Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe

28.11.2009 · Aihe: _ 

Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.

Tämän palstan ilmeisesti kommentoiduin kirjoitukseni on heinäkuussa julkaistu kirjoitus maataloustuessa miljoonat ovat halpoja, johon on tullut jo yli 460 kommenttipuheenvuoroa. En ole itse jaksanut argumentointia enää oikein seurata. Keskustelu on kääntynyt pohjoisen ja etelän viljelijöiden nokitteluun siitä, vääristääkö kansallinen ”vuoristotuki” maatalouden harjoittamista Suomen sisällä. Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.

 Pohjoisessa on vaadittu, että heidän heikompia viljelyolosuhteitaan kompensoidaan makswamalla suurempaa tukea kuin etelässä. Kun esimerkiksi maidontuotanto vähenee etelässä ja lisääntyy pohjoisessa, vaikuttaa ulkopuoliselta siltä, että kyse on ylikompensoinnista. Ylikompensointia ei voi perustella mitenkään, mutta pitäisikö eroja kompensoida edes täyteen määrään asti?

Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.

Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto.

Kommentit

388 Vastausta artikkeliin “Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe”

  1. Esko Niemi kirjoitti 28.11.2009 kello 15:15

    Sama logiikka pätee kaikkeen (alue)tukipolitiikkaan. Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia, ja korot maksatetaan tulevilla kutistuvilla ikäluokilla. Tällainen yhteisten varojen haaskaaminen on täysin vastuutonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. nos kirjoitti 28.11.2009 kello 16:05

    Suomen maatalouden suurin uhka on EU, joka pakottaa meidät maksamaan tukea ei pelkästään ulkomaisille tuottajille, vaan myös (väärille) kotimaisille tuottajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Paavo Häikiö kirjoitti 28.11.2009 kello 17:12

    Maataloustukiasiat on tehty niin vaikeaksi viidakoksi, että en usko asian olevan enää kenenkään hallussa. Koko järjestelmä pitäisi purkaa ja miettiä uusiksi. Mutta sepäs ei tule tapahtumaan kovin nopeasti, koska järjestelmä on EU:n järjestelmä ja sen nykytila on syntynyt vuosikymmenten aika tehtyjen komptomissien ja lehmänkauppojen tuloksena. Eussahan on totuttu kytkemään aina asioita toisiinsa, paitsi Suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kullervo kirjoitti 28.11.2009 kello 17:27

    Soininvaara haluaa, että Pohjois-Suomi tyhjennetään etelään, mikä on hyvä idea. Suomella on näköpiirissä valtava julkisen talouden vaje lähinnä eläkkeiden ja terveydenhuollon takia mutta muutenkin. Luuleeko joku, että 67 vuoden eläkeiällä uhkailtu turkulainen (minä) aikoo jatkossa elättää näitä pohjoisen maajusseja vain sen takia, että Kepulle riittäisi äänestäjiä ja että ne voisi tappaa toisiaan ja itseään enemmän kuin Venäjällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. jouni lundqvist kirjoitti 28.11.2009 kello 18:14

    Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa. Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jormanen kirjoitti 28.11.2009 kello 18:42

    Niinpä. Kannattaako Suomessa EU:n nähökulmasta tuottaa mitään?

    Globaalista näkökulmassa täällä menestyy vain hyvinvointiklusteri, rahanjako läsnäoloa vastaan. Joten ei Suomi tyhjene, vaikka tuotantotoiminta kokonaan etelämpään muuttaisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. matti kirjoitti 28.11.2009 kello 18:42

    Osmo hyvä! Kirjoitat, että Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla.

    C-alueen tuotannosta kuitenkin valtaosa on nimenomaan Pohjanmaalla: Esimerkiksi Lapin maataloustuotanto on vain noin 2,2% Suomen maataloustuotannosta vaikka Lapin asukasmäärä on n. 3,5% suomen asukasmäärästä.

    Parhaiten peltoviljelyn kannattavuutta eri alueilla kuvaa se, paljonko viljelykäyttöön ostettavasta pellosta maksetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Heikki Toivonen kirjoitti 28.11.2009 kello 18:47

    Joopa joo . Monet maat ( Yhdysvallat , Britania , Australia ) ovat pettäneet alkuperäisväestön , älkää tehkö samaa virhettä Suomessa .

    Etelän maidon tuotanto kaipaisi lisätukea pari – neljä senttiä litralta mutta tahtoo jäärä politiikkojen tyhjiksi lupauksiksi tai valtaa tavoittelevien tyhjäksi hölinäksi jolla ei ole merkitystä .
    Älkää ottako toisilta vaan antakaa muillekkin yhteisestä potista .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. eemeli kirjoitti 28.11.2009 kello 18:48

    Tässä MTK:n nykyisen pj:n maitotila Lapissa.

    http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm

    Alunperin peltoa 6 ha, nyt raivattu EU-jäsenyyden aikana lähes 100 ha.

    EU-tuki 41 000 e, kansallinen tuki Suomen valtion kassasta 128 000 e.

    Isäntä ja emäntä käyvät kokopäivätöissä tilan ulkopuolella, vierastyövoima hoitaa maatilan työt.

    Pohjoisen C-alueen maitomiehet ovat miehittäneet MTK:n.

    Nyt tehdyssä v. 2010 tukiratkaisussa C-alueen maitotukia korotetaan, valtiolta uutta rahaa, etelän AB-alueelle ei mitään.

    Kiuruvedellä on sekä peltohehtaarit että lehmämäärä kaksinkertaistunut EU-akana. Etelän tuotantoa on ajettu alas.

    EU EI PAKOTA SUOMEA MAKSAMAAN KANSALLISIA TUKIA!!!! EU määrää ainostaan maksettaville tuille ylärajan.

    Tässä maidon tuotantotuet, ei ihme, jos tuotanto siirtyy pohjoiseen:

    Maidon tuotantotuki

    Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    Ulkosaaristo, tukialue A ja B ………………..4,0
    Manner-Ahvenanmaa ………………4,0
    Muu A- ja B-tukialue ……………2,8

    Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    C1 ………………….7,6
    C2 ………………….8,3
    C2 pohjoinen ja saaristo ……………. 12,3
    C3―P2 ………………………………14,0
    C3―P3, P4 …………………………………16,6
    C4―P4 ………………………………21,3
    C4―P5 ………………………………30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kullervo kirjoitti 28.11.2009 kello 18:50

    “Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa. Niinpä.”

    Luultavasti saksalainen olisi oikeassa.

    Ilmaston lämpeneminenkään ei paljoa auta, jos hallanvaara ei katoa, mitä se ei kai tee.

    Parempi maailma toimisi niin, että suomalainen suunnittelisi kännykkää ja ostaisi viljan niiltä, joilta maanviljely sujuu paremmin kuin kännykän suunnittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Evert The NeveRest kirjoitti 28.11.2009 kello 19:08

    Maatalouden aluetuet ovat Suomen lakien vastaisia.

    Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan lain 2. pykälälän mukaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta.

    Yhdenvertaisuuslaki koskee siis myös maataloutta. Aluetuet asettavat maan eri osien viljelijät erilaiseen asemaan ja aluetuet ovat yhdenvertaisuuslain vastaisia. Laissa ei ole mitään, mikä edes viittaisi tilanteisiin, joissa eriarvoistavat tuet olisivat sallittuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tim K kirjoitti 28.11.2009 kello 19:28

    Kullervo:
    On siellä pohjoisessa muitakin kuin maajusseja ja kepulaisia. Myös maatalous elinkeinona on vain yksi monien joukossa. Eikä siihen ammaattiin ole kovin suurta tunkua missään päin Suomea.

    Toki maata pitää viljellä suomessakin ja mieluiten siellä missä se luonnon olosuhteiden kannalta on edullisinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. eemeli kirjoitti 28.11.2009 kello 19:43

    Valtio on maksanut puolet pohjoisen navettojen rakentamisista, koneitten hankintaa ym ym jopa yli miljoona euroa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Vilja-Antti kirjoitti 28.11.2009 kello 19:45

    Missään muussa EU-maassa ei maataloustukijärjestelmä´ole niin monimutkainen kuin Suomessa, joten ei ole EU:n syy tämä maatalouden byrokrartia ja monimutkaisuus, ei ainakaan yksin EU:n

    Suuri syyllinen järjestelmän monimutkaisuuteen on meidän kotoinen MTK:mme, joka vuosien aikana on vaatinut tukijärjestelmiin poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia eri tuotantosuuntia koskevissa yksityiskohdissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Buenos Aires kirjoitti 28.11.2009 kello 21:03

    Minun mielestä siirtosuunta tulisi olla etelä, esim. koko poronhoitoelinkeino pitää siirtää paremmille laitumille etelään. Siellä on loputtomat jäkälä-ja luppomaat, ja lähes samanlaista paimentolaisuuskansaa on tuotu kymmeniätuhansia maahanmuuttaja/pakolaisina/turisteina.

    Halalporoa se olla pittää..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ei koske Suomea kirjoitti 28.11.2009 kello 21:34

    Jouni Lundqvist kirjoitti:

    “Samalla lailla, mutta vähän toisesta vinkkelistä ajattelee saksalainen, joka ajelee Suomessa. Mitä helvetin järkeä on tukea Suomen maataloutta, tämähän on tundraa ja suota koko maa.”

    En usko että saksalainen Suomessa ajaessaan kiinnittää asiaan mitään huomiota. Ehkä parempi vertaus olisi Saksan itäsen osan saamat rakennetuet, jolla infrastruktuuria on laitettu kuntoon.

    Jos joku haluaa viihdettä itselleen, niin kysyköön maatalousministeriöstä kuinka moni maataloushallinnon virkamies on samalla maataloustukien saaja ja kuinka moni on tehnyt maatalousyrittämisestään sivutoimi-ilmoituksen tai pyytänyt sivutoimilupaa. Erityisen jännää on se, että maataloustukea saava virkamies käsittelee viljelijöiden tukiasioita, koska se oma tukianomus löytyy samasta kasasta ja tieto esimerkiksi tulevasta tarkastuksesta voi hyvinkin löytyä tukirekistereistä, joten on aikaa valmistautua. Ehkä voisi puhua intressiristiriidasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. B.J kirjoitti 28.11.2009 kello 22:08

    “Eikä siihen ammaattiin ole kovin suurta tunkua missään päin Suomea.”

    Kyse on ainoastaan siitä, että kukaan ei usko tukien säilyvän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JiiPee kirjoitti 29.11.2009 kello 1:44

    Re Matti. “parhaiten peltoviljelyn kannattavuutta eri alueilla kuvaa se, paljonko viljelykäyttöön ostettavasta pellosta maksetaan”

    Voi ei, mikähän olisi viljapellon arvo esim Rovaniemellä ilman tukiaisia, tästähän juuri on kyse.
    Ällöttää ajatuskin siitä, mitkä tahot tätä maata oikeasti hallitsee. MTK, SAK.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Lapin mies kirjoitti 29.11.2009 kello 9:37

    Luin myös sitä edellistä kirjoitusta muutaman kerran, mutta loptein kun siinä alkoi esiintyä niin paljon virheitä ja tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, kuten tässäkin alustuksessa on.

    Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maataloudella on paremmat tuet etelässä kuin pohjoisessa, tosiasia on että paremmat tuet on vain eläintuotannolla, pinta-alatuet eli kasvintuotanto on käytännössä täysin samoilla tuilla, pääosa maatiloista on kasvitiloja kuten viljaa.

    Sitten yksi asia, mihin ei ole kiinnitetty huomiota ja joka vaikuttaa, nimittäin maatalous on erittäin pääomavaltaista toimintaa, maa itsessään on hyvin arvokasta ja jos katsotaan toiminnan tuottoa, tukien jälkeenkin niin se ei itse omalla toiminnallaan maksa siihen sijoitettua pääomaa takaisin, vaan homma hoidetaan erillaisin sukupolvensiirtymisjärjestelyin ja korkotukilainoin jne… systeemein, tämä ongelma kärjistyy nimenomaan etelässä, jossa maan arvo nousee täysin järjettömälle tasolle, pohjoisessa jossa maalla ei ole oikein muuta järkevää käyttöä hinnat pysyy jotenkin kurissa ja tilat itse kuolettavat paremmin.
    Tämä pääoman aiheuttama kustannus itsessään siirtää maataloutta kauemmas rannikolta, esim. peltohehtaari voi hyvin maksaa uudellamaalla 25 000 € ja jo keskisuomessa hinta on 4000 €, keskisuomen ja uudemaan nurmisadossa ei ole oleellista eroa ja nurmi on se joka eläintuotannossa on se päälaji viljelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Evert The NeveRest kirjoitti 29.11.2009 kello 11:31

    Pohjoisen miehelle. Eläintila tarvitsee peltoa.

    Pohjoisessa touhutaan jopa tuhannen lehmän navetoita. Selvityksen mukaan tällainen navetta ja uudistukseen tarvittava nuorkarja tarvitsee lannanlevitysalaa vähintään 800 hehtaaria. Jos tila tuottaa karkeat rehut itse, tarvitaan peltoa noin 840 hehtaaria. Tukiero pohjoisen hyväksi olisi vuodessa 900.000 euroa.

    Pohjalaisten ja satakuntalaisten Tornion suurnavetta työllistäisi kymmenkunta ihmistä eli lehmillä ei Lappia työllistetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Petri Leinonen kirjoitti 29.11.2009 kello 14:06

    Ylikompensaatio pitänee paikkansa, kun sen on myöntänyt pohjoisesta oleva MTK:n nykyinen puheenjohtajakin.

    Jostain syystä kuitenkin Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan (jotka ovat näitä ns. parempia maatalousalueita Pähkinäsaaren rajan eteläpuolella) peltomaan hinta on karannut kauas tuottoarvon yläpuolelle. Sen sijaan Oden maatalous”periferiassa” hintataso on vielä ihan järkevä, tuottoarvoon nähden. Tällä mittarilla pohjoisen tukitaso ei vieläkään ole täysin kompensoitu…

    Mutta se, että jollakin pohjoisessa menee hyvin tai etelässä huonosti, ei ole peruste mihinkään: yrityksissä on aina hyviä ja huonoja.

    Nykyjärjestelmää on helppo kritisoida, se ei vaadi kovin suuria lahjoja. Mutta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja kertoo, miten alaa uudistetaan niin, että kaikki ruuan tuotannolle kansallisesti ja globaalisti asetetut taloudelliset ja eettiset päämäärät saavutetaan.

    Itse nimittäin uskon, että myös Suomessa peltoala on syytä pitää ruuan tuotannossa – nykysysteemi on kaukana (mielestäni) oikeasta ja parhaasta, mutta myöskään ruuan tuotannon radikaali vähentäminen Suomessa tuskin on globaalisti kovin vastuullista politiikkaa.

    Petri Leinonen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Paavo Häikiö kirjoitti 29.11.2009 kello 14:21

    Esko Niemelle:

    Eikös olekkin hauskaa tässä aluepolitiikan Suomessa mm semmoinen että ensin saatiin aikaiseksi helsinkiläisten mökkeilijöiden tarvitsema motari Saimaalle ja sitten vasta Turku-Helsiki-Porvoo ja jonka jatkoa itärajalle vielä odotellaan?

    Näkyyköhän Saimaan motari laskelmissasi aluetukena?

    Minusta on päivänselvä asia että koko Suomi pitää pitää asuttuna ja tuottamassa tämän maan hyvinvointia sekä henkisesti että muutoin. Laskelmat erilaisista aluetuista ja niiden perusteella esitetty riisto on aika naiivi lähtökohta, jossa irtaudutaan kokonaisuudesta ehkä jopa tarkoitushakuisesti.

    Jos Suomea ei kannata pitää asuttuna ja toiminnassa kaikilta osiltaan, niin sittenhän meidän kannattaisi antaa Itä-Suomi Venäjälle ja Länsi-Suomi Ruotsille jos ne ovat meille pelkkiä rasitteita, eikö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. eemeli kirjoitti 29.11.2009 kello 14:26

    Lapin mies kirjoitti pellon hinnoista eri puolilla Suomea.

    Koko maataloutemme hulluus kulminoituu uuden pellon raivauksessa, meillä on jo ennestään puoli miljoonaa hehtaaria liikaa peltoa. Raivausta tehdään lähes pelkästään pohjoisella tukialueella.

    Etelässä ei juurikaan ole raivattavaa maata, pohjoinen on täynnä sopivia soita ja metsänpohjia.
    Hakatun metsän raivaaminen pelloksi tulee halvemmaksi kuin metsäksi uudistaminen ja se alkaa peltona tuottamaan heti.

    Törkeintä on ollut se, että vaikka EU-liittymisen yhteydessä ilmoitettiin, että uusia peltoja ei oteta tukien piiriin, ei tätä määräystä ole noudatettu. MTK ja kepu ajavat häikäilemättä oman vaalikarjansa etua, yhteiskunnan etu saa väistyä.
    Etelässä ostetaan peltoa kovaankin hintaan, pakko laajentaa jos aikoo pysyä mukana tuottajana.

    Kaikkein selväpiirteisintä olisi, jos myös kotieläinpuolella siirryttäisiin samoihin tukiin koko maassa.

    Yksi hulluus on sekin, että Lapin poroille maksetaan hirmutuet, mutta etelässä oleville poroille ei mitään. Poronhoitoa kannattaisi siirtää etelään, pelloilla tuotettaisiin heinää ja kauraa poroille, markkinointiongelmat loppuisivat. Poronliha voitaisiin markkinoida EU-alueella eksoottisena tuotteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Petri Leinonen kirjoitti 29.11.2009 kello 14:36

    Juuri tällä hetkellä peltoa on enemmän kuin kotimainen ruuankulutuksemme vaatii. Jos peltoenergian tuotanto on nykyisen energia-alen jälkeen taloudellisesti mahdollista, tuo puoli miljoona ha on heti täyskäytössä. Yhden saksalaisen jutun mukaan 30-luvulla neljännes Saksan peltopinta-alasta oli jo bioenergian tuotannossa: kauraa hevosille.

    Jo raivatun peltoalan viljelemättä jättäminen on merkittävän infrastruktuurin käyttämättä jättämistä.

    Eemelin markkinoima malli, jossa tuki jaetaan vain jo mukana oleville pelloille ja tiloille jäykistää maatalouden rakenteen. Toimintaympäristön ja tuotantoteknologian muutokset eivät tämän jälkeen välittyisi maataloustuotantoon edes niin heikosti kuin nykyään. Kun tämänhetkistä alue-erojen ylikompensointia tasataan (“oikeaa” ratkaisua ei tietysti tullakaan löytämään vrt. tavan tuloneuvottelut), niin nykyisenkaltainen “tukioikeus”malli ja -ajattelu joutaa hävittää historian romukoppaan.

    Petri Leinonen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Lapin mies kirjoitti 29.11.2009 kello 14:44

    Vielä näistä poroista, kun joku haluaa niitäkin käsitellä tässä samassa jutussa.
    Poroille maksetaan tukea vasta, kun eloporomäärä yhdellä omistajalla ylittä 80 yksilöä, eli poronhoidossa ei makseta tukia harrastelijoille eikä niille joille on perintönä jäänyt jokunen poro ja itse ollaan muissa ammateissa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa harrastelijoiden ja sivutoimimaajussien määrä on hyvin suuri ja jotka itseasiassa syövät niiden tukia, joiden pitäisi olla päätoimisia.

    Se ettei etelässä joku ole saanut kyseistä tukea poroille, perustuu varmasti tähän minimäärä vaatimukseen, sillä on ollut liian vähän poroja.
    Tämä hirmutuki on muuten 27 € per eloporo, eli sadalla porolla tuki tekee kokonaista 2700 € vuodessa.
    Mutta voihan sitä kadehtia sitäkin, porotuet on muuten ainoat tuet tällä perustuotannon sektorilla, joka Ruotsissa on selkeästi suurempi kuin Suomessa, kaikki maataloustuet on Suomessa huomattavasti paremmat kuin Ruotsissa, kaikilla tukialueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. is kirjoitti 29.11.2009 kello 15:32

    Tarvitaanko Suomessa maataloutta vai olisiko parempi tuoda kaikki sieltä, missä tuotanto on edullisempaa?
    Suomessa yleisesti käytetyn logiikan perusteella tähän ei voi vastata muuten kuin siirtymällä tuontiin. Jatkuvasti vaaditaan esim. siirtogeenisten kasvien käyttöön siirtymistä sillä, ettei muuten voida kilpailla muualla ulkomaisen tehotuotannon kanssa. Kaipa nyt kaikki ymmärtävät, että nämä mahdolliset edut ovat käytettävissä myös muuallakin. Uskokaa jo, ettei Suomi voi koskaan pärjätä tehotuotannossa, vaan bulkkia saa aina edullisemmin muaalta. Ja niille jotka Suomessa haluavat bulkkia halvalla, pitää sitä olla kaupoissa tarjolla.

    Vaan olisiko sittenkin niin, että voisimme käyttää vahvuutena jotain omaammekin kuten vaikka pitkiä päiviä, vähempää tuholaistorjunnan tarvetta kylmien aikojen vuoksi,vähempää kemikaalien tarvetta muutenkin, vähempää tarvetta kastella (tai sitten kastellaan puhtaalla vedellä). Täällä voisi olla järkevää kasvattaa hyvinkin erikoisia tuotteita varsin elitistisestikin (luomua, erikoisherkkuja Keski-Euroopan keskuksiin). Saattaisi olla jopa tuottavaa ilman tukiakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Sylvesteri kirjoitti 29.11.2009 kello 15:47

    Päiviö Häikiö
    “Minusta on päivänselvä asia että koko Suomi pitää pitää asuttuna ja tuottamassa tämän maan hyvinvointia sekä henkisesti että muutoin.”

    Tuottamassa hyvinvointia, kenelle? Lähinnä maajusseille, sillä kaikki ne veroeurot ja hyvinvointi on pois meiltä meiltä veronmaksajilta ja oikeilta yrittäjiltä. Että kiitti vaan vitusti tämmöisestä “hyvinvoinnista”!

    Kyllä tämmöinen suoraan sanottuna paskapropaganda pistää keittämään, kun me täällä metallin alihankkijaketjussa joudumme ottamaan vastaan halpamaiden globaalin kilpailupaineen täytenä, kun taas toisia toimialoja paapotaan, holhotaan ja niihin kustaan meidän kovalla vaivalla maksamia verorahoja!

    Petri Leinonen
    “Mutta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja kertoo, miten alaa uudistetaan”

    Älä jauha paskaa, tässä(kin) blogissa on esitelty kaikenlaisia laskelmia siitä, kuinka hommat voisi oikeasti hoitaa.

    Joka kerta saadaan kuitenkin kuulla teidän veroiilimatojen “kukaan ei ole esittänyt parempaa”-virttä. Voi elämän kevät, ottakaa silmä käteen ja lukekaa niitä ehdotuksia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. eemeli kirjoitti 29.11.2009 kello 15:52

    Täällä väitetään, että pellon hinta etelässä on karannut liian korkealle.

    Tämä pitää paikkansa ja syykin on yksinkertainen: kotieläintalouden siirtyessä pohjoiseen pahasti vinoutuneen tukipolitiikan seurauksena, joutuu etelän tuottaja repimään leipänsä pellosta. Sitä on saatava lisää, jotta voi pärjätä.

    Lääke ongelmiin on selvä: samat kotieläintuet ja peltotuet koko maahan…tai sitten kaikki kansalliset tukemme pois, mitä mm. Ruotsi on vaatinut kilpailua vääristävinä.

    Keskustelupalstoilla liikkuu mm. yksi kirjoittaja puolustamassa pohjoisen pellon raivausta, hänellä itsellään on raivauksia urakoiva yritys.

    Suomen pitäminen kauttaaltaan asuttuna on järketöntä voimavarojen tuhlausta. Suomi on ainoa harvan asukasluvun maa maailmassa, jota yritetään pitää kauttaaltaan asuttuna. Osa maapinta-alastamme voidaan ihan hyvin pitää puhtaasti puuntuotannossa, metsänä. Siellä olisi susille ja karhuille elintilaa. Nyt esim. vedetään kustannuksista välittämättä kalliita valokuituja pitkin korpia, koska kepu/MTK vaatii, että joka pirttiin on saatava nopea nettiyhteys valtion kustannuksella.

    Kepulais-MTK-laiselle hullutukselle on lopultakin laitettava piste!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 29.11.2009 kello 16:23

    Evert The NeveRest kirjoitti 28.11.2009 kello 19:08

    “Maatalouden aluetuet ovat Suomen lakien vastaisia. Yhdenvertaisuuslaki koskee siis myös maataloutta. Aluetuet asettavat maan eri osien viljelijät erilaiseen asemaan ja aluetuet ovat yhdenvertaisuuslain vastaisia. Laissa ei ole mitään, mikä edes viittaisi tilanteisiin, joissa eriarvoistavat tuet olisivat sallittuja.”

    En ota kantaa tuohon ovatko lakien vastaisia mutta sen sijaan tämä on mielenkiintoinen linkki:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    Jos olen oikein ymmärtänyt niin tuossa on perusteluja eduskunnalle sille miksi alunperin ab-alueelle tarkoitetut investointituet ulotettiin koko maahan. Kannattaa lukea koko linkki mutta pieni lainaus:
    “Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.

    Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.”

    Näin siis eriarvoisuus kelpasi perusteeksi kun päätettiin alunperin etelään tarkoitetun investointituen ulottamisesta koko maahan. Lieneekö tuo sitten ollut sitä yhdenvertaisuuslakia mihin Evert tuossa viittaa? Ainakin sitä pidettiin silloin eriarvoistavana ja haluttiin saada tilat samalle viivalle investointitukien suhteen. Ja tuotannon siirtymistäkin siinä on käytetty perusteluna että ei saa siirtyä. Nyt kun on syntynyt tilanne jossa tukipolitiikan tämänhetkisten vääristymien takia tilat asetetaan selkeästi eriarvoiseen asemaan ja selkeästi on kotieläintuotato siirtymässä c-alueelle ja syynä on edelleen sama asia kuin tuossa edelläkin eli EUn epäonnistunut tukipolitiikkaa ja asia on eduskunnassakin esillä ollut
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    niin nyt ei olekaan mitään syytä yhdenvertaisuuteen? Ei tunnu siis olevan tarvetta korjata nykyistä eriarvoisuutta. Onko tässä todettava että jotkut meistä ovat yhdenvertaisempia kuin toiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kullervo kirjoitti 29.11.2009 kello 16:40

    Maataloustuki pitäisi sitoa koulutusvelvoitteeseen. Koulutuksen aihe pitäisi olla innostava: miten hankin lisätuloja, miten patentoin keksintöni, miten viljelen ekologisemmin ja tienaa siinä sivussa, miten lopetan elämisen muitten veronmaksajien kustannuksella jne. Tuollainen koulutus maksasi itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Paavo Häikiö kirjoitti 29.11.2009 kello 16:54

    Tässä keskustelussa näyttää olevan paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaessa ruotsin kielen asemasta Suomessa.

    On todella hämmentävää, että niin monet ovat sitä mieltä ettei meillä ole varaa Suomeen.

    Todella kummallista vastakkainasettelua milloin minkäkin ryhmän välillä. Pitäisikö vanha sanonta muuttaa muotoon ‘ruotsalaisia meistä ei tullut, venäläisiä emme ole, suomalaisia meistä ei tule, olkaamme siis jälleen riiteleviä heimolaisia’?

    Palataan alkujuurille. Talvisodan henki näyttää ainakin kadonneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lapin mies kirjoitti 29.11.2009 kello 17:35

    Kommentoisin vielä näitä eri tukialueiden välisiä epätasa-arvokysymyksiä, joita täällä varsin rankalla kielellä viljellään.

    Etelä katsoo joutuneensä jonkinlaisen salaliiton uhriksi, kun pohjoisessa osassa on joitakin eläintukia, jotka on parempia kuin etelässä, sanon vaan että moni asia on historiassamme ollut aina näin, pohjoinen osa Suomea on ollut aina huonommassa asemassa ja jos nyt jokin asia on olemassa missä meillä on parempi tilanne, niin ei siinä ole kysymys mistään perustuslaillisesta vääryydestä, omat johtajamme nämä EU sopimukset on sopineet ja Koivisto oli presidenttinä, demari ja varmasti kotoisin tanakasti A-alueelta, syyttäkää sitä jos että ole nykyiseen sopimukseen tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 29.11.2009 kello 17:45

    Minusta ihmisiä tulee tukea, on myös joitain tilanteita jossa joitain elinkeinoja tulee tukea. Ja jos tuettavat eivät ole tasaisesti ympäri maata niin tämä johtaa aluellisiin tulonsiirtoihin, Se mitä en kuitenkaan parhaalla tahdollakaan pysty ymmärtämään on että miksi alueita pitäisi tukea? Jos halutaan tukea maatalouselinkeinoa niin ei se ole mikään peruste tukea sitä eri tavalla eri puolilla maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Paavo Häikiö kirjoitti 29.11.2009 kello 18:02

    tpyluoma:

    Olet oikeassa, mutta kyse on maataloudesta puhuttaessa EU:n päätöksistä, ei Suomen.

    Ja jos on niin että Suomeen saadaan takaisin rahaa mitä eulle maksetaan joka tapauksessa, niin hyvä.

    Maataloustuet voitaisiin varmaan poistaa, jos ne samaan aikaan poistettaisiin koko EU:n alueelta ja sitten tehtäisiin tuontitulli kaikelle tuetulle tuotannolle esim. USAsta.

    Suomalainen maajussi pärjäisi varmasti niissäkin oloissa ihan hyvin, onhan nyt hänen ranskalaisen viljelijäveljensä hehtaarituki tuplat suomalaiseen viljelijäveljeen verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. kktalo Yppäristä kirjoitti 29.11.2009 kello 18:27

    Paavo Häikiö osui naulan kantaan, Luin läpi nuo kommentit ja oli todella surullista luettavaa.

    Unohdetaan kuinka paljon koko elintarviketju Suomessa työllistää. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista, kun katsotaan koko ketjuläpi

    Pohjoista parjataan kaikesta mahdollisesta. Maitotuki nousee C alueilla 0,1 centiä /litra, Sekin oli kasvanut jutussa mahdottomaksi vaikka kirjoittaja tiesi totuuden. Keskikokoiselle maidontuottajalle se on 200 euroa vuodessa.

    Etelässä ei varmaan ole poistunut viljelystä yhtää hehtaaria sen taki että se olisi jätetty viljelemättä. Mutta Suomen peltopinta-alasta on jäänyt teiden ja rakentamisen alle peltoa yhtäpaljon kuin on raivattu. Nyt palautetaan Suomen EU-tukia takaisin kun raivioita ei voi ottaa tukijärjestelmään etelän viljeliöiden vaatimuksesta. Elikkä raivioille olisi tukirahat olemassa, mutta kateus politiikka estää niiten käyttämisen.

    Ne korkeat investointi tuet EU painosti Suomen maksamaan jotta saataisiin yksikkökoot kasvamaan. Nyt ne on kasvanut ja kateus sen myötä.

    Suomessa ei ole liikaa peltoa, Osa viljasta pitäisi tuottaa etanoliksi ja Sivutuoteena syntyisi valkuais rehua jolla voitaisiin korvata sademetsitä raivatuilla pelloilla tuotettua soijaa.

    Näitä keskusteluja vaivaa kokonais näkemyksen puute, kokonaisuuksita iroitetaan osatotukksia joilla lyödään toista senkuin jaksaa.

    Minua ei vaivaa vaikka etelän viljeliät saakin isompaa tilatukea kuin minä C2- alueella. Minä toimin niistä lähtökohdista mitkä minulla on

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Esko Niemi kirjoitti 29.11.2009 kello 18:50

    Paavo Häikiölle:

    Mikä ihme on Saimaan motari? Oli mikä oli, se näkyy laskelmissani luultavasti alueiden välisenä tulonsiirtona, jos sitä motaria on ko. alueella asukasta kohti keskimäräistä enemmän tai vähemmän.

    Tuon koko maan asuttamisasian Sylvesteri jo kommentoikin aika tyhjentävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kullervo kirjoitti 29.11.2009 kello 19:07

    “Tässä keskustelussa näyttää olevan paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaessa ruotsin kielen asemasta Suomessa.”

    On mielenkiintoisa pohdiskella, miksi tietyistä kysymyksistä tulee netissä kestosuosikkeja ja miksi argumentaatio menee kärjekkääksi. Näitä kysymyksiä maataloustukien lisäksi ovat ainakin feminismi (ja sen propaganda), pakkoruotsi ja maahanmuutto.

    Mielestäni näitä asioita yhdistää ainakin se, että “virallinen näkemys” poikkeaa radikaalisti “nettiyhteisön näkemyksestä”. Lisäksi “virallista näkemystä” ei viitsitä ylimielisesti perustella tai jos viitsitään, perusteluissa vilisee vääriä faktoja, jotka on kumottu nettikeskusteluissa noin tuhat vuotta sitten.

    Kärjekkyys syntyy luontevasti tuosta vastapuolen ylimielisyydestä. Joskus se näyttäisi olevan myös strateginen valinta: jos kerran maltillinen argumentointi ei mene läpi, kokeillaan sitten huutamista. En tiedä, kuinka hyvin huutaminen toimiin, mutta veikkaan että aika hyvin.

    Joskus kärjekäs argumentaatio toimii kuitenkin vastoin tarkoitustaan. Sofi Oksanen väitti, että tyypillinen mies ei kykene kommunikoimaan ja hakkaa siksi perhettään. Oksanen varmaan feministinä kuvitteli toimivansa niin hyvän asian puolesta, että kärjekäs valehtelukin sallitaan. Minä veikkaan, että Oksasen oksennus oli niin vihamielinen, että se päätyy toimimaan feminismiä vastaan (mikä tietysti on hyvä asia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Evert The NeveRest kirjoitti 29.11.2009 kello 19:19

    kktalo Yppäristä kirjoitti:
    “Unohdetaan kuinka paljon koko elintarviketju Suomessa työllistää. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista, kun katsotaan koko ketjuläpi”

    Rusileipä leivotaan tuontirukiista ja ruotsalainen maito työllistää Hämeenlinnan meijerissä ja sitä rataa siinä missä suomalainen maito ja kun katsotaan koko ketju läpi niin K-kauppias se työllistää satoja miljoonia ihmisiä. Jopa Bolivian kahvinviljelijät.

    Tämä asia on puhki puhuttu jo “maataloustuessa miljoonat ovat halpoja” -ketjussa. Eikö nyt pitäisi keskustella siitä, miksi maataloutta kammetaan maajusseja eriarvoistavilla tukiaisilla etelästä pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. eemeli kirjoitti 29.11.2009 kello 19:23

    kk-talo kirjoittaa täyttä potaskaa.

    Pohjoisen maitoon tuli juuri tehdyssä v. 2010 tukiratkaisussa uutta tukea, ei paljoa, mutta asian törkeyden ydin onkin siinä, että C-alueen miehittämä MTK:n johtokunta on koko ajan vaatinut lisää tukea AB-alueen maidolle. Mutta kun tuli todellisen päätöksen hetki, junailivat he maitotuen itselleen. Pienen, mutta kuitenkin. AB-alueelle ei mitään.

    Nykyinen tukisysteemi ei ole se, mitä EU-liittymissopimuksessa sovittiin: etelän AB-alueelle piti maksaa EU:n määräyksestä korotetut investopintituet, ne MTK junttasi pois heti alkuunsa…ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. Samalla MTK-junttauksella lähti AB-alueelta nuorten viljelijöitten tuki, C-alueelle sitä maksetaan edelleenkin (ks. tukihakemuslomake).

    Teiden ja rakennusten ym. alle on jäänyt hyvin vähän peltoa, niistäkin vapautunut tuki on siirretty heti uusille pelloille. Mitään rahareserviä raivioita varten ei ole päässyt syntymään. Uusien raiviotten mahdollinen tuki otetaan vanhojen peltojen tukia leikkaamalla.

    Meillä on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa ja uutta raivataan aivan järjettömästi, ja nimenomaan korkean eläintuen C-alueella. Jos kansallinen tuki poistettaisiin, loppuisi järjetön raivaaminenkin. Tundran “peltoja” pitäisi metsittää, ei raivata uutta!

    Miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa Pietarin ökyrikkaille halvat voit ja juustot?
    Valio on vienyt n. 40% vastaanottamastaan maidosta erilaisina tuotteina ulos, lähinnä Venäjälle.

    Viljaetanolista puhuminen on täyttä hömppää, runsas kaksi vuotta sitten sekä Altia että Lännen Tehtaat tutkivat asian, ja totesivat, että ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei likimainkaan.
    Nyt Pekkarinen on asettanut yhden miehen toimikunnan (Esa Härmälä, ent MTK pj) tutkimaan taas tätä samaa asiaa.

    Kun lasketaan viljaetanolista saatava energiatase, niin tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan. Ei järjen häivääkään koko touhussa.

    Maataloutemme vinoutumat saadaan oikaistua, kun kaikki Suomen kansalliset tuet poistetaan, tätähän mm. Ruotsi on EU:ssa moneen kertaan vaatinut.

    kktalo puhuu etelän suuremmasta tilatuesta: tilatuki onkin vain pieni osa kokonaistuesta, se on C-alueen kotieläintiloilla ruhtinaalliset etelän tukiin verrattuna.

    Ja sosiaali-ja terveysministeriön rahojen käyttö maatalouden “lomituksiin” on täysin vastuutonta toimintaa. Samaan aikaan mm. vanhainkodit huutavat raha- ja henkilöstöpulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. eemeli kirjoitti 29.11.2009 kello 19:31

    Pohjanmaan tuottajat (sis. MTK) ajaa etanolitehtaan pystyttämistä valtion suurella tuella. Sivutuotteena syntyisi TOSIHALPAA valkuaisrehua alueen kotieläintiloille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. kktalo Yppäristä kirjoitti 29.11.2009 kello 21:46

    Metallimies Sylvesterille. joka kirjoitti 29.11.2009 kello 15:47

    Oletko ajatellut kuinka paljon Suomalainen maatalous työllistää metallimiehiä; Valtra, Elho, Junkkari, Pellonpaja, Alatalkari, Multiva, Tume, Sampo….. Pitkä tulisi lista, jos kaikki tähän pantaisiin. Monet niistä on menestynee myös vientimarkkinoilla. Yksikään näistä yrityksita ei olisi olemassa ilman kotimaista maataloutta.

    Että kun jatkossa syljet sitä vittua, paskaa, veroiilimatoa maidän viljeliäin päälle, Paskannat samalla yli 10`000 Suomalaiselle metallimiehelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. kktalo Yppäristä kirjoitti 29.11.2009 kello 22:48

    Eemeli; Ei sa mitään potaskaa ollut se 0.1 settiä. Tiesit itsekin sen koon ja vaikutuksen keskiverto tilalle. minun puolesta sen lisän olisi voinut maksaa kaikille alueille.

    Altian ja Lännen etanoli hankkeet kaatui noususuhdanteen aikana viljan- ja metallien nopeaan hinnan nousuun. Nyt molemmat on halpoja ja etanolin teko olisi kanattavaa. Kyllä sillä valkuaisella markinahinta otetaan, Ei se Altian ohratärkelyksen vallkuainenkaan sikamiehille halpaa ole. Kipurajalla.

    No mitä järkeä siinä on että sademetsää raivatan pelloksi että saadaa etanolia ja soijaa. Meillä on EU,n määräys lisätä tulevaisuudessa biolisä poltoaineesen. Jostakin se biolisä tulee, miksei siten tehdä sitä itse, Sitä on myöhäistä jappasta onko se biolisä viisasta vai ei, päätös on tehty.

    Arla sulkee Hämeenlinnan pakaamon ja pakkaminen siirtyy, niin minne se siityykään? Vantaale?

    Peltoja on todellakin poistunut viljelyksestä suunilleen saman verran kuin on raivattu. Kaivakaa se jostain tilastosta. Ja niitä Eu- tukeja palautetaa takisin EU,niin, siksi kun ei ole tarpeeksi tukikelpoista alaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 29.11.2009 kello 23:19

    kktalo Yppäristä kirjoitti 29.11.2009 kello 22:48

    “Peltoja on todellakin poistunut viljelyksestä suunilleen saman verran kuin on raivattu. Kaivakaa se jostain tilastosta.”

    En tiedä mistä lähteestä sinun tietosi on peräisin mutta jos oikeaa tietoa haluat ja lueskelet Maataloustilastollista vuosikirjaa niin mielestäni sieltä löytyy kyllä ihan että pellon nettomuutos 1996 => 2008 on noin +150.000 hehtaaria. Siis nettomuutos kaikki poistumat ja lisäykset huomioden. Eli kyllä peltoala on selkeästi lisääntynyt eli on raivattu enemmän kuin on tonteiksi jne poistunut. Tätä taustaa vasten ihmetyttää tuokin että “ei ole tarpeeksi tukikelpoista alaa” kun aikanaan tuet määrättiin liittymishetken mukaan ja sen jälkeen tullut noin paljon lisää peltoa. Oletko nyt ihan varma tietosi oikeellisuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. MIVa kirjoitti 30.11.2009 kello 3:17

    Miksi Suomessa juodaan niin kamalan paljon lehmän maitoa? Lapset tarttee maitoa elämänsä aluksi, mutta yleensä äitinsä hoitavat sen, ei lehmät. Kun tuo aika on ohi, eikö koko maidon juontia voisi kokonaan lopettaa? En oikein käsitä, miksei vesi riittäisi juomaksi kunnollisen ruuan lisäksi. Jostain hämärästä mielikuvasta minulla on käsitys, että pohjoisen maailman porukka “kärsii” mutaatiosta, millä lehmän maidon juonti ei aiheuta ongelmia. Palataan normaaliin.
    Miksi muuten jonkinlainen telakkatuki aiheuttaa hirveitä pääsärkyjä joillekin, mutta mieletön maataloustuki ei lähimainkaan samanlaista?? Onko kepulaisia muka niin paljon?? Kuulisin mielelläni esim OS:lta, kuinka paljon Suomen valtio itse tukee maataloutta eri tavoilla, ja paljonko vielä EU lisäksi????????????
    Yleensä aika moni tietää, että EU:n rahoista hirmu suuri osuus menee nimenomaan maatalouteen. Miksi? Kuinkahan paljon todella pahaa kehityismaille tekee esim erilaiset vientituet? Miksi niitä ei lopeteta??
    Tää osa-alue elämästä on kyllä niin helkkarin ihmeellinen, etten usko sen järkeistyvän pitkään aikaan, vaikka syitä olisi ja paljon.
    Minusta Suomessa pitää tukijutut hoitaa niin, että tiettyjä hommia hoidetaa siellä, mihin luonnonmukaisesti olisi hyvä, eikä joillain spesiaalijutuilla ohjata hommaa aivan muualle,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. eemeli kirjoitti 30.11.2009 kello 8:18

    kktalo jauhaa paskaa oikein tosissaan.

    Altia on äskettäin ilmoittanut, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut, jotta viljaetanolin tuottaminen kannattaisi. Edellyttäisi, että viljaa pitäisi saada jatkuvasti 35-50 e/tonni hintaan, siis alle puoleen nykyisestä EU-ajan alhaisimmasta hintatasosta. Eikä sekään tosiasia ole muuttunut miksikään, että viljaenergian tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa, kuin mitä siitä saadaan syntymään.

    Tiedossa on, että Pohjanmaan pojilla oli suunnitelma rakentaa Altian viljaetanolitehtaan ja Nurmon Atrian teurastamon väli täyteen halpaa Altian valkuaisrehua käyttäviä sikaloita.

    Mikäpä siinä, Altia voi rakentaa etanolitehtaansa, mutta siihen ei pidä hassata valtion tukirahoja.

    Kannattaisi lukea muutakin kuin Suomenmaata ja Maaseudun Tulevaisuutta!

    Meillä ei ole tutkittu lainkaan “toisen sukupolven” energiatuotantoa, nurmesta kaasuttamalla saatavaa energiaa. Sillä saataisiin ylimääräiset pellot muuhun käyttöön kuin ylijäämäviljanviljelyyn. Syy on varmaankin se, että siitä ei synny halpaa valkuaisrehua sivutuotteena.

    Täysin käsittämätön on kktalon väite, että peltoa poistuisi saman verran kuin uutta raivataan!
    Poistuvien peltojen tuki on siirretty kokonaan 0,2 suuruisten kuvio-oikaisujen tukeen, mitään ei ole jäänyt säästöön.

    Tässä raivattujen peltojen määrä ha:

    1996: 27 216
    1997: 20 728
    1998: 27 865
    1999: 15 750
    2000: 20 416
    2001: 13 861
    2002: 15 216
    2003: 11 726
    2004: 2 363

    Melkoisia määriä. Jos peltoa olisi poistunut samat määrät kuin mitä on uutta raivattu, ei mitään ongelmaa olisikaan, poistuvalta pellolta saa tuet siirtää uudelle lohkolle.

    Että muka EU-tukia palautettu peltoalan puutteessa!!!! Eipä ole ennen tuollaista väitettä tullut vastaan! Tilanne on juuri päinvastainen, esim. siirryttäessä tilatukisysteemiin vanhasta CAP-järjestelmästä, leikattiin tilatukea 5% kasvaneen pinta-alan takia.

    Kannattaisi lukea muutakin kuin Suomenmaata ja Maaseudun Tulevaisuutta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 9:56

    Lapin mies kirjoitti 29.11.2009 kello 9:37

    “Luin myös sitä edellistä kirjoitusta muutaman kerran, mutta loptein kun siinä alkoi esiintyä niin paljon virheitä ja tarkoituksella levitettyä väärää tietoa, kuten tässäkin alustuksessa on.

    Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maataloudella on paremmat tuet etelässä kuin pohjoisessa, tosiasia on että paremmat tuet on vain eläintuotannolla, pinta-alatuet eli kasvintuotanto on käytännössä täysin samoilla tuilla, pääosa maatiloista on kasvitiloja kuten viljaa.”

    Tämä rupesi vähän ihmetyttämään että mahdetaanko tässä tarkoittaa minua ja piti oikein tarkistaa että miten noi asiat on. Mutta ei, en valitettavasti hirveitä virheitä esittämistäni asioista löytänyt, toivon että jos näissä tiedoissa on joku virhe niin nimimerkki Lapinmies oikaisee esittämäni virhelliset tiedot, kiitos.

    Ja nyt valitettavasti tulee toistoa toisesta ketjusta mutta ne asiat joihin toivon kommenttia eli selvityksen että mikä tiedoista on virheellinen:

    Esimerkki käytännön tilanteesta että 50 lehmän navetta ja 50 ha peltoa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasattu luvut:
    Tukialue A B C1 C2 C3 C4
    Nurmi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Rehuvilja e/ha 695 697 617 621 637 688
    Maito c/l 3 3 8 9 12 21
    ————————————
    Maito 50 leh 12750 12750 34000 38250 51000 89250
    Peltotuet 34700 34700 30850 31175 31975 34525
    ————————————
    Kokonaistuet 55950 55950 64850 69425 82975 123775
    Ero A-aluees 0 0 8900 13475 27025 67825
    Ero % A-alu 0 0 +15 +24 +48 +121

    Vastaavanlaisia laskelmia tukierosta on esitetty eduskunnassa 2006 ja niissä tukierot ovat mielestäni jopa suuremmat kuin tässä omassa esimerkissäni:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Ja maidontuotannon siirtymisestä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lainaus sivulta 11:
    “Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia.”

    Sikatuotannon kehittymisestä tutkimusta
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
    lainaus sivulta 26:
    “Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla.”

    Emolehmistä löytyy tietoja tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=245&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=259
    joita kannattaa käydä katsomassa ihan itse mutta pikaisesti näyttäisi olevan että muutos 2006 => 2009 niin ab-alueella osassa jopa laskua ja osassa pientä nousua kun taas c-alueen eläinmäärät lisääntyneet jopa 50-80%. Eli selkeästi myös emolehmien tuotannon painopiste on siirtynyt pohjoisemmaksi samoin kuin maidonkin.

    Mutta minun mielestäni tukiero on selviö ja sen vaikutukset näkyvät kaikissa tilastoissa jotka kertovat miten kotieläintuotannon painopiste siirtyy c-tukialueelle. Jatkossa kun 141-tuki poistuu niin jos mitään ei tehdä niin kehitys vain kiihtyy. Tämä todennäköisesti alkaa näkyä lähivuosina sikapuolella jossa tukiero tulee kasvamaan joka vuosi. Mutta mielelläni jos nimimerkki Lapinmies esittää omat lukunsa ja kertoo miten tukiero vastaa olosuhde-eroa ja sen ansiosta mitään siirtymistä ei tapahdu ja esittää myös tosiasiat väitteensä tueksi niin olen
    valmis kantaani tarkistamaan. Tosin nuo toisessa
    http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja
    ketjussa esittämäni laskelmat joissa tukierolla pystytään ostamaan kaikki rehuvilja lypsylehmille ja jää vielä rahaa melkein puolet ylikin niin jotenkin se vaikuttaisi siltä että tukiero ei vastaa esimerkiksi satotasoeroa.

    Ja tuosta kasvinviljelystä ja sen katteista ja muusta vielä. Maatalouden tuottoisin ja työllistävin osa on pitkällä aikavälillä juuri kotieläintalous. Juuri sen takia tämä kotieläinpuolen tukieron aiheuttama siirtyminen on niin tuhoisaa että siinä samalla viedään mahdollisuus päätoimisuuteen. Se että jää sivutoiminen matalakatteinen kasviviljely joka ei mahdollista elämistä ilman tilan ulkopuolelta tulevia tuloja niin se ei ole tarkoituksenmukaista. Samalla ympäristön kannalta yksipuolistetaan tuotantoa eli nurmien määrä vähenee ja kun ei ole kotieläimiä niin ei ole myöskään karjanlantaa maan rakenteen ja multavuuden parantamiseen. Lisäksi kun huomioidaan se että puhutaan kuitenkin massatuotteista eli liikutettavat massat ovat suuria (maito, liha) niin mitä pitempien matkojen takaa tuotteet rahdataan kulutuspaikkaan niin ei se ensinnäkään ole ilmaista ja toiseksi niin kuluuhan siinä fossiilisia tai biopolttoaineitakin enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 11:42

    Tässä tukierot edellisen kirjoittajan toimesta kasattuna pinta-alojen osalta tulevista tuista, maitotilalla.

    Esimerkki käytännön tilanteesta että 50 lehmän navetta ja 50 ha peltoa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasattu luvut:

    Tukialue A B C1 C2 C3 C4
    Nurmi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Reh-vil e/ha 695 697 617 621 637 688

    Jokainen huomaa ettei pinta-alapuolella ole oleellista eroa tuissa, erot tulee kun otetaan eläimistä ja maidosta tulevat tuet huomioon.

    Kasvinviljelypuolella ei tilojen välillä oleellista eroa olekaan.

    Itse olen huomannut, että nämä keskustelut menee siinä vaiheessa pilalle kun osa kirjoittajista alkaa purkaa lapsuudenaikaisia traumojaan ja kepukaunojaan ja sitä kautta tekevät asioilla politiikkaa, joka tässä tapauksessa kääntyy kaikenlaisen aluepolitiikan vastustukseksi, en nyt tarkoita edellistä kirjoittaa vaan muita kirjoituksia joita tässä ketjussa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 13:26

    Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 11:42

    “Jokainen huomaa ettei pinta-alapuolella ole oleellista eroa tuissa, erot tulee kun otetaan eläimistä ja maidosta tulevat tuet huomioon.

    Kasvinviljelypuolella ei tilojen välillä oleellista eroa olekaan.”

    Onko koskaan mahtaa käynyt mielessä että nehän ovatkin nimenomaan ne kotieläinpuolen tuet jotka sen kotieläintuotannon sinne c-alueelle siirtää? Sehän olisi itse asiassa aika loogista että se toiminta jota enemmän tuetaan kannattaa paremmin? Et yhtään kommentoinut tuosta selkeästi nähtävissä olevasta tuotannon siirtymisestä c-alueelle? Mutta että olennaisia ovat nuo eläinpuolen tukierot, eivät nuo kasvupuolen tukierot joita tuossa esittelet ja toteat että eihän pohjoinen saa yhtään parempia tukia? Yhdistetyt eli kasvipuolen + kotieläinpuolen tuet sen sijaan selkeästi c-alueen hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Matti Nissinen kirjoitti 30.11.2009 kello 14:19

    Enpä tiedä noista tukiasioista mitään, mutta psykologisen tutkielman suomalaisten traumoista näiden “keskustelujen” perusteella voisi tehdä. Tämä ei toki päde kaikkiin keskustelijoihin, mutta hirmuinen vihan sävyttämä oikeassa oleminen asuu aika monessa. Tehokkaampi paikka vihan purkamiseen näiden keskustelupalstojen sijaan voisi olla perikansallinen korpiraivio aseina kirves, kuokka ja kanki. Kaikki koneet paitsioon ja kunnon hehtaarikorvaus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. eemeli kirjoitti 30.11.2009 kello 14:31

    Lapin mies vääristelee asioita ilmeisen tarkoituksella. Peltotuilla ei ole juuri mitään tekemistä vääristyneen tukipolitiikkamme kanssa, vaan nimenomaan kotieläintukierot on kaiken pahan alku ja juuri. Pohjoisessa on kotieläintuet niin suuria, että paltoa kannattaa raivata, vaikkei siihen saisikaan tukea….eläimiä lisää ja uutta tukea tulee sitä kautta lujasti. Etelässä alhaiset kotieläintuet ovat johtaneet eläinmäärien pienenemiseen = tuotanto siirtyy pohjoiseen.-

    Kuuntelin joskus EU-jäsenyyden alkuaikoina yhden neuvotteluissa mukana olleen herran esitelmää, hän kertoi, että C-alue (=MTK) halusi korkeat kotieläintuet, siellä oltiin vastaavasti valmiita tyytymään etelää selvästi alempiin peltotukiin. Näin myös tehtiin. Mutta heti jäsenyyden alkuvuosina MTK nosti kauhean äläkän, kun AB-alueella oli korkeammat ha-tuet kuin C-alueella. Ne tasattiin. Asiaan kuuluu, että vastaava tasausta etelään päin ei kotieläintuissa tehty.

    Valtiovarainministeri Niinistö halusi v. 1996 jättää maatalouden suunnitellun energiaveron korotuksen ulkopuolelle, hän olisi siirtänyt maatalouden samaan alempaan veroryhmään teollisuuden kanssa.
    MTK torppasi Niinistön tarjouksen sillä ehdolla, että puolet maatalouden veronkorotuksen kertynästä palautetaan maataloudelle. Niinistölle tämä sopi, jäihän toinen puoli valtion kassaan.
    MTK vaati palautuksen käyttämisen uuteen C-alueen 70 mk hehtaaritukeen. Sinne se myös meni. Etelän osaksi jäi maksajan rooli.

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 16:03

    Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.

    Jokaisella sektorilla on Suomessa edunvalvojansa, palkansaajilla se on SAK ja maajusseilla MTK, varmaan löytyy henkilöitä jotka tuntevat patoutunutta perusvihaa näitä organisaatioita kohtaan, mutta tälläiset foorumit ei ole oikeita paikkoja näiden tunteiden purkamiseen, siihen tarvitaan psytkiatrista hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. kktalo Yppäristä kirjoitti 30.11.2009 kello 16:07

    Kun Cap tuesta siiryttiin tilatukeen pinta-ala kasvoi todellakin siinä vaiheessa. Osa viljelyksistä ei saanut aiemmin cap tukea mm. ruokaperuna, vihannesviljely yms. Ja nyt saa. Itse käsitin että se 5% leikkaus johtui juuri tästä. Tilatukea saa käsittääkseni kaikki pellot viimeisiä raivioita lukuunottamaatta.

    EU liitymisen jäkeen palautui peltoja viljelyyn Lutu (luopumistuki) järjestelmästä, samoiten otettiin muuten vain viljelemättömiä peltoja viljelyyn. Ei kaikki lisä ole raivaamalla otettua.

    Tarkoitin nimenomaan viljelystä poistuneen ja raivatun suhdetta.

    Edelleen toistan että Tornion 1000 lehmän navetta on toteutumaton unelma. Ja maitoväkin on siitä irtisanoutumassa. Kansallisille maitotuille on tulossa katto, juuri näitten unien takia. Hyvä niin.

    Yleensäkkin noita isoista navetoita, heikoa näkyy olevan kannatus, oli millä tukialueella hyvänsä. Varsinkin mitä nopeammin on polkaistu pystyyn. Toki niissäkin on kannattavia yrityksiä, varsinkin jos kehitystä on tehty useamman sukupuolven ajan. Ja kyllä sieltä etelästäkin hyviä yksiköitä löytyy. Ihailtavaa ammatti taitoa.

    Joku kirjoitti että ulkomaiset viljeliät ei kadehdi Suomalaista viljeliää. Kyllä Ruottalaiset ja Tanskalaiset on koko ajan meidän kimpussa. Hyvä esimerkki ruokaperunankansallinen tuki, jonka Ruottalaiset painosti pois. Eihän heidän mielestä kannattaisi koko Suomessa maata viljellä. Ei siellä etelässäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 17:12

    Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 16:03

    “Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.”

    Et vastannut edelleenkään mielestäni asialliseen kysymykseeni tuosta tuotannon selkeästä siirtymisestä c-alueelle? Minun mielestäni se johtuu siitä että nykyinen tukiero ylikompensoi todellista olosuhde-eroa ja siksi tuen varassa tuotanto kannattaa paremmin c-alueelle ja kannattavuusero on johtanut kotieläintuotannon siirtymiseen c-alueelle. Mutta mielelläni jos asialliset perusteet esitetään niin olen valmis kantaani tarkistamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Evert The NeveRest kirjoitti 30.11.2009 kello 17:17

    Maataloudesta on keskusteltu täällä asiallisesti ja tietoon perustuen ilman mitään erään kirjoittan keksimää kaunaa. Omat symbatiani ovat viljelijöiden puolella, jotka sokeina ovat ajamassa miinaan.

    Kaikki tosiasiat osoittavat, että maataloutta ei näillä leveysasteilla pitäisi harjoittaa lainkaan vaan muutamaa piirua etelämpänä.

    Tuoreen Maaseudun tulevaisuuden mukaan Eurostatin mukaan Suomessa maatalouden kustannukset ovat EU-maiden suurimmat suhteessa markkinatuottoon ja että viljelijöille ei olisi viime vuosina jäänyt lainkaan palkkaa, jos ei olisi ollut EU- ja kansallisia tukia.

    Tämäkin asia on blokin keskusteluissa maatalouden taseista ym. todettu ja sitäkin on yritetty vääntää valheeksi ja panetteluksi. Juho Kusti Paasikivi lausui, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Maaseudulle pitää etsiä toisenlaisia skenaarioita kuin tuhannen lehmän navetoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. eemeli kirjoitti 30.11.2009 kello 17:44

    Lapin mies lähtee asiattomille linjoille, koska ei pysty asialliseen ja tosiasiapohjaiseen keskusteluun tukivinoutumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Pohtija kirjoitti 30.11.2009 kello 19:11

    Taitaa olla erikohtelu aiemmin tuttua lähinnä ajalta, jolloin Suomessa oli myös voimassa eurooppalainen sääty-yhteiskunta ja sen veroista vapautettu aatelisto. kuriositeettina sanottakoon, ettei Suomesta ole aatelistoa virallisesti koskaan lakkautettu, vaikkakin se on menettänyt kaikki erioikeutensa.

    Maan sisällä tukiero on ongelma siksi, että se tuhoaa alan yhteistyömahdollisuuksia ja siirtää keskustelun alan kehittämisestä keskinäiseen alueelliseen riitelyyn. Se myös eriarvoistaa samassa asemassa olevia varsinkin juuri tukirajalla sen molemmin puolin olevia tiloja, jossa olosuhteet ovat tasan samat molemmilla mutta tuet eivät. Suomessa käytäntö on aika outo, mutta ehkä muualla euroopassa tutumpi, koska se on käytännön tuonut.

    EUn toiminta on ymmärrettävää, kun asiaa tarkastelee piiitkästä historiallisesta perspektiivistä. Eli Rooman valtakunnan aikoja pohdittaessa:

    Tuolloin imperiumin hallintojärjestelmää pidettiin osin tarkoituksellisesti monimutkaisena. Tavoitteena oli minimoida eri alueiden kapinointi antamalla niille eriarvoisia asemia imperiumin sisällä. Tällä hajota ja hallitse (divide et impera) -taktiikalla alueet usutettiin toistensa kimppuun keskushallinnon asemasta.

    Peruste miksi tukijärjestelmän vertailu juuri muinaiseen Roomaan. Koska EU seuraa hallinnollisesti reippaalla vauhdilla juuri Rooman valtakuntaa eli seuraava Rooman hallinnon kuvaus voisi olla kuin EUsta ja sen siirtymisestä kohti ulko- ja muut ministerit ja lopulta presidenttihallintoon (Room. Keisari):

    Roomalaiset kutsuivat valtiotaan tasavallaksi (libera res publica), vaikka se ei missään historiansa vaiheessa ollut demokraattinen. Sitä hallittiin monimutkaisella senaatin, virkamiesten ja vinoon jyvitettyjen kansankokousten järjestelmällä. Vähitellen tietyt yksilöt omivat enenevissä määrin valtaa. Tästä syntyi käytännössä monarkistinen, aluksi ulkoisesti vanhat tasavaltalaiset muodot säilyttänyt keisarijärjestelmä.

    Tukierot siis tuskin poistuvat ellei niitä saa kansallisesti tasoittaa, mutta tdn EU kieltää senkin sillä tasapuolisuus ei palvelisi sen poliittisia tavoitteita ja samasta syystä EU tuskin pyrkii myöskään lopettamaan maataloustukia kokonaan koko maasta.

    Voihan tietenkin olla, että tämä (osittain humoristismielinen) spekulointini ei pidä paikkaansa ja yhteneväisyydet ovat sattumaa, mutta esitän sen silti, kun kokonaiskuvan palat sopivat niin hyvin kohdalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Paalimies kirjoitti 30.11.2009 kello 20:38

    “Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 16:03
    Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foorumille tulee häiriintyneitä MTK kaunaisia kylähulluja.
    Jokaisella sektorilla on Suomessa edunvalvojansa, palkansaajilla se on SAK ja maajusseilla MTK, varmaan löytyy henkilöitä jotka tuntevat patoutunutta perusvihaa näitä organisaatioita kohtaan, mutta tälläiset foorumit ei ole oikeita paikkoja näiden tunteiden purkamiseen, siihen tarvitaan psytkiatrista hoitoa.”

    Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:05

    En vaan hyväksy tätä maajussien etujärjestön täysin asiatonta ja vääristelevää mollaamista, enkä osallistu tälläisten viestien nostamiseen tai aiheiden esilläolon edistämiseen.

    Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.

    Suomi neuvotteli aikanaan EU:n kanssa oikeuden maksaa kansallisia tukia, sillä perusteella että sen maatalous on muuta Eurooppaa pohjoisempana, samalla tämä alue rinnastettiin tavallaan vuoristoalueisiin.
    No tämä perusasiahan ei EU jäsenyyden aikana ole muuttunut miksikään, Suomen maatalous on yhäkin muuta Eurooppaa pohjoisempana eikä tule koskaan olemankaan, ainoa asia mikä ei mennyt suunnitelmien mukaan oli se, että tukialueraja siirtyi neuvottelujen aikana Suomen sisälle eikä rajalle kuten oli alunperin tarkoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. juupa juu kirjoitti 30.11.2009 kello 22:09

    Ilmastonmuutoksen edetessä Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema ei voi kuin parantua, ja huomattavsti. Aivan hyvin voidaan viljellä Lappia myöten. Eihän nyt pidä jarrutella maataloudessa vaan antaa kaasua täydellä höyryllä. On sata varma, että maksaa korkoineen takaisin viimeistään seuraavalle sukupolvelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 22:28

    Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:05

    “Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.”

    Tässä on yritetty keskittyä asiakysymyksiin kuten siihen onko tukiero ylikompensoiva josta sitten aiheutuu kotieläintuotannon siirtyminen c-alueelle ja odotettu siihen asiallista vasta-argumentointia perusteluineen mutta taitaa jäädä tulematta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 22:33

    Paalimies kirjoitti 30.11.2009 kello 20:38

    “Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.”

    Näinhän se sitten on varmaankin kun kerran niin sanot ja tiedät. Sanoohan sen jo MTKn puheenjohtajakin, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila Suomen Kuvalehden haastattelussa josta seuraavassa suora lainaus:

    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Paalimies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:51

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 30.11.2009 kello 22:28
    Lapin mies kirjoitti 30.11.2009 kello 22:05
    “Mikäli haluetta asiallaista keskustelua, niin jättäkää omat kaunanne pois ja keskittykää asiakysymyksiin.”
    Tässä on yritetty keskittyä asiakysymyksiin kuten siihen onko tukiero ylikompensoiva josta sitten aiheutuu kotieläintuotannon siirtyminen c-alueelle ja odotettu siihen asiallista vasta-argumentointia perusteluineen mutta taitaa jäädä tulematta?”

    On oma keksintösi tuo “ylikompensoiva” sille ei ole mitään perusteita, onko se suurikin vahinko jos tuotanto olosuhteita tasataan näin pitkässä maassa, pohjoinen tuki on parasta mitä EU on Suomen maataloudelle tuonut ja siitä tulee pitää kiinni se on koko maalle hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Lapin mies kirjoitti 1.12.2009 kello 0:22

    Paalimies kirjoitti ihan asiaa,

    “Kerrankin suorat sanat, ihmeellistä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, oletteko tosiaan ihan vakavissanne ettei mitään pohjoista tukea tarvita, nykyrajat perustuu lämpösummiin ja monimutkaisiin laskelmiin ei niitä mistään hatusta ole temmattu.”

    Pohjoinen tuki oli yksi niistä neuvottelutavoitteista, joita Suomi asetti 1995.
    Sanoohan se tuon tuen nimikin, että se maksetaan pohjoisen sijainnin takia ja siitä syystä, mitä haittaa tästä sijainnista on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 5:23

    Tornion 1000 lehmän suurnavetta tuntui alunperinkin utopistiselta, Saarijärvelle on suunnitteilla samanlainen. Ken elää hän näkee.

    Eilisessä Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä oli mainos Itä-Suomessa (C-alue) olevan uuden robottinavetan “avoimien ovien” päivästä. Sinnehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiinni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta.

    Kepulandiassa on vireillä suuriakin navettahankkeita:

    http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/talous/yl%C3%A4-savoon-yli-tuhat-uutta-lehm%C3%A4paikkaa/461802

    Nyt MTK-herrat ovat esittäneet vaatimuksen, että yhdellekään navetalle ei pitäisi maksaa tukea yli kolme milj. litraa menevästä maidosta. Sanomattakin on selvää, että MTK-herrojen omat maitomäärät jäävät tuon rajan alapuolelle, ja jää vielä mukavasti laajentamisvaraakaan. Sensijaan nämä Sukevan suunnitelmat ovatkin sitten jo liipasimella. Siinäkö jää Rimpiläisen rehuviljat laariin?

    Keskustelupalstoilla on seurattu erään pohjalaisen isännän robonavettainvestointeja, valtiolta tietty isot investointiavustukset ja lisähinnat maidolle ja vierastyövoimaa “sopivasti” navetassa. Tuotos n. 1 milj litraa maitoa vuodessa.
    Tilan verotettava tulo oli viime vuonna yli 300 000 e, osa kevyesti verotettua pääomatuloa. Isäntä harmitteli, kun ei ollut yhtiöittänyt tilaansa tulojensa piilottamiseksi julkisuudelta.

    MTK:n ent. pj Härmälä ihmetelikin joskus, että miksi niille tiloille, jotka ovat saaneet valtion kassasta satojatuhansia euroja avustusta tuotantonsa tehostamiseen, maksetaan edelleenkin korkeat tulotuet.

    Tääläkin kysellään, onko tukipolitiikka vääristynyttä. Vastaus on,että on:

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

    Mitä taas tulee MTK vihaan, niin tässä pikkuisen “etujärjestön” aikaansaannoksia:

    -junttasi AB-alueen korotetut investointituet pois
    -junttasi AB-alueen nuorten tuottajien tuen pois (C-alueella maksetaan edelleenkin)
    -junttasi viljan CAP-alaan 200 000 ha leikkauksen, mikä merkitsi suurimmillaan 9% leikkauksen viljan CAP-tukeen.
    -yritti tilatukijärjestelmään siirryttäessä kaapata toiselle kuuluvaa omaisuutta (tilatukioikeus)
    -juttasi ainutlaatuisen EU:n Suomelle myöntämän viljan kuivatustuen tilatuen sisään, kaikille peltohehtaareille jaettavaksi. Nyt sekin tuki on joutunut leikatuksi,koska on tilatuen sisällä
    -Ministeri Koskinen neuvotteli EU:lta 50 e/ha LFA-korotuksen. MTK vaati heti, että viljalle ei saa maksaa kuin 14 e/ha, sensijaan kotieläimille pitää nostaa 125 euroon + nurmelle lisäksi 40 e/ha korotus. Uusi pöhlö maatalousministeri Korkeaoja meni esittelemään tämän vaatimuksen EU:lle. EU ei sitä aivan hyväksynyt, mutta pudotti kuitenkin viljan LFA-korotuksen maks. 20 euroon, nosti kotieläintuen 100 euroon, ei nurmilisää.
    -Edellisen hallituksen aikana maataloudellekin annettiin TUPO-rahaa 20 milj e. Siitä MTK ohjasi 5 milj e sikatukiin ja loput 15 milj e meni lomittajien palkankorotuksiin, siis maatalouden ulkopuolelle. Viljatiloille ei mitään.
    -MTK junttasi korkeaojan kaudella lähes kaikki loputkin investointituet pois kasvitiloilta.
    -MTK esti valtiovarainministeri Niinistön tarjouksen siirtää maatalous alempaan veroluokkaan, tällä tempulla MTK sai uuden ha-tuen C-alueelle.
    -MTK:n johtokunnassa istuu nykyään herra, joka joitain vuosia sitten tuottajaliitonsa puheenjohtajana nosti julmetun äläkän, kun MMM suunnitteli antavansa pienen lisätuen rypsille, koska sen viljely oli hiipumassa….rahat olisi pitänyt käyttää “omiin tarkoituksiin.”

    Eikä pidä unohtaa, että EU-liittymissopimusneuvottelijat tinkivät viljan viitesadoista, jotta saivat korkean pohjoisen tuen ja siirrettyä vastoin MMM:n alkuperäisiä suunnitelmia Etelä-Pohjanmaan B-alueesta C-alueeseen. Siksi viljan CAP-tuki jäi alhaiseksi (rahat EU:lta)
    Maatalouden liittmisneuvottelut hoiti yksin kepu…saatuaan “veretseisauttavan” vaalivoiton v. 1991. …ja jälki oli senmukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 8:54

    “eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 5:23
    Tornion 1000 lehmän suurnavetta tuntui alunperinkin utopistiselta, Saarijärvelle on suunnitteilla samanlainen. Ken elää hän näkee.
    Eilisessä Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä oli mainos Itä-Suomessa (C-alue) olevan uuden robottinavetan “avoimien ovien” päivästä. Sinnehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiinni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta.
    Kepulandiassa on vireillä suuriakin navettahankkeita:”

    Eemeli sekoittaa nyt fiktiot ja faktat seka EU:n ja kansallisen maatalous poliitkan niin taitavasti korkeampaan potensiin ettei moista ole nähty ei valehtele mutta ei kirjoita tottakaan,
    Pohjoisella tuella kompensoidaan pohjoisen huonompia tuotanto olosuhteita mikä siinä on niin vaikea käsittää. Ylikompensaatio on mielikuvituksen tuotetta jo yksinkertainen päässä lasku selvittää sen. Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio. Kummallista on myös spekulointi 1000 yksikön maitotiloista, sellaisia ei koskaan rakenneta siitä pitää tuollaisen yksikön tarvitsema lannanlevitysala huolen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2009 kello 9:27

    Vielä kalliimmaksi tulisi, jos tekisimme keskelle Pohjanlahtea betonisen keinosaaren ja laittaisimme navetan sinne. Tuskin kukaan kuitenkaan ehdottaisi, että tämäkin kustannusero pitäisi veronmaksajien rahoilla kompensoida. Se, että maidontuotanto on paljon epäedullisempaa Torniossa kuin Varsinais-Suomessa ei riitä kyllä kuluttajalle/veronmaksajille perusteeksi siihen, että varsinaissuomalaisia maidontuottajia houkutellaan muuttamaan Tornioon ja perustamaan navettansa sinne. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 9:53

    Paalimies “unohtaa” sen tosiasian, että lypsykarjan päärehu nurmi kasvaa C1-C2 alueella vähintäinkin yhtä hyvin kuin AB-alueella. Väkirehut eivät maksa ostaen yhtään sen enempää kuin itse AB-alueella tuottaen.

    Mistä kolmanneksen kustannusero syntyy? Missä on “Paalimiehen” laskelmat? Meijeri hakee omalla kustannuksellaan maidon joka Suomen kolkasta, viljanviljelijä joutuu itse maksamaan rahdin kotipihasta vastaanottajan varastoon.

    Tässä pikkuisen tilastotietoa:

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

    Viljanviljelyn kannattavuus on romahtanut pohjalukemiin, mitä tekee MTK?…C-alueen maidolle lisää tukea. Sinne MTK on vaatimassa valtion varaamaa 40 milj euron “kriisirahaakin”.

    Myös PraAgrian maatalouskalenterissa kaikkien muitten tuotantosuuntien “nettovoitto” on positiivinen, paitsi viljalla selvästi negatiivinen. MTK:n myyräntyö näkyy.

    Asiaan kuuluu, että MTK:n viljavaliokunta on hiljaa, onhan se “sopivasti” valittu.

    Sinänsä hyvä, että nyt viimeisetkin viljanviljelijät ymmärtävät jättää MTK:n. Viljanviljelijöitten tuloromahdus on tapahtunut nimenomaan keskustalaisten maatalousministerien Korkeaoja ja Anttila aikana. He ovat nöyrästi tehneet sen, mitä MTK on käskenyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Timo Tenhunen kirjoitti 1.12.2009 kello 10:40

    Voisitko Soininvaara edes hiukkasen perustella mielipiteitäsi maataloudesta? Jos esitetään pelkästään lopputulos ajattelusta, mutta ei sen perusteella olevia faktoja, niin kunnon keskustelua niiden pohjalta ei voi syntyä. Entisenä tutkijana varmasti sen ymmärrät. Maataloudessa on olennaista, että samat talouden lainalaisuudet koskevat sitä kuin muutakin talouselämää. Se ei ole mikään saareke muun yhteiskunnan sisällä.
    Ylikompensoinnista vielä: Etelän ja pohjoisen tuotantokustannuserot tulevat pääosaltaan peltoviljelyn puolelta, eli kotieläintuissa ei tarvitsisi olla välttämättä noin suurta eroa. Nyt kuitenkin on jostain syytä niin, että etelää ylikompensoidaan peltotuissa: ne ovat siellä jopa suuremmat kuin pohjoisempana (lieneekö tämä EU:n ansiota?). Eli pohjoisen kotieläituet sisältävät nykyisellään sekä kotieläintalouden kompensaation että peltoviljelyn kompensaation. Petri Leinonen on oikeassa siinä, että kompensaatio olisi 100 % vasta sitten, kun pellonkin hinta olisi sama kaikkialla. Näin, jos pellon hinta määräytyisi pelkästään tuoton perusteella. Pellon hintaan vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin sen tuotto maanviljelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tpyyluoma kirjoitti 1.12.2009 kello 11:20

    Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muuttaa tuotantoa paikasta A paikkaan B vain sen takia, että tuotanto on paikassa B epäedullisempaa.
    Ja jos oikein hurjaksi heittäytyisi, niin voisi jopa sanoa että tukea pitäisi nimenomaan tuotantoa paikassa A siksi että se on edullisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 11:35

    “eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 9:53
    Paalimies “unohtaa” sen tosiasian, että lypsykarjan päärehu nurmi kasvaa C1-C2 alueella vähintäinkin yhtä hyvin kuin AB-alueella. Väkirehut eivät maksa ostaen yhtään sen enempää kuin itse AB-alueella tuottaen.
    Mistä kolmanneksen kustannusero syntyy? Missä on “Paalimiehen” laskelmat? Meijeri hakee omalla kustannuksellaan maidon joka Suomen kolkasta, viljanviljelijä joutuu itse maksamaan rahdin kotipihasta vastaanottajan varastoon.”

    Eemeli sävellys alkaa olla aika väkinäistä, viljeleekö Eemeli maata ollenkaan, kustannus ero syntyy karkeasti tonnin pienemmästä viljasadota, yksi tuorerehu sato vähemmän ja kuukausi lyhyempi laidunkausi kummastakin päästä. Viljan viljelyn kannattavuus ei ole MTK:n käsissä, ja mistä “nettovoitosta” oikein kirjoitat, tuloslaskelmissa on maitotilojen kohdalla yhtä pitkä miinus kuin muidenkin tuotanto suuntien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 13:40

    Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.

    Täälläpäin oli vielä 1980-luvulla innokkaita karjamiehiä, valitettavasti MTK-kepulainen maatalouspolitiikka vei heiltä uskon tuotannon kannattavuuteen. Viimeinen niitti oli kepulaisten neuvottelema maatalouden EU-liittymissopimus. Loputkin maidontuottajat ovat nyt ikääntyesssään lopettamassa ja seuraava sukupolvi on muissa hommissa, “tyhjää saa pyytämättäkin”, MTK:lta ja kepulta.

    Asiaan kuuluu, että tuotanto pitää siirtää mahdollisimman kauas kuluttajasta.

    Kansanedustaja Martti Tiuri kiteytti kepulaisen maatalouspolitiikan lauseeseen: “Jos Huippuvuoret kuuluisivat Suomelle, siirtäisi kepu maidontuotannon sinne.”

    Hyvin sanottu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Artturi Björk kirjoitti 1.12.2009 kello 13:43

    tpyyluoma:

    Ja jos oikein hurjaksi heittäytyisi, niin voisi jopa sanoa että tukea pitäisi nimenomaan tuotantoa paikassa A siksi että se on edullisempaa.

    Vielä hurjempi sitten varmaan sanoisi, että tuotantoa ei ole syytä tukea A eikä B alueella, koska byrokraateilla on huomattavasti huonommat edellytykset tietää mikä on hyvä ja mikä huono paikka maatalouden harjoittamiselle.

    Sen sijaan markkinoilla yksilöiden päätöksenteon seurauksena resurssit jakautuvat siten, että ne ovat tehokkaassa käytössä, eli maataloutta harjoitetaan siellä missä se on kannattavaa.

    (Tietysti A alueen tukeminen B alueen yli on järkevämpää kuin toisin päin…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:15

    “eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 13:40
    Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.”

    Ei maidontuotantoa mihinkään “siirretä” sama kehityskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta nyt vain tuotanto olosuhteiden tasoittuessa purkaantuvat kehitys ja investointi tarpeet kun siihen on mahdollisuus. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin kannan otto on tyypillistä urbaanin kaunakaupunkilaisen puhetta jonka voi jättää omaan arvoonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:41

    “eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 13:40

    Jos asia on noin niinkuin “Paalimies” kirjoittaa, niin mitä ihmettä varten maidontuotantoa on siirretty ja siirretään yhä pohjoiseen, epäedullisiin olosuhteisiin, ja AB-alueen maidontuotanto ajetaan alas.”

    Ei maidontuotantoa mihinkään ole “siirretty” sama kehityskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta, patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 1.12.2009 kello 15:24

    Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 8:54

    “Pohjoisella tuella kompensoidaan pohjoisen huonompia tuotanto olosuhteita mikä siinä on niin vaikea käsittää. Ylikompensaatio on mielikuvituksen tuotetta jo yksinkertainen päässä lasku selvittää sen. Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio.”

    Päissään vai laskea mitä tahansa mutta otetaas ihan yksinkertainen esimerkki ja lähtökohdaksi tuo 50 lehmän tila jossa 25 viljaa ja 25 nurmea ja a/b vertailu c2 eli tuossa taulukossa.
    Tukialue A/B C2
    Nurmi e/ha 695 626
    Rehuvilja e/ha 695 621
    Maito c/l 3 9
    ————————————
    Maito 50 leh 12750 38250
    Peltotuet 34700 31175
    ————————————
    Kokonaistuet 55950 69425
    Ero A-aluees 13475

    Nyt tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=242&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=257
    sanoisin että tosiaan satotasoero viljoissa voi olla sen 1000 kg ja nurmipuolella 15% ab-alueen hyväksi mutta löytyy vuosia jolloin viljasadot ovat olleet c1:llä maan suurimmat ja myös vuosia kun suurimmat nurmisadot on saatu c-alueella. Mutta lähdetään tuollaisesta oletuksesta että -1000 kg ja -15% joka on mielestäni enemmän kuin reilu lähtökohta vertailulle. Maatalouskalenterin perusteella tuollainen 50 lehmää kuluttaa vuositasolla noin 9 tonnia nurmirehua. Jos satotaso on 16 tn/ha niin voidaan laskea laidun huomioiden että 30 hehtaaria olisi ab-alueella ehkä syytä varata laitumelle ja nurmelle ja 20 jäisi sitten rehuviljalle. Jos -15% niin c2-alueella laitumelle + nurmelle 36 hehtaaria ja rehuviljalle jäisi 14 hehtaaria. Rehuviljaa tarvittaisiin noin 80 tonnia. Nyt ab-aluen satotasolla 4 tn/ha niin tuo riittäisi juuri lehmille. Tila olisi siis nurmirehun ja rehuiljan suhteen omavarainen, kustannuksena tulisi ostettavat väkirehut. Nyt c2:lla 14 hehtaaria ja 3 tn/hehtaari niin saadaan 42 tonnia eli 38 tonnia viljaa on ostettava. Jos oletetaan että kone-, lannoitus jne jne on suurinpiirtein sama kustannus niin tuon omilta pelloilta saatavan rehun kustannus on suurinpiirtein sama. Samoin väkirehukustannus. Mutta c2-tilalle tulee siis lisäkustannusta ostoviljasta 38 * 130 eli noin 5.000 euroa enemmän kuin ab-alueella. Tämän jälkeen kun satotasoeron kustannus on nyt siis laskettu pois tuosta tukierosta niin jäljelle jää edelleen yli 8.000 euroa. Joka on siis mitä korkeampia kustannuksia varten? Mikä on se olosuhdetekijä johon tuo loppu 8.000 euroa kun tuo satotaso on nyt saatu kompensoitua? Vai onko se kuitenkin niin kuin MTKn puheenjohtajakin, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila Suomen Kuvalehden haastattelussa sanoo että:
    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. eemeli kirjoitti 1.12.2009 kello 15:36

    Miksi Suomen kaltaisissa olosuhteissa ylipäätään harjoitetaan maataloutta?

    Vastaan itse: huoltovarmuuden vuoksi.

    Eikä sitä hoideta siirtämällä tuotanto mahdollisimman epäedullisiin olosuhteisiin ja mahdollisimman kauas kuluttajista, jolloin huoltovarmuuden hoito käy kriisitilanteessa mahdottomaksi.

    Aivan päätöntä hommaa tämä nykymeno, pelkästään kepun vaalikarjan ruokintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 1.12.2009 kello 16:39

    Pyydän anteeksi, tarvii tehdä pieni korjaus. Eli tuo taulukko edellä on virheellinen. Edes yhteenlasku ei täsmää. Se ei siis pidä paikkaansa todelisuuden kanssa.

    Tässä on korjattuna se tilanne joka on ollut voimassa tämän vuoden ja pari edellistä vuotta:
    Tukialue A/B C2
    Maito 50 leh 12750 38250
    Peltotuet 34700 31175
    Kokonaistuet 47450 69425
    Ero A-aluees 21.975

    Eli tukieroa on ollut 21.975 euroa ja tällöin siis on jäänyt noin noin 16.000 ylikompensaatiota sen 5.000 euron rehukustannuksen huomioimisen jälkeen. Jolle siis pitäisi löytää hyvä selitys.

    Tässä on taulukko tukisummista ensi vuodelle jossa uuden ab-alueen lehmäpalkkion vaikutus noin 2c/litra on huomioitu:
    Tukialue A/B C2
    Maito 50 leh 21250 38250
    Peltotuet 34700 31175
    Kokonaistuet 55950 69425
    Ero A-aluees 13475

    Eli tuosta vallinneesta hyvin suuresta ylikompensaatiosta saadaan onneksi ensi vuodelle tipautettua pois 8.500 euroa ja siltikin jää vielä mielestäni ylikompensaatiota. Mutta jokainen voi laskea mitä olemassa ollut tukiero on tehnyt tuotannon kehittymiselle eri alueille viime vuosina. Kannattavuusero on ollut tukieron takia niin suuri että se on näkynyt selvästi maidontuotannon kehityksessä eri alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 17:08

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 1.12.2009 kello 15:24

    Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 8:54
    Päissään vai laskea mitä tahansa mutta otetaas ihan yksinkertainen esimerkki ja lähtökohdaksi tuo 50 lehmän tila jossa 25 viljaa ja 25 nurmea ja a/b vertailu c2”

    Unohdat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotannossa niin tarvitaan “joutokarjaa” suurin piirtein saman verran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan miltei sadan hehtaarin tila. Puuttuvaa rehua ei voi korvata ostorehulla koska lannan levitys alaa tarvitaan hehtaari per eläinyksikkö, tässä samalla selviää nyt sekin miksi peltoa raivataan, lannan täytyy saada jonnekin sijoitettua. Unohdit myös lyhyemmän laidunkauden ja viljan hintana ei voi pitää päivän hintaa vaan ehkä viiden vuoden keskihintaa. Eli laskehan uudelleen kun laskuintoa tuntuu riittävän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 1.12.2009 kello 18:28

    Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 17:08

    “Unohdat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotannossa niin tarvitaan “joutokarjaa” suurin piirtein saman verran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan miltei sadan hehtaarin tila. Puuttuvaa rehua ei voi korvata ostorehulla koska lannan levitys alaa tarvitaan hehtaari per eläinyksikkö, tässä samalla selviää nyt sekin miksi peltoa raivataan, lannan täytyy saada jonnekin sijoitettua. Unohdit myös lyhyemmän laidunkauden ja viljan hintana ei voi pitää päivän hintaa vaan ehkä viiden vuoden keskihintaa. Eli laskehan uudelleen kun laskuintoa tuntuu riittävän.”

    Monet asiat on järjestelykysymyksiä. Hiehokasvattamoista olet varmaan kuullut? Eli ei se tuon laskelman perustietoja mihinkään muuta jos molemmat toimivat samalla tavalla niin tarvitaan edelleen sama peltoala. Ja sama tukiero pätee. Varsinkin kun tosiaan olin laskenut vahingossa ensi vuoden luvuilla, vallinnut tilanne on ollut paljon suuremmalla tukierolla.

    Tuossa olet oikeassa että kun kotieläintaloutta laajennetaan c-alueelle ylikompensoivan kotieläintuen turvin niin sitten pellosta tulee niukkuutta ja sitten raivataan. Kun samaan aikaan etelässä parhaita peltoja uhkaa jäädä LHP-vajaakäytölle eli todellista peltopulaa ei olisi jos kotieläinpuolen kannattavuus olisi sama koko maassa.

    Lyhyemmän laidunkauden unohdin mutta ei ne lehmät täällä etelässäkään siitä kuravellistä syksyisin juuri mitään irti saa, umpeen menevät jos laitumen varaan jättäytyy. Toisaalta laskin vahingossa -20% nurmisadon eron kun se -15% on jo osin korkea eli uskoisin että laidun on kompensoitu noilla ihan tarpeeksi.

    Viljan hinta päivän hintana lienee 100 euroa tonnia + rahti ja oli vielä joku aika sitten 80 euroa tonni. Siis ainakin mitä myyvä tila sai. Uskoisin että tuo 130 euroa tonni ei paljoa itse asiassa taida EU-ajan keskihinnasta poiketa. Eli ei ole tarvetta laskea uudestaan. Sen sijaan mielelläni kuulisin mielipiteesi että mihin muuhun se tämänvuotinen rehukompensaation jälkeen jäljelle jäävä lähes 17.000 euron tukiero perustuu, mihin olosuhteisiin? Ja ensi vuodellekin jää vielä se 8.000 euroa? Sinustako tuollainen 17.000 euron tukiero (=yhden ihmien palkka?) ei ole riittävä kannuste-ero selittämään jo tapahtunutta tuotannon siirtymistä c-alueelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Lapin mies kirjoitti 1.12.2009 kello 18:58

    Tässä puhutaan paljon tuotannon siirtymisestä, mikäli tuotanto siirtyisi jonnekkin niin eikö sen silloin pitäisi kasvaa alueella, johon se on siirtynyt, jos tälläista kasvua eu ole havaittavissa tai se kasvaa molemmilla tukialueilla, niin onko silloin oikeastaan kysymys tuotannon siirtymisestä.

    Eemeli voi jättää kepu ja MTK kaunaiset kommenttinsa tekemättä, ei ne minua kiinnosta, jos homman ainoa tarkoitus on mollata maatilojen laillista edunvalvontajärjestöä, niin tämä keskustelu on väärä foorumi.
    Mene muualle kehumaan kokoomusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Evert The NeveRest kirjoitti 2.12.2009 kello 0:07

    Olen syönyt banaaneita koko ikäni. Samoi tekevät serkkuri Afrikassa. Banaanit ovat simpanssien herkkua. Vaikka Suomessa ei banaaneita viljellä, ne eivät ole koskaan loppuneet. Minä en ole kuollut nälkään ja serkkuni Afrikassa voivat hyvin monessa polvessa. Tämän eksoottisen hedelmän huoltovarmuus on ollut parempi kuin varhaisperunan.

    Jos Banaaneja viljeltäisiin Suomessa, se toki työllistäisi monia. Olisi kasvihuoneen rakentajaa, lämmittäjää, halonhakkaajaa, kuljetusyrittäjää, tienpitäjää, myyjää jne. jne. Ehkä satoja tuhansia ruokaketjun työntekijöitä.

    Olen toistaiseksi ollut tyytyväinen banaanien hintaan, laatuun ja makuun, saataavuuteen, enkä ole harkinnut siirtymistä kotimaisiin, työllistäviin ja huoltovarmoihin, laadukkaisiina ja hintaviin banaaneihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. eemeli kirjoitti 2.12.2009 kello 4:02

    Täälläpäin oli neljä vuotta sitten enää puolet viljelijäväestöstä MTK:n jäseniä (paikallisen MTK-herran mukaan), nyt kepulandialaisten miehitettyä koko MTK:n hallinnon kasvaa MTK-vapaa vyöhyke kohisten.

    MTK on AB-alueen viljelijän vihollinen numero yksi.

    Lain mukaan maataloushallinnon pitää kuulla MTK:ta, ei mitään muuta. Nämä onnettomat kepumaatalousministerit ovat neuvotelleet MTK:n kanssa, mikä on ollut helvetinmoinen virhe. Etelän tuottajat jättävät MTK:n.

    Seuraavassa vuoden 2011 vaalien jälkeisessä hallituksessa ei kepu ole mukana, mikä on maamme pelastus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 2.12.2009 kello 5:49

    Lapin mies kirjoitti 1.12.2009 kello 18:58

    “Tässä puhutaan paljon tuotannon siirtymisestä, mikäli tuotanto siirtyisi jonnekkin niin eikö sen silloin pitäisi kasvaa alueella, johon se on siirtynyt, jos tälläista kasvua eu ole havaittavissa tai se kasvaa molemmilla tukialueilla, niin onko silloin oikeastaan kysymys tuotannon siirtymisestä.”

    Kyllä kun tuosta
    Ja maidontuotannon siirtymisestä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lainaus sivulta 11:
    “Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia.”

    katsotaan niin maidontuotanto on ihan oikeasti kasvanut c2:lla ja pienentynyt ab:llä. Ja selkeästi koko c-alue huomioiden niin kokonaisuutena pienentyneestä kokonaistuotannosta yhä suurempi osa on c-alueella ja pienempi osa ab-alueella niin kyllä se tuotanto silloin on siirtynyt c-alueelle kun tuotannon kokonaismäärästä yhä suurempi osuus on c-alueella.

    Ja vaikkapa emolehmistä niin jos lähtötilanteessa 45% emolehmistä on ab-alueella ja 55% c-alueella ja lopputilanteessa 40% ja 60% niin ei kai kukaan vakavissaan voi väittää etteikö tuotanto olisi siirtynyt. Tietysti on vähän semantiikkaa että mitä sanoja tai termejä käytetään mutta kiistämätön tosiasia kuitenkin mielestäni on että tuotannon painopiste on siirtynyt kohti c-aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. eemeli kirjoitti 2.12.2009 kello 8:44

    http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm :

    “EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 – 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha). Tämä epäkohta korostuu nyt, kun komissio ehdottaa peltokasvien viitesadon perusteella maksettavan tuen nostamista. Suomi katsoo, että tämä epäkohta (ts. Suomen todellista alhaisempi viitesato) tulisi korjata”

    Matalouden EU-liittymisneuvottelut hoiti keskustapuolue yksin “veretseisauttaneen” vaalivoiton jälkeen. Keskustalle oli tärkeää saada omalle vaalikarjalle mahdollisimman hyvät tuet, siksi etelän maatalous jätettiin neuvotteluissa heitteille, “tulevaisuuden optioitten varaan”, niinkuin eräs entinen MTK:n johtokunnan jäsen (C-alue) myöhemmin asian ilmaisi.

    Viljan viitesadot olisi saanut helposti neuvoteltua korkeammiksi ja samalla niistä määräytyvä EU-lta tuleva CAP-raha suuremmaksi. Kuitenkin Suomen neuvottelijat asettivat tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman suuret maitokiintiöt ja pohjoiset tuet viitesatojen edelle, samoin Etelä-Pohjanmaa piti saada siirrettyä B-aluelta C-alueeseen.

    Törkeyden huippu on se, että MTK:n vaatimuksesta viljan CAP-alaa leikattiin 200 000 hehtaarilla vuonna 2000, tämä ala käytettiin uuden nurmi-CAP tuen luomiseen. Tämä törkeä MTK-ryöstö merkitsi suurimmillaan 9% leikkausta viljan CAP-tukeen.

    EU-liittymisneuvotteluissa keskustan laskentamiehenä toimi naudanlihantuottaja C-alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 9:09

    Voisiko Eemeli lopettaa tämä MTK/Kepun vastaisen ristiretken ja keskittyä itse asiaan, tämä on hyvinvointiyhteiskunta jossa yhteiskunta kustantaa jokaiselle tarvittavat terapian, jos ja kuten näyttää, tässä tapauksessa tarvetta ilmeisesti on.

    Sitten tuohon banaanivertailuun, EU:ssa tuodaan varsin paljon banaaneja Karibianmeren saarilta, niiltä saarilta mitkä on yhäkin osa niitä vanhoja emämaitaan ja jotka ei ole koskaan itsenäistyneetkään, samoin banaaneja tuodaan paljon myös Costa-ricasta, nämä alueet saavat maataloustukia EU budjetista, samoilla ehdoilla kuin emämaansa, tukia maksetaan myös baaanien viljelyyn, eli kyllä sinäkin jäsenmaksuissa olet ne banaanisi maksanut jo osittain, nauti niiden edullisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Ilpo Pernaa kirjoitti 2.12.2009 kello 9:29

    Timo Tenhunen esitti Soinivaaralle asiallisen kysymyksen , johon en ole havainnut vastausta.

    Kysyn myös Soinivaaralta , että onko ruoka niin kallista, että meillä ei ole siihen länsimaissa varaa ? Ja onko pääsyynä alkutuotannon kalleus? Voiko suomalainen maatalouspolitiikka tehdä suuria muutoksia EU:n maatalouspolitiikan asettamissa raameissa? Onko eettisesti oikein siirtää länsimaiden ruuan tuotanto kehittyviin maihin, joissa on halvat kustannukset ? Samalla siirrämme myös haitat.

    Mikä on maatalouden osuus ilmastonmuutoksessa ja ympäristön pilaantumisessa ? Kenelle kuuluvat näiden haittojen kustannukset? Onko vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Artturi kirjoitti 2.12.2009 kello 9:58

    Tämä kysymys on hyvin yksinkertainen: jos jollakin alueella maksetaan suurempia tukia kuin toisella alueella, niin tuotanto siirtyy sille alueelle jossa maksetaan suurempia tukia.

    Tämä siirtyminen voi tapahtua siten, että vähemmän tukia saaneella alueella tuotanto vähenee tai että enemmän tukia saavalla alueella tuotanto kasvaa.

    Ihmiset kuitenkin reagoivat kannustimiin. Jos jossain tuetaan enemmän kuin muualla siellä on enemmän tätä tuettua juttua verrattuna siihen, että tuet olisivat samansuuruiset kaikkialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Paalimies kirjoitti 2.12.2009 kello 10:53

    “Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 9:09

    Voisiko Eemeli lopettaa tämä MTK/Kepun vastaisen ristiretken ja keskittyä itse asiaan, tämä on hyvinvointiyhteiskunta jossa yhteiskunta kustantaa jokaiselle tarvittavat terapian, jos ja kuten näyttää, tässä tapauksessa tarvetta ilmeisesti on.”

    En voi muuta kuin yhtyä Lapin miehen kannanottoon on hyvä muistaa että päätökset tehdään MTK:sakin demokraattisin menetelmin. Yksittäisten päätöksien irroittaminen kokonaisuudesta ja käyttäminen “todisteena” jostakin on hyvin arveluttavaa ja on todiste lähinnä käyttäjänsä tarkoitus peristä, eli MT:n vahingoittamisesta ja eripudan lietsomisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Timo Tenhunen kirjoitti 2.12.2009 kello 11:09

    Artturi: Yksinkertaistat ehkä nyt vähän liikaa asioita. Kyllä maataloudessakin sentään vielä vähän muitakin rahavirtoja on kuin tuet. Viljelijä vielä toimii yrittäjän vastuulla, jolloin hän tekee päätöksensä taloudellisten reaaliteettien mukaan. Toki tavoitteisto on paljonkin monipuolisempi kuin esim. Nokialla. Tavallisen palkansaajaan kannustimilla voi sitten ehkä olla suurempikin vaikutus kuin kannustimen raha-arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Artturi kirjoitti 2.12.2009 kello 12:06

    Ilpo Pernaa:

    Onko vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

    Ylivoimaisesti on. (Aivan samoin kuin t-paitojen, mp3-soittimien, autojen, televisioiden, hierontapalveluiden ja kaiken muunkin tuotantoon.)

    Timo Tenhunen: häh?

    Siellä missä saa korkeampia tukia kuin muualla tuotetaan enemmän kuin jos tuet olisivat samanlaiset kaikkialla.

    Tämä johtuu siitä, että viljelijät eivät vihaa rahaa. Jos vihaisivat, niin sitten siellä tuotettaisiin vähemmän. Ainoastaan siinä tapauksessa, että viljelijöillä on täysin yhdentekevä suhtautuminen rahaan tukien suuruuksien vaihtelu ei vaikuta tuotantopäätöksiin.

    Eli siis jos vaikka C alueella saa suurempia tukia maitotiloille kuin A ja B alueella C alueella on enemmän maidon tuotantoa suhteessa A ja B alueisiin verrattuna tilanteeseen jossa kaikilla alueilla olis yhtä suuret tuet. -> Maidon tuotanto siirtyy tukien takia C alueelle.

    Tämän voi kiistää ainoastaan kahdella tavalla: väittää, että kaikkialla maksetaan yhtä suuria tukia tai väittää, että viljelijät eivät reagoi kannustimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Jeebo kirjoitti 2.12.2009 kello 14:24

    Artturi: kaippa se on mahdollista, että siellä missä maksetaan tukia enemmän on kuitenkin tuntipalkka pienempi? En nyt väitä että näin on, mutta tuli vaan mieleen että ei viljely liiku välttämättä suoraan tukien suuruuden mukaan. Kai sitä muitakin kannustimia on kuin kuukausipalkka (aika vähän, mutta kuitenkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Jukka Siren kirjoitti 2.12.2009 kello 14:57

    T-paitojen ja mp3-soittimien tuotannossa globaalisti vapaa kilpailu on varmaan paras malli.
    Varaus: Haluan kyllä jotenkin vaikuttaa siihen, että niitä ei missään teetetä 12/7/ työskentelevällä, betonilattialla nukkuvalla lapsityövoimalla.

    Yksi vaikutuskeino on olla ostamatta sillä tavoin valmistettuja jos sen saa tietää. Toivon kuitenkin vähitellen kehitettävän parempia keinoja.

    Jossain oikein-oikein periaatetasolla myös elintarvikkeet ja (lailliset:) nautintoaineet kuuluvat samaan ryhmään.
    Niiden kaupan todellinen vapauttaminen olisi usein parasta “kehitysapua”.

    Tätä perustotuutta muuntavat ja sotkevat kuitenkin käytännössä monet seikat.

    Toiseen asiaan: EU:n maataloustuen lyhyt historia.
    Eli kerronpa anekdootin:):P

    Olipa kerran 6 maan EEC. Käytännössä siellä päättivät Ranska ja Saksa. 1950-luvun lopulta 60-luvun puoliväliin itse asiassa kaksi vanhaa herraa.
    Konservatiivista mutta myös sosiaalisesti tai ainakin etatistisesti ajattelevaa. de Gaulle ja Adenauer.

    Saksalle oli tärkeää avata teollisuustuotteiden markkinoita ja tulla taas hyväksytyksi muiden seuraan sodan jälkeen.

    Ranskalla oli suuri, melko tehoton maatalous joka ilomielin otti muiltakin mailta tulevaa tukiaisrahaa.

    Vanhat herrat päättivät asioista de Gaullen maaseutuasunnolla, vin ordinairea juoden ja sammuttaen aina nuukasti valot kun siirtyivät huoneesta toiseen.

    Näiden turinatuokioiden aikana paljolti suunniteltiin se tukiaisrakenne, joka EU:ssa on yhä voimassa ja jossa Ranska on joutunut vähitellen nettomaksajan osaan.

    Ja sen purkaminen on vaikeampaa kuin miinakentän.

    Okei, vedin aika monta mutkaa oikoiseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. eemeli kirjoitti 2.12.2009 kello 15:24

    Paalimies väittää, että MTK olisi demokraattinen järjestö.

    Onko päässyt unohtumaan, että liityttäessä EU:n jäseneksi etelän ja pohjoisen raja vedettiin tarkoituksellisesti siten, että C-alueelle tuli viljelijöitten enemmistö. Mm. Etelä-Pohjanmaa junailtiin C-alueeseen, vaikka se ei olosuhteittensa puolesta sinne kuulu. Sinänsä hupaisaa, että Pohjamaa kuuluu vuoristotukialueeseen.

    Seurauksena on ollut, että C-alue on käyttänyt vahvasti äänivaltaa MTK:ssa, voi sanoa jopa häikäilemättömästi. Seurauksena on ollut, että AB-alueen tuottajat oivat jättäneet ja jättävät yhä suuremmin joukoin MTK:n.

    Nyt valtuuskunnan kokouksen valintojen jälkeen MTK:n johtokunnan 1.pj on Lapista, 2.pj Pohjanmaalta, Valtuuskunnan pj on Itä-Suomesta, Kepulandiasta hänkin.

    C-alue savusti edellisen MTK:n johtokunnan pj Hornborgin (A-alue) ulos kesken kauden ja istutti tilalle Lapin Marttilan, joka käy vaimonsa kanssa tilan ulkopuolella töissä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Siinä MTK-kepulainen käsitys “perheviljelmästä”.
    AB-alue olisi pitänyt Hornborgin virassan.

    Hornborg pyrki viljelijäväestön tasapuoliseen kohteluun, siksi hänet piti vaihtaa pois.

    Maatalousministerin pitäisi ottaa huomioon MTK:n yksipuolinen “edunvalvonta”: MTK:n esitykset toisesta korvasta sisään ja toisesta samantien ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Paalimies kirjoitti 2.12.2009 kello 18:01

    “Artturi kirjoitti 2.12.2009 kello 12:06
    Ilpo Pernaa:
    Onko vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

    Ylivoimaisesti on. (Aivan samoin kuin t-paitojen, mp3-soittimien, autojen, televisioiden, hierontapalveluiden ja kaiken muunkin tuotantoon.)”

    Artturi valehtelee tai ei ymmärrä mitä kirjoittaa jos Artturi nyt vetäisisi vähän henkeä ja miettisi miksi tukia maksetaan ja miksi ja kenen keksinnöstä. Kun alat päästä jyvälle perus asioista niin ehkä alkaa valjeta miksi ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 18:35

    Eemeli voisi lopettaa tämä MTK:n vastaisen ristiretken, järjestö on hyvä, sitä johdetaan demokraattisesti ja sen tehtävä on olla maajussien edunvalvoja, suuri enemmistö maajusseista kannattaa kyseistä järjestöä.

    Artturille senverran vastinetta, että EU on täynnä erillaisia tuki-alueita, TV:ssä oli ohjelma jossa väitettiin että EU:n eri alueista noin 60 %:tia kuuluu jonkun erityistuen piiriin.
    Suomessa näitä erityistuki alueita on pohjoinen alue, jossa satotasot on alemmat ja tuotantokustannukset suuremmat, samoille perusteilla ne on luotu myös muiden EU-amiden erityiset tukialueet.

    Tukia maksetaan nimenomaan sentakia, että tuotanto-olosuhteet ei ole EU:ssa tasapuolisia toimijoiden kesken, silloin huonommassa olevia tuetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Samuli Saarelma kirjoitti 2.12.2009 kello 19:34

    Paalimies, tukia maksetaan historiallisista syistä ja siksi, että maatalouteen ei osata suhtautua ilman hirveää tunnelatausta. Ja tietenkin tämän päälle tulee valtava maatalouslobby, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alettaisi käyttää.

    Ruoka ei ole halpaa esim. Suomessa, jossa maksetaan tukia. Ruoka sen sijaan on halpaa esim. Kiinassa, jossa ei makseta tukia. Runsaasti sitä on saatavissa molemmissa paikoissa, kunhan vain ostajalta löytyy pätäkkää. Mutta tietenkään kummassakaan sitä ei tarvita enempää kuin se, mitä ihmiset syövät.

    Suomessa ruoka on varmaan maailman kalleimmasta päästä. Miten ihmeessä tämä on mahdollista, jos tukien piti tehdä siitä halpaa?

    Mainitse minulle yksi maailman maa, jossa ei makseta maataloustukiaisia ja ruoka on Suomea kalliimpaa tai edes saman hintaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Artturi kirjoitti 2.12.2009 kello 19:56

    Jeebo:

    kaippa se on mahdollista, että siellä missä maksetaan tukia enemmän on kuitenkin tuntipalkka pienempi?

    Tämä on hyvin mahdollista. Se ei kuitenkaan vaikuta argumenttiini, joka on pelkästään seuraava: jos C alueella maksetaan suurempia tukia kuin A ja B alueella siellä on enemmän maataloutta verrattuna tilanteeseen, jossa tuissa ei ole eroja.

    Tietysti maanviljelijöitä kiinnostaa myös tuhannet muut asiat näiden tukien lisäksi, mm. tuotannon myynnistä saatavat tulot, maanviljelyn harjoittamisen vaikeus, miellyttävä ilmasto jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. eemeli kirjoitti 2.12.2009 kello 20:55

    Artturi kirjoitti:
    “Tämä kysymys on hyvin yksinkertainen: jos jollakin alueella maksetaan suurempia tukia kuin toisella alueella, niin tuotanto siirtyy sille alueelle jossa maksetaan suurempia tukia.

    Tämä siirtyminen voi tapahtua siten, että vähemmän tukia saaneella alueella tuotanto vähenee tai että enemmän tukia saavalla alueella tuotanto kasvaa.”

    Tässä Suomessa maksettavat maidon lisähinnat:

    10 §
    Maidon tuotantotuki
    Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    Ulkosaaristo, tukialue A ja B ………………..4,0
    Manner-Ahvenanmaa ……4,0
    Muu A- ja B-tukialue ……2,8
    C1 …………………..7,6
    C2 …………………..8,3
    C2 pohjoinen ja saaristo …………9,3
    C3―P1…………………………. 12,3
    C3―P2 ………………………….14,0
    C3―P3, P4 ………………………16,6
    C4―P4 ………………………….21,3
    C4―P5 ………………………….30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

    AB ovat etelää, C1-C4 pohjoista aluetta. Lisäksi pohjoisessa maksetaan runsaasti muita tukia lisähintojen lisäksi.

    Onko ihme, jos nämä puoluepoliittisita lähtökohdita määritetyt lisähinnat ovat siirtäneet maidontuotantoa pohjoiseen, kauas kuluttajista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Evert The NeveRest kirjoitti 2.12.2009 kello 21:13

    1990-luvun alussa eräs esi-vihreä kansanedustaja huusi eduskunnan puhujapöntössä, että Porin edustalla meri on niin saastunut, että silkatkin syntyvät sokeina!

    Samohin aikoihin Satakunnan kalastajat nousivat kapinaa vaativat satojen miljoonien markkojen korvauksia saaliin menetyksistä. Korvaukset olivat niin huikeita, että olin jo ostamassa kalastusvenettä ja ilmoittautumassa kalastajaksi. Pahus verottaja tuli väliin ja lähetti kaikille kyselyn todellisesta saaliista ja todellisista tuloista. Napina ja korvausvaatimukset loppuivat siihen paikkaan.

    Tämä postaus sen takia, että tämä etelä/pohjoinen -juttu haiskahtaa samalta ja vahvasti ja koko maatalouden tuki haiskahtaa. Jankuttaminen, miten maatalous työllistää satoja tuhansia ihmisiä siellä sun täällä, se tuo mieleen paradigman, jossa maapallo pyörittää aurinkoa eikä päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Timo Tenhunen kirjoitti 2.12.2009 kello 21:15

    Artturille vähän talousoppia: Yrittäjä maksimoi aina voittoaan. Näin viljelijäkin tekee. Voitto on tuottojen ja kustannusten erotus. Eli siihen vaikuttavat KAIKKI tuotot ja kustannukset. Ei pelkästään tuet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. eemeli kirjoitti 2.12.2009 kello 21:44

    Lisäyksenä vielä: maidon tuottajahinta Suomessa on tällä hetkellä 36 s/l.

    Siitä voi jokainen verrata lisähinnan suuruutta tuottajahintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Paalimies kirjoitti 2.12.2009 kello 22:53

    “Samuli Saarelma kirjoitti 2.12.2009 kello 19:34

    Paalimies, tukia maksetaan historiallisista syistä ja siksi, että maatalouteen ei osata suhtautua ilman hirveää tunnelatausta. Ja tietenkin tämän päälle tulee valtava maatalouslobby, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alettaisi käyttää.”

    Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen ei siinä viljelijää ole ajateltu hetkeäkään, alla oleva kuvan hinnat on ennen alvin laskua jos se olisi mukana olisimme Saksan ja Ruotsin kansa tasoissa eli mihin Saarelman käsitys Suomalaisen ruuan kalleudesta perustuu.

    “Kaikki varmaan muistaa ajan ennen EU:ta kun tehtiin ruuan hintavertailuja, sopivasti tuotteita valitsemalla saatiin Suomen ruokakori 3 markkaa kalliimmaksi kuin muiden niin tämä riitti kissankorkuisiin otsikoihin “ruoka Suomessa maailman kalleinta” kun nyt on vertailukelpoista tilastotietoa ei näin enää voi tehdä niin käytetään muita “konsteja”. Sopivasti unohtamalla palkkatasot eri maissa ja verotuksen niin nyt on ollaan sitten muka kolmansia, miten todellisuudessa asiat on voi jokainen tarkastella alla olevasta linkistä, siinäkin on sekoitettu ennen ruuan hintapiikkiä olevia hintoja nykyisiin mutta suunnan suunnilleen näkee. Hyvä on muistaa että kaupan hinta muodostuu palkoista veroista ja kaupan katteesta, viljelijän osuutta siinä ei ole senttiäkään viljelijän palkkaa se tulee maataloustukena.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4939593.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 23:09

    Kyllä Kiinakin nykyään maksaa tukia, Kiinassa maajussit saa pientä investointitukea myös tavallisiin kodinkoneisiin kuten jäääkaapit ( jotain 15 % ostohinnasta ), se niiden tapa hoitaa lamaa ….

    Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi, koska ei ole mitään järkeä tuoda halpaa raaka-ainetta ja jalostaa sitä Euroopan kalleimpaan maksuluokkaan kuuluvalla työväellä, silloin tuotaisiin valmiita jalosteita esim. Balttian maista ja Puolasta, reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää” ja “lauantai makkaraa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 7:35

    MTK:n pj. Juha Marttila vaatii Ympäristöministeriön lakkauttamista, se jarruttaa liikaa “maatilojen kehittämistä”.

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/mtkn_marttila_esittaa_luonnonvaraministeriota_1079159.html

    Taustatukea Marttila on saanut kepu-vara-pj Rantakankaalta.

    Ympäristöministeriö edellyttää kotieläintiloilta riittävää peltoalaa lannan levittämiseksi, se jurppii nyt Marttilaa.

    Marttilan kannanotot ovat taas tätä “tilojen kehittämistä”, ts kotieläintuotannon siirtämistä pohjoiseen sinne maksettavien suurien kotieläintukien voimalla.-

    Marttila itse on raivannut lisää uutta peltoa Lapissa sijaitsevalle maitotilallaan, vaikka Suomessa on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa. Kannattaa raivata, vaikka niille ei saisi peltotukea, kotieläintukia tulee niinpaljon runsaasti.

    Vinoutuneen tukipolitiikan alku ja juuri ulottuu 1970-luvulle, jolloin Johannes Virolainen vaati maan jakamista kahteen jyrkästi erilaiseen alueeseen: viljaa tuottavaan etelään ja kotieläintilojen pohjoiseen.

    Tässä presidentti Kekkosen kirje MTK:n silloiselle puheenjohtajalle Veikko Ihamuotilalle v. 1973:

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

    ” Meidän puuhakas valtiovarainministerimme Virolainen näyttää esittäneen ratkaisuksi sitä, että maa jaettaisiin jyrkällä rajalla kahteen osaan, joista arvokkaampi osa eli Etelä-Suomi, johon myös Vironperä kuuluu, saisi harjoittaa ainoastaan viljanviljelystä, ja köyhempi Pohjois-Suomi sitten olisi omistautunut karjantaloustuotannolle”

    Vinoutuman pahenemisen estämiseksi on pohjoisen C-tukialueen kotieläintukia leikattava kiireesti ja paljon, vastaavasti etelän tukia on korotettava. MTK/kepun maatalouspolkitiikka on täysin älytöntä, tuotanto siirretään mahdollisimmaan huonoihin olosuhteisiin mahdollisimman kauas kuluttajista.
    Tämä sotii myös rankasti päästöjen vähentämisohjelmaa vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.12.2009 kello 7:46

    Artturi väittää, että vapaa kilpailu ja globaali markkinatalous ovat paras tapa tuottaa ruokaa. Perusteluina hän käyttää esim. paitojen ja hierontapalveluiden tuottamista. Perustelut eivät vakuuta eivätkä vastaa millään tavalla kysymykseen.

    Esitin kysymykseni SoiniNvaaralle, mutta hänellä lienee muita kiireitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 9:06

    Pellon raivauksesta ja päästöistä tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/080521_bioenergia_ilmastonmuutos/080521_keinovalikoima.html

    ja lainaus:
    “Metsän muuttamisesta muuhun maankäyttöluokkaan eli metsänhävityksestä aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin ovat suurimmaksi osaksi syynä pellon raivaus ja yhdyskuntarakentaminen. Toimia näiden päästöjen vähentämiseksi olisivat metsänraivauksen rajoittaminen ja toisaalta sopivien, käytöstä poistuvien peltojen metsittäminen.”

    Ongelmanahan on että tällä menolla metsitetään etelän pellot… Ja raivataan pohjoiseen uudet…

    Lisätieto tuossa
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xVI1MhbH/MMM-35768-v1-MMM_pitkan_aikavalin_skenaariot_-_maatalous__metsatalous_ja_maankaytto_2.pdf

    Ja löytyy tuoltakin:
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
    jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
    “4.5 Pellon raivaus ja metsitys
    Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
    niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu, jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai muutettaisiin ruohikkoalueeksi.”

    Että raivauksen lopettaminen c-alueella ja kotieläintalous takaisin ab-alueelle eli enemmän nurmea olisi kai oikean suuntaista politiikka ympäristön kannalta? Nyt suunta on täysin päinvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Artturi kirjoitti 3.12.2009 kello 9:07

    Timo Tenhunen:

    Yrittäjä maksimoi aina voittoaan. Näin viljelijäkin tekee.

    Aivan näin. Juuri siitä syystä tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin. Siellä missä on suuremmat tuet on enemmän tuotantoa, kuin jos tuet olisivat yhtä suuret kaikkialla.

    Siksi C-alueen suuremmat tuet aiheuttavat maatalouden siirtymistä C-alueelle. (Verrattuna tilanteeseen, jossa A, B ja C alueella olisi yhtä suuret tuet.)

    Jos taas väität, että tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin sittenhän ne voidaan poistaa ilman, että maataloustuotannolle tapahtuu mitään.

    Eli tukien poisto on hyvä idea siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin ja siinä todennäköisessä tilanteessa, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin. Klassinen win-win sitsueissön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Artturi kirjoitti 3.12.2009 kello 9:12

    Lapin mies:

    Tukia maksetaan nimenomaan sentakia, että tuotanto-olosuhteet ei ole EU:ssa tasapuolisia toimijoiden kesken, silloin huonommassa olevia tuetaan.

    Aivan. Tukia maksetaan siksi, että tuotantoa sijoittuisi myös sille epäedullisiin paikkoihin, eli tuen maksamisen tarkoitus on vaikuttaa tuotantopäätöksiin. Suomen tapauksessa siirtää maataloutta pohjoiseen.

    Valitettavasti normaalista poiketen poliitikot ovat onnistuneet luomaan järjestelmän, joka toteuttaa sille asetetut tavoitteet.

    Siksi eri alueiden tukeminen eri summilla on typerää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 9:37

    Tämä lipsahti nyt vähän sivuraiteelle tämä keskustelu? On joku MTK-raide ja sitten on yleinen maataloustukien puolustaminen -raide. Keskustelun avaushan oli tukierot ja niiden vaikutus ja minullakin on mielestäni tässä ketjussa useita perusteltuja kysymyksiä ja kehotuksia Paalimiehen ja lapinmiehen suuntaan että perustelkaa oma kantanne. Mikä osoittaa että tukitaso on oikea eikä ylikompensoiva? Alan epäillä että asiapohjaista vastausta ei ole tulossa koska sellaista ei ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Syltty kirjoitti 3.12.2009 kello 9:40

    Paalimies
    “Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen ”

    Ihan täyttä paskapuhetta koko virke! Tuo muuten kuuluu maatalouslobbyn perussumutukseen ja se uppoaa kyllä hiton hyvin taloudesta mitääntietämättömään kansaan.

    Pitäisihän se nyt olla kaikille päivänselvää, ettei ruoka kuluttajille oikeasti halpene sillä, että sama mies maksaa veroja, joilla tuetaan kannattamatonta tuotantoa, samalla kun pyritään pitämään ulkomaalainen kilpailu mahdollisimman kaukana tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla vippaskonsteilla.

    Jos eurooppalaiset kuluttajat alkaisivat yhtäkkiä haluamaan ruokaa, he äänestäisivät valtaan hallitukset, jotka romauttavat tullimuurit. Lihan hintakin pompsahti kun brassihärän tuonti kiellettiin EU:hun puhtaasti kilpailusyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 10:13

    “eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 7:35

    MTK:n pj. Juha Marttila vaatii Ympäristöministeriön lakkauttamista, se jarruttaa liikaa “maatilojen kehittämistä”.”

    Eemeli jatkaa ampumistaan kaikkea mikä liikkuu, kaikki vasta väitteet on turhia, ainoastaan Eemelillä on oikea tieto asioista. Eemeliä ei näe siinä mitään hyvää että maataloutta voidaan nyt harjoittaa koko maassa pohjoisen tuen turvin vaan pohjoinen siis jo keskisuomikin pitäisi autioittaa. Peltoa ei saisi raivata vaikka maailma on nälänhädän partaalla, mainittakoon että peltoa on metsitetty satoja tuhansia hehtaareita ja tällä raivaustahdilla vie vuosikymmeniä kun päästään vaikka 70 luvun viljely pinta aloihin. Poiketen täysin Eemelin leikkauslinjasta Suomen maatalous tarvitsisi samanlaisen tukipaketin jonka Ranska on tuottajilleen järjestänyt 15000 euroa tilaa kohti korjaisi tuottajien tuloromahdusta ja hillitsisi tilojen lopettamis vauhtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 10:17

    Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:41

    “patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.”

    Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutuneita investointitarpeita. Investointituet olivat nimenomaan siihen tarkoitettuja. Suuri ongelma tulee siitä että täällä ollaan laskutaitoisia. Jos tehdään investointilaskelmaa ja havaitaan että palkaksi jää 12.000 euroa niin mitäpä miettii siinä nuori isäntä? Helppoa tuolla palkalla perustaa perhe? Vaikkapa c2:lla vastaavan investoinnin tehnyt on voinut samalla työmäärällä ja samalla riskillä saavansa palkakseen 12.000 + 14.000 euroa eli 26.000 euroa. Nyt kun tällaiset laskelmat teetetään niin kumman uskot olevan halukkaampi investoimaan, ab-isännän vai c2-isännän. Ja juuri tästä on kysymys. Tukiero aikaansaa kannattavuuseron ja se sitten näkyy ihan kaikessa kehityksessä.

    Ja tuotanto-olosuhteiden tasoittuessa? Onkos satotaso noussut siellä c2:lla paljonkin kun tuotanto-olosuhteet ovat tasoittuneet? Sanoisit suoraan vaan että tukieurot ovat enemmän kuin tasoittaneet olosuhde-eroa?

    Kehitys on ollut myönteistä c-alueen maataloudelle, koko maan kannalta jää sitten nähtäväksi. Voi vielä osoittautua tuhoisaksi se että parhaiden alueiden maatalous ajetaan alas ja siirretään heikommille alueille runsaiden tukien varaan.

    Ja minä arvostan muuten Tiurin puheita. En ole aina samaa mieltä mutta asiantuntemuksensa on tunnustettu ja aika vaikea on kaunapuheiksi kannanottojaan leimata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Lapin mies kirjoitti 3.12.2009 kello 10:50

    Eemeli voisi lopettaa tämä MTK:n vastaisen ristiretken, järjestö on hyvä, sitä johdetaan demokraattisesti ja sen tehtävä on olla maajussien edunvalvoja, suuri enemmistö maajusseista kannattaa kyseistä järjestöä.

    Pikkuisen Eemeli voisi jo tulla tässäkin keskustelussa lähemmäs nykyaikaa, ei muillakaan yhteiskunnan aloilla käsitellä enää seitkytluvun tapahtumia ja poliittisia koplauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Evert The NeveRest kirjoitti 3.12.2009 kello 11:17

    Lapin mies kirjoitti 2.12.2009 kello 23:09
    …Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi,…reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää” ja “lauantai makkaraa.”

    Suomessa ruisleipä leivotaan ulkomailta tuodusta ruukiista.

    Edullisen tuontiraaka-aineen varassa elintarviketeollisuus voisi tuottaa esimerkiksi kilpailukyistä juustoa. Nyt maitoraaka-aine on niin kallista, että kotimaisen juuston hinta huitelee omilla euroluvuillaan.

    Valio ei suostu käyttämään tuontimaitoa juuston teossa. Edullisen ulkomaisen tuontijuuston osuus onkin hetkessä noussut 40 prosenttiin. Valio vie omat juustonsa tappiolla Venäjälle ja ties minne.

    Pitäsi vaatia , kuten vaaditaan teollisuudelta, että jos vie tuettua viljaa tai maitoa ym. ulkomaille, pitäisikö tuet periä takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 11:56

    Paalimies:”Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen”

    LOL. Eli kuluttajilta otetaan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuottajaporukalle (=suomalaiset maanviljelijät) ja näin sinusta kuluttajat saavat halvan ruokahuollon?

    Tässähän ei ole mitään järkeä. Kuluttajat haluavat myös halpoja t-paitoja, mutta siihenkään ei ratkaisu ole se, että kaadetaan kuluttajilta kerättyä verorahaa suomalaisille t-paidan ompelijoille, vaan ostetaan t-paidat sieltä, missä ne ovat halvimpia. Jos Suomessa joku ompelee halvalla, niin hyvä, ostetaan häneltä. Jos ei, niin ostetaan jostain muualta. Niinhän tehdään monen ruokatuotteenkin kanssa nykyisin. Esim. suomalaisille rakas ruisleipä leivotaan pääosin ulkomaisesta rukiista. Eivätkä kuluttajat tästä valita mitään. Miksi valittaisivatkaan. Ei ole ruisleipä kaupoista loppunut, eikä se ole yhtään kalliimpaakaan.

    Sinulta jäi edelleen osoittamatta se maa, jossa ruoka olisi Suomea kalliimpaa, ja joka ei käyttäisi maataloustukiaisia. Vertasit Ruotsiin ja Saksaan, jossa myös maksetaan tukia. Otapa uudestaan. Muistetaanpa, että alkuperäinen väitteesi oli:”ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.”

    Ruuan hinnasta kirjoitit:”Hyvä on muistaa että kaupan hinta muodostuu palkoista veroista ja kaupan katteesta, viljelijän osuutta siinä ei ole senttiäkään viljelijän palkkaa se tulee maataloustukena.”

    Eli koitatko nyt siis sanoa, että vaikka kuluttajat siis pumppaavat sinne maatalouteen rahaa, niin he eivät silti saa halpaa hintaa, koska itse maatalouden tuotantohinnalla ei ole asiaan mitään merkitystä, vaan se hinta koostuukin veroista, palkoista ja kaupan katteesta? Jos noin, niin koko perustelusi maataloustuille (kuluttajat haluavat halpaa ruokaa) ei sitten toimi. Ja etenkään alkuperäinen väitteesi ei päde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 12:09

    Lapin mies:”Kyllä Kiinakin nykyään maksaa tukia, Kiinassa maajussit saa pientä investointitukea myös tavallisiin kodinkoneisiin kuten jäääkaapit ( jotain 15 % ostohinnasta ), se niiden tapa hoitaa lamaa ….”

    Kiinassa maanviljelijät eivät mitenkään voi saada missään mitassa samanlaisia tukiaisia kuin länsimaissa. Eivät he muuten olisi köyhiä ja laumoittain muuttaisi kaupunkeihin. Tuolla jääkaappituella taas ei ole mitään tekemistä maanviljelyn kanssa.

    “Maatalous on oman elintarviketuotannon kulmakivi, mikäli raaka-aineet olisi kokonaan tuonnin varassa, niin kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi, koska ei ole mitään järkeä tuoda halpaa raaka-ainetta ja jalostaa sitä Euroopan kalleimpaan maksuluokkaan kuuluvalla työväellä, silloin tuotaisiin valmiita jalosteita esim. Balttian maista ja Puolasta, reseptit vaan netissä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “kotimaista ruisleipää””

    Anteeksi vaan, mutta juuri tuo suomalainen ruisleipä leivotaan nytkin pääosin ulkomaisesta rukiista. Kyllä monikin teollisuudenhaara, joka perustuu ulkomailta tuotaviin raaka-aineisiin toimii Suomessa. Jopa siis sellainen, jonka tuotteet sitten viedään ulkomaille myyntiin. Et kai ajatellut, että esim. kaikki Suomessa toimiva metallisteollisuus perustuu Suomesta kaivettuihin malmeihin?

    En näe mitään syytä, miksei se toimisi ruuankin kohdalla. Ja toimiihan se, kuten tuo ruisleipä osoittaa. Leipä on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kuluttaja haluaa saada tuoreena. Kauempaa on vaikea tuoda leipää kauppaan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta.

    Ja jos vaikka Balttiasta ruoka tulisikin halvemmalla, niin sitten tulisi. Ei ole mitään järkeä pyörittää teollisuuttakaan, jonka toiminta perustuu pohjimmiltaan yhteiskunnan tukiaisiin. Kaikki tämä syö resursseja niiltä teollisuuden ja palveluiden aloilta, jotka pystyisivät toimimaan ilmankin tukiaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Jeebo kirjoitti 3.12.2009 kello 15:11

    Artturi:
    “Tämä on hyvin mahdollista. Se ei kuitenkaan vaikuta argumenttiini, joka on pelkästään seuraava: jos C alueella maksetaan suurempia tukia kuin A ja B alueella siellä on enemmän maataloutta verrattuna tilanteeseen, jossa tuissa ei ole eroja.”

    Oikeassahan sinä tietenkin olet (olisihan se pitänyt arvata)… Olin jotenkin onnistunut ymmärtämään sanomisesi väärin.

    Minä en kyllä yhtään ymmärrä miksi maan sisällä pitäisi tukea toisia alueita enemmän. Jos siellä ei kannata viljellä, niin ei kai siellä sitten kannata viljellä.

    Joku sanoi, että ruoka on halpaa siellä missä tukia maksetaan. Tuskin pitää paikkansa, jos otetaan huomioon se että rahat tukien maksamiseen on kerätty samoilta ihmisiltä jotka on sitä ruokaa ostamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Fillariton kirjoitti 3.12.2009 kello 16:01

    Samuli Saarelma kirjasi:

    “En näe mitään syytä, miksei se toimisi ruuankin kohdalla. Ja toimiihan se, kuten tuo ruisleipä osoittaa. Leipä on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kuluttaja haluaa saada tuoreena. Kauempaa on vaikea tuoda leipää kauppaan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta.”

    Leipä saattaa hyvinkin olla leivottu hyvinkin kaukana. Suomeen on tuotu mm. ranskalaisia patonkeja pakasteena ja ne paistetaan suomalaisessa leipomossa tai jopa liikkeessä. Joku leipomoyrittäjä teetätti käsinletitystä pullapitkoille ulkomailla, kun työvoima on niin paljon halvempaa, toisaalta letittämiseen on kehitetty kone, joten osa tuotannosta voi tulla takaisin. Kuluttaja ei itse asiassa voi mitenkään tietää, jos esimerkiksi ruiksesta leivottu leipä on Baltiasta tai Puolasta ja paistettu täällä. Mausta sitä ei erota ja hämäräksi jää alkuperä myös silloin kun leipä myydään ns. irtomyyntinä ilman muovipussia, jossa on valmistuspaikka yleensä mainittu.

    Suomalaisessa ruisleivässä ruiksen kotimainen osuus vaihtelee, mutta kuten todettu pääsosa siitä on itäeurooppalaista tai saksalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 16:46

    “Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 11:56 Sinulta jäi edelleen osoittamatta se maa, jossa ruoka olisi Suomea kalliimpaa, ja joka ei käyttäisi maataloustukiaisia. Vertasit Ruotsiin ja Saksaan, jossa myös maksetaan tukia. Otapa uudestaan. Muistetaanpa, että alkuperäinen väitteesi oli:”ruoka on halpaa ja runsaasti saatavilla siellä missä tuet on käytössä ja päin vastoin.””

    Ei tarvitse osoittaa, etkö ymmärrä lukemaasi, ruoka on kallista kaikissa tuettomissa maissa jos sitä yleensä on saatavilla. Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.

    “Eli koitatko nyt siis sanoa, että vaikka kuluttajat siis pumppaavat sinne maatalouteen rahaa, niin he eivät silti saa halpaa hintaa, koska itse maatalouden tuotantohinnalla ei ole asiaan mitään merkitystä, vaan se hinta koostuukin veroista, palkoista ja kaupan katteesta? Jos noin, niin koko perustelusi maataloustuille (kuluttajat haluavat halpaa ruokaa) ei sitten toimi. Ja etenkään alkuperäinen väitteesi ei päde.”

    Kuluttaja saa nimenomaan halpaa hintaa, kaupan hinnasta puuttuu viljelijän palkka, miten et voi käsittää näin yksinkertaista asiaa, vieläpä niin että tuottaja laittaa osan palkastaan kuluttajalle eli kasvattaa sian ja laittaa vitosen setelin nitojalla potsin korvaan kuluttajalle välitettäväksi kun potsi lähtee teurastettavaksi, onko liian vaikeaa vai pitääkö selittää tarkemmin.

    “Paalimies:”Saarelma on aivan väärillä jäljillä, tukea maksetaan siksi että kuluttajat haluavat halvan varman ruokahuollon itselleen”

    LOL. Eli kuluttajilta otetaan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuottajaporukalle (=suomalaiset maanviljelijät) ja näin sinusta kuluttajat saavat halvan ruokahuollon?”

    Juuri näin, pieni korjaus vain, “kehittyneiden maiden maanviljelijöille” järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. Viljelijät on saatu liekanaruun ja kuluttajien ohjailtaviksi, hyvä juttu kuluttajille, huono juttu viljelijöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Artturi kirjoitti 3.12.2009 kello 17:21

    Paalimies:

    Ei tarvitse osoittaa, etkö ymmärrä lukemaasi

    hihihihi… no uskotaan sitten kun sinä kerta sanot!

    ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.

    Voi olla näinkin, mutta olennaista onkin ruoan absoluuttinen hinta ei sen hinta suhteessa tuloihin. (Koska jos me ostamme ruoan maailmanmarkkinoilla me ei jouduta maksamaan siitä suhteessa tuloihimme vaan me maksamme siitä markkinahinnan.)

    näin ovat kuluttajat päättäneet

    No näin ovat poliitikot päättäneet, mutta kuluttajat eivät todellakaan ole päättäneet näin.

    Viljelijät on saatu liekanaruun ja kuluttajien ohjailtaviksi, hyvä juttu kuluttajille, huono juttu viljelijöille.

    Niin siis ongelma on se, että viljelijöitä ei ole vielä saatu riittävän lyhyeen liekaan toisin kuin suurin osa muiden hyödykkeiden tuottajista.

    Hassua kyllä miten muissa ammateissa on ihan itsestään selvyys, että töitä tehdään asiakasta varten, mutta että maanviljelijöillä tämä konsepti on vielä jotenkin vastenmielinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 17:32

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 10:17

    Paalimies kirjoitti 1.12.2009 kello 14:41

    “patoutuneet kehitys ja investointi tarpeet vain purkaantuvat tuotanto olosuhteiden tasoittuessa. Pidän kehitystä myönteisenä maataloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyypillisiä urbaanin kaunakaupunkilaisen kannanottoja jotka voi jättää omaan arvoonsa.”

    Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutuneita investointitarpeita. Investointituet olivat nimenomaan siihen tarkoitettuja.”

    Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.

    “Ja tuotanto-olosuhteiden tasoittuessa? Onkos satotaso noussut siellä c2:lla paljonkin kun tuotanto-olosuhteet ovat tasoittuneet? Sanoisit suoraan vaan että tukieurot ovat enemmän kuin tasoittaneet olosuhde-eroa?”

    Pohjoisella tuella on päästy altavastaajan asemasta ja pidän sitä myönteisenä asiana.

    “Ja minä arvostan muuten Tiurin puheita. En ole aina samaa mieltä mutta asiantuntemuksensa on tunnustettu ja aika vaikea on kaunapuheiksi kannanottojaan leimata?”

    Minäkin arvostan Tiuria mutta maataloudesta hän ei ymmärrä höläsen pölähtämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 17:37

    Lapin mies väittää, että MTK on demokraattinen järjestö.

    Näin ei ole asianlaita, MTK on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka pienellä enemmistöllä (C-alue) käytettää yksinvaltaa vähemmistöstä (AB)välittämättä.

    Olisiko vähemmistönä olevat AB-alueen tuottajat itse lähteneet vaatimaan omien tukiensa alasajoa, kuten esim. AB-alueen korotetut investoitituet tai AB-alueen nuorten viljelijöitten tuki pois? MTK:n leikkaussyntilista on pitkä.

    Ei, etelän tukien leikkausvaatimukset on juntannut enemmistönä oleva C-alue.

    Jo se, että Lapin mies on tyytyväinen MTK:n toimintaan ja etelän tuottajat eroavat siitä, osoittaa, mikä on MTK:n linja: pohjoisen enemmistödiktatuuri.

    MTK:n viimeisessä valtuuskunnan kokouksessa C-alue miehitti lopullisesti kaikki johtopaikat. Vuosi sitten kuolemantapauksen jälkeen sekä johtokunnan että valtuuskunnan puheenjohtajat olivat hetken AB-alueelta, silloin C-alue nosti äläkän, että molemmat eivät saa olla samalta tukialueelta. Nyt kuitenkin he itse kaappasivat kaiken vallan C-alueelle ja kumpikin pj on nyt C-alueelta.

    Valtionhallinnon ja ennenkaikkea maatalousministerin pitäisi pitää mielessään, että MTK edustaa vain C-alueen näkemyksiä, siksi sen ehdotuksiin ei pidä suhtautua vakavasti.
    Valitettavasti tämä ei toteudu niinkauan kuin meillä on kepulainen maatalousministeri. Nykyinen SL Anttila on koko ministerikautansa ajan kehunut, kuinka hän on neuvotellut MTK:n kanssa enemmän kuin yksikään edeltäjänsä. Tämä samoin kuin edeltäjänsä Juha Korkeaojan (kesk) aika on ollut etelän tuottajalle karmeaa aikaa.

    Hyvän esimerkin tarjoaa nykyinen maidontuottajien tilanne: Lappiin kannattaa rakentaa suurilla valtion investointiavustuksilla ja tuotantotuilla suurnavetta ihan vain harrastustarkoituksiin ja raivata uutta peltoa, isäntäväki käy tilan ulkopuolella töissä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Samaan aikaan hyvien olosuhteitten ja kuluttajien asumassa Etelä-Suomessa naulataan navetan ovia kiinni ja laitetaan peltoa kasannolle, ns. luonnonhoitopelloiksi.

    Meidän on päästävä keskustalaisista maatalousmministereistä, vielä runsas vuosi on kärsittävä Anttilaa. Sitten alkaa kepulle piiiiiitkä oppositiokausi,se jos mikä on suureksi onneksi Isänmaalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 18:14

    Paalimies kirjoittaa taas täyttä soopaa:

    “Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pikkuisen ehdittiin investoida, sitten MTK:n painostuksesta “rahat loppuivat” ja heti sen jälkeen MTK junttasi koko etelän investointituen pois!! Moni hakemus lensi roskakoriin tuen päätyttyä. (Samalla muuten lähti AB-alueen nuorten tuottajien tuki, C-alueella maksetaan edelleenkin.)

    AB-alueen korotettujen investointitukien piti olla pitkäaikainen tuki. Lyhyeksi jäi “kiitos” MTK:n. P..r..le!

    EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler ihmetteli v. 2003 vieraillessaan Seinäjoella, että eikö Suomi tarvitsekaan erityistukia kun poistaa niitä itse. Fischler määräsi etelän investointituet palautettavaksi. Sillonen pöhkö maatalousministerimme Korkeaoja palautti tuen, mutta vain kotieläintiloille MUTTA MYÖS C-ALUEELLE!!!!!!!! jolloin tämä etelään tarkoitettu tuki valui lähes kokonaan aateveljille C-alueelle. Korkeaojan törkytemppu onnistui, koska Fischlerin toimikausi päättyi ja uusi EU-komissaari ei ollut asiaan perehtynyt.

    Herra maatalousministeri kuvitteli ilmeisesti saavansa näillä tempauksillaan jatkopestin ministerinä, näin ei kuitenkaan käynyt…omatkin jo huomasivat herran “kyvyt”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18

    Paalimies:”Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoittanut, että ruoka on kallista Venäjällä. Se osoitti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleuden näet niistä hintalapuista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuinka paljon leipä maksaa Venäjällä?

    “Kuluttaja saa nimenomaan halpaa hintaa, kaupan hinnasta puuttuu viljelijän palkka, miten et voi käsittää näin yksinkertaista asiaa, vieläpä niin että tuottaja laittaa osan palkastaan kuluttajalle eli kasvattaa sian ja laittaa vitosen setelin nitojalla potsin korvaan kuluttajalle välitettäväksi kun potsi lähtee teurastettavaksi, onko liian vaikeaa vai pitääkö selittää tarkemmin.”

    Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä). Tämä osoittaa sen, että kaupan hinnat eivät nousisi mihinkään (tai hyvin vähän), vaikka tuesta luovuttaisiin.

    “järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. ”

    Väärin. Koko sotku on maajussien puolueen, Kepun ja lobbarijärjestö MTK:n tuotoksia. Kuluttajat mielellään luopuisivat koko touhusta. Jos tukien lisäksi tuontitullit poistettaisiin, ruuan hinta alenisi kuluttajille. Ja siis tietenkin tämän lisäksi heillä olisi enemmän rahaa taskussa, kun verot olisivat alempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 19:22

    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 17:32

    “Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.”

    Niin, mahdanko minä nyt niin hirveästi olla pihalla kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esittämääni argumenttiin ja laskelmaan pystynyt esittämään todellista hyvin perusteltua vastaväitettä vaan ainoastaan heittoja tyyliin “pohjoinen tarvitsee tukensa”? Ja et edes siihen kommentoinut kun MTKn puheenjohtaja maatalous-ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila on ilmeisesti mielestäsi väärässä Suomen Kuvalehden lausumassaan todetessaan että “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo. Itsehän väitit että tukiero perustuu tarkkoihin laskelmiin eikä ole hatusta vedetty? Niin että onko se nyt sitten Marttila oikeassa vai Paalimies? Hatusta vedetty vai tarkat perustellut laskelmat johon tuo tukiero perustuu? Etkä muuten kommentoinut noidenkaan
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    eduskunnassa esitettyjen laskelmien tasosta mitään? Mihinköhän ne mahtavat perustua? Kaupunkilaiskaunaisuuteen?

    Mitä noihin investointitukiin tulee niin tarkoitat ilmeisesti näitä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    jotka alunperin oli tarkoitettu tosiaan ab-alueelle mutta yhdenvertaisuuteen vedoten ulotettiin sittemmin koko maahan. Ja tuo on totta että onhan täällä etelässä muitakin mahdollisuuksia kuin maatalous, toisille vain se maatalous olisi ykkösvaihtoehto. Mutta se on karua kun osallistuin ns Huittisten kokoukseen josta lienet kuullut jotakin niin jos nyt oikein muistan niin esimerkkilaskelman sikapuolelle lopputulema oli sellainen että tulevaisuudessa muodostuvan tukieron takia ab-isännän olisi tarvinnut saada sikalansa lähes ilmaiseksi että olisi ollut kannattavuudessa samalla viivalla. Ei siinä paljon investointiavustukset auta jos itse tuotanto on tappiollista eikä tuo leipää pöytään. Juurikin se että jos investointilaskelma ab-isännälle osoittaa että investointi 30 lehmän navettaan toisi 12.000 vuositulot ja tuon
    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
    perusteella vastaavan investoinnin tekevä c-isäntä voi laskea itselleen 14.000 euroa suuremmat tulot eli 26.000 euron tulot. Samalla satsauksella, samalla riskillä, samalla työmäärällä. Totta varmasti on että siinä tilanteessa aletaan hyvin herkästi katsoa niitä muita vaihtoehtoja eli palkkatyötä. Mutta nythän kyse onkin siitä että mitä jos tukieroa ei olisi ja kannattavuuseroakaan ei olisi ja laskelma kummallakin tukialueella osoittaisi vastaavaa käteen jäävää palkkaa. Kyllä siinä voisi kummasti ab-alueellekin alkaa löytyä muitakin jatkajia kuin niitä joilla on uskonto 10 ja laskento 4. Vai mitä mieltä olet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 19:48

    “Artturi kirjoitti 3.12.2009 kello 17:21 Voi olla näinkin, mutta olennaista onkin ruoan absoluuttinen hinta ei sen hinta suhteessa tuloihin. (Koska jos me ostamme ruoan maailmanmarkkinoilla me ei jouduta maksamaan siitä suhteessa tuloihimme vaan me maksamme siitä markkinahinnan.)”

    Arturilla on nyt käsitteet sekaisin, ruoka on nimenomaan tällä hetkellä maailmanmarkkina hintaista, voi kyllä olla ettei Artturi käsitä tätä.

    “No näin ovat poliitikot päättäneet, mutta kuluttajat eivät todellakaan ole päättäneet näin.”

    Mitä eroa on kuluttajalla ja politiikolla.

    “Hassua kyllä miten muissa ammateissa on ihan itsestään selvyys, että töitä tehdään asiakasta varten, mutta että maanviljelijöillä tämä konsepti on vielä jotenkin vastenmielinen.”

    Olet kyllä hauskanen veikko, mistä olet tälläisen ajatuksen kehitellyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Evert The NeveRest kirjoitti 3.12.2009 kello 19:57

    eemeli kirjoitti “Meidän on päästävä keskustalaisista maatalousmministereistä”

    Entä viljelijä-virkamiehistä? Jonkun MMministeriön nimityksen yhteydessä julkaistiin luettelo ministeriön korkeiden virkamiesten taustoista. Yllättävän moni oli viljelijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 3.12.2009 kello 19:22

    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 17:32

    “Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihalla perus asioitakin. Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen. Pohjoisessa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmärrät sanonnan.”

    Niin, mahdanko minä nyt niin hirveästi olla pihalla kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esittämääni argumenttiin ja laskelmaan pystynyt esittämään todellista hyvin perusteltua vastaväitettä vaan ainoastaan heittoja tyyliin “pohjoinen tarvitsee tukensa”? ”

    Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.
    “”Keskimääräisellä maitotilalla C2 alueella tuotanto kustannukset on noin kolmanneksen etelää korkeammat, rahassa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähennetään etelässä vielä ainakin toistaiseksi maksettava tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tukisuhteeseen 1 kautta 1 eli missä on ylikompensaatio.”” ja kerrataan nyt vielä sekin että mielestäni pohjoinen tuki on hyvä asia maataloudelle ja Suomelle.
    Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.

    Tässä vastaus eduskunta kyselyyn. “”ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää siirtymää””

    “Maa- ja metsätalousministeriössä on seurattu jatkuvasti tuotannon alueellista kehitystä. Tilastotietojen perusteella maataloustuotannon jakautumisessa A- ja B-alueiden ja C-alueen välillä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää siirtymää. On kuitenkin nähtävissä, että eri osissa maata keskitytään jatkossa tilakoon kasvun ja tuotannon tehostumisen myötä erityyppiseen tuotantoon alueellisten tuotantoedellytysten ohjaamana. Tähän kehitykseen vaikuttaa osaltaan myös elintarvikkeita jalostavan teollisuuden ja kaupan alueellinen keskittyminen.
    Tuotantoon sidotusta tuesta luopuminen voisi osaltaan vaarantaa kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon. Tuotantoon sidottu tuki on merkittävä väline maataloustuotannon ylläpitämiseksi epäsuotuisista tuotanto-oloista kärsivissä maissa kuten Suomessa. Se muodostaa myös A- ja B-alueilla merkittävän osan tilojen tuloista.
    Investointitukien nykyiset ehdot ja tukitasot perustuvat komission kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksiin. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on perheviljelmiin perustuvan maatalouden jatkuminen myös tulevaisuudessa. Hallittu rakennekehitys on tärkeää erityisesti tilojen tuottavuuden parantamisen kannalta, ja kotieläintuotannossa tuottavuus onkin EU-jäsenyysaikana parantunut huomattavasti koko maassa. Tilakoon kasvulla ja tuotannon tehostamisella voidaan edelleen parantaa kannattavan tuotannon edellytyksiä kaikissa tuotantosuunnissa. Tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta tilat voisivat toimia yhä kovenevassa kilpailutilanteessa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:58

    “eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 18:14

    Paalimies kirjoittaa taas täyttä soopaa:

    “Etelässä maksettiin korotettuja investointi tukia kun EU:hun liityttiin juuri sen takia että investointi tarpeet saadaan purettua, miksi ei investoitu, minä voin kertoa senkin , etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoida epävarmaan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pikkuisen ehdittiin investoida, sitten MTK:n painostuksesta “rahat loppuivat” ja heti sen jälkeen MTK junttasi koko etelän investointituen pois!!”

    Eemeli tietää kuten minäkin että korotetut investointi tuet oli väliaikaisia eika MTK:lla ollut mitään roolia niiden poistamisessa. Korkeaoja teki mitä tehtävissä oli ja lopputulos oli hyvinkin tyydyttävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Timo Tenhunen kirjoitti 3.12.2009 kello 20:59

    Artturille: Nykysuuntaus tukiasioissa on nimenomaan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Sinä olet vähän ajastasi jäljessä. Tukia maksetaan sen takia, että ruuan hinta laskisi ja saatavuus olisi taattu. Tuotantopäätöksiin vaikuttaminen on WTO:n sääntöjen mukaan kirosana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. eemeli kirjoitti 3.12.2009 kello 22:18

    Paalimies kirjoittaa:
    “”Eemeli tietää kuten minäkin että korotetut investointi tuet oli väliaikaisia eika MTK:lla ollut mitään roolia niiden poistamisessa. Korkeaoja teki mitä tehtävissä oli ja lopputulos oli hyvinkin tyydyttävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.””

    Paalimies kirjoittaa täyttä puppua, EU määräsi etelän korotetut tuet pitkäaikaisiksi, niiden poisto (MTK:n junttaamana) ihmetytti maatalouskomissaari Fischleriäkin.

    Korkeaoja oli niin pöhlö maatalousministeri, että “omatkaan” eivät antaneet hänen enää jatkaa nykyisessä hallituksessa, vaikka tyrkytti itseään.

    Paalimies voisi pysyä totuudessa.

    Kannattaa lukea noitten aikojen Talonpojan Правдаa, Maaseudun Tulevaisuutta. Sieltä voi tutustua siihen hirvittävään parjauskampanjaan, mitä MTK kävi näitä etelän investointitukia vastaan. Eemelin arkistoista löytyy, kuten paljon muutakin todistusaineistoa MTK:n myyräntyöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Evert The NeveRest kirjoitti 3.12.2009 kello 22:33

    Tukiero on valtava. Tuossa aiemmin postaamassani tuhannen lehmän navetan esimerkissä se oli 900.000 euroa.

    Tässä on Maaseudun Tulevaisuudesta suora lainaus:
    “Valion maidon tuottajahinnan lasku kouraisi tilamme taloutta syvältä: verospesialisti arvioi tilamme tuoton putoavan tänä vuonna 4 000 euroon. C2-alueella pysyisimme sentään 30 000 euron tuntumassa, puheenjohtajan kotipaikkakunnalla, Simossa, tuloksemme olisi 60 000 euron luokkaa. Tätä tukiero konkreettisesti tarkoittaa.”

    http://tinyurl.com/tukiero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 22:37

    “Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18
    Paalimies:”Esim. Venäjällä puolet kansasta viljelee itse ruokansa ja ne jotka ruokaa pystyy ostamaa käyttävät tuloistaan valtaosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puolet 50 prosenttia, meillä siinä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoittanut, että ruoka on kallista Venäjällä. Se osoitti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleuden näet niistä hintalapuista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuinka paljon leipä maksaa Venäjällä?”

    Saarelma on toivoton tapaus, elintarvikkeet Venäjällä maksaa noin 4-5 kertaa sen mitä Suomessa eli jos haluat tietää leivän hinnan niin kerro Suomen hinta tuolla kertoimella.

    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”

    On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.

    ““järkeä tai ei näin ovat kuluttajat päättäneet ja siihen ei tuottajilla ole mitään sanomista kuin sopeutua. ”

    Väärin. Koko sotku on maajussien puolueen, Kepun ja lobbarijärjestö MTK:n tuotoksia. Kuluttajat mielellään luopuisivat koko touhusta.”

    Saarelmalla epäilee salaliittoa, tuet ovat kuitenkin poliittisten päätösten takana ja voidaan lopettaa koska tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Juuso Koponen kirjoitti 4.12.2009 kello 2:41

    (Alempana viljelijät = kaikki maatalouden harjoittajat, en tiedä onko tämä korrekti termi, mutta tosiaan tarkoitus ei ole puhua vain kasvinviljelystä. Samoin valtiolla tarkoitan tässä yhteydessä myös EU:ta ja kuntia, en vain valtioksi Suomessa kutsuttua hallinnollista porrasta.)

    Kaikki varmaan ovat yhtä mieltä, että olisi järkevää kohdistaa rajalliset resurssit (ihmistyö, luonnonvarat, viljelykelpoinen maa jne.) siten, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyisi mahdollisimman paljon. Karkeasti sanottuna tähän on kaksi eri tapaa: suunnitelmatalous tai markkinatalous. Ei välttämättä ole yksiselitteistä ratkaisua siihen kumpi yleisesti ottaen on parempi vaihtoehto ja onko ehkä eri sektoreilla eroja, niin että toisaalla keskusjohtoinen suunnittelu voisi tuottaa parempia tuloksia ja toisaalla taas markkinat, vai sopiiko sama ratkaisu kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Menemättä sen pitemmälle tähän problematiikkaan voidaan todeta, ettei kukaan ole tässä ehdottanut sovhoosimallista maataloustuotantoa, joten voitaneen olettaa, että kaikki pitävät enemmän tai vähemmän markkinavetoista mallia sopivimpana maatalouteen vaikka esimerkiksi sairaanhoidossa kannattaisivatkin keskusjohtoista suunnittelua.

    Markkinatalousmallin sisälläkin on erilaisia vaihtoehtoja. Puristinen/libertaristinen malli lähtee siitä, ettei valtion tule mitenkään puuttua talouden toimintaan vaan vapailla markkinoilla syntyy aina paras (tai ainakin eri mallien tuottamista ratkaisuista vähiten huono) lopputulos. Artturi ainakin taitaa edustaa tätä kantaa. Itse näkisin kuitenkin, että valtion tulee hoitaa ainakin yhtä merkittävää tehtävää, jotta markkinat tuottaisivat optimaalisia tuloksia: huolehtia siitä, että taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutukset tulevat hinnoiteltua.

    Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan siis taloudellisen toiminnan vaikutuksia jotka kohdistuvat (myös) johonkuhun muuhun kuin itse taloudellisen transaktion osapuoliin. Ne voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Saasteet ovat tyypillinen esimerkki negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta, positiivisia ulkoisvaikutuksia maatalouden tapauksessa ovat esimerkiksi huoltovarmuus ja maisemalliset arvot. Koska ulkoisvaikutusten aiheuttama hyöty tai haitta ei kohdistu (ainoastaan) taloudellisen transaktion osapuoliin, näillä ei ole (riittävää) taloudellista kannustinta huomioida niitä, ellei valtio esim. tukiaisten ja haittaverojen avulla muuta tilannetta.

    Silloin kun tukiaiset, verot, tullit jne. eivät vastaa ulkoisvaikutuksia, ne vääristävät markkinoita eli ohjaavat resurssien käyttöä pois optimaalisen tehokkaasta. Valtion toiminnan rahoittamiseksi on kerättävä joitakin veroja ja toisaalta esimerkiksi sosiaalituilla on pelkkiä yhteiskunnallisia ulkoisvaikutuksia (esim. vähentynyt rikollisuus) laajempi merkitys koska ne koetaan (ilmeisesti ainakin suomalaisten enemmistön mielestä) itseisarvoisesti eettisesti oikeiksi. Jonkin verran “vääristymää” siis syntyy väistämättä, mutta järkevää on silti pyrkiä siihen, että mahdollisimman suuri osuus tuista ja veroista vastaisi mahdollisimman tarkoin taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutuksia.

    Maatalouden tuet eivät ole yksin suomalaisten päättäjien käsissä ja toki muutenkin asiaa kannattaa tarkastella koko EU:n tasolla. Seuraavassa esitetyt havainnot ja ehdotukset tulee siis ymmärtää koko EU:n tukipolitiikkaa koskeviksi.

    Maataloudella ei ole itseisarvoa. Jos joku keksii miten ruokaa saadaan tuotettua kivistä louhimalla viljelemistä edullisemmin, kannattaa siirtyä sellaiseen tuotantotapaan. Kun näin ei kuitenkaan taida tapahtua, parempi ilmaisu lienee että suomalaisella maataloudella ei ole itseisarvoa. Jos kuluttajien pöytiin saadaan yhtä hyvää ruokaa edullisemmin ja vähemmin haittavaikutuksin (esim. kasvihuonekaasujen päästöt) ulkomailta tuomalla, toimittakoon niin. Maataloutta ei siis kannata tukea sen itsensä vuoksi. Sen sijaan on olemassa syitä joiden vuoksi sitä kannattaa tukea. Näitä ovat ainakin huoltovarmuus ja maisemalliset/matkailulliset arvot.

    Huoltovarmuus vaatii että kriisioloissa Suomessa voidaan tuottaa koko väestön ruokkimiseen riittävä määrä ainakin jonkin aikaa vaikka täydellisen kauppasaarron oloissa jolloin polttoaineita, lannoitteita, rehua jne. ei voida ulkomailta tuoda. Maallikkona kuvittelisin tämän tarkoittavan lähinnä vilja-, öljy- ja palkokasveja mahdollisimman tuottoisilla pelloilla ja mahdollisimman lähellä tuotantolaitoksia ja isoja asutuskeskuksia (kriisioloissa jokainen öljylitra on kallis, eikä sitä pidä hukata tarpeettoman pitkiin kuljetusmatkoihin), mutta joku paremmin asiaa tunteva voinee valistaa jos olen väärässä. Voi olla, että siementuotanto ja kesannointi riittää huoltovarmuuden takaamiseen, en tiedä.

    Maisemalliset ja matkailulliset arvot ovat sitten vaikeammin määriteltäviä, mutta tällä yleisesti ottaen tarkoitan, että esimerkiksi perinteiseen maatalousmaisemaan kuuluvilla pelloilla liikenneyhteyksien lähellä on suurempi arvo kuin vaikkapa keskellä korpea sijaitsevilla suursikaloilla. Vastaavasti joissain paikoissa metsän tai suon säilyttämisellä sen pelloksi raivaamisen sijasta (tai pellon metsittämisellä tai soittamisella) on tällainen arvo (ja mahdollisesti ympäristönsuojelullisia arvoja), josta tulisi maanomistajaa asianmukaisesti kompensoida (tai maisema-/matkailu-/luontoarvojen vastaisesti toimivaa viljelijää haittaverolla rangaista). Käsittääkseni EU:n vuoristotuki on alunperin kehitetty nimenomaan maisema-arvojen vaalimiseksi, maanviljely Alpeilla kun ei ole järin kannattavaa puuhaa pelkästään markkinaehtoisesti, mutta parantaa maisemaa hurjasti ja on siten arvokasta matkailuelinkeinolle ja ylipäänsä ihmisten viihtyvyydelle.

    Jos ajatellaan, että erityinen arvo on koko Suomen pitämisellä asuttuna (itse en näin ajattele, mutta joku muu voi ajatella), tuki pitäisi maksaa tietenkin asumisen, ei maanviljelyn perusteella. Eli maatilaa asuttavan tuki tulisi asuinpaikan, ei maataloustuotannon mukaan. Näin ei rankaistaisi paremmin tuottavia tiloja epäreilulla kilpailulla huonommin tuottavia avokätisemmin tukemalla, mutta kuitenkin mahdollistettaisiin maan pitäminen kauttaaltaan asutettuna.

    Jos EU:ssa luovuttaisiin muista tuista ja siirryttäisiin pelkästään positiivisten ulkoisvaikutusten tukemiseen (ja vastaavasti haittojen verottamiseen, maatalous esimerkiksi pitäisi ylivoimaisesti saastuttavimpana sektorina saada ehdottomasti päästökaupan tai hiiliveron piiriin), tämä merkitsisi tietenkin dramaattista tulonmenetystä isolle osalle maanviljelijöstä ja sitä suurempaa, mitä huonommin viljelyyn soveltuvalla alueella elinkeinoaan harjoittaa. Koska tällainen ei olisi ihan reilua viljelijöitä kohtaan, asiaa voitaisiin kompensoida esimerkiksi avokätisellä luopumistuella tai yksinkertaisesti jatkamalla tukien maksatusta esimerkiksi vuoden 2009 tietojen perusteella ilman viljelyvelvoitteita vaikkapa 10 vuotta. Tarkoitus ei siis ole kurittaa viljelijöitä, jotka tekevät sinänsä erittäin arvokasta duunia vaan ainoastaan järkevöittää rajallisten resurssien käyttöä.

    No, edellä kirjoitettu on tietysti utopiaa, mutta joka tapauksessa siihen suuntaan pitäisi mennä, että ruokaa tuotettaisiin siellä missä se tuottaa vähiten päästöjä (kuljetukset toki huomioiden) ja myös niin, että ruuan hinnassa näkyisivät sen ympäristövaikutukset, niin että liha, maitotuotteet, kasvihuonevihannekset jne. olisivat selvästi kalliimpia ja vilja, kauden kasvikset jne. taas edullisempia, niin että hintakin ohjaisi kulutusta ekologisempaan suuntaan. Tämä taas ei tule toteutumaan niin kauan kun tuet vääristävät tuotantoa eikä tuotannon ympäristövaikutuksia veroteta kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. eemeli kirjoitti 4.12.2009 kello 6:00

    Viime keskiviikon Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä oli selostus Uudenmaan MTK-tuottajaliiton kokouksesta.

    Kokous vaati LHP(luonnonhoitopelto)- kesantoalan kasvattamista nykyisestä 15 prosentista 25 prosenttiin. Samaa on vaatinut myös MTK:n johtokunta.

    C-alueen miehittämä MTK:n johtokunta on tämän lisäksi vaatinut kaikkien raiviopeltojen ottamista täysien tukien piiriin.

    Tässä kulminoituu koko nykyisen MTK/kepulaisen maatalouspolitiikan järjettömyys: etelässä ajetaan tuotantoa alas, peltoa pois tuotannosta, pohjoisessa lisätään tuotantoa ja raivataan uutta peltoa. Tämä on seurausta järjettömästä tukipolitiikasta, C-alueen hirmukorkeista kotieläintuista- peltoa kannattaa raivata lisää, “kehittää tilaa”, vaikka niille ei saisikaan peltotukia.

    Tälläpäin on yksi urakoitsija, joka tekee raiviopeltoja: paljaaksihakattu metsänpohja vedetään jyrsimellä (4 ha päivässä), ojitetaan ja sitten vedetään toiseen kertaan jyrsimellä. Pelto on valmis eikä maksa paljon. Metsänpohjan uudistaminen metsäksi (istutus ym) tulisi kalliimmaksi ja tuottoa saisi odottaa vuosikymmeniä, peltona se tuottaa heti.

    Maillä on pohjoisessa niin paljon raivauskelpoisia metsänpohjia, että peltoalamme olisi helposti kaksinkertaistettavissa.

    Selläisiakin tapauksia on pohjoisessa, että valtiolta on aikoinaan saatu hyvät tuet soitten metsittämiseen, nyt näitä varttuneita taimikoita murskataan peltoraivioiksi. Mitään laitonta ei ole tapahtunut.

    Maataloutemme järjettömyyden voidaan katsoa kulminoituvan lappilaisella harrastelumaitotilalla: suuri navetta rakennettu valtavilla valtion investointiavustuksilla, raivattu sata hehtaaria uutta peltoa, vieras työvoima hoitaa tilan työt, isäntä ja emäntä ovat kokopäivätyössä tilan ulkopuolella.
    Tässä MTK-kepulainen käsitys “perheviljelmästä”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:37

    Evert The NeveRest kirjoitti 3.12.2009 kello 22:33

    “http://tinyurl.com/tukiero”

    Vielä tuosta lainaus
    “Tai ehkä täältä löytyy sittenkin osa-aikainen raivaajaemäntä, joka isännän kanssa sanan kuokalla raivaa tukierokeskustelun lähes koskematonta maastoa.”

    Kun tämä on myös jonkunasteinen ongelma. Tukiero on asia josta ei saisi elinkeinon sisällä puhua. Se “heikentää yhtenäisyyttä” ja muuta sellaista. Ja kuten tässäkin keskustelussa Paalimies ja lapinmies niin heitetään jotain että “kulut kolmanneksen korkeampia” mutta kun osoittaa että tukiero esimerkiksi kattaa rehukulut reilusti ja rahaa vielä jääkin ja kysyy että mitkä kulut nyt sitten todellisuudessa ovat ne jotka ovat kolmanneksen korkeampia niin siihenpä ei sitten enää vastausta tulekaan. Ja se ei olekaan ihme koska tuossakin
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todettiin että
    “Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin.”

    Eli tuolloin jo pyrittiin laskelmilla osoittamaan että tukieroa ei tilojen välillä ole edes olemassa ja jos jotain ei ole edes olemassa niin eihän siitä tarvitse puhuakaan. Taitaa sama aika pitkälti päteä näihin olosuhde-eroihin ja muihin kun esimerkkinä vaikkapa lihakarjan kuivituskustannus voi olla etelän vetisessä ja kosteassa talvessa merkittävästi korkeampi kuin pohjoisen kuivissa pakkasissa.

    Mutta että tosiasioihin perustuva keskustelu tukieroista on elinkeinon sisällä aika pitkälti “kielletty”. Jos keskustelua nostetaan niin ei kestä kauaa kun esiin nousee kateus-tyyppisiä juttuja että kadehditaan korkeampia pohjoisen tukia tai sitten etelän miesten laiskuus tai vastaavia. Kuten tuon
    “http://tinyurl.com/tukiero”
    kirjoittaja niin minäkin osin laitan toivoni MTKn puheenjohtajaan Juha Marttilaan joka sentään on tukieron tunnustanut eli
    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.
    Ja noin se on, tukiero on huomattavasti suurempi kuin todellinen luonnonhaitta. Suurin ongelma tässä on se että olemme EUn päätösten takana, EU on pienentänyt 141-tuen niin että tukierosta on tullut sietämätön. Emme pysty lisäämään etelän tukea ennen kuin 2013 jos senkään jälkeen koska mitään takeita tehtävistä päätöksistä ei ole. Ja se 2013 on aivan liian kaukana, voi käydä että kurki kuolee ennen kuin jää sulaa. Ainoa keino tukieron pienentämiseksi olisi pienentää pohjoista 142-tukea ja sen takia en kovin paljon usko edes Marttilan mahdollisuuksiin. Pohjoisesta tuesta pitävät kynsin hampain kiinni ne jotka siitä tällä hetkellä eniten hyötyvät ja maatalouspiireissä taitaa olla niin että todellinen valta on pitkälti sillä porukalla. Pohjoinen tukihan on kansallista omista budjettivaroistamme maksettava tukea ja siksi sen suuruus on omista päätöksistämme kiinni mutta jos elinkeinon omassa piirissä mennään niin uskon että sitä ei tulla pienentämään.

    Ja tuosta merkittävästä siirtymisestä voidaan sitten keskustella. Minusta kaikki tilastot eli pellonraivaus, maitotuotos, sikatilastot, emolehmien määrä, investointien määrä eri tukialueilla jne aika selvästi osoittavat että mikä on trendi ja se on että c-alueelle mennään ja ab-alue supistuu. Se tietysti että jos halutaan pitää omista eduistaan kiinni niin voidaan sanoa että “siirtymä ei ole merkittävä” mutta kehityssuunta on täysin selvä. Ja todennäköisesti kiihtyy lähivuosina koska tukiero kasvaa ja samanaikaisesti tulee lähivuosina paljon tiloja lopettamisvaiheeseen tai sukupolvenvaihdostilanteeseen. Tällä kannattavuudella ab-alueella on vaikea saada kotieläinpuolen jatkajia. Tulee osa-aikainen kasvinviljelytila ja tulot hankitaan tilan ulkopuolelta. Mutta kehityssuunta on selvä ja jotain pitäisi tehdä nyt että ei sitten muutaman vuoden päästä ihmetellä että “Mites tässä nyt näin kävi että kotieläintuotanto loppui etelästä vaikka mitään tukieroakaan ei ollut”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:46

    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 22:37

    “Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18

    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”

    On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.””

    Missäköhän ihmeessä Paalimies on elänyt koko EU-ajan? Sikapuolella ei hinta ole ollut missään yhteiskunnan kontrollissa, kyllä siellä markkinavoimat ovat jyllänneet koko ajan. Vaikka tuotantoa on täällä ollut yli kulutuksen niin jos täällä hinta ei ole ollut riittävän alhainen niin tänne on tuotu sianlihaa kunnes kotimaisen sianlihan hinta on ollut sopiva. Niin että missä yhteiskunnan kontrollissa?

    Maitopuolella saattaa olla tavallaan sellainen tilanne koska siellä on ollut kiintiöt eli jokaisella maalla on ollut maksimi paljonko saa tuottaa. Näin esimerkiksi täällä meillä on tuottajahinta ollut merkittävästi korkeampi koska vaikka kauppa olisi ehkä halunnutkin tuoda niin ei ole ollut mistä tuoda kun ei muillakaan ole ollut merkittäviä ylijäämiä. Tosin ei se korkeampi hinta silloinkaan missään yhteiskunnan kontrollissa ole ollut, Valion korkeintaan.

    Ja jos viljasta puhutaan niin täällähän hinta on maailmanmarkkinahinta miinus rahtikustannukset. Vaikka periaatteessa pitäisi olla toisinpäin eli maailmanmarkkinahinta + rahtikustannukset mutta jostain syystä näin. Mutta yhteiskunnan kontrollissa? Mahtaisiko olla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:50

    Timo Tenhunen kirjoitti 3.12.2009 kello 20:59

    “Artturille: Nykysuuntaus tukiasioissa on nimenomaan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Sinä olet vähän ajastasi jäljessä. Tukia maksetaan sen takia, että ruuan hinta laskisi ja saatavuus olisi taattu. Tuotantopäätöksiin vaikuttaminen on WTO:n sääntöjen mukaan kirosana.”

    Nyt jos suhteutetaan tähän lausumaasi se Tornion 1.000 lehmän navetta? En sano mitään toteutuuko se koskaan, ehkä ei. Mutta jos sellaista edes suunnitellaan että ab-alueelta kotoisin olevat viljelijät sen sijaan että perustaisivat navetan kotikonnuilleen päätyvät kannattavuuslaskelmien jälkeen tekemään sen Tornioon niin eikö juuri silloin tuki ole merkittävästi vaikuttanut tuotantopäätöksiin? Tai tarkennettuna tuotannon sijoittumispäätöksiin? Ja tämä on minusta selkeä merkki siitä miten tukiero koko ajan vaikuttaa. Tämä on ääriesimerkki että lähdetään tuollaiseen projetiin mutta samat talouden lainalaisuudet jotka tässä ovat taustalla päevät jokaisessa pienemmässäkin navettainvestointipäätöksessä joita koko ajan tehdään suuntaan tai toiseen. Joko että tehdään se navetta. Tai sitten ei tehdä. Osa sitten tekee sen muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:52

    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14

    “Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.”

    Tarkistatko asian vaikka maatalouskalenterista tai tukioppaasta je kerrot sen jälkeen onko sitä vai ei? Kiitos.

    P.S. Itse sanoisin että on mutta odottelen mielenkiinnolla mitä mieltä olet asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:56

    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14

    “Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.”

    Niin? Ja Marttilan mukaan tukiero on ylikompensoiva koska sille ei löydy asiapohjaisia perusteita eli pohjoisen olosuhteet eivät ole niin paljon huonommat kuin tukiero tällä hetkellä? Mutta sinä pystyt osoittamaan että se ei ole ylikompensoiva vaan löytyy asiaperusteet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Artturi kirjoitti 4.12.2009 kello 9:18

    Paalimies:

    Arturilla(sic) on nyt käsitteet sekaisin, ruoka on nimenomaan tällä hetkellä maailmanmarkkina hintaista, voi kyllä olla ettei Artturi käsitä tätä.

    No miten se sitten voi olla samaan aikaan mahdollista, että ruoka on muualla halvempaa? Ei maailmanmarkkinahinta määräydy siten, että katsotaan mitä ruoka maksaa Suomessa ja väitetään tätä hintaa markkinahinnaksi. Maailmanmarkkinahinta on se hinta minkä ruoasta joutuisi maailmanmarkkinoilla maksamaan, jos ei olisi tuontitulleja ja -rajoituksia.

    Mitä eroa on kuluttajalla ja politiikolla.

    ?!?! Kuluttajajien joukkoon kuuluvat kaikki. Poliitikkojen joukkoon kuuluvat tässä tapauksessa kansanedustajat.

    Olet kyllä hauskanen veikko, mistä olet tälläisen ajatuksen kehitellyt.

    Tästä:

    Viljelijät on saatu liekanaruun ja kuluttajien ohjailtaviksi, hyvä juttu kuluttajille, huono juttu viljelijöille.

    Se on nimittäin ihan normaalia, että tuottaja palvelee kuluttajaa. Ei muilla aloilla kuluttajan täydy taistella sen eteen. Sen kun vaan tekee päätöksiä kaupassa omilla rahoillaan. Maatalous toimii eri logiikalla. Osa ruoan hinnasta tullaan hakemaan viimekädessä väkivalloin ja osa maksetaan vapaaehtoisesti kaupassa.

    Timo Tenhunen:

    Nykysuuntaus tukiasioissa on nimenomaan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikuttaisi tuotantopäätöksiin. Sinä olet vähän ajastasi jäljessä. Tukia maksetaan sen takia, että ruuan hinta laskisi ja saatavuus olisi taattu.

    No jos tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin silloin ne eivät vaikuta hintaan eikä saatavuuteen, vaan ne ovat tulonsiirto veronmaksajilta viljelijöille. (Koska kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnat, ja jos tuotantopäätökset eivät muutu, niin tarjonta pysyy vakiona ja koska kuluttajien ruoanostohalut tuskin muuttuvat siitä, että heidän rahojaan ei lapioida viljelijöille. Saatavuuskin pysyy tietysti samana, jos tuotanto ei muutu.)

    Koska viljelijät eivät ole läheskään yhteiskunnan huonoimpiosaisia, niin en näe syytä miksi maksaisimme heille huvikseen, kun samat summat voitaisiin käyttää vaikka köyhiin lapsiperheisiin, sairaisiin ja vanhuksiin. (Tai mieluiten jättää ne niiden laillisille omistajille eli veronmaksajille.)

    Oon Juuso Koposen kanssa täysin samaa mieltä kaikesta mitä hän kirjoitti. Myös tästä,

    Itse näkisin kuitenkin, että valtion tulee hoitaa ainakin yhtä merkittävää tehtävää, jotta markkinat tuottaisivat optimaalisia tuloksia: huolehtia siitä, että taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutukset tulevat hinnoiteltua.

    sillä ehdolla, että kannatan tätä ainoastaan silloin, kun valtio pystyy tekemään tämän ulkoisvaikutusten hinnoittelun niin hyvin, että se aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa.

    Näin ei ole läheskään aina, eli joskus on vaan parempi hyväksyä, että ulkoisvaikutuksien takia markkinat eivät päädy optimaaliseen lopputulokseen, mutta että valtio ei pysty parempaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Tenhunen Timo kirjoitti 4.12.2009 kello 10:02

    1000 lehmää nuorkarjoineen vaatii paljon muutakin kuin tukea. Esim. peltoa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saattaapi olla, että kavereilla ei ole näitä tiedossa kohtuuhintaan etelämpänä.
    Maidontuotannon pohjoinen tuki on kyllä tuotantoon sidottua, mutta se on sidottu myös kiintiöihin eli tuotanto pohjoisessa ei saa kasvaa. Jos joku aikoo lisätä tuotantokapasiteettia pohjoisen alueella, niin pitää vastaavasti löytyä lopettajia samalla määrällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:25

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:52
    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
    “Muistettava myös ettei viljapuolella ole mitään pohjoista tukea.”
    Tarkistatko asian vaikka maatalouskalenterista tai tukioppaasta je kerrot sen jälkeen onko sitä vai ei? Kiitos.
    P.S. Itse sanoisin että on mutta odottelen mielenkiinnolla mitä mieltä olet asiasta.”

    Miksi et valista meitä tietämättömiä, alla mitä minä tiedän asiasta, rehuviljan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:29

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:56
    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 20:14
    “Mitä oikein intät, vielä kerran, pohjoinen tuki korvaa huonommista tuotanto olosuhteista johtuvat korkeammat tuotanto kustannukset.”

    Niin? Ja Marttilan mukaan tukiero on ylikompensoiva koska sille ei löydy asiapohjaisia perusteita eli pohjoisen olosuhteet eivät ole niin paljon huonommat kuin tukiero tällä hetkellä? Mutta sinä pystyt osoittamaan että se ei ole ylikompensoiva vaan löytyy asiaperusteet?”

    Voimakas kannanotto Marttilalta, sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kun ei ole tietoa minkä takia lausunto on annettu ja missä yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:32

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 4.12.2009 kello 8:46
    Paalimies kirjoitti 3.12.2009 kello 22:37
    “Samuli Saarelma kirjoitti 3.12.2009 kello 18:18
    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, miksi viljelijä ei nosta sen sikansa hintaa? On tietenkin. Jos hän niin tekisi, kauppa ostaisi sen sian muualta (vaikka sitten sieltä Venäjältä).”
    On syy, hinnat ovat yhteiskunnan kontrollissa, jotenkin tuntuu että Saarelma on ajasta jäljessä, jossakin laitoksessa ehkä.””

    Missäköhän ihmeessä Paalimies on elänyt koko EU-ajan? Sikapuolella ei hinta ole ollut missään yhteiskunnan kontrollissa,”

    “Kansallinen tuki vääristää” perehtyy nyt miten EU säätelee hintoja ja palaa sitten palstalle uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Samuli Saarelma kirjoitti 4.12.2009 kello 12:24

    Paalimies:”Arturilla on nyt käsitteet sekaisin, ruoka on nimenomaan tällä hetkellä maailmanmarkkina hintaista, voi kyllä olla ettei Artturi käsitä tätä.”

    No, jos suomalaisen viljan hinta on maailmanmarkkinahintaista, niin eihän se leivän hinta mihinkään nousisi, vaikka maatalouden tukeminen loppuisi. Mitä iloa siis suomalaiselle kuluttajalle on maataloustuista? Ne maksavat hänelle miljardeja veroina, mutta silti ruuan raaka-aine on samanhintaista kuin olisi maailmanmarkkinoilta ostettaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Timo Tenhunen kirjoitti 4.12.2009 kello 13:36

    Artturille vielä vihonviimeisen kerran:
    Tuet eivät ole viljelijöiden keksimiä tai päättämiä. Niistä ovat päättäneet kuluttajat. Heidän motiiveistaan en muuta tiedä, kuin että he haluavat joka päivä jokapäiväisen leipänsä mahdollisimman halvalla. Ja sen he ovat totisesti saaneet. Tukien ansiota tai ei. Joka tapauksessa ennen tukia tämä ei ollut itsestäänselvyys. Eikä ole nytkään niissä maissa, joissa maataloutta ei tueta. Harrastan sukututkimusta. Historian tuntemus tuo perspektiiviä asioihin. Aika monelle esivanhemmalleni on merkitty kuolinsyyksi: kuoli nälkään.
    Mitkä ovat sinun motiivisi tällä maataloustukien vastaisella ristiretkelläsi? Mikä ala länsimaissa toimii ilman säätelyä? Miksi et kohdista tarmoasi näiden säätelyjen poistamiseen merkittävämmillä aloilla? Maatalouden osuus länsimaissa on vain muutaman hassun prosentin luokkaa kansantuotteesta.
    Maailmassa on maita, joissa ei maataloutta tueta. Niissä maissa maatalouden osuus on useita kymmeniä prosentteja kansantuotteesta. Ja maanomistajat eivät ole proletaareja niissä maisssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Samuli Saarelma kirjoitti 4.12.2009 kello 13:55

    Artturi:”samat summat voitaisiin käyttää vaikka köyhiin lapsiperheisiin, sairaisiin ja vanhuksiin. (Tai mieluiten jättää ne niiden laillisille omistajille eli veronmaksajille.)”

    Oletkohan nyt sotkenut kaksi asiaa, eli sen, mitä lakien sinun mielestäsi _pitäisi_ olla ja sen, mitä ne ovat? Edellisen mukaan verojen keräys saattaisi ollakin laitonta, mutta jälkimmäisessä ei ole mitään laitonta, joten ne veronmaksajat eivät ole niiden maksamiensa rahojen suhteen yhtään sen laillisempia omistajia kuin vaikka ne köyhät lapsiperheet, joille verotetut rahat on annettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. eemeli kirjoitti 4.12.2009 kello 14:08

    Samuli Saarelmalle:

    Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.

    Kaiken elintarvikehuollon perusta on kasvinviljely (+kalastus), kotieläintalous on kasvien jatkojalostusta.

    Jos tulisi jokin kriisi, vähennettäisiin eläinten määrää heti.

    Vilja on helposti varastoitava elintarvike, siinä on meidän elintarvikehuoltomme perusta kriisitilanteessa.

    Mahdollisessa kriisitilanteessa ei polkaista elintarviketuotantoa pystyyn tyhjästä, se täytyy olla jo valmiina.

    Täysin toinen juttu onkin sitten se, että mitä järkeä on ollut siirtää kotieläintalous tundralle, kauas kuluttajista huonoihin olosuhteisiin. Tämä on vakava vaara elintarvikehuollollemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Artturi kirjoitti 4.12.2009 kello 15:09

    Timo Tenhunen:

    Tuet eivät ole viljelijöiden keksimiä tai päättämiä.

    Vihonviimeisen kerran: maataloustuet ovat huono idea riippumatta siitä ovatko ne viljelijöiden, kepun, MTK:n, eduskunnan vai kuluttajien keksimiä.

    Jos ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, ne ovat tulonsiirto viljelijöille.

    Jos ne vaikuttavat tuotantopäätöksiin ne siirtävät tuotantoa sille paremmin sopivilta alueilta sille huonommin sopiville alueille.

    Samuli Saarelma: Jos maataloustukien ainoa oikeutus on tulonsiirto veronmaksajilta viljelijöille, niin yritin vaan osoittaa, että sopivampiakin kohteita tälle tulonsiirrolle löytyy… (ja ok toi laillinen omistaja oli väärä sanavalinta, olis pitäny sanoo alkuperäinen omistaja…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Lapin mies kirjoitti 4.12.2009 kello 15:44

    Suomessa kannattaa maata viljellä monista eri syistä, huoltovarmmuden vuoksi maataloutta ei kannata tässä laajuudessa ylläpitää, mutta maataloudella on muitakin arvoja kuin huoltovarmuus.

    Maatalous on osa kulttuuriperimää ja maaseudun yritystoimintaa, sillä on merkitystä myös imagon, ympäristön ja esim. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, maatalous on myös merkittävä osa muiden elinkeinojoen, kuten matkailu markkinointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Ilpo Pernaa kirjoitti 4.12.2009 kello 15:59

    Saarelma:”No, jos suomalaisen viljan hinta on maailmanmarkkinahintaista, niin eihän se leivän hinta mihinkään nousisi, vaikka maatalouden tukeminen loppuisi. Mitä iloa siis suomalaiselle kuluttajalle on maataloustuista? Ne maksavat hänelle miljardeja veroina, mutta silti ruuan raaka-aine on samanhintaista kuin olisi maailmanmarkkinoilta ostettaessa.”

    Yrittäkää nyt tajuta, että maailmanmarkkinahinta ruuassa = tuettu ruuan hinta . Joka puolella maapalloa teollistuneet valtiot tukevat maatalouttaan monenlaisilla tuilla. Niiden nimitykset vaihtelevat, mutta tukea maataloudelle yhtäkaikki.

    Joku palstalla väitti myös , että ruuan hinta on korkea tuista huolimatta. Kuvitelkaapas tilanne, että teidän ruokaanne ei tuettaisi vaan maajusseille maksettaisiin tuottamisestaan täysi hinta ilman tukia. Sen jälkeen jalostus, kauppa ja kuljetus lisäsivät siihen nykyiset kulunsa ja katteensa . Mikä olisi ruuan hinta silloin kuluttajan ruokapöydässä?

    Saarelma puhuu kestämättömistä tukimiljardeista, vähän suhteellisuuden tajua kehiin Samuli.

    Lehdissä on puhuttu ilmastonmuutoksen tulevia torjuntakustannuksia suomalaisille. On valotettu niiden olevan VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman verran mitä maataloustuet kustantavat vuosittain suomalaisille.

    Siis ilmastonmuutoksen torjunnassa VAIN muutamia satoja euroja , mutta ruuan tuotannossa KESTÄMÄTTÖMÄT muutamia satoja euroja vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Timo Tenhunen kirjoitti 4.12.2009 kello 16:34

    Artturi, miksi tuet ovat huono idea, vaikka tulokset ovat kiistämättömät? Nälkää ei ole ja tuloista menee vain murto-osa ruokaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Samuli Saarelma kirjoitti 4.12.2009 kello 17:33

    Eemeli:”Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jolla on omaa elintarviketuotantoa. Käsittääkseni _yhdenkään_ Afrikan maan nälänhädän aikana kyseinen maa ei ole lopettanut elintarvikkeiden _vientiä_. Oma tuotanto ei siis ole turvannut sitä, että kaikille riittäisi ruokaa. Vastaavasti maailmassa on paljonkin maita, jotka eivät tuota kaikkea tarvitsemaansa ruokaa itse. Osa ei tuota ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Monaco tuntuu tulevan hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa.

    Suomikaan ei sen puoleen tuota kaikkea syömäänsä ruokaa itse kuin ole maataloudessa tarvittavien asioiden (koneet, polttoaineet, lannoitteet, jne.) suhteen omavarainen.

    Kuten itsekin kirjoitit, joitain ruoka-aineita, kuten viljaa voidaan varastoida. Näin joulukuusta asiaa katsoen koko viljansaantimme perustuukin varastoinnille seuraavan 10 kuukauden ajan. Vasta sen kuluttua on Suomen pelloista odotettavissa viljaa ihmisten syötäväksi.

    Voisiko joku kertoa minulle, mikä estää laajentamasta tuota varastointia pidemmälle ajalle niin, että huoltovarmuutemme olisi turvattu ilman omaa maatalouttakin? Maatalouteenhan liittyy omat riskinsä. Jos sattuu tulemaan hyvin kylmä ja sateinen kesä, voi sato jäädä pieneksi. Tällaista vaaraa ei ole varastoinnissa. Siellä on se määrä viljaa, mikä on.

    “Mahdollisessa kriisitilanteessa ei polkaista elintarviketuotantoa pystyyn tyhjästä, se täytyy olla jo valmiina.”

    Ensinnäkin, tarvitaanko tuota omaa tuotantoa? Edes siis jos puhutaan kriisitilanteesta. Viime sodassakin viljaa saatiin ostettua ulkoa ja sen jälkeen yhteytemme (sekä fyysiset että poliittiset) Eurooppaan ovat vain parantuneet.

    Toiseksi, miten vaikeaa se oman tuotannon tyhjästä pystyyn polkaisu oikein on? Jos pellot olisivat metsitetty, niin miten iso homma olisi kaataa sieltä puut, kyntää pellot ja panna vilja kasvamaan? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään high-tech tiede, kun ihmiskunta on sitä harrastanut viimeiset 8000 vuotta. Tarvittavat koneet ja lannoitteet voidaan säilöä samalla tavoin kuin armeijakin varastoi kalustoaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 22:24

    “Samuli Saarelma kirjoitti 4.12.2009 kello 17:33

    Eemeli:”Suomessa kannattaa viljellä maata vain huoltovarmuuden takia, maa ilman omaa elintarviketuotantoa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jolla on omaa elintarviketuotantoa. Käsittääkseni _yhdenkään_ Afrikan maan nälänhädän aikana kyseinen maa ei ole lopettanut elintarvikkeiden _vientiä_. Oma tuotanto ei siis ole turvannut sitä, että kaikille riittäisi ruokaa. Vastaavasti maailmassa on paljonkin maita, jotka eivät tuota kaikkea tarvitsemaansa ruokaa itse. Osa ei tuota ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Monaco tuntuu tulevan hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa.”

    Saarelman jutut alkaa olla niin lennokkaita että aikalisä olisi nyt paikallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. eemeli kirjoitti 5.12.2009 kello 3:44

    Samuli Saarelma näyttää olevan täysin pihalla faktoista.

    Kriisitilanteessa ei todellakaan maataloutta polkaista pystyyn tyhjästä, välttämättä ei kuljetukset toimisi eikä olisi paikkaa, mistä ruokaa saisi ostaa. Jokainen maa huolehtisi ensisijaisesti omasta väestöstään.

    Jo öljyn saannin loppuminen/väheneminen saisi aikaan laajan nälänhädän koko Euroopassa. Ei puhettakaan mistään pallonraivauksista!

    Vain oma maatalous pystyisi takaamaan jonkinlaisen mutta niukan elintarvikehuollon.

    —————

    MTK aikoo kutsua uuden EU-maatalouskomissaarin Suomeen.

    MTK haluaa uuden maatalouskomissaarin ensi tilassa Suomeen. Romanialaikomissaari Ciolokselle MTK-herrat aikovat esitellä Kainuun ja Koillismaan maataloutta!!!!!! …kas kun ei Utsjoen!

    Tämmöistä on MTK:n touhu nykyään, kun pimeimmän Kepulandian isännät ovat miehittäneet MTK:n. Puheenjohtajakin maidontuottaja-harrastelija Lapista!

    Kohta varmaan maatalous kielletään kokonaan Etelä-Suomesta, tai ainakin nykyinen alasajo jatkuu entistä voimakkaampana.

    Ja kun maataousministeritkin ovat kepuja, ei etelän maataloudella ole tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 9:03

    Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:29

    “Voimakas kannanotto Marttilalta, sillä ei kuitenkaan ole merkitystä kun ei ole tietoa minkä takia lausunto on annettu ja missä yhteydessä.”

    Lähdeviite on Suomen Kuvalehti SK 25-26 18.06.2009 ja Marttilan haastattelu sekä juttu maataloudesta yleensä sivuilla 20-27.

    Ja sieltä suora lainaus: Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.

    Ja muutama muu lainaus samasta lehtijutusta jossa siis haastateltiin Marttilaa ja käsiteltiin maatalouden tilaa yleensäkin.

    “Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa.”

    “Maidon pakomatkaa kohti pohjoista kiihdyttää polittiikka. Tai tarkemmin, se kuuluisa tukiraja, joka kulkee…”

    “Hullunkurinen tilanne. Lypsykarjata katoavat Etelä-Suomesta, sieltä missä maito kulutetaan ja missä ovat suotuisimmat ilmasto-olosuhteet. Suurnavetat taas keskittyvät Pohjanmaalle, sinne missä pelto uhkaa loppua.”

    “Marttila leikkaisi jättinavettojen tuotantotukea pohjoisessa, jotta yrittäjät eivät hakeutuisi arktisille leveysasteille “vain tukien perässä”.

    “Marttilalla, uuden polven maatalousekonomistilla, on silti haave. Ehkä jonain päivänä markkinat ovat niin toimivat ja tuotanto niin tehokasta, että maitotila saa tilin markkinoilta. “Jokaisen tuottajan toive on että tultaisiin toimeen ilman kansallisia tukia.”

    Mutta että tuollaista, kannattaa lukea koko juttu, aika lailla samaa asiapohjaa on kuin itse olen tässä keskustelussa asiallisesti esille tuonut. Tukieron tuotantoa siirtävästä vaikutuksesta ja kannattavuuseroista ja muista.

    Hassuinta tässä on mielestäni se että tukiero on täysin kansallisista päätöksistä kiinni. Pohjoinen tuki on täysin kansallisesta budjetista maksettavaa tukea jossa se kilpailee varoista mm terveydenhoidon, vanhustenhoidon, kouluruokailun jne jne kanssa. Tuetaanko 1.000 lehmän navettaa Torniossa 1.300.000 eurolla vuodessa vai monetko vaipat tuolla rahalla saisi vanhuksille?

    Jos elinkeinon sisällä asia päätetään niin päättävissä elimissä lienee aika paljon niitä jotka hyötyvät järjestelmästä itse. Tukiero siis pysyy ja paranee. Mutta entä jos kuluttajapuoli eli he joilla viime kädessä on suurin sananvalta valtion budjettiin kansanedustajien kautta rupeaa kyselemään? Kysyvät että “Miksi tuotanto siirretään tuen varaan korkeampien kustannuksien alueelle?” ja vielä kansallisen budjetin verovaroilla tukemalla jonka tuen seurauksena sitten tuotettavien tuotteiden tuotantokustannukset, rahtikustannukset jne jne ovat korkeammat ja tuotteet näin ollen kalliimpia kuin muuten olisivat. Maksetaan siis ylimääräistä tukea siitä että jatkossa voidaan ostaa tuotteet kaupoista entistä kalliimmalla. Jos tuollaisia kysymyksiä ja tuen järkevyyttä kyselee riittävän moni ja välittää asiasta niin tilanne voi muuttua.

    Mutta että tämänhetkinen tukiero on ylikompensoiva ja sen seuraukset ovat aika selkeästi näkyvissä mitä on tapahtumassa. Jotain olisi tehtävä nyt, kohta on myöhäistä. Ja oikeastaan ainoa nyt tehtävissä oleva asia EUn alaisuudessa on leikata pohjoista kansallista tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 9:14

    Tenhunen Timo kirjoitti 4.12.2009 kello 10:02

    “1000 lehmää nuorkarjoineen vaatii paljon muutakin kuin tukea. Esim. peltoa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saattaapi olla, että kavereilla ei ole näitä tiedossa kohtuuhintaan etelämpänä.
    Maidontuotannon pohjoinen tuki on kyllä tuotantoon sidottua, mutta se on sidottu myös kiintiöihin eli tuotanto pohjoisessa ei saa kasvaa. Jos joku aikoo lisätä tuotantokapasiteettia pohjoisen alueella, niin pitää vastaavasti löytyä lopettajia samalla määrällä.”

    Ei ihan näin. Ensinnäkin hiehot voidaan kasvattaa muualla mitä jo tällä hetkellä suuret yksiköt paljon tekevät, niitä ei ole pakko kasvattaa siinä lypsykoneen vieressä. Ja toiseksi pellon tarve ei ole läheskään tuo, 500 hehtaarilla pärjätään, sen verran on oltava nurmialaa. No ok, lannanlevitysala niin 1.000 hehtaari. Etelässä tuollainen ala olisi helppo saada aika pienen ympyrän sisältä sopimuksilla kasvinviljelytilojen kanssa, peltoa ei suinkaan olisi pakko ostaa ja etäisyydet olisivat lyhyet. Vilja voidaan ostaa muualta. Näin siis etelässä jos maidontuotannon kannattavuus seinien sisällä olisi parempi mutta kun ei ole.

    Ja noista kiintiöistä. MTK yrittää saada kokorajoituksen navetoille juurikin ilmeisesti estääkseen tuollaiset jättiyksiköt juurikin pohjoisessa. Ja syykin on mielestäni aika selvä, halutaan pitää nuo edut niillä joilla ne nyt on. Ja nuo kiintiöt ja tukikuviot menevät niin että EU määrää maksimin minkä eri alueilla saadaan maksaa. Eli monelleko litralle tukea voidaan maksaa. Jos litroja tulee enemmän niin siin ä on kaksi haittapuolta. Ensinnäkin kaikkien litratuki pienenee kun litroja tulee enemmän jakamaan niitä maksimirahoja. Ja toiseksi niin saattaapi siinä EUn piirissäkin joku ruveta kyselemään kun tämän pohjoisen 142-tuen on tarkoitus olla tuotantoa säilyttävää eikä se saa lisätä tuotantoa. Niin siinä EUn tyhmemmätkin päättäjät alakavat tajuta että pohjoinen tuki on ylikompensoivaa jos tuollaiset jättinavetat sen tuen varassa alkavat lisätä pohjoista tuotantoa samalla kun etelässä tuotanto laskee. Että sellainen kehitys olisi nykytilojen kannalta taloudellisesti huono ja sen lisäksi poliittisesti vaarallista kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 9:17

    Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:25

    “Miksi et valista meitä tietämättömiä, alla mitä minä tiedän asiasta, rehuviljan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688”

    Nuo summat kun “avaat” niin c-alueen summat sisältävät 30 euroa kansallista tukea joka on ilmeisesti tuollainen kuin “C1-C4-alueilla maksetaan kansallista pohjoista tukea, joka sisältää C2-C4-alueilla kasvikohtaisen tuen lisäksi yleisen pohjoisen hehtaarituen.”

    Että onko sitä pohjoista tukea kasvipuolella vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 9:18

    Lapin mies kirjoitti 4.12.2009 kello 15:44

    “Suomessa kannattaa maata viljellä monista eri syistä, huoltovarmmuden vuoksi maataloutta ei kannata tässä laajuudessa ylläpitää, mutta maataloudella on muitakin arvoja kuin huoltovarmuus.

    Maatalous on osa kulttuuriperimää ja maaseudun yritystoimintaa, sillä on merkitystä myös imagon, ympäristön ja esim. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, maatalous on myös merkittävä osa muiden elinkeinojoen, kuten matkailu markkinointia.”

    Kysehän onkin siitä että missä osassa maata missäkin laajuudessa ja kuinka paljon verovaroja kansallisesta budjetista terveydenhuollon sijasta laitetaan kansalliseen maataloustukeen eli mitä se maatalous saa maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 9:23

    Paalimies kirjoitti 4.12.2009 kello 10:32

    ““Kansallinen tuki vääristää” perehtyy nyt miten EU säätelee hintoja ja palaa sitten palstalle uudelleen.”

    Esimerkiksi sikapuolella? Ei mitenkään? Sikapuolta ei muualla kuin täällä juurikaan tueta suoraan. Ja hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tarjontaa lisää => hinta laskee. Kyllä siellä tämä vanha kunnon sikasykli toimii.

    Viljapuolella? Sen verran että on interventio joka määrää tavallaan minimihinnan. Mutta kun tässä viljan hinta nousi hetkeksi korkeuksiin niin eihän EU sitä yhtään mitenkään pystynyt säätelemään. Hinta nousi EUn toimenpiteistä huolimatta. Ja nousee jatkossakin jos viljasta taas tulee pula, EU voi tietysti koittaa saada lisää peltoa viljelyyn ja estää sen pulan.

    Ja maitopuolella kiintiöillä kuten jo totesinkin. Oliko vielä jotakin muuta joka pitäisi tietää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 10:33

    Tornioon navettaa suunnittelevat ovat itse puhuneet 1000 ha:n peltotarpeesta. Ehkä heidän suunnitelmansa ovat sittenkin pienemmät kuin, mitä lehmäluku sinänsä antaisi aiheen olettaa. Eli lehmämäärä ei enää kerrokaan koko totuutta yrityksen koosta.
    1000 hehtaaria läheltä omaan käyttöön on kyllä haastellinen tehtävä missä tahansa. Mutta etelässä se on mahdoton tehtävä, koska tarjontaa ei ole. Hintaluokka on etelän markkinahinnoilla 10 milj. euroa ja Lapissa 1-2 milj. euroa. Hankkiiko sen sitten ostamalla, vuokraamalla tai muilla sopimuksilla on sama asia, sillä kustannusvaikutus on sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Artturi kirjoitti 5.12.2009 kello 12:25

    Ilpo Pernaa:

    Yrittäkää nyt tajuta, että maailmanmarkkinahinta ruuassa = tuettu ruuan hinta .

    Ei kai tätä nyt kukaan kiistä. Suomen maksamilla tuilla tähän hintaan ei ole mitään vaikutusta, joten niiden maksaminen voidaan lopettaa. (varsinkin, jos ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin…) Se, että muut valtiot tukevat ruoan tuotantoa on syy olla tukematta omaa tuotantoa. Ei syy tukea sitä.

    Mikä olisi ruuan hinta silloin kuluttajan ruokapöydässä?

    Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hinta Suomessa on sama kuin maailmanmarkkinahinta. (Koska tuottajat voivat ostaa raaka-aineensa maailmanmarkkinoilta sen sijaan, että ostavat sen suomalaisilta viljelijöiltä.) Sen lisäksi veronmaksajilta säästyy maataloustukiin menevät rahat.

    Siis ilmastonmuutoksen torjunnassa VAIN muutamia satoja euroja , mutta ruuan tuotannossa KESTÄMÄTTÖMÄT muutamia satoja euroja vuodessa.

    Kannattaa ajatella tätä panos-hyöty suhteen kautta. Kun maataloustuet aiheuttavat aktiivisesti haittaa, niin joka ikinen euro, joka niihin käytetään pitäisi jättää käyttämättä. Useat ihmiset uskovat (ja useat tiedemiehet väittävät tietävänsä), että ilmastonmuutoksen torjunnasta on oikeasti hyötyä.

    Timo Tenhunen:

    Artturi, miksi tuet ovat huono idea, vaikka tulokset ovat kiistämättömät? Nälkää ei ole ja tuloista menee vain murto-osa ruokaan.

    Koska nämä tulokset eivät ole tukien aiheuttamia. Yleinen vaurastuminen (työn tuottavuuden nousu) on syypää siihen, että vain murto-osa tuloista menee ruokaan ja että ihmisillä riittää rahaa ruokaan yllin kyllin.

    Jos kerta tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, niin ilman tukia ruokaa tuotettaisiin ihan yhtä paljon ja koska kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan, hinta olisi sama. Ruoka maksaisi kaupassa siis yhtä paljon, mutta veronmaksajien rahat säästyisivät.

    Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 14:05

    Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 10:33

    “1000 hehtaaria läheltä omaan käyttöön on kyllä haastellinen tehtävä missä tahansa. Mutta etelässä se on mahdoton tehtävä, koska tarjontaa ei ole. Hintaluokka on etelän markkinahinnoilla 10 milj. euroa ja Lapissa 1-2 milj. euroa. Hankkiiko sen sitten ostamalla, vuokraamalla tai muilla sopimuksilla on sama asia, sillä kustannusvaikutus on sama.”

    Nyt on vähän näköalatonta tuo touhusi? Miksi sinä sen pellon ostaisit tai vuokraisit, sadostahan sinä olet kiinnostunut ja lannanlevitysalasta? Ja keinoista riippuen kustannusvaikutus ei todellakaan ole sama! Päinvastoin, erot ovat merkittäviä!

    Tiedän sikapuolen yritysryppään jossa omaa peltoa on parikymmentä hehtaaria mutta sikoja ilmeisesti yli viisi tuhatta. Se on pitkälti järjestelykysymys. Esimerkiksi kun sikapuolta ajatellaan niin tuollainen suuri yksikkö pyörii taloudellisesti todennäköisemmin paljon kannattavammin ostamalla viljan lähistön kasvinviljelytiloilta ja levittämällä lannan sopimuksilla niille pelloille. Esimerkiksi tänä vuonna kun viljan hinnat alhaiset niin todennäköisesti ostovilja on ollut halvempaa kuin oman viljan tuotantokustannus omilla tai vuokrapelloille.

    Vaatii tietysti yhteistyökykyä ja yhteistyötaitoja mutta täällä on paljon kasvinviljelytiloja jotka ovat esimerkiksi halukkaita vastaanottamaan lantaa eli lannoitetta. Eli se on järjestelykysymys miten hommat hoidetaan.

    Tiedän myös lypsykarjatiloja joilla ei juurikaan ole omaa peltoa ja lehmiä kuitenkin 3-numeroinen luku ja homma pelaa sopimuksilla. Täällä etelässä viljelijät ovat yhteistyökykyisiä eikä kaikkea ole pakko olla aina itsellä, sitä jokaista peltohehtaaria.

    Ja 1000 hehtaaria läheltä niin tiedän tilan joka ostaa joka syksy viljaa noin 800 hehtaarin alalta eivätkä kuljetusmatkat siinä vielä kovin pitkiksi muodostu. Etelässä kun on isoja peltoaukeita niin sitä alaa kertyy lyhyilläkin kuljetusmatkoilla.

    Ajattele asiaa että 1km * 1km = 100 hehtaaria etelässä on hyvinkin tuollaisia peltoaukeita ja isompiakin. Että ei sitä välttämättä niin kovin kaukaa tarvitse sitä peltoa etsiä kun 10km * 10km on jo 10.000 hehtaaria? Tietysti jos peltolohkot ovat pieniä ja hajallaan metsäsaarekkeitten välissä kuten pohjoisessa niin tehtävä voi olla haasteellinen mutta etelässä kun pinta-alasta aika iso osa on sitä peltoa niin asia on ihan toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 14:34

    Artturi ja Saarelma eivät näe metsää puilta. Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä. Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen. Esim. Intiassa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roosevelt aikoinaan, kun aloitti massiivisen maatalousohjelmansa New Dealin.
    Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely (Lähde: Artturi toisessa säikeessä, kun hän laski tuotannon kannattavuutta ilman tukia). Silloin jouduttaisiin palaamaan tuohon omatoimiseen ruuanhankintaan, joka veisi ihmisten työajasta tuon yleisen 60 %.
    Singaporesta ja Hong Kongista tulisi mahtava pakolaistulva, jos ruokaa ei olisi saatavilla kaupasta. Nyt he pärjäävät hyvin muiden maiden veronmaksajien rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 15:36

    “Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)

    Artturin väitteet alkavat oll niin lennokkaita ettei niihin voi enää oikein vastatata, esimerkkeinä mainituissa maissa elintarvikkeet ovat hyvin kalliita, hinnat moninkertaisia Suomalaisen kuluttajan maksamiin verrattuna, eikö Artturi ollenkaan tarkista mitä kirjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. eemeli kirjoitti 5.12.2009 kello 15:43

    Suurin järjettömyys suomalaisessa elintarviketuotannossa on se, että siihen on sotkettu aluepolitiikka hyvin vahvasti mukaan.

    Ajatelkaapa, mitä esim. maksaa yhteiskunnalle MTK:n puheenjohtajan lappilaisesta navetasta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansallisia tukia yli 100 000 e !!!!!!

    Isäntä ja emäntä käyvät tilan ulkopuolella töissä ja vierastyövoima tekee tilan työt.

    Onko suomalaisen veronmaksajan asia kustantaa tämmöinen harrastustoiminta “raukoilla rajoilla”??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Lapin mies kirjoitti 5.12.2009 kello 16:27

    Kansalliselle tuelle senverran, että kasvipuolella tuilla ei tukialueiden välillä ole mitään oleellista merkitystä.

    Artturille kommentti, ei Suomalainen elintarviketeollisuus jatku, jos raaka-aineet tulee ulkomailta, samahan se on tuoda valmiita tuotteita, koska niitähän saisi murto-osalla nykyhinnoista esim. Balttian maista, tosin tämä saattaa kyllä tapahtua vaikka maksamme tukia, jonain päivänä.

    Eemeli voisi lopettaa sen MTK:n vastaisen ristiretkensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Lapin mies kirjoitti 5.12.2009 kello 18:34

    “Kuten Samuli Saarelma jo huomautti, maailmassa on runsaasti maita, joissa ei ole maataloutta, jossa ihmiset käyttävät vain murto-osan rahastaan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Singapore ja Hong Kong)

    Tähän vielä kommentoisin, että Hong Kong ja Singapore esimerkkinä maista, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa on aika absurdi, missähän tämmöiset lilliputti kaupunkivaltiot oikein omaa maataloustuotantoa pyörittäisivät, kun eihän niillä ole vapaata maata aariakaan hallussa, kaikki vapaat alueet on kaavoitettu tonteiksi ja rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. Ilpo Pernaa kirjoitti 5.12.2009 kello 18:56

    Artturi:”Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hinta Suomessa on sama kuin maailmanmarkkinahinta. (Koska tuottajat voivat ostaa raaka-aineensa maailmanmarkkinoilta sen sijaan, että ostavat sen suomalaisilta viljelijöiltä.) Sen lisäksi veronmaksajilta säästyy maataloustukiin menevät rahat.”

    Väärin,väärin,väärin: Artturi ei halua ymmärtää, että maailmanmarkkinahinta ruuassa on yhtäkuin tuettu ruuan hinta. Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.

    Veronmaksajilta ei koskaan säästy maataloustukiin menevä raha tässä järjestelmässä (CAP). Vaikka Suomessa ei olisi omaa maataloutta , niin me maksamme maataloustuet EU:iin. Emme kuitenkaan saisi mitää takaisin maksamistamme rahoista koska oma tuotanto puuttuu.

    Teoreettiset maailmanmarkkinahinnat (lainaus)

    OECD:n käyttämä PSE eli Producer Support Estimate ei ole koko totuus maataloustuista. Monien asiantuntijoiden mielestä se antaa oikean suuntaisen, mutta vajavaisen kuvan tuista. Esimerkiksi vientituet eivät näy PSE:ssä.
    – Maailmanmarkkinahinta, johon tuettuja hintoja verrataan, on usein hyvin hypoteettinen käsite. Esimerkiksi maidolla ei ole kunnollista maailmanmarkkinahintaa, koska sitä ei voida edullisesti kuljettaa pitkiä matkoja. Muissakin tuotteissa maailmanmarkkinahinta muodostuu usein ylijäämätuotteista, jotka dumpataan markkinoille jonkin tuen avulla, kertoo tutkimuspäällikkö Simo Tiainen MTK:sta.

    USA:n maataloustuet nousevat kaudella 2008 – 2013:

    http://www.trumetari.fi/File/Kongressi_USAn_maatalouslaista_MT_09062008.pdf

    Tiivistelmä:

    http://ec.europa.eu/agriculture/publi/map/01_09.pdf

    Suuret bulkkituottajat , kuten USA, ovat vaatimassa muulta maailmalta tukien ja tullien poistoa. Itse he eivät tue maataloustuotantoaan ?

    Artturi :”Kun maataloustuet aiheuttavat aktiivisesti haittaa, niin joka ikinen euro, joka niihin käytetään pitäisi jättää käyttämättä.”

    Mitä haittaa ? Sehän on kuluttajan etu kun maataloutta tuetaan. Tuottaja ei hyödy tuista mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 19:40

    “eemeli kirjoitti 5.12.2009 kello 15:43
    Suurin järjettömyys suomalaisessa elintarviketuotannossa on se, että siihen on sotkettu aluepolitiikka hyvin vahvasti mukaan.

    Ajatelkaapa, mitä esim. maksaa yhteiskunnalle MTK:n puheenjohtajan lappilaisesta navetasta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansallisia tukia yli 100 000 e !!!!!!”

    Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa. Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa eikä maan asuttuna pitämiseen, maisemasta nyt puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 19:51

    Jos rehuntuotanto ja lanta hoidetaan sopimuksilla, niin silloin jää peltotuet sopimuskumpaneille. Ja koko ajanhan tukia siirretään peltoon, joten ainakaan parannusta ei ole odotettavissa. Eli kustannusvaikutus tulee tätä kautta. Tietysti jos joku toimittaa rehut ja vie lannat mennessään lantapalkalla, niin homma voi jotensakin toimiakin. Näin kai Pälkäneelläkin ajateltiin tehdä, kun 25 hehtaarille laitettiin 300 lehmää ja nuorkarja. Taisi toimia vuoden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Samuli Saarelma kirjoitti 5.12.2009 kello 20:15

    Ilpo Pernaa:”Joka puolella maapalloa teollistuneet valtiot tukevat maatalouttaan monenlaisilla tuilla.”

    Sitten tukevat. Sen parempi vain meille, jos muut ovat valmiit maksamaan osan meidän ruokamme hinnasta. Tämä keskustelu (tai ennemminkin pari aiempaa Soininvaaran aloitusta) koskee kuitenkin sitä, kannattaako Suomen tukea maataloutta.

    Lisäksi voisi tuoda tähän sen ulottuvuuden, että on varsin väärin kehitysmaita kohtaan, että rikkaiden maiden tukiaisten vuoksi niiden on erittäin vaikea kilpailla sillä ainoalla asialla, jossa niillä on suhteellinen etu, eli maataloustuotannossa.

    “Lehdissä on puhuttu ilmastonmuutoksen tulevia torjuntakustannuksia suomalaisille. On valotettu niiden olevan VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman verran mitä maataloustuet kustantavat vuosittain suomalaisille.”

    Niin? Ei rahaa kannata ilmastomuutoksen torjuntaankaan kaataa, jos muutoksen haitta ei olisi suurempi kuin sen estämiseen tarvittava rahamäärä.

    Mutta mitä tämä ilmastomuutos tähän edes liittyy? Maataloudessa ei edes tarvitse tuota hyötysuhdetta arvailla, koska tiedämme sen varsin hyvin. Suomalainen maatalous ei tuota lisäarvoa. Ja missään tapauksessa siitä ei synny ulkoishyötyjä, jotka pitäisi maataloustuottajille korvata. Ennemminkin ulkoishyötyjen suihteen maatalous on negatiivinen saatuttamisensa (kasvihuonepäästöt, vesistöjen rehevöityminen, tuholaismyrkyt) vuoksi. Ainoa positiivinen ulkoisvaikutus, joka on toistaiseksi mainittu, on maisemahyöty (jotkut tykkää katsella peltomaisemaa ennemmin kuin metsiä).

    Itse en ainakaan pidä tätä erityisen korkeassa arvossa. Minulle havumetsä on se, miltä Suomen maiseman kuuluun näyttää, mutta hyväksyn, että tämä on täysin subjektiivinen näkemys ja joku voi olla toistakin mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 20:17

    “Timo Tenhunen kirjoitti 5.12.2009 kello 14:34

    Artturi ja Saarelma eivät näe metsää puilta. Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä. Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen. Esim. Intiassa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roosevelt aikoinaan, kun aloitti massiivisen maatalousohjelmansa New Dealin.
    Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”

    Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen, siis joka vuosi se miltei yhtä paljon kuin tämän hetkinen metsäteollisuuden vientitulot. Pohjoinen tuki alkaa vaikuttamaa kahvirahalta ja vieläpä eräät vaativat vakavalla naamalla koko oman maatalouden lopettamista, haluaisin nähdä ne laskelmat millä näin kannattaisi menetellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. Samuli Saarelma kirjoitti 5.12.2009 kello 20:34

    Ilpo:”Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.”

    Haloo, ei Suomella nyt noin suurta vaikutusta maailmaan ole. Et kai vakavissasi väitä, että ruuan hinta maailmanmarkkinoilla on kiinni siitä, minkälaisia tukia alle 0.1% maailman väestöstä vastaava Suomi omille maanviljelijöilleen maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Samuli Saarelma kirjoitti 5.12.2009 kello 20:38

    Lapin mies:”Tähän vielä kommentoisin, että Hong Kong ja Singapore esimerkkinä maista, joilla ei ole omaa maataloustuotantoa on aika absurdi, missähän tämmöiset lilliputti kaupunkivaltiot oikein omaa maataloustuotantoa pyörittäisivät,”

    Mitä tuolla on väliä? Kummassakin väkiluku on Suomen tasoa (Hong Kong 7milj., Singapore 5milj.) ja molemmat tulevat toimeen hyvin ilman omaa maataloustuotantoa. Jos se on noille mahdollista, miksi se olisi mahdotonta Suomelle vain sen vuoksi, että Suomella on enemmän lääniä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 21:34

    Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 19:40

    “Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa.”

    Yleisesti voinee sanoa että maatiloille on monesti sellainen tilanne että tukia maksetaan tiloille enemmän kuin on verotettava tulo? Tai miten sen paremmin ilmaisisi, maatilan tulokseksi josta sitten verot maksetaan niin jää yleensä korkeintaan tuet. Jos siis tila saa tukia 30.000 euroa niin verotettava tulo on 30.000 euroa ja siitä sitten maksetaan verot jonkun prosentin mukaan vaikka 12.000 euroa. Näin eivät ne tuet ainakaan verotuloiksi realisoidu että suoraan takaisin tulisivat?

    Ok. Lasketaan tulopuolta. Verovaroista siis Marttilaa tuetaan 100.000 eurolla. Jos on kaksi täyspäiväistä työntekijää niin heidän palkkansa noin 80.000 euroa sosiaalikuluineen josta he maksavat veroa luokkaa 20.000 euroa? Paljonko palautuu veroina valtiolle? Marttila maksaa tietysti omista tuloistaan veroa mutta niistä jotka tulevat tilan ulkopuolelta niin maksaisi vaikka ei annettaisi senttiäkään tukea. Että eivät ne tuollakaan veroina takaisin tule? Ja jos ajatellaan että tuotetta saadaan niin kun Marttilalle maksetaan kansallisia tukia 100.000 euroa niin sillä kuluttaja saa maitoa noin 800.000 litraa. Vastaavalla tukisummalla ab-alueella kuluttaja saa maitoa noin 3.300.000 litraa eli 4-kertaisen määrän. Tosin tiedä että kuinka kauan saa kun kannattavuus on ab-alueella kovasti huono mutta saa niin kauan kuin saa. Mutta että kuluttajan kannalta panos-tuotos -suhde heikkenee kovasti pohjoiseen päin mentäessä? Että mitä rahalla saa sitä tuotetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. Lapin mies kirjoitti 5.12.2009 kello 22:08

    Samulille pari kommenttia, ensiksi ruuan hinnasta, jos kotimainen tuotanto loppuu, niin ruuanhinta ei ehkä välittömästi nouse, mutta se alkaa paljon rajummin vaihdella, koska raaka-aineiden hinnat vaihtelee varsin rajusti maailmalla ihan vuodenaikojen mukaan, oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua, lihatuotteissa vaihtelu on suurimpia.
    Kun maailmalla esim. sianlihan hinta saattaa tuplaantua parin kuukauden sisällä, niin Suomessa ei tapahdu mitään, koska kaikki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.

    Sitten mitä tulee Hongkongiin, niin ei tommonen kaupunki valtio, joka ei ole edes itsenäinen valtio vaan yksi kiinan maakunnista ja vapaakauppa alueista, käy esimerkiksi mihinkään, sinnehän virtaa Kiinasta kaikki elintarvikkeet.

    Suomi elää EU:n sisällä ja on sen tullipolitiikan alainen, eli vertailuryhmänä pitää olla samalla talousalueella elävät valtiot.
    Kun kerran Suomi maksaa arvonlisäverokertymästä noin puolet EU kassaan ja on saman maatalouspolitiikan alainen, niin kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. eemeli kirjoitti 5.12.2009 kello 23:49

    Paaimies kirjoitti:

    “”Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa. Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa eikä maan asuttuna pitämiseen, maisemasta nyt puhumattakaan.””

    Koko maan asuttuna pitäminen on täysin järjenvastaista toimintaa, Suomi on maailmassa ainoa pienen asukasluvun/suuren pinta-alan maa, jota yritetään väkisin pitää kauttaaltaan asuttuna.

    Vedellään valokuitua ym. pitkin korpia ja saloja kustannuksista välittämättä valtion laskuun.

    Syrjäseutujen asutus on maamme loinen, josta on päästävä. Valtion ja kuntien taloudet alkavat olla kriisissä.

    Sama koskee maataloutta, sen siirtäminen tundralle kauas kuluttajista on masallemme ja maataloudellemme tuhoisaa. Koko maahan pitää saada sellaiset tuet, että tuotanto painottuu lähelle kuluttajaa, ts nykyiset tuet pitää kääntää päälaelleen, pohjoiseennalhaiset, etelään korkeat

    Ja Lapin miehelle tiedoksi: MTK on syvältä p…stä ja se pitäisi oikein Suomen perustuslaissa kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 23:51

    Lapin mies kirjoitti 5.12.2009 kello 22:08

    “oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua, lihatuotteissa vaihtelu on suurimpia.
    Kun maailmalla esim. sianlihan hinta saattaa tuplaantua parin kuukauden sisällä, niin Suomessa ei tapahdu mitään, koska kaikki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.

    on saman maatalouspolitiikan alainen, niin kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.”

    Ensinnäkin tuo että sianlihan hinta saattaa tuplaantua niin on reilusti liioittelua. Mutta on se siinä mielessä totta että meillä hinta on vakaampi. Tämä tosin johtuu pitkälti meillä käytössä olevasta systeemistä jolla teollisuus ja kauppa sopivat keskenään 3-4 kuukauden jakson toimitusmäärät ja hinnat kerrallaan. Näin meillä kovin nopeita heilahteluja ei pääse tapahtumaan, piikit ylös- ja alaspäin leikkautuvat pois. Mutta sama ilmiö havaitaan myös niin päin että kun esimerkiksi taannoin elintarvikkeiden hinnat muualla euroopassa laskivat niin meillä ne senkun nousivat. Eli kaikella on puolensa, vakaudellakin. Ja mitä hinnan tuplaantumiseen tulee niin enpä muista tilannetta vähään aikaan että edes vuodessa olisi sianlihan hinta tuplaantunut, edes tuottajahinta puhumattakaan kaupan hinnasta.

    Mitä taas tuohon tulee että otetaan EUlta tuet mitkä saadaan niin tietysti niin kannattaa tehdä. Koko ketju kuitenkin lähti kansallisesta tuesta. Siis tästä tuesta, joka maksetaan kansallisesti valtion budjetista jossa se yhtenä momenttina muiden joukossa kilpailee määrärahoista lasten kouluruoan ja vanhusten vaipparahojen kanssa. Ja ne eivät ole nuo EU-tuet vaan juuri nämä kansalliset tuet jotka olosuhde-eron ylikompensaation eli ylisuuren tukieron takia vääristävät tätä kilpailutilannetta ja siirtävät kotieläintuotannon painopistettä c-alueen suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 7:30

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.12.2009 kello 21:34

    Paalimies kirjoitti 5.12.2009 kello 19:40

    “Eemeli laskee vain menopuolta, voisit laske myös tuloja, maatalouskin maksaa veroja ja työllistää ja tulee niitä tuotteitakin maitoa ja lihaa maitotilalta ei niitä mistään ilmaiseksi saa.”

    Yleisesti voinee sanoa että maatiloille on monesti sellainen tilanne että tukia maksetaan tiloille enemmän kuin on verotettava tulo?”

    Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy. Mielenkiintoiseksi asian tekee jos lopetamme Marttilan ja muiden maataloustuen ja jättäydymme tuonnin varaan. Tulopuolelle voidaan lakea tällä hetkellä n 150000 ihmisen työttömyyskulut, tappion BKT:hen, elintarvikkeiden osto, EU:lta saatu maataloustuki, kun noista vähentää maataloustuen ja mahdollisen säästön elintarvike tuonnista niin kansantalous olisi voitolla silti n 10 miljardia, summa pienesi jos kaikille työttömäksi jääneille löytyisi sitä kuuluisaa “oikeata työtä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09

    Timo Tenhunen
    “Maatalous ei ole mikään erillinen saareke talouselämässä.”

    Me Artturin ja Samulin kanssa toivomme hartaasti, että Suomen kansakin tajuaisi tämän tosiasian. Koska maanviljelys ei ole mikään erillinen saareke taloudessa vaan pelaa samoilla säännöillä, se kiistattomasti tarkoittaa että tukemalla kannattamatonta tuotantoa se ei muutu rahasammoksi. Mikäli talous toimisi näin, protektionismi ja tukien maksaminen kannattaisi tekstiiliteollisuudelle.

    “Työn tuotavuus ei voi nousta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen.”

    Nyt täytyy kyllä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihalla todellisuudesta ja talouden toimintatavoista? Väitätkö ihan naama peruslukemilla, että mikäli Suomessa ei tuettaisi maataloutta, me palaisimme 50-luvun maatalousyhteiskuntaan kun ihmiset hylkäisivät kapungit ja palaisivat kuokkimaan suota? Voisit tietenkin kertoa, mikseivät ne singaporelaiset ole kaikki paenneet kyseisestä valtiosta muihin maihin viljelemään maata?

    “Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”

    Miksi? Täällähän on kovasti todisteltu että ruuan hinta nousisi rakettina, mikäli tuet poistettaisiin. Jos hinnat nousisivat niin paljon, niin miksi ihmeessä maajussit lopettaisivat ammatin, joka yhtäkkiä muuttuikin oikeasti kannattavaksi?

    “Artturi toisessa säikeessä, kun hän laski tuotannon kannattavuutta ilman tukia”

    Noniin, sieltä se siis tulikin. Et tajua talouden toiminnasta hölkäsen pöläystä. Ensinnäkin maailmanmarkkinoilla ei tapahdu mitään, teki Suomi sitä tai tätä. Eli maailmanmarkkinahinnat eivät näin pienen valtion toiminnalla muutu mihinkään. Toiseksi, Suomen tukien lakkauttamisessa hinnat joko nousisivat paikallisesti sille tasolle että toiminta kannatttaa ja jos eivät nousisi, sitten toimintaa ajettaisiin alas ja ruoat ostettaisiin maailmanmarkkinoilta.

    JOS maailma luopuisi kaikista tuistaan, silloin maailmanmarkkinahinta asettuisi ihan pakosta sellaiselle tasolle, jossa se kannattaisi. EU:n tapauksessa mikäli tukien tiputtamiseen yhdistyisi tullien alentaminen, tämä uusi hinta voisi olla korkeampi tai matalampi kuin EU:n sisällä vallitseva hinta. En ole tutustunut aiheeseen niin pitkälti.

    Mutta on täysin absurdia väittää, että maailman maatalous loppuisi siihen kun tuet lopetettaisiin. Itse väität että maatalous ei ole erillinen osa taloudesta, joten miten ihmeessä se ei voisi toimia ilman tukia kun muutkin alat voivat toimia ilman niitä?

    Ilpo Pernaa
    “Veronmaksajilta ei koskaan säästy maataloustukiin menevä raha tässä järjestelmässä (CAP).”

    Älä yritä sumuttaa, Suomessa maataloustuista suurin osa on kansallista tukea ja vain jotain 44% EU-tukea. Lähde SUOMEN VALTION TASLOUSARVIO 2008!

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/he_2008.html

    Suora kansallinen tuki v 2008: 600 miljoonaa, EU:n tuki noin 550 miljoonaa, lisäksi päälle tulee jos jonkinlaista tukivirtelmää ympäristötuesta luopumistukiin ja katokorvauksiin. Maatalouden kulut yhteensä valtion budjetissa: 2 miljardia, josta siis vain 25% tulee EU:lta!

    Eli valtaosa tuesta menee _suoraan_ suomalaisen veronmaksajan pussista. Lisäksi mikäli Suomi päättäisi vähentää maatalouttaan, niin varmasti siitä voitaisiin neuvotella jonkinlainen kompensaatio jäsenmaksuihin.

    “Mitä haittaa ? Sehän on kuluttajan etu kun maataloutta tuetaan.”

    No ensimmäisenä tulee mieleen vesistöjen rehevöityminen. Lisäksi maatalous tuottaa 9% maamme kasvihuonepäästöistä. Kiistätkö kummatkin asiat? Hyväähän se vain saaristomerelle tekee kun sinne tuupataan tonnikaupalla typpeä ja paremminhan täällä pärjää kun koko pallo lämpiää.

    Jos maataloudesta ei ole mitään haittaa ympäristölle niin mitä ihmeen perusteita on ympäristötuelle, jota maksetaan n. 300 milj vuodessa?

    Paalimies
    “Huoltovarmuudelle ei Eemeli varmaan laske hintaa”

    Huoltovarmuuteen on aina hyvä vedota, mutta minkä takia suurimpien yksittäisten tuensaajien joukossa keikkuu mm. tomaatinviljelijöitä ja kukkien kasvattaja? Muutetaanko noiden tilojen maat kriisitilanteissa kasvamaan unikkoa morfiininjakelun turvaamiseksi?

    Paalimies
    “Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen”

    Roskaa. Talous nyt vain ei toimi siten, että kannattamattomaan toimintaan kaadetaan rahaa ja saadaan ulos kannattavaa toimintaa. Vaikka tuet poistettaisiin niin pääosa elintarviketeollisuudesta jäisi edelleen paikoillensa, se vain vaihtaisi raaka-aineiden toimittajia.

    Lapin mies
    “Sitten mitä tulee Hongkongiin, niin ei tommonen kaupunki valtio, joka ei ole edes itsenäinen valtio vaan yksi kiinan maakunnista ja vapaakauppa alueist”

    Ja ero Suomeen on mikä? Suomi on osa maailman väkirikkainta valtioliittoa ja EU:n vapaakauppa-aluetta.

    Lapin mies:
    “kyllä sen kannattaa kotíuttaa näistä maksuista oman maatalouden kautta eli tukien, kaikki mikä on mahdollista.”

    Kaikki EU-tuet kannattaa ottaa vastaan, mikäli niitä ei voi neuvotella pienemmäksi samalla jäsenmaksuja vähentäen, mutta kansallista tukea ei kyllä kannata maksaa pätkääkään. EU maksaa kuitenkin vain 25% siitä mitä valtio upottaa maatalouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Lapin mies kirjoitti 6.12.2009 kello 11:42

    Toisaalta vielä, että mielestäni on ihan turha sekoittaa kaikki laajakaistakulut sun muut asiat tähän tukikeskusteluun, ei Suomen laajakaistan vetoa maataloustuilla makseta, eikä muitakaan koulukyytejä jne… menoja, mitä laajasta asutuksesta seuraa.

    Eikö kumminkin kannattaisi Eemelinkin pysyä edes nimeksi asiassa, tässä MTK/kepu ristiretkessä, mitä se täällä tekee ????

    Sitten mitä tulee tuohon 10 miljardin säästöön, niin itse kyllä ihmettelen, mistä se oikein syntyisi, kun kansallisista tuista pohjoiset eläintuet on vain murusia ja muissa tuissa ei eroja ole kuin muutaman prosentin verran, vai ajatteliko esittäjä etä kaikki kansalliset tuet lakkautettaisiin, myös pinta-alapuolelta, jotka on itseasiassa samalla talossa kuin pohjoisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. Samuli Saarelma kirjoitti 6.12.2009 kello 12:27

    Lapin mies:”, jos kotimainen tuotanto loppuu, niin ruuanhinta ei ehkä välittömästi nouse, mutta se alkaa paljon rajummin vaihdella, koska raaka-aineiden hinnat vaihtelee varsin rajusti maailmalla ihan vuodenaikojen mukaan, oma tuotanto tasoittaa tätä vaihtelua,”

    Ensinnäkin tarkoitatko, että kotimaisilla tuottajilla on jokin vuosikausia kestävä pitkä sopimus ostajien kanssa, joka estää heitä nostamasta myymänsä tuotteen hintaa, jos se nousee maailmanmarkkinoilla? Jos ei, niin miksi maailmanmarkkinahinnan noustessa suomalainen maataloustuottaja myisi tuotteensa suomalaiselle ostajalle halvemmalla kuin, mitä saisi siitä myydessään sen ulkomaille? Jos taas on, niin mikä estää suomalaista elintarviketeollisuutta tekemästä samanlaisia pitkäaikaisia sopimuksia ulkomaisten tuottajien kanssa?

    Toiseksi, sääheilahtelut koko maailman tasolla ovat tietenkin vähäisempiä kuin sääheilahtelut yhden maan sisällä. Samaanhan perustuu osakesijoittamisessa hajautus. Niinpä säähän liittyvät hintaheilahtelut ruuantuotannossa pysyvät pieninä ollessamme koko maailman ruokamarkkinoiden varassa verrattuna siihen, että olemme vain yhden maan tuotannon varassa.

    Kolmanneksi, raaka-aineen osuus kuluttajan maksaman ruuan hinnasta ei ole sen koko hinta. Jos vaikkapa raakavilja kallistuu 100%, ei leivän hinta nouse kuin joitain prosentteja, koska hinnasta valtaosa menee leipomolle ja kaupalle, joiden osuus ei tietenkään muutu mihinkään viljan hinnan mukana.

    Neljänneksi, ruuan osuus kuluttajan menoista on nykyaikana pieni. Heilahtelut sen hinnassa eivät siis ole hänen taloudelleen yhtä rasittavia kuin vaikkapa heilahtelut asuntolainojen korkotasossa tai veroissa. Lisäksi toisin kuin monen muun hyödykkeen kohdalla ruuan kohdalla on yleensä suhteellisen helppo muuttaa kulutusprofiilia ja siten säästää rahaa. Jos sisäfilepihvit maksavat liikaa, niin ostetaan sitten tarjousjauhelihaa.
    Pelkästään kaloritarpeen tyydyttämiseksi ja tiettyjen ravinteiden (vitamiinit, kivennäisaineet, proteiinit) saamiseksi on ruokaan menevästä rahasta mahdollista säästää valtavasti, jos sen hinta nousee.

    “Suomi elää EU:n sisällä ja on sen tullipolitiikan alainen, eli vertailuryhmänä pitää olla samalla talousalueella elävät valtiot.”

    Olet oikeassa, että Suomi ei yksin voi lopettaa EU-tukiaisia. Minusta nekin pitäisi lopettaa, mutta niin kauan, kun niitä ei ole lopetettu, niin minun puolestani maanviljelijät saavat aivan vapaasti hakea EU-tukiaisia. Mutta tämä ei ole tässä keskustelun kohteena, vaan kansalliset tuet. Ne ovat Suomen itsensä päätettävissä. Niihin virtaavat rahat eivät menisi EU:n pohjattomaan kassaan, jos niitä ei maksettaisi suomalaisille maanviljelijöille, vaan jäisivät joko Suomen valtiolle tai veronmaksajille.

    Mitä Hong Kongiin tulee, niin se tosiaan on osa Kiinaa, mutta hallinnollisesti ja taloussysteemiltään vähintään yhtä erillään Kiinasta kuin Suomi EU:sta. Tavallisen kiinalaisen on paljon vaikeampi mennä Hong Kongiin kuin suomalaisen mihin tahansa EU-maahan (tai minkä tahansa EU-maan kansalaisen tulla Suomeen). Ja tosiaan se ostaa elintarvikkeensa ulkopuolelta. Miten ihmeessä tämä voi Hong Kongille toimia (miksei se esimerkiksi ole helisemässä niiden hinnanvaihteluiden kanssa), mutta ei toimisi Suomelle?

    Ohitit lisäksi sen toisen mainitun esimerkin, eli Singaporen. Se ei ole minkään maan osa, vaan täysin suvereeni valtio siinä, missä Suomikin. Miksi siellä ihmisillä on parempi elintaso kuin missään sen lähistön valtioissa, vaikka sillä ei ole omaa maataloustuotantoa, vaan se on puhtaasti tuonnin varassa, kun taas niillä kaikilla naapureilla on omaa tuotantoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 16:01

    “Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09
    Paalimies
    “Tenhunen on asian ytimessä, toisekseen omien laskujeni mukaan kotimainen maatalous tuo kansantalouteen yli kymmenen miljardin tulot kerrannais vaikutuksineen”

    Roskaa. Talous nyt vain ei toimi siten, että kannattamattomaan toimintaan kaadetaan rahaa ja saadaan ulos kannattavaa toimintaa. Vaikka tuet poistettaisiin niin pääosa elintarviketeollisuudesta jäisi edelleen paikoillensa, se vain vaihtaisi raaka-aineiden toimittajia.”

    Sylvesteri kirjoittaa täyttä roskaa, tuotaisiinko tänne eläviä sikoja kalliin kustannustason maahan teurastettavaksi jo nyt tuotantoa siirretään Ruotsiin ja Balttian maihin. Sylvesteri on nyt hyvä ja esittää laskelman millä kotimainen tuotanto on kannattamatonta, minun laskujeni mukaan se on 10 miljardia voitollista, odotamme mielenkiinnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 16:59

    “Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09

    Nyt täytyy kyllä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihalla todellisuudesta ja talouden toimintatavoista? Väitätkö ihan naama peruslukemilla, että mikäli Suomessa ei tuettaisi maataloutta, me palaisimme 50-luvun maatalousyhteiskuntaan kun ihmiset hylkäisivät kapungit ja palaisivat kuokkimaan suota? Voisit tietenkin kertoa, mikseivät ne singaporelaiset ole kaikki paenneet kyseisestä valtiosta muihin maihin viljelemään maata?”

    Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on, elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia. Minkä Sylvesteri arvelee syyksi ettei moista temppua ole missään tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 6.12.2009 kello 16:59

    Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 7:30

    “Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy.”

    Nyt en puutu itse tähän tukeen ja sen vaikutuksiin ja muihin vaan tähän kuka hyötyy ja kuka ei. Yleensä jos ajattelet asiaa niin kun aletaan puhua leikkauksista vaikka kunnassa päiväkodin lakkautus tai koulun lakkautus tai valtiontaloudessa jonkun etuuden leikkaus jne jne niin yleensä suurimman metelin asiasta nostavat ne, joihin leikkaus pahimmin vaikuttaa. Siis ne jotka menettävät jotakin. Näin ollen vaikuttaa kovasti kovasti oudolta että kun aletaan puhua maataloustukien leikkauksista niin suurimman metelin siitä kuitenkin kuten tässäkin keskustelussa nostavat maanviljelijät, eivät kuluttajat. Eikö se sinustakin tunnu oudolta? Vai voisiko olla että kyseessä on yksi harvoista tämän maailman pyyteettömistä jutuista? Koska kuluttajat eivät tajua omaa etuaan niin tuottajien täytyy heidän etujaan puolustaa koska kuluttajat eivät ymmärrä omaa parastaan? Eli vaikka ei itse tuottajat hyödytä yhtään mitään näistä tuista niin ihan kuluttajien parasta koko ajan ajatellaan omista eduista piittaamatta ja puolustetaan kuluttajia hyödyttäviä tukia viimeiseen asti? Näinhän sen täytyy olla jos kerran tuo mitä sanot on totta että tuottaja ei hyödy mutta kuluttaja hyötyy suuresti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:11

    “Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 10:09
    “Kaupallinen ruuan tuottaminen loppuisi kokonaan, jos kaikkialla lopetettaisiin ruuantuotannon sääntely”

    Miksi? Täällähän on kovasti todisteltu että ruuan hinta nousisi rakettina, mikäli tuet poistettaisiin. Jos hinnat nousisivat niin paljon, niin miksi ihmeessä maajussit lopettaisivat ammatin, joka yhtäkkiä muuttuikin oikeasti kannattavaksi? ”

    Minä voin kertoa Sylvesterille minkä takia loppuu, tuotanto ei olisi enää kannattavaa, elintarvikkeille kävisi kuin öljylle hinnat taivaisiin ja palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. Timo Tenhunen kirjoitti 6.12.2009 kello 17:24

    Sylvesterille: Maanviljelijöiden tulot olisivat pakkasella, jos tukia ei lasketa mukaan. Tämän ymmärtää Artturikin. Tuolloin ainakin minä tuottaisin ruokaa vain sen verran, että itse pysyn hengissä. Niin joutisit sinäkin tekemään, jos en minä en lahjoittaisi sinulle ruokaa, kuten nyt teen.
    Siirryttäessä omavaraistalouteen ruoka tuotetaan niin pienissä yksiköissä, että tuottavuus väkisinkin huononee (ei voida käyttää koneita ja muita työtä helpottavia menetelmiä). Tuolloin ihmisten työajasta menee vähintään tuo Intian 60 % ruuan hankintaan. Siitä seuraa automaattisesti tulotason lasku tuolla samalla %:lla. Ja mitä siitä seuraa teollisuustuotteiden ja palvelujen kysynnälle …. jne? Sen näkee esim. Zimbabwessa, jossa on toteutettu Sylvesterin, Artturin ja Saarelman ihannoima maatalousuudistus.
    Koko länsimainen talous perustuu siihen, että meillä menee ruuan tuottamiseen reilusti alle 10 % ihmisten työajasta. Muu aika jää elintason ylläpitämiseen.
    Maatalous ei toimi ilman jonkinlaista säätelyjärjestelmää. Tuote on välttämättömyyshyödyke, jolloin sen hintajousto on nolla. Se on luonnonvoimien armoilla, jolloin tuotetut määrät vaihtelevat muiden kuin markkinavoimien mukaan. Tämä yhdessä aiheuttaa ns. sikasyklin. Sikasyklitilanteessa kukaan ei voi investoida maatalouteen, jolloin se taantuu hyvin nopeasti Intian tasolle. Ja samoin käy koko kansan elintasolle.
    Singapore on ulkoistanut koko maataloustuotannon, joten koko sen kansa voi keskittyä elintasonsa nostamiseen. Miten luulisit käyvän, jos kaikki maailman maat tekisivät samoin? Kyllä se onnistuisi tietysti vielä Suomen kokoisessa maassakin, mutta entä, jos seuraajia alkaa olla enemmänkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  190. Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 17:33

    Paalimies on kyllä irronnut erittäin pahasti todellisuudesta jossa me muut elämme.

    “Minä voin kertoa Sylvesterille minkä takia loppuu, tuotanto ei olisi enää kannattavaa, elintarvikkeille kävisi kuin öljylle hinnat taivaisiin”

    Miten maatalous ei kannata jos ruuan hinta on taivaissa?

    “palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan”

    Öljyn hinta kävi taivaissa, mutta siirtyikö Suomi takaisin hevoskärryihin? Ei siirtynyt.

    “ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.”

    Juu ja nykyisenkaltaisen maataloustukijärjestelmän aikana Suomi ei ole käynyt ainuttakaan sotaa. Niinpä nykyisenkaltainen tukipolitiikka olisi kannattanut aloittaa viimeistään 1939, jolloin oltaisiin säästytty kahdelta sodalta!

    “Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on”

    Idea on siis hyödyntää muiden maiden veronmaksajien subventoimaa puoli-ilmaista ruokaa. Jos taivaasta tipahtaisi putki, josta virtaisi maahan ilmaista maitoa. Sinun mielestäsi se pitäisi tukkia, koska maidontuottajat menettäisivät työnsä. Minun mielestäni taivaasta tuleva maitoputki taas olisi hieno juttu, koska tällöin maidontuottajat voisivat maidontuotannon sijasta tehdä jotain muuta hyödyllistä.

    Aivan samoin Suomen aikoinaan maatalousvaltaisesta väestöstä valtaosa on rakennemuutoksen takia siirtynyt viimeisen 60 vuoden aikana kuokkimisesta kaupunkeihin ja töihin teollisuuteen ja palvelualoille. Eivät he ole jääneet pyörittelemään peukaloitaan lakkautettujen maatilojen kupeeseen.

    “elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia.”

    Ensinnäkin nykysysteemiin verrattuna olisi halvempaa maksaa niille kaikille työttömille työttömyyskorvauksia ja käyttää siitä ylijääneet rahat ruoan ostamiseen ulkomailta. Toiseksi maanviljelijät eivät tietenkään kauaa olisi työttöminä, sillä heille löytyisi työtä muilta sektoreilta. Huomaa että tässä skenaariossa muilla veronmaksajilla olisi kaksi miljardia enemmän rahaa käytössään. Sillä kahdella miljardilla voitaisiin työllistää entiset maanviljelijät uusille aloille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  191. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:55

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 6.12.2009 kello 16:59
    Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 7:30
    “Lasket sitkeästi maataloustuen menoksi, sitä se ei ole, se on veron maksajalle kustannusvaikutuksiltaan nolla, tuottaja ei siitä mitään hyödy.”

    Nyt en puutu itse tähän tukeen ja sen vaikutuksiin ja muihin vaan tähän kuka hyötyy ja kuka ei.”

    Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalletuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista jossa tuottajia pamputettiin ja puretutettiin poliiskoirilla.

    “Suurelle osalle suomalaisista kokouspäivistä jäi mieleen lähinnä vain maataloustuottajien mielenosoitus, joka karkasi järjestäjänä toimineen MTK:n käsistä. Viljelijöiden mielenilmaus, johon kuului EU-lippujen polttamista, maatalousministeriä esittävän nuken hirttäminen ja verisiä eläintenruhoja, oli suomalaiseksi protestiksi poikkeuksellisen voimakas.”

    Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  192. Lapin mies kirjoitti 6.12.2009 kello 20:06

    Niin, tässä unohdetaan myös yksi asia, joka vaikuttaa aika paljon, nimittäin jos tuista luovutaan kokonaan ja Suomalainen tuottaja saisi palkata työväkeä ja ostaa tuotantopanoksia kuin maailmalla yleisesti saa, niin varmasti ainakin osa tuotannosta säilyisi.

    Mutta tässä tullaan sellaisiin periaatteellisiin kysymyksiin, mikäli me emme hyväksy esim. lapsityövoiman käyttöä mm. vaateteollisuudessa niin voimmeko me ostaa maailmalta lapsityövoimalla tuotettuja vaatteita ????
    Maailman maataloustuotannossa on paljon tekijöitä, joita Suomessa ei yleisesti hyväksytä, miten sitten voimme hyväksyä sen, että maailmalla elävä tuottaja saa tuoda omat tuotteensa tänne, vaikka omilta tuottakilta kyseiset keinot on kielletty, otan esim. kasvuhormoonien käytön naudankasvatuksessa, joka on ihan yleistä Argentiinassa.

    Tuet takaavat sen, että tuetteet on tuotettu sellaisten eettisten periaatteiden mukaan, mitkä Suomessa on yleisesti hyväksytty.
    Suomalaista tuotantoa valvovat Suomalaiset virkamiehet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  193. Evert The NeveRest kirjoitti 6.12.2009 kello 22:16

    Mielestäni kaikenlaisista maataloustuista pitää luopua ja pian. Esimerkkiksi leivän hinta on liian alhaalla / valikoima liian suuri:
    – Suomen kaupoissa on leipävalikoima tummine ja vaaleine ym. ym. vaihtoehtoineen niin monipuolinen, että hyvästä ruuasta tunnetusta Ranskastakaan ei moista löydy. Siellä on se patonki ja pari muuta.
    – Jos kaupassa leipä vanhenee parissa päivässä ja iso osa menee roskikseen. Kaupan leipätiski on lähinnä mainos.
    – Sama pätee kotitalouksiin ja sielläkin liian suuri osa leivästä vanhenee ja menee roskiin. Pakkauskoot ovat liian suuria päiväyksiin nähden.

    Ehkä kolmannes leivästä menee roskiin. Mitä se tietää maataloustuessa ja peltopintalassa, vesistöjen tilassa jne. ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  194. Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 23:21

    “Sylvesteri kirjoitti 6.12.2009 kello 17:33
    Paalimies on kyllä irronnut erittäin pahasti todellisuudesta jossa me muut elämme

    Miten maatalous ei kannata jos ruuan hinta on taivaissa?”

    Toki silloin kannattaisi, tämän takia tukitalous on kehitetty että elintarvikkeiden hinta pysyy vakaana ja ruokahuolto on varma.

    ““palattaisiin vanhaan maatalousvaltaiseen aikaan”
    Öljyn hinta kävi taivaissa, mutta siirtyikö Suomi takaisin hevoskärryihin? Ei siirtynyt.”

    Mutta tipalla oli, katuvaloja jo sammuteltiin ja häkäauton piirustuksia haeskeltiin museoita, öljyn voi korvata muilla energia lähteillä, ruokaa ei voi, tämän nyt pitäisi yksinkertaisemmankin käsittää.

    ““ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansasta kuoli jopa nälkään.”
    Juu ja nykyisenkaltaisen maataloustukijärjestelmän aikana Suomi ei ole käynyt ainuttakaan sotaa. Niinpä nykyisenkaltainen tukipolitiikka olisi kannattanut aloittaa viimeistään 1939, jolloin oltaisiin säästytty kahdelta sodalta!”

    Sota aikana ei kukaan kuollut nälkään mutta tipalla oli, siemenviljoja syötiin kun viljalaivat makasivat jäissä Gotlannin edustalla. Sylvesterin olisi hyvä tutustua historiaan ja edityisesti nälkävuosiin jolloin kolmannes Suomalaisita kuoli nälkään.

    ““Tarkoittaako Sylvesteri että ainoastaan Suomesta lopetettaisiin maataloustuki, mikä idea siinä on”
    Idea on siis hyödyntää muiden maiden veronmaksajien subventoimaa puoli-ilmaista ruokaa.”

    Jotenkin tuntuu että eskari luokkalaisilla on parempi käsitys kaupanteosta ensimmäisten kiiltokuva kauppojen jälkeen kuin Sylvesterillä. Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi.

    ““elintarvikkeet täytyisi kuitenkin ostaa ulkomailta ja riesaksemme tulisi työttömät ja kuitenkin joutuisimme tukemaan ulkolaisia tuottajia.”

    Ensinnäkin nykysysteemiin verrattuna olisi halvempaa maksaa niille kaikille työttömille työttömyyskorvauksia ja käyttää siitä ylijääneet rahat ruoan ostamiseen ulkomailta. Toiseksi maanviljelijät eivät tietenkään kauaa olisi työttöminä, sillä heille löytyisi työtä muilta sektoreilta. Huomaa että tässä skenaariossa muilla veronmaksajilla olisi kaksi miljardia enemmän rahaa käytössään. Sillä kahdella miljardilla voitaisiin työllistää entiset maanviljelijät uusille aloille.”

    Nyt menee täysin metsään, maatalous tuottaa kansantalouteen 10:n miljardin arvonlisän JOKA VUOSI kumoa alla oleva laskelma, odotan mielen kiinnolla.

    Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulkomaille)+ 5 (elintarvikkeiden hinta)+ 1(EU:lta saatu maataloustuki) = 12.6
    Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?
    Kaikki nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein? Tietenkin luvut kaunistuvat jos työttömille löytyy “oikeita töitä” nyky tilanteessa kuitenkin melko mahdotonta kun Volvon hihnatkaan ei enää vedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  195. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 8:05

    Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:55

    “Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalle tuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista

    Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”

    Olisinko mahtaa jopa itse ollut paikan päällä… Mutta rajansa sentään liioittelullakin? Jos väitetään että tuottaja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioittelua että pientä rahaa. Jos palataan taas kansallisiin tukiin tuosta yleisestä tukikeskustestelusta? Ja sieltä SKn haastattelusta Marttilan lausumana että “Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa” mielestäni täysin selvästi osoittaa sen että kun Pohjanmaan tilat saavat korkeampaa tukea kuin ab-alueen tilat niin ne selkeästi hyötyvät siitä isommasta tuesta ja kannattavuus on parempi. En tajua miten tässä tilanteessa voit sanoa että “viljelijä ei siis hyödy mitään tuista” kun se ei ole totta. Täällä meillä toiset tilat hyötyvät kansallisesta tuesta huomattavasti enemmän kuin toiset?

    Ja toisena esimerkkinä siitä SKn haastattelusta
    “Kysymys puheenjohtajalle kentältä: selittääkö sadantuhannen euron kansallinen tuotantotuki sen, että Marttila voi pitää Lapissa 80 lehmän navetassa kahta ulkopuolista työntekijää? “Mikä selittää mitäkin”, hän pyörittelee.”

    Mutta että jos ajatellaan ab-alueen tuilla niin eipä juuri ole mahdollista pitää tuollaisessa navetassa kahta ulkopuolista työntekijää kun tuki vastaavalle navetalle on vain 25.000 euroa. Niin isoa kannattavuuseroa tai olosuhde-eroa ei ole olemassa. Niin että ihan selkeästi voidaan sanoa että c-alueen maitotilat hyötyvät kansallisesta tuesta ja rajusti.

    Ja mitä noihin hintoihin ja muihin että kuka hyötyy tulee niin tällä hetkellä maidon tuottajahinta on muualla Euroopassa 20-25 c/litra kun se täällä meillä on 35 c/litra. Muualla Euroopassa maitoa ei juurikaan tueta, meillä tukea 3 (ab-alue) – 30 (“Utsjoki”) c/litra. Täällä meillä on siis maidolla korkeimmat tuet ja korkein tuottajahinta. Jotta hinta kaupassa olisi kulutajalle edullisempi tukien ansiosta niin tuottajahinnan pitäisi olla muun Euroopan tasolla? Osaatko selittää mistä tämä johtuu? Eikö tukien pitäisi juurikin mahdollistaa se että tuottajahinta olisi alhaisempi jolloin maito olisi kuluttajalle kaupassa edullista? Jostain syystä näin ei ole, osaatko selittää miksi? Kun tukihan hyödyttää kuluttajaa, ei tuottajaa? Johtuuko siitä että meillä on korkeammat tutantokustannukset? Jos johtuu siitä niin miksi ihmeessä täällä tukipolitiikalla ohjataan tuotantoa koko ajan enemmän sinne korkeampien tuotantokustannusten alueelle? Ei se ainakaan pitkällä tähtäimellä ole kuluttajalle edullista? Siirretään tuotanto korkeimpia tukia vaativalle alueelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  196. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 8:20

    Lapin mies kirjoitti 6.12.2009 kello 11:42

    “kansallisista tuista pohjoiset eläintuet on vain murusia ja muissa tuissa ei eroja ole kuin muutaman prosentin verran, vai ajatteliko esittäjä etä kaikki kansalliset tuet lakkautettaisiin, myös pinta-alapuolelta, jotka on itseasiassa samalla talossa kuin pohjoisessa.”

    Pinta-alapuolella ei enää juurikaan ole kansallisia tukia. Paitsi pohjoisessa… Että sen puolesta saa lakkauttaa kun ne etelästä on jo suurinpiirtein poistettu. Eläintuet murusia? Tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    kun päivität tietosi niin huomaat että pohjoinen tuki on 59% kansallisesta tuesta joka on 555,9 miljoonaa euroa. Tuosta kansallisesta tuesta suurin osa on pohjoista eläintukea joko maidolle tai lihaeläimille. Mutta että murusia kun on valtaosa? Lisäksi taulukosta on huomattava että kohdasta “Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa” todennäköisesti noin puolet menee c-alueelle eli c-alueen osuus kansallisista tuista liki 70%?

    Lisäksi tuosta linkistä huomio että
    “Pohjoisimmassa Suomessa voidaan maksaa myös maidon ja lihan kuljetusavustusta.”
    joka sinällään kertoo myös asian toisen puolen. Mitä enemmän tuotantoa siirtyy pohjoisemmaksi, sitä kallimmaksi se tulee per tuotettu maitolitra tai lihakilo kun mm rahtikulut nousevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  197. Ilpo Pernaa kirjoitti 7.12.2009 kello 8:21

    Saarelma:”Ilpo:”Jos tuki poistetaan niin ruuan hinta nousee kaupan hyllyllä, niin Suomessa kuin koko maailmassa.”

    Saarelma taitaa olla inngenjööriopiskelija kun ei näe asioita laajasti. Jos tuki poistetaan , niin sen on tapahduttava koko teollistuneessa maailmassa. Täällä jotkut luulevat , että tuen poistaminen voisi tapahtua vain Suomessa.

    Ilmastonmuutos kuuluu maatalouteen ja nyt vaaditaan meitä tuottajia ilmastonmuutostalkoisiin. Tähä emme saa suostua. Kaikki ilmastonmuutosta vastaan tekemämme toimenpiteet on maksettava 100 prosenttisesti. Ts. niiden on relisoiduttava kuluttajan ruokapöydässä.

    Suomella on velvoitteet vähentää kasvihuonekaasuja tietty määrä. Se aiheuttaa kustannuksia, joihin on jokaisen osallistuttava. Ruuan syöjä ei voi siirtää taakkaa yksin ruuan tuottajalle. Emme voi myöskään siirtää taakkaa kehitysmaille ostamalla ruokamme sieltä.

    Ilmastonmuutos liittyy silläkin tavalla maatalouteen, että sen torjuminen maksaa saman verran jokaiselle suomalaiselle kuin maataloustuet. Ilmastonmuutokseen sijoitetut rahat ovat kuitenkin taannehtivia maksuja. Niillä maksetaan vuosisatoja tehtyjä velkoja. Maataloustuet kohdistuvat tämän hetken toimintaan.

    Mutta ilmastonmuutosmaksut ovat VAIN satoja euroja, mutta maataloustuet KESTÄMÄTTÖMÄT satoja euroja.

    Sekin on vielä aivan käsittämätöntä, että kuluttajat laskevat vesien rehevöitymisen ja muut maatalouden haitat tuottajan piikkiin. Itsehän kuluttajat vaativat yhä halvempaa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kaksi asiaa eivät ole samanaikaisesti mahdollisia ?

    Tällainen osoittaa täydellistä tietämättömyyttä maataloustuotannon luonteesta tai haluttomuudesta ymmärtää luettua. Tietoa on saatavilla, ei kannata kuitenkaan lukea maataloudesta hesarista tai iltapäivälehdistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  198. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 9:27

    Timo Tenhunen:

    Maanviljelijöiden tulot olisivat pakkasella, jos tukia ei lasketa mukaan. Tämän ymmärtää Artturikin. Tuolloin ainakin minä tuottaisin ruokaa vain sen verran, että itse pysyn hengissä.

    Väitätkö siis, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  199. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 9:33

    Paalimies:

    Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi.

    Hinnoille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekaluokkalainenkin, joka yrittää vaihtaa kiiltokuvaa, joka on ylimääräinen kaikilla muilla kavereilla. Myyjien kilpailu ostajista pitää hinnat kurissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  200. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 11:45

    Timo Tenhunen:”Sen näkee esim. Zimbabwessa, jossa on toteutettu Sylvesterin, Artturin ja Saarelman ihannoima maatalousuudistus.”

    Jaa, missä kohti tekstiäni olen sanonut, että Zimbabwessa on toteutettu ihannoimani maatalousuudistus? Zimbabwessa maat otettiin väkivaltaa käyttäen pakolla sitä viljelleiltä valkoisilta viljelijöiltä. Näytä tekstistäni kohta, jossa olen kannattanut tällaista. Jos et tällaista pysty löytämään, niin olet syyllistynyt tökeröön valehteluun.

    “Maatalous ei toimi ilman jonkinlaista säätelyjärjestelmää. Tuote on välttämättömyyshyödyke, jolloin sen hintajousto on nolla. ”

    Ensinnäkin tuo pätee jossain kehitysmaissa, joissa ihmiset elävät nälkärajalla. Meillä hintajousto tietenkin pätee. Syömme nykyisin valtavat määrät ruokaa, joka ei suinkaan ole halvinta, mitä olisi tarjolla. Syömme esim. paljon enemmän lihaa kuin tarvitsisimme proteiinitarpeen tyydyttämiseksi. Jos lihan hinta nousisi, voisimme hyvin vähentää sen kulutusta ja siirtyä edullisempiin viljatuotteisiin saman kalorimäärän saamiseksi.

    Toiseksi, koska tuloistamme menee vain pieni osa ruokaan, niin sen hinnan nousu ei ole mitenkään kriittistä meille toisin kuin niille kehitysmaiden asukkaille, joille hinnannousu aiheuttaa sen, ettei heillä ole varaa ostaa sitä. Sylvesteri mainitsi jo öljyn hinnan rajun nousun. Se ei johtanut siihen, että olisimme siirtyneet hevoskärryihin. Tuloistamme vain vähän suurempi osa menee polttoaineisiin.

    Kolmanneksi käyttämästämme ruuasta vain pieni osa menee itse raaka-aineeseen. Leivän hinnasta viljaan menee varmaan jotain luokkaa 1/10. Vaikka itse raaka-aine kallistuisi rajusti, ei kuluttajalle hinnannousu tuntuisi juuri missään. Samahan toimi muuten öljynkin kohdalla. Sen hinta kolminkertaistui viime vuonna $50->$150. Bensapumpulla hinta kuitenkin nousi vain joitain kymmeniä prosentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  201. Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 11:47

    Artturin kanssa keskustelu on hyvin vaikeaa, koska et tiedä mitään maatalouspolitiikka-tieteenalan perusteista.
    Nykyinen doktriini, jota WTO ja EU:n ns. liberaalit ajavat lähtee siitä, että tuilla on ensinnäkin viljelyvelvoite. Ts. sinun on viljeltävä, jotta saat tukia. Toisekseen tuet pyritään asettamaan siten, että ne eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, vaan ne yrittäjä tekee markkinalähtöisesti.
    Eli viljelijän on viljeltävä ja lahjoitettava tuotteet eteenpäin tukipotin saadakseen. Se, mitä ja miten hän viljelee, määräytyy sitten markkinoilla eli tuotteiden antama kannattavuus määrittää yrittäjän toiminnan.
    Tuohon toiseen kommenttisi sanoisin, että ymmärrät kyllä hinnanmuodostuksen silloin kun ostajia ja myyjiä on paljon (ns. täydellinen kilpailu). Mutta mites sitten käy, kun myyjiä onkin vähemmän, esim. vain muutama monikansallinen yhtiö, jos pääosa maailman maista on ulkoistanut ruuantuotannon? Itse asiassa näin kävisi jo, vaikka pelkästään Suomi yksipuolisesti luopuisi ruuantuotannosta. Nyt ruokaa tarjoaa 50 000 viljelijää ja lisäksi on tuonnnin mahdollisuus. Jos viljelijät jäävät pois markkinoilta, ei jäljelle jää kuin pari keskusliikettä, jotka tuovat tuotteet ja jakelevat kauppiaille. Tuossa joku jo kertoikin, että näissä tuontiruuan varassa elävissä maissa on korkeammat kuluttajahinnat (itse en ole käynyt tarkistamassa), vaikka raaka-aineet tulevatkin heille maailmanmarkkinahinnoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  202. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 11:54

    Paalimies:”Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi. ”

    No, mitä tapahtuu? Kaikki minun alueen kauppiaat tietävät varsin hyvin, että minun on pakko ostaa ruokaa vähintään kerran viikossa, yleensä useamminkin, tai näännyn nälkään. Ruokavarastoni ovat siis vielä paljon vähäisemmät kuin mitä ne ovat Suomen valtiolla, jolla on viljaa vähintään vuodeksi nyt kai jopa kahdeksi siiloissaan.

    Miten he tätä hyvää kiristystilannetta käyttävät hyväkseen hinnoittelussaan?

    Eh, eivät mitenkään, koska tietävät, että jos kauppa A nostaa hintojaan, niin siirryn kauppaan B. Ja täsmälleen sama pätee ruuan maailmanmarkkinoillakin. Jos joku maa nostaa Suomeen myytävän ruuan hintaa, niin Suomi ostaa sitten jostain muualta.

    Ruuan suhteen homma toimii vielä paljon paremmin kuin esim. öljyn. Toisin kuin ruokaa, öljyä tuotetaan vain muutamassa maailman maassa ja kaiken päälle osa niistä kuuluu isoon kartelliin OPECiin, joka oikeasti koordinoi hintojen nostelua säätelemällä tuotantoa. Vastaava ei päde ruuassa, jota tuotetaan kaikkialla maailmassa, eikä siinä ole minkäänlaisia kartelleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  203. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 12:04

    Ilpo:”Täällä jotkut luulevat , että tuen poistaminen voisi tapahtua vain Suomessa.”

    Mikä tuossa olisi mahdotonta? Siis kun puhutaan kansallisista tuista. EU-tukia Suomi ei tietenkään voi yksin poistaa, mutta mikä estäisi Suomea poistamasta kansallisia tukia?

    “Ilmastonmuutos kuuluu maatalouteen ja nyt vaaditaan meitä tuottajia ilmastonmuutostalkoisiin. Tähä emme saa suostua. Kaikki ilmastonmuutosta vastaan tekemämme toimenpiteet on maksettava 100 prosenttisesti. Ts. niiden on relisoiduttava kuluttajan ruokapöydässä.”

    No, siitä vaan nostamaan hintoja! Kukaan ei ole missään kieltänyt maataloustuottajia nostamasta hintojaan. Sama pätee vaikkapa hiilivoimaan. Sekin joutuu nostamaan hintoja maksaakseen CO2-kiintiönsä. Jos hiilivoima tai suomalainen maatalous ei sitten pärjää kilpailussa vähemmän päästöjä tuottavia vastaan, niin se on sitten voi voi. Juuri sehän CO2-verojen yms. tarkoitus onkin, että ohjataan tuotantoa sellaiseen, joka tuottaa vähemmän päästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  204. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 12:06

    “Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 9:33
    Paalimies:
    Mitä arvelet hinnoille tapahtuvan kun myyjä saa tietää että meidän on pakko ostaa, maksoi mitä maksoi.

    Hinnoille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekaluokkalainenkin, joka yrittää vaihtaa kiiltokuvaa, joka on ylimääräinen kaikilla muilla kavereilla. Myyjien kilpailu ostajista pitää hinnat kurissa.”

    Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  205. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 12:08

    Ilpo:”Sekin on vielä aivan käsittämätöntä, että kuluttajat laskevat vesien rehevöitymisen ja muut maatalouden haitat tuottajan piikkiin. Itsehän kuluttajat vaativat yhä halvempaa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kaksi asiaa eivät ole samanaikaisesti mahdollisia ?”

    Tämä on ihmeellinen mantra “kuluttajat vaativat halvempaa ruokaa”. Luuletko, ettei sama päde ihan kaikkeen kulutukseen? Miksi metsäteollisuus on pakotettu lopettamaan vesistöjen pilaaminen, vaikka “kuluttajat vaativat halvempaa paperia”?

    Tajuatko, että tuo ei ole mikään argumentti? Jos vesistöjen pilaamisen lopettaminen nostaa suomalaisten maataloustuotteiden hintaa, niin sitten se nostaa. Tuon jälkeen kuluttaja joko maksaa sen korkeamman hinnan tai ostaa tuotteet jostain muualta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Se, että kuluttaja “vaatii” halpaa ruokaa, ei ole minkäänlainen argumentti minkään suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  206. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 12:23

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 8:05
    Paalimies kirjoitti 6.12.2009 kello 17:55
    “Onko “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. kirjoittavalle tuntuu olevan epäselvää mitä tuottajat ajattelevat maataloustuesta ehkä on syytä palauttaa mieliin pätkä -95 tapahtumista

    Tuolloin siis -95 liityttiin EU:hun jonka seurauksena tuottajahinnat pudotettiin puoleen ja korvattiin tuottajille maataloustuella, viljelijä ei siis hyödy mitään tuista. Kuluttaja puolestaan saa elintarvikkeiden raakaaineet puoleen hintaan siis kenen taskusta maataloustuki löytyy “Kansallinen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”

    Olisinko mahtaa jopa itse ollut paikan päällä… Mutta rajansa sentään liioittelullakin? Jos väitetään että tuottaja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioittelua että pientä rahaa.”

    Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty. Hyötyä on tietysti välillisesti, tiedän saavani varmasti tuon tukieuron ja voin laske sen varaan mutta muuta hyötyä on vaikea osoittaa.
    Tukitaloudesta on seurannut päinvastoin tuottajien tulojen romahdus, tulot ovat puolittuneet ja rakennat riitaa tyhjästä, näinhän se usein on kun toimeentulo käy niukaksi aletaan riiteleen murusista.
    Vielä kerran, pohjoinen tuki on osa EU:n liittymisen neuvottelu tulosta ja riittää kun vilkaisee karttaa miksi näin on. Pohjoinen tuki on myönteinen asia maataloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  207. eemeli kirjoitti 7.12.2009 kello 12:33

    Artturi kysyy:
    “Väitätkö siis, että tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiisi?”

    Tottakai vaikuttaa. Nyt on viljan hinta + tuet romahtaneet siihen pisteeseen, että meidän viljatilalla kylvetään ensi keväänä puolet viherkesannolle ja loput maustekasveille, viljaa ei yhtään.

    Maustekasvien kanssa voi tulla markkinointiongelma, mutta sittenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  208. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 13:12

    Timo Tenhunen: En ymmärrä. Väität, että tuet vaikuttavat sinun tuotantopäätöksiisi, (mitä tuotat, missä tuoat ja kuinka paljon tuotat) jos kerta vähentäisit tuotantoa jos tukia ei olisi.

    Sinä siis tuotat eri määrän, koska meillä on maataloustukia.

    No niin, nyt kun olemme saaneet tämän väärinkäsityksen oiottua, että tuet eivät vaikuta tuotantopäätöksiin, voimme alkaa keskustelemaan siitä miten ne vaikuttavat tuotantopäätöksiin.

    Koska ihmiset noin keskimäärin eivät vihaa rahaa, niin jos jossakin maksetaan tukia enemmän kuin muualla siellä on myös enemmän tuettua toimintaa verrattuna siihen, että tuet olisivat kaikkialla saman suuruisia. Sen lisäksi voimme sanoa, että koska ihmiset eivät noin keskimäärin vihaa rahaa, niin jos tuemme jotain me saamme sitä enemmän. (Esim. sinä tuotat enemmän, koska meillä on maataloustuet ainakin oman kirjoittamasi mukaan…)

    Näiden itsestäänselvyyksien toteamisen jälkeen voimme pohtia sitä onko siitä hyötyä, että alueilla, joissa tuet ovat suurempia tuotetaan enemmän kuin mitä tuotettiaisiin, jos tuet olisivat samat kaikkialla. Tästä on haittaa, koska korotetut tuet maksetaan alueille, joissa maantalous tuottaa huonommin kuin alueille joille maksetaan pienemmät tuet.

    Sitten tuista ylipäänsä. Tukien ansioista ruokaa tuotetaan enemmän kuin sitä tuotettiaisiin ilman tukia. Tämän ansoista me tuotamme jotain muuta vähemmän ja meidän elintasomme on alempana kuin se olisi, jos tukia ei maksettaisi.

    Hintojen määräytymisestä markkinoilla: On totta, että jos joutuisimme ostamaan ruokamme ainoastaan yhdeltä myyjältä se olisi huomattavasti kalliimpaa kuin jos keskenään kilpailevia myyjiä on useita.

    Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että yhden myyjän monopoli olisi kulman takana, eikä meillä ole myöskään syytä epäillä, että vaikka tällainen yhden myyjän monopoli syntyisikin, että se tulisi kalliimmaksi kuin maataloustuet tällä hetkellä yhteiskunnalle.

    Kuten ruokakaupasta huomaamme, kaksikin toimijaa kilpailevat ihan riittävästi, että kuluttaja ei kärsi kovin paljoa.

    Paalimies: Niillä myyjillä on kova hinku päästä irti arvottomista kiiltokuvista. Vaikka juuri se kiiltokuva puuttuisikin kokoelmistani, niin sen hinta painuisi hyvin lähelle nollaa.

    Voit ajatella tätä yksinkertaisen esimerkin kautta: Oletetaan, että keräilen EU-alueen eurorahoja ja kokoelmistani puuttuu suomalainen 20 sentin kolikko. Minulle on hyvin tärkeää, että saan kokoelmani täydelliseksi. Sanotaan vaikka, että arvostan tätä suomalaista 20 senttiä tuhannen euron arvoiseksi. Mihin hintaan saan ostettua 20 sentin kolikon markkinoilta?

    On totta, että jos myyjä tietää, että olen valmis maksamaan 1000 euroa hän saattaa pyytää kolikosta sen verran, mutta silloin joku toinen myyjä on valmis myymään halvemmalla. Tämä toistuu niin kauan, että kolikon hinta putoaa hyvin lähelle 20 senttiä. Sama mekanismi toimii kaikilla muillakin markkinoilla. Hinnan määrää aina kysyntä ja tarjonta. Ei pelkkä kysyntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  209. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 13:18

    Paalimies:”Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kirjoitin, minulla on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teoriasi ei siinä toimi, vaan saan ruokani ostettua ilman sen kummempaa kiristystä kauppiaan suunnalta?

    Oleellista ruuan kohdalla on huomata vielä se, että kun mennään puhtaaseen nälänhädän estämiseen, eli pyritään tyydyttämään päivittäinen kaloritarve, niin voidaan syödä melkein mitä tahansa ruokaa. Ei siis tarvita juuri sitä sinun kiiltokuvaasi, vaan mikä tahansa kiiltokuva käy.

    Ne, jotka haluavat juuri sen tietyn kiiltokuvan, niin maksakoon itsensä siitä kipeäksi, jos juuri se sattuu olemaan kallis markkinoilla (vrt. joku yksittäinen maataloustuote kallistuu hurjasti). Tämä ei ole mikään syy ylläpitää omavaraista tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  210. Sylvesteri kirjoitti 7.12.2009 kello 13:38

    Paalimies
    “Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty.”

    Etkö tuota vertaa osaa laskea?

    Jos sinulle ei maksettaisi tukea, olisit euron tappiolla ja varmaankin lopettaisit resurssien haaskaamisen kannattamattomaan bisnekseen. Mutta missä on se rahoittaja hyöty? Mitä järkeä on rahoittaa kannattamatonta toimintaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  211. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 13:47

    “Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 13:18
    Paalimies:”Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari, tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kirjoitin, minulla on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teoriasi ei siinä toimi, vaan saan ruokani ostettua ilman sen kummempaa kiristystä kauppiaan suunnalta?”

    Saarelma kiemurtelee kuin mato koukussa, ostopakko syntyy kun luovutaan omasta tuotannosta ja mikään ei takaa hintatasoa ja saatavuutta sen jälkeen. Millä korvaat ravinnon, petullako se vasta kalliiksi tulisi. Tarvitsemme ruokaa elääksemme, ilman sateenvarjoja tulemme toimeen mutta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  212. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 14:01

    “Paalimies: Niillä myyjillä on kova hinku päästä irti arvottomista kiiltokuvista. Vaikka juuri se kiiltokuva puuttuisikin kokoelmistani, niin sen hinta painuisi hyvin lähelle nollaa.

    Voit ajatella tätä yksinkertaisen esimerkin kautta: Oletetaan, että keräilen EU-alueen eurorahoja ja kokoelmistani puuttuu suomalainen 20 sentin kolikko. Minulle on hyvin tärkeää, että saan kokoelmani täydelliseksi. Sanotaan vaikka, että arvostan tätä suomalaista 20 senttiä tuhannen euron arvoiseksi. Mihin hintaan saan ostettua 20 sentin kolikon markkinoilta?

    On totta, että jos myyjä tietää, että olen valmis maksamaan 1000 euroa hän saattaa pyytää kolikosta sen verran, mutta silloin joku toinen myyjä on valmis myymään halvemmalla. Tämä toistuu niin kauan, että kolikon hinta putoaa hyvin lähelle 20 senttiä. Sama mekanismi toimii kaikilla muillakin markkinoilla. Hinnan määrää aina kysyntä ja tarjonta. Ei pelkkä kysyntä.”

    Artturin teoria toimii hienosti kun kuvia on tarjolla mutta mikä idea on tarjota arvottomia kuvia, KYSYNTÄ LUO TARJONNAN eikä päin vastoin ja ei tarvitse olla kummonenkaan myyjä kun tajuaa että hintaa voi nostaa kun tietää ostajalla olevan ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa, hinnat karkaavat helposti josta saimme esimakua pari vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  213. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 14:05

    “Sylvesteri kirjoitti 7.12.2009 kello 13:38
    Paalimies
    “Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty.”

    Etkö tuota vertaa osaa laskea?

    Jos sinulle ei maksettaisi tukea, olisit euron tappiolla ja varmaankin lopettaisit resurssien haaskaamisen kannattamattomaan bisnekseen. Mutta missä on se rahoittaja hyöty? Mitä järkeä on rahoittaa kannattamatonta toimintaa?”

    Miten Sylvesterin sitten kävisi, kuolisit nälkään vai, kysymys ei kuitenkaan ollut tästä vaan siitä kuka hyötyy tukitaloudesta, hyötyjä on kiistatta kuluttaja joka saa 2 euron tuotteen 1 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  214. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 14:14

    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 12:23

    “rakennat riitaa tyhjästä, näinhän se usein on kun toimeentulo käy niukaksi aletaan riiteleen murusista.
    Vielä kerran, pohjoinen tuki on osa EU:n liittymisen neuvottelu tulosta ja riittää kun vilkaisee karttaa miksi näin on. Pohjoinen tuki on myönteinen asia maataloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.”

    Ensinnäkin puhutaanko “murusista” jos vaikka Marttilan kokoisen 100 lehmän tukiero on 80.000 euroa? Tai 150 lehmää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minusta ne eivät ole murusia mutta jos on yltäkylläisiin tukiin tottunut niin ehkä sitten? Kyllä siinä kun investointipäätöstä tuollaisesta 150 navetasta teet niin 70.000 vuodessa ihan kivasti tuntuu tulopuolella?

    Ja mitä taas riidan haastamiseen ja muuhun tulee niin en minä suinkaan ole ainoa joka näitä asioita käsittelee. Muistat varmaan Huittisten kokouksen? Tukierojahan se? Löytyy tästäkin linkkejä tukieroja käsitteleviin juttuihin. Ja viimeisin tämän päivän Maaseudusta otsikolla “Tuet ohjaavat” ja tekstinä “Jo on aikoihin eletty, kun MTK haluaa estää jättiyksiköiden syntymisen korkeamman tuen alueille. Vasta nytkö on huomattu että korkeammat tuet ohjaavat tuotannon sijoittumista Suomessa? Kyllähän tähän olisi pitänyt herätä aiemmin ja olla aktiivisesti poistamassa alueiden välisiä tukieroja. Voisi kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mutta että harvassa lienevät ne joka pystyvät asiaperusteilla kiistämään ylikompensoivien tukierojen olamssaolon? Siis asiaperusteilla. Aina tietysti löytyy tukieron puolustajia koska pohjoisen puolella tukierosta selkeästi hyödytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  215. Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 14:24

    Joka alalla on oma slanginsa, joka ulkopuolisille avautuu huonosti. Näin on käynyt esim. Artturille tämän maatalousasian kanssa.
    Vielä kerran. Nykytuet mahdollistavat minulle, että olen viljelijä. Jos niitä ei olisi, tekisin jotakin muuta. Tuet eivät määrää, mitä minä viljelen. Sen päätän itse puhtaasti taloudellisilla perusteilla omassa yrityksessäni.
    Nykytuet eivät myöskään määrää, että jonkun tuotannonalan olisi sijoituttava tiettyyn paikkaan. Sekin määräytyy puhtaasti markkinoiden mukaan. Aivan hyvin lehmiä voidaan pitää vaikka Helsingin keskustassa (antakaa sen Miinan vain olla siellä Vuosaaressa!). Pohjoinen tuki ei lisää tuotantoa pohjoisessa, sen kiintiöt estävät. Vielä vähemmän se vähentää sitä etelässä, eivät tuottajat ole toistensa kilpailijoita, ainakin osuukunnilla on sääntöjensä mukaan velvollisuus ostaa kaikki tarjolla oleva maito jäseniltään samalla hinnalla. Pääsääntöisesti meijerit vielä toivoisivat enemmän maitoa kuin saavat. Se, että tukijärjestelmä on erilainen etelässä kuin pohjoisessa, johtuu EU-liittymisssopimuksesta, jonka täyttymistä sekä naapurimaat että komissio haukkana valvovat.
    Etelän ja pohjoisen maidontuottajilla ei ole kannattavuustasossa eroa. Suhteellinen kannattavuus muihin tuotannonaloihin verrattuna kyllä on etelässä huonompi. Heillä on paljon muitakin houkuttelevia vaihtoehtoja sekä maatalouden sisällä että ulkopuolella. Etelässä olisi jopa joitakin kartanoita, joilla olisi jopa järkevät edellytykset aloittaa maidontuotanto, kiintiötkään eivät jarruttaisi. Mutta esim. Wahlrosilla on tuottavampaakin tekemistä kuin lehmien lypsäminen. Wahlrosin kaltaisia varten olisi ehkä syytä säätää tukiin lehmänpitopakko, ennenkuin tuotantoa saataisiin lisää etelään. Pohjoisessa (hulluimmat) laajentajat ovat entisiä rintamamiestiloja. Heille tie on kyllä suljettu etelässä maan liian korkean hinnan takia. Sitä ei voi millään sopimuksilla muuksi muuttaa.

    “Kuten ruokakaupasta huomaamme, kaksikin toimijaa kilpailevat ihan riittävästi, että kuluttaja ei kärsi kovin paljoa.”
    Minulle, joka tiedän, mitä ruuan raaka-aineet oikeasti maksavat, ruokakaupassa käynti kertoo joka kerran aivan päinvastaista. Tuo ylhäällä kuvailtu leipäosaston tilanne oli siitä oiva esimerkki. Tietysti sekin pantiin viljelijän syyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  216. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 14:34

    Paalimies:

    mikään ei takaa hintatasoa ja saatavuutta sen jälkeen.

    Ulkomaalaisten maanviljelijöiden ahneus takaa sen paremmin kuin kotimaiset maataloustuet ja kotimaisten viljelijöiden ahneus.

    Suomessa pystyy jo nykyään elämään pelkästään ulkomailla tuotetulla ruoalla. Jos suomalainen maatalous ajettaisiin alas, niin markkinat tekisivät tämän entistä helpommaksi – ei vaikeammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  217. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 14:37

    Paalimies: Joo ruokaa on pakko saada, mutta ruokaa ei ole pakko saada siltä tietyltä myyjältä. Myyjä voi käyttää hyväkseen markkina-asemaa vain jos hän hallitsee koko markkinoita.

    Ruoan suhteen ei ole kyse tästä, vaan myyjät kilpailevat keskenään. Myyjä tietää, että ostajan on pakko ostaa ruokansa jostain, mutta hän tietää myös, että jos hän yrittää pyytää kustannuksiaan korkeampaa hintaa, joku muu on valmis myymään halvemmalla. Ruoan markkinat toimivat aivan kuten muutkin markkinat. Tämän huomaamme maista, joissa ei harjoiteta maataloutta. Ne kukoistavat ihan samalla tavalla kuin muutkin maat. (Ilman maataloustukien rasitetta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  218. Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 15:50

    Laitan tähän vielä tilastoa maitotilojen tuloista eri tukialueilla. Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
    Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa
    (Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)
    Tämän kokoluokan tilat ovat yleensä senverran suuria, että tilalla työskentelee vähintään 2 yrittäjää, joille tuo yrittäjätulo jakaantuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  219. tcrown kirjoitti 7.12.2009 kello 15:51

    Jos nyt selittäisit miten tuottaja hyötyy tukitaloudesta, tuotan 2 euron tuotteen, myyn sen 1 eurolla ja yhteiskunta maksaa minulle 1 euron niin missä on hyöty

    Miten Sylvesterin sitten kävisi, kuolisit nälkään vai, kysymys ei kuitenkaan ollut tästä vaan siitä kuka hyötyy tukitaloudesta, hyötyjä on kiistatta kuluttaja joka saa 2 euron tuotteen 1 eurolla

    Paalimiehellä on nyt pieni vika logiikassaan. Paalimies ei ole tehnyt kahden euron tuotetta, vaan yhden euron tuotteen, ja hassannut sen yhden euron tuotteen tekemiseen 2 euroa. Tuo kun ei kovin hyvää liiketoimintaa ole, Paalimies joutuu käymään veronmaksajan kukkarolla pysyäkseen leivän syrjässä kiinni. Sylvesteri voi tuon euron tuotteen käydä ostamassa maailmalta, joten edunsaaja on kyllä aika yksikäsitteisesti Paalimies. Ottamatta tässä nyt sen enempää siihen kantaa, että onko Paalimiehen tukeminen yhteiskunnan kannalta toivottavaa vai ei.

    (Myönnettäköön, että kokonaan ilman maataloustukia tuote todennäköisesti olisi yli euron tuote, mutta tuskin kuitenkaan kahden euron. Jos olisi yli kahden, brysselissä ja wto:n kokousten edessä oltaisiin talikot tanassa vaatimassa maataloustukien lopettamista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  220. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 16:12

    Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 15:50

    “Laitan tähän vielä tilastoa maitotilojen tuloista eri tukialueilla. Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.”

    Taloustohtorista joo… Laske siitä samasta aineistosta sellainen kuin tukien osuus liikevaihdosta ja palaa niiden lukujen kanssa sitten asiaan?

    Mitä taas kannattavuuteen tulee niin Taloustohtorissa on se vika että lukuja on aika monta ja niiden yhdysvaikutus ja yhteys reaalimaailmaan täytyy tuntea, yhdellä luvulla ei juuri juhlita. Vaikkapa sellainen luku kuin konepoistot saattaa kertoa että kun on ollut alunperin parempi kannattavuus niin “ylimääräinen” on laitettu “mukavuushankintana” ja “tilinpäätösostona” uuteen traktoriin ja sen seurauksena sitten kannattavuus onkin samaa tasoa kuin alunperin huonommin kannattaneella. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan? Tai pitäisi ainakin?

    Mutta valitettavasti suhtaudun noihin lukuihin tietyllä varauksella tai niiden käyttämiseen vertailuaineistona. Takana on paitsi tuet niin myös taloudelliset mahdollisuudet ja päätökset niiden takana. Jos halutaan tiloja verrata toisiinsa niin mielestäni oikea lähtökohta on ottaa samankokoiset tilat ja verrata niiden tukia toisiinsa kuten tässä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    on tehty. Ja kuten tuollakin sanotaan niin
    “Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa.”

    Mutta että laskelmia on monenlaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  221. Artturi kirjoitti 7.12.2009 kello 16:18

    Timo Tenhunen: Tuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin vaikka ne eivät määräisikään yhtään mitään.

    Aivan samalla tavalla kuin hinnatkin vaikuttavat tuotantopäätöksiin, mutta eivät määrää.

    Jos siis myönnät, että erisuurien tukien kanssa maataloustuotteita tuotetaan enemmän siellä missä tuet ovat suurempia verrattuna tilanteeseen, jossa tuet ovat kaikkialla yhtäsuuret, niin myönnät, että maataloustuet siirtävät tuotantoa sille sopivilta alueilta sille sopimattomille alueille.

    Tämä on rasite meidän hyvinvoinnillemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  222. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 16:19

    Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 14:24

    “Pohjoinen tuki ei lisää tuotantoa pohjoisessa, sen kiintiöt estävät.”

    Tähänkin sopii tämä juttu päivän Maaseudusta otsikolla “Tuet ohjaavat” ja tekstinä “Jo on aikoihin eletty, kun MTK haluaa estää jättiyksiköiden syntymisen korkeamman tuen alueille. Vasta nytkö on huomattu että korkeammat tuet ohjaavat tuotannon sijoittumista Suomessa? Kyllähän tähän olisi pitänyt herätä aiemmin ja olla aktiivisesti poistamassa alueiden välisiä tukieroja. Voisi kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mutta että MTK esittää tukileikkauksia isoille pohjoiseen tehtäville navetoille. Ja miksi? No juuri siksi että koska kannattavuus on siellä parempi niin niitä sinne tehtäisiin. Jo se että joku tosissaan suunnittelee osoittaa että kannattavuus on parempi. Ja kiintiöt eivät tosiaan estä mitään, MTK pyrkii estämään. Johtuen kolmesta seikasta. Yksi: muiden tukieurot pienenevät koska tuella on aluekohtainen maksimi ja se jaetaan maitolitroilla. Kaksi: jos kuluttajapuolella nousee tietoisuus 1.000 lehmän navetasta ja tieto 1.000.000 euron tukierosta vuodessa niin voi nousta kiusallisia kysymyksiä. Tukierosta ja tuen tasosta yleensäkin. Kolme: jos tuotanto laajenee pohjoisessa niin EU rupeaa kyselemään että “Mites noiden tukien kanssa kun tuotanto tuntuu siirtyvän niiden perässä?”. Mutta että pyritään estämään se että tukiero ei näkyisi niin konkreettisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  223. Mikko Kiviranta kirjoitti 7.12.2009 kello 17:21

    Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari

    No hei Paalimies, jos kerran olet ruoantuottaja niin sinähän voit nostaa sen tuottamasi ruoan hinnan vaikka kymmenkertaiseksi nykyisestä. Vaikka sahaankin omaa oksaani, paljastan tässä että minun on pakko ostaa itselleni ja perheelleni ruokaa, joten voit siis hyvin nostaa hinnan kuinka korkealle tahansa. Saatan tosiaan hinnannostosi jälkeen yrittää ostaa ruokani joltakulta muulta joka ei satu tietämään että minun on pakko syödä, mutta sehän ei tule onnistumaan kuin kerran tai pari, varsinkin jos paljastat muillekin ruoantuottajille sen salaisuuden että minun on pakko syödä!

    tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.

    Liike-elämä ei tosiaan ole oikea ala jommallekummalle meistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  224. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 17:53

    Paalimies:”Saarelma kiemurtelee kuin mato koukussa, ostopakko syntyy kun luovutaan omasta tuotannosta ja mikään ei takaa hintatasoa ja saatavuutta sen jälkeen. Millä korvaat ravinnon, petullako se vasta kalliiksi tulisi. Tarvitsemme ruokaa elääksemme, ilman sateenvarjoja tulemme toimeen mutta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla”

    Minä en henkilökohtaisesti tuota lainkaan ruokaa. Minä siis olen jo tuossa ostopakossa. Sitä koitin kuvata sillä, että olen alueeni kauppiaiden armoilla. Miksi ihmeessä en ole huolissani, että olen tässä tilanteeesa? Kertaakaan ei ole ruoka loppunut, vaikka omat varastoni ovat paljon pienemmät kuin Suomella valtiona.

    Kuten kirjoitin, kalliin ruuan voi tarvittaessa korvata halvalla, jos on huolissaan siitä, ettei ole varaa ostaa ruokaa. Itse ainakin syön tällä hetkellä paljon kalliimmin kuin minun tarvitsisi, jos koittaisin ainoastaan pitää nälän loitolla.

    Ruuan suhteen tämä on paljon helpompaa kuin vaikkapa energian. Minun on huomattavasti vaikeampaa korvata tarvisemani sähkö jollain muulla, jos sen hinta nousee kuin korvata nykyisin syömäni ruoka perusviljatuotteilla, joista saan saman kalorimäärän, mutta jotka maksavat murto-osan nykyisestä ruokani hinnasta.

    Miksi siis jatkat tuon olkiukon hakkaamista, vaikka siihen on useaan kertaan vastattu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  225. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 18:12

    Paalimies:”ei tarvitse olla kummonenkaan myyjä kun tajuaa että hintaa voi nostaa kun tietää ostajalla olevan ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa, hinnat karkaavat helposti josta saimme esimakua pari vuotta sitten.”

    Millä tavoin ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa? Onko suomalainen maanviljelijä jotenkin pakotettu myymään ruokansa kiinteään hintaan valtiolle? Ei. Onko ruuassa jotain valtion hintasäännöstelyä? Ei.

    Mitä pari vuotta sitten sinusta tapahtui? Kuinka monta suomalaista kuoli nälkään? Kuinka moni edes kärsi nälästä?

    Hinnat pomppivat _enemmän_ silloin, jos tuottajien tulot eivät riipu siitä tuotannosta, vaan jostain aivan muusta kuten tukiaisista, koska silloin hinnan nousu ei johda samanlaiseen insentiiviin lisätä tuotantoa. Tai vastaavasti, jos laskeva hinta ei saa tuottajaa lopettamaan tuotantoa, koska se ei ole hänelle kannattavaa, laskevat hinnat paljon enemmän kuin laskisivat markkinoiden ohjaamana. Tukiaiset eivät siis vähennä hintojen heilahtelua, vaan lisäävät sitä, koska poistavat normaalin hintojen ohjausmekanismin tarjontapuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  226. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 18:36

    Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 15:50

    “Laitan tähän vielä tilastoa maitotilojen tuloista eri tukialueilla. Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noita Taloustohtorin lukuja tutkiskelet niin on kannattaa perehtyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheelliseen kritiikkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  227. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 18:41

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 14:14
    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 12:23
    “rakennat riitaa tyhjästä, näinhän se usein on kun toimeentulo käy niukaksi aletaan riiteleen murusista.
    Vielä kerran, pohjoinen tuki on osa EU:n liittymisen neuvottelu tulosta ja riittää kun vilkaisee karttaa miksi näin on. Pohjoinen tuki on myönteinen asia maataloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.”

    Ensinnäkin puhutaanko “murusista” jos vaikka Marttilan kokoisen 100 lehmän tukiero on 80.000 euroa? Tai 150 lehmää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minusta ne eivät ole murusia mutta jos on yltäkylläisiin tukiin tottunut niin ehkä sitten? Kyllä siinä kun investointipäätöstä tuollaisesta 150 navetasta teet niin 70.000 vuodessa ihan kivasti tuntuu tulopuolella?”

    Miksei tuo sitten näy tuloksissa, Tenhunen laittoi osuvasti noita näkyville.

    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa

    Minä voin kyllä senkin kertoa jonka tiesin käytännön viljelijänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampiin tuotanto kustannuksiin. Teorianne perustuu ajatukselle että tuotetaan etelän kustannuksilla pohjoisella tukialueella se ei kuitenkaan ole mahdollista jo lannan levitys alan tarve pitää siitä huolen. Minun mielestäni voisit lopettaa perusteettoman riidan kylvön eri tukialueiden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  228. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 19:08

    “Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 18:12
    Paalimies:”ei tarvitse olla kummonenkaan myyjä kun tajuaa että hintaa voi nostaa kun tietää ostajalla olevan ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa, hinnat karkaavat helposti josta saimme esimakua pari vuotta sitten.”

    Millä tavoin ruokahuolto on yhteiskunnan kontrollissa? Onko suomalainen maanviljelijä jotenkin pakotettu myymään ruokansa kiinteään hintaan valtiolle? Ei. Onko ruuassa jotain valtion hintasäännöstelyä? Ei.”

    Keskustelu on vaikeaa kun teillä on perusasiatkin hukassa, EU säätelee tuottajahintoja kiintiöillä, kesännöinnillä, tuonti ja vienti luvilla, tuotanto luvilla ja interventio ostoilla.
    Hiukan yli kaksi vuotta sitten vilja loppui ja esim. vehnän hinta nelinkertaistui lyhyessä ajassa, kesännöitti pakon purkaminen ja pari hyvää satovuotta ovat tasoittaneet taas tilanteen ja EU ostaa viljaa interventio varastoihin ettei hintataso romahda ja purkaa niitä huonoina satovuosina ettei hinnat hyppää pilviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  229. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 19:23

    “Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 17:53
    Paalimies:”Saarelma kiemurtelee kuin mato koukussa, ostopakko syntyy kun luovutaan omasta tuotannosta ja mikään ei takaa hintatasoa ja saatavuutta sen jälkeen. Millä korvaat ravinnon, petullako se vasta kalliiksi tulisi. Tarvitsemme ruokaa elääksemme, ilman sateenvarjoja tulemme toimeen mutta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla”

    Minä en henkilökohtaisesti tuota lainkaan ruokaa. Minä siis olen jo tuossa ostopakossa. Sitä koitin kuvata sillä, että olen alueeni kauppiaiden armoilla. Miksi ihmeessä en ole huolissani, että olen tässä tilanteeesa? Kertaakaan ei ole ruoka loppunut, vaikka omat varastoni ovat paljon pienemmät kuin Suomella valtiona.”

    Saarelman kiemurtelu jatkuu, miksi käännät keskustelun itseesi kun kysymys on kansakunnan ruokahuollosta. Voimme soitella Hollantiin johonkin suureen elintarvike pörssiin ja kysellä hintoja, saatamme saada hyvinkin edullisia tarjouksia kun myyjä tietää ettei meidän tarvitse ostaa mutta miten arvelet tarjousten käyvän kun myyjä tietää että meillä on ostopakko ja turha on sanoa että kilpailutamme myyjiä, siinä tilanteessa emme kilpailuta ketään vaan koetamme päästä pitkiin ja varmoihin toimitus sopimuksiin ja se maksaa.
    Ajatuksenakin tilanne on absurdi eikä mikään valtio moiseen ryhdy kuin pakosta ja meillä ei ole sellaista pakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  230. Ilpo Pernaa kirjoitti 7.12.2009 kello 19:30

    Saarelma:”No, siitä vaan nostamaan hintoja! Kukaan ei ole missään kieltänyt maataloustuottajia nostamasta hintojaan.” ja “Tuon jälkeen kuluttaja joko maksaa sen korkeamman hinnan tai ostaa tuotteet jostain muualta”

    Huomaatko , että olet puhunut itsesi pussiin?

    Kun suomalainen tuottaja kasvattaa viljaa , juureksia , lihaa jne. ja noudattaa kaikkia ympäristölainsäädännön säädöksiä tunnollisesti, niin tuotteen hinta nousee. Ja silloin kuluttaja ostaa elintarvikkeensa muualta, jossa lainsäädäntö ei ole yhtä tiukka , siitä ei välitetä tai ei valvota eikä makseta säällisiä palkkoja.

    Et voi väittää tosissasti, että kuvaamasi vapaa kilpailu sopii maataloustuotantoon. Onko mielestäsi tervettä kehitystä viimeisin sikaskandaali Ruotsissa? Ruotsalaiset tuottajat on ajettu niin ahtaalle, että eläinten suojelu sakkaa. Onko tervettä kehitystä ulkomailla tapahtuva hormoni- ja antibioottiruokinta voiton maksimoimiseksi ja hinnan halventamiseksi ?

    Kun suomalainen ruoka tuotetaan tulevaisuudessa kestävän kehityksen vaatimuksen mukaisesti, niin sen tuottaminen maksaa enemmän. Kun nostamme hintaa vaadittavalle tasolle, niin sinä ostat ruokasi kehittyvistä maista. Miksi et osta ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa? Eikö vapaa kilpailu ja markkinatalous olekaan paras malli maapallon säilymisen kannalta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  231. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 19:37

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 18:36
    Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 15:50
    “Laitan tähän vielä tilastoa maitotilojen tuloista eri tukialueilla. Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noita Taloustohtorin lukuja tutkiskelet niin on kannattaa perehtyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheelliseen kritiikkiin?”

    Tässä vastine linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  232. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 19:42

    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 18:41

    “Miksei tuo sitten näy tuloksissa, Tenhunen laittoi osuvasti noita näkyville. Minä voin kyllä senkin kertoa jonka tiesin käytännön viljelijänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampiin tuotanto kustannuksiin.”

    Tai sitten siihen voi olla muukin syy:
    “Mitä taas kannattavuuteen tulee niin Taloustohtorissa on se vika että lukuja on aika monta ja niiden yhdysvaikutus ja yhteys reaalimaailmaan täytyy tuntea, yhdellä luvulla ei juuri juhlita. Vaikkapa sellainen luku kuin konepoistot saattaa kertoa että kun on ollut alunperin parempi kannattavuus niin “ylimääräinen” on laitettu “mukavuushankintana” ja “tilinpäätösostona” uuteen traktoriin ja sen seurauksena sitten kannattavuus onkin samaa tasoa kuin alunperin huonommin kannattaneella. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan? Tai pitäisi ainakin?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  233. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 19:44

    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 18:41

    “Teorianne perustuu ajatukselle että tuotetaan etelän kustannuksilla pohjoisella tukialueella se ei kuitenkaan ole mahdollista jo lannan levitys alan tarve pitää siitä huolen. Minun mielestäni voisit lopettaa perusteettoman riidan kylvön eri tukialueiden välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukieroista yrittää keskustella asiallisesti ja numeroihin perustuen niin sieltä tulee (perustelemattomat) pohjoisen olosuhteet ja sitten joko kateus tai riidan kylvö. Jos olisinkin ainoa mutta kun en varmastikaan ole…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  234. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 20:08

    “Mikko Kiviranta kirjoitti 7.12.2009 kello 17:21
    Minulla on kymmenen arvotonta kiiltokuvaa mutta sinulta puuttuu ja tiedän sinun on jostain syystä pakko ostaa juuri sellainen mikä minulla on, voit tietysti yrittää ostaa sen sellaiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnistuakin kerran pari

    No hei Paalimies, jos kerran olet ruoantuottaja niin sinähän voit nostaa sen tuottamasi ruoan hinnan vaikka kymmenkertaiseksi nykyisestä. Vaikka sahaankin omaa oksaani, paljastan tässä että minun on pakko ostaa itselleni ja perheelleni ruokaa, joten voit siis hyvin nostaa hinnan kuinka korkealle tahansa. Saatan tosiaan hinnannostosi jälkeen yrittää ostaa ruokani joltakulta muulta joka ei satu tietämään että minun on pakko syödä, mutta sehän ei tule onnistumaan kuin kerran tai pari, varsinkin jos paljastat muillekin ruoantuottajille sen salaisuuden että minun on pakko syödä!

    tarvitseeko jatkaa, ellet ymmärrä juonta liikeelämä ei ole oikea alasi.

    Liike-elämä ei tosiaan ole oikea ala jommallekummalle meistä.”

    Palsta vilisee mitä ihmeellisempiä kannanottoja mitähän kiviranta tuolla tarkoitti, normaali kaupanteossa kysyntä ja tarjonta määrää hinnan mutta elintarvikkeet on yhteiskunta (EU) ottanut kontrolliinsa ja mitä viljelijät sille voi 3 prosenttia kansasta, tuota EU:n määrittelemään hintaan tai lopeta tuottaminen. Palstalla on esitetty että lopettamalla oman tuotannon saisimme ruokamme halvemmalla en ole kuitenkaan nähnyt yhtään laskelmaa asiasta, minun laskelmieni mukaan se tulisi kalliiksi, alla vielä omat laskelmani.

    “Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulkomaille)+ 5 (elintarvikkeiden hinta)+ 1(EU:lta saatu maataloustuki) = 12.6
    Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?
    Kaikki nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein? Tietenkin luvut kaunistuvat jos työttömille löytyy “oikeita töitä” nyky tilanteessa kuitenkin melko mahdotonta kun Volvon hihnatkaan ei enää vedä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  235. Timo Tenhunen kirjoitti 7.12.2009 kello 20:36

    Olen lukenut tuon tarkastusviraston raportin. Juuri sen takia valitsinkin vertailuun tuon yrittäjätulon, siihen eivät vaikuta nuo raportissa mainitut seikat.
    Koomista kyllä, raportti ensin kritisoi tiettyjä asioita taloustutkimuksessa ja sitten suosittelee asian korjaamista tavalla, jossa nuo epävarmuustekijät nimenomaan kulminoituvat.
    Artturin ymmärrys näyttää edellen olevan lastentarhalaisen tasoa ja allekin. Tuet vaikuttavat sen, että Suomessa ja kaikkialla muuallakin maailmassa ylipäätänsä harjoitetaan kaupallista maataloustuotantoa. Sen, mitä ja missä tuotetaan, määräävät kuluttajat kaupassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  236. tcrown kirjoitti 7.12.2009 kello 20:54

    miten arvelet tarjousten käyvän kun myyjä tietää että meillä on ostopakko

    Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, mutta kun pikaisesti muistelen viime vuosikymmenien tilanteita, joissa joillakin kansoilla on “ostopakko”, muistelen näihin tilanteisiin ennemmin liittyvän “USAID”-tekstit viljasäkkien kyljissä kuin muiden maiden ruokakartellin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  237. Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 21:46

    Paalimies, kanssasi on mahdotonta keskustella, kun ohitat sinulle esitetyt argumentit aivan kuin niitä ei olisi koskaan esitettykään. Käytin itseäni esimerkkinä tietenkin siksi, että minä olen henkilökohtaisesti vielä paljon enemmän riippuvainen muilta ostetusta ruuasta kuin Suomi valtiona. Jos minulla ei ole huolta ruuan riittävyydestä ja voin luottaa siihen, että voin kilpailuttaa myyjiä, vaikka olen paljon pahemmassa ostopakossa kuin Suomen valtio, niin miksei sama toimisi valtiolle?

    Kuten kirjoitin, minä olen ostopakossa vähintään kerran viikossa. Jos kukaan ei minulle myy ruokaa, kuolen nälkään, koska kaapissani ei ole tuota pidemmäksi aikaa murkinaa. Suomen valtiolla on varastoja ainakin vuodeksi kaipa pidemmäksikin ajaksi. Millä ihmeen perusteella se on pahemmassa ostopakossa kuin minä?

    Hirvittävästä inttämistesi huolimatta et toistaiseksi ole esittänyt _yhtään_ perustetta sille, miksei ulkomaisten toimittajien kilpailuttaminen olisi mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  238. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:06

    “Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 21:46 Hirvittävästä inttämistesi huolimatta et toistaiseksi ole esittänyt _yhtään_ perustetta sille, miksei ulkomaisten toimittajien kilpailuttaminen olisi mahdollista.”

    Kun nyt noin hirvittävästi intät niin kerro miksi kotimainen tuotanto täytyy lopettaa ja alkaa kilpailuttamaan ulkolaisia tuottajia, syynä ei voi olla ainakaan taloudelliset seikat sillä se tulisi hirvittävän kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  239. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:10

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 19:44
    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 18:41
    “Teorianne perustuu ajatukselle että tuotetaan etelän kustannuksilla pohjoisella tukialueella se ei kuitenkaan ole mahdollista jo lannan levitys alan tarve pitää siitä huolen. Minun mielestäni voisit lopettaa perusteettoman riidan kylvön eri tukialueiden välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukieroista yrittää keskustella asiallisesti ja numeroihin perustuen niin sieltä tulee (perustelemattomat) pohjoisen olosuhteet ja sitten joko kateus tai riidan kylvö. Jos olisinkin ainoa mutta kun en varmastikaan ole…”

    Et sitten huomannut tätä..

    “Miksei tuo sitten näy tuloksissa, Tenhunen laittoi osuvasti noita näkyville.

    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  240. Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:14

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.12.2009 kello 19:42
    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 18:41
    “Miksei tuo sitten näy tuloksissa, Tenhunen laittoi osuvasti noita näkyville. Minä voin kyllä senkin kertoa jonka tiesin käytännön viljelijänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampiin tuotanto kustannuksiin.”

    Tai sitten siihen voi olla muukin syy:
    “Mitä taas kannattavuuteen tulee niin Taloustohtorissa on se vika että lukuja on aika monta ja niiden yhdysvaikutus ja yhteys reaalimaailmaan täytyy tuntea, yhdellä luvulla ei juuri juhlita. Vaikkapa sellainen luku kuin konepoistot saattaa kertoa että kun on ollut alunperin parempi kannattavuus niin “ylimääräinen” on laitettu “mukavuushankintana” ja “tilinpäätösostona” uuteen traktoriin ja sen seurauksena sitten kannattavuus onkin samaa tasoa kuin alunperin huonommin kannattaneella. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan? Tai pitäisi ainakin?””

    Kannanotoissasi alkaa olla selittelyn makua et nyt kiistä että pohjoisessa on korkeammat tuotanto kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  241. Lapin mies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:57

    “Samuli Saarelma kirjoitti 7.12.2009 kello 21:46 Hirvittävästä inttämistesi huolimatta et toistaiseksi ole esittänyt _yhtään_ perustetta sille, miksei ulkomaisten toimittajien kilpailuttaminen olisi mahdollista.”

    Kun nyt noin hirvittävästi intät niin kerro miksi kotimainen tuotanto täytyy lopettaa ja alkaa kilpailuttamaan ulkolaisia tuottajia, syynä ei voi olla ainakaan taloudelliset seikat sillä se tulisi hirvittävän kalliiksi.

    Onhan se tavallaan järjetöntä, jos Suomi maksaa EU jäsenmaksuja, eikä sitten halua saada näitä jäsenmaksuja takaisin, koska Suomalaiset maanviljelijät saisivat tukea ????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  242. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 7:07

    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:14

    “jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampiin tuotanto kustannuksiin.”

    “Vaikkapa sellainen luku kuin konepoistot saattaa kertoa että kun on ollut alunperin parempi kannattavuus niin “ylimääräinen” on laitettu “mukavuushankintana” ja “tilinpäätösostona” uuteen ”
    Kannanotoissasi alkaa olla selittelyn makua et nyt kiistä että pohjoisessa on korkeammat tuotanto kustannukset.”

    Ja kun katsot niitä Tenhusen tiloja eli otat kustannuserittelyn noilta samoilta tiloilta? Niin huomaat että C3:lla konekustannus on 44.000 euroa kun muilla se on alle 36.000 ja B-alueella alhaisin 32.000. Sama ilmiö konepoistoissa eli C3:lla selkeästi korkein. Eli kertoisiko tuo sitten siitä että on ostettu mukavuushankintana se uusi traktori pihaan kun tukirahaa on ollut vai siitä että pohjoiset ankarat olot vaativat ehdottomasti paremman kaluston kuin etelässä? Samaan aikaan on huomattava että rakennuskulut yllättäen alhaiset C3:lla eli investointien painopiste on?

    Muissa kuluerissä en oikein suurempia eroja huomaa, tuo pohjoisen konekustannus nostaa siellä kustannustasoa reilusti? Jonkunverran polttoaine ja sähkökulut mutta äkkiseltään näyttäisi enemmän korreloivan yksikkökoon eron kuin tukialueen kanssa.

    Ja kun noita kuluja ja kustannuksia niin jos saat 4000 kilon viljasadon pellolta jonka hinta on etelässä 4.000 euroa hehtaari tai 3.000 kilon sadon pohjoisessa pellolta jonka hinta on 2.000 euroa hehtaari niin kummassa esimerkiksi korkokustannus per tuotettu viljakilo on suurempi? Kun sanoisin että pellon hinta nyt vaikka onkin vähän mitä on niin edes vähän vastaa sen tuottoarvoa maan eri puolilla eli potentiaalista sadontuottokykyä?

    Ja selväähän se on että eroja on, eihän sitä voi kiistää. Tämänhetkinen tuotannon siirtyminen vain selkeästi kertoo siitä että tukitasoero on suurempi kuin todellinen olosuhde-ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  243. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 8:28

    Lapin mies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:57

    “Onhan se tavallaan järjetöntä, jos Suomi maksaa EU jäsenmaksuja, eikä sitten halua saada näitä jäsenmaksuja takaisin, koska Suomalaiset maanviljelijät saisivat tukea ????”

    Ja edelleen. EU-tuissa ei ole mitään pahaa, kammataan kotiin kaikki mitä saadaan. Ongelmanahan on nämä kansalliset tuet. Niitä ei suinkaan rahoiteta EU-budjetista vaan EU on vain antanut meille luvan maksaa kansallisesta budjetista tietyn maksimimäärän. Tässä kansallisessa budjetissa ne kilpailevat määrärahoista kouluruokailun, vanhusten vaipparahojen ja terveyskeskusten kanssa. Lisäksi tämänhetkinen kansallisten tukien tukiero vääristää tilannetta ohjaamalla tuotantoa niille alueille jotka saavat eniten kansallisia tukia mutta joilla kannattavuus olisi muutoin heikoin. Tukiero nostaa ne alueet kannattavimmiksi. Tämä aiheuttaa omia lieveilmiöitään mm etelässä pellot jäävät vajaakäytöllä ja vastaavasti pohjoisessa peltopulassa raivataan metsiä pelloiksi. Lisäksi tällä viime kädessä nostetaan hintatasoa kun tuotanto sijoitetaan korkeimpien kustannusten alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  244. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 8:30

    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 19:37

    “on kannattaa perehtyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheelliseen kritiikkiin?”

    Tässä vastine linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

    Eli riippumaton instanssi arvostelee jonkun toimintaa. Tämän jälkeen taho jota on arvosteltu tekee oman arvionsa tilanteesta ja toteaa että arvostelu on perusteetonta ja kaikki on kunnossa? Itse itseäni arvioiden ja raportoiden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  245. Syltty kirjoitti 8.12.2009 kello 9:42

    Paalimies
    “Kun nyt noin hirvittävästi intät niin kerro miksi kotimainen tuotanto täytyy lopettaa ja alkaa kilpailuttamaan ulkolaisia tuottajia, syynä ei voi olla ainakaan taloudelliset seikat sillä se tulisi hirvittävän kalliiksi.”

    Höpönlöpön, hirvittävän kalliiksi se tulee ainoastaan harhaisissa kuvitelmissasi. Esittämilläsi luvuilla voi suoraan sanoa pyyhkiä persettä.

    Otetaan esimerkiksi esittämäsi arvio työttömyyskustannuksista eli 1,8 miljardia euroa/v. Se tarkoittaa että työttömyys muka lisääntyisi kerralla koko viljelijäväestölle ja niille jokaiselle maksetaan ansiosidonnaista 1500e/kk.

    Maatilojen määrä on kuitenkin vähentunut 90-luvulta 50%, mutta samaan aikaan (90-luvulla) työllisuus parani! Joten on kyllä melkoisen omituista että tämmöisestä porukasta tulee kaikista pelkkiä työttömiä! Etenkin kun maajussien tuloista jo nyt 25% tulee muusta toiminnasta kuin maatalouteen liittyvistä asioista (muu yrittäjätulo, muu palkkatyö).

    Viimeisen 10v aikana 25% tiloista on lopettanut, samaan aikaan työllisyys on kokoajan parantunut!

    Jos aletaan laskemaan kerrannaisvaikutuksia, niin siinä vasta maanviljely jääkin tappiolle, koska kansallisten tukien aiheuttamien verojen kerrannaisvaikutukset pitää tietenkin ottaa huomioon, jolloin tulee esiin niiden taloutta tuhoava vaikutus. Tilanteessa jossa kansalliset tuet lakkautetaan, veronmaksajilla on 2 miljardia enemmän rahaa käytössään -> tällä on merkittävä työllistämisvaikutus (halltuksen elvytyspaketti on 2 milajrdia euroa).

    Lukusi ovat siis täysin tuulesta temmattuja, sillä tulevina vuosina maanviljelijöiden määrän arvioidaan vähentyvän edelleen 30% ja se tuskin näkyy minkäänlaisena piikkinä työttömyystilastoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  246. Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 9:48

    Paalimies:

    Teorianne perustuu ajatukselle että tuotetaan etelän kustannuksilla pohjoisella tukialueella se ei kuitenkaan ole mahdollista jo lannan levitys alan tarve pitää siitä huolen.

    Hetkinen… siis väitätkö ihan pokkana, että pohjoisessa on epäedullisemmat olosuhteet maatalouden harjoittamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  247. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 10:45

    “Syltty kirjoitti 8.12.2009 kello 9:42
    Paalimies
    “Kun nyt noin hirvittävästi intät niin kerro miksi kotimainen tuotanto täytyy lopettaa ja alkaa kilpailuttamaan ulkolaisia tuottajia, syynä ei voi olla ainakaan taloudelliset seikat sillä se tulisi hirvittävän kalliiksi.”

    Höpönlöpön, hirvittävän kalliiksi se tulee ainoastaan harhaisissa kuvitelmissasi. Esittämilläsi luvuilla voi suoraan sanoa pyyhkiä persettä.”

    Kun Syltty saa torttunsa väännettyä niin hän kertoo kuinka paljon hyödymme kun lopetamme oman maataloustuotannon.
    Tuottajia on n. 100000 ja elintarviketeollisuudessa työskentelee n. 40000 josta ehkä puolet jäisi työttömäksi siis yhteensä 120000 uutta työtöntä. Ennestään on työttömiä siinä 300000 joidenka työttömyyden hoito maksaa hiukan vajaa 4 miljardia, Tuo 1.8 miljardia on johdettu suoraan noista luvuista, tuottajat eivät suinkaan jää työttömäksi, haluttua työvoimaa,vaan he tullessaan työ markkinoille pullauttavat muita tieltään työttömäksi. Koko maataloustuki on n. 2.4 miljardia josta EU maksaa liki puolet, eli mistä luku 2 miljardia, oikea luku on 1.4 miljardia eli satumoisin sama luku mitä maatalouden harjoittajat maksavat veroja.
    Mikä olisi tuotannon lopettamisen vaikutus BKT:hen?? Siis se toinen puoli, kun ei tuotettaisi mitään lannoite- terästeollisuudessa jne.
    ? Suomen BKT on noin 150 miljardia, saavutettu vaikka 2.5 miljoonalla työllisellä.
    BKT:hen voisi tulla siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei olisi, mitä tehtäisiin? Se olisikin jo yli 10 miljardin lovi?? Laitetaan erittäin kohtuullisena vain se “oikeiden työllisten” osuus eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 miljardia!! Ruokalaskumme ei kuitenkaan pienesi yhtään se olisi edelleen 5 miljardia. Siinä minun lukuni Syltty laitta nyt sitten omansa esille ja arvioitavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  248. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 11:18

    “Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 9:48
    Paalimies:
    Teorianne perustuu ajatukselle että tuotetaan etelän kustannuksilla pohjoisella tukialueella se ei kuitenkaan ole mahdollista jo lannan levitys alan tarve pitää siitä huolen.

    Hetkinen… siis väitätkö ihan pokkana, että pohjoisessa on epäedullisemmat olosuhteet maatalouden harjoittamiseen?”

    Etkö tiennyt sitä, EU tukee viljelyä näillä alueilla se EU:n peruskirjaan kirjattu eikä suinkaan Suomen vaatimuksesta vaan keskeisten EU maiden joilla on paljon heikommista tuotanto olosuhteista kärsiviä tuotanto alueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  249. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 11:28

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 7:07
    Paalimies kirjoitti 7.12.2009 kello 22:14
    “jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampiin tuotanto kustannuksiin.”

    “Vaikkapa sellainen luku kuin konepoistot saattaa kertoa että kun on ollut alunperin parempi kannattavuus niin “ylimääräinen” on laitettu “mukavuushankintana” ja “tilinpäätösostona” uuteen ”
    Kannanotoissasi alkaa olla selittelyn makua et nyt kiistä että pohjoisessa on korkeammat tuotanto kustannukset.”

    Ja kun katsot niitä Tenhusen tiloja eli otat kustannuserittelyn noilta samoilta tiloilta? Niin huomaat että C3:lla konekustannus on 44.000 euroa kun muilla se on alle 36.000 ja B-alueella alhaisin 32.000. Sama ilmiö konepoistoissa eli C3:lla selkeästi korkein.”

    Noin se pitääkin olla, pohjoisessa tarvitaan pykälää tehokkaammat koneet, etelässä tullaan toimeen pienemmilläkin se on sitä huonommista tuotanto olosuhteista johtuvaa kulua jota korvataan pohjoisella tuella.
    Keskustelua ei liene syytä osaltani jatkaa, kummankin kanta on tullut esille ja muiden arvioitavaksi en kommentoi enää jatkossa pohjoista tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  250. Sylvesteri kirjoitti 8.12.2009 kello 11:58

    “Mikä olisi tuotannon lopettamisen vaikutus BKT:hen??”

    Paalimies voisi tutustua käytäntöön. 90-luvulla kokeiltiin mitä tapahtuu kun vähennetään maataloutta ja tämä empiirinen kokeilu meni nimellä “Eurooan Unioniin liittyminen”.

    ETLAN tutkimuksen mukaan EU:hun liittymisen jälkeisen maatalouden liberalisoinnin aiheuttama resurssien parempi allokaatio antoi 1,5% lisäyksen BKT:hen. Siis täysin päinvastaisen tuloksen kun sinä väität! Huomioi että tähän numeroon on pyritty laskemaan kaikki vaikutukset, myös viljelijöiden työttömyyden kustannukset.

    “Koko maataloustuki on n. 2.4 miljardia josta EU maksaa liki puolet, eli mistä luku 2 miljardia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuissa on aika pahasti klappia, EU maksaa vain alle puolet siitä mitä väität eli n. 600 miljoonaa. Loput ovat suoraan suomalaisten veronmaksajien pussista.

    Tietenkin jos lakkautettaisiin vain kansalliset tuet, niin silloinhan säästettäisiin kansalliset tuet. Maanviljelijöiden tukitaso tipahtaisi ja harvempi joutuisi etsimään uutta työtä. Jäljellejääneet alkaisivat olemaan kohtuulähellä oikeasti kannattavaa bisnestä!

    “eli satumoisin sama luku mitä maatalouden harjoittajat maksavat veroja.”

    Ts. maatlaouden harjoittajia voidaan ajatella eräänlaisena rälssinä, jonka ei tarvitse maksaa veroja lainkaan! Sensijaan he kyllä nauttivat samoista julkisista palveluista kuin muutkin.

    Kyllä meillekin täällä metalliteollisuudessa, kun joudumme oikeasti kilpailemaan intialaisten ja kiinalaisten kanssa, kelpaisi semmoiset muutaman kymmenen tontun tai satkunkin tuet!

    “BKT:hen voisi tulla siis 180 000 / 2 500 000 lovi”

    Taas vetelet lukujasi puhtaasti stetson-rosembaum-metodilla eli ihan hatusta tukemaan omaa kantaasi!

    Viljelijöiden osuus v 2000 työväestöstä oli 4,9%, mutta BKT:sta VAIN 1,1%!! (MTTL ja MMM mukaan).

    Ts. vaikka kaikki maajussit joutuisivat työttömiksi, bruttokansantuotteesta katoaisi vain 1,1%. Elintarviketeollisuuden koko tuotannon jalostusarvokin on vain 2,2 miljardia ja kun siihen lisätään maataloustuotannon koko, noin 4 miljardia, päästään vasta 6,2 miljardiin. Vaikka maataloustuotano ja koko elintarvikeketju ajettaisiin alas yhdessä illassa, lovi BKThen olisi vain 6,2 miljardia! Ja luonnollisesti elintarvikesektori tai maatalous ei mihinkään Suomesta katoaisi.

    Tuota samaa koko sektorin katoamista rummutettiin uhkakuvana EU:hun liittyessä, mutta vielä näyttäisi jotain 60 000 maatilaa olevan jäljellä vaikka kaikkien piti kaatua viimeistään 1996!). Kun liityttiin EU:hin, tuottajahinnat tipahtivat keskimäärin 45%. Jos tämmöinen rytinä sai aikaan vain noin 4-8% vähenemisen maatilojen määrissä, niin et voi tosissasi väittää, että koko sektori katoaisi kansallisten tukien myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  251. Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 13:34

    Paalimies: Ok, eli me tuemme maataloutta, jotta sitä voitaisiin harjoittaa alueilla jonne se sopii huonommin kuin muille alueille, eli yritämme alentaa elintasoamme.

    Kansalliset tuet on lopetettava siis välittömästi, jotta maataloutta ei enää harjoiteta sille sopimattomissa paikoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  252. Samuli Saarelma kirjoitti 8.12.2009 kello 14:27

    Paalimies:”Kun nyt noin hirvittävästi intät niin kerro miksi kotimainen tuotanto täytyy lopettaa ja alkaa kilpailuttamaan ulkolaisia tuottajia, syynä ei voi olla ainakaan taloudelliset seikat sillä se tulisi hirvittävän kalliiksi.”

    Ensinnäkin sinulle on moneen kertaan nuo taloudelliset seikat jo selitetty. En jaksa toistaa enää uudestaan.

    Kotimaista tuotantoa ei tarvitse aktiivisesti “lopettaa” yhtään sen enempää, kuin t-paitojen ompelu lopetettiin Suomessa 1990-luvulla. Jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa, niin sitten ei ole ja se loppuu itsestään aivan kuten kaikki muukin taloudellisesti kannattamaton toiminta. Jos se on kannattavaa, niin sitten se ei mitään tukiaisia edes tarvitse.

    Edelleen jätit vastaamatta kysymykseeni, miksi “ostopakko” Suomen kohdalla johtaisi hirveän ylihinnan maksuun, mutta minun kohdallani (jolla kyseinen pakko on paljon akuutimpi ja koko ajan päällä) ei siihen johda. Saisiko tähän vihdoin vastauksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  253. Samuli Saarelma kirjoitti 8.12.2009 kello 14:30

    Paalimies, työttömyyslukusi on täysin tuulesta tempaistuja. 1950-luvulla puolet väestöstä sai elantonsa maataloudesta. Nyt jotain 5%. Ovatko kaikki ne muut sitten jääneet työttömiksi? No, eivät tietenkään, vaan tekevät jotain muuta.

    Ja lisäksi elintarviketeollisuus ei mihinkään katoa sillä, että maataloustuotanto loppuu. Fazer tekee suklaansa nytkin tuontikaakaosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  254. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 14:32

    “Sylvesteri kirjoitti 8.12.2009 kello 11:58
    “Mikä olisi tuotannon lopettamisen vaikutus BKT:hen??”
    Paalimies voisi tutustua käytäntöön. 90-luvulla kokeiltiin mitä tapahtuu kun vähennetään maataloutta ja tämä empiirinen kokeilu meni nimellä “Eurooan Unioniin liittyminen”.

    ETLAN tutkimuksen mukaan EU:hun liittymisen jälkeisen maatalouden liberalisoinnin aiheuttama resurssien parempi allokaatio antoi 1,5% lisäyksen BKT:hen.”

    Sylvesteri kirjoittaa aivan eri asiasta, nyt on kysymys siitä että maatalous loppetaan kerralla ja sen vaikutuksesta kansantalouteen.
    On tietysti hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon elintarviketeollisuudesta + liitännäisistä häviäisi työpaikkoja, mutta varmasti aika paljon, vaikka pyritään väittämään, että ostettaisiin KAIKKI raaka-aineet. Osa varmasti jäsi pois, esim. raaka-aineiden kuljetukset tiloilta, teurastukset yms toimet pakastukseen ja ruhon leikkaukseen asti, samoin maitopuolella ehkä n. puolet. Elintarviketeollisuudessa on n vajaa 40 000 työpaikkaa. Josko puolet jäisi jäljelle?
    Kokonaisuudessaan maatalous työllistää n 270 000- 300 000 ihmistä, joista viljelijöitä n 100 000. Eli noin 170 000 muuta kuin viljelijää, joista elintarviketeollisuudessa n 40 000. N 130 000 on niitä välillisesti työllistettyjä, VARSINKIN tuotantopanospuolella, teräs-, kemiateollisuus, maataloustarvikekauppa, konekorjaus, lomittajat, hallinto, terveydenhoito, pankki, vakuutus,tarvikekuljetus yms yms. Esittämäni 4.8 miljadria on hyvin varovainen arvio, voit tietysti esittää omasi.

    ““Koko maataloustuki on n. 2.4 miljardia josta EU maksaa liki puolet, eli mistä luku 2 miljardia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuissa on aika pahasti klappia, EU maksaa vain alle puolet siitä mitä väität eli n. 600 miljoonaa. Loput ovat suoraan suomalaisten veronmaksajien pussista.”

    EU:lta Suomeen saatu maataloustuki 2009 oli 978 miljoonaa euroa. Rakennerahastotuet olivat 401 miljoonaa ja tuet EU:n muihin sisäpolitiikan alaan kuuluviin toimiin 11 miljoonaa euroa. Tämä menoerä oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina, koska ”sisäpolitiikan” menoista huomattava osa kirjattiin nyt rakennerahastomenoihin (”kestävä kasvu”-nimikkeen alle).

    Lopuksi vielä rautaisannos tietoa maataloudesta ettei tarvitse arvailla.
    Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat
    maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10
    mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä
    sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
    Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri
    hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
    Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain
    runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää “välikäsiä” elintarvikkeidemme
    korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n
    vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä
    huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta.
    Maatalouden kokonaistuotto on 4.0 miljardia euroa, josta tuet ovat 1.8 ja tuotteista saatavat myyntitulot 2.2. Maatalouden kokonaiskustannukset ovat 2.9 mrd., näin jää maataloustuloa 1.1 mrd. Maatiloja Suomessa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Keskimäärin tiloilla työskentelee 1.5 henkilöä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tiedot ovat mm. Tilastokeskuksen nettisivuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  255. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 14:49

    “Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 13:34
    Paalimies: Ok, eli me tuemme maataloutta, jotta sitä voitaisiin harjoittaa alueilla jonne se sopii huonommin kuin muille alueille, eli yritämme alentaa elintasoamme.

    Kansalliset tuet on lopetettava siis välittömästi, jotta maataloutta ei enää harjoiteta sille sopimattomissa paikoissa.”

    Kansallinen tuki on perua EU liittymis neuvotteluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakunta että voimme maksaa osan tuista itse. Maksamalla kansallista tuke emme toki alenna elintasoamme vaan nostamme sitä, maataloudesta tule kansantalouteen arviolta n. 10 miljardin arvonlisä joka vuosi jota muu yhteiskunta hyödyntää, työtä ja toimeentuloa, huoltovarmuutta koko Suomi pidetään asuttuna, maisemat hoidettuna jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  256. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 15:12

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 14:49

    “Maksamalla kansallista tuke emme toki alenna elintasoamme vaan nostamme sitä, maataloudesta tule kansantalouteen arviolta n. 10 miljardin arvonlisä joka vuosi jota muu yhteiskunta hyödyntää, työtä ja toimeentuloa, huoltovarmuutta koko Suomi pidetään asuttuna, maisemat hoidettuna jne.”

    “Koko Suomi”? Kun nyt on juuri käymässä niin että etelästä häviää maataloutta monipuolistava kotieläintuotantoa ja se siirtyy pohjoiseen. Etelään jää yksipuolinen viljanviljely. Se ei ole ollenkaan minusta “koko Suomi” tai ainakaan tarkoituksenmukaista kehitystä? Ja vielä tuo panos-tuotto jos C3:lle sijoitetaan 1.300.000 euroa tukia niin sillä saadaan 10.000.000 litraa maitoa. Samalla tukipanostusrahalla ab-alueella saadaan 43.300.000 litraa maitoa eli yli nelinkertainen määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  257. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 15:18

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 11:18

    “Etkö tiennyt sitä, EU tukee viljelyä näillä alueilla se EU:n peruskirjaan kirjattu eikä suinkaan Suomen vaatimuksesta vaan keskeisten EU maiden joilla on paljon heikommista tuotanto olosuhteista kärsiviä tuotanto alueita.”

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 14:49

    “Kansallinen tuki on perua EU liittymis neuvotteluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakunta että voimme maksaa osan tuista itse.”

    Tämä on tietysti yksi tulkinta asioista. Minun tulkintani on vähän toinen. Ensinnäkään EUn peruskirjaan lienee kirjattu jotakin tyyliin “maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla EUn alueella”? Ja toisekseen niin sanoisin kyllä että mitkään keskeiset EU-maat eivät VAATINEET että meillä pitää kansallisella tuella tukea pohjoisen maataloutta. Eiköhän se ollut keskustavetoisten maatalousneuvottelujen tavoite että SAAMME LUVAN maksaa KANSALLISTA tukea maatalouden säilyttämiseksi pohjoisessa. Neuottelut menivät pieleen siinä että 141-tuki neuvoteltiin huonosti ja siitä tuli aleneva tuki jolloin ihan huonolla neuvottelutuloksella ja kansallisilla päätöksillä on saatu aikaiseksi tämä järjenvastainen tukieroraja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  258. Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 16:29

    Paalimies:

    Kansallinen tuki on perua EU liittymis neuvotteluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakunta että voimme maksaa osan tuista itse.

    Ja koska pohjoisten alueiden tuet aiheuttavat sitä, että maataloutta harjoitetaan sille vähemmän sopivilla alueilla myönnät ilmeisesti, että olisi parannus nykytilanteeseen verrattuna, jos kansalliset tuet olisivat yhtäsuuret joka paikassa?

    (Tästä ei muuten ole kovin pitkä matka sen päätelmän tekemiseen, että kansallisia tukia ei kannata maksaa ollenkaan. Ei tarvitse mitään muuta kuin ymmärtää, että valtioiden rajat ovat hallinnollisia, ei taloudellisia.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  259. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 17:04

    “Artturi kirjoitti 8.12.2009 kello 16:29
    Paalimies:
    Kansallinen tuki on perua EU liittymis neuvotteluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakunta että voimme maksaa osan tuista itse.

    Ja koska pohjoisten alueiden tuet aiheuttavat sitä, että maataloutta harjoitetaan sille vähemmän sopivilla alueilla myönnät ilmeisesti, että olisi parannus nykytilanteeseen verrattuna, jos kansalliset tuet olisivat yhtäsuuret joka paikassa?

    (Tästä ei muuten ole kovin pitkä matka sen päätelmän tekemiseen, että kansallisia tukia ei kannata maksaa ollenkaan. Ei tarvitse mitään muuta kuin ymmärtää, että valtioiden rajat ovat hallinnollisia, ei taloudellisia.)”

    Ei pohjoista maataloutta voi siirtää etelään, A/B viljellään kyllä kaikkia peltoja kuten ennenkin, kansallisia tukia maksetaan kyllä koko EU:n alueella, Ranskassakin reilu 2 miljardia ja vielä esitetään lisäksi vajaan 2 miljardi tukipakettia mikäli nyt olet uutisia seurannut, perinteistä maataloustukea Ranska saa 10 miljardia. Suomen nettona maksama 0.2 miljardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mutta suuri hyöty Suomelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  260. eemeli kirjoitti 8.12.2009 kello 19:54

    Parasta olisi painottaa maataloustuet järkevästi, hyville tuotantoalueille lähelle kuluttajaa (=Etelä-Suomeen).

    Pohjoinen voisi keskittyä poronhoitoon ja matkailuun.

    Nykyinen kepun vaalikarjan ruokkiminen valtion rahoilla on lopetettava!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  261. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 21:23

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 17:04

    “Suomen nettona maksama 0.2 miljardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mutta suuri hyöty Suomelle.”

    Muistivirhekö? Vai tarkoituksellista? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kansallinen pohjoinen tuki on 330 miljoonaa ja siihen luonnonhaitat päälle? Joka on kai sitten 0.33 miljardia? Vai ymmärrätkö nettona jotakin muuta kuin mitä minä? Nettonahan tuo kokonaan maksetaan kansallisesta budjetista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  262. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 21:44

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 17:04

    “Ei pohjoista maataloutta voi siirtää etelään, A/B viljellään kyllä kaikkia peltoja kuten ennenkin”

    Mutta tuntuu että eteläinen maatalous voidaan kyllä ihan hyvin siirtää pohjoiseen… Mitä taas viljelyyn tulee niin kasvinviljelyn katteilla osa-aikaiseksi menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  263. Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 22:57

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.12.2009 kello 21:23
    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 17:04
    “Suomen nettona maksama 0.2 miljardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mutta suuri hyöty Suomelle.”

    Muistivirhekö? Vai tarkoituksellista? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kansallinen pohjoinen tuki on 330 miljoonaa ja siihen luonnonhaitat päälle?2

    Tuosta 330 miljoonasta on vähennettävä etelän 90 miljoonaa, netto tarkasti 0.24 miljardia.
    Luonnonhaittaa puolestaan maksetaan koko maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  264. eemeli kirjoitti 9.12.2009 kello 3:29

    Maatalouden tukeminen on lopetettava Jyväskylän pohjoispuolelta poronhoitoa lukuunottamatta.

    Ylipäätään on järjetöntä roiskia lääkelaitoksia yms pitkin korpia, ikäänkuin haluttaisiin terrorisoida suomalaisten hyvinvointia. Meillä ei ole varaa tämmöiseen hullutteluun kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

    Koko maan asuttuna pitäminen mihin hintaan hyvänsä on lopetettava heti! Meillä ei ole siihen varaa.

    Tarvitsemme laajoja asumattomia alueita puuraaka-aineen tuottamiseen ja kodiksi susille ja karhuille.

    Muutos edellyttää Keskustapuolueen häätämistä oppositioon, se onnistuu seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

    Eläköön Isanmaamme!, kepuvapaa Isänmaamme!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  265. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 9.12.2009 kello 7:35

    Paalimies kirjoitti 8.12.2009 kello 22:57

    “Tuosta 330 miljoonasta on vähennettävä etelän 90 miljoonaa, netto tarkasti 0.24 miljardia.
    Luonnonhaittaa puolestaan maksetaan koko maahan.”

    Miten niin vähennettevä 90 miljoonaa??? Nyt mää alan VÄHÄN epäillä muitakin täällä esittämiäsi lukuja kun tuntuu olevan vähän joko väärinymmärrystä tai tarkoitushakuisuutta? Kun luvut olisivat lisäksi olleet helposti tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    antamastani linkistä tarkistettavissa.

    Eli tuolta lainattu taulukko:
    Tukimuoto milj. eur %
    Etelä-Suomen kansallinen tuki 90,36 16
    Pohjoinen tuki 328,44 59
    Luonnonhaittakorv kans lisäosa 119,28 21
    Muut kansalliset tuet 17,83 3
    Kansalliset tuet yhteensä 555,9 100

    Mutta että pohjoiseen on erikseen 330 ja etelään erikseen 90 ja sen lisäksi pohjoiseen menee tosiaan varmaan puolet tuosta 120 luonnonhaitasta. Että pohjoiseen menee varmaan likemmäs 400 miljoonaa tuosta 555 miljoonan kansallisesta tuesta.

    Mutta meneeköhän tämä samaan kategoriaan taas kuin tuossakin kyselyssä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todettiin että
    “Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä.”

    Ja se sitten taas tekee asiapohjaisen tosiasioihin perustuvan keskutelun aika vaikeaksi jos (kun?) näin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  266. Lapin mies kirjoitti 9.12.2009 kello 10:55

    Eemeli taas puhuu paskaa, ei poronhoitoa tueta maatalouden rahoista.
    Ei myöskään maan asuttuna pitämistä tueta maatalouden rahoista.

    Kepukauna Eemelillä näköjään jäytää aivoja pehmmin kuin kuppa ….

    Kansalliselle tuelle senverran kommenttia, että maataloustuet maksetaan samankokoisena kasvitiloille koko maassa, 65 000 maatilasta on maitotiloa noin 10 000, sikatiloja ehkä 400-800 kpl näiden määrää en tarkkaan tiedä, kun niitä on Lapissa vain 3 kpl ja broileritiloja ehkä alle 100 kpl, loput on kasvitiloja joiden tukikohtelussa ei ole mitään oleellista eroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  267. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 9.12.2009 kello 11:43

    Lapin mies kirjoitti 9.12.2009 kello 10:55

    “maataloustuet maksetaan samankokoisena kasvitiloille koko maassa, 65 000 maatilasta on maitotiloa noin 10 000, sikatiloja ehkä 400-800 kpl näiden määrää en tarkkaan tiedä, kun niitä on Lapissa vain 3 kpl ja broileritiloja ehkä alle 100 kpl, loput on kasvitiloja joiden tukikohtelussa ei ole mitään oleellista eroa.”

    Ja kun lapinmies vielä selvität tähän että paljonko on kansallisten tukien tukipotista kotieläintukien osuus niin hyvä tulee! Jään mielenkiinnolla odottamaan kun huomaat onko argumentoinnillasi mitään merkitystä. Mutta odotan tosiaan mielenkiinnolla selvityksesi tulosta. Kun kerran asiapohjalta tosiasioilla tässä keskustellaan.

    Ja sellainen ero vielä tietysti että peltopuolella ab-alueen tuet ovat pääsääntöisesti EU-rahoitteisia, pohjoisen peltopuolella on kansallisia tukia. Ympäristötuen kansalliset sitten samat koko maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  268. Timo Tenhunen kirjoitti 9.12.2009 kello 12:32

    Tilamalli tarkoittaa eri asiaa kuin kirjanpitotila.
    Kirjanpitotila on oikea toimiva tila, jolta kerätään kirjanpitotiedot tilastoja varten. Kirjanpitotiloilta tiedot saadaan siis jälkikäteen.
    Tilamalli on tutkijoiden paperilla (nykyisin tietokoneella) tekemä mallitila, jonka avulla pyritään ennustamaan, mitä tilatasolla tapahtuu, jos jotkut asiat muuttuvat tai muutetaan. Mallit ovat hyvin yleisessä käytössä taloustieteessä, varsinkin kansataloustieteessä. Niiden avulla pystytään esim. arvoimaan, mitä taloudessa tapahtuu, jos öljyn hinta kaksinkertaistuu. Samoin kaikki suhdanne-ennusteet tehdään näiden mallien avulla. Tilamallien rakenteluun käytetään kyllä kirjapitotiloilta saatavia keskiarvotietoja. Mutta yhtää todellista tilaa ne eivät kuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  269. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 9.12.2009 kello 12:50

    Lapin mies kirjoitti 9.12.2009 kello 10:55

    “Eemeli taas puhuu paskaa, ei poronhoitoa tueta maatalouden rahoista.”

    Tuosta linkistä
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    lainaus:
    “Poroista maksetaan eläinkohtaista tukea. “.

    Että kyllä se tuossa maatalouden rahoissa ainakin jotakin porojen tukea on. Mutta lapinmies tuntuu tietävän tämän(kin) asian paremmin kuin ministeriön viralliset www-sivut niin eihän tässä ole mitään syytä epäillä lausumaansa, Eemeli on siis väärässä.

    “Ei myöskään maan asuttuna pitämistä tueta maatalouden rahoista.”

    Sanoisinpa että tästä voidaan olla vähintään kahta mieltä. Ja jos ajatellaan vaikkapa erinäisiä julkisuudessa olleita lausumia siitä miten tärkeää on maaseudun asuttuna pitäminen nimenomaan maataloutta tukemalla niin sanoisin että tuetaan kyllä. Otetaan vaikkapa SK:n Juha Marttilan haastattelusta lainaus: “Pohjoisimmassa Suomessa saisi säilyä yksi elävä tila joka kylässä, siellä tuilla tulee yhä olla aluepoliittisia tavoitteita”. Jotkut sanovat sen suoremmin kuin toiset mutta kyllä maataloustuilla aluepolitiikkaa myös tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  270. eemeli kirjoitti 9.12.2009 kello 15:28

    Tämän päiväinen Maaseudun Tulevaisuus-lehti tietää kertoa, että maidontuotanto pohjoisella C-tukialueella on rajussa kasvussa, kaikille litroille ei voida maksaa tukea.

    Hölmöily muuttuu entistä rajummaksi, pohjoista tuotantoa pitäisi ajaa alas ja nyt sen kasvu pursuaa yli kaikkien äyräiden.

    Ainoa konsti on ottaa käyttöön raha ja nimenomaan sen poisto. Tukia pitää leikata C-alueella oikein reippaasti, muuten kasvu jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Nytkin on Kepulanduiaan nousemassa uusia useitten satojen lehmien navetoita….Suomen valtion investointituilla.

    Myös pellon raivaukselle on laitettava piste, yhtään raiviohehtaaria ei pidä hyväksyä lannanlevitys- eikä laidunalaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  271. Timo Tenhunen kirjoitti 10.12.2009 kello 9:26

    Siitäs näit, että pohjoisessa joudutaan tuottamaan kokonaan ilman tukea kiintiön ylittävät litrat! Eli pohjoinen tuki ei voi lisätä tuotantoa, se vain pitää sen ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  272. Lapin mies kirjoitti 10.12.2009 kello 10:35

    Joo, mutta kansalliselle tuelle vielä senverran, että tuskin ne Lapin 3 sikalaa sitä teidän sianlihan hintaa romahduttaa ????

    Poronhoidosta vielä senverran, että poroille maksetaan kyllä tukia, mutta ne ei ole maatalouden tukia, se on ihan oma systeeminsä.

    Itse vielä tuota siirtymää kommentoisin, että kun vain eläintiloille maksetaan enempi tukia pohjoisessa ja tilojen 65 000 kokonaismäärästä, eläintiloja on noin 11 000 kpl, niin milläs perusteella se maatalous oikein on siirtymässä jonnekkin, kun 55 000 tilaa on melkein samalla viivalla tukien suhteen ????

    Eläintilojen suurin kannattavuutta aiheuttava ongelma ei ole tukiero vaan liian pienet pinta-alat, joita hallitaan ja tämä ero korjaantuu vain jos raivataan lisää peltoa, jos viljatilalliset ei tätä hyväksy, niin se on sitten niiden syy jos eläintilat ei etelässä kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  273. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 8:32

    Lapin mies kirjoitti 10.12.2009 kello 10:35

    “tuskin ne Lapin 3 sikalaa sitä teidän sianlihan hintaa romahduttaa ????

    poroille… ei ole maatalouden tukia

    Itse vielä tuota siirtymää kommentoisin, että kun vain eläintiloille maksetaan enempi tukia pohjoisessa ja tilojen 65 000 kokonaismäärästä, eläintiloja on noin 11 000 kpl, niin milläs perusteella se maatalous oikein on siirtymässä jonnekkin, kun 55 000 tilaa on melkein samalla viivalla tukien suhteen ????

    Eläintilojen suurin kannattavuutta aiheuttava ongelma ei ole tukiero vaan liian pienet pinta-alat, joita hallitaan ja tämä ero korjaantuu vain jos raivataan lisää peltoa, jos viljatilalliset ei tätä hyväksy, niin se on sitten niiden syy jos eläintilat ei etelässä kannata.”

    Joko lapinmies ei nyt ota asioista selvää tai sitten ei osaa yhdistellä lukemaansa tietoa vaan hokee mantraa että “ei siirry” tai “ei vaikuta”. Mutta kun otetaan ensin keskustelun lähtökohta eli Osmon avaus eli
    “Maataloustuotannon ja sen sisällä erityisesti kotieläintuotannon vaiheittainen siirtäminen etelästä siedettävistä viljelyoloista pohjoisen lähes epätoivoisille alueille on suuri kansallinen virhe, joka tulee heikentämään Suomen maatalousmaana.”

    niin kyse oli nimenomaan KOTIELÄINTUOTANNON siirtymisestä joka on selkeästi näkyvissä ja johon nimenomaan nuo tuet vaikuttavat. Siis ne “vain eläintiloille maksetaan enempi tukia pohjoisessa” -tuet. Mutta tämä on juuri sitä mitä olen sanonut että kun tosiasioihin ja lukuihin perustuen yrittää keskustella niin sitten hoetaan jotain ihme mantraa.

    Lapin miehellä nuo luvutkin vähän hakusessa? Mutta mielipiteet ovat silti varmat? Tiedot olisivat halutessaan löydettävissä vaikka maatilatilastollisesta vuosikirjasta jos halua olisi ottaa asioista selvää. Lypsykarjatiloja vuonna 2008 noin 13.000, sika- ja siipikarjatiloja yli 3.500, naudanlihatiloja yli 4.000 (6%), muita yli 3.500 (5%) eli todennäköisesti maatilamatkailua jne jne ja kasvitiloja sitten yli 41.000 (61%). Eli lapinmiehen luvuista kotieläintilat kasvoivat noin 10.000:lla ja kasvitilojen määrä pieneni noin 14.000:lla. Ns. lapinlisääkö? Mutta muuten meni ihan hyvin, mielipiteet kohdallaan!

    Odotan muuten mielenkiinnolla edelleen lapinmihen selvitystä siitä miten kansallisten tukien tukipotti jakautuu kotieläinten ja kasvituotannon kesken.

    Vielä hiukan lisää lukuja jotta kaikki ymmärtäisivät miksi juuri se kotieläintalouden keskittyminen sinne pohjoiseen on niin merkitsevää. Tämä siis keskiviikon 9.12 Maaseudussa. Eli Maatalouden tulot yhteensä 6,1 mrd euroa joista sivuansiot 1,83 ja tuet 1,88 ja myyntitulot 2,03. Myyntituloista vastaavasti 43% maitoa, 10% naudanlihaa, 13% sianlihaa, 6% muu liha, 2% kananmunat, 10% viljat ja 14% muut kasvit. Ensinnäkin maito on merkittävä jo yksinään ja siitä yli 70% on jo c-alueella. Lisäksi kotieläinpuoli on yhteensä noin 70% myyntituloista. Noista luvuista kuka tahansa ymmärtää miten suuri merkitys nimenomaan kotieläintaloudella on maatalouden tulonmuodostukseen. Siinä ei paljon auta vaikka kaikki kasviviljely jäisi etelään kun siitä ei rahaa tule eli kannattavuus ja tulonmuodostus heikko. Ja tuo 14% on sitten sokerijuurikas, peruna, ruokaherne, sipuli, salaatit, juurikkaat, kaalit jne eli sellaiset suoraan kulutukseen menevät tuotteet joiden viljelyä ei juurikaan voida lisätä kun ei sitten ole markkinoita ja hinta laskee jos tarjonta merkittäväästi lisääntyy. Ja näkyyhän tuosta sekin että tukien osuus on merkittävä ja jos niistä yhä suurempi osuus menee pohjoiseen niin?

    Lapin kolme sikalaa mitään mutta tiedät varmaan että tukiraja kulkee Pohjanmaan lakeuksien eteläpuolella joka tarkoittaa että Pohjanmaan lakeuksien sikatiloja onkin sitten jo enemmän kuin kolme? Ainakin jos tuon linkiksi laittamani Perälän Matin gradun luit? Ja nehän sitten saavatkin jo korkeampaa c-tukea.

    Sematiikkaa varmaankin mutta porojen tuet nyt kuitenkin yhtä kaikki maksetaan maatalousbudjetista kansallisista maataloustuista. Eivät ne varmaan sitten ole maataloustukia koska ilmeisenä asiantuntijana niin kerran sanot mutta budjettikirjassa ne nyt kuitenkin ilmeisesti maataloustuiksi luokitellaan. Sinä ilmeisesti luokittelet ne jollakin toisella perusteella kuin sillä missä ne ovat budjetissa?

    Sitten tuosta kannattavuudesta ja pinta-alasta ja raivauksesta. Tuo mitä totesit niin todennäköisesti pätee pohjoisessa. Siellä kun kotieläintilojen yksikkökoko kasvaa niin tarvittavaa peltoa ei sitten löydykään. Ja viljatilat eivät voi etelässäkään mitenkään estää raivausta, täällä vaan pakkaa olemaan että raivauskelpoiset metsät on aika pitkälti jo raivattu. Jäljellä olevat metsät ovat sellaisia että pelloksi tehtynä laatu merkittävästi heikompi kuin nykypelloilla. Mutta etelässä vaikka kotieläintila raivaisi peltoa kuinka niin se ei välttämättä paranna kannattavuutta yhtään. Raivioillehan ei saa tukia eikä kuulukaan koska EU-liittymissopimus määritteli tukikelpoisen pellon enimmäismäärän tai maksimi kokonaistuen. Pohjoisen raivauskin perustuu vain ja ainoastaan siihen että sinne navettaan tulee tukia reilusti. Näin kun jokainen lehmä jonka lisäät navettaan tuottaa lisätuloa niin vaikka pellolle ei saisi mitään niin sitä kannattaa raivata jos muuten ei saisi eläinmäärää nostettua. Etelässä kun se lisälehmä ei tuotakaan samaa määrää alempien tukien takia niin vaikka raivaisit peltoa kuinka niin se ei välttämättä paranna kannattavuutta yhtään. Muutenkin etelässä kannattaa ennemmin vuokraamalla tai sopimuksilla kasvitilojen kanssa hankkia se pellon sato tai lannanlevitysala, peltoa ei ole pakko omistaa. Täällä kun yhdellä peltoaukealla voi olla satoja hehtaareita niin etäisyyskään ei yleensä ole ongelma. Mutta lapinmies katsoo nyt tätä problematiikkaa kovasti yksipuolisesta näkövinkkelistä? Viljatilat ei hyväksy pellon raivausta etelässä ja sen takia etelän kotieläintilojen kannattavuus on heikko? Kyllä se kannattavuusero pohjoisen kotieläintiloihin syntyy nyt ihan muista tekijöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  274. Lapin mies kirjoitti 11.12.2009 kello 9:56

    Ei tässä mitään problematiikkaa ole, ei vain jaksa kaikenlaista paskanjauhamista lukea, itse en tiedä mistä olet saanut tuon maitotilojen määrn 13 000, koska maidontuottajien määräksi MTK itse ilmoittaa noin 11 600 kpl, muuten en ota noihin lukuihin kantaa, ne voi olla oikeinkin.

    Selkeä enemmistö tiloista on kumminkin kasvipuolen tiloja ja kasvipuolelle ei tukierolla ole vaikutusta, koska se on häviävän pieni eri tukialueiden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  275. Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 10:20

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 8:32
    niin kyse oli nimenomaan KOTIELÄINTUOTANNON siirtymisestä joka on selkeästi näkyvissä ja johon nimenomaan nuo tuet vaikuttavat. Siis ne “vain eläintiloille maksetaan enempi tukia pohjoisessa” -tuet. Mutta tämä on juuri sitä mitä olen sanonut että kun tosiasioihin ja lukuihin perustuen yrittää keskustella niin sitten hoetaan jotain ihme mantraa.”

    “Kansallinen tuki vääristää” nim. keittää nyt pahasti yli ei kotieläintuotanto ole mihinkään siirtynyt eikä siirtymässä, viimeisten tilastojen mukaan maidon tuotanto on lisääntynyt pohjoisessa vuosien alenemisen jälkeen 25 mil. litraa ja etelässa muutama miljoona litraa ja tämä kaikki kun EU:n jäsenenä ollaan oltu liki 15 vuotta ja maitoa sentään tuotetaan yli 2 miljardia litraa. Tämänkin voi laske luonnollisen muutoksen tiliin joka alkoi jo kauan ennen EU:hun liittymistä. Emme saa tällä hetkellä edes maakiintiötä täyteen täyteen on maalle suuri onni että pohjoisen tuottajat vielä uskovat maatalouteen ja kehittävät tuotantoaan, sitä pitää tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  276. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 10:34

    Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 10:20

    “Emme saa tällä hetkellä edes maakiintiötä täyteen täyteen”

    Maakiintiön täyteen saamisessa suurin ongelma on tällä hetkellä se että että etelän maidontuotanto on tippunut. Tilanne on se että c-alueella kolkutellaan maidontuotannon suhteen c-alueen oman sisäisen maitokiintiön rajoja eli siellä ei tuotantoa voida enää lisätä ilman että kiintiöraja ylitetään tuet tippuvat. Sen sijaan kun etelän tuotanto laskee koko ajan niin jäädään koko ajan kauemmas ja kauemmas maakiintiöstä. Siis tämä jos tukieron aikaansaaman nykyisen kehityksen annetaan jatkua niin käy että maakiintiö jää koko ajan enemmän ja enemmän vajaaksi ja korvautuu tuonnilla ulkomailta. Siis jos ei välitetä siitä että ennemmin tai myöhemmin joku ihmettelee EUssa että “Miten tuotanto c-alueella on ylitänyt c-alueen kiintiön kun tuen piti olla tuotantoa säilyttävää?” ja aletaan EU-suunnasta kysellä tuon ylikompensaation perään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  277. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 10:38

    Lapin mies kirjoitti 11.12.2009 kello 9:56

    “Ei tässä mitään problematiikkaa ole, ei vain jaksa kaikenlaista paskanjauhamista lukea, itse en tiedä mistä olet saanut tuon maitotilojen määrn 13 000, koska maidontuottajien määräksi MTK itse ilmoittaa noin 11 600 kpl, muuten en ota noihin lukuihin kantaa, ne voi olla oikeinkin.

    Selkeä enemmistö tiloista on kumminkin kasvipuolen tiloja ja kasvipuolelle ei tukierolla ole vaikutusta, koska se on häviävän pieni eri tukialueiden välillä.”

    Lukeminen kannattaa sekä tiedon hankkiminen useasta tietolähteestä, se avartaa monesti ajattelua sekä maailmankuvaakin. Tietysti jos etukäteisajattelu on että joku on “paskanjauhamista” niin saattaa se tieto jäädä kovasti yksipuoliseksi? Ja noita lukumääriä löydät vaikka tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=501,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30

    Ja edelleen, selkeä enemmistö tiloista on tosiaan kasvipuolen tiloja mutta kun elinkeinon tulevaisuutta ajatellaan niin olennaista ei ole enemmistö tiloista vaan enemmistö rahavirroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  278. Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 12:20

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 10:34
    Sen sijaan kun etelän tuotanto laskee koko ajan niin jäädään koko ajan kauemmas ja kauemmas maakiintiöstä.”

    miten selität se että etelän tuotanto on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  279. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 12:58

    Otetaan ja käsitellään pari uutista päivän Maaseudun Tulevaisuudesta?

    Ensimmäinen otsikolla “Kuljetusavustusta maidolle ja lihalle” ja jutussa kerrotaan että osana pohjoisen tuen järjestelmää maksetaan maidolle kuljetusavustusta 4,96-44,25 euroa per tuhat litraa ja lihalta vastaavasti 39,41-157,84 euroa tonnilta alueesta riippuen. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Sitä että jokainen maitolitra on 0,5-4,4 senttiä per litra kalliimpi jollekulle sillä jokuhan tuon kuljetustuenkin maksaa? Mahdetaanko veroissa kerätä? Samoin lihakiloissa tuo näkyy? Ja tuo ei sitten ole maataloustukea eli ei näy budjetin siinä osuudessa. Mutta tässä ketjussa olen näistä kuljetuskuluista muutaman kerran että ensin tuetaan sitä että saadaan tuotantoa siirrettyä kalliimpien tuotantokustannusten alueille ja taas sen jälkeen sitten tuetaan sitä että saadaan tuote kerättyä sieltä. Mitä järkeä? Mutta tämä kuljetustuki on sitten sitä aluepolitiikkaa, ei varsinaisesti maatalouspolitiikkaa.

    Toinen otsikko oli että “Sika- ja siipikarjan viitemääriä ei voi siirtää B-C-rajan yli”. Ja jutussa todetaan että vaarana olisi pohjoisen tuen enimmäisviitemäärän ylittyminen. Ja selvennyksenä että noiden viitemäärien perusteella maksetaan siis sika- ja siipikarjatukia. Mutta tiedättekös kun jutun rivien välistä lukee että mitä taustalla on tapahtunut? No, oletan että joku on huomannut että ab-alueen sikatuotanto uhkaa laskea kun taas c-alueen sikatuotanto on korkeampien tukien ansiosta kovassa nousussa. No, oletan että tällöin on jollakulla noussut esiin ajatus että saataisiin siirrettyä B-alueelta tukia C-alueen kasvavalle tuotannolle. Ja tätä on joku ajanut eteenpäin ja aika korkealle tasolle koska tämä päätös on tehty valtioneuvostossa. Mutta että en sitten tiedä? Ei tässä minusta tarvitse mitään salaliitoteorioita edes viritellä mutta näyttäisi siltä että jossakin on jo ennakoitu sikatuotannon vähenemistä AB-alueella ja lisääntymistä C-alueella ja yritetty tukia sitten siirtää asianmukaisesti. Mitä olette muut mieltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  280. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 13:15

    Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 12:20

    “miten selität se että etelän tuotanto on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??”

    Maidontuotanto laski (onneksi) koko maassa jo ennen EU-aikaa voivuorikauden jälkeen. Olen itse niin nuori että omakohtaista tarkkaa kuvaa ei ole 70-80 -lukujen maatalouspolitiikasta mutta mitä olen ymmärtänyt niin maatalouspolitiikka tuolloin oli pitkälti myös aluepolitiikkaa. Oli kaikanmaailman pinta-alalisää ja muuta kaikkea kivaa, varsinkin syrjäisemmille alueille? Ja ne voivuoret? Että maidontuotannon oli syytäkin laskea ja laskikin koko maassa, myös pohjoisessa. Sen sijaan kun tuosta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    sivun 12 kuviosta katsot niin huomaat että kehitys on EU-aikana eriytynyt. Korkean tuen mutta vaikeiden olosuhteiden C3/C4 maidntuotanto pysyy suurinpiirtein ennallaan. Sen sijaan C2:lla korkeammilla tuilla ja kohtalaisilla olosuhteilla maidontuotanto on kasvanut. Sitten C1:llä maidontuotanto on vähän laskenut kun tukitaso on hiukan C2:ta alempi ja sitten taas matalimpien tukien AB-alueella maidontuotanto on selkeästi laskenut. Mutta että sanoisin että EU-aikana alueiden kehitys on eriytynyt erilaiseksi?

    Lisäksi varmaan on vaikuttanut suhteellisen edun periaate, esimerkiksi näillä seuduilla kävi jo 80-luvulla niin että sikatalous nousi ja vei jonkun verran tilaa maidontuotannolta. Suhteellisen kannattavuuden periaatteen mukaan varmaan? Mutta en ole väittänytkään että nämä kehitystrendit olisivat yhden ja ainoan tekijän aiheuttamia mutta jos väitetään että tukierolla ei ole lainkaan vaikutusta tuotannon sijoittumiseen niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Jos tukien ansiosta tuotanto kannattaa paremmin jossakin alueella niin tuet ohjaavat tuotannon sijoittumista. Malliesimerkkinä mielestäni juuri se Tornion navettahanke. AB-alueelta kotoisin olevat henkilöt laskivat että ei kannata kotopuolessa, eivät pysähtyneet ensimmäiseen tukirajaan C1:lle eivätkä vielä C2:llekaan vaan totesivat että vasta Torniosta löytyy paras kannattavuus. Ja veikkaanpa että ei se lähes 1.000.000 euron vuosittainen tukiero ollut täysin merkityksetön asia kun kannattavuuslaskelmiaan tekivät?

    Mutta että tästä on kyse, tämänhetkinen ylikompensoiva tukiero ohjaa selkeästi tuotannon sijoittumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  281. eemeli kirjoitti 11.12.2009 kello 15:26

    Valtioneuvosto vahvisti pohjoisen alueen maidon kuljetustueksi 4,96-44,25 euroa tuhannelta litralta ja lihan kuljetusavustukseksi 39,41-157,84 euroa tonnilta, tukialueesta riippuen.

    Sika- ja siipikarjan viitemääriin on laitettu rajoitus, että niitä ei saa siirtää eteliseltä AB-alueelta pohjoiselle C-alueelle, koska pohjoinen viitemäärä uhkaa kasvaa yli äyräitten.

    Tuotanto siirtyy kiihtyvällä vauhdilla etelästä pohjoiseen. Persjärkisten touhua, kepu on saatava kiireesti oppositioon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  282. Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 15:48

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.12.2009 kello 12:58
    Otetaan ja käsitellään pari uutista päivän Maaseudun Tulevaisuudesta?
    Ensimmäinen otsikolla “Kuljetusavustusta maidolle ja lihalle” ja jutussa kerrotaan että osana pohjoisen tuen järjestelmää maksetaan maidolle kuljetusavustusta 4,96-44,25 euroa per tuhat litraa ja lihalta vastaavasti 39,41-157,84 euroa tonnilta alueesta riippuen.”

    Tämä tuki menee kuljetus firmoille eikä ole yksin Suomen erikoisuus vaan maksetaan muuallakin EU:n alueella.

    “Toinen otsikko oli että “Sika- ja siipikarjan viitemääriä ei voi siirtää B-C-rajan yli”. Ja jutussa todetaan että vaarana olisi pohjoisen tuen enimmäisviitemäärän ylittyminen. Ja selvennyksenä että noiden viitemäärien perusteella maksetaan siis sika- ja siipikarjatukia.”

    “Kansallinen tuki vääristää” alkaa nähdä mörköjä, sanon suodaan että kärsit jonkinlaisesta vainoharhaisuudesta. Vielä kerran, mitä vahinkoa pohjoisesta tuesta on maataloudelle ja Suomelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  283. Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 16:00

    “Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 12:20
    “miten selität se että etelän tuotanto on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??”
    Maidontuotanto laski (onneksi) koko maassa jo ennen EU-aikaa voivuorikauden jälkeen. Olen itse niin nuori että omakohtaista tarkkaa kuvaa ei ole 70-80 -lukujen maatalouspolitiikasta mutta mitä olen ymmärtänyt niin maatalouspolitiikka tuolloin oli pitkälti myös aluepolitiikkaa. Oli kaikanmaailman pinta-alalisää ja muuta kaikkea kivaa, varsinkin syrjäisemmille alueille? Ja ne voivuoret?”

    “Kansallinen tuki vääristää” kirjoittaa satuja, pintaalalisää maksettiin sosiaalisin perustein vasemmiston vaatimuksesta eikä siihen liittynyt alue politiikkaa. Voivuoria ei koskaan ole ollut, ylijämää syntyi kun margariinin tuontia ei enää pystytty tulppaamaan kauppasopimusten takia. Et vastannut myöskään miksi nimen omaan etelän maidontuotanto putosi jyrkästi ennen EU:hun liittymistä, voin vastakin, putosi samasta syystä kuin nytkin,etelässä on muitakin mahdollisuuksia kuin investoiminen epävarmaan maidontuotantoon, pohjoisella tuella ei ole mitään merkitystä etelän maidontuotannon vähenemiseen. Pohjoisella tuella on suuri merkitys että maidon tuotanto yleensäkin säilyy Suomessa ja se on hyvä asia,väitä mitä muuta tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  284. eemeli kirjoitti 11.12.2009 kello 16:43

    Paalimies jatkaa satuiluaan. Jo ennen EU-aikaa meillä maksettiin hulvattomat tuet pohjoiseen, mm. maitotilojen rehuista puolet ja huomattavaa lisähintaa ym. maidolle ja lihalle. Etelässä näitä ei tietenkään maksettu.

    Samoin maksettiin navetan rakentamiseen max 60% avustusta pohjoisessa. Tuttu Kittilän isäntä rakensi uuden navetan 80-luvulla, vaikka edellinen oli tehty v. 1967. Isäntä sai tuon 60% avustuksen KUSTANNUSARVIOSTA, mikä oli tehty reippaasti yläkanttiin….isäntä käytti pikkuisen omaa puutavaraa ja työvoimaa, niin että hän ei tarvinnut rakentamiseen omaa rahaa lainkaan.

    Pinta-alalisä oli ensisijaisesti aluepolitiikkaa kepun vaatimuksesta, etelässäkin sitä maksettiin pikkuisen kepun vaalikarjalle.

    Johannes Virolainen vaati jo 1973, että maa on jaettava kahteen jyrkästi erilaiseen alueeseen, etelän vilja- ja pohjoisen karja-alueeseen. Samaa linjaa jatkoivat kepulaiset EU-maatalousliittymisneuvottelijat.

    Kepu on saanut kaikessa myyräntyössään apua MTK:lta, minkä se on miehittänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  285. Lapin mies kirjoitti 11.12.2009 kello 17:12

    Itse pysyisin faktoissa, jos kerran tuotanto ei ole litroina noussut, niin silloin mitään nousua tai siirtymistä ei ole tapahtunut, vaikka etelässä olisikin lasku tuotannossa ollut suurempi kuin pohjoisessa, samajuttu lihassa, jos kerran tuotanto ei kiloina ole kasvanut pohjoisessa, niin kaikki väitteet tuotannon siirtymisestä on silloin höpötystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  286. Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 20:05

    “eemeli kirjoitti 11.12.2009 kello 16:43
    Paalimies jatkaa satuiluaan. Jo ennen EU-aikaa meillä maksettiin hulvattomat tuet pohjoiseen, mm. maitotilojen rehuista puolet ja huomattavaa lisähintaa ym. maidolle ja lihalle. Etelässä näitä ei tietenkään maksettu.”
    “Pinta-alalisä oli ensisijaisesti aluepolitiikkaa kepun vaatimuksesta, etelässäkin sitä maksettiin pikkuisen kepun vaalikarjalle.”

    Näistä lyhyt kommentti Eemeli valehtelee, ennen EU:ta lähinnä metsitettiin ja paketoitiin peltoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  287. eemeli kirjoitti 11.12.2009 kello 22:24

    Lapin mies:Itse ”

    pysyisin faktoissa, jos kerran tuotanto ei ole litroina noussut, niin silloin mitään nousua tai siirtymistä ei ole tapahtunut, vaikka etelässä olisikin lasku tuotannossa ollut suurempi kuin pohjoisessa, samajuttu lihassa, jos kerran tuotanto ei kiloina ole kasvanut pohjoisessa, niin kaikki väitteet tuotannon siirtymisestä on silloin höpötystä.”

    Viime keskiviikon Maaseudun Tulevaisuus otsikoi, että maidontuotanto on lisääntynyt C-alueella huomattavasti.

    Jopa C-alueen suuret kiintiöt ylittyvät. Ja uusia satojen lehmien navetoita on rakenteilla.

    *********

    Hulluus Kepulandiassa on saavuttamassa huipennuksensa. Kepusta, kepulaisesta maatalousministeristä ja MTK:sta on päästävä ja pian!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  288. Paalimies kirjoitti 12.12.2009 kello 11:09

    “eemeli kirjoitti 11.12.2009 kello 22:24

    Viime keskiviikon Maaseudun Tulevaisuus otsikoi, että maidontuotanto on lisääntynyt C-alueella huomattavasti.
    Jopa C-alueen suuret kiintiöt ylittyvät. Ja uusia satojen lehmien navetoita on rakenteilla.”

    Laitoin pari kuvaa että Eemeli rauhoittuu, mitään siirtymistä pohjoiseen ei ole havaittavissa eikä sellaista ennusteta tulevaksikaan. Liittyminen EU:n pysäytti maidontuotannon syöksykierteen ja tuotanto on voitu vakiinnuttaa, merkittävä osa siinä on pohjoisella tuella.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  289. Lapin mies kirjoitti 12.12.2009 kello 11:18

    C-alueen maidontuotannolle on määrätty katto, mikäli se jostakin syystä ylittyy, niin tukea leikataan, lihalla on samanlainen katto, eikä olla lähelläkään suurinta mahdollista tuotantomäärää, itseasiassa lihantuotanto laskee koko maassa, myös pohjoisessa.
    En tarkoita sianlihaa, vaan nimenomaan nautaa, sikapuolella on toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  290. eemeli kirjoitti 12.12.2009 kello 11:37

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

    Paalimiehen kuvat eivät millään tavalla osoita, etteikö siirtymää olisi tapahtunut.

    Maidon kiintiö alittuu nimenomaan AB-alueella, ja kuten Maaseudun Tulevaisuus keskiviikkona kertoi, C-alueella on ollut kasvua niin paljon, että lisähintaa ei voida maksaa kaikille litroille kiintiöylityksen vuoksi.

    Samoin MaasTul kertoi, että etelässä ei ole juurikaan enää haettu investointitukia. MTK-kepulainen “maatalouspolitiikka” puree.

    Maitotilojen lukumäärä on pudonnut koko maassa, olihan meillä keskilehmäluku 7 (SEITSEMÄN), kun liityimme EU:n jäseneksi.

    Nyt C-alueelle nousee valtion tuella valtavia maitotehtaita. Esim. MTK:n puheenjohtajan lappilaisella maitotilalla oli ennen muutama lehmä ja peltoa 6 ha, nyt 80 lehmää ja peltoa raivattuna 100 ha. Ja tilan hoitaa vierastyövoima, isäntä ja emäntä käyvät tilan ulkopuolella töissä.

    Valio vie ulos 35-40% vastaanottamastaan maidosta erilaisina tuotteina lähinnä Venäjän Igorille ja Olgalle.
    Suomalainen veronmaksaja kustantaa tämänkin aluepolitiikka-hulluttelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  291. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.12.2009 kello 12:08

    Paalimies kirjoitti 12.12.2009 kello 11:09

    “mitään siirtymistä pohjoiseen ei ole havaittavissa eikä sellaista ennusteta tulevaksikaan. Liittyminen EU:n pysäytti maidontuotannon syöksykierteen ja tuotanto on voitu vakiinnuttaa, merkittävä osa siinä on pohjoisella tuella.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

    Jätit yhden kuvan pois. Minulla ei ole sellaisia atk-taitoja että saisin laitettu noita kuvia mutta näppäränä taitajana varmaan saat tuolta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    sivulta 12 olevan kuvan mukaan, noiden rinnalla se kertoo hyvin että miten tuotannon (ei tilojen) painopiste alueittain on siirtynyt. Tilakokohan on kasvanut eli tilamäärä ei suoraan kerro tuotannon muutosta.

    Ja pieni lainaus kyseisestä raportista:
    “Tuotannon ja kiintiöiden suhteelliset osuudet eivät ole merkittävästi muuttuneet tukialueittain.
    Aivan viime vuosina muutoksia on tapahtunut ja C2-tukialueen suhteellinen osuus sekä maidontuotannosta että kiintiöistä on kasvanut muutaman prosentin ja A- ja B tukialueiden
    vastaavasti laskenut.
    Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia.
    Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia.
    Hallinnolliset kiintiökaupan rajoitukset ovat kuitenkin hidastaneet kiintiöiden ja siten myös
    tuotannon siirtymistä. Tämä on ollut kiintiökauppajärjestelmän tavoite, mutta nykyisellä tuotantomäärällä Suomen kokonaistuotannon kannalta jo kyseenalainen.”

    Huomaa viimeiset kaksi lausetta? Jos kiintiöt eivät olisi hidastaneet niin tuotannon siirtyminen olisi ollut vielä nykyistä nopeampaa! Ja viimeinen lause tarkoittaa juuri sitä mitä totesin että kun etelästä tuotanto vähenee ja pohjoisessa tulee pohjoisen kiintiö täyteen niin sitten etelän alentunut tuotanto korvataan tuonnilla. Tai itse asiassa se tarkoittaa että kun c-alueen tuotanto kasvaa niin kiintiöitä täytyisi pystyä siirtämään sinne ab-alueelta jotta maakiintiö saataisiin täyteen ilman c-alueen kiintiöylitystä. Mutta että nykyinen järjestelmä on hyvä pohjoisen kannalta mutta koko maan maatalouden kannalta tuhoisaa.

    Ja voivuoret? Joita sinun mukaasi ei ole koskaan ollutkaan? Mietis vähän tuota laittamaasi ensimmäistä kuviota? Vuoden 2006 paikkeilla tuotanto ja kulutus olivat muistaakseni lähestymässä tasapainoa tuotannon ollessa 2400 ja kulutuksen 2200. Ylijäämähän täytyy viedä. Kun katsot kuviota niin meillä on ollut 1980-luvun puoleenväliin asti 25-35% ylituotanto maidosta, johonkinhan se oli silloinkin laitettava. Minäkin muistan vielä kun lehmien jalostustavoitteita aikanaan rukattiin voivuorien takia. Aikanaan 1960 ja 1970 luvuilla lehmillä jalostettiin maidon rasvaprosenttia mahdollisimman korkeaksi mutta voivuorien takia jalostustavoitteet muutettiin niin että valkuista pyritään saamaan enemmän ja rasvaa vähemmän, olisiko ollut joskus 1980-luvun alussa. Mutta että voivuoria ei ole koskaan ollutkaan? Mahtaisiko olla noin?

    Totesit jossakin että “miksi etelän tuotanto tippui rajusti ennen EU-aikaa” tai jotain sinne päin. Toistaiseksi minulla ei ole kuin sinun vakuutuksesi siitä että se oli nimenomaan etelän tuotanto joka tippui rajusti ennen EU-aikaa. Siis väite ilman tosiasioita. Yritin itse löytää mutta en onnistunut. Tuo laittamasi kuvio kertoo vain että maidontuotanto tippui rajusti 1980 – 1995. Onneksi kun ylijäämä piti kalliilla viedä. Mutta missään ei ole alueellista jakaumaa. Koska olet sellaisen väitteen esittänyt että kyseinen jyrkkä lasku tapahtui nimenomaan etelässä niin oletan että olet aiheeseen tutustunut ja luvut ovat tiedossasi. Pystynet siis helposti laittamaan vaikka maaseutukeskuskohtaiset tuotantoluvut vaikka viiden vuoden jaksolla joista nähdään tuotannon tippuminen nimenomaan etelässä? Kun näen luvut ja suhteutan ne tähän EU-aikaan niin näen heti suoraan että onko ero laskussa yhtä jyrkkä kuin EU-aikana tapahtunut ero tuotannon siirtymisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  292. -pikkuorava- kirjoitti 12.12.2009 kello 13:05

    Laitoin pari kuvaa että Eemeli rauhoittuu, mitään siirtymistä pohjoiseen ei ole havaittavissa eikä sellaista ennusteta tulevaksikaan.

    Tätä noista kuvista ei oikein voi vielä päätellä. Pitäisi olla tilasto tuotantomääristä alueen mukaisesti jaoteltuna ja toisaalta tilojen eri alueilla suhteessa tilojen kokonaismäärään. Tämän voisi tietysti laskea tuosta tilamääriä kuvaavasta graafista, mutta jos sinulla on valmiskuva tilojen suhteellisten määrien kehityksestä lähetä ihmeessä sekin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  293. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.12.2009 kello 13:06

    Lapin mies kirjoitti 11.12.2009 kello 17:12

    “Itse pysyisin faktoissa, jos kerran tuotanto ei ole litroina noussut, niin silloin mitään nousua tai siirtymistä ei ole tapahtunut, vaikka etelässä olisikin lasku tuotannossa ollut suurempi kuin pohjoisessa, samajuttu lihassa, jos kerran tuotanto ei kiloina ole kasvanut pohjoisessa, niin kaikki väitteet tuotannon siirtymisestä on silloin höpötystä.”

    Höpötystä ja höpötystä. En nyt käy kiistelemään kielemme sanojen merkityksestä. Totean vain että kun vertailukohdaksi otetaan vaikkapa paperin tuotanto niin kun metsäteollisuus sulkee täältä meiltä paperikoneita mutta Ruotsissa koneet jatkavat jauhamistaan tuottaen edelleen saman määrän paperia niin paperin tuotanto on siirtynyt täältä Ruotsiin kun se on täältä loppunut mutta Ruotsissa jatkuu. Näin siis arkikielessä ja sama asia maidontuotannossa. Ja todettakoon vielä että c2:lla maidontuotanto on noussut ja kokonaisuutenakin koko c-alue taitaa olla nousua kun c2 nousu on niin reipasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  294. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.12.2009 kello 13:09

    Paalimies kirjoitti 11.12.2009 kello 15:48

    “Vielä kerran, mitä vahinkoa pohjoisesta tuesta on maataloudelle ja Suomelle.”

    Se että tuotanto siirtyy tuetulle pohjoiselle alueelle koska ylisuurien pohjoisten tukien ansiosta se on siellä kannattavaa. Samaan aikaan kun tuet etelässä merkittävästi alhaisemmat niin kannattavuus myös merkittävästi heikompi. Tällä keinotekoisella tukien varassa tehtävällä kannattavuuden erolla lopetetaan maamme parhaimpien alueiden maatalous ja siirretään tukitaloudeksi heikommille alueille. Lue Osmon avus vielä kerran jos ymmärtäisit sitten kokonaiskuvan paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  295. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.12.2009 kello 13:26

    Lapin mies kirjoitti 12.12.2009 kello 11:18

    “C-alueen maidontuotannolle on määrätty katto, mikäli se jostakin syystä ylittyy, niin tukea leikataan, lihalla on samanlainen katto, eikä olla lähelläkään suurinta mahdollista tuotantomäärää, itseasiassa lihantuotanto laskee koko maassa, myös pohjoisessa. En tarkoita sianlihaa, vaan nimenomaan nautaa, sikapuolella on toisin.”

    Niin? Juurikin sen takia tilanne on koko maan kannalta erittäin ongelmallinen että c-alueen maidontuotannolla on katto. Maakiintiö alittuu ja c-alueella ei voida kiintiön takia lisätä tuotantoa ja ab-alueella ei tuotanto kannata. Mistä se erotus? Joko tuontina. Tai sitten c-alueella raa’asti ylitetään kiintiöt. Se voidaan tehdä jonkin aikaa, tuet sitten vaan jakautuvat useammalle maitolitralle eli c/litra pienenee. Tosin on todettava että vaikka jostakin löytyykin ehkä ihmisiä joille voitte todistella että “mitään ole siirtynyt minnekään” niin kun pohjoisen kiintiö ylitetään niin ennemmin tai myöhemmin joku jossakin EU-tasolla rupeaa kyselemään että “mites tämä on mahdollista kun tuen piti olla säilyttävää ja tuotanto kasvaa kohisten?”. Ja sen jälkeen sitten leikataan tukia. Ja sen jälkeen sitten tippuu tuotanto c-alueeltakin. Jolloin tulee jo merkittävää vajausta kun ab-alueelta ajetaan maito alas jo nyt.

    Naudanlihantuotanto saattaa laskeakin koko maassa. Pihvikarjan eli emolehmien määrät sen sijaan nousevat. Emolehmien määrä on noussut ja samalla on tapahtunut alueittaista kehitystä. Vuonna 2005 emolehmistä 40% oli ab-alueella ja 60% c-alueella. Sen sijaan vuonna 2009 emolehmistä 33% oli ab-alueella ja 67% c-alueella. Mutta ilmeisesti koska kasvua on molemmilla alueilla niin mitään ei mielesäsi ole siirtynyt minnekään? C-alueen kasvu nyt vaan sattuu olemaan pikkaisen suurempaa kuin ab-alueen? Ja ainakaan jos kasvua onkin c-alueell tapahtunut enemmän niin tukiero ei vaikuta mitään asiaan? Vaikka C3:lla saakin yhdestä emolehmästä saman tuen kuin ab-alueella kymmenestä emolehmästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  296. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.12.2009 kello 13:28

    -pikkuorava- kirjoitti 12.12.2009 kello 13:05

    “Tätä noista kuvista ei oikein voi vielä päätellä. Pitäisi olla tilasto tuotantomääristä alueen mukaisesti jaoteltuna ja toisaalta tilojen eri alueilla suhteessa tilojen kokonaismäärään. Tämän voisi tietysti laskea tuosta tilamääriä kuvaavasta graafista, mutta jos sinulla on valmiskuva tilojen suhteellisten määrien kehityksestä lähetä ihmeessä sekin…”

    Tuolta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    kun katsot sivulta 12 olevan kuvan ja muitakin kaavioita ja tekstejä niin eiköhän se valkene mikä on totuus tästä tuotannon siirtymisestä ja kehitystrendistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  297. Paalimies kirjoitti 12.12.2009 kello 22:17

    “eemeli kirjoitti 12.12.2009 kello 11:37
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg
    Paalimiehen kuvat eivät millään tavalla osoita, etteikö siirtymää olisi tapahtunut.”

    Voi halvatun halvattu niin kuin Joppe sanoo, pitäähän se nyt jossain näkyä jos siirtymää olisi tapahtunut, oltu EU:ssa liki 15 vuotta ja koko ajan maksettu pohjoista tukea ei näy tilojen lukumäärän laskussa, itse asiassa pohjoisen tilat vähenevät nopeammin kuin etelän, eikä se näy tilojen tuloksissa. Siirtymää tapahtuu mutta se on luonnollista jota tapahtui jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea.
    Voivuori, sellaista ei koskaan ole ollut, ylituotantoa syntyi kun margariinin tuonti vapautui ja jotkut hihulit keksi että voi on myrkkyä, terveellinen ja luonnollinen ravinto vaihdettiin teollisiin levitteisiin joiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä. Voilla oli kova kysyntä ja se vaihdettiin öljyyn ja aseisiin jonkun mielestä tappiolla mutta kansantaloudellisesti taatusti voitolla, mainittakoon vielä ettei vientitukia ole enää maksettu vuosikausiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  298. eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 8:47

    Paalimies sotkee asioita tahallaan: tuotannon siirtyminen pohjoiselle C-alueelle ei ole kiinni tilojen lukumäärän kehityksestä. Esim. MTK:n puheenjohtajan lappilaisella maitotilalla oli ennen EU-jäsenyyttä muutama lehmä ja 6 ha peltoa, nyt 80 lehmää ja peltoa raivauksen jälkeen 100 ha.

    Meillä oli paha voivuori 1960-luvulta lähtien. Aikaisemmin vietiin voita mm. Englantiin ilman vientitukea.

    Margariinin myyntiä jarrutettiin keinotekoisesti kovalla verolla.

    Voin vienti ei ollut kannattavaa, kun otetaan huomioon tuotantokustannukset Suomen olosuhteissa ja vieläpä pohjoista suosien. Paljon haaskattiin yhteiskuntamme voimavaroja, joita olisi pitänyt käyttää muitten elinkeinojen kehittämiseen. Maatalous oli lähinnä kepun vaalikarjan ruokkimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  299. Paalimies kirjoitti 13.12.2009 kello 13:12

    “eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 8:47
    Paljon haaskattiin yhteiskuntamme voimavaroja, joita olisi pitänyt käyttää muitten elinkeinojen kehittämiseen. Maatalous oli lähinnä kepun vaalikarjan ruokkimista.”

    Tiedä häntä oliko tappiollista, voilla voideltiin hyviä naapuruus ja ystävyys suhteita naapuriin ja minun mielestäni siinä kaupassa jäätiin voitolle sekä suhteissa että markoissa.
    Maatalouden tarkoituksesta Eemelillä on erikoinen käsitys, mietihän nyt uudelleen minkä takia Eemelikin tarvitsee tuottajaa joka päivä. Vaalikarjan ruokkiminen sitten, ruokkimisen sijasta ruoska soi tuottajien selkänahassa kun rakenne muutosta ajettiin voimalla läpi, 300000 pakeni ulkomaille ja toinen mokoma tunkeutui työmarkkinoille aiheuttaen vaurioita yhteiskunta rakenteeseen ja niitä vaurioiden aiheuttamaa laskua maksetaan vieläkin, oikein puistattaa kun muistelee noita aikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  300. eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 17:58

    Paalimies kirjoitti:

    “Vaalikarjan ruokkiminen sitten, ruokkimisen sijasta ruoska soi tuottajien selkänahassa kun rakenne muutosta ajettiin voimalla läpi, 300000 pakeni ulkomaille ja toinen mokoma tunkeutui työmarkkinoille aiheuttaen vaurioita yhteiskunta rakenteeseen ja niitä vaurioiden aiheuttamaa laskua maksetaan vieläkin, oikein puistattaa kun muistelee noita aikoja.”

    Hyvä esimerkki täältäpäin on vientiäkin harjoittava tehdas, jonka johtaja kirosi jo 1960-luvulla maataloustuet alimpaan helvettiin: hän ei saanut kiperästi tarvitsemaansa työvoimaa, koska valtio tuki pankolla makoilua. Pikkutilat määriteltiinkin tuohon aikaan tiloiksi, jotka tuottavat elintarvikkeet vain omalle perheelle, eikä juuri muuta.

    Meillä ei syntynyt työpaikkoja, koska rahat hassattiin kepun vaalikarjan ruokkimiseen. Vasta v. 1987 Holkerin hallitus otti tavoitteekseen Suomen muuttamisen agraariyhteiskunnasta johtavaksi IT-teknologian maaksi. Tämä toteutuikin NL-kaupan loppumisen ja mauno-koivistolaisen politikan aiheuttaman laman jälkeen, kun ensin oltiin päästy Mauno Koivistosta eroon ja keskustapuolue saatettu oppositioon. Työpaikkoja syntyi ja rahaa virtasi maahan. v. 2003 vaalien jälkeen kepun päästyä taas hallitukseen on talous pikkuhiljaa painunut
    taantumaan.

    Ensiarvoisen tärkeää onkin sekä maatalouden että koko Suomen kannalta, että keskustapuolue lähtee takaisin omalle paikalleen, oppositioon. Kepulaisista maatalousministereistä on päästävä ja yhteiskunnan niukkojen varojen hassaaminen pitkin Kainuun korpia ja Lapin selkosia on lopetettava.

    Yksi suuri järjettömyys on maatalouden lomitusrahat, joka vuosi niihin käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön varoja yli 220 milj e. Samaan aikaan vanhainkodit huutavat rahan ja henkilökunnan puutetta. Vaikka on lama ja rahat niukassa, on kepulainen hallinto antamassa yhden uuden lomapäivän ensi vuoden alusta.

    Missään muussa maailman maassa ei ole valtion kustantamia lomittajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  301. Evert The NeveRest kirjoitti 13.12.2009 kello 20:39

    Kun etelän duunareita lomautetaan niin Pohjanmaan turkistarhaajia lomitetaan.

    Ensi vuonna turkistuottajat, kuten termi kuuluu, saavat valtion kustantamat lomat. Poroisännille on luvassa sijaisapua.

    Kyse ei siis ole mistään ruokahuollosta tai vaikeista olosuhteista. Kansanedustajien puheenvuorot turkisyrittäjien lomaoikeudesta ovat hämmentävää luettavaa:

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_95_2009_ke_p_11.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  302. eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 22:27

    Pääministeri Vanhanen vaatii mm. Akavalta palkkamalttia, rahaa ei liikene tässä vaikeassa taloustilanteessa.

    Kuitenkin Vanhaselta on irronnut “joutilasta rahaa” maatalouden yhteen uuteen lomapäivään, samoin C-alueen maidon lisähintaan tulee pieni korotus. Lisäksi valtio on varannut 40 milj e maatalouden “kriisinhoitoon” = C-alueen navettainvestointeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  303. Lapin mies kirjoitti 14.12.2009 kello 11:25

    Niin, se vaan taisi olla niin, että hallitusohjelmassa oli jotain maatalouden tulojen nostamisesta, en vaan nyt muista mitä, mutta eiköhän Eemeli sen jostakin löydä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  304. Paalimies kirjoitti 14.12.2009 kello 11:58

    “eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 17:58
    Meillä ei syntynyt työpaikkoja, koska rahat hassattiin kepun vaalikarjan ruokkimiseen.”

    Jos Eemeli nyt numeroin osoittaa miten tämä hassaus tapahtui tai tapahtuu. Maatalous tuottaa kansantalouteen n 10 arvonlisän en laita lukuja nyt uudelleen koska sama asia käsiteltiin jo ylempänä, siis uutta jaettavaa työtä, toimeentuloa ennen kaikkea ruokaa, vertailun vuoksi voisi mainita että työttömyyden hoito maksaa n 4 miljardia suoraan kankulan kaivoon heitettya rahaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  305. Paalimies kirjoitti 14.12.2009 kello 12:04

    “eemeli kirjoitti 13.12.2009 kello 22:27
    Pääministeri Vanhanen vaatii mm. Akavalta palkkamalttia, rahaa ei liikene tässä vaikeassa taloustilanteessa.
    Kuitenkin Vanhaselta on irronnut “joutilasta rahaa” maatalouden yhteen uuteen lomapäivään, samoin C-alueen maidon lisähintaan tulee pieni korotus. Lisäksi valtio on varannut 40 milj e maatalouden “kriisinhoitoon” = C-alueen navettainvestointeihin.”

    syytä vaatiakkin, palkat nousivat vielä tänäkin vuonna siis lamavuonna 6:tisen prosenttia vanhojen sopimusten perusteella, rahana siinä 6 miljardia, maatalouden hilkut vaikuttaa kahvirahoilta tuon rinnalla..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  306. Lapin mies kirjoitti 15.12.2009 kello 17:46

    Palkat nousee kyllä aika mukavaan tahtiin, lamasta huolimatta, esim. Tehyn korotukset alkaa tosissaan purra vasta tänä ja ensi vuonna, eikä se ole iahn vähän mikä niilläkin nousee ????

    Tehy teki hyvän sopimuksen, vaikka toisin silloin luultiin, kun teki pitkän ja nousujohteisen sopimuksen, muilla on vaikea tinkiä sitä kiinni tämmösenä aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  307. eemeli kirjoitti 18.12.2009 kello 17:00

    Pohjoisen maidontuotanto uhkaa karata hallitsemattomaksi, nyt C-alueen ja kepun bulvaani MTK on sopinut valtion (= kepulaisen Maa- ja metsätalousministeriön) kanssa, että pohjoisen maidon ja naudanlihan kansallisille tuille laitetaan tilakohtainen katto.

    Tämä on hyvä alku, valtiontalouden ollessa konkurssitilassa pitää kattoja vetää vielä alaspäin ja muutenkin pohjoisen ökytukia pitää leikata kauttaaltaan. Parissa vuodessa pitää saavuttaa etelän tukitasot.

    On ollut järjetöntä syytää satoja miljoonia veroeuroja pelkästään kepun vaalikarjan ruokkimiseen, maataloustuotanto on siirtynyt järjenvastaisesti pohjoiseen.

    Myös sosiaali- ja terveysministeriön budjettivaroista otettu 220 milj e maatalouden lomituksiin pitää laittaa säästöleikkauslistalle. Missään muussa maailman maassa ei ole yhteiskunnan kustantamaa lomitusjärjestelmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  308. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 18.12.2009 kello 22:54

    Tänään Maasuedun Tulevaisuudessa oli juttu otsikolla “Maito- ja naudanlihatiloille tulee pohjoisessa tukikatto” ja pieni lainaus jutusta:
    “Maito- ja naudanlihatiloille on tulossa koko pohjoisen tuen alueelle tukikatto joka koskee kansallista tuotantotukea. Valtion ja tuottajajärjestöjen neuvottelijat sopivat esityksestä torstaina. Päätöksen perusteluna on huoli tuotannon siirtymisestä ja jättitilojen perustamisesta pohjoiseen. Se on ongelma ennen muuta pohjoisen tuen rajoitteiden takia, jotka ylittyessään leikkaisivat kaikkien tukea, mutta myös tukipolitiikan hyväksettävyyden kannalta.”

    Niin, mitä sitten? Tuossahan on oikeastaan kaikki asioita joihin olen kirjoituksissani ottanut kantaa tai viitannut. Tuki leikkaantuu jos tuotanto kasvaa, kuluttajille tietoon tulevat jättituet jne jne. Mutta oikeastaan tärkein asia tuossa on mielestäni tämä:
    “Päätöksen perusteluna on huoli tuotannon siirtymisestä ja jättitilojen perustamisesta pohjoiseen.”
    Tuo on siis ollut valtion ja tuottajajärjestöjen käymien neuvottelujen päätöksen peruste. Huoli tuotannon siirtymisestä. Näin valtiovallan ja tuottajajärjestöjen edustajat neuvotteluissaan ovat myöntäneet tämän tuotannon siirtymisen pohjoiseen. Huolimatta lapin miehen ja Paalimiehen päinvstaisista mielipiteistä mutta verrattuna käytyihin neuvotteluihin niin niillä onkin vain mielipiteen verran merkitystä, tosiasiat näyttävät myös nyt käytyjen neuvotteluiden perustelujen mukaan osoittavan ihan muuta.

    Mutta miksi tällaisia ratkaisuja? Miksi halutaan säilyttää korkea tuki siellä pohjoisessa jo olevalla tuotannolla mutta estetään kuitenkin uusia yrittäjiä hyödyntämästä tätä ylisuurta tukieroa? Osaako joku vastata? Kuka tuosta mahtaa hyötyä? Nykyiset tuottajatko joiden kannattavuus on ylisuuren tukieron takia merkittävästi parempi kuin alemman tuen alueille?

    Ja miksi puuttua vain ongelman syihin eli tämän ylisuuren tukieron aiheuttamaan tuotannon siirtymiseen niinkin tehottomalla keinolla kuin rajoittamalla suuria yksiköitä? Mikään ei edelleenkään estä perustamasta 400 lehmän yksikköä parempien tukien ansiosta paremmin kannattavalle c1/c2-alueelle tai 300 lehmän yksikköä Tornioon. Sama yrittäjä voi todennäköisesti jatkossakn halutessaan perustaa vaikka kolme osakeyhtiömuotoista 400 lehmän navettaa. Miksi ei suoraan puututa koko ongelman aiheuttajaan ja syyhyn? Tähän ylisuureen tukieroon joka saa aikaan keinotekoisen tukiin perustuvan kannattavuuseron pohjoisen hyväksi ja joka aikaansaa tuotannon siirtymistä pohjoiseen. Eikö yksinkertaisin ja tehokkain ratkaisu olisi poistaa tuo ylisuuri tukiero alentamalla pohjoisen tukia? Sillä ongelma olisi ratkaistu ilman tällaisia yksikkökoon rajoituksia ja muita vastaavia joita voidaan kiertää. Kun ylisuuri tukiero poistuisi niin sen jälkeen ei olisi kukaan edes suunnittelemassa sitä 1.000 lehmän navettaa sinne Tornioon vaan tuotanto sijoittuisi edellytysten mukaan ilman ylisuuren tukieron vääristävää vaikutusta. Miksi puuttua seurauksiin kun pitäisi puuttua suoraan syyhyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  309. eemeli kirjoitti 19.12.2009 kello 7:25

    MTK ja valtio ovat sopineet “kriisirahan” jakamisesta: annetaan niille tiloille, jotka ovat jo paljon saaneet, ns. “investoineet tilat”. Siis lähinnä pohjoiselle C-alueelle.

    Näille tiloille on annettu jo satojatuhansia euroja investointiavustusta Suomen valtion kassasta, nyt annetaan lisää. Asiaan kuuluu, että ne tilat, joille ei ole anettu edes mahdollisuutta hakea investointitukia, jäävät nytkin kokonaan ilman. Nyt maksettava “kriisituki” voi nousta jopa 15 000 euroon/tila.

    On tullut seurattua yhden pohjalaisen maitotilan kehitystä, hiljattain robottinavettainvestoinnin tehnyt tila sai satojatuhansia valtion investointirahaa, nyt tila tulee saamaan suuren summan “kriisirahaa”. Tilalla on siis lypsyrobotti sekä vierasta työvoimaa. Tämän “kriisitilan” verotettava tulo viime vuodelta oli yli 300 000 e !!!!!!!

    Maatalouden piirissä tämmöinen tukipolitiikka on herättänyt närää: ko. lypsyrobottitilan -isäntä harmitteli, kun ei ollut tehnyt tilastaan osakeyhtiötä, jotta olisi voinut piilottaa verotettavan tulonsa julkisuudelta.

    MTK:n ex-puheenjohtaja arvosteli korkeitten tulotukien maksamista edelleenkin niille tiloille, jotka ovat saaneet korkeita investointitukia tuotantonsa tehostamiseen. Tämä arvostelu lienee ollut syy Härmälän häätöön MTK:sta.

    Valtion maksama investointituki voi olla max. 850 000 e/ vuosi/tila.

    Yhdellä omistajalla voi olla useampiakin osakeyhtiömuotoisia maatiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  310. Paalimies kirjoitti 19.12.2009 kello 11:09

    “eemeli kirjoitti 18.12.2009 kello 17:00
    Pohjoisen maidontuotanto uhkaa karata hallitsemattomaksi, nyt C-alueen ja kepun bulvaani MTK on sopinut valtion (= kepulaisen Maa- ja metsätalousministeriön) kanssa, että pohjoisen maidon ja naudanlihan kansallisille tuille laitetaan tilakohtainen katto.”

    Tämä on hyvä rajoitus, sillä estetään nämä 1000 yksikön navetat periaatteella rekka tuo rehut etelästä ja vie lannat mennessää.
    Muuten näemmä keskustelu kiertää kehää, samat jutut yhä uudelleen periaatteella että musta muuttuu valkoiseksi kun sen tarpeeksi usein toistaa. Tuodaan pohjoisen tuen huonoja puolia esiin mutta ei muisteta mainita hyviä. Pohjoinen tuki on parasta mitä maataloudelle on tapahtunut EU:n myötä, maidontuotannon aleneminen pysähtyi työ ja toimeentulo on pysynyt Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  311. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 20.12.2009 kello 8:03

    Paalimies kirjoitti 19.12.2009 kello 11:09

    “samat jutut yhä uudelleen periaatteella että musta muuttuu valkoiseksi kun sen tarpeeksi usein toistaa.”

    Tästä ihan samaa mieltä kanssasi. Sinähän olet useaan kertaan todennut että tuotanto ei siirry yhtään mihinkään. Vaikka kaikki luvut tuotannon kehittymisestä eri alueilla, investointituen jakautuminen jne jne ihan kaikki numerot kertovat ihan muuta. Mutta kun sinä toistat että tuotanto ei siirry niin sehän ei sitten siirry? Vaikka viimeisin todiste siirtymisestä oli juuri näissä valtion ja tuottajajärjestön käymissä neuvotteluissa perusteena käytetty tuotannon siirtyminen. Mutta musta valkoiseksi eli sinun mielestäsi siis yhtään mitään ei ole siirtynyt yhtään minnekään eikä siirry jatkossakaan? Eikä ainakaan tukieron takia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  312. Paalimies kirjoitti 20.12.2009 kello 18:48

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 20.12.2009 kello 8:03
    Paalimies kirjoitti 19.12.2009 kello 11:09
    “samat jutut yhä uudelleen periaatteella että musta muuttuu valkoiseksi kun sen tarpeeksi usein toistaa.”
    Tästä ihan samaa mieltä kanssasi. Sinähän olet useaan kertaan todennut että tuotanto ei siirry yhtään mihinkään.”

    Enhän minä nyt tuollaista, tuotanto on siirtynyt mutta ei pohjoisen tuen takia vaan siirtymä on luonnollista jota tapahtui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaantumassa vilja Suomeen ja maito Suomeen. Maidon tuotannon lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansiosta mutta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  313. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 22.12.2009 kello 9:07

    Paalimies kirjoitti 20.12.2009 kello 18:48

    “Enhän minä nyt tuollaista, tuotanto on siirtynyt mutta ei pohjoisen tuen takia vaan siirtymä on luonnollista jota tapahtui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaantumassa vilja Suomeen ja maito Suomeen. Maidon tuotannon lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansiosta mutta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.”

    Odottelen edelleen lukujasi tämän väitteesi tueksi? Esimerkiksi että laskiko tuotanto etelässä yhtään enempää kuin pohjoisessa? Tai että oliko muutosvauhti jota tuossa jossakin kuvailet “valtavan” suureksi kun etelän maidontuotanto tippui yhtään suurempi kuin pohjoisen kasvu nyt tuen varassa? Itse kun etsin käsiini kaikki karjantarkkailun vuosikertomukset mitkä löysin ja vanhimmat olivat 1980 niin ei niistä luvuista ehkä ihan suoraan tuota johtopäätöstä voi tehdä? Silloinen maatalouskeskusjakohan ei ole suoraan tukialueraja mutta aika lähellä ja tarkempaankaan en pääse. Mutta että etelässä tilaluku tippui kyllä mutta maidon tuotanto pysyi aika lailla samoissa lukemissa kuitenkin ennen EU-aikaa eli se tarkoittaa että luopuvien pienien tilalle tuli uusinvestointeja laajentajista jotka pitivät tuotannon tasossaan. Niinhän nyt on käymässä pohjoisen tuen turvin että pieniä tippuu pois mutta löytyy laajentajia jopa enemmän kuin tippuvia koska tuotanto nousee vaikka tilamäärä laskee. Etelässä taas laskee sekä tilamäärä että tuotanto koska pois tippuvien pienien tilalle ei löydy niitä laajentajia kun kannattavuus on tukieron takia heikompi. Mutta että minä olen pystynyt omat esittämäni väitteet luvuilla ja tilastoilla perustelemaan ja yleensä vielä linkilläkin että mistä voi tarkistaa antamani luvut. Odottaisin nyt samaa sinulta kun tuntuu että sekä sinun että lapinmiehen väitteet suurimmaksi osaksi mutu-pohjaisia tyyliin “pohjoinen tuki ollut hyväksi koko maalle” vaikka minusta tuntuu että tilastojen valossa ollut hyväksi lähinnä pohjoisella alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  314. Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 22.12.2009 kello 9:26

    Tuossa
    http://www.talouselama.fi/kolumni/article161425.ece
    muuten on asiallinen kirjoitus mm maataloustuen suuruusluokasta jonka aina välillä otat esille?

    Siinä myös sivutaan EU-neuvottelujen tavoitetta eli lainaus:
    “Kun Suomen jäsenyysneuvotteluja käytiin, havaitsin maatalousneuvottelijoilla vain kaksi tavoitetta. Paavo Väyrynen ajoi maidontuotannon keskittämistä pohjoiseen ja Ole Norrback tukea ruotsinkielisen Pohjanmaan tomaatin ja kurkun viljelijöille. Kumpikin saavutti tavoitteensa. Huoltovarmuuden kannalta kumpikaan tavoite ei tunnu kovin viisaalta. Pohjois-Suomessa maito on kuljetettava kauas asutuskeskuksiin ja lehmien ulkolaiduntaminen EU:n vaatiman minimiajan on vaikeaa siinä ilmastossa. Samoin tomaatin ympärivuotinen kasvattaminen voi perustua vain halpaan energiaan, jota ei ole enää näköpiirissä.”

    Joka on aika lailla totta kokonaisuudessaan? Sekä tavoitteista, järkevyydestä että muusta? Mutta kannattaa lukea koko juttu vaikka se vanha onkin niin sen perusteissa ei oikein mikään ole muuttunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  315. Paalimies kirjoitti 23.12.2009 kello 11:42

    “Kansallinen tuki vääristää kirjoitti 22.12.2009 kello 9:07
    Paalimies kirjoitti 20.12.2009 kello 18:48
    “Enhän minä nyt tuollaista, tuotanto on siirtynyt mutta ei pohjoisen tuen takia vaan siirtymä on luonnollista jota tapahtui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaantumassa vilja Suomeen ja maito Suomeen. Maidon tuotannon lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansiosta mutta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.”
    Odottelen edelleen lukujasi tämän väitteesi tueksi? Esimerkiksi että laskiko tuotanto etelässä yhtään enempää kuin pohjoisessa?”

    Minäkin odottelen jotain näyttöä kannallesi, laskelmat paljonko pohjoista tukea yksittäinen viljelijä saa ei oikein riitä, täytyy näkyä tilastoissa ja ei näy ei tulo tilastoissa eikä tilojen vähenemisessä kuten aikaisemmin osoitin. Kai olet kuullut vilja Suomesta ja maito Suomesta ja ymmärrät mitä niillä tarkoitetaan, nämä käsitteet syntyivät jo paljon ennen EU:ta en olemissään vaiheessa kirjoittanut etelän maidon tuotannon lasku on “valtavaa” vaan luonnollista, etelässä on vain muitakin mahdollisuuksia kuin epävarma maidontuotanto.
    Koroman kolumni on tyypillistä etelän median likasanko journalismia jota ei kannata edes kommentoida. Keskustelu kiertää jälleen kehää ja en kommentoi jatkossa ellei jotain uutta ilmene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  316. eemeli kirjoitti 26.12.2009 kello 12:54

    Paalimies kirjoittaa soopaa, maidontuotannon siirtyminen pois Etelä-Suomesta ei ole ollut luonnollinen tapahtuma, vaan puhdas kepupoliittinen valinta: jo 1970-luvulla asetti silloinen vahva kepuvaikuttaja Johannes Virolainen tavoitteeksi kotieläintuotannon siirtämisen pohjoiseen “uhkaavan maitopulan” takia. Todellisuudessa ei mitään uhkaa ollut, päinvastoin, jo 1980-luvun alussa jouduttiin määräämään tiukat maitokiintiöt aina EU-jäsenyyteen asti. Silti maitotuotteita joudutiin viemään tolkuttoman paljon valtion kustannuksella.

    Tässä Presidentti Kekkosen lähettämä kirje MTK:n silloiselle puheenjohtaja Veikko Ihamuotilalle:

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

    Elettiin aikaa, jolloin Virolainen ja Kalevi Sorsa harjoittivat “mulle- sulle” politiikkaa, Sorsa antoi duunareille ja Virolainen Kepulandian (Keski- ja Pohjois-Suomen) talojusseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  317. Timo Tenhunen kirjoitti 27.12.2009 kello 11:20

    Ai tämä juupas-eipäs keskustelu onkin jatkunut joulunkin yli. Noin kertauksena kertokaapas nyt nimimerkit Eemeli ja kansallinen tuki vääristää, miten etelän tiloja auttaisi pohjoisen tuen poistaminen kokonaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  318. eemeli kirjoitti 27.12.2009 kello 19:11

    Tenhuselle:

    Jos pohjoinen tuki loppuisi, loppuisi samalla myös etelän maatalouden alasajo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  319. Timo Tenhunen kirjoitti 28.12.2009 kello 11:30

    Kaipaan perusteluja! Miten sillä olisi moinen vaikutus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  320. eemeli kirjoitti 31.12.2009 kello 11:18

    Tenhuselle: jos maan rajojen sisäpuolella kilpailutilanteessa jokin alue saa hirmuiset tuet (=Kepulandia) ja toinen osa maasta (AB-alue) ei, niin tyhminkin tajuaa, mitä siitä seuraa: tuotanto ajetaan alas AB-alueelta….vaikka pitäisi maan edun nimissä toimia juuri päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  321. Timo Tenhunen kirjoitti 31.12.2009 kello 16:02

    Maan rajojen sisällä elintarvikkeiden tuottajat ovat kilpailutilanteessa ainoastaan silloin, kun tuotteesta on selvää ylituotantoa ja markkinat eivät vedä. Sellainen tilanne on tällä hetkellä ainoastaan viljantuotannossa. Viljanviljelyä tuetaan tällä hetkellä selvästi enemmän AB-alueella.
    Maidontuotannosa tuki on tällä hetkellä “kepulandiassa” vähän suurempi kuin AB-alueella (tarkat lukemat voit tarkistaa vaikka tuolta taloustohtorista, litramääräinen tuki on ainostaan osa kokonaistuesta). Kaikki tarjolle tuleva maito kyllä menee varmasti kaupaksi, varsinkin AB-alueella (“kepulandiassa” tulee kyllä rajat vastaan), joten mistään kilpailutilanteesta ei voida puhua. Alasajo on puhtaasti AB-alueen omaa toimintaa, johon “kepulandian” tämänhetkinen tuotanto ei vaikuta tippaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  322. eemeli kirjoitti 31.12.2009 kello 18:30

    Tässä maidon tukitasoja:

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

    Istuin kuuntelijana vuosi takaperin kuuluisassa Huittisten kokouksessa, siellä asiantuntijat ja tutkijat esittivät laskelmiaan:

    -kumulatiivinen ero AB- ja C-alueen välillä on todella suuri, jos esim. lasketaan vaikkapa viiden vuoden tukierokertymä.

    AB-alueen maidontuotannon alasajo on harkittua ja tarkoituksellista kepun ja MTK:n politiikkaa, sitä tosiasiaa ei Tenhusenkaan vääristelyt miksikään muuta!.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  323. Timo Tenhunen kirjoitti 31.12.2009 kello 20:43

    Tuossa todelliset toteutuneet tuet v. 2008 tilaa kohti(suuret maitotilat):

    C3 89 300
    C2 69 600
    C1 66 000
    B 64 100
    A 67 400
    Lähde: MTT Taloustutkimus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  324. eemeli kirjoitti 31.12.2009 kello 23:20

    Tenhunen kirjoitti:

    Tuossa todelliset toteutuneet tuet v. 2008 tilaa kohti(suuret maitotilat):

    C3 89 300
    C2 69 600
    C1 66 000
    B 64 100
    A 67 400
    Lähde: MTT Taloustutkimus

    ****************************

    Pitäisi verrata täsmälleen samankokoisia tiloja, ei jotain epämääräistä “suuret maitotilat”. “Suuri maitotila C3-alueella on jotain muuta kuin A-alueella.

    Tosiasia on, että etelän tukia sorretaan, ja se näkyy myös maitotilojen katoamisessa AB-alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  325. Timo Tenhunen kirjoitti 1.1.2010 kello 13:09

    Juuri näin olenkin tehnyt: valinnut samankokoiset tilat vertailuun. MTT asettaa tilat niiden koko taloudellisen toiminnan perusteella suuruusjärjestykseen, ei pelkästään peltoalan tai lehmämäärän tms. perinteisen mittarin mukaan. Näin esim. eri tuotantosuuntia on helppo verrata keskenään. Samoin kuin eri alueita.
    Tosiasia on, että tuet muodostuvat eri tavalla etelässä kuin pohjoisessa, mutta ovat yhteenlaskettuna samansuuruiset aina Oulun korkeudelle saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  326. eemeli kirjoitti 1.1.2010 kello 13:37

    Tenhuselle:

    Olin Huittisten kokouksessa vuosi sitten, siellä oli useita maatalousalan tutkijoita paikalla. Heidän laskelmansa osoittivat aivan jotain muuta kuin väität. Tukiero C-alueen hyväksi on suuri, ja jos lasketaan esim. muutaman vuoden kumulatiivinen erokertymä, päädytään pöyristyttäviin lukemiin. Itsekin mainitset, että MTT-vertailu on taloudellisesta toiminnasta ts. AB-alueen tilat ovat joutuneet hakemaan lisäansioita pärjätäkseen.

    Tasapuolisen MAATALOUSvertailun tekemiseksi pitäisi lähtökohdaksi ottaa nimenomaan lehmä- ja hehtaariluku.

    Erikoista on, että vaikka valtion talous on tiukoilla, silti kassasta löytyi uutta rahaa yhteen uuteen kotieläintilallisten lomapäivään ( = 2 lomapäivää/tila) ja C-alueen maidon lisähinnan korotukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  327. Timo Tenhunen kirjoitti 1.1.2010 kello 14:18

    Kyse on nimenomaan MAATALOUSvertailusta. Taloustohtorista voit itsekin tehdä vertailuja aivan omien halujesi mukaan. Sieltä näet myös vaikka nuo lisäansiotkin, jotka on luettu MAATALOUStoimintaan. Tässä ne olisi olisi valmiina (noilta samoilta suurilta lypsykarjatiloilta):
    C3 4 120
    C2 6 430
    C1 2 210
    B 5 480
    A 1 830

    PS. Lomapäivissä ei taida olla Lapin lisiä, vaan sama määrä tulee myös Helsingissä kotieläitaloutta harjoittaville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  328. eemeli kirjoitti 2.1.2010 kello 5:41

    N. kymmenen vuotta sitten paikallinen MTK-tuottajaliitto junaili valtakunnalliseen isoon sanomalehteen jutun kahdesta suunnilleen samanlaisesta maitotilasta Näsijärven vastakkaisilla rannoilla (10 km väliä). Isäntäväkikin suunnilleen samanikäistä. Toinen tila kuului Teiskoon (Tampere), B-tukialue, toinen Kuruun C2-alue.

    Tilojen tukiero oli melkoinen. Kurun tila suunnitteli laajennusta, Teiskon tila lopettamista.

    Kuvastaa hyvin maamme harjoittamaa MTK-kepulaista tukipolitiikkaa.

    Tuoreempaa tavaraa on tämä MTK:n pääpaikan ajama linja: jo pitkään MTK-herrat siellä Helsingin Simonkadulla ovat vaatineet uutta rahaa AB-alueen maidon tukiin, täysin tietoisina siitä, että sellaista rahaa ei ole näköpiirissä. Nyt kun kuitenkin yllättäen valtiolta löytyi “kriisirahaa” maataloudelle, vaativat MTK-herrat sen ohjaamista “investoineille maitotiloile”, ts. lähes kokonaan C-alueelle…sinnehän ne investointiavustuksetkin ovat menneet.

    MTK-herrojen linja on, että niille anetaan, jotka jo paljon ovat saaneet.

    Suomessa on paljon tiloja, lähinnä C-alueella, jotka ovat saaneet satojatuhansia euroja lahjaksi valtiolta investointeihin, paljon on tiloja, lähinnä AB-alueella, joilla ei ole edes ollut mahdollisuutta hakea valtion ilmaista rahaa. Korkeaojan ministerikaudella karsittiin loputkin sellaiset investointituet pois, joita esim. viljatila KÄYTÄNNÖSSÄ saattoi hakea.

    Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, määräsi EU Suomen maksamaan AB-alueelle korotetut investointituet, koska Etelä-Suomi oli jäänyt jälkeen kehityksestä, olihan punamultakauden aikana rahaa syydetty nimenomaan Keski- ja Pohjois-Suomeen, Kepulandiaan. Simonkadun MTK-herrat aloittivat kuitenkin heti kovan propagandamyllyn näitä etelän tukia vastaan ja niinpä ne poistettiin heti alkuunsa. Tämä oli hirvittävä MTK-herrojen terroriteko AB-aluetta vastaan.

    Yksi yksityiskohta kuvastaa hyvin Kepulandian miehittämän MTK:n aikaansaannoksista: koko maassa maksettiin heti jäsenyyden alussa nuorten tuottajien tukea, mutta samalla kun MTK junttasi etelän korotetut investointituet pois, junttasi se myös nuorten viljelijöitten tuen pois ETELÄ-SUOMESTA, ja vain ETELÄ-SUOMESTA, AB-alueelta. C-alueelle sitä maksetaan edelleenkin, minkä jokainen voi tarkistaa tukihakulomakkeesta.

    Eikä pidä unohtaa MTK:n Oulun kokousta v. 2005, siellä MTK:n pj Härmälän ja C-alueen MTK-herrojen välillä syntyi nokkapokkaa, C-alueen herrat vaativat MTK:lta julkilausumaa, missä järjestö hyväksyy maan jakamisen virallisestikin kahteen eriarvoiseen alueeseen, korkean tuen ja korkean tulotason C-alueeseen ja pienen tuen ja pienten tulojen AB-alueeseen. Härmälän erouhkaus esti kyseisen julkilausuman hyväksynnän.

    Kaikenkaikkiaan MTK pitäisi ulostaa kaikesta maataloutta koskevasta päätöksenteosta, se ajaa kuitenkin aina ja joka paikassa vain C-alueen etua. Lain mukaan MTK:ta pitää kuulla päätöksenteossa, ei sen enempää.

    Sirkka-liisa Anttila on koko ministerikautensa ajan kehuskellut, kuinka hän on neuvotellut MTK:n kanssa enemmän kuin yksikään edeltäjänsä. Tämä onkin ollut häneltä suuri ja anteeksiantamaton virhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  329. Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 11:59

    Tukierot johtuvat tukijärjestelmistä, eivät kepusta, mtk:sta tai anttilasta. Asian selventämiseksi laitan vielä Taloustohtorista tukierittelyn noilta samoilta tiloilta. Täällä näkyy muös se paljon puhuttu investointituki. Nyt on mukana vain tukialueet A ja C2. Ensimmäinen luku tarkoittaa C2 tukialuetta ja toinen A tukialuetta:

    Viljelyala 65 67
    CAP-tuet yhteensä16 200 25 900
    Tilatuki 14 600 23 000
    CAP-eläintuki 1 280 2 500
    CAP-kasvituki 270 400
    LFA-tuki (vain osarahoitteinen) 12 700 9 920
    Ympäristötuki
    (ei sis. kansallisia)8 690 12 300
    Kansalliset tuet 31 000 19 300
    Kansalliset kotieläintuet22 100 10 500
    Kansalliset ha-tuet 8 920 8 780
    Muut Tuet 1 120 60
    Investointiavustus 1 020 1 890
    Kaikki tuet yhteensä 70 700 69 300

    Erilaisille tukijärjestelmille ainakaan minä en näe mitään perusteita. Mutta asiaan eivät voi vaikuttaa sen enempää kepu, mtk kuin anttilakaan. Asiaintilan muuttamiseksi Sinun olisi ehkä syytä ottaa yhteyttä Viron, Ruotsin ja Tanskan vastaaviin instansseihin. Muita asia tuskin kiinnostaakaan EU:ssa. Vanhanen on esittänyt, että pohjoinen tukijärjestelmä ulotettaisiin koko maata koskevaksi (EU:n luvalla tietysti). En ole huomannut, että hän olisi saanut kannatusta asialle edes omalla alueellaan. Asian kyllä helposti ymmärtää, kun katselee tarkemmin noita ylläolevia lukuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  330. eemeli kirjoitti 2.1.2010 kello 13:45

    Maataloutemme EU-liittymissopimuksen neuvotteli yksin kepu, saihan se v. 1991 “veretseisauttavan” vaalivoiton. Neuvottelujen laskentapäällikkökin oli keskustalainen mullinkasvattaja Keski-Suomesta.

    Näissä neuvotteluissa ei annettu Etelä-Suomelle minkäänlaista arvoa, EU:n puolelta sentään määrättiin AB-alueelle maksettavaksi korotetut investointituet, mitkä nekin tosin MTK junttasi pois heti alkuunsa.

    Entinen MTK:n johtokunnan jäsen Pohjanmaalta (C-alue) totesi jälkeenpäin aivan oikein, että liittymisneuvotteluissa Etelä-Suomi jätettiin tulevaisuuden optioitten varaan, ts. heitteille.

    Keskustelimme muutaman isännän kanssa jäsenyysneuvottelujen ollessa käynnissä MTK:n tavoitteista liittymissopimuksen suhteen tuottajaliittomme silloisen toiminnanjohtajan kanssa. Hänen mukaansa MTK oli asettanut kolme tavoitetta:

    1. LFA koko maahan
    2. kaikille tuotteille lisähinta
    3. jos näitä ei saavuteta, MTK estää liittymisen EU:iin.

    Kauhistuimme, kaikki tavoitteet olivat täysin epärealistisia, esim yksikään maa ei voinut saada koko aluettaan LFA:n piiriin silloisten EU-lakien mukaan! Eikä noista tavoitteista sitten mikään toteutunutkaan.

    Näin v. 1993 MMM:n laatiman karttasuunnitelman tukialuejaosta. Siinä Etelä-Pohjanmaa kuului B-alueeseen, mikä oli aivan oikein, jos asioita tarkastellaan asialliselta pohjalta. Kuitenkin kepuneuvottelijat siirsivät ko. maakunnan C-alueeseen, onhan kyse vahvasta kepun kannatusalueesta. Muutenkin neuvottelijat muuttivat tukialueitten määrittelytapaa, vain lämpökäyrät esitettiin EU:lle. Kaikki peltojen kivisyydet, mäkisyydet, pienet koot yms. haittatekijät syrjäytettiin.

    On turha syyttää Ruotsia, Viroa kuin Tanskaakaan Etelä-Suomen heikosta asemasta, päätökset tehtiin jo EU-neuvottelujen yhteydessä kepun toimesta.

    Keskustalaiset ministerit ovat aina onnistuneet hakemaan EU:sta pelkkiä “torjuntavoittoja”, ts. Etelä-Suomen tukiin on tullut leikkauksia.
    Viimeisin hölmöntölväys on ollut sokerikiintiö, keskustalaiset ministerit sössivät koko asian. MTK:ta ei asia juurikaan kiinnostanut, eihän juurikasta viljellä lähes lainkaan C-alueella.

    MEP Ville Itälä (kok) valitteli viime keväänä keskutellessani hänen kanssaan, että S-L Anttila ei kelpuuttanut viimeisimmissä 141-neuvotteluissa hänen ja MEP Kyösti Virrankosken (kesk) tarjoamaa tukea. “Torjuntavoitto” tuloksena. Myös Vanhanen piti maatalousasioita pelkästään keskustan yksinoikeutena.

    Vanhasen vaatimukset pohjoisen tuen ulottamisesta koko maahan on puhdasta populismia, hän tietää itsekin, mikä on kepulaisten neuvottelijoitten liittymissopimus.

    “Taloustohtori” ei ole kovinkaan korkeassa kurssissa viljelijäväestön keskuudessa, kuten sanottu, esim. maitotilojen kannattavuuksia eri tukialueilla ei kerrota. Taloustohtori käyttää lähdeaineistonaan kirjanpitotiloja, ei siis kaikkia tiloja.

    MTK:n ent pj Esa Härmälä kyseenalaisti joskus kannattavuuskertoimien käytön maatalouden laskelmissa (mm. Taloustohtorin esitykset).
    Kannattavuuskertoimilla kuvataan saavutettua korkoa pääomalle ja TUNTIPALKKAA tehdylle työlle. Kuitenkin viljelijän pitäisi olla YRITTÄJÄ, jolloin tuntipalkkavaatimus on vähintäinkin kyseenalainen termi. Pitäisi puhua yrittäjävoitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  331. Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 14:22

    Näyttää, että Sinä se vasta tosiuskovainen olet. Et osaa päätellä mitään faktojen perusteella. Tosiasiassa tukien kannalta on aivan sama, millä tukialueella olet A-C2. Tuet ovat aivan samat. Tukiin käytetyn rahamäärän perusteella ne voisi aivan hyvin yhdistää yhdeksi tukialueeksi. Olen itsekin yllättynyt, kuinka tarkkaa työtä tukien laskijat ovat tehneet soveltaessaan kahta täysin erilaista tukijärjestelmää.
    Taloustohtorista löydät kaikki mahdolliset kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Itse käytän perheviljelmillä mieluiten yrittäjätuloa, joka sisältää korvauksen omasta pääomasta ja työstä sekä lisäksi mahdollisen yrittäjävoiton. Eli on minulle käytettävissä kulutukseen ja veroihin omaa pääomaa pienentämättä. Yrittäjävoittoa laskettaessa pitäisi nimenomaan määritellä tarkasti tuo oman työn arvo, joka minustakin on vähintäänkin epävarmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  332. Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 14:30

    Kyllä Taloustohtorista näkyy myös maitotilojen kannattavuus eri tukialueilla:
    Yrittäjätulo:
    A 70 800
    B 54 900
    C1 48 400
    C2 58 100
    C3 74 700
    Kannattavuuskerroin:
    A 0,88
    B 0,71
    C1 0,66
    C2 0,62
    C3 0,84
    Mutta nämähän eivät tietysti Sinulle kelpaa, mutta muille lukijoille saattavat olla mielenkiintoista luettavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  333. eemeli kirjoitti 2.1.2010 kello 15:33

    Ei kelpaa, kyseessä on KIRJANPITOTILAT!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  334. Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 17:41

    Mitä vikaa kirjanpitotiloissa? Mistä löytyy parempaa tietoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  335. eemeli kirjoitti 2.1.2010 kello 20:13

    Löytyy, mm. Huittisten kokouksessa paikalla olleet tutkijat esittivät hyvin selkeät laskelmat, mistä kävi ilmi paha vääristymä tukipolitiikassamme.

    B- ja C- tulkialueitten raja on maatalousväestömme kahteen eriarvoiseen alueeseen jakava raja, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa pahasti loukkaava!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  336. Evert The NeveRest kirjoitti 2.1.2010 kello 21:03

    Tämä “B- ja C- tulkialueitten raja on maatalousväestömme kahteen eriarvoiseen alueeseen jakava raja, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa pahasti loukkaava!”, kuten Eemeli kirjoitti.

    Jako on selkeästi Suomen lain vastainen. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan lain 2. pykälän mukaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  337. Timo Tenhunen kirjoitti 3.1.2010 kello 22:16

    Sittenhän asia on helposti ratkaistu: ei muuta kuin oikeuslaitos asialle. Varmaankin viimeistään EU:n ihmisoikeustuomistuimesta saatte lainvoimaisen päätöksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  338. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.1.2010 kello 12:48

    Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 14:22

    Tosiasiassa tukien kannalta on aivan sama, millä tukialueella olet A-C2. Tuet ovat aivan samat.

    Tai sitten eivät kuitenkaan?
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Ja lainaus tuosta linkistä:
    “Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin.”

    Kyllä taitaa olla että siihen tarvitaan jotakin erikoista tukimatematiikkaa että saa lopputulemaksi että tuet ovat aivan samat eri alueilla? Ja voit ihan tästäkin ketjusta ottaa muutaman esimerkin ja löytyy tuosta linkistäkin. Aika kovaa uskoa tarvitaan että voi sanoa että tuet aivan samat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  339. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.1.2010 kello 12:54

    Timo Tenhunen kirjoitti 31.12.2009 kello 16:02

    “Viljanviljelyä tuetaan tällä hetkellä selvästi enemmän AB-alueella.”

    Otetaas tuosta vaikka mallasohran ja kevätvehnän tukitasot kasvinviljelytilalla a, b, c1, c2 ja saadaan maatalouskalenterista seuraavat luvut:
    540 – 540 – 596 – 600
    582 – 582 – 586 – 587
    Ja korkeampi tukitaso oli millä alueella? Rehuviljalla sama vertailu on toki
    540 – 542 – 526 – 530

    Mutta että oikein HUOMATTAVASTI korkeampi tukitaso ab-alueella viljanviljelyssä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  340. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.1.2010 kello 18:58

    Timo Tenhunen kirjoitti 27.12.2009 kello 11:20

    “kansallinen tuki vääristää, miten etelän tiloja auttaisi pohjoisen tuen poistaminen kokonaan?”

    Timo Tenhunen kirjoitti 31.12.2009 kello 16:02

    “Maan rajojen sisällä elintarvikkeiden tuottajat ovat kilpailutilanteessa ainoastaan silloin, kun tuotteesta on selvää ylituotantoa ja markkinat eivät vedä. Maidontuotannosa tuki on tällä hetkellä “kepulandiassa” vähän suurempi kuin AB-alueella (tarkat lukemat voit tarkistaa vaikka tuolta taloustohtorista, litramääräinen tuki on ainostaan osa kokonaistuesta). Kaikki tarjolle tuleva maito kyllä menee varmasti kaupaksi, varsinkin AB-alueella (”kepulandiassa” tulee kyllä rajat vastaan), joten mistään kilpailutilanteesta ei voida puhua. Alasajo on puhtaasti AB-alueen omaa toimintaa, johon “kepulandian” tämänhetkinen tuotanto ei vaikuta tippaakaan.”

    Mietitääs näitä asioita hiukan tarkemmin? Ensinnäkin minä pitäisin luotettavampana vertailukohtana sitä että otetaan mallitilat joille lasketaan tukitasot kuten tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    oli tehty. Nimittäin noihin taloustohtorin lukuihin liittyy niin paljon tekijöitä joita ei voi tietää. Pelkästään yhden (toiminnallisesti tarpeettoman mutta mukavan) tilinpäätöstraktorin osto voi tehdä hupaa kannattavuuskertoimelle jonka varmasti tiedät jos olet talouslaskelmiin tutustunut. Lähtökohta on siis että tilan jo tekemät (investointi)päätökset eivät saisi vaikuttaa vertailuun vaan lasketaan mitkä ovat taloudelliset mahdollisuudet. Ja kyllä aika kova usko pitää olla jos edelleen on sitä mieltä että kokonaistuet muka ovat samat, sitä ne eivät ole. Kasvipuolen tuet ovat niin lähellä toisiaan että käytännössä maitotilan tukieroksi muodostuu maitolitran tukiero joka on ollut ab/c1 noin 5 senttiä per litra. Ainoa mikä muuttaa tätä jonkun verran on kuluvalle vuodelle tuleva lehmäpalkkio mutta sen tarkkaa vaikutusta en vielä tiedä. Lasketaan sillä mikä tilanne on ollut eli c1 noin 5 c/l ja c2 n 6 c/l, pohjoisemmaksi sitten enemmän.

    Mutta tästä kilpailutilanteesta? Maidon hinta on ollut noin 38-40 c/litra joten jos tuo tukiero suhteutetaan siihen niin se on ollut noin 12-15% liikevaihdosta. Nyt maidon hinta on ollut laskussa eli tuo % liikevaihdosta on kasvussa eli tuen merkitys kasvanut. Totta on tuo että kaikki tarjolle tuleva maito menee varmasti kaupaksi. Mutta hinta on kaikille tiloille sama litrahinta. Ja jos hinta jolla maito menee kaupaksi ei kata tuotantokustannuksia niin mitäs sitten? Entä suuremmat sadot ja eteläinen sijainti? Jos satotasotilastoja katsotaan niin sanoisin että varsinkin nurmen satotasot ovat lähes koko maassa samat aina Oulu – Kajaani linjalle asti, etelän poutivat savikot eivät edes ole satotasoltaan korkeimpia ainakaan joka vuosi. Rehuviljassa satotaso pienenee enemmän mutta siinäkin mennään aika korkealle ennenkuin isompia eroja tulee. Ja jos vaakakuppiin toiselle puolelle laitetaan pellon vuokrat ja ostohinnat ja muut niin panos- tuotto eli mitä peltohehtaarista jää kustannusten jälkeen käteen ei välttämättä juurikaan muutu.

    Mutta sanoisin että käytännössä tuotantokustannukset aika lähellä samoja aina Oulu – Kajaani -linjalle. Tuki tulee tavallaan sitten tuohon päälle. Mutta se kilpailu ja mitä se vaikuttaa? Jos nyt oletetaan että tuo väittämäni pitää paikkansa eli että tuki tulee tavallaan “päälle” niin mitä se tarkoittaa? Sitä että liikevaihdon plus-puoli on noin 12-15% korkeampi. No mitäs tämä sitten tarkoittaa? No jos unohdetaan Fortum noin 50% voitollaan niin tuo olisi aika hyvä tulos yritykselle että jää 12-15% liikevaihdosta yritykselle voitoksi? Siis kustannusten jälkeen. Eivätkä maatalousyritykset mitään kultakaivoksia ole, päinvastoin siellä pääoman tuotto on hyvinkin alhainen. Niin mitä se tarkoittaa että toinen saa kohtuullisen liikevoiton verran tukia?

    Otetaas ja siirretään tilanne muihin yrityksiin. Yritys A on Vihdissä, valmistaa hammastikkuja. Sillä on investoinnit ja työntekijät ja mitä tarvitaan. Yritys C on Kiuruvedellä ja valmistaa hammastikkuja omilla edellytyksillään ja investoinneillaan ja työntekijöillään. Jostakin syystä valtiovalta päättää että Kiuruveden korkeudella hammastikkuja valmistavat yritykset saavat 15% liikevaihdostaan tukea. Mitä luulet että tapahtuu? Kumpi yritys on olemassa vielä 5 vuoden päästä? Saattavat olla molemmat mutta silloin esimerkiksi yritys A on kilpailussa pärjätäkseen joutunut karsimaan kaikki turhat kustannukset, joutunut virtaviivaistamaan organisaatiotaan jne. Sen sijaan löysällä rahalla on taipumus tehdä laiskaksi ja niinpä yrityksellä C saattaa olla yksi tavallaan ylimääräinen työntekijä tai yksi tavallaan ylimääräinen pakettiauto pihassa tms. No, sitten valtiovalta päättääkin poistaa tuon tuen. Yritys A huoahtaa helpotuksesta ja toteaa että “onneksi, kyllä tässä nyt taas pärjätään kun kilpailuasetelma muuttui” ja sitten vastaavasti yritys C joutuu tässä tilanteessa tarkistamaan kustannuksensa. Näin siis jos yritys A selvisi hengissä tuosta että yritys C sai 15% liikevaihdostaan tukea, voi käydä niinkin että yrityksen A kannattavuus ei karsimisen jälkeenkään riittäisi siihen että yritys pysyisi hengissä.

    Mutta että näin se homma mielestäni menee. Kannattavuusero saa aikaan sen että yritykset tai maatilat eivät jatka toimintaansa koska liikevaihdosta ei jää tarpeeksi yli kannattavan toiminnan jatkamiseen kuten ab-alueella nyt on tapahtumassa että tilat lopettavat. Sen sijaan jos tukia tulee sen 15% liikevaihdon päälle eli normaalin yrityksen liikevoitto-% niin yrityksen on paljon helpompi toimia ja jatkaa. Ja se että tuet poistettaisiin c-alueelta niin seurauksena c-tuotanto supistuisi samaa tahtia kuin ab-tuotanto kuten todennäköisesti tapahtuisi jos tukieron aikaansaamaa kannattavuuseroa ei olisi. Näin ab-tilat saisivat ainakin yhdenvertaisen mahdollisuuden pysyä mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  341. kansallinen tukli vääristää kirjoitti 8.1.2010 kello 9:04

    Tiedä sitten miten tämänkin uutisen tulkitsisi? Jostainhan se kertoo mutta mistä?

    http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/null/1194633412579/artikkeli/valtio+ja+mtk+torpedoivat+jattinavetan+rakentamisen.html

    Minun mielestäni perustaltaan siitä että pohjoinen tuki on vääristänyt kilpailuasetelmaa ja tuotannon sijoittumista kun kannattavuus on ylisuuren tuen ansiosta pohjoisessa parempi. Nyt kun se tosiasia huomataan ja tunnustetaan niin sitten asiaa suitsitaan keinotekoisella tukikatolla kun pitäisi puuttua todelliseen syyhyn eli ylisuureen tukieroon. Jotain kertonee lehtijutun tukimenetys, 860.000 euroa vuodessa. Kummasti sillä vaan sitten tuolla tukimäärällä olikin vaikutusta investointipäätökseen kun nyt näyttää menevän hanke hyllylle? Vaikka tuki(ero) ei täälläkään kirjoittavien sitä puolustavien mielestä vaikuta yhtään mihinkään eikä ainakaan niihin investointipäätöksiin joiden seurauksena tuotanto on siirtymässä pohjoiseen?

    Myös Marttilan lausuma tuossa lehtijutussa on mielenkiintoinen, kannattaa lukea. Varsinkin tuo Marttilan peruste “yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus” kun jos siihen pyritään niin eikös silloin ylisuuret tukierot pitäisi kokonaan poistaa. Varsinkin kun SK 18.06.2009 haastattelussa Marttila toteaa että “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”. Tällöinhän mitä suurinta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta olisi poistaa se liian jyrkkä tukiero? Muistelisin että myös alunperin ab-alueelle tarkoitettujen investointitukien ulottamista c-alueelle perusteltiin tasapuolisuudella ja oikeudenmukaisuudella ja ainakin tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    se oli yhtenä perusteena. Jotenkin kummasti tämä oikeudenmukaisuus tuntuu toimivan sillä tavalla “sopivasti” perusteena tarvittaessa? Yksisuuntaisesti?

    Ja jos halutaan tukea pieniä perheviljelmä tiloja niin eikö rajan pitäisi olla merkittävästi pienempi ja loppu tuotto tulisi markkinoilta? Rajan laittaminen merkittävästi alemmaksi olisi sekin jo edesauttanut tukieron vaikutuksen pienentämistä jos vaikka tuki olisi rajattu vaikka 30-40 lehmän tasolle. Tällöin isot yksiköt olisivat samalla viivalla tukialueesta riippumatta ja tuotto tulisi isoille yksiköille sitten markkinoilta. Tällä tukikatolla mikä nyt otettiin käyttöön sellaista vaikutusta ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  342. eemeli kirjoitti 8.1.2010 kello 12:48

    Tämä linkki “Tornion navetan” tukitasosta kertoo paljon:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/01/fi_FI/Tornion_suurnavetta_hanke_tyssasi_tukikattoon/

    “Tuhannen lehmän yksikölle maksettava tukipotti olisi ilman tukikattoa ollut C3/P2-alueella Torniossa noin miljoona euroa suurempi, kuin navettaa suunnitelleiden yrittäjien kotiseudulla Etelä-Suomessa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  343. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 8.1.2010 kello 19:14

    Tässä on sellainen raportti joka ainakin Lapinmiehen, paalimiehen ja Timo Tenhusen kannattaisi lukea. Ihan kokonaan. Siis tämä
    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts121.pdf

    Raportissa on varsinaisesti verrattu Viron ja Suomen maidontuotantoa mutta siinä sivussa on verrattu ja analysoitu myös Pohjanmaan (C1)ja Päijät-Hämeen (B) maitotiloja. Vaikkapa sivulta 23 kappaleen 6.2 alku kannattaa lukea ja myös kuva 10 sivulla 25 on aika kuvaava. Ja mm sivulla 12 todetaan seuraavaa: “Tukialueista johtuen suurin osa Suomen maidosta tuotetaan Keski-Suomessa.” Sivulta 23 kappaleesta 6.1 löytyy tukien merkityksestä ja erosta. Myös 7-luku alkaen sivulta 27 taloudellisista tunnusluvuista kertoo tukierojen merkityksestä ja vaikutuksesta.

    Mutta kannattaa lukea, suosittelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  344. Evert The NeveRest kirjoitti 8.1.2010 kello 20:30

    Tämän päivän Aamulehdessä on artikkeli, jonka mukaan Maa- ja metsätalousministeriö ja MTK olisivat itsensä kanssa sopinut, että pohjoisen navetoille on laitettu tukikatto. Artikkelissa haastatellaan aiemmin tänne postaamani linkin satakuntalaisia, jotka olivat suunnitelleet Tornioon tuhannen lehmän navettaan. Aamulehden mukaan tukiero olisi ollut tälle navetalle yli 860.000 euroa.

    Luulen, että tällä palstalla käyty keskustelu on vaikuttanut päätökseen. Sen verran yhtäläisyyksiä artikkelista löytyy. Pohjoisimmassa Lapissa tukikatto kulkee noin sadassa lehmässä, kun se Aamulehden mukaan kulkisi Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla kulkee 350 lehmässä.

    Satakunta/pohjalaisviljelijät voisivat viedä valtion oikeuteen eriarvoistavasta tukierosta ja vaatia korvauksia. Se on paljon yksinkertaisempaa kuin sumplia navettaa Tornioon ja tehdä sitä varten uusi pihatto Huittisiin ja kasvattaa siinä hiehoja Tornion navettaa varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  345. Veeti Vaari kirjoitti 8.1.2010 kello 21:24

    Marttila takasi omat tukensa torppaamalla ison navetan… Mikä perheviljelmä on sellainen jolta molemmat käy tilan ulkopuolella töissä ja navetan hoitaa palkka työvoima? Ei onnistu AB-alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  346. eemeli kirjoitti 9.1.2010 kello 16:51

    Tänään Hesarissa: maatalouden lomitustuki 214 milj e. Lomitettavia on n. 29 000 ihmistä.

    Tuki per lomitettava on 7 400 e. Tiloilla kaksi lomittavaa, tuki 14 800 euroa per tila.

    Missään muualla kuin Suomessa ei ole yhteiskunnan maksamaa lomitusta.

    Lomitusrahat otetaan valtion Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista!

    Myös maatalouden ylimääräinen kansallinen tuki on yli 500 miljoonaa euroa, se raha käytetään pääasiassa maatalouden siirtämiseksi pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  347. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 12.1.2010 kello 8:11

    Timo Tenhunen kirjoitti 2.1.2010 kello 17:41

    “Mitä vikaa kirjanpitotiloissa? Mistä löytyy parempaa tietoa?”

    kansallinen tuki vääristää kirjoitti 7.1.2010 kello 18:58

    “pitäisin luotettavampana vertailukohtana sitä että otetaan mallitilat joille lasketaan tukitasot kuten tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    oli tehty. Nimittäin noihin taloustohtorin lukuihin liittyy niin paljon tekijöitä joita ei voi tietää. Pelkästään yhden (toiminnallisesti tarpeettoman mutta mukavan) tilinpäätöstraktorin osto voi tehdä hupaa kannattavuuskertoimelle jonka varmasti tiedät jos olet talouslaskelmiin tutustunut. Lähtökohta on siis että tilan jo tekemät (investointi)päätökset eivät saisi vaikuttaa vertailuun vaan lasketaan mitkä ovat taloudelliset mahdollisuudet.”

    Ja Tenhuselle tiedoksi että kun yhdistelet nuo kaksi yllä olevaa ja sitten vaikkapa tuon
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Pellon_osto_voi_olla_vaarallista_viljatilalle0111/

    uutisen kanssa niin sanoisin että oikea lähtökohta kun tukierovertailuja tehdään ei ole MTTn laskelmat joista tietysti voidaan tarkasti harkiten ottaa lukuja pohjaksi vaan kahden samanlaisen mallitilan vertailu eri tukialueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  348. Timo Tenhunen kirjoitti 14.1.2010 kello 12:25

    Mitäpä mieltä olisitte, jos C1 alue laajennettaisiin kattamaan AB alueet kokonaisuudessaan ja kaikki tuet maksettaisiin C1 perusteilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  349. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 14.1.2010 kello 15:32

    Timo Tenhunen kirjoitti 14.1.2010 kello 12:25

    “Mitäpä mieltä olisitte, jos C1 alue laajennettaisiin kattamaan AB alueet kokonaisuudessaan ja kaikki tuet maksettaisiin C1 perusteilla?”

    Oltaisiin paljon lähempänä sitä mikä on todellinen olosuhde-ero. Kuinka niin? Vitsihän on vain siinä että taitaa olla että (EU-)juna meni jo, et voi saada tuollaista aikaiseksi enää. Ja 2013-neuvottelut ovat liian kaukana, liian paljon vahinkoa ehtii tapahtua sitä ennen jos ei mitään muutoksia tilanteeseen tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  350. eemeli kirjoitti 15.1.2010 kello 4:41

    Valtio joutuu lähiaikoina tekemään rajuja säästöpäätöksiä.

    Ensimmäiseksi leikkauslistalle pitäisi laittaa MTT.

    Se on aivan tarpeeton, ei ole varoittanut kotieläintalouden siirtymisestä pohjoiseen eikä viljanviljelyn kannattavuuden romahtamisesta nollille.

    MTT ei nauti viljeljäväestön luottamusta.

    Myös MTK maatalouden etujen vastaisena järjestönä pitäisi lakkauttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  351. Timo Tenhunen kirjoitti 15.1.2010 kello 10:53

    Minä olisin kiinnostunut lähinnä palstan isännän ja keskustelijoiden mielipiteestä. Toki myös EU voi mielellään kertoa oman (perustellun)kantansa, jos he lukevat tätä palstaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  352. Evert The NeveRest kirjoitti 21.1.2010 kello 16:00

    Eri alueiden erilatasoiset maataloustuet kohtelevat vilejijöitä eriarvoistavasti, mikä on yhdenvertasuuslain vastaista.

    Nythän asiasta on täysin rinnasteinen apulaisoikeuskanslerin päätös:

    Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan vuonna 2007 tehty Tehy-pöytäkirja rikkoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että kuntatyönantajien on maksettava samaa palkkaa kaikille terveydenhuoltoalan työntekijöilleen riippumatta siitä, mihin liittoon he kuuluvat.

    Sama tuki pitää maksaa viljelijäille riippumatta siitä, missä tila sijaitsee.

    Etelä-Suomen kansallista maataloustukea maksetaan 87 miljoonaa euroa ja pohjoista tukea maksetaan 335,8 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston hyväksymä kansallisen maataloustuen koko potti on 572,3 miljoonaa euroa.

    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100121_viljelijatuet2010.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  353. Timo Tenhunen kirjoitti 23.1.2010 kello 16:31

    Sittenhän asiaa kannattaa kysyä Puumalaiselta. Noin maallikkona kyllä sijainti on eri asia kuin johonkin järjestöön kuuluminen. Tehy-asiaan rinnasteiselta tuntuisi sellainen, että tuki maksettaisiin eri suuruisena MTK:n jäsenille kuin muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  354. Evert The NeveRest kirjoitti 23.1.2010 kello 19:07

    Ei edes yhdenvertaisuuslain 7. pykälän kohta 2. anna perusteita jaotella samaa työtä tekeviä viljelijöitä tukien suhteen eriarvoiseen asemaan.

    7 §
    Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet (14.11.2008/690)
    Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:

    1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;

    2) tavoitteeltaan oikeutettua ja oikeasuhtaista erilaista kohtelua, joka perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin;

    3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  355. Timo Tenhunen kirjoitti 23.1.2010 kello 21:54

    Kysy siis Puumalaiselta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  356. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 10.2.2010 kello 15:22

    Timo Tenhunen kirjoitti 23.1.2010 kello 21:54
    ‘Kysy siis Puumalaiselta!’

    Tuossa
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

    joku muukin jo kyselee tuon Puumalaisen perään. Kaiken kaikkiaan aika lailla osuva kirjoitus kannattavuuseroista ja niiden vaikutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  357. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 17.2.2010 kello 21:24

    Päivän Maaseudun Tulevaisuutta taas tuossa lueskelin. Siinä haastateltiin MTK-Pohjois-Suomen tuoretta puheenjohtajaa. Muutama lainaus jutusta.

    “Siksi julkisuuteen pitää antaa positiivinen kuva maataloudesta. Siihen tarvitaan myös sopua ja yhteisymmärrystä viljelijöiden välillä. Keskinäinen nokittelu hämmentää suurta yleisöä turhaan. Peltola viittaa ajoittain kuumana käyvään keskusteluun tukieroista maan eri osien välillä. “Meillä täällä MTK-Pohjois-Suomen alueella on monta tukiporrasta ja eri alueiden välillä suuremmat tukierot kuin Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Emme me niistä riitele, koska asia ei riidalla parane”, hän kuittaa”.

    Ja tuota vähän kommentoisin. Tämä on juuri sitä että näistä asioista ei saisi viljelijäpireissä keskustella. Eikä ainakaan kertoa niistä ulospäin että muut kuin maatalouden piirissä olevat eivät saisi tietää mitä on menossa ja tapahtumassa. Tukiero vaikuttaa kannattavuuteen niin merkittävästi että se väkisin siirtää tuotantoa pohjoiseen. Tällä hetkellä merkittävin tukiporras on tuossa ab/c1 välillä. Kun edetään tästä vuoteen 2013 niin nykypäätöksillä tilanne on se että ab-alue saa silloin samat tai huonommat tuet kuin Tanska ja Ruotsi eli joudumme kilpailemaan suoraan melko lailla etelämpänä oleva tuotantoa vastaan ilman lisätukia. Kun taas c-alueet saavat sen olennaisen lisätuen. Jokainen saa vähintään tarvittavan lisätuen pärjätäkseen toisin kuin ab-alue. Ja tuotantoa siirtyy pohjoisemmaksi kuten seuraava lainaus samasta jutusta mielestäni kertoo:
    “Pohjoisen yhteinen ongelma Lappia ja Savoa myöten on raiviopeltojen jääminen tukien ulkopuolelle. Peltolallekin ongelma on tuttu. Hän hankki vaimonsa kanssa vaimon kotitilan vuonna 1990. Silloin tilalla oli peltoa vain 12 hehtaaria. Nyt sitä on yhteensä 110 hehtaaria. Raivaus oli ainoa tapa saada pellot järkevien matkojen päähän. Alle puolet pinta-alasta on kaikkien tukien piirissä. Osalle ei tule mitään tukia, osa on niin sanotulla jonotuslistalla. Samanlainen tilanne on hyvin monella Pohjois-Suomen viljelijällä.”

    Mutta jos tuohon kommentti sallitaan niin mistä tuo kertoo ja mikä on syy ja mikä seuraus? Minusta se kertoo siitä että ylikompensoiva tukiero on tehnyt tuotannosta liian kannattavaa pohjoisessa. Koska se on kannattavaa niin halutaan laajentaa. Ja kun kaikki haluavat laajentaa niin niukoista resursseista eli lähinnä pellosta tulee pulaa. Ja sitten raivataan… Todellisuudessahan kokonaisuutena meillä ei ole pellosta pulaa, päin vastoin nytkin on liiasta peltoalasta johtuvaa viljan ylituotantoa. Ongelma on vain siinä että niillä alueilla joilla kotieläinpuolen kannattavuus on tukien ansiosta parempi ei sitä peltoa ole kun taas siellä missä peltoa olisi eli etelässä niin kannattavuus ilman tukia jää liian heikoksi jotta kannattaisi ottaa riski. Noita isoja navetoita on muutama jo täällä etelässä konkannut ja lisää kuuluu olevan tulossa.

    Mutta että? Onko tässä mitään järkeä? Tässä nykyisessä tukipolitiikassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  358. eemeli kirjoitti 22.2.2010 kello 11:00

    Onhan tämä täysin järjetöntä, että etelässä pistetään peltoja kesannolle, “ns. luonnonhoitopelloiksi”. Oikein MMM ja MTK vaativat tämän alan kasvattamista. Myös lannoitenurmikesantoja kehotetaan lisäämään vaikean markkinatilanteen selvittämiseksi.

    Viime ja tänä vuonna “luonnonhoitokesantoala” voi olla maks 15% tilan peltoalasta, MTK vaati rajan korottamista 25 prosenttiin, mihin maatalousministeri Anttila näyttää suostuvan ensi vuoden osalta.

    Samaan aikaan pohjoisessa raivataan mielettömiä määriä uutta peltoa, se kannattaa, vaikka ei saisi niille tukiakaan korkeitten eläinten kautta saatavien vuoksi.

    MTK-kepulainen maatalouspolitiikka on saavuttanut hulluuden huippunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  359. eemeli kirjoitti 22.2.2010 kello 11:30

    Vielä jatkoa: miten on mahdollista, että MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtajalle on mytönnetty rakennuslupa suureen navettaan ja mahdollisesti satoja tuhansia euroja investointiavustuksia, vaikka tilalla on “laillista” peltoa vain 12 ha?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  360. eemeli kirjoitti 22.2.2010 kello 14:01

    Jatketaan vieläkin:

    Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi v. 1995 alussa, meille ilmoitettiin silloin kevään tukihaun yhteydessä, että kaikki pellot ja vähänkin sellaiseksi ajateltavat laidunmaat yms pitää nyt ilmoittaa peltorekisteriin, ikinä enää ei tultaisi uusia peltoja ottamaan tukien piiriin.

    Ajatuksena oli mm. että meillä oli jo silloinkin liikaa peltoa ja uudet pellot leikkaisivat “vanhojen” peltojen tukia.

    Kuitenkin tästä lipsuttiin heti alkuunsa. Pellon raivausta onkin harrastettu pääasiassa Kepulandiassa. Se on ollut kannattavaa erityisesti eläinten kautta saatavien korkeitten tukien takia.

    Valitettavasti tilatuki annettiin raivioille v. 2005, mikä pienensi vanhojen peltojen tilatukea. Etelässä siirtyminen CAP-tuesta tilatukeen leikkasi tätä tukea 15%, maatalousministerinä oli tuolloin Juha Korkeaoja.

    Jotta totuus ei unohtuisi: mm. MTK:n silloinen pj Esa Härmälä ja MMM varoittelivat joitain vuosia sitten, että pellonraivaajien ei pidä odottaa saavansa raivioita tukien piiriin, raivaus tehdään omalla vastuulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  361. eemeli kirjoitti 22.2.2010 kello 14:02

    Vielä pikkuisen tilastoa: jos Suomen metsistä raivataan 10% pelloiksi, kaksinkertaistuu peltoalamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  362. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 22.2.2010 kello 15:01

    Kannattaa lukea koko juttukin tuosta
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/maatalous_ei_kannata/
    linkistä mutta pieni poiminto

    “Lisäksi Suomen jako kahteen perusteiltaan erilaiseen tukialueeseen oli kardinaalimunaus, joka on johtanut kotieläintuotannon siirtymiseen 142-alueelle. Tämä taas on johtanut kasvinviljelyyn 141-alueella ja siitä taas on seurannut viljan ylijäämät. 141-tukineuvotteluita on alusta lähtien tehty komission ehdoilla ja tulokset ovat olleet sen mukaisia: asteittain aleneva ja vuoden 2013 jälkeen poistuva tuki.”

    Ja noinhan se on juuri mennyt? Kun kotieläimet (nauta) etelästä vähenevät niin viljely yksipuolistuu. Ja 2013 me etelässä olemme ilman kansallista tukea saaden vain samaa tai alempaa tukea kuin viljelijät Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä johtaa pahimmillaan siihen että kilpailutilanteessa etelän tuotanto korvataan tuonnilla ja tänne jää vain pohjoisen tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  363. eemeli kirjoitti 23.2.2010 kello 7:51

    Keskustapuolue sai “veretseisauttavan” vaalivoiton v. 1991. Sen voimalla kepu yhdessä MTK:n kanssa hoiti maatalouden EU-liittymisneuvottelut.

    Etelä-Suomi jätettiin noissa neuvotteluissa heitteille kepulaisen ideologian mukaisesti, omalle vaalikarjalle järjestettiin hyvät edut.

    Eikä pidä unohtaa, että jo heti jäsenyyden alussa MTK alkoi juntata etelän tukia alas, mm. EU:n AB-alueelle määräämät korotetut investointituet poistettiin heti alkuunsa. Myös nuorten tuottajien tuki poistettiin etelästä MTK:n vaatimuksesta, C-alueella sitä on maksettu koko ajan ja maksetaan edelleenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  364. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 25.2.2010 kello 10:38

    On muuten Esko Seppänen käsitellyt tämän 141/142 asian oikeudellista puolta ja montaa muutakin asiaa aika mielenkiintoisesti tuolta
    http://www.kaapeli.fi/seppanen/jutut/maatalousmuistio.htm
    löytyvässä jutussa. Mutta toteaa hän tuossa jutussa näinkin että
    “Jos etelän 141-tuen leikkauksia ei kompensoida, syntyy tilanne, että maatalouden harjoittaminen on pohjoisessa edullisempaa kuin etelässä.”

    Ja niitä 141-tukia on jo leikattu ja lisää menee 2013 mennessä. Joten maatalouden harjoittaminen on pohjoisessa edullisempaa kuin etelässä. Ja jos talouden lainalaisuudet yhtään pätevät niin tuotanto siirtyy edullisimmille alueille. Mistä siirtymisestä on kaikki merkit jo näkyvissä, asialle ei vain jostakin syystä haluta tehdä mitään? Jotenkin tulee tunne että uhrataan etelän maatalous pohjoisen hyväksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  365. eemeli kirjoitti 25.2.2010 kello 13:18

    “Kansallinen tuki vääristää” kirjoitti:

    “Ja niitä 141-tukia on jo leikattu ja lisää menee 2013 mennessä. Joten maatalouden harjoittaminen on pohjoisessa edullisempaa kuin etelässä. Ja jos talouden lainalaisuudet yhtään pätevät niin tuotanto siirtyy edullisimmille alueille. Mistä siirtymisestä on kaikki merkit jo näkyvissä, asialle ei vain jostakin syystä haluta tehdä mitään? Jotenkin tulee tunne että uhrataan etelän maatalous pohjoisen hyväksi?”

    ********************

    Suurin jarru muutokselle on MTK, sehän on C-alueen miehittämä. AB-alueelta ollut johtokunnan pj savustettiin ulos ja tilalle istutettiin lappilainen “harrastelija” -maidontuottaja: sekä isäntä että emäntä käyvät tilan ulkopuolella palkkatöissä ja palkolliset hoitavat tilan työt. Onnistuu korkeitten KANSALLISTEN tukien ansiosta.

    Aiemmin oli voimassa herrasmiessopimus, minkä mukaan MTK:n johtokunnan ja valtuuskunnan puheenjohtajuudet jaetaan AB- ja C-alueitten kesken, viime vuonna C-alue kaappasi enemmistöllään kaikki paikat…ja politiikka on sen mukaista.

    MTK pitää saada ulostettua maatalouden päätöksenteosta, vain lakisääteinen kuuluminen jääköön jäljelle….eikä siitäkään tarvitse välittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  366. eemeli kirjoitti 1.3.2010 kello 9:16

    Turun Sanomat:
    Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
    ********************************

    TS/Harri Kavén

    Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
    MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
    Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta

    (HARRI KAVÉN)

    Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.

    Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.

    Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.

    Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.

    – C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.

    EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.

    Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.

    Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.

    Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.

    Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.

    MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.

    – Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.

    Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.

    Etelän viljelijöistä taksisuhareita
    Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.

    Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:

    “Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.

    Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.

    – Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.

    – Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.

    Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.

    – Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.

    Julkaistu 31.1.2005 3:00:18

    ********************************

    Edellämainitussa v. 2005 MTK:n Oulun kokouksessa silloinen pj Esa Härmälä uhkasi erota, jos maa jaetaan kahteen jyrkästi eriarvoiseen alueeseen. Nyt Härmälä on muissa hommissa ja C-alue on miehittänyt kokonaan MTK:n. Johtokunnan pj on lappilainen maidontuottaja ja valtuuskuntaa isännöi Puumalan mies.

    Onkin todennäköistä, että MTK aikoo nyt toteuttaa Oulun kokouksessa keskenjääneen maan jaon kahteen jyrkästi erilaiseen alueeseen, korkean tuen hyvinvoipaan C-alueeseen ja tuettomaan ja kuihtuvaan etelän AB-alueeseen.

    Kepu neuvotteli Heikki Haaviston johdolla yksin maatalouden EU-liittymissopimuksen, Etelä-Suomi jätettiin heitteille. Nyt kepu/MTK aikoo viedä etelän maatalouden alasajon loppuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  367. Evert The NeveRest kirjoitti 5.3.2010 kello 10:00

    Nyt viimeistään otsikon väite on todistettu. HOK hankkii maitonsa Arla-Ingmannilta. Hesarin jutussa MTK:n edustaja uhoaa “Valion periaatteena on ollut, että maito haetaan kaikilta tiloilta Utsjokea myöten”.

    Niinpä, Ingmannin maito on etelässä lähiruokaa. Ruotsista tuotu kansallisesta maataloustuesta vapaa raakamaito jalostetaan kulutusmaidoksi Hämeenlinnassa. Se työllistää ruokaketjussa tuhansia suomalaisia vai miten se Valion mainos menikään.

    p.s. joidenkin tietojen mukaan Valio tuo Etelä-Suomeen maitoa Virosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  368. TimoT kirjoitti 5.3.2010 kello 10:58

    Oletkos Evert verrannut Arlan ruotsalaisperäisen maidon kuluttajahintaa Suomessa ja Ruotsissa? Tietojeni mukaan se on Ruotsissa kalliimpaa eli maidon kuljettaminen laskee sen hintaa? Mitä kauempaa, sen halvempaa kuluttajalle.
    Valio kyllä omistaa meijereitä Virossa, mutta ilmeisesti se on liian lähellä, jotta sieltä kannattaisi lähteä maitoa kuljettamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  369. B.J kirjoitti 5.3.2010 kello 11:51

    Samasta uutisesta MTK:n edustajan suusta:

    “Jopa 600 000 litran villejä maitoeriä on liikuteltu Euroopassa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  370. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2010 kello 12:03

    HOK-Elanto kilpailutti Ingmania ja Valiota KOTIMAISESTA PERUSMAIDOSTA. Kyse on siis suomalaisesta maidosta, jonka Ingman vain onnistuu tuottamaan selvästi (5-6 senttiä/litra) Valiota halvemmalla. Tämän lisäksi HOK-Elanto myy Arlan ruotsalaista maitoa, joka on selvästi merkitty ruotsalaiseksi. Se on noin 10 senttiä/litra halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  371. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.3.2010 kello 12:13

    “TimoT kirjoitti 5.3.2010 kello 10:58
    Oletkos Evert verrannut Arlan ruotsalaisperäisen maidon kuluttajahintaa Suomessa ja Ruotsissa?”

    Valio vie täältä maitotuotteita Viroon, tiedätkös myydäänkö Valion tuotteet halvemmalla vai kallimmalla Tallinnassa kuin Helsingissä? Hinnoittelu on aina sellaista mielenkiintoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  372. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.3.2010 kello 12:17

    “Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2010 kello 12:03
    HOK-Elanto kilpailutti Ingmania ja Valiota KOTIMAISESTA PERUSMAIDOSTA. Kyse on siis suomalaisesta maidosta, jonka Ingman vain onnistuu tuottamaan selvästi (5-6 senttiä/litra) Valiota halvemmalla.”

    Sitä voi jokainen tietysti miettiä että mistä tuo ero johtuu? Valion tuottajista iso osa on pohjoisessa c-alueella, Ingmanin tuottajat taas etelässä. Rahtikuluilla ja keräilykuluilla voi olla osansa tuohon hintaeroon? Tietysti löytyy muitakin tehokkuustekijöitä yrityksistä varmasti tai siis eroja. Mutta valitettavasti tukipolitiikalla ajetaan maitoa yhä vaan pohjoisemmaksi niin että tämä Ingmanin voitto voi tulla suomalaisille tuottajille kalliiksikin. Ensin hyllyissä on Ingmanin tuotteet mutta jos tuotanto hiipuu etelästä nykyistä tahtia niin ne korvautuvat tuontimaidolla. Toivottavasti tukipolitiikassa tapahtuisi jonkunlaista järkevöitymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  373. TimoT kirjoitti 5.3.2010 kello 13:24

    Suomalaisen maidon osalta asia on OK, jos kilpailutus on tehty oikein. Tuota vain ihmettelen, miksi Arlan kannattaa rahdata maitoa Suomeen, kun se saisi sille maidolle paremman hinnan Ruotsista. Ruotsihan on aliomavarainen maidon ja usempien muidenkin elintarvikkeiden suhteen, joten markkinoille kyllä tuo Suomeen tuotu määrä sopisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  374. Evert The NeveRest kirjoitti 5.3.2010 kello 14:42

    Asia on tulkittu kolauksena Suomi-maidolle. MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa paheksui HS:ssa HOK-Elannon ratkaisua ja pelkäsi ilmiön uhkaavan suomalaista maitohuoltoa.

    HOK-Elanto perusteli “maitohuoltoaan” ja ratkaisua logistisilla syillä. MTK:n edustaja uhosi, että Valio hakee maidon vaikka Utsjoelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  375. Evert The NeveRest kirjoitti 5.3.2010 kello 15:01

    Hulluinta asiassa on, että Timo Kalli (kesk) sanoo, että HOK vaarantaa Itämeren alueen maitomarkkinat. Samaan aikaan Suomen maidontuotanto on siirretty tukiaisilla Lappiin kauaksi Itämerestä.

    Kalli ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) julistavat Verkkoapilassa maitosodan.

    http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/8101.html?view=tpn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  376. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 5.3.2010 kello 15:30

    “TimoT kirjoitti 5.3.2010 kello 13:24 Tuota vain ihmettelen, miksi Arlan kannattaa rahdata maitoa Suomeen, kun se saisi sille maidolle paremman hinnan Ruotsista.”

    Oletko varma että tuo on tilanne? En ole ihan varma mikä on tilanne juuri nyt mutta joku aika sitten jokainen litra ruotsalaista maitoa joka onnistuttiin täällä kaupalle ja muille myymään suomalaisella sisäänostohinnalla ilmeisesti lisäsi Arlan tilityskykyä ruotsalaisille tuottajille. Nyt kun valuuttakursseissa ja ilmeisesti sisäänostohinnoissakin on tapahtunut muutoksia niin en sano mikä on tämänhetkinen tilanne mutta tuskin omaksi tappiokseen kauaa tuovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  377. eemeli kirjoitti 7.3.2010 kello 0:50

    Tanskassa on maidosta runsaasti ylituotantoa, se viedään Ruotsiin, Ruotsissa on tällöin liikaa maitoa, se viedään Suomeen (tosin hyvin vähän toistaiseksi n. 3%). Valio vie peräti 40% vastaanottamastaan maidosta ulos, lähinnä Venäjälle.

    Pietarin Olga ja Igor saa suomalaisen veronmaksajan runsaskätisesti sponsoroimia maitotuotteita halvalla.

    Käsittämätöntä on, että Valio on aloittanut maitosodan satakuntalaista Satamaitoa vastaan.

    Kymmenen vuotta sitten Valio kaatoi Aito-Maidon mm. antamalla kauppiaille maitoa pilkkahinnalla, jos Aito-Maito poistuu kaupan hyllyiltä. Tekeekö Arla saman tempun nyt Valiolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  378. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 11.3.2010 kello 19:00

    Huomasin tuollaisen vanhahkon uutisen kuin
    http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/Mielipide/1194633520202/artikkeli/suurnavetoita+ei+syyta+tukea.html

    Ja pieni lainaus:
    “Lapissa perheviljelmiin perustuvalle maataloudelle 200 lehmän tukikatto riittää vallan hyvin. Siinä on vielä runsaasti kasvun varaa nykytilanteeseen verrattuna. Jos sen sijaan tukea annettaisiin teollisuuslaitosten kaltaisille navetoille, niin silloin annettaisiin myös kaikkien tukien lopettamista vaativille hyvä ase käteen. Silloinhan tuki kilpailua väärentävästi kohdistuisi muille kuin lappilaisille perheviljelmille.”

    Hyvä logiikka? Kilpailua saa vääristää kunhan siitä kilpailun vääristymisestä hyötyvät jo olemassa olevat lappilaiset tilat? Jos samaa vääristävää tukirahaa olisi joku muu tulossa käyttämään niin se on kilpailua vääristävää? Mutta jostakin kumman syystä kun se kohdistuu lappilaisille niin se ei olekaan vääristävää? Ei ymmärrä ei?

    Mutta kannattaa lukea koko juttu, jos te ymmärrätte asian paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  379. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 19.3.2010 kello 18:54
  380. eemeli kirjoitti 21.3.2010 kello 8:42

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/maatalous_ei_kannata/

    Kepulandiasta on pikkuhiljaa alkanut valua tietoa rehupulasta, mm. 100 km säteellä Kiuruvedeltä haalitaan parhaillaan rehua mistä vain saadaan.
    Tämä siitä huolimatta, että tuolla alueella on raivatu hirvittävät määrät uutta peltoa…vaikka meillä on sitä jo ennestään puoli miljoonaa ha liikaa. Pellonraivaus on ollut “rikos” maatalouttamme kohtaan. Se on mahdollistunut vain korkeitten C-alueen kotieläintukien vuoksi: kannattaa raivata, vaikka peltoa ei saisi peltotukien piiriin.

    Tässä kulminoituu koko MTK/kepulaisen maatalouden järjettömyys: kotieläintalous on siirretty pohjoiseen, rehupula, samaan aikaan etelässä “kaikki” pellot viljalla ja ihmetellään, minne saisi sijoitettua kaikki tuotettu vilja, sitä kun on varastossa jo ensi vuodenkin tarpeet. Etelässä on laitettu peltoja kesannolle ja lisää kehotetaan laittamaan, pohjoisessa raivataan uutta. AB-alueen kannattavuus erittäin heikko.

    Kepulaisten neuvottelemassa EU-liittymissopimuksessa jätettiin Etelä-Suomi täysin heitteille, mm. kaikki kansalliset tuet poistuvat vuoteen 2013 mennessä, pohjoiselle C-alueelle neuvoteltiin huomattavat “pitkäaikaiset” kansalliset tuet. Lisäksi MTK junttasi heti jäsenyyden alussa EU:n määräämät korotetut investointituet pois AB-alueelta, samoin alueen nuorten viljelijöitten tuen, C-alueella sitä maksetaan edelleenkin. MTK on AB-alueen vihollinen numero kaksi (kepun jälkeen).

    Nyt kun meillä on ollut seitsemän vuoden ajan keskustalainen maatalousministeri, on tilanne vain pahentunut. mm. Sirkka-Liisa Anttila on koko ajan kehuskellut, kuinka hän on neuvotellut MTK:n kanssa enemmän kuin yksikään edeltäjänsä. …ja tämä on myös näkynyt: onhan MTK on C-alueen miehittämä.

    Edellinen maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) toimi ennen kansanedustajuutta MTK:n toiminnanjohtajana.
    Etelä-Suomessa alkaa maidontuotanto hiipua lopullisesti. Tämä näkyy myös kauppojen ostopolitiikassa: otetaan kauppojen hyllylle “logistisista ja tuotannollisista syistä johtuen” tanskalais-ruotsalaisen Arla Ingmanin maitoa, tosin vielä toistaiseksi 80 prosenttisesti Suomessa tuotettua.

    Vuoden päästä on keskustapuolue ajettava oppositioon ja maataloudesta on yritettävä pelastaa vielä se, mitä on pelastettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  381. eemeli kirjoitti 21.3.2010 kello 9:21

    Tänä vuonna aiotaan ottaa C-tukialueella 6000 ha uutta raivattua peltoa tukien piiriin.

    Samanaikaisesti etelässä AB-alueella tullaan kustannus- ja markkinointiongelmien vuoksi kesannoimaan peltoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin itsenäisen Suomen historiassa.

    On tämä MTK/kepun maatalouspolitikka järjetöntä vain oman vaalikarjan ruokkimista. Keskustalaisista maatalousministereistä on päästävä eroon ja pian sittenkin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  382. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 21.3.2010 kello 11:38

    Ihan tuossa avauksessaan Osmo ihmetteli että “Jotain vikaa on maatalouspoliittisessa keskustelussamme, jos tällaisen asian käsittelyyn ei ole minun blogiani parempaa foorumia.”

    Nyt kun katsotaan tuota avausta:
    http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=16826.0

    ja mietitään hiukan niin aika äkkiä tajutaan mikä on tilanne? Vaikka tukiero olisi miten epäoikeudenmukainen ja ehkä jopa perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen ja saisi aikaan pitemmällä kaavalla ei-toivottuja ilmiöitä kuten tuotannon siirtymisen epäsuotuisille alueille niin “oman porukan” kesken ei kerta kaikkiaan asialle mitään voida tehdä. Löytyy ilmeisesti liian paljon sellaisia jotka hyötyvät nykyisestä tilanteesta ja tilanteella ei siksi ehkä halutakaan tehdä mitään. Nyt sitten otetaan välineeksi jopa facebook, yritetään kaikin keinoin tuoda vallitseva epäoikeudenmukainen tilanne suuremman yleisö tietoisuuteen. Näin siksi että asioista ei “oman porukan” ulkopuolella juurikaan tiedetä ja osa ei välitäkään ja kun vielä alan politiikkakin jopa porvaripiireissä on omittu yhden puolueen asiaksi niin vaikuttaiskeinot on haettava muualta? Ehkä kun tarpeeksi moni veronmaksaja saa tietoonsa että rahoittaa tukieuroilla tuotannon siirtymisen alueille joilla varmasti jatkossakin tarvitaan niitä tukieuroja niin tapahtuukin jotakin? Ehkä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  383. eemeli kirjoitti 23.3.2010 kello 8:13

    Pohjoisessa on kova rehupula, säilörehua haetaan jo satojen kilometrien päästä.

    Etelässä on yli vuoden viljat varastossa ja peltoja laitetaan kesannolle.

    Pohjoisen rehupula iski, vaikka siellä on raivattu pirusti uutta peltoa. Johtuu natakarjatalouden siirtymisestä pohjoiseen pahasti vääristyneet tukipolitiikan seurauksena…kepun ja MTK:n aikaansaannos.

    Esimerkiksi Kiuruvedellä on sekä lehmien että peltoalan määrä liki kaksinkertaistunut EU-jäsenyyden aikana.

    Pohjoisen maatalous tulee suomalaiselle veronmaksajille kalliiksi, kansalliset tuet ovat siellä hyvin korkeat. Nyt kun valtio joutuu tekemään kovia leikkauksia menoihinsa, on pohjoisen kansalliset maataloustuet ensimmäinen löysä raha, mitä voi leikata reippaasti.

    Toinen hyvä kohde on Sosiaali- ja Terveysministeriön budjetissa oleva yli 200 milj euron maatalouden lomitustuki. Suomi on ainoa maa maailmassa, missä valtio kustantaa maatalouden lomittajat ts. maatilojen työntekijät. Sosiaalirahoille olisi parempaakin käyttöä.

    Hyvä esimerkki maatalouspolitiikan järjettömyydestä on se lappilainen suuri maitotila, missä sekä isäntä että emäntä kayvät tilan ulkopuolella töissä, tilan työt tekee lähinnä ulkomainen työvoima. Kansallista tukea suoraan Suomen valtion kassasta saa tila yli 100.000 euroa vuodessa. Lisäksi tila on saanut satojentuhansien investointiavustukset Suomen valtiolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  384. Kyllä näin on kirjoitti 23.3.2010 kello 18:02

    Harvinaisen viisaasti edustaja Soinivaara kirjoitti,juuri niin kuin asia on .Harmi että meidän valtakunnantason luottamushenkilöt ovat olemukseltaan kuin sätkynukkeja joille on yksi asia yli muiden ,OMANEDUNVALVONTA

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  385. Evert The NeveRest kirjoitti 31.3.2010 kello 20:27

    Suomessa toimii kaksi erääseen vapaa-ajan, luonnon harrastamiseen liittyvää nettikauppaa. Kumpikin myy tilbehööriä netissä.

    Toisen yrityksen kotipaikka on kaupunki, toisen maalaiskunta.

    Maalaiskunnassa sijaitsevat nettikauppa on alkanut kasvaa rytisten. Sillä on kalliita mainoksia alan julkaisuissa. Nyt sillä on messuilla valtavan suuri (ja kallis) osasto ettei millään nappikaupalla sellaiseen ole varaa.

    Selailin tätä loistoa nettikaupan sivuilla ja sitten silmäni kiinnittyi sivuilla olevan sponsorin logoon: MAASEUTURAHASTO!

    Maaseuturahasto rahoittaa yrityksiä, jotka monipuolistavat maaseudun elinkeinoja. Kahden henkilön pääasiassa halpatuontitavaroita myyvä nettikauppa onko sellainen? Kohta kaikki on maaseudulla, kun sana kiertää. Riittävätkö avustusrahat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  386. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 18.8.2010 kello 15:17

    Tuosta kansallisen tuen vaikutuksesta näkyy jatkuvasti merkkejä, tuossa tuorein:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/

    Kansallinen tuki vääristää kannattavuutta ja aiheuttaa sen että tuotanto kannattaa parhaiten pohjoisessa ja heikoimmin etelässä. Ja yleensä huonosti kannattavat yritykset lopettavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  387. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 22.11.2010 kello 10:39

    No niin! Nyt alkaa ilmeisesti pikku hiljaa täälläkin tietyt tahot tunnustaa mitä on tapahtumassa! Tuotanto on siirtymässä pohjoiseen ja nyt sitten tehdään asialle jotakin:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/

    ja lainaus
    “Järeitä keinoja C-alueen maidontuotannon supistamiseksi tarvitaan, koska alueella tuotetaan maitoa jatkuvasti yli kiintiön eikä tuotannon kasvuvauhti osoita laantumisen merkkejä. Pohjoisen tuen perusteissa kuitenkin todetaan, että tuki ei saa johtaa tuotannon kasvuun.”

    Nyt veikkaan että se mitä on tapahtunut niin joko komission taholta tai naapurimaiden taholta on huomattu että c-alueen tuotanto on tämän “säilyttävän” tuen varassa kasvanut ja alkavat kysellä että “mikä ihme se sellainen säilyttävä tuki on kun kiintiöt paukkuu yli rajusti” varsinkin kun samaan aikaan ab-tuotanto pienenee. Paha perustella luonnonoloilla tms että minkä takia parempien olojen mutta huonompien tukien etelässä tuotanto pienenee mutta suurempien tukien pohjoisessa kasvaa. Olisiko mahtaa tukieron aikaansaamalla kannattavuuserolla mitään tekemistä asiassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  388. kansallinen tuki vääristää kirjoitti 20.5.2011 kello 12:30

    Toivottavasti hallitusneuvotteluissa muistetaan muiden tärkeiden asioiden ohella tämäkin? Ja nyt kun varmasti erilaisia säästökohteita etsitään niin pelkkä kansallisen tuen leikkaus olisi 0,5 miljardia ja sen leikkaus kohdistuisi lähinnä pohjoiseen ja korjaisi tätä vääristymää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus