiitkästä historiallisesta perspektiivistä. Eli Rooman valtakunnan aikoja pohdittaessa:
Tuolloin imperiumin hallintojärjestelmää pidettiin osin tarkoituksellisesti monimutkaisena. Tavoitteena oli minimoida eri alueiden kapinointi antamalla niille eriarvoisia asemia imperiumin sisällä. Tällä hajota ja hallitse (divide et impera) -taktiikalla alueet usutettiin toistensa kimppuun keskushallinnon asemasta.
Peruste miksi tukijärjestelmän vertailu juuri muinaiseen Roomaan. Koska EU seuraa hallinnollisesti reippaalla vauhdilla juuri Rooman valtakuntaa eli seuraava Rooman hallinnon kuvaus voisi olla kuin EUsta ja sen siirtymisestä kohti ulko- ja muut ministerit ja lopulta presidenttihallintoon (Room. Keisari):
Roomalaiset kutsuivat valtiotaan tasavallaksi (libera res publica), vaikka se ei missään historiansa vaiheessa ollut demokraattinen. Sitä hallittiin monimutkaisella senaatin, virkamiesten ja vinoon jyvitettyjen kansankokousten järjestelmällä. Vähitellen tietyt yksilöt omivat enenevissä määrin valtaa. Tästä syntyi käytännössä monarkistinen, aluksi ulkoisesti vanhat tasavaltalaiset muodot säilyttänyt keisarijärjestelmä.
Tukierot siis tuskin poistuvat ellei niitä saa kansallisesti tasoittaa, mutta tdn EU kieltää senkin sillä tasapuolisuus ei palvelisi sen poliittisia tavoitteita ja samasta syystä EU tuskin pyrkii myöskään lopettamaan maataloustukia kokonaan koko maasta.
Voihan tietenkin olla, että tämä (osittain humoristismielinen) spekulointini ei pidä paikkaansa ja yhteneväisyydet ovat sattumaa, mutta esitän sen silti, kun kokonaiskuvan palat sopivat niin hyvin kohdalleen.
Pohtija(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 16:03
Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.
Jokaisella sektorilla on Suomessa edunvalvojansa, palkansaajilla se on SAK ja maajusseilla MTK, varmaan löytyy henkilöitä jotka tuntevat patoutunutta perusvihaa näitä organisaatioita kohtaan, mutta tälläiset foorumit ei ole oikeita paikkoja näiden tunteiden purkamiseen, siihen tarvitaan psytkiatrista hoitoa.”
Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
En vaan hyväksy tätä maajussien etujärjestön täysin asiatonta ja vääristelevää mollaamista, enkä osallistu tälläisten viestien nostamiseen tai aiheiden esilläolon edistämiseen.
Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.
Suomi neuvotteli aikanaan EU:n kanssa oikeuden maksaa kansallisia tukia, sillä perusteella että sen maatalous on muuta Eurooppaa pohjoisempana, samalla tämä alue rinnastettiin tavallaan vuoristoalueisiin.
No tämä perusasiahan ei EU jäsenyyden aikana ole muuttunut miksikään, Suomen maatalous on yhäkin muuta Eurooppaa pohjoisempana eikä tule koskaan olemankaan, ainoa asia mikä ei mennyt suunnitelmien mukaan oli se, että tukialueraja siirtyi neuvottelujen aikana Suomen sisälle eikä rajalle kuten oli alunperin tarkoitus.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilmastonmuutoksen edetessä Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema ei voi kuin parantua, ja huomattavsti. Aivan hyvin voidaan viljellä Lappia myöten. Eihän nyt pidä jarrutella maataloudessa vaan antaa kaasua täydellä höyryllä. On sata varma, että maksaa korkoineen takaisin viimeistään seuraavalle sukupolvelle.
juupa juu(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:05
“Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.”
Tässä on yritetty keskittyä asiakysymyksiin kuten siihen onko tukiero ylikompensoiva josta sitten aiheutuu kotieläintuotannon siirtyminen c-alueelle ja odotettu siihen asiallista vasta-argumentointia perusteluineen mutta taitaa jäädä tulematta?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 30.11.2009 kello 20:38
“Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.”
Näinhän se sitten on varmaankin kun kerran niin sanot ja tiedät. Sanoohan sen jo MTKn puheenjohtajakin, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila Suomen Kuvalehden haastattelussa josta seuraavassa suora lainaus:
“Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 22:28
Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:05
“Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.”
Tässä on yritetty keskittyä asiakysymyksiin kuten siihen onko tukiero ylikompensoiva josta sitten aiheutuu kotieläintuotannon siirtyminen c-alueelle ja odotettu siihen asiallista vasta-argumentointia perusteluineen mutta taitaa jäädä tulematta?”
On oma keksintösi tuo “ylikompensoiva” sille ei ole mitään perusteita, onko se suurikin vahinko jos tuotanto olosuhteita tasataan näin pitkässä maassa, pohjoinen tuki on parasta mitä EU on Suomen maataloudelle tuonut ja siitä tulee pitää kiinni se on koko maalle hyväksi.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti ihan asiaa,
“Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.”
Pohjoinen tuki oli yksi niistä neuvottelutavoitteista, joita Suomi asetti 1995.
Sanoohan se tuon tuen nimikin, että se maksetaan pohjoisen sijainnin takia ja siitä syystä, mitä haittaa tästä sijainnista on.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tornion 1000 lehmän suurnavetta tuntui alunperinkin utopistiselta, Saarijärvelle on suunnitteilla samanlainen. Ken elää hän näkee.
Eilisessä Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä oli mainos Itä-Suomessa (C-alue) olevan uuden robottinavetan “avoimien ovien” päivästä. Sinnehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiinni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta.
Kepulandiassa on vireillä suuriakin navettahankkeita:
http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/talous/yl%C3%A4-savoon-yli-tuhat-uutta-lehm%C3%A4paikkaa/461802
Nyt MTK-herrat ovat esittäneet vaatimuksen, että yhdellekään navetalle ei pitäisi maksaa tukea yli kolme milj. litraa menevästä maidosta. Sanomattakin on selvää, että MTK-herrojen omat maitomäärät jäävät tuon rajan alapuolelle, ja jää vielä mukavasti laajentamisvaraakaan. Sensijaan nämä Sukevan suunnitelmat ovatkin sitten jo liipasimella. Siinäkö jää Rimpiläisen rehuviljat laariin?
Keskustelupalstoilla on seurattu erään pohjalaisen isännän robonavettainvestointeja, valtiolta tietty isot investointiavustukset ja lisähinnat maidolle ja vierastyövoimaa “sopivasti” navetassa. Tuotos n. 1 milj litraa maitoa vuodessa.
Tilan verotettava tulo oli viime vuonna yli 300 000 e, osa kevyesti verotettua pääomatuloa. Isäntä harmitteli, kun ei ollut yhtiöittänyt tilaansa tulojensa piilottamiseksi julkisuudelta.
MTK:n ent. pj Härmälä ihmetelikin joskus, että miksi niille tiloille, jotka ovat saaneet valtion kassasta satojatuhansia euroja avustusta tuotantonsa tehostamiseen, maksetaan edelleenkin korkeat tulotuet.
Tääläkin kysellään, onko tukipolitiikka vääristynyttä. Vastaus on,että on:
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
Mitä taas tulee MTK vihaan, niin tässä pikkuisen “etujärjestön” aikaansaannoksia:
-junttasi AB-alueen korotetut investointituet pois
-junttasi AB-alueen nuorten tuottajien tuen pois (C-alueella maksetaan edelleenkin)
-junttasi viljan CAP-alaan 200 000 ha leikkauksen, mikä merkitsi suurimmillaan 9% leikkauksen viljan CAP-tukeen.
-yritti tilatukijärjestelmään siirryttäessä kaapata toiselle kuuluvaa omaisuutta (tilatukioikeus)
-juttasi ainutlaatuisen EU:n Suomelle myöntämän viljan kuivatustuen tilatuen sisään, kaikille peltohehtaareille jaettavaksi. Nyt sekin tuki on joutunut leikatuksi,koska on tilatuen sisällä
-Ministeri Koskinen neuvotteli EU:lta 50 e/ha LFA-korotuksen. MTK vaati heti, että viljalle ei saa maksaa kuin 14 e/ha, sensijaan kotieläimille pitää nostaa 125 euroon + nurmelle lisäksi 40 e/ha korotus. Uusi pöhlö maatalousministeri Korkeaoja meni esittelemään tämän vaatimuksen EU:lle. EU ei sitä aivan hyväksynyt, mutta pudotti kuitenkin viljan LFA-korotuksen maks. 20 euroon, nosti kotieläintuen 100 euroon, ei nurmilisää.
-Edellisen hallituksen aikana maataloudellekin annettiin TUPO-rahaa 20 milj e. Siitä MTK ohjasi 5 milj e sikatukiin ja loput 15 milj e meni lomittajien palkankorotuksiin, siis maatalouden ulkopuolelle. Viljatiloille ei mitään.
-MTK junttasi korkeaojan kaudella lähes kaikki loputkin investointituet pois kasvitiloilta.
-MTK esti valtiovarainministeri Niinistön tarjouksen siirtää maatalous alempaan veroluokkaan, tällä tempulla MTK sai uuden ha-tuen C-alueelle.
-MTK:n johtokunnassa istuu nykyään herra, joka joitain vuosia sitten tuottajaliitonsa puheenjohtajana nosti julmetun äläkän, kun MMM suunnitteli antavansa pienen lisätuen rypsille, koska sen viljely oli hiipumassa….rahat olisi pitänyt käyttää “omiin tarkoituksiin.”
Eikä pidä unohtaa, että EU-liittymissopimusneuvottelijat tinkivät viljan viitesadoista, jotta saivat korkean pohjoisen tuen ja siirrettyä vastoin MMM:n alkuperäisiä suunnitelmia Etelä-Pohjanmaan B-alueesta C-alueeseen. Siksi viljan CAP-tuki jäi alhaiseksi (rahat EU:lta)
Maatalouden liittmisneuvottelut hoiti yksin kepu…saatuaan “veretseisauttavan” vaalivoiton v. 1991. …ja jälki oli senmukaista.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 5:23
Tornion 1000 lehmän suurnavetta tuntui alunperinkin utopistiselta, Saarijärvelle on suunnitteilla samanlainen. Ken elää hän näkee.
Eilisessä Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä oli mainos Itä-Suomessa (C-alue) olevan uuden robottinavetan “avoimien ovien” päivästä. Sinnehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiinni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta.
Kepulandiassa on vireillä suuriakin navettahankkeita:”
Eemeli sekoittaa nyt fiktiot ja faktat seka EU:n ja kansallisen maatalous poliitkan niin taitavasti korkeampaan potensiin ettei moista ole nähty ei valehtele mutta ei kirjoita tottakaan,
Pohjoisella tuella kompensoidaan pohjoisen huonompia tuotanto olosuhteita mikä siinä on niin vaikea käsittää. Ylikompensaatio on mielikuvituksen tuotetta jo yksinkertainen päässä lasku selvittää sen. Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio. Kummallista on myös spekulointi 1000 yksikön maitotiloista, sellaisia ei koskaan rakenneta siitä pitää tuollaisen yksikön tarvitsema lannanlevitysala huolen.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Vielä kalliimmaksi tulisi, jos tekisimme keskelle Pohjanlahtea betonisen keinosaaren ja laittaisimme navetan sinne. Tuskin kukaan kuitenkaan ehdottaisi, että tämäkin kustannusero pitäisi veronmaksajien rahoilla kompensoida. Se, että maidontuotanto on paljon epäedullisempaa Torniossa kuin Varsinais-Suomessa ei riitä kyllä kuluttajalle/veronmaksajille perusteeksi siihen, että varsinaissuomalaisia maidontuottajia houkutellaan muuttamaan Tornioon ja perustamaan navettansa sinne. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa.
Osmo Soininvaara(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Paalimies “unohtaa” sen tosiasian, että lypsykarjan päärehu nurmi kasvaa C1-C2 alueella vähintäinkin yhtä hyvin kuin AB-alueella. Väkirehut eivät maksa ostaen yhtään sen enempää kuin itse AB-alueella tuottaen.
Mistä kolmanneksen kustannusero syntyy? Missä on “Paalimiehen” laskelmat? Meijeri hakee omalla kustannuksellaan maidon joka Suomen kolkasta, viljanviljelijä joutuu itse maksamaan rahdin kotipihasta vastaanottajan varastoon.
Tässä pikkuisen tilastotietoa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain
Viljanviljelyn kannattavuus on romahtanut pohjalukemiin, mitä tekee MTK?…C-alueen maidolle lisää tukea. Sinne MTK on vaatimassa valtion varaamaa 40 milj euron “kriisirahaakin”.
Myös PraAgrian maatalouskalenterissa kaikkien muitten tuotantosuuntien “nettovoitto” on positiivinen, paitsi viljalla selvästi negatiivinen. MTK:n myyräntyö näkyy.
Asiaan kuuluu, että MTK:n viljavaliokunta on hiljaa, onhan se “sopivasti” valittu.
Sinänsä hyvä, että nyt viimeisetkin viljanviljelijät ymmärtävät jättää MTK:n. Viljanviljelijöitten tuloromahdus on tapahtunut nimenomaan keskustalaisten maatalousministerien Korkeaoja ja Anttila aikana. He ovat nöyrästi tehneet sen, mitä MTK on käskenyt.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Voisitko Soininvaara edes hiukkasen perustella mielipiteitäsi maataloudesta? Jos esitetään pelkästään lopputulos ajattelusta, mutta ei sen perusteella olevia faktoja, niin kunnon keskustelua niiden pohjalta ei voi syntyä. Entisenä tutkijana varmasti sen ymmärrät. Maataloudessa on olennaista, että samat talouden lainalaisuudet koskevat sitä kuin muutakin talouselämää. Se ei ole mikään saareke muun yhteiskunnan sisällä.
Ylikompensoinnista vielä: Etelän ja pohjoisen tuotantokustannuserot tulevat pääosaltaan peltoviljelyn puolelta, eli kotieläintuissa ei tarvitsisi olla välttämättä noin suurta eroa. Nyt kuitenkin on jostain syytä niin, että etelää ylikompensoidaan peltotuissa: ne ovat siellä jopa suuremmat kuin pohjoisempana (lieneekö tämä EU:n ansiota?). Eli pohjoisen kotieläituet sisältävät nykyisellään sekä kotieläintalouden kompensaation että peltoviljelyn kompensaation. Petri Leinonen on oikeassa siinä, että kompensaatio olisi 100 % vasta sitten, kun pellonkin hinta olisi sama kaikkialla. Näin, jos pellon hinta määräytyisi pelkästään tuoton perusteella. Pellon hintaan vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin sen tuotto maanviljelyssä.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa.
Ja jos oikein hurjaksi heittäytyisi, niin voisi jopa sanoa että tukea pitäisi nimenomaan tuotantoa paikassa A siksi että se on edullisempaa.
tpyyluoma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 9:53
Paalimies “unohtaa” sen tosiasian, että lypsykarjan päärehu nurmi kasvaa C1-C2 alueella vähintäinkin yhtä hyvin kuin AB-alueella. Väkirehut eivät maksa ostaen yhtään sen enempää kuin itse AB-alueella tuottaen.
Mistä kolmanneksen kustannusero syntyy? Missä on “Paalimiehen” laskelmat? Meijeri hakee omalla kustannuksellaan maidon joka Suomen kolkasta, viljanviljelijä joutuu itse maksamaan rahdin kotipihasta vastaanottajan varastoon.”
Eemeli sävellys alkaa olla aika väkinäistä, viljeleekö Eemeli maata ollenkaan, kustannus ero syntyy karkeasti tonnin pienemmästä viljasadota, yksi tuorerehu sato vähemmän ja kuukausi lyhyempi laidunkausi kummastakin päästä. Viljan viljelyn kannattavuus ei ole MTK:n käsissä, ja mistä “nettovoitosta” oikein kirjoitat, tuloslaskelmissa on maitotilojen kohdalla yhtä pitkä miinus kuin muidenkin tuotanto suuntien kohdalla.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.
Täälläpäin oli vielä 1980-luvulla innokkaita karjamiehiä, valitettavasti MTK-kepulainen maatalouspolitiikka vei heiltä uskon tuotannon kannattavuuteen. Viimeinen niitti oli kepulaisten neuvottelema maatalouden EU-liittymissopimus. Loputkin maidontuottajat ovat nyt ikääntyesssään lopettamassa ja seuraava sukupolvi on muissa hommissa, “tyhjää saa pyytämättäkin”, MTK:lta ja kepulta.
Asiaan kuuluu, että tuotanto pitää siirtää mahdollisimman kauas kuluttajasta.
Kansanedustaja Martti Tiuri kiteytti kepulaisen maatalouspolitiikan lauseeseen: “Jos Huippuvuoret kuuluisivat Suomelle, siirtäisi kepu maidontuotannon sinne.”
Hyvin sanottu!
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
tpyyluoma:
Vielä hurjempi sitten varmaan sanoisi, että tuotantoa ei ole syytä tukea A eikä B alueella, koska byrokraateilla on huomattavasti huonommat edellytykset tietää mikä on hyvä ja mikä huono paikka maatalouden harjoittamiselle.
Sen sijaan markkinoilla yksilöiden päätöksenteon seurauksena resurssit jakautuvat siten, että ne ovat tehokkaassa käytössä, eli maataloutta harjoitetaan siellä missä se on kannattavaa.
(Tietysti A alueen tukeminen B alueen yli on järkevämpää kuin toisin päin…)
Artturi Björk(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 13:40
Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.”
Ei maidontuotantoa mihinkään “siirretä” sama kehityskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta nyt vain tuotanto olosuhteiden tasoittuessa purkaantuvat kehitys ja investointi tarpeet kun siihen on mahdollisuus. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin kannan otto on tyypillistä urbaanin kaunakaupunkilaisen puhetta jonka voi jättää omaan arvoonsa.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 13:40
Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.”
Ei maidontuotantoa mihinkään ole “siirretty” sama kehityskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta, patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 8:54
“Pohjoisella tuella kompensoidaan pohjoisen huonompia tuotanto olosuhteita mikä siinä on niin vaikea käsittää. Ylikompensaatio on mielikuvituksen tuotetta jo yksinkertainen päässä lasku selvittää sen. Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio.”
Päissään vai laskea mitä tahansa mutta otetaas ihan yksinkertainen esimerkki ja lähtökohdaksi tuo 50 lehmän tila jossa 25 viljaa ja 25 nurmea ja a/b vertailu c2 eli tuossa taulukossa.
Tukialue A/B C2
Nurmi e/ha 695 626
Rehuvilja e/ha 695 621
Maito c/l 3 9
————————————
Maito 50 leh 12750 38250
Peltotuet 34700 31175
————————————
Kokonaistuet 55950 69425
Ero A-aluees 13475
Nyt tuolta
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=242&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=257
sanoisin että tosiaan satotasoero viljoissa voi olla sen 1000 kg ja nurmipuolella 15% ab-alueen hyväksi mutta löytyy vuosia jolloin viljasadot ovat olleet c1:llä maan suurimmat ja myös vuosia kun suurimmat nurmisadot on saatu c-alueella. Mutta lähdetään tuollaisesta oletuksesta että -1000 kg ja -15% joka on mielestäni enemmän kuin reilu lähtökohta vertailulle. Maatalouskalenterin perusteella tuollainen 50 lehmää kuluttaa vuositasolla noin 9 tonnia nurmirehua. Jos satotaso on 16 tn/ha niin voidaan laskea laidun huomioiden että 30 hehtaaria olisi ab-alueella ehkä syytä varata laitumelle ja nurmelle ja 20 jäisi sitten rehuviljalle. Jos -15% niin c2-alueella laitumelle + nurmelle 36 hehtaaria ja rehuviljalle jäisi 14 hehtaaria. Rehuviljaa tarvittaisiin noin 80 tonnia. Nyt ab-aluen satotasolla 4 tn/ha niin tuo riittäisi juuri lehmille. Tila olisi siis nurmirehun ja rehuiljan suhteen omavarainen, kustannuksena tulisi ostettavat väkirehut. Nyt c2:lla 14 hehtaaria ja 3 tn/hehtaari niin saadaan 42 tonnia eli 38 tonnia viljaa on ostettava. Jos oletetaan että kone-, lannoitus jne jne on suurinpiirtein sama kustannus niin tuon omilta pelloilta saatavan rehun kustannus on suurinpiirtein sama. Samoin väkirehukustannus. Mutta c2-tilalle tulee siis lisäkustannusta ostoviljasta 38 * 130 eli noin 5.000 euroa enemmän kuin ab-alueella. Tämän jälkeen kun satotasoeron kustannus on nyt siis laskettu pois tuosta tukierosta niin jäljelle jää edelleen yli 8.000 euroa. Joka on siis mitä korkeampia kustannuksia varten? Mikä on se olosuhdetekijä johon tuo loppu 8.000 euroa kun tuo satotaso on nyt saatu kompensoitua? Vai onko se kuitenkin niin kuin MTKn puheenjohtajakin, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila Suomen Kuvalehden haastattelussa sanoo että:
“Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Miksi Suomen kaltaisissa olosuhteissa ylipäätään harjoitetaan maataloutta?
Vastaan itse: huoltovarmuuden vuoksi.
Eikä sitä hoideta siirtämällä tuotanto mahdollisimman epäedullisiin olosuhteisiin ja mahdollisimman kauas kuluttajista, jolloin huoltovarmuuden hoito käy kriisitilanteessa mahdottomaksi.
Aivan päätöntä hommaa tämä nykymeno, pelkästään kepun vaalikarjan ruokintaa.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Pyydän anteeksi, tarvii tehdä pieni korjaus. Eli tuo taulukko edellä on virheellinen. Edes yhteenlasku ei täsmää. Se ei siis pidä paikkaansa todelisuuden kanssa.
Tässä on korjattuna se tilanne joka on ollut voimassa tämän vuoden ja pari edellistä vuotta:
Tukialue A/B C2
Maito 50 leh 12750 38250
Peltotuet 34700 31175
Kokonaistuet 47450 69425
Ero A-aluees 21.975
Eli tukieroa on ollut 21.975 euroa ja tällöin siis on jäänyt noin noin 16.000 ylikompensaatiota sen 5.000 euron rehukustannuksen huomioimisen jälkeen. Jolle siis pitäisi löytää hyvä selitys.
Tässä on taulukko tukisummista ensi vuodelle jossa uuden ab-alueen lehmäpalkkion vaikutus noin 2c/litra on huomioitu:
Tukialue A/B C2
Maito 50 leh 21250 38250
Peltotuet 34700 31175
Kokonaistuet 55950 69425
Ero A-aluees 13475
Eli tuosta vallinneesta hyvin suuresta ylikompensaatiosta saadaan onneksi ensi vuodelle tipautettua pois 8.500 euroa ja siltikin jää vielä mielestäni ylikompensaatiota. Mutta jokainen voi laskea mitä olemassa ollut tukiero on tehnyt tuotannon kehittymiselle eri alueille viime vuosina. Kannattavuusero on ollut tukieron takia niin suuri että se on näkynyt selvästi maidontuotannon kehityksessä eri alueilla.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 1.12.2009 kello 15:24
Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 8:54
Päissään vai laskea mitä tahansa mutta otetaas ihan yksinkertainen esimerkki ja lähtökohdaksi tuo 50 lehmän tila jossa 25 viljaa ja 25 nurmea ja a/b vertailu c2″
Unohdat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotannossa niin tarvitaan “joutokarjaa” suurin piirtein saman verran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan miltei sadan hehtaarin tila. Puuttuvaa rehua ei voi korvata ostorehulla koska lannan levitys alaa tarvitaan hehtaari per eläinyksikkö, tässä samalla selviää nyt sekin miksi peltoa raivataan, lannan täytyy saada jonnekin sijoitettua. Unohdit myös lyhyemmän laidunkauden ja viljan hintana ei voi pitää päivän hintaa vaan ehkä viiden vuoden keskihintaa. Eli laskehan uudelleen kun laskuintoa tuntuu riittävän.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 17:08
“Unohdat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotannossa niin tarvitaan “joutokarjaa” suurin piirtein saman verran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan miltei sadan hehtaarin tila. Puuttuvaa rehua ei voi korvata ostorehulla koska lannan levitys alaa tarvitaan hehtaari per eläinyksikkö, tässä samalla selviää nyt sekin miksi peltoa raivataan, lannan täytyy saada jonnekin sijoitettua. Unohdit myös lyhyemmän laidunkauden ja viljan hintana ei voi pitää päivän hintaa vaan ehkä viiden vuoden keskihintaa. Eli laskehan uudelleen kun laskuintoa tuntuu riittävän.”
Monet asiat on järjestelykysymyksiä. Hiehokasvattamoista olet varmaan kuullut? Eli ei se tuon laskelman perustietoja mihinkään muuta jos molemmat toimivat samalla tavalla niin tarvitaan edelleen sama peltoala. Ja sama tukiero pätee. Varsinkin kun tosiaan olin laskenut vahingossa ensi vuoden luvuilla, vallinnut tilanne on ollut paljon suuremmalla tukierolla.
Tuossa olet oikeassa että kun kotieläintaloutta laajennetaan c-alueelle ylikompensoivan kotieläintuen turvin niin sitten pellosta tulee niukkuutta ja sitten raivataan. Kun samaan aikaan etelässä parhaita peltoja uhkaa jäädä LHP-vajaakäytölle eli todellista peltopulaa ei olisi jos kotieläinpuolen kannattavuus olisi sama koko maassa.
Lyhyemmän laidunkauden unohdin mutta ei ne lehmät täällä etelässäkään siitä kuravellistä syksyisin juuri mitään irti saa, umpeen menevät jos laitumen varaan jättäytyy. Toisaalta laskin vahingossa -20% nurmisadon eron kun se -15% on jo osin korkea eli uskoisin että laidun on kompensoitu noilla ihan tarpeeksi.
Viljan hinta päivän hintana lienee 100 euroa tonnia + rahti ja oli vielä joku aika sitten 80 euroa tonni. Siis ainakin mitä myyvä tila sai. Uskoisin että tuo 130 euroa tonni ei paljoa itse asiassa taida EU-ajan keskihinnasta poiketa. Eli ei ole tarvetta laskea uudestaan. Sen sijaan mielelläni kuulisin mielipiteesi että mihin muuhun se tämänvuotinen rehukompensaation jälkeen jäljelle jäävä lähes 17.000 euron tukiero perustuu, mihin olosuhteisiin? Ja ensi vuodellekin jää vielä se 8.000 euroa? Sinustako tuollainen 17.000 euron tukiero (=yhden ihmien palkka?) ei ole riittävä kannuste-ero selittämään jo tapahtunutta tuotannon siirtymistä c-alueelle?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tässä puhutaan paljon tuotannon siirtymisestä, mikäli tuotanto siirtyisi jonnekkin niin eikö sen silloin pitäisi kasvaa alueella, johon se on siirtynyt, jos tälläista kasvua eu ole havaittavissa tai se kasvaa molemmilla tukialueilla, niin onko silloin oikeastaan kysymys tuotannon siirtymisestä.
Eemeli voi jättää kepu ja MTK kaunaiset kommenttinsa tekemättä, ei ne minua kiinnosta, jos homman ainoa tarkoitus on mollata maatilojen laillista edunvalvontajärjestöä, niin tämä keskustelu on väärä foorumi.
Mene muualle kehumaan kokoomusta.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Olen syönyt banaaneita koko ikäni. Samoi tekevät serkkuri Afrikassa. Banaanit ovat simpanssien herkkua. Vaikka Suomessa ei banaaneita viljellä, ne eivät ole koskaan loppuneet. Minä en ole kuollut nälkään ja serkkuni Afrikassa voivat hyvin monessa polvessa. Tämän eksoottisen hedelmän huoltovarmuus on ollut parempi kuin varhaisperunan.
Jos Banaaneja viljeltäisiin Suomessa, se toki työllistäisi monia. Olisi kasvihuoneen rakentajaa, lämmittäjää, halonhakkaajaa, kuljetusyrittäjää, tienpitäjää, myyjää jne. jne. Ehkä satoja tuhansia ruokaketjun työntekijöitä.
Olen toistaiseksi ollut tyytyväinen banaanien hintaan, laatuun ja makuun, saataavuuteen, enkä ole harkinnut siirtymistä kotimaisiin, työllistäviin ja huoltovarmoihin, laadukkaisiina ja hintaviin banaaneihin.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Täälläpäin oli neljä vuotta sitten enää puolet viljelijäväestöstä MTK:n jäseniä (paikallisen MTK-herran mukaan), nyt kepulandialaisten miehitettyä koko MTK:n hallinnon kasvaa MTK-vapaa vyöhyke kohisten.
MTK on AB-alueen viljelijän vihollinen numero yksi.
Lain mukaan maataloushallinnon pitää kuulla MTK:ta, ei mitään muuta. Nämä onnettomat kepumaatalousministerit ovat neuvotelleet MTK:n kanssa, mikä on ollut helvetinmoinen virhe. Etelän tuottajat jättävät MTK:n.
Seuraavassa vuoden 2011 vaalien jälkeisessä hallituksessa ei kepu ole mukana, mikä on maamme pelastus.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 1.12.2009 kello 18:58
“Tässä puhutaan paljon tuotannon siirtymisestä, mikäli tuotanto siirtyisi jonnekkin niin eikö sen silloin pitäisi kasvaa alueella, johon se on siirtynyt, jos tälläista kasvua eu ole havaittavissa tai se kasvaa molemmilla tukialueilla, niin onko silloin oikeastaan kysymys tuotannon siirtymisestä.”
Kyllä kun tuosta
Ja maidontuotannon siirtymisestä raporttia
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
ja lainaus sivulta 11:
“Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia.”
katsotaan niin maidontuotanto on ihan oikeasti kasvanut c2:lla ja pienentynyt ab:llä. Ja selkeästi koko c-alue huomioiden niin kokonaisuutena pienentyneestä kokonaistuotannosta yhä suurempi osa on c-alueella ja pienempi osa ab-alueella niin kyllä se tuotanto silloin on siirtynyt c-alueelle kun tuotannon kokonaismäärästä yhä suurempi osuus on c-alueella.
Ja vaikkapa emolehmistä niin jos lähtötilanteessa 45% emolehmistä on ab-alueella ja 55% c-alueella ja lopputilanteessa 40% ja 60% niin ei kai kukaan vakavissaan voi väittää etteikö tuotanto olisi siirtynyt. Tietysti on vähän semantiikkaa että mitä sanoja tai termejä käytetään mutta kiistämätön tosiasia kuitenkin mielestäni on että tuotannon painopiste on siirtynyt kohti c-aluetta.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm :
“EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 – 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha). Tämä epäkohta korostuu nyt, kun komissio ehdottaa peltokasvien viitesadon perusteella maksettavan tuen nostamista. Suomi katsoo, että tämä epäkohta (ts. Suomen todellista alhaisempi viitesato) tulisi korjata”
Matalouden EU-liittymisneuvottelut hoiti keskustapuolue yksin “veretseisauttaneen” vaalivoiton jälkeen. Keskustalle oli tärkeää saada omalle vaalikarjalle mahdollisimman hyvät tuet, siksi etelän maatalous jätettiin neuvotteluissa heitteille, “tulevaisuuden optioitten varaan”, niinkuin eräs entinen MTK:n johtokunnan jäsen (C-alue) myöhemmin asian ilmaisi.
Viljan viitesadot olisi saanut helposti neuvoteltua korkeammiksi ja samalla niistä määräytyvä EU-lta tuleva CAP-raha suuremmaksi. Kuitenkin Suomen neuvottelijat asettivat tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman suuret maitokiintiöt ja pohjoiset tuet viitesatojen edelle, samoin Etelä-Pohjanmaa piti saada siirrettyä B-aluelta C-alueeseen.
Törkeyden huippu on se, että MTK:n vaatimuksesta viljan CAP-alaa leikattiin 200 000 hehtaarilla vuonna 2000, tämä ala käytettiin uuden nurmi-CAP tuen luomiseen. Tämä törkeä MTK-ryöstö merkitsi suurimmillaan 9% leikkausta viljan CAP-tukeen.
EU-liittymisneuvotteluissa keskustan laskentamiehenä toimi naudanlihantuottaja C-alueelta.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Voisiko Eemeli lopettaa tämä MTK/Kepun vastaisen ristiretken ja keskittyä itse asiaan, tämä on hyvinvointiyhteiskunta jossa yhteiskunta kustantaa jokaiselle tarvittavat terapian, jos ja kuten näyttää, tässä tapauksessa tarvetta ilmeisesti on.
Sitten tuohon banaanivertailuun, EU:ssa tuodaan varsin paljon banaaneja Karibianmeren saarilta, niiltä saarilta mitkä on yhäkin osa niitä vanhoja emämaitaan ja jotka ei ole koskaan itsenäistyneetkään, samoin banaaneja tuodaan paljon myös Costa-ricasta, nämä alueet saavat maataloustukia EU budjetista, samoilla ehdoilla kuin emämaansa, tukia maksetaan myös baaanien viljelyyn, eli kyllä sinäkin jäsenmaksuissa olet ne banaanisi maksanut jo osittain, nauti niiden edullisuudesta.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen esitti Soinivaaralle asiallisen kysymyksen , johon en ole havainnut vastausta.
Kysyn myös Soinivaaralta , että onko ruoka niin kallista, että meillä ei ole siihen länsimaissa varaa ? Ja onko pääsyynä alkutuotannon kalleus? Voiko suomalainen maatalouspolitiikka tehdä suuria muutoksia EU:n maatalouspolitiikan asettamissa raameissa? Onko eettisesti oikein siirtää länsimaiden ruuan tuotanto kehittyviin maihin, joissa on halvat kustannukset ? Samalla siirrämme myös haitat.
Mikä on maatalouden osuus ilmastonmuutoksessa ja ympäristön pilaantumisessa ? Kenelle kuuluvat näiden haittojen kustannukset? Onko vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?
Ilpo Pernaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tämä kysymys on hyvin yksinkertainen: jos jollakin alueella maksetaan suurempia tukia kuin toisella alueella, niin tuotanto siirtyy sille alueelle jossa maksetaan suurempia tukia.
Tämä siirtyminen voi tapahtua siten, että vähemmän tukia saaneella alueella tuotanto vähenee tai että enemmän tukia saavalla alueella tuotanto kasvaa.
Ihmiset kuitenkin reagoivat kannustimiin. Jos jossain tuetaan enemmän kuin muualla siellä on enemmän tätä tuettua juttua verrattuna siihen, että tuet olisivat samansuuruiset kaikkialla.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 9:09
Voisiko Eemeli lopettaa tämä MTK/Kepun vastaisen ristiretken ja keskittyä itse asiaan, tämä on hyvinvointiyhteiskunta jossa yhteiskunta kustantaa jokaiselle tarvittavat terapian, jos ja kuten näyttää, tässä tapauksessa tarvetta ilmeisesti on.”
En voi muuta kuin yhtyä Lapin miehen kannanottoon on hyvä muistaa että päätökset tehdään MTK:sakin demokraattisin menetelmin. Yksittäisten päätöksien irroittaminen kokonaisuudesta ja käyttäminen “todisteena” jostakin on hyvin arveluttavaa ja on todiste lähinnä käyttäjänsä tarkoitus peristä, eli MT:n vahingoittamisesta ja eripudan lietsomisesta.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi: Yksinkertaistat ehkä nyt vähän liikaa asioita. Kyllä maataloudessakin sentään vielä vähän muitakin rahavirtoja on kuin tuet. Viljelijä vielä toimii yrittäjän vastuulla, jolloin hän tekee päätöksensä taloudellisten reaaliteettien mukaan. Toki tavoitteisto on paljonkin monipuolisempi kuin esim. Nokialla. Tavallisen palkansaajaan kannustimilla voi sitten ehkä olla suurempikin vaikutus kuin kannustimen raha-arvo.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo Pernaa:
Ylivoimaisesti on. (Aivan samoin kuin t-paitojen, mp3-soittimien, autojen, televisioiden, hierontapalveluiden ja kaiken muunkin tuotantoon.)
Timo Tenhunen: häh?
Siellä missä saa korkeampia tukia kuin muualla tuotetaan enemmän kuin jos tuet olisivat samanlaiset kaikkialla.
Tämä johtuu siitä, että viljelijät eivät vihaa rahaa. Jos vihaisivat, niin sitten siellä tuotettaisiin vähemmän. Ainoastaan siinä tapauksessa, että viljelijöillä on täysin yhdentekevä suhtautuminen rahaan tukien suuruuksien vaihtelu ei vaikuta tuotantopäätöksiin.
Eli siis jos vaikka C alueella saa suurempia tukia maitotiloille kuin A ja B alueella C alueella on enemmän maidon tuotantoa suhteessa A ja B alueisiin verrattuna tilanteeseen jossa kaikilla alueilla olis yhtä suuret tuet. -> Maidon tuotanto siirtyy tukien takia C alueelle.
Tämän voi kiistää ainoastaan kahdella tavalla: väittää, että kaikkialla maksetaan yhtä suuria tukia tai väittää, että viljelijät eivät reagoi kannustimiin.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi: kaippa se on mahdollista, että siellä missä maksetaan tukia enemmän on kuitenkin tuntipalkka pienempi? En nyt väitä että näin on, mutta tuli vaan mieleen että ei viljely liiku välttämättä suoraan tukien suuruuden mukaan. Kai sitä muitakin kannustimia on kuin kuukausipalkka (aika vähän, mutta kuitenkin).
Jeebo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
T-paitojen ja mp3-soittimien tuotannossa globaalisti vapaa kilpailu on varmaan paras malli.
Varaus: Haluan kyllä jotenkin vaikuttaa siihen, että niitä ei missään teetetä 12/7/ työskentelevällä, betonilattialla nukkuvalla lapsityövoimalla.
Yksi vaikutuskeino on olla ostamatta sillä tavoin valmistettuja jos sen saa tietää. Toivon kuitenkin vähitellen kehitettävän parempia keinoja.
Jossain oikein-oikein periaatetasolla myös elintarvikkeet ja (lailliset:) nautintoaineet kuuluvat samaan ryhmään.
Niiden kaupan todellinen vapauttaminen olisi usein parasta “kehitysapua”.
Tätä perustotuutta muuntavat ja sotkevat kuitenkin käytännössä monet seikat.
Toiseen asiaan: EU:n maataloustuen lyhyt historia.
Eli kerronpa anekdootin:):P
Olipa kerran 6 maan EEC. Käytännössä siellä päättivät Ranska ja Saksa. 1950-luvun lopulta 60-luvun puoliväliin itse asiassa kaksi vanhaa herraa.
Konservatiivista mutta myös sosiaalisesti tai ainakin etatistisesti ajattelevaa. de Gaulle ja Adenauer.
Saksalle oli tärkeää avata teollisuustuotteiden markkinoita ja tulla taas hyväksytyksi muiden seuraan sodan jälkeen.
Ranskalla oli suuri, melko tehoton maatalous joka ilomielin otti muiltakin mailta tulevaa tukiaisrahaa.
Vanhat herrat päättivät asioista de Gaullen maaseutuasunnolla, vin ordinairea juoden ja sammuttaen aina nuukasti valot kun siirtyivät huoneesta toiseen.
Näiden turinatuokioiden aikana paljolti suunniteltiin se tukiaisrakenne, joka EU:ssa on yhä voimassa ja jossa Ranska on joutunut vähitellen nettomaksajan osaan.
Ja sen purkaminen on vaikeampaa kuin miinakentän.
Okei, vedin aika monta mutkaa oikoiseksi…
Jukka Siren(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies väittää, että MTK olisi demokraattinen järjestö.
Onko päässyt unohtumaan, että liityttäessä EU:n jäseneksi etelän ja pohjoisen raja vedettiin tarkoituksellisesti siten, että C-alueelle tuli viljelijöitten enemmistö. Mm. Etelä-Pohjanmaa junailtiin C-alueeseen, vaikka se ei olosuhteittensa puolesta sinne kuulu. Sinänsä hupaisaa, että Pohjamaa kuuluu vuoristotukialueeseen.
Seurauksena on ollut, että C-alue on käyttänyt vahvasti äänivaltaa MTK:ssa, voi sanoa jopa häikäilemättömästi. Seurauksena on ollut, että AB-alueen tuottajat oivat jättäneet ja jättävät yhä suuremmin joukoin MTK:n.
Nyt valtuuskunnan kokouksen valintojen jälkeen MTK:n johtokunnan 1.pj on Lapista, 2.pj Pohjanmaalta, Valtuuskunnan pj on Itä-Suomesta, Kepulandiasta hänkin.
C-alue savusti edellisen MTK:n johtokunnan pj Hornborgin (A-alue) ulos kesken kauden ja istutti tilalle Lapin Marttilan, joka käy vaimonsa kanssa tilan ulkopuolella töissä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Siinä MTK-kepulainen käsitys “perheviljelmästä”.
AB-alue olisi pitänyt Hornborgin virassan.
Hornborg pyrki viljelijäväestön tasapuoliseen kohteluun, siksi hänet piti vaihtaa pois.
Maatalousministerin pitäisi ottaa huomioon MTK:n yksipuolinen “edunvalvonta”: MTK:n esitykset toisesta korvasta sisään ja toisesta samantien ulos.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Artturi kirjoitti 2.12.2009 kello 12:06
Ilpo Pernaa:
Onko vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?
Ylivoimaisesti on. (Aivan samoin kuin t-paitojen, mp3-soittimien, autojen, televisioiden, hierontapalveluiden ja kaiken muunkin tuotantoon.)”
Artturi valehtelee tai ei ymmärrä mitä kirjoittaa jos Artturi nyt vetäisisi vähän henkeä ja miettisi miksi tukia maksetaan ja miksi ja kenen keksinnöstä. Kun alat päästä jyvälle perus asioista niin ehkä alkaa valjeta miksi ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Eemeli voisi lopettaa tämä MTK:n vastaisen ristiretken, järjestö on hyvä, sitä johdetaan demokraattisesti ja sen tehtävä on olla maajussien edunvalvoja, suuri enemmistö maajusseista kannattaa kyseistä järjestöä.
Artturille senverran vastinetta, että EU on täynnä erillaisia tuki-alueita, TV:ssä oli ohjelma jossa väitettiin että EU:n eri alueista noin 60 %:tia kuuluu jonkun erityistuen piiriin.
Suomessa näitä erityistuki alueita on pohjoinen alue, jossa satotasot on alemmat ja tuotantokustannukset suuremmat, samoille perusteilla ne on luotu myös muiden EU-amiden erityiset tukialueet.
Tukia maksetaan nimenomaan sentakia, että tuotanto-olosuhteet ei ole EU:ssa tasapuolisia toimijoiden kesken, silloin huonommassa olevia tuetaan.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies, tukia maksetaan historiallisista syistä ja siksi, että maatalouteen ei osata suhtautua ilman hirveää tunnelatausta. Ja tietenkin tämän päälle tulee valtava maatalouslobby, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alettaisi käyttää.
Ruoka ei ole halpaa esim. Suomessa, jossa maksetaan tukia. Ruoka sen sijaan on halpaa esim. Kiinassa, jossa ei makseta tukia. Runsaasti sitä on saatavissa molemmissa paikoissa, kunhan vain ostajalta löytyy pätäkkää. Mutta tietenkään kummassakaan sitä ei tarvita enempää kuin se, mitä ihmiset syövät.
Suomessa ruoka on varmaan maailman kalleimmasta päästä. Miten ihmeessä tämä on mahdollista, jos tukien piti tehdä siitä halpaa?
Mainitse minulle yksi maailman maa, jossa ei makseta maataloustukiaisia ja ruoka on Suomea kalliimpaa tai edes saman hintaista.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Jeebo:
Tämä on hyvin mahdollista. Se ei kuitenkaan vaikuta argumenttiini, joka on pelkästään seuraava: jos C alueella maksetaan suurempia tukia kuin A ja B alueella siellä on enemmän maataloutta verrattuna tilanteeseen, jossa tuissa ei ole eroja.
Tietysti maanviljelijöitä kiinnostaa myös tuhannet muut asiat näiden tukien lisäksi, mm. tuotannon myynnistä saatavat tulot, maanviljelyn harjoittamisen vaikeus, miellyttävä ilmasto jne.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi kirjoitti:
“Tämä kysymys on hyvin yksinkertainen: jos jollakin alueella maksetaan suurempia tukia kuin toisella alueella, niin tuotanto siirtyy sille alueelle jossa maksetaan suurempia tukia.
Tämä siirtyminen voi tapahtua siten, että vähemmän tukia saaneella alueella tuotanto vähenee tai että enemmän tukia saavalla alueella tuotanto kasvaa.”
Tässä Suomessa maksettavat maidon lisähinnat:
10 §
Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
Ulkosaaristo, tukialue A ja B ………………..4,0
Manner-Ahvenanmaa ……4,0
Muu A- ja B-tukialue ……2,8
C1 …………………..7,6
C2 …………………..8,3
C2 pohjoinen ja saaristo …………9,3
C3―P1…………………………. 12,3
C3―P2 ………………………….14,0
C3―P3, P4 ………………………16,6
C4―P4 ………………………….21,3
C4―P5 ………………………….30,5
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html
AB ovat etelää, C1-C4 pohjoista aluetta. Lisäksi pohjoisessa maksetaan runsaasti muita tukia lisähintojen lisäksi.
Onko ihme, jos nämä puoluepoliittisita lähtökohdita määritetyt lisähinnat ovat siirtäneet maidontuotantoa pohjoiseen, kauas kuluttajista
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
1990-luvun alussa eräs esi-vihreä kansanedustaja huusi eduskunnan puhujapöntössä, että Porin edustalla meri on niin saastunut, että silkatkin syntyvät sokeina!
Samohin aikoihin Satakunnan kalastajat nousivat kapinaa vaativat satojen miljoonien markkojen korvauksia saaliin menetyksistä. Korvaukset olivat niin huikeita, että olin jo ostamassa kalastusvenettä ja ilmoittautumassa kalastajaksi. Pahus verottaja tuli väliin ja lähetti kaikille kyselyn todellisesta saaliista ja todellisista tuloista. Napina ja korvausvaatimukset loppuivat siihen paikkaan.
Tämä postaus sen takia, että tämä etelä/pohjoinen -juttu haiskahtaa samalta ja vahvasti ja koko maatalouden tuki haiskahtaa. Jankuttaminen, miten maatalous työllistää satoja tuhansia ihmisiä siellä sun täällä, se tuo mieleen paradigman, jossa maapallo pyörittää aurinkoa eikä päin vastoin.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturille vähän talousoppia: Yrittäjä maksimoi aina voittoaan. Näin viljelijäkin tekee. Voitto on tuottojen ja kustannusten erotus. Eli siihen vaikuttavat KAIKKI tuotot ja kustannukset. Ei pelkästään tuet.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lisäyksenä vielä: maidon tuottajahinta Suomessa on tällä hetkellä 36 s/l.
Siitä voi jokainen verrata lisähinnan suuruutta tuottajahintaan.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Samuli Saarelma kirjoitti 2.12.2009 kello 19:34
Paalimies, tukia maksetaan historiallisista syistä ja siksi, että maatalouteen ei osata suhtautua ilman hirveää tunnelatausta. Ja tietenkin tämän päälle tulee valtava maatalouslobby, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alettaisi käyttää.”
Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen ei siinä viljelijää ole ajateltu hetkeäkään, alla oleva kuvan hinnat on ennen alvin laskua jos se olisi mukana olisimme Saksan ja Ruotsin kansa tasoissa eli mihin Saarelman käsitys Suomalaisen ruuan kalleudesta perustuu.
“Kaikki varmaan muistaa ajan ennen EU:ta kun tehtiin ruuan hintavertailuja, sopivasti tuotteita valitsemalla saatiin Suomen ruokakori 3 markkaa kalliimmaksi kuin muiden niin tämä riitti kissankorkuisiin otsikoihin “ruoka Suomessa maailman kalleinta” kun nyt on vertailukelpoista tilastotietoa ei näin enää voi tehdä niin käytetään muita “konsteja”. Sopivasti unohtamalla palkkatasot eri maissa ja verotuksen niin nyt on ollaan sitten muka kolmansia, miten todellisuudessa asiat on voi jokainen tarkastella alla olevasta linkistä, siinäkin on sekoitettu ennen ruuan hintapiikkiä olevia hintoja nykyisiin mutta suunnan suunnilleen näkee. Hyvä on muistaa että kaupan hinta muodostuu palkoista veroista ja kaupan katteesta, viljelijän osuutta siinä ei ole senttiäkään viljelijän palkkaa se tulee maataloustukena.”
http://www.aijaa.com/v.php?i=4939593.jpg
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Kyllä Kiinakin nykyään maksaa tukia, Kiinassa maajussit saa pientä investointitukea myös tavallisiin kodinkoneisiin kuten jäääkaapit ( jotain 15 % ostohinnasta ), se niiden tapa hoitaa lamaa ….
Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi, koska ei ole mitään järkeä tuoda halpaa raaka-ainetta ja jalostaa sitä Euroopan kalleimpaan maksuluokkaan kuuluvalla työväellä, silloin tuotaisiin valmiita jalosteita esim. Balttian maista ja Puolasta, reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää” ja “lauantai makkaraa”.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
MTK:n pj. Juha Marttila vaatii Ympäristöministeriön lakkauttamista, se jarruttaa liikaa “maatilojen kehittämistä”.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/mtkn_marttila_esittaa_luonnonvaraministeriota_1079159.html
Taustatukea Marttila on saanut kepu-vara-pj Rantakankaalta.
Ympäristöministeriö edellyttää kotieläintiloilta riittävää peltoalaa lannan levittämiseksi, se jurppii nyt Marttilaa.
Marttilan kannanotot ovat taas tätä “tilojen kehittämistä”, ts kotieläintuotannon siirtämistä pohjoiseen sinne maksettavien suurien kotieläintukien voimalla.-
Marttila itse on raivannut lisää uutta peltoa Lapissa sijaitsevalle maitotilallaan, vaikka Suomessa on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa. Kannattaa raivata, vaikka niille ei saisi peltotukea, kotieläintukia tulee niinpaljon runsaasti.
Vinoutuneen tukipolitiikan alku ja juuri ulottuu 1970-luvulle, jolloin Johannes Virolainen vaati maan jakamista kahteen jyrkästi erilaiseen alueeseen: viljaa tuottavaan etelään ja kotieläintilojen pohjoiseen.
Tässä presidentti Kekkosen kirje MTK:n silloiselle puheenjohtajalle Veikko Ihamuotilalle v. 1973:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1
” Meidän puuhakas valtiovarainministerimme Virolainen näyttää esittäneen ratkaisuksi sitä, että maa jaettaisiin jyrkällä rajalla kahteen osaan, joista arvokkaampi osa eli Etelä-Suomi, johon myös Vironperä kuuluu, saisi harjoittaa ainoastaan viljanviljelystä, ja köyhempi Pohjois-Suomi sitten olisi omistautunut karjantaloustuotannolle”
Vinoutuman pahenemisen estämiseksi on pohjoisen C-tukialueen kotieläintukia leikattava kiireesti ja paljon, vastaavasti etelän tukia on korotettava. MTK/kepun maatalouspolkitiikka on täysin älytöntä, tuotanto siirretään mahdollisimmaan huonoihin olosuhteisiin mahdollisimman kauas kuluttajista.
Tämä sotii myös rankasti päästöjen vähentämisohjelmaa vastaan.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi väittää, että vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous ovat paras tapa tuottaa ruokaa. Perusteluina hän käyttää esim. paitojen ja hierontapalveluiden tuottamista. Perustelut eivät vakuuta eivätkä vastaa millään tavalla kysymykseen.
Esitin kysymykseni SoiniNvaaralle, mutta hänellä lienee muita kiireitä.
Ilpo Pernaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Pellon raivauksesta ja päästöistä tuolta
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/080521_bioenergia_ilmastonmuutos/080521_keinovalikoima.html
ja lainaus:
“Metsän muuttamisesta muuhun maankäyttöluokkaan eli metsänhävityksestä aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin ovat suurimmaksi osaksi syynä pellon raivaus ja yhdyskuntarakentaminen. Toimia näiden päästöjen vähentämiseksi olisivat metsänraivauksen rajoittaminen ja toisaalta sopivien, käytöstä poistuvien peltojen metsittäminen.”
Ongelmanahan on että tällä menolla metsitetään etelän pellot… Ja raivataan pohjoiseen uudet…
Lisätieto tuossa
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xVI1MhbH/MMM-35768-v1-MMM_pitkan_aikavalin_skenaariot_-_maatalous__metsatalous_ja_maankaytto_2.pdf
Ja löytyy tuoltakin:
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
“4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu, jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai muutettaisiin ruohikkoalueeksi.”
Että raivauksen lopettaminen c-alueella ja kotieläintalous takaisin ab-alueelle eli enemmän nurmea olisi kai oikean suuntaista politiikka ympäristön kannalta? Nyt suunta on täysin päinvastainen.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen:
Aivan näin. Juuri siitä syystä tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin. Siellä missä on suuremmat tuet on enemmän tuotantoa, kuin jos tuet olisivat yhtä suuret kaikkialla.
Siksi C-alueen suuremmat tuet aiheuttavat maatalouden siirtymistä C-alueelle. (Verrattuna tilanteeseen, jossa A, B ja C alueella olisi yhtä suuret tuet.)
Jos taas väität, että tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin sittenhän ne voidaan poistaa ilman, että maataloustuotannolle tapahtuu mitään.
Eli tukien poisto on hyvä idea siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin ja siinä todennäköisessä tilanteessa, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin. Klassinen win-win sitsueissön.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies:
Aivan. Tukia maksetaan siksi, että tuotantoa sijoittuisi myös sille epäedullisiin paikkoihin, eli tuen maksamisen tarkoitus on vaikuttaa tuotantopäätöksiin. Suomen tapauksessa siirtää maataloutta pohjoiseen.
Valitettavasti normaalista poiketen poliitikot ovat onnistuneet luomaan järjestelmän, joka toteuttaa sille asetetut tavoitteet.
Siksi eri alueiden tukeminen eri summilla on typerää.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tämä lipsahti nyt vähän sivuraiteelle tämä keskustelu? On joku MTK-raide ja sitten on yleinen maataloustukien puolustaminen -raide. Keskustelun avaushan oli tukierot ja niiden vaikutus ja minullakin on mielestäni tässä ketjussa useita perusteltuja kysymyksiä ja kehotuksia Paalimiehen ja lapinmiehen suuntaan että perustelkaa oma kantanne. Mikä osoittaa että tukitaso on oikea eikä ylikompensoiva? Alan epäillä että asiapohjaista vastausta ei ole tulossa koska sellaista ei ole?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies
“Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen ”
Ihan täyttä paskapuhetta koko virke! Tuo muuten kuuluu maatalouslobbyn perussumutukseen ja se uppoaa kyllä hiton hyvin taloudesta mitääntietämättömään kansaan.
Pitäisihän se nyt olla kaikille päivänselvää, ettei ruoka kuluttajille oikeasti halpene sillä, että sama mies maksaa veroja, joilla tuetaan kannattamatonta tuotantoa, samalla kun pyritään pitämään ulkomaalainen kilpailu mahdollisimman kaukana tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla vippaskonsteilla.
Jos eurooppalaiset kuluttajat alkaisivat yhtäkkiä haluamaan ruokaa, he äänestäisivät valtaan hallitukset, jotka romauttavat tullimuurit. Lihan hintakin pompsahti kun brassihärän tuonti kiellettiin EU:hun puhtaasti kilpailusyistä.
Syltty(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 7:35
MTK:n pj. Juha Marttila vaatii Ympäristöministeriön lakkauttamista, se jarruttaa liikaa “maatilojen kehittämistä”.”
Eemeli jatkaa ampumistaan kaikkea mikä liikkuu, kaikki vasta väitteet on turhia, ainoastaan Eemelillä on oikea tieto asioista. Eemeliä ei näe siinä mitään hyvää että maataloutta voidaan nyt harjoittaa koko maassa pohjoisen tuen turvin vaan pohjoinen siis jo keskisuomikin pitäisi autioittaa. Peltoa ei saisi raivata vaikka maailma on nälänhädän partaalla, mainittakoon että peltoa on metsitetty satoja tuhansia hehtaareita ja tällä raivaustahdilla vie vuosikymmeniä kun päästään vaikka 70 luvun viljely pinta aloihin. Poiketen täysin Eemelin leikkauslinjasta Suomen maatalous tarvitsisi samanlaisen tukipaketin jonka Ranska on tuottajilleen järjestänyt 15000 euroa tilaa kohti korjaisi tuottajien tuloromahdusta ja hillitsisi tilojen lopettamis vauhtia.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:41
“patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.”
Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutuneita investointitarpeita. Investointituet olivat nimenomaan siihen tarkoitettuja. Suuri ongelma tulee siitä että täällä ollaan laskutaitoisia. Jos tehdään investointilaskelmaa ja havaitaan että palkaksi jää 12.000 euroa niin mitäpä miettii siinä nuori isäntä? Helppoa tuolla palkalla perustaa perhe? Vaikkapa c2:lla vastaavan investoinnin tehnyt on voinut samalla työmäärällä ja samalla riskillä saavansa palkakseen 12.000 + 14.000 euroa eli 26.000 euroa. Nyt kun tällaiset laskelmat teetetään niin kumman uskot olevan halukkaampi investoimaan, ab-isännän vai c2-isännän. Ja juuri tästä on kysymys. Tukiero aikaansaa kannattavuuseron ja se sitten näkyy ihan kaikessa kehityksessä.
Ja tuotanto-olosuhteiden tasoittuessa? Onkos satotaso noussut siellä c2:lla paljonkin kun tuotanto-olosuhteet ovat tasoittuneet? Sanoisit suoraan vaan että tukieurot ovat enemmän kuin tasoittaneet olosuhde-eroa?
Kehitys on ollut myönteistä c-alueen maataloudelle, koko maan kannalta jää sitten nähtäväksi. Voi vielä osoittautua tuhoisaksi se että parhaiden alueiden maatalous ajetaan alas ja siirretään heikommille alueille runsaiden tukien varaan.
Ja minä arvostan muuten Tiurin puheita. En ole aina samaa mieltä mutta asiantuntemuksensa on tunnustettu ja aika vaikea on kaunapuheiksi kannanottojaan leimata?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Eemeli voisi lopettaa tämä MTK:n vastaisen ristiretken, järjestö on hyvä, sitä johdetaan demokraattisesti ja sen tehtävä on olla maajussien edunvalvoja, suuri enemmistö maajusseista kannattaa kyseistä järjestöä.
Pikkuisen Eemeli voisi jo tulla tässäkin keskustelussa lähemmäs nykyaikaa, ei muillakaan yhteiskunnan aloilla käsitellä enää seitkytluvun tapahtumia ja poliittisia koplauksia.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 23:09
…Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi,…reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää” ja “lauantai makkaraa.”
Suomessa ruisleipä leivotaan ulkomailta tuodusta ruukiista.
Edullisen tuontiraaka-aineen varassa elintarviketeollisuus voisi tuottaa esimerkiksi kilpailukyistä juustoa. Nyt maitoraaka-aine on niin kallista, että kotimaisen juuston hinta huitelee omilla euroluvuillaan.
Valio ei suostu käyttämään tuontimaitoa juuston teossa. Edullisen ulkomaisen tuontijuuston osuus onkin hetkessä noussut 40 prosenttiin. Valio vie omat juustonsa tappiolla Venäjälle ja ties minne.
Pitäsi vaatia , kuten vaaditaan teollisuudelta, että jos vie tuettua viljaa tai maitoa ym. ulkomaille, pitäisikö tuet periä takaisin.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:”Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen”
LOL. Eli kuluttajilta otetaan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuottajaporukalle (=suomalaiset maanviljelijät) ja näin sinusta kuluttajat saavat halvan ruokahuollon?
Tässähän ei ole mitään järkeä. Kuluttajat haluavat myös halpoja t-paitoja, mutta siihenkään ei ratkaisu ole se, että kaadetaan kuluttajilta kerättyä verorahaa suomalaisille t-paidan ompelijoille, vaan ostetaan t-paidat sieltä, missä ne ovat halvimpia. Jos Suomessa joku ompelee halvalla, niin hyvä, ostetaan häneltä. Jos ei, niin ostetaan jostain muualta. Niinhän tehdään monen ruokatuotteenkin kanssa nykyisin. Esim. suomalaisille rakas ruisleipä leivotaan pääosin ulkomaisesta rukiista. Eivätkä kuluttajat tästä valita mitään. Miksi valittaisivatkaan. Ei ole ruisleipä kaupoista loppunut, eikä se ole yhtään kalliimpaakaan.
Sinulta jäi edelleen osoittamatta se maa, jossa ruoka olisi Suomea kalliimpaa, ja joka ei käyttäisi maataloustukiaisia. Vertasit Ruotsiin ja Saksaan, jossa myös maksetaan tukia. Otapa uudestaan. Muistetaanpa, että alkuperäinen väitteesi oli:”ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.”
Ruuan hinnasta kirjoitit:”Hyvä on muistaa että kaupan hinta muodostuu palkoista veroista ja kaupan katteesta, viljelijän osuutta siinä ei ole senttiäkään viljelijän palkkaa se tulee maataloustukena.”
Eli koitatko nyt siis sanoa, että vaikka kuluttajat siis pumppaavat sinne maatalouteen rahaa, niin he eivät silti saa halpaa hintaa, koska itse maatalouden tuotantohinnalla ei ole asiaan mitään merkitystä, vaan se hinta koostuukin veroista, palkoista ja kaupan katteesta? Jos noin, niin koko perustelusi maataloustuille (kuluttajat haluavat halpaa ruokaa) ei sitten toimi. Ja etenkään alkuperäinen väitteesi ei päde.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies:”Kyllä Kiinakin nykyään maksaa tukia, Kiinassa maajussit saa pientä investointitukea myös tavallisiin kodinkoneisiin kuten jäääkaapit ( jotain 15 % ostohinnasta ), se niiden tapa hoitaa lamaa ….”
Kiinassa maanviljelijät eivät mitenkään voi saada missään mitassa samanlaisia tukiaisia kuin länsimaissa. Eivät he muuten olisi köyhiä ja laumoittain muuttaisi kaupunkeihin. Tuolla jääkaappituella taas ei ole mitään tekemistä maanviljelyn kanssa.
“Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi, koska ei ole mitään järkeä tuoda halpaa raaka-ainetta ja jalostaa sitä Euroopan kalleimpaan maksuluokkaan kuuluvalla työväellä, silloin tuotaisiin valmiita jalosteita esim. Balttian maista ja Puolasta, reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää””
Anteeksi vaan, mutta juuri tuo suomalainen ruisleipä leivotaan nytkin pääosin ulkomaisesta rukiista. Kyllä monikin teollisuudenhaara, joka perustuu ulkomailta tuotaviin raaka-aineisiin toimii Suomessa. Jopa siis sellainen, jonka tuotteet sitten viedään ulkomaille myyntiin. Et kai ajatellut, että esim. kaikki Suomessa toimiva metallisteollisuus perustuu Suomesta kaivettuihin malmeihin?
En näe mitään syytä, miksei se toimisi ruuankin kohdalla. Ja toimiihan se, kuten tuo ruisleipä osoittaa. Leipä on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kuluttaja haluaa saada tuoreena. Kauempaa on vaikea tuoda leipää kauppaan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta.
Ja jos vaikka Balttiasta ruoka tulisikin halvemmalla, niin sitten tulisi. Ei ole mitään järkeä pyörittää teollisuuttakaan, jonka toiminta perustuu pohjimmiltaan yhteiskunnan tukiaisiin. Kaikki tämä syö resursseja niiltä teollisuuden ja palveluiden aloilta, jotka pystyisivät toimimaan ilmankin tukiaisia.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi:
“Tämä on hyvin mahdollista. Se ei kuitenkaan vaikuta argumenttiini, joka on pelkästään seuraava: jos C alueella maksetaan suurempia tukia kuin A ja B alueella siellä on enemmän maataloutta verrattuna tilanteeseen, jossa tuissa ei ole eroja.”
Oikeassahan sinä tietenkin olet (olisihan se pitänyt arvata)… Olin jotenkin onnistunut ymmärtämään sanomisesi väärin.
Minä en kyllä yhtään ymmärrä miksi maan sisällä pitäisi tukea toisia alueita enemmän. Jos siellä ei kannata viljellä, niin ei kai siellä sitten kannata viljellä.
Joku sanoi, että ruoka on halpaa siellä missä tukia maksetaan. Tuskin pitää paikkansa, jos otetaan huomioon se että rahat tukien maksamiseen on kerätty samoilta ihmisiltä jotka on sitä ruokaa ostamassa.
Jeebo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Samuli Saarelma kirjasi:
“En näe mitään syytä, miksei se toimisi ruuankin kohdalla. Ja toimiihan se, kuten tuo ruisleipä osoittaa. Leipä on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kuluttaja haluaa saada tuoreena. Kauempaa on vaikea tuoda leipää kauppaan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta.”
Leipä saattaa hyvinkin olla leivottu hyvinkin kaukana. Suomeen on tuotu mm. ranskalaisia patonkeja pakasteena ja ne paistetaan suomalaisessa leipomossa tai jopa liikkeessä. Joku leipomoyrittäjä teetätti käsinletitystä pullapitkoille ulkomailla, kun työvoima on niin paljon halvempaa, toisaalta letittämiseen on kehitetty kone, joten osa tuotannosta voi tulla takaisin. Kuluttaja ei itse asiassa voi mitenkään tietää, jos esimerkiksi ruiksesta leivottu leipä on Baltiasta tai Puolasta ja paistettu täällä. Mausta sitä ei erota ja hämäräksi jää alkuperä myös silloin kun leipä myydään ns. irtomyyntinä ilman muovipussia, jossa on valmistuspaikka yleensä mainittu.
Suomalaisessa ruisleivässä ruiksen kotimainen osuus vaihtelee, mutta kuten todettu pääsosa siitä on itäeurooppalaista tai saksalaista.
Fillariton(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 11:56 Sinulta jäi edelleen osoittamatta se maa, jossa ruoka olisi Suomea kalliimpaa, ja joka ei käyttäisi maataloustukiaisia. Vertasit Ruotsiin ja Saksaan, jossa myös maksetaan tukia. Otapa uudestaan. Muistetaanpa, että alkuperäinen väitteesi oli:”ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.””
Ei tarvitse osoittaa, etkö ymmärrä lukemaasi, ruoka on kallista kaikissa tuettomissa maissa jos sitä yleensä on saatavilla. Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.
“Eli koitatko nyt siis sanoa, että vaikka kuluttajat siis pumppaavat sinne maatalouteen rahaa, niin he eivät silti saa halpaa hintaa, koska itse maatalouden tuotantohinnalla ei ole asiaan mitään merkitystä, vaan se hinta koostuukin veroista, palkoista ja kaupan katteesta? Jos noin, niin koko perustelusi maataloustuille (kuluttajat haluavat halpaa ruokaa) ei sitten toimi. Ja etenkään alkuperäinen väitteesi ei päde.”
Kuluttaja saa nimenomaan halpaa hintaa, kaupan hinnasta puuttuu viljelijän palkka, miten et voi käsittää näin yksinkertaista asiaa, vieläpä niin että tuottaja laittaa osan palkastaan kuluttajalle eli kasvattaa sian ja laittaa vitosen setelin nitojalla potsin korvaan kuluttajalle välitettäväksi kun potsi lähtee teurastettavaksi, onko liian vaikeaa vai pitääkö selittää tarkemmin.
“Paalimies:”Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen”
LOL. Eli kuluttajilta otetaan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuottajaporukalle (=suomalaiset maanviljelijät) ja näin sinusta kuluttajat saavat halvan ruokahuollon?”
Juuri näin, pieni korjaus vain, “kehittyneiden maiden maanviljelijöille” järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. Viljelijät on saatu liekanaruun ja kuluttajien ohjailtaviksi, hyvä juttu kuluttajille, huono juttu viljelijöille.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:
hihihihi… no uskotaan sitten kun sinä kerta sanot!
Voi olla näinkin, mutta olennaista onkin ruoan absoluuttinen hinta ei sen hinta suhteessa tuloihin. (Koska jos me ostamme ruoan maailmanmarkkinoilla me ei jouduta maksamaan siitä suhteessa tuloihimme vaan me maksamme siitä markkinahinnan.)
No näin ovat poliitikot päättäneet, mutta kuluttajat eivät todellakaan ole päättäneet näin.
Niin siis ongelma on se, että viljelijöitä ei ole vielä saatu riittävän lyhyeen liekaan toisin kuin suurin osa muiden hyödykkeiden tuottajista.
Hassua kyllä miten muissa ammateissa on ihan itsestään selvyys, että töitä tehdään asiakasta varten, mutta että maanviljelijöillä tämä konsepti on vielä jotenkin vastenmielinen.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 10:17
Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:41
“patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.”
Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutuneita investointitarpeita. Investointituet olivat nimenomaan siihen tarkoitettuja.”
Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.
“Ja tuotanto-olosuhteiden tasoittuessa? Onkos satotaso noussut siellä c2:lla paljonkin kun tuotanto-olosuhteet ovat tasoittuneet? Sanoisit suoraan vaan että tukieurot ovat enemmän kuin tasoittaneet olosuhde-eroa?”
Pohjoisella tuella on päästy altavastaajan asemasta ja pidän sitä myönteisenä asiana.
“Ja minä arvostan muuten Tiurin puheita. En ole aina samaa mieltä mutta asiantuntemuksensa on tunnustettu ja aika vaikea on kaunapuheiksi kannanottojaan leimata?”
Minäkin arvostan Tiuria mutta maataloudesta hän ei ymmärrä höläsen pölähtämää.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies väittää, että MTK on demokraattinen järjestö.
Näin ei ole asianlaita, MTK on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka pienellä enemmistöllä (C-alue) käytettää yksinvaltaa vähemmistöstä (AB)välittämättä.
Olisiko vähemmistönä olevat AB-alueen tuottajat itse lähteneet vaatimaan omien tukiensa alasajoa, kuten esim. AB-alueen korotetut investoitituet tai AB-alueen nuorten viljelijöitten tuki pois? MTK:n leikkaussyntilista on pitkä.
Ei, etelän tukien leikkausvaatimukset on juntannut enemmistönä oleva C-alue.
Jo se, että Lapin mies on tyytyväinen MTK:n toimintaan ja etelän tuottajat eroavat siitä, osoittaa, mikä on MTK:n linja: pohjoisen enemmistödiktatuuri.
MTK:n viimeisessä valtuuskunnan kokouksessa C-alue miehitti lopullisesti kaikki johtopaikat. Vuosi sitten kuolemantapauksen jälkeen sekä johtokunnan että valtuuskunnan puheenjohtajat olivat hetken AB-alueelta, silloin C-alue nosti äläkän, että molemmat eivät saa olla samalta tukialueelta. Nyt kuitenkin he itse kaappasivat kaiken vallan C-alueelle ja kumpikin pj on nyt C-alueelta.
Valtionhallinnon ja ennenkaikkea maatalousministerin pitäisi pitää mielessään, että MTK edustaa vain C-alueen näkemyksiä, siksi sen ehdotuksiin ei pidä suhtautua vakavasti.
Valitettavasti tämä ei toteudu niinkauan kuin meillä on kepulainen maatalousministeri. Nykyinen SL Anttila on koko ministerikautansa ajan kehunut, kuinka hän on neuvotellut MTK:n kanssa enemmän kuin yksikään edeltäjänsä. Tämä samoin kuin edeltäjänsä Juha Korkeaojan (kesk) aika on ollut etelän tuottajalle karmeaa aikaa.
Hyvän esimerkin tarjoaa nykyinen maidontuottajien tilanne: Lappiin kannattaa rakentaa suurilla valtion investointiavustuksilla ja tuotantotuilla suurnavetta ihan vain harrastustarkoituksiin ja raivata uutta peltoa, isäntäväki käy tilan ulkopuolella töissä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Samaan aikaan hyvien olosuhteitten ja kuluttajien asumassa Etelä-Suomessa naulataan navetan ovia kiinni ja laitetaan peltoa kasannolle, ns. luonnonhoitopelloiksi.
Meidän on päästävä keskustalaisista maatalousmministereistä, vielä runsas vuosi on kärsittävä Anttilaa. Sitten alkaa kepulle piiiiiitkä oppositiokausi,se jos mikä on suureksi onneksi Isänmaalle!
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoittaa taas täyttä soopaa:
“Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen.”
IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!
Pikkuisen ehdittiin investoida, sitten MTK:n painostuksesta “rahat loppuivat” ja heti sen jälkeen MTK junttasi koko etelän investointituen pois!! Moni hakemus lensi roskakoriin tuen päätyttyä. (Samalla muuten lähti AB-alueen nuorten tuottajien tuki, C-alueella maksetaan edelleenkin.)
AB-alueen korotettujen investointitukien piti olla pitkäaikainen tuki. Lyhyeksi jäi “kiitos” MTK:n. P..r..le!
EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler ihmetteli v. 2003 vieraillessaan Seinäjoella, että eikö Suomi tarvitsekaan erityistukia kun poistaa niitä itse. Fischler määräsi etelän investointituet palautettavaksi. Sillonen pöhkö maatalousministerimme Korkeaoja palautti tuen, mutta vain kotieläintiloille MUTTA MYÖS C-ALUEELLE!!!!!!!! jolloin tämä etelään tarkoitettu tuki valui lähes kokonaan aateveljille C-alueelle. Korkeaojan törkytemppu onnistui, koska Fischlerin toimikausi päättyi ja uusi EU-komissaari ei ollut asiaan perehtynyt.
Herra maatalousministeri kuvitteli ilmeisesti saavansa näillä tempauksillaan jatkopestin ministerinä, näin ei kuitenkaan käynyt…omatkin jo huomasivat herran “kyvyt”.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:”Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.”
Ei tuo osoittanut, että ruoka on kallista Venäjällä. Se osoitti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleuden näet niistä hintalapuista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuinka paljon leipä maksaa Venäjällä?
“Kuluttaja saa nimenomaan halpaa hintaa, kaupan hinnasta puuttuu viljelijän palkka, miten et voi käsittää näin yksinkertaista asiaa, vieläpä niin että tuottaja laittaa osan palkastaan kuluttajalle eli kasvattaa sian ja laittaa vitosen setelin nitojalla potsin korvaan kuluttajalle välitettäväksi kun potsi lähtee teurastettavaksi, onko liian vaikeaa vai pitääkö selittää tarkemmin.”
Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä). Tämä osoittaa sen, että kaupan hinnat eivät nousisi mihinkään (tai hyvin vähän), vaikka tuesta luovuttaisiin.
“järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. ”
Väärin. Koko sotku on maajussien puolueen, Kepun ja lobbarijärjestö MTK:n tuotoksia. Kuluttajat mielellään luopuisivat koko touhusta. Jos tukien lisäksi tuontitullit poistettaisiin, ruuan hinta alenisi kuluttajille. Ja siis tietenkin tämän lisäksi heillä olisi enemmän rahaa taskussa, kun verot olisivat alempia.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 17:32
“Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.”
Niin, mahdanko minä nyt niin hirveästi olla pihalla kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esittämääni argumenttiin ja laskelmaan pystynyt esittämään todellista hyvin perusteltua vastaväitettä vaan ainoastaan heittoja tyyliin “pohjoinen tarvitsee tukensa”? Ja et edes siihen kommentoinut kun MTKn puheenjohtaja maatalous-ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila on ilmeisesti mielestäsi väärässä Suomen Kuvalehden lausumassaan todetessaan että “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo. Itsehän väitit että tukiero perustuu tarkkoihin laskelmiin eikä ole hatusta vedetty? Niin että onko se nyt sitten Marttila oikeassa vai Paalimies? Hatusta vedetty vai tarkat perustellut laskelmat johon tuo tukiero perustuu? Etkä muuten kommentoinut noidenkaan
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
eduskunnassa esitettyjen laskelmien tasosta mitään? Mihinköhän ne mahtavat perustua? Kaupunkilaiskaunaisuuteen?
Mitä noihin investointitukiin tulee niin tarkoitat ilmeisesti näitä
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
jotka alunperin oli tarkoitettu tosiaan ab-alueelle mutta yhdenvertaisuuteen vedoten ulotettiin sittemmin koko maahan. Ja tuo on totta että onhan täällä etelässä muitakin mahdollisuuksia kuin maatalous, toisille vain se maatalous olisi ykkösvaihtoehto. Mutta se on karua kun osallistuin ns Huittisten kokoukseen josta lienet kuullut jotakin niin jos nyt oikein muistan niin esimerkkilaskelman sikapuolelle lopputulema oli sellainen että tulevaisuudessa muodostuvan tukieron takia ab-isännän olisi tarvinnut saada sikalansa lähes ilmaiseksi että olisi ollut kannattavuudessa samalla viivalla. Ei siinä paljon investointiavustukset auta jos itse tuotanto on tappiollista eikä tuo leipää pöytään. Juurikin se että jos investointilaskelma ab-isännälle osoittaa että investointi 30 lehmän navettaan toisi 12.000 vuositulot ja tuon
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
perusteella vastaavan investoinnin tekevä c-isäntä voi laskea itselleen 14.000 euroa suuremmat tulot eli 26.000 euron tulot. Samalla satsauksella, samalla riskillä, samalla työmäärällä. Totta varmasti on että siinä tilanteessa aletaan hyvin herkästi katsoa niitä muita vaihtoehtoja eli palkkatyötä. Mutta nythän kyse onkin siitä että mitä jos tukieroa ei olisi ja kannattavuuseroakaan ei olisi ja laskelma kummallakin tukialueella osoittaisi vastaavaa käteen jäävää palkkaa. Kyllä siinä voisi kummasti ab-alueellekin alkaa löytyä muitakin jatkajia kuin niitä joilla on uskonto 10 ja laskento 4. Vai mitä mieltä olet?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Artturi kirjoitti 3.12.2009 kello 17:21 Voi olla näinkin, mutta olennaista onkin ruoan absoluuttinen hinta ei sen hinta suhteessa tuloihin. (Koska jos me ostamme ruoan maailmanmarkkinoilla me ei jouduta maksamaan siitä suhteessa tuloihimme vaan me maksamme siitä markkinahinnan.)”
Arturilla on nyt käsitteet sekaisin, ruoka on nimenomaan tällä hetkellä maailmanmarkkina hintaista, voi kyllä olla ettei Artturi käsitä tätä.
“No näin ovat poliitikot päättäneet, mutta kuluttajat eivät todellakaan ole päättäneet näin.”
Mitä eroa on kuluttajalla ja politiikolla.
“Hassua kyllä miten muissa ammateissa on ihan itsestään selvyys, että töitä tehdään asiakasta varten, mutta että maanviljelijöillä tämä konsepti on vielä jotenkin vastenmielinen.”
Olet kyllä hauskanen veikko, mistä olet tälläisen ajatuksen kehitellyt.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
eemeli kirjoitti “Meidän on päästävä keskustalaisista maatalousmministereistä”
Entä viljelijä-virkamiehistä? Jonkun MMministeriön nimityksen yhteydessä julkaistiin luettelo ministeriön korkeiden virkamiesten taustoista. Yllättävän moni oli viljelijä.
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 19:22
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 17:32
“Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.”
Niin, mahdanko minä nyt niin hirveästi olla pihalla kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esittämääni argumenttiin ja laskelmaan pystynyt esittämään todellista hyvin perusteltua vastaväitettä vaan ainoastaan heittoja tyyliin “pohjoinen tarvitsee tukensa”? ”
Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.
“”Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio.”" ja kerrataan nyt vielä sekin että mielestäni pohjoinen tuki on hyvä asia maataloudelle ja Suomelle.
Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.
Tässä vastaus eduskunta kyselyyn. “”ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää siirtymää”"
“Maa- ja metsätalousministeriössä on seurattu jatkuvasti tuotannon alueellista kehitystä. Tilastotietojen perusteella maataloustuotannon jakautumisessa A- ja B-alueiden ja C-alueen välillä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää siirtymää. On kuitenkin nähtävissä, että eri osissa maata keskitytään jatkossa tilakoon kasvun ja tuotannon tehostumisen myötä erityyppiseen tuotantoon alueellisten tuotantoedellytysten ohjaamana. Tähän kehitykseen vaikuttaa osaltaan myös elintarvikkeita jalostavan teollisuuden ja kaupan alueellinen keskittyminen.
Tuotantoon sidotusta tuesta luopuminen voisi osaltaan vaarantaa kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon. Tuotantoon sidottu tuki on merkittävä väline maataloustuotannon ylläpitämiseksi epäsuotuisista tuotanto-oloista kärsivissä maissa kuten Suomessa. Se muodostaa myös A- ja B-alueilla merkittävän osan tilojen tuloista.
Investointitukien nykyiset ehdot ja tukitasot perustuvat komission kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksiin. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on perheviljelmiin perustuvan maatalouden jatkuminen myös tulevaisuudessa. Hallittu rakennekehitys on tärkeää erityisesti tilojen tuottavuuden parantamisen kannalta, ja kotieläintuotannossa tuottavuus onkin EU-jäsenyysaikana parantunut huomattavasti koko maassa. Tilakoon kasvulla ja tuotannon tehostamisella voidaan edelleen parantaa kannattavan tuotannon edellytyksiä kaikissa tuotantosuunnissa. Tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta tilat voisivat toimia yhä kovenevassa kilpailutilanteessa.”
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 18:14
Paalimies kirjoittaa taas täyttä soopaa:
“Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen.”
IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!
Pikkuisen ehdittiin investoida, sitten MTK:n painostuksesta “rahat loppuivat” ja heti sen jälkeen MTK junttasi koko etelän investointituen pois!!”
Eemeli tietää kuten minäkin että korotetut investointi tuet oli väliaikaisia eika MTK:lla ollut mitään roolia niiden poistamisessa. Korkeaoja teki mitä tehtävissä oli ja lopputulos oli hyvinkin tyydyttävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturille: Nykysuuntaus tukiasioissa on nimenomaan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Sinä olet vähän ajastasi jäljessä. Tukia maksetaan sen takia, että ruuan hinta laskisi ja saatavuus olisi taattu. Tuotantopäätöksiin vaikuttaminen on WTO:n sääntöjen mukaan kirosana.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoittaa:
“”Eemeli tietää kuten minäkin että korotetut investointi tuet oli väliaikaisia eika MTK:lla ollut mitään roolia niiden poistamisessa. Korkeaoja teki mitä tehtävissä oli ja lopputulos oli hyvinkin tyydyttävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.”"
Paalimies kirjoittaa täyttä puppua, EU määräsi etelän korotetut tuet pitkäaikaisiksi, niiden poisto (MTK:n junttaamana) ihmetytti maatalouskomissaari Fischleriäkin.
Korkeaoja oli niin pöhlö maatalousministeri, että “omatkaan” eivät antaneet hänen enää jatkaa nykyisessä hallituksessa, vaikka tyrkytti itseään.
Paalimies voisi pysyä totuudessa.
Kannattaa lukea noitten aikojen Talonpojan Правдаa, Maaseudun Tulevaisuutta. Sieltä voi tutustua siihen hirvittävään parjauskampanjaan, mitä MTK kävi näitä etelän investointitukia vastaan. Eemelin arkistoista löytyy, kuten paljon muutakin todistusaineistoa MTK:n myyräntyöstä.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tukiero on valtava. Tuossa aiemmin postaamassani tuhannen lehmän navetan esimerkissä se oli 900.000 euroa.
Tässä on Maaseudun Tulevaisuudesta suora lainaus:
“Valion maidon tuottajahinnan lasku kouraisi tilamme taloutta syvältä: verospesialisti arvioi tilamme tuoton putoavan tänä vuonna 4 000 euroon. C2-alueella pysyisimme sentään 30 000 euron tuntumassa, puheenjohtajan kotipaikkakunnalla, Simossa, tuloksemme olisi 60 000 euron luokkaa. Tätä tukiero konkreettisesti tarkoittaa.”
http://tinyurl.com/tukiero
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18
Paalimies:”Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.”
Ei tuo osoittanut, että ruoka on kallista Venäjällä. Se osoitti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleuden näet niistä hintalapuista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuinka paljon leipä maksaa Venäjällä?”
Saarelma on toivoton tapaus, elintarvikkeet Venäjällä maksaa noin 4-5 kertaa sen mitä Suomessa eli jos haluat tietää leivän hinnan niin kerro Suomen hinta tuolla kertoimella.
“Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”
On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.
““järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. ”
Väärin. Koko sotku on maajussien puolueen, Kepun ja lobbarijärjestö MTK:n tuotoksia. Kuluttajat mielellään luopuisivat koko touhusta.”
Saarelmalla epäilee salaliittoa, tuet ovat kuitenkin poliittisten päätösten takana ja voidaan lopettaa koska tahansa.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
(Alempana viljelijät = kaikki maatalouden harjoittajat, en tiedä onko tämä korrekti termi, mutta tosiaan tarkoitus ei ole puhua vain kasvinviljelystä. Samoin valtiolla tarkoitan tässä yhteydessä myös EU:ta ja kuntia, en vain valtioksi Suomessa kutsuttua hallinnollista porrasta.)
Kaikki varmaan ovat yhtä mieltä, että olisi järkevää kohdistaa rajalliset resurssit (ihmistyö, luonnonvarat, viljelykelpoinen maa jne.) siten, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyisi mahdollisimman paljon. Karkeasti sanottuna tähän on kaksi eri tapaa: suunnitelmatalous tai markkinatalous. Ei välttämättä ole yksiselitteistä ratkaisua siihen kumpi yleisesti ottaen on parempi vaihtoehto ja onko ehkä eri sektoreilla eroja, niin että toisaalla keskusjohtoinen suunnittelu voisi tuottaa parempia tuloksia ja toisaalla taas markkinat, vai sopiiko sama ratkaisu kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Menemättä sen pitemmälle tähän problematiikkaan voidaan todeta, ettei kukaan ole tässä ehdottanut sovhoosimallista maataloustuotantoa, joten voitaneen olettaa, että kaikki pitävät enemmän tai vähemmän markkinavetoista mallia sopivimpana maatalouteen vaikka esimerkiksi sairaanhoidossa kannattaisivatkin keskusjohtoista suunnittelua.
Markkinatalousmallin sisälläkin on erilaisia vaihtoehtoja. Puristinen/libertaristinen malli lähtee siitä, ettei valtion tule mitenkään puuttua talouden toimintaan vaan vapailla markkinoilla syntyy aina paras (tai ainakin eri mallien tuottamista ratkaisuista vähiten huono) lopputulos. Artturi ainakin taitaa edustaa tätä kantaa. Itse näkisin kuitenkin, että valtion tulee hoitaa ainakin yhtä merkittävää tehtävää, jotta markkinat tuottaisivat optimaalisia tuloksia: huolehtia siitä, että taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutukset tulevat hinnoiteltua.
Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan siis taloudellisen toiminnan vaikutuksia jotka kohdistuvat (myös) johonkuhun muuhun kuin itse taloudellisen transaktion osapuoliin. Ne voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Saasteet ovat tyypillinen esimerkki negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta, positiivisia ulkoisvaikutuksia maatalouden tapauksessa ovat esimerkiksi huoltovarmuus ja maisemalliset arvot. Koska ulkoisvaikutusten aiheuttama hyöty tai haitta ei kohdistu (ainoastaan) taloudellisen transaktion osapuoliin, näillä ei ole (riittävää) taloudellista kannustinta huomioida niitä, ellei valtio esim. tukiaisten ja haittaverojen avulla muuta tilannetta.
Silloin kun tukiaiset, verot, tullit jne. eivät vastaa ulkoisvaikutuksia, ne vääristävät markkinoita eli ohjaavat resurssien käyttöä pois optimaalisen tehokkaasta. Valtion toiminnan rahoittamiseksi on kerättävä joitakin veroja ja toisaalta esimerkiksi sosiaalituilla on pelkkiä yhteiskunnallisia ulkoisvaikutuksia (esim. vähentynyt rikollisuus) laajempi merkitys koska ne koetaan (ilmeisesti ainakin suomalaisten enemmistön mielestä) itseisarvoisesti eettisesti oikeiksi. Jonkin verran “vääristymää” siis syntyy väistämättä, mutta järkevää on silti pyrkiä siihen, että mahdollisimman suuri osuus tuista ja veroista vastaisi mahdollisimman tarkoin taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutuksia.
Maatalouden tuet eivät ole yksin suomalaisten päättäjien käsissä ja toki muutenkin asiaa kannattaa tarkastella koko EU:n tasolla. Seuraavassa esitetyt havainnot ja ehdotukset tulee siis ymmärtää koko EU:n tukipolitiikkaa koskeviksi.
Maataloudella ei ole itseisarvoa. Jos joku keksii miten ruokaa saadaan tuotettua kivistä louhimalla viljelemistä edullisemmin, kannattaa siirtyä sellaiseen tuotantotapaan. Kun näin ei kuitenkaan taida tapahtua, parempi ilmaisu lienee että suomalaisella maataloudella ei ole itseisarvoa. Jos kuluttajien pöytiin saadaan yhtä hyvää ruokaa edullisemmin ja vähemmin haittavaikutuksin (esim. kasvihuonekaasujen päästöt) ulkomailta tuomalla, toimittakoon niin. Maataloutta ei siis kannata tukea sen itsensä vuoksi. Sen sijaan on olemassa syitä joiden vuoksi sitä kannattaa tukea. Näitä ovat ainakin huoltovarmuus ja maisemalliset/matkailulliset arvot.
Huoltovarmuus vaatii että kriisioloissa Suomessa voidaan tuottaa koko väestön ruokkimiseen riittävä määrä ainakin jonkin aikaa vaikka täydellisen kauppasaarron oloissa jolloin polttoaineita, lannoitteita, rehua jne. ei voida ulkomailta tuoda. Maallikkona kuvittelisin tämän tarkoittavan lähinnä vilja-, öljy- ja palkokasveja mahdollisimman tuottoisilla pelloilla ja mahdollisimman lähellä tuotantolaitoksia ja isoja asutuskeskuksia (kriisioloissa jokainen öljylitra on kallis, eikä sitä pidä hukata tarpeettoman pitkiin kuljetusmatkoihin), mutta joku paremmin asiaa tunteva voinee valistaa jos olen väärässä. Voi olla, että siementuotanto ja kesannointi riittää huoltovarmuuden takaamiseen, en tiedä.
Maisemalliset ja matkailulliset arvot ovat sitten vaikeammin määriteltäviä, mutta tällä yleisesti ottaen tarkoitan, että esimerkiksi perinteiseen maatalousmaisemaan kuuluvilla pelloilla liikenneyhteyksien lähellä on suurempi arvo kuin vaikkapa keskellä korpea sijaitsevilla suursikaloilla. Vastaavasti joissain paikoissa metsän tai suon säilyttämisellä sen pelloksi raivaamisen sijasta (tai pellon metsittämisellä tai soittamisella) on tällainen arvo (ja mahdollisesti ympäristönsuojelullisia arvoja), josta tulisi maanomistajaa asianmukaisesti kompensoida (tai maisema-/matkailu-/luontoarvojen vastaisesti toimivaa viljelijää haittaverolla rangaista). Käsittääkseni EU:n vuoristotuki on alunperin kehitetty nimenomaan maisema-arvojen vaalimiseksi, maanviljely Alpeilla kun ei ole järin kannattavaa puuhaa pelkästään markkinaehtoisesti, mutta parantaa maisemaa hurjasti ja on siten arvokasta matkailuelinkeinolle ja ylipäänsä ihmisten viihtyvyydelle.
Jos ajatellaan, että erityinen arvo on koko Suomen pitämisellä asuttuna (itse en näin ajattele, mutta joku muu voi ajatella), tuki pitäisi maksaa tietenkin asumisen, ei maanviljelyn perusteella. Eli maatilaa asuttavan tuki tulisi asuinpaikan, ei maataloustuotannon mukaan. Näin ei rankaistaisi paremmin tuottavia tiloja epäreilulla kilpailulla huonommin tuottavia avokätisemmin tukemalla, mutta kuitenkin mahdollistettaisiin maan pitäminen kauttaaltaan asutettuna.
Jos EU:ssa luovuttaisiin muista tuista ja siirryttäisiin pelkästään positiivisten ulkoisvaikutusten tukemiseen (ja vastaavasti haittojen verottamiseen, maatalous esimerkiksi pitäisi ylivoimaisesti saastuttavimpana sektorina saada ehdottomasti päästökaupan tai hiiliveron piiriin), tämä merkitsisi tietenkin dramaattista tulonmenetystä isolle osalle maanviljelijöstä ja sitä suurempaa, mitä huonommin viljelyyn soveltuvalla alueella elinkeinoaan harjoittaa. Koska tällainen ei olisi ihan reilua viljelijöitä kohtaan, asiaa voitaisiin kompensoida esimerkiksi avokätisellä luopumistuella tai yksinkertaisesti jatkamalla tukien maksatusta esimerkiksi vuoden 2009 tietojen perusteella ilman viljelyvelvoitteita vaikkapa 10 vuotta. Tarkoitus ei siis ole kurittaa viljelijöitä, jotka tekevät sinänsä erittäin arvokasta duunia vaan ainoastaan järkevöittää rajallisten resurssien käyttöä.
No, edellä kirjoitettu on tietysti utopiaa, mutta joka tapauksessa siihen suuntaan pitäisi mennä, että ruokaa tuotettaisiin siellä missä se tuottaa vähiten päästöjä (kuljetukset toki huomioiden) ja myös niin, että ruuan hinnassa näkyisivät sen ympäristövaikutukset, niin että liha, maitotuotteet, kasvihuonevihannekset jne. olisivat selvästi kalliimpia ja vilja, kauden kasvikset jne. taas edullisempia, niin että hintakin ohjaisi kulutusta ekologisempaan suuntaan. Tämä taas ei tule toteutumaan niin kauan kun tuet vääristävät tuotantoa eikä tuotannon ympäristövaikutuksia veroteta kunnolla.
Juuso Koponen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Viime keskiviikon Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä oli selostus Uudenmaan MTK-tuottajaliiton kokouksesta.
Kokous vaati LHP(luonnonhoitopelto)- kesantoalan kasvattamista nykyisestä 15 prosentista 25 prosenttiin. Samaa on vaatinut myös MTK:n johtokunta.
C-alueen miehittämä MTK:n johtokunta on tämän lisäksi vaatinut kaikkien raiviopeltojen ottamista täysien tukien piiriin.
Tässä kulminoituu koko nykyisen MTK/kepulaisen maatalouspolitiikan järjettömyys: etelässä ajetaan tuotantoa alas, peltoa pois tuotannosta, pohjoisessa lisätään tuotantoa ja raivataan uutta peltoa. Tämä on seurausta järjettömästä tukipolitiikasta, C-alueen hirmukorkeista kotieläintuista- peltoa kannattaa raivata lisää, “kehittää tilaa”, vaikka niille ei saisikaan peltotukia.
Tälläpäin on yksi urakoitsija, joka tekee raiviopeltoja: paljaaksihakattu metsänpohja vedetään jyrsimellä (4 ha päivässä), ojitetaan ja sitten vedetään toiseen kertaan jyrsimellä. Pelto on valmis eikä maksa paljon. Metsänpohjan uudistaminen metsäksi (istutus ym) tulisi kalliimmaksi ja tuottoa saisi odottaa vuosikymmeniä, peltona se tuottaa heti.
Maillä on pohjoisessa niin paljon raivauskelpoisia metsänpohjia, että peltoalamme olisi helposti kaksinkertaistettavissa.
Selläisiakin tapauksia on pohjoisessa, että valtiolta on aikoinaan saatu hyvät tuet soitten metsittämiseen, nyt näitä varttuneita taimikoita murskataan peltoraivioiksi. Mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Maataloutemme järjettömyyden voidaan katsoa kulminoituvan lappilaisella harrastelumaitotilalla: suuri navetta rakennettu valtavilla valtion investointiavustuksilla, raivattu sata hehtaaria uutta peltoa, vieras työvoima hoitaa tilan työt, isäntä ja emäntä ovat kokopäivätyössä tilan ulkopuolella.
Tässä MTK-kepulainen käsitys “perheviljelmästä”
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Evert The NeveRest kirjoitti 3.12.2009 kello 22:33
“http://tinyurl.com/tukiero”
Vielä tuosta lainaus
“Tai ehkä täältä löytyy sittenkin osa-aikainen raivaajaemäntä, joka isännän kanssa sanan kuokalla raivaa tukierokeskustelun lähes koskematonta maastoa.”
Kun tämä on myös jonkunasteinen ongelma. Tukiero on asia josta ei saisi elinkeinon sisällä puhua. Se “heikentää yhtenäisyyttä” ja muuta sellaista. Ja kuten tässäkin keskustelussa Paalimies ja lapinmies niin heitetään jotain että “kulut kolmanneksen korkeampia” mutta kun osoittaa että tukiero esimerkiksi kattaa rehukulut reilusti ja rahaa vielä jääkin ja kysyy että mitkä kulut nyt sitten todellisuudessa ovat ne jotka ovat kolmanneksen korkeampia niin siihenpä ei sitten enää vastausta tulekaan. Ja se ei olekaan ihme koska tuossakin
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
todettiin että
“Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin.”
Eli tuolloin jo pyrittiin laskelmilla osoittamaan että tukieroa ei tilojen välillä ole edes olemassa ja jos jotain ei ole edes olemassa niin eihän siitä tarvitse puhuakaan. Taitaa sama aika pitkälti päteä näihin olosuhde-eroihin ja muihin kun esimerkkinä vaikkapa lihakarjan kuivituskustannus voi olla etelän vetisessä ja kosteassa talvessa merkittävästi korkeampi kuin pohjoisen kuivissa pakkasissa.
Mutta että tosiasioihin perustuva keskustelu tukieroista on elinkeinon sisällä aika pitkälti “kielletty”. Jos keskustelua nostetaan niin ei kestä kauaa kun esiin nousee kateus-tyyppisiä juttuja että kadehditaan korkeampia pohjoisen tukia tai sitten etelän miesten laiskuus tai vastaavia. Kuten tuon
“http://tinyurl.com/tukiero”
kirjoittaja niin minäkin osin laitan toivoni MTKn puheenjohtajaan Juha Marttilaan joka sentään on tukieron tunnustanut eli
“Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.
Ja noin se on, tukiero on huomattavasti suurempi kuin todellinen luonnonhaitta. Suurin ongelma tässä on se että olemme EUn päätösten takana, EU on pienentänyt 141-tuen niin että tukierosta on tullut sietämätön. Emme pysty lisäämään etelän tukea ennen kuin 2013 jos senkään jälkeen koska mitään takeita tehtävistä päätöksistä ei ole. Ja se 2013 on aivan liian kaukana, voi käydä että kurki kuolee ennen kuin jää sulaa. Ainoa keino tukieron pienentämiseksi olisi pienentää pohjoista 142-tukea ja sen takia en kovin paljon usko edes Marttilan mahdollisuuksiin. Pohjoisesta tuesta pitävät kynsin hampain kiinni ne jotka siitä tällä hetkellä eniten hyötyvät ja maatalouspiireissä taitaa olla niin että todellinen valta on pitkälti sillä porukalla. Pohjoinen tukihan on kansallista omista budjettivaroistamme maksettava tukea ja siksi sen suuruus on omista päätöksistämme kiinni mutta jos elinkeinon omassa piirissä mennään niin uskon että sitä ei tulla pienentämään.
Ja tuosta merkittävästä siirtymisestä voidaan sitten keskustella. Minusta kaikki tilastot eli pellonraivaus, maitotuotos, sikatilastot, emolehmien määrä, investointien määrä eri tukialueilla jne aika selvästi osoittavat että mikä on trendi ja se on että c-alueelle mennään ja ab-alue supistuu. Se tietysti että jos halutaan pitää omista eduistaan kiinni niin voidaan sanoa että “siirtymä ei ole merkittävä” mutta kehityssuunta on täysin selvä. Ja todennäköisesti kiihtyy lähivuosina koska tukiero kasvaa ja samanaikaisesti tulee lähivuosina paljon tiloja lopettamisvaiheeseen tai sukupolvenvaihdostilanteeseen. Tällä kannattavuudella ab-alueella on vaikea saada kotieläinpuolen jatkajia. Tulee osa-aikainen kasvinviljelytila ja tulot hankitaan tilan ulkopuolelta. Mutta kehityssuunta on selvä ja jotain pitäisi tehdä nyt että ei sitten muutaman vuoden päästä ihmetellä että “Mites tässä nyt näin kävi että kotieläintuotanto loppui etelästä vaikka mitään tukieroakaan ei ollut”.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 22:37
“Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18
“Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”
On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.”"
Missäköhän ihmeessä Paalimies on elänyt koko EU-ajan? Sikapuolella ei hinta ole ollut missään yhteiskunnan kontrollissa, kyllä siellä markkinavoimat ovat jyllänneet koko ajan. Vaikka tuotantoa on täällä ollut yli kulutuksen niin jos täällä hinta ei ole ollut riittävän alhainen niin tänne on tuotu sianlihaa kunnes kotimaisen sianlihan hinta on ollut sopiva. Niin että missä yhteiskunnan kontrollissa?
Maitopuolella saattaa olla tavallaan sellainen tilanne koska siellä on ollut kiintiöt eli jokaisella maalla on ollut maksimi paljonko saa tuottaa. Näin esimerkiksi täällä meillä on tuottajahinta ollut merkittävästi korkeampi koska vaikka kauppa olisi ehkä halunnutkin tuoda niin ei ole ollut mistä tuoda kun ei muillakaan ole ollut merkittäviä ylijäämiä. Tosin ei se korkeampi hinta silloinkaan missään yhteiskunnan kontrollissa ole ollut, Valion korkeintaan.
Ja jos viljasta puhutaan niin täällähän hinta on maailmanmarkkinahinta miinus rahtikustannukset. Vaikka periaatteessa pitäisi olla toisinpäin eli maailmanmarkkinahinta + rahtikustannukset mutta jostain syystä näin. Mutta yhteiskunnan kontrollissa? Mahtaisiko olla?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen kirjoitti 3.12.2009 kello 20:59
“Artturille: Nykysuuntaus tukiasioissa on nimenomaan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Sinä olet vähän ajastasi jäljessä. Tukia maksetaan sen takia, että ruuan hinta laskisi ja saatavuus olisi taattu. Tuotantopäätöksiin vaikuttaminen on WTO:n sääntöjen mukaan kirosana.”
Nyt jos suhteutetaan tähän lausumaasi se Tornion 1.000 lehmän navetta? En sano mitään toteutuuko se koskaan, ehkä ei. Mutta jos sellaista edes suunnitellaan että ab-alueelta kotoisin olevat viljelijät sen sijaan että perustaisivat navetan kotikonnuilleen päätyvät kannattavuuslaskelmien jälkeen tekemään sen Tornioon niin eikö juuri silloin tuki ole merkittävästi vaikuttanut tuotantopäätöksiin? Tai tarkennettuna tuotannon sijoittumispäätöksiin? Ja tämä on minusta selkeä merkki siitä miten tukiero koko ajan vaikuttaa. Tämä on ääriesimerkki että lähdetään tuollaiseen projetiin mutta samat talouden lainalaisuudet jotka tässä ovat taustalla päevät jokaisessa pienemmässäkin navettainvestointipäätöksessä joita koko ajan tehdään suuntaan tai toiseen. Joko että tehdään se navetta. Tai sitten ei tehdä. Osa sitten tekee sen muualle.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
“Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.”
Tarkistatko asian vaikka maatalouskalenterista tai tukioppaasta je kerrot sen jälkeen onko sitä vai ei? Kiitos.
P.S. Itse sanoisin että on mutta odottelen mielenkiinnolla mitä mieltä olet asiasta.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
“Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.”
Niin? Ja Marttilan mukaan tukiero on ylikompensoiva koska sille ei löydy asiapohjaisia perusteita eli pohjoisen olosuhteet eivät ole niin paljon huonommat kuin tukiero tällä hetkellä? Mutta sinä pystyt osoittamaan että se ei ole ylikompensoiva vaan löytyy asiaperusteet?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:
No miten se sitten voi olla samaan aikaan mahdollista, että ruoka on muualla halvempaa? Ei maailmanmarkkinahinta määräydy siten, että katsotaan mitä ruoka maksaa Suomessa ja väitetään tätä hintaa markkinahinnaksi. Maailmanmarkkinahinta on se hinta minkä ruoasta joutuisi maailmanmarkkinoilla maksamaan, jos ei olisi tuontitulleja ja -rajoituksia.
?!?! Kuluttajajien joukkoon kuuluvat kaikki. Poliitikkojen joukkoon kuuluvat tässä tapauksessa kansanedustajat.
Tästä:
Se on nimittäin ihan normaalia, että tuottaja palvelee kuluttajaa. Ei muilla aloilla kuluttajan täydy taistella sen eteen. Sen kun vaan tekee päätöksiä kaupassa omilla rahoillaan. Maatalous toimii eri logiikalla. Osa ruoan hinnasta tullaan hakemaan viimekädessä väkivalloin ja osa maksetaan vapaaehtoisesti kaupassa.
Timo Tenhunen:
No jos tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin silloin ne eivät vaikuta hintaan eikä saatavuuteen, vaan ne ovat tulonsiirto veronmaksajilta viljelijöille. (Koska kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnat, ja jos tuotantopäätökset eivät muutu, niin tarjonta pysyy vakiona ja koska kuluttajien ruoanostohalut tuskin muuttuvat siitä, että heidän rahojaan ei lapioida viljelijöille. Saatavuuskin pysyy tietysti samana, jos tuotanto ei muutu.)
Koska viljelijät eivät ole läheskään yhteiskunnan huonoimpiosaisia, niin en näe syytä miksi maksaisimme heille huvikseen, kun samat summat voitaisiin käyttää vaikka köyhiin lapsiperheisiin, sairaisiin ja vanhuksiin. (Tai mieluiten jättää ne niiden laillisille omistajille eli veronmaksajille.)
Oon Juuso Koposen kanssa täysin samaa mieltä kaikesta mitä hän kirjoitti. Myös tästä,
sillä ehdolla, että kannatan tätä ainoastaan silloin, kun valtio pystyy tekemään tämän ulkoisvaikutusten hinnoittelun niin hyvin, että se aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa.
Näin ei ole läheskään aina, eli joskus on vaan parempi hyväksyä, että ulkoisvaikutuksien takia markkinat eivät päädy optimaaliseen lopputulokseen, mutta että valtio ei pysty parempaan.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
1000 lehmää nuorkarjoineen vaatii paljon muutakin kuin tukea. Esim. peltoa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saattaapi olla, että kavereilla ei ole näitä tiedossa kohtuuhintaan etelämpänä.
Maidontuotannon pohjoinen tuki on kyllä tuotantoon sidottua, mutta se on sidottu myös kiintiöihin eli tuotanto pohjoisessa ei saa kasvaa. Jos joku aikoo lisätä tuotantokapasiteettia pohjoisen alueella, niin pitää vastaavasti löytyä lopettajia samalla määrällä.
Tenhunen Timo(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:52
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
“Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.”
Tarkistatko asian vaikka maatalouskalenterista tai tukioppaasta je kerrot sen jälkeen onko sitä vai ei? Kiitos.
P.S. Itse sanoisin että on mutta odottelen mielenkiinnolla mitä mieltä olet asiasta.”
Miksi et valista meitä tietämättömiä, alla mitä minä tiedän asiasta, rehuviljan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.
A B C1 C2 C3 C4
695 697 617 621 637 688
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:56
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
“Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.”
Niin? Ja Marttilan mukaan tukiero on ylikompensoiva koska sille ei löydy asiapohjaisia perusteita eli pohjoisen olosuhteet eivät ole niin paljon huonommat kuin tukiero tällä hetkellä? Mutta sinä pystyt osoittamaan että se ei ole ylikompensoiva vaan löytyy asiaperusteet?”
Voimakas kannanotto Marttilalta, sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kun ei ole tietoa minkä takia lausunto on annettu ja missä yhteydessä.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:46
Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 22:37
“Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18
“Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”
On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.””
Missäköhän ihmeessä Paalimies on elänyt koko EU-ajan? Sikapuolella ei hinta ole ollut missään yhteiskunnan kontrollissa,”
“Kansallinen tuki vääristää” perehtyy nyt miten EU säätelee hintoja ja palaa sitten palstalle uudelleen.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:”Arturilla on nyt käsitteet sekaisin, ruoka on nimenomaan tällä hetkellä maailmanmarkkina hintaista, voi kyllä olla ettei Artturi käsitä tätä.”
No, jos suomalaisen viljan hinta on maailmanmarkkinahintaista, niin eihän se leivän hinta mihinkään nousisi, vaikka maatalouden tukeminen loppuisi. Mitä iloa siis suomalaiselle kuluttajalle on maataloustuista? Ne maksavat hänelle miljardeja veroina, mutta silti ruuan raaka-aine on samanhintaista kuin olisi maailmanmarkkinoilta ostettaessa.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturille vielä vihonviimeisen kerran:
Tuet eivät ole viljelijöiden keksimiä tai päättämiä. Niistä ovat päättäneet kuluttajat. Heidän motiiveistaan en muuta tiedä, kuin että he haluavat joka päivä jokapäiväisen leipänsä mahdollisimman halvalla. Ja sen he ovat totisesti saaneet. Tukien ansiota tai ei. Joka tapauksessa ennen tukia tämä ei ollut itsestäänselvyys. Eikä ole nytkään niissä maissa, joissa maataloutta ei tueta. Harrastan sukututkimusta. Historian tuntemus tuo perspektiiviä asioihin. Aika monelle esivanhemmalleni on merkitty kuolinsyyksi: kuoli nälkään.
Mitkä ovat sinun motiivisi tällä maataloustukien vastaisella ristiretkelläsi? Mikä ala länsimaissa toimii ilman säätelyä? Miksi et kohdista tarmoasi näiden säätelyjen poistamiseen merkittävämmillä aloilla? Maatalouden osuus länsimaissa on vain muutaman hassun prosentin luokkaa kansantuotteesta.
Maailmassa on maita, joissa ei maataloutta tueta. Niissä maissa maatalouden osuus on useita kymmeniä prosentteja kansantuotteesta. Ja maanomistajat eivät ole proletaareja niissä maisssa.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi:”samat summat voitaisiin käyttää vaikka köyhiin lapsiperheisiin, sairaisiin ja vanhuksiin. (Tai mieluiten jättää ne niiden laillisille omistajille eli veronmaksajille.)”
Oletkohan nyt sotkenut kaksi asiaa, eli sen, mitä lakien sinun mielestäsi _pitäisi_ olla ja sen, mitä ne ovat? Edellisen mukaan verojen keräys saattaisi ollakin laitonta, mutta jälkimmäisessä ei ole mitään laitonta, joten ne veronmaksajat eivät ole niiden maksamiensa rahojen suhteen yhtään sen laillisempia omistajia kuin vaikka ne köyhät lapsiperheet, joille verotetut rahat on annettu.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Samuli Saarelmalle:
Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.
Kaiken elintarvikehuollon perusta on kasvinviljely (+kalastus), kotieläintalous on kasvien jatkojalostusta.
Jos tulisi jokin kriisi, vähennettäisiin eläinten määrää heti.
Vilja on helposti varastoitava elintarvike, siinä on meidän elintarvikehuoltomme perusta kriisitilanteessa.
Mahdollisessa kriisitilanteessa ei polkaista elintarviketuotantoa pystyyn tyhjästä, se täytyy olla jo valmiina.
Täysin toinen juttu onkin sitten se, että mitä järkeä on ollut siirtää kotieläintalous tundralle, kauas kuluttajista huonoihin olosuhteisiin. Tämä on vakava vaara elintarvikehuollollemme.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen:
Vihonviimeisen kerran: maataloustuet ovat huono idea riippumatta siitä ovatko ne viljelijöiden, kepun, MTK:n, eduskunnan vai kuluttajien keksimiä.
Jos ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, ne ovat tulonsiirto viljelijöille.
Jos ne vaikuttavat tuotantopäätöksiin ne siirtävät tuotantoa sille paremmin sopivilta alueilta sille huonommin sopiville alueille.
Samuli Saarelma: Jos maataloustukien ainoa oikeutus on tulonsiirto veronmaksajilta viljelijöille, niin yritin vaan osoittaa, että sopivampiakin kohteita tälle tulonsiirrolle löytyy… (ja ok toi laillinen omistaja oli väärä sanavalinta, olis pitäny sanoo alkuperäinen omistaja…)
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Suomessa kannattaa maata viljellä monista eri syistä, huoltovarmmuden vuoksi maataloutta ei kannata tässä laajuudessa ylläpitää, mutta maataloudella on muitakin arvoja kuin huoltovarmuus.
Maatalous on osa kulttuuriperimää ja maaseudun yritystoimintaa, sillä on merkitystä myös imagon, ympäristön ja esim. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, maatalous on myös merkittävä osa muiden elinkeinojoen, kuten matkailu markkinointia.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Saarelma:”No, jos suomalaisen viljan hinta on maailmanmarkkinahintaista, niin eihän se leivän hinta mihinkään nousisi, vaikka maatalouden tukeminen loppuisi. Mitä iloa siis suomalaiselle kuluttajalle on maataloustuista? Ne maksavat hänelle miljardeja veroina, mutta silti ruuan raaka-aine on samanhintaista kuin olisi maailmanmarkkinoilta ostettaessa.”
Yrittäkää nyt tajuta, että maailmanmarkkinahinta ruuassa = tuettu ruuan hinta . Joka puolella maapalloa teollistuneet valtiot tukevat maatalouttaan monenlaisilla tuilla. Niiden nimitykset vaihtelevat, mutta tukea maataloudelle yhtäkaikki.
Joku palstalla väitti myös , että ruuan hinta on korkea tuista huolimatta. Kuvitelkaapas tilanne, että teidän ruokaanne ei tuettaisi vaan maajusseille maksettaisiin tuottamisestaan täysi hinta ilman tukia. Sen jälkeen jalostus, kauppa ja kuljetus lisäsivät siihen nykyiset kulunsa ja katteensa . Mikä olisi ruuan hinta silloin kuluttajan ruokapöydässä?
Saarelma puhuu kestämättömistä tukimiljardeista, vähän suhteellisuuden tajua kehiin Samuli.
Lehdissä on puhuttu ilmastonmuutoksen tulevia torjuntakustannuksia suomalaisille. On valotettu niiden olevan VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman verran mitä maataloustuet kustantavat vuosittain suomalaisille.
Siis ilmastonmuutoksen torjunnassa VAIN muutamia satoja euroja , mutta ruuan tuotannossa KESTÄMÄTTÖMÄT muutamia satoja euroja vuodessa.
Ilpo Pernaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi, miksi tuet ovat huono idea, vaikka tulokset ovat kiistämättömät? Nälkää ei ole ja tuloista menee vain murto-osa ruokaan.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Eemeli:”Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.”
Onko? Entä maa, jolla on omaa elintarviketuotantoa. Käsittääkseni _yhdenkään_ Afrikan maan nälänhädän aikana kyseinen maa ei ole lopettanut elintarvikkeiden _vientiä_. Oma tuotanto ei siis ole turvannut sitä, että kaikille riittäisi ruokaa. Vastaavasti maailmassa on paljonkin maita, jotka eivät tuota kaikkea tarvitsemaansa ruokaa itse. Osa ei tuota ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Monaco tuntuu tulevan hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa.
Suomikaan ei sen puoleen tuota kaikkea syömäänsä ruokaa itse kuin ole maataloudessa tarvittavien asioiden (koneet, polttoaineet, lannoitteet, jne.) suhteen omavarainen.
Kuten itsekin kirjoitit, joitain ruoka-aineita, kuten viljaa voidaan varastoida. Näin joulukuusta asiaa katsoen koko viljansaantimme perustuukin varastoinnille seuraavan 10 kuukauden ajan. Vasta sen kuluttua on Suomen pelloista odotettavissa viljaa ihmisten syötäväksi.
Voisiko joku kertoa minulle, mikä estää laajentamasta tuota varastointia pidemmälle ajalle niin, että huoltovarmuutemme olisi turvattu ilman omaa maatalouttakin? Maatalouteenhan liittyy omat riskinsä. Jos sattuu tulemaan hyvin kylmä ja sateinen kesä, voi sato jäädä pieneksi. Tällaista vaaraa ei ole varastoinnissa. Siellä on se määrä viljaa, mikä on.
“Mahdollisessa kriisitilanteessa ei polkaista elintarviketuotantoa pystyyn tyhjästä, se täytyy olla jo valmiina.”
Ensinnäkin, tarvitaanko tuota omaa tuotantoa? Edes siis jos puhutaan kriisitilanteesta. Viime sodassakin viljaa saatiin ostettua ulkoa ja sen jälkeen yhteytemme (sekä fyysiset että poliittiset) Eurooppaan ovat vain parantuneet.
Toiseksi, miten vaikeaa se oman tuotannon tyhjästä pystyyn polkaisu oikein on? Jos pellot olisivat metsitetty, niin miten iso homma olisi kaataa sieltä puut, kyntää pellot ja panna vilja kasvamaan? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään high-tech tiede, kun ihmiskunta on sitä harrastanut viimeiset 8000 vuotta. Tarvittavat koneet ja lannoitteet voidaan säilöä samalla tavoin kuin armeijakin varastoi kalustoaan.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Samuli Saarelma kirjoitti 4.12.2009 kello 17:33
Eemeli:”Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.”
Onko? Entä maa, jolla on omaa elintarviketuotantoa. Käsittääkseni _yhdenkään_ Afrikan maan nälänhädän aikana kyseinen maa ei ole lopettanut elintarvikkeiden _vientiä_. Oma tuotanto ei siis ole turvannut sitä, että kaikille riittäisi ruokaa. Vastaavasti maailmassa on paljonkin maita, jotka eivät tuota kaikkea tarvitsemaansa ruokaa itse. Osa ei tuota ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Monaco tuntuu tulevan hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa.”
Saarelman jutut alkaa olla niin lennokkaita että aikalisä olisi nyt paikallaan.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Samuli Saarelma näyttää olevan täysin pihalla faktoista.
Kriisitilanteessa ei todellakaan maataloutta polkaista pystyyn tyhjästä, välttämättä ei kuljetukset toimisi eikä olisi paikkaa, mistä ruokaa saisi ostaa. Jokainen maa huolehtisi ensisijaisesti omasta väestöstään.
Jo öljyn saannin loppuminen/väheneminen saisi aikaan laajan nälänhädän koko Euroopassa. Ei puhettakaan mistään pallonraivauksista!
Vain oma maatalous pystyisi takaamaan jonkinlaisen mutta niukan elintarvikehuollon.
—————
MTK aikoo kutsua uuden EU-maatalouskomissaarin Suomeen.
MTK haluaa uuden maatalouskomissaarin ensi tilassa Suomeen. Romanialaikomissaari Ciolokselle MTK-herrat aikovat esitellä Kainuun ja Koillismaan maataloutta!!!!!! …kas kun ei Utsjoen!
Tämmöistä on MTK:n touhu nykyään, kun pimeimmän Kepulandian isännät ovat miehittäneet MTK:n. Puheenjohtajakin maidontuottaja-harrastelija Lapista!
Kohta varmaan maatalous kielletään kokonaan Etelä-Suomesta, tai ainakin nykyinen alasajo jatkuu entistä voimakkaampana.
Ja kun maataousministeritkin ovat kepuja, ei etelän maataloudella ole tulevaisuutta.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:29
“Voimakas kannanotto Marttilalta, sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kun ei ole tietoa minkä takia lausunto on annettu ja missä yhteydessä.”
Lähdeviite on Suomen Kuvalehti SK 25-26 18.06.2009 ja Marttilan haastattelu sekä juttu maataloudesta yleensä sivuilla 20-27.
Ja sieltä suora lainaus: Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.
Ja muutama muu lainaus samasta lehtijutusta jossa siis haastateltiin Marttilaa ja käsiteltiin maatalouden tilaa yleensäkin.
“Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa.”
“Maidon pakomatkaa kohti pohjoista kiihdyttää polittiikka. Tai tarkemmin, se kuuluisa tukiraja, joka kulkee…”
“Hullunkurinen tilanne. Lypsykarjata katoavat Etelä-Suomesta, sieltä missä maito kulutetaan ja missä ovat suotuisimmat ilmasto-olosuhteet. Suurnavetat taas keskittyvät Pohjanmaalle, sinne missä pelto uhkaa loppua.”
“Marttila leikkaisi jättinavettojen tuotantotukea pohjoisessa, jotta yrittäjät eivät hakeutuisi arktisille leveysasteille “vain tukien perässä”.
“Marttilalla, uuden polven maatalousekonomistilla, on silti haave. Ehkä jonain päivänä markkinat ovat niin toimivat ja tuotanto niin tehokasta, että maitotila saa tilin markkinoilta. “Jokaisen tuottajan toive on että tultaisiin toimeen ilman kansallisia tukia.”
Mutta että tuollaista, kannattaa lukea koko juttu, aika lailla samaa asiapohjaa on kuin itse olen tässä keskustelussa asiallisesti esille tuonut. Tukieron tuotantoa siirtävästä vaikutuksesta ja kannattavuuseroista ja muista.
Hassuinta tässä on mielestäni se että tukiero on täysin kansallisista päätöksistä kiinni. Pohjoinen tuki on täysin kansallisesta budjetista maksettavaa tukea jossa se kilpailee varoista mm terveydenhoidon, vanhustenhoidon, kouluruokailun jne jne kanssa. Tuetaanko 1.000 lehmän navettaa Torniossa 1.300.000 eurolla vuodessa vai monetko vaipat tuolla rahalla saisi vanhuksille?
Jos elinkeinon sisällä asia päätetään niin päättävissä elimissä lienee aika paljon niitä jotka hyötyvät järjestelmästä itse. Tukiero siis pysyy ja paranee. Mutta entä jos kuluttajapuoli eli he joilla viime kädessä on suurin sananvalta valtion budjettiin kansanedustajien kautta rupeaa kyselemään? Kysyvät että “Miksi tuotanto siirretään tuen varaan korkeampien kustannuksien alueelle?” ja vielä kansallisen budjetin verovaroilla tukemalla jonka tuen seurauksena sitten tuotettavien tuotteiden tuotantokustannukset, rahtikustannukset jne jne ovat korkeammat ja tuotteet näin ollen kalliimpia kuin muuten olisivat. Maksetaan siis ylimääräistä tukea siitä että jatkossa voidaan ostaa tuotteet kaupoista entistä kalliimmalla. Jos tuollaisia kysymyksiä ja tuen järkevyyttä kyselee riittävän moni ja välittää asiasta niin tilanne voi muuttua.
Mutta että tämänhetkinen tukiero on ylikompensoiva ja sen seuraukset ovat aika selkeästi näkyvissä mitä on tapahtumassa. Jotain olisi tehtävä nyt, kohta on myöhäistä. Ja oikeastaan ainoa nyt tehtävissä oleva asia EUn alaisuudessa on leikata pohjoista kansallista tukea.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tenhunen Timo kirjoitti 4.12.2009 kello 10:02
“1000 lehmää nuorkarjoineen vaatii paljon muutakin kuin tukea. Esim. peltoa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saattaapi olla, että kavereilla ei ole näitä tiedossa kohtuuhintaan etelämpänä.
Maidontuotannon pohjoinen tuki on kyllä tuotantoon sidottua, mutta se on sidottu myös kiintiöihin eli tuotanto pohjoisessa ei saa kasvaa. Jos joku aikoo lisätä tuotantokapasiteettia pohjoisen alueella, niin pitää vastaavasti löytyä lopettajia samalla määrällä.”
Ei ihan näin. Ensinnäkin hiehot voidaan kasvattaa muualla mitä jo tällä hetkellä suuret yksiköt paljon tekevät, niitä ei ole pakko kasvattaa siinä lypsykoneen vieressä. Ja toiseksi pellon tarve ei ole läheskään tuo, 500 hehtaarilla pärjätään, sen verran on oltava nurmialaa. No ok, lannanlevitysala niin 1.000 hehtaari. Etelässä tuollainen ala olisi helppo saada aika pienen ympyrän sisältä sopimuksilla kasvinviljelytilojen kanssa, peltoa ei suinkaan olisi pakko ostaa ja etäisyydet olisivat lyhyet. Vilja voidaan ostaa muualta. Näin siis etelässä jos maidontuotannon kannattavuus seinien sisällä olisi parempi mutta kun ei ole.
Ja noista kiintiöistä. MTK yrittää saada kokorajoituksen navetoille juurikin ilmeisesti estääkseen tuollaiset jättiyksiköt juurikin pohjoisessa. Ja syykin on mielestäni aika selvä, halutaan pitää nuo edut niillä joilla ne nyt on. Ja nuo kiintiöt ja tukikuviot menevät niin että EU määrää maksimin minkä eri alueilla saadaan maksaa. Eli monelleko litralle tukea voidaan maksaa. Jos litroja tulee enemmän niin siin ä on kaksi haittapuolta. Ensinnäkin kaikkien litratuki pienenee kun litroja tulee enemmän jakamaan niitä maksimirahoja. Ja toiseksi niin saattaapi siinä EUn piirissäkin joku ruveta kyselemään kun tämän pohjoisen 142-tuen on tarkoitus olla tuotantoa säilyttävää eikä se saa lisätä tuotantoa. Niin siinä EUn tyhmemmätkin päättäjät alakavat tajuta että pohjoinen tuki on ylikompensoivaa jos tuollaiset jättinavetat sen tuen varassa alkavat lisätä pohjoista tuotantoa samalla kun etelässä tuotanto laskee. Että sellainen kehitys olisi nykytilojen kannalta taloudellisesti huono ja sen lisäksi poliittisesti vaarallista kehitystä.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:25
“Miksi et valista meitä tietämättömiä, alla mitä minä tiedän asiasta, rehuviljan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.
A B C1 C2 C3 C4
695 697 617 621 637 688″
Nuo summat kun “avaat” niin c-alueen summat sisältävät 30 euroa kansallista tukea joka on ilmeisesti tuollainen kuin “C1-C4-alueilla maksetaan kansallista pohjoista tukea, joka sisältää C2-C4-alueilla kasvikohtaisen tuen lisäksi yleisen pohjoisen hehtaarituen.”
Että onko sitä pohjoista tukea kasvipuolella vai ei?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 4.12.2009 kello 15:44
“Suomessa kannattaa maata viljellä monista eri syistä, huoltovarmmuden vuoksi maataloutta ei kannata tässä laajuudessa ylläpitää, mutta maataloudella on muitakin arvoja kuin huoltovarmuus.
Maatalous on osa kulttuuriperimää ja maaseudun yritystoimintaa, sillä on merkitystä myös imagon, ympäristön ja esim. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, maatalous on myös merkittävä osa muiden elinkeinojoen, kuten matkailu markkinointia.”
Kysehän onkin siitä että missä osassa maata missäkin laajuudessa ja kuinka paljon verovaroja kansallisesta budjetista terveydenhuollon sijasta laitetaan kansalliseen maataloustukeen eli mitä se maatalous saa maksaa.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:32
““Kansallinen tuki vääristää” perehtyy nyt miten EU säätelee hintoja ja palaa sitten palstalle uudelleen.”
Esimerkiksi sikapuolella? Ei mitenkään? Sikapuolta ei muualla kuin täällä juurikaan tueta suoraan. Ja hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tarjontaa lisää => hinta laskee. Kyllä siellä tämä vanha kunnon sikasykli toimii.
Viljapuolella? Sen verran että on interventio joka määrää tavallaan minimihinnan. Mutta kun tässä viljan hinta nousi hetkeksi korkeuksiin niin eihän EU sitä yhtään mitenkään pystynyt säätelemään. Hinta nousi EUn toimenpiteistä huolimatta. Ja nousee jatkossakin jos viljasta taas tulee pula, EU voi tietysti koittaa saada lisää peltoa viljelyyn ja estää sen pulan.
Ja maitopuolella kiintiöillä kuten jo totesinkin. Oliko vielä jotakin muuta joka pitäisi tietää?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Tornioon navettaa suunnittelevat ovat itse puhuneet 1000 ha:n peltotarpeesta. Ehkä heidän suunnitelmansa ovat sittenkin pienemmät kuin, mitä lehmäluku sinänsä antaisi aiheen olettaa. Eli lehmämäärä ei enää kerrokaan koko totuutta yrityksen koosta.
1000 hehtaaria läheltä omaan käyttöön on kyllä haastellinen tehtävä missä tahansa. Mutta etelässä se on mahdoton tehtävä, koska tarjontaa ei ole. Hintaluokka on etelän markkinahinnoilla 10 milj. euroa ja Lapissa 1-2 milj. euroa. Hankkiiko sen sitten ostamalla, vuokraamalla tai muilla sopimuksilla on sama asia, sillä kustannusvaikutus on sama.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo Pernaa:
Ei kai tätä nyt kukaan kiistä. Suomen maksamilla tuilla tähän hintaan ei ole mitään vaikutusta, joten niiden maksaminen voidaan lopettaa. (varsinkin, jos ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin…) Se, että muut valtiot tukevat ruoan tuotantoa on syy olla tukematta omaa tuotantoa. Ei syy tukea sitä.
Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hinta Suomessa on sama kuin maailmanmarkkinahinta. (Koska tuottajat voivat ostaa raaka-aineensa maailmanmarkkinoilta sen sijaan, että ostavat sen suomalaisilta viljelijöiltä.) Sen lisäksi veronmaksajilta säästyy maataloustukiin menevät rahat.
Kannattaa ajatella tätä panos-hyöty suhteen kautta. Kun maataloustuet aiheuttavat aktiivisesti haittaa, niin joka ikinen euro, joka niihin käytetään pitäisi jättää käyttämättä. Useat ihmiset uskovat (ja useat tiedemiehet väittävät tietävänsä), että ilmastonmuutoksen torjunnasta on oikeasti hyötyä.
Timo Tenhunen:
Koska nämä tulokset eivät ole tukien aiheuttamia. Yleinen vaurastuminen (työn tuottavuuden nousu) on syypää siihen, että vain murto-osa tuloista menee ruokaan ja että ihmisillä riittää rahaa ruokaan yllin kyllin.
Jos kerta tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin ilman tukia ruokaa tuotettaisiin ihan yhtä paljon ja koska kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan, hinta olisi sama. Ruoka maksaisi kaupassa siis yhtä paljon, mutta veronmaksajien rahat säästyisivät.
Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 10:33
“1000 hehtaaria läheltä omaan käyttöön on kyllä haastellinen tehtävä missä tahansa. Mutta etelässä se on mahdoton tehtävä, koska tarjontaa ei ole. Hintaluokka on etelän markkinahinnoilla 10 milj. euroa ja Lapissa 1-2 milj. euroa. Hankkiiko sen sitten ostamalla, vuokraamalla tai muilla sopimuksilla on sama asia, sillä kustannusvaikutus on sama.”
Nyt on vähän näköalatonta tuo touhusi? Miksi sinä sen pellon ostaisit tai vuokraisit, sadostahan sinä olet kiinnostunut ja lannanlevitysalasta? Ja keinoista riippuen kustannusvaikutus ei todellakaan ole sama! Päinvastoin, erot ovat merkittäviä!
Tiedän sikapuolen yritysryppään jossa omaa peltoa on parikymmentä hehtaaria mutta sikoja ilmeisesti yli viisi tuhatta. Se on pitkälti järjestelykysymys. Esimerkiksi kun sikapuolta ajatellaan niin tuollainen suuri yksikkö pyörii taloudellisesti todennäköisemmin paljon kannattavammin ostamalla viljan lähistön kasvinviljelytiloilta ja levittämällä lannan sopimuksilla niille pelloille. Esimerkiksi tänä vuonna kun viljan hinnat alhaiset niin todennäköisesti ostovilja on ollut halvempaa kuin oman viljan tuotantokustannus omilla tai vuokrapelloille.
Vaatii tietysti yhteistyökykyä ja yhteistyötaitoja mutta täällä on paljon kasvinviljelytiloja jotka ovat esimerkiksi halukkaita vastaanottamaan lantaa eli lannoitetta. Eli se on järjestelykysymys miten hommat hoidetaan.
Tiedän myös lypsykarjatiloja joilla ei juurikaan ole omaa peltoa ja lehmiä kuitenkin 3-numeroinen luku ja homma pelaa sopimuksilla. Täällä etelässä viljelijät ovat yhteistyökykyisiä eikä kaikkea ole pakko olla aina itsellä, sitä jokaista peltohehtaaria.
Ja 1000 hehtaaria läheltä niin tiedän tilan joka ostaa joka syksy viljaa noin 800 hehtaarin alalta eivätkä kuljetusmatkat siinä vielä kovin pitkiksi muodostu. Etelässä kun on isoja peltoaukeita niin sitä alaa kertyy lyhyilläkin kuljetusmatkoilla.
Ajattele asiaa että 1km * 1km = 100 hehtaaria etelässä on hyvinkin tuollaisia peltoaukeita ja isompiakin. Että ei sitä välttämättä niin kovin kaukaa tarvitse sitä peltoa etsiä kun 10km * 10km on jo 10.000 hehtaaria? Tietysti jos peltolohkot ovat pieniä ja hajallaan metsäsaarekkeitten välissä kuten pohjoisessa niin tehtävä voi olla haasteellinen mutta etelässä kun pinta-alasta aika iso osa on sitä peltoa niin asia on ihan toinen.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi ja Saarelma eivät näe metsää puilta. Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä. Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen. Esim. Intiassa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roosevelt aikoinaan, kun aloitti massiivisen maatalousohjelmansa New Dealin.
Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely (Lähde: Artturi toisessa säikeessä, kun hän laski tuotannon kannattavuutta ilman tukia). Silloin jouduttaisiin palaamaan tuohon omatoimiseen ruuanhankintaan, joka veisi ihmisten työajasta tuon yleisen 60 %.
Singaporesta ja Hong Kongista tulisi mahtava pakolaistulva, jos ruokaa ei olisi saatavilla kaupasta. Nyt he pärjäävät hyvin muiden maiden veronmaksajien rahoilla.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)
”
Artturin väitteet alkavat oll niin lennokkaita ettei niihin voi enää oikein vastatata, esimerkkeinä mainituissa maissa elintarvikkeet ovat hyvin kalliita, hinnat moninkertaisia Suomalaisen kuluttajan maksamiin verrattuna, eikö Artturi ollenkaan tarkista mitä kirjoittaa.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Suurin järjettömyys suomalaisessa elintarviketuotannossa on se, että siihen on sotkettu aluepolitiikka hyvin vahvasti mukaan.
Ajatelkaapa, mitä esim. maksaa yhteiskunnalle MTK:n puheenjohtajan lappilaisesta navetasta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansallisia tukia yli 100 000 e !!!!!!
Isäntä ja emäntä käyvät tilan ulkopuolella töissä ja vierastyövoima tekee tilan työt.
Onko suomalaisen veronmaksajan asia kustantaa tämmöinen harrastustoiminta “raukoilla rajoilla”??
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Kansalliselle tuelle senverran, että kasvipuolella tuilla ei tukialueiden välillä ole mitään oleellista merkitystä.
Artturille kommentti, ei Suomalainen elintarviketeollisuus jatku, jos raaka-aineet tulee ulkomailta, samahan se on tuoda valmiita tuotteita, koska niitähän saisi murto-osalla nykyhinnoista esim. Balttian maista, tosin tämä saattaa kyllä tapahtua vaikka maksamme tukia, jonain päivänä.
Eemeli voisi lopettaa sen MTK:n vastaisen ristiretkensä.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)
”
Tähän vielä kommentoisin, että Hong Kong ja Singapore esimerkkinä maista, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa on aika absurdi, missähän tämmöiset lilliputti kaupunkivaltiot oikein omaa maataloustuotantoa pyörittäisivät, kun eihän niillä ole vapaata maata aariakaan hallussa, kaikki vapaat alueet on kaavoitettu tonteiksi ja rakennettu.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi:”Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hinta Suomessa on sama kuin maailmanmarkkinahinta. (Koska tuottajat voivat ostaa raaka-aineensa maailmanmarkkinoilta sen sijaan, että ostavat sen suomalaisilta viljelijöiltä.) Sen lisäksi veronmaksajilta säästyy maataloustukiin menevät rahat.”
Väärin,väärin,väärin: Artturi ei halua ymmärtää, että maailmanmarkkinahinta ruuassa on yhtäkuin tuettu ruuan hinta. Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.
Veronmaksajilta ei koskaan säästy maataloustukiin menevä raha tässä järjestelmässä (CAP). Vaikka Suomessa ei olisi omaa maataloutta , niin me maksamme maataloustuet EU:iin. Emme kuitenkaan saisi mitää takaisin maksamistamme rahoista koska oma tuotanto puuttuu.
Teoreettiset maailmanmarkkinahinnat (lainaus)
OECD:n käyttämä PSE eli Producer Support Estimate ei ole koko totuus maataloustuista. Monien asiantuntijoiden mielestä se antaa oikean suuntaisen, mutta vajavaisen kuvan tuista. Esimerkiksi vientituet eivät näy PSE:ssä.
- Maailmanmarkkinahinta, johon tuettuja hintoja verrataan, on usein hyvin hypoteettinen käsite. Esimerkiksi maidolla ei ole kunnollista maailmanmarkkinahintaa, koska sitä ei voida edullisesti kuljettaa pitkiä matkoja. Muissakin tuotteissa maailmanmarkkinahinta muodostuu usein ylijäämätuotteista, jotka dumpataan markkinoille jonkin tuen avulla, kertoo tutkimuspäällikkö Simo Tiainen MTK:sta.
USA:n maataloustuet nousevat kaudella 2008 – 2013:
http://www.trumetari.fi/File/Kongressi_USAn_maatalouslaista_MT_09062008.pdf
Tiivistelmä:
http://ec.europa.eu/agriculture/publi/map/01_09.pdf
Suuret bulkkituottajat , kuten USA, ovat vaatimassa muulta maailmalta tukien ja tullien poistoa. Itse he eivät tue maataloustuotantoaan ?
Artturi :”Kun maataloustuet aiheuttavat aktiivisesti haittaa, niin joka ikinen euro, joka niihin käytetään pitäisi jättää käyttämättä.”
Mitä haittaa ? Sehän on kuluttajan etu kun maataloutta tuetaan. Tuottaja ei hyödy tuista mitenkään.
Ilpo Pernaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“eemeli kirjoitti 5.12.2009 kello 15:43
Suurin järjettömyys suomalaisessa elintarviketuotannossa on se, että siihen on sotkettu aluepolitiikka hyvin vahvasti mukaan.
Ajatelkaapa, mitä esim. maksaa yhteiskunnalle MTK:n puheenjohtajan lappilaisesta navetasta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansallisia tukia yli 100 000 e !!!!!!”
Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa. Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa eikä maan asuttuna pitämiseen, maisemasta nyt puhumattakaan.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Jos rehuntuotanto ja lanta hoidetaan sopimuksilla, niin silloin jää peltotuet sopimuskumpaneille. Ja koko ajanhan tukia siirretään peltoon, joten ainakaan parannusta ei ole odotettavissa. Eli kustannusvaikutus tulee tätä kautta. Tietysti jos joku toimittaa rehut ja vie lannat mennessään lantapalkalla, niin homma voi jotensakin toimiakin. Näin kai Pälkäneelläkin ajateltiin tehdä, kun 25 hehtaarille laitettiin 300 lehmää ja nuorkarja. Taisi toimia vuoden.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo Pernaa:”Joka puolella maapalloa teollistuneet valtiot tukevat maatalouttaan monenlaisilla tuilla.”
Sitten tukevat. Sen parempi vain meille, jos muut ovat valmiit maksamaan osan meidän ruokamme hinnasta. Tämä keskustelu (tai ennemminkin pari aiempaa Soininvaaran aloitusta) koskee kuitenkin sitä, kannattaako Suomen tukea maataloutta.
Lisäksi voisi tuoda tähän sen ulottuvuuden, että on varsin väärin kehitysmaita kohtaan, että rikkaiden maiden tukiaisten vuoksi niiden on erittäin vaikea kilpailla sillä ainoalla asialla, jossa niillä on suhteellinen etu, eli maataloustuotannossa.
“Lehdissä on puhuttu ilmastonmuutoksen tulevia torjuntakustannuksia suomalaisille. On valotettu niiden olevan VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman verran mitä maataloustuet kustantavat vuosittain suomalaisille.”
Niin? Ei rahaa kannata ilmastomuutoksen torjuntaankaan kaataa, jos muutoksen haitta ei olisi suurempi kuin sen estämiseen tarvittava rahamäärä.
Mutta mitä tämä ilmastomuutos tähän edes liittyy? Maataloudessa ei edes tarvitse tuota hyötysuhdetta arvailla, koska tiedämme sen varsin hyvin. Suomalainen maatalous ei tuota lisäarvoa. Ja missään tapauksessa siitä ei synny ulkoishyötyjä, jotka pitäisi maataloustuottajille korvata. Ennemminkin ulkoishyötyjen suihteen maatalous on negatiivinen saatuttamisensa (kasvihuonepäästöt, vesistöjen rehevöityminen, tuholaismyrkyt) vuoksi. Ainoa positiivinen ulkoisvaikutus, joka on toistaiseksi mainittu, on maisemahyöty (jotkut tykkää katsella peltomaisemaa ennemmin kuin metsiä).
Itse en ainakaan pidä tätä erityisen korkeassa arvossa. Minulle havumetsä on se, miltä Suomen maiseman kuuluun näyttää, mutta hyväksyn, että tämä on täysin subjektiivinen näkemys ja joku voi olla toistakin mieltä.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 14:34
Artturi ja Saarelma eivät näe metsää puilta. Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä. Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen. Esim. Intiassa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roosevelt aikoinaan, kun aloitti massiivisen maatalousohjelmansa New Dealin.
Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”
Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen, siis joka vuosi se miltei yhtä paljon kuin tämän hetkinen metsäteollisuuden vientitulot. Pohjoinen tuki alkaa vaikuttamaa kahvirahalta ja vieläpä eräät vaativat vakavalla naamalla koko oman maatalouden lopettamista, haluaisin nähdä ne laskelmat millä näin kannattaisi menetellä.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo:”Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.”
Haloo, ei Suomella nyt noin suurta vaikutusta maailmaan ole. Et kai vakavissasi väitä, että ruuan hinta maailmanmarkkinoilla on kiinni siitä, minkälaisia tukia alle 0.1% maailman väestöstä vastaava Suomi omille maanviljelijöilleen maksaa?
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies:”Tähän vielä kommentoisin, että Hong Kong ja Singapore esimerkkinä maista, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa on aika absurdi, missähän tämmöiset lilliputti kaupunkivaltiot oikein omaa maataloustuotantoa pyörittäisivät,”
Mitä tuolla on väliä? Kummassakin väkiluku on Suomen tasoa (Hong Kong 7milj., Singapore 5milj.) ja molemmat tulevat toimeen hyvin ilman omaa maataloustuotantoa. Jos se on noille mahdollista, miksi se olisi mahdotonta Suomelle vain sen vuoksi, että Suomella on enemmän lääniä?
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 19:40
“Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa.”
Yleisesti voinee sanoa että maatiloille on monesti sellainen tilanne että tukia maksetaan tiloille enemmän kuin on verotettava tulo? Tai miten sen paremmin ilmaisisi, maatilan tulokseksi josta sitten verot maksetaan niin jää yleensä korkeintaan tuet. Jos siis tila saa tukia 30.000 euroa niin verotettava tulo on 30.000 euroa ja siitä sitten maksetaan verot jonkun prosentin mukaan vaikka 12.000 euroa. Näin eivät ne tuet ainakaan verotuloiksi realisoidu että suoraan takaisin tulisivat?
Ok. Lasketaan tulopuolta. Verovaroista siis Marttilaa tuetaan 100.000 eurolla. Jos on kaksi täyspäiväistä työntekijää niin heidän palkkansa noin 80.000 euroa sosiaalikuluineen josta he maksavat veroa luokkaa 20.000 euroa? Paljonko palautuu veroina valtiolle? Marttila maksaa tietysti omista tuloistaan veroa mutta niistä jotka tulevat tilan ulkopuolelta niin maksaisi vaikka ei annettaisi senttiäkään tukea. Että eivät ne tuollakaan veroina takaisin tule? Ja jos ajatellaan että tuotetta saadaan niin kun Marttilalle maksetaan kansallisia tukia 100.000 euroa niin sillä kuluttaja saa maitoa noin 800.000 litraa. Vastaavalla tukisummalla ab-alueella kuluttaja saa maitoa noin 3.300.000 litraa eli 4-kertaisen määrän. Tosin tiedä että kuinka kauan saa kun kannattavuus on ab-alueella kovasti huono mutta saa niin kauan kuin saa. Mutta että kuluttajan kannalta panos-tuotos -suhde heikkenee kovasti pohjoiseen päin mentäessä? Että mitä rahalla saa sitä tuotetta?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Samulille pari kommenttia, ensiksi ruuan hinnasta, jos kotimainen tuotanto loppuu, niin ruuanhinta ei ehkä välittömästi nouse, mutta se alkaa paljon rajummin vaihdella, koska raaka-aineiden hinnat vaihtelee varsin rajusti maailmalla ihan vuodenaikojen mukaan, oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua, lihatuotteissa vaihtelu on suurimpia.
Kun maailmalla esim. sianlihan hinta saattaa tuplaantua parin kuukauden sisällä, niin Suomessa ei tapahdu mitään, koska kaikki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.
Sitten mitä tulee Hongkongiin, niin ei tommonen kaupunki valtio, joka ei ole edes itsenäinen valtio vaan yksi kiinan maakunnista ja vapaakauppa alueista, käy esimerkiksi mihinkään, sinnehän virtaa Kiinasta kaikki elintarvikkeet.
Suomi elää EU:n sisällä ja on sen tullipolitiikan alainen, eli vertailuryhmänä pitää olla samalla talousalueella elävät valtiot.
Kun kerran Suomi maksaa arvonlisäverokertymästä noin puolet EU kassaan ja on saman maatalouspolitiikan alainen, niin kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paaimies kirjoitti:
“”Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa. Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa eikä maan asuttuna pitämiseen, maisemasta nyt puhumattakaan.”"
Koko maan asuttuna pitäminen on täysin järjenvastaista toimintaa, Suomi on maailmassa ainoa pienen asukasluvun/suuren pinta-alan maa, jota yritetään väkisin pitää kauttaaltaan asuttuna.
Vedellään valokuitua ym. pitkin korpia ja saloja kustannuksista välittämättä valtion laskuun.
Syrjäseutujen asutus on maamme loinen, josta on päästävä. Valtion ja kuntien taloudet alkavat olla kriisissä.
Sama koskee maataloutta, sen siirtäminen tundralle kauas kuluttajista on masallemme ja maataloudellemme tuhoisaa. Koko maahan pitää saada sellaiset tuet, että tuotanto painottuu lähelle kuluttajaa, ts nykyiset tuet pitää kääntää päälaelleen, pohjoiseennalhaiset, etelään korkeat
Ja Lapin miehelle tiedoksi: MTK on syvältä p…stä ja se pitäisi oikein Suomen perustuslaissa kieltää.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 5.12.2009 kello 22:08
“oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua, lihatuotteissa vaihtelu on suurimpia.
Kun maailmalla esim. sianlihan hinta saattaa tuplaantua parin kuukauden sisällä, niin Suomessa ei tapahdu mitään, koska kaikki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.
on saman maatalouspolitiikan alainen, niin kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.”
Ensinnäkin tuo että sianlihan hinta saattaa tuplaantua niin on reilusti liioittelua. Mutta on se siinä mielessä totta että meillä hinta on vakaampi. Tämä tosin johtuu pitkälti meillä käytössä olevasta systeemistä jolla teollisuus ja kauppa sopivat keskenään 3-4 kuukauden jakson toimitusmäärät ja hinnat kerrallaan. Näin meillä kovin nopeita heilahteluja ei pääse tapahtumaan, piikit ylös- ja alaspäin leikkautuvat pois. Mutta sama ilmiö havaitaan myös niin päin että kun esimerkiksi taannoin elintarvikkeiden hinnat muualla euroopassa laskivat niin meillä ne senkun nousivat. Eli kaikella on puolensa, vakaudellakin. Ja mitä hinnan tuplaantumiseen tulee niin enpä muista tilannetta vähään aikaan että edes vuodessa olisi sianlihan hinta tuplaantunut, edes tuottajahinta puhumattakaan kaupan hinnasta.
Mitä taas tuohon tulee että otetaan EUlta tuet mitkä saadaan niin tietysti niin kannattaa tehdä. Koko ketju kuitenkin lähti kansallisesta tuesta. Siis tästä tuesta, joka maksetaan kansallisesti valtion budjetista jossa se yhtenä momenttina muiden joukossa kilpailee määrärahoista lasten kouluruoan ja vanhusten vaipparahojen kanssa. Ja ne eivät ole nuo EU-tuet vaan juuri nämä kansalliset tuet jotka olosuhde-eron ylikompensaation eli ylisuuren tukieron takia vääristävät tätä kilpailutilannetta ja siirtävät kotieläintuotannon painopistettä c-alueen suuntaan.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 21:34
Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 19:40
“Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa.”
Yleisesti voinee sanoa että maatiloille on monesti sellainen tilanne että tukia maksetaan tiloille enemmän kuin on verotettava tulo?”
Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy. Mielenkiintoiseksi asian tekee jos lopetamme Marttilan ja muiden maataloustuen ja jättäydymme tuonnin varaan. Tulopuolelle voidaan lakea tällä hetkellä n 150000 ihmisen työttömyyskulut, tappion BKT:hen, elintarvikkeiden osto, EU:lta saatu maataloustuki, kun noista vähentää maataloustuen ja mahdollisen säästön elintarvike tuonnista niin kansantalous olisi voitolla silti n 10 miljardia, summa pienesi jos kaikille työttömäksi jääneille löytyisi sitä kuuluisaa “oikeata työtä”.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen
“Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä.”
Me Artturin ja Samulin kanssa toivomme hartaasti, että Suomen kansakin tajuaisi tämän tosiasian. Koska maanviljelys ei ole mikään erillinen saareke taloudessa vaan pelaa samoilla säännöillä, se kiistattomasti tarkoittaa että tukemalla kannattamatonta tuotantoa se ei muutu rahasammoksi. Mikäli talous toimisi näin, protektionismi ja tukien maksaminen kannattaisi tekstiiliteollisuudelle.
“Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen.”
Nyt täytyy kyllä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihalla todellisuudesta ja talouden toimintatavoista? Väitätkö ihan naama peruslukemilla, että mikäli Suomessa ei tuettaisi maataloutta, me palaisimme 50-luvun maatalousyhteiskuntaan kun ihmiset hylkäisivät kapungit ja palaisivat kuokkimaan suota? Voisit tietenkin kertoa, mikseivät ne singaporelaiset ole kaikki paenneet kyseisestä valtiosta muihin maihin viljelemään maata?
“Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”
Miksi? Täällähän on kovasti todisteltu että ruuan hinta nousisi rakettina, mikäli tuet poistettaisiin. Jos hinnat nousisivat niin paljon, niin miksi ihmeessä maajussit lopettaisivat ammatin, joka yhtäkkiä muuttuikin oikeasti kannattavaksi?
“Artturi toisessa säikeessä, kun hän laski tuotannon kannattavuutta ilman tukia”
Noniin, sieltä se siis tulikin. Et tajua talouden toiminnasta hölkäsen pöläystä. Ensinnäkin maailmanmarkkinoilla ei tapahdu mitään, teki Suomi sitä tai tätä. Eli maailmanmarkkinahinnat eivät näin pienen valtion toiminnalla muutu mihinkään. Toiseksi, Suomen tukien lakkauttamisessa hinnat joko nousisivat paikallisesti sille tasolle että toiminta kannatttaa ja jos eivät nousisi, sitten toimintaa ajettaisiin alas ja ruoat ostettaisiin maailmanmarkkinoilta.
JOS maailma luopuisi kaikista tuistaan, silloin maailmanmarkkinahinta asettuisi ihan pakosta sellaiselle tasolle, jossa se kannattaisi. EU:n tapauksessa mikäli tukien tiputtamiseen yhdistyisi tullien alentaminen, tämä uusi hinta voisi olla korkeampi tai matalampi kuin EU:n sisällä vallitseva hinta. En ole tutustunut aiheeseen niin pitkälti.
Mutta on täysin absurdia väittää, että maailman maatalous loppuisi siihen kun tuet lopetettaisiin. Itse väität että maatalous ei ole erillinen osa taloudesta, joten miten ihmeessä se ei voisi toimia ilman tukia kun muutkin alat voivat toimia ilman niitä?
Ilpo Pernaa
“Veronmaksajilta ei koskaan säästy maataloustukiin menevä raha tässä järjestelmässä (CAP).”
Älä yritä sumuttaa, Suomessa maataloustuista suurin osa on kansallista tukea ja vain jotain 44% EU-tukea. Lähde SUOMEN VALTION TASLOUSARVIO 2008!
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/he_2008.html
Suora kansallinen tuki v 2008: 600 miljoonaa, EU:n tuki noin 550 miljoonaa, lisäksi päälle tulee jos jonkinlaista tukivirtelmää ympäristötuesta luopumistukiin ja katokorvauksiin. Maatalouden kulut yhteensä valtion budjetissa: 2 miljardia, josta siis vain 25% tulee EU:lta!
Eli valtaosa tuesta menee _suoraan_ suomalaisen veronmaksajan pussista. Lisäksi mikäli Suomi päättäisi vähentää maatalouttaan, niin varmasti siitä voitaisiin neuvotella jonkinlainen kompensaatio jäsenmaksuihin.
“Mitä haittaa ? Sehän on kuluttajan etu kun maataloutta tuetaan.”
No ensimmäisenä tulee mieleen vesistöjen rehevöityminen. Lisäksi maatalous tuottaa 9% maamme kasvihuonepäästöistä. Kiistätkö kummatkin asiat? Hyväähän se vain saaristomerelle tekee kun sinne tuupataan tonnikaupalla typpeä ja paremminhan täällä pärjää kun koko pallo lämpiää.
Jos maataloudesta ei ole mitään haittaa ympäristölle niin mitä ihmeen perusteita on ympäristötuelle, jota maksetaan n. 300 milj vuodessa?
Paalimies
“Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa”
Huoltovarmuuteen on aina hyvä vedota, mutta minkä takia suurimpien yksittäisten tuensaajien joukossa keikkuu mm. tomaatinviljelijöitä ja kukkien kasvattaja? Muutetaanko noiden tilojen maat kriisitilanteissa kasvamaan unikkoa morfiininjakelun turvaamiseksi?
Paalimies
“Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen”
Roskaa. Talous nyt vain ei toimi siten, että kannattamattomaan toimintaan kaadetaan rahaa ja saadaan ulos kannattavaa toimintaa. Vaikka tuet poistettaisiin niin pääosa elintarviketeollisuudesta jäisi edelleen paikoillensa, se vain vaihtaisi raaka-aineiden toimittajia.
Lapin mies
“Sitten mitä tulee Hongkongiin, niin ei tommonen kaupunki valtio, joka ei ole edes itsenäinen valtio vaan yksi kiinan maakunnista ja vapaakauppa alueist”
Ja ero Suomeen on mikä? Suomi on osa maailman väkirikkainta valtioliittoa ja EU:n vapaakauppa-aluetta.
Lapin mies:
“kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.”
Kaikki EU-tuet kannattaa ottaa vastaan, mikäli niitä ei voi neuvotella pienemmäksi samalla jäsenmaksuja vähentäen, mutta kansallista tukea ei kyllä kannata maksaa pätkääkään. EU maksaa kuitenkin vain 25% siitä mitä valtio upottaa maatalouteen.
Sylvesteri(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Toisaalta vielä, että mielestäni on ihan turha sekoittaa kaikki laajakaistakulut sun muut asiat tähän tukikeskusteluun, ei Suomen laajakaistan vetoa maataloustuilla makseta, eikä muitakaan koulukyytejä jne… menoja, mitä laajasta asutuksesta seuraa.
Eikö kumminkin kannattaisi Eemelinkin pysyä edes nimeksi asiassa, tässä MTK/kepu ristiretkessä, mitä se täällä tekee ????
Sitten mitä tulee tuohon 10 miljardin säästöön, niin itse kyllä ihmettelen, mistä se oikein syntyisi, kun kansallisista tuista pohjoiset eläintuet on vain murusia ja muissa tuissa ei eroja ole kuin muutaman prosentin verran, vai ajatteliko esittäjä etä kaikki kansalliset tuet lakkautettaisiin, myös pinta-alapuolelta, jotka on itseasiassa samalla talossa kuin pohjoisessa.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies:”, jos kotimainen tuotanto loppuu, niin ruuanhinta ei ehkä välittömästi nouse, mutta se alkaa paljon rajummin vaihdella, koska raaka-aineiden hinnat vaihtelee varsin rajusti maailmalla ihan vuodenaikojen mukaan, oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua,”
Ensinnäkin tarkoitatko, että kotimaisilla tuottajilla on jokin vuosikausia kestävä pitkä sopimus ostajien kanssa, joka estää heitä nostamasta myymänsä tuotteen hintaa, jos se nousee maailmanmarkkinoilla? Jos ei, niin miksi maailmanmarkkinahinnan noustessa suomalainen maataloustuottaja myisi tuotteensa suomalaiselle ostajalle halvemmalla kuin, mitä saisi siitä myydessään sen ulkomaille? Jos taas on, niin mikä estää suomalaista elintarviketeollisuutta tekemästä samanlaisia pitkäaikaisia sopimuksia ulkomaisten tuottajien kanssa?
Toiseksi, sääheilahtelut koko maailman tasolla ovat tietenkin vähäisempiä kuin sääheilahtelut yhden maan sisällä. Samaanhan perustuu osakesijoittamisessa hajautus. Niinpä säähän liittyvät hintaheilahtelut ruuantuotannossa pysyvät pieninä ollessamme koko maailman ruokamarkkinoiden varassa verrattuna siihen, että olemme vain yhden maan tuotannon varassa.
Kolmanneksi, raaka-aineen osuus kuluttajan maksaman ruuan hinnasta ei ole sen koko hinta. Jos vaikkapa raakavilja kallistuu 100%, ei leivän hinta nouse kuin joitain prosentteja, koska hinnasta valtaosa menee leipomolle ja kaupalle, joiden osuus ei tietenkään muutu mihinkään viljan hinnan mukana.
Neljänneksi, ruuan osuus kuluttajan menoista on nykyaikana pieni. Heilahtelut sen hinnassa eivät siis ole hänen taloudelleen yhtä rasittavia kuin vaikkapa heilahtelut asuntolainojen korkotasossa tai veroissa. Lisäksi toisin kuin monen muun hyödykkeen kohdalla ruuan kohdalla on yleensä suhteellisen helppo muuttaa kulutusprofiilia ja siten säästää rahaa. Jos sisäfilepihvit maksavat liikaa, niin ostetaan sitten tarjousjauhelihaa.
Pelkästään kaloritarpeen tyydyttämiseksi ja tiettyjen ravinteiden (vitamiinit, kivennäisaineet, proteiinit) saamiseksi on ruokaan menevästä rahasta mahdollista säästää valtavasti, jos sen hinta nousee.
“Suomi elää EU:n sisällä ja on sen tullipolitiikan alainen, eli vertailuryhmänä pitää olla samalla talousalueella elävät valtiot.”
Olet oikeassa, että Suomi ei yksin voi lopettaa EU-tukiaisia. Minusta nekin pitäisi lopettaa, mutta niin kauan, kun niitä ei ole lopetettu, niin minun puolestani maanviljelijät saavat aivan vapaasti hakea EU-tukiaisia. Mutta tämä ei ole tässä keskustelun kohteena, vaan kansalliset tuet. Ne ovat Suomen itsensä päätettävissä. Niihin virtaavat rahat eivät menisi EU:n pohjattomaan kassaan, jos niitä ei maksettaisi suomalaisille maanviljelijöille, vaan jäisivät joko Suomen valtiolle tai veronmaksajille.
Mitä Hong Kongiin tulee, niin se tosiaan on osa Kiinaa, mutta hallinnollisesti ja taloussysteemiltään vähintään yhtä erillään Kiinasta kuin Suomi EU:sta. Tavallisen kiinalaisen on paljon vaikeampi mennä Hong Kongiin kuin suomalaisen mihin tahansa EU-maahan (tai minkä tahansa EU-maan kansalaisen tulla Suomeen). Ja tosiaan se ostaa elintarvikkeensa ulkopuolelta. Miten ihmeessä tämä voi Hong Kongille toimia (miksei se esimerkiksi ole helisemässä niiden hinnanvaihteluiden kanssa), mutta ei toimisi Suomelle?
Ohitit lisäksi sen toisen mainitun esimerkin, eli Singaporen. Se ei ole minkään maan osa, vaan täysin suvereeni valtio siinä, missä Suomikin. Miksi siellä ihmisillä on parempi elintaso kuin missään sen lähistön valtioissa, vaikka sillä ei ole omaa maataloustuotantoa, vaan se on puhtaasti tuonnin varassa, kun taas niillä kaikilla naapureilla on omaa tuotantoa?
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09
Paalimies
“Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen”
Roskaa. Talous nyt vain ei toimi siten, että kannattamattomaan toimintaan kaadetaan rahaa ja saadaan ulos kannattavaa toimintaa. Vaikka tuet poistettaisiin niin pääosa elintarviketeollisuudesta jäisi edelleen paikoillensa, se vain vaihtaisi raaka-aineiden toimittajia.”
Sylvesteri kirjoittaa täyttä roskaa, tuotaisiinko tänne eläviä sikoja kalliin kustannustason maahan teurastettavaksi jo nyt tuotantoa siirretään Ruotsiin ja Balttian maihin. Sylvesteri on nyt hyvä ja esittää laskelman millä kotimainen tuotanto on kannattamatonta, minun laskujeni mukaan se on 10 miljardia voitollista, odotamme mielenkiinnolla.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09
Nyt täytyy kyllä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihalla todellisuudesta ja talouden toimintatavoista? Väitätkö ihan naama peruslukemilla, että mikäli Suomessa ei tuettaisi maataloutta, me palaisimme 50-luvun maatalousyhteiskuntaan kun ihmiset hylkäisivät kapungit ja palaisivat kuokkimaan suota? Voisit tietenkin kertoa, mikseivät ne singaporelaiset ole kaikki paenneet kyseisestä valtiosta muihin maihin viljelemään maata?”
Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on, elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia. Minkä Sylvesteri arvelee syyksi ettei moista temppua ole missään tehty.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 7:30
“Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy.”
Nyt en puutu itse tähän tukeen ja sen vaikutuksiin ja muihin vaan tähän kuka hyötyy ja kuka ei. Yleensä jos ajattelet asiaa niin kun aletaan puhua leikkauksista vaikka kunnassa päiväkodin lakkautus tai koulun lakkautus tai valtiontaloudessa jonkun etuuden leikkaus jne jne niin yleensä suurimman metelin asiasta nostavat ne, joihin leikkaus pahimmin vaikuttaa. Siis ne jotka menettävät jotakin. Näin ollen vaikuttaa kovasti kovasti oudolta että kun aletaan puhua maataloustukien leikkauksista niin suurimman metelin siitä kuitenkin kuten tässäkin keskustelussa nostavat maanviljelijät, eivät kuluttajat. Eikö se sinustakin tunnu oudolta? Vai voisiko olla että kyseessä on yksi harvoista tämän maailman pyyteettömistä jutuista? Koska kuluttajat eivät tajua omaa etuaan niin tuottajien täytyy heidän etujaan puolustaa koska kuluttajat eivät ymmärrä omaa parastaan? Eli vaikka ei itse tuottajat hyödytä yhtään mitään näistä tuista niin ihan kuluttajien parasta koko ajan ajatellaan omista eduista piittaamatta ja puolustetaan kuluttajia hyödyttäviä tukia viimeiseen asti? Näinhän sen täytyy olla jos kerran tuo mitä sanot on totta että tuottaja ei hyödy mutta kuluttaja hyötyy suuresti?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09
“Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”
Miksi? Täällähän on kovasti todisteltu että ruuan hinta nousisi rakettina, mikäli tuet poistettaisiin. Jos hinnat nousisivat niin paljon, niin miksi ihmeessä maajussit lopettaisivat ammatin, joka yhtäkkiä muuttuikin oikeasti kannattavaksi? ”
Minä voin kertoa Sylvesterille minkä takia loppuu, tuotanto ei olisi enää kannattavaa, elintarvikkeille kävisi kuin öljylle hinnat taivaisiin ja palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Sylvesterille: Maanviljelijöiden tulot olisivat pakkasella, jos tukia ei lasketa mukaan. Tämän ymmärtää Artturikin. Tuolloin ainakin minä tuottaisin ruokaa vain sen verran, että itse pysyn hengissä. Niin joutisit sinäkin tekemään, jos en minä en lahjoittaisi sinulle ruokaa, kuten nyt teen.
Siirryttäessä omavaraistalouteen ruoka tuotetaan niin pienissä yksiköissä, että tuottavuus väkisinkin huononee (ei voida käyttää koneita ja muita työtä helpottavia menetelmiä). Tuolloin ihmisten työajasta menee vähintään tuo Intian 60 % ruuan hankintaan. Siitä seuraa automaattisesti tulotason lasku tuolla samalla %:lla. Ja mitä siitä seuraa teollisuustuotteiden ja palvelujen kysynnälle …. jne? Sen näkee esim. Zimbabwessa, jossa on toteutettu Sylvesterin, Artturin ja Saarelman ihannoima maatalousuudistus.
Koko länsimainen talous perustuu siihen, että meillä menee ruuan tuottamiseen reilusti alle 10 % ihmisten työajasta. Muu aika jää elintason ylläpitämiseen.
Maatalous ei toimi ilman jonkinlaista säätelyjärjestelmää. Tuote on välttämättömyyshyödyke, jolloin sen hintajousto on nolla. Se on luonnonvoimien armoilla, jolloin tuotetut määrät vaihtelevat muiden kuin markkinavoimien mukaan. Tämä yhdessä aiheuttaa ns. sikasyklin. Sikasyklitilanteessa kukaan ei voi investoida maatalouteen, jolloin se taantuu hyvin nopeasti Intian tasolle. Ja samoin käy koko kansan elintasolle.
Singapore on ulkoistanut koko maataloustuotannon, joten koko sen kansa voi keskittyä elintasonsa nostamiseen. Miten luulisit käyvän, jos kaikki maailman maat tekisivät samoin? Kyllä se onnistuisi tietysti vielä Suomen kokoisessa maassakin, mutta entä, jos seuraajia alkaa olla enemmänkin?
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies on kyllä irronnut erittäin pahasti todellisuudesta jossa me muut elämme.
“Minä voin kertoa Sylvesterille minkä takia loppuu, tuotanto ei olisi enää kannattavaa, elintarvikkeille kävisi kuin öljylle hinnat taivaisiin”
Miten maatalous ei kannata jos ruuan hinta on taivaissa?
“palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan”
Öljyn hinta kävi taivaissa, mutta siirtyikö Suomi takaisin hevoskärryihin? Ei siirtynyt.
“ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.”
Juu ja nykyisenkaltaisen maataloustukijärjestelmän aikana Suomi ei ole käynyt ainuttakaan sotaa. Niinpä nykyisenkaltainen tukipolitiikka olisi kannattanut aloittaa viimeistään 1939, jolloin oltaisiin säästytty kahdelta sodalta!
“Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on”
Idea on siis hyödyntää muiden maiden veronmaksajien subventoimaa puoli-ilmaista ruokaa. Jos taivaasta tipahtaisi putki, josta virtaisi maahan ilmaista maitoa. Sinun mielestäsi se pitäisi tukkia, koska maidontuottajat menettäisivät työnsä. Minun mielestäni taivaasta tuleva maitoputki taas olisi hieno juttu, koska tällöin maidontuottajat voisivat maidontuotannon sijasta tehdä jotain muuta hyödyllistä.
Aivan samoin Suomen aikoinaan maatalousvaltaisesta väestöstä valtaosa on rakennemuutoksen takia siirtynyt viimeisen 60 vuoden aikana kuokkimisesta kaupunkeihin ja töihin teollisuuteen ja palvelualoille. Eivät he ole jääneet pyörittelemään peukaloitaan lakkautettujen maatilojen kupeeseen.
“elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia.”
Ensinnäkin nykysysteemiin verrattuna olisi halvempaa maksaa niille kaikille työttömille työttömyyskorvauksia ja käyttää siitä ylijääneet rahat ruoan ostamiseen ulkomailta. Toiseksi maanviljelijät eivät tietenkään kauaa olisi työttöminä, sillä heille löytyisi työtä muilta sektoreilta. Huomaa että tässä skenaariossa muilla veronmaksajilla olisi kaksi miljardia enemmän rahaa käytössään. Sillä kahdella miljardilla voitaisiin työllistää entiset maanviljelijät uusille aloille.
Sylvesteri(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 6.12.2009 kello 16:59
Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 7:30
“Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy.”
Nyt en puutu itse tähän tukeen ja sen vaikutuksiin ja muihin vaan tähän kuka hyötyy ja kuka ei.”
Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalletuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista jossa tuottajia pamputettiin ja puretutettiin poliiskoirilla.
“Suurelle osalle suomalaisista kokouspäivistä jäi mieleen lähinnä vain maataloustuottajien mielenosoitus, joka karkasi järjestäjänä toimineen MTK:n käsistä. Viljelijöiden mielenilmaus, johon kuului EU-lippujen polttamista, maatalousministeriä esittävän nuken hirttäminen ja verisiä eläintenruhoja, oli suomalaiseksi protestiksi poikkeuksellisen voimakas.”
Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Niin, tässä unohdetaan myös yksi asia, joka vaikuttaa aika paljon, nimittäin jos tuista luovutaan kokonaan ja Suomalainen tuottaja saisi palkata työväkeä ja ostaa tuotantopanoksia kuin maailmalla yleisesti saa, niin varmasti ainakin osa tuotannosta säilyisi.
Mutta tässä tullaan sellaisiin periaatteellisiin kysymyksiin, mikäli me emme hyväksy esim. lapsityövoiman käyttöä mm. vaateteollisuudessa niin voimmeko me ostaa maailmalta lapsityövoimalla tuotettuja vaatteita ????
Maailman maataloustuotannossa on paljon tekijöitä, joita Suomessa ei yleisesti hyväksytä, miten sitten voimme hyväksyä sen, että maailmalla elävä tuottaja saa tuoda omat tuotteensa tänne, vaikka omilta tuottakilta kyseiset keinot on kielletty, otan esim. kasvuhormoonien käytön naudankasvatuksessa, joka on ihan yleistä Argentiinassa.
Tuet takaavat sen, että tuetteet on tuotettu sellaisten eettisten periaatteiden mukaan, mitkä Suomessa on yleisesti hyväksytty.
Suomalaista tuotantoa valvovat Suomalaiset virkamiehet.
Lapin mies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Mielestäni kaikenlaisista maataloustuista pitää luopua ja pian. Esimerkkiksi leivän hinta on liian alhaalla / valikoima liian suuri:
- Suomen kaupoissa on leipävalikoima tummine ja vaaleine ym. ym. vaihtoehtoineen niin monipuolinen, että hyvästä ruuasta tunnetusta Ranskastakaan ei moista löydy. Siellä on se patonki ja pari muuta.
- Jos kaupassa leipä vanhenee parissa päivässä ja iso osa menee roskikseen. Kaupan leipätiski on lähinnä mainos.
- Sama pätee kotitalouksiin ja sielläkin liian suuri osa leivästä vanhenee ja menee roskiin. Pakkauskoot ovat liian suuria päiväyksiin nähden.
Ehkä kolmannes leivästä menee roskiin. Mitä se tietää maataloustuessa ja peltopintalassa, vesistöjen tilassa jne. ?
Evert The NeveRest(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 17:33
Paalimies on kyllä irronnut erittäin pahasti todellisuudesta jossa me muut elämme
Miten maatalous ei kannata jos ruuan hinta on taivaissa?”
Toki silloin kannattaisi, tämän takia tukitalous on kehitetty että elintarvikkeiden hinta pysyy vakaana ja ruokahuolto on varma.
““palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan”
Öljyn hinta kävi taivaissa, mutta siirtyikö Suomi takaisin hevoskärryihin? Ei siirtynyt.”
Mutta tipalla oli, katuvaloja jo sammuteltiin ja häkäauton piirustuksia haeskeltiin museoita, öljyn voi korvata muilla energia lähteillä, ruokaa ei voi, tämän nyt pitäisi yksinkertaisemmankin käsittää.
““ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.”
Juu ja nykyisenkaltaisen maataloustukijärjestelmän aikana Suomi ei ole käynyt ainuttakaan sotaa. Niinpä nykyisenkaltainen tukipolitiikka olisi kannattanut aloittaa viimeistään 1939, jolloin oltaisiin säästytty kahdelta sodalta!”
Sota aikana ei kukaan kuollut nälkään mutta tipalla oli, siemenviljoja syötiin kun viljalaivat makasivat jäissä Gotlannin edustalla. Sylvesterin olisi hyvä tutustua historiaan ja edityisesti nälkävuosiin jolloin kolmannes Suomalaisita kuoli nälkään.
““Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on”
Idea on siis hyödyntää muiden maiden veronmaksajien subventoimaa puoli-ilmaista ruokaa.”
Jotenkin tuntuu että eskari luokkalaisilla on parempi käsitys kaupanteosta ensimmäisten kiiltokuva kauppojen jälkeen kuin Sylvesterillä. Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi.
““elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia.”
Ensinnäkin nykysysteemiin verrattuna olisi halvempaa maksaa niille kaikille työttömille työttömyyskorvauksia ja käyttää siitä ylijääneet rahat ruoan ostamiseen ulkomailta. Toiseksi maanviljelijät eivät tietenkään kauaa olisi työttöminä, sillä heille löytyisi työtä muilta sektoreilta. Huomaa että tässä skenaariossa muilla veronmaksajilla olisi kaksi miljardia enemmän rahaa käytössään. Sillä kahdella miljardilla voitaisiin työllistää entiset maanviljelijät uusille aloille.”
Nyt menee täysin metsään, maatalous tuottaa kansantalouteen 10:n miljardin arvonlisän JOKA VUOSI kumoa alla oleva laskelma, odotan mielen kiinnolla.
Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä)
1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulkomaille)+ 5 (elintarvikkeiden hinta)+ 1(EU:lta saatu maataloustuki) = 12.6
Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?
Kaikki nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein? Tietenkin luvut kaunistuvat jos työttömille löytyy “oikeita töitä” nyky tilanteessa kuitenkin melko mahdotonta kun Volvon hihnatkaan ei enää vedä.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:55
“Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalle tuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista
Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”
Olisinko mahtaa jopa itse ollut paikan päällä… Mutta rajansa sentään liioittelullakin? Jos väitetään että tuottaja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioittelua että pientä rahaa. Jos palataan taas kansallisiin tukiin tuosta yleisestä tukikeskustestelusta? Ja sieltä SKn haastattelusta Marttilan lausumana että “Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa” mielestäni täysin selvästi osoittaa sen että kun Pohjanmaan tilat saavat korkeampaa tukea kuin ab-alueen tilat niin ne selkeästi hyötyvät siitä isommasta tuesta ja kannattavuus on parempi. En tajua miten tässä tilanteessa voit sanoa että “viljelijä ei siis hyödy mitään tuista” kun se ei ole totta. Täällä meillä toiset tilat hyötyvät kansallisesta tuesta huomattavasti enemmän kuin toiset?
Ja toisena esimerkkinä siitä SKn haastattelusta
“Kysymys puheenjohtajalle kentältä: selittääkö sadantuhannen euron kansallinen tuotantotuki sen, että Marttila voi pitää Lapissa 80 lehmän navetassa kahta ulkopuolista työntekijää? “Mikä selittää mitäkin”, hän pyörittelee.”
Mutta että jos ajatellaan ab-alueen tuilla niin eipä juuri ole mahdollista pitää tuollaisessa navetassa kahta ulkopuolista työntekijää kun tuki vastaavalle navetalle on vain 25.000 euroa. Niin isoa kannattavuuseroa tai olosuhde-eroa ei ole olemassa. Niin että ihan selkeästi voidaan sanoa että c-alueen maitotilat hyötyvät kansallisesta tuesta ja rajusti.
Ja mitä noihin hintoihin ja muihin että kuka hyötyy tulee niin tällä hetkellä maidon tuottajahinta on muualla Euroopassa 20-25 c/litra kun se täällä meillä on 35 c/litra. Muualla Euroopassa maitoa ei juurikaan tueta, meillä tukea 3 (ab-alue) – 30 (“Utsjoki”) c/litra. Täällä meillä on siis maidolla korkeimmat tuet ja korkein tuottajahinta. Jotta hinta kaupassa olisi kulutajalle edullisempi tukien ansiosta niin tuottajahinnan pitäisi olla muun Euroopan tasolla? Osaatko selittää mistä tämä johtuu? Eikö tukien pitäisi juurikin mahdollistaa se että tuottajahinta olisi alhaisempi jolloin maito olisi kuluttajalle kaupassa edullista? Jostain syystä näin ei ole, osaatko selittää miksi? Kun tukihan hyödyttää kuluttajaa, ei tuottajaa? Johtuuko siitä että meillä on korkeammat tutantokustannukset? Jos johtuu siitä niin miksi ihmeessä täällä tukipolitiikalla ohjataan tuotantoa koko ajan enemmän sinne korkeampien tuotantokustannusten alueelle? Ei se ainakaan pitkällä tähtäimellä ole kuluttajalle edullista? Siirretään tuotanto korkeimpia tukia vaativalle alueelle?
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Lapin mies kirjoitti 6.12.2009 kello 11:42
“kansallisista tuista pohjoiset eläintuet on vain murusia ja muissa tuissa ei eroja ole kuin muutaman prosentin verran, vai ajatteliko esittäjä etä kaikki kansalliset tuet lakkautettaisiin, myös pinta-alapuolelta, jotka on itseasiassa samalla talossa kuin pohjoisessa.”
Pinta-alapuolella ei enää juurikaan ole kansallisia tukia. Paitsi pohjoisessa… Että sen puolesta saa lakkauttaa kun ne etelästä on jo suurinpiirtein poistettu. Eläintuet murusia? Tuosta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
kun päivität tietosi niin huomaat että pohjoinen tuki on 59% kansallisesta tuesta joka on 555,9 miljoonaa euroa. Tuosta kansallisesta tuesta suurin osa on pohjoista eläintukea joko maidolle tai lihaeläimille. Mutta että murusia kun on valtaosa? Lisäksi taulukosta on huomattava että kohdasta “Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa” todennäköisesti noin puolet menee c-alueelle eli c-alueen osuus kansallisista tuista liki 70%?
Lisäksi tuosta linkistä huomio että
“Pohjoisimmassa Suomessa voidaan maksaa myös maidon ja lihan kuljetusavustusta.”
joka sinällään kertoo myös asian toisen puolen. Mitä enemmän tuotantoa siirtyy pohjoisemmaksi, sitä kallimmaksi se tulee per tuotettu maitolitra tai lihakilo kun mm rahtikulut nousevat.
Kansallinen tuki vääristää(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Saarelma:”Ilpo:”Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.”
Saarelma taitaa olla inngenjööriopiskelija kun ei näe asioita laajasti. Jos tuki poistetaan , niin sen on tapahduttava koko teollistuneessa maailmassa. Täällä jotkut luulevat , että tuen poistaminen voisi tapahtua vain Suomessa.
Ilmastonmuutos kuuluu maatalouteen ja nyt vaaditaan meitä tuottajia ilmastonmuutostalkoisiin. Tähä emme saa suostua. Kaikki ilmastonmuutosta vastaan tekemämme toimenpiteet on maksettava 100 prosenttisesti. Ts. niiden on relisoiduttava kuluttajan ruokapöydässä.
Suomella on velvoitteet vähentää kasvihuonekaasuja tietty määrä. Se aiheuttaa kustannuksia, joihin on jokaisen osallistuttava. Ruuan syöjä ei voi siirtää taakkaa yksin ruuan tuottajalle. Emme voi myöskään siirtää taakkaa kehitysmaille ostamalla ruokamme sieltä.
Ilmastonmuutos liittyy silläkin tavalla maatalouteen, että sen torjuminen maksaa saman verran jokaiselle suomalaiselle kuin maataloustuet. Ilmastonmuutokseen sijoitetut rahat ovat kuitenkin taannehtivia maksuja. Niillä maksetaan vuosisatoja tehtyjä velkoja. Maataloustuet kohdistuvat tämän hetken toimintaan.
Mutta ilmastonmuutosmaksut ovat VAIN satoja euroja, mutta maataloustuet KESTÄMÄTTÖMÄT satoja euroja.
Sekin on vielä aivan käsittämätöntä, että kuluttajat laskevat vesien rehevöitymisen ja muut maatalouden haitat tuottajan piikkiin. Itsehän kuluttajat vaativat yhä halvempaa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kaksi asiaa eivät ole samanaikaisesti mahdollisia ?
Tällainen osoittaa täydellistä tietämättömyyttä maataloustuotannon luonteesta tai haluttomuudesta ymmärtää luettua. Tietoa on saatavilla, ei kannata kuitenkaan lukea maataloudesta hesarista tai iltapäivälehdistä.
Ilpo Pernaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen:
Väitätkö siis, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiisi?
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:
Hinnoille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekaluokkalainenkin, joka yrittää vaihtaa kiiltokuvaa, joka on ylimääräinen kaikilla muilla kavereilla. Myyjien kilpailu ostajista pitää hinnat kurissa.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen:”Sen näkee esim. Zimbabwessa, jossa on toteutettu Sylvesterin, Artturin ja Saarelman ihannoima maatalousuudistus.”
Jaa, missä kohti tekstiäni olen sanonut, että Zimbabwessa on toteutettu ihannoimani maatalousuudistus? Zimbabwessa maat otettiin väkivaltaa käyttäen pakolla sitä viljelleiltä valkoisilta viljelijöiltä. Näytä tekstistäni kohta, jossa olen kannattanut tällaista. Jos et tällaista pysty löytämään, niin olet syyllistynyt tökeröön valehteluun.
“Maatalous ei toimi ilman jonkinlaista säätelyjärjestelmää. Tuote on välttämättömyyshyödyke, jolloin sen hintajousto on nolla. ”
Ensinnäkin tuo pätee jossain kehitysmaissa, joissa ihmiset elävät nälkärajalla. Meillä hintajousto tietenkin pätee. Syömme nykyisin valtavat määrät ruokaa, joka ei suinkaan ole halvinta, mitä olisi tarjolla. Syömme esim. paljon enemmän lihaa kuin tarvitsisimme proteiinitarpeen tyydyttämiseksi. Jos lihan hinta nousisi, voisimme hyvin vähentää sen kulutusta ja siirtyä edullisempiin viljatuotteisiin saman kalorimäärän saamiseksi.
Toiseksi, koska tuloistamme menee vain pieni osa ruokaan, niin sen hinnan nousu ei ole mitenkään kriittistä meille toisin kuin niille kehitysmaiden asukkaille, joille hinnannousu aiheuttaa sen, ettei heillä ole varaa ostaa sitä. Sylvesteri mainitsi jo öljyn hinnan rajun nousun. Se ei johtanut siihen, että olisimme siirtyneet hevoskärryihin. Tuloistamme vain vähän suurempi osa menee polttoaineisiin.
Kolmanneksi käyttämästämme ruuasta vain pieni osa menee itse raaka-aineeseen. Leivän hinnasta viljaan menee varmaan jotain luokkaa 1/10. Vaikka itse raaka-aine kallistuisi rajusti, ei kuluttajalle hinnannousu tuntuisi juuri missään. Samahan toimi muuten öljynkin kohdalla. Sen hinta kolminkertaistui viime vuonna $50->$150. Bensapumpulla hinta kuitenkin nousi vain joitain kymmeniä prosentteja.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturin kanssa keskustelu on hyvin vaikeaa, koska et tiedä mitään maatalouspolitiikka-tieteenalan perusteista.
Nykyinen doktriini, jota WTO ja EU:n ns. liberaalit ajavat lähtee siitä, että tuilla on ensinnäkin viljelyvelvoite. Ts. sinun on viljeltävä, jotta saat tukia. Toisekseen tuet pyritään asettamaan siten, että ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, vaan ne yrittäjä tekee markkinalähtöisesti.
Eli viljelijän on viljeltävä ja lahjoitettava tuotteet eteenpäin tukipotin saadakseen. Se, mitä ja miten hän viljelee, määräytyy sitten markkinoilla eli tuotteiden antama kannattavuus määrittää yrittäjän toiminnan.
Tuohon toiseen kommenttisi sanoisin, että ymmärrät kyllä hinnanmuodostuksen silloin kun ostajia ja myyjiä on paljon (ns. täydellinen kilpailu). Mutta mites sitten käy, kun myyjiä onkin vähemmän, esim. vain muutama monikansallinen yhtiö, jos pääosa maailman maista on ulkoistanut ruuantuotannon? Itse asiassa näin kävisi jo, vaikka pelkästään Suomi yksipuolisesti luopuisi ruuantuotannosta. Nyt ruokaa tarjoaa 50 000 viljelijää ja lisäksi on tuonnnin mahdollisuus. Jos viljelijät jäävät pois markkinoilta, ei jäljelle jää kuin pari keskusliikettä, jotka tuovat tuotteet ja jakelevat kauppiaille. Tuossa joku jo kertoikin, että näissä tuontiruuan varassa elävissä maissa on korkeammat kuluttajahinnat (itse en ole käynyt tarkistamassa), vaikka raaka-aineet tulevatkin heille maailmanmarkkinahinnoilla.
Timo Tenhunen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:”Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi. ”
No, mitä tapahtuu? Kaikki minun alueen kauppiaat tietävät varsin hyvin, että minun on pakko ostaa ruokaa vähintään kerran viikossa, yleensä useamminkin, tai näännyn nälkään. Ruokavarastoni ovat siis vielä paljon vähäisemmät kuin mitä ne ovat Suomen valtiolla, jolla on viljaa vähintään vuodeksi nyt kai jopa kahdeksi siiloissaan.
Miten he tätä hyvää kiristystilannetta käyttävät hyväkseen hinnoittelussaan?
Eh, eivät mitenkään, koska tietävät, että jos kauppa A nostaa hintojaan, niin siirryn kauppaan B. Ja täsmälleen sama pätee ruuan maailmanmarkkinoillakin. Jos joku maa nostaa Suomeen myytävän ruuan hintaa, niin Suomi ostaa sitten jostain muualta.
Ruuan suhteen homma toimii vielä paljon paremmin kuin esim. öljyn. Toisin kuin ruokaa, öljyä tuotetaan vain muutamassa maailman maassa ja kaiken päälle osa niistä kuuluu isoon kartelliin OPECiin, joka oikeasti koordinoi hintojen nostelua säätelemällä tuotantoa. Vastaava ei päde ruuassa, jota tuotetaan kaikkialla maailmassa, eikä siinä ole minkäänlaisia kartelleja.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo:”Täällä jotkut luulevat , että tuen poistaminen voisi tapahtua vain Suomessa.”
Mikä tuossa olisi mahdotonta? Siis kun puhutaan kansallisista tuista. EU-tukia Suomi ei tietenkään voi yksin poistaa, mutta mikä estäisi Suomea poistamasta kansallisia tukia?
“Ilmastonmuutos kuuluu maatalouteen ja nyt vaaditaan meitä tuottajia ilmastonmuutostalkoisiin. Tähä emme saa suostua. Kaikki ilmastonmuutosta vastaan tekemämme toimenpiteet on maksettava 100 prosenttisesti. Ts. niiden on relisoiduttava kuluttajan ruokapöydässä.”
No, siitä vaan nostamaan hintoja! Kukaan ei ole missään kieltänyt maataloustuottajia nostamasta hintojaan. Sama pätee vaikkapa hiilivoimaan. Sekin joutuu nostamaan hintoja maksaakseen CO2-kiintiönsä. Jos hiilivoima tai suomalainen maatalous ei sitten pärjää kilpailussa vähemmän päästöjä tuottavia vastaan, niin se on sitten voi voi. Juuri sehän CO2-verojen yms. tarkoitus onkin, että ohjataan tuotantoa sellaiseen, joka tuottaa vähemmän päästöjä.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 9:33
Paalimies:
Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi.
Hinnoille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekaluokkalainenkin, joka yrittää vaihtaa kiiltokuvaa, joka on ylimääräinen kaikilla muilla kavereilla. Myyjien kilpailu ostajista pitää hinnat kurissa.”
Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Ilpo:”Sekin on vielä aivan käsittämätöntä, että kuluttajat laskevat vesien rehevöitymisen ja muut maatalouden haitat tuottajan piikkiin. Itsehän kuluttajat vaativat yhä halvempaa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kaksi asiaa eivät ole samanaikaisesti mahdollisia ?”
Tämä on ihmeellinen mantra “kuluttajat vaativat halvempaa ruokaa”. Luuletko, ettei sama päde ihan kaikkeen kulutukseen? Miksi metsäteollisuus on pakotettu lopettamaan vesistöjen pilaaminen, vaikka “kuluttajat vaativat halvempaa paperia”?
Tajuatko, että tuo ei ole mikään argumentti? Jos vesistöjen pilaamisen lopettaminen nostaa suomalaisten maataloustuotteiden hintaa, niin sitten se nostaa. Tuon jälkeen kuluttaja joko maksaa sen korkeamman hinnan tai ostaa tuotteet jostain muualta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Se, että kuluttaja “vaatii” halpaa ruokaa, ei ole minkäänlainen argumentti minkään suhteen.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 8:05
Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:55
“Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalle tuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista
Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”
Olisinko mahtaa jopa itse ollut paikan päällä… Mutta rajansa sentään liioittelullakin? Jos väitetään että tuottaja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioittelua että pientä rahaa.”
Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty. Hyötyä on tietysti välillisesti, tiedän saavani varmasti tuon tukieuron ja voin laske sen varaan mutta muuta hyötyä on vaikea osoittaa.
Tukitaloudesta on seurannut päinvastoin tuottajien tulojen romahdus, tulot ovat puolittuneet ja rakennat riitaa tyhjästä, näinhän se usein on kun toimeentulo käy niukaksi aletaan riiteleen murusista.
Vielä kerran, pohjoinen tuki on osa EU:n liittymisen neuvottelu tulosta ja riittää kun vilkaisee karttaa miksi näin on. Pohjoinen tuki on myönteinen asia maataloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Artturi kysyy:
“Väitätkö siis, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiisi?”
Tottakai vaikuttaa. Nyt on viljan hinta + tuet romahtaneet siihen pisteeseen, että meidän viljatilalla kylvetään ensi keväänä puolet viherkesannolle ja loput maustekasveille, viljaa ei yhtään.
Maustekasvien kanssa voi tulla markkinointiongelma, mutta sittenkin.
eemeli(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Timo Tenhunen: En ymmärrä. Väität, että tuet vaikuttavat sinun tuotantopäätöksiisi, (mitä tuotat, missä tuoat ja kuinka paljon tuotat) jos kerta vähentäisit tuotantoa jos tukia ei olisi.
Sinä siis tuotat eri määrän, koska meillä on maataloustukia.
No niin, nyt kun olemme saaneet tämän väärinkäsityksen oiottua, että tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, voimme alkaa keskustelemaan siitä miten ne vaikuttavat tuotantopäätöksiin.
Koska ihmiset noin keskimäärin eivät vihaa rahaa, niin jos jossakin maksetaan tukia enemmän kuin muualla siellä on myös enemmän tuettua toimintaa verrattuna siihen, että tuet olisivat kaikkialla saman suuruisia. Sen lisäksi voimme sanoa, että koska ihmiset eivät noin keskimäärin vihaa rahaa, niin jos tuemme jotain me saamme sitä enemmän. (Esim. sinä tuotat enemmän, koska meillä on maataloustuet ainakin oman kirjoittamasi mukaan…)
Näiden itsestäänselvyyksien toteamisen jälkeen voimme pohtia sitä onko siitä hyötyä, että alueilla, joissa tuet ovat suurempia tuotetaan enemmän kuin mitä tuotettiaisiin, jos tuet olisivat samat kaikkialla. Tästä on haittaa, koska korotetut tuet maksetaan alueille, joissa maantalous tuottaa huonommin kuin alueille joille maksetaan pienemmät tuet.
Sitten tuista ylipäänsä. Tukien ansioista ruokaa tuotetaan enemmän kuin sitä tuotettiaisiin ilman tukia. Tämän ansoista me tuotamme jotain muuta vähemmän ja meidän elintasomme on alempana kuin se olisi, jos tukia ei maksettaisi.
Hintojen määräytymisestä markkinoilla: On totta, että jos joutuisimme ostamaan ruokamme ainoastaan yhdeltä myyjältä se olisi huomattavasti kalliimpaa kuin jos keskenään kilpailevia myyjiä on useita.
Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että yhden myyjän monopoli olisi kulman takana, eikä meillä ole myöskään syytä epäillä, että vaikka tällainen yhden myyjän monopoli syntyisikin, että se tulisi kalliimmaksi kuin maataloustuet tällä hetkellä yhteiskunnalle.
Kuten ruokakaupasta huomaamme, kaksikin toimijaa kilpailevat ihan riittävästi, että kuluttaja ei kärsi kovin paljoa.
Paalimies: Niillä myyjillä on kova hinku päästä irti arvottomista kiiltokuvista. Vaikka juuri se kiiltokuva puuttuisikin kokoelmistani, niin sen hinta painuisi hyvin lähelle nollaa.
Voit ajatella tätä yksinkertaisen esimerkin kautta: Oletetaan, että keräilen EU-alueen eurorahoja ja kokoelmistani puuttuu suomalainen 20 sentin kolikko. Minulle on hyvin tärkeää, että saan kokoelmani täydelliseksi. Sanotaan vaikka, että arvostan tätä suomalaista 20 senttiä tuhannen euron arvoiseksi. Mihin hintaan saan ostettua 20 sentin kolikon markkinoilta?
On totta, että jos myyjä tietää, että olen valmis maksamaan 1000 euroa hän saattaa pyytää kolikosta sen verran, mutta silloin joku toinen myyjä on valmis myymään halvemmalla. Tämä toistuu niin kauan, että kolikon hinta putoaa hyvin lähelle 20 senttiä. Sama mekanismi toimii kaikilla muillakin markkinoilla. Hinnan määrää aina kysyntä ja tarjonta. Ei pelkkä kysyntä.
Artturi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies:”Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.”
Kuten jo kirjoitin, minulla on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teoriasi ei siinä toimi, vaan saan ruokani ostettua ilman sen kummempaa kiristystä kauppiaan suunnalta?
Oleellista ruuan kohdalla on huomata vielä se, että kun mennään puhtaaseen nälänhädän estämiseen, eli pyritään tyydyttämään päivittäinen kaloritarve, niin voidaan syödä melkein mitä tahansa ruokaa. Ei siis tarvita juuri sitä sinun kiiltokuvaasi, vaan mikä tahansa kiiltokuva käy.
Ne, jotka haluavat juuri sen tietyn kiiltokuvan, niin maksakoon itsensä siitä kipeäksi, jos juuri se sattuu olemaan kallis markkinoilla (vrt. joku yksittäinen maataloustuote kallistuu hurjasti). Tämä ei ole mikään syy ylläpitää omavaraista tuotantoa.
Samuli Saarelma(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
Paalimies
“Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty.”
Etkö tuota vertaa osaa laskea?
Jos sinulle ei maksettaisi tukea, olisit euron tappiolla ja varmaankin lopettaisit resurssien haaskaamisen kannattamattomaan bisnekseen. Mutta missä on se rahoittaja hyöty? Mitä järkeä on rahoittaa kannattamatonta toimintaa?
Sylvesteri(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 13:18
Paalimies:”Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.”
Kuten jo kirjoitin, minulla on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teoriasi ei siinä toimi, vaan saan ruokani ostettua ilman sen kummempaa kiristystä kauppiaan suunnalta?”
Saarelma kiemurtelee kuin mato koukussa, ostopakko syntyy kun luovutaan omasta tuotannosta ja mikään ei takaa hintatasoa ja saatavuutta sen jälkeen. Millä korvaat ravinnon, petullako se vasta kalliiksi tulisi. Tarvitsemme ruokaa elääksemme, ilman sateenvarjoja tulemme toimeen mutta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Paalimies: Niillä myyjillä on kova hinku päästä irti arvottomista kiiltokuvista. Vaikka juuri se kiiltokuva puuttuisikin kokoelmistani, niin sen hinta painuisi hyvin lähelle nollaa.
Voit ajatella tätä yksinkertaisen esimerkin kautta: Oletetaan, että keräilen EU-alueen eurorahoja ja kokoelmistani puuttuu suomalainen 20 sentin kolikko. Minulle on hyvin tärkeää, että saan kokoelmani täydelliseksi. Sanotaan vaikka, että arvostan tätä suomalaista 20 senttiä tuhannen euron arvoiseksi. Mihin hintaan saan ostettua 20 sentin kolikon markkinoilta?
On totta, että jos myyjä tietää, että olen valmis maksamaan 1000 euroa hän saattaa pyytää kolikosta sen verran, mutta silloin joku toinen myyjä on valmis myymään halvemmalla. Tämä toistuu niin kauan, että kolikon hinta putoaa hyvin lähelle 20 senttiä. Sama mekanismi toimii kaikilla muillakin markkinoilla. Hinnan määrää aina kysyntä ja tarjonta. Ei pelkkä kysyntä.”
Artturin teoria toimii hienosti kun kuvia on tarjolla mutta mikä idea on tarjota arvottomia kuvia, KYSYNTÄ LUO TARJONNAN eikä päin vastoin ja ei tarvitse olla kummonenkaan myyjä kun tajuaa että hintaa voi nostaa kun tietää ostajalla olevan ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa, hinnat karkaavat helposti josta saimme esimakua pari vuotta sitten.
Paalimies(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele:
0
“Sylvesteri kirjoitti 7.12.2009 kello 13:38
Paalimies
“Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty.”
Etkö tuota vertaa osaa laskea?
Jos sinulle ei maksettaisi tukea, olisit euron tappiolla ja varmaankin lopettaisit resurssien haaskaamisen kannattamattomaan bisnekseen. Mutta missä on se rahoittaja hyöty? Mitä järkeä on rahoittaa kannattamatonta toimintaa?”
Miten Sylvesterin sitten kävisi, kuolisit nälkään vai, kysymys ei kuitenkaan ollut tästä vaan siitä kuka hyötyy tukitaloudesta, hyötyjä on kiistatta kuluttaja joka saa 2 euron tuotteen 1 eurolla.
Paalimies