Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe

Maa­ta­lous­tuo­tan­non ja sen sisäl­lä eri­tyi­ses­ti kotie­läin­tuo­tan­non vai­heit­tai­nen siir­tä­mi­nen ete­läs­tä sie­det­tä­vis­tä vil­je­ly­olois­ta poh­joi­sen lähes epä­toi­voi­sil­le alueil­le on suu­ri kan­sal­li­nen vir­he, joka tulee hei­ken­tä­mään Suo­men maatalousmaana.

Tämän pals­tan ilmei­ses­ti kom­men­toi­duin kir­joi­tuk­se­ni on hei­nä­kuus­sa jul­kais­tu kir­joi­tus maa­ta­lous­tues­sa mil­joo­nat ovat hal­po­ja, johon on tul­lut jo yli 460 kom­ment­ti­pu­heen­vuo­roa. En ole itse jak­sa­nut argu­men­toin­tia enää oikein seu­ra­ta. Kes­kus­te­lu on kään­ty­nyt poh­joi­sen ja ete­län vil­je­li­jöi­den nokit­te­luun sii­tä, vää­ris­tää­kö kan­sal­li­nen ”vuo­ris­to­tu­ki” maa­ta­lou­den har­joit­ta­mis­ta Suo­men sisäl­lä. Jotain vikaa on maa­ta­lous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sam­me, jos täl­lai­sen asian käsit­te­lyyn ei ole minun blo­gia­ni parem­paa foorumia.

 Poh­joi­ses­sa on vaa­dit­tu, että hei­dän hei­kom­pia vil­je­ly­olo­suh­tei­taan kom­pen­soi­daan makswa­mal­la suu­rem­paa tukea kuin ete­läs­sä. Kun esi­mer­kik­si mai­don­tuo­tan­to vähe­nee ete­läs­sä ja lisään­tyy poh­joi­ses­sa, vai­kut­taa ulko­puo­li­sel­ta sil­tä, että kyse on yli­kom­pen­soin­nis­ta. Yli­kom­pen­soin­tia ei voi perus­tel­la miten­kään, mut­ta pitäi­si­kö ero­ja kom­pen­soi­da edes täy­teen mää­rään asti?

Jos epäe­dul­li­sia tuo­tan­to-olo­suh­tei­ta vas­taan tul­laan voi­mak­kaas­ti, tuo­tan­to ei hakeu­du edes Suo­men sisäl­lä sin­ne, mis­sä se oli­si edul­li­sin­ta. Kun luon­no­no­lo­suh­teet muu­ten­kin ovat suo­ma­lais­ta maa­ta­lous­tuo­tan­toa vas­taan, pitää­kö tätä hait­taa vie­lä itse lisä­tä sil­lä, että hylä­tään vil­ja­vat pel­lot ja rai­va­taan tilal­le pal­jon huo­nom­paa pel­toa? Jot­ka näin teke­vät, luot­ta­vat mie­les­tä­ni lii­kaa ante­li­aan tuki­po­li­tii­kan pysy­vyy­teen. Jos vaik­ka­pa kan­sain­vä­li­sis­sä kaup­pa­neu­vot­te­luis­sa pää­dy­tään sii­hen, että teol­li­suus­maat jou­tu­vat supis­ta­maan maa­ta­lous­tu­ki­aan ja avaa­maan kaup­paan­sa, äärio­loi­hin ajet­tu Suo­men maa­ta­lous jou­tuu pal­jon suu­rem­piin vai­keuk­siin kuin jou­tui­si, juos yrit­täi­sim­me itse teh­dä maa­ta­lous­tuo­tan­nos­tam­me kilpailukykyisempää.

Suo­mel­la on jär­jel­li­set vil­je­ly­olot ete­läs­sä ja Poh­jan­maal­la. Vähän lii­oi­tel­len voi­daan sanoa, että menes­ty­mään pys­ty­vän suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuo­tan­non pahin vihol­li­nen ei ole­kaan ulko­mai­nen kil­pai­lu vaan yli­tuet­tu C‑tukialueiden tuotanto.

389 vastausta artikkeliin “Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe”

  1. Maa­ta­lous­tu­ki­asiat on teh­ty niin vai­keak­si vii­da­kok­si, että en usko asian ole­van enää kenen­kään hal­lus­sa. Koko jär­jes­tel­mä pitäi­si pur­kaa ja miet­tiä uusik­si. Mut­ta sepäs ei tule tapah­tu­maan kovin nopeas­ti, kos­ka jär­jes­tel­mä on EU:n jär­jes­tel­mä ja sen nyky­ti­la on syn­ty­nyt vuo­si­kym­men­ten aika teh­ty­jen komp­to­mis­sien ja leh­män­kaup­po­jen tulok­se­na. Eus­sa­han on totut­tu kyt­ke­mään aina asioi­ta toi­siin­sa, pait­si Suomi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Soi­nin­vaa­ra halu­aa, että Poh­jois-Suo­mi tyh­jen­ne­tään ete­lään, mikä on hyvä idea. Suo­mel­la on näkö­pii­ris­sä val­ta­va jul­ki­sen talou­den vaje lähin­nä eläk­kei­den ja ter­vey­den­huol­lon takia mut­ta muu­ten­kin. Luu­lee­ko joku, että 67 vuo­den elä­keiäl­lä uhkail­tu tur­ku­lai­nen (minä) aikoo jat­kos­sa elät­tää näi­tä poh­joi­sen maa­jus­se­ja vain sen takia, että Kepul­le riit­täi­si äänes­tä­jiä ja että ne voi­si tap­paa toi­si­aan ja itse­ään enem­män kuin Venäjällä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Samal­la lail­la, mut­ta vähän toi­ses­ta vink­ke­lis­tä ajat­te­lee sak­sa­lai­nen, joka aje­lee Suo­mes­sa. Mitä hel­ve­tin jär­keä on tukea Suo­men maa­ta­lout­ta, tämä­hän on tun­draa ja suo­ta koko maa. Niinpä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Niin­pä. Kan­nat­taa­ko Suo­mes­sa EU:n nähö­kul­mas­ta tuot­taa mitään? 

    Glo­baa­lis­ta näkö­kul­mas­sa tääl­lä menes­tyy vain hyvin­voin­tiklus­te­ri, rahan­ja­ko läs­nä­oloa vas­taan. Joten ei Suo­mi tyh­je­ne, vaik­ka tuo­tan­to­toi­min­ta koko­naan ete­läm­pään muuttaisikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo hyvä! Kir­joi­tat, että Suo­mel­la on jär­jel­li­set vil­je­ly­olot ete­läs­sä ja Pohjanmaalla.

    C‑alueen tuo­tan­nos­ta kui­ten­kin val­tao­sa on nime­no­maan Poh­jan­maal­la: Esi­mer­kik­si Lapin maa­ta­lous­tuo­tan­to on vain noin 2,2% Suo­men maa­ta­lous­tuo­tan­nos­ta vaik­ka Lapin asu­kas­mää­rä on n. 3,5% suo­men asukasmäärästä.

    Par­hai­ten pel­to­vil­je­lyn kan­nat­ta­vuut­ta eri alueil­la kuvaa se, pal­jon­ko vil­je­ly­käyt­töön ostet­ta­vas­ta pel­los­ta maksetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Joo­pa joo . Monet maat ( Yhdys­val­lat , Bri­ta­nia , Austra­lia ) ovat pet­tä­neet alku­pe­räis­väes­tön , älkää teh­kö samaa vir­het­tä Suomessa .

    Ete­län mai­don tuo­tan­to kai­pai­si lisä­tu­kea pari — nel­jä sent­tiä lit­ral­ta mut­ta tah­too jää­rä poli­tiik­ko­jen tyh­jik­si lupauk­sik­si tai val­taa tavoit­te­le­vien tyh­jäk­si höli­näk­si jol­la ei ole merkitystä .
    Älkää otta­ko toi­sil­ta vaan anta­kaa muil­lek­kin yhtei­ses­tä potista .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Täs­sä MTK:n nykyi­sen pj:n mai­to­ti­la Lapissa.

    http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm

    Alun­pe­rin pel­toa 6 ha, nyt rai­vat­tu EU-jäse­nyy­den aika­na lähes 100 ha.

    EU-tuki 41 000 e, kan­sal­li­nen tuki Suo­men val­tion kas­sas­ta 128 000 e.

    Isän­tä ja emän­tä käy­vät koko­päi­vä­töis­sä tilan ulko­puo­lel­la, vie­ras­työ­voi­ma hoi­taa maa­ti­lan työt.

    Poh­joi­sen C‑alueen mai­to­mie­het ovat mie­hit­tä­neet MTK:n.

    Nyt teh­dys­sä v. 2010 tuki­rat­kai­sus­sa C‑alueen mai­to­tu­kia koro­te­taan, val­tiol­ta uut­ta rahaa, ete­län AB-alu­eel­le ei mitään. 

    Kiu­ru­ve­del­lä on sekä pel­to­heh­taa­rit että leh­mä­mää­rä kak­sin­ker­tais­tu­nut EU-aka­na. Ete­län tuo­tan­toa on ajet­tu alas.

    EU EI PAKOTA SUOMEA MAKSAMAAN KANSALLISIA TUKIA!!!! EU mää­rää ainos­taan mak­set­ta­vil­le tuil­le ylärajan. 

    Täs­sä mai­don tuo­tan­to­tuet, ei ihme, jos tuo­tan­to siir­tyy pohjoiseen:

    Mai­don tuotantotuki

    Mai­don tuo­tan­to­tu­kea voi­daan mak­saa haki­jal­ta vuon­na 2009 mark­ki­noin­tiin oste­tus­ta ja hyväk­sy­tys­tä tai kulut­ta­jil­le suo­raan myy­dys­tä mai­dos­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukia­lue senttiä/litra
    Ulko­saa­ris­to, tukia­lue A ja B .….….….….…4,0
    Man­ner-Ahve­nan­maa .….….….…..4,0
    Muu A- ja B‑tukialue .….….……2,8

    Mai­don tuo­tan­to­tu­kea voi­daan mak­saa haki­jal­ta vuon­na 2009 mark­ki­noin­tiin oste­tus­ta ja hyväk­sy­tys­tä tai kulut­ta­jil­le suo­raan myy­dys­tä mai­dos­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukia­lue senttiä/litra
    C1 .….….….….…..7,6
    C2 .….….….….…..8,3
    C2 poh­joi­nen ja saa­ris­to .….….….… 12,3
    C3P2 .….….….….….….….….…14,0
    C3P3, P4 .….….….….….….….….……16,6
    C4P4 .….….….….….….….….…21,3
    C4P5 .….….….….….….….….…30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Samal­la lail­la, mut­ta vähän toi­ses­ta vink­ke­lis­tä ajat­te­lee sak­sa­lai­nen, joka aje­lee Suo­mes­sa. Mitä hel­ve­tin jär­keä on tukea Suo­men maa­ta­lout­ta, tämä­hän on tun­draa ja suo­ta koko maa. Niinpä.”

    Luul­ta­vas­ti sak­sa­lai­nen oli­si oikeassa.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen­kään ei pal­joa auta, jos hal­lan­vaa­ra ei katoa, mitä se ei kai tee. 

    Parem­pi maa­il­ma toi­mi­si niin, että suo­ma­lai­nen suun­nit­te­li­si kän­nyk­kää ja ostai­si vil­jan niil­tä, joil­ta maan­vil­je­ly sujuu parem­min kuin kän­ny­kän suunnittelu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Maa­ta­lou­den alue­tuet ovat Suo­men lakien vastaisia.

    Yhden­ver­tai­suus­la­kia sovel­le­taan lain 2. pykä­lä­län mukaan sekä jul­ki­ses­sa että yksi­tyi­ses­sä toi­min­nas­sa, kun kysy­mys on itse­näi­sen amma­tin tai elin­kei­non har­joit­ta­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä taik­ka elin­kei­no­toi­min­nan tukemisesta.

    Yhden­ver­tai­suus­la­ki kos­kee siis myös maa­ta­lout­ta. Alue­tuet aset­ta­vat maan eri osien vil­je­li­jät eri­lai­seen ase­maan ja alue­tuet ovat yhden­ver­tai­suus­lain vas­tai­sia. Lais­sa ei ole mitään, mikä edes viit­tai­si tilan­tei­siin, jois­sa eriar­vois­ta­vat tuet oli­si­vat sallittuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kul­ler­vo:
    On siel­lä poh­joi­ses­sa mui­ta­kin kuin maa­jus­se­ja ja kepu­lai­sia. Myös maa­ta­lous elin­kei­no­na on vain yksi monien jou­kos­sa. Eikä sii­hen ammaat­tiin ole kovin suur­ta tun­kua mis­sään päin Suomea.

    Toki maa­ta pitää vil­jel­lä suo­mes­sa­kin ja mie­lui­ten siel­lä mis­sä se luon­non olo­suh­tei­den kan­nal­ta on edullisinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Mis­sään muus­sa EU-maas­sa ei maataloustukijärjestelmä´ole niin moni­mut­kai­nen kuin Suo­mes­sa, joten ei ole EU:n syy tämä maa­ta­lou­den byro­krar­tia ja moni­mut­kai­suus, ei aina­kaan yksin EU:n

    Suu­ri syyl­li­nen jär­jes­tel­män moni­mut­kai­suu­teen on mei­dän kotoi­nen MTK:mme, joka vuo­sien aika­na on vaa­ti­nut tuki­jär­jes­tel­miin poik­keuk­sia ja poik­keuk­sien poik­keuk­sia eri tuo­tan­to­suun­tia kos­ke­vis­sa yksityiskohdissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Minun mie­les­tä siir­to­suun­ta tuli­si olla ete­lä, esim. koko poron­hoi­toe­lin­kei­no pitää siir­tää parem­mil­le lai­tu­mil­le ete­lään. Siel­lä on loput­to­mat jäkä­lä-ja lup­po­maat, ja lähes saman­lais­ta pai­men­to­lai­suus­kan­saa on tuo­tu kym­me­niä­tu­han­sia maahanmuuttaja/pakolaisina/turisteina.

    Halal­po­roa se olla pittää..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Jou­ni Lund­qvist kirjoitti:

    Samal­la lail­la, mut­ta vähän toi­ses­ta vink­ke­lis­tä ajat­te­lee sak­sa­lai­nen, joka aje­lee Suo­mes­sa. Mitä hel­ve­tin jär­keä on tukea Suo­men maa­ta­lout­ta, tämä­hän on tun­draa ja suo­ta koko maa.”

    En usko että sak­sa­lai­nen Suo­mes­sa ajaes­saan kiin­nit­tää asi­aan mitään huo­mio­ta. Ehkä parem­pi ver­taus oli­si Sak­san itä­sen osan saa­mat raken­ne­tuet, jol­la infra­struk­tuu­ria on lai­tet­tu kuntoon.

    Jos joku halu­aa viih­det­tä itsel­leen, niin kysy­köön maa­ta­lous­mi­nis­te­riös­tä kuin­ka moni maa­ta­lous­hal­lin­non vir­ka­mies on samal­la maa­ta­lous­tu­kien saa­ja ja kuin­ka moni on teh­nyt maa­ta­lous­yrit­tä­mi­ses­tään sivu­toi­mi-ilmoi­tuk­sen tai pyy­tä­nyt sivu­toi­mi­lu­paa. Eri­tyi­sen jän­nää on se, että maa­ta­lous­tu­kea saa­va vir­ka­mies käsit­te­lee vil­je­li­jöi­den tuki­asioi­ta, kos­ka se oma tukia­no­mus löy­tyy samas­ta kasas­ta ja tie­to esi­mer­kik­si tule­vas­ta tar­kas­tuk­ses­ta voi hyvin­kin löy­tyä tuki­re­kis­te­reis­tä, joten on aikaa val­mis­tau­tua. Ehkä voi­si puhua intressiristiriidasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Re Mat­ti. “par­hai­ten pel­to­vil­je­lyn kan­nat­ta­vuut­ta eri alueil­la kuvaa se, pal­jon­ko vil­je­ly­käyt­töön ostet­ta­vas­ta pel­los­ta maksetaan”

    Voi ei, mikä­hän oli­si vil­ja­pel­lon arvo esim Rova­nie­mel­lä ilman tukiai­sia, täs­tä­hän juu­ri on kyse.
    Ällöt­tää aja­tus­kin sii­tä, mit­kä tahot tätä maa­ta oikeas­ti hal­lit­see. MTKSAK.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Luin myös sitä edel­lis­tä kir­joi­tus­ta muu­ta­man ker­ran, mut­ta lop­tein kun sii­nä alkoi esiin­tyä niin pal­jon vir­hei­tä ja tar­koi­tuk­sel­la levi­tet­tyä vää­rää tie­toa, kuten täs­sä­kin alus­tuk­ses­sa on.

    Täs­sä esim. anne­taan ymmär­tää, että maa­ta­lou­del­la on parem­mat tuet ete­läs­sä kuin poh­joi­ses­sa, tosia­sia on että parem­mat tuet on vain eläin­tuo­tan­nol­la, pin­ta-ala­tuet eli kas­vin­tuo­tan­to on käy­tän­nös­sä täy­sin samoil­la tuil­la, pää­osa maa­ti­lois­ta on kas­vi­ti­lo­ja kuten viljaa.

    Sit­ten yksi asia, mihin ei ole kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta ja joka vai­kut­taa, nimit­täin maa­ta­lous on erit­täin pää­oma­val­tais­ta toi­min­taa, maa itses­sään on hyvin arvo­kas­ta ja jos kat­so­taan toi­min­nan tuot­toa, tukien jäl­keen­kin niin se ei itse omal­la toi­min­nal­laan mak­sa sii­hen sijoi­tet­tua pää­omaa takai­sin, vaan hom­ma hoi­de­taan eril­lai­sin suku­pol­ven­siir­ty­mis­jär­jes­te­lyin ja kor­ko­tu­ki­lai­noin jne… sys­tee­mein, tämä ongel­ma kär­jis­tyy nime­no­maan ete­läs­sä, jos­sa maan arvo nousee täy­sin jär­jet­tö­mäl­le tasol­le, poh­joi­ses­sa jos­sa maal­la ei ole oikein muu­ta jär­ke­vää käyt­töä hin­nat pysyy joten­kin kuris­sa ja tilat itse kuo­let­ta­vat paremmin.
    Tämä pää­oman aiheut­ta­ma kus­tan­nus itses­sään siir­tää maa­ta­lout­ta kau­em­mas ran­ni­kol­ta, esim. pel­to­heh­taa­ri voi hyvin mak­saa uudel­la­maal­la 25 000 € ja jo kes­ki­suo­mes­sa hin­ta on 4000 €, kes­ki­suo­men ja uude­maan nur­mi­sa­dos­sa ei ole oleel­lis­ta eroa ja nur­mi on se joka eläin­tuo­tan­nos­sa on se pää­la­ji viljelyssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Poh­joi­sen mie­hel­le. Eläin­ti­la tar­vit­see peltoa.

    Poh­joi­ses­sa tou­hu­taan jopa tuhan­nen leh­män nave­toi­ta. Sel­vi­tyk­sen mukaan täl­lai­nen navet­ta ja uudis­tuk­seen tar­vit­ta­va nuor­kar­ja tar­vit­see lan­nan­le­vi­ty­sa­laa vähin­tään 800 heh­taa­ria. Jos tila tuot­taa kar­keat rehut itse, tar­vi­taan pel­toa noin 840 heh­taa­ria. Tukie­ro poh­joi­sen hyväk­si oli­si vuo­des­sa 900.000 euroa.

    Poh­ja­lais­ten ja sata­kun­ta­lais­ten Tor­nion suur­na­vet­ta työl­lis­täi­si kym­men­kun­ta ihmis­tä eli leh­mil­lä ei Lap­pia työllistetä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Yli­kom­pen­saa­tio pitä­nee paik­kan­sa, kun sen on myön­tä­nyt poh­joi­ses­ta ole­va MTK:n nykyi­nen puheenjohtajakin. 

    Jos­tain syys­tä kui­ten­kin Ete­lä-Suo­men ja Ete­lä-Poh­jan­maan (jot­ka ovat näi­tä ns. parem­pia maa­ta­lous­a­luei­ta Päh­ki­nä­saa­ren rajan ete­lä­puo­lel­la) pel­to­maan hin­ta on karan­nut kau­as tuot­toar­von ylä­puo­lel­le. Sen sijaan Oden maatalous“periferiassa” hin­ta­ta­so on vie­lä ihan jär­ke­vä, tuot­toar­voon näh­den. Täl­lä mit­ta­ril­la poh­joi­sen tuki­ta­so ei vie­lä­kään ole täy­sin kompensoitu… 

    Mut­ta se, että jol­la­kin poh­joi­ses­sa menee hyvin tai ete­läs­sä huo­nos­ti, ei ole perus­te mihin­kään: yri­tyk­sis­sä on aina hyviä ja huonoja. 

    Nyky­jär­jes­tel­mää on help­po kri­ti­soi­da, se ei vaa­di kovin suu­ria lah­jo­ja. Mut­ta toi­von, että joku oikeas­ti astuu esil­le ja ker­too, miten alaa uudis­te­taan niin, että kaik­ki ruu­an tuo­tan­nol­le kan­sal­li­ses­ti ja glo­baa­lis­ti ase­te­tut talou­del­li­set ja eet­ti­set pää­mää­rät saavutetaan. 

    Itse nimit­täin uskon, että myös Suo­mes­sa pel­toa­la on syy­tä pitää ruu­an tuo­tan­nos­sa — nyky­sys­tee­mi on kau­ka­na (mie­les­tä­ni) oikeas­ta ja par­haas­ta, mut­ta myös­kään ruu­an tuo­tan­non radi­kaa­li vähen­tä­mi­nen Suo­mes­sa tus­kin on glo­baa­lis­ti kovin vas­tuul­lis­ta politiikkaa. 

    Pet­ri Leinonen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Esko Nie­mel­le:

    Eikös olek­kin haus­kaa täs­sä alue­po­li­tii­kan Suo­mes­sa mm sem­moi­nen että ensin saa­tiin aikai­sek­si hel­sin­ki­läis­ten mök­kei­li­jöi­den tar­vit­se­ma mota­ri Sai­maal­le ja sit­ten vas­ta Tur­ku-Hel­si­ki-Por­voo ja jon­ka jat­koa itä­ra­jal­le vie­lä odotellaan?

    Näkyy­kö­hän Sai­maan mota­ri las­kel­mis­sa­si aluetukena?

    Minus­ta on päi­vän­sel­vä asia että koko Suo­mi pitää pitää asut­tu­na ja tuot­ta­mas­sa tämän maan hyvin­voin­tia sekä hen­ki­ses­ti että muu­toin. Las­kel­mat eri­lai­sis­ta alue­tuis­ta ja nii­den perus­teel­la esi­tet­ty riis­to on aika naii­vi läh­tö­koh­ta, jos­sa irtau­du­taan koko­nai­suu­des­ta ehkä jopa tarkoitushakuisesti.

    Jos Suo­mea ei kan­na­ta pitää asut­tu­na ja toi­min­nas­sa kai­kil­ta osil­taan, niin sit­ten­hän mei­dän kan­nat­tai­si antaa Itä-Suo­mi Venä­jäl­le ja Län­si-Suo­mi Ruot­sil­le jos ne ovat meil­le pelk­kiä rasit­tei­ta, eikö?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Lapin mies kir­joit­ti pel­lon hin­nois­ta eri puo­lil­la Suomea.

    Koko maa­ta­lou­tem­me hul­luus kul­mi­noi­tuu uuden pel­lon rai­vauk­ses­sa, meil­lä on jo ennes­tään puo­li mil­joo­naa heh­taa­ria lii­kaa pel­toa. Rai­vaus­ta teh­dään lähes pel­käs­tään poh­joi­sel­la tukialueella.

    Ete­läs­sä ei juu­ri­kaan ole rai­vat­ta­vaa maa­ta, poh­joi­nen on täyn­nä sopi­via soi­ta ja metsänpohjia.
    Haka­tun met­sän rai­vaa­mi­nen pel­lok­si tulee hal­vem­mak­si kuin met­säk­si uudis­ta­mi­nen ja se alkaa pel­to­na tuot­ta­maan heti. 

    Tör­kein­tä on ollut se, että vaik­ka EU-liit­ty­mi­sen yhtey­des­sä ilmoi­tet­tiin, että uusia pel­to­ja ei ote­ta tukien pii­riin, ei tätä mää­räys­tä ole nou­da­tet­tu. MTK ja kepu aja­vat häi­käi­le­mät­tä oman vaa­li­kar­jan­sa etua, yhteis­kun­nan etu saa väistyä.
    Ete­läs­sä oste­taan pel­toa kovaan­kin hin­taan, pak­ko laa­jen­taa jos aikoo pysyä muka­na tuottajana.

    Kaik­kein sel­vä­piir­tei­sin­tä oli­si, jos myös kotie­läin­puo­lel­la siir­ryt­täi­siin samoi­hin tukiin koko maassa. 

    Yksi hul­luus on sekin, että Lapin poroil­le mak­se­taan hir­mu­tuet, mut­ta ete­läs­sä ole­vil­le poroil­le ei mitään. Poron­hoi­toa kan­nat­tai­si siir­tää ete­lään, pel­loil­la tuo­tet­tai­siin hei­nää ja kau­raa poroil­le, mark­ki­noin­tion­gel­mat lop­pui­si­vat. Poron­li­ha voi­tai­siin mark­ki­noi­da EU-alu­eel­la eksoot­ti­se­na tuotteena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Juu­ri täl­lä het­kel­lä pel­toa on enem­män kuin koti­mai­nen ruu­an­ku­lu­tuk­sem­me vaa­tii. Jos pel­toe­ner­gian tuo­tan­to on nykyi­sen ener­gia-alen jäl­keen talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, tuo puo­li mil­joo­na ha on heti täys­käy­tös­sä. Yhden sak­sa­lai­sen jutun mukaan 30-luvul­la nel­jän­nes Sak­san pel­to­pin­ta-alas­ta oli jo bio­ener­gian tuo­tan­nos­sa: kau­raa hevosille. 

    Jo rai­va­tun pel­toa­lan vil­je­le­mät­tä jät­tä­mi­nen on mer­kit­tä­vän infra­struk­tuu­rin käyt­tä­mät­tä jättämistä. 

    Eeme­lin mark­ki­noi­ma mal­li, jos­sa tuki jae­taan vain jo muka­na ole­vil­le pel­loil­le ja tiloil­le jäy­kis­tää maa­ta­lou­den raken­teen. Toi­min­taym­pä­ris­tön ja tuo­tan­to­tek­no­lo­gian muu­tok­set eivät tämän jäl­keen välit­tyi­si maa­ta­lous­tuo­tan­toon edes niin hei­kos­ti kuin nyky­ään. Kun tämän­het­kis­tä alue-ero­jen yli­kom­pen­soin­tia tasa­taan (“oike­aa” rat­kai­sua ei tie­tys­ti tul­la­kaan löy­tä­mään vrt. tavan tulo­neu­vot­te­lut), niin nykyi­sen­kal­tai­nen “tukioikeus“malli ja ‑ajat­te­lu jou­taa hävit­tää his­to­rian romukoppaan.

    Pet­ri Leinonen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Vie­lä näis­tä porois­ta, kun joku halu­aa nii­tä­kin käsi­tel­lä täs­sä samas­sa jutussa.
    Poroil­le mak­se­taan tukea vas­ta, kun elo­po­ro­mää­rä yhdel­lä omis­ta­jal­la ylit­tä 80 yksi­löä, eli poron­hoi­dos­sa ei mak­se­ta tukia har­ras­te­li­joil­le eikä niil­le joil­le on perin­tö­nä jää­nyt joku­nen poro ja itse ollaan muis­sa amma­teis­sa, päin­vas­toin kuin maa­ta­lou­des­sa jos­sa har­ras­te­li­joi­den ja sivu­toi­mi­maa­jus­sien mää­rä on hyvin suu­ri ja jot­ka itsea­sias­sa syö­vät nii­den tukia, joi­den pitäi­si olla päätoimisia.

    Se ettei ete­läs­sä joku ole saa­nut kyseis­tä tukea poroil­le, perus­tuu var­mas­ti tähän mini­mää­rä vaa­ti­muk­seen, sil­lä on ollut lii­an vähän poroja.
    Tämä hir­mu­tu­ki on muu­ten 27 € per elo­po­ro, eli sadal­la porol­la tuki tekee koko­nais­ta 2700 € vuodessa.
    Mut­ta voi­han sitä kadeh­tia sitä­kin, poro­tuet on muu­ten ainoat tuet täl­lä perus­tuo­tan­non sek­to­ril­la, joka Ruot­sis­sa on sel­keäs­ti suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa, kaik­ki maa­ta­lous­tuet on Suo­mes­sa huo­mat­ta­vas­ti parem­mat kuin Ruot­sis­sa, kai­kil­la tukialueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa maa­ta­lout­ta vai oli­si­ko parem­pi tuo­da kaik­ki siel­tä, mis­sä tuo­tan­to on edullisempaa?
    Suo­mes­sa ylei­ses­ti käy­te­tyn logii­kan perus­teel­la tähän ei voi vas­ta­ta muu­ten kuin siir­ty­mäl­lä tuon­tiin. Jat­ku­vas­ti vaa­di­taan esim. siir­to­gee­nis­ten kas­vien käyt­töön siir­ty­mis­tä sil­lä, ettei muu­ten voi­da kil­pail­la muu­al­la ulko­mai­sen teho­tuo­tan­non kans­sa. Kai­pa nyt kaik­ki ymmär­tä­vät, että nämä mah­dol­li­set edut ovat käy­tet­tä­vis­sä myös muu­al­la­kin. Usko­kaa jo, ettei Suo­mi voi kos­kaan pär­jä­tä teho­tuo­tan­nos­sa, vaan bulk­kia saa aina edul­li­sem­min muaal­ta. Ja niil­le jot­ka Suo­mes­sa halua­vat bulk­kia hal­val­la, pitää sitä olla kau­pois­sa tarjolla.

    Vaan oli­si­ko sit­ten­kin niin, että voi­sim­me käyt­tää vah­vuu­te­na jotain omaam­me­kin kuten vaik­ka pit­kiä päi­viä, vähem­pää tuho­lais­tor­jun­nan tar­vet­ta kyl­mien aiko­jen vuoksi,vähempää kemi­kaa­lien tar­vet­ta muu­ten­kin, vähem­pää tar­vet­ta kas­tel­la (tai sit­ten kas­tel­laan puh­taal­la vedel­lä). Tääl­lä voi­si olla jär­ke­vää kas­vat­taa hyvin­kin eri­koi­sia tuot­tei­ta var­sin eli­tis­ti­ses­ti­kin (luo­mua, eri­kois­herk­ku­ja Kes­ki-Euroo­pan kes­kuk­siin). Saat­tai­si olla jopa tuot­ta­vaa ilman tukiakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Päi­viö Häikiö
    “Minus­ta on päi­vän­sel­vä asia että koko Suo­mi pitää pitää asut­tu­na ja tuot­ta­mas­sa tämän maan hyvin­voin­tia sekä hen­ki­ses­ti että muutoin.”

    Tuot­ta­mas­sa hyvin­voin­tia, kenel­le? Lähin­nä maa­jus­seil­le, sil­lä kaik­ki ne veroeu­rot ja hyvin­voin­ti on pois meil­tä meil­tä veron­mak­sa­jil­ta ja oikeil­ta yrit­tä­jil­tä. Että kiit­ti vaan vitus­ti täm­möi­ses­tä “hyvin­voin­nis­ta”!

    Kyl­lä täm­möi­nen suo­raan sanot­tu­na pas­ka­pro­pa­gan­da pis­tää keit­tä­mään, kun me tääl­lä metal­lin ali­hank­ki­ja­ket­jus­sa jou­dum­me otta­maan vas­taan hal­pa­mai­den glo­baa­lin kil­pai­lu­pai­neen täy­te­nä, kun taas toi­sia toi­mia­lo­ja paa­po­taan, hol­ho­taan ja nii­hin kus­taan mei­dän koval­la vai­val­la mak­sa­mia verorahoja!

    Pet­ri Leinonen
    “Mut­ta toi­von, että joku oikeas­ti astuu esil­le ja ker­too, miten alaa uudistetaan”

    Älä jau­ha pas­kaa, tässä(kin) blo­gis­sa on esi­tel­ty kai­ken­lai­sia las­kel­mia sii­tä, kuin­ka hom­mat voi­si oikeas­ti hoitaa. 

    Joka ker­ta saa­daan kui­ten­kin kuul­la tei­dän veroii­li­ma­to­jen “kukaan ei ole esit­tä­nyt parempaa”-virttä. Voi elä­män kevät, otta­kaa sil­mä käteen ja luke­kaa nii­tä ehdotuksia!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tääl­lä väi­te­tään, että pel­lon hin­ta ete­läs­sä on karan­nut lii­an korkealle.

    Tämä pitää paik­kan­sa ja syy­kin on yksin­ker­tai­nen: kotie­läin­ta­lou­den siir­tyes­sä poh­joi­seen pahas­ti vinou­tu­neen tuki­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na, jou­tuu ete­län tuot­ta­ja repi­mään lei­pän­sä pel­los­ta. Sitä on saa­ta­va lisää, jot­ta voi pärjätä.

    Lää­ke ongel­miin on sel­vä: samat kotie­läin­tuet ja pel­to­tuet koko maahan…tai sit­ten kaik­ki kan­sal­li­set tukem­me pois, mitä mm. Ruot­si on vaa­ti­nut kil­pai­lua vääristävinä. 

    Kes­kus­te­lu­pals­toil­la liik­kuu mm. yksi kir­joit­ta­ja puo­lus­ta­mas­sa poh­joi­sen pel­lon rai­vaus­ta, hänel­lä itsel­lään on rai­vauk­sia ura­koi­va yritys. 

    Suo­men pitä­mi­nen kaut­taal­taan asut­tu­na on jär­ke­tön­tä voi­ma­va­ro­jen tuh­laus­ta. Suo­mi on ainoa har­van asu­kas­lu­vun maa maa­il­mas­sa, jota yri­te­tään pitää kaut­taal­taan asut­tu­na. Osa maa­pin­ta-alas­tam­me voi­daan ihan hyvin pitää puh­taas­ti puun­tuo­tan­nos­sa, met­sä­nä. Siel­lä oli­si susil­le ja kar­huil­le elin­ti­laa. Nyt esim. vede­tään kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mät­tä kal­lii­ta valo­kui­tu­ja pit­kin kor­pia, kos­ka kepu/MTK vaa­tii, että joka pirt­tiin on saa­ta­va nopea net­tiyh­teys val­tion kustannuksella. 

    Kepu­lais-MTK-lai­sel­le hul­lu­tuk­sel­le on lopul­ta­kin lai­tet­ta­va piste!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 28.11.2009 kel­lo 19:08

    Maa­ta­lou­den alue­tuet ovat Suo­men lakien vas­tai­sia. Yhden­ver­tai­suus­la­ki kos­kee siis myös maa­ta­lout­ta. Alue­tuet aset­ta­vat maan eri osien vil­je­li­jät eri­lai­seen ase­maan ja alue­tuet ovat yhden­ver­tai­suus­lain vas­tai­sia. Lais­sa ei ole mitään, mikä edes viit­tai­si tilan­tei­siin, jois­sa eriar­vois­ta­vat tuet oli­si­vat sallittuja.”

    En ota kan­taa tuo­hon ovat­ko lakien vas­tai­sia mut­ta sen sijaan tämä on mie­len­kiin­toi­nen linkki:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    Jos olen oikein ymmär­tä­nyt niin tuos­sa on perus­te­lu­ja edus­kun­nal­le sil­le mik­si alun­pe­rin ab-alu­eel­le tar­koi­te­tut inves­toin­ti­tuet ulo­tet­tiin koko maa­han. Kan­nat­taa lukea koko link­ki mut­ta pie­ni lainaus:
    “Lakieh­do­tuk­sen 17 §:ään on kir­jat­tu maa­seu­tue­lin­kei­no­la­kiin aika­naan ote­tut, vaka­vien vai­keuk­sien neu­vot­te­lu­tu­lok­seen poh­jau­tu­vat sään­nök­set. Käy­tän­nös­sä sään­nös­ten sovel­ta­mi­nen on joh­ta­nut hyvin eri­lai­siin tuki­ta­soi­hin eri alueil­la. On syn­ty­nyt tilan­ne, jos­sa A- ja B‑tukialueella hen­ki­lö, joka esi­mer­kik­si ei täy­tä pää­toi­mi­suut­ta kos­ke­vaa ehtoa, voi saa­da kor­keam­paa tukea kuin C‑tukialueella edel­ly­tyk­set täyt­tä­vä hen­ki­lö. Kun tavoit­tee­na on tehos­taa EU-varo­jen hyväk­si­käyt­töä ohjaa­mal­la mah­dol­li­suuk­sien mukaan entis­tä enem­män inves­toin­te­ja EU-osa­ra­hoit­tei­sik­si ja toi­saal­ta edis­tää nime­no­maan raken­teel­li­ses­ti vah­vo­jen tilo­jen muo­dos­tu­mis­ta, ei eri­lai­nen tuki­ta­so samat ehdot täyt­tä­vil­lä vil­je­li­jöil­lä ole perus­tel­ta­vis­sa. Ei ole myös­kään perus­tel­tua pyr­kiä siir­tä­mään jo ole­mas­sa ole­vaa tuo­tan­toa alu­eel­ta toiselle.

    Val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta pitää edel­lä kuvat­tua alu­eel­lis­ta eriar­voi­suut­ta perim­mäl­tään seu­rauk­se­na EU:n epä­on­nis­tu­nees­ta tuki­jär­jes­tel­mäs­tä. Tulo­tuet ja inves­toin­ti­tuet koh­taan­tu­vat eri alueil­le taval­la, joka perus­tel­lus­ti koe­taan epä­oi­keu­den­mu­kai­sek­si koko Suo­mes­sa. Ainoa kes­tä­vä rat­kai­su ongel­maan oli­si yhte­näi­nen tuki­jär­jes­tel­mä yhte­näi­si­ne tuki­pe­rus­tei­neen, joka koh­te­li­si kaik­kia samat tuen saa­mi­sen edel­ly­tyk­set täyt­tä­viä vil­je­li­jöi­tä eri puo­lil­la maa­ta samal­la tavalla.”

    Näin siis eriar­voi­suus kel­pa­si perus­teek­si kun pää­tet­tiin alun­pe­rin ete­lään tar­koi­te­tun inves­toin­ti­tuen ulot­ta­mi­ses­ta koko maa­han. Lie­nee­kö tuo sit­ten ollut sitä yhden­ver­tai­suus­la­kia mihin Evert tuos­sa viit­taa? Aina­kin sitä pidet­tiin sil­loin eriar­vois­ta­va­na ja halut­tiin saa­da tilat samal­le vii­val­le inves­toin­ti­tu­kien suh­teen. Ja tuo­tan­non siir­ty­mis­tä­kin sii­nä on käy­tet­ty perus­te­lu­na että ei saa siir­tyä. Nyt kun on syn­ty­nyt tilan­ne jos­sa tuki­po­li­tii­kan tämän­het­kis­ten vää­ris­ty­mien takia tilat ase­te­taan sel­keäs­ti eriar­voi­seen ase­maan ja sel­keäs­ti on kotie­läin­tuo­ta­to siir­ty­mäs­sä c‑alueelle ja syy­nä on edel­leen sama asia kuin tuos­sa edel­lä­kin eli EUn epä­on­nis­tu­nut tuki­po­li­tiik­kaa ja asia on edus­kun­nas­sa­kin esil­lä ollut
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    niin nyt ei ole­kaan mitään syy­tä yhden­ver­tai­suu­teen? Ei tun­nu siis ole­van tar­vet­ta kor­ja­ta nykyis­tä eriar­voi­suut­ta. Onko täs­sä todet­ta­va että jot­kut meis­tä ovat yhden­ver­tai­sem­pia kuin toiset?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Maa­ta­lous­tu­ki pitäi­si sitoa kou­lu­tus­vel­voit­tee­seen. Kou­lu­tuk­sen aihe pitäi­si olla innos­ta­va: miten han­kin lisä­tu­lo­ja, miten paten­toin kek­sin­tö­ni, miten vil­je­len eko­lo­gi­sem­min ja tie­naa sii­nä sivus­sa, miten lope­tan elä­mi­sen muit­ten veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la jne. Tuol­lai­nen kou­lu­tus mak­sa­si itsen­sä takai­sin muu­ta­mas­sa vuodessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa näyt­tää ole­van pal­jon vihaa, vähän kuten kes­kus­tel­taes­sa ruot­sin kie­len ase­mas­ta Suomessa.

    On todel­la häm­men­tä­vää, että niin monet ovat sitä miel­tä ettei meil­lä ole varaa Suomeen.

    Todel­la kum­mal­lis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua mil­loin min­kä­kin ryh­män välil­lä. Pitäi­si­kö van­ha sanon­ta muut­taa muo­toon ‘ruot­sa­lai­sia meis­tä ei tul­lut, venä­läi­siä emme ole, suo­ma­lai­sia meis­tä ei tule, olkaam­me siis jäl­leen rii­te­le­viä heimolaisia’?

    Pala­taan alku­juu­ril­le. Tal­vi­so­dan hen­ki näyt­tää aina­kin kadonneen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kom­men­toi­sin vie­lä näi­tä eri tukia­luei­den väli­siä epä­ta­sa-arvo­ky­sy­myk­siä, joi­ta tääl­lä var­sin ran­kal­la kie­lel­lä viljellään.

    Ete­lä kat­soo jou­tu­neen­sä jon­kin­lai­sen sala­lii­ton uhrik­si, kun poh­joi­ses­sa osas­sa on joi­ta­kin eläin­tu­kia, jot­ka on parem­pia kuin ete­läs­sä, sanon vaan että moni asia on his­to­rias­sam­me ollut aina näin, poh­joi­nen osa Suo­mea on ollut aina huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ja jos nyt jokin asia on ole­mas­sa mis­sä meil­lä on parem­pi tilan­ne, niin ei sii­nä ole kysy­mys mis­tään perus­tus­lail­li­ses­ta vää­ryy­des­tä, omat joh­ta­jam­me nämä EU sopi­muk­set on sopi­neet ja Koi­vis­to oli pre­si­dent­ti­nä, dema­ri ja var­mas­ti kotoi­sin tana­kas­ti A‑alueelta, syyt­tä­kää sitä jos että ole nykyi­seen sopi­muk­seen tyytyväisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Minus­ta ihmi­siä tulee tukea, on myös joi­tain tilan­tei­ta jos­sa joi­tain elin­kei­no­ja tulee tukea. Ja jos tuet­ta­vat eivät ole tasai­ses­ti ympä­ri maa­ta niin tämä joh­taa aluel­li­siin tulon­siir­toi­hin, Se mitä en kui­ten­kaan par­haal­la tah­dol­la­kaan pys­ty ymmär­tä­mään on että mik­si aluei­ta pitäi­si tukea? Jos halu­taan tukea maa­ta­lous­e­lin­kei­noa niin ei se ole mikään perus­te tukea sitä eri taval­la eri puo­lil­la maata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. tpy­luo­ma:

    Olet oikeas­sa, mut­ta kyse on maa­ta­lou­des­ta puhut­taes­sa EU:n pää­tök­sis­tä, ei Suomen.

    Ja jos on niin että Suo­meen saa­daan takai­sin rahaa mitä eul­le mak­se­taan joka tapauk­ses­sa, niin hyvä.

    Maa­ta­lous­tuet voi­tai­siin var­maan pois­taa, jos ne samaan aikaan pois­tet­tai­siin koko EU:n alu­eel­ta ja sit­ten teh­täi­siin tuon­ti­tul­li kai­kel­le tue­tul­le tuo­tan­nol­le esim. USAsta.

    Suo­ma­lai­nen maa­jus­si pär­jäi­si var­mas­ti niis­sä­kin olois­sa ihan hyvin, onhan nyt hänen rans­ka­lai­sen vil­je­li­jä­vel­jen­sä heh­taa­ri­tu­ki tuplat suo­ma­lai­seen vil­je­li­jä­vel­jeen verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Paa­vo Häi­kiö osui nau­lan kan­taan, Luin läpi nuo kom­men­tit ja oli todel­la surul­lis­ta luettavaa. 

    Unoh­de­taan kuin­ka pal­jon koko elin­tar­vi­ket­ju Suo­mes­sa työl­lis­tää. Kyse on sadois­ta tuhan­sis­ta työ­pai­kois­ta, kun kat­so­taan koko ketjuläpi

    Poh­jois­ta par­ja­taan kai­kes­ta mah­dol­li­ses­ta. Mai­to­tu­ki nousee C alueil­la 0,1 cen­tiä /litra, Sekin oli kas­va­nut jutus­sa mah­dot­to­mak­si vaik­ka kir­joit­ta­ja tie­si totuu­den. Kes­ki­ko­koi­sel­le mai­don­tuot­ta­jal­le se on 200 euroa vuodessa. 

    Ete­läs­sä ei var­maan ole pois­tu­nut vil­je­lys­tä yhtää heh­taa­ria sen taki että se oli­si jätet­ty vil­je­le­mät­tä. Mut­ta Suo­men pel­to­pin­ta-alas­ta on jää­nyt tei­den ja raken­ta­mi­sen alle pel­toa yhtä­pal­jon kuin on rai­vat­tu. Nyt palau­te­taan Suo­men EU-tukia takai­sin kun rai­vioi­ta ei voi ottaa tuki­jär­jes­tel­mään ete­län vil­je­liöi­den vaa­ti­muk­ses­ta. Elik­kä rai­vioil­le oli­si tuki­ra­hat ole­mas­sa, mut­ta kateus poli­tiik­ka estää nii­ten käyttämisen. 

    Ne kor­keat inves­toin­ti tuet EU pai­nos­ti Suo­men mak­sa­maan jot­ta saa­tai­siin yksik­kö­koot kas­va­maan. Nyt ne on kas­va­nut ja kateus sen myötä.

    Suo­mes­sa ei ole lii­kaa pel­toa, Osa vil­jas­ta pitäi­si tuot­taa eta­no­lik­si ja Sivu­tuo­tee­na syn­tyi­si val­kuais rehua jol­la voi­tai­siin kor­va­ta sade­met­si­tä rai­va­tuil­la pel­loil­la tuo­tet­tua soijaa.

    Näi­tä kes­kus­te­lu­ja vai­vaa koko­nais näke­myk­sen puu­te, koko­nai­suuk­si­ta iroi­te­taan osa­to­tukk­sia joil­la lyö­dään tois­ta sen­kuin jaksaa. 

    Minua ei vai­vaa vaik­ka ete­län vil­je­liät saa­kin isom­paa tila­tu­kea kuin minä C2- alu­eel­la. Minä toi­min niis­tä läh­tö­koh­dis­ta mit­kä minul­la on

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Paa­vo Häikiölle:

    Mikä ihme on Sai­maan mota­ri? Oli mikä oli, se näkyy las­kel­mis­sa­ni luul­ta­vas­ti aluei­den väli­se­nä tulon­siir­to­na, jos sitä mota­ria on ko. alu­eel­la asu­kas­ta koh­ti kes­ki­mä­räis­tä enem­män tai vähemmän.

    Tuon koko maan asut­ta­mis­asian Syl­ves­te­ri jo kom­men­toi­kin aika tyhjentävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa näyt­tää ole­van pal­jon vihaa, vähän kuten kes­kus­tel­taes­sa ruot­sin kie­len ase­mas­ta Suomessa.”

    On mie­len­kiin­toi­sa poh­dis­kel­la, mik­si tie­tyis­tä kysy­myk­sis­tä tulee netis­sä kes­to­suo­sik­ke­ja ja mik­si argu­men­taa­tio menee kär­jek­kääk­si. Näi­tä kysy­myk­siä maa­ta­lous­tu­kien lisäk­si ovat aina­kin femi­nis­mi (ja sen pro­pa­gan­da), pak­ko­ruot­si ja maahanmuutto. 

    Mie­les­tä­ni näi­tä asioi­ta yhdis­tää aina­kin se, että “viral­li­nen näke­mys” poik­ke­aa radi­kaa­lis­ti “net­tiyh­tei­sön näke­myk­ses­tä”. Lisäk­si “viral­lis­ta näke­mys­tä” ei viit­si­tä yli­mie­li­ses­ti perus­tel­la tai jos viit­si­tään, perus­te­luis­sa vili­see vää­riä fak­to­ja, jot­ka on kumot­tu net­ti­kes­kus­te­luis­sa noin tuhat vuot­ta sitten.

    Kär­jek­kyys syn­tyy luon­te­vas­ti tuos­ta vas­ta­puo­len yli­mie­li­syy­des­tä. Jos­kus se näyt­täi­si ole­van myös stra­te­gi­nen valin­ta: jos ker­ran mal­til­li­nen argu­men­toin­ti ei mene läpi, kokeil­laan sit­ten huu­ta­mis­ta. En tie­dä, kuin­ka hyvin huu­ta­mi­nen toi­miin, mut­ta veik­kaan että aika hyvin. 

    Jos­kus kär­je­käs argu­men­taa­tio toi­mii kui­ten­kin vas­toin tar­koi­tus­taan. Sofi Oksa­nen väit­ti, että tyy­pil­li­nen mies ei kyke­ne kom­mu­ni­koi­maan ja hak­kaa sik­si per­het­tään. Oksa­nen var­maan femi­nis­ti­nä kuvit­te­li toi­mi­van­sa niin hyvän asian puo­les­ta, että kär­je­käs valeh­te­lu­kin sal­li­taan. Minä veik­kaan, että Oks­a­sen oksen­nus oli niin viha­mie­li­nen, että se pää­tyy toi­mi­maan femi­nis­miä vas­taan (mikä tie­tys­ti on hyvä asia).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. kkta­lo Yppä­ris­tä kirjoitti:
    “Unoh­de­taan kuin­ka pal­jon koko elin­tar­vi­ket­ju Suo­mes­sa työl­lis­tää. Kyse on sadois­ta tuhan­sis­ta työ­pai­kois­ta, kun kat­so­taan koko ketjuläpi”

    Rusi­lei­pä lei­vo­taan tuon­ti­ru­kiis­ta ja ruot­sa­lai­nen mai­to työl­lis­tää Hämeen­lin­nan mei­je­ris­sä ja sitä rataa sii­nä mis­sä suo­ma­lai­nen mai­to ja kun kat­so­taan koko ket­ju läpi niin K‑kauppias se työl­lis­tää sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä. Jopa Boli­vian kahvinviljelijät.

    Tämä asia on puh­ki puhut­tu jo “maa­ta­lous­tues­sa mil­joo­nat ovat hal­po­ja” ‑ket­jus­sa. Eikö nyt pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, mik­si maa­ta­lout­ta kam­me­taan maa­jus­se­ja eriar­vois­ta­vil­la tukiai­sil­la ete­läs­tä pohjoiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. kk-talo kir­joit­taa täyt­tä potaskaa. 

    Poh­joi­sen mai­toon tuli juu­ri teh­dys­sä v. 2010 tuki­rat­kai­sus­sa uut­ta tukea, ei pal­joa, mut­ta asian tör­key­den ydin onkin sii­nä, että C‑alueen mie­hit­tä­mä MTK:n joh­to­kun­ta on koko ajan vaa­ti­nut lisää tukea AB-alu­een mai­dol­le. Mut­ta kun tuli todel­li­sen pää­tök­sen het­ki, junai­li­vat he mai­to­tuen itsel­leen. Pie­nen, mut­ta kui­ten­kin. AB-alu­eel­le ei mitään. 

    Nykyi­nen tuki­sys­tee­mi ei ole se, mitä EU-liit­ty­mis­so­pi­muk­ses­sa sovit­tiin: ete­län AB-alu­eel­le piti mak­saa EU:n mää­räyk­ses­tä koro­te­tut inves­to­pin­ti­tuet, ne MTK junt­ta­si pois heti alkuunsa…ne oli­vat kom­pen­saa­tio C‑alueen kor­keil­le tulo­tuil­le. Samal­la MTK-junt­tauk­sel­la läh­ti AB-alu­eel­ta nuor­ten vil­je­li­jöit­ten tuki, C‑alueelle sitä mak­se­taan edel­leen­kin (ks. tukihakemuslomake).

    Tei­den ja raken­nus­ten ym. alle on jää­nyt hyvin vähän pel­toa, niis­tä­kin vapau­tu­nut tuki on siir­ret­ty heti uusil­le pel­loil­le. Mitään raha­re­ser­viä rai­vioi­ta var­ten ei ole pääs­syt syn­ty­mään. Uusien rai­viot­ten mah­dol­li­nen tuki ote­taan van­ho­jen pel­to­jen tukia leikkaamalla. 

    Meil­lä on jo nyt puo­li mil­joo­naa heh­taa­ria pel­toa lii­kaa ja uut­ta rai­va­taan aivan jär­jet­tö­mäs­ti, ja nime­no­maan kor­kean eläin­tuen C‑alueella. Jos kan­sal­li­nen tuki pois­tet­tai­siin, lop­pui­si jär­je­tön rai­vaa­mi­nen­kin. Tun­dran “pel­to­ja” pitäi­si met­sit­tää, ei rai­va­ta uutta!

    Mik­si suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan pitää kus­tan­taa Pie­ta­rin öky­rik­kail­le hal­vat voit ja juustot?
    Valio on vie­nyt n. 40% vas­taa­not­ta­mas­taan mai­dos­ta eri­lai­si­na tuot­tei­na ulos, lähin­nä Venäjälle. 

    Vil­jae­ta­no­lis­ta puhu­mi­nen on täyt­tä hömp­pää, run­sas kak­si vuot­ta sit­ten sekä Altia että Län­nen Teh­taat tut­ki­vat asian, ja tote­si­vat, että ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, ei likimainkaan.
    Nyt Pek­ka­ri­nen on aset­ta­nut yhden mie­hen toi­mi­kun­nan (Esa Här­mä­lä, ent MTK pj) tut­ki­maan taas tätä samaa asiaa. 

    Kun las­ke­taan vil­jae­ta­no­lis­ta saa­ta­va ener­gia­ta­se, niin tuot­ta­mi­seen kuluu enem­män ener­gi­aa kuin mitä sii­tä saa­daan. Ei jär­jen häi­vää­kään koko touhussa. 

    Maa­ta­lou­tem­me vinou­tu­mat saa­daan oikais­tua, kun kaik­ki Suo­men kan­sal­li­set tuet pois­te­taan, tätä­hän mm. Ruot­si on EU:ssa moneen ker­taan vaatinut. 

    kkta­lo puhuu ete­län suu­rem­mas­ta tila­tues­ta: tila­tu­ki onkin vain pie­ni osa koko­nais­tues­ta, se on C‑alueen kotie­läin­ti­loil­la ruh­ti­naal­li­set ete­län tukiin verrattuna. 

    Ja sosi­aa­li-ja ter­veys­mi­nis­te­riön raho­jen käyt­tö maa­ta­lou­den “lomi­tuk­siin” on täy­sin vas­tuu­ton­ta toi­min­taa. Samaan aikaan mm. van­hain­ko­dit huu­ta­vat raha- ja henkilöstöpulaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Metal­li­mies Syl­ves­te­ril­le. joka kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 15:47

    Olet­ko aja­tel­lut kuin­ka pal­jon Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous työl­lis­tää metal­li­mie­hiä; Valt­ra, Elho, Junk­ka­ri, Pel­lon­pa­ja, Ala­tal­ka­ri, Mul­ti­va, Tume, Sam­po.…. Pit­kä tuli­si lis­ta, jos kaik­ki tähän pan­tai­siin. Monet niis­tä on menes­ty­nee myös vien­ti­mark­ki­noil­la. Yksi­kään näis­tä yri­tyk­si­ta ei oli­si ole­mas­sa ilman koti­mais­ta maataloutta.

    Että kun jat­kos­sa syl­jet sitä vit­tua, pas­kaa, veroii­li­ma­toa mai­dän vil­je­liäin pääl­le, Pas­kan­nat samal­la yli 10‘000 Suo­ma­lai­sel­le metallimiehelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Eeme­li; Ei sa mitään potas­kaa ollut se 0.1 set­tiä. Tie­sit itse­kin sen koon ja vai­ku­tuk­sen kes­ki­ver­to tilal­le. minun puo­les­ta sen lisän oli­si voi­nut mak­saa kai­kil­le alueille. 

    Altian ja Län­nen eta­no­li hank­keet kaa­tui noususuh­dan­teen aika­na vil­jan- ja metal­lien nope­aan hin­nan nousuun. Nyt molem­mat on hal­po­ja ja eta­no­lin teko oli­si kanat­ta­vaa. Kyl­lä sil­lä val­kuai­sel­la mar­ki­na­hin­ta ote­taan, Ei se Altian ohra­tär­ke­lyk­sen vall­kuai­nen­kaan sika­mie­hil­le hal­paa ole. Kipurajalla.

    No mitä jär­keä sii­nä on että sade­met­sää rai­va­tan pel­lok­si että saa­daa eta­no­lia ja soi­jaa. Meil­lä on EU,n mää­räys lisä­tä tule­vai­suu­des­sa bio­li­sä pol­toai­nee­sen. Jos­ta­kin se bio­li­sä tulee, mik­sei siten teh­dä sitä itse, Sitä on myö­häis­tä jap­pas­ta onko se bio­li­sä vii­sas­ta vai ei, pää­tös on tehty.

    Arla sul­kee Hämeen­lin­nan pakaa­mon ja pak­ka­mi­nen siir­tyy, niin min­ne se sii­tyy­kään? Vantaale?

    Pel­to­ja on todel­la­kin pois­tu­nut vil­je­lyk­ses­tä suu­nil­leen saman ver­ran kuin on rai­vat­tu. Kai­va­kaa se jos­tain tilas­tos­ta. Ja nii­tä Eu- tuke­ja palau­te­taa taki­sin EU,niin, sik­si kun ei ole tar­peek­si tuki­kel­pois­ta alaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. kkta­lo Yppä­ris­tä kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 22:48

    Pel­to­ja on todel­la­kin pois­tu­nut vil­je­lyk­ses­tä suu­nil­leen saman ver­ran kuin on rai­vat­tu. Kai­va­kaa se jos­tain tilastosta.”

    En tie­dä mis­tä läh­tees­tä sinun tie­to­si on peräi­sin mut­ta jos oike­aa tie­toa haluat ja lues­ke­let Maa­ta­lous­ti­las­tol­lis­ta vuo­si­kir­jaa niin mie­les­tä­ni siel­tä löy­tyy kyl­lä ihan että pel­lon net­to­muu­tos 1996 => 2008 on noin +150.000 heh­taa­ria. Siis net­to­muu­tos kaik­ki pois­tu­mat ja lisäyk­set huo­mio­den. Eli kyl­lä pel­toa­la on sel­keäs­ti lisään­ty­nyt eli on rai­vat­tu enem­män kuin on ton­teik­si jne pois­tu­nut. Tätä taus­taa vas­ten ihme­tyt­tää tuo­kin että “ei ole tar­peek­si tuki­kel­pois­ta alaa” kun aika­naan tuet mää­rät­tiin liit­ty­mis­het­ken mukaan ja sen jäl­keen tul­lut noin pal­jon lisää pel­toa. Olet­ko nyt ihan var­ma tie­to­si oikeellisuudesta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Mik­si Suo­mes­sa juo­daan niin kama­lan pal­jon leh­män mai­toa? Lap­set tart­tee mai­toa elä­män­sä aluk­si, mut­ta yleen­sä äitin­sä hoi­ta­vat sen, ei leh­mät. Kun tuo aika on ohi, eikö koko mai­don juon­tia voi­si koko­naan lopet­taa? En oikein käsi­tä, mik­sei vesi riit­täi­si juo­mak­si kun­nol­li­sen ruu­an lisäk­si. Jos­tain hämä­räs­tä mie­li­ku­vas­ta minul­la on käsi­tys, että poh­joi­sen maa­il­man poruk­ka “kär­sii” mutaa­tios­ta, mil­lä leh­män mai­don juon­ti ei aiheu­ta ongel­mia. Pala­taan normaaliin.
    Mik­si muu­ten jon­kin­lai­nen telak­ka­tu­ki aiheut­taa hir­vei­tä pää­sär­ky­jä joil­le­kin, mut­ta mie­le­tön maa­ta­lous­tu­ki ei lähi­main­kaan saman­lais­ta?? Onko kepu­lai­sia muka niin pal­jon?? Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni esim OS:lta, kuin­ka pal­jon Suo­men val­tio itse tukee maa­ta­lout­ta eri tavoil­la, ja pal­jon­ko vie­lä EU lisäksi????????????
    Yleen­sä aika moni tie­tää, että EU:n rahois­ta hir­mu suu­ri osuus menee nime­no­maan maa­ta­lou­teen. Mik­si? Kuin­ka­han pal­jon todel­la pahaa kehi­tyis­mail­le tekee esim eri­lai­set vien­ti­tuet? Mik­si nii­tä ei lopeteta??
    Tää osa-alue elä­mäs­tä on kyl­lä niin helk­ka­rin ihmeel­li­nen, etten usko sen jär­keis­ty­vän pit­kään aikaan, vaik­ka syi­tä oli­si ja paljon.
    Minus­ta Suo­mes­sa pitää tuki­ju­tut hoi­taa niin, että tiet­ty­jä hom­mia hoi­de­taa siel­lä, mihin luon­non­mu­kai­ses­ti oli­si hyvä, eikä joil­lain spe­si­aa­li­ju­tuil­la ohja­ta hom­maa aivan muualle,

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. kkta­lo jau­haa pas­kaa oikein tosissaan.

    Altia on äsket­täin ilmoit­ta­nut, että mitään oleel­lis­ta muu­tos­ta ei ole tapah­tu­nut, jot­ta vil­jae­ta­no­lin tuot­ta­mi­nen kan­nat­tai­si. Edel­lyt­täi­si, että vil­jaa pitäi­si saa­da jat­ku­vas­ti 35–50 e/tonni hin­taan, siis alle puo­leen nykyi­ses­tä EU-ajan alhai­sim­mas­ta hin­ta­ta­sos­ta. Eikä sekään tosia­sia ole muut­tu­nut mik­si­kään, että vil­jae­ner­gian tuot­ta­mi­nen kulut­taa enem­män ener­gi­aa, kuin mitä sii­tä saa­daan syntymään. 

    Tie­dos­sa on, että Poh­jan­maan pojil­la oli suun­ni­tel­ma raken­taa Altian vil­jae­ta­no­li­teh­taan ja Nur­mon Atrian teu­ras­ta­mon väli täy­teen hal­paa Altian val­kuais­re­hua käyt­tä­viä sikaloita. 

    Mikä­pä sii­nä, Altia voi raken­taa eta­no­li­teh­taan­sa, mut­ta sii­hen ei pidä has­sa­ta val­tion tukirahoja. 

    Kan­nat­tai­si lukea muu­ta­kin kuin Suo­men­maa­ta ja Maa­seu­dun Tulevaisuutta!

    Meil­lä ei ole tut­kit­tu lain­kaan “toi­sen suku­pol­ven” ener­gia­tuo­tan­toa, nur­mes­ta kaa­sut­ta­mal­la saa­ta­vaa ener­gi­aa. Sil­lä saa­tai­siin yli­mää­räi­set pel­lot muu­hun käyt­töön kuin yli­jää­mä­vil­jan­vil­je­lyyn. Syy on var­maan­kin se, että sii­tä ei syn­ny hal­paa val­kuais­re­hua sivutuotteena. 

    Täy­sin käsit­tä­mä­tön on kkta­lon väi­te, että pel­toa pois­tui­si saman ver­ran kuin uut­ta raivataan!
    Pois­tu­vien pel­to­jen tuki on siir­ret­ty koko­naan 0,2 suu­ruis­ten kuvio-oikai­su­jen tukeen, mitään ei ole jää­nyt säästöön. 

    Täs­sä rai­vat­tu­jen pel­to­jen mää­rä ha:

    1996: 27 216
    1997: 20 728
    1998: 27 865
    1999: 15 750
    2000: 20 416
    2001: 13 861
    2002: 15 216
    2003: 11 726
    2004: 2 363 

    Mel­koi­sia mää­riä. Jos pel­toa oli­si pois­tu­nut samat mää­rät kuin mitä on uut­ta rai­vat­tu, ei mitään ongel­maa oli­si­kaan, pois­tu­val­ta pel­lol­ta saa tuet siir­tää uudel­le lohkolle. 

    Että muka EU-tukia palau­tet­tu pel­toa­lan puut­tees­sa!!!! Eipä ole ennen tuol­lais­ta väi­tet­tä tul­lut vas­taan! Tilan­ne on juu­ri päin­vas­tai­nen, esim. siir­ryt­täes­sä tila­tu­ki­sys­tee­miin van­has­ta CAP-jär­jes­tel­mäs­tä, lei­kat­tiin tila­tu­kea 5% kas­va­neen pin­ta-alan takia. 

    Kan­nat­tai­si lukea muu­ta­kin kuin Suo­men­maa­ta ja Maa­seu­dun Tulevaisuutta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Lapin mies kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 9:37

    Luin myös sitä edel­lis­tä kir­joi­tus­ta muu­ta­man ker­ran, mut­ta lop­tein kun sii­nä alkoi esiin­tyä niin pal­jon vir­hei­tä ja tar­koi­tuk­sel­la levi­tet­tyä vää­rää tie­toa, kuten täs­sä­kin alus­tuk­ses­sa on.

    Täs­sä esim. anne­taan ymmär­tää, että maa­ta­lou­del­la on parem­mat tuet ete­läs­sä kuin poh­joi­ses­sa, tosia­sia on että parem­mat tuet on vain eläin­tuo­tan­nol­la, pin­ta-ala­tuet eli kas­vin­tuo­tan­to on käy­tän­nös­sä täy­sin samoil­la tuil­la, pää­osa maa­ti­lois­ta on kas­vi­ti­lo­ja kuten viljaa.”

    Tämä rupe­si vähän ihme­tyt­tä­mään että mah­de­taan­ko täs­sä tar­koit­taa minua ja piti oikein tar­kis­taa että miten noi asiat on. Mut­ta ei, en vali­tet­ta­vas­ti hir­vei­tä vir­hei­tä esit­tä­mis­tä­ni asiois­ta löy­tä­nyt, toi­von että jos näis­sä tie­dois­sa on joku vir­he niin nimi­merk­ki Lapin­mies oikai­see esit­tä­mä­ni vir­hel­li­set tie­dot, kiitos. 

    Ja nyt vali­tet­ta­vas­ti tulee tois­toa toi­ses­ta ket­jus­ta mut­ta ne asiat joi­hin toi­von kom­ment­tia eli sel­vi­tyk­sen että mikä tie­dois­ta on virheellinen:

    Esi­merk­ki käy­tän­nön tilan­tees­ta että 50 leh­män navet­ta ja 50 ha pel­toa (50%nurmea,50%viljaa) ja sil­le tuet tau­luk­koon on kasat­tu luvut:
    Tukia­lue A B C1 C2 C3 C4
    Nur­mi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Rehu­vil­ja e/ha 695 697 617 621 637 688
    Mai­to c/l 3 3 8 9 12 21
    ————————————
    Mai­to 50 leh 12750 12750 34000 38250 51000 89250
    Pel­to­tuet 34700 34700 30850 31175 31975 34525
    ————————————
    Koko­nais­tuet 55950 55950 64850 69425 82975 123775
    Ero A‑aluees 0 0 8900 13475 27025 67825
    Ero % A‑alu 0 0 +15 +24 +48 +121

    Vas­taa­van­lai­sia las­kel­mia tukie­ros­ta on esi­tet­ty edus­kun­nas­sa 2006 ja niis­sä tukie­rot ovat mie­les­tä­ni jopa suu­rem­mat kuin täs­sä omas­sa esimerkissäni:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Ja mai­don­tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lai­naus sivul­ta 11:
    “Mai­don­tuo­tan­to C2-tukia­lu­eel­la on lisään­ty­nyt 9 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rä 5 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti C1-tukia­lu­een tuo­tan­to on vähen­ty­nyt 6 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rä lähes 10 pro­sent­tia. A- ja B‑tukialueiden mai­don­tuo­tan­to on vähen­ty­nyt lähes 19 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rät ovat alen­tu­neet noin 10 prosenttia.”

    Sika­tuo­tan­non kehit­ty­mi­ses­tä tutkimusta
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
    lai­naus sivul­ta 26:
    “Vuo­des­ta 1997 vuo­teen 2006 siko­jen teu­ras­tus­mää­rät kas­voi­vat yhteen­sä 16,2 pro­sent­tia. Suh­tees­sa eni­ten teu­ras­tus­mää­rät lisään­tyi­vät C1-tukia­lu­eel­la 38,3 pro­sent­tia ja toi­sek­si eni­ten A‑tukialueella 16,9 12,8 pro­sent­tia. C3- ja C4-tukia­lueil­la teu­ras­tus­mää­rät sitä vas­toin vähe­ni­vät 30,8 pro­sent­tia. Mää­räl­li­ses­ti eni­ten teu­ras­tus­mää­rät lisään­tyi­vät C1-tukia­lu­eel­la 16,9 milj. kilol­la ja toi­sek­si eni­ten A‑tukialueella 5,2 milj. kilol­la. C3- ja C4-tukia­lueil­la teu­ras­tus­mää­rät sitä vas­toin vähe­ni­vät 0,4 milj. kilolla.”

    Emo­leh­mis­tä löy­tyy tie­to­ja tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=245&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=259
    joi­ta kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa ihan itse mut­ta pikai­ses­ti näyt­täi­si ole­van että muu­tos 2006 => 2009 niin ab-alu­eel­la osas­sa jopa las­kua ja osas­sa pien­tä nousua kun taas c‑alueen eläin­mää­rät lisään­ty­neet jopa 50–80%. Eli sel­keäs­ti myös emo­leh­mien tuo­tan­non pain­opis­te on siir­ty­nyt poh­joi­sem­mak­si samoin kuin maidonkin.

    Mut­ta minun mie­les­tä­ni tukie­ro on sel­viö ja sen vai­ku­tuk­set näky­vät kai­kis­sa tilas­tois­sa jot­ka ker­to­vat miten kotie­läin­tuo­tan­non pain­opis­te siir­tyy c‑tukialueelle. Jat­kos­sa kun 141-tuki pois­tuu niin jos mitään ei teh­dä niin kehi­tys vain kiih­tyy. Tämä toden­nä­köi­ses­ti alkaa näkyä lähi­vuo­si­na sika­puo­lel­la jos­sa tukie­ro tulee kas­va­maan joka vuo­si. Mut­ta mie­lel­lä­ni jos nimi­merk­ki Lapin­mies esit­tää omat lukun­sa ja ker­too miten tukie­ro vas­taa olo­suh­de-eroa ja sen ansios­ta mitään siir­ty­mis­tä ei tapah­du ja esit­tää myös tosi­asiat väit­teen­sä tuek­si niin olen
    val­mis kan­taa­ni tar­kis­ta­maan. Tosin nuo toisessa
    http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja
    ket­jus­sa esit­tä­mä­ni las­kel­mat jois­sa tukie­rol­la pys­ty­tään osta­maan kaik­ki rehu­vil­ja lyp­sy­leh­mil­le ja jää vie­lä rahaa mel­kein puo­let yli­kin niin joten­kin se vai­kut­tai­si sil­tä että tukie­ro ei vas­taa esi­mer­kik­si satotasoeroa.

    Ja tuos­ta kas­vin­vil­je­lys­tä ja sen kat­teis­ta ja muus­ta vie­lä. Maa­ta­lou­den tuot­toi­sin ja työl­lis­tä­vin osa on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä juu­ri kotie­läin­ta­lous. Juu­ri sen takia tämä kotie­läin­puo­len tukie­ron aiheut­ta­ma siir­ty­mi­nen on niin tuhoi­saa että sii­nä samal­la vie­dään mah­dol­li­suus pää­toi­mi­suu­teen. Se että jää sivu­toi­mi­nen mata­la­kat­tei­nen kas­vi­vil­je­ly joka ei mah­dol­lis­ta elä­mis­tä ilman tilan ulko­puo­lel­ta tule­via tulo­ja niin se ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Samal­la ympä­ris­tön kan­nal­ta yksi­puo­lis­te­taan tuo­tan­toa eli nur­mien mää­rä vähe­nee ja kun ei ole kotie­läi­miä niin ei ole myös­kään kar­jan­lan­taa maan raken­teen ja mul­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen. Lisäk­si kun huo­mioi­daan se että puhu­taan kui­ten­kin mas­sa­tuot­teis­ta eli lii­ku­tet­ta­vat mas­sat ovat suu­ria (mai­to, liha) niin mitä pitem­pien mat­ko­jen takaa tuot­teet rah­da­taan kulu­tus­paik­kaan niin ei se ensin­nä­kään ole ilmais­ta ja toi­sek­si niin kuluu­han sii­nä fos­sii­li­sia tai bio­polt­toai­nei­ta­kin enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Täs­sä tukie­rot edel­li­sen kir­joit­ta­jan toi­mes­ta kasat­tu­na pin­ta-alo­jen osal­ta tule­vis­ta tuis­ta, maitotilalla.

    Esi­merk­ki käy­tän­nön tilan­tees­ta että 50 leh­män navet­ta ja 50 ha pel­toa (50%nurmea,50%viljaa) ja sil­le tuet tau­luk­koon on kasat­tu luvut:

    Tukia­lue A B C1 C2 C3 C4
    Nur­mi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Reh-vil e/ha 695 697 617 621 637 688

    Jokai­nen huo­maa ettei pin­ta-ala­puo­lel­la ole oleel­lis­ta eroa tuis­sa, erot tulee kun ote­taan eläi­mis­tä ja mai­dos­ta tule­vat tuet huomioon.

    Kas­vin­vil­je­ly­puo­lel­la ei tilo­jen välil­lä oleel­lis­ta eroa olekaan.

    Itse olen huo­man­nut, että nämä kes­kus­te­lut menee sii­nä vai­hees­sa pilal­le kun osa kir­joit­ta­jis­ta alkaa pur­kaa lap­suu­den­ai­kai­sia trau­mo­jaan ja kepu­kau­no­jaan ja sitä kaut­ta teke­vät asioil­la poli­tiik­kaa, joka täs­sä tapauk­ses­sa kään­tyy kai­ken­lai­sen alue­po­li­tii­kan vas­tus­tuk­sek­si, en nyt tar­koi­ta edel­lis­tä kir­joit­taa vaan mui­ta kir­joi­tuk­sia joi­ta täs­sä ket­jus­sa on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 11:42

    Jokai­nen huo­maa ettei pin­ta-ala­puo­lel­la ole oleel­lis­ta eroa tuis­sa, erot tulee kun ote­taan eläi­mis­tä ja mai­dos­ta tule­vat tuet huomioon.

    Kas­vin­vil­je­ly­puo­lel­la ei tilo­jen välil­lä oleel­lis­ta eroa olekaan.”

    Onko kos­kaan mah­taa käy­nyt mie­les­sä että nehän ovat­kin nime­no­maan ne kotie­läin­puo­len tuet jot­ka sen kotie­läin­tuo­tan­non sin­ne c‑alueelle siir­tää? Sehän oli­si itse asias­sa aika loo­gis­ta että se toi­min­ta jota enem­män tue­taan kan­nat­taa parem­min? Et yhtään kom­men­toi­nut tuos­ta sel­keäs­ti näh­tä­vis­sä ole­vas­ta tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä c‑alueelle? Mut­ta että olen­nai­sia ovat nuo eläin­puo­len tukie­rot, eivät nuo kas­vu­puo­len tukie­rot joi­ta tuos­sa esit­te­let ja toteat että eihän poh­joi­nen saa yhtään parem­pia tukia? Yhdis­te­tyt eli kas­vi­puo­len + kotie­läin­puo­len tuet sen sijaan sel­keäs­ti c‑alueen hyväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Enpä tie­dä nois­ta tuki­asiois­ta mitään, mut­ta psy­ko­lo­gi­sen tut­kiel­man suo­ma­lais­ten trau­mois­ta näi­den “kes­kus­te­lu­jen” perus­teel­la voi­si teh­dä. Tämä ei toki päde kaik­kiin kes­kus­te­li­joi­hin, mut­ta hir­mui­nen vihan sävyt­tä­mä oikeas­sa ole­mi­nen asuu aika mones­sa. Tehok­kaam­pi paik­ka vihan pur­ka­mi­seen näi­den kes­kus­te­lu­pals­to­jen sijaan voi­si olla peri­kan­sal­li­nen kor­pi­rai­vio asei­na kir­ves, kuok­ka ja kan­ki. Kaik­ki koneet pait­sioon ja kun­non hehtaarikorvaus!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Lapin mies vää­ris­te­lee asioi­ta ilmei­sen tar­koi­tuk­sel­la. Pel­to­tuil­la ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä vää­ris­ty­neen tuki­po­li­tiik­kam­me kans­sa, vaan nime­no­maan kotie­läin­tu­kie­rot on kai­ken pahan alku ja juu­ri. Poh­joi­ses­sa on kotie­läin­tuet niin suu­ria, että pal­toa kan­nat­taa rai­va­ta, vaik­kei sii­hen sai­si­kaan tukea.…eläimiä lisää ja uut­ta tukea tulee sitä kaut­ta lujas­ti. Ete­läs­sä alhai­set kotie­läin­tuet ovat joh­ta­neet eläin­mää­rien pie­ne­ne­mi­seen = tuo­tan­to siir­tyy pohjoiseen.-

    Kuun­te­lin jos­kus EU-jäse­nyy­den alkuai­koi­na yhden neu­vot­te­luis­sa muka­na olleen her­ran esi­tel­mää, hän ker­toi, että C‑alue (=MTK) halusi kor­keat kotie­läin­tuet, siel­lä oltiin vas­taa­vas­ti val­mii­ta tyy­ty­mään ete­lää sel­väs­ti alem­piin pel­to­tu­kiin. Näin myös teh­tiin. Mut­ta heti jäse­nyy­den alku­vuo­si­na MTK nos­ti kau­hean älä­kän, kun AB-alu­eel­la oli kor­keam­mat ha-tuet kuin C‑alueella. Ne tasat­tiin. Asi­aan kuu­luu, että vas­taa­va tasaus­ta ete­lään päin ei kotie­läin­tuis­sa tehty. 

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Nii­nis­tö halusi v. 1996 jät­tää maa­ta­lou­den suun­ni­tel­lun ener­gia­ve­ron koro­tuk­sen ulko­puo­lel­le, hän oli­si siir­tä­nyt maa­ta­lou­den samaan alem­paan vero­ryh­mään teol­li­suu­den kanssa.
    MTK torp­pa­si Nii­nis­tön tar­jouk­sen sil­lä ehdol­la, että puo­let maa­ta­lou­den veron­ko­ro­tuk­sen ker­ty­näs­tä palau­te­taan maa­ta­lou­del­le. Nii­nis­töl­le tämä sopi, jäi­hän toi­nen puo­li val­tion kassaan.
    MTK vaa­ti palau­tuk­sen käyt­tä­mi­sen uuteen C‑alueen 70 mk heh­taa­ri­tu­keen. Sin­ne se myös meni. Ete­län osak­si jäi mak­sa­jan rooli. 

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Mie­les­tä­ni Osmon hyvä kes­kus­te­lun avaus menee ihan pilal­le, kun foo­ru­mil­le tulee häi­riin­ty­nei­tä MTK kau­nai­sia kylähulluja.

    Jokai­sel­la sek­to­ril­la on Suo­mes­sa edun­val­vo­jan­sa, pal­kan­saa­jil­la se on SAK ja maa­jus­seil­la MTK, var­maan löy­tyy hen­ki­löi­tä jot­ka tun­te­vat patou­tu­nut­ta perus­vi­haa näi­tä orga­ni­saa­tioi­ta koh­taan, mut­ta täl­läi­set foo­ru­mit ei ole oikei­ta paik­ko­ja näi­den tun­tei­den pur­ka­mi­seen, sii­hen tar­vi­taan psyt­kiat­ris­ta hoitoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kun Cap tues­ta sii­ryt­tiin tila­tu­keen pin­ta-ala kas­voi todel­la­kin sii­nä vai­hees­sa. Osa vil­je­lyk­sis­tä ei saa­nut aiem­min cap tukea mm. ruo­ka­pe­ru­na, vihan­nes­vil­je­ly yms. Ja nyt saa. Itse käsi­tin että se 5% leik­kaus joh­tui juu­ri täs­tä. Tila­tu­kea saa käsit­tääk­se­ni kaik­ki pel­lot vii­mei­siä rai­vioi­ta lukuunottamaatta.

    EU lii­ty­mi­sen jäkeen palau­tui pel­to­ja vil­je­lyyn Lutu (luo­pu­mis­tu­ki) jär­jes­tel­mäs­tä, samoi­ten otet­tiin muu­ten vain vil­je­le­mät­tö­miä pel­to­ja vil­je­lyyn. Ei kaik­ki lisä ole rai­vaa­mal­la otettua.

    Tar­koi­tin nime­no­maan vil­je­lys­tä pois­tu­neen ja rai­va­tun suhdetta.

    Edel­leen tois­tan että Tor­nion 1000 leh­män navet­ta on toteu­tu­ma­ton unel­ma. Ja mai­to­vä­kin on sii­tä irti­sa­nou­tu­mas­sa. Kan­sal­li­sil­le mai­to­tuil­le on tulos­sa kat­to, juu­ri näit­ten unien takia. Hyvä niin. 

    Yleen­säk­kin noi­ta isois­ta nave­toi­ta, hei­koa näkyy ole­van kan­na­tus, oli mil­lä tukia­lu­eel­la hyvän­sä. Var­sin­kin mitä nopeam­min on pol­kais­tu pys­tyyn. Toki niis­sä­kin on kan­nat­ta­via yri­tyk­siä, var­sin­kin jos kehi­tys­tä on teh­ty useam­man suku­puol­ven ajan. Ja kyl­lä siel­tä ete­läs­tä­kin hyviä yksi­köi­tä löy­tyy. Ihail­ta­vaa ammat­ti taitoa. 

    Joku kir­joit­ti että ulko­mai­set vil­je­liät ei kadeh­di Suo­ma­lais­ta vil­je­li­ää. Kyl­lä Ruot­ta­lai­set ja Tans­ka­lai­set on koko ajan mei­dän kim­pus­sa. Hyvä esi­merk­ki ruo­ka­pe­ru­nan­kan­sal­li­nen tuki, jon­ka Ruot­ta­lai­set pai­nos­ti pois. Eihän hei­dän mie­les­tä kan­nat­tai­si koko Suo­mes­sa maa­ta vil­jel­lä. Ei siel­lä etelässäkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 16:03

    Mie­les­tä­ni Osmon hyvä kes­kus­te­lun avaus menee ihan pilal­le, kun foo­ru­mil­le tulee häi­riin­ty­nei­tä MTK kau­nai­sia kylähulluja.”

    Et vas­tan­nut edel­leen­kään mie­les­tä­ni asial­li­seen kysy­myk­see­ni tuos­ta tuo­tan­non sel­keäs­tä siir­ty­mi­ses­tä c‑alueelle? Minun mie­les­tä­ni se joh­tuu sii­tä että nykyi­nen tukie­ro yli­kom­pen­soi todel­lis­ta olo­suh­de-eroa ja sik­si tuen varas­sa tuo­tan­to kan­nat­taa parem­min c‑alueelle ja kan­nat­ta­vuuse­ro on joh­ta­nut kotie­läin­tuo­tan­non siir­ty­mi­seen c‑alueelle. Mut­ta mie­lel­lä­ni jos asial­li­set perus­teet esi­te­tään niin olen val­mis kan­taa­ni tarkistamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Maa­ta­lou­des­ta on kes­kus­tel­tu tääl­lä asial­li­ses­ti ja tie­toon perus­tuen ilman mitään erään kir­joit­tan kek­si­mää kau­naa. Omat sym­ba­tia­ni ovat vil­je­li­jöi­den puo­lel­la, jot­ka sokei­na ovat aja­mas­sa miinaan.

    Kaik­ki tosi­asiat osoit­ta­vat, että maa­ta­lout­ta ei näil­lä levey­sas­teil­la pitäi­si har­joit­taa lain­kaan vaan muu­ta­maa pii­rua etelämpänä.

    Tuo­reen Maa­seu­dun tule­vai­suu­den mukaan Euros­ta­tin mukaan Suo­mes­sa maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­set ovat EU-mai­den suu­rim­mat suh­tees­sa mark­ki­na­tuot­toon ja että vil­je­li­jöil­le ei oli­si vii­me vuo­si­na jää­nyt lain­kaan palk­kaa, jos ei oli­si ollut EU- ja kan­sal­li­sia tukia.

    Tämä­kin asia on blo­kin kes­kus­te­luis­sa maa­ta­lou­den taseis­ta ym. todet­tu ja sitä­kin on yri­tet­ty vään­tää val­heek­si ja panet­te­luk­si. Juho Kus­ti Paa­si­ki­vi lausui, että tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku. Maa­seu­dul­le pitää etsiä toi­sen­lai­sia ske­naa­rioi­ta kuin tuhan­nen leh­män navetoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Tai­taa olla eri­koh­te­lu aiem­min tut­tua lähin­nä ajal­ta, jol­loin Suo­mes­sa oli myös voi­mas­sa euroop­pa­lai­nen sää­ty-yhteis­kun­ta ja sen verois­ta vapau­tet­tu aate­lis­to. kurio­si­teet­ti­na sanot­ta­koon, ettei Suo­mes­ta ole aate­lis­toa viral­li­ses­ti kos­kaan lak­kau­tet­tu, vaik­ka­kin se on menet­tä­nyt kaik­ki erioikeutensa.

    Maan sisäl­lä tukie­ro on ongel­ma sik­si, että se tuho­aa alan yhteis­työ­mah­dol­li­suuk­sia ja siir­tää kes­kus­te­lun alan kehit­tä­mi­ses­tä kes­ki­näi­seen alu­eel­li­seen rii­te­lyyn. Se myös eriar­vois­taa samas­sa ase­mas­sa ole­via var­sin­kin juu­ri tuki­ra­jal­la sen molem­min puo­lin ole­via tilo­ja, jos­sa olo­suh­teet ovat tasan samat molem­mil­la mut­ta tuet eivät. Suo­mes­sa käy­tän­tö on aika outo, mut­ta ehkä muu­al­la euroo­pas­sa tutum­pi, kos­ka se on käy­tän­nön tuonut.

    EUn toi­min­ta on ymmär­ret­tä­vää, kun asi­aa tar­kas­te­lee piiit­käs­tä his­to­rial­li­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä. Eli Roo­man val­ta­kun­nan aiko­ja pohdittaessa:

    Tuol­loin impe­riu­min hal­lin­to­jär­jes­tel­mää pidet­tiin osin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti moni­mut­kai­se­na. Tavoit­tee­na oli mini­moi­da eri aluei­den kapi­noin­ti anta­mal­la niil­le eriar­voi­sia ase­mia impe­riu­min sisäl­lä. Täl­lä hajo­ta ja hal­lit­se (divi­de et impe­ra) ‑tak­tii­kal­la alu­eet usu­tet­tiin tois­ten­sa kimp­puun kes­kus­hal­lin­non asemasta.

    Perus­te mik­si tuki­jär­jes­tel­män ver­tai­lu juu­ri mui­nai­seen Roo­maan. Kos­ka EU seu­raa hal­lin­nol­li­ses­ti reip­paal­la vauh­dil­la juu­ri Roo­man val­ta­kun­taa eli seu­raa­va Roo­man hal­lin­non kuvaus voi­si olla kuin EUs­ta ja sen siir­ty­mi­ses­tä koh­ti ulko- ja muut minis­te­rit ja lopul­ta pre­si­dent­ti­hal­lin­toon (Room. Keisari):

    Roo­ma­lai­set kut­sui­vat val­tio­taan tasa­val­lak­si (libe­ra res publica), vaik­ka se ei mis­sään his­to­rian­sa vai­hees­sa ollut demo­kraat­ti­nen. Sitä hal­lit­tiin moni­mut­kai­sel­la senaa­tin, vir­ka­mies­ten ja vinoon jyvi­tet­ty­jen kan­san­ko­kous­ten jär­jes­tel­mäl­lä. Vähi­tel­len tie­tyt yksi­löt omi­vat ene­ne­vis­sä mää­rin val­taa. Täs­tä syn­tyi käy­tän­nös­sä monar­kis­ti­nen, aluk­si ulkoi­ses­ti van­hat tasa­val­ta­lai­set muo­dot säi­lyt­tä­nyt keisarijärjestelmä.

    Tukie­rot siis tus­kin pois­tu­vat ellei nii­tä saa kan­sal­li­ses­ti tasoit­taa, mut­ta tdn EU kiel­tää sen­kin sil­lä tas­a­puo­li­suus ei pal­ve­li­si sen poliit­ti­sia tavoit­tei­ta ja samas­ta syys­tä EU tus­kin pyr­kii myös­kään lopet­ta­maan maa­ta­lous­tu­kia koko­naan koko maasta.

    Voi­han tie­ten­kin olla, että tämä (osit­tain humo­ris­tis­mie­li­nen) spe­ku­loin­ti­ni ei pidä paik­kaan­sa ja yhte­ne­väi­syy­det ovat sat­tu­maa, mut­ta esi­tän sen sil­ti, kun koko­nais­ku­van palat sopi­vat niin hyvin kohdalleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 16:03
    Mie­les­tä­ni Osmon hyvä kes­kus­te­lun avaus menee ihan pilal­le, kun foo­ru­mil­le tulee häi­riin­ty­nei­tä MTK kau­nai­sia kylähulluja.
    Jokai­sel­la sek­to­ril­la on Suo­mes­sa edun­val­vo­jan­sa, pal­kan­saa­jil­la se on SAK ja maa­jus­seil­la MTK, var­maan löy­tyy hen­ki­löi­tä jot­ka tun­te­vat patou­tu­nut­ta perus­vi­haa näi­tä orga­ni­saa­tioi­ta koh­taan, mut­ta täl­läi­set foo­ru­mit ei ole oikei­ta paik­ko­ja näi­den tun­tei­den pur­ka­mi­seen, sii­hen tar­vi­taan psyt­kiat­ris­ta hoitoa.”

    Ker­ran­kin suo­rat sanat, ihmeel­lis­tä rii­dan kyl­vä­mis­tä päi­vän sel­vis­tä asiois­ta, olet­te­ko tosi­aan ihan vaka­vis­san­ne ettei mitään poh­jois­ta tukea tar­vi­ta, nyky­ra­jat perus­tuu läm­pö­sum­miin ja moni­mut­kai­siin las­kel­miin ei nii­tä mis­tään hatus­ta ole temmattu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. En vaan hyväk­sy tätä maa­jus­sien etu­jär­jes­tön täy­sin asia­ton­ta ja vää­ris­te­le­vää mol­laa­mis­ta, enkä osal­lis­tu täl­läis­ten vies­tien nos­ta­mi­seen tai aihei­den esil­lä­olon edistämiseen.

    Mikä­li haluet­ta asial­lais­ta kes­kus­te­lua, niin jät­tä­kää omat kau­nan­ne pois ja kes­kit­ty­kää asiakysymyksiin.

    Suo­mi neu­vot­te­li aika­naan EU:n kans­sa oikeu­den mak­saa kan­sal­li­sia tukia, sil­lä perus­teel­la että sen maa­ta­lous on muu­ta Euroop­paa poh­joi­sem­pa­na, samal­la tämä alue rin­nas­tet­tiin taval­laan vuoristoalueisiin.
    No tämä perus­asia­han ei EU jäse­nyy­den aika­na ole muut­tu­nut mik­si­kään, Suo­men maa­ta­lous on yhä­kin muu­ta Euroop­paa poh­joi­sem­pa­na eikä tule kos­kaan ole­man­kaan, ainoa asia mikä ei men­nyt suun­ni­tel­mien mukaan oli se, että tukia­lue­ra­ja siir­tyi neu­vot­te­lu­jen aika­na Suo­men sisäl­le eikä rajal­le kuten oli alun­pe­rin tarkoitus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä Suo­men maa­ta­lou­den suh­teel­li­nen kil­pai­lua­se­ma ei voi kuin paran­tua, ja huo­mat­tavs­ti. Aivan hyvin voi­daan vil­jel­lä Lap­pia myö­ten. Eihän nyt pidä jar­ru­tel­la maa­ta­lou­des­sa vaan antaa kaa­sua täy­del­lä höy­ryl­lä. On sata var­ma, että mak­saa kor­koi­neen takai­sin vii­meis­tään seu­raa­val­le sukupolvelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:05

    Mikä­li haluet­ta asial­lais­ta kes­kus­te­lua, niin jät­tä­kää omat kau­nan­ne pois ja kes­kit­ty­kää asiakysymyksiin.”

    Täs­sä on yri­tet­ty kes­kit­tyä asia­ky­sy­myk­siin kuten sii­hen onko tukie­ro yli­kom­pen­soi­va jos­ta sit­ten aiheu­tuu kotie­läin­tuo­tan­non siir­ty­mi­nen c‑alueelle ja odo­tet­tu sii­hen asial­lis­ta vas­ta-argu­men­toin­tia perus­te­lui­neen mut­ta tai­taa jää­dä tulematta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Paa­li­mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 20:38

    Ker­ran­kin suo­rat sanat, ihmeel­lis­tä rii­dan kyl­vä­mis­tä päi­vän sel­vis­tä asiois­ta, olet­te­ko tosi­aan ihan vaka­vis­san­ne ettei mitään poh­jois­ta tukea tar­vi­ta, nyky­ra­jat perus­tuu läm­pö­sum­miin ja moni­mut­kai­siin las­kel­miin ei nii­tä mis­tään hatus­ta ole temmattu.”

    Näin­hän se sit­ten on var­maan­kin kun ker­ran niin sanot ja tie­dät. Sanoo­han sen jo MTKn puheen­joh­ta­ja­kin, maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri Juha Mart­ti­la Suo­men Kuva­leh­den haas­tat­te­lus­sa jos­ta seu­raa­vas­sa suo­ra lainaus:

    Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:28
    Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:05
    “Mikä­li haluet­ta asial­lais­ta kes­kus­te­lua, niin jät­tä­kää omat kau­nan­ne pois ja kes­kit­ty­kää asiakysymyksiin.”
    Täs­sä on yri­tet­ty kes­kit­tyä asia­ky­sy­myk­siin kuten sii­hen onko tukie­ro yli­kom­pen­soi­va jos­ta sit­ten aiheu­tuu kotie­läin­tuo­tan­non siir­ty­mi­nen c‑alueelle ja odo­tet­tu sii­hen asial­lis­ta vas­ta-argu­men­toin­tia perus­te­lui­neen mut­ta tai­taa jää­dä tulematta?”

    On oma kek­sin­tö­si tuo “yli­kom­pen­soi­va” sil­le ei ole mitään perus­tei­ta, onko se suu­ri­kin vahin­ko jos tuo­tan­to olo­suh­tei­ta tasa­taan näin pit­käs­sä maas­sa, poh­joi­nen tuki on paras­ta mitä EU on Suo­men maa­ta­lou­del­le tuo­nut ja sii­tä tulee pitää kiin­ni se on koko maal­le hyväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Paa­li­mies kir­joit­ti ihan asiaa, 

    Ker­ran­kin suo­rat sanat, ihmeel­lis­tä rii­dan kyl­vä­mis­tä päi­vän sel­vis­tä asiois­ta, olet­te­ko tosi­aan ihan vaka­vis­san­ne ettei mitään poh­jois­ta tukea tar­vi­ta, nyky­ra­jat perus­tuu läm­pö­sum­miin ja moni­mut­kai­siin las­kel­miin ei nii­tä mis­tään hatus­ta ole temmattu.”

    Poh­joi­nen tuki oli yksi niis­tä neu­vot­te­lu­ta­voit­teis­ta, joi­ta Suo­mi aset­ti 1995.
    Sanoo­han se tuon tuen nimi­kin, että se mak­se­taan poh­joi­sen sijain­nin takia ja sii­tä syys­tä, mitä hait­taa täs­tä sijain­nis­ta on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Tor­nion 1000 leh­män suur­na­vet­ta tun­tui alun­pe­rin­kin uto­pis­ti­sel­ta, Saa­ri­jär­vel­le on suun­nit­teil­la saman­lai­nen. Ken elää hän näkee. 

    Eili­ses­sä Maa­seu­dun Tule­vai­suus-leh­des­sä oli mai­nos Itä-Suo­mes­sa (C‑alue) ole­van uuden robot­ti­na­ve­tan “avoi­mien ovien” päi­väs­tä. Sin­ne­hän nii­tä nousee, ete­läs­sä nau­la­taan ovia kiin­ni joh­tuen pahas­ti vää­ris­ty­nees­tä tukipolitiikasta. 

    Kepu­lan­dias­sa on vireil­lä suu­ria­kin navettahankkeita:

    http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/talous/yl%C3%A4-savoon-yli-tuhat-uutta-lehm%C3%A4paikkaa/461802

    Nyt MTK-her­rat ovat esit­tä­neet vaa­ti­muk­sen, että yhdel­le­kään nave­tal­le ei pitäi­si mak­saa tukea yli kol­me milj. lit­raa mene­väs­tä mai­dos­ta. Sano­mat­ta­kin on sel­vää, että MTK-her­ro­jen omat mai­to­mää­rät jää­vät tuon rajan ala­puo­lel­le, ja jää vie­lä muka­vas­ti laa­jen­ta­mis­va­raa­kaan. Sen­si­jaan nämä Suke­van suun­ni­tel­mat ovat­kin sit­ten jo lii­pa­si­mel­la. Sii­nä­kö jää Rim­pi­läi­sen rehu­vil­jat laariin?

    Kes­kus­te­lu­pals­toil­la on seu­rat­tu erään poh­ja­lai­sen isän­nän robo­na­vet­tain­ves­toin­te­ja, val­tiol­ta tiet­ty isot inves­toin­tia­vus­tuk­set ja lisä­hin­nat mai­dol­le ja vie­ras­työ­voi­maa “sopi­vas­ti” nave­tas­sa. Tuo­tos n. 1 milj lit­raa mai­toa vuodessa.
    Tilan vero­tet­ta­va tulo oli vii­me vuon­na yli 300 000 e, osa kevyes­ti vero­tet­tua pää­oma­tu­loa. Isän­tä har­mit­te­li, kun ei ollut yhtiöit­tä­nyt tilaan­sa tulo­jen­sa pii­lot­ta­mi­sek­si julkisuudelta.

    MTK:n ent. pj Här­mä­lä ihme­te­li­kin jos­kus, että mik­si niil­le tiloil­le, jot­ka ovat saa­neet val­tion kas­sas­ta sato­ja­tu­han­sia euro­ja avus­tus­ta tuo­tan­ton­sa tehos­ta­mi­seen, mak­se­taan edel­leen­kin kor­keat tulotuet. 

    Tää­lä­kin kysel­lään, onko tuki­po­li­tiik­ka vää­ris­ty­nyt­tä. Vas­taus on,että on:

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

    Mitä taas tulee MTK vihaan, niin täs­sä pik­kui­sen “etu­jär­jes­tön” aikaansaannoksia:

    -junt­ta­si AB-alu­een koro­te­tut inves­toin­ti­tuet pois
    ‑junt­ta­si AB-alu­een nuor­ten tuot­ta­jien tuen pois (C‑alueella mak­se­taan edelleenkin)
    ‑junt­ta­si vil­jan CAP-alaan 200 000 ha leik­kauk­sen, mikä mer­kit­si suu­rim­mil­laan 9% leik­kauk­sen vil­jan CAP-tukeen.
    ‑yrit­ti tila­tu­ki­jär­jes­tel­mään siir­ryt­täes­sä kaa­pa­ta toi­sel­le kuu­lu­vaa omai­suut­ta (tila­tu­kioi­keus)
    ‑jut­ta­si ainut­laa­tui­sen EU:n Suo­mel­le myön­tä­män vil­jan kui­va­tus­tuen tila­tuen sisään, kai­kil­le pel­to­heh­taa­reil­le jaet­ta­vak­si. Nyt sekin tuki on jou­tu­nut leikatuksi,koska on tila­tuen sisällä
    ‑Minis­te­ri Kos­ki­nen neu­vot­te­li EU:lta 50 e/ha LFA-koro­tuk­sen. MTK vaa­ti heti, että vil­jal­le ei saa mak­saa kuin 14 e/ha, sen­si­jaan kotie­läi­mil­le pitää nos­taa 125 euroon + nur­mel­le lisäk­si 40 e/ha koro­tus. Uusi pöh­lö maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Kor­keao­ja meni esit­te­le­mään tämän vaa­ti­muk­sen EU:lle. EU ei sitä aivan hyväk­sy­nyt, mut­ta pudot­ti kui­ten­kin vil­jan LFA-koro­tuk­sen maks. 20 euroon, nos­ti kotie­läin­tuen 100 euroon, ei nurmilisää.
    ‑Edel­li­sen hal­li­tuk­sen aika­na maa­ta­lou­del­le­kin annet­tiin TUPO-rahaa 20 milj e. Sii­tä MTK ohja­si 5 milj e sika­tu­kiin ja loput 15 milj e meni lomit­ta­jien pal­kan­ko­ro­tuk­siin, siis maa­ta­lou­den ulko­puo­lel­le. Vil­ja­ti­loil­le ei mitään.
    MTK junt­ta­si kor­keao­jan kau­del­la lähes kaik­ki loput­kin inves­toin­ti­tuet pois kasvitiloilta.
    MTK esti val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Nii­nis­tön tar­jouk­sen siir­tää maa­ta­lous alem­paan vero­luok­kaan, täl­lä tem­pul­la MTK sai uuden ha-tuen C‑alueelle.
    MTK:n joh­to­kun­nas­sa istuu nyky­ään her­ra, joka joi­tain vuo­sia sit­ten tuot­ta­ja­lii­ton­sa puheen­joh­ta­ja­na nos­ti jul­me­tun älä­kän, kun MMM suun­nit­te­li anta­van­sa pie­nen lisä­tuen ryp­sil­le, kos­ka sen vil­je­ly oli hiipumassa.…rahat oli­si pitä­nyt käyt­tää “omiin tarkoituksiin.”

    Eikä pidä unoh­taa, että EU-liit­ty­mis­so­pi­mus­neu­vot­te­li­jat tin­ki­vät vil­jan vii­te­sa­dois­ta, jot­ta sai­vat kor­kean poh­joi­sen tuen ja siir­ret­tyä vas­toin MMM:n alku­pe­räi­siä suun­ni­tel­mia Ete­lä-Poh­jan­maan B‑alueesta C‑alueeseen. Sik­si vil­jan CAP-tuki jäi alhai­sek­si (rahat EU:lta)
    Maa­ta­lou­den liitt­mis­neu­vot­te­lut hoi­ti yksin kepu…saatuaan “veret­sei­saut­ta­van” vaa­li­voi­ton v. 1991. …ja jäl­ki oli senmukaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. eeme­li kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 5:23
    Tor­nion 1000 leh­män suur­na­vet­ta tun­tui alun­pe­rin­kin uto­pis­ti­sel­ta, Saa­ri­jär­vel­le on suun­nit­teil­la saman­lai­nen. Ken elää hän näkee.
    Eili­ses­sä Maa­seu­dun Tule­vai­suus-leh­des­sä oli mai­nos Itä-Suo­mes­sa (C‑alue) ole­van uuden robot­ti­na­ve­tan “avoi­mien ovien” päi­väs­tä. Sin­ne­hän nii­tä nousee, ete­läs­sä nau­la­taan ovia kiin­ni joh­tuen pahas­ti vää­ris­ty­nees­tä tukipolitiikasta.
    Kepu­lan­dias­sa on vireil­lä suu­ria­kin navettahankkeita:”

    Eeme­li sekoit­taa nyt fik­tiot ja fak­tat seka EU:n ja kan­sal­li­sen maa­ta­lous poliit­kan niin tai­ta­vas­ti kor­keam­paan poten­siin ettei mois­ta ole näh­ty ei valeh­te­le mut­ta ei kir­joi­ta tottakaan,
    Poh­joi­sel­la tuel­la kom­pen­soi­daan poh­joi­sen huo­nom­pia tuo­tan­to olo­suh­tei­ta mikä sii­nä on niin vai­kea käsit­tää. Yli­kom­pen­saa­tio on mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta jo yksin­ker­tai­nen pääs­sä las­ku sel­vit­tää sen. Kes­ki­mää­räi­sel­lä mai­to­ti­lal­la C2 alu­eel­la tuo­tan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen ete­lää kor­keam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, poh­jois­ta tukea tulee sii­nä 20000 euroa kun sii­tä vähen­ne­tään ete­läs­sä vie­lä aina­kin tois­tai­sek­si mak­set­ta­va tuki, hiu­kan vajaa 10000 euroa niin pääs­tää tuki­suh­tee­seen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on yli­kom­pen­saa­tio. Kum­mal­lis­ta on myös spe­ku­loin­ti 1000 yksi­kön mai­to­ti­lois­ta, sel­lai­sia ei kos­kaan raken­ne­ta sii­tä pitää tuol­lai­sen yksi­kön tar­vit­se­ma lan­nan­le­vi­ty­sa­la huolen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vie­lä kal­liim­mak­si tuli­si, jos teki­sim­me kes­kel­le Poh­jan­lah­tea beto­ni­sen kein­osaa­ren ja lait­tai­sim­me nave­tan sin­ne. Tus­kin kukaan kui­ten­kaan ehdot­tai­si, että tämä­kin kus­tan­nuse­ro pitäi­si veron­mak­sa­jien rahoil­la kom­pen­soi­da. Se, että mai­don­tuo­tan­to on pal­jon epäe­dul­li­sem­paa Tor­nios­sa kuin Var­si­nais-Suo­mes­sa ei rii­tä kyl­lä kuluttajalle/veronmaksajille perus­teek­si sii­hen, että var­si­nais­suo­ma­lai­sia mai­don­tuot­ta­jia hou­ku­tel­laan muut­ta­maan Tor­nioon ja perus­ta­maan navet­tan­sa sin­ne. Joku voi­si jopa sanoa, ettei ole jär­ke­vää muut­taa tuo­tan­toa pai­kas­ta A paik­kaan B vain sen takia, että tuo­tan­to on pai­kas­sa B epäedullisempaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Paa­li­mies “unoh­taa” sen tosi­asian, että lyp­sy­kar­jan pää­re­hu nur­mi kas­vaa C1-C2 alu­eel­la vähin­täin­kin yhtä hyvin kuin AB-alu­eel­la. Väki­re­hut eivät mak­sa ostaen yhtään sen enem­pää kuin itse AB-alu­eel­la tuottaen. 

    Mis­tä kol­man­nek­sen kus­tan­nuse­ro syn­tyy? Mis­sä on “Paa­li­mie­hen” las­kel­mat? Mei­je­ri hakee omal­la kus­tan­nuk­sel­laan mai­don joka Suo­men kol­kas­ta, vil­jan­vil­je­li­jä jou­tuu itse mak­sa­maan rah­din koti­pi­has­ta vas­taa­not­ta­jan varastoon. 

    Täs­sä pik­kui­sen tilastotietoa:

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

    Vil­jan­vil­je­lyn kan­nat­ta­vuus on romah­ta­nut poh­ja­lu­ke­miin, mitä tekee MTK?…C‑alueen mai­dol­le lisää tukea. Sin­ne MTK on vaa­ti­mas­sa val­tion varaa­maa 40 milj euron “krii­si­ra­haa­kin”.

    Myös PraAgrian maa­ta­lous­ka­len­te­ris­sa kaik­kien muit­ten tuo­tan­to­suun­tien “net­to­voit­to” on posi­tii­vi­nen, pait­si vil­jal­la sel­väs­ti nega­tii­vi­nen. MTK:n myy­rän­työ näkyy. 

    Asi­aan kuu­luu, että MTK:n vil­ja­va­lio­kun­ta on hil­jaa, onhan se “sopi­vas­ti” valittu. 

    Sinän­sä hyvä, että nyt vii­mei­set­kin vil­jan­vil­je­li­jät ymmär­tä­vät jät­tää MTK:n. Vil­jan­vil­je­li­jöit­ten tulo­ro­mah­dus on tapah­tu­nut nime­no­maan kes­kus­ta­lais­ten maa­ta­lous­mi­nis­te­rien Kor­keao­ja ja Ant­ti­la aika­na. He ovat nöy­räs­ti teh­neet sen, mitä MTK on käskenyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Voi­sit­ko Soi­nin­vaa­ra edes hiuk­ka­sen perus­tel­la mie­li­pi­tei­tä­si maa­ta­lou­des­ta? Jos esi­te­tään pel­käs­tään lop­pu­tu­los ajat­te­lus­ta, mut­ta ei sen perus­teel­la ole­via fak­to­ja, niin kun­non kes­kus­te­lua nii­den poh­jal­ta ei voi syn­tyä. Enti­se­nä tut­ki­ja­na var­mas­ti sen ymmär­rät. Maa­ta­lou­des­sa on olen­nais­ta, että samat talou­den lai­na­lai­suu­det kos­ke­vat sitä kuin muu­ta­kin talous­e­lä­mää. Se ei ole mikään saa­re­ke muun yhteis­kun­nan sisällä.
    Yli­kom­pen­soin­nis­ta vie­lä: Ete­län ja poh­joi­sen tuo­tan­to­kus­tan­nuse­rot tule­vat pää­osal­taan pel­to­vil­je­lyn puo­lel­ta, eli kotie­läin­tuis­sa ei tar­vit­si­si olla vält­tä­mät­tä noin suur­ta eroa. Nyt kui­ten­kin on jos­tain syy­tä niin, että ete­lää yli­kom­pen­soi­daan pel­to­tuis­sa: ne ovat siel­lä jopa suu­rem­mat kuin poh­joi­sem­pa­na (lie­nee­kö tämä EU:n ansio­ta?). Eli poh­joi­sen kotie­läi­tuet sisäl­tä­vät nykyi­sel­lään sekä kotie­läin­ta­lou­den kom­pen­saa­tion että pel­to­vil­je­lyn kom­pen­saa­tion. Pet­ri Lei­no­nen on oikeas­sa sii­nä, että kom­pen­saa­tio oli­si 100 % vas­ta sit­ten, kun pel­lon­kin hin­ta oli­si sama kaik­kial­la. Näin, jos pel­lon hin­ta mää­räy­tyi­si pel­käs­tään tuo­ton perus­teel­la. Pel­lon hin­taan vai­kut­taa kui­ten­kin moni muu­kin teki­jä kuin sen tuot­to maanviljelyssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Joku voi­si jopa sanoa, ettei ole jär­ke­vää muut­taa tuo­tan­toa pai­kas­ta A paik­kaan B vain sen takia, että tuo­tan­to on pai­kas­sa B epäedullisempaa.
    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­tyi­si, niin voi­si jopa sanoa että tukea pitäi­si nime­no­maan tuo­tan­toa pai­kas­sa A sik­si että se on edullisempaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. eeme­li kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 9:53
    Paa­li­mies “unoh­taa” sen tosi­asian, että lyp­sy­kar­jan pää­re­hu nur­mi kas­vaa C1-C2 alu­eel­la vähin­täin­kin yhtä hyvin kuin AB-alu­eel­la. Väki­re­hut eivät mak­sa ostaen yhtään sen enem­pää kuin itse AB-alu­eel­la tuottaen.
    Mis­tä kol­man­nek­sen kus­tan­nuse­ro syn­tyy? Mis­sä on “Paa­li­mie­hen” las­kel­mat? Mei­je­ri hakee omal­la kus­tan­nuk­sel­laan mai­don joka Suo­men kol­kas­ta, vil­jan­vil­je­li­jä jou­tuu itse mak­sa­maan rah­din koti­pi­has­ta vas­taa­not­ta­jan varastoon.”

    Eeme­li sävel­lys alkaa olla aika väki­näis­tä, vil­je­lee­kö Eeme­li maa­ta ollen­kaan, kus­tan­nus ero syn­tyy kar­keas­ti ton­nin pie­nem­mäs­tä vil­ja­sa­do­ta, yksi tuo­re­re­hu sato vähem­män ja kuu­kausi lyhyem­pi lai­dun­kausi kum­mas­ta­kin pääs­tä. Vil­jan vil­je­lyn kan­nat­ta­vuus ei ole MTK:n käsis­sä, ja mis­tä “net­to­voi­tos­ta” oikein kir­joi­tat, tulos­las­kel­mis­sa on mai­to­ti­lo­jen koh­dal­la yhtä pit­kä mii­nus kuin mui­den­kin tuo­tan­to suun­tien kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Jos asia on noin niin­kuin “Paa­li­mies” kir­joit­taa, niin mitä ihmet­tä var­ten mai­don­tuo­tan­toa on siir­ret­ty ja siir­re­tään yhä poh­joi­seen, epäe­dul­li­siin olo­suh­tei­siin, ja AB-alu­een mai­don­tuo­tan­to aje­taan alas.

    Tääl­lä­päin oli vie­lä 1980-luvul­la innok­kai­ta kar­ja­mie­hiä, vali­tet­ta­vas­ti MTK-kepu­lai­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka vei heil­tä uskon tuo­tan­non kan­nat­ta­vuu­teen. Vii­mei­nen niit­ti oli kepu­lais­ten neu­vot­te­le­ma maa­ta­lou­den EU-liit­ty­mis­so­pi­mus. Loput­kin mai­don­tuot­ta­jat ovat nyt ikään­tyess­sään lopet­ta­mas­sa ja seu­raa­va suku­pol­vi on muis­sa hom­mis­sa, “tyh­jää saa pyy­tä­mät­tä­kin”, MTK:lta ja kepulta. 

    Asi­aan kuu­luu, että tuo­tan­to pitää siir­tää mah­dol­li­sim­man kau­as kuluttajasta. 

    Kan­san­edus­ta­ja Mart­ti Tiu­ri kiteyt­ti kepu­lai­sen maa­ta­lous­po­li­tii­kan lausee­seen: “Jos Huip­pu­vuo­ret kuu­lui­si­vat Suo­mel­le, siir­täi­si kepu mai­don­tuo­tan­non sinne.”

    Hyvin sanot­tu!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. tpyy­luo­ma:

    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­tyi­si, niin voi­si jopa sanoa että tukea pitäi­si nime­no­maan tuo­tan­toa pai­kas­sa A sik­si että se on edullisempaa.

    Vie­lä hur­jem­pi sit­ten var­maan sanoi­si, että tuo­tan­toa ei ole syy­tä tukea A eikä B alu­eel­la, kos­ka byro­kraa­teil­la on huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­mat edel­ly­tyk­set tie­tää mikä on hyvä ja mikä huo­no paik­ka maa­ta­lou­den harjoittamiselle.

    Sen sijaan mark­ki­noil­la yksi­löi­den pää­tök­sen­teon seu­rauk­se­na resurs­sit jakau­tu­vat siten, että ne ovat tehok­kaas­sa käy­tös­sä, eli maa­ta­lout­ta har­joi­te­taan siel­lä mis­sä se on kannattavaa.

    (Tie­tys­ti A alu­een tuke­mi­nen B alu­een yli on jär­ke­väm­pää kuin toi­sin päin…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. eeme­li kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 13:40
    Jos asia on noin niin­kuin “Paa­li­mies” kir­joit­taa, niin mitä ihmet­tä var­ten mai­don­tuo­tan­toa on siir­ret­ty ja siir­re­tään yhä poh­joi­seen, epäe­dul­li­siin olo­suh­tei­siin, ja AB-alu­een mai­don­tuo­tan­to aje­taan alas.”

    Ei mai­don­tuo­tan­toa mihin­kään “siir­re­tä” sama kehi­tys­kul­ku jat­kuu mikä oli jo ennen EU:ta nyt vain tuo­tan­to olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa pur­kaan­tu­vat kehi­tys ja inves­toin­ti tar­peet kun sii­hen on mah­dol­li­suus. Pidän kehi­tys­tä myön­tei­se­nä maa­ta­lou­del­le ja Suo­mel­le. Tiu­rin kan­nan otto on tyy­pil­lis­tä urbaa­nin kau­na­kau­pun­ki­lai­sen puhet­ta jon­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. eeme­li kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 13:40

    Jos asia on noin niin­kuin “Paa­li­mies” kir­joit­taa, niin mitä ihmet­tä var­ten mai­don­tuo­tan­toa on siir­ret­ty ja siir­re­tään yhä poh­joi­seen, epäe­dul­li­siin olo­suh­tei­siin, ja AB-alu­een mai­don­tuo­tan­to aje­taan alas.”

    Ei mai­don­tuo­tan­toa mihin­kään ole “siir­ret­ty” sama kehi­tys­kul­ku jat­kuu mikä oli jo ennen EU:ta, patou­tu­neet kehi­tys ja inves­toin­ti tar­peet vain pur­kaan­tu­vat tuo­tan­to olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­tei­se­nä maa­ta­lou­del­le ja Suo­mel­le. Tiu­rin puheet on tyy­pil­li­siä urbaa­nin kau­na­kau­pun­ki­lai­sen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Paa­li­mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 8:54

    Poh­joi­sel­la tuel­la kom­pen­soi­daan poh­joi­sen huo­nom­pia tuo­tan­to olo­suh­tei­ta mikä sii­nä on niin vai­kea käsit­tää. Yli­kom­pen­saa­tio on mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta jo yksin­ker­tai­nen pääs­sä las­ku sel­vit­tää sen. Kes­ki­mää­räi­sel­lä mai­to­ti­lal­la C2 alu­eel­la tuo­tan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen ete­lää kor­keam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, poh­jois­ta tukea tulee sii­nä 20000 euroa kun sii­tä vähen­ne­tään ete­läs­sä vie­lä aina­kin tois­tai­sek­si mak­set­ta­va tuki, hiu­kan vajaa 10000 euroa niin pääs­tää tuki­suh­tee­seen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on ylikompensaatio.”

    Päis­sään vai las­kea mitä tahan­sa mut­ta ote­taas ihan yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki ja läh­tö­koh­dak­si tuo 50 leh­män tila jos­sa 25 vil­jaa ja 25 nur­mea ja a/b ver­tai­lu c2 eli tuos­sa taulukossa.
    Tukia­lue A/B C2
    Nur­mi e/ha 695 626
    Rehu­vil­ja e/ha 695 621
    Mai­to c/l 3 9
    ————————————
    Mai­to 50 leh 12750 38250
    Pel­to­tuet 34700 31175
    ————————————
    Koko­nais­tuet 55950 69425
    Ero A‑aluees 13475 

    Nyt tuol­ta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=242&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=257
    sanoi­sin että tosi­aan sato­ta­soe­ro vil­jois­sa voi olla sen 1000 kg ja nur­mi­puo­lel­la 15% ab-alu­een hyväk­si mut­ta löy­tyy vuo­sia jol­loin vil­ja­sa­dot ovat olleet c1:llä maan suu­rim­mat ja myös vuo­sia kun suu­rim­mat nur­mi­sa­dot on saa­tu c‑alueella. Mut­ta läh­de­tään tuol­lai­ses­ta ole­tuk­ses­ta että ‑1000 kg ja ‑15% joka on mie­les­tä­ni enem­män kuin rei­lu läh­tö­koh­ta ver­tai­lul­le. Maa­ta­lous­ka­len­te­rin perus­teel­la tuol­lai­nen 50 leh­mää kulut­taa vuo­si­ta­sol­la noin 9 ton­nia nur­mi­re­hua. Jos sato­ta­so on 16 tn/ha niin voi­daan las­kea lai­dun huo­mioi­den että 30 heh­taa­ria oli­si ab-alu­eel­la ehkä syy­tä vara­ta lai­tu­mel­le ja nur­mel­le ja 20 jäi­si sit­ten rehu­vil­jal­le. Jos ‑15% niin c2-alu­eel­la lai­tu­mel­le + nur­mel­le 36 heh­taa­ria ja rehu­vil­jal­le jäi­si 14 heh­taa­ria. Rehu­vil­jaa tar­vit­tai­siin noin 80 ton­nia. Nyt ab-aluen sato­ta­sol­la 4 tn/ha niin tuo riit­täi­si juu­ri leh­mil­le. Tila oli­si siis nur­mi­re­hun ja rehuil­jan suh­teen oma­va­rai­nen, kus­tan­nuk­se­na tuli­si ostet­ta­vat väki­re­hut. Nyt c2:lla 14 heh­taa­ria ja 3 tn/hehtaari niin saa­daan 42 ton­nia eli 38 ton­nia vil­jaa on ostet­ta­va. Jos ole­te­taan että kone‑, lan­noi­tus jne jne on suu­rin­piir­tein sama kus­tan­nus niin tuon omil­ta pel­loil­ta saa­ta­van rehun kus­tan­nus on suu­rin­piir­tein sama. Samoin väki­re­hu­kus­tan­nus. Mut­ta c2-tilal­le tulee siis lisä­kus­tan­nus­ta osto­vil­jas­ta 38 * 130 eli noin 5.000 euroa enem­män kuin ab-alu­eel­la. Tämän jäl­keen kun sato­ta­soe­ron kus­tan­nus on nyt siis las­ket­tu pois tuos­ta tukie­ros­ta niin jäl­jel­le jää edel­leen yli 8.000 euroa. Joka on siis mitä kor­keam­pia kus­tan­nuk­sia var­ten? Mikä on se olo­suh­de­te­ki­jä johon tuo lop­pu 8.000 euroa kun tuo sato­ta­so on nyt saa­tu kom­pen­soi­tua? Vai onko se kui­ten­kin niin kuin MTKn puheen­joh­ta­ja­kin, maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri Juha Mart­ti­la Suo­men Kuva­leh­den haas­tat­te­lus­sa sanoo että:
    “Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Mik­si Suo­men kal­tai­sis­sa olo­suh­teis­sa yli­pää­tään har­joi­te­taan maataloutta?

    Vas­taan itse: huol­to­var­muu­den vuoksi.

    Eikä sitä hoi­de­ta siir­tä­mäl­lä tuo­tan­to mah­dol­li­sim­man epäe­dul­li­siin olo­suh­tei­siin ja mah­dol­li­sim­man kau­as kulut­ta­jis­ta, jol­loin huol­to­var­muu­den hoi­to käy krii­si­ti­lan­tees­sa mahdottomaksi. 

    Aivan pää­tön­tä hom­maa tämä nyky­me­no, pel­käs­tään kepun vaa­li­kar­jan ruokintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Pyy­dän anteek­si, tar­vii teh­dä pie­ni kor­jaus. Eli tuo tau­luk­ko edel­lä on vir­heel­li­nen. Edes yhteen­las­ku ei täs­mää. Se ei siis pidä paik­kaan­sa tode­li­suu­den kanssa.

    Täs­sä on kor­jat­tu­na se tilan­ne joka on ollut voi­mas­sa tämän vuo­den ja pari edel­lis­tä vuotta:
    Tukia­lue A/B C2
    Mai­to 50 leh 12750 38250
    Pel­to­tuet 34700 31175
    Koko­nais­tuet 47450 69425
    Ero A‑aluees 21.975

    Eli tukie­roa on ollut 21.975 euroa ja täl­löin siis on jää­nyt noin noin 16.000 yli­kom­pen­saa­tio­ta sen 5.000 euron rehu­kus­tan­nuk­sen huo­mioi­mi­sen jäl­keen. Jol­le siis pitäi­si löy­tää hyvä selitys.

    Täs­sä on tau­luk­ko tuki­sum­mis­ta ensi vuo­del­le jos­sa uuden ab-alu­een leh­mä­palk­kion vai­ku­tus noin 2c/litra on huomioitu:
    Tukia­lue A/B C2
    Mai­to 50 leh 21250 38250
    Pel­to­tuet 34700 31175
    Koko­nais­tuet 55950 69425
    Ero A‑aluees 13475

    Eli tuos­ta val­lin­nees­ta hyvin suu­res­ta yli­kom­pen­saa­tios­ta saa­daan onnek­si ensi vuo­del­le tipau­tet­tua pois 8.500 euroa ja sil­ti­kin jää vie­lä mie­les­tä­ni yli­kom­pen­saa­tio­ta. Mut­ta jokai­nen voi las­kea mitä ole­mas­sa ollut tukie­ro on teh­nyt tuo­tan­non kehit­ty­mi­sel­le eri alueil­le vii­me vuo­si­na. Kan­nat­ta­vuuse­ro on ollut tukie­ron takia niin suu­ri että se on näky­nyt sel­väs­ti mai­don­tuo­tan­non kehi­tyk­ses­sä eri alueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 15:24

    Paa­li­mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 8:54
    Päis­sään vai las­kea mitä tahan­sa mut­ta ote­taas ihan yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki ja läh­tö­koh­dak­si tuo 50 leh­män tila jos­sa 25 vil­jaa ja 25 nur­mea ja a/b ver­tai­lu c2”

    Unoh­dat nyt että jos aikoo pitää 50 leh­mää tuo­tan­nos­sa niin tar­vi­taan “jou­to­kar­jaa” suu­rin piir­tein saman ver­ran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan mil­tei sadan heh­taa­rin tila. Puut­tu­vaa rehua ei voi kor­va­ta osto­re­hul­la kos­ka lan­nan levi­tys alaa tar­vi­taan heh­taa­ri per eläi­nyk­sik­kö, täs­sä samal­la sel­vi­ää nyt sekin mik­si pel­toa rai­va­taan, lan­nan täy­tyy saa­da jon­ne­kin sijoi­tet­tua. Unoh­dit myös lyhyem­män lai­dun­kau­den ja vil­jan hin­ta­na ei voi pitää päi­vän hin­taa vaan ehkä vii­den vuo­den kes­ki­hin­taa. Eli las­ke­han uudel­leen kun las­kuin­toa tun­tuu riittävän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Paa­li­mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 17:08

    Unoh­dat nyt että jos aikoo pitää 50 leh­mää tuo­tan­nos­sa niin tar­vi­taan “jou­to­kar­jaa” suu­rin piir­tein saman ver­ran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan mil­tei sadan heh­taa­rin tila. Puut­tu­vaa rehua ei voi kor­va­ta osto­re­hul­la kos­ka lan­nan levi­tys alaa tar­vi­taan heh­taa­ri per eläi­nyk­sik­kö, täs­sä samal­la sel­vi­ää nyt sekin mik­si pel­toa rai­va­taan, lan­nan täy­tyy saa­da jon­ne­kin sijoi­tet­tua. Unoh­dit myös lyhyem­män lai­dun­kau­den ja vil­jan hin­ta­na ei voi pitää päi­vän hin­taa vaan ehkä vii­den vuo­den kes­ki­hin­taa. Eli las­ke­han uudel­leen kun las­kuin­toa tun­tuu riittävän.”

    Monet asiat on jär­jes­te­ly­ky­sy­myk­siä. Hie­ho­kas­vat­ta­mois­ta olet var­maan kuul­lut? Eli ei se tuon las­kel­man perus­tie­to­ja mihin­kään muu­ta jos molem­mat toi­mi­vat samal­la taval­la niin tar­vi­taan edel­leen sama pel­toa­la. Ja sama tukie­ro pätee. Var­sin­kin kun tosi­aan olin las­ke­nut vahin­gos­sa ensi vuo­den luvuil­la, val­lin­nut tilan­ne on ollut pal­jon suu­rem­mal­la tukierolla.

    Tuos­sa olet oikeas­sa että kun kotie­läin­ta­lout­ta laa­jen­ne­taan c‑alueelle yli­kom­pen­soi­van kotie­läin­tuen tur­vin niin sit­ten pel­los­ta tulee niuk­kuut­ta ja sit­ten rai­va­taan. Kun samaan aikaan ete­läs­sä par­hai­ta pel­to­ja uhkaa jää­dä LHP-vajaa­käy­töl­le eli todel­lis­ta pel­to­pu­laa ei oli­si jos kotie­läin­puo­len kan­nat­ta­vuus oli­si sama koko maassa.

    Lyhyem­män lai­dun­kau­den unoh­din mut­ta ei ne leh­mät tääl­lä ete­läs­sä­kään sii­tä kura­vel­lis­tä syk­syi­sin juu­ri mitään irti saa, umpeen mene­vät jos lai­tu­men varaan jät­täy­tyy. Toi­saal­ta las­kin vahin­gos­sa ‑20% nur­mi­sa­don eron kun se ‑15% on jo osin kor­kea eli uskoi­sin että lai­dun on kom­pen­soi­tu noil­la ihan tarpeeksi.

    Vil­jan hin­ta päi­vän hin­ta­na lie­nee 100 euroa ton­nia + rah­ti ja oli vie­lä joku aika sit­ten 80 euroa ton­ni. Siis aina­kin mitä myy­vä tila sai. Uskoi­sin että tuo 130 euroa ton­ni ei pal­joa itse asias­sa tai­da EU-ajan kes­ki­hin­nas­ta poi­ke­ta. Eli ei ole tar­vet­ta las­kea uudes­taan. Sen sijaan mie­lel­lä­ni kuu­li­sin mie­li­pi­tee­si että mihin muu­hun se tämän­vuo­ti­nen rehu­kom­pen­saa­tion jäl­keen jäl­jel­le jää­vä lähes 17.000 euron tukie­ro perus­tuu, mihin olo­suh­tei­siin? Ja ensi vuo­del­le­kin jää vie­lä se 8.000 euroa? Sinus­ta­ko tuol­lai­nen 17.000 euron tukie­ro (=yhden ihmien palk­ka?) ei ole riit­tä­vä kan­nus­te-ero selit­tä­mään jo tapah­tu­nut­ta tuo­tan­non siir­ty­mis­tä c‑alueelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Täs­sä puhu­taan pal­jon tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä, mikä­li tuo­tan­to siir­tyi­si jon­nek­kin niin eikö sen sil­loin pitäi­si kas­vaa alu­eel­la, johon se on siir­ty­nyt, jos täl­läis­ta kas­vua eu ole havait­ta­vis­sa tai se kas­vaa molem­mil­la tukia­lueil­la, niin onko sil­loin oikeas­taan kysy­mys tuo­tan­non siirtymisestä.

    Eeme­li voi jät­tää kepu ja MTK kau­nai­set kom­ment­tin­sa teke­mät­tä, ei ne minua kiin­nos­ta, jos hom­man ainoa tar­koi­tus on mol­la­ta maa­ti­lo­jen lail­lis­ta edun­val­von­ta­jär­jes­töä, niin tämä kes­kus­te­lu on vää­rä foorumi.
    Mene muu­al­le kehu­maan kokoomusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Olen syö­nyt banaa­nei­ta koko ikä­ni. Samoi teke­vät serk­ku­ri Afri­kas­sa. Banaa­nit ovat sim­pans­sien herk­kua. Vaik­ka Suo­mes­sa ei banaa­nei­ta vil­jel­lä, ne eivät ole kos­kaan lop­pu­neet. Minä en ole kuol­lut näl­kään ja serk­ku­ni Afri­kas­sa voi­vat hyvin mones­sa pol­ves­sa. Tämän eksoot­ti­sen hedel­män huol­to­var­muus on ollut parem­pi kuin varhaisperunan.

    Jos Banaa­ne­ja vil­jel­täi­siin Suo­mes­sa, se toki työl­lis­täi­si monia. Oli­si kas­vi­huo­neen raken­ta­jaa, läm­mit­tä­jää, halon­hak­kaa­jaa, kul­je­tus­yrit­tä­jää, tien­pi­tä­jää, myy­jää jne. jne. Ehkä sato­ja tuhan­sia ruo­ka­ket­jun työntekijöitä.

    Olen tois­tai­sek­si ollut tyy­ty­väi­nen banaa­nien hin­taan, laa­tuun ja makuun, saa­taa­vuu­teen, enkä ole har­kin­nut siir­ty­mis­tä koti­mai­siin, työl­lis­tä­viin ja huol­to­var­moi­hin, laa­duk­kai­sii­na ja hin­ta­viin banaaneihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Tääl­lä­päin oli nel­jä vuot­ta sit­ten enää puo­let vil­je­li­jä­väes­tös­tä MTK:n jäse­niä (pai­kal­li­sen MTK-her­ran mukaan), nyt kepu­lan­dia­lais­ten mie­hi­tet­tyä koko MTK:n hal­lin­non kas­vaa MTK-vapaa vyö­hy­ke kohisten.

    MTK on AB-alu­een vil­je­li­jän vihol­li­nen nume­ro yksi.

    Lain mukaan maa­ta­lous­hal­lin­non pitää kuul­la MTK:ta, ei mitään muu­ta. Nämä onnet­to­mat kepu­maa­ta­lous­mi­nis­te­rit ovat neu­vo­tel­leet MTK:n kans­sa, mikä on ollut hel­ve­tin­moi­nen vir­he. Ete­län tuot­ta­jat jät­tä­vät MTK:n.

    Seu­raa­vas­sa vuo­den 2011 vaa­lien jäl­kei­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa ei kepu ole muka­na, mikä on maam­me pelastus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Lapin mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 18:58

    Täs­sä puhu­taan pal­jon tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä, mikä­li tuo­tan­to siir­tyi­si jon­nek­kin niin eikö sen sil­loin pitäi­si kas­vaa alu­eel­la, johon se on siir­ty­nyt, jos täl­läis­ta kas­vua eu ole havait­ta­vis­sa tai se kas­vaa molem­mil­la tukia­lueil­la, niin onko sil­loin oikeas­taan kysy­mys tuo­tan­non siirtymisestä.”

    Kyl­lä kun tuosta
    Ja mai­don­tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lai­naus sivul­ta 11:
    “Mai­don­tuo­tan­to C2-tukia­lu­eel­la on lisään­ty­nyt 9 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rä 5 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti C1-tukia­lu­een tuo­tan­to on vähen­ty­nyt 6 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rä lähes 10 pro­sent­tia. A- ja B‑tukialueiden mai­don­tuo­tan­to on vähen­ty­nyt lähes 19 pro­sent­tia ja kiin­tiöi­den mää­rät ovat alen­tu­neet noin 10 prosenttia.”

    kat­so­taan niin mai­don­tuo­tan­to on ihan oikeas­ti kas­va­nut c2:lla ja pie­nen­ty­nyt ab:llä. Ja sel­keäs­ti koko c‑alue huo­mioi­den niin koko­nai­suu­te­na pie­nen­ty­nees­tä koko­nais­tuo­tan­nos­ta yhä suu­rem­pi osa on c‑alueella ja pie­nem­pi osa ab-alu­eel­la niin kyl­lä se tuo­tan­to sil­loin on siir­ty­nyt c‑alueelle kun tuo­tan­non koko­nais­mää­räs­tä yhä suu­rem­pi osuus on c‑alueella.

    Ja vaik­ka­pa emo­leh­mis­tä niin jos läh­tö­ti­lan­tees­sa 45% emo­leh­mis­tä on ab-alu­eel­la ja 55% c‑alueella ja lop­pu­ti­lan­tees­sa 40% ja 60% niin ei kai kukaan vaka­vis­saan voi väit­tää ettei­kö tuo­tan­to oli­si siir­ty­nyt. Tie­tys­ti on vähän seman­tiik­kaa että mitä sano­ja tai ter­me­jä käy­te­tään mut­ta kiis­tä­mä­tön tosia­sia kui­ten­kin mie­les­tä­ni on että tuo­tan­non pain­opis­te on siir­ty­nyt koh­ti c‑aluetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm :

    EU myön­tää pel­to­kas­vien tuen maa­koh­tai­sen vii­te­sa­don perus­teel­la. Vii­te­sa­to mää­räy­tyi sato­vuo­sien 1986/1987 — 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suo­mel­le eri­tyi­sen epä­suo­tui­sat. Täs­tä syys­tä Suo­men vii­te­sa­to on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tiois­ta Ita­li­aa lukuun otta­mat­ta, eni­ten todel­lis­ta sato­ta­soa alhai­sem­pi (Suo­men todel­li­nen vil­jo­jen pai­no­tet­tu kes­ki­sa­to on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha). Tämä epä­koh­ta koros­tuu nyt, kun komis­sio ehdot­taa pel­to­kas­vien vii­te­sa­don perus­teel­la mak­set­ta­van tuen nos­ta­mis­ta. Suo­mi kat­soo, että tämä epä­koh­ta (ts. Suo­men todel­lis­ta alhai­sem­pi vii­te­sa­to) tuli­si korjata”

    Mata­lou­den EU-liit­ty­mis­neu­vot­te­lut hoi­ti kes­kus­ta­puo­lue yksin “veret­sei­saut­ta­neen” vaa­li­voi­ton jäl­keen. Kes­kus­tal­le oli tär­ke­ää saa­da omal­le vaa­li­kar­jal­le mah­dol­li­sim­man hyvät tuet, sik­si ete­län maa­ta­lous jätet­tiin neu­vot­te­luis­sa heit­teil­le, “tule­vai­suu­den optioit­ten varaan”, niin­kuin eräs enti­nen MTK:n joh­to­kun­nan jäsen (C‑alue) myö­hem­min asian ilmaisi.

    Vil­jan vii­te­sa­dot oli­si saa­nut hel­pos­ti neu­vo­tel­tua kor­keam­mik­si ja samal­la niis­tä mää­räy­ty­vä EU-lta tule­va CAP-raha suu­rem­mak­si. Kui­ten­kin Suo­men neu­vot­te­li­jat aset­ti­vat tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä mah­dol­li­sim­man suu­ret mai­to­kiin­tiöt ja poh­joi­set tuet vii­te­sa­to­jen edel­le, samoin Ete­lä-Poh­jan­maa piti saa­da siir­ret­tyä B‑aluelta C‑alueeseen.

    Tör­key­den huip­pu on se, että MTK:n vaa­ti­muk­ses­ta vil­jan CAP-alaa lei­kat­tiin 200 000 heh­taa­ril­la vuon­na 2000, tämä ala käy­tet­tiin uuden nur­mi-CAP tuen luo­mi­seen. Tämä tör­keä MTK-ryös­tö mer­kit­si suu­rim­mil­laan 9% leik­kaus­ta vil­jan CAP-tukeen.

    EU-liit­ty­mis­neu­vot­te­luis­sa kes­kus­tan las­ken­ta­mie­he­nä toi­mi nau­dan­li­han­tuot­ta­ja C‑alueelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Voi­si­ko Eeme­li lopet­taa tämä MTK/Kepun vas­tai­sen ris­ti­ret­ken ja kes­kit­tyä itse asi­aan, tämä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta jos­sa yhteis­kun­ta kus­tan­taa jokai­sel­le tar­vit­ta­vat tera­pian, jos ja kuten näyt­tää, täs­sä tapauk­ses­sa tar­vet­ta ilmei­ses­ti on.

    Sit­ten tuo­hon banaa­ni­ver­tai­luun, EU:ssa tuo­daan var­sin pal­jon banaa­ne­ja Kari­bian­me­ren saa­ril­ta, niil­tä saa­ril­ta mit­kä on yhä­kin osa nii­tä van­ho­ja emä­mai­taan ja jot­ka ei ole kos­kaan itse­näis­ty­neet­kään, samoin banaa­ne­ja tuo­daan pal­jon myös Cos­ta-ricas­ta, nämä alu­eet saa­vat maa­ta­lous­tu­kia EU bud­je­tis­ta, samoil­la ehdoil­la kuin emä­maan­sa, tukia mak­se­taan myös baaa­nien vil­je­lyyn, eli kyl­lä sinä­kin jäsen­mak­suis­sa olet ne banaa­ni­si mak­sa­nut jo osit­tain, nau­ti nii­den edullisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Timo Ten­hu­nen esit­ti Soi­ni­vaa­ral­le asial­li­sen kysy­myk­sen , johon en ole havain­nut vastausta.

    Kysyn myös Soi­ni­vaa­ral­ta , että onko ruo­ka niin kal­lis­ta, että meil­lä ei ole sii­hen län­si­mais­sa varaa ? Ja onko pää­syy­nä alku­tuo­tan­non kal­leus? Voi­ko suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka teh­dä suu­ria muu­tok­sia EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kan aset­ta­mis­sa raa­meis­sa? Onko eet­ti­ses­ti oikein siir­tää län­si­mai­den ruu­an tuo­tan­to kehit­ty­viin mai­hin, jois­sa on hal­vat kus­tan­nuk­set ? Samal­la siir­räm­me myös haitat.

    Mikä on maa­ta­lou­den osuus ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ja ympä­ris­tön pilaan­tu­mi­ses­sa ? Kenel­le kuu­lu­vat näi­den hait­to­jen kus­tan­nuk­set? Onko vapaa kil­pai­lu ja glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous paras rat­kai­su ruu­an tuottamiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tämä kysy­mys on hyvin yksin­ker­tai­nen: jos jol­la­kin alu­eel­la mak­se­taan suu­rem­pia tukia kuin toi­sel­la alu­eel­la, niin tuo­tan­to siir­tyy sil­le alu­eel­le jos­sa mak­se­taan suu­rem­pia tukia.

    Tämä siir­ty­mi­nen voi tapah­tua siten, että vähem­män tukia saa­neel­la alu­eel­la tuo­tan­to vähe­nee tai että enem­män tukia saa­val­la alu­eel­la tuo­tan­to kasvaa.

    Ihmi­set kui­ten­kin rea­goi­vat kan­nus­ti­miin. Jos jos­sain tue­taan enem­män kuin muu­al­la siel­lä on enem­män tätä tuet­tua jut­tua ver­rat­tu­na sii­hen, että tuet oli­si­vat saman­suu­rui­set kaikkialla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Lapin mies kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 9:09

    Voi­si­ko Eeme­li lopet­taa tämä MTK/Kepun vas­tai­sen ris­ti­ret­ken ja kes­kit­tyä itse asi­aan, tämä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta jos­sa yhteis­kun­ta kus­tan­taa jokai­sel­le tar­vit­ta­vat tera­pian, jos ja kuten näyt­tää, täs­sä tapauk­ses­sa tar­vet­ta ilmei­ses­ti on.”

    En voi muu­ta kuin yhtyä Lapin mie­hen kan­nan­ot­toon on hyvä muis­taa että pää­tök­set teh­dään MTK:sakin demo­kraat­ti­sin mene­tel­min. Yksit­täis­ten pää­tök­sien irroit­ta­mi­nen koko­nai­suu­des­ta ja käyt­tä­mi­nen “todis­tee­na” jos­ta­kin on hyvin arve­lut­ta­vaa ja on todis­te lähin­nä käyt­tä­jän­sä tar­koi­tus peris­tä, eli MT:n vahin­goit­ta­mi­ses­ta ja eri­pu­dan lietsomisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Art­tu­ri: Yksin­ker­tais­tat ehkä nyt vähän lii­kaa asioi­ta. Kyl­lä maa­ta­lou­des­sa­kin sen­tään vie­lä vähän mui­ta­kin raha­vir­to­ja on kuin tuet. Vil­je­li­jä vie­lä toi­mii yrit­tä­jän vas­tuul­la, jol­loin hän tekee pää­tök­sen­sä talou­del­lis­ten reaa­li­teet­tien mukaan. Toki tavoit­teis­to on pal­jon­kin moni­puo­li­sem­pi kuin esim. Nokial­la. Taval­li­sen pal­kan­saa­jaan kan­nus­ti­mil­la voi sit­ten ehkä olla suu­rem­pi­kin vai­ku­tus kuin kan­nus­ti­men raha-arvo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Ilpo Per­naa:

    Onko vapaa kil­pai­lu ja glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous paras rat­kai­su ruu­an tuottamiseen?

    Yli­voi­mai­ses­ti on. (Aivan samoin kuin t‑paitojen, mp3-soit­ti­mien, auto­jen, tele­vi­sioi­den, hie­ron­ta­pal­ve­lui­den ja kai­ken muun­kin tuotantoon.)

    Timo Ten­hu­nen: häh?

    Siel­lä mis­sä saa kor­keam­pia tukia kuin muu­al­la tuo­te­taan enem­män kuin jos tuet oli­si­vat saman­lai­set kaikkialla.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että vil­je­li­jät eivät vihaa rahaa. Jos vihai­si­vat, niin sit­ten siel­lä tuo­tet­tai­siin vähem­män. Ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että vil­je­li­jöil­lä on täy­sin yhden­te­ke­vä suh­tau­tu­mi­nen rahaan tukien suu­ruuk­sien vaih­te­lu ei vai­ku­ta tuotantopäätöksiin.

    Eli siis jos vaik­ka C alu­eel­la saa suu­rem­pia tukia mai­to­ti­loil­le kuin A ja B alu­eel­la C alu­eel­la on enem­män mai­don tuo­tan­toa suh­tees­sa A ja B aluei­siin ver­rat­tu­na tilan­tee­seen jos­sa kai­kil­la alueil­la olis yhtä suu­ret tuet. -> Mai­don tuo­tan­to siir­tyy tukien takia C alueelle.

    Tämän voi kiis­tää ainoas­taan kah­del­la taval­la: väit­tää, että kaik­kial­la mak­se­taan yhtä suu­ria tukia tai väit­tää, että vil­je­li­jät eivät rea­goi kannustimiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Art­tu­ri: kaip­pa se on mah­dol­lis­ta, että siel­lä mis­sä mak­se­taan tukia enem­män on kui­ten­kin tun­ti­palk­ka pie­nem­pi? En nyt väi­tä että näin on, mut­ta tuli vaan mie­leen että ei vil­je­ly lii­ku vält­tä­mät­tä suo­raan tukien suu­ruu­den mukaan. Kai sitä mui­ta­kin kan­nus­ti­mia on kuin kuu­kausi­palk­ka (aika vähän, mut­ta kuitenkin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. T‑paitojen ja mp3-soit­ti­mien tuo­tan­nos­sa glo­baa­lis­ti vapaa kil­pai­lu on var­maan paras malli.
    Varaus: Haluan kyl­lä joten­kin vai­kut­taa sii­hen, että nii­tä ei mis­sään tee­te­tä 12/7/ työs­ken­te­le­väl­lä, beto­ni­lat­tial­la nuk­ku­val­la lapsityövoimalla.

    Yksi vai­ku­tus­kei­no on olla osta­mat­ta sil­lä tavoin val­mis­tet­tu­ja jos sen saa tie­tää. Toi­von kui­ten­kin vähi­tel­len kehi­tet­tä­vän parem­pia keinoja.

    Jos­sain oikein-oikein peri­aa­te­ta­sol­la myös elin­tar­vik­keet ja (lail­li­set:) nau­tin­toai­neet kuu­lu­vat samaan ryhmään.
    Nii­den kau­pan todel­li­nen vapaut­ta­mi­nen oli­si usein paras­ta “kehi­tys­a­pua”.

    Tätä perus­to­tuut­ta muun­ta­vat ja sot­ke­vat kui­ten­kin käy­tän­nös­sä monet seikat.

    Toi­seen asi­aan: EU:n maa­ta­lous­tuen lyhyt historia.
    Eli ker­ron­pa anekdootin:):P

    Oli­pa ker­ran 6 maan EEC. Käy­tän­nös­sä siel­lä päät­ti­vät Rans­ka ja Sak­sa. 1950-luvun lopul­ta 60-luvun puo­li­vä­liin itse asias­sa kak­si van­haa herraa.
    Kon­ser­va­tii­vis­ta mut­ta myös sosi­aa­li­ses­ti tai aina­kin eta­tis­ti­ses­ti ajat­te­le­vaa. de Gaul­le ja Adenauer. 

    Sak­sal­le oli tär­ke­ää ava­ta teol­li­suus­tuot­tei­den mark­ki­noi­ta ja tul­la taas hyväk­sy­tyk­si mui­den seu­raan sodan jälkeen.

    Rans­kal­la oli suu­ri, mel­ko teho­ton maa­ta­lous joka ilo­mie­lin otti muil­ta­kin mail­ta tule­vaa tukiaisrahaa. 

    Van­hat her­rat päät­ti­vät asiois­ta de Gaul­len maa­seu­tua­sun­nol­la, vin ordi­nai­rea juo­den ja sam­mut­taen aina nuu­kas­ti valot kun siir­tyi­vät huo­nees­ta toiseen. 

    Näi­den turi­na­tuo­kioi­den aika­na pal­jol­ti suun­ni­tel­tiin se tukiais­ra­ken­ne, joka EU:ssa on yhä voi­mas­sa ja jos­sa Rans­ka on jou­tu­nut vähi­tel­len net­to­mak­sa­jan osaan.

    Ja sen pur­ka­mi­nen on vai­keam­paa kuin miinakentän.

    Okei, vedin aika mon­ta mut­kaa oikoiseksi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Paa­li­mies väit­tää, että MTK oli­si demo­kraat­ti­nen järjestö. 

    Onko pääs­syt unoh­tu­maan, että lii­tyt­täes­sä EU:n jäse­nek­si ete­län ja poh­joi­sen raja vedet­tiin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti siten, että C‑alueelle tuli vil­je­li­jöit­ten enem­mis­tö. Mm. Ete­lä-Poh­jan­maa junail­tiin C‑alueeseen, vaik­ka se ei olo­suh­teit­ten­sa puo­les­ta sin­ne kuu­lu. Sinän­sä hupai­saa, että Poh­ja­maa kuu­luu vuoristotukialueeseen. 

    Seu­rauk­se­na on ollut, että C‑alue on käyt­tä­nyt vah­vas­ti ääni­val­taa MTK:ssa, voi sanoa jopa häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti. Seu­rauk­se­na on ollut, että AB-alu­een tuot­ta­jat oivat jät­tä­neet ja jät­tä­vät yhä suu­rem­min jou­koin MTK:n.

    Nyt val­tuus­kun­nan kokouk­sen valin­to­jen jäl­keen MTK:n joh­to­kun­nan 1.pj on Lapis­ta, 2.pj Poh­jan­maal­ta, Val­tuus­kun­nan pj on Itä-Suo­mes­ta, Kepu­lan­dias­ta hänkin.

    C‑alue savus­ti edel­li­sen MTK:n joh­to­kun­nan pj Horn­bor­gin (A‑alue) ulos kes­ken kau­den ja istut­ti tilal­le Lapin Mart­ti­lan, joka käy vai­mon­sa kans­sa tilan ulko­puo­lel­la töis­sä ja vie­ras väki hoi­taa tilan työt. Sii­nä MTK-kepu­lai­nen käsi­tys “per­he­vil­jel­mäs­tä”.
    AB-alue oli­si pitä­nyt Horn­bor­gin virassan. 

    Horn­borg pyr­ki vil­je­li­jä­väes­tön tas­a­puo­li­seen koh­te­luun, sik­si hänet piti vaih­taa pois. 

    Maa­ta­lous­mi­nis­te­rin pitäi­si ottaa huo­mioon MTK:n yksi­puo­li­nen “edun­val­von­ta”: MTK:n esi­tyk­set toi­ses­ta kor­vas­ta sisään ja toi­ses­ta saman­tien ulos.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Art­tu­ri kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 12:06
    Ilpo Pernaa:
    Onko vapaa kil­pai­lu ja glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous paras rat­kai­su ruu­an tuottamiseen?

    Yli­voi­mai­ses­ti on. (Aivan samoin kuin t‑paitojen, mp3-soit­ti­mien, auto­jen, tele­vi­sioi­den, hie­ron­ta­pal­ve­lui­den ja kai­ken muun­kin tuotantoon.)”

    Art­tu­ri valeh­te­lee tai ei ymmär­rä mitä kir­joit­taa jos Art­tu­ri nyt vetäi­si­si vähän hen­keä ja miet­ti­si mik­si tukia mak­se­taan ja mik­si ja kenen kek­sin­nös­tä. Kun alat pääs­tä jyväl­le perus asiois­ta niin ehkä alkaa val­je­ta mik­si ruo­ka on hal­paa ja run­saas­ti saa­ta­vil­la siel­lä mis­sä tuet on käy­tös­sä ja päin vastoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Eeme­li voi­si lopet­taa tämä MTK:n vas­tai­sen ris­ti­ret­ken, jär­jes­tö on hyvä, sitä joh­de­taan demo­kraat­ti­ses­ti ja sen teh­tä­vä on olla maa­jus­sien edun­val­vo­ja, suu­ri enem­mis­tö maa­jus­seis­ta kan­nat­taa kyseis­tä järjestöä.

    Art­tu­ril­le sen­ver­ran vas­ti­net­ta, että EU on täyn­nä eril­lai­sia tuki-aluei­ta, TV:ssä oli ohjel­ma jos­sa väi­tet­tiin että EU:n eri alueis­ta noin 60 %:tia kuu­luu jon­kun eri­tyis­tuen piiriin.
    Suo­mes­sa näi­tä eri­tyis­tu­ki aluei­ta on poh­joi­nen alue, jos­sa sato­ta­sot on alem­mat ja tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set suu­rem­mat, samoil­le perus­teil­la ne on luo­tu myös mui­den EU-ami­den eri­tyi­set tukialueet.

    Tukia mak­se­taan nime­no­maan sen­ta­kia, että tuo­tan­to-olo­suh­teet ei ole EU:ssa tas­a­puo­li­sia toi­mi­joi­den kes­ken, sil­loin huo­nom­mas­sa ole­via tuetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Paa­li­mies, tukia mak­se­taan his­to­rial­li­sis­ta syis­tä ja sik­si, että maa­ta­lou­teen ei osa­ta suh­tau­tua ilman hir­ve­ää tun­ne­la­taus­ta. Ja tie­ten­kin tämän pääl­le tulee val­ta­va maa­ta­lous­lob­by, joka pitää huo­len sii­tä, ettei vain jär­keä alet­tai­si käyttää. 

    Ruo­ka ei ole hal­paa esim. Suo­mes­sa, jos­sa mak­se­taan tukia. Ruo­ka sen sijaan on hal­paa esim. Kii­nas­sa, jos­sa ei mak­se­ta tukia. Run­saas­ti sitä on saa­ta­vis­sa molem­mis­sa pai­kois­sa, kun­han vain osta­jal­ta löy­tyy pätäk­kää. Mut­ta tie­ten­kään kum­mas­sa­kaan sitä ei tar­vi­ta enem­pää kuin se, mitä ihmi­set syövät. 

    Suo­mes­sa ruo­ka on var­maan maa­il­man kal­leim­mas­ta pääs­tä. Miten ihmees­sä tämä on mah­dol­lis­ta, jos tukien piti teh­dä sii­tä halpaa? 

    Mai­nit­se minul­le yksi maa­il­man maa, jos­sa ei mak­se­ta maa­ta­lous­tu­kiai­sia ja ruo­ka on Suo­mea kal­liim­paa tai edes saman hintaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Jee­bo:

    kaip­pa se on mah­dol­lis­ta, että siel­lä mis­sä mak­se­taan tukia enem­män on kui­ten­kin tun­ti­palk­ka pienempi?

    Tämä on hyvin mah­dol­lis­ta. Se ei kui­ten­kaan vai­ku­ta argu­ment­tii­ni, joka on pel­käs­tään seu­raa­va: jos C alu­eel­la mak­se­taan suu­rem­pia tukia kuin A ja B alu­eel­la siel­lä on enem­män maa­ta­lout­ta ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa tuis­sa ei ole eroja.

    Tie­tys­ti maan­vil­je­li­jöi­tä kiin­nos­taa myös tuhan­net muut asiat näi­den tukien lisäk­si, mm. tuo­tan­non myyn­nis­tä saa­ta­vat tulot, maan­vil­je­lyn har­joit­ta­mi­sen vai­keus, miel­lyt­tä­vä ilmas­to jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Art­tu­ri kirjoitti:
    “Tämä kysy­mys on hyvin yksin­ker­tai­nen: jos jol­la­kin alu­eel­la mak­se­taan suu­rem­pia tukia kuin toi­sel­la alu­eel­la, niin tuo­tan­to siir­tyy sil­le alu­eel­le jos­sa mak­se­taan suu­rem­pia tukia.

    Tämä siir­ty­mi­nen voi tapah­tua siten, että vähem­män tukia saa­neel­la alu­eel­la tuo­tan­to vähe­nee tai että enem­män tukia saa­val­la alu­eel­la tuo­tan­to kasvaa.”

    Täs­sä Suo­mes­sa mak­set­ta­vat mai­don lisähinnat:

    10 §
    Mai­don tuotantotuki
    Mai­don tuo­tan­to­tu­kea voi­daan mak­saa haki­jal­ta vuon­na 2009 mark­ki­noin­tiin oste­tus­ta ja hyväk­sy­tys­tä tai kulut­ta­jil­le suo­raan myy­dys­tä mai­dos­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukia­lue senttiä/litra
    Ulko­saa­ris­to, tukia­lue A ja B .….….….….…4,0
    Man­ner-Ahve­nan­maa .…..4,0
    Muu A- ja B‑tukialue .…..2,8
    C1 .….….….….……7,6
    C2 .….….….….……8,3
    C2 poh­joi­nen ja saa­ris­to .….….…9,3
    C3P1.….….….….….….…… 12,3
    C3P2 .….….….….….….……14,0
    C3P3, P4 .….….….….….……16,6
    C4P4 .….….….….….….……21,3
    C4P5 .….….….….….….……30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

    AB ovat ete­lää, C1-C4 poh­jois­ta aluet­ta. Lisäk­si poh­joi­ses­sa mak­se­taan run­saas­ti mui­ta tukia lisä­hin­to­jen lisäksi. 

    Onko ihme, jos nämä puo­lue­po­liit­ti­si­ta läh­tö­koh­di­ta mää­ri­te­tyt lisä­hin­nat ovat siir­tä­neet mai­don­tuo­tan­toa poh­joi­seen, kau­as kuluttajista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. 1990-luvun alus­sa eräs esi-vih­reä kan­san­edus­ta­ja huusi edus­kun­nan puhu­ja­pön­tös­sä, että Porin edus­tal­la meri on niin saas­tu­nut, että sil­kat­kin syn­ty­vät sokeina!

    Samo­hin aikoi­hin Sata­kun­nan kalas­ta­jat nousi­vat kapi­naa vaa­ti­vat sato­jen mil­joo­nien mark­ko­jen kor­vauk­sia saa­liin mene­tyk­sis­tä. Kor­vauk­set oli­vat niin hui­kei­ta, että olin jo osta­mas­sa kalas­tus­ve­net­tä ja ilmoit­tau­tu­mas­sa kalas­ta­jak­si. Pahus verot­ta­ja tuli väliin ja lähet­ti kai­kil­le kyse­lyn todel­li­ses­ta saa­liis­ta ja todel­li­sis­ta tulois­ta. Napi­na ja kor­vaus­vaa­ti­muk­set lop­pui­vat sii­hen paikkaan.

    Tämä pos­taus sen takia, että tämä etelä/pohjoinen ‑jut­tu hais­kah­taa samal­ta ja vah­vas­ti ja koko maa­ta­lou­den tuki hais­kah­taa. Jan­kut­ta­mi­nen, miten maa­ta­lous työl­lis­tää sato­ja tuhan­sia ihmi­siä siel­lä sun tääl­lä, se tuo mie­leen para­dig­man, jos­sa maa­pal­lo pyö­rit­tää aurin­koa eikä päin vastoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Art­tu­ril­le vähän talous­op­pia: Yrit­tä­jä mak­si­moi aina voit­to­aan. Näin vil­je­li­jä­kin tekee. Voit­to on tuot­to­jen ja kus­tan­nus­ten ero­tus. Eli sii­hen vai­kut­ta­vat KAIKKI tuo­tot ja kus­tan­nuk­set. Ei pel­käs­tään tuet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 19:34

    Paa­li­mies, tukia mak­se­taan his­to­rial­li­sis­ta syis­tä ja sik­si, että maa­ta­lou­teen ei osa­ta suh­tau­tua ilman hir­ve­ää tun­ne­la­taus­ta. Ja tie­ten­kin tämän pääl­le tulee val­ta­va maa­ta­lous­lob­by, joka pitää huo­len sii­tä, ettei vain jär­keä alet­tai­si käyttää.” 

    Saa­rel­ma on aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halua­vat hal­van var­man ruo­ka­huol­lon itsel­leen ei sii­nä vil­je­li­jää ole aja­tel­tu het­keä­kään, alla ole­va kuvan hin­nat on ennen alvin las­kua jos se oli­si muka­na oli­sim­me Sak­san ja Ruot­sin kan­sa tasois­sa eli mihin Saa­rel­man käsi­tys Suo­ma­lai­sen ruu­an kal­leu­des­ta perustuu.

    Kaik­ki var­maan muis­taa ajan ennen EU:ta kun teh­tiin ruu­an hin­ta­ver­tai­lu­ja, sopi­vas­ti tuot­tei­ta valit­se­mal­la saa­tiin Suo­men ruo­ka­ko­ri 3 mark­kaa kal­liim­mak­si kuin mui­den niin tämä riit­ti kis­san­kor­kui­siin otsi­koi­hin “ruo­ka Suo­mes­sa maa­il­man kal­lein­ta” kun nyt on ver­tai­lu­kel­pois­ta tilas­to­tie­toa ei näin enää voi teh­dä niin käy­te­tään mui­ta “kons­te­ja”. Sopi­vas­ti unoh­ta­mal­la palk­ka­ta­sot eri mais­sa ja vero­tuk­sen niin nyt on ollaan sit­ten muka kol­man­sia, miten todel­li­suu­des­sa asiat on voi jokai­nen tar­kas­tel­la alla ole­vas­ta lin­kis­tä, sii­nä­kin on sekoi­tet­tu ennen ruu­an hin­ta­piik­kiä ole­via hin­to­ja nykyi­siin mut­ta suun­nan suun­nil­leen näkee. Hyvä on muis­taa että kau­pan hin­ta muo­dos­tuu pal­kois­ta verois­ta ja kau­pan kat­tees­ta, vil­je­li­jän osuut­ta sii­nä ei ole sent­tiä­kään vil­je­li­jän palk­kaa se tulee maataloustukena.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4939593.jpg

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Kyl­lä Kii­na­kin nyky­ään mak­saa tukia, Kii­nas­sa maa­jus­sit saa pien­tä inves­toin­ti­tu­kea myös taval­li­siin kodin­ko­nei­siin kuten jäää­kaa­pit ( jotain 15 % osto­hin­nas­ta ), se nii­den tapa hoi­taa lamaa .…

    Maa­ta­lous on oman elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non kul­ma­ki­vi, mikä­li raa­ka-aineet oli­si koko­naan tuon­nin varas­sa, niin koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus lop­pui­si, kos­ka ei ole mitään jär­keä tuo­da hal­paa raa­ka-ainet­ta ja jalos­taa sitä Euroo­pan kal­leim­paan mak­su­luok­kaan kuu­lu­val­la työ­väel­lä, sil­loin tuo­tai­siin val­mii­ta jalos­tei­ta esim. Balt­tian mais­ta ja Puo­las­ta, resep­tit vaan netis­sä liik­kui­si ja siel­tä sitä tuli­si “koti­mais­ta ruis­lei­pää” ja “lau­an­tai makkaraa”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. MTK:n pj. Juha Mart­ti­la vaa­tii Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön lak­kaut­ta­mis­ta, se jar­rut­taa lii­kaa “maa­ti­lo­jen kehittämistä”.

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/mtkn_marttila_esittaa_luonnonvaraministeriota_1079159.html

    Taus­ta­tu­kea Mart­ti­la on saa­nut kepu-vara-pj Rantakankaalta. 

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö edel­lyt­tää kotie­läin­ti­loil­ta riit­tä­vää pel­toa­laa lan­nan levit­tä­mi­sek­si, se jurp­pii nyt Marttilaa. 

    Mart­ti­lan kan­na­no­tot ovat taas tätä “tilo­jen kehit­tä­mis­tä”, ts kotie­läin­tuo­tan­non siir­tä­mis­tä poh­joi­seen sin­ne mak­set­ta­vien suu­rien kotie­läin­tu­kien voimalla.-

    Mart­ti­la itse on rai­van­nut lisää uut­ta pel­toa Lapis­sa sijait­se­val­le mai­to­ti­lal­laan, vaik­ka Suo­mes­sa on jo nyt puo­li mil­joo­naa heh­taa­ria pel­toa lii­kaa. Kan­nat­taa rai­va­ta, vaik­ka niil­le ei sai­si pel­to­tu­kea, kotie­läin­tu­kia tulee niin­pal­jon runsaasti. 

    Vinou­tu­neen tuki­po­li­tii­kan alku ja juu­ri ulot­tuu 1970-luvul­le, jol­loin Johan­nes Viro­lai­nen vaa­ti maan jaka­mis­ta kah­teen jyr­käs­ti eri­lai­seen alu­ee­seen: vil­jaa tuot­ta­vaan ete­lään ja kotie­läin­ti­lo­jen pohjoiseen. 

    Täs­sä pre­si­dent­ti Kek­ko­sen kir­je MTK:n sil­loi­sel­le puheen­joh­ta­jal­le Veik­ko Iha­muo­ti­lal­le v. 1973:

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

    ” Mei­dän puu­ha­kas val­tio­va­rain­mi­nis­te­rim­me Viro­lai­nen näyt­tää esit­tä­neen rat­kai­suk­si sitä, että maa jaet­tai­siin jyr­käl­lä rajal­la kah­teen osaan, jois­ta arvok­kaam­pi osa eli Ete­lä-Suo­mi, johon myös Viron­pe­rä kuu­luu, sai­si har­joit­taa ainoas­taan vil­jan­vil­je­lys­tä, ja köy­hem­pi Poh­jois-Suo­mi sit­ten oli­si omis­tau­tu­nut karjantaloustuotannolle” 

    Vinou­tu­man pahe­ne­mi­sen estä­mi­sek­si on poh­joi­sen C‑tukialueen kotie­läin­tu­kia lei­kat­ta­va kii­rees­ti ja pal­jon, vas­taa­vas­ti ete­län tukia on koro­tet­ta­va. MTK/kepun maa­ta­lous­pol­ki­tiik­ka on täy­sin äly­tön­tä, tuo­tan­to siir­re­tään mah­dol­li­sim­maan huo­noi­hin olo­suh­tei­siin mah­dol­li­sim­man kau­as kuluttajista.
    Tämä sotii myös ran­kas­ti pääs­tö­jen vähen­tä­mis­oh­jel­maa vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Art­tu­ri väit­tää, että vapaa kil­pai­lu ja glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous ovat paras tapa tuot­taa ruo­kaa. Perus­te­lui­na hän käyt­tää esim. pai­to­jen ja hie­ron­ta­pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta. Perus­te­lut eivät vakuu­ta eivät­kä vas­taa mil­lään taval­la kysymykseen.

    Esi­tin kysy­myk­se­ni Soi­niN­vaa­ral­le, mut­ta hänel­lä lie­nee mui­ta kiireitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Pel­lon rai­vauk­ses­ta ja pääs­töis­tä tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/080521_bioenergia_ilmastonmuutos/080521_keinovalikoima.html

    ja lai­naus:
    “Met­sän muut­ta­mi­ses­ta muu­hun maan­käyt­tö­luok­kaan eli met­sän­hä­vi­tyk­ses­tä aiheu­tu­nei­siin kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin ovat suu­rim­mak­si osak­si syy­nä pel­lon rai­vaus ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­nen. Toi­mia näi­den pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si oli­si­vat met­sän­rai­vauk­sen rajoit­ta­mi­nen ja toi­saal­ta sopi­vien, käy­tös­tä pois­tu­vien pel­to­jen metsittäminen.”

    Ongel­ma­na­han on että täl­lä menol­la met­si­te­tään ete­län pel­lot… Ja rai­va­taan poh­joi­seen uudet…

    Lisä­tie­to tuossa
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xVI1MhbH/MMM-35768-v1-MMM_pitkan_aikavalin_skenaariot_-_maatalous__metsatalous_ja_maankaytto_2.pdf

    Ja löy­tyy tuoltakin:
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
    jutus­sa ole­va tie­to joka löy­tyy sivul­ta 32:
    “4.5 Pel­lon rai­vaus ja metsitys
    Sek­to­rin pääs­töi­hin voi­daan vai­kut­taa vähen­tä­mäl­lä elo­pe­räis­ten mai­den vil­je­lyä sekä viljelemällä
    niil­lä nur­mi­kas­ve­ja. Eri­tyi­sen olen­nais­ta on vähen­tää tai lopet­taa pel­to­jen rai­vaus. Myös met­si­tys­tä voi­daan pitää perus­tel­tu­na kei­no­na heik­ko­tuot­toi­sil­le kiven­näis­mail­le. Sen sijaan tur­ve­mai­den met­si­tys ei suo­ma­lais­ten tut­ki­mus­ten mukaan juu­ri­kaan vähen­nä pääs­tö­jä. Pel­lon rai­vauk­sen estä­mi­nen eri­tyi­ses­ti tur­ve­mail­la on erit­täin tär­ke­ää, kos­ka kun pel­to tur­ve­maal­le on ker­ran rai­vat­tu, jat­ku­vat sen tuot­ta­mat pääs­töt pit­käl­le tule­vai­suu­teen, vaik­ka pel­to myö­hem­min met­si­tet­täi­siin tai muu­tet­tai­siin ruohikkoalueeksi.”

    Että rai­vauk­sen lopet­ta­mi­nen c‑alueella ja kotie­läin­ta­lous takai­sin ab-alu­eel­le eli enem­män nur­mea oli­si kai oikean suun­tais­ta poli­tiik­ka ympä­ris­tön kan­nal­ta? Nyt suun­ta on täy­sin päinvastainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Timo Ten­hu­nen:

    Yrit­tä­jä mak­si­moi aina voit­to­aan. Näin vil­je­li­jä­kin tekee.

    Aivan näin. Juu­ri sii­tä syys­tä tuet vai­kut­ta­vat tuo­tan­to­pää­tök­siin. Siel­lä mis­sä on suu­rem­mat tuet on enem­män tuo­tan­toa, kuin jos tuet oli­si­vat yhtä suu­ret kaikkialla.

    Sik­si C‑alueen suu­rem­mat tuet aiheut­ta­vat maa­ta­lou­den siir­ty­mis­tä C‑alueelle. (Ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa A, B ja C alu­eel­la oli­si yhtä suu­ret tuet.)

    Jos taas väi­tät, että tuet eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, niin sit­ten­hän ne voi­daan pois­taa ilman, että maa­ta­lous­tuo­tan­nol­le tapah­tuu mitään.

    Eli tukien pois­to on hyvä idea sii­nä epä­to­den­nä­köi­ses­sä tilan­tees­sa, että ne eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin ja sii­nä toden­nä­köi­ses­sä tilan­tees­sa, että tuet vai­kut­ta­vat tuo­tan­to­pää­tök­siin. Klas­si­nen win-win sitsueissön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Lapin mies:

    Tukia mak­se­taan nime­no­maan sen­ta­kia, että tuo­tan­to-olo­suh­teet ei ole EU:ssa tas­a­puo­li­sia toi­mi­joi­den kes­ken, sil­loin huo­nom­mas­sa ole­via tuetaan.

    Aivan. Tukia mak­se­taan sik­si, että tuo­tan­toa sijoit­tui­si myös sil­le epäe­dul­li­siin paik­koi­hin, eli tuen mak­sa­mi­sen tar­koi­tus on vai­kut­taa tuo­tan­to­pää­tök­siin. Suo­men tapauk­ses­sa siir­tää maa­ta­lout­ta pohjoiseen.

    Vali­tet­ta­vas­ti nor­maa­lis­ta poi­ke­ten polii­ti­kot ovat onnis­tu­neet luo­maan jär­jes­tel­män, joka toteut­taa sil­le ase­te­tut tavoitteet.

    Sik­si eri aluei­den tuke­mi­nen eri sum­mil­la on typerää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Tämä lip­sah­ti nyt vähän sivu­rai­teel­le tämä kes­kus­te­lu? On joku MTK-rai­de ja sit­ten on ylei­nen maa­ta­lous­tu­kien puo­lus­ta­mi­nen ‑rai­de. Kes­kus­te­lun avaus­han oli tukie­rot ja nii­den vai­ku­tus ja minul­la­kin on mie­les­tä­ni täs­sä ket­jus­sa usei­ta perus­tel­tu­ja kysy­myk­siä ja keho­tuk­sia Paa­li­mie­hen ja lapin­mie­hen suun­taan että perus­tel­kaa oma kan­tan­ne. Mikä osoit­taa että tuki­ta­so on oikea eikä yli­kom­pen­soi­va? Alan epäil­lä että asia­poh­jais­ta vas­taus­ta ei ole tulos­sa kos­ka sel­lais­ta ei ole?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Paa­li­mies
    “Saa­rel­ma on aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halua­vat hal­van var­man ruo­ka­huol­lon itselleen ”

    Ihan täyt­tä pas­ka­pu­het­ta koko vir­ke! Tuo muu­ten kuu­luu maa­ta­lous­lob­byn perus­su­mu­tuk­seen ja se uppo­aa kyl­lä hiton hyvin talou­des­ta mitään­tie­tä­mät­tö­mään kansaan. 

    Pitäi­si­hän se nyt olla kai­kil­le päi­vän­sel­vää, ettei ruo­ka kulut­ta­jil­le oikeas­ti hal­pe­ne sil­lä, että sama mies mak­saa vero­ja, joil­la tue­taan kan­nat­ta­ma­ton­ta tuo­tan­toa, samal­la kun pyri­tään pitä­mään ulko­maa­lai­nen kil­pai­lu mah­dol­li­sim­man kau­ka­na tul­leil­la, tuon­ti­kiin­tiöil­lä ja muil­la vippaskonsteilla.

    Jos euroop­pa­lai­set kulut­ta­jat alkai­si­vat yhtäk­kiä halua­maan ruo­kaa, he äänes­täi­si­vät val­taan hal­li­tuk­set, jot­ka romaut­ta­vat tul­li­muu­rit. Lihan hin­ta­kin pomp­sah­ti kun bras­si­hä­rän tuon­ti kiel­let­tiin EU:hun puh­taas­ti kilpailusyistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. eeme­li kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 7:35

    MTK:n pj. Juha Mart­ti­la vaa­tii Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön lak­kaut­ta­mis­ta, se jar­rut­taa lii­kaa “maa­ti­lo­jen kehittämistä”.”

    Eeme­li jat­kaa ampu­mis­taan kaik­kea mikä liik­kuu, kaik­ki vas­ta väit­teet on tur­hia, ainoas­taan Eeme­lil­lä on oikea tie­to asiois­ta. Eeme­liä ei näe sii­nä mitään hyvää että maa­ta­lout­ta voi­daan nyt har­joit­taa koko maas­sa poh­joi­sen tuen tur­vin vaan poh­joi­nen siis jo kes­ki­suo­mi­kin pitäi­si autioit­taa. Pel­toa ei sai­si rai­va­ta vaik­ka maa­il­ma on nälän­hä­dän par­taal­la, mai­nit­ta­koon että pel­toa on met­si­tet­ty sato­ja tuhan­sia heh­taa­rei­ta ja täl­lä rai­vaus­tah­dil­la vie vuo­si­kym­me­niä kun pääs­tään vaik­ka 70 luvun vil­je­ly pin­ta aloi­hin. Poi­ke­ten täy­sin Eeme­lin leik­kaus­lin­jas­ta Suo­men maa­ta­lous tar­vit­si­si saman­lai­sen tuki­pa­ke­tin jon­ka Rans­ka on tuot­ta­jil­leen jär­jes­tä­nyt 15000 euroa tilaa koh­ti kor­jai­si tuot­ta­jien tulo­ro­mah­dus­ta ja hil­lit­si­si tilo­jen lopet­ta­mis vauhtia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Paa­li­mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 14:41

    patou­tu­neet kehi­tys ja inves­toin­ti tar­peet vain pur­kaan­tu­vat tuo­tan­to olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­tei­se­nä maa­ta­lou­del­le ja Suo­mel­le. Tiu­rin puheet on tyy­pil­li­siä urbaa­nin kau­na­kau­pun­ki­lai­sen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.”

    Ete­läs­sä­kin oli­si ollut pal­jon­kin patou­tu­nei­ta inves­toin­ti­tar­pei­ta. Inves­toin­ti­tuet oli­vat nime­no­maan sii­hen tar­koi­tet­tu­ja. Suu­ri ongel­ma tulee sii­tä että tääl­lä ollaan las­ku­tai­toi­sia. Jos teh­dään inves­toin­ti­las­kel­maa ja havai­taan että pal­kak­si jää 12.000 euroa niin mitä­pä miet­tii sii­nä nuo­ri isän­tä? Help­poa tuol­la pal­kal­la perus­taa per­he? Vaik­ka­pa c2:lla vas­taa­van inves­toin­nin teh­nyt on voi­nut samal­la työ­mää­räl­lä ja samal­la ris­kil­lä saa­van­sa pal­kak­seen 12.000 + 14.000 euroa eli 26.000 euroa. Nyt kun täl­lai­set las­kel­mat tee­te­tään niin kum­man uskot ole­van haluk­kaam­pi inves­toi­maan, ab-isän­nän vai c2-isän­nän. Ja juu­ri täs­tä on kysy­mys. Tukie­ro aikaan­saa kan­nat­ta­vuuse­ron ja se sit­ten näkyy ihan kai­kes­sa kehityksessä.

    Ja tuo­tan­to-olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa? Onkos sato­ta­so nous­sut siel­lä c2:lla pal­jon­kin kun tuo­tan­to-olo­suh­teet ovat tasoit­tu­neet? Sanoi­sit suo­raan vaan että tukieu­rot ovat enem­män kuin tasoit­ta­neet olosuhde-eroa? 

    Kehi­tys on ollut myön­teis­tä c‑alueen maa­ta­lou­del­le, koko maan kan­nal­ta jää sit­ten näh­tä­väk­si. Voi vie­lä osoit­tau­tua tuhoi­sak­si se että par­hai­den aluei­den maa­ta­lous aje­taan alas ja siir­re­tään hei­kom­mil­le alueil­le run­sai­den tukien varaan.

    Ja minä arvos­tan muu­ten Tiu­rin puhei­ta. En ole aina samaa miel­tä mut­ta asian­tun­te­muk­sen­sa on tun­nus­tet­tu ja aika vai­kea on kau­na­pu­heik­si kan­nan­ot­to­jaan leimata?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Eeme­li voi­si lopet­taa tämä MTK:n vas­tai­sen ris­ti­ret­ken, jär­jes­tö on hyvä, sitä joh­de­taan demo­kraat­ti­ses­ti ja sen teh­tä­vä on olla maa­jus­sien edun­val­vo­ja, suu­ri enem­mis­tö maa­jus­seis­ta kan­nat­taa kyseis­tä järjestöä.

    Pik­kui­sen Eeme­li voi­si jo tul­la täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa lähem­mäs nyky­ai­kaa, ei muil­la­kaan yhteis­kun­nan aloil­la käsi­tel­lä enää seit­kyt­lu­vun tapah­tu­mia ja poliit­ti­sia koplauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Lapin mies kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 23:09
    …Maa­ta­lous on oman elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non kul­ma­ki­vi, mikä­li raa­ka-aineet oli­si koko­naan tuon­nin varas­sa, niin koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus loppuisi,…reseptit vaan netis­sä liik­kui­si ja siel­tä sitä tuli­si “koti­mais­ta ruis­lei­pää” ja “lau­an­tai makkaraa.”

    Suo­mes­sa ruis­lei­pä lei­vo­taan ulko­mail­ta tuo­dus­ta ruukiista. 

    Edul­li­sen tuon­ti­raa­ka-aineen varas­sa elin­tar­vi­ke­teol­li­suus voi­si tuot­taa esi­mer­kik­si kil­pai­lu­kyis­tä juus­toa. Nyt mai­to­raa­ka-aine on niin kal­lis­ta, että koti­mai­sen juus­ton hin­ta hui­te­lee omil­la euroluvuillaan. 

    Valio ei suos­tu käyt­tä­mään tuon­ti­mai­toa juus­ton teos­sa. Edul­li­sen ulko­mai­sen tuon­ti­juus­ton osuus onkin het­kes­sä nous­sut 40 pro­sent­tiin. Valio vie omat juus­ton­sa tap­piol­la Venä­jäl­le ja ties minne.

    Pitä­si vaa­tia , kuten vaa­di­taan teol­li­suu­del­ta, että jos vie tuet­tua vil­jaa tai mai­toa ym. ulko­mail­le, pitäi­si­kö tuet periä takaisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Paalimies:“Saarelma on aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halua­vat hal­van var­man ruo­ka­huol­lon itselleen”

    LOL. Eli kulut­ta­jil­ta ote­taan _pakolla_ rahaa ja anne­taan se tie­tyl­le tuot­ta­ja­po­ru­kal­le (=suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät) ja näin sinus­ta kulut­ta­jat saa­vat hal­van ruokahuollon? 

    Täs­sä­hän ei ole mitään jär­keä. Kulut­ta­jat halua­vat myös hal­po­ja t‑paitoja, mut­ta sii­hen­kään ei rat­kai­su ole se, että kaa­de­taan kulut­ta­jil­ta kerät­tyä vero­ra­haa suo­ma­lai­sil­le t‑paidan ompe­li­joil­le, vaan oste­taan t‑paidat siel­tä, mis­sä ne ovat hal­vim­pia. Jos Suo­mes­sa joku ompe­lee hal­val­la, niin hyvä, oste­taan hänel­tä. Jos ei, niin oste­taan jos­tain muu­al­ta. Niin­hän teh­dään monen ruo­ka­tuot­teen­kin kans­sa nykyi­sin. Esim. suo­ma­lai­sil­le rakas ruis­lei­pä lei­vo­taan pää­osin ulko­mai­ses­ta rukiis­ta. Eivät­kä kulut­ta­jat täs­tä vali­ta mitään. Mik­si valit­tai­si­vat­kaan. Ei ole ruis­lei­pä kau­pois­ta lop­pu­nut, eikä se ole yhtään kalliimpaakaan. 

    Sinul­ta jäi edel­leen osoit­ta­mat­ta se maa, jos­sa ruo­ka oli­si Suo­mea kal­liim­paa, ja joka ei käyt­täi­si maa­ta­lous­tu­kiai­sia. Ver­ta­sit Ruot­siin ja Sak­saan, jos­sa myös mak­se­taan tukia. Ota­pa uudes­taan. Muis­te­taan­pa, että alku­pe­räi­nen väit­tee­si oli:“ruoka on hal­paa ja run­saas­ti saa­ta­vil­la siel­lä mis­sä tuet on käy­tös­sä ja päin vastoin.”

    Ruu­an hin­nas­ta kirjoitit:“Hyvä on muis­taa että kau­pan hin­ta muo­dos­tuu pal­kois­ta verois­ta ja kau­pan kat­tees­ta, vil­je­li­jän osuut­ta sii­nä ei ole sent­tiä­kään vil­je­li­jän palk­kaa se tulee maataloustukena.”

    Eli koi­tat­ko nyt siis sanoa, että vaik­ka kulut­ta­jat siis pump­paa­vat sin­ne maa­ta­lou­teen rahaa, niin he eivät sil­ti saa hal­paa hin­taa, kos­ka itse maa­ta­lou­den tuo­tan­to­hin­nal­la ei ole asi­aan mitään mer­ki­tys­tä, vaan se hin­ta koos­tuu­kin verois­ta, pal­kois­ta ja kau­pan kat­tees­ta? Jos noin, niin koko perus­te­lusi maa­ta­lous­tuil­le (kulut­ta­jat halua­vat hal­paa ruo­kaa) ei sit­ten toi­mi. Ja eten­kään alku­pe­räi­nen väit­tee­si ei päde.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Lapin mies:“Kyllä Kii­na­kin nyky­ään mak­saa tukia, Kii­nas­sa maa­jus­sit saa pien­tä inves­toin­ti­tu­kea myös taval­li­siin kodin­ko­nei­siin kuten jäää­kaa­pit ( jotain 15 % osto­hin­nas­ta ), se nii­den tapa hoi­taa lamaa ….”

    Kii­nas­sa maan­vil­je­li­jät eivät miten­kään voi saa­da mis­sään mitas­sa saman­lai­sia tukiai­sia kuin län­si­mais­sa. Eivät he muu­ten oli­si köy­hiä ja lau­moit­tain muut­tai­si kau­pun­kei­hin. Tuol­la jää­kaap­pi­tuel­la taas ei ole mitään teke­mis­tä maan­vil­je­lyn kanssa. 

    Maa­ta­lous on oman elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non kul­ma­ki­vi, mikä­li raa­ka-aineet oli­si koko­naan tuon­nin varas­sa, niin koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus lop­pui­si, kos­ka ei ole mitään jär­keä tuo­da hal­paa raa­ka-ainet­ta ja jalos­taa sitä Euroo­pan kal­leim­paan mak­su­luok­kaan kuu­lu­val­la työ­väel­lä, sil­loin tuo­tai­siin val­mii­ta jalos­tei­ta esim. Balt­tian mais­ta ja Puo­las­ta, resep­tit vaan netis­sä liik­kui­si ja siel­tä sitä tuli­si “koti­mais­ta ruisleipää””

    Anteek­si vaan, mut­ta juu­ri tuo suo­ma­lai­nen ruis­lei­pä lei­vo­taan nyt­kin pää­osin ulko­mai­ses­ta rukiis­ta. Kyl­lä moni­kin teol­li­suu­den­haa­ra, joka perus­tuu ulko­mail­ta tuo­ta­viin raa­ka-ainei­siin toi­mii Suo­mes­sa. Jopa siis sel­lai­nen, jon­ka tuot­teet sit­ten vie­dään ulko­mail­le myyn­tiin. Et kai aja­tel­lut, että esim. kaik­ki Suo­mes­sa toi­mi­va metal­lis­teol­li­suus perus­tuu Suo­mes­ta kai­vet­tui­hin malmeihin? 

    En näe mitään syy­tä, mik­sei se toi­mi­si ruu­an­kin koh­dal­la. Ja toi­mii­han se, kuten tuo ruis­lei­pä osoit­taa. Lei­pä on hyvä esi­merk­ki tuot­tees­ta, jon­ka kulut­ta­ja halu­aa saa­da tuo­ree­na. Kau­em­paa on vai­kea tuo­da lei­pää kaup­paan niin nopeas­ti, että se oli­si edel­leen tuoretta. 

    Ja jos vaik­ka Balt­tias­ta ruo­ka tuli­si­kin hal­vem­mal­la, niin sit­ten tuli­si. Ei ole mitään jär­keä pyö­rit­tää teol­li­suut­ta­kaan, jon­ka toi­min­ta perus­tuu poh­jim­mil­taan yhteis­kun­nan tukiai­siin. Kaik­ki tämä syö resurs­se­ja niil­tä teol­li­suu­den ja pal­ve­lui­den aloil­ta, jot­ka pys­tyi­si­vät toi­mi­maan ilman­kin tukiaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Art­tu­ri:
    “Tämä on hyvin mah­dol­lis­ta. Se ei kui­ten­kaan vai­ku­ta argu­ment­tii­ni, joka on pel­käs­tään seu­raa­va: jos C alu­eel­la mak­se­taan suu­rem­pia tukia kuin A ja B alu­eel­la siel­lä on enem­män maa­ta­lout­ta ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa tuis­sa ei ole eroja.”

    Oikeas­sa­han sinä tie­ten­kin olet (oli­si­han se pitä­nyt arva­ta)… Olin joten­kin onnis­tu­nut ymmär­tä­mään sano­mi­se­si väärin.

    Minä en kyl­lä yhtään ymmär­rä mik­si maan sisäl­lä pitäi­si tukea toi­sia aluei­ta enem­män. Jos siel­lä ei kan­na­ta vil­jel­lä, niin ei kai siel­lä sit­ten kan­na­ta viljellä.

    Joku sanoi, että ruo­ka on hal­paa siel­lä mis­sä tukia mak­se­taan. Tus­kin pitää paik­kan­sa, jos ote­taan huo­mioon se että rahat tukien mak­sa­mi­seen on kerät­ty samoil­ta ihmi­sil­tä jot­ka on sitä ruo­kaa ostamassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Samu­li Saa­rel­ma kirjasi:

    En näe mitään syy­tä, mik­sei se toi­mi­si ruu­an­kin koh­dal­la. Ja toi­mii­han se, kuten tuo ruis­lei­pä osoit­taa. Lei­pä on hyvä esi­merk­ki tuot­tees­ta, jon­ka kulut­ta­ja halu­aa saa­da tuo­ree­na. Kau­em­paa on vai­kea tuo­da lei­pää kaup­paan niin nopeas­ti, että se oli­si edel­leen tuoretta.”

    Lei­pä saat­taa hyvin­kin olla lei­vot­tu hyvin­kin kau­ka­na. Suo­meen on tuo­tu mm. rans­ka­lai­sia paton­ke­ja pakas­tee­na ja ne pais­te­taan suo­ma­lai­ses­sa lei­po­mos­sa tai jopa liik­kees­sä. Joku lei­po­mo­y­rit­tä­jä tee­tät­ti käsin­le­ti­tys­tä pul­la­pit­koil­le ulko­mail­la, kun työ­voi­ma on niin pal­jon hal­vem­paa, toi­saal­ta letit­tä­mi­seen on kehi­tet­ty kone, joten osa tuo­tan­nos­ta voi tul­la takai­sin. Kulut­ta­ja ei itse asias­sa voi miten­kään tie­tää, jos esi­mer­kik­si ruik­ses­ta lei­vot­tu lei­pä on Bal­tias­ta tai Puo­las­ta ja pais­tet­tu tääl­lä. Maus­ta sitä ei ero­ta ja hämä­räk­si jää alku­pe­rä myös sil­loin kun lei­pä myy­dään ns. irto­myyn­ti­nä ilman muo­vi­pus­sia, jos­sa on val­mis­tus­paik­ka yleen­sä mainittu. 

    Suo­ma­lai­ses­sa ruis­lei­väs­sä ruik­sen koti­mai­nen osuus vaih­te­lee, mut­ta kuten todet­tu pääs­osa sii­tä on itäeu­roop­pa­lais­ta tai saksalaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 11:56 Sinul­ta jäi edel­leen osoit­ta­mat­ta se maa, jos­sa ruo­ka oli­si Suo­mea kal­liim­paa, ja joka ei käyt­täi­si maa­ta­lous­tu­kiai­sia. Ver­ta­sit Ruot­siin ja Sak­saan, jos­sa myös mak­se­taan tukia. Ota­pa uudes­taan. Muis­te­taan­pa, että alku­pe­räi­nen väit­tee­si oli:”ruoka on hal­paa ja run­saas­ti saa­ta­vil­la siel­lä mis­sä tuet on käy­tös­sä ja päin vastoin.””

    Ei tar­vit­se osoit­taa, etkö ymmär­rä luke­maa­si, ruo­ka on kal­lis­ta kai­kis­sa tuet­to­mis­sa mais­sa jos sitä yleen­sä on saa­ta­vil­la. Esim. Venä­jäl­lä puo­let kan­sas­ta vil­je­lee itse ruo­kan­sa ja ne jot­ka ruo­kaa pys­tyy osta­maa käyt­tä­vät tulois­taan val­tao­san ruu­an osta­mi­seen siis aina­kin yli puo­let 50 pro­sent­tia, meil­lä sii­nä 12 prosenttia.

    Eli koi­tat­ko nyt siis sanoa, että vaik­ka kulut­ta­jat siis pump­paa­vat sin­ne maa­ta­lou­teen rahaa, niin he eivät sil­ti saa hal­paa hin­taa, kos­ka itse maa­ta­lou­den tuo­tan­to­hin­nal­la ei ole asi­aan mitään mer­ki­tys­tä, vaan se hin­ta koos­tuu­kin verois­ta, pal­kois­ta ja kau­pan kat­tees­ta? Jos noin, niin koko perus­te­lusi maa­ta­lous­tuil­le (kulut­ta­jat halua­vat hal­paa ruo­kaa) ei sit­ten toi­mi. Ja eten­kään alku­pe­räi­nen väit­tee­si ei päde.”

    Kulut­ta­ja saa nime­no­maan hal­paa hin­taa, kau­pan hin­nas­ta puut­tuu vil­je­li­jän palk­ka, miten et voi käsit­tää näin yksin­ker­tais­ta asi­aa, vie­lä­pä niin että tuot­ta­ja lait­taa osan pal­kas­taan kulut­ta­jal­le eli kas­vat­taa sian ja lait­taa vito­sen sete­lin nito­jal­la pot­sin kor­vaan kulut­ta­jal­le väli­tet­tä­väk­si kun pot­si läh­tee teu­ras­tet­ta­vak­si, onko lii­an vai­ke­aa vai pitää­kö selit­tää tarkemmin.

    Paalimies:”Saarelma on aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halua­vat hal­van var­man ruo­ka­huol­lon itselleen”

    LOL. Eli kulut­ta­jil­ta ote­taan _pakolla_ rahaa ja anne­taan se tie­tyl­le tuot­ta­ja­po­ru­kal­le (=suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät) ja näin sinus­ta kulut­ta­jat saa­vat hal­van ruokahuollon?”

    Juu­ri näin, pie­ni kor­jaus vain, “kehit­ty­nei­den mai­den maan­vil­je­li­jöil­le” jär­keä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­tä­neet ja sii­hen ei tuot­ta­jil­la ole mitään sano­mis­ta kuin sopeu­tua. Vil­je­li­jät on saa­tu lie­ka­na­ruun ja kulut­ta­jien ohjail­ta­vik­si, hyvä jut­tu kulut­ta­jil­le, huo­no jut­tu viljelijöille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Paa­li­mies:

    Ei tar­vit­se osoit­taa, etkö ymmär­rä lukemaasi

    hihi­hi­hi… no usko­taan sit­ten kun sinä ker­ta sanot!

    ne jot­ka ruo­kaa pys­tyy osta­maa käyt­tä­vät tulois­taan val­tao­san ruu­an osta­mi­seen siis aina­kin yli puo­let 50 pro­sent­tia, meil­lä sii­nä 12 prosenttia.

    Voi olla näin­kin, mut­ta olen­nais­ta onkin ruo­an abso­luut­ti­nen hin­ta ei sen hin­ta suh­tees­sa tuloi­hin. (Kos­ka jos me ostam­me ruo­an maa­il­man­mark­ki­noil­la me ei jou­du­ta mak­sa­maan sii­tä suh­tees­sa tuloi­him­me vaan me mak­sam­me sii­tä markkinahinnan.)

    näin ovat kulut­ta­jat päättäneet

    No näin ovat polii­ti­kot päät­tä­neet, mut­ta kulut­ta­jat eivät todel­la­kaan ole päät­tä­neet näin.

    Vil­je­li­jät on saa­tu lie­ka­na­ruun ja kulut­ta­jien ohjail­ta­vik­si, hyvä jut­tu kulut­ta­jil­le, huo­no jut­tu viljelijöille.

    Niin siis ongel­ma on se, että vil­je­li­jöi­tä ei ole vie­lä saa­tu riit­tä­vän lyhyeen lie­kaan toi­sin kuin suu­rin osa mui­den hyö­dyk­kei­den tuottajista.

    Has­sua kyl­lä miten muis­sa amma­teis­sa on ihan itses­tään sel­vyys, että töi­tä teh­dään asia­kas­ta var­ten, mut­ta että maan­vil­je­li­jöil­lä tämä kon­sep­ti on vie­lä joten­kin vastenmielinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 10:17

    Paa­li­mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 14:41

    patou­tu­neet kehi­tys ja inves­toin­ti tar­peet vain pur­kaan­tu­vat tuo­tan­to olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­tei­se­nä maa­ta­lou­del­le ja Suo­mel­le. Tiu­rin puheet on tyy­pil­li­siä urbaa­nin kau­na­kau­pun­ki­lai­sen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.”

    Ete­läs­sä­kin oli­si ollut pal­jon­kin patou­tu­nei­ta inves­toin­ti­tar­pei­ta. Inves­toin­ti­tuet oli­vat nime­no­maan sii­hen tarkoitettuja.”

    Kes­kus­te­lu on vai­ke­aa kun olet niin pihal­la perus asioi­ta­kin. Ete­läs­sä mak­set­tiin koro­tet­tu­ja inves­toin­ti tukia kun EU:hun lii­tyt­tiin juu­ri sen takia että inves­toin­ti tar­peet saa­daan puret­tua, mik­si ei inves­toi­tu, minä voin ker­toa sen­kin , ete­läs­sä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­da epä­var­maan maa­ta­lou­teen. Poh­joi­ses­sa ei ole, inves­toi tai kuo­le, jos ymmär­rät sanonnan.

    Ja tuo­tan­to-olo­suh­tei­den tasoit­tues­sa? Onkos sato­ta­so nous­sut siel­lä c2:lla pal­jon­kin kun tuo­tan­to-olo­suh­teet ovat tasoit­tu­neet? Sanoi­sit suo­raan vaan että tukieu­rot ovat enem­män kuin tasoit­ta­neet olosuhde-eroa?”

    Poh­joi­sel­la tuel­la on pääs­ty alta­vas­taa­jan ase­mas­ta ja pidän sitä myön­tei­se­nä asiana.

    Ja minä arvos­tan muu­ten Tiu­rin puhei­ta. En ole aina samaa miel­tä mut­ta asian­tun­te­muk­sen­sa on tun­nus­tet­tu ja aika vai­kea on kau­na­pu­heik­si kan­nan­ot­to­jaan leimata?”

    Minä­kin arvos­tan Tiu­ria mut­ta maa­ta­lou­des­ta hän ei ymmär­rä hölä­sen pölähtämää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Lapin mies väit­tää, että MTK on demo­kraat­ti­nen järjestö. 

    Näin ei ole asian­lai­ta, MTK on tyy­pil­li­nen esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka pie­nel­lä enem­mis­töl­lä (C‑alue) käy­tet­tää yksin­val­taa vähem­mis­tös­tä (AB)välittämättä.

    Oli­si­ko vähem­mis­tö­nä ole­vat AB-alu­een tuot­ta­jat itse läh­te­neet vaa­ti­maan omien tukien­sa alas­ajoa, kuten esim. AB-alu­een koro­te­tut inves­toi­ti­tuet tai AB-alu­een nuor­ten vil­je­li­jöit­ten tuki pois? MTK:n leik­kaus­syn­ti­lis­ta on pitkä. 

    Ei, ete­län tukien leik­kaus­vaa­ti­muk­set on jun­tan­nut enem­mis­tö­nä ole­va C‑alue.

    Jo se, että Lapin mies on tyy­ty­väi­nen MTK:n toi­min­taan ja ete­län tuot­ta­jat eroa­vat sii­tä, osoit­taa, mikä on MTK:n lin­ja: poh­joi­sen enemmistödiktatuuri. 

    MTK:n vii­mei­ses­sä val­tuus­kun­nan kokouk­ses­sa C‑alue mie­hit­ti lopul­li­ses­ti kaik­ki joh­to­pai­kat. Vuo­si sit­ten kuo­le­man­ta­pauk­sen jäl­keen sekä joh­to­kun­nan että val­tuus­kun­nan puheen­joh­ta­jat oli­vat het­ken AB-alu­eel­ta, sil­loin C‑alue nos­ti älä­kän, että molem­mat eivät saa olla samal­ta tukia­lu­eel­ta. Nyt kui­ten­kin he itse kaap­pa­si­vat kai­ken val­lan C‑alueelle ja kum­pi­kin pj on nyt C‑alueelta.

    Val­tion­hal­lin­non ja ennen­kaik­kea maa­ta­lous­mi­nis­te­rin pitäi­si pitää mie­les­sään, että MTK edus­taa vain C‑alueen näke­myk­siä, sik­si sen ehdo­tuk­siin ei pidä suh­tau­tua vakavasti.
    Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei toteu­du niin­kau­an kuin meil­lä on kepu­lai­nen maa­ta­lous­mi­nis­te­ri. Nykyi­nen SL Ant­ti­la on koko minis­te­ri­kau­tan­sa ajan kehu­nut, kuin­ka hän on neu­vo­tel­lut MTK:n kans­sa enem­män kuin yksi­kään edel­tä­jän­sä. Tämä samoin kuin edel­tä­jän­sä Juha Kor­keao­jan (kesk) aika on ollut ete­län tuot­ta­jal­le kar­me­aa aikaa. 

    Hyvän esi­mer­kin tar­jo­aa nykyi­nen mai­don­tuot­ta­jien tilan­ne: Lap­piin kan­nat­taa raken­taa suu­ril­la val­tion inves­toin­tia­vus­tuk­sil­la ja tuo­tan­to­tuil­la suur­na­vet­ta ihan vain har­ras­tus­tar­koi­tuk­siin ja rai­va­ta uut­ta pel­toa, isän­tä­vä­ki käy tilan ulko­puo­lel­la töis­sä ja vie­ras väki hoi­taa tilan työt. Samaan aikaan hyvien olo­suh­teit­ten ja kulut­ta­jien asu­mas­sa Ete­lä-Suo­mes­sa nau­la­taan nave­tan ovia kiin­ni ja lai­te­taan pel­toa kasan­nol­le, ns. luonnonhoitopelloiksi. 

    Mei­dän on pääs­tä­vä kes­kus­ta­lai­sis­ta maa­ta­lous­m­mi­nis­te­reis­tä, vie­lä run­sas vuo­si on kär­sit­tä­vä Ant­ti­laa. Sit­ten alkaa kepul­le piiiiiit­kä oppositiokausi,se jos mikä on suu­rek­si onnek­si Isänmaalle!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Paa­li­mies kir­joit­taa taas täyt­tä soopaa: 

    Ete­läs­sä mak­set­tiin koro­tet­tu­ja inves­toin­ti tukia kun EU:hun lii­tyt­tiin juu­ri sen takia että inves­toin­ti tar­peet saa­daan puret­tua, mik­si ei inves­toi­tu, minä voin ker­toa sen­kin , ete­läs­sä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­da epä­var­maan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pik­kui­sen ehdit­tiin inves­toi­da, sit­ten MTK:n pai­nos­tuk­ses­ta “rahat lop­pui­vat” ja heti sen jäl­keen MTK junt­ta­si koko ete­län inves­toin­ti­tuen pois!! Moni hake­mus len­si ros­ka­ko­riin tuen pää­tyt­tyä. (Samal­la muu­ten läh­ti AB-alu­een nuor­ten tuot­ta­jien tuki, C‑alueella mak­se­taan edelleenkin.) 

    AB-alu­een koro­tet­tu­jen inves­toin­ti­tu­kien piti olla pit­kä­ai­kai­nen tuki. Lyhyek­si jäi “kii­tos” MTK:n. P..r..le!

    EU:n maa­ta­lous­ko­mis­saa­ri Franz Fisch­ler ihmet­te­li v. 2003 vie­rail­les­saan Sei­nä­joel­la, että eikö Suo­mi tar­vit­se­kaan eri­tyis­tu­kia kun pois­taa nii­tä itse. Fisch­ler mää­rä­si ete­län inves­toin­ti­tuet palau­tet­ta­vak­si. Sil­lo­nen pöh­kö maa­ta­lous­mi­nis­te­rim­me Kor­keao­ja palaut­ti tuen, mut­ta vain kotie­läin­ti­loil­le MUTTA MYÖS C‑ALUEELLE!!!!!!!! jol­loin tämä ete­lään tar­koi­tet­tu tuki valui lähes koko­naan aate­vel­jil­le C‑alueelle. Kor­keao­jan tör­ky­temp­pu onnis­tui, kos­ka Fisch­le­rin toi­mi­kausi päät­tyi ja uusi EU-komis­saa­ri ei ollut asi­aan perehtynyt. 

    Her­ra maa­ta­lous­mi­nis­te­ri kuvit­te­li ilmei­ses­ti saa­van­sa näil­lä tem­pauk­sil­laan jat­ko­pes­tin minis­te­ri­nä, näin ei kui­ten­kaan käynyt…omatkin jo huo­ma­si­vat her­ran “kyvyt”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Paalimies:“Esim. Venä­jäl­lä puo­let kan­sas­ta vil­je­lee itse ruo­kan­sa ja ne jot­ka ruo­kaa pys­tyy osta­maa käyt­tä­vät tulois­taan val­tao­san ruu­an osta­mi­seen siis aina­kin yli puo­let 50 pro­sent­tia, meil­lä sii­nä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoit­ta­nut, että ruo­ka on kal­lis­ta Venä­jäl­lä. Se osoit­ti, että tulot ovat pie­net. Ruu­an kal­leu­den näet niis­tä hin­ta­la­puis­ta, et sii­tä, miten suu­ri osa tulois­ta menee ruo­kaan. Kuin­ka pal­jon lei­pä mak­saa Venäjällä? 

    Kulut­ta­ja saa nime­no­maan hal­paa hin­taa, kau­pan hin­nas­ta puut­tuu vil­je­li­jän palk­ka, miten et voi käsit­tää näin yksin­ker­tais­ta asi­aa, vie­lä­pä niin että tuot­ta­ja lait­taa osan pal­kas­taan kulut­ta­jal­le eli kas­vat­taa sian ja lait­taa vito­sen sete­lin nito­jal­la pot­sin kor­vaan kulut­ta­jal­le väli­tet­tä­väk­si kun pot­si läh­tee teu­ras­tet­ta­vak­si, onko lii­an vai­ke­aa vai pitää­kö selit­tää tarkemmin.”

    Oli lii­an vai­ke­aa. Onko jokin syy, mik­si vil­je­li­jä ei nos­ta sen sikan­sa hin­taa? On tie­ten­kin. Jos hän niin teki­si, kaup­pa ostai­si sen sian muu­al­ta (vaik­ka sit­ten siel­tä Venä­jäl­tä). Tämä osoit­taa sen, että kau­pan hin­nat eivät nousi­si mihin­kään (tai hyvin vähän), vaik­ka tues­ta luovuttaisiin. 

    jär­keä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­tä­neet ja sii­hen ei tuot­ta­jil­la ole mitään sano­mis­ta kuin sopeutua. ”

    Vää­rin. Koko sot­ku on maa­jus­sien puo­lu­een, Kepun ja lob­ba­ri­jär­jes­tö MTK:n tuo­tok­sia. Kulut­ta­jat mie­lel­lään luo­pui­si­vat koko tou­hus­ta. Jos tukien lisäk­si tuon­ti­tul­lit pois­tet­tai­siin, ruu­an hin­ta ale­ni­si kulut­ta­jil­le. Ja siis tie­ten­kin tämän lisäk­si heil­lä oli­si enem­män rahaa tas­kus­sa, kun verot oli­si­vat alempia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:32

    Kes­kus­te­lu on vai­ke­aa kun olet niin pihal­la perus asioi­ta­kin. Ete­läs­sä mak­set­tiin koro­tet­tu­ja inves­toin­ti tukia kun EU:hun lii­tyt­tiin juu­ri sen takia että inves­toin­ti tar­peet saa­daan puret­tua, mik­si ei inves­toi­tu, minä voin ker­toa sen­kin , ete­läs­sä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­da epä­var­maan maa­ta­lou­teen. Poh­joi­ses­sa ei ole, inves­toi tai kuo­le, jos ymmär­rät sanonnan.”

    Niin, mah­dan­ko minä nyt niin hir­veäs­ti olla pihal­la kui­ten­kaan? Itse et ole yhteen­kään esit­tä­mää­ni argu­ment­tiin ja las­kel­maan pys­ty­nyt esit­tä­mään todel­lis­ta hyvin perus­tel­tua vas­ta­väi­tet­tä vaan ainoas­taan heit­to­ja tyy­liin “poh­joi­nen tar­vit­see tuken­sa”? Ja et edes sii­hen kom­men­toi­nut kun MTKn puheen­joh­ta­ja maa­ta­lous-ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri Juha Mart­ti­la on ilmei­ses­ti mie­les­tä­si vää­räs­sä Suo­men Kuva­leh­den lausu­mas­saan tode­tes­saan että “Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo. Itse­hän väi­tit että tukie­ro perus­tuu tark­koi­hin las­kel­miin eikä ole hatus­ta vedet­ty? Niin että onko se nyt sit­ten Mart­ti­la oikeas­sa vai Paa­li­mies? Hatus­ta vedet­ty vai tar­kat perus­tel­lut las­kel­mat johon tuo tukie­ro perus­tuu? Etkä muu­ten kom­men­toi­nut noidenkaan
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    edus­kun­nas­sa esi­tet­ty­jen las­kel­mien tasos­ta mitään? Mihin­kö­hän ne mah­ta­vat perus­tua? Kaupunkilaiskaunaisuuteen?

    Mitä noi­hin inves­toin­ti­tu­kiin tulee niin tar­koi­tat ilmei­ses­ti näitä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    jot­ka alun­pe­rin oli tar­koi­tet­tu tosi­aan ab-alu­eel­le mut­ta yhden­ver­tai­suu­teen vedo­ten ulo­tet­tiin sit­tem­min koko maa­han. Ja tuo on tot­ta että onhan tääl­lä ete­läs­sä mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin maa­ta­lous, toi­sil­le vain se maa­ta­lous oli­si ykkös­vaih­toeh­to. Mut­ta se on karua kun osal­lis­tuin ns Huit­tis­ten kokouk­seen jos­ta lie­net kuul­lut jota­kin niin jos nyt oikein muis­tan niin esi­merk­ki­las­kel­man sika­puo­lel­le lop­pu­tu­le­ma oli sel­lai­nen että tule­vai­suu­des­sa muo­dos­tu­van tukie­ron takia ab-isän­nän oli­si tar­vin­nut saa­da sika­lan­sa lähes ilmai­sek­si että oli­si ollut kan­nat­ta­vuu­des­sa samal­la vii­val­la. Ei sii­nä pal­jon inves­toin­tia­vus­tuk­set auta jos itse tuo­tan­to on tap­piol­lis­ta eikä tuo lei­pää pöy­tään. Juu­ri­kin se että jos inves­toin­ti­las­kel­ma ab-isän­näl­le osoit­taa että inves­toin­ti 30 leh­män navet­taan toi­si 12.000 vuo­si­tu­lot ja tuon
    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
    perus­teel­la vas­taa­van inves­toin­nin teke­vä c‑isäntä voi las­kea itsel­leen 14.000 euroa suu­rem­mat tulot eli 26.000 euron tulot. Samal­la sat­sauk­sel­la, samal­la ris­kil­lä, samal­la työ­mää­räl­lä. Tot­ta var­mas­ti on että sii­nä tilan­tees­sa ale­taan hyvin her­käs­ti kat­soa nii­tä mui­ta vaih­toeh­to­ja eli palk­ka­työ­tä. Mut­ta nyt­hän kyse onkin sii­tä että mitä jos tukie­roa ei oli­si ja kan­nat­ta­vuuse­roa­kaan ei oli­si ja las­kel­ma kum­mal­la­kin tukia­lu­eel­la osoit­tai­si vas­taa­vaa käteen jää­vää palk­kaa. Kyl­lä sii­nä voi­si kum­mas­ti ab-alu­eel­le­kin alkaa löy­tyä mui­ta­kin jat­ka­jia kuin nii­tä joil­la on uskon­to 10 ja las­ken­to 4. Vai mitä miel­tä olet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Art­tu­ri kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:21 Voi olla näin­kin, mut­ta olen­nais­ta onkin ruo­an abso­luut­ti­nen hin­ta ei sen hin­ta suh­tees­sa tuloi­hin. (Kos­ka jos me ostam­me ruo­an maa­il­man­mark­ki­noil­la me ei jou­du­ta mak­sa­maan sii­tä suh­tees­sa tuloi­him­me vaan me mak­sam­me sii­tä markkinahinnan.)”

    Artu­ril­la on nyt käsit­teet sekai­sin, ruo­ka on nime­no­maan täl­lä het­kel­lä maa­il­man­mark­ki­na hin­tais­ta, voi kyl­lä olla ettei Art­tu­ri käsi­tä tätä.

    No näin ovat polii­ti­kot päät­tä­neet, mut­ta kulut­ta­jat eivät todel­la­kaan ole päät­tä­neet näin.”

    Mitä eroa on kulut­ta­jal­la ja politiikolla.

    Has­sua kyl­lä miten muis­sa amma­teis­sa on ihan itses­tään sel­vyys, että töi­tä teh­dään asia­kas­ta var­ten, mut­ta että maan­vil­je­li­jöil­lä tämä kon­sep­ti on vie­lä joten­kin vastenmielinen.”

    Olet kyl­lä haus­ka­nen veik­ko, mis­tä olet täl­läi­sen aja­tuk­sen kehitellyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. eeme­li kir­joit­ti “Mei­dän on pääs­tä­vä kes­kus­ta­lai­sis­ta maatalousmministereistä”

    Entä vil­je­li­jä-vir­ka­mie­his­tä? Jon­kun MMmi­nis­te­riön nimi­tyk­sen yhtey­des­sä jul­kais­tiin luet­te­lo minis­te­riön kor­kei­den vir­ka­mies­ten taus­tois­ta. Yllät­tä­vän moni oli viljelijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 19:22

    Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:32

    Kes­kus­te­lu on vai­ke­aa kun olet niin pihal­la perus asioi­ta­kin. Ete­läs­sä mak­set­tiin koro­tet­tu­ja inves­toin­ti tukia kun EU:hun lii­tyt­tiin juu­ri sen takia että inves­toin­ti tar­peet saa­daan puret­tua, mik­si ei inves­toi­tu, minä voin ker­toa sen­kin , ete­läs­sä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­da epä­var­maan maa­ta­lou­teen. Poh­joi­ses­sa ei ole, inves­toi tai kuo­le, jos ymmär­rät sanonnan.”

    Niin, mah­dan­ko minä nyt niin hir­veäs­ti olla pihal­la kui­ten­kaan? Itse et ole yhteen­kään esit­tä­mää­ni argu­ment­tiin ja las­kel­maan pys­ty­nyt esit­tä­mään todel­lis­ta hyvin perus­tel­tua vas­ta­väi­tet­tä vaan ainoas­taan heit­to­ja tyy­liin “poh­joi­nen tar­vit­see tukensa”? ”

    Mitä oikein intät, vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki kor­vaa huo­nom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta joh­tu­vat kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.
    ““Kes­ki­mää­räi­sel­lä mai­to­ti­lal­la C2 alu­eel­la tuo­tan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen ete­lää kor­keam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, poh­jois­ta tukea tulee sii­nä 20000 euroa kun sii­tä vähen­ne­tään ete­läs­sä vie­lä aina­kin tois­tai­sek­si mak­set­ta­va tuki, hiu­kan vajaa 10000 euroa niin pääs­tää tuki­suh­tee­seen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on yli­kom­pen­saa­tio.”” ja ker­ra­taan nyt vie­lä sekin että mie­les­tä­ni poh­joi­nen tuki on hyvä asia maa­ta­lou­del­le ja Suomelle.
    Muis­tet­ta­va myös ettei vil­ja­puo­lel­la ole mitään poh­jois­ta tukea.

    Täs­sä vas­taus edus­kun­ta kyse­lyyn. ““ei ole vii­me vuo­si­na tapah­tu­nut mer­kit­tä­vää siirtymää””

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riös­sä on seu­rat­tu jat­ku­vas­ti tuo­tan­non alu­eel­lis­ta kehi­tys­tä. Tilas­to­tie­to­jen perus­teel­la maa­ta­lous­tuo­tan­non jakau­tu­mi­ses­sa A- ja B‑alueiden ja C‑alueen välil­lä ei ole vii­me vuo­si­na tapah­tu­nut mer­kit­tä­vää siir­ty­mää. On kui­ten­kin näh­tä­vis­sä, että eri osis­sa maa­ta kes­ki­ty­tään jat­kos­sa tila­koon kas­vun ja tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen myö­tä eri­tyyp­pi­seen tuo­tan­toon alu­eel­lis­ten tuo­tan­toe­del­ly­tys­ten ohjaa­ma­na. Tähän kehi­tyk­seen vai­kut­taa osal­taan myös elin­tar­vik­kei­ta jalos­ta­van teol­li­suu­den ja kau­pan alu­eel­li­nen keskittyminen.
    Tuo­tan­toon sido­tus­ta tues­ta luo­pu­mi­nen voi­si osal­taan vaa­ran­taa koti­mais­ten elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­non. Tuo­tan­toon sidot­tu tuki on mer­kit­tä­vä väli­ne maa­ta­lous­tuo­tan­non yllä­pi­tä­mi­sek­si epä­suo­tui­sis­ta tuo­tan­to-olois­ta kär­si­vis­sä mais­sa kuten Suo­mes­sa. Se muo­dos­taa myös A- ja B‑alueilla mer­kit­tä­vän osan tilo­jen tuloista.
    Inves­toin­ti­tu­kien nykyi­set ehdot ja tuki­ta­sot perus­tu­vat komis­sion kans­sa käy­ty­jen neu­vot­te­lui­den tulok­siin. Hal­li­tuk­sen kes­kei­se­nä tavoit­tee­na on per­he­vil­jel­miin perus­tu­van maa­ta­lou­den jat­ku­mi­nen myös tule­vai­suu­des­sa. Hal­lit­tu raken­ne­ke­hi­tys on tär­ke­ää eri­tyi­ses­ti tilo­jen tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sen kan­nal­ta, ja kotie­läin­tuo­tan­nos­sa tuot­ta­vuus onkin EU-jäse­nyy­sai­ka­na paran­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti koko maas­sa. Tila­koon kas­vul­la ja tuo­tan­non tehos­ta­mi­sel­la voi­daan edel­leen paran­taa kan­nat­ta­van tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä kai­kis­sa tuo­tan­to­suun­nis­sa. Tuot­ta­vuu­den ja kan­nat­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta tilat voi­si­vat toi­mia yhä kove­ne­vas­sa kilpailutilanteessa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. eeme­li kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:14

    Paa­li­mies kir­joit­taa taas täyt­tä soopaa:

    Ete­läs­sä mak­set­tiin koro­tet­tu­ja inves­toin­ti tukia kun EU:hun lii­tyt­tiin juu­ri sen takia että inves­toin­ti tar­peet saa­daan puret­tua, mik­si ei inves­toi­tu, minä voin ker­toa sen­kin , ete­läs­sä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­da epä­var­maan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pik­kui­sen ehdit­tiin inves­toi­da, sit­ten MTK:n pai­nos­tuk­ses­ta “rahat lop­pui­vat” ja heti sen jäl­keen MTK junt­ta­si koko ete­län inves­toin­ti­tuen pois!!”

    Eeme­li tie­tää kuten minä­kin että koro­te­tut inves­toin­ti tuet oli väliai­kai­sia eika MTK:lla ollut mitään roo­lia nii­den pois­ta­mi­ses­sa. Kor­keao­ja teki mitä teh­tä­vis­sä oli ja lop­pu­tu­los oli hyvin­kin tyy­dyt­tä­vä. Eeme­lin oli­si hyvä pysyä totuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Art­tu­ril­le: Nyky­suun­taus tuki­asiois­sa on nime­no­maan se, että ne pyri­tään teke­mään niin, että ne EIVÄT vai­kut­tai­si tuo­tan­to­pää­tök­siin. Sinä olet vähän ajas­ta­si jäl­jes­sä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruu­an hin­ta las­ki­si ja saa­ta­vuus oli­si taat­tu. Tuo­tan­to­pää­tök­siin vai­kut­ta­mi­nen on WTO:n sään­tö­jen mukaan kirosana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Paa­li­mies kirjoittaa:
    ““Eeme­li tie­tää kuten minä­kin että koro­te­tut inves­toin­ti tuet oli väliai­kai­sia eika MTK:lla ollut mitään roo­lia nii­den pois­ta­mi­ses­sa. Kor­keao­ja teki mitä teh­tä­vis­sä oli ja lop­pu­tu­los oli hyvin­kin tyy­dyt­tä­vä. Eeme­lin oli­si hyvä pysyä totuudessa.””

    Paa­li­mies kir­joit­taa täyt­tä pup­pua, EU mää­rä­si ete­län koro­te­tut tuet pit­kä­ai­kai­sik­si, nii­den pois­to (MTK:n junt­taa­ma­na) ihme­tyt­ti maa­ta­lous­ko­mis­saa­ri Fischleriäkin.

    Kor­keao­ja oli niin pöh­lö maa­ta­lous­mi­nis­te­ri, että “omat­kaan” eivät anta­neet hänen enää jat­kaa nykyi­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa, vaik­ka tyr­kyt­ti itseään. 

    Paa­li­mies voi­si pysyä totuudessa. 

    Kan­nat­taa lukea noit­ten aiko­jen Talon­po­jan Правдаa, Maa­seu­dun Tule­vai­suut­ta. Siel­tä voi tutus­tua sii­hen hir­vit­tä­vään par­jaus­kam­pan­jaan, mitä MTK kävi näi­tä ete­län inves­toin­ti­tu­kia vas­taan. Eeme­lin arkis­tois­ta löy­tyy, kuten pal­jon muu­ta­kin todis­tusai­neis­toa MTK:n myyräntyöstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tukie­ro on val­ta­va. Tuos­sa aiem­min pos­taa­mas­sa­ni tuhan­nen leh­män nave­tan esi­mer­kis­sä se oli 900.000 euroa. 

    Täs­sä on Maa­seu­dun Tule­vai­suu­des­ta suo­ra lainaus:
    “Valion mai­don tuot­ta­ja­hin­nan las­ku kou­rai­si tilam­me talout­ta syväl­tä: veros­pe­sia­lis­ti arvioi tilam­me tuo­ton putoa­van tänä vuon­na 4 000 euroon. C2-alu­eel­la pysyi­sim­me sen­tään 30 000 euron tun­tu­mas­sa, puheen­joh­ta­jan koti­paik­ka­kun­nal­la, Simos­sa, tulok­sem­me oli­si 60 000 euron luok­kaa. Tätä tukie­ro kon­kreet­ti­ses­ti tarkoittaa.”

    http://tinyurl.com/tukiero

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18
    Paalimies:”Esim. Venä­jäl­lä puo­let kan­sas­ta vil­je­lee itse ruo­kan­sa ja ne jot­ka ruo­kaa pys­tyy osta­maa käyt­tä­vät tulois­taan val­tao­san ruu­an osta­mi­seen siis aina­kin yli puo­let 50 pro­sent­tia, meil­lä sii­nä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoit­ta­nut, että ruo­ka on kal­lis­ta Venä­jäl­lä. Se osoit­ti, että tulot ovat pie­net. Ruu­an kal­leu­den näet niis­tä hin­ta­la­puis­ta, et sii­tä, miten suu­ri osa tulois­ta menee ruo­kaan. Kuin­ka pal­jon lei­pä mak­saa Venäjällä?”

    Saa­rel­ma on toi­vo­ton tapaus, elin­tar­vik­keet Venä­jäl­lä mak­saa noin 4–5 ker­taa sen mitä Suo­mes­sa eli jos haluat tie­tää lei­vän hin­nan niin ker­ro Suo­men hin­ta tuol­la kertoimella.

    Oli lii­an vai­ke­aa. Onko jokin syy, mik­si vil­je­li­jä ei nos­ta sen sikan­sa hin­taa? On tie­ten­kin. Jos hän niin teki­si, kaup­pa ostai­si sen sian muu­al­ta (vaik­ka sit­ten siel­tä Venäjältä).”

    On syy, hin­nat ovat yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, joten­kin tun­tuu että Saa­rel­ma on ajas­ta jäl­jes­sä, jos­sa­kin lai­tok­ses­sa ehkä.

    “jär­keä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­tä­neet ja sii­hen ei tuot­ta­jil­la ole mitään sano­mis­ta kuin sopeutua. ”

    Vää­rin. Koko sot­ku on maa­jus­sien puo­lu­een, Kepun ja lob­ba­ri­jär­jes­tö MTK:n tuo­tok­sia. Kulut­ta­jat mie­lel­lään luo­pui­si­vat koko touhusta.”

    Saa­rel­mal­la epäi­lee sala­liit­toa, tuet ovat kui­ten­kin poliit­tis­ten pää­tös­ten taka­na ja voi­daan lopet­taa kos­ka tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. (Alem­pa­na vil­je­li­jät = kaik­ki maa­ta­lou­den har­joit­ta­jat, en tie­dä onko tämä kor­rek­ti ter­mi, mut­ta tosi­aan tar­koi­tus ei ole puhua vain kas­vin­vil­je­lys­tä. Samoin val­tiol­la tar­koi­tan täs­sä yhtey­des­sä myös EU:ta ja kun­tia, en vain val­tiok­si Suo­mes­sa kut­sut­tua hal­lin­nol­lis­ta porrasta.)

    Kaik­ki var­maan ovat yhtä miel­tä, että oli­si jär­ke­vää koh­dis­taa rajal­li­set resurs­sit (ihmis­työ, luon­non­va­rat, vil­je­ly­kel­poi­nen maa jne.) siten, että yhteis­kun­ta koko­nai­suu­te­na hyö­tyi­si mah­dol­li­sim­man pal­jon. Kar­keas­ti sanot­tu­na tähän on kak­si eri tapaa: suun­ni­tel­ma­ta­lous tai mark­ki­na­ta­lous. Ei vält­tä­mät­tä ole yksi­se­lit­teis­tä rat­kai­sua sii­hen kum­pi ylei­ses­ti ottaen on parem­pi vaih­toeh­to ja onko ehkä eri sek­to­reil­la ero­ja, niin että toi­saal­la kes­kus­joh­toi­nen suun­nit­te­lu voi­si tuot­taa parem­pia tulok­sia ja toi­saal­la taas mark­ki­nat, vai sopii­ko sama rat­kai­su kaik­keen yhteis­kun­nal­li­seen toi­min­taan. Mene­mät­tä sen pitem­mäl­le tähän proble­ma­tiik­kaan voi­daan tode­ta, ettei kukaan ole täs­sä ehdot­ta­nut sov­hoo­si­mal­lis­ta maa­ta­lous­tuo­tan­toa, joten voi­ta­neen olet­taa, että kaik­ki pitä­vät enem­män tai vähem­män mark­ki­na­ve­tois­ta mal­lia sopi­vim­pa­na maa­ta­lou­teen vaik­ka esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­dos­sa kan­nat­tai­si­vat­kin kes­kus­joh­tois­ta suunnittelua.

    Mark­ki­na­ta­lous­mal­lin sisäl­lä­kin on eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Puristinen/libertaristinen mal­li läh­tee sii­tä, ettei val­tion tule miten­kään puut­tua talou­den toi­min­taan vaan vapail­la mark­ki­noil­la syn­tyy aina paras (tai aina­kin eri mal­lien tuot­ta­mis­ta rat­kai­suis­ta vähi­ten huo­no) lop­pu­tu­los. Art­tu­ri aina­kin tai­taa edus­taa tätä kan­taa. Itse näki­sin kui­ten­kin, että val­tion tulee hoi­taa aina­kin yhtä mer­kit­tä­vää teh­tä­vää, jot­ta mark­ki­nat tuot­tai­si­vat opti­maa­li­sia tulok­sia: huo­leh­tia sii­tä, että talou­del­li­sen toi­min­nan ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat hinnoiteltua.

    Ulkois­vai­ku­tuk­sil­la tar­koi­te­taan siis talou­del­li­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­sia jot­ka koh­dis­tu­vat (myös) johon­ku­hun muu­hun kuin itse talou­del­li­sen tran­sak­tion osa­puo­liin. Ne voi­vat olla nega­tii­vi­sia tai posi­tii­vi­sia. Saas­teet ovat tyy­pil­li­nen esi­merk­ki nega­tii­vi­ses­ta ulkois­vai­ku­tuk­ses­ta, posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia maa­ta­lou­den tapauk­ses­sa ovat esi­mer­kik­si huol­to­var­muus ja mai­se­mal­li­set arvot. Kos­ka ulkois­vai­ku­tus­ten aiheut­ta­ma hyö­ty tai hait­ta ei koh­dis­tu (ainoas­taan) talou­del­li­sen tran­sak­tion osa­puo­liin, näil­lä ei ole (riit­tä­vää) talou­del­lis­ta kan­nus­tin­ta huo­mioi­da nii­tä, ellei val­tio esim. tukiais­ten ja hait­ta­ve­ro­jen avul­la muu­ta tilannetta. 

    Sil­loin kun tukiai­set, verot, tul­lit jne. eivät vas­taa ulkois­vai­ku­tuk­sia, ne vää­ris­tä­vät mark­ki­noi­ta eli ohjaa­vat resurs­sien käyt­töä pois opti­maa­li­sen tehok­kaas­ta. Val­tion toi­min­nan rahoit­ta­mi­sek­si on kerät­tä­vä joi­ta­kin vero­ja ja toi­saal­ta esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tuil­la on pelk­kiä yhteis­kun­nal­li­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia (esim. vähen­ty­nyt rikol­li­suus) laa­jem­pi mer­ki­tys kos­ka ne koe­taan (ilmei­ses­ti aina­kin suo­ma­lais­ten enem­mis­tön mie­les­tä) itsei­sar­voi­ses­ti eet­ti­ses­ti oikeik­si. Jon­kin ver­ran “vää­ris­ty­mää” siis syn­tyy väis­tä­mät­tä, mut­ta jär­ke­vää on sil­ti pyr­kiä sii­hen, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osuus tuis­ta ja verois­ta vas­tai­si mah­dol­li­sim­man tar­koin talou­del­li­sen toi­min­nan ulkoisvaikutuksia.

    Maa­ta­lou­den tuet eivät ole yksin suo­ma­lais­ten päät­tä­jien käsis­sä ja toki muu­ten­kin asi­aa kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko EU:n tasol­la. Seu­raa­vas­sa esi­te­tyt havain­not ja ehdo­tuk­set tulee siis ymmär­tää koko EU:n tuki­po­li­tiik­kaa koskeviksi.

    Maa­ta­lou­del­la ei ole itsei­sar­voa. Jos joku kek­sii miten ruo­kaa saa­daan tuo­tet­tua kivis­tä lou­hi­mal­la vil­je­le­mis­tä edul­li­sem­min, kan­nat­taa siir­tyä sel­lai­seen tuo­tan­to­ta­paan. Kun näin ei kui­ten­kaan tai­da tapah­tua, parem­pi ilmai­su lie­nee että suo­ma­lai­sel­la maa­ta­lou­del­la ei ole itsei­sar­voa. Jos kulut­ta­jien pöy­tiin saa­daan yhtä hyvää ruo­kaa edul­li­sem­min ja vähem­min hait­ta­vai­ku­tuk­sin (esim. kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töt) ulko­mail­ta tuo­mal­la, toi­mit­ta­koon niin. Maa­ta­lout­ta ei siis kan­na­ta tukea sen itsen­sä vuok­si. Sen sijaan on ole­mas­sa syi­tä joi­den vuok­si sitä kan­nat­taa tukea. Näi­tä ovat aina­kin huol­to­var­muus ja maisemalliset/matkailulliset arvot. 

    Huol­to­var­muus vaa­tii että krii­sio­lois­sa Suo­mes­sa voi­daan tuot­taa koko väes­tön ruok­ki­mi­seen riit­tä­vä mää­rä aina­kin jon­kin aikaa vaik­ka täy­del­li­sen kaup­pa­saar­ron olois­sa jol­loin polt­toai­nei­ta, lan­noit­tei­ta, rehua jne. ei voi­da ulko­mail­ta tuo­da. Maal­lik­ko­na kuvit­te­li­sin tämän tar­koit­ta­van lähin­nä vilja‑, öljy- ja pal­ko­kas­ve­ja mah­dol­li­sim­man tuot­toi­sil­la pel­loil­la ja mah­dol­li­sim­man lähel­lä tuo­tan­to­lai­tok­sia ja iso­ja asu­tus­kes­kuk­sia (krii­sio­lois­sa jokai­nen öljy­lit­ra on kal­lis, eikä sitä pidä huka­ta tar­peet­to­man pit­kiin kul­je­tus­mat­koi­hin), mut­ta joku parem­min asi­aa tun­te­va voi­nee valis­taa jos olen vää­räs­sä. Voi olla, että sie­men­tuo­tan­to ja kesan­noin­ti riit­tää huol­to­var­muu­den takaa­mi­seen, en tiedä.

    Mai­se­mal­li­set ja mat­kai­lul­li­set arvot ovat sit­ten vai­keam­min mää­ri­tel­tä­viä, mut­ta täl­lä ylei­ses­ti ottaen tar­koi­tan, että esi­mer­kik­si perin­tei­seen maa­ta­lous­mai­se­maan kuu­lu­vil­la pel­loil­la lii­ken­neyh­teyk­sien lähel­lä on suu­rem­pi arvo kuin vaik­ka­pa kes­kel­lä kor­pea sijait­se­vil­la suur­si­ka­loil­la. Vas­taa­vas­ti jois­sain pai­kois­sa met­sän tai suon säi­lyt­tä­mi­sel­lä sen pel­lok­si rai­vaa­mi­sen sijas­ta (tai pel­lon met­sit­tä­mi­sel­lä tai soit­ta­mi­sel­la) on täl­lai­nen arvo (ja mah­dol­li­ses­ti ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­sia arvo­ja), jos­ta tuli­si maa­no­mis­ta­jaa asian­mu­kai­ses­ti kom­pen­soi­da (tai mai­se­ma-/mat­kai­lu-/luon­toar­vo­jen vas­tai­ses­ti toi­mi­vaa vil­je­li­jää hait­ta­ve­rol­la ran­gais­ta). Käsit­tääk­se­ni EU:n vuo­ris­to­tu­ki on alun­pe­rin kehi­tet­ty nime­no­maan mai­se­ma-arvo­jen vaa­li­mi­sek­si, maan­vil­je­ly Alpeil­la kun ei ole järin kan­nat­ta­vaa puu­haa pel­käs­tään mark­ki­naeh­toi­ses­ti, mut­ta paran­taa mai­se­maa hur­jas­ti ja on siten arvo­kas­ta mat­kai­lue­lin­kei­nol­le ja yli­pään­sä ihmis­ten viihtyvyydelle.

    Jos aja­tel­laan, että eri­tyi­nen arvo on koko Suo­men pitä­mi­sel­lä asut­tu­na (itse en näin ajat­te­le, mut­ta joku muu voi aja­tel­la), tuki pitäi­si mak­saa tie­ten­kin asu­mi­sen, ei maan­vil­je­lyn perus­teel­la. Eli maa­ti­laa asut­ta­van tuki tuli­si asuin­pai­kan, ei maa­ta­lous­tuo­tan­non mukaan. Näin ei ran­kais­tai­si parem­min tuot­ta­via tilo­ja epä­rei­lul­la kil­pai­lul­la huo­nom­min tuot­ta­via avo­kä­ti­sem­min tuke­mal­la, mut­ta kui­ten­kin mah­dol­lis­tet­tai­siin maan pitä­mi­nen kaut­taal­taan asutettuna.

    Jos EU:ssa luo­vut­tai­siin muis­ta tuis­ta ja siir­ryt­täi­siin pel­käs­tään posi­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten tuke­mi­seen (ja vas­taa­vas­ti hait­to­jen verot­ta­mi­seen, maa­ta­lous esi­mer­kik­si pitäi­si yli­voi­mai­ses­ti saas­tut­ta­vim­pa­na sek­to­ri­na saa­da ehdot­to­mas­ti pääs­tö­kau­pan tai hii­li­ve­ron pii­riin), tämä mer­kit­si­si tie­ten­kin dra­maat­tis­ta tulon­me­ne­tys­tä isol­le osal­le maan­vil­je­li­jös­tä ja sitä suu­rem­paa, mitä huo­nom­min vil­je­lyyn sovel­tu­val­la alu­eel­la elin­kei­no­aan har­joit­taa. Kos­ka täl­lai­nen ei oli­si ihan rei­lua vil­je­li­jöi­tä koh­taan, asi­aa voi­tai­siin kom­pen­soi­da esi­mer­kik­si avo­kä­ti­sel­lä luo­pu­mis­tuel­la tai yksin­ker­tai­ses­ti jat­ka­mal­la tukien mak­sa­tus­ta esi­mer­kik­si vuo­den 2009 tie­to­jen perus­teel­la ilman vil­je­ly­vel­voit­tei­ta vaik­ka­pa 10 vuot­ta. Tar­koi­tus ei siis ole kurit­taa vil­je­li­jöi­tä, jot­ka teke­vät sinän­sä erit­täin arvo­kas­ta duu­nia vaan ainoas­taan jär­ke­vöit­tää rajal­lis­ten resurs­sien käyttöä.

    No, edel­lä kir­joi­tet­tu on tie­tys­ti uto­pi­aa, mut­ta joka tapauk­ses­sa sii­hen suun­taan pitäi­si men­nä, että ruo­kaa tuo­tet­tai­siin siel­lä mis­sä se tuot­taa vähi­ten pääs­tö­jä (kul­je­tuk­set toki huo­mioi­den) ja myös niin, että ruu­an hin­nas­sa näkyi­si­vät sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set, niin että liha, mai­to­tuot­teet, kas­vi­huo­ne­vi­han­nek­set jne. oli­si­vat sel­väs­ti kal­liim­pia ja vil­ja, kau­den kas­vik­set jne. taas edul­li­sem­pia, niin että hin­ta­kin ohjai­si kulu­tus­ta eko­lo­gi­sem­paan suun­taan. Tämä taas ei tule toteu­tu­maan niin kau­an kun tuet vää­ris­tä­vät tuo­tan­toa eikä tuo­tan­non ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia vero­te­ta kunnolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Vii­me kes­ki­vii­kon Maa­seu­dun Tule­vai­suus- leh­des­sä oli selos­tus Uuden­maan MTK-tuot­ta­ja­lii­ton kokouksesta. 

    Kokous vaa­ti LHP(luonnonhoitopelto)- kesan­toa­lan kas­vat­ta­mis­ta nykyi­ses­tä 15 pro­sen­tis­ta 25 pro­sent­tiin. Samaa on vaa­ti­nut myös MTK:n johtokunta. 

    C‑alueen mie­hit­tä­mä MTK:n joh­to­kun­ta on tämän lisäk­si vaa­ti­nut kaik­kien rai­vio­pel­to­jen otta­mis­ta täy­sien tukien piiriin.

    Täs­sä kul­mi­noi­tuu koko nykyi­sen MTK/kepulaisen maa­ta­lous­po­li­tii­kan jär­jet­tö­myys: ete­läs­sä aje­taan tuo­tan­toa alas, pel­toa pois tuo­tan­nos­ta, poh­joi­ses­sa lisä­tään tuo­tan­toa ja rai­va­taan uut­ta pel­toa. Tämä on seu­raus­ta jär­jet­tö­mäs­tä tuki­po­li­tii­kas­ta, C‑alueen hir­mu­kor­keis­ta kotie­läin­tuis­ta- pel­toa kan­nat­taa rai­va­ta lisää, “kehit­tää tilaa”, vaik­ka niil­le ei sai­si­kaan peltotukia. 

    Täl­lä­päin on yksi ura­koit­si­ja, joka tekee rai­vio­pel­to­ja: pal­jaak­si­ha­kat­tu met­sän­poh­ja vede­tään jyr­si­mel­lä (4 ha päi­väs­sä), oji­te­taan ja sit­ten vede­tään toi­seen ker­taan jyr­si­mel­lä. Pel­to on val­mis eikä mak­sa pal­jon. Met­sän­poh­jan uudis­ta­mi­nen met­säk­si (istu­tus ym) tuli­si kal­liim­mak­si ja tuot­toa sai­si odot­taa vuo­si­kym­me­niä, pel­to­na se tuot­taa heti.

    Mail­lä on poh­joi­ses­sa niin pal­jon rai­vaus­kel­poi­sia met­sän­poh­jia, että pel­toa­lam­me oli­si hel­pos­ti kaksinkertaistettavissa. 

    Sel­läi­sia­kin tapauk­sia on poh­joi­ses­sa, että val­tiol­ta on aikoi­naan saa­tu hyvät tuet soit­ten met­sit­tä­mi­seen, nyt näi­tä vart­tu­nei­ta tai­mi­koi­ta murs­ka­taan pel­to­rai­vioik­si. Mitään lai­ton­ta ei ole tapahtunut. 

    Maa­ta­lou­tem­me jär­jet­tö­myy­den voi­daan kat­soa kul­mi­noi­tu­van lap­pi­lai­sel­la har­ras­te­lu­mai­to­ti­lal­la: suu­ri navet­ta raken­net­tu val­ta­vil­la val­tion inves­toin­tia­vus­tuk­sil­la, rai­vat­tu sata heh­taa­ria uut­ta pel­toa, vie­ras työ­voi­ma hoi­taa tilan työt, isän­tä ja emän­tä ovat koko­päi­vä­työs­sä tilan ulkopuolella.
    Täs­sä MTK-kepu­lai­nen käsi­tys “per­he­vil­jel­mäs­tä”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:33

    http://tinyurl.com/tukiero”

    Vie­lä tuos­ta lainaus
    “Tai ehkä tääl­tä löy­tyy sit­ten­kin osa-aikai­nen rai­vaa­jae­män­tä, joka isän­nän kans­sa sanan kuo­kal­la rai­vaa tukie­ro­kes­kus­te­lun lähes kos­ke­ma­ton­ta maastoa.”

    Kun tämä on myös jon­ku­nas­tei­nen ongel­ma. Tukie­ro on asia jos­ta ei sai­si elin­kei­non sisäl­lä puhua. Se “hei­ken­tää yhte­näi­syyt­tä” ja muu­ta sel­lais­ta. Ja kuten täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa Paa­li­mies ja lapin­mies niin hei­te­tään jotain että “kulut kol­man­nek­sen kor­keam­pia” mut­ta kun osoit­taa että tukie­ro esi­mer­kik­si kat­taa rehu­ku­lut rei­lus­ti ja rahaa vie­lä jää­kin ja kysyy että mit­kä kulut nyt sit­ten todel­li­suu­des­sa ovat ne jot­ka ovat kol­man­nek­sen kor­keam­pia niin sii­hen­pä ei sit­ten enää vas­taus­ta tule­kaan. Ja se ei ole­kaan ihme kos­ka tuossakin
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todet­tiin että
    “Edel­li­sis­sä tuki­neu­vot­te­luis­sa esi­te­tyt tila­mal­li­las­kel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käy­tän­töä. Las­kel­mat oli­vat tar­koi­tus­ha­kui­sia, ja nii­den avul­la halut­tiin hävit­tää tukie­rot eri tukia­luei­den välil­tä. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat ovat teh­neet kes­kuu­des­saan muu­ta­man tilan osal­ta las­kel­mat tukie­rois­ta, ja las­kel­mien lop­pu­tu­lok­set eli tukie­ron suu­ruus yllät­ti pis­to­ko­keen tekijätkin.”

    Eli tuol­loin jo pyrit­tiin las­kel­mil­la osoit­ta­maan että tukie­roa ei tilo­jen välil­lä ole edes ole­mas­sa ja jos jotain ei ole edes ole­mas­sa niin eihän sii­tä tar­vit­se puhua­kaan. Tai­taa sama aika pit­käl­ti päteä näi­hin olo­suh­de-eroi­hin ja mui­hin kun esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa liha­kar­jan kui­vi­tus­kus­tan­nus voi olla ete­län veti­ses­sä ja kos­teas­sa tal­ves­sa mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin poh­joi­sen kui­vis­sa pakkasissa. 

    Mut­ta että tosi­asioi­hin perus­tu­va kes­kus­te­lu tukie­rois­ta on elin­kei­non sisäl­lä aika pit­käl­ti “kiel­let­ty”. Jos kes­kus­te­lua nos­te­taan niin ei kes­tä kau­aa kun esiin nousee kateus-tyyp­pi­siä jut­tu­ja että kadeh­di­taan kor­keam­pia poh­joi­sen tukia tai sit­ten ete­län mies­ten lais­kuus tai vas­taa­via. Kuten tuon
    “http://tinyurl.com/tukiero”
    kir­joit­ta­ja niin minä­kin osin lai­tan toi­vo­ni MTKn puheen­joh­ta­jaan Juha Mart­ti­laan joka sen­tään on tukie­ron tun­nus­ta­nut eli
    “Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.
    Ja noin se on, tukie­ro on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin todel­li­nen luon­non­hait­ta. Suu­rin ongel­ma täs­sä on se että olem­me EUn pää­tös­ten taka­na, EU on pie­nen­tä­nyt 141-tuen niin että tukie­ros­ta on tul­lut sie­tä­mä­tön. Emme pys­ty lisää­mään ete­län tukea ennen kuin 2013 jos sen­kään jäl­keen kos­ka mitään takei­ta teh­tä­vis­tä pää­tök­sis­tä ei ole. Ja se 2013 on aivan lii­an kau­ka­na, voi käy­dä että kur­ki kuo­lee ennen kuin jää sulaa. Ainoa kei­no tukie­ron pie­nen­tä­mi­sek­si oli­si pie­nen­tää poh­jois­ta 142-tukea ja sen takia en kovin pal­jon usko edes Mart­ti­lan mah­dol­li­suuk­siin. Poh­joi­ses­ta tues­ta pitä­vät kyn­sin ham­pain kiin­ni ne jot­ka sii­tä täl­lä het­kel­lä eni­ten hyö­ty­vät ja maa­ta­lous­pii­reis­sä tai­taa olla niin että todel­li­nen val­ta on pit­käl­ti sil­lä poru­kal­la. Poh­joi­nen tuki­han on kan­sal­lis­ta omis­ta bud­jet­ti­va­rois­tam­me mak­set­ta­va tukea ja sik­si sen suu­ruus on omis­ta pää­tök­sis­täm­me kiin­ni mut­ta jos elin­kei­non omas­sa pii­ris­sä men­nään niin uskon että sitä ei tul­la pienentämään.

    Ja tuos­ta mer­kit­tä­väs­tä siir­ty­mi­ses­tä voi­daan sit­ten kes­kus­tel­la. Minus­ta kaik­ki tilas­tot eli pel­lon­rai­vaus, mai­to­tuo­tos, sika­ti­las­tot, emo­leh­mien mää­rä, inves­toin­tien mää­rä eri tukia­lueil­la jne aika sel­väs­ti osoit­ta­vat että mikä on tren­di ja se on että c‑alueelle men­nään ja ab-alue supis­tuu. Se tie­tys­ti että jos halu­taan pitää omis­ta eduis­taan kiin­ni niin voi­daan sanoa että “siir­ty­mä ei ole mer­kit­tä­vä” mut­ta kehi­tys­suun­ta on täy­sin sel­vä. Ja toden­nä­köi­ses­ti kiih­tyy lähi­vuo­si­na kos­ka tukie­ro kas­vaa ja saman­ai­kai­ses­ti tulee lähi­vuo­si­na pal­jon tilo­ja lopet­ta­mis­vai­hee­seen tai suku­pol­ven­vaih­dos­ti­lan­tee­seen. Täl­lä kan­nat­ta­vuu­del­la ab-alu­eel­la on vai­kea saa­da kotie­läin­puo­len jat­ka­jia. Tulee osa-aikai­nen kas­vin­vil­je­ly­ti­la ja tulot han­ki­taan tilan ulko­puo­lel­ta. Mut­ta kehi­tys­suun­ta on sel­vä ja jotain pitäi­si teh­dä nyt että ei sit­ten muu­ta­man vuo­den pääs­tä ihme­tel­lä että “Mites täs­sä nyt näin kävi että kotie­läin­tuo­tan­to lop­pui ete­läs­tä vaik­ka mitään tukie­roa­kaan ei ollut”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:37

    Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18

    Oli lii­an vai­ke­aa. Onko jokin syy, mik­si vil­je­li­jä ei nos­ta sen sikan­sa hin­taa? On tie­ten­kin. Jos hän niin teki­si, kaup­pa ostai­si sen sian muu­al­ta (vaik­ka sit­ten siel­tä Venäjältä).”

    On syy, hin­nat ovat yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, joten­kin tun­tuu että Saa­rel­ma on ajas­ta jäl­jes­sä, jos­sa­kin lai­tok­ses­sa ehkä.””

    Mis­sä­kö­hän ihmees­sä Paa­li­mies on elä­nyt koko EU-ajan? Sika­puo­lel­la ei hin­ta ole ollut mis­sään yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, kyl­lä siel­lä mark­ki­na­voi­mat ovat jyl­län­neet koko ajan. Vaik­ka tuo­tan­toa on tääl­lä ollut yli kulu­tuk­sen niin jos tääl­lä hin­ta ei ole ollut riit­tä­vän alhai­nen niin tän­ne on tuo­tu sian­li­haa kun­nes koti­mai­sen sian­li­han hin­ta on ollut sopi­va. Niin että mis­sä yhteis­kun­nan kontrollissa?

    Mai­to­puo­lel­la saat­taa olla taval­laan sel­lai­nen tilan­ne kos­ka siel­lä on ollut kiin­tiöt eli jokai­sel­la maal­la on ollut mak­si­mi pal­jon­ko saa tuot­taa. Näin esi­mer­kik­si tääl­lä meil­lä on tuot­ta­ja­hin­ta ollut mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kos­ka vaik­ka kaup­pa oli­si ehkä halun­nut­kin tuo­da niin ei ole ollut mis­tä tuo­da kun ei muil­la­kaan ole ollut mer­kit­tä­viä yli­jää­miä. Tosin ei se kor­keam­pi hin­ta sil­loin­kaan mis­sään yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa ole ollut, Valion korkeintaan. 

    Ja jos vil­jas­ta puhu­taan niin tääl­lä­hän hin­ta on maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta mii­nus rah­ti­kus­tan­nuk­set. Vaik­ka peri­aat­tees­sa pitäi­si olla toi­sin­päin eli maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta + rah­ti­kus­tan­nuk­set mut­ta jos­tain syys­tä näin. Mut­ta yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa? Mah­tai­si­ko olla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:59

    Art­tu­ril­le: Nyky­suun­taus tuki­asiois­sa on nime­no­maan se, että ne pyri­tään teke­mään niin, että ne EIVÄT vai­kut­tai­si tuo­tan­to­pää­tök­siin. Sinä olet vähän ajas­ta­si jäl­jes­sä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruu­an hin­ta las­ki­si ja saa­ta­vuus oli­si taat­tu. Tuo­tan­to­pää­tök­siin vai­kut­ta­mi­nen on WTO:n sään­tö­jen mukaan kirosana.”

    Nyt jos suh­teu­te­taan tähän lausu­maa­si se Tor­nion 1.000 leh­män navet­ta? En sano mitään toteu­tuu­ko se kos­kaan, ehkä ei. Mut­ta jos sel­lais­ta edes suun­ni­tel­laan että ab-alu­eel­ta kotoi­sin ole­vat vil­je­li­jät sen sijaan että perus­tai­si­vat nave­tan koti­kon­nuil­leen pää­ty­vät kan­nat­ta­vuus­las­kel­mien jäl­keen teke­mään sen Tor­nioon niin eikö juu­ri sil­loin tuki ole mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­nut tuo­tan­to­pää­tök­siin? Tai tar­ken­net­tu­na tuo­tan­non sijoit­tu­mis­pää­tök­siin? Ja tämä on minus­ta sel­keä merk­ki sii­tä miten tukie­ro koko ajan vai­kut­taa. Tämä on äärie­si­merk­ki että läh­de­tään tuol­lai­seen pro­je­tiin mut­ta samat talou­den lai­na­lai­suu­det jot­ka täs­sä ovat taus­tal­la päe­vät jokai­ses­sa pie­nem­mäs­sä­kin navet­tain­ves­toin­ti­pää­tök­ses­sä joi­ta koko ajan teh­dään suun­taan tai toi­seen. Joko että teh­dään se navet­ta. Tai sit­ten ei teh­dä. Osa sit­ten tekee sen muualle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14

    Muis­tet­ta­va myös ettei vil­ja­puo­lel­la ole mitään poh­jois­ta tukea.”

    Tar­kis­tat­ko asian vaik­ka maa­ta­lous­ka­len­te­ris­ta tai tukiop­paas­ta je ker­rot sen jäl­keen onko sitä vai ei? Kiitos.

    P.S. Itse sanoi­sin että on mut­ta odot­te­len mie­len­kiin­nol­la mitä miel­tä olet asiasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14

    Mitä oikein intät, vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki kor­vaa huo­nom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta joh­tu­vat kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.”

    Niin? Ja Mart­ti­lan mukaan tukie­ro on yli­kom­pen­soi­va kos­ka sil­le ei löy­dy asia­poh­jai­sia perus­tei­ta eli poh­joi­sen olo­suh­teet eivät ole niin pal­jon huo­nom­mat kuin tukie­ro täl­lä het­kel­lä? Mut­ta sinä pys­tyt osoit­ta­maan että se ei ole yli­kom­pen­soi­va vaan löy­tyy asiaperusteet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Paa­li­mies:

    Arturilla(sic) on nyt käsit­teet sekai­sin, ruo­ka on nime­no­maan täl­lä het­kel­lä maa­il­man­mark­ki­na hin­tais­ta, voi kyl­lä olla ettei Art­tu­ri käsi­tä tätä.

    No miten se sit­ten voi olla samaan aikaan mah­dol­lis­ta, että ruo­ka on muu­al­la hal­vem­paa? Ei maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta mää­räy­dy siten, että kat­so­taan mitä ruo­ka mak­saa Suo­mes­sa ja väi­te­tään tätä hin­taa mark­ki­na­hin­nak­si. Maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on se hin­ta min­kä ruo­as­ta jou­tui­si maa­il­man­mark­ki­noil­la mak­sa­maan, jos ei oli­si tuon­ti­tul­le­ja ja ‑rajoi­tuk­sia.

    Mitä eroa on kulut­ta­jal­la ja politiikolla.

    ?!?! Kulut­ta­ja­jien jouk­koon kuu­lu­vat kaik­ki. Polii­tik­ko­jen jouk­koon kuu­lu­vat täs­sä tapauk­ses­sa kansanedustajat.

    Olet kyl­lä haus­ka­nen veik­ko, mis­tä olet täl­läi­sen aja­tuk­sen kehitellyt.

    Täs­tä:

    Vil­je­li­jät on saa­tu lie­ka­na­ruun ja kulut­ta­jien ohjail­ta­vik­si, hyvä jut­tu kulut­ta­jil­le, huo­no jut­tu viljelijöille.

    Se on nimit­täin ihan nor­maa­lia, että tuot­ta­ja pal­ve­lee kulut­ta­jaa. Ei muil­la aloil­la kulut­ta­jan täy­dy tais­tel­la sen eteen. Sen kun vaan tekee pää­tök­siä kau­pas­sa omil­la rahoil­laan. Maa­ta­lous toi­mii eri logii­kal­la. Osa ruo­an hin­nas­ta tul­laan hake­maan vii­me­kä­des­sä väki­val­loin ja osa mak­se­taan vapaa­eh­toi­ses­ti kaupassa.

    Timo Ten­hu­nen:

    Nyky­suun­taus tuki­asiois­sa on nime­no­maan se, että ne pyri­tään teke­mään niin, että ne EIVÄT vai­kut­tai­si tuo­tan­to­pää­tök­siin. Sinä olet vähän ajas­ta­si jäl­jes­sä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruu­an hin­ta las­ki­si ja saa­ta­vuus oli­si taattu.

    No jos tuet eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, niin sil­loin ne eivät vai­ku­ta hin­taan eikä saa­ta­vuu­teen, vaan ne ovat tulon­siir­to veron­mak­sa­jil­ta vil­je­li­jöil­le. (Kos­ka kysyn­tä ja tar­jon­ta mää­rit­tä­vät hin­nat, ja jos tuo­tan­to­pää­tök­set eivät muu­tu, niin tar­jon­ta pysyy vakio­na ja kos­ka kulut­ta­jien ruo­a­nos­to­ha­lut tus­kin muut­tu­vat sii­tä, että hei­dän raho­jaan ei lapioi­da vil­je­li­jöil­le. Saa­ta­vuus­kin pysyy tie­tys­ti sama­na, jos tuo­tan­to ei muutu.)

    Kos­ka vil­je­li­jät eivät ole lähes­kään yhteis­kun­nan huo­noim­pio­sai­sia, niin en näe syy­tä mik­si mak­sai­sim­me heil­le huvik­seen, kun samat sum­mat voi­tai­siin käyt­tää vaik­ka köy­hiin lap­si­per­hei­siin, sai­rai­siin ja van­huk­siin. (Tai mie­lui­ten jät­tää ne nii­den lail­li­sil­le omis­ta­jil­le eli veronmaksajille.)

    Oon Juuso Kopo­sen kans­sa täy­sin samaa miel­tä kai­kes­ta mitä hän kir­joit­ti. Myös tästä,

    Itse näki­sin kui­ten­kin, että val­tion tulee hoi­taa aina­kin yhtä mer­kit­tä­vää teh­tä­vää, jot­ta mark­ki­nat tuot­tai­si­vat opti­maa­li­sia tulok­sia: huo­leh­tia sii­tä, että talou­del­li­sen toi­min­nan ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat hinnoiteltua.

    sil­lä ehdol­la, että kan­na­tan tätä ainoas­taan sil­loin, kun val­tio pys­tyy teke­mään tämän ulkois­vai­ku­tus­ten hin­noit­te­lun niin hyvin, että se aiheut­taa enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

    Näin ei ole lähes­kään aina, eli jos­kus on vaan parem­pi hyväk­syä, että ulkois­vai­ku­tuk­sien takia mark­ki­nat eivät pää­dy opti­maa­li­seen lop­pu­tu­lok­seen, mut­ta että val­tio ei pys­ty parempaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. 1000 leh­mää nuor­kar­joi­neen vaa­tii pal­jon muu­ta­kin kuin tukea. Esim. pel­toa n. 2000 ha ja työ­voi­maa. Saat­taa­pi olla, että kave­reil­la ei ole näi­tä tie­dos­sa koh­tuu­hin­taan etelämpänä.
    Mai­don­tuo­tan­non poh­joi­nen tuki on kyl­lä tuo­tan­toon sidot­tua, mut­ta se on sidot­tu myös kiin­tiöi­hin eli tuo­tan­to poh­joi­ses­sa ei saa kas­vaa. Jos joku aikoo lisä­tä tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia poh­joi­sen alu­eel­la, niin pitää vas­taa­vas­ti löy­tyä lopet­ta­jia samal­la määrällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:52
    Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14
    “Muis­tet­ta­va myös ettei vil­ja­puo­lel­la ole mitään poh­jois­ta tukea.”
    Tar­kis­tat­ko asian vaik­ka maa­ta­lous­ka­len­te­ris­ta tai tukiop­paas­ta je ker­rot sen jäl­keen onko sitä vai ei? Kiitos.
    P.S. Itse sanoi­sin että on mut­ta odot­te­len mie­len­kiin­nol­la mitä miel­tä olet asiasta.”

    Mik­si et valis­ta mei­tä tie­tä­mät­tö­miä, alla mitä minä tie­dän asias­ta, rehu­vil­jan tuet, veh­nä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:56
    Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14
    “Mitä oikein intät, vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki kor­vaa huo­nom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta joh­tu­vat kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.”

    Niin? Ja Mart­ti­lan mukaan tukie­ro on yli­kom­pen­soi­va kos­ka sil­le ei löy­dy asia­poh­jai­sia perus­tei­ta eli poh­joi­sen olo­suh­teet eivät ole niin pal­jon huo­nom­mat kuin tukie­ro täl­lä het­kel­lä? Mut­ta sinä pys­tyt osoit­ta­maan että se ei ole yli­kom­pen­soi­va vaan löy­tyy asiaperusteet?”

    Voi­ma­kas kan­nan­ot­to Mart­ti­lal­ta, sil­lä ei kui­ten­kaan ole mer­ki­tys­tä kun ei ole tie­toa min­kä takia lausun­to on annet­tu ja mis­sä yhteydessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:46
    Paa­li­mies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:37
    “Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18
    “Oli lii­an vai­ke­aa. Onko jokin syy, mik­si vil­je­li­jä ei nos­ta sen sikan­sa hin­taa? On tie­ten­kin. Jos hän niin teki­si, kaup­pa ostai­si sen sian muu­al­ta (vaik­ka sit­ten siel­tä Venäjältä).”
    On syy, hin­nat ovat yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, joten­kin tun­tuu että Saa­rel­ma on ajas­ta jäl­jes­sä, jos­sa­kin lai­tok­ses­sa ehkä.””

    Mis­sä­kö­hän ihmees­sä Paa­li­mies on elä­nyt koko EU-ajan? Sika­puo­lel­la ei hin­ta ole ollut mis­sään yhteis­kun­nan kontrollissa,”

    Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” pereh­tyy nyt miten EU sää­te­lee hin­to­ja ja palaa sit­ten pals­tal­le uudelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Paalimies:“Arturilla on nyt käsit­teet sekai­sin, ruo­ka on nime­no­maan täl­lä het­kel­lä maa­il­man­mark­ki­na hin­tais­ta, voi kyl­lä olla ettei Art­tu­ri käsi­tä tätä.”

    No, jos suo­ma­lai­sen vil­jan hin­ta on maa­il­man­mark­ki­na­hin­tais­ta, niin eihän se lei­vän hin­ta mihin­kään nousi­si, vaik­ka maa­ta­lou­den tuke­mi­nen lop­pui­si. Mitä iloa siis suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le on maa­ta­lous­tuis­ta? Ne mak­sa­vat hänel­le mil­jar­de­ja veroi­na, mut­ta sil­ti ruu­an raa­ka-aine on saman­hin­tais­ta kuin oli­si maa­il­man­mark­ki­noil­ta ostettaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Art­tu­ril­le vie­lä vihon­vii­mei­sen kerran:
    Tuet eivät ole vil­je­li­jöi­den kek­si­miä tai päät­tä­miä. Niis­tä ovat päät­tä­neet kulut­ta­jat. Hei­dän motii­veis­taan en muu­ta tie­dä, kuin että he halua­vat joka päi­vä joka­päi­väi­sen lei­pän­sä mah­dol­li­sim­man hal­val­la. Ja sen he ovat toti­ses­ti saa­neet. Tukien ansio­ta tai ei. Joka tapauk­ses­sa ennen tukia tämä ei ollut itses­tään­sel­vyys. Eikä ole nyt­kään niis­sä mais­sa, jois­sa maa­ta­lout­ta ei tue­ta. Har­ras­tan suku­tut­ki­mus­ta. His­to­rian tun­te­mus tuo pers­pek­tii­viä asioi­hin. Aika monel­le esi­van­hem­mal­le­ni on mer­kit­ty kuo­lin­syyk­si: kuo­li nälkään.
    Mit­kä ovat sinun motii­vi­si täl­lä maa­ta­lous­tu­kien vas­tai­sel­la ris­ti­ret­kel­lä­si? Mikä ala län­si­mais­sa toi­mii ilman sää­te­lyä? Mik­si et koh­dis­ta tar­moa­si näi­den sää­te­ly­jen pois­ta­mi­seen mer­kit­tä­väm­mil­lä aloil­la? Maa­ta­lou­den osuus län­si­mais­sa on vain muu­ta­man has­sun pro­sen­tin luok­kaa kansantuotteesta.
    Maa­il­mas­sa on mai­ta, jois­sa ei maa­ta­lout­ta tue­ta. Niis­sä mais­sa maa­ta­lou­den osuus on usei­ta kym­me­niä pro­sent­te­ja kan­san­tuot­tees­ta. Ja maa­no­mis­ta­jat eivät ole pro­le­taa­re­ja niis­sä maisssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Artturi:“samat sum­mat voi­tai­siin käyt­tää vaik­ka köy­hiin lap­si­per­hei­siin, sai­rai­siin ja van­huk­siin. (Tai mie­lui­ten jät­tää ne nii­den lail­li­sil­le omis­ta­jil­le eli veronmaksajille.)”

    Olet­ko­han nyt sot­ke­nut kak­si asi­aa, eli sen, mitä lakien sinun mie­les­tä­si _pitäisi_ olla ja sen, mitä ne ovat? Edel­li­sen mukaan vero­jen keräys saat­tai­si olla­kin lai­ton­ta, mut­ta jäl­kim­mäi­ses­sä ei ole mitään lai­ton­ta, joten ne veron­mak­sa­jat eivät ole nii­den mak­sa­mien­sa raho­jen suh­teen yhtään sen lail­li­sem­pia omis­ta­jia kuin vaik­ka ne köy­hät lap­si­per­heet, joil­le vero­te­tut rahat on annettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Samu­li Saarelmalle:

    Suo­mes­sa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huol­to­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa on pian kaputt.

    Kai­ken elin­tar­vi­ke­huol­lon perus­ta on kas­vin­vil­je­ly (+kalas­tus), kotie­läin­ta­lous on kas­vien jatkojalostusta. 

    Jos tuli­si jokin krii­si, vähen­net­täi­siin eläin­ten mää­rää heti. 

    Vil­ja on hel­pos­ti varas­toi­ta­va elin­tar­vi­ke, sii­nä on mei­dän elin­tar­vi­ke­huol­tom­me perus­ta kriisitilanteessa. 

    Mah­dol­li­ses­sa krii­si­ti­lan­tees­sa ei pol­kais­ta elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa pys­tyyn tyh­jäs­tä, se täy­tyy olla jo valmiina.

    Täy­sin toi­nen jut­tu onkin sit­ten se, että mitä jär­keä on ollut siir­tää kotie­läin­ta­lous tun­dral­le, kau­as kulut­ta­jis­ta huo­noi­hin olo­suh­tei­siin. Tämä on vaka­va vaa­ra elintarvikehuollollemme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Timo Ten­hu­nen:

    Tuet eivät ole vil­je­li­jöi­den kek­si­miä tai päättämiä.

    Vihon­vii­mei­sen ker­ran: maa­ta­lous­tuet ovat huo­no idea riip­pu­mat­ta sii­tä ovat­ko ne vil­je­li­jöi­den, kepun, MTK:n, edus­kun­nan vai kulut­ta­jien keksimiä.

    Jos ne eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, ne ovat tulon­siir­to viljelijöille.

    Jos ne vai­kut­ta­vat tuo­tan­to­pää­tök­siin ne siir­tä­vät tuo­tan­toa sil­le parem­min sopi­vil­ta alueil­ta sil­le huo­nom­min sopi­vil­le alueille.

    Samu­li Saa­rel­ma: Jos maa­ta­lous­tu­kien ainoa oikeu­tus on tulon­siir­to veron­mak­sa­jil­ta vil­je­li­jöil­le, niin yri­tin vaan osoit­taa, että sopi­vam­pia­kin koh­tei­ta täl­le tulon­siir­rol­le löy­tyy… (ja ok toi lail­li­nen omis­ta­ja oli vää­rä sana­va­lin­ta, olis pitä­ny sanoo alku­pe­räi­nen omistaja…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Suo­mes­sa kan­nat­taa maa­ta vil­jel­lä monis­ta eri syis­tä, huol­to­varm­mu­den vuok­si maa­ta­lout­ta ei kan­na­ta täs­sä laa­juu­des­sa yllä­pi­tää, mut­ta maa­ta­lou­del­la on mui­ta­kin arvo­ja kuin huoltovarmuus.

    Maa­ta­lous on osa kult­tuu­ri­pe­ri­mää ja maa­seu­dun yri­tys­toi­min­taa, sil­lä on mer­ki­tys­tä myös ima­gon, ympä­ris­tön ja esim. luon­non moni­muo­toi­suu­den yllä­pi­tä­jä­nä, maa­ta­lous on myös mer­kit­tä­vä osa mui­den elin­kei­no­joen, kuten mat­kai­lu markkinointia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Saarelma:“No, jos suo­ma­lai­sen vil­jan hin­ta on maa­il­man­mark­ki­na­hin­tais­ta, niin eihän se lei­vän hin­ta mihin­kään nousi­si, vaik­ka maa­ta­lou­den tuke­mi­nen lop­pui­si. Mitä iloa siis suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le on maa­ta­lous­tuis­ta? Ne mak­sa­vat hänel­le mil­jar­de­ja veroi­na, mut­ta sil­ti ruu­an raa­ka-aine on saman­hin­tais­ta kuin oli­si maa­il­man­mark­ki­noil­ta ostettaessa.”

    Yrit­tä­kää nyt taju­ta, että maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta ruu­as­sa = tuet­tu ruu­an hin­ta . Joka puo­lel­la maa­pal­loa teol­lis­tu­neet val­tiot tuke­vat maa­ta­lout­taan monen­lai­sil­la tuil­la. Nii­den nimi­tyk­set vaih­te­le­vat, mut­ta tukea maa­ta­lou­del­le yhtäkaikki.

    Joku pals­tal­la väit­ti myös , että ruu­an hin­ta on kor­kea tuis­ta huo­li­mat­ta. Kuvi­tel­kaa­pas tilan­ne, että tei­dän ruo­kaan­ne ei tuet­tai­si vaan maa­jus­seil­le mak­set­tai­siin tuot­ta­mi­ses­taan täy­si hin­ta ilman tukia. Sen jäl­keen jalos­tus, kaup­pa ja kul­je­tus lisä­si­vät sii­hen nykyi­set kulun­sa ja kat­teen­sa . Mikä oli­si ruu­an hin­ta sil­loin kulut­ta­jan ruokapöydässä?

    Saa­rel­ma puhuu kes­tä­mät­tö­mis­tä tuki­mil­jar­deis­ta, vähän suh­teel­li­suu­den tajua kehiin Samuli.

    Leh­dis­sä on puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­sen tule­via tor­jun­ta­kus­tan­nuk­sia suo­ma­lai­sil­le. On valo­tet­tu nii­den ole­van VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman ver­ran mitä maa­ta­lous­tuet kus­tan­ta­vat vuo­sit­tain suomalaisille. 

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa VAIN muu­ta­mia sato­ja euro­ja , mut­ta ruu­an tuo­tan­nos­sa KESTÄMÄTTÖMÄT muu­ta­mia sato­ja euro­ja vuodessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Eemeli:“Suomessa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huol­to­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jol­la on omaa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa. Käsit­tääk­se­ni _yhdenkään_ Afri­kan maan nälän­hä­dän aika­na kysei­nen maa ei ole lopet­ta­nut elin­tar­vik­kei­den _vientiä_. Oma tuo­tan­to ei siis ole tur­van­nut sitä, että kai­kil­le riit­täi­si ruo­kaa. Vas­taa­vas­ti maa­il­mas­sa on pal­jon­kin mai­ta, jot­ka eivät tuo­ta kaik­kea tar­vit­se­maan­sa ruo­kaa itse. Osa ei tuo­ta ruo­kaa lain­kaan ja sil­ti tulee hyvin toi­meen. Esim. Monaco tun­tuu tule­van hyvin toi­meen ilman omaa tuotantoa. 

    Suo­mi­kaan ei sen puo­leen tuo­ta kaik­kea syö­mään­sä ruo­kaa itse kuin ole maa­ta­lou­des­sa tar­vit­ta­vien asioi­den (koneet, polt­toai­neet, lan­noit­teet, jne.) suh­teen omavarainen. 

    Kuten itse­kin kir­joi­tit, joi­tain ruo­ka-ainei­ta, kuten vil­jaa voi­daan varas­toi­da. Näin jou­lu­kuus­ta asi­aa kat­soen koko vil­jan­saan­tim­me perus­tuu­kin varas­toin­nil­le seu­raa­van 10 kuu­kau­den ajan. Vas­ta sen kulut­tua on Suo­men pel­lois­ta odo­tet­ta­vis­sa vil­jaa ihmis­ten syötäväksi. 

    Voi­si­ko joku ker­toa minul­le, mikä estää laa­jen­ta­mas­ta tuo­ta varas­toin­tia pidem­mäl­le ajal­le niin, että huol­to­var­muu­tem­me oli­si tur­vat­tu ilman omaa maa­ta­lout­ta­kin? Maa­ta­lou­teen­han liit­tyy omat ris­kin­sä. Jos sat­tuu tule­maan hyvin kyl­mä ja satei­nen kesä, voi sato jää­dä pie­nek­si. Täl­lais­ta vaa­raa ei ole varas­toin­nis­sa. Siel­lä on se mää­rä vil­jaa, mikä on. 

    Mah­dol­li­ses­sa krii­si­ti­lan­tees­sa ei pol­kais­ta elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa pys­tyyn tyh­jäs­tä, se täy­tyy olla jo valmiina.”

    Ensin­nä­kin, tar­vi­taan­ko tuo­ta omaa tuo­tan­toa? Edes siis jos puhu­taan krii­si­ti­lan­tees­ta. Vii­me sodas­sa­kin vil­jaa saa­tiin ostet­tua ulkoa ja sen jäl­keen yhtey­tem­me (sekä fyy­si­set että poliit­ti­set) Euroop­paan ovat vain parantuneet. 

    Toi­sek­si, miten vai­ke­aa se oman tuo­tan­non tyh­jäs­tä pys­tyyn pol­kai­su oikein on? Jos pel­lot oli­si­vat met­si­tet­ty, niin miten iso hom­ma oli­si kaa­taa siel­tä puut, kyn­tää pel­lot ja pan­na vil­ja kas­va­maan? Kysees­sä ei kui­ten­kaan ole mikään high-tech tie­de, kun ihmis­kun­ta on sitä har­ras­ta­nut vii­mei­set 8000 vuot­ta. Tar­vit­ta­vat koneet ja lan­noit­teet voi­daan säi­löä samal­la tavoin kuin armei­ja­kin varas­toi kalustoaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 17:33

    Eemeli:”Suomessa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huol­to­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jol­la on omaa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa. Käsit­tääk­se­ni _yhdenkään_ Afri­kan maan nälän­hä­dän aika­na kysei­nen maa ei ole lopet­ta­nut elin­tar­vik­kei­den _vientiä_. Oma tuo­tan­to ei siis ole tur­van­nut sitä, että kai­kil­le riit­täi­si ruo­kaa. Vas­taa­vas­ti maa­il­mas­sa on pal­jon­kin mai­ta, jot­ka eivät tuo­ta kaik­kea tar­vit­se­maan­sa ruo­kaa itse. Osa ei tuo­ta ruo­kaa lain­kaan ja sil­ti tulee hyvin toi­meen. Esim. Monaco tun­tuu tule­van hyvin toi­meen ilman omaa tuotantoa.”

    Saa­rel­man jutut alkaa olla niin len­nok­kai­ta että aika­li­sä oli­si nyt paikallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Samu­li Saa­rel­ma näyt­tää ole­van täy­sin pihal­la faktoista. 

    Krii­si­ti­lan­tees­sa ei todel­la­kaan maa­ta­lout­ta pol­kais­ta pys­tyyn tyh­jäs­tä, vält­tä­mät­tä ei kul­je­tuk­set toi­mi­si eikä oli­si paik­kaa, mis­tä ruo­kaa sai­si ostaa. Jokai­nen maa huo­leh­ti­si ensi­si­jai­ses­ti omas­ta väestöstään. 

    Jo öljyn saan­nin loppuminen/väheneminen sai­si aikaan laa­jan nälän­hä­dän koko Euroo­pas­sa. Ei puhet­ta­kaan mis­tään pallonraivauksista!

    Vain oma maa­ta­lous pys­tyi­si takaa­maan jon­kin­lai­sen mut­ta niu­kan elintarvikehuollon. 

    —————

    MTK aikoo kut­sua uuden EU-maa­ta­lous­ko­mis­saa­rin Suomeen.

    MTK halu­aa uuden maa­ta­lous­ko­mis­saa­rin ensi tilas­sa Suo­meen. Roma­nia­lai­ko­mis­saa­ri Cio­lok­sel­le MTK-her­rat aiko­vat esi­tel­lä Kai­nuun ja Koil­lis­maan maa­ta­lout­ta!!!!!! …kas kun ei Utsjoen!

    Täm­möis­tä on MTK:n tou­hu nyky­ään, kun pimeim­män Kepu­lan­dian isän­nät ovat mie­hit­tä­neet MTK:n. Puheen­joh­ta­ja­kin mai­don­tuot­ta­ja-har­ras­te­li­ja Lapista!

    Koh­ta var­maan maa­ta­lous kiel­le­tään koko­naan Ete­lä-Suo­mes­ta, tai aina­kin nykyi­nen alas­ajo jat­kuu entis­tä voimakkaampana. 

    Ja kun maa­taous­mi­nis­te­rit­kin ovat kepu­ja, ei ete­län maa­ta­lou­del­la ole tulevaisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Paa­li­mies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:29

    Voi­ma­kas kan­nan­ot­to Mart­ti­lal­ta, sil­lä ei kui­ten­kaan ole mer­ki­tys­tä kun ei ole tie­toa min­kä takia lausun­to on annet­tu ja mis­sä yhteydessä.”

    Läh­de­vii­te on Suo­men Kuva­leh­ti SK 25–26 18.06.2009 ja Mart­ti­lan haas­tat­te­lu sekä jut­tu maa­ta­lou­des­ta yleen­sä sivuil­la 20–27.

    Ja siel­tä suo­ra lai­naus: Näin jyr­käl­le tukie­rol­le ei ole perus­tet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

    Ja muu­ta­ma muu lai­naus samas­ta leh­ti­ju­tus­ta jos­sa siis haas­ta­tel­tiin Mart­ti­laa ja käsi­tel­tiin maa­ta­lou­den tilaa yleensäkin.

    Ilman poh­jois­ta tukea vauh­ti Poh­jan­maan mai­to­ti­loil­la oli­si pal­jon verkkaisempaa.”

    Mai­don pako­mat­kaa koh­ti poh­jois­ta kiih­dyt­tää polit­tiik­ka. Tai tar­kem­min, se kuu­lui­sa tuki­ra­ja, joka kulkee…”

    Hul­lun­ku­ri­nen tilan­ne. Lyp­sy­kar­ja­ta katoa­vat Ete­lä-Suo­mes­ta, siel­tä mis­sä mai­to kulu­te­taan ja mis­sä ovat suo­tui­sim­mat ilmas­to-olo­suh­teet. Suur­na­ve­tat taas kes­kit­ty­vät Poh­jan­maal­le, sin­ne mis­sä pel­to uhkaa loppua.”

    Mart­ti­la leik­kai­si jät­ti­na­vet­to­jen tuo­tan­to­tu­kea poh­joi­ses­sa, jot­ta yrit­tä­jät eivät hakeu­tui­si ark­ti­sil­le levey­sas­teil­le “vain tukien perässä”.

    Mart­ti­lal­la, uuden pol­ven maa­ta­lous­e­ko­no­mis­til­la, on sil­ti haa­ve. Ehkä jonain päi­vä­nä mark­ki­nat ovat niin toi­mi­vat ja tuo­tan­to niin teho­kas­ta, että mai­to­ti­la saa tilin mark­ki­noil­ta. “Jokai­sen tuot­ta­jan toi­ve on että tul­tai­siin toi­meen ilman kan­sal­li­sia tukia.”

    Mut­ta että tuol­lais­ta, kan­nat­taa lukea koko jut­tu, aika lail­la samaa asia­poh­jaa on kuin itse olen täs­sä kes­kus­te­lus­sa asial­li­ses­ti esil­le tuo­nut. Tukie­ron tuo­tan­toa siir­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta ja kan­nat­ta­vuuse­rois­ta ja muista.

    Has­suin­ta täs­sä on mie­les­tä­ni se että tukie­ro on täy­sin kan­sal­li­sis­ta pää­tök­sis­tä kiin­ni. Poh­joi­nen tuki on täy­sin kan­sal­li­ses­ta bud­je­tis­ta mak­set­ta­vaa tukea jos­sa se kil­pai­lee varois­ta mm ter­vey­den­hoi­don, van­hus­ten­hoi­don, kou­lu­ruo­kai­lun jne jne kans­sa. Tue­taan­ko 1.000 leh­män navet­taa Tor­nios­sa 1.300.000 eurol­la vuo­des­sa vai monet­ko vai­pat tuol­la rahal­la sai­si vanhuksille? 

    Jos elin­kei­non sisäl­lä asia pää­te­tään niin päät­tä­vis­sä eli­mis­sä lie­nee aika pal­jon nii­tä jot­ka hyö­ty­vät jär­jes­tel­mäs­tä itse. Tukie­ro siis pysyy ja para­nee. Mut­ta entä jos kulut­ta­ja­puo­li eli he joil­la vii­me kädes­sä on suu­rin sanan­val­ta val­tion bud­jet­tiin kan­san­edus­ta­jien kaut­ta rupe­aa kyse­le­mään? Kysy­vät että “Mik­si tuo­tan­to siir­re­tään tuen varaan kor­keam­pien kus­tan­nuk­sien alu­eel­le?” ja vie­lä kan­sal­li­sen bud­je­tin vero­va­roil­la tuke­mal­la jon­ka tuen seu­rauk­se­na sit­ten tuo­tet­ta­vien tuot­tei­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set, rah­ti­kus­tan­nuk­set jne jne ovat kor­keam­mat ja tuot­teet näin ollen kal­liim­pia kuin muu­ten oli­si­vat. Mak­se­taan siis yli­mää­räis­tä tukea sii­tä että jat­kos­sa voi­daan ostaa tuot­teet kau­pois­ta entis­tä kal­liim­mal­la. Jos tuol­lai­sia kysy­myk­siä ja tuen jär­ke­vyyt­tä kyse­lee riit­tä­vän moni ja välit­tää asias­ta niin tilan­ne voi muuttua.

    Mut­ta että tämän­het­ki­nen tukie­ro on yli­kom­pen­soi­va ja sen seu­rauk­set ovat aika sel­keäs­ti näky­vis­sä mitä on tapah­tu­mas­sa. Jotain oli­si teh­tä­vä nyt, koh­ta on myö­häis­tä. Ja oikeas­taan ainoa nyt teh­tä­vis­sä ole­va asia EUn alai­suu­des­sa on lei­ka­ta poh­jois­ta kan­sal­lis­ta tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Ten­hu­nen Timo kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:02

    1000 leh­mää nuor­kar­joi­neen vaa­tii pal­jon muu­ta­kin kuin tukea. Esim. pel­toa n. 2000 ha ja työ­voi­maa. Saat­taa­pi olla, että kave­reil­la ei ole näi­tä tie­dos­sa koh­tuu­hin­taan etelämpänä.
    Mai­don­tuo­tan­non poh­joi­nen tuki on kyl­lä tuo­tan­toon sidot­tua, mut­ta se on sidot­tu myös kiin­tiöi­hin eli tuo­tan­to poh­joi­ses­sa ei saa kas­vaa. Jos joku aikoo lisä­tä tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia poh­joi­sen alu­eel­la, niin pitää vas­taa­vas­ti löy­tyä lopet­ta­jia samal­la määrällä.”

    Ei ihan näin. Ensin­nä­kin hie­hot voi­daan kas­vat­taa muu­al­la mitä jo täl­lä het­kel­lä suu­ret yksi­köt pal­jon teke­vät, nii­tä ei ole pak­ko kas­vat­taa sii­nä lyp­sy­ko­neen vie­res­sä. Ja toi­sek­si pel­lon tar­ve ei ole lähes­kään tuo, 500 heh­taa­ril­la pär­jä­tään, sen ver­ran on olta­va nur­mia­laa. No ok, lan­nan­le­vi­ty­sa­la niin 1.000 heh­taa­ri. Ete­läs­sä tuol­lai­nen ala oli­si help­po saa­da aika pie­nen ympy­rän sisäl­tä sopi­muk­sil­la kas­vin­vil­je­ly­ti­lo­jen kans­sa, pel­toa ei suin­kaan oli­si pak­ko ostaa ja etäi­syy­det oli­si­vat lyhyet. Vil­ja voi­daan ostaa muu­al­ta. Näin siis ete­läs­sä jos mai­don­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus sei­nien sisäl­lä oli­si parem­pi mut­ta kun ei ole.

    Ja nois­ta kiin­tiöis­tä. MTK yrit­tää saa­da koko­ra­joi­tuk­sen nave­toil­le juu­ri­kin ilmei­ses­ti estääk­seen tuol­lai­set jät­tiyk­si­köt juu­ri­kin poh­joi­ses­sa. Ja syy­kin on mie­les­tä­ni aika sel­vä, halu­taan pitää nuo edut niil­lä joil­la ne nyt on. Ja nuo kiin­tiöt ja tuki­ku­viot mene­vät niin että EU mää­rää mak­si­min min­kä eri alueil­la saa­daan mak­saa. Eli monel­le­ko lit­ral­le tukea voi­daan mak­saa. Jos lit­ro­ja tulee enem­män niin siin ä on kak­si hait­ta­puol­ta. Ensin­nä­kin kaik­kien lit­ra­tu­ki pie­ne­nee kun lit­ro­ja tulee enem­män jaka­maan nii­tä mak­si­mi­ra­ho­ja. Ja toi­sek­si niin saat­taa­pi sii­nä EUn pii­ris­sä­kin joku ruve­ta kyse­le­mään kun tämän poh­joi­sen 142-tuen on tar­koi­tus olla tuo­tan­toa säi­lyt­tä­vää eikä se saa lisä­tä tuo­tan­toa. Niin sii­nä EUn tyh­mem­mät­kin päät­tä­jät ala­ka­vat taju­ta että poh­joi­nen tuki on yli­kom­pen­soi­vaa jos tuol­lai­set jät­ti­na­ve­tat sen tuen varas­sa alka­vat lisä­tä poh­jois­ta tuo­tan­toa samal­la kun ete­läs­sä tuo­tan­to las­kee. Että sel­lai­nen kehi­tys oli­si nyky­ti­lo­jen kan­nal­ta talou­del­li­ses­ti huo­no ja sen lisäk­si poliit­ti­ses­ti vaa­ral­lis­ta kehitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Paa­li­mies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:25

    Mik­si et valis­ta mei­tä tie­tä­mät­tö­miä, alla mitä minä tie­dän asias­ta, rehu­vil­jan tuet, veh­nä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688″

    Nuo sum­mat kun “avaat” niin c‑alueen sum­mat sisäl­tä­vät 30 euroa kan­sal­lis­ta tukea joka on ilmei­ses­ti tuol­lai­nen kuin “C1-C4-alueil­la mak­se­taan kan­sal­lis­ta poh­jois­ta tukea, joka sisäl­tää C2-C4-alueil­la kas­vi­koh­tai­sen tuen lisäk­si ylei­sen poh­joi­sen hehtaarituen.”

    Että onko sitä poh­jois­ta tukea kas­vi­puo­lel­la vai ei?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Lapin mies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 15:44

    Suo­mes­sa kan­nat­taa maa­ta vil­jel­lä monis­ta eri syis­tä, huol­to­varm­mu­den vuok­si maa­ta­lout­ta ei kan­na­ta täs­sä laa­juu­des­sa yllä­pi­tää, mut­ta maa­ta­lou­del­la on mui­ta­kin arvo­ja kuin huoltovarmuus.

    Maa­ta­lous on osa kult­tuu­ri­pe­ri­mää ja maa­seu­dun yri­tys­toi­min­taa, sil­lä on mer­ki­tys­tä myös ima­gon, ympä­ris­tön ja esim. luon­non moni­muo­toi­suu­den yllä­pi­tä­jä­nä, maa­ta­lous on myös mer­kit­tä­vä osa mui­den elin­kei­no­joen, kuten mat­kai­lu markkinointia.”

    Kyse­hän onkin sii­tä että mis­sä osas­sa maa­ta mis­sä­kin laa­juu­des­sa ja kuin­ka pal­jon vero­va­ro­ja kan­sal­li­ses­ta bud­je­tis­ta ter­vey­den­huol­lon sijas­ta lai­te­taan kan­sal­li­seen maa­ta­lous­tu­keen eli mitä se maa­ta­lous saa maksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Paa­li­mies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:32

    “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” pereh­tyy nyt miten EU sää­te­lee hin­to­ja ja palaa sit­ten pals­tal­le uudelleen.”

    Esi­mer­kik­si sika­puo­lel­la? Ei miten­kään? Sika­puol­ta ei muu­al­la kuin tääl­lä juu­ri­kaan tue­ta suo­raan. Ja hin­ta vaih­te­lee kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Tar­jon­taa lisää => hin­ta las­kee. Kyl­lä siel­lä tämä van­ha kun­non sika­sykli toimii.

    Vil­ja­puo­lel­la? Sen ver­ran että on inter­ven­tio joka mää­rää taval­laan mini­mi­hin­nan. Mut­ta kun täs­sä vil­jan hin­ta nousi het­kek­si kor­keuk­siin niin eihän EU sitä yhtään miten­kään pys­ty­nyt sää­te­le­mään. Hin­ta nousi EUn toi­men­pi­teis­tä huo­li­mat­ta. Ja nousee jat­kos­sa­kin jos vil­jas­ta taas tulee pula, EU voi tie­tys­ti koit­taa saa­da lisää pel­toa vil­je­lyyn ja estää sen pulan.

    Ja mai­to­puo­lel­la kiin­tiöil­lä kuten jo tote­sin­kin. Oli­ko vie­lä jota­kin muu­ta joka pitäi­si tietää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Tor­nioon navet­taa suun­nit­te­le­vat ovat itse puhu­neet 1000 ha:n pel­to­tar­pees­ta. Ehkä hei­dän suun­ni­tel­man­sa ovat sit­ten­kin pie­nem­mät kuin, mitä leh­mä­lu­ku sinän­sä antai­si aiheen olet­taa. Eli leh­mä­mää­rä ei enää ker­ro­kaan koko totuut­ta yri­tyk­sen koosta.
    1000 heh­taa­ria lähel­tä omaan käyt­töön on kyl­lä haas­tel­li­nen teh­tä­vä mis­sä tahan­sa. Mut­ta ete­läs­sä se on mah­do­ton teh­tä­vä, kos­ka tar­jon­taa ei ole. Hin­ta­luok­ka on ete­län mark­ki­na­hin­noil­la 10 milj. euroa ja Lapis­sa 1–2 milj. euroa. Hank­kii­ko sen sit­ten osta­mal­la, vuo­kraa­mal­la tai muil­la sopi­muk­sil­la on sama asia, sil­lä kus­tan­nus­vai­ku­tus on sama.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Ilpo Per­naa:

    Yrit­tä­kää nyt taju­ta, että maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta ruu­as­sa = tuet­tu ruu­an hinta .

    Ei kai tätä nyt kukaan kiis­tä. Suo­men mak­sa­mil­la tuil­la tähän hin­taan ei ole mitään vai­ku­tus­ta, joten nii­den mak­sa­mi­nen voi­daan lopet­taa. (var­sin­kin, jos ne eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin…) Se, että muut val­tiot tuke­vat ruo­an tuo­tan­toa on syy olla tuke­mat­ta omaa tuo­tan­toa. Ei syy tukea sitä.

    Mikä oli­si ruu­an hin­ta sil­loin kulut­ta­jan ruokapöydässä?

    Sama kuin nyky­ään­kin, jos ruo­an hin­ta Suo­mes­sa on sama kuin maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta. (Kos­ka tuot­ta­jat voi­vat ostaa raa­ka-aineen­sa maa­il­man­mark­ki­noil­ta sen sijaan, että osta­vat sen suo­ma­lai­sil­ta vil­je­li­jöil­tä.) Sen lisäk­si veron­mak­sa­jil­ta sääs­tyy maa­ta­lous­tu­kiin mene­vät rahat.

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa VAIN muu­ta­mia sato­ja euro­ja , mut­ta ruu­an tuo­tan­nos­sa KESTÄMÄTTÖMÄT muu­ta­mia sato­ja euro­ja vuodessa.

    Kan­nat­taa aja­tel­la tätä panos-hyö­ty suh­teen kaut­ta. Kun maa­ta­lous­tuet aiheut­ta­vat aktii­vi­ses­ti hait­taa, niin joka iki­nen euro, joka nii­hin käy­te­tään pitäi­si jät­tää käyt­tä­mät­tä. Useat ihmi­set usko­vat (ja useat tie­de­mie­het väit­tä­vät tie­tä­vän­sä), että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta on oikeas­ti hyötyä.

    Timo Ten­hu­nen:

    Art­tu­ri, mik­si tuet ovat huo­no idea, vaik­ka tulok­set ovat kiis­tä­mät­tö­mät? Näl­kää ei ole ja tulois­ta menee vain mur­to-osa ruokaan.

    Kos­ka nämä tulok­set eivät ole tukien aiheut­ta­mia. Ylei­nen vau­ras­tu­mi­nen (työn tuot­ta­vuu­den nousu) on syy­pää sii­hen, että vain mur­to-osa tulois­ta menee ruo­kaan ja että ihmi­sil­lä riit­tää rahaa ruo­kaan yllin kyllin.

    Jos ker­ta tuet eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, niin ilman tukia ruo­kaa tuo­tet­tai­siin ihan yhtä pal­jon ja kos­ka kysyn­tä ja tar­jon­ta mää­rää­vät hin­nan, hin­ta oli­si sama. Ruo­ka mak­sai­si kau­pas­sa siis yhtä pal­jon, mut­ta veron­mak­sa­jien rahat säästyisivät.

    Kuten Samu­li Saa­rel­ma jo huo­maut­ti, maa­il­mas­sa on run­saas­ti mai­ta, jois­sa ei ole maa­ta­lout­ta, jos­sa ihmi­set käyt­tä­vät vain mur­to-osan rahas­taan ruo­kaan, eivät­kä he näe näl­kää. (Esim. Sin­ga­po­re ja Hong Kong)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 10:33

    1000 heh­taa­ria lähel­tä omaan käyt­töön on kyl­lä haas­tel­li­nen teh­tä­vä mis­sä tahan­sa. Mut­ta ete­läs­sä se on mah­do­ton teh­tä­vä, kos­ka tar­jon­taa ei ole. Hin­ta­luok­ka on ete­län mark­ki­na­hin­noil­la 10 milj. euroa ja Lapis­sa 1–2 milj. euroa. Hank­kii­ko sen sit­ten osta­mal­la, vuo­kraa­mal­la tai muil­la sopi­muk­sil­la on sama asia, sil­lä kus­tan­nus­vai­ku­tus on sama.”

    Nyt on vähän näkö­ala­ton­ta tuo tou­husi? Mik­si sinä sen pel­lon ostai­sit tai vuo­krai­sit, sados­ta­han sinä olet kiin­nos­tu­nut ja lan­nan­le­vi­ty­sa­las­ta? Ja kei­nois­ta riip­puen kus­tan­nus­vai­ku­tus ei todel­la­kaan ole sama! Päin­vas­toin, erot ovat merkittäviä! 

    Tie­dän sika­puo­len yri­tys­ryp­pään jos­sa omaa pel­toa on pari­kym­men­tä heh­taa­ria mut­ta siko­ja ilmei­ses­ti yli vii­si tuhat­ta. Se on pit­käl­ti jär­jes­te­ly­ky­sy­mys. Esi­mer­kik­si kun sika­puol­ta aja­tel­laan niin tuol­lai­nen suu­ri yksik­kö pyö­rii talou­del­li­ses­ti toden­nä­köi­sem­min pal­jon kan­nat­ta­vam­min osta­mal­la vil­jan lähis­tön kas­vin­vil­je­ly­ti­loil­ta ja levit­tä­mäl­lä lan­nan sopi­muk­sil­la niil­le pel­loil­le. Esi­mer­kik­si tänä vuon­na kun vil­jan hin­nat alhai­set niin toden­nä­köi­ses­ti osto­vil­ja on ollut hal­vem­paa kuin oman vil­jan tuo­tan­to­kus­tan­nus omil­la tai vuokrapelloille. 

    Vaa­tii tie­tys­ti yhteis­työ­ky­kyä ja yhteis­työ­tai­to­ja mut­ta tääl­lä on pal­jon kas­vin­vil­je­ly­ti­lo­ja jot­ka ovat esi­mer­kik­si haluk­kai­ta vas­taa­not­ta­maan lan­taa eli lan­noi­tet­ta. Eli se on jär­jes­te­ly­ky­sy­mys miten hom­mat hoidetaan. 

    Tie­dän myös lyp­sy­kar­ja­ti­lo­ja joil­la ei juu­ri­kaan ole omaa pel­toa ja leh­miä kui­ten­kin 3‑numeroinen luku ja hom­ma pelaa sopi­muk­sil­la. Tääl­lä ete­läs­sä vil­je­li­jät ovat yhteis­työ­ky­kyi­siä eikä kaik­kea ole pak­ko olla aina itsel­lä, sitä jokais­ta peltohehtaaria. 

    Ja 1000 heh­taa­ria lähel­tä niin tie­dän tilan joka ostaa joka syk­sy vil­jaa noin 800 heh­taa­rin alal­ta eivät­kä kul­je­tus­mat­kat sii­nä vie­lä kovin pit­kik­si muo­dos­tu. Ete­läs­sä kun on iso­ja pel­toau­kei­ta niin sitä alaa ker­tyy lyhyil­lä­kin kuljetusmatkoilla. 

    Ajat­te­le asi­aa että 1km * 1km = 100 heh­taa­ria ete­läs­sä on hyvin­kin tuol­lai­sia pel­toau­kei­ta ja isom­pia­kin. Että ei sitä vält­tä­mät­tä niin kovin kau­kaa tar­vit­se sitä pel­toa etsiä kun 10km * 10km on jo 10.000 heh­taa­ria? Tie­tys­ti jos pel­to­loh­kot ovat pie­niä ja hajal­laan met­sä­saa­rek­keit­ten välis­sä kuten poh­joi­ses­sa niin teh­tä­vä voi olla haas­teel­li­nen mut­ta ete­läs­sä kun pin­ta-alas­ta aika iso osa on sitä pel­toa niin asia on ihan toinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. Art­tu­ri ja Saa­rel­ma eivät näe met­sää puil­ta. Maa­ta­lous ei ole mikään eril­li­nen saa­re­ke talous­e­lä­mäs­sä. Työn tuo­ta­vuus ei voi nous­ta, jos pää­osa ajan­käy­tös­tä menee ruu­an hank­ki­mi­seen. Esim. Intias­sa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roo­se­velt aikoi­naan, kun aloit­ti mas­sii­vi­sen maa­ta­lous­oh­jel­man­sa New Dealin.
    Kau­pal­li­nen ruu­an tuot­ta­mi­nen lop­pui­si koko­naan, jos kaik­kial­la lope­tet­tai­siin ruu­an­tuo­tan­non sään­te­ly (Läh­de: Art­tu­ri toi­ses­sa säi­kees­sä, kun hän las­ki tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta ilman tukia). Sil­loin jou­dut­tai­siin palaa­maan tuo­hon oma­toi­mi­seen ruu­an­han­kin­taan, joka vei­si ihmis­ten työ­ajas­ta tuon ylei­sen 60 %.
    Sin­ga­po­res­ta ja Hong Kon­gis­ta tuli­si mah­ta­va pako­lais­tul­va, jos ruo­kaa ei oli­si saa­ta­vil­la kau­pas­ta. Nyt he pär­jää­vät hyvin mui­den mai­den veron­mak­sa­jien rahoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Kuten Samu­li Saa­rel­ma jo huo­maut­ti, maa­il­mas­sa on run­saas­ti mai­ta, jois­sa ei ole maa­ta­lout­ta, jos­sa ihmi­set käyt­tä­vät vain mur­to-osan rahas­taan ruo­kaan, eivät­kä he näe näl­kää. (Esim. Sin­ga­po­re ja Hong Kong)

    Art­tu­rin väit­teet alka­vat oll niin len­nok­kai­ta ettei nii­hin voi enää oikein vas­ta­ta­ta, esi­merk­kei­nä mai­ni­tuis­sa mais­sa elin­tar­vik­keet ovat hyvin kal­lii­ta, hin­nat monin­ker­tai­sia Suo­ma­lai­sen kulut­ta­jan mak­sa­miin ver­rat­tu­na, eikö Art­tu­ri ollen­kaan tar­kis­ta mitä kirjoittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. Suu­rin jär­jet­tö­myys suo­ma­lai­ses­sa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­sa on se, että sii­hen on sot­ket­tu alue­po­li­tiik­ka hyvin vah­vas­ti mukaan.

    Aja­tel­kaa­pa, mitä esim. mak­saa yhteis­kun­nal­le MTK:n puheen­joh­ta­jan lap­pi­lai­ses­ta nave­tas­ta läh­te­vä mai­to: 80 leh­mää, EU-tukia 42 000 e ja kan­sal­li­sia tukia yli 100 000 e !!!!!!

    Isän­tä ja emän­tä käy­vät tilan ulko­puo­lel­la töis­sä ja vie­ras­työ­voi­ma tekee tilan työt.

    Onko suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan asia kus­tan­taa täm­möi­nen har­ras­tus­toi­min­ta “rau­koil­la rajoilla”??

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Kan­sal­li­sel­le tuel­le sen­ver­ran, että kas­vi­puo­lel­la tuil­la ei tukia­luei­den välil­lä ole mitään oleel­lis­ta merkitystä.

    Art­tu­ril­le kom­ment­ti, ei Suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus jat­ku, jos raa­ka-aineet tulee ulko­mail­ta, sama­han se on tuo­da val­mii­ta tuot­tei­ta, kos­ka nii­tä­hän sai­si mur­to-osal­la nyky­hin­nois­ta esim. Balt­tian mais­ta, tosin tämä saat­taa kyl­lä tapah­tua vaik­ka mak­sam­me tukia, jonain päivänä.

    Eeme­li voi­si lopet­taa sen MTK:n vas­tai­sen ristiretkensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  160. Kuten Samu­li Saa­rel­ma jo huo­maut­ti, maa­il­mas­sa on run­saas­ti mai­ta, jois­sa ei ole maa­ta­lout­ta, jos­sa ihmi­set käyt­tä­vät vain mur­to-osan rahas­taan ruo­kaan, eivät­kä he näe näl­kää. (Esim. Sin­ga­po­re ja Hong Kong)

    Tähän vie­lä kom­men­toi­sin, että Hong Kong ja Sin­ga­po­re esi­merk­ki­nä mais­ta, joil­la ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa on aika absur­di, mis­sä­hän täm­möi­set lil­li­put­ti kau­pun­ki­val­tiot oikein omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa pyö­rit­täi­si­vät, kun eihän niil­lä ole vapaa­ta maa­ta aaria­kaan hal­lus­sa, kaik­ki vapaat alu­eet on kaa­voi­tet­tu ton­teik­si ja rakennettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  161. Artturi:“Sama kuin nyky­ään­kin, jos ruo­an hin­ta Suo­mes­sa on sama kuin maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta. (Kos­ka tuot­ta­jat voi­vat ostaa raa­ka-aineen­sa maa­il­man­mark­ki­noil­ta sen sijaan, että osta­vat sen suo­ma­lai­sil­ta vil­je­li­jöil­tä.) Sen lisäk­si veron­mak­sa­jil­ta sääs­tyy maa­ta­lous­tu­kiin mene­vät rahat.”

    Väärin,väärin,väärin: Art­tu­ri ei halua ymmär­tää, että maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta ruu­as­sa on yhtä­kuin tuet­tu ruu­an hin­ta. Jos tuki pois­te­taan niin ruu­an hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suo­mes­sa kuin koko maailmassa.

    Veron­mak­sa­jil­ta ei kos­kaan sääs­ty maa­ta­lous­tu­kiin mene­vä raha täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä (CAP). Vaik­ka Suo­mes­sa ei oli­si omaa maa­ta­lout­ta , niin me mak­sam­me maa­ta­lous­tuet EU:iin. Emme kui­ten­kaan sai­si mitää takai­sin mak­sa­mis­tam­me rahois­ta kos­ka oma tuo­tan­to puuttuu.

    Teo­reet­ti­set maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat (lai­naus)

    OECD:n käyt­tä­mä PSE eli Pro­ducer Sup­port Esti­ma­te ei ole koko totuus maa­ta­lous­tuis­ta. Monien asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä se antaa oikean suun­tai­sen, mut­ta vaja­vai­sen kuvan tuis­ta. Esi­mer­kik­si vien­ti­tuet eivät näy PSE:ssä.
    — Maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta, johon tuet­tu­ja hin­to­ja ver­ra­taan, on usein hyvin hypo­teet­ti­nen käsi­te. Esi­mer­kik­si mai­dol­la ei ole kun­nol­lis­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­taa, kos­ka sitä ei voi­da edul­li­ses­ti kul­jet­taa pit­kiä mat­ko­ja. Muis­sa­kin tuot­teis­sa maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta muo­dos­tuu usein yli­jää­mä­tuot­teis­ta, jot­ka dum­pa­taan mark­ki­noil­le jon­kin tuen avul­la, ker­too tut­ki­mus­pääl­lik­kö Simo Tiai­nen MTK:sta.

    USA:n maa­ta­lous­tuet nouse­vat kau­del­la 2008 — 2013:

    http://www.trumetari.fi/File/Kongressi_USAn_maatalouslaista_MT_09062008.pdf

    Tii­vis­tel­mä:

    http://ec.europa.eu/agriculture/publi/map/01_09.pdf

    Suu­ret bulk­ki­tuot­ta­jat , kuten USA, ovat vaa­ti­mas­sa muul­ta maa­il­mal­ta tukien ja tul­lien pois­toa. Itse he eivät tue maataloustuotantoaan ?

    Art­tu­ri :“Kun maa­ta­lous­tuet aiheut­ta­vat aktii­vi­ses­ti hait­taa, niin joka iki­nen euro, joka nii­hin käy­te­tään pitäi­si jät­tää käyttämättä.”

    Mitä hait­taa ? Sehän on kulut­ta­jan etu kun maa­ta­lout­ta tue­taan. Tuot­ta­ja ei hyö­dy tuis­ta mitenkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  162. eeme­li kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 15:43
    Suu­rin jär­jet­tö­myys suo­ma­lai­ses­sa elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­sa on se, että sii­hen on sot­ket­tu alue­po­li­tiik­ka hyvin vah­vas­ti mukaan.

    Aja­tel­kaa­pa, mitä esim. mak­saa yhteis­kun­nal­le MTK:n puheen­joh­ta­jan lap­pi­lai­ses­ta nave­tas­ta läh­te­vä mai­to: 80 leh­mää, EU-tukia 42 000 e ja kan­sal­li­sia tukia yli 100 000 e !!!!!!”

    Eeme­li las­kee vain meno­puol­ta, voi­sit las­ke myös tulo­ja, maa­ta­lous­kin mak­saa vero­ja ja työl­lis­tää ja tulee nii­tä tuot­tei­ta­kin mai­toa ja lihaa mai­to­ti­lal­ta ei nii­tä mis­tään ilmai­sek­si saa. Huol­to­var­muu­del­le ei Eeme­li var­maan las­ke hin­taa eikä maan asut­tu­na pitä­mi­seen, mai­se­mas­ta nyt puhumattakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  163. Jos rehun­tuo­tan­to ja lan­ta hoi­de­taan sopi­muk­sil­la, niin sil­loin jää pel­to­tuet sopi­mus­kum­pa­neil­le. Ja koko ajan­han tukia siir­re­tään pel­toon, joten aina­kaan paran­nus­ta ei ole odo­tet­ta­vis­sa. Eli kus­tan­nus­vai­ku­tus tulee tätä kaut­ta. Tie­tys­ti jos joku toi­mit­taa rehut ja vie lan­nat men­nes­sään lan­ta­pal­kal­la, niin hom­ma voi joten­sa­kin toi­mia­kin. Näin kai Päl­kä­neel­lä­kin aja­tel­tiin teh­dä, kun 25 heh­taa­ril­le lai­tet­tiin 300 leh­mää ja nuor­kar­ja. Tai­si toi­mia vuoden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  164. Ilpo Pernaa:“Joka puo­lel­la maa­pal­loa teol­lis­tu­neet val­tiot tuke­vat maa­ta­lout­taan monen­lai­sil­la tuilla.”

    Sit­ten tuke­vat. Sen parem­pi vain meil­le, jos muut ovat val­miit mak­sa­maan osan mei­dän ruo­kam­me hin­nas­ta. Tämä kes­kus­te­lu (tai ennem­min­kin pari aiem­paa Soi­nin­vaa­ran aloi­tus­ta) kos­kee kui­ten­kin sitä, kan­nat­taa­ko Suo­men tukea maataloutta. 

    Lisäk­si voi­si tuo­da tähän sen ulot­tu­vuu­den, että on var­sin vää­rin kehi­tys­mai­ta koh­taan, että rik­kai­den mai­den tukiais­ten vuok­si nii­den on erit­täin vai­kea kil­pail­la sil­lä ainoal­la asial­la, jos­sa niil­lä on suh­teel­li­nen etu, eli maataloustuotannossa.

    Leh­dis­sä on puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­sen tule­via tor­jun­ta­kus­tan­nuk­sia suo­ma­lai­sil­le. On valo­tet­tu nii­den ole­van VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman ver­ran mitä maa­ta­lous­tuet kus­tan­ta­vat vuo­sit­tain suomalaisille.”

    Niin? Ei rahaa kan­na­ta ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taan­kaan kaa­taa, jos muu­tok­sen hait­ta ei oli­si suu­rem­pi kuin sen estä­mi­seen tar­vit­ta­va rahamäärä. 

    Mut­ta mitä tämä ilmas­to­muu­tos tähän edes liit­tyy? Maa­ta­lou­des­sa ei edes tar­vit­se tuo­ta hyö­ty­suh­det­ta arvail­la, kos­ka tie­däm­me sen var­sin hyvin. Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous ei tuo­ta lisä­ar­voa. Ja mis­sään tapauk­ses­sa sii­tä ei syn­ny ulkois­hyö­ty­jä, jot­ka pitäi­si maa­ta­lous­tuot­ta­jil­le kor­va­ta. Ennem­min­kin ulkois­hyö­ty­jen suih­teen maa­ta­lous on nega­tii­vi­nen saa­tut­ta­mi­sen­sa (kas­vi­huo­ne­pääs­töt, vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mi­nen, tuho­lais­myr­kyt) vuok­si. Ainoa posi­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus, joka on tois­tai­sek­si mai­nit­tu, on mai­se­ma­hyö­ty (jot­kut tyk­kää kat­sel­la pel­to­mai­se­maa ennem­min kuin metsiä). 

    Itse en aina­kaan pidä tätä eri­tyi­sen kor­keas­sa arvos­sa. Minul­le havu­met­sä on se, mil­tä Suo­men mai­se­man kuu­luun näyt­tää, mut­ta hyväk­syn, että tämä on täy­sin sub­jek­tii­vi­nen näke­mys ja joku voi olla tois­ta­kin mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  165. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 14:34

    Art­tu­ri ja Saa­rel­ma eivät näe met­sää puil­ta. Maa­ta­lous ei ole mikään eril­li­nen saa­re­ke talous­e­lä­mäs­sä. Työn tuo­ta­vuus ei voi nous­ta, jos pää­osa ajan­käy­tös­tä menee ruu­an hank­ki­mi­seen. Esim. Intias­sa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roo­se­velt aikoi­naan, kun aloit­ti mas­sii­vi­sen maa­ta­lous­oh­jel­man­sa New Dealin.
    Kau­pal­li­nen ruu­an tuot­ta­mi­nen lop­pui­si koko­naan, jos kaik­kial­la lope­tet­tai­siin ruu­an­tuo­tan­non sääntely”

    Ten­hu­nen on asian yti­mes­sä, toi­sek­seen omien las­ku­je­ni mukaan koti­mai­nen maa­ta­lous tuo kan­san­ta­lou­teen yli kym­me­nen mil­jar­din tulot ker­ran­nais vai­ku­tuk­si­neen, siis joka vuo­si se mil­tei yhtä pal­jon kuin tämän het­ki­nen met­sä­teol­li­suu­den vien­ti­tu­lot. Poh­joi­nen tuki alkaa vai­kut­ta­maa kah­vi­ra­hal­ta ja vie­lä­pä eräät vaa­ti­vat vaka­val­la naa­mal­la koko oman maa­ta­lou­den lopet­ta­mis­ta, haluai­sin näh­dä ne las­kel­mat mil­lä näin kan­nat­tai­si menetellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  166. Ilpo:“Jos tuki pois­te­taan niin ruu­an hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suo­mes­sa kuin koko maailmassa.”

    Haloo, ei Suo­mel­la nyt noin suur­ta vai­ku­tus­ta maa­il­maan ole. Et kai vaka­vis­sa­si väi­tä, että ruu­an hin­ta maa­il­man­mark­ki­noil­la on kiin­ni sii­tä, min­kä­lai­sia tukia alle 0.1% maa­il­man väes­tös­tä vas­taa­va Suo­mi omil­le maan­vil­je­li­jöil­leen maksaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  167. Lapin mies:“Tähän vie­lä kom­men­toi­sin, että Hong Kong ja Sin­ga­po­re esi­merk­ki­nä mais­ta, joil­la ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa on aika absur­di, mis­sä­hän täm­möi­set lil­li­put­ti kau­pun­ki­val­tiot oikein omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa pyörittäisivät,”

    Mitä tuol­la on väliä? Kum­mas­sa­kin väki­lu­ku on Suo­men tasoa (Hong Kong 7milj., Sin­ga­po­re 5milj.) ja molem­mat tule­vat toi­meen hyvin ilman omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa. Jos se on noil­le mah­dol­lis­ta, mik­si se oli­si mah­do­ton­ta Suo­mel­le vain sen vuok­si, että Suo­mel­la on enem­män lääniä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  168. Paa­li­mies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 19:40

    Eeme­li las­kee vain meno­puol­ta, voi­sit las­ke myös tulo­ja, maa­ta­lous­kin mak­saa vero­ja ja työl­lis­tää ja tulee nii­tä tuot­tei­ta­kin mai­toa ja lihaa mai­to­ti­lal­ta ei nii­tä mis­tään ilmai­sek­si saa.”

    Ylei­ses­ti voi­nee sanoa että maa­ti­loil­le on mones­ti sel­lai­nen tilan­ne että tukia mak­se­taan tiloil­le enem­män kuin on vero­tet­ta­va tulo? Tai miten sen parem­min ilmai­si­si, maa­ti­lan tulok­sek­si jos­ta sit­ten verot mak­se­taan niin jää yleen­sä kor­kein­taan tuet. Jos siis tila saa tukia 30.000 euroa niin vero­tet­ta­va tulo on 30.000 euroa ja sii­tä sit­ten mak­se­taan verot jon­kun pro­sen­tin mukaan vaik­ka 12.000 euroa. Näin eivät ne tuet aina­kaan vero­tu­loik­si rea­li­soi­du että suo­raan takai­sin tulisivat?

    Ok. Las­ke­taan tulo­puol­ta. Vero­va­rois­ta siis Mart­ti­laa tue­taan 100.000 eurol­la. Jos on kak­si täys­päi­väis­tä työn­te­ki­jää niin hei­dän palk­kan­sa noin 80.000 euroa sosi­aa­li­ku­lui­neen jos­ta he mak­sa­vat veroa luok­kaa 20.000 euroa? Pal­jon­ko palau­tuu veroi­na val­tiol­le? Mart­ti­la mak­saa tie­tys­ti omis­ta tulois­taan veroa mut­ta niis­tä jot­ka tule­vat tilan ulko­puo­lel­ta niin mak­sai­si vaik­ka ei annet­tai­si sent­tiä­kään tukea. Että eivät ne tuol­la­kaan veroi­na takai­sin tule? Ja jos aja­tel­laan että tuo­tet­ta saa­daan niin kun Mart­ti­lal­le mak­se­taan kan­sal­li­sia tukia 100.000 euroa niin sil­lä kulut­ta­ja saa mai­toa noin 800.000 lit­raa. Vas­taa­val­la tuki­sum­mal­la ab-alu­eel­la kulut­ta­ja saa mai­toa noin 3.300.000 lit­raa eli 4‑kertaisen mää­rän. Tosin tie­dä että kuin­ka kau­an saa kun kan­nat­ta­vuus on ab-alu­eel­la kovas­ti huo­no mut­ta saa niin kau­an kuin saa. Mut­ta että kulut­ta­jan kan­nal­ta panos-tuo­tos ‑suh­de heik­ke­nee kovas­ti poh­joi­seen päin men­täes­sä? Että mitä rahal­la saa sitä tuotetta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  169. Samu­lil­le pari kom­ment­tia, ensik­si ruu­an hin­nas­ta, jos koti­mai­nen tuo­tan­to lop­puu, niin ruu­an­hin­ta ei ehkä välit­tö­mäs­ti nouse, mut­ta se alkaa pal­jon rajum­min vaih­del­la, kos­ka raa­ka-ainei­den hin­nat vaih­te­lee var­sin rajus­ti maa­il­mal­la ihan vuo­de­nai­ko­jen mukaan, oma tuo­tan­to tasoit­taa tätä vaih­te­lua, liha­tuot­teis­sa vaih­te­lu on suurimpia.
    Kun maa­il­mal­la esim. sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua parin kuu­kau­den sisäl­lä, niin Suo­mes­sa ei tapah­du mitään, kos­ka kaik­ki myy­vät niil­le joil­le ovat myy­neet ennen­kin, samoin on naudanlihassa.

    Sit­ten mitä tulee Hong­kon­giin, niin ei tom­mo­nen kau­pun­ki val­tio, joka ei ole edes itse­näi­nen val­tio vaan yksi kii­nan maa­kun­nis­ta ja vapaa­kaup­pa alueis­ta, käy esi­mer­kik­si mihin­kään, sin­ne­hän vir­taa Kii­nas­ta kaik­ki elintarvikkeet.

    Suo­mi elää EU:n sisäl­lä ja on sen tul­li­po­li­tii­kan alai­nen, eli ver­tai­lu­ryh­mä­nä pitää olla samal­la talous­a­lu­eel­la elä­vät valtiot.
    Kun ker­ran Suo­mi mak­saa arvon­li­sä­ve­ro­ker­ty­mäs­tä noin puo­let EU kas­saan ja on saman maa­ta­lous­po­li­tii­kan alai­nen, niin kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näis­tä mak­suis­ta oman maa­ta­lou­den kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  170. Paa­imies kirjoitti:

    “Eeme­li las­kee vain meno­puol­ta, voi­sit las­ke myös tulo­ja, maa­ta­lous­kin mak­saa vero­ja ja työl­lis­tää ja tulee nii­tä tuot­tei­ta­kin mai­toa ja lihaa mai­to­ti­lal­ta ei nii­tä mis­tään ilmai­sek­si saa. Huol­to­var­muu­del­le ei Eeme­li var­maan las­ke hin­taa eikä maan asut­tu­na pitä­mi­seen, mai­se­mas­ta nyt puhumattakaan.””

    Koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen on täy­sin jär­jen­vas­tais­ta toi­min­taa, Suo­mi on maa­il­mas­sa ainoa pie­nen asukasluvun/suuren pin­ta-alan maa, jota yri­te­tään väki­sin pitää kaut­taal­taan asuttuna. 

    Vedel­lään valo­kui­tua ym. pit­kin kor­pia ja salo­ja kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mät­tä val­tion laskuun. 

    Syr­jä­seu­tu­jen asu­tus on maam­me loi­nen, jos­ta on pääs­tä­vä. Val­tion ja kun­tien talou­det alka­vat olla kriisissä.

    Sama kos­kee maa­ta­lout­ta, sen siir­tä­mi­nen tun­dral­le kau­as kulut­ta­jis­ta on masal­lem­me ja maa­ta­lou­del­lem­me tuhoi­saa. Koko maa­han pitää saa­da sel­lai­set tuet, että tuo­tan­to pai­not­tuu lähel­le kulut­ta­jaa, ts nykyi­set tuet pitää kään­tää pää­lael­leen, poh­joi­seen­nal­hai­set, ete­lään korkeat

    Ja Lapin mie­hel­le tie­dok­si: MTK on syväl­tä p…stä ja se pitäi­si oikein Suo­men perus­tus­lais­sa kieltää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  171. Lapin mies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 22:08

    oma tuo­tan­to tasoit­taa tätä vaih­te­lua, liha­tuot­teis­sa vaih­te­lu on suurimpia.
    Kun maa­il­mal­la esim. sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua parin kuu­kau­den sisäl­lä, niin Suo­mes­sa ei tapah­du mitään, kos­ka kaik­ki myy­vät niil­le joil­le ovat myy­neet ennen­kin, samoin on naudanlihassa.

    on saman maa­ta­lous­po­li­tii­kan alai­nen, niin kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näis­tä mak­suis­ta oman maa­ta­lou­den kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.”

    Ensin­nä­kin tuo että sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua niin on rei­lus­ti lii­oit­te­lua. Mut­ta on se sii­nä mie­les­sä tot­ta että meil­lä hin­ta on vakaam­pi. Tämä tosin joh­tuu pit­käl­ti meil­lä käy­tös­sä ole­vas­ta sys­tee­mis­tä jol­la teol­li­suus ja kaup­pa sopi­vat kes­ke­nään 3–4 kuu­kau­den jak­son toi­mi­tus­mää­rät ja hin­nat ker­ral­laan. Näin meil­lä kovin nopei­ta hei­lah­te­lu­ja ei pää­se tapah­tu­maan, pii­kit ylös- ja alas­päin leik­kau­tu­vat pois. Mut­ta sama ilmiö havai­taan myös niin päin että kun esi­mer­kik­si taan­noin elin­tar­vik­kei­den hin­nat muu­al­la euroo­pas­sa las­ki­vat niin meil­lä ne sen­kun nousi­vat. Eli kai­kel­la on puo­len­sa, vakau­del­la­kin. Ja mitä hin­nan tuplaan­tu­mi­seen tulee niin enpä muis­ta tilan­net­ta vähään aikaan että edes vuo­des­sa oli­si sian­li­han hin­ta tuplaan­tu­nut, edes tuot­ta­ja­hin­ta puhu­mat­ta­kaan kau­pan hinnasta.

    Mitä taas tuo­hon tulee että ote­taan EUl­ta tuet mit­kä saa­daan niin tie­tys­ti niin kan­nat­taa teh­dä. Koko ket­ju kui­ten­kin läh­ti kan­sal­li­ses­ta tues­ta. Siis täs­tä tues­ta, joka mak­se­taan kan­sal­li­ses­ti val­tion bud­je­tis­ta jos­sa se yhte­nä moment­ti­na mui­den jou­kos­sa kil­pai­lee mää­rä­ra­hois­ta las­ten kou­lu­ruo­an ja van­hus­ten vaip­pa­ra­ho­jen kans­sa. Ja ne eivät ole nuo EU-tuet vaan juu­ri nämä kan­sal­li­set tuet jot­ka olo­suh­de-eron yli­kom­pen­saa­tion eli yli­suu­ren tukie­ron takia vää­ris­tä­vät tätä kil­pai­lu­ti­lan­net­ta ja siir­tä­vät kotie­läin­tuo­tan­non pain­opis­tet­tä c‑alueen suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  172. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 21:34

    Paa­li­mies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 19:40

    Eeme­li las­kee vain meno­puol­ta, voi­sit las­ke myös tulo­ja, maa­ta­lous­kin mak­saa vero­ja ja työl­lis­tää ja tulee nii­tä tuot­tei­ta­kin mai­toa ja lihaa mai­to­ti­lal­ta ei nii­tä mis­tään ilmai­sek­si saa.”

    Ylei­ses­ti voi­nee sanoa että maa­ti­loil­le on mones­ti sel­lai­nen tilan­ne että tukia mak­se­taan tiloil­le enem­män kuin on vero­tet­ta­va tulo?”

    Las­ket sit­keäs­ti maa­ta­lous­tuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jal­le kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei sii­tä mitään hyö­dy. Mie­len­kiin­toi­sek­si asian tekee jos lope­tam­me Mart­ti­lan ja mui­den maa­ta­lous­tuen ja jät­täy­dym­me tuon­nin varaan. Tulo­puo­lel­le voi­daan lakea täl­lä het­kel­lä n 150000 ihmi­sen työt­tö­myys­ku­lut, tap­pion BKT:hen, elin­tar­vik­kei­den osto, EU:lta saa­tu maa­ta­lous­tu­ki, kun nois­ta vähen­tää maa­ta­lous­tuen ja mah­dol­li­sen sääs­tön elin­tar­vi­ke tuon­nis­ta niin kan­san­ta­lous oli­si voi­tol­la sil­ti n 10 mil­jar­dia, sum­ma pie­ne­si jos kai­kil­le työt­tö­mäk­si jää­neil­le löy­tyi­si sitä kuu­lui­saa “oikea­ta työtä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  173. Timo Ten­hu­nen
    “Maa­ta­lous ei ole mikään eril­li­nen saa­re­ke talouselämässä.”

    Me Art­tu­rin ja Samu­lin kans­sa toi­vom­me har­taas­ti, että Suo­men kan­sa­kin tajuai­si tämän tosi­asian. Kos­ka maan­vil­je­lys ei ole mikään eril­li­nen saa­re­ke talou­des­sa vaan pelaa samoil­la sään­nöil­lä, se kiis­tat­to­mas­ti tar­koit­taa että tuke­mal­la kan­nat­ta­ma­ton­ta tuo­tan­toa se ei muu­tu raha­sam­mok­si. Mikä­li talous toi­mi­si näin, pro­tek­tio­nis­mi ja tukien mak­sa­mi­nen kan­nat­tai­si tekstiiliteollisuudelle.

    Työn tuo­ta­vuus ei voi nous­ta, jos pää­osa ajan­käy­tös­tä menee ruu­an hankkimiseen.”

    Nyt täy­tyy kyl­lä vaka­vas­ti kysyä, että olet­ko oikeas­ti noin pihal­la todel­li­suu­des­ta ja talou­den toi­min­ta­ta­vois­ta? Väi­tät­kö ihan naa­ma perus­lu­ke­mil­la, että mikä­li Suo­mes­sa ei tuet­tai­si maa­ta­lout­ta, me palai­sim­me 50-luvun maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan kun ihmi­set hyl­käi­si­vät kapun­git ja palai­si­vat kuok­ki­maan suo­ta? Voi­sit tie­ten­kin ker­toa, mik­sei­vät ne sin­ga­po­re­lai­set ole kaik­ki paen­neet kysei­ses­tä val­tios­ta mui­hin mai­hin vil­je­le­mään maata?

    Kau­pal­li­nen ruu­an tuot­ta­mi­nen lop­pui­si koko­naan, jos kaik­kial­la lope­tet­tai­siin ruu­an­tuo­tan­non sääntely”

    Mik­si? Tääl­lä­hän on kovas­ti todis­tel­tu että ruu­an hin­ta nousi­si raket­ti­na, mikä­li tuet pois­tet­tai­siin. Jos hin­nat nousi­si­vat niin pal­jon, niin mik­si ihmees­sä maa­jus­sit lopet­tai­si­vat amma­tin, joka yhtäk­kiä muut­tui­kin oikeas­ti kannattavaksi? 

    Art­tu­ri toi­ses­sa säi­kees­sä, kun hän las­ki tuo­tan­non kan­nat­ta­vuut­ta ilman tukia”

    Noniin, siel­tä se siis tuli­kin. Et tajua talou­den toi­min­nas­ta höl­kä­sen pöläys­tä. Ensin­nä­kin maa­il­man­mark­ki­noil­la ei tapah­du mitään, teki Suo­mi sitä tai tätä. Eli maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat eivät näin pie­nen val­tion toi­min­nal­la muu­tu mihin­kään. Toi­sek­si, Suo­men tukien lak­kaut­ta­mi­ses­sa hin­nat joko nousi­si­vat pai­kal­li­ses­ti sil­le tasol­le että toi­min­ta kan­natt­taa ja jos eivät nousi­si, sit­ten toi­min­taa ajet­tai­siin alas ja ruo­at ostet­tai­siin maailmanmarkkinoilta.

    JOS maa­il­ma luo­pui­si kai­kis­ta tuis­taan, sil­loin maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta aset­tui­si ihan pakos­ta sel­lai­sel­le tasol­le, jos­sa se kan­nat­tai­si. EU:n tapauk­ses­sa mikä­li tukien tiput­ta­mi­seen yhdis­tyi­si tul­lien alen­ta­mi­nen, tämä uusi hin­ta voi­si olla kor­keam­pi tai mata­lam­pi kuin EU:n sisäl­lä val­lit­se­va hin­ta. En ole tutus­tu­nut aihee­seen niin pitkälti.

    Mut­ta on täy­sin absur­dia väit­tää, että maa­il­man maa­ta­lous lop­pui­si sii­hen kun tuet lope­tet­tai­siin. Itse väi­tät että maa­ta­lous ei ole eril­li­nen osa talou­des­ta, joten miten ihmees­sä se ei voi­si toi­mia ilman tukia kun muut­kin alat voi­vat toi­mia ilman niitä? 

    Ilpo Per­naa
    “Veron­mak­sa­jil­ta ei kos­kaan sääs­ty maa­ta­lous­tu­kiin mene­vä raha täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä (CAP).”

    Älä yri­tä sumut­taa, Suo­mes­sa maa­ta­lous­tuis­ta suu­rin osa on kan­sal­lis­ta tukea ja vain jotain 44% EU-tukea. Läh­de SUOMEN VALTION TASLOUSARVIO 2008! 

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/he_2008.html

    Suo­ra kan­sal­li­nen tuki v 2008: 600 mil­joo­naa, EU:n tuki noin 550 mil­joo­naa, lisäk­si pääl­le tulee jos jon­kin­lais­ta tuki­vir­tel­mää ympä­ris­tö­tues­ta luo­pu­mis­tu­kiin ja kato­kor­vauk­siin. Maa­ta­lou­den kulut yhteen­sä val­tion bud­je­tis­sa: 2 mil­jar­dia, jos­ta siis vain 25% tulee EU:lta!

    Eli val­tao­sa tues­ta menee _suoraan_ suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan pus­sis­ta. Lisäk­si mikä­li Suo­mi päät­täi­si vähen­tää maa­ta­lout­taan, niin var­mas­ti sii­tä voi­tai­siin neu­vo­tel­la jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio jäsenmaksuihin.

    Mitä hait­taa ? Sehän on kulut­ta­jan etu kun maa­ta­lout­ta tuetaan.”

    No ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mi­nen. Lisäk­si maa­ta­lous tuot­taa 9% maam­me kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä. Kiis­tät­kö kum­mat­kin asiat? Hyvää­hän se vain saa­ris­to­me­rel­le tekee kun sin­ne tuu­pa­taan ton­ni­kau­pal­la typ­peä ja parem­min­han tääl­lä pär­jää kun koko pal­lo lämpiää. 

    Jos maa­ta­lou­des­ta ei ole mitään hait­taa ympä­ris­töl­le niin mitä ihmeen perus­tei­ta on ympä­ris­tö­tuel­le, jota mak­se­taan n. 300 milj vuodessa? 

    Paa­li­mies
    “Huol­to­var­muu­del­le ei Eeme­li var­maan las­ke hintaa”

    Huol­to­var­muu­teen on aina hyvä vedo­ta, mut­ta min­kä takia suu­rim­pien yksit­täis­ten tuen­saa­jien jou­kos­sa keik­kuu mm. tomaa­tin­vil­je­li­jöi­tä ja kuk­kien kas­vat­ta­ja? Muu­te­taan­ko noi­den tilo­jen maat krii­si­ti­lan­teis­sa kas­va­maan unik­koa mor­fii­nin­ja­ke­lun turvaamiseksi? 

    Paa­li­mies
    “Ten­hu­nen on asian yti­mes­sä, toi­sek­seen omien las­ku­je­ni mukaan koti­mai­nen maa­ta­lous tuo kan­san­ta­lou­teen yli kym­me­nen mil­jar­din tulot ker­ran­nais vaikutuksineen”

    Ros­kaa. Talous nyt vain ei toi­mi siten, että kan­nat­ta­mat­to­maan toi­min­taan kaa­de­taan rahaa ja saa­daan ulos kan­nat­ta­vaa toi­min­taa. Vaik­ka tuet pois­tet­tai­siin niin pää­osa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta jäi­si edel­leen pai­koil­len­sa, se vain vaih­tai­si raa­ka-ainei­den toimittajia.

    Lapin mies
    “Sit­ten mitä tulee Hong­kon­giin, niin ei tom­mo­nen kau­pun­ki val­tio, joka ei ole edes itse­näi­nen val­tio vaan yksi kii­nan maa­kun­nis­ta ja vapaa­kaup­pa alueist”

    Ja ero Suo­meen on mikä? Suo­mi on osa maa­il­man väki­rik­kain­ta val­tio­liit­toa ja EU:n vapaakauppa-aluetta. 

    Lapin mies:
    “kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näis­tä mak­suis­ta oman maa­ta­lou­den kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.”

    Kaik­ki EU-tuet kan­nat­taa ottaa vas­taan, mikä­li nii­tä ei voi neu­vo­tel­la pie­nem­mäk­si samal­la jäsen­mak­su­ja vähen­täen, mut­ta kan­sal­lis­ta tukea ei kyl­lä kan­na­ta mak­saa pät­kää­kään. EU mak­saa kui­ten­kin vain 25% sii­tä mitä val­tio upot­taa maatalouteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  174. Toi­saal­ta vie­lä, että mie­les­tä­ni on ihan tur­ha sekoit­taa kaik­ki laa­ja­kais­ta­ku­lut sun muut asiat tähän tuki­kes­kus­te­luun, ei Suo­men laa­ja­kais­tan vetoa maa­ta­lous­tuil­la mak­se­ta, eikä mui­ta­kaan kou­lu­kyy­te­jä jne… meno­ja, mitä laa­jas­ta asu­tuk­ses­ta seuraa.

    Eikö kum­min­kin kan­nat­tai­si Eeme­lin­kin pysyä edes nimek­si asias­sa, täs­sä MTK/kepu ris­ti­ret­kes­sä, mitä se tääl­lä tekee ????

    Sit­ten mitä tulee tuo­hon 10 mil­jar­din sääs­töön, niin itse kyl­lä ihmet­te­len, mis­tä se oikein syn­tyi­si, kun kan­sal­li­sis­ta tuis­ta poh­joi­set eläin­tuet on vain murusia ja muis­sa tuis­sa ei ero­ja ole kuin muu­ta­man pro­sen­tin ver­ran, vai ajat­te­li­ko esit­tä­jä etä kaik­ki kan­sal­li­set tuet lak­kau­tet­tai­siin, myös pin­ta-ala­puo­lel­ta, jot­ka on itsea­sias­sa samal­la talos­sa kuin pohjoisessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  175. Lapin mies:”, jos koti­mai­nen tuo­tan­to lop­puu, niin ruu­an­hin­ta ei ehkä välit­tö­mäs­ti nouse, mut­ta se alkaa pal­jon rajum­min vaih­del­la, kos­ka raa­ka-ainei­den hin­nat vaih­te­lee var­sin rajus­ti maa­il­mal­la ihan vuo­de­nai­ko­jen mukaan, oma tuo­tan­to tasoit­taa tätä vaihtelua,”

    Ensin­nä­kin tar­koi­tat­ko, että koti­mai­sil­la tuot­ta­jil­la on jokin vuo­si­kausia kes­tä­vä pit­kä sopi­mus osta­jien kans­sa, joka estää hei­tä nos­ta­mas­ta myy­män­sä tuot­teen hin­taa, jos se nousee maa­il­man­mark­ki­noil­la? Jos ei, niin mik­si maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan nous­tes­sa suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­tuot­ta­ja myi­si tuot­teen­sa suo­ma­lai­sel­le osta­jal­le hal­vem­mal­la kuin, mitä sai­si sii­tä myy­des­sään sen ulko­mail­le? Jos taas on, niin mikä estää suo­ma­lais­ta elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta teke­mäs­tä saman­lai­sia pit­kä­ai­kai­sia sopi­muk­sia ulko­mais­ten tuot­ta­jien kanssa? 

    Toi­sek­si, sää­hei­lah­te­lut koko maa­il­man tasol­la ovat tie­ten­kin vähäi­sem­piä kuin sää­hei­lah­te­lut yhden maan sisäl­lä. Samaan­han perus­tuu osa­ke­si­joit­ta­mi­ses­sa hajau­tus. Niin­pä sää­hän liit­ty­vät hin­ta­hei­lah­te­lut ruu­an­tuo­tan­nos­sa pysy­vät pie­ni­nä olles­sam­me koko maa­il­man ruo­ka­mark­ki­noi­den varas­sa ver­rat­tu­na sii­hen, että olem­me vain yhden maan tuo­tan­non varassa. 

    Kol­man­nek­si, raa­ka-aineen osuus kulut­ta­jan mak­sa­man ruu­an hin­nas­ta ei ole sen koko hin­ta. Jos vaik­ka­pa raa­ka­vil­ja kal­lis­tuu 100%, ei lei­vän hin­ta nouse kuin joi­tain pro­sent­te­ja, kos­ka hin­nas­ta val­tao­sa menee lei­po­mol­le ja kau­pal­le, joi­den osuus ei tie­ten­kään muu­tu mihin­kään vil­jan hin­nan mukana. 

    Nel­jän­nek­si, ruu­an osuus kulut­ta­jan menois­ta on nyky­ai­ka­na pie­ni. Hei­lah­te­lut sen hin­nas­sa eivät siis ole hänen talou­del­leen yhtä rasit­ta­via kuin vaik­ka­pa hei­lah­te­lut asun­to­lai­no­jen kor­ko­ta­sos­sa tai verois­sa. Lisäk­si toi­sin kuin monen muun hyö­dyk­keen koh­dal­la ruu­an koh­dal­la on yleen­sä suh­teel­li­sen help­po muut­taa kulu­tus­pro­fii­lia ja siten sääs­tää rahaa. Jos sisä­fi­le­pih­vit mak­sa­vat lii­kaa, niin oste­taan sit­ten tarjousjauhelihaa.
    Pel­käs­tään kalo­ri­tar­peen tyy­dyt­tä­mi­sek­si ja tiet­ty­jen ravin­tei­den (vita­mii­nit, kiven­näi­sai­neet, pro­teii­nit) saa­mi­sek­si on ruo­kaan mene­väs­tä rahas­ta mah­dol­lis­ta sääs­tää val­ta­vas­ti, jos sen hin­ta nousee. 

    Suo­mi elää EU:n sisäl­lä ja on sen tul­li­po­li­tii­kan alai­nen, eli ver­tai­lu­ryh­mä­nä pitää olla samal­la talous­a­lu­eel­la elä­vät valtiot.”

    Olet oikeas­sa, että Suo­mi ei yksin voi lopet­taa EU-tukiai­sia. Minus­ta nekin pitäi­si lopet­taa, mut­ta niin kau­an, kun nii­tä ei ole lope­tet­tu, niin minun puo­les­ta­ni maan­vil­je­li­jät saa­vat aivan vapaas­ti hakea EU-tukiai­sia. Mut­ta tämä ei ole täs­sä kes­kus­te­lun koh­tee­na, vaan kan­sal­li­set tuet. Ne ovat Suo­men itsen­sä pää­tet­tä­vis­sä. Nii­hin vir­taa­vat rahat eivät meni­si EU:n poh­jat­to­maan kas­saan, jos nii­tä ei mak­set­tai­si suo­ma­lai­sil­le maan­vil­je­li­jöil­le, vaan jäi­si­vät joko Suo­men val­tiol­le tai veronmaksajille. 

    Mitä Hong Kon­giin tulee, niin se tosi­aan on osa Kii­naa, mut­ta hal­lin­nol­li­ses­ti ja talous­sys­tee­mil­tään vähin­tään yhtä eril­lään Kii­nas­ta kuin Suo­mi EU:sta. Taval­li­sen kii­na­lai­sen on pal­jon vai­keam­pi men­nä Hong Kon­giin kuin suo­ma­lai­sen mihin tahan­sa EU-maa­han (tai min­kä tahan­sa EU-maan kan­sa­lai­sen tul­la Suo­meen). Ja tosi­aan se ostaa elin­tar­vik­keen­sa ulko­puo­lel­ta. Miten ihmees­sä tämä voi Hong Kon­gil­le toi­mia (mik­sei se esi­mer­kik­si ole heli­se­mäs­sä nii­den hin­nan­vaih­te­lui­den kans­sa), mut­ta ei toi­mi­si Suomelle?

    Ohi­tit lisäk­si sen toi­sen mai­ni­tun esi­mer­kin, eli Sin­ga­po­ren. Se ei ole min­kään maan osa, vaan täy­sin suve­ree­ni val­tio sii­nä, mis­sä Suo­mi­kin. Mik­si siel­lä ihmi­sil­lä on parem­pi elin­ta­so kuin mis­sään sen lähis­tön val­tiois­sa, vaik­ka sil­lä ei ole omaa maa­ta­lous­tuo­tan­toa, vaan se on puh­taas­ti tuon­nin varas­sa, kun taas niil­lä kai­kil­la naa­pu­reil­la on omaa tuotantoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  176. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09
    Paalimies
    “Ten­hu­nen on asian yti­mes­sä, toi­sek­seen omien las­ku­je­ni mukaan koti­mai­nen maa­ta­lous tuo kan­san­ta­lou­teen yli kym­me­nen mil­jar­din tulot ker­ran­nais vaikutuksineen”

    Ros­kaa. Talous nyt vain ei toi­mi siten, että kan­nat­ta­mat­to­maan toi­min­taan kaa­de­taan rahaa ja saa­daan ulos kan­nat­ta­vaa toi­min­taa. Vaik­ka tuet pois­tet­tai­siin niin pää­osa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta jäi­si edel­leen pai­koil­len­sa, se vain vaih­tai­si raa­ka-ainei­den toimittajia.”

    Syl­ves­te­ri kir­joit­taa täyt­tä ros­kaa, tuo­tai­siin­ko tän­ne elä­viä siko­ja kal­liin kus­tan­nus­ta­son maa­han teu­ras­tet­ta­vak­si jo nyt tuo­tan­toa siir­re­tään Ruot­siin ja Balt­tian mai­hin. Syl­ves­te­ri on nyt hyvä ja esit­tää las­kel­man mil­lä koti­mai­nen tuo­tan­to on kan­nat­ta­ma­ton­ta, minun las­ku­je­ni mukaan se on 10 mil­jar­dia voi­tol­lis­ta, odo­tam­me mielenkiinnolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  177. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09

    Nyt täy­tyy kyl­lä vaka­vas­ti kysyä, että olet­ko oikeas­ti noin pihal­la todel­li­suu­des­ta ja talou­den toi­min­ta­ta­vois­ta? Väi­tät­kö ihan naa­ma perus­lu­ke­mil­la, että mikä­li Suo­mes­sa ei tuet­tai­si maa­ta­lout­ta, me palai­sim­me 50-luvun maa­ta­lous­yh­teis­kun­taan kun ihmi­set hyl­käi­si­vät kapun­git ja palai­si­vat kuok­ki­maan suo­ta? Voi­sit tie­ten­kin ker­toa, mik­sei­vät ne sin­ga­po­re­lai­set ole kaik­ki paen­neet kysei­ses­tä val­tios­ta mui­hin mai­hin vil­je­le­mään maata?”

    Tar­koit­taa­ko Syl­ves­te­ri että ainoas­taan Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin maa­ta­lous­tu­ki, mikä idea sii­nä on, elin­tar­vik­keet täy­tyi­si kui­ten­kin ostaa ulko­mail­ta ja rie­sak­sem­me tuli­si työt­tö­mät ja kui­ten­kin jou­tui­sim­me tuke­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia. Min­kä Syl­ves­te­ri arve­lee syyk­si ettei mois­ta temp­pua ole mis­sään tehty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  178. Paa­li­mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 7:30

    Las­ket sit­keäs­ti maa­ta­lous­tuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jal­le kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei sii­tä mitään hyödy.”

    Nyt en puu­tu itse tähän tukeen ja sen vai­ku­tuk­siin ja mui­hin vaan tähän kuka hyö­tyy ja kuka ei. Yleen­sä jos ajat­te­let asi­aa niin kun ale­taan puhua leik­kauk­sis­ta vaik­ka kun­nas­sa päi­vä­ko­din lak­kau­tus tai kou­lun lak­kau­tus tai val­tion­ta­lou­des­sa jon­kun etuu­den leik­kaus jne jne niin yleen­sä suu­rim­man mete­lin asias­ta nos­ta­vat ne, joi­hin leik­kaus pahim­min vai­kut­taa. Siis ne jot­ka menet­tä­vät jota­kin. Näin ollen vai­kut­taa kovas­ti kovas­ti oudol­ta että kun ale­taan puhua maa­ta­lous­tu­kien leik­kauk­sis­ta niin suu­rim­man mete­lin sii­tä kui­ten­kin kuten täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa nos­ta­vat maan­vil­je­li­jät, eivät kulut­ta­jat. Eikö se sinus­ta­kin tun­nu oudol­ta? Vai voi­si­ko olla että kysees­sä on yksi har­vois­ta tämän maa­il­man pyy­teet­tö­mis­tä jutuis­ta? Kos­ka kulut­ta­jat eivät tajua omaa etu­aan niin tuot­ta­jien täy­tyy hei­dän etu­jaan puo­lus­taa kos­ka kulut­ta­jat eivät ymmär­rä omaa paras­taan? Eli vaik­ka ei itse tuot­ta­jat hyö­dy­tä yhtään mitään näis­tä tuis­ta niin ihan kulut­ta­jien paras­ta koko ajan aja­tel­laan omis­ta eduis­ta piit­taa­mat­ta ja puo­lus­te­taan kulut­ta­jia hyö­dyt­tä­viä tukia vii­mei­seen asti? Näin­hän sen täy­tyy olla jos ker­ran tuo mitä sanot on tot­ta että tuot­ta­ja ei hyö­dy mut­ta kulut­ta­ja hyö­tyy suuresti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  179. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09
    “Kau­pal­li­nen ruu­an tuot­ta­mi­nen lop­pui­si koko­naan, jos kaik­kial­la lope­tet­tai­siin ruu­an­tuo­tan­non sääntely”

    Mik­si? Tääl­lä­hän on kovas­ti todis­tel­tu että ruu­an hin­ta nousi­si raket­ti­na, mikä­li tuet pois­tet­tai­siin. Jos hin­nat nousi­si­vat niin pal­jon, niin mik­si ihmees­sä maa­jus­sit lopet­tai­si­vat amma­tin, joka yhtäk­kiä muut­tui­kin oikeas­ti kannattavaksi? ”

    Minä voin ker­toa Syl­ves­te­ril­le min­kä takia lop­puu, tuo­tan­to ei oli­si enää kan­nat­ta­vaa, elin­tar­vik­keil­le kävi­si kuin öljyl­le hin­nat tai­vai­siin ja palat­tai­siin van­haan maa­ta­lous­val­tai­seen aikaan ei sii­tä niin kovin kau­aa ole kun osa kan­sas­ta kuo­li jopa nälkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  180. Syl­ves­te­ril­le: Maan­vil­je­li­jöi­den tulot oli­si­vat pak­ka­sel­la, jos tukia ei las­ke­ta mukaan. Tämän ymmär­tää Art­tu­ri­kin. Tuol­loin aina­kin minä tuot­tai­sin ruo­kaa vain sen ver­ran, että itse pysyn hen­gis­sä. Niin jou­ti­sit sinä­kin teke­mään, jos en minä en lah­joit­tai­si sinul­le ruo­kaa, kuten nyt teen.
    Siir­ryt­täes­sä oma­va­rais­ta­lou­teen ruo­ka tuo­te­taan niin pie­nis­sä yksi­köis­sä, että tuot­ta­vuus väki­sin­kin huo­no­nee (ei voi­da käyt­tää konei­ta ja mui­ta työ­tä hel­pot­ta­via mene­tel­miä). Tuol­loin ihmis­ten työ­ajas­ta menee vähin­tään tuo Intian 60 % ruu­an han­kin­taan. Sii­tä seu­raa auto­maat­ti­ses­ti tulo­ta­son las­ku tuol­la samal­la %:lla. Ja mitä sii­tä seu­raa teol­li­suus­tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen kysyn­näl­le .… jne? Sen näkee esim. Zim­babwes­sa, jos­sa on toteu­tet­tu Syl­ves­te­rin, Art­tu­rin ja Saa­rel­man ihan­noi­ma maatalousuudistus.
    Koko län­si­mai­nen talous perus­tuu sii­hen, että meil­lä menee ruu­an tuot­ta­mi­seen rei­lus­ti alle 10 % ihmis­ten työ­ajas­ta. Muu aika jää elin­ta­son ylläpitämiseen.
    Maa­ta­lous ei toi­mi ilman jon­kin­lais­ta sää­te­ly­jär­jes­tel­mää. Tuo­te on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, jol­loin sen hin­ta­jous­to on nol­la. Se on luon­non­voi­mien armoil­la, jol­loin tuo­te­tut mää­rät vaih­te­le­vat mui­den kuin mark­ki­na­voi­mien mukaan. Tämä yhdes­sä aiheut­taa ns. sika­syklin. Sika­sykli­ti­lan­tees­sa kukaan ei voi inves­toi­da maa­ta­lou­teen, jol­loin se taan­tuu hyvin nopeas­ti Intian tasol­le. Ja samoin käy koko kan­san elintasolle.
    Sin­ga­po­re on ulkois­ta­nut koko maa­ta­lous­tuo­tan­non, joten koko sen kan­sa voi kes­kit­tyä elin­ta­son­sa nos­ta­mi­seen. Miten luu­li­sit käy­vän, jos kaik­ki maa­il­man maat teki­si­vät samoin? Kyl­lä se onnis­tui­si tie­tys­ti vie­lä Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa­kin, mut­ta entä, jos seu­raa­jia alkaa olla enemmänkin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  181. Paa­li­mies on kyl­lä irron­nut erit­täin pahas­ti todel­li­suu­des­ta jos­sa me muut elämme.

    Minä voin ker­toa Syl­ves­te­ril­le min­kä takia lop­puu, tuo­tan­to ei oli­si enää kan­nat­ta­vaa, elin­tar­vik­keil­le kävi­si kuin öljyl­le hin­nat taivaisiin”

    Miten maa­ta­lous ei kan­na­ta jos ruu­an hin­ta on taivaissa? 

    palat­tai­siin van­haan maa­ta­lous­val­tai­seen aikaan”

    Öljyn hin­ta kävi tai­vais­sa, mut­ta siir­tyi­kö Suo­mi takai­sin hevos­kär­ryi­hin? Ei siirtynyt.

    ei sii­tä niin kovin kau­aa ole kun osa kan­sas­ta kuo­li jopa nälkään.”

    Juu ja nykyi­sen­kal­tai­sen maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­män aika­na Suo­mi ei ole käy­nyt ainut­ta­kaan sotaa. Niin­pä nykyi­sen­kal­tai­nen tuki­po­li­tiik­ka oli­si kan­nat­ta­nut aloit­taa vii­meis­tään 1939, jol­loin oltai­siin sääs­tyt­ty kah­del­ta sodalta! 

    Tar­koit­taa­ko Syl­ves­te­ri että ainoas­taan Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin maa­ta­lous­tu­ki, mikä idea sii­nä on”

    Idea on siis hyö­dyn­tää mui­den mai­den veron­mak­sa­jien sub­ven­toi­maa puo­li-ilmais­ta ruo­kaa. Jos tai­vaas­ta tipah­tai­si put­ki, jos­ta vir­tai­si maa­han ilmais­ta mai­toa. Sinun mie­les­tä­si se pitäi­si tuk­kia, kos­ka mai­don­tuot­ta­jat menet­täi­si­vät työn­sä. Minun mie­les­tä­ni tai­vaas­ta tule­va mai­to­put­ki taas oli­si hie­no jut­tu, kos­ka täl­löin mai­don­tuot­ta­jat voi­si­vat mai­don­tuo­tan­non sijas­ta teh­dä jotain muu­ta hyödyllistä. 

    Aivan samoin Suo­men aikoi­naan maa­ta­lous­val­tai­ses­ta väes­tös­tä val­tao­sa on raken­ne­muu­tok­sen takia siir­ty­nyt vii­mei­sen 60 vuo­den aika­na kuok­ki­mi­ses­ta kau­pun­kei­hin ja töi­hin teol­li­suu­teen ja pal­ve­lua­loil­le. Eivät he ole jää­neet pyö­rit­te­le­mään peu­ka­loi­taan lak­kau­tet­tu­jen maa­ti­lo­jen kupeeseen.

    elin­tar­vik­keet täy­tyi­si kui­ten­kin ostaa ulko­mail­ta ja rie­sak­sem­me tuli­si työt­tö­mät ja kui­ten­kin jou­tui­sim­me tuke­maan ulko­lai­sia tuottajia.”

    Ensin­nä­kin nyky­sys­tee­miin ver­rat­tu­na oli­si hal­vem­paa mak­saa niil­le kai­kil­le työt­tö­mil­le työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja käyt­tää sii­tä yli­jää­neet rahat ruo­an osta­mi­seen ulko­mail­ta. Toi­sek­si maan­vil­je­li­jät eivät tie­ten­kään kau­aa oli­si työt­tö­mi­nä, sil­lä heil­le löy­tyi­si työ­tä muil­ta sek­to­reil­ta. Huo­maa että täs­sä ske­naa­rios­sa muil­la veron­mak­sa­jil­la oli­si kak­si mil­jar­dia enem­män rahaa käy­tös­sään. Sil­lä kah­del­la mil­jar­dil­la voi­tai­siin työl­lis­tää enti­set maan­vil­je­li­jät uusil­le aloille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  182. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 16:59
    Paa­li­mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 7:30
    “Las­ket sit­keäs­ti maa­ta­lous­tuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jal­le kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei sii­tä mitään hyödy.”

    Nyt en puu­tu itse tähän tukeen ja sen vai­ku­tuk­siin ja mui­hin vaan tähän kuka hyö­tyy ja kuka ei.” 

    Onko “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. kir­joit­ta­val­le­tun­tuu ole­van epä­sel­vää mitä tuot­ta­jat ajat­te­le­vat maa­ta­lous­tues­ta ehkä on syy­tä palaut­taa mie­liin pät­kä ‑95 tapah­tu­mis­ta jos­sa tuot­ta­jia pam­pu­tet­tiin ja pure­tu­tet­tiin poliiskoirilla.

    Suu­rel­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta kokous­päi­vis­tä jäi mie­leen lähin­nä vain maa­ta­lous­tuot­ta­jien mie­le­no­soi­tus, joka kar­ka­si jär­jes­tä­jä­nä toi­mi­neen MTK:n käsis­tä. Vil­je­li­jöi­den mie­le­nil­maus, johon kuu­lui EU-lip­pu­jen polt­ta­mis­ta, maa­ta­lous­mi­nis­te­riä esit­tä­vän nuken hirt­tä­mi­nen ja veri­siä eläin­ten­ru­ho­ja, oli suo­ma­lai­sek­si pro­tes­tik­si poik­keuk­sel­li­sen voimakas.”

    Tuol­loin siis ‑95 lii­tyt­tiin EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin puo­leen ja kor­vat­tiin tuot­ta­jil­le maa­ta­lous­tuel­la, vil­je­li­jä ei siis hyö­dy mitään tuis­ta. Kulut­ta­ja puo­les­taan saa elin­tar­vik­kei­den raa­kaa­ineet puo­leen hin­taan siis kenen tas­kus­ta maa­ta­lous­tu­ki löy­tyy “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. mielestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  183. Niin, täs­sä unoh­de­taan myös yksi asia, joka vai­kut­taa aika pal­jon, nimit­täin jos tuis­ta luo­vu­taan koko­naan ja Suo­ma­lai­nen tuot­ta­ja sai­si pal­ka­ta työ­vä­keä ja ostaa tuo­tan­to­pa­nok­sia kuin maa­il­mal­la ylei­ses­ti saa, niin var­mas­ti aina­kin osa tuo­tan­nos­ta säilyisi.

    Mut­ta täs­sä tul­laan sel­lai­siin peri­aat­teel­li­siin kysy­myk­siin, mikä­li me emme hyväk­sy esim. lap­si­työ­voi­man käyt­töä mm. vaa­te­teol­li­suu­des­sa niin voim­me­ko me ostaa maa­il­mal­ta lap­si­työ­voi­mal­la tuo­tet­tu­ja vaatteita ????
    Maa­il­man maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa on pal­jon teki­jöi­tä, joi­ta Suo­mes­sa ei ylei­ses­ti hyväk­sy­tä, miten sit­ten voim­me hyväk­syä sen, että maa­il­mal­la elä­vä tuot­ta­ja saa tuo­da omat tuot­teen­sa tän­ne, vaik­ka omil­ta tuot­ta­kil­ta kysei­set kei­not on kiel­let­ty, otan esim. kas­vu­hor­moo­nien käy­tön nau­dan­kas­va­tuk­ses­sa, joka on ihan yleis­tä Argentiinassa.

    Tuet takaa­vat sen, että tuet­teet on tuo­tet­tu sel­lais­ten eet­tis­ten peri­aat­tei­den mukaan, mit­kä Suo­mes­sa on ylei­ses­ti hyväksytty.
    Suo­ma­lais­ta tuo­tan­toa val­vo­vat Suo­ma­lai­set virkamiehet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  184. Mie­les­tä­ni kai­ken­lai­sis­ta maa­ta­lous­tuis­ta pitää luo­pua ja pian. Esi­merk­kik­si lei­vän hin­ta on lii­an alhaal­la / vali­koi­ma lii­an suuri:
    — Suo­men kau­pois­sa on lei­pä­va­li­koi­ma tum­mi­ne ja vaa­lei­ne ym. ym. vaih­toeh­toi­neen niin moni­puo­li­nen, että hyväs­tä ruu­as­ta tun­ne­tus­ta Rans­kas­ta­kaan ei mois­ta löy­dy. Siel­lä on se paton­ki ja pari muuta.
    — Jos kau­pas­sa lei­pä van­he­nee paris­sa päi­väs­sä ja iso osa menee ros­kik­seen. Kau­pan lei­pä­tis­ki on lähin­nä mainos.
    — Sama pätee koti­ta­louk­siin ja siel­lä­kin lii­an suu­ri osa lei­väs­tä van­he­nee ja menee ros­kiin. Pak­kaus­koot ovat lii­an suu­ria päi­väyk­siin nähden.

    Ehkä kol­man­nes lei­väs­tä menee ros­kiin. Mitä se tie­tää maa­ta­lous­tues­sa ja pel­to­pin­ta­las­sa, vesis­tö­jen tilas­sa jne. ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  185. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:33
    Paa­li­mies on kyl­lä irron­nut erit­täin pahas­ti todel­li­suu­des­ta jos­sa me muut elämme

    Miten maa­ta­lous ei kan­na­ta jos ruu­an hin­ta on taivaissa?”

    Toki sil­loin kan­nat­tai­si, tämän takia tuki­ta­lous on kehi­tet­ty että elin­tar­vik­kei­den hin­ta pysyy vakaa­na ja ruo­ka­huol­to on varma.

    “palat­tai­siin van­haan maa­ta­lous­val­tai­seen aikaan”
    Öljyn hin­ta kävi tai­vais­sa, mut­ta siir­tyi­kö Suo­mi takai­sin hevos­kär­ryi­hin? Ei siirtynyt.”

    Mut­ta tipal­la oli, katu­va­lo­ja jo sam­mu­tel­tiin ja häkä­au­ton pii­rus­tuk­sia haes­kel­tiin museoi­ta, öljyn voi kor­va­ta muil­la ener­gia läh­teil­lä, ruo­kaa ei voi, tämän nyt pitäi­si yksin­ker­tai­sem­man­kin käsittää.

    “ei sii­tä niin kovin kau­aa ole kun osa kan­sas­ta kuo­li jopa nälkään.”
    Juu ja nykyi­sen­kal­tai­sen maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­män aika­na Suo­mi ei ole käy­nyt ainut­ta­kaan sotaa. Niin­pä nykyi­sen­kal­tai­nen tuki­po­li­tiik­ka oli­si kan­nat­ta­nut aloit­taa vii­meis­tään 1939, jol­loin oltai­siin sääs­tyt­ty kah­del­ta sodalta!”

    Sota aika­na ei kukaan kuol­lut näl­kään mut­ta tipal­la oli, sie­men­vil­jo­ja syö­tiin kun vil­ja­lai­vat maka­si­vat jäis­sä Got­lan­nin edus­tal­la. Syl­ves­te­rin oli­si hyvä tutus­tua his­to­ri­aan ja edi­tyi­ses­ti näl­kä­vuo­siin jol­loin kol­man­nes Suo­ma­lai­si­ta kuo­li nälkään.

    “Tar­koit­taa­ko Syl­ves­te­ri että ainoas­taan Suo­mes­ta lope­tet­tai­siin maa­ta­lous­tu­ki, mikä idea sii­nä on”
    Idea on siis hyö­dyn­tää mui­den mai­den veron­mak­sa­jien sub­ven­toi­maa puo­li-ilmais­ta ruokaa.”

    Joten­kin tun­tuu että eska­ri luok­ka­lai­sil­la on parem­pi käsi­tys kau­pan­teos­ta ensim­mäis­ten kiil­to­ku­va kaup­po­jen jäl­keen kuin Syl­ves­te­ril­lä. Mitä arve­let hin­noil­le tapah­tu­van kun myy­jä saa tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa, mak­soi mitä maksoi. 

    “elin­tar­vik­keet täy­tyi­si kui­ten­kin ostaa ulko­mail­ta ja rie­sak­sem­me tuli­si työt­tö­mät ja kui­ten­kin jou­tui­sim­me tuke­maan ulko­lai­sia tuottajia.”

    Ensin­nä­kin nyky­sys­tee­miin ver­rat­tu­na oli­si hal­vem­paa mak­saa niil­le kai­kil­le työt­tö­mil­le työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja käyt­tää sii­tä yli­jää­neet rahat ruo­an osta­mi­seen ulko­mail­ta. Toi­sek­si maan­vil­je­li­jät eivät tie­ten­kään kau­aa oli­si työt­tö­mi­nä, sil­lä heil­le löy­tyi­si työ­tä muil­ta sek­to­reil­ta. Huo­maa että täs­sä ske­naa­rios­sa muil­la veron­mak­sa­jil­la oli­si kak­si mil­jar­dia enem­män rahaa käy­tös­sään. Sil­lä kah­del­la mil­jar­dil­la voi­tai­siin työl­lis­tää enti­set maan­vil­je­li­jät uusil­le aloille.”

    Nyt menee täy­sin met­sään, maa­ta­lous tuot­taa kan­san­ta­lou­teen 10:n mil­jar­din arvon­li­sän JOKA VUOSI kumoa alla ole­va las­kel­ma, odo­tan mie­len kiinnolla. 

    Hyö­ty kan­san­ta­lou­del­le 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kus­tan­nuk­set ( aina­kin lyhyel­lä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulko­mail­le)+ 5 (elin­tar­vik­kei­den hin­ta)+ 1(EU:lta saa­tu maa­ta­lous­tu­ki) = 12.6
    Ero­tus n 10 mil­jar­dia???!! Tap­pio­ta kan­san­ta­lou­del­le lopet­ta­mal­la maa­ta­lous­tuo­tan­to Suomesta!?!?
    Kaik­ki nuo luvut ovat kaik­ki tar­kis­tet­ta­vis­sa ja lie­ne­vät aika oikein? Tie­ten­kin luvut kau­nis­tu­vat jos työt­tö­mil­le löy­tyy “oikei­ta töi­tä” nyky tilan­tees­sa kui­ten­kin mel­ko mah­do­ton­ta kun Vol­von hih­nat­kaan ei enää vedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  186. Paa­li­mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:55

    Onko “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. kir­joit­ta­val­le tun­tuu ole­van epä­sel­vää mitä tuot­ta­jat ajat­te­le­vat maa­ta­lous­tues­ta ehkä on syy­tä palaut­taa mie­liin pät­kä ‑95 tapahtumista 

    Tuol­loin siis ‑95 lii­tyt­tiin EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin puo­leen ja kor­vat­tiin tuot­ta­jil­le maa­ta­lous­tuel­la, vil­je­li­jä ei siis hyö­dy mitään tuis­ta. Kulut­ta­ja puo­les­taan saa elin­tar­vik­kei­den raa­kaa­ineet puo­leen hin­taan siis kenen tas­kus­ta maa­ta­lous­tu­ki löy­tyy “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. mielestä.”

    Oli­sin­ko mah­taa jopa itse ollut pai­kan pääl­lä… Mut­ta rajan­sa sen­tään lii­oit­te­lul­la­kin? Jos väi­te­tään että tuot­ta­ja ei hyö­dy tuis­ta mitään niin se on jo sen sor­tin lii­oit­te­lua että pien­tä rahaa. Jos pala­taan taas kan­sal­li­siin tukiin tuos­ta ylei­ses­tä tuki­kes­kus­tes­te­lus­ta? Ja siel­tä SKn haas­tat­te­lus­ta Mart­ti­lan lausu­ma­na että “Ilman poh­jois­ta tukea vauh­ti Poh­jan­maan mai­to­ti­loil­la oli­si pal­jon verk­kai­sem­paa” mie­les­tä­ni täy­sin sel­väs­ti osoit­taa sen että kun Poh­jan­maan tilat saa­vat kor­keam­paa tukea kuin ab-alu­een tilat niin ne sel­keäs­ti hyö­ty­vät sii­tä isom­mas­ta tues­ta ja kan­nat­ta­vuus on parem­pi. En tajua miten täs­sä tilan­tees­sa voit sanoa että “vil­je­li­jä ei siis hyö­dy mitään tuis­ta” kun se ei ole tot­ta. Tääl­lä meil­lä toi­set tilat hyö­ty­vät kan­sal­li­ses­ta tues­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin toiset?

    Ja toi­se­na esi­merk­ki­nä sii­tä SKn haastattelusta
    “Kysy­mys puheen­joh­ta­jal­le ken­täl­tä: selit­tää­kö sadan­tu­han­nen euron kan­sal­li­nen tuo­tan­to­tu­ki sen, että Mart­ti­la voi pitää Lapis­sa 80 leh­män nave­tas­sa kah­ta ulko­puo­lis­ta työn­te­ki­jää? “Mikä selit­tää mitä­kin”, hän pyörittelee.”

    Mut­ta että jos aja­tel­laan ab-alu­een tuil­la niin eipä juu­ri ole mah­dol­lis­ta pitää tuol­lai­ses­sa nave­tas­sa kah­ta ulko­puo­lis­ta työn­te­ki­jää kun tuki vas­taa­val­le nave­tal­le on vain 25.000 euroa. Niin isoa kan­nat­ta­vuuse­roa tai olo­suh­de-eroa ei ole ole­mas­sa. Niin että ihan sel­keäs­ti voi­daan sanoa että c‑alueen mai­to­ti­lat hyö­ty­vät kan­sal­li­ses­ta tues­ta ja rajusti.

    Ja mitä noi­hin hin­toi­hin ja mui­hin että kuka hyö­tyy tulee niin täl­lä het­kel­lä mai­don tuot­ta­ja­hin­ta on muu­al­la Euroo­pas­sa 20–25 c/litra kun se tääl­lä meil­lä on 35 c/litra. Muu­al­la Euroo­pas­sa mai­toa ei juu­ri­kaan tue­ta, meil­lä tukea 3 (ab-alue) — 30 (“Uts­jo­ki”) c/litra. Tääl­lä meil­lä on siis mai­dol­la kor­keim­mat tuet ja kor­kein tuot­ta­ja­hin­ta. Jot­ta hin­ta kau­pas­sa oli­si kulu­ta­jal­le edul­li­sem­pi tukien ansios­ta niin tuot­ta­ja­hin­nan pitäi­si olla muun Euroo­pan tasol­la? Osaat­ko selit­tää mis­tä tämä joh­tuu? Eikö tukien pitäi­si juu­ri­kin mah­dol­lis­taa se että tuot­ta­ja­hin­ta oli­si alhai­sem­pi jol­loin mai­to oli­si kulut­ta­jal­le kau­pas­sa edul­lis­ta? Jos­tain syys­tä näin ei ole, osaat­ko selit­tää mik­si? Kun tuki­han hyö­dyt­tää kulut­ta­jaa, ei tuot­ta­jaa? Joh­tuu­ko sii­tä että meil­lä on kor­keam­mat tutan­to­kus­tan­nuk­set? Jos joh­tuu sii­tä niin mik­si ihmees­sä tääl­lä tuki­po­li­tii­kal­la ohja­taan tuo­tan­toa koko ajan enem­män sin­ne kor­keam­pien tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten alu­eel­le? Ei se aina­kaan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ole kulut­ta­jal­le edul­lis­ta? Siir­re­tään tuo­tan­to kor­keim­pia tukia vaa­ti­val­le alueelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  187. Lapin mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 11:42

    kan­sal­li­sis­ta tuis­ta poh­joi­set eläin­tuet on vain murusia ja muis­sa tuis­sa ei ero­ja ole kuin muu­ta­man pro­sen­tin ver­ran, vai ajat­te­li­ko esit­tä­jä etä kaik­ki kan­sal­li­set tuet lak­kau­tet­tai­siin, myös pin­ta-ala­puo­lel­ta, jot­ka on itsea­sias­sa samal­la talos­sa kuin pohjoisessa.”

    Pin­ta-ala­puo­lel­la ei enää juu­ri­kaan ole kan­sal­li­sia tukia. Pait­si poh­joi­ses­sa… Että sen puo­les­ta saa lak­kaut­taa kun ne ete­läs­tä on jo suu­rin­piir­tein pois­tet­tu. Eläin­tuet murusia? Tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    kun päi­vi­tät tie­to­si niin huo­maat että poh­joi­nen tuki on 59% kan­sal­li­ses­ta tues­ta joka on 555,9 mil­joo­naa euroa. Tuos­ta kan­sal­li­ses­ta tues­ta suu­rin osa on poh­jois­ta eläin­tu­kea joko mai­dol­le tai lihae­läi­mil­le. Mut­ta että murusia kun on val­tao­sa? Lisäk­si tau­lu­kos­ta on huo­mat­ta­va että koh­das­ta “Luon­non­hait­ta­kor­vauk­sen kan­sal­li­nen lisä­osa” toden­nä­köi­ses­ti noin puo­let menee c‑alueelle eli c‑alueen osuus kan­sal­li­sis­ta tuis­ta liki 70%? 

    Lisäk­si tuos­ta lin­kis­tä huo­mio että
    “Poh­joi­sim­mas­sa Suo­mes­sa voi­daan mak­saa myös mai­don ja lihan kuljetusavustusta.”
    joka sinäl­lään ker­too myös asian toi­sen puo­len. Mitä enem­män tuo­tan­toa siir­tyy poh­joi­sem­mak­si, sitä kal­lim­mak­si se tulee per tuo­tet­tu mai­to­lit­ra tai liha­ki­lo kun mm rah­ti­ku­lut nousevat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  188. Saarelma:“Ilpo:”Jos tuki pois­te­taan niin ruu­an hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suo­mes­sa kuin koko maailmassa.”

    Saa­rel­ma tai­taa olla inn­gen­jöö­rio­pis­ke­li­ja kun ei näe asioi­ta laa­jas­ti. Jos tuki pois­te­taan , niin sen on tapah­dut­ta­va koko teol­lis­tu­nees­sa maa­il­mas­sa. Tääl­lä jot­kut luu­le­vat , että tuen pois­ta­mi­nen voi­si tapah­tua vain Suomessa.

    Ilmas­ton­muu­tos kuu­luu maa­ta­lou­teen ja nyt vaa­di­taan mei­tä tuot­ta­jia ilmas­ton­muu­tos­tal­koi­siin. Tähä emme saa suos­tua. Kaik­ki ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan teke­mäm­me toi­men­pi­teet on mak­set­ta­va 100 pro­sent­ti­ses­ti. Ts. nii­den on reli­soi­dut­ta­va kulut­ta­jan ruokapöydässä. 

    Suo­mel­la on vel­voit­teet vähen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja tiet­ty mää­rä. Se aiheut­taa kus­tan­nuk­sia, joi­hin on jokai­sen osal­lis­tut­ta­va. Ruu­an syö­jä ei voi siir­tää taak­kaa yksin ruu­an tuot­ta­jal­le. Emme voi myös­kään siir­tää taak­kaa kehi­tys­mail­le osta­mal­la ruo­kam­me sieltä.

    Ilmas­ton­muu­tos liit­tyy sil­lä­kin taval­la maa­ta­lou­teen, että sen tor­ju­mi­nen mak­saa saman ver­ran jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le kuin maa­ta­lous­tuet. Ilmas­ton­muu­tok­seen sijoi­te­tut rahat ovat kui­ten­kin taan­neh­ti­via mak­su­ja. Niil­lä mak­se­taan vuo­si­sa­to­ja teh­ty­jä vel­ko­ja. Maa­ta­lous­tuet koh­dis­tu­vat tämän het­ken toimintaan.

    Mut­ta ilmas­ton­muu­tos­mak­sut ovat VAIN sato­ja euro­ja, mut­ta maa­ta­lous­tuet KESTÄMÄTTÖMÄT sato­ja euroja.

    Sekin on vie­lä aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että kulut­ta­jat las­ke­vat vesien rehe­vöi­ty­mi­sen ja muut maa­ta­lou­den hai­tat tuot­ta­jan piik­kiin. Itse­hän kulut­ta­jat vaa­ti­vat yhä hal­vem­paa ruo­kaa. Ette­kö te tajua, että nämä kak­si asi­aa eivät ole saman­ai­kai­ses­ti mahdollisia ? 

    Täl­lai­nen osoit­taa täy­del­lis­tä tie­tä­mät­tö­myyt­tä maa­ta­lous­tuo­tan­non luon­tees­ta tai halut­to­muu­des­ta ymmär­tää luet­tua. Tie­toa on saa­ta­vil­la, ei kan­na­ta kui­ten­kaan lukea maa­ta­lou­des­ta hesa­ris­ta tai iltapäivälehdistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  189. Timo Ten­hu­nen:

    Maan­vil­je­li­jöi­den tulot oli­si­vat pak­ka­sel­la, jos tukia ei las­ke­ta mukaan. Tämän ymmär­tää Art­tu­ri­kin. Tuol­loin aina­kin minä tuot­tai­sin ruo­kaa vain sen ver­ran, että itse pysyn hengissä. 

    Väi­tät­kö siis, että tuet vai­kut­ta­vat tuotantopäätöksiisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  190. Paa­li­mies:

    Mitä arve­let hin­noil­le tapah­tu­van kun myy­jä saa tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa, mak­soi mitä maksoi.

    Hin­noil­le ei käy yhtään mitään. Tämän tie­tää eka­luok­ka­lai­nen­kin, joka yrit­tää vaih­taa kiil­to­ku­vaa, joka on yli­mää­räi­nen kai­kil­la muil­la kave­reil­la. Myy­jien kil­pai­lu osta­jis­ta pitää hin­nat kurissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  191. Timo Tenhunen:“Sen näkee esim. Zim­babwes­sa, jos­sa on toteu­tet­tu Syl­ves­te­rin, Art­tu­rin ja Saa­rel­man ihan­noi­ma maatalousuudistus.”

    Jaa, mis­sä koh­ti teks­tiä­ni olen sano­nut, että Zim­babwes­sa on toteu­tet­tu ihan­noi­ma­ni maa­ta­lous­uu­dis­tus? Zim­babwes­sa maat otet­tiin väki­val­taa käyt­täen pakol­la sitä vil­jel­leil­tä val­koi­sil­ta vil­je­li­jöil­tä. Näy­tä teks­tis­tä­ni koh­ta, jos­sa olen kan­nat­ta­nut täl­lais­ta. Jos et täl­lais­ta pys­ty löy­tä­mään, niin olet syyl­lis­ty­nyt töke­röön valehteluun. 

    Maa­ta­lous ei toi­mi ilman jon­kin­lais­ta sää­te­ly­jär­jes­tel­mää. Tuo­te on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, jol­loin sen hin­ta­jous­to on nolla. ”

    Ensin­nä­kin tuo pätee jos­sain kehi­tys­mais­sa, jois­sa ihmi­set elä­vät näl­kä­ra­jal­la. Meil­lä hin­ta­jous­to tie­ten­kin pätee. Syöm­me nykyi­sin val­ta­vat mää­rät ruo­kaa, joka ei suin­kaan ole hal­vin­ta, mitä oli­si tar­jol­la. Syöm­me esim. pal­jon enem­män lihaa kuin tar­vit­si­sim­me pro­teii­ni­tar­peen tyy­dyt­tä­mi­sek­si. Jos lihan hin­ta nousi­si, voi­sim­me hyvin vähen­tää sen kulu­tus­ta ja siir­tyä edul­li­sem­piin vil­ja­tuot­tei­siin saman kalo­ri­mää­rän saamiseksi. 

    Toi­sek­si, kos­ka tulois­tam­me menee vain pie­ni osa ruo­kaan, niin sen hin­nan nousu ei ole miten­kään kriit­tis­tä meil­le toi­sin kuin niil­le kehi­tys­mai­den asuk­kail­le, joil­le hinn­an­nousu aiheut­taa sen, ettei heil­lä ole varaa ostaa sitä. Syl­ves­te­ri mai­nit­si jo öljyn hin­nan rajun nousun. Se ei joh­ta­nut sii­hen, että oli­sim­me siir­ty­neet hevos­kär­ryi­hin. Tulois­tam­me vain vähän suu­rem­pi osa menee polttoaineisiin.

    Kol­man­nek­si käyt­tä­mäs­täm­me ruu­as­ta vain pie­ni osa menee itse raa­ka-ainee­seen. Lei­vän hin­nas­ta vil­jaan menee var­maan jotain luok­kaa 1/10. Vaik­ka itse raa­ka-aine kal­lis­tui­si rajus­ti, ei kulut­ta­jal­le hinn­an­nousu tun­tui­si juu­ri mis­sään. Sama­han toi­mi muu­ten öljyn­kin koh­dal­la. Sen hin­ta kol­min­ker­tais­tui vii­me vuon­na $50->$150. Bens­a­pum­pul­la hin­ta kui­ten­kin nousi vain joi­tain kym­me­niä prosentteja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  192. Art­tu­rin kans­sa kes­kus­te­lu on hyvin vai­ke­aa, kos­ka et tie­dä mitään maa­ta­lous­po­li­tiik­ka-tie­tee­na­lan perusteista.
    Nykyi­nen dokt­rii­ni, jota WTO ja EU:n ns. libe­raa­lit aja­vat läh­tee sii­tä, että tuil­la on ensin­nä­kin vil­je­ly­vel­voi­te. Ts. sinun on vil­jel­tä­vä, jot­ta saat tukia. Toi­sek­seen tuet pyri­tään aset­ta­maan siten, että ne eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, vaan ne yrit­tä­jä tekee markkinalähtöisesti.
    Eli vil­je­li­jän on vil­jel­tä­vä ja lah­joi­tet­ta­va tuot­teet eteen­päin tuki­po­tin saa­dak­seen. Se, mitä ja miten hän vil­je­lee, mää­räy­tyy sit­ten mark­ki­noil­la eli tuot­tei­den anta­ma kan­nat­ta­vuus mää­rit­tää yrit­tä­jän toiminnan.
    Tuo­hon toi­seen kom­ment­ti­si sanoi­sin, että ymmär­rät kyl­lä hin­nan­muo­dos­tuk­sen sil­loin kun osta­jia ja myy­jiä on pal­jon (ns. täy­del­li­nen kil­pai­lu). Mut­ta mites sit­ten käy, kun myy­jiä onkin vähem­män, esim. vain muu­ta­ma moni­kan­sal­li­nen yhtiö, jos pää­osa maa­il­man mais­ta on ulkois­ta­nut ruu­an­tuo­tan­non? Itse asias­sa näin kävi­si jo, vaik­ka pel­käs­tään Suo­mi yksi­puo­li­ses­ti luo­pui­si ruu­an­tuo­tan­nos­ta. Nyt ruo­kaa tar­jo­aa 50 000 vil­je­li­jää ja lisäk­si on tuonn­nin mah­dol­li­suus. Jos vil­je­li­jät jää­vät pois mark­ki­noil­ta, ei jäl­jel­le jää kuin pari kes­kus­lii­ket­tä, jot­ka tuo­vat tuot­teet ja jake­le­vat kaup­piail­le. Tuos­sa joku jo ker­toi­kin, että näis­sä tuon­ti­ruu­an varas­sa elä­vis­sä mais­sa on kor­keam­mat kulut­ta­ja­hin­nat (itse en ole käy­nyt tar­kis­ta­mas­sa), vaik­ka raa­ka-aineet tule­vat­kin heil­le maailmanmarkkinahinnoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  193. Paalimies:“Mitä arve­let hin­noil­le tapah­tu­van kun myy­jä saa tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa, mak­soi mitä maksoi. ”

    No, mitä tapah­tuu? Kaik­ki minun alu­een kaup­pi­aat tie­tä­vät var­sin hyvin, että minun on pak­ko ostaa ruo­kaa vähin­tään ker­ran vii­kos­sa, yleen­sä useam­min­kin, tai nään­nyn näl­kään. Ruo­ka­va­ras­to­ni ovat siis vie­lä pal­jon vähäi­sem­mät kuin mitä ne ovat Suo­men val­tiol­la, jol­la on vil­jaa vähin­tään vuo­dek­si nyt kai jopa kah­dek­si siiloissaan. 

    Miten he tätä hyvää kiris­tys­ti­lan­net­ta käyt­tä­vät hyväk­seen hinnoittelussaan?

    Eh, eivät miten­kään, kos­ka tie­tä­vät, että jos kaup­pa A nos­taa hin­to­jaan, niin siir­ryn kaup­paan B. Ja täs­mäl­leen sama pätee ruu­an maa­il­man­mark­ki­noil­la­kin. Jos joku maa nos­taa Suo­meen myy­tä­vän ruu­an hin­taa, niin Suo­mi ostaa sit­ten jos­tain muualta. 

    Ruu­an suh­teen hom­ma toi­mii vie­lä pal­jon parem­min kuin esim. öljyn. Toi­sin kuin ruo­kaa, öljyä tuo­te­taan vain muu­ta­mas­sa maa­il­man maas­sa ja kai­ken pääl­le osa niis­tä kuu­luu isoon kar­tel­liin OPECiin, joka oikeas­ti koor­di­noi hin­to­jen nos­te­lua sää­te­le­mäl­lä tuo­tan­toa. Vas­taa­va ei päde ruu­as­sa, jota tuo­te­taan kaik­kial­la maa­il­mas­sa, eikä sii­nä ole min­kään­lai­sia kartelleja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  194. Ilpo:“Täällä jot­kut luu­le­vat , että tuen pois­ta­mi­nen voi­si tapah­tua vain Suomessa.”

    Mikä tuos­sa oli­si mah­do­ton­ta? Siis kun puhu­taan kan­sal­li­sis­ta tuis­ta. EU-tukia Suo­mi ei tie­ten­kään voi yksin pois­taa, mut­ta mikä estäi­si Suo­mea pois­ta­mas­ta kan­sal­li­sia tukia?

    Ilmas­ton­muu­tos kuu­luu maa­ta­lou­teen ja nyt vaa­di­taan mei­tä tuot­ta­jia ilmas­ton­muu­tos­tal­koi­siin. Tähä emme saa suos­tua. Kaik­ki ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan teke­mäm­me toi­men­pi­teet on mak­set­ta­va 100 pro­sent­ti­ses­ti. Ts. nii­den on reli­soi­dut­ta­va kulut­ta­jan ruokapöydässä.”

    No, sii­tä vaan nos­ta­maan hin­to­ja! Kukaan ei ole mis­sään kiel­tä­nyt maa­ta­lous­tuot­ta­jia nos­ta­mas­ta hin­to­jaan. Sama pätee vaik­ka­pa hii­li­voi­maan. Sekin jou­tuu nos­ta­maan hin­to­ja mak­saak­seen CO2-kiin­tiön­sä. Jos hii­li­voi­ma tai suo­ma­lai­nen maa­ta­lous ei sit­ten pär­jää kil­pai­lus­sa vähem­män pääs­tö­jä tuot­ta­via vas­taan, niin se on sit­ten voi voi. Juu­ri sehän CO2-vero­jen yms. tar­koi­tus onkin, että ohja­taan tuo­tan­toa sel­lai­seen, joka tuot­taa vähem­män päästöjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  195. Art­tu­ri kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 9:33
    Paalimies:
    Mitä arve­let hin­noil­le tapah­tu­van kun myy­jä saa tie­tää että mei­dän on pak­ko ostaa, mak­soi mitä maksoi.

    Hin­noil­le ei käy yhtään mitään. Tämän tie­tää eka­luok­ka­lai­nen­kin, joka yrit­tää vaih­taa kiil­to­ku­vaa, joka on yli­mää­räi­nen kai­kil­la muil­la kave­reil­la. Myy­jien kil­pai­lu osta­jis­ta pitää hin­nat kurissa.”

    Minul­la on kym­me­nen arvo­ton­ta kiil­to­ku­vaa mut­ta sinul­ta puut­tuu ja tie­dän sinun on jos­tain syys­tä pak­ko ostaa juu­ri sel­lai­nen mikä minul­la on, voit tie­tys­ti yrit­tää ostaa sen sel­lai­sel­ta joka ei tie­dä osto­pak­kos­ta­si ja voit onnis­tua­kin ker­ran pari, tar­vit­see­ko jat­kaa, ellet ymmär­rä juon­ta lii­kee­lä­mä ei ole oikea alasi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  196. Ilpo:“Sekin on vie­lä aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että kulut­ta­jat las­ke­vat vesien rehe­vöi­ty­mi­sen ja muut maa­ta­lou­den hai­tat tuot­ta­jan piik­kiin. Itse­hän kulut­ta­jat vaa­ti­vat yhä hal­vem­paa ruo­kaa. Ette­kö te tajua, että nämä kak­si asi­aa eivät ole saman­ai­kai­ses­ti mahdollisia ?”

    Tämä on ihmeel­li­nen mant­ra “kulut­ta­jat vaa­ti­vat hal­vem­paa ruo­kaa”. Luu­let­ko, ettei sama päde ihan kaik­keen kulu­tuk­seen? Mik­si met­sä­teol­li­suus on pako­tet­tu lopet­ta­maan vesis­tö­jen pilaa­mi­nen, vaik­ka “kulut­ta­jat vaa­ti­vat hal­vem­paa paperia”? 

    Tajuat­ko, että tuo ei ole mikään argu­ment­ti? Jos vesis­tö­jen pilaa­mi­sen lopet­ta­mi­nen nos­taa suo­ma­lais­ten maa­ta­lous­tuot­tei­den hin­taa, niin sit­ten se nos­taa. Tuon jäl­keen kulut­ta­ja joko mak­saa sen kor­keam­man hin­nan tai ostaa tuot­teet jos­tain muu­al­ta. Mikä täs­sä on niin vai­kea ymmär­tää? Se, että kulut­ta­ja “vaa­tii” hal­paa ruo­kaa, ei ole min­kään­lai­nen argu­ment­ti min­kään suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  197. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 8:05
    Paa­li­mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:55
    “Onko “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. kir­joit­ta­val­le tun­tuu ole­van epä­sel­vää mitä tuot­ta­jat ajat­te­le­vat maa­ta­lous­tues­ta ehkä on syy­tä palaut­taa mie­liin pät­kä ‑95 tapahtumista

    Tuol­loin siis ‑95 lii­tyt­tiin EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­ja­hin­nat pudo­tet­tiin puo­leen ja kor­vat­tiin tuot­ta­jil­le maa­ta­lous­tuel­la, vil­je­li­jä ei siis hyö­dy mitään tuis­ta. Kulut­ta­ja puo­les­taan saa elin­tar­vik­kei­den raa­kaa­ineet puo­leen hin­taan siis kenen tas­kus­ta maa­ta­lous­tu­ki löy­tyy “Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim.merk. mielestä.”

    Oli­sin­ko mah­taa jopa itse ollut pai­kan pääl­lä… Mut­ta rajan­sa sen­tään lii­oit­te­lul­la­kin? Jos väi­te­tään että tuot­ta­ja ei hyö­dy tuis­ta mitään niin se on jo sen sor­tin lii­oit­te­lua että pien­tä rahaa.”

    Jos nyt selit­täi­sit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, tuo­tan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteis­kun­ta mak­saa minul­le 1 euron niin mis­sä on hyö­ty. Hyö­tyä on tie­tys­ti välil­li­ses­ti, tie­dän saa­va­ni var­mas­ti tuon tukieu­ron ja voin las­ke sen varaan mut­ta muu­ta hyö­tyä on vai­kea osoittaa.
    Tuki­ta­lou­des­ta on seu­ran­nut päin­vas­toin tuot­ta­jien tulo­jen romah­dus, tulot ovat puo­lit­tu­neet ja raken­nat rii­taa tyh­jäs­tä, näin­hän se usein on kun toi­meen­tu­lo käy niu­kak­si ale­taan rii­te­leen murusista.
    Vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki on osa EU:n liit­ty­mi­sen neu­vot­te­lu tulos­ta ja riit­tää kun vil­kai­see kart­taa mik­si näin on. Poh­joi­nen tuki on myön­tei­nen asia maa­ta­lou­del­le ja koko Suo­mel­le, väi­tä mitä tahan­sa muuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  198. Art­tu­ri kysyy:
    “Väi­tät­kö siis, että tuet vai­kut­ta­vat tuotantopäätöksiisi?”

    Tot­ta­kai vai­kut­taa. Nyt on vil­jan hin­ta + tuet romah­ta­neet sii­hen pis­tee­seen, että mei­dän vil­ja­ti­lal­la kyl­ve­tään ensi kevää­nä puo­let viher­ke­san­nol­le ja loput maus­te­kas­veil­le, vil­jaa ei yhtään. 

    Maus­te­kas­vien kans­sa voi tul­la mark­ki­noin­tion­gel­ma, mut­ta sittenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  199. Timo Ten­hu­nen: En ymmär­rä. Väi­tät, että tuet vai­kut­ta­vat sinun tuo­tan­to­pää­tök­sii­si, (mitä tuo­tat, mis­sä tuo­at ja kuin­ka pal­jon tuo­tat) jos ker­ta vähen­täi­sit tuo­tan­toa jos tukia ei olisi.

    Sinä siis tuo­tat eri mää­rän, kos­ka meil­lä on maataloustukia.

    No niin, nyt kun olem­me saa­neet tämän vää­rin­kä­si­tyk­sen oiot­tua, että tuet eivät vai­ku­ta tuo­tan­to­pää­tök­siin, voim­me alkaa kes­kus­te­le­maan sii­tä miten ne vai­kut­ta­vat tuotantopäätöksiin.

    Kos­ka ihmi­set noin kes­ki­mää­rin eivät vihaa rahaa, niin jos jos­sa­kin mak­se­taan tukia enem­män kuin muu­al­la siel­lä on myös enem­män tuet­tua toi­min­taa ver­rat­tu­na sii­hen, että tuet oli­si­vat kaik­kial­la saman suu­rui­sia. Sen lisäk­si voim­me sanoa, että kos­ka ihmi­set eivät noin kes­ki­mää­rin vihaa rahaa, niin jos tuem­me jotain me saam­me sitä enem­män. (Esim. sinä tuo­tat enem­män, kos­ka meil­lä on maa­ta­lous­tuet aina­kin oman kir­joit­ta­ma­si mukaan…)

    Näi­den itses­tään­sel­vyyk­sien totea­mi­sen jäl­keen voim­me poh­tia sitä onko sii­tä hyö­tyä, että alueil­la, jois­sa tuet ovat suu­rem­pia tuo­te­taan enem­män kuin mitä tuo­tet­tiai­siin, jos tuet oli­si­vat samat kaik­kial­la. Täs­tä on hait­taa, kos­ka koro­te­tut tuet mak­se­taan alueil­le, jois­sa maan­ta­lous tuot­taa huo­nom­min kuin alueil­le joil­le mak­se­taan pie­nem­mät tuet.

    Sit­ten tuis­ta yli­pään­sä. Tukien ansiois­ta ruo­kaa tuo­te­taan enem­män kuin sitä tuo­tet­tiai­siin ilman tukia. Tämän ansois­ta me tuo­tam­me jotain muu­ta vähem­män ja mei­dän elin­ta­som­me on alem­pa­na kuin se oli­si, jos tukia ei maksettaisi.

    Hin­to­jen mää­räy­ty­mi­ses­tä mark­ki­noil­la: On tot­ta, että jos jou­tui­sim­me osta­maan ruo­kam­me ainoas­taan yhdel­tä myy­jäl­tä se oli­si huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa kuin jos kes­ke­nään kil­pai­le­via myy­jiä on useita.

    Meil­lä ei ole mitään syy­tä pelä­tä, että yhden myy­jän mono­po­li oli­si kul­man taka­na, eikä meil­lä ole myös­kään syy­tä epäil­lä, että vaik­ka täl­lai­nen yhden myy­jän mono­po­li syn­tyi­si­kin, että se tuli­si kal­liim­mak­si kuin maa­ta­lous­tuet täl­lä het­kel­lä yhteiskunnalle.

    Kuten ruo­ka­kau­pas­ta huo­maam­me, kak­si­kin toi­mi­jaa kil­pai­le­vat ihan riit­tä­väs­ti, että kulut­ta­ja ei kär­si kovin paljoa.

    Paa­li­mies: Niil­lä myy­jil­lä on kova hin­ku pääs­tä irti arvot­to­mis­ta kiil­to­ku­vis­ta. Vaik­ka juu­ri se kiil­to­ku­va puut­tui­si­kin kokoel­mis­ta­ni, niin sen hin­ta pai­nui­si hyvin lähel­le nollaa.

    Voit aja­tel­la tätä yksin­ker­tai­sen esi­mer­kin kaut­ta: Ole­te­taan, että keräi­len EU-alu­een euro­ra­ho­ja ja kokoel­mis­ta­ni puut­tuu suo­ma­lai­nen 20 sen­tin kolik­ko. Minul­le on hyvin tär­ke­ää, että saan kokoel­ma­ni täy­del­li­sek­si. Sano­taan vaik­ka, että arvos­tan tätä suo­ma­lais­ta 20 sent­tiä tuhan­nen euron arvoi­sek­si. Mihin hin­taan saan ostet­tua 20 sen­tin koli­kon markkinoilta?

    On tot­ta, että jos myy­jä tie­tää, että olen val­mis mak­sa­maan 1000 euroa hän saat­taa pyy­tää koli­kos­ta sen ver­ran, mut­ta sil­loin joku toi­nen myy­jä on val­mis myy­mään hal­vem­mal­la. Tämä tois­tuu niin kau­an, että koli­kon hin­ta puto­aa hyvin lähel­le 20 sent­tiä. Sama meka­nis­mi toi­mii kai­kil­la muil­la­kin mark­ki­noil­la. Hin­nan mää­rää aina kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ei pelk­kä kysyntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  200. Paalimies:“Minulla on kym­me­nen arvo­ton­ta kiil­to­ku­vaa mut­ta sinul­ta puut­tuu ja tie­dän sinun on jos­tain syys­tä pak­ko ostaa juu­ri sel­lai­nen mikä minul­la on, voit tie­tys­ti yrit­tää ostaa sen sel­lai­sel­ta joka ei tie­dä osto­pak­kos­ta­si ja voit onnis­tua­kin ker­ran pari, tar­vit­see­ko jat­kaa, ellet ymmär­rä juon­ta lii­kee­lä­mä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kir­joi­tin, minul­la on “osto­pak­ko” joka­päi­väi­seen ruo­kaa­ni. Miten ihmees­sä tuo teo­ria­si ei sii­nä toi­mi, vaan saan ruo­ka­ni ostet­tua ilman sen kum­mem­paa kiris­tys­tä kaup­pi­aan suunnalta? 

    Oleel­lis­ta ruu­an koh­dal­la on huo­ma­ta vie­lä se, että kun men­nään puh­taa­seen nälän­hä­dän estä­mi­seen, eli pyri­tään tyy­dyt­tä­mään päi­vit­täi­nen kalo­ri­tar­ve, niin voi­daan syö­dä mel­kein mitä tahan­sa ruo­kaa. Ei siis tar­vi­ta juu­ri sitä sinun kiil­to­ku­vaa­si, vaan mikä tahan­sa kiil­to­ku­va käy. 

    Ne, jot­ka halua­vat juu­ri sen tie­tyn kiil­to­ku­van, niin mak­sa­koon itsen­sä sii­tä kipeäk­si, jos juu­ri se sat­tuu ole­maan kal­lis mark­ki­noil­la (vrt. joku yksit­täi­nen maa­ta­lous­tuo­te kal­lis­tuu hur­jas­ti). Tämä ei ole mikään syy yllä­pi­tää oma­va­rais­ta tuotantoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  201. Paa­li­mies
    “Jos nyt selit­täi­sit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, tuo­tan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteis­kun­ta mak­saa minul­le 1 euron niin mis­sä on hyöty.”

    Etkö tuo­ta ver­taa osaa laskea? 

    Jos sinul­le ei mak­set­tai­si tukea, oli­sit euron tap­piol­la ja var­maan­kin lopet­tai­sit resurs­sien haas­kaa­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­maan bis­nek­seen. Mut­ta mis­sä on se rahoit­ta­ja hyö­ty? Mitä jär­keä on rahoit­taa kan­nat­ta­ma­ton­ta toimintaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  202. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 13:18
    Paalimies:”Minulla on kym­me­nen arvo­ton­ta kiil­to­ku­vaa mut­ta sinul­ta puut­tuu ja tie­dän sinun on jos­tain syys­tä pak­ko ostaa juu­ri sel­lai­nen mikä minul­la on, voit tie­tys­ti yrit­tää ostaa sen sel­lai­sel­ta joka ei tie­dä osto­pak­kos­ta­si ja voit onnis­tua­kin ker­ran pari, tar­vit­see­ko jat­kaa, ellet ymmär­rä juon­ta lii­kee­lä­mä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kir­joi­tin, minul­la on “osto­pak­ko” joka­päi­väi­seen ruo­kaa­ni. Miten ihmees­sä tuo teo­ria­si ei sii­nä toi­mi, vaan saan ruo­ka­ni ostet­tua ilman sen kum­mem­paa kiris­tys­tä kaup­pi­aan suunnalta?”

    Saa­rel­ma kie­mur­te­lee kuin mato kou­kus­sa, osto­pak­ko syn­tyy kun luo­vu­taan omas­ta tuo­tan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­ta­ta­soa ja saa­ta­vuut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­la­ko se vas­ta kal­liik­si tuli­si. Tar­vit­sem­me ruo­kaa elääk­sem­me, ilman sateen­var­jo­ja tulem­me toi­meen mut­ta ilman ruo­kaa emme tai voit­han aina kokeilla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  203. Paa­li­mies: Niil­lä myy­jil­lä on kova hin­ku pääs­tä irti arvot­to­mis­ta kiil­to­ku­vis­ta. Vaik­ka juu­ri se kiil­to­ku­va puut­tui­si­kin kokoel­mis­ta­ni, niin sen hin­ta pai­nui­si hyvin lähel­le nollaa.

    Voit aja­tel­la tätä yksin­ker­tai­sen esi­mer­kin kaut­ta: Ole­te­taan, että keräi­len EU-alu­een euro­ra­ho­ja ja kokoel­mis­ta­ni puut­tuu suo­ma­lai­nen 20 sen­tin kolik­ko. Minul­le on hyvin tär­ke­ää, että saan kokoel­ma­ni täy­del­li­sek­si. Sano­taan vaik­ka, että arvos­tan tätä suo­ma­lais­ta 20 sent­tiä tuhan­nen euron arvoi­sek­si. Mihin hin­taan saan ostet­tua 20 sen­tin koli­kon markkinoilta?

    On tot­ta, että jos myy­jä tie­tää, että olen val­mis mak­sa­maan 1000 euroa hän saat­taa pyy­tää koli­kos­ta sen ver­ran, mut­ta sil­loin joku toi­nen myy­jä on val­mis myy­mään hal­vem­mal­la. Tämä tois­tuu niin kau­an, että koli­kon hin­ta puto­aa hyvin lähel­le 20 sent­tiä. Sama meka­nis­mi toi­mii kai­kil­la muil­la­kin mark­ki­noil­la. Hin­nan mää­rää aina kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ei pelk­kä kysyntä.”

    Art­tu­rin teo­ria toi­mii hie­nos­ti kun kuvia on tar­jol­la mut­ta mikä idea on tar­jo­ta arvot­to­mia kuvia, KYSYNTÄ LUO TARJONNAN eikä päin vas­toin ja ei tar­vit­se olla kum­mo­nen­kaan myy­jä kun taju­aa että hin­taa voi nos­taa kun tie­tää osta­jal­la ole­van osto­pa­kon, juu­ri tämä on syy­nä että ruo­ka­huol­to on yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, hin­nat kar­kaa­vat hel­pos­ti jos­ta saim­me esi­ma­kua pari vuot­ta sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  204. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 13:38
    Paalimies
    “Jos nyt selit­täi­sit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, tuo­tan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteis­kun­ta mak­saa minul­le 1 euron niin mis­sä on hyöty.”

    Etkö tuo­ta ver­taa osaa laskea?

    Jos sinul­le ei mak­set­tai­si tukea, oli­sit euron tap­piol­la ja var­maan­kin lopet­tai­sit resurs­sien haas­kaa­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­maan bis­nek­seen. Mut­ta mis­sä on se rahoit­ta­ja hyö­ty? Mitä jär­keä on rahoit­taa kan­nat­ta­ma­ton­ta toimintaa?”

    Miten Syl­ves­te­rin sit­ten kävi­si, kuo­li­sit näl­kään vai, kysy­mys ei kui­ten­kaan ollut täs­tä vaan sii­tä kuka hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, hyö­ty­jä on kiis­tat­ta kulut­ta­ja joka saa 2 euron tuot­teen 1 eurolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  205. Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 12:23

    raken­nat rii­taa tyh­jäs­tä, näin­hän se usein on kun toi­meen­tu­lo käy niu­kak­si ale­taan rii­te­leen murusista.
    Vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki on osa EU:n liit­ty­mi­sen neu­vot­te­lu tulos­ta ja riit­tää kun vil­kai­see kart­taa mik­si näin on. Poh­joi­nen tuki on myön­tei­nen asia maa­ta­lou­del­le ja koko Suo­mel­le, väi­tä mitä tahan­sa muuta.”

    Ensin­nä­kin puhu­taan­ko “murusis­ta” jos vaik­ka Mart­ti­lan kokoi­sen 100 leh­män tukie­ro on 80.000 euroa? Tai 150 leh­mää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minus­ta ne eivät ole murusia mut­ta jos on yltä­kyl­läi­siin tukiin tot­tu­nut niin ehkä sit­ten? Kyl­lä sii­nä kun inves­toin­ti­pää­tös­tä tuol­lai­ses­ta 150 nave­tas­ta teet niin 70.000 vuo­des­sa ihan kivas­ti tun­tuu tulopuolella?

    Ja mitä taas rii­dan haas­ta­mi­seen ja muu­hun tulee niin en minä suin­kaan ole ainoa joka näi­tä asioi­ta käsit­te­lee. Muis­tat var­maan Huit­tis­ten kokouk­sen? Tukie­ro­ja­han se? Löy­tyy täs­tä­kin link­ke­jä tukie­ro­ja käsit­te­le­viin jut­tui­hin. Ja vii­mei­sin tämän päi­vän Maa­seu­dus­ta otsi­kol­la “Tuet ohjaa­vat” ja teks­ti­nä “Jo on aikoi­hin elet­ty, kun MTK halu­aa estää jät­tiyk­si­köi­den syn­ty­mi­sen kor­keam­man tuen alueil­le. Vas­ta nyt­kö on huo­mat­tu että kor­keam­mat tuet ohjaa­vat tuo­tan­non sijoit­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Kyl­lä­hän tähän oli­si pitä­nyt herä­tä aiem­min ja olla aktii­vi­ses­ti pois­ta­mas­sa aluei­den väli­siä tukie­ro­ja. Voi­si kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mut­ta että har­vas­sa lie­ne­vät ne joka pys­ty­vät asia­pe­rus­teil­la kiis­tä­mään yli­kom­pen­soi­vien tukie­ro­jen olams­sao­lon? Siis asia­pe­rus­teil­la. Aina tie­tys­ti löy­tyy tukie­ron puo­lus­ta­jia kos­ka poh­joi­sen puo­lel­la tukie­ros­ta sel­keäs­ti hyödytään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  206. Joka alal­la on oma slan­gin­sa, joka ulko­puo­li­sil­le avau­tuu huo­nos­ti. Näin on käy­nyt esim. Art­tu­ril­le tämän maa­ta­lous­asian kanssa.
    Vie­lä ker­ran. Nyky­tuet mah­dol­lis­ta­vat minul­le, että olen vil­je­li­jä. Jos nii­tä ei oli­si, teki­sin jota­kin muu­ta. Tuet eivät mää­rää, mitä minä vil­je­len. Sen pää­tän itse puh­taas­ti talou­del­li­sil­la perus­teil­la omas­sa yrityksessäni.
    Nyky­tuet eivät myös­kään mää­rää, että jon­kun tuo­tan­no­na­lan oli­si sijoi­tut­ta­va tiet­tyyn paik­kaan. Sekin mää­räy­tyy puh­taas­ti mark­ki­noi­den mukaan. Aivan hyvin leh­miä voi­daan pitää vaik­ka Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa (anta­kaa sen Mii­nan vain olla siel­lä Vuo­saa­res­sa!). Poh­joi­nen tuki ei lisää tuo­tan­toa poh­joi­ses­sa, sen kiin­tiöt estä­vät. Vie­lä vähem­män se vähen­tää sitä ete­läs­sä, eivät tuot­ta­jat ole tois­ten­sa kil­pai­li­joi­ta, aina­kin osuu­kun­nil­la on sään­tö­jen­sä mukaan vel­vol­li­suus ostaa kaik­ki tar­jol­la ole­va mai­to jäse­nil­tään samal­la hin­nal­la. Pää­sään­töi­ses­ti mei­je­rit vie­lä toi­voi­si­vat enem­män mai­toa kuin saa­vat. Se, että tuki­jär­jes­tel­mä on eri­lai­nen ete­läs­sä kuin poh­joi­ses­sa, joh­tuu EU-liit­ty­miss­so­pi­muk­ses­ta, jon­ka täyt­ty­mis­tä sekä naa­pu­ri­maat että komis­sio hauk­ka­na valvovat.
    Ete­län ja poh­joi­sen mai­don­tuot­ta­jil­la ei ole kan­nat­ta­vuus­ta­sos­sa eroa. Suh­teel­li­nen kan­nat­ta­vuus mui­hin tuo­tan­no­na­loi­hin ver­rat­tu­na kyl­lä on ete­läs­sä huo­nom­pi. Heil­lä on pal­jon mui­ta­kin hou­kut­te­le­via vaih­toeh­to­ja sekä maa­ta­lou­den sisäl­lä että ulko­puo­lel­la. Ete­läs­sä oli­si jopa joi­ta­kin kar­ta­noi­ta, joil­la oli­si jopa jär­ke­vät edel­ly­tyk­set aloit­taa mai­don­tuo­tan­to, kiin­tiöt­kään eivät jar­rut­tai­si. Mut­ta esim. Wahl­ro­sil­la on tuot­ta­vam­paa­kin teke­mis­tä kuin leh­mien lyp­sä­mi­nen. Wahl­ro­sin kal­tai­sia var­ten oli­si ehkä syy­tä sää­tää tukiin leh­män­pi­to­pak­ko, ennen­kuin tuo­tan­toa saa­tai­siin lisää ete­lään. Poh­joi­ses­sa (hul­luim­mat) laa­jen­ta­jat ovat enti­siä rin­ta­ma­mies­ti­lo­ja. Heil­le tie on kyl­lä sul­jet­tu ete­läs­sä maan lii­an kor­kean hin­nan takia. Sitä ei voi mil­lään sopi­muk­sil­la muuk­si muuttaa. 

    Kuten ruo­ka­kau­pas­ta huo­maam­me, kak­si­kin toi­mi­jaa kil­pai­le­vat ihan riit­tä­väs­ti, että kulut­ta­ja ei kär­si kovin paljoa.”
    Minul­le, joka tie­dän, mitä ruu­an raa­ka-aineet oikeas­ti mak­sa­vat, ruo­ka­kau­pas­sa käyn­ti ker­too joka ker­ran aivan päin­vas­tais­ta. Tuo ylhääl­lä kuvail­tu lei­pä­osas­ton tilan­ne oli sii­tä oiva esi­merk­ki. Tie­tys­ti sekin pan­tiin vil­je­li­jän syyksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  207. Paa­li­mies:

    mikään ei takaa hin­ta­ta­soa ja saa­ta­vuut­ta sen jälkeen.

    Ulko­maa­lais­ten maan­vil­je­li­jöi­den ahneus takaa sen parem­min kuin koti­mai­set maa­ta­lous­tuet ja koti­mais­ten vil­je­li­jöi­den ahneus.

    Suo­mes­sa pys­tyy jo nyky­ään elä­mään pel­käs­tään ulko­mail­la tuo­te­tul­la ruo­al­la. Jos suo­ma­lai­nen maa­ta­lous ajet­tai­siin alas, niin mark­ki­nat teki­si­vät tämän entis­tä hel­pom­mak­si — ei vaikeammaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  208. Paa­li­mies: Joo ruo­kaa on pak­ko saa­da, mut­ta ruo­kaa ei ole pak­ko saa­da sil­tä tie­tyl­tä myy­jäl­tä. Myy­jä voi käyt­tää hyväk­seen mark­ki­na-ase­maa vain jos hän hal­lit­see koko markkinoita.

    Ruo­an suh­teen ei ole kyse täs­tä, vaan myy­jät kil­pai­le­vat kes­ke­nään. Myy­jä tie­tää, että osta­jan on pak­ko ostaa ruo­kan­sa jos­tain, mut­ta hän tie­tää myös, että jos hän yrit­tää pyy­tää kus­tan­nuk­si­aan kor­keam­paa hin­taa, joku muu on val­mis myy­mään hal­vem­mal­la. Ruo­an mark­ki­nat toi­mi­vat aivan kuten muut­kin mark­ki­nat. Tämän huo­maam­me mais­ta, jois­sa ei har­joi­te­ta maa­ta­lout­ta. Ne kukois­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin muut­kin maat. (Ilman maa­ta­lous­tu­kien rasitetta)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  209. Lai­tan tähän vie­lä tilas­toa mai­to­ti­lo­jen tulois­ta eri tukia­lueil­la. Läh­de kir­jan­pi­toi­ti­lat MTT:n Taloustohtorista.
    Tun­nus­lu­ku yrit­tä­jä­tu­lo, koh­de­jouk­ko suu­ret mai­to­ti­lat v. 2007.
    tukia­lue B 68 200 euroa
    tukia­lue C1 50 100 euroa
    tukia­lue C2 50 500 euroa
    tukia­lue C2P 30 200 euroa
    tukia­lue C3 54 300 euroa
    (Tukia­lueil­ta A ja C4 on niin vähän kir­jan­pi­to­ti­lo­ja koh­deo­tok­ses­sa, että niis­tä ei anne­ta kes­kiar­voa julkisuuteen.)
    Tämän koko­luo­kan tilat ovat yleen­sä sen­ver­ran suu­ria, että tilal­la työs­ken­te­lee vähin­tään 2 yrit­tä­jää, joil­le tuo yrit­tä­jä­tu­lo jakaantuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  210. Jos nyt selit­täi­sit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, tuo­tan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteis­kun­ta mak­saa minul­le 1 euron niin mis­sä on hyöty

    Miten Syl­ves­te­rin sit­ten kävi­si, kuo­li­sit näl­kään vai, kysy­mys ei kui­ten­kaan ollut täs­tä vaan sii­tä kuka hyö­tyy tuki­ta­lou­des­ta, hyö­ty­jä on kiis­tat­ta kulut­ta­ja joka saa 2 euron tuot­teen 1 eurolla

    Paa­li­mie­hel­lä on nyt pie­ni vika logii­kas­saan. Paa­li­mies ei ole teh­nyt kah­den euron tuo­tet­ta, vaan yhden euron tuot­teen, ja has­san­nut sen yhden euron tuot­teen teke­mi­seen 2 euroa. Tuo kun ei kovin hyvää lii­ke­toi­min­taa ole, Paa­li­mies jou­tuu käy­mään veron­mak­sa­jan kuk­ka­rol­la pysyäk­seen lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni. Syl­ves­te­ri voi tuon euron tuot­teen käy­dä osta­mas­sa maa­il­mal­ta, joten edun­saa­ja on kyl­lä aika yksi­kä­sit­tei­ses­ti Paa­li­mies. Otta­mat­ta täs­sä nyt sen enem­pää sii­hen kan­taa, että onko Paa­li­mie­hen tuke­mi­nen yhteis­kun­nan kan­nal­ta toi­vot­ta­vaa vai ei. 

    (Myön­net­tä­köön, että koko­naan ilman maa­ta­lous­tu­kia tuo­te toden­nä­köi­ses­ti oli­si yli euron tuo­te, mut­ta tus­kin kui­ten­kaan kah­den euron. Jos oli­si yli kah­den, brys­se­lis­sä ja wto:n kokous­ten edes­sä oltai­siin tali­kot tanas­sa vaa­ti­mas­sa maa­ta­lous­tu­kien lopettamista)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  211. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50

    Lai­tan tähän vie­lä tilas­toa mai­to­ti­lo­jen tulois­ta eri tukia­lueil­la. Läh­de kir­jan­pi­toi­ti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Talous­toh­to­ris­ta joo… Las­ke sii­tä samas­ta aineis­tos­ta sel­lai­nen kuin tukien osuus lii­ke­vaih­dos­ta ja palaa nii­den luku­jen kans­sa sit­ten asiaan?

    Mitä taas kan­nat­ta­vuu­teen tulee niin Talous­toh­to­ris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja nii­den yhdys­vai­ku­tus ja yhteys reaa­li­maa­il­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juu­ri juh­li­ta. Vaik­ka­pa sel­lai­nen luku kuin kone­pois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­pe­rin parem­pi kan­nat­ta­vuus niin “yli­mää­räi­nen” on lai­tet­tu “muka­vuus­han­kin­ta­na” ja “tilin­pää­tö­sos­to­na” uuteen trak­to­riin ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­ta­vuus onkin samaa tasoa kuin alun­pe­rin huo­nom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tar­koi­tan? Tai pitäi­si ainakin? 

    Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti suh­tau­dun noi­hin lukui­hin tie­tyl­lä varauk­sel­la tai nii­den käyt­tä­mi­seen ver­tai­luai­neis­to­na. Taka­na on pait­si tuet niin myös talou­del­li­set mah­dol­li­suu­det ja pää­tök­set nii­den taka­na. Jos halu­taan tilo­ja ver­ra­ta toi­siin­sa niin mie­les­tä­ni oikea läh­tö­koh­ta on ottaa saman­ko­koi­set tilat ja ver­ra­ta nii­den tukia toi­siin­sa kuten tässä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    on teh­ty. Ja kuten tuol­la­kin sano­taan niin
    “Edel­li­sis­sä tuki­neu­vot­te­luis­sa esi­te­tyt tila­mal­li­las­kel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käy­tän­töä. Las­kel­mat oli­vat tar­koi­tus­ha­kui­sia, ja nii­den avul­la halut­tiin hävit­tää tukie­rot eri tukia­luei­den välil­tä. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat ovat teh­neet kes­kuu­des­saan muu­ta­man tilan osal­ta las­kel­mat tukie­rois­ta, ja las­kel­mien lop­pu­tu­lok­set eli tukie­ron suu­ruus yllät­ti pis­to­ko­keen teki­jät­kin. Esi­mer­kit ovat todel­li­sia tilan­tei­ta ole­mas­sa ole­vil­ta tiloil­ta, mikä tar­koit­taa aina­kin Ete­lä-Suo­mes­sa sitä, että pel­to­tu­kien opti­moin­ti onnis­tuu har­voin. Eläin­mää­rät ja ‑lajit mää­rää­vät sen, mitä pel­loil­la kul­loin­kin kasvaa.”

    Mut­ta että las­kel­mia on monenlaisia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  212. Timo Ten­hu­nen: Tuet vai­kut­ta­vat tuo­tan­to­pää­tök­siin vaik­ka ne eivät mää­räi­si­kään yhtään mitään.

    Aivan samal­la taval­la kuin hin­nat­kin vai­kut­ta­vat tuo­tan­to­pää­tök­siin, mut­ta eivät määrää.

    Jos siis myön­nät, että eri­suu­rien tukien kans­sa maa­ta­lous­tuot­tei­ta tuo­te­taan enem­män siel­lä mis­sä tuet ovat suu­rem­pia ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa tuet ovat kaik­kial­la yhtä­suu­ret, niin myön­nät, että maa­ta­lous­tuet siir­tä­vät tuo­tan­toa sil­le sopi­vil­ta alueil­ta sil­le sopi­mat­to­mil­le alueille.

    Tämä on rasi­te mei­dän hyvinvoinnillemme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  213. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 14:24

    Poh­joi­nen tuki ei lisää tuo­tan­toa poh­joi­ses­sa, sen kiin­tiöt estävät.”

    Tähän­kin sopii tämä jut­tu päi­vän Maa­seu­dus­ta otsi­kol­la “Tuet ohjaa­vat” ja teks­ti­nä “Jo on aikoi­hin elet­ty, kun MTK halu­aa estää jät­tiyk­si­köi­den syn­ty­mi­sen kor­keam­man tuen alueil­le. Vas­ta nyt­kö on huo­mat­tu että kor­keam­mat tuet ohjaa­vat tuo­tan­non sijoit­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Kyl­lä­hän tähän oli­si pitä­nyt herä­tä aiem­min ja olla aktii­vi­ses­ti pois­ta­mas­sa aluei­den väli­siä tukie­ro­ja. Voi­si kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mut­ta että MTK esit­tää tuki­leik­kauk­sia isoil­le poh­joi­seen teh­tä­vil­le nave­toil­le. Ja mik­si? No juu­ri sik­si että kos­ka kan­nat­ta­vuus on siel­lä parem­pi niin nii­tä sin­ne teh­täi­siin. Jo se että joku tosis­saan suun­nit­te­lee osoit­taa että kan­nat­ta­vuus on parem­pi. Ja kiin­tiöt eivät tosi­aan estä mitään, MTK pyr­kii estä­mään. Joh­tuen kol­mes­ta sei­kas­ta. Yksi: mui­den tukieu­rot pie­ne­ne­vät kos­ka tuel­la on alue­koh­tai­nen mak­si­mi ja se jae­taan mai­to­lit­roil­la. Kak­si: jos kulut­ta­ja­puo­lel­la nousee tie­toi­suus 1.000 leh­män nave­tas­ta ja tie­to 1.000.000 euron tukie­ros­ta vuo­des­sa niin voi nous­ta kiusal­li­sia kysy­myk­siä. Tukie­ros­ta ja tuen tasos­ta yleen­sä­kin. Kol­me: jos tuo­tan­to laa­je­nee poh­joi­ses­sa niin EU rupe­aa kyse­le­mään että “Mites noi­den tukien kans­sa kun tuo­tan­to tun­tuu siir­ty­vän nii­den peräs­sä?”. Mut­ta että pyri­tään estä­mään se että tukie­ro ei näkyi­si niin konkreettisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  214. Minul­la on kym­me­nen arvo­ton­ta kiil­to­ku­vaa mut­ta sinul­ta puut­tuu ja tie­dän sinun on jos­tain syys­tä pak­ko ostaa juu­ri sel­lai­nen mikä minul­la on, voit tie­tys­ti yrit­tää ostaa sen sel­lai­sel­ta joka ei tie­dä osto­pak­kos­ta­si ja voit onnis­tua­kin ker­ran pari

    No hei Paa­li­mies, jos ker­ran olet ruo­an­tuot­ta­ja niin sinä­hän voit nos­taa sen tuot­ta­ma­si ruo­an hin­nan vaik­ka kym­men­ker­tai­sek­si nykyi­ses­tä. Vaik­ka sahaan­kin omaa oksaa­ni, pal­jas­tan täs­sä että minun on pak­ko ostaa itsel­le­ni ja per­heel­le­ni ruo­kaa, joten voit siis hyvin nos­taa hin­nan kuin­ka kor­keal­le tahan­sa. Saa­tan tosi­aan hinn­an­nos­to­si jäl­keen yrit­tää ostaa ruo­ka­ni jol­ta­kul­ta muul­ta joka ei satu tie­tä­mään että minun on pak­ko syö­dä, mut­ta sehän ei tule onnis­tu­maan kuin ker­ran tai pari, var­sin­kin jos pal­jas­tat muil­le­kin ruo­an­tuot­ta­jil­le sen salai­suu­den että minun on pak­ko syödä! 

    tar­vit­see­ko jat­kaa, ellet ymmär­rä juon­ta lii­kee­lä­mä ei ole oikea alasi.

    Lii­ke-elä­mä ei tosi­aan ole oikea ala jom­mal­le­kum­mal­le meistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  215. Paalimies:“Saarelma kie­mur­te­lee kuin mato kou­kus­sa, osto­pak­ko syn­tyy kun luo­vu­taan omas­ta tuo­tan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­ta­ta­soa ja saa­ta­vuut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­la­ko se vas­ta kal­liik­si tuli­si. Tar­vit­sem­me ruo­kaa elääk­sem­me, ilman sateen­var­jo­ja tulem­me toi­meen mut­ta ilman ruo­kaa emme tai voit­han aina kokeilla”

    Minä en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tuo­ta lain­kaan ruo­kaa. Minä siis olen jo tuos­sa osto­pa­kos­sa. Sitä koi­tin kuva­ta sil­lä, että olen alu­ee­ni kaup­piai­den armoil­la. Mik­si ihmees­sä en ole huo­lis­sa­ni, että olen täs­sä tilan­teee­sa? Ker­taa­kaan ei ole ruo­ka lop­pu­nut, vaik­ka omat varas­to­ni ovat pal­jon pie­nem­mät kuin Suo­mel­la valtiona. 

    Kuten kir­joi­tin, kal­liin ruu­an voi tar­vit­taes­sa kor­va­ta hal­val­la, jos on huo­lis­saan sii­tä, ettei ole varaa ostaa ruo­kaa. Itse aina­kin syön täl­lä het­kel­lä pal­jon kal­liim­min kuin minun tar­vit­si­si, jos koit­tai­sin ainoas­taan pitää nälän loitolla.

    Ruu­an suh­teen tämä on pal­jon hel­pom­paa kuin vaik­ka­pa ener­gian. Minun on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa kor­va­ta tar­vi­se­ma­ni säh­kö jol­lain muul­la, jos sen hin­ta nousee kuin kor­va­ta nykyi­sin syö­mä­ni ruo­ka perus­vil­ja­tuot­teil­la, jois­ta saan saman kalo­ri­mää­rän, mut­ta jot­ka mak­sa­vat mur­to-osan nykyi­ses­tä ruo­ka­ni hinnasta. 

    Mik­si siis jat­kat tuon olkiu­kon hak­kaa­mis­ta, vaik­ka sii­hen on use­aan ker­taan vastattu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  216. Paalimies:“ei tar­vit­se olla kum­mo­nen­kaan myy­jä kun taju­aa että hin­taa voi nos­taa kun tie­tää osta­jal­la ole­van osto­pa­kon, juu­ri tämä on syy­nä että ruo­ka­huol­to on yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, hin­nat kar­kaa­vat hel­pos­ti jos­ta saim­me esi­ma­kua pari vuot­ta sitten.”

    Mil­lä tavoin ruo­ka­huol­to on yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa? Onko suo­ma­lai­nen maan­vil­je­li­jä joten­kin pako­tet­tu myy­mään ruo­kan­sa kiin­te­ään hin­taan val­tiol­le? Ei. Onko ruu­as­sa jotain val­tion hin­ta­sään­nös­te­lyä? Ei. 

    Mitä pari vuot­ta sit­ten sinus­ta tapah­tui? Kuin­ka mon­ta suo­ma­lais­ta kuo­li näl­kään? Kuin­ka moni edes kär­si nälästä? 

    Hin­nat pomp­pi­vat _enemmän_ sil­loin, jos tuot­ta­jien tulot eivät rii­pu sii­tä tuo­tan­nos­ta, vaan jos­tain aivan muus­ta kuten tukiai­sis­ta, kos­ka sil­loin hin­nan nousu ei joh­da saman­lai­seen insen­tii­viin lisä­tä tuo­tan­toa. Tai vas­taa­vas­ti, jos las­ke­va hin­ta ei saa tuot­ta­jaa lopet­ta­maan tuo­tan­toa, kos­ka se ei ole hänel­le kan­nat­ta­vaa, las­ke­vat hin­nat pal­jon enem­män kuin las­ki­si­vat mark­ki­noi­den ohjaa­ma­na. Tukiai­set eivät siis vähen­nä hin­to­jen hei­lah­te­lua, vaan lisää­vät sitä, kos­ka pois­ta­vat nor­maa­lin hin­to­jen ohjaus­me­ka­nis­min tarjontapuolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  217. Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50

    Lai­tan tähän vie­lä tilas­toa mai­to­ti­lo­jen tulois­ta eri tukia­lueil­la. Läh­de kir­jan­pi­toi­ti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noi­ta Talous­toh­to­rin luku­ja tut­kis­ke­let niin on kan­nat­taa pereh­tyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­li­seen kritiikkiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  218. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 14:14
    Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 12:23
    “raken­nat rii­taa tyh­jäs­tä, näin­hän se usein on kun toi­meen­tu­lo käy niu­kak­si ale­taan rii­te­leen murusista.
    Vie­lä ker­ran, poh­joi­nen tuki on osa EU:n liit­ty­mi­sen neu­vot­te­lu tulos­ta ja riit­tää kun vil­kai­see kart­taa mik­si näin on. Poh­joi­nen tuki on myön­tei­nen asia maa­ta­lou­del­le ja koko Suo­mel­le, väi­tä mitä tahan­sa muuta.”

    Ensin­nä­kin puhu­taan­ko “murusis­ta” jos vaik­ka Mart­ti­lan kokoi­sen 100 leh­män tukie­ro on 80.000 euroa? Tai 150 leh­mää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minus­ta ne eivät ole murusia mut­ta jos on yltä­kyl­läi­siin tukiin tot­tu­nut niin ehkä sit­ten? Kyl­lä sii­nä kun inves­toin­ti­pää­tös­tä tuol­lai­ses­ta 150 nave­tas­ta teet niin 70.000 vuo­des­sa ihan kivas­ti tun­tuu tulopuolella?”

    Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hu­nen lait­toi osu­vas­ti noi­ta näkyville.

    tukia­lue B 68 200 euroa
    tukia­lue C1 50 100 euroa
    tukia­lue C2 50 500 euroa
    tukia­lue C2P 30 200 euroa
    tukia­lue C3 54 300 euroa

    Minä voin kyl­lä sen­kin ker­toa jon­ka tie­sin käy­tän­nön vil­je­li­jä­nä jo ennes­tään­kin, poh­joi­nen tuki huk­kuu kor­keam­piin tuo­tan­to kus­tan­nuk­siin. Teo­rian­ne perus­tuu aja­tuk­sel­le että tuo­te­taan ete­län kus­tan­nuk­sil­la poh­joi­sel­la tukia­lu­eel­la se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta jo lan­nan levi­tys alan tar­ve pitää sii­tä huo­len. Minun mie­les­tä­ni voi­sit lopet­taa perus­teet­to­man rii­dan kyl­vön eri tukia­luei­den välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  219. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:12
    Paalimies:”ei tar­vit­se olla kum­mo­nen­kaan myy­jä kun taju­aa että hin­taa voi nos­taa kun tie­tää osta­jal­la ole­van osto­pa­kon, juu­ri tämä on syy­nä että ruo­ka­huol­to on yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa, hin­nat kar­kaa­vat hel­pos­ti jos­ta saim­me esi­ma­kua pari vuot­ta sitten.”

    Mil­lä tavoin ruo­ka­huol­to on yhteis­kun­nan kont­rol­lis­sa? Onko suo­ma­lai­nen maan­vil­je­li­jä joten­kin pako­tet­tu myy­mään ruo­kan­sa kiin­te­ään hin­taan val­tiol­le? Ei. Onko ruu­as­sa jotain val­tion hin­ta­sään­nös­te­lyä? Ei.”

    Kes­kus­te­lu on vai­ke­aa kun teil­lä on perus­asiat­kin hukas­sa, EU sää­te­lee tuot­ta­ja­hin­to­ja kiin­tiöil­lä, kesän­nöin­nil­lä, tuon­ti ja vien­ti luvil­la, tuo­tan­to luvil­la ja inter­ven­tio ostoilla.
    Hiu­kan yli kak­si vuot­ta sit­ten vil­ja lop­pui ja esim. veh­nän hin­ta nelin­ker­tais­tui lyhyes­sä ajas­sa, kesän­nöit­ti pakon pur­ka­mi­nen ja pari hyvää sato­vuot­ta ovat tasoit­ta­neet taas tilan­teen ja EU ostaa vil­jaa inter­ven­tio varas­toi­hin ettei hin­ta­ta­so romah­da ja pur­kaa nii­tä huo­noi­na sato­vuo­si­na ettei hin­nat hyp­pää pilviin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  220. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 17:53
    Paalimies:”Saarelma kie­mur­te­lee kuin mato kou­kus­sa, osto­pak­ko syn­tyy kun luo­vu­taan omas­ta tuo­tan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­ta­ta­soa ja saa­ta­vuut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­la­ko se vas­ta kal­liik­si tuli­si. Tar­vit­sem­me ruo­kaa elääk­sem­me, ilman sateen­var­jo­ja tulem­me toi­meen mut­ta ilman ruo­kaa emme tai voit­han aina kokeilla”

    Minä en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tuo­ta lain­kaan ruo­kaa. Minä siis olen jo tuos­sa osto­pa­kos­sa. Sitä koi­tin kuva­ta sil­lä, että olen alu­ee­ni kaup­piai­den armoil­la. Mik­si ihmees­sä en ole huo­lis­sa­ni, että olen täs­sä tilan­teee­sa? Ker­taa­kaan ei ole ruo­ka lop­pu­nut, vaik­ka omat varas­to­ni ovat pal­jon pie­nem­mät kuin Suo­mel­la valtiona.”

    Saa­rel­man kie­mur­te­lu jat­kuu, mik­si kään­nät kes­kus­te­lun itsee­si kun kysy­mys on kan­sa­kun­nan ruo­ka­huol­los­ta. Voim­me soi­tel­la Hol­lan­tiin johon­kin suu­reen elin­tar­vi­ke pörs­siin ja kysel­lä hin­to­ja, saa­tam­me saa­da hyvin­kin edul­li­sia tar­jouk­sia kun myy­jä tie­tää ettei mei­dän tar­vit­se ostaa mut­ta miten arve­let tar­jous­ten käy­vän kun myy­jä tie­tää että meil­lä on osto­pak­ko ja tur­ha on sanoa että kil­pai­lu­tam­me myy­jiä, sii­nä tilan­tees­sa emme kil­pai­lu­ta ketään vaan koe­tam­me pääs­tä pit­kiin ja var­moi­hin toi­mi­tus sopi­muk­siin ja se maksaa.
    Aja­tuk­se­na­kin tilan­ne on absur­di eikä mikään val­tio moi­seen ryh­dy kuin pakos­ta ja meil­lä ei ole sel­lais­ta pakkoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  221. Saarelma:“No, sii­tä vaan nos­ta­maan hin­to­ja! Kukaan ei ole mis­sään kiel­tä­nyt maa­ta­lous­tuot­ta­jia nos­ta­mas­ta hin­to­jaan.” ja “Tuon jäl­keen kulut­ta­ja joko mak­saa sen kor­keam­man hin­nan tai ostaa tuot­teet jos­tain muualta”

    Huo­maat­ko , että olet puhu­nut itse­si pussiin?

    Kun suo­ma­lai­nen tuot­ta­ja kas­vat­taa vil­jaa , juu­rek­sia , lihaa jne. ja nou­dat­taa kaik­kia ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön sää­dök­siä tun­nol­li­ses­ti, niin tuot­teen hin­ta nousee. Ja sil­loin kulut­ta­ja ostaa elin­tar­vik­keen­sa muu­al­ta, jos­sa lain­sää­dän­tö ei ole yhtä tiuk­ka , sii­tä ei väli­te­tä tai ei val­vo­ta eikä mak­se­ta sääl­li­siä palkkoja. 

    Et voi väit­tää tosis­sas­ti, että kuvaa­ma­si vapaa kil­pai­lu sopii maa­ta­lous­tuo­tan­toon. Onko mie­les­tä­si ter­vet­tä kehi­tys­tä vii­mei­sin sikas­kan­daa­li Ruot­sis­sa? Ruot­sa­lai­set tuot­ta­jat on ajet­tu niin ahtaal­le, että eläin­ten suo­je­lu sak­kaa. Onko ter­vet­tä kehi­tys­tä ulko­mail­la tapah­tu­va hor­mo­ni- ja anti­bioot­ti­ruo­kin­ta voi­ton mak­si­moi­mi­sek­si ja hin­nan halventamiseksi ?

    Kun suo­ma­lai­nen ruo­ka tuo­te­taan tule­vai­suu­des­sa kes­tä­vän kehi­tyk­sen vaa­ti­muk­sen mukai­ses­ti, niin sen tuot­ta­mi­nen mak­saa enem­män. Kun nos­tam­me hin­taa vaa­dit­ta­val­le tasol­le, niin sinä ostat ruo­ka­si kehit­ty­vis­tä mais­ta. Mik­si et osta ympä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti tuo­tet­tua ruo­kaa? Eikö vapaa kil­pai­lu ja mark­ki­na­ta­lous ole­kaan paras mal­li maa­pal­lon säi­ly­mi­sen kannalta ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  222. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:36
    Timo Ten­hu­nen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50
    “Lai­tan tähän vie­lä tilas­toa mai­to­ti­lo­jen tulois­ta eri tukia­lueil­la. Läh­de kir­jan­pi­toi­ti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noi­ta Talous­toh­to­rin luku­ja tut­kis­ke­let niin on kan­nat­taa pereh­tyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­li­seen kritiikkiin?”

    Täs­sä vas­ti­ne linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  223. Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41

    Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hu­nen lait­toi osu­vas­ti noi­ta näky­vil­le. Minä voin kyl­lä sen­kin ker­toa jon­ka tie­sin käy­tän­nön vil­je­li­jä­nä jo ennes­tään­kin, poh­joi­nen tuki huk­kuu kor­keam­piin tuo­tan­to kustannuksiin.”

    Tai sit­ten sii­hen voi olla muu­kin syy:
    “Mitä taas kan­nat­ta­vuu­teen tulee niin Talous­toh­to­ris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja nii­den yhdys­vai­ku­tus ja yhteys reaa­li­maa­il­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juu­ri juh­li­ta. Vaik­ka­pa sel­lai­nen luku kuin kone­pois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­pe­rin parem­pi kan­nat­ta­vuus niin “yli­mää­räi­nen” on lai­tet­tu “muka­vuus­han­kin­ta­na” ja “tilin­pää­tö­sos­to­na” uuteen trak­to­riin ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­ta­vuus onkin samaa tasoa kuin alun­pe­rin huo­nom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tar­koi­tan? Tai pitäi­si ainakin?”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  224. Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41

    Teo­rian­ne perus­tuu aja­tuk­sel­le että tuo­te­taan ete­län kus­tan­nuk­sil­la poh­joi­sel­la tukia­lu­eel­la se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta jo lan­nan levi­tys alan tar­ve pitää sii­tä huo­len. Minun mie­les­tä­ni voi­sit lopet­taa perus­teet­to­man rii­dan kyl­vön eri tukia­luei­den välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukie­rois­ta yrit­tää kes­kus­tel­la asial­li­ses­ti ja nume­roi­hin perus­tuen niin siel­tä tulee (perus­te­le­mat­to­mat) poh­joi­sen olo­suh­teet ja sit­ten joko kateus tai rii­dan kyl­vö. Jos oli­sin­kin ainoa mut­ta kun en var­mas­ti­kaan ole…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  225. Mik­ko Kivi­ran­ta kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 17:21
    Minul­la on kym­me­nen arvo­ton­ta kiil­to­ku­vaa mut­ta sinul­ta puut­tuu ja tie­dän sinun on jos­tain syys­tä pak­ko ostaa juu­ri sel­lai­nen mikä minul­la on, voit tie­tys­ti yrit­tää ostaa sen sel­lai­sel­ta joka ei tie­dä osto­pak­kos­ta­si ja voit onnis­tua­kin ker­ran pari

    No hei Paa­li­mies, jos ker­ran olet ruo­an­tuot­ta­ja niin sinä­hän voit nos­taa sen tuot­ta­ma­si ruo­an hin­nan vaik­ka kym­men­ker­tai­sek­si nykyi­ses­tä. Vaik­ka sahaan­kin omaa oksaa­ni, pal­jas­tan täs­sä että minun on pak­ko ostaa itsel­le­ni ja per­heel­le­ni ruo­kaa, joten voit siis hyvin nos­taa hin­nan kuin­ka kor­keal­le tahan­sa. Saa­tan tosi­aan hinn­an­nos­to­si jäl­keen yrit­tää ostaa ruo­ka­ni jol­ta­kul­ta muul­ta joka ei satu tie­tä­mään että minun on pak­ko syö­dä, mut­ta sehän ei tule onnis­tu­maan kuin ker­ran tai pari, var­sin­kin jos pal­jas­tat muil­le­kin ruo­an­tuot­ta­jil­le sen salai­suu­den että minun on pak­ko syödä!

    tar­vit­see­ko jat­kaa, ellet ymmär­rä juon­ta lii­kee­lä­mä ei ole oikea alasi.

    Lii­ke-elä­mä ei tosi­aan ole oikea ala jom­mal­le­kum­mal­le meistä.”

    Pals­ta vili­see mitä ihmeel­li­sem­piä kan­nan­ot­to­ja mitä­hän kivi­ran­ta tuol­la tar­koit­ti, nor­maa­li kau­pan­teos­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta mää­rää hin­nan mut­ta elin­tar­vik­keet on yhteis­kun­ta (EU) otta­nut kont­rol­liin­sa ja mitä vil­je­li­jät sil­le voi 3 pro­sent­tia kan­sas­ta, tuo­ta EU:n mää­rit­te­le­mään hin­taan tai lope­ta tuot­ta­mi­nen. Pals­tal­la on esi­tet­ty että lopet­ta­mal­la oman tuo­tan­non sai­sim­me ruo­kam­me hal­vem­mal­la en ole kui­ten­kaan näh­nyt yhtään las­kel­maa asias­ta, minun las­kel­mie­ni mukaan se tuli­si kal­liik­si, alla vie­lä omat laskelmani.

    Hyö­ty kan­san­ta­lou­del­le 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kus­tan­nuk­set ( aina­kin lyhyel­lä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulko­mail­le)+ 5 (elin­tar­vik­kei­den hin­ta)+ 1(EU:lta saa­tu maa­ta­lous­tu­ki) = 12.6
    Ero­tus n 10 mil­jar­dia???!! Tap­pio­ta kan­san­ta­lou­del­le lopet­ta­mal­la maa­ta­lous­tuo­tan­to Suomesta!?!?
    Kaik­ki nuo luvut ovat kaik­ki tar­kis­tet­ta­vis­sa ja lie­ne­vät aika oikein? Tie­ten­kin luvut kau­nis­tu­vat jos työt­tö­mil­le löy­tyy “oikei­ta töi­tä” nyky tilan­tees­sa kui­ten­kin mel­ko mah­do­ton­ta kun Vol­von hih­nat­kaan ei enää vedä.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  226. Olen luke­nut tuon tar­kas­tus­vi­ras­ton rapor­tin. Juu­ri sen takia valit­sin­kin ver­tai­luun tuon yrit­tä­jä­tu­lon, sii­hen eivät vai­ku­ta nuo rapor­tis­sa mai­ni­tut seikat.
    Koo­mis­ta kyl­lä, raport­ti ensin kri­ti­soi tiet­ty­jä asioi­ta talous­tut­ki­muk­ses­sa ja sit­ten suo­sit­te­lee asian kor­jaa­mis­ta taval­la, jos­sa nuo epä­var­muus­te­ki­jät nime­no­maan kulminoituvat.
    Art­tu­rin ymmär­rys näyt­tää edel­len ole­van las­ten­tar­ha­lai­sen tasoa ja alle­kin. Tuet vai­kut­ta­vat sen, että Suo­mes­sa ja kaik­kial­la muu­al­la­kin maa­il­mas­sa yli­pää­tän­sä har­joi­te­taan kau­pal­lis­ta maa­ta­lous­tuo­tan­toa. Sen, mitä ja mis­sä tuo­te­taan, mää­rää­vät kulut­ta­jat kaupassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  227. miten arve­let tar­jous­ten käy­vän kun myy­jä tie­tää että meil­lä on ostopakko

    His­to­rial­li­nen tuot­to ei ole tae tule­vas­ta, mut­ta kun pikai­ses­ti muis­te­len vii­me vuo­si­kym­me­nien tilan­tei­ta, jois­sa joil­la­kin kan­soil­la on “osto­pak­ko”, muis­te­len näi­hin tilan­tei­siin ennem­min liit­ty­vän “USAID”-tekstit vil­ja­säk­kien kyl­jis­sä kuin mui­den mai­den ruokakartellin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  228. Paa­li­mies, kans­sa­si on mah­do­ton­ta kes­kus­tel­la, kun ohi­tat sinul­le esi­te­tyt argu­men­tit aivan kuin nii­tä ei oli­si kos­kaan esi­tet­ty­kään. Käy­tin itseä­ni esi­merk­ki­nä tie­ten­kin sik­si, että minä olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vie­lä pal­jon enem­män riip­pu­vai­nen muil­ta oste­tus­ta ruu­as­ta kuin Suo­mi val­tio­na. Jos minul­la ei ole huol­ta ruu­an riit­tä­vyy­des­tä ja voin luot­taa sii­hen, että voin kil­pai­lut­taa myy­jiä, vaik­ka olen pal­jon pahem­mas­sa osto­pa­kos­sa kuin Suo­men val­tio, niin mik­sei sama toi­mi­si valtiolle? 

    Kuten kir­joi­tin, minä olen osto­pa­kos­sa vähin­tään ker­ran vii­kos­sa. Jos kukaan ei minul­le myy ruo­kaa, kuo­len näl­kään, kos­ka kaa­pis­sa­ni ei ole tuo­ta pidem­mäk­si aikaa mur­ki­naa. Suo­men val­tiol­la on varas­to­ja aina­kin vuo­dek­si kai­pa pidem­mäk­si­kin ajak­si. Mil­lä ihmeen perus­teel­la se on pahem­mas­sa osto­pa­kos­sa kuin minä? 

    Hir­vit­tä­väs­tä int­tä­mis­te­si huo­li­mat­ta et tois­tai­sek­si ole esit­tä­nyt _yhtään_ perus­tet­ta sil­le, mik­sei ulko­mais­ten toi­mit­ta­jien kil­pai­lut­ta­mi­nen oli­si mahdollista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  229. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 21:46 Hir­vit­tä­väs­tä int­tä­mis­te­si huo­li­mat­ta et tois­tai­sek­si ole esit­tä­nyt _yhtään_ perus­tet­ta sil­le, mik­sei ulko­mais­ten toi­mit­ta­jien kil­pai­lut­ta­mi­nen oli­si mahdollista.”

    Kun nyt noin hir­vit­tä­väs­ti intät niin ker­ro mik­si koti­mai­nen tuo­tan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pai­lut­ta­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia, syy­nä ei voi olla aina­kaan talou­del­li­set sei­kat sil­lä se tuli­si hir­vit­tä­vän kalliiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  230. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:44
    Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41
    “Teo­rian­ne perus­tuu aja­tuk­sel­le että tuo­te­taan ete­län kus­tan­nuk­sil­la poh­joi­sel­la tukia­lu­eel­la se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta jo lan­nan levi­tys alan tar­ve pitää sii­tä huo­len. Minun mie­les­tä­ni voi­sit lopet­taa perus­teet­to­man rii­dan kyl­vön eri tukia­luei­den välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukie­rois­ta yrit­tää kes­kus­tel­la asial­li­ses­ti ja nume­roi­hin perus­tuen niin siel­tä tulee (perus­te­le­mat­to­mat) poh­joi­sen olo­suh­teet ja sit­ten joko kateus tai rii­dan kyl­vö. Jos oli­sin­kin ainoa mut­ta kun en var­mas­ti­kaan ole…”

    Et sit­ten huo­man­nut tätä..

    Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hu­nen lait­toi osu­vas­ti noi­ta näkyville.

    tukia­lue B 68 200 euroa
    tukia­lue C1 50 100 euroa
    tukia­lue C2 50 500 euroa
    tukia­lue C2P 30 200 euroa
    tukia­lue C3 54 300 euroa”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  231. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:42
    Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41
    “Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hu­nen lait­toi osu­vas­ti noi­ta näky­vil­le. Minä voin kyl­lä sen­kin ker­toa jon­ka tie­sin käy­tän­nön vil­je­li­jä­nä jo ennes­tään­kin, poh­joi­nen tuki huk­kuu kor­keam­piin tuo­tan­to kustannuksiin.”

    Tai sit­ten sii­hen voi olla muu­kin syy:
    “Mitä taas kan­nat­ta­vuu­teen tulee niin Talous­toh­to­ris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja nii­den yhdys­vai­ku­tus ja yhteys reaa­li­maa­il­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juu­ri juh­li­ta. Vaik­ka­pa sel­lai­nen luku kuin kone­pois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­pe­rin parem­pi kan­nat­ta­vuus niin “yli­mää­räi­nen” on lai­tet­tu “muka­vuus­han­kin­ta­na” ja “tilin­pää­tö­sos­to­na” uuteen trak­to­riin ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­ta­vuus onkin samaa tasoa kuin alun­pe­rin huo­nom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tar­koi­tan? Tai pitäi­si ainakin?””

    Kan­na­no­tois­sa­si alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiis­tä että poh­joi­ses­sa on kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  232. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 21:46 Hir­vit­tä­väs­tä int­tä­mis­te­si huo­li­mat­ta et tois­tai­sek­si ole esit­tä­nyt _yhtään_ perus­tet­ta sil­le, mik­sei ulko­mais­ten toi­mit­ta­jien kil­pai­lut­ta­mi­nen oli­si mahdollista.”

    Kun nyt noin hir­vit­tä­väs­ti intät niin ker­ro mik­si koti­mai­nen tuo­tan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pai­lut­ta­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia, syy­nä ei voi olla aina­kaan talou­del­li­set sei­kat sil­lä se tuli­si hir­vit­tä­vän kalliiksi.

    Onhan se taval­laan jär­je­tön­tä, jos Suo­mi mak­saa EU jäsen­mak­su­ja, eikä sit­ten halua saa­da näi­tä jäsen­mak­su­ja takai­sin, kos­ka Suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät sai­si­vat tukea ????

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  233. Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:14

    jo ennes­tään­kin, poh­joi­nen tuki huk­kuu kor­keam­piin tuo­tan­to kustannuksiin.”

    Vaik­ka­pa sel­lai­nen luku kuin kone­pois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­pe­rin parem­pi kan­nat­ta­vuus niin “yli­mää­räi­nen” on lai­tet­tu “muka­vuus­han­kin­ta­na” ja “tilin­pää­tö­sos­to­na” uuteen ”
    Kan­na­no­tois­sa­si alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiis­tä että poh­joi­ses­sa on kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.”

    Ja kun kat­sot nii­tä Ten­husen tilo­ja eli otat kus­tan­nuse­rit­te­lyn noil­ta samoil­ta tiloil­ta? Niin huo­maat että C3:lla kone­kus­tan­nus on 44.000 euroa kun muil­la se on alle 36.000 ja B‑alueella alhai­sin 32.000. Sama ilmiö kone­pois­tois­sa eli C3:lla sel­keäs­ti kor­kein. Eli ker­toi­si­ko tuo sit­ten sii­tä että on ostet­tu muka­vuus­han­kin­ta­na se uusi trak­to­ri pihaan kun tuki­ra­haa on ollut vai sii­tä että poh­joi­set anka­rat olot vaa­ti­vat ehdot­to­mas­ti parem­man kalus­ton kuin ete­läs­sä? Samaan aikaan on huo­mat­ta­va että raken­nus­ku­lut yllät­täen alhai­set C3:lla eli inves­toin­tien pain­opis­te on? 

    Muis­sa kulue­ris­sä en oikein suu­rem­pia ero­ja huo­maa, tuo poh­joi­sen kone­kus­tan­nus nos­taa siel­lä kus­tan­nus­ta­soa rei­lus­ti? Jon­kun­ver­ran polt­toai­ne ja säh­kö­ku­lut mut­ta äkki­sel­tään näyt­täi­si enem­män kor­re­loi­van yksik­kö­koon eron kuin tukia­lu­een kanssa. 

    Ja kun noi­ta kulu­ja ja kus­tan­nuk­sia niin jos saat 4000 kilon vil­ja­sa­don pel­lol­ta jon­ka hin­ta on ete­läs­sä 4.000 euroa heh­taa­ri tai 3.000 kilon sadon poh­joi­ses­sa pel­lol­ta jon­ka hin­ta on 2.000 euroa heh­taa­ri niin kum­mas­sa esi­mer­kik­si kor­ko­kus­tan­nus per tuo­tet­tu vil­ja­ki­lo on suu­rem­pi? Kun sanoi­sin että pel­lon hin­ta nyt vaik­ka onkin vähän mitä on niin edes vähän vas­taa sen tuot­toar­voa maan eri puo­lil­la eli poten­ti­aa­lis­ta sadontuottokykyä?

    Ja sel­vää­hän se on että ero­ja on, eihän sitä voi kiis­tää. Tämän­het­ki­nen tuo­tan­non siir­ty­mi­nen vain sel­keäs­ti ker­too sii­tä että tuki­ta­soe­ro on suu­rem­pi kuin todel­li­nen olosuhde-ero.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  234. Lapin mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:57

    Onhan se taval­laan jär­je­tön­tä, jos Suo­mi mak­saa EU jäsen­mak­su­ja, eikä sit­ten halua saa­da näi­tä jäsen­mak­su­ja takai­sin, kos­ka Suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät sai­si­vat tukea ????”

    Ja edel­leen. EU-tuis­sa ei ole mitään pahaa, kam­ma­taan kotiin kaik­ki mitä saa­daan. Ongel­ma­na­han on nämä kan­sal­li­set tuet. Nii­tä ei suin­kaan rahoi­te­ta EU-bud­je­tis­ta vaan EU on vain anta­nut meil­le luvan mak­saa kan­sal­li­ses­ta bud­je­tis­ta tie­tyn mak­si­mi­mää­rän. Täs­sä kan­sal­li­ses­sa bud­je­tis­sa ne kil­pai­le­vat mää­rä­ra­hois­ta kou­lu­ruo­kai­lun, van­hus­ten vaip­pa­ra­ho­jen ja ter­veys­kes­kus­ten kans­sa. Lisäk­si tämän­het­ki­nen kan­sal­lis­ten tukien tukie­ro vää­ris­tää tilan­net­ta ohjaa­mal­la tuo­tan­toa niil­le alueil­le jot­ka saa­vat eni­ten kan­sal­li­sia tukia mut­ta joil­la kan­nat­ta­vuus oli­si muu­toin hei­koin. Tukie­ro nos­taa ne alu­eet kan­nat­ta­vim­mik­si. Tämä aiheut­taa omia lie­veil­miöi­tään mm ete­läs­sä pel­lot jää­vät vajaa­käy­töl­lä ja vas­taa­vas­ti poh­joi­ses­sa pel­to­pu­las­sa rai­va­taan met­siä pel­loik­si. Lisäk­si täl­lä vii­me kädes­sä nos­te­taan hin­ta­ta­soa kun tuo­tan­to sijoi­te­taan kor­keim­pien kus­tan­nus­ten alueelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  235. Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:37

    on kan­nat­taa pereh­tyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­li­seen kritiikkiin?”

    Täs­sä vas­ti­ne linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

    Eli riip­pu­ma­ton ins­tans­si arvos­te­lee jon­kun toi­min­taa. Tämän jäl­keen taho jota on arvos­tel­tu tekee oman arvion­sa tilan­tees­ta ja tote­aa että arvos­te­lu on perus­tee­ton­ta ja kaik­ki on kun­nos­sa? Itse itseä­ni arvioi­den ja raportoiden?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  236. Paa­li­mies
    “Kun nyt noin hir­vit­tä­väs­ti intät niin ker­ro mik­si koti­mai­nen tuo­tan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pai­lut­ta­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia, syy­nä ei voi olla aina­kaan talou­del­li­set sei­kat sil­lä se tuli­si hir­vit­tä­vän kalliiksi.”

    Höpön­lö­pön, hir­vit­tä­vän kal­liik­si se tulee ainoas­taan har­hai­sis­sa kuvi­tel­mis­sa­si. Esit­tä­mil­lä­si luvuil­la voi suo­raan sanoa pyyh­kiä persettä. 

    Ote­taan esi­mer­kik­si esit­tä­mä­si arvio työt­tö­myys­kus­tan­nuk­sis­ta eli 1,8 mil­jar­dia euroa/v. Se tar­koit­taa että työt­tö­myys muka lisään­tyi­si ker­ral­la koko vil­je­li­jä­väes­töl­le ja niil­le jokai­sel­le mak­se­taan ansio­si­don­nais­ta 1500e/kk.

    Maa­ti­lo­jen mää­rä on kui­ten­kin vähen­tu­nut 90-luvul­ta 50%, mut­ta samaan aikaan (90-luvul­la) työl­li­suus para­ni! Joten on kyl­lä mel­koi­sen omi­tuis­ta että täm­möi­ses­tä poru­kas­ta tulee kai­kis­ta pelk­kiä työt­tö­miä! Eten­kin kun maa­jus­sien tulois­ta jo nyt 25% tulee muus­ta toi­min­nas­ta kuin maa­ta­lou­teen liit­ty­vis­tä asiois­ta (muu yrit­tä­jä­tu­lo, muu palkkatyö). 

    Vii­mei­sen 10v aika­na 25% tilois­ta on lopet­ta­nut, samaan aikaan työl­li­syys on kokoa­jan parantunut!

    Jos ale­taan las­ke­maan ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, niin sii­nä vas­ta maan­vil­je­ly jää­kin tap­piol­le, kos­ka kan­sal­lis­ten tukien aiheut­ta­mien vero­jen ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set pitää tie­ten­kin ottaa huo­mioon, jol­loin tulee esiin nii­den talout­ta tuhoa­va vai­ku­tus. Tilan­tees­sa jos­sa kan­sal­li­set tuet lak­kau­te­taan, veron­mak­sa­jil­la on 2 mil­jar­dia enem­män rahaa käy­tös­sään -> täl­lä on mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus (hall­tuk­sen elvy­tys­pa­ket­ti on 2 milajr­dia euroa).

    Lukusi ovat siis täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tu­ja, sil­lä tule­vi­na vuo­si­na maan­vil­je­li­jöi­den mää­rän arvioi­daan vähen­ty­vän edel­leen 30% ja se tus­kin näkyy min­kään­lai­se­na piik­ki­nä työttömyystilastoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  237. Paa­li­mies:

    Teo­rian­ne perus­tuu aja­tuk­sel­le että tuo­te­taan ete­län kus­tan­nuk­sil­la poh­joi­sel­la tukia­lu­eel­la se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta jo lan­nan levi­tys alan tar­ve pitää sii­tä huolen. 

    Het­ki­nen… siis väi­tät­kö ihan pok­ka­na, että poh­joi­ses­sa on epäe­dul­li­sem­mat olo­suh­teet maa­ta­lou­den harjoittamiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  238. Sylt­ty kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 9:42
    Paalimies
    “Kun nyt noin hir­vit­tä­väs­ti intät niin ker­ro mik­si koti­mai­nen tuo­tan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pai­lut­ta­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia, syy­nä ei voi olla aina­kaan talou­del­li­set sei­kat sil­lä se tuli­si hir­vit­tä­vän kalliiksi.”

    Höpön­lö­pön, hir­vit­tä­vän kal­liik­si se tulee ainoas­taan har­hai­sis­sa kuvi­tel­mis­sa­si. Esit­tä­mil­lä­si luvuil­la voi suo­raan sanoa pyyh­kiä persettä.”

    Kun Sylt­ty saa tort­tun­sa vään­net­tyä niin hän ker­too kuin­ka pal­jon hyö­dym­me kun lope­tam­me oman maataloustuotannon.
    Tuot­ta­jia on n. 100000 ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­lee n. 40000 jos­ta ehkä puo­let jäi­si työt­tö­mäk­si siis yhteen­sä 120000 uut­ta työ­tön­tä. Ennes­tään on työt­tö­miä sii­nä 300000 joi­den­ka työt­tö­myy­den hoi­to mak­saa hiu­kan vajaa 4 mil­jar­dia, Tuo 1.8 mil­jar­dia on joh­det­tu suo­raan nois­ta luvuis­ta, tuot­ta­jat eivät suin­kaan jää työt­tö­mäk­si, halut­tua työvoimaa,vaan he tul­les­saan työ mark­ki­noil­le pul­laut­ta­vat mui­ta tiel­tään työt­tö­mäk­si. Koko maa­ta­lous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 mil­jar­dia eli satu­moi­sin sama luku mitä maa­ta­lou­den har­joit­ta­jat mak­sa­vat veroja.
    Mikä oli­si tuo­tan­non lopet­ta­mi­sen vai­ku­tus BKT:hen?? Siis se toi­nen puo­li, kun ei tuo­tet­tai­si mitään lan­noi­te- teräs­teol­li­suu­des­sa jne.
    ? Suo­men BKT on noin 150 mil­jar­dia, saa­vu­tet­tu vaik­ka 2.5 mil­joo­nal­la työllisellä.
    BKT:hen voi­si tul­la siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei oli­si, mitä teh­täi­siin? Se oli­si­kin jo yli 10 mil­jar­din lovi?? Lai­te­taan erit­täin koh­tuul­li­se­na vain se “oikei­den työl­lis­ten” osuus eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 mil­jar­dia!! Ruo­ka­las­kum­me ei kui­ten­kaan pie­ne­si yhtään se oli­si edel­leen 5 mil­jar­dia. Sii­nä minun luku­ni Sylt­ty lait­ta nyt sit­ten oman­sa esil­le ja arvioitavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  239. Art­tu­ri kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 9:48
    Paalimies:
    Teo­rian­ne perus­tuu aja­tuk­sel­le että tuo­te­taan ete­län kus­tan­nuk­sil­la poh­joi­sel­la tukia­lu­eel­la se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta jo lan­nan levi­tys alan tar­ve pitää sii­tä huolen. 

    Het­ki­nen… siis väi­tät­kö ihan pok­ka­na, että poh­joi­ses­sa on epäe­dul­li­sem­mat olo­suh­teet maa­ta­lou­den harjoittamiseen?”

    Etkö tien­nyt sitä, EU tukee vil­je­lyä näil­lä alueil­la se EU:n perus­kir­jaan kir­jat­tu eikä suin­kaan Suo­men vaa­ti­muk­ses­ta vaan kes­keis­ten EU mai­den joil­la on pal­jon hei­kom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta kär­si­viä tuo­tan­to alueita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  240. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 7:07
    Paa­li­mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:14
    “jo ennes­tään­kin, poh­joi­nen tuki huk­kuu kor­keam­piin tuo­tan­to kustannuksiin.”

    Vaik­ka­pa sel­lai­nen luku kuin kone­pois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­pe­rin parem­pi kan­nat­ta­vuus niin “yli­mää­räi­nen” on lai­tet­tu “muka­vuus­han­kin­ta­na” ja “tilin­pää­tö­sos­to­na” uuteen ”
    Kan­na­no­tois­sa­si alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiis­tä että poh­joi­ses­sa on kor­keam­mat tuo­tan­to kustannukset.”

    Ja kun kat­sot nii­tä Ten­husen tilo­ja eli otat kus­tan­nuse­rit­te­lyn noil­ta samoil­ta tiloil­ta? Niin huo­maat että C3:lla kone­kus­tan­nus on 44.000 euroa kun muil­la se on alle 36.000 ja B‑alueella alhai­sin 32.000. Sama ilmiö kone­pois­tois­sa eli C3:lla sel­keäs­ti korkein.”

    Noin se pitää­kin olla, poh­joi­ses­sa tar­vi­taan pykä­lää tehok­kaam­mat koneet, ete­läs­sä tul­laan toi­meen pie­nem­mil­lä­kin se on sitä huo­nom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta joh­tu­vaa kulua jota kor­va­taan poh­joi­sel­la tuella.
    Kes­kus­te­lua ei lie­ne syy­tä osal­ta­ni jat­kaa, kum­man­kin kan­ta on tul­lut esil­le ja mui­den arvioi­ta­vak­si en kom­men­toi enää jat­kos­sa poh­jois­ta tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  241. Mikä oli­si tuo­tan­non lopet­ta­mi­sen vai­ku­tus BKT:hen??”

    Paa­li­mies voi­si tutus­tua käy­tän­töön. 90-luvul­la kokeil­tiin mitä tapah­tuu kun vähen­ne­tään maa­ta­lout­ta ja tämä empii­ri­nen kokei­lu meni nimel­lä “Eurooan Unio­niin liittyminen”. 

    ETLAN tut­ki­muk­sen mukaan EU:hun liit­ty­mi­sen jäl­kei­sen maa­ta­lou­den libe­ra­li­soin­nin aiheut­ta­ma resurs­sien parem­pi allo­kaa­tio antoi 1,5% lisäyk­sen BKT:hen. Siis täy­sin päin­vas­tai­sen tulok­sen kun sinä väi­tät! Huo­mioi että tähän nume­roon on pyrit­ty las­ke­maan kaik­ki vai­ku­tuk­set, myös vil­je­li­jöi­den työt­tö­myy­den kustannukset. 

    Koko maa­ta­lous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuis­sa on aika pahas­ti klap­pia, EU mak­saa vain alle puo­let sii­tä mitä väi­tät eli n. 600 mil­joo­naa. Loput ovat suo­raan suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien pussista.

    Tie­ten­kin jos lak­kau­tet­tai­siin vain kan­sal­li­set tuet, niin sil­loin­han sääs­tet­täi­siin kan­sal­li­set tuet. Maan­vil­je­li­jöi­den tuki­ta­so tipah­tai­si ja har­vem­pi jou­tui­si etsi­mään uut­ta työ­tä. Jäl­jel­le­jää­neet alkai­si­vat ole­maan koh­tuu­lä­hel­lä oikeas­ti kan­nat­ta­vaa bisnestä!

    eli satu­moi­sin sama luku mitä maa­ta­lou­den har­joit­ta­jat mak­sa­vat veroja.”

    Ts. maat­laou­den har­joit­ta­jia voi­daan aja­tel­la erään­lai­se­na räls­si­nä, jon­ka ei tar­vit­se mak­saa vero­ja lain­kaan! Sen­si­jaan he kyl­lä naut­ti­vat samois­ta jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta kuin muutkin.

    Kyl­lä meil­le­kin tääl­lä metal­li­teol­li­suu­des­sa, kun jou­dum­me oikeas­ti kil­pai­le­maan intia­lais­ten ja kii­na­lais­ten kans­sa, kel­pai­si sem­moi­set muu­ta­man kym­me­nen ton­tun tai sat­kun­kin tuet!

    BKT:hen voi­si tul­la siis 180 000 / 2 500 000 lovi”

    Taas vete­let luku­ja­si puh­taas­ti stet­son-rosem­baum-meto­dil­la eli ihan hatus­ta tuke­maan omaa kantaasi! 

    Vil­je­li­jöi­den osuus v 2000 työ­väes­tös­tä oli 4,9%, mut­ta BKT:sta VAIN 1,1%!! (MTTL ja MMM mukaan). 

    Ts. vaik­ka kaik­ki maa­jus­sit jou­tui­si­vat työt­tö­mik­si, brut­to­kan­san­tuot­tees­ta katoai­si vain 1,1%. Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den koko tuo­tan­non jalos­tusar­vo­kin on vain 2,2 mil­jar­dia ja kun sii­hen lisä­tään maa­ta­lous­tuo­tan­non koko, noin 4 mil­jar­dia, pääs­tään vas­ta 6,2 mil­jar­diin. Vaik­ka maa­ta­lous­tuo­ta­no ja koko elin­tar­vi­ke­ket­ju ajet­tai­siin alas yhdes­sä illas­sa, lovi BKT­hen oli­si vain 6,2 mil­jar­dia! Ja luon­nol­li­ses­ti elin­tar­vi­ke­sek­to­ri tai maa­ta­lous ei mihin­kään Suo­mes­ta katoaisi. 

    Tuo­ta samaa koko sek­to­rin katoa­mis­ta rum­mu­tet­tiin uhka­ku­va­na EU:hun liit­tyes­sä, mut­ta vie­lä näyt­täi­si jotain 60 000 maa­ti­laa ole­van jäl­jel­lä vaik­ka kaik­kien piti kaa­tua vii­meis­tään 1996!). Kun lii­tyt­tiin EU:hin, tuot­ta­ja­hin­nat tipah­ti­vat kes­ki­mää­rin 45%. Jos täm­möi­nen ryti­nä sai aikaan vain noin 4–8% vähe­ne­mi­sen maa­ti­lo­jen mää­ris­sä, niin et voi tosis­sa­si väit­tää, että koko sek­to­ri katoai­si kan­sal­lis­ten tukien myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  242. Paa­li­mies: Ok, eli me tuem­me maa­ta­lout­ta, jot­ta sitä voi­tai­siin har­joit­taa alueil­la jon­ne se sopii huo­nom­min kuin muil­le alueil­le, eli yri­täm­me alen­taa elintasoamme.

    Kan­sal­li­set tuet on lope­tet­ta­va siis välit­tö­mäs­ti, jot­ta maa­ta­lout­ta ei enää har­joi­te­ta sil­le sopi­mat­to­mis­sa paikoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  243. Paalimies:“Kun nyt noin hir­vit­tä­väs­ti intät niin ker­ro mik­si koti­mai­nen tuo­tan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pai­lut­ta­maan ulko­lai­sia tuot­ta­jia, syy­nä ei voi olla aina­kaan talou­del­li­set sei­kat sil­lä se tuli­si hir­vit­tä­vän kalliiksi.”

    Ensin­nä­kin sinul­le on moneen ker­taan nuo talou­del­li­set sei­kat jo seli­tet­ty. En jak­sa tois­taa enää uudestaan. 

    Koti­mais­ta tuo­tan­toa ei tar­vit­se aktii­vi­ses­ti “lopet­taa” yhtään sen enem­pää, kuin t‑paitojen ompe­lu lope­tet­tiin Suo­mes­sa 1990-luvul­la. Jos se ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, niin sit­ten ei ole ja se lop­puu itses­tään aivan kuten kaik­ki muu­kin talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton toi­min­ta. Jos se on kan­nat­ta­vaa, niin sit­ten se ei mitään tukiai­sia edes tarvitse. 

    Edel­leen jätit vas­taa­mat­ta kysy­myk­see­ni, mik­si “osto­pak­ko” Suo­men koh­dal­la joh­tai­si hir­veän yli­hin­nan mak­suun, mut­ta minun koh­dal­la­ni (jol­la kysei­nen pak­ko on pal­jon akuu­tim­pi ja koko ajan pääl­lä) ei sii­hen joh­da. Sai­si­ko tähän vih­doin vastauksen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  244. Paa­li­mies, työt­tö­myys­lu­kusi on täy­sin tuu­les­ta tem­pais­tu­ja. 1950-luvul­la puo­let väes­tös­tä sai elan­ton­sa maa­ta­lou­des­ta. Nyt jotain 5%. Ovat­ko kaik­ki ne muut sit­ten jää­neet työt­tö­mik­si? No, eivät tie­ten­kään, vaan teke­vät jotain muuta. 

    Ja lisäk­si elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ei mihin­kään katoa sil­lä, että maa­ta­lous­tuo­tan­to lop­puu. Fazer tekee suklaan­sa nyt­kin tuontikaakaosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  245. Syl­ves­te­ri kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 11:58
    “Mikä oli­si tuo­tan­non lopet­ta­mi­sen vai­ku­tus BKT:hen??”
    Paa­li­mies voi­si tutus­tua käy­tän­töön. 90-luvul­la kokeil­tiin mitä tapah­tuu kun vähen­ne­tään maa­ta­lout­ta ja tämä empii­ri­nen kokei­lu meni nimel­lä “Eurooan Unio­niin liittyminen”.

    ETLAN tut­ki­muk­sen mukaan EU:hun liit­ty­mi­sen jäl­kei­sen maa­ta­lou­den libe­ra­li­soin­nin aiheut­ta­ma resurs­sien parem­pi allo­kaa­tio antoi 1,5% lisäyk­sen BKT:hen.”

    Syl­ves­te­ri kir­joit­taa aivan eri asias­ta, nyt on kysy­mys sii­tä että maa­ta­lous lop­pe­taan ker­ral­la ja sen vai­ku­tuk­ses­ta kansantalouteen.
    On tie­tys­ti hyvin vai­ke­aa arvioi­da, kuin­ka pal­jon elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta + lii­tän­näi­sis­tä häviäi­si työ­paik­ko­ja, mut­ta var­mas­ti aika pal­jon, vaik­ka pyri­tään väit­tä­mään, että ostet­tai­siin KAIKKI raa­ka-aineet. Osa var­mas­ti jäsi pois, esim. raa­ka-ainei­den kul­je­tuk­set tiloil­ta, teu­ras­tuk­set yms toi­met pakas­tuk­seen ja ruhon leik­kauk­seen asti, samoin mai­to­puo­lel­la ehkä n. puo­let. Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa on n vajaa 40 000 työ­paik­kaa. Jos­ko puo­let jäi­si jäljelle?
    Koko­nai­suu­des­saan maa­ta­lous työl­lis­tää n 270 000- 300 000 ihmis­tä, jois­ta vil­je­li­jöi­tä n 100 000. Eli noin 170 000 muu­ta kuin vil­je­li­jää, jois­ta elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa n 40 000. N 130 000 on nii­tä välil­li­ses­ti työl­lis­tet­ty­jä, VARSINKIN tuo­tan­to­pa­nos­puo­lel­la, teräs‑, kemia­teol­li­suus, maa­ta­lous­tar­vi­ke­kaup­pa, kone­kor­jaus, lomit­ta­jat, hal­lin­to, ter­vey­den­hoi­to, pank­ki, vakuutus,tarvikekuljetus yms yms. Esit­tä­mä­ni 4.8 mil­jadria on hyvin varo­vai­nen arvio, voit tie­tys­ti esit­tää omasi.

    “Koko maa­ta­lous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuis­sa on aika pahas­ti klap­pia, EU mak­saa vain alle puo­let sii­tä mitä väi­tät eli n. 600 mil­joo­naa. Loput ovat suo­raan suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien pussista.”

    EU:lta Suo­meen saa­tu maa­ta­lous­tu­ki 2009 oli 978 mil­joo­naa euroa. Raken­ne­ra­has­to­tuet oli­vat 401 mil­joo­naa ja tuet EU:n mui­hin sisä­po­li­tii­kan alaan kuu­lu­viin toi­miin 11 mil­joo­naa euroa. Tämä menoe­rä oli sel­väs­ti pie­nem­pi kuin aikai­sem­pi­na vuo­si­na, kos­ka ”sisä­po­li­tii­kan” menois­ta huo­mat­ta­va osa kir­jat­tiin nyt raken­ne­ra­has­to­me­noi­hin (”kes­tä­vä kasvu”-nimikkeen alle).

    Lopuk­si vie­lä rau­tai­san­nos tie­toa maa­ta­lou­des­ta ettei tar­vit­se arvailla.
    Tilas­to­kes­kuk­sen (v. 2005) mukaan Suo­men kan­san koko­nais­ruo­ka­las­ku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaan­tuen eri osa­puo­lil­le siten, että maa­ta­lous­tuot­ta­jat saivat
    maa­ta­lous­tu­lo­na 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruu­an alv- ja alko­ho­li­ve­ro­na 4 mrd, tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den osuus noin 2 mrd ja ruo­ka­ket­jun muil­le osa­puo­lil­le kuluu run­sas 10
    mrd euroa. Val­tio ja muut koti­mai­set osa­puo­let otta­vat ruo­ka­ket­jus­ta siis 83 pro­sent­tia. Elin­tar­vik­kei­den perus­tuot­ta­ja, vil­je­li­jä saa työ­pa­nok­sel­leen ja yritykseensä
    sijoit­ta­mal­leen omal­le pää­omal­leen yhteen­sä vain 5 pro­sen­tin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruo­ka­las­kua keven­net­ty run­saal­la mil­jar­dil­la eli 6 pro­sen­tin ver­ran. Ovat­ko nämä kak­si fak­taa, 5% maa­ta­lous­tu­loon ja 6 % vero­ra­si­tus­ta val­tiol­le lii­an suuri
    hin­ta kan­sal­li­ses­ta elin­tar­vik­kei­den riit­tä­vyys- ja laatuturvasta?
    Vil­je­li­jä saa elin­tar­vi­ke­ket­jun raha­vir­rois­ta vajaan mil­jar­din. Elin­tar­vi­ke­ket­jun muut koti­mai­set osa­puo­let loh­kai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tie­lin­tar­vik­kei­den ostoon kuluu vain
    run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­tem­me on har­ki­tus­ti pidet­ty var­sin kor­kea­na. Eero Hei­nä­luo­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “väli­kä­siä” elintarvikkeidemme
    kor­keis­ta hin­nois­ta. Lopet­ti arvos­te­lun lyhyeen kun huo­ma­si, että suu­rin osa väli­kä­sis­tä on SAK:n jäse­niä. Ruo­ka­las­kun sum­ma, 17 mil­jar­dia­kin löy­tyy myös MTT:n
    vuo­si­jul­kai­sus­ta. Siel­lä on myös nume­rot elin­tar­vi­ke­ta­lou­den raha­vir­rois­ta, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Raha­vir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä
    huol­to­var­muu­den lisäk­si toi­nen syy, mik­si maa­ta­lou­tem­me alas­ajoa esit­tä­neet kan­san­ta­lous­teo­ree­ti­kot eivät ole saa­neet kannatusta.
    Maa­ta­lou­den koko­nais­tuot­to on 4.0 mil­jar­dia euroa, jos­ta tuet ovat 1.8 ja tuot­teis­ta saa­ta­vat myyn­ti­tu­lot 2.2. Maa­ta­lou­den koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat 2.9 mrd., näin jää maa­ta­lous­tu­loa 1.1 mrd. Maa­ti­lo­ja Suo­mes­sa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Kes­ki­mää­rin tiloil­la työs­ken­te­lee 1.5 hen­ki­löä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tie­dot ovat mm. Tilas­to­kes­kuk­sen nettisivuilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  246. Art­tu­ri kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 13:34
    Paa­li­mies: Ok, eli me tuem­me maa­ta­lout­ta, jot­ta sitä voi­tai­siin har­joit­taa alueil­la jon­ne se sopii huo­nom­min kuin muil­le alueil­le, eli yri­täm­me alen­taa elintasoamme.

    Kan­sal­li­set tuet on lope­tet­ta­va siis välit­tö­mäs­ti, jot­ta maa­ta­lout­ta ei enää har­joi­te­ta sil­le sopi­mat­to­mis­sa paikoissa.”

    Kan­sal­li­nen tuki on perua EU liit­ty­mis neu­vot­te­luis­ta, EU:n mie­les­tä olem­me niin vau­ras kan­sa­kun­ta että voim­me mak­saa osan tuis­ta itse. Mak­sa­mal­la kan­sal­lis­ta tuke emme toki alen­na elin­ta­soam­me vaan nos­tam­me sitä, maa­ta­lou­des­ta tule kan­san­ta­lou­teen arviol­ta n. 10 mil­jar­din arvon­li­sä joka vuo­si jota muu yhteis­kun­ta hyö­dyn­tää, työ­tä ja toi­meen­tu­loa, huol­to­var­muut­ta koko Suo­mi pide­tään asut­tu­na, mai­se­mat hoi­det­tu­na jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  247. Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 14:49

    Mak­sa­mal­la kan­sal­lis­ta tuke emme toki alen­na elin­ta­soam­me vaan nos­tam­me sitä, maa­ta­lou­des­ta tule kan­san­ta­lou­teen arviol­ta n. 10 mil­jar­din arvon­li­sä joka vuo­si jota muu yhteis­kun­ta hyö­dyn­tää, työ­tä ja toi­meen­tu­loa, huol­to­var­muut­ta koko Suo­mi pide­tään asut­tu­na, mai­se­mat hoi­det­tu­na jne.”

    Koko Suo­mi”? Kun nyt on juu­ri käy­mäs­sä niin että ete­läs­tä hävi­ää maa­ta­lout­ta moni­puo­lis­ta­va kotie­läin­tuo­tan­toa ja se siir­tyy poh­joi­seen. Ete­lään jää yksi­puo­li­nen vil­jan­vil­je­ly. Se ei ole ollen­kaan minus­ta “koko Suo­mi” tai aina­kaan tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kehi­tys­tä? Ja vie­lä tuo panos-tuot­to jos C3:lle sijoi­te­taan 1.300.000 euroa tukia niin sil­lä saa­daan 10.000.000 lit­raa mai­toa. Samal­la tuki­pa­nos­tus­ra­hal­la ab-alu­eel­la saa­daan 43.300.000 lit­raa mai­toa eli yli nelin­ker­tai­nen määrä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  248. Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 11:18

    Etkö tien­nyt sitä, EU tukee vil­je­lyä näil­lä alueil­la se EU:n perus­kir­jaan kir­jat­tu eikä suin­kaan Suo­men vaa­ti­muk­ses­ta vaan kes­keis­ten EU mai­den joil­la on pal­jon hei­kom­mis­ta tuo­tan­to olo­suh­teis­ta kär­si­viä tuo­tan­to alueita.”

    Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 14:49

    Kan­sal­li­nen tuki on perua EU liit­ty­mis neu­vot­te­luis­ta, EU:n mie­les­tä olem­me niin vau­ras kan­sa­kun­ta että voim­me mak­saa osan tuis­ta itse.”

    Tämä on tie­tys­ti yksi tul­kin­ta asiois­ta. Minun tul­kin­ta­ni on vähän toi­nen. Ensin­nä­kään EUn perus­kir­jaan lie­nee kir­jat­tu jota­kin tyy­liin “maa­ta­lout­ta on voi­ta­va har­joit­taa kaik­kial­la EUn alu­eel­la”? Ja toi­sek­seen niin sanoi­sin kyl­lä että mit­kään kes­kei­set EU-maat eivät VAATINEET että meil­lä pitää kan­sal­li­sel­la tuel­la tukea poh­joi­sen maa­ta­lout­ta. Eikö­hän se ollut kes­kus­ta­ve­tois­ten maa­ta­lous­neu­vot­te­lu­jen tavoi­te että SAAMME LUVAN mak­saa KANSALLISTA tukea maa­ta­lou­den säi­lyt­tä­mi­sek­si poh­joi­ses­sa. Neuot­te­lut meni­vät pie­leen sii­nä että 141-tuki neu­vo­tel­tiin huo­nos­ti ja sii­tä tuli ale­ne­va tuki jol­loin ihan huo­nol­la neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la ja kan­sal­li­sil­la pää­tök­sil­lä on saa­tu aikai­sek­si tämä jär­jen­vas­tai­nen tukieroraja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  249. Paa­li­mies:

    Kan­sal­li­nen tuki on perua EU liit­ty­mis neu­vot­te­luis­ta, EU:n mie­les­tä olem­me niin vau­ras kan­sa­kun­ta että voim­me mak­saa osan tuis­ta itse.

    Ja kos­ka poh­jois­ten aluei­den tuet aiheut­ta­vat sitä, että maa­ta­lout­ta har­joi­te­taan sil­le vähem­män sopi­vil­la alueil­la myön­nät ilmei­ses­ti, että oli­si paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na, jos kan­sal­li­set tuet oli­si­vat yhtä­suu­ret joka paikassa?

    (Täs­tä ei muu­ten ole kovin pit­kä mat­ka sen pää­tel­män teke­mi­seen, että kan­sal­li­sia tukia ei kan­na­ta mak­saa ollen­kaan. Ei tar­vit­se mitään muu­ta kuin ymmär­tää, että val­tioi­den rajat ovat hal­lin­nol­li­sia, ei taloudellisia.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  250. Art­tu­ri kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 16:29
    Paalimies:
    Kan­sal­li­nen tuki on perua EU liit­ty­mis neu­vot­te­luis­ta, EU:n mie­les­tä olem­me niin vau­ras kan­sa­kun­ta että voim­me mak­saa osan tuis­ta itse.

    Ja kos­ka poh­jois­ten aluei­den tuet aiheut­ta­vat sitä, että maa­ta­lout­ta har­joi­te­taan sil­le vähem­män sopi­vil­la alueil­la myön­nät ilmei­ses­ti, että oli­si paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na, jos kan­sal­li­set tuet oli­si­vat yhtä­suu­ret joka paikassa?

    (Täs­tä ei muu­ten ole kovin pit­kä mat­ka sen pää­tel­män teke­mi­seen, että kan­sal­li­sia tukia ei kan­na­ta mak­saa ollen­kaan. Ei tar­vit­se mitään muu­ta kuin ymmär­tää, että val­tioi­den rajat ovat hal­lin­nol­li­sia, ei taloudellisia.)”

    Ei poh­jois­ta maa­ta­lout­ta voi siir­tää ete­lään, A/B vil­jel­lään kyl­lä kaik­kia pel­to­ja kuten ennen­kin, kan­sal­li­sia tukia mak­se­taan kyl­lä koko EU:n alu­eel­la, Rans­kas­sa­kin rei­lu 2 mil­jar­dia ja vie­lä esi­te­tään lisäk­si vajaan 2 mil­jar­di tuki­pa­ket­tia mikä­li nyt olet uuti­sia seu­ran­nut, perin­teis­tä maa­ta­lous­tu­kea Rans­ka saa 10 mil­jar­dia. Suo­men net­to­na mak­sa­ma 0.2 mil­jar­din poh­joi­nen tuki on pie­ni asia EU:lle mut­ta suu­ri hyö­ty Suomelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  251. Paras­ta oli­si pai­not­taa maa­ta­lous­tuet jär­ke­väs­ti, hyvil­le tuo­tan­toa­lueil­le lähel­le kulut­ta­jaa (=Ete­lä-Suo­meen).

    Poh­joi­nen voi­si kes­kit­tyä poron­hoi­toon ja matkailuun. 

    Nykyi­nen kepun vaa­li­kar­jan ruok­ki­mi­nen val­tion rahoil­la on lopetettava!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  252. Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04

    Suo­men net­to­na mak­sa­ma 0.2 mil­jar­din poh­joi­nen tuki on pie­ni asia EU:lle mut­ta suu­ri hyö­ty Suomelle.”

    Muis­ti­vir­he­kö? Vai tar­koi­tuk­sel­lis­ta? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kan­sal­li­nen poh­joi­nen tuki on 330 mil­joo­naa ja sii­hen luon­non­hai­tat pääl­le? Joka on kai sit­ten 0.33 mil­jar­dia? Vai ymmär­rät­kö net­to­na jota­kin muu­ta kuin mitä minä? Net­to­na­han tuo koko­naan mak­se­taan kan­sal­li­ses­ta budjetista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  253. Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04

    Ei poh­jois­ta maa­ta­lout­ta voi siir­tää ete­lään, A/B vil­jel­lään kyl­lä kaik­kia pel­to­ja kuten ennenkin”

    Mut­ta tun­tuu että ete­läi­nen maa­ta­lous voi­daan kyl­lä ihan hyvin siir­tää poh­joi­seen… Mitä taas vil­je­lyyn tulee niin kas­vin­vil­je­lyn kat­teil­la osa-aikai­sek­si menee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  254. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 21:23
    Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04
    “Suo­men net­to­na mak­sa­ma 0.2 mil­jar­din poh­joi­nen tuki on pie­ni asia EU:lle mut­ta suu­ri hyö­ty Suomelle.”

    Muis­ti­vir­he­kö? Vai tar­koi­tuk­sel­lis­ta? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kan­sal­li­nen poh­joi­nen tuki on 330 mil­joo­naa ja sii­hen luon­non­hai­tat päälle?2

    Tuos­ta 330 mil­joo­nas­ta on vähen­net­tä­vä ete­län 90 mil­joo­naa, net­to tar­kas­ti 0.24 miljardia.
    Luon­non­hait­taa puo­les­taan mak­se­taan koko maahan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  255. Maa­ta­lou­den tuke­mi­nen on lope­tet­ta­va Jyväs­ky­län poh­jois­puo­lel­ta poron­hoi­toa lukuunottamatta.

    Yli­pää­tään on jär­je­tön­tä rois­kia lää­ke­lai­tok­sia yms pit­kin kor­pia, ikään­kuin halut­tai­siin ter­ro­ri­soi­da suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia. Meil­lä ei ole varaa täm­möi­seen hul­lut­te­luun kiris­ty­väs­sä kan­sain­vä­li­ses­sä kilpailussa. 

    Koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen mihin hin­taan hyvän­sä on lope­tet­ta­va heti! Meil­lä ei ole sii­hen varaa.

    Tar­vit­sem­me laa­jo­ja asu­mat­to­mia aluei­ta puu­raa­ka-aineen tuot­ta­mi­seen ja kodik­si susil­le ja karhuille. 

    Muu­tos edel­lyt­tää Kes­kus­ta­puo­lu­een hää­tä­mis­tä oppo­si­tioon, se onnis­tuu seu­raa­vien edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen. 

    Elä­köön Isan­maam­me!, kepu­va­paa Isänmaamme!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  256. Paa­li­mies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 22:57

    Tuos­ta 330 mil­joo­nas­ta on vähen­net­tä­vä ete­län 90 mil­joo­naa, net­to tar­kas­ti 0.24 miljardia.
    Luon­non­hait­taa puo­les­taan mak­se­taan koko maahan.”

    Miten niin vähen­net­te­vä 90 mil­joo­naa??? Nyt mää alan VÄHÄN epäil­lä mui­ta­kin tääl­lä esit­tä­miä­si luku­ja kun tun­tuu ole­van vähän joko vää­ri­nym­mär­rys­tä tai tar­koi­tus­ha­kui­suut­ta? Kun luvut oli­si­vat lisäk­si olleet hel­pos­ti tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    anta­mas­ta­ni lin­kis­tä tarkistettavissa.

    Eli tuol­ta lai­nat­tu taulukko:
    Tuki­muo­to milj. eur %
    Ete­lä-Suo­men kan­sal­li­nen tuki 90,36 16
    Poh­joi­nen tuki 328,44 59
    Luon­non­hait­ta­korv kans lisä­osa 119,28 21
    Muut kan­sal­li­set tuet 17,83 3
    Kan­sal­li­set tuet yhteen­sä 555,9 100

    Mut­ta että poh­joi­seen on erik­seen 330 ja ete­lään erik­seen 90 ja sen lisäk­si poh­joi­seen menee tosi­aan var­maan puo­let tuos­ta 120 luon­non­hai­tas­ta. Että poh­joi­seen menee var­maan likem­mäs 400 mil­joo­naa tuos­ta 555 mil­joo­nan kan­sal­li­ses­ta tuesta.

    Mut­ta menee­kö­hän tämä samaan kate­go­ri­aan taas kuin tuos­sa­kin kyselyssä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todet­tiin että
    “Edel­li­sis­sä tuki­neu­vot­te­luis­sa esi­te­tyt tila­mal­li­las­kel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käy­tän­töä. Las­kel­mat oli­vat tar­koi­tus­ha­kui­sia, ja nii­den avul­la halut­tiin hävit­tää tukie­rot eri tukia­luei­den väliltä.”

    Ja se sit­ten taas tekee asia­poh­jai­sen tosi­asioi­hin perus­tu­van kes­ku­te­lun aika vai­keak­si jos (kun?) näin on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  257. Eeme­li taas puhuu pas­kaa, ei poron­hoi­toa tue­ta maa­ta­lou­den rahoista.
    Ei myös­kään maan asut­tu­na pitä­mis­tä tue­ta maa­ta­lou­den rahoista.

    Kepu­kau­na Eeme­lil­lä näkö­jään jäy­tää aivo­ja pehm­min kuin kuppa .…

    Kan­sal­li­sel­le tuel­le sen­ver­ran kom­ment­tia, että maa­ta­lous­tuet mak­se­taan saman­ko­koi­se­na kas­vi­ti­loil­le koko maas­sa, 65 000 maa­ti­las­ta on mai­to­ti­loa noin 10 000, sika­ti­lo­ja ehkä 400–800 kpl näi­den mää­rää en tark­kaan tie­dä, kun nii­tä on Lapis­sa vain 3 kpl ja broi­le­ri­ti­lo­ja ehkä alle 100 kpl, loput on kas­vi­ti­lo­ja joi­den tuki­koh­te­lus­sa ei ole mitään oleel­lis­ta eroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  258. Lapin mies kir­joit­ti 9.12.2009 kel­lo 10:55

    maa­ta­lous­tuet mak­se­taan saman­ko­koi­se­na kas­vi­ti­loil­le koko maas­sa, 65 000 maa­ti­las­ta on mai­to­ti­loa noin 10 000, sika­ti­lo­ja ehkä 400–800 kpl näi­den mää­rää en tark­kaan tie­dä, kun nii­tä on Lapis­sa vain 3 kpl ja broi­le­ri­ti­lo­ja ehkä alle 100 kpl, loput on kas­vi­ti­lo­ja joi­den tuki­koh­te­lus­sa ei ole mitään oleel­lis­ta eroa.”

    Ja kun lapin­mies vie­lä sel­vi­tät tähän että pal­jon­ko on kan­sal­lis­ten tukien tuki­po­tis­ta kotie­läin­tu­kien osuus niin hyvä tulee! Jään mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan kun huo­maat onko argu­men­toin­nil­la­si mitään mer­ki­tys­tä. Mut­ta odo­tan tosi­aan mie­len­kiin­nol­la sel­vi­tyk­se­si tulos­ta. Kun ker­ran asia­poh­jal­ta tosi­asioil­la täs­sä keskustellaan.

    Ja sel­lai­nen ero vie­lä tie­tys­ti että pel­to­puo­lel­la ab-alu­een tuet ovat pää­sään­töi­ses­ti EU-rahoit­tei­sia, poh­joi­sen pel­to­puo­lel­la on kan­sal­li­sia tukia. Ympä­ris­tö­tuen kan­sal­li­set sit­ten samat koko maassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  259. Tila­mal­li tar­koit­taa eri asi­aa kuin kirjanpitotila.
    Kir­jan­pi­to­ti­la on oikea toi­mi­va tila, jol­ta kerä­tään kir­jan­pi­to­tie­dot tilas­to­ja var­ten. Kir­jan­pi­to­ti­loil­ta tie­dot saa­daan siis jälkikäteen.
    Tila­mal­li on tut­ki­joi­den pape­ril­la (nykyi­sin tie­to­ko­neel­la) teke­mä mal­li­ti­la, jon­ka avul­la pyri­tään ennus­ta­maan, mitä tila­ta­sol­la tapah­tuu, jos jot­kut asiat muut­tu­vat tai muu­te­taan. Mal­lit ovat hyvin ylei­ses­sä käy­tös­sä talous­tie­tees­sä, var­sin­kin kan­sa­ta­lous­tie­tees­sä. Nii­den avul­la pys­ty­tään esim. arvoi­maan, mitä talou­des­sa tapah­tuu, jos öljyn hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu. Samoin kaik­ki suh­dan­ne-ennus­teet teh­dään näi­den mal­lien avul­la. Tila­mal­lien raken­te­luun käy­te­tään kyl­lä kir­ja­pi­to­ti­loil­ta saa­ta­via kes­kiar­vo­tie­to­ja. Mut­ta yhtää todel­lis­ta tilaa ne eivät kuvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  260. Lapin mies kir­joit­ti 9.12.2009 kel­lo 10:55

    Eeme­li taas puhuu pas­kaa, ei poron­hoi­toa tue­ta maa­ta­lou­den rahoista.”

    Tuos­ta linkistä
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    lainaus:
    “Porois­ta mak­se­taan eläin­koh­tais­ta tukea. “. 

    Että kyl­lä se tuos­sa maa­ta­lou­den rahois­sa aina­kin jota­kin poro­jen tukea on. Mut­ta lapin­mies tun­tuu tie­tä­vän tämän(kin) asian parem­min kuin minis­te­riön viral­li­set www-sivut niin eihän täs­sä ole mitään syy­tä epäil­lä lausu­maan­sa, Eeme­li on siis väärässä.

    Ei myös­kään maan asut­tu­na pitä­mis­tä tue­ta maa­ta­lou­den rahoista.”

    Sanoi­sin­pa että täs­tä voi­daan olla vähin­tään kah­ta miel­tä. Ja jos aja­tel­laan vaik­ka­pa eri­näi­siä jul­ki­suu­des­sa ollei­ta lausu­mia sii­tä miten tär­ke­ää on maa­seu­dun asut­tu­na pitä­mi­nen nime­no­maan maa­ta­lout­ta tuke­mal­la niin sanoi­sin että tue­taan kyl­lä. Ote­taan vaik­ka­pa SK:n Juha Mart­ti­lan haas­tat­te­lus­ta lai­naus: “Poh­joi­sim­mas­sa Suo­mes­sa sai­si säi­lyä yksi elä­vä tila joka kyläs­sä, siel­lä tuil­la tulee yhä olla alue­po­liit­ti­sia tavoit­tei­ta”. Jot­kut sano­vat sen suo­rem­min kuin toi­set mut­ta kyl­lä maa­ta­lous­tuil­la alue­po­li­tiik­kaa myös tehdään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  261. Tämän päi­väi­nen Maa­seu­dun Tule­vai­suus-leh­ti tie­tää ker­toa, että mai­don­tuo­tan­to poh­joi­sel­la C‑tukialueella on rajus­sa kas­vus­sa, kai­kil­le lit­roil­le ei voi­da mak­saa tukea.

    Höl­möi­ly muut­tuu entis­tä rajum­mak­si, poh­jois­ta tuo­tan­toa pitäi­si ajaa alas ja nyt sen kas­vu pur­su­aa yli kaik­kien äyräiden.

    Ainoa kons­ti on ottaa käyt­töön raha ja nime­no­maan sen pois­to. Tukia pitää lei­ka­ta C‑alueella oikein reip­paas­ti, muu­ten kas­vu jat­kuu kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. Nyt­kin on Kepu­lan­dui­aan nouse­mas­sa uusia useit­ten sato­jen leh­mien navetoita.…Suomen val­tion investointituilla. 

    Myös pel­lon rai­vauk­sel­le on lai­tet­ta­va pis­te, yhtään rai­vio­heh­taa­ria ei pidä hyväk­syä lan­nan­le­vi­tys- eikä laidunalaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  262. Sii­täs näit, että poh­joi­ses­sa jou­du­taan tuot­ta­maan koko­naan ilman tukea kiin­tiön ylit­tä­vät lit­rat! Eli poh­joi­nen tuki ei voi lisä­tä tuo­tan­toa, se vain pitää sen ennallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  263. Joo, mut­ta kan­sal­li­sel­le tuel­le vie­lä sen­ver­ran, että tus­kin ne Lapin 3 sika­laa sitä tei­dän sian­li­han hin­taa romahduttaa ????

    Poron­hoi­dos­ta vie­lä sen­ver­ran, että poroil­le mak­se­taan kyl­lä tukia, mut­ta ne ei ole maa­ta­lou­den tukia, se on ihan oma systeeminsä.

    Itse vie­lä tuo­ta siir­ty­mää kom­men­toi­sin, että kun vain eläin­ti­loil­le mak­se­taan enem­pi tukia poh­joi­ses­sa ja tilo­jen 65 000 koko­nais­mää­räs­tä, eläin­ti­lo­ja on noin 11 000 kpl, niin mil­läs perus­teel­la se maa­ta­lous oikein on siir­ty­mäs­sä jon­nek­kin, kun 55 000 tilaa on mel­kein samal­la vii­val­la tukien suhteen ????

    Eläin­ti­lo­jen suu­rin kan­nat­ta­vuut­ta aiheut­ta­va ongel­ma ei ole tukie­ro vaan lii­an pie­net pin­ta-alat, joi­ta hal­li­taan ja tämä ero kor­jaan­tuu vain jos rai­va­taan lisää pel­toa, jos vil­ja­ti­lal­li­set ei tätä hyväk­sy, niin se on sit­ten nii­den syy jos eläin­ti­lat ei ete­läs­sä kannata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  264. Lapin mies kir­joit­ti 10.12.2009 kel­lo 10:35

    tus­kin ne Lapin 3 sika­laa sitä tei­dän sian­li­han hin­taa romahduttaa ????

    poroil­le… ei ole maa­ta­lou­den tukia

    Itse vie­lä tuo­ta siir­ty­mää kom­men­toi­sin, että kun vain eläin­ti­loil­le mak­se­taan enem­pi tukia poh­joi­ses­sa ja tilo­jen 65 000 koko­nais­mää­räs­tä, eläin­ti­lo­ja on noin 11 000 kpl, niin mil­läs perus­teel­la se maa­ta­lous oikein on siir­ty­mäs­sä jon­nek­kin, kun 55 000 tilaa on mel­kein samal­la vii­val­la tukien suhteen ????

    Eläin­ti­lo­jen suu­rin kan­nat­ta­vuut­ta aiheut­ta­va ongel­ma ei ole tukie­ro vaan lii­an pie­net pin­ta-alat, joi­ta hal­li­taan ja tämä ero kor­jaan­tuu vain jos rai­va­taan lisää pel­toa, jos vil­ja­ti­lal­li­set ei tätä hyväk­sy, niin se on sit­ten nii­den syy jos eläin­ti­lat ei ete­läs­sä kannata.”

    Joko lapin­mies ei nyt ota asiois­ta sel­vää tai sit­ten ei osaa yhdis­tel­lä luke­maan­sa tie­toa vaan hokee mant­raa että “ei siir­ry” tai “ei vai­ku­ta”. Mut­ta kun ote­taan ensin kes­kus­te­lun läh­tö­koh­ta eli Osmon avaus eli
    “Maa­ta­lous­tuo­tan­non ja sen sisäl­lä eri­tyi­ses­ti kotie­läin­tuo­tan­non vai­heit­tai­nen siir­tä­mi­nen ete­läs­tä sie­det­tä­vis­tä vil­je­ly­olois­ta poh­joi­sen lähes epä­toi­voi­sil­le alueil­le on suu­ri kan­sal­li­nen vir­he, joka tulee hei­ken­tä­mään Suo­men maatalousmaana.”

    niin kyse oli nime­no­maan KOTIELÄINTUOTANNON siir­ty­mi­ses­tä joka on sel­keäs­ti näky­vis­sä ja johon nime­no­maan nuo tuet vai­kut­ta­vat. Siis ne “vain eläin­ti­loil­le mak­se­taan enem­pi tukia poh­joi­ses­sa” ‑tuet. Mut­ta tämä on juu­ri sitä mitä olen sano­nut että kun tosi­asioi­hin ja lukui­hin perus­tuen yrit­tää kes­kus­tel­la niin sit­ten hoe­taan jotain ihme mantraa.

    Lapin mie­hel­lä nuo luvut­kin vähän hakuses­sa? Mut­ta mie­li­pi­teet ovat sil­ti var­mat? Tie­dot oli­si­vat halu­tes­saan löy­det­tä­vis­sä vaik­ka maa­ti­la­ti­las­tol­li­ses­ta vuo­si­kir­jas­ta jos halua oli­si ottaa asiois­ta sel­vää. Lyp­sy­kar­ja­ti­lo­ja vuon­na 2008 noin 13.000, sika- ja sii­pi­kar­ja­ti­lo­ja yli 3.500, nau­dan­li­ha­ti­lo­ja yli 4.000 (6%), mui­ta yli 3.500 (5%) eli toden­nä­köi­ses­ti maa­ti­la­mat­kai­lua jne jne ja kas­vi­ti­lo­ja sit­ten yli 41.000 (61%). Eli lapin­mie­hen luvuis­ta kotie­läin­ti­lat kas­voi­vat noin 10.000:lla ja kas­vi­ti­lo­jen mää­rä pie­ne­ni noin 14.000:lla. Ns. lapin­li­sää­kö? Mut­ta muu­ten meni ihan hyvin, mie­li­pi­teet kohdallaan!

    Odo­tan muu­ten mie­len­kiin­nol­la edel­leen lapin­mi­hen sel­vi­tys­tä sii­tä miten kan­sal­lis­ten tukien tuki­pot­ti jakau­tuu kotie­läin­ten ja kas­vi­tuo­tan­non kesken.

    Vie­lä hiu­kan lisää luku­ja jot­ta kaik­ki ymmär­täi­si­vät mik­si juu­ri se kotie­läin­ta­lou­den kes­kit­ty­mi­nen sin­ne poh­joi­seen on niin mer­kit­se­vää. Tämä siis kes­ki­vii­kon 9.12 Maa­seu­dus­sa. Eli Maa­ta­lou­den tulot yhteen­sä 6,1 mrd euroa jois­ta sivuan­siot 1,83 ja tuet 1,88 ja myyn­ti­tu­lot 2,03. Myyn­ti­tu­lois­ta vas­taa­vas­ti 43% mai­toa, 10% nau­dan­li­haa, 13% sian­li­haa, 6% muu liha, 2% kanan­mu­nat, 10% vil­jat ja 14% muut kas­vit. Ensin­nä­kin mai­to on mer­kit­tä­vä jo yksi­nään ja sii­tä yli 70% on jo c‑alueella. Lisäk­si kotie­läin­puo­li on yhteen­sä noin 70% myyn­ti­tu­lois­ta. Nois­ta luvuis­ta kuka tahan­sa ymmär­tää miten suu­ri mer­ki­tys nime­no­maan kotie­läin­ta­lou­del­la on maa­ta­lou­den tulon­muo­dos­tuk­seen. Sii­nä ei pal­jon auta vaik­ka kaik­ki kas­vi­vil­je­ly jäi­si ete­lään kun sii­tä ei rahaa tule eli kan­nat­ta­vuus ja tulon­muo­dos­tus heik­ko. Ja tuo 14% on sit­ten soke­ri­juu­ri­kas, peru­na, ruo­ka­her­ne, sipu­li, salaa­tit, juu­rik­kaat, kaa­lit jne eli sel­lai­set suo­raan kulu­tuk­seen mene­vät tuot­teet joi­den vil­je­lyä ei juu­ri­kaan voi­da lisä­tä kun ei sit­ten ole mark­ki­noi­ta ja hin­ta las­kee jos tar­jon­ta mer­kit­tä­vääs­ti lisään­tyy. Ja näkyy­hän tuos­ta sekin että tukien osuus on mer­kit­tä­vä ja jos niis­tä yhä suu­rem­pi osuus menee poh­joi­seen niin?

    Lapin kol­me sika­laa mitään mut­ta tie­dät var­maan että tuki­ra­ja kul­kee Poh­jan­maan lakeuk­sien ete­lä­puo­lel­la joka tar­koit­taa että Poh­jan­maan lakeuk­sien sika­ti­lo­ja onkin sit­ten jo enem­män kuin kol­me? Aina­kin jos tuon lin­kik­si lait­ta­ma­ni Perä­län Matin gra­dun luit? Ja nehän sit­ten saa­vat­kin jo kor­keam­paa c‑tukea.

    Sema­tiik­kaa var­maan­kin mut­ta poro­jen tuet nyt kui­ten­kin yhtä kaik­ki mak­se­taan maa­ta­lous­bud­je­tis­ta kan­sal­li­sis­ta maa­ta­lous­tuis­ta. Eivät ne var­maan sit­ten ole maa­ta­lous­tu­kia kos­ka ilmei­se­nä asian­tun­ti­ja­na niin ker­ran sanot mut­ta bud­jet­ti­kir­jas­sa ne nyt kui­ten­kin ilmei­ses­ti maa­ta­lous­tuik­si luo­ki­tel­laan. Sinä ilmei­ses­ti luo­kit­te­let ne jol­la­kin toi­sel­la perus­teel­la kuin sil­lä mis­sä ne ovat budjetissa?

    Sit­ten tuos­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta ja pin­ta-alas­ta ja rai­vauk­ses­ta. Tuo mitä tote­sit niin toden­nä­köi­ses­ti pätee poh­joi­ses­sa. Siel­lä kun kotie­läin­ti­lo­jen yksik­kö­ko­ko kas­vaa niin tar­vit­ta­vaa pel­toa ei sit­ten löy­dy­kään. Ja vil­ja­ti­lat eivät voi ete­läs­sä­kään miten­kään estää rai­vaus­ta, tääl­lä vaan pak­kaa ole­maan että rai­vaus­kel­poi­set met­sät on aika pit­käl­ti jo rai­vat­tu. Jäl­jel­lä ole­vat met­sät ovat sel­lai­sia että pel­lok­si teh­ty­nä laa­tu mer­kit­tä­väs­ti hei­kom­pi kuin nyky­pel­loil­la. Mut­ta ete­läs­sä vaik­ka kotie­läin­ti­la rai­vai­si pel­toa kuin­ka niin se ei vält­tä­mät­tä paran­na kan­nat­ta­vuut­ta yhtään. Rai­vioil­le­han ei saa tukia eikä kuu­lu­kaan kos­ka EU-liit­ty­mis­so­pi­mus mää­rit­te­li tuki­kel­poi­sen pel­lon enim­mäis­mää­rän tai mak­si­mi koko­nais­tuen. Poh­joi­sen rai­vaus­kin perus­tuu vain ja ainoas­taan sii­hen että sin­ne navet­taan tulee tukia rei­lus­ti. Näin kun jokai­nen leh­mä jon­ka lisäät navet­taan tuot­taa lisä­tu­loa niin vaik­ka pel­lol­le ei sai­si mitään niin sitä kan­nat­taa rai­va­ta jos muu­ten ei sai­si eläin­mää­rää nos­tet­tua. Ete­läs­sä kun se lisä­leh­mä ei tuo­ta­kaan samaa mää­rää alem­pien tukien takia niin vaik­ka rai­vai­sit pel­toa kuin­ka niin se ei vält­tä­mät­tä paran­na kan­nat­ta­vuut­ta yhtään. Muu­ten­kin ete­läs­sä kan­nat­taa ennem­min vuo­kraa­mal­la tai sopi­muk­sil­la kas­vi­ti­lo­jen kans­sa hank­kia se pel­lon sato tai lan­nan­le­vi­ty­sa­la, pel­toa ei ole pak­ko omis­taa. Tääl­lä kun yhdel­lä pel­toau­keal­la voi olla sato­ja heh­taa­rei­ta niin etäi­syys­kään ei yleen­sä ole ongel­ma. Mut­ta lapin­mies kat­soo nyt tätä proble­ma­tiik­kaa kovas­ti yksi­puo­li­ses­ta näkö­vink­ke­lis­tä? Vil­ja­ti­lat ei hyväk­sy pel­lon rai­vaus­ta ete­läs­sä ja sen takia ete­län kotie­läin­ti­lo­jen kan­nat­ta­vuus on heik­ko? Kyl­lä se kan­nat­ta­vuuse­ro poh­joi­sen kotie­läin­ti­loi­hin syn­tyy nyt ihan muis­ta tekijöistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  265. Ei täs­sä mitään proble­ma­tiik­kaa ole, ei vain jak­sa kai­ken­lais­ta pas­kan­jau­ha­mis­ta lukea, itse en tie­dä mis­tä olet saa­nut tuon mai­to­ti­lo­jen määrn 13 000, kos­ka mai­don­tuot­ta­jien mää­räk­si MTK itse ilmoit­taa noin 11 600 kpl, muu­ten en ota noi­hin lukui­hin kan­taa, ne voi olla oikeinkin.

    Sel­keä enem­mis­tö tilois­ta on kum­min­kin kas­vi­puo­len tilo­ja ja kas­vi­puo­lel­le ei tukie­rol­la ole vai­ku­tus­ta, kos­ka se on häviä­vän pie­ni eri tukia­luei­den välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  266. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 8:32
    niin kyse oli nime­no­maan KOTIELÄINTUOTANNON siir­ty­mi­ses­tä joka on sel­keäs­ti näky­vis­sä ja johon nime­no­maan nuo tuet vai­kut­ta­vat. Siis ne “vain eläin­ti­loil­le mak­se­taan enem­pi tukia poh­joi­ses­sa” ‑tuet. Mut­ta tämä on juu­ri sitä mitä olen sano­nut että kun tosi­asioi­hin ja lukui­hin perus­tuen yrit­tää kes­kus­tel­la niin sit­ten hoe­taan jotain ihme mantraa.”

    Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” nim. keit­tää nyt pahas­ti yli ei kotie­läin­tuo­tan­to ole mihin­kään siir­ty­nyt eikä siir­ty­mäs­sä, vii­meis­ten tilas­to­jen mukaan mai­don tuo­tan­to on lisään­ty­nyt poh­joi­ses­sa vuo­sien ale­ne­mi­sen jäl­keen 25 mil. lit­raa ja ete­läs­sa muu­ta­ma mil­joo­na lit­raa ja tämä kaik­ki kun EU:n jäse­ne­nä ollaan oltu liki 15 vuot­ta ja mai­toa sen­tään tuo­te­taan yli 2 mil­jar­dia lit­raa. Tämän­kin voi las­ke luon­nol­li­sen muu­tok­sen tiliin joka alkoi jo kau­an ennen EU:hun liit­ty­mis­tä. Emme saa täl­lä het­kel­lä edes maa­kiin­tiö­tä täy­teen täy­teen on maal­le suu­ri onni että poh­joi­sen tuot­ta­jat vie­lä usko­vat maa­ta­lou­teen ja kehit­tä­vät tuo­tan­to­aan, sitä pitää tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  267. Paa­li­mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 10:20

    Emme saa täl­lä het­kel­lä edes maa­kiin­tiö­tä täy­teen täyteen”

    Maa­kiin­tiön täy­teen saa­mi­ses­sa suu­rin ongel­ma on täl­lä het­kel­lä se että että ete­län mai­don­tuo­tan­to on tip­pu­nut. Tilan­ne on se että c‑alueella kol­ku­tel­laan mai­don­tuo­tan­non suh­teen c‑alueen oman sisäi­sen mai­to­kiin­tiön rajo­ja eli siel­lä ei tuo­tan­toa voi­da enää lisä­tä ilman että kiin­tiö­ra­ja yli­te­tään tuet tip­pu­vat. Sen sijaan kun ete­län tuo­tan­to las­kee koko ajan niin jää­dään koko ajan kau­em­mas ja kau­em­mas maa­kiin­tiös­tä. Siis tämä jos tukie­ron aikaan­saa­man nykyi­sen kehi­tyk­sen anne­taan jat­kua niin käy että maa­kiin­tiö jää koko ajan enem­män ja enem­män vajaak­si ja kor­vau­tuu tuon­nil­la ulko­mail­ta. Siis jos ei väli­te­tä sii­tä että ennem­min tai myö­hem­min joku ihmet­te­lee EUs­sa että “Miten tuo­tan­to c‑alueella on yli­tä­nyt c‑alueen kiin­tiön kun tuen piti olla tuo­tan­toa säi­lyt­tä­vää?” ja ale­taan EU-suun­nas­ta kysel­lä tuon yli­kom­pen­saa­tion perään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  268. Lapin mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 9:56

    Ei täs­sä mitään proble­ma­tiik­kaa ole, ei vain jak­sa kai­ken­lais­ta pas­kan­jau­ha­mis­ta lukea, itse en tie­dä mis­tä olet saa­nut tuon mai­to­ti­lo­jen määrn 13 000, kos­ka mai­don­tuot­ta­jien mää­räk­si MTK itse ilmoit­taa noin 11 600 kpl, muu­ten en ota noi­hin lukui­hin kan­taa, ne voi olla oikeinkin.

    Sel­keä enem­mis­tö tilois­ta on kum­min­kin kas­vi­puo­len tilo­ja ja kas­vi­puo­lel­le ei tukie­rol­la ole vai­ku­tus­ta, kos­ka se on häviä­vän pie­ni eri tukia­luei­den välillä.”

    Luke­mi­nen kan­nat­taa sekä tie­don hank­ki­mi­nen useas­ta tie­to­läh­tees­tä, se avar­taa mones­ti ajat­te­lua sekä maa­il­man­ku­vaa­kin. Tie­tys­ti jos etu­kä­tei­sa­jat­te­lu on että joku on “pas­kan­jau­ha­mis­ta” niin saat­taa se tie­to jää­dä kovas­ti yksi­puo­li­sek­si? Ja noi­ta luku­mää­riä löy­dät vaik­ka tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=501,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30

    Ja edel­leen, sel­keä enem­mis­tö tilois­ta on tosi­aan kas­vi­puo­len tilo­ja mut­ta kun elin­kei­non tule­vai­suut­ta aja­tel­laan niin olen­nais­ta ei ole enem­mis­tö tilois­ta vaan enem­mis­tö rahavirroista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  269. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 10:34
    Sen sijaan kun ete­län tuo­tan­to las­kee koko ajan niin jää­dään koko ajan kau­em­mas ja kau­em­mas maakiintiöstä.”

    miten seli­tät se että ete­län tuo­tan­to on las­ke­nut jo ennen EU:ta ja poh­jois­ta tukea ??

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  270. Ote­taan ja käsi­tel­lään pari uutis­ta päi­vän Maa­seu­dun Tulevaisuudesta? 

    Ensim­mäi­nen otsi­kol­la “Kul­je­tusa­vus­tus­ta mai­dol­le ja lihal­le” ja jutus­sa ker­ro­taan että osa­na poh­joi­sen tuen jär­jes­tel­mää mak­se­taan mai­dol­le kul­je­tusa­vus­tus­ta 4,96–44,25 euroa per tuhat lit­raa ja lihal­ta vas­taa­vas­ti 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta alu­ees­ta riip­puen. Mitä tämä sit­ten tar­koit­taa käy­tän­nös­sä? Sitä että jokai­nen mai­to­lit­ra on 0,5–4,4 sent­tiä per lit­ra kal­liim­pi jol­le­kul­le sil­lä joku­han tuon kul­je­tus­tuen­kin mak­saa? Mah­de­taan­ko verois­sa kerä­tä? Samoin liha­ki­lois­sa tuo näkyy? Ja tuo ei sit­ten ole maa­ta­lous­tu­kea eli ei näy bud­je­tin sii­nä osuu­des­sa. Mut­ta täs­sä ket­jus­sa olen näis­tä kul­je­tus­ku­luis­ta muu­ta­man ker­ran että ensin tue­taan sitä että saa­daan tuo­tan­toa siir­ret­tyä kal­liim­pien tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten alueil­le ja taas sen jäl­keen sit­ten tue­taan sitä että saa­daan tuo­te kerät­tyä siel­tä. Mitä jär­keä? Mut­ta tämä kul­je­tus­tu­ki on sit­ten sitä alue­po­li­tiik­kaa, ei var­si­nai­ses­ti maatalouspolitiikkaa.

    Toi­nen otsik­ko oli että “Sika- ja sii­pi­kar­jan vii­te­mää­riä ei voi siir­tää B‑C-rajan yli”. Ja jutus­sa tode­taan että vaa­ra­na oli­si poh­joi­sen tuen enim­mäis­vii­te­mää­rän ylit­ty­mi­nen. Ja sel­ven­nyk­se­nä että noi­den vii­te­mää­rien perus­teel­la mak­se­taan siis sika- ja sii­pi­kar­ja­tu­kia. Mut­ta tie­dät­te­kös kun jutun rivien välis­tä lukee että mitä taus­tal­la on tapah­tu­nut? No, ole­tan että joku on huo­man­nut että ab-alu­een sika­tuo­tan­to uhkaa las­kea kun taas c‑alueen sika­tuo­tan­to on kor­keam­pien tukien ansios­ta kovas­sa nousus­sa. No, ole­tan että täl­löin on jol­la­kul­la nous­sut esiin aja­tus että saa­tai­siin siir­ret­tyä B‑alueelta tukia C‑alueen kas­va­val­le tuo­tan­nol­le. Ja tätä on joku aja­nut eteen­päin ja aika kor­keal­le tasol­le kos­ka tämä pää­tös on teh­ty val­tio­neu­vos­tos­sa. Mut­ta että en sit­ten tie­dä? Ei täs­sä minus­ta tar­vit­se mitään sala­lii­to­teo­rioi­ta edes viri­tel­lä mut­ta näyt­täi­si sil­tä että jos­sa­kin on jo enna­koi­tu sika­tuo­tan­non vähe­ne­mis­tä AB-alu­eel­la ja lisään­ty­mis­tä C‑alueella ja yri­tet­ty tukia sit­ten siir­tää asian­mu­kai­ses­ti. Mitä olet­te muut mieltä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  271. Paa­li­mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:20

    miten seli­tät se että ete­län tuo­tan­to on las­ke­nut jo ennen EU:ta ja poh­jois­ta tukea ??”

    Mai­don­tuo­tan­to las­ki (onnek­si) koko maas­sa jo ennen EU-aikaa voi­vuo­ri­kau­den jäl­keen. Olen itse niin nuo­ri että oma­koh­tais­ta tark­kaa kuvaa ei ole 70–80 ‑luku­jen maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta mut­ta mitä olen ymmär­tä­nyt niin maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tuol­loin oli pit­käl­ti myös alue­po­li­tiik­kaa. Oli kai­kan­maa­il­man pin­ta-ala­li­sää ja muu­ta kaik­kea kivaa, var­sin­kin syr­jäi­sem­mil­le alueil­le? Ja ne voi­vuo­ret? Että mai­don­tuo­tan­non oli syy­tä­kin las­kea ja las­ki­kin koko maas­sa, myös poh­joi­ses­sa. Sen sijaan kun tuosta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    sivun 12 kuvios­ta kat­sot niin huo­maat että kehi­tys on EU-aika­na eriy­ty­nyt. Kor­kean tuen mut­ta vai­kei­den olo­suh­tei­den C3/C4 maidn­tuo­tan­to pysyy suu­rin­piir­tein ennal­laan. Sen sijaan C2:lla kor­keam­mil­la tuil­la ja koh­ta­lai­sil­la olo­suh­teil­la mai­don­tuo­tan­to on kas­va­nut. Sit­ten C1:llä mai­don­tuo­tan­to on vähän las­ke­nut kun tuki­ta­so on hiu­kan C2:ta alem­pi ja sit­ten taas mata­lim­pien tukien AB-alu­eel­la mai­don­tuo­tan­to on sel­keäs­ti las­ke­nut. Mut­ta että sanoi­sin että EU-aika­na aluei­den kehi­tys on eriy­ty­nyt erilaiseksi?

    Lisäk­si var­maan on vai­kut­ta­nut suh­teel­li­sen edun peri­aa­te, esi­mer­kik­si näil­lä seu­duil­la kävi jo 80-luvul­la niin että sika­ta­lous nousi ja vei jon­kun ver­ran tilaa mai­don­tuo­tan­nol­ta. Suh­teel­li­sen kan­nat­ta­vuu­den peri­aat­teen mukaan var­maan? Mut­ta en ole väit­tä­nyt­kään että nämä kehi­ty­stren­dit oli­si­vat yhden ja ainoan teki­jän aiheut­ta­mia mut­ta jos väi­te­tään että tukie­rol­la ei ole lain­kaan vai­ku­tus­ta tuo­tan­non sijoit­tu­mi­seen niin se ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa. Jos tukien ansios­ta tuo­tan­to kan­nat­taa parem­min jos­sa­kin alu­eel­la niin tuet ohjaa­vat tuo­tan­non sijoit­tu­mis­ta. Mal­lie­si­merk­ki­nä mie­les­tä­ni juu­ri se Tor­nion navet­ta­han­ke. AB-alu­eel­ta kotoi­sin ole­vat hen­ki­löt las­ki­vat että ei kan­na­ta koto­puo­les­sa, eivät pysäh­ty­neet ensim­mäi­seen tuki­ra­jaan C1:lle eivät­kä vie­lä C2:llekaan vaan tote­si­vat että vas­ta Tor­nios­ta löy­tyy paras kan­nat­ta­vuus. Ja veik­kaan­pa että ei se lähes 1.000.000 euron vuo­sit­tai­nen tukie­ro ollut täy­sin mer­ki­tyk­se­tön asia kun kan­nat­ta­vuus­las­kel­mi­aan tekivät?

    Mut­ta että täs­tä on kyse, tämän­het­ki­nen yli­kom­pen­soi­va tukie­ro ohjaa sel­keäs­ti tuo­tan­non sijoittumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  272. Val­tio­neu­vos­to vah­vis­ti poh­joi­sen alu­een mai­don kul­je­tus­tuek­si 4,96–44,25 euroa tuhan­nel­ta lit­ral­ta ja lihan kul­je­tusa­vus­tuk­sek­si 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta, tukia­lu­ees­ta riippuen.

    Sika- ja sii­pi­kar­jan vii­te­mää­riin on lai­tet­tu rajoi­tus, että nii­tä ei saa siir­tää ete­li­sel­tä AB-alu­eel­ta poh­joi­sel­le C‑alueelle, kos­ka poh­joi­nen vii­te­mää­rä uhkaa kas­vaa yli äyräitten. 

    Tuo­tan­to siir­tyy kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la ete­läs­tä poh­joi­seen. Pers­jär­kis­ten tou­hua, kepu on saa­ta­va kii­rees­ti oppositioon!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  273. Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:58
    Ote­taan ja käsi­tel­lään pari uutis­ta päi­vän Maa­seu­dun Tulevaisuudesta?
    Ensim­mäi­nen otsi­kol­la “Kul­je­tusa­vus­tus­ta mai­dol­le ja lihal­le” ja jutus­sa ker­ro­taan että osa­na poh­joi­sen tuen jär­jes­tel­mää mak­se­taan mai­dol­le kul­je­tusa­vus­tus­ta 4,96–44,25 euroa per tuhat lit­raa ja lihal­ta vas­taa­vas­ti 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta alu­ees­ta riippuen.”

    Tämä tuki menee kul­je­tus fir­moil­le eikä ole yksin Suo­men eri­koi­suus vaan mak­se­taan muu­al­la­kin EU:n alueella.

    Toi­nen otsik­ko oli että “Sika- ja sii­pi­kar­jan vii­te­mää­riä ei voi siir­tää B‑C-rajan yli”. Ja jutus­sa tode­taan että vaa­ra­na oli­si poh­joi­sen tuen enim­mäis­vii­te­mää­rän ylit­ty­mi­nen. Ja sel­ven­nyk­se­nä että noi­den vii­te­mää­rien perus­teel­la mak­se­taan siis sika- ja siipikarjatukia.”

    Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” alkaa näh­dä mör­kö­jä, sanon suo­daan että kär­sit jon­kin­lai­ses­ta vai­no­har­hai­suu­des­ta. Vie­lä ker­ran, mitä vahin­koa poh­joi­ses­ta tues­ta on maa­ta­lou­del­le ja Suomelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  274. Paa­li­mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:20
    “miten seli­tät se että ete­län tuo­tan­to on las­ke­nut jo ennen EU:ta ja poh­jois­ta tukea ??”
    Mai­don­tuo­tan­to las­ki (onnek­si) koko maas­sa jo ennen EU-aikaa voi­vuo­ri­kau­den jäl­keen. Olen itse niin nuo­ri että oma­koh­tais­ta tark­kaa kuvaa ei ole 70–80 ‑luku­jen maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta mut­ta mitä olen ymmär­tä­nyt niin maa­ta­lous­po­li­tiik­ka tuol­loin oli pit­käl­ti myös alue­po­li­tiik­kaa. Oli kai­kan­maa­il­man pin­ta-ala­li­sää ja muu­ta kaik­kea kivaa, var­sin­kin syr­jäi­sem­mil­le alueil­le? Ja ne voivuoret?”

    Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää” kir­joit­taa satu­ja, pin­taa­la­li­sää mak­set­tiin sosi­aa­li­sin perus­tein vasem­mis­ton vaa­ti­muk­ses­ta eikä sii­hen liit­ty­nyt alue poli­tiik­kaa. Voi­vuo­ria ei kos­kaan ole ollut, yli­jä­mää syn­tyi kun mar­ga­rii­nin tuon­tia ei enää pys­tyt­ty tulp­paa­maan kaup­pa­so­pi­mus­ten takia. Et vas­tan­nut myös­kään mik­si nimen omaan ete­län mai­don­tuo­tan­to puto­si jyr­käs­ti ennen EU:hun liit­ty­mis­tä, voin vas­ta­kin, puto­si samas­ta syys­tä kuin nytkin,etelässä on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin inves­toi­mi­nen epä­var­maan mai­don­tuo­tan­toon, poh­joi­sel­la tuel­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä ete­län mai­don­tuo­tan­non vähe­ne­mi­seen. Poh­joi­sel­la tuel­la on suu­ri mer­ki­tys että mai­don tuo­tan­to yleen­sä­kin säi­lyy Suo­mes­sa ja se on hyvä asia,väitä mitä muu­ta tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  275. Paa­li­mies jat­kaa satui­lu­aan. Jo ennen EU-aikaa meil­lä mak­set­tiin hul­vat­to­mat tuet poh­joi­seen, mm. mai­to­ti­lo­jen rehuis­ta puo­let ja huo­mat­ta­vaa lisä­hin­taa ym. mai­dol­le ja lihal­le. Ete­läs­sä näi­tä ei tie­ten­kään maksettu. 

    Samoin mak­set­tiin nave­tan raken­ta­mi­seen max 60% avus­tus­ta poh­joi­ses­sa. Tut­tu Kit­ti­län isän­tä raken­si uuden nave­tan 80-luvul­la, vaik­ka edel­li­nen oli teh­ty v. 1967. Isän­tä sai tuon 60% avus­tuk­sen KUSTANNUSARVIOSTA, mikä oli teh­ty reip­paas­ti yläkanttiin.…isäntä käyt­ti pik­kui­sen omaa puu­ta­va­raa ja työ­voi­maa, niin että hän ei tar­vin­nut raken­ta­mi­seen omaa rahaa lainkaan. 

    Pin­ta-ala­li­sä oli ensi­si­jai­ses­ti alue­po­li­tiik­kaa kepun vaa­ti­muk­ses­ta, ete­läs­sä­kin sitä mak­set­tiin pik­kui­sen kepun vaalikarjalle. 

    Johan­nes Viro­lai­nen vaa­ti jo 1973, että maa on jaet­ta­va kah­teen jyr­käs­ti eri­lai­seen alu­ee­seen, ete­län vil­ja- ja poh­joi­sen kar­ja-alu­ee­seen. Samaa lin­jaa jat­koi­vat kepu­lai­set EU-maatalousliittymisneuvottelijat. 

    Kepu on saa­nut kai­kes­sa myy­rän­työs­sään apua MTK:lta, min­kä se on miehittänyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  276. Itse pysyi­sin fak­tois­sa, jos ker­ran tuo­tan­to ei ole lit­roi­na nous­sut, niin sil­loin mitään nousua tai siir­ty­mis­tä ei ole tapah­tu­nut, vaik­ka ete­läs­sä oli­si­kin las­ku tuo­tan­nos­sa ollut suu­rem­pi kuin poh­joi­ses­sa, sama­jut­tu lihas­sa, jos ker­ran tuo­tan­to ei kiloi­na ole kas­va­nut poh­joi­ses­sa, niin kaik­ki väit­teet tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä on sil­loin höpötystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  277. eeme­li kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 16:43
    Paa­li­mies jat­kaa satui­lu­aan. Jo ennen EU-aikaa meil­lä mak­set­tiin hul­vat­to­mat tuet poh­joi­seen, mm. mai­to­ti­lo­jen rehuis­ta puo­let ja huo­mat­ta­vaa lisä­hin­taa ym. mai­dol­le ja lihal­le. Ete­läs­sä näi­tä ei tie­ten­kään maksettu.”
    “Pin­ta-ala­li­sä oli ensi­si­jai­ses­ti alue­po­li­tiik­kaa kepun vaa­ti­muk­ses­ta, ete­läs­sä­kin sitä mak­set­tiin pik­kui­sen kepun vaalikarjalle.”

    Näis­tä lyhyt kom­ment­ti Eeme­li valeh­te­lee, ennen EU:ta lähin­nä met­si­tet­tiin ja pake­toi­tiin peltoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  278. Lapin mies:Itse ”

    pysyi­sin fak­tois­sa, jos ker­ran tuo­tan­to ei ole lit­roi­na nous­sut, niin sil­loin mitään nousua tai siir­ty­mis­tä ei ole tapah­tu­nut, vaik­ka ete­läs­sä oli­si­kin las­ku tuo­tan­nos­sa ollut suu­rem­pi kuin poh­joi­ses­sa, sama­jut­tu lihas­sa, jos ker­ran tuo­tan­to ei kiloi­na ole kas­va­nut poh­joi­ses­sa, niin kaik­ki väit­teet tuo­tan­non siir­ty­mi­ses­tä on sil­loin höpötystä.”

    Vii­me kes­ki­vii­kon Maa­seu­dun Tule­vai­suus otsi­koi, että mai­don­tuo­tan­to on lisään­ty­nyt C‑alueella huomattavasti.

    Jopa C‑alueen suu­ret kiin­tiöt ylit­ty­vät. Ja uusia sato­jen leh­mien nave­toi­ta on rakenteilla. 

    *********

    Hul­luus Kepu­lan­dias­sa on saa­vut­ta­mas­sa hui­pen­nuk­sen­sa. Kepus­ta, kepu­lai­ses­ta maa­ta­lous­mi­nis­te­ris­tä ja MTK:sta on pääs­tä­vä ja pian!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  279. eeme­li kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 22:24

    Vii­me kes­ki­vii­kon Maa­seu­dun Tule­vai­suus otsi­koi, että mai­don­tuo­tan­to on lisään­ty­nyt C‑alueella huomattavasti.
    Jopa C‑alueen suu­ret kiin­tiöt ylit­ty­vät. Ja uusia sato­jen leh­mien nave­toi­ta on rakenteilla.”

    Lai­toin pari kuvaa että Eeme­li rau­hoit­tuu, mitään siir­ty­mis­tä poh­joi­seen ei ole havait­ta­vis­sa eikä sel­lais­ta ennus­te­ta tule­vak­si­kaan. Liit­ty­mi­nen EU:n pysäyt­ti mai­don­tuo­tan­non syök­sy­kier­teen ja tuo­tan­to on voi­tu vakiin­nut­taa, mer­kit­tä­vä osa sii­nä on poh­joi­sel­la tuella.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)