Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe

Maat­alous­tuotan­non ja sen sisäl­lä eri­tyis­es­ti kotieläin­tuotan­non vai­heit­tainen siirtämi­nen etelästä siedet­tävistä vil­je­ly­oloista pohjoisen läh­es epä­toivoisille alueille on suuri kansalli­nen virhe, joka tulee heiken­tämään Suomen maatalousmaana.

Tämän pal­stan ilmeis­es­ti kom­men­toiduin kir­joituk­seni on heinäku­us­sa julka­istu kir­joi­tus maat­aloustues­sa miljoonat ovat halpo­ja, johon on tul­lut jo yli 460 kom­ment­tipuheen­vuoroa. En ole itse jak­sanut argu­men­toin­tia enää oikein seu­ra­ta. Keskustelu on kään­tynyt pohjoisen ja etelän vil­jeli­jöi­den nokit­telu­un siitä, vääristääkö kansalli­nen ”vuoris­to­tu­ki” maat­alouden har­joit­tamista Suomen sisäl­lä. Jotain vikaa on maat­alous­poli­it­tises­sa keskustelus­samme, jos täl­laisen asian käsit­te­lyyn ei ole min­un blo­giani parem­paa foorumia.

 Pohjoises­sa on vaa­dit­tu, että hei­dän heikom­pia vil­je­ly­olo­suhteitaan kom­pen­soidaan mak­swa­mal­la suurem­paa tukea kuin etelässä. Kun esimerkik­si maid­on­tuotan­to vähe­nee etelässä ja lisään­tyy pohjoises­sa, vaikut­taa ulkop­uoliselta siltä, että kyse on ylikom­pen­soin­nista. Ylikom­pen­soin­tia ei voi perustel­la mitenkään, mut­ta pitäisikö ero­ja kom­pen­soi­da edes täy­teen määrään asti?

Jos epäedullisia tuotan­to-olo­suhtei­ta vas­taan tul­laan voimakkaasti, tuotan­to ei hakeudu edes Suomen sisäl­lä sinne, mis­sä se olisi edullis­in­ta. Kun luon­nonolo­suh­teet muutenkin ovat suo­ma­laista maat­alous­tuotan­toa vas­taan, pitääkö tätä hait­taa vielä itse lisätä sil­lä, että hylätään vil­ja­vat pel­lot ja rai­vataan tilalle paljon huonom­paa pel­toa? Jot­ka näin tekevät, luot­ta­vat mielestäni liikaa anteliaan tukipoli­ti­ikan pysyvyy­teen. Jos vaikka­pa kan­sain­väli­sis­sä kaup­pa­neu­vot­teluis­sa päädytään siihen, että teol­lisu­us­maat joutu­vat supis­ta­maan maat­alous­tuki­aan ja avaa­maan kaup­paansa, ääri­oloi­hin ajet­tu Suomen maat­alous joutuu paljon suurem­pi­in vaikeuk­si­in kuin jou­tu­isi, juos yrit­täisimme itse tehdä maat­alous­tuotan­nos­tamme kilpailukykyisempää.

Suomel­la on jär­jel­liset vil­je­ly­olot etelässä ja Poh­jan­maal­la. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että men­estymään pystyvän suo­ma­laisen maat­alous­tuotan­non pahin viholli­nen ei olekaan ulko­mainen kil­pailu vaan ylituet­tu C‑tukialueiden tuotanto.

389 vastausta artikkeliin “Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe”

  1. Sama logi­ik­ka pätee kaik­keen (alue)tukipolitiikkaan. Suo­mi velka­an­tuu hur­jaa vauh­tia, ja korot mak­sate­taan tulevil­la kutis­tuvil­la ikälu­okil­la. Täl­lainen yhteis­ten varo­jen haaskaami­nen on täysin vastuutonta.

  2. Suomen maat­alouden suurin uhka on EU, joka pakot­taa mei­dät mak­samaan tukea ei pelkästään ulko­maisille tuot­ta­jille, vaan myös (väärille) koti­maisille tuottajille.

  3. Maat­alous­tuki­asi­at on tehty niin vaikeak­si viidakok­si, että en usko asian ole­van enää kenenkään hal­lus­sa. Koko jär­jestelmä pitäisi purkaa ja miet­tiä uusik­si. Mut­ta sepäs ei tule tapah­tu­maan kovin nopeasti, kos­ka jär­jestelmä on EU:n jär­jestelmä ja sen nykyti­la on syn­tynyt vuosikym­menten aika tehty­jen komp­tomissien ja lehmänkaup­po­jen tulok­se­na. Eussa­han on totut­tu kytkemään aina asioi­ta toisi­in­sa, pait­si Suomi.

  4. Soin­in­vaara halu­aa, että Pohjois-Suo­mi tyh­jen­netään etelään, mikä on hyvä idea. Suomel­la on näköpi­iris­sä val­ta­va julkisen talouden vaje lähin­nä eläkkei­den ja ter­vey­den­huol­lon takia mut­ta muutenkin. Luuleeko joku, että 67 vuo­den eläkeiäl­lä uhkail­tu turku­lainen (minä) aikoo jatkos­sa elät­tää näitä pohjoisen maa­jusse­ja vain sen takia, että Kepulle riit­täisi äänestäjiä ja että ne voisi tap­paa toisi­aan ja itseään enem­män kuin Venäjällä?

  5. Samal­la lail­la, mut­ta vähän tois­es­ta vinkke­listä ajat­telee sak­salainen, joka ajelee Suomes­sa. Mitä hel­vetin järkeä on tukea Suomen maat­alout­ta, tämähän on tun­draa ja suo­ta koko maa. Niinpä.

  6. Niin­pä. Kan­nat­taako Suomes­sa EU:n nähökul­mas­ta tuot­taa mitään? 

    Globaal­ista näkökul­mas­sa tääl­lä men­estyy vain hyv­in­voin­tik­lus­teri, rahan­jako läs­näoloa vas­taan. Joten ei Suo­mi tyh­jene, vaik­ka tuotan­to­toim­inta kokon­aan eteläm­pään muuttaisikin.

  7. Osmo hyvä! Kir­joi­tat, että Suomel­la on jär­jel­liset vil­je­ly­olot etelässä ja Pohjanmaalla.

    C‑alueen tuotan­nos­ta kuitenkin val­taosa on nimeno­maan Poh­jan­maal­la: Esimerkik­si Lapin maat­alous­tuotan­to on vain noin 2,2% Suomen maat­alous­tuotan­nos­ta vaik­ka Lapin asukas­määrä on n. 3,5% suomen asukasmäärästä.

    Parhait­en pel­tovil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta eri alueil­la kuvaa se, paljonko vil­je­lykäyt­töön ostet­tavas­ta pel­losta maksetaan.

  8. Joopa joo . Mon­et maat ( Yhdys­val­lat , Bri­ta­nia , Aus­tralia ) ovat pet­täneet alku­peräisväestön , älkää tehkö samaa virhet­tä Suomessa .

    Etelän maid­on tuotan­to kaipaisi lisä­tukea pari — neljä sent­tiä litral­ta mut­ta tah­too jäärä poli­ti­ikko­jen tyhjik­si lupauk­sik­si tai val­taa tavoit­tele­vien tyhjäk­si hölinäk­si jol­la ei ole merkitystä .
    Älkää ottako toisil­ta vaan antakaa muillekkin yhteis­es­tä potista .

    1. Maid­on­tuotan­to on niin sito­vaa puuhaa että etelän vil­jeli­jä hark­it­see mui­ta tuotantoaloja .

  9. Tässä MTK:n nykyisen pj:n maitoti­la Lapissa.

    http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm

    Alun­perin pel­toa 6 ha, nyt rai­vat­tu EU-jäsenyy­den aikana läh­es 100 ha.

    EU-tuki 41 000 e, kansalli­nen tuki Suomen val­tion kas­sas­ta 128 000 e.

    Isän­tä ja emän­tä käyvät kokopäivätöis­sä tilan ulkop­uolel­la, vierastyövoima hoitaa maati­lan työt.

    Pohjoisen C‑alueen mait­o­miehet ovat miehit­täneet MTK:n.

    Nyt tehdyssä v. 2010 tuki­ratkais­us­sa C‑alueen maito­tukia korote­taan, val­ti­ol­ta uut­ta rahaa, etelän AB-alueelle ei mitään. 

    Kiu­ruvedel­lä on sekä pel­to­he­htaar­it että lehmämäärä kaksinker­tais­tunut EU-akana. Etelän tuotan­toa on ajet­tu alas.

    EU EI PAKOTA SUOMEA MAKSAMAAN KANSALLISIA TUKIA!!!! EU määrää ain­os­taan mak­set­taville tuille ylärajan. 

    Tässä maid­on tuotan­totuet, ei ihme, jos tuotan­to siir­tyy pohjoiseen:

    Maid­on tuotantotuki

    Maid­on tuotan­to­tukea voidaan mak­saa hak­i­jal­ta vuon­na 2009 markki­noin­ti­in oste­tus­ta ja hyväksy­tys­tä tai kulut­ta­jille suo­raan myy­dys­tä mai­d­os­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    Ulkosaaris­to, tukialue A ja B .….….….….…4,0
    Man­ner-Ahve­nan­maa .….….….…..4,0
    Muu A- ja B‑tukialue .….….……2,8

    Maid­on tuotan­to­tukea voidaan mak­saa hak­i­jal­ta vuon­na 2009 markki­noin­ti­in oste­tus­ta ja hyväksy­tys­tä tai kulut­ta­jille suo­raan myy­dys­tä mai­d­os­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    C1 .….….….….…..7,6
    C2 .….….….….…..8,3
    C2 pohjoinen ja saaris­to .….….….… 12,3
    C3―P2 .….….….….….….….….…14,0
    C3―P3, P4 .….….….….….….….….……16,6
    C4―P4 .….….….….….….….….…21,3
    C4―P5 .….….….….….….….….…30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

  10. “Samal­la lail­la, mut­ta vähän tois­es­ta vinkke­listä ajat­telee sak­salainen, joka ajelee Suomes­sa. Mitä hel­vetin järkeä on tukea Suomen maat­alout­ta, tämähän on tun­draa ja suo­ta koko maa. Niinpä.”

    Luul­tavasti sak­salainen olisi oikeassa.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nenkään ei paljoa auta, jos hal­lan­vaara ei katoa, mitä se ei kai tee. 

    Parem­pi maail­ma toimisi niin, että suo­ma­lainen suun­nit­telisi kän­nykkää ja ostaisi vil­jan niiltä, joil­ta maanvil­je­ly sujuu parem­min kuin kän­nykän suunnittelu.

  11. Maat­alouden aluetuet ovat Suomen lakien vastaisia.

    Yhden­ver­taisu­us­lakia sovel­letaan lain 2. pykälälän mukaan sekä julkises­sa että yksi­tyisessä toimin­nas­sa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon har­joit­tamisen edel­ly­tyk­sistä taik­ka elinkeino­toimin­nan tukemisesta.

    Yhden­ver­taisu­us­la­ki kos­kee siis myös maat­alout­ta. Aluetuet aset­ta­vat maan eri osien vil­jeli­jät eri­laiseen ase­maan ja aluetuet ovat yhden­ver­taisu­us­lain vas­taisia. Lais­sa ei ole mitään, mikä edes viit­taisi tilanteisi­in, jois­sa eri­ar­vois­ta­vat tuet oli­si­vat sallittuja.

  12. Kuller­vo:
    On siel­lä pohjoises­sa muitakin kuin maa­jusse­ja ja kepu­laisia. Myös maat­alous elinkeinona on vain yksi monien joukos­sa. Eikä siihen ammaat­ti­in ole kovin suur­ta tunkua mis­sään päin Suomea.

    Toki maa­ta pitää vil­jel­lä suomes­sakin ja mieluiten siel­lä mis­sä se luon­non olo­suhtei­den kannal­ta on edullisinta.

  13. Val­tio on mak­sanut puo­let pohjoisen navet­to­jen rak­en­tami­sista, koneit­ten han­k­in­taa ym ym jopa yli miljoona euroa!

  14. Mis­sään muus­sa EU-maas­sa ei maataloustukijärjestelmä´ole niin mon­imutkainen kuin Suomes­sa, joten ei ole EU:n syy tämä maat­alouden byrokrar­tia ja mon­imutkaisu­us, ei ainakaan yksin EU:n

    Suuri syylli­nen jär­jestelmän mon­imutkaisu­u­teen on mei­dän kotoinen MTK:mme, joka vuosien aikana on vaat­in­ut tuk­i­jär­jestelmi­in poikkeuk­sia ja poikkeuk­sien poikkeuk­sia eri tuotan­to­su­un­tia koske­vis­sa yksityiskohdissa.

  15. Min­un mielestä siir­to­su­un­ta tulisi olla etelä, esim. koko poron­hoitoelinkeino pitää siirtää parem­mille lai­tu­mille etelään. Siel­lä on lop­ut­tomat jäkälä-ja lup­po­maat, ja läh­es saman­laista pai­men­to­laisu­uskansaa on tuo­tu kym­meniä­tuhan­sia maahanmuuttaja/pakolaisina/turisteina.

    Halal­poroa se olla pittää..

  16. Jouni Lundqvist kirjoitti:

    “Samal­la lail­la, mut­ta vähän tois­es­ta vinkke­listä ajat­telee sak­salainen, joka ajelee Suomes­sa. Mitä hel­vetin järkeä on tukea Suomen maat­alout­ta, tämähän on tun­draa ja suo­ta koko maa.”

    En usko että sak­salainen Suomes­sa ajaes­saan kiin­nit­tää asi­aan mitään huomio­ta. Ehkä parem­pi ver­taus olisi Sak­san itäsen osan saa­mat raken­netuet, jol­la infra­struk­tu­uria on laitet­tu kuntoon.

    Jos joku halu­aa viihdet­tä itselleen, niin kysyköön maat­alous­min­is­ter­iöstä kuin­ka moni maat­aloushallinnon virkamies on samal­la maat­alous­tukien saa­ja ja kuin­ka moni on tehnyt maat­alousyrit­tämis­es­tään sivu­toi­mi-ilmoituk­sen tai pyytänyt sivu­toim­ilu­paa. Eri­tyisen jän­nää on se, että maat­alous­tukea saa­va virkamies käsit­telee vil­jeli­jöi­den tuki­a­sioi­ta, kos­ka se oma tukianomus löy­tyy samas­ta kasas­ta ja tieto esimerkik­si tulev­as­ta tarkas­tuk­ses­ta voi hyvinkin löy­tyä tukirek­istereistä, joten on aikaa valmis­tau­tua. Ehkä voisi puhua intressiristiriidasta.

  17. “Eikä siihen ammaat­ti­in ole kovin suur­ta tunkua mis­sään päin Suomea.”

    Kyse on ain­oas­taan siitä, että kukaan ei usko tukien säilyvän.

  18. Re Mat­ti. “parhait­en pel­tovil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta eri alueil­la kuvaa se, paljonko vil­je­lykäyt­töön ostet­tavas­ta pel­losta maksetaan”

    Voi ei, mikähän olisi vil­japel­lon arvo esim Rovaniemel­lä ilman tuki­aisia, tästähän juuri on kyse.
    Ällöt­tää aja­tuskin siitä, mitkä tahot tätä maa­ta oikeasti hal­lit­see. MTK, SAK.

  19. Luin myös sitä edel­listä kir­joi­tus­ta muu­ta­man ker­ran, mut­ta loptein kun siinä alkoi esi­in­tyä niin paljon virheitä ja tarkoituk­sel­la levitet­tyä väärää tietoa, kuten tässäkin alus­tuk­ses­sa on.

    Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maat­aloudel­la on parem­mat tuet etelässä kuin pohjoises­sa, tosi­a­sia on että parem­mat tuet on vain eläin­tuotan­nol­la, pin­ta-alat­uet eli kasv­in­tuotan­to on käytän­nössä täysin samoil­la tuil­la, pääosa maatiloista on kasvi­tilo­ja kuten viljaa.

    Sit­ten yksi asia, mihin ei ole kiin­nitet­ty huomio­ta ja joka vaikut­taa, nimit­täin maat­alous on erit­täin pääo­maval­taista toim­intaa, maa itsessään on hyvin arvokas­ta ja jos kat­so­taan toimin­nan tuot­toa, tukien jäl­keenkin niin se ei itse oma­l­la toimin­nal­laan mak­sa siihen sijoitet­tua pääo­maa takaisin, vaan hom­ma hoide­taan eril­laisin sukupol­ven­si­ir­tymisjär­jeste­lyin ja korko­tuk­i­lain­oin jne… sys­teemein, tämä ongel­ma kär­jistyy nimeno­maan etelässä, jos­sa maan arvo nousee täysin jär­jet­tömälle tasolle, pohjoises­sa jos­sa maal­la ei ole oikein muu­ta järkevää käyt­töä hin­nat pysyy jotenkin kuris­sa ja tilat itse kuo­let­ta­vat paremmin.
    Tämä pääo­man aiheut­ta­ma kus­tan­nus itsessään siirtää maat­alout­ta kauem­mas ran­nikol­ta, esim. pel­to­he­htaari voi hyvin mak­saa uudel­la­maal­la 25 000 € ja jo keskisuomes­sa hin­ta on 4000 €, keskisuomen ja uude­maan nur­misa­dos­sa ei ole oleel­lista eroa ja nur­mi on se joka eläin­tuotan­nos­sa on se pääla­ji viljelyssä.

  20. Pohjoisen miehelle. Eläin­ti­la tarvit­see peltoa.

    Pohjoises­sa touhutaan jopa tuhan­nen lehmän nave­toi­ta. Selvi­tyk­sen mukaan täl­lainen navet­ta ja uud­is­tuk­seen tarvit­ta­va nuorkar­ja tarvit­see lan­nan­levi­tysalaa vähin­tään 800 hehtaaria. Jos tila tuot­taa karkeat rehut itse, tarvi­taan pel­toa noin 840 hehtaaria. Tukiero pohjoisen hyväk­si olisi vuodessa 900.000 euroa.

    Poh­jalais­ten ja satakun­ta­lais­ten Tornion suur­navet­ta työl­listäisi kym­menkun­ta ihmistä eli lehmil­lä ei Lap­pia työllistetä.

  21. Ylikom­pen­saa­tio pitänee paikkansa, kun sen on myön­tänyt pohjois­es­ta ole­va MTK:n nykyi­nen puheenjohtajakin. 

    Jostain syys­tä kuitenkin Etelä-Suomen ja Etelä-Poh­jan­maan (jot­ka ovat näitä ns. parem­pia maat­alousaluei­ta Pähk­inäsaaren rajan eteläpuolel­la) pel­tomaan hin­ta on karan­nut kauas tuot­toar­von yläpuolelle. Sen sijaan Oden maatalous“periferiassa” hin­tata­so on vielä ihan järkevä, tuot­toar­voon näh­den. Täl­lä mit­tar­il­la pohjoisen tuk­i­ta­so ei vieläkään ole täysin kompensoitu… 

    Mut­ta se, että jol­lakin pohjoises­sa menee hyvin tai etelässä huonos­ti, ei ole peruste mihinkään: yri­tyk­sis­sä on aina hyviä ja huonoja. 

    Nykyjär­jestelmää on help­po kri­ti­soi­da, se ei vaa­di kovin suuria lahjo­ja. Mut­ta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja ker­too, miten alaa uud­is­te­taan niin, että kaik­ki ruuan tuotan­nolle kansal­lis­es­ti ja globaal­isti asete­tut taloudel­liset ja eet­tiset päämäärät saavutetaan. 

    Itse nimit­täin uskon, että myös Suomes­sa pel­toala on syytä pitää ruuan tuotan­nos­sa — nykysys­tee­mi on kaukana (mielestäni) oikeas­ta ja parhaas­ta, mut­ta myöskään ruuan tuotan­non radikaali vähen­tämi­nen Suomes­sa tuskin on globaal­isti kovin vas­tu­ullista politiikkaa. 

    Petri Leinonen

  22. Esko Niemelle:

    Eikös olekkin hauskaa tässä alue­poli­ti­ikan Suomes­sa mm sem­moinen että ensin saati­in aikaisek­si helsinkiläis­ten mökkeil­i­jöi­den tarvit­se­ma motari Saimaalle ja sit­ten vas­ta Turku-Hel­si­ki-Por­voo ja jon­ka jatkoa itära­jalle vielä odotellaan?

    Näkyyköhän Saimaan motari laskelmis­sasi aluetukena?

    Minus­ta on päivän­selvä asia että koko Suo­mi pitää pitää asut­tuna ja tuot­ta­mas­sa tämän maan hyv­in­voin­tia sekä henkises­ti että muu­toin. Laskel­mat eri­lai­sista alue­tu­ista ja niiden perus­teel­la esitet­ty riis­to on aika nai­ivi lähtöko­h­ta, jos­sa irtaudu­taan kokon­aisu­ud­es­ta ehkä jopa tarkoitushakuisesti.

    Jos Suomea ei kan­na­ta pitää asut­tuna ja toimin­nas­sa kaik­il­ta osil­taan, niin sit­ten­hän mei­dän kan­nat­taisi antaa Itä-Suo­mi Venäjälle ja Län­si-Suo­mi Ruot­sille jos ne ovat meille pelkkiä rasit­tei­ta, eikö?

  23. Lapin mies kir­joit­ti pel­lon hin­noista eri puo­lil­la Suomea.

    Koko maat­aloutemme hul­lu­us kul­mi­noituu uuden pel­lon raivauk­ses­sa, meil­lä on jo ennestään puoli miljoon­aa hehtaaria liikaa pel­toa. Raivaus­ta tehdään läh­es pelkästään pohjoisel­la tukialueella.

    Etelässä ei juurikaan ole rai­vat­tavaa maa­ta, pohjoinen on täyn­nä sopivia soi­ta ja metsänpohjia.
    Hakatun met­sän raivaami­nen pel­lok­si tulee halvem­mak­si kuin met­säk­si uud­is­t­a­mi­nen ja se alkaa pel­tona tuot­ta­maan heti. 

    Törkein­tä on ollut se, että vaik­ka EU-liit­tymisen yhtey­dessä ilmoitet­ti­in, että uusia pel­to­ja ei ote­ta tukien piiri­in, ei tätä määräys­tä ole nou­datet­tu. MTK ja kepu aja­vat häikäilemät­tä oman vaa­likar­jansa etua, yhteiskun­nan etu saa väistyä.
    Etelässä oste­taan pel­toa kovaankin hin­taan, pakko laa­jen­taa jos aikoo pysyä mukana tuottajana.

    Kaikkein selväpi­irteis­in­tä olisi, jos myös kotieläin­puolel­la siir­ryt­täisi­in samoi­hin tuki­in koko maassa. 

    Yksi hul­lu­us on sekin, että Lapin poroille mak­se­taan hir­mutuet, mut­ta etelässä oleville poroille ei mitään. Poron­hoitoa kan­nat­taisi siirtää etelään, pel­loil­la tuotet­taisi­in heinää ja kau­raa poroille, markki­noin­tion­gel­mat lop­puisi­vat. Poron­li­ha voitaisi­in markki­noi­da EU-alueel­la eksoot­tise­na tuotteena.

  24. Juuri täl­lä het­kel­lä pel­toa on enem­män kuin koti­mainen ruuanku­lu­tuk­semme vaatii. Jos pel­toen­er­gian tuotan­to on nykyisen ener­gia-alen jäl­keen taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, tuo puoli miljoona ha on heti täyskäytössä. Yhden sak­salaisen jutun mukaan 30-luvul­la neljännes Sak­san pel­topin­ta-alas­ta oli jo bioen­er­gian tuotan­nos­sa: kau­raa hevosille. 

    Jo rai­vatun pel­toalan vil­jelemät­tä jät­tämi­nen on merkit­tävän infra­struk­tu­urin käyt­tämät­tä jättämistä. 

    Eemelin markki­noima malli, jos­sa tuki jae­taan vain jo mukana oleville pel­loille ja tiloille jäyk­istää maat­alouden rak­en­teen. Toim­intaym­päristön ja tuotan­tote­knolo­gian muu­tok­set eivät tämän jäl­keen välit­ty­isi maat­alous­tuotan­toon edes niin heikosti kuin nykyään. Kun tämän­hetk­istä alue-ero­jen ylikom­pen­soin­tia tasa­taan (“oikeaa” ratkaisua ei tietysti tul­lakaan löytämään vrt. tavan tuloneu­vot­te­lut), niin nykyisenkaltainen “tukioikeus“malli ja ‑ajat­telu joutaa hävit­tää his­to­ri­an romukoppaan.

    Petri Leinonen

  25. Vielä näistä poroista, kun joku halu­aa niitäkin käsitel­lä tässä samas­sa jutussa.
    Poroille mak­se­taan tukea vas­ta, kun elo­poromäärä yhdel­lä omis­ta­jal­la ylit­tä 80 yksilöä, eli poron­hoi­dos­sa ei mak­se­ta tukia har­rastelijoille eikä niille joille on per­in­tönä jäänyt jokunen poro ja itse ollaan muis­sa ammateis­sa, päin­vas­toin kuin maat­aloudessa jos­sa har­rastelijoiden ja sivu­toim­i­maa­jussien määrä on hyvin suuri ja jot­ka itseasi­as­sa syövät niiden tukia, joiden pitäisi olla päätoimisia.

    Se ettei etelässä joku ole saanut kyseistä tukea poroille, perus­tuu var­masti tähän min­imäärä vaa­timuk­seen, sil­lä on ollut liian vähän poroja.
    Tämä hir­mu­tu­ki on muuten 27 € per elo­poro, eli sadal­la porol­la tuki tekee kokon­aista 2700 € vuodessa.
    Mut­ta voihan sitä kade­htia sitäkin, porotuet on muuten ain­oat tuet täl­lä perus­tuotan­non sek­to­ril­la, joka Ruot­sis­sa on selkeästi suurem­pi kuin Suomes­sa, kaik­ki maat­aloustuet on Suomes­sa huo­mat­tavasti parem­mat kuin Ruot­sis­sa, kaikil­la tukialueilla.

  26. Tarvi­taanko Suomes­sa maat­alout­ta vai olisiko parem­pi tuo­da kaik­ki sieltä, mis­sä tuotan­to on edullisempaa?
    Suomes­sa yleis­es­ti käyte­tyn logi­ikan perus­teel­la tähän ei voi vas­ta­ta muuten kuin siir­tymäl­lä tuon­ti­in. Jatku­vasti vaa­di­taan esim. siir­to­geenis­ten kasvien käyt­töön siir­tymistä sil­lä, ettei muuten voi­da kil­pail­la muual­la ulko­maisen teho­tuotan­non kanssa. Kaipa nyt kaik­ki ymmärtävät, että nämä mah­dol­liset edut ovat käytet­tävis­sä myös muual­lakin. Uskokaa jo, ettei Suo­mi voi koskaan pär­jätä teho­tuotan­nos­sa, vaan bulkkia saa aina edullisem­min muaal­ta. Ja niille jot­ka Suomes­sa halu­a­vat bulkkia hal­val­la, pitää sitä olla kaupois­sa tarjolla.

    Vaan olisiko sit­tenkin niin, että voisimme käyt­tää vahvuute­na jotain omaam­mekin kuten vaik­ka pitk­iä päiviä, vähempää tuho­lais­tor­jun­nan tarvet­ta kylmien aiko­jen vuoksi,vähempää kemikaalien tarvet­ta muutenkin, vähempää tarvet­ta kastel­la (tai sit­ten kastel­laan puh­taal­la vedel­lä). Tääl­lä voisi olla järkevää kas­vat­taa hyvinkin erikoisia tuot­tei­ta varsin elit­is­tis­es­tikin (luo­mua, erikoish­erkku­ja Kes­ki-Euroopan keskuk­si­in). Saat­taisi olla jopa tuot­tavaa ilman tukiakin.

  27. Päiviö Häik­iö
    “Minus­ta on päivän­selvä asia että koko Suo­mi pitää pitää asut­tuna ja tuot­ta­mas­sa tämän maan hyv­in­voin­tia sekä henkises­ti että muutoin.”

    Tuot­ta­mas­sa hyv­in­voin­tia, kenelle? Lähin­nä maa­jus­seille, sil­lä kaik­ki ne veroeu­rot ja hyv­in­voin­ti on pois meiltä meiltä veron­mak­sajil­ta ja oikeil­ta yrit­täjiltä. Että kiit­ti vaan vitusti täm­möis­es­tä “hyv­in­voin­nista”!

    Kyl­lä täm­möi­nen suo­raan san­ot­tuna paskapro­pa­gan­da pistää keit­tämään, kun me tääl­lä met­allin ali­hankki­jaketjus­sa joudumme otta­maan vas­taan hal­pa­maid­en globaalin kil­pailu­paineen täytenä, kun taas toisia toimi­alo­ja paapotaan, hol­ho­taan ja niihin kus­taan mei­dän koval­la vaival­la mak­samia verorahoja!

    Petri Leinonen
    “Mut­ta toivon, että joku oikeasti astuu esille ja ker­too, miten alaa uudistetaan”

    Älä jauha paskaa, tässä(kin) blo­gis­sa on esitel­ty kaiken­laisia laskelmia siitä, kuin­ka hom­mat voisi oikeasti hoitaa. 

    Joka ker­ta saadaan kuitenkin kuul­la tei­dän veroi­il­i­ma­to­jen “kukaan ei ole esit­tänyt parempaa”-virttä. Voi elämän kevät, ottakaa silmä käteen ja lukekaa niitä ehdotuksia!

  28. Tääl­lä väitetään, että pel­lon hin­ta etelässä on karan­nut liian korkealle.

    Tämä pitää paikkansa ja syykin on yksinker­tainen: kotieläin­talouden siir­tyessä pohjoiseen pahasti vinoutuneen tukipoli­ti­ikan seu­rauk­se­na, joutuu etelän tuot­ta­ja repimään leipän­sä pel­losta. Sitä on saata­va lisää, jot­ta voi pärjätä.

    Lääke ongelmi­in on selvä: samat kotieläintuet ja pel­totuet koko maahan…tai sit­ten kaik­ki kansal­liset tukemme pois, mitä mm. Ruot­si on vaat­in­ut kil­pailua vääristävinä. 

    Keskustelu­pal­stoil­la liikkuu mm. yksi kir­joit­ta­ja puo­lus­ta­mas­sa pohjoisen pel­lon raivaus­ta, hänel­lä itsel­lään on raivauk­sia urakoi­va yritys. 

    Suomen pitämi­nen kaut­taal­taan asut­tuna on jär­ketön­tä voimavaro­jen tuh­laus­ta. Suo­mi on ain­oa har­van asukaslu­vun maa maail­mas­sa, jota yritetään pitää kaut­taal­taan asut­tuna. Osa maap­in­ta-alas­tamme voidaan ihan hyvin pitää puh­taasti puun­tuotan­nos­sa, met­sänä. Siel­lä olisi susille ja karhuille elin­ti­laa. Nyt esim. vede­tään kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä kalli­ita val­okuitu­ja pitkin kor­pia, kos­ka kepu/MTK vaatii, että joka pirt­ti­in on saata­va nopea net­tiy­hteys val­tion kustannuksella. 

    Kepu­lais-MTK-laiselle hul­lu­tuk­selle on lop­ul­takin laitet­ta­va piste!

  29. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 28.11.2009 kel­lo 19:08

    “Maat­alouden aluetuet ovat Suomen lakien vas­taisia. Yhden­ver­taisu­us­la­ki kos­kee siis myös maat­alout­ta. Aluetuet aset­ta­vat maan eri osien vil­jeli­jät eri­laiseen ase­maan ja aluetuet ovat yhden­ver­taisu­us­lain vas­taisia. Lais­sa ei ole mitään, mikä edes viit­taisi tilanteisi­in, jois­sa eri­ar­vois­ta­vat tuet oli­si­vat sallittuja.”

    En ota kan­taa tuo­hon ovatko lakien vas­taisia mut­ta sen sijaan tämä on mie­lenki­in­toinen linkki:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    Jos olen oikein ymmärtänyt niin tuos­sa on perustelu­ja eduskun­nalle sille mik­si alun­perin ab-alueelle tarkoite­tut investoin­tituet ulotet­ti­in koko maa­han. Kan­nat­taa lukea koko link­ki mut­ta pieni lainaus:
    “Lakiehdo­tuk­sen 17 §:ään on kir­jat­tu maaseutuelinkeino­laki­in aikanaan ote­tut, vakavien vaikeuk­sien neu­vot­te­lu­tu­lok­seen poh­jau­tu­vat sään­nök­set. Käytän­nössä sään­nösten sovelt­a­mi­nen on johtanut hyvin eri­laisi­in tuk­i­ta­soi­hin eri alueil­la. On syn­tynyt tilanne, jos­sa A- ja B‑tukialueella henkilö, joka esimerkik­si ei täytä pää­toimisu­ut­ta koske­vaa ehtoa, voi saa­da korkeam­paa tukea kuin C‑tukialueella edel­ly­tyk­set täyt­tävä henkilö. Kun tavoit­teena on tehostaa EU-varo­jen hyväk­sikäyt­töä ohjaa­mal­la mah­dol­lisuuk­sien mukaan entistä enem­män investoin­te­ja EU-osara­hoit­teisik­si ja toisaal­ta edis­tää nimeno­maan rak­en­teel­lis­es­ti vahvo­jen tilo­jen muo­dos­tu­mista, ei eri­lainen tuk­i­ta­so samat ehdot täyt­tävil­lä vil­jeli­jöil­lä ole perusteltavis­sa. Ei ole myöskään perustel­tua pyrk­iä siirtämään jo ole­mas­sa ole­vaa tuotan­toa alueelta toiselle.

    Val­tio­varain­valiokun­ta pitää edel­lä kuvat­tua alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta per­im­mältään seu­rauk­se­na EU:n epäon­nis­tuneesta tuk­i­jär­jestelmästä. Tulotuet ja investoin­tituet kohtaan­tu­vat eri alueille taval­la, joka perustel­lusti koetaan epäoikeu­den­mukaisek­si koko Suomes­sa. Ain­oa kestävä ratkaisu ongel­maan olisi yht­enäi­nen tuk­i­jär­jestelmä yht­enäi­sine tukipe­rustei­neen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edel­ly­tyk­set täyt­täviä vil­jeli­jöitä eri puo­lil­la maa­ta samal­la tavalla.”

    Näin siis eri­ar­voisu­us kel­pasi perus­teek­si kun päätet­ti­in alun­perin etelään tarkoite­tun investoin­tituen ulot­tamis­es­ta koko maa­han. Lie­neekö tuo sit­ten ollut sitä yhden­ver­taisu­us­lakia mihin Evert tuos­sa viit­taa? Ainakin sitä pidet­ti­in sil­loin eri­ar­vois­ta­vana ja halut­ti­in saa­da tilat samalle viivalle investoin­ti­tukien suh­teen. Ja tuotan­non siir­tymistäkin siinä on käytet­ty perustelu­na että ei saa siir­tyä. Nyt kun on syn­tynyt tilanne jos­sa tukipoli­ti­ikan tämän­hetk­isten vääristymien takia tilat asete­taan selkeästi eri­ar­voiseen ase­maan ja selkeästi on kotieläin­tuo­ta­to siir­tymässä c‑alueelle ja syynä on edelleen sama asia kuin tuos­sa edel­läkin eli EUn epäon­nis­tunut tukipoli­ti­ikkaa ja asia on eduskun­nas­sakin esil­lä ollut
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    niin nyt ei olekaan mitään syytä yhden­ver­taisu­u­teen? Ei tun­nu siis ole­van tarvet­ta kor­ja­ta nyky­istä eri­ar­voisu­ut­ta. Onko tässä todet­ta­va että jotkut meistä ovat yhden­ver­taisem­pia kuin toiset?

  30. Maat­alous­tu­ki pitäisi sitoa koulu­tusvelvoit­teeseen. Koulu­tuk­sen aihe pitäisi olla innos­ta­va: miten han­kin lisä­tu­lo­ja, miten paten­toin keksin­töni, miten vil­je­len ekol­o­gisem­min ja tien­aa siinä sivus­sa, miten lopetan elämisen muit­ten veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la jne. Tuol­lainen koulu­tus mak­sasi itsen­sä takaisin muu­ta­mas­sa vuodessa.

  31. Tässä keskustelus­sa näyt­tää ole­van paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaes­sa ruotsin kie­len ase­mas­ta Suomessa.

    On todel­la häm­men­tävää, että niin mon­et ovat sitä mieltä ettei meil­lä ole varaa Suomeen.

    Todel­la kum­mallista vas­takkainaset­telua mil­loin minkäkin ryh­män välil­lä. Pitäisikö van­ha sanon­ta muut­taa muo­toon ‘ruot­salaisia meistä ei tul­lut, venäläisiä emme ole, suo­ma­laisia meistä ei tule, olka­amme siis jälleen riitele­viä heimolaisia’?

    Palataan alku­ju­urille. Talvi­so­dan hen­ki näyt­tää ainakin kadonneen.

  32. Kom­men­toisin vielä näitä eri tukialuei­den välisiä epä­tasa-arvokysymyk­siä, joi­ta tääl­lä varsin rankalla kielel­lä viljellään.

    Etelä kat­soo joutuneen­sä jonkin­laisen salali­iton uhrik­si, kun pohjoises­sa osas­sa on joitakin eläin­tukia, jot­ka on parem­pia kuin etelässä, sanon vaan että moni asia on his­to­ri­as­samme ollut aina näin, pohjoinen osa Suomea on ollut aina huonom­mas­sa ase­mas­sa ja jos nyt jokin asia on ole­mas­sa mis­sä meil­lä on parem­pi tilanne, niin ei siinä ole kysymys mis­tään perus­tus­lail­lis­es­ta vääryy­destä, omat johta­jamme nämä EU sopimuk­set on sopi­neet ja Koivis­to oli pres­i­dent­tinä, demari ja var­masti kotoisin tanakasti A‑alueelta, syyt­täkää sitä jos että ole nykyiseen sopimuk­seen tyytyväisiä.

  33. Minus­ta ihmisiä tulee tukea, on myös joitain tilantei­ta jos­sa joitain elinkeino­ja tulee tukea. Ja jos tuet­ta­vat eivät ole tasais­es­ti ympäri maa­ta niin tämä johtaa aluel­lisi­in tulon­si­ir­toi­hin, Se mitä en kuitenkaan parhaal­la tah­dol­lakaan pysty ymmärtämään on että mik­si aluei­ta pitäisi tukea? Jos halu­taan tukea maat­alouselinkeinoa niin ei se ole mikään peruste tukea sitä eri taval­la eri puo­lil­la maata.

  34. tpy­lu­o­ma:

    Olet oike­as­sa, mut­ta kyse on maat­aloud­es­ta puhut­taes­sa EU:n päätök­sistä, ei Suomen.

    Ja jos on niin että Suomeen saadaan takaisin rahaa mitä eulle mak­se­taan joka tapauk­ses­sa, niin hyvä.

    Maat­aloustuet voitaisi­in var­maan pois­taa, jos ne samaan aikaan pois­tet­taisi­in koko EU:n alueelta ja sit­ten tehtäisi­in tuon­ti­t­ul­li kaikelle tue­tulle tuotan­nolle esim. USAsta.

    Suo­ma­lainen maa­jus­si pär­jäisi var­masti niis­säkin olois­sa ihan hyvin, onhan nyt hänen ran­skalaisen vil­jeli­jävel­jen­sä hehtaar­itu­ki tuplat suo­ma­laiseen vil­jeli­jävel­jeen verrattuna.

  35. Paa­vo Häik­iö osui naulan kan­taan, Luin läpi nuo kom­men­tit ja oli todel­la surullista luettavaa. 

    Uno­hde­taan kuin­ka paljon koko elin­tarviketju Suomes­sa työl­listää. Kyse on sadoista tuhan­sista työ­paikoista, kun kat­so­taan koko ketjuläpi

    Pohjoista par­jataan kaikesta mah­dol­lis­es­ta. Maito­tu­ki nousee C alueil­la 0,1 cen­tiä /litra, Sekin oli kas­vanut jutus­sa mah­dot­tomak­si vaik­ka kir­joit­ta­ja tiesi totu­u­den. Keskikokoiselle maid­on­tuot­ta­jalle se on 200 euroa vuodessa. 

    Etelässä ei var­maan ole pois­tunut vil­jelystä yhtää hehtaaria sen taki että se olisi jätet­ty vil­jelemät­tä. Mut­ta Suomen pel­topin­ta-alas­ta on jäänyt tei­den ja rak­en­tamisen alle pel­toa yhtä­paljon kuin on rai­vat­tu. Nyt palaute­taan Suomen EU-tukia takaisin kun raiv­ioi­ta ei voi ottaa tuk­i­jär­jestelmään etelän vil­jeliöi­den vaa­timuk­ses­ta. Elikkä raiv­ioille olisi tuki­ra­hat ole­mas­sa, mut­ta kateus poli­ti­ik­ka estää niiten käyttämisen. 

    Ne korkeat investoin­ti tuet EU pain­os­ti Suomen mak­samaan jot­ta saataisi­in yksikkökoot kas­va­maan. Nyt ne on kas­vanut ja kateus sen myötä.

    Suomes­sa ei ole liikaa pel­toa, Osa vil­jas­ta pitäisi tuot­taa etano­lik­si ja Sivu­tuo­teena syn­ty­isi valkuais rehua jol­la voitaisi­in kor­va­ta sademet­sitä rai­va­tu­il­la pel­loil­la tuotet­tua soijaa.

    Näitä keskustelu­ja vaivaa kokon­ais näke­myk­sen puute, kokon­aisuuk­si­ta iroite­taan osato­tukksia joil­la lyödään toista senkuin jaksaa. 

    Min­ua ei vaivaa vaik­ka etelän vil­jeliät saakin isom­paa tilatukea kuin minä C2- alueel­la. Minä toimin niistä lähtöko­hdista mitkä min­ul­la on

  36. Paa­vo Häikiölle:

    Mikä ihme on Saimaan motari? Oli mikä oli, se näkyy laskelmis­sani luul­tavasti aluei­den välisenä tulon­si­ir­tona, jos sitä motaria on ko. alueel­la asukas­ta kohti keskimäräistä enem­män tai vähemmän.

    Tuon koko maan asut­tamisas­ian Sylvesteri jo kom­men­toikin aika tyhjentävästi.

  37. “Tässä keskustelus­sa näyt­tää ole­van paljon vihaa, vähän kuten keskusteltaes­sa ruotsin kie­len ase­mas­ta Suomessa.”

    On mie­lenki­in­toisa pohdiskel­la, mik­si tiety­istä kysymyk­sistä tulee netis­sä kesto­su­osikke­ja ja mik­si argu­men­taa­tio menee kär­jekkääk­si. Näitä kysymyk­siä maat­alous­tukien lisäk­si ovat ainakin fem­i­nis­mi (ja sen pro­pa­gan­da), pakko­ruot­si ja maahanmuutto. 

    Mielestäni näitä asioi­ta yhdis­tää ainakin se, että “viralli­nen näke­mys” poikkeaa radikaal­isti “net­tiy­hteisön näke­myk­ses­tä”. Lisäk­si “viral­lista näke­mys­tä” ei viit­sitä ylim­ielis­es­ti perustel­la tai jos viit­sitään, perusteluis­sa vilisee vääriä fak­to­ja, jot­ka on kumot­tu net­tikeskusteluis­sa noin tuhat vuot­ta sitten.

    Kär­jekkyys syn­tyy luon­tev­asti tuos­ta vastapuolen ylim­ielisyy­destä. Joskus se näyt­täisi ole­van myös strate­gi­nen val­in­ta: jos ker­ran maltill­i­nen argu­men­toin­ti ei mene läpi, kokeil­laan sit­ten huu­tamista. En tiedä, kuin­ka hyvin huu­t­a­mi­nen toimi­in, mut­ta veikkaan että aika hyvin. 

    Joskus kär­jekäs argu­men­taa­tio toimii kuitenkin vas­toin tarkoi­tus­taan. Sofi Oksa­nen väit­ti, että tyyp­illi­nen mies ei kykene kom­mu­nikoimaan ja hakkaa sik­si per­het­tään. Oksa­nen var­maan fem­i­nistinä kuvit­teli toimi­vansa niin hyvän asian puoles­ta, että kär­jekäs vale­htelukin sal­li­taan. Minä veikkaan, että Oksasen oksen­nus oli niin vihamieli­nen, että se pää­tyy toim­i­maan fem­i­nis­miä vas­taan (mikä tietysti on hyvä asia).

  38. kkta­lo Yppäristä kirjoitti:
    “Uno­hde­taan kuin­ka paljon koko elin­tarviketju Suomes­sa työl­listää. Kyse on sadoista tuhan­sista työ­paikoista, kun kat­so­taan koko ketjuläpi”

    Rusileipä leiv­otaan tuon­tiruki­ista ja ruot­salainen maito työl­listää Hämeen­lin­nan mei­jeris­sä ja sitä rataa siinä mis­sä suo­ma­lainen maito ja kun kat­so­taan koko ketju läpi niin K‑kauppias se työl­listää sato­ja miljoo­nia ihmisiä. Jopa Boli­vian kahvinviljelijät.

    Tämä asia on puh­ki puhut­tu jo “maat­aloustues­sa miljoonat ovat halpo­ja” ‑ketjus­sa. Eikö nyt pitäisi keskustel­la siitä, mik­si maat­alout­ta kam­metaan maa­jusse­ja eri­ar­vois­tavil­la tuki­aisil­la etelästä pohjoiseen.

  39. kk-talo kir­joit­taa täyt­tä potaskaa. 

    Pohjoisen maitoon tuli juuri tehdyssä v. 2010 tuki­ratkais­us­sa uut­ta tukea, ei paljoa, mut­ta asian törkey­den ydin onkin siinä, että C‑alueen miehit­tämä MTK:n johtokun­ta on koko ajan vaat­in­ut lisää tukea AB-alueen maid­olle. Mut­ta kun tuli todel­lisen päätök­sen het­ki, junaili­vat he maitotuen itselleen. Pienen, mut­ta kuitenkin. AB-alueelle ei mitään. 

    Nykyi­nen tuk­isys­tee­mi ei ole se, mitä EU-liit­tymis­sopimuk­ses­sa sovit­ti­in: etelän AB-alueelle piti mak­saa EU:n määräyk­ses­tä korote­tut investopin­tituet, ne MTK junt­tasi pois heti alkuunsa…ne oli­vat kom­pen­saa­tio C‑alueen korkeille tulo­tu­ille. Samal­la MTK-junt­tauk­sel­la lähti AB-alueelta nuorten vil­jeli­jöit­ten tuki, C‑alueelle sitä mak­se­taan edelleenkin (ks. tukihakemuslomake).

    Tei­den ja raken­nusten ym. alle on jäänyt hyvin vähän pel­toa, niistäkin vapau­tunut tuki on siir­ret­ty heti uusille pel­loille. Mitään rahare­serviä raiv­ioi­ta varten ei ole päässyt syn­tymään. Uusien raiv­iot­ten mah­dolli­nen tuki ote­taan van­ho­jen pel­to­jen tukia leikkaamalla. 

    Meil­lä on jo nyt puoli miljoon­aa hehtaaria pel­toa liikaa ja uut­ta rai­vataan aivan jär­jet­tömästi, ja nimeno­maan korkean eläintuen C‑alueella. Jos kansalli­nen tuki pois­tet­taisi­in, lop­puisi jär­jetön raivaami­nenkin. Tun­dran “pel­to­ja” pitäisi met­sit­tää, ei rai­va­ta uutta!

    Mik­si suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan pitää kus­tan­taa Pietarin ökyrikkaille hal­vat voit ja juustot?
    Valio on vienyt n. 40% vas­taan­ot­ta­mas­taan mai­d­os­ta eri­laisi­na tuot­teina ulos, lähin­nä Venäjälle. 

    Vil­jae­tano­lista puhumi­nen on täyt­tä hömp­pää, run­sas kak­si vuot­ta sit­ten sekä Altia että Län­nen Tehtaat tutki­vat asian, ja tote­si­vat, että ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, ei likimainkaan.
    Nyt Pekkari­nen on aset­tanut yhden miehen toimikun­nan (Esa Här­mälä, ent MTK pj) tutki­maan taas tätä samaa asiaa. 

    Kun las­ke­taan vil­jae­tano­lista saata­va ener­giatase, niin tuot­tamiseen kuluu enem­män ener­giaa kuin mitä siitä saadaan. Ei jär­jen häivääkään koko touhussa. 

    Maat­aloutemme vinou­tu­mat saadaan oikaistua, kun kaik­ki Suomen kansal­liset tuet pois­te­taan, tätähän mm. Ruot­si on EU:ssa mon­een ker­taan vaatinut. 

    kkta­lo puhuu etelän suurem­mas­ta tilat­ues­ta: tilatu­ki onkin vain pieni osa kokon­aistues­ta, se on C‑alueen kotieläin­tiloil­la ruhti­naal­liset etelän tuki­in verrattuna. 

    Ja sosi­aali-ja ter­veysmin­is­ter­iön raho­jen käyt­tö maat­alouden “lomi­tuk­si­in” on täysin vas­tu­u­ton­ta toim­intaa. Samaan aikaan mm. van­hainkodit huu­ta­vat raha- ja henkilöstöpulaa.

  40. Poh­jan­maan tuot­ta­jat (sis. MTK) ajaa etano­lite­htaan pystyt­tämistä val­tion suurel­la tuel­la. Sivu­tuot­teena syn­ty­isi TOSIHALPAA valkuais­re­hua alueen kotieläintiloille.

  41. Met­al­lim­ies Sylvester­ille. joka kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 15:47

    Oletko ajatel­lut kuin­ka paljon Suo­ma­lainen maat­alous työl­listää met­al­lim­iehiä; Val­tra, Elho, Junkkari, Pel­lon­pa­ja, Alatalka­ri, Mul­ti­va, Tume, Sam­po.…. Pitkä tulisi lista, jos kaik­ki tähän pan­taisi­in. Mon­et niistä on men­estynee myös vien­ti­markki­noil­la. Yksikään näistä yri­tyk­si­ta ei olisi ole­mas­sa ilman koti­maista maataloutta.

    Että kun jatkos­sa syl­jet sitä vit­tua, paskaa, veroi­il­i­ma­toa maid­än vil­jeliäin päälle, Paskan­nat samal­la yli 10‘000 Suo­ma­laiselle metallimiehelle.

  42. Eemeli; Ei sa mitään potaskaa ollut se 0.1 set­tiä. Tiesit itsekin sen koon ja vaiku­tuk­sen keskiver­to tilalle. min­un puoles­ta sen lisän olisi voin­ut mak­saa kaikille alueille. 

    Alt­ian ja Län­nen etano­li han­kkeet kaa­tui noususuh­dan­teen aikana vil­jan- ja met­al­lien nopeaan hin­nan nousu­un. Nyt molem­mat on halpo­ja ja etano­lin teko olisi kanat­tavaa. Kyl­lä sil­lä valkuaisel­la mark­i­nahin­ta ote­taan, Ei se Alt­ian ohratärke­lyk­sen val­lkuainenkaan sikamiehille hal­paa ole. Kipurajalla.

    No mitä järkeä siinä on että sademet­sää rai­vatan pel­lok­si että saadaa etano­lia ja soi­jaa. Meil­lä on EU,n määräys lisätä tule­vaisu­udessa biolisä poltoaineesen. Jostakin se biolisä tulee, mik­sei siten tehdä sitä itse, Sitä on myöhäistä jap­pas­ta onko se biolisä viisas­ta vai ei, päätös on tehty.

    Arla sul­kee Hämeen­lin­nan pakaa­mon ja pakkami­nen siir­tyy, niin minne se siityykään? Vantaale?

    Pel­to­ja on todel­lakin pois­tunut vil­je­lyk­ses­tä suu­nilleen saman ver­ran kuin on rai­vat­tu. Kaivakaa se jostain tilas­tos­ta. Ja niitä Eu- tuke­ja palaute­taa tak­isin EU,niin, sik­si kun ei ole tarpeek­si tukikelpoista alaa.

  43. kkta­lo Yppäristä kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 22:48

    “Pel­to­ja on todel­lakin pois­tunut vil­je­lyk­ses­tä suu­nilleen saman ver­ran kuin on rai­vat­tu. Kaivakaa se jostain tilastosta.”

    En tiedä mis­tä läh­teestä sin­un tietosi on peräisin mut­ta jos oikeaa tietoa halu­at ja lueskelet Maat­alousti­las­tol­lista vuosikir­jaa niin mielestäni sieltä löy­tyy kyl­lä ihan että pel­lon net­to­muu­tos 1996 => 2008 on noin +150.000 hehtaaria. Siis net­to­muu­tos kaik­ki pois­tu­mat ja lisäyk­set huomio­den. Eli kyl­lä pel­toala on selkeästi lisään­tynyt eli on rai­vat­tu enem­män kuin on ton­teik­si jne pois­tunut. Tätä taus­taa vas­ten ihme­tyt­tää tuokin että “ei ole tarpeek­si tukikelpoista alaa” kun aikanaan tuet määrät­ti­in liit­tymishetken mukaan ja sen jäl­keen tul­lut noin paljon lisää pel­toa. Oletko nyt ihan var­ma tietosi oikeellisuudesta?

  44. Mik­si Suomes­sa juo­daan niin kamalan paljon lehmän maitoa? Lapset tart­tee maitoa elämän­sä aluk­si, mut­ta yleen­sä äitin­sä hoita­vat sen, ei lehmät. Kun tuo aika on ohi, eikö koko maid­on juon­tia voisi kokon­aan lopet­taa? En oikein käsitä, mik­sei vesi riit­täisi juo­mak­si kun­nol­lisen ruuan lisäk­si. Jostain hämärästä mieliku­vas­ta min­ul­la on käsi­tys, että pohjoisen maail­man poruk­ka “kär­sii” mutaa­tios­ta, mil­lä lehmän maid­on juon­ti ei aiheuta ongelmia. Palataan normaaliin.
    Mik­si muuten jonkin­lainen telakkatu­ki aiheut­taa hirveitä pääsärkyjä joillekin, mut­ta mieletön maat­alous­tu­ki ei lähi­mainkaan saman­laista?? Onko kepu­laisia muka niin paljon?? Kuulisin mielel­läni esim OS:lta, kuin­ka paljon Suomen val­tio itse tukee maat­alout­ta eri tavoil­la, ja paljonko vielä EU lisäksi????????????
    Yleen­sä aika moni tietää, että EU:n rahoista hir­mu suuri osu­us menee nimeno­maan maat­alouteen. Mik­si? Kuinka­han paljon todel­la pahaa kehi­ty­is­maille tekee esim eri­laiset vien­tituet? Mik­si niitä ei lopeteta??
    Tää osa-alue elämästä on kyl­lä niin helkkarin ihmeelli­nen, etten usko sen järkeistyvän pitkään aikaan, vaik­ka syitä olisi ja paljon.
    Minus­ta Suomes­sa pitää tuk­i­ju­tut hoitaa niin, että tiet­tyjä hom­mia hoide­taa siel­lä, mihin luon­non­mukaises­ti olisi hyvä, eikä joil­lain spe­si­aal­i­ju­tu­il­la ohja­ta hom­maa aivan muualle,

  45. kkta­lo jauhaa paskaa oikein tosissaan.

    Altia on äsket­täin ilmoit­tanut, että mitään oleel­lista muu­tos­ta ei ole tapah­tunut, jot­ta vil­jae­tano­lin tuot­ta­mi­nen kan­nat­taisi. Edel­lyt­täisi, että vil­jaa pitäisi saa­da jatku­vasti 35–50 e/tonni hin­taan, siis alle puoleen nykyis­es­tä EU-ajan alhaisim­mas­ta hin­tata­sos­ta. Eikä sekään tosi­a­sia ole muut­tunut mik­sikään, että vil­jaen­er­gian tuot­ta­mi­nen kulut­taa enem­män ener­giaa, kuin mitä siitä saadaan syntymään. 

    Tiedos­sa on, että Poh­jan­maan pojil­la oli suun­nitel­ma rak­en­taa Alt­ian vil­jae­tano­lite­htaan ja Nur­mon Atri­an teuras­ta­mon väli täy­teen hal­paa Alt­ian valkuais­re­hua käyt­täviä sikaloita. 

    Mikäpä siinä, Altia voi rak­en­taa etano­lite­htaansa, mut­ta siihen ei pidä has­sa­ta val­tion tukirahoja. 

    Kan­nat­taisi lukea muu­takin kuin Suomen­maa­ta ja Maaseudun Tulevaisuutta!

    Meil­lä ei ole tutkit­tu lainkaan “toisen sukupol­ven” ener­giatuotan­toa, nurmes­ta kaa­sut­ta­mal­la saatavaa ener­giaa. Sil­lä saataisi­in ylimääräiset pel­lot muuhun käyt­töön kuin yli­jäämävil­janvil­je­lyyn. Syy on var­maankin se, että siitä ei syn­ny hal­paa valkuais­re­hua sivutuotteena. 

    Täysin käsit­tämätön on kktalon väite, että pel­toa pois­tu­isi saman ver­ran kuin uut­ta raivataan!
    Pois­tu­vien pel­to­jen tuki on siir­ret­ty kokon­aan 0,2 suu­ruis­ten kuvio-oikaisu­jen tukeen, mitään ei ole jäänyt säästöön. 

    Tässä rai­vat­tu­jen pel­to­jen määrä ha:

    1996: 27 216
    1997: 20 728
    1998: 27 865
    1999: 15 750
    2000: 20 416
    2001: 13 861
    2002: 15 216
    2003: 11 726
    2004: 2 363 

    Melkoisia määriä. Jos pel­toa olisi pois­tunut samat määrät kuin mitä on uut­ta rai­vat­tu, ei mitään ongel­maa olisikaan, pois­tu­val­ta pel­lol­ta saa tuet siirtää uudelle lohkolle. 

    Että muka EU-tukia palautet­tu pel­toalan puut­teessa!!!! Eipä ole ennen tuol­laista väitet­tä tul­lut vas­taan! Tilanne on juuri päin­vas­tainen, esim. siir­ryt­täessä tilatuk­isys­teemi­in van­has­ta CAP-jär­jestelmästä, leikat­ti­in tilatukea 5% kas­va­neen pin­ta-alan takia. 

    Kan­nat­taisi lukea muu­takin kuin Suomen­maa­ta ja Maaseudun Tulevaisuutta!

  46. Lapin mies kir­joit­ti 29.11.2009 kel­lo 9:37

    “Luin myös sitä edel­listä kir­joi­tus­ta muu­ta­man ker­ran, mut­ta loptein kun siinä alkoi esi­in­tyä niin paljon virheitä ja tarkoituk­sel­la levitet­tyä väärää tietoa, kuten tässäkin alus­tuk­ses­sa on.

    Tässä esim. annetaan ymmärtää, että maat­aloudel­la on parem­mat tuet etelässä kuin pohjoises­sa, tosi­a­sia on että parem­mat tuet on vain eläin­tuotan­nol­la, pin­ta-alat­uet eli kasv­in­tuotan­to on käytän­nössä täysin samoil­la tuil­la, pääosa maatiloista on kasvi­tilo­ja kuten viljaa.”

    Tämä rupe­si vähän ihme­tyt­tämään että mahde­taanko tässä tarkoit­taa min­ua ja piti oikein tark­istaa että miten noi asi­at on. Mut­ta ei, en valitet­tavasti hirveitä virheitä esit­tämistäni asioista löytänyt, toivon että jos näis­sä tiedois­sa on joku virhe niin nim­imerk­ki Lap­in­mies oikaisee esit­tämäni virhelliset tiedot, kiitos. 

    Ja nyt valitet­tavasti tulee tois­toa tois­es­ta ketjus­ta mut­ta ne asi­at joi­hin toivon kom­ment­tia eli selvi­tyk­sen että mikä tiedoista on virheellinen:

    Esimerk­ki käytän­nön tilanteesta että 50 lehmän navet­ta ja 50 ha pel­toa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasat­tu luvut:
    Tukialue A B C1 C2 C3 C4
    Nur­mi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Rehuvil­ja e/ha 695 697 617 621 637 688
    Maito c/l 3 3 8 9 12 21
    ————————————
    Maito 50 leh 12750 12750 34000 38250 51000 89250
    Pel­totuet 34700 34700 30850 31175 31975 34525
    ————————————
    Kokon­aistuet 55950 55950 64850 69425 82975 123775
    Ero A‑aluees 0 0 8900 13475 27025 67825
    Ero % A‑alu 0 0 +15 +24 +48 +121

    Vas­taa­van­laisia laskelmia tukieros­ta on esitet­ty eduskun­nas­sa 2006 ja niis­sä tukierot ovat mielestäni jopa suurem­mat kuin tässä omas­sa esimerkissäni:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Ja maid­on­tuotan­non siir­tymis­es­tä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lain­aus sivul­ta 11:
    “Maid­on­tuotan­to C2-tukialueel­la on lisään­tynyt 9 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä 5 pros­ent­tia. Vas­taavasti C1-tukialueen tuotan­to on vähen­tynyt 6 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä läh­es 10 pros­ent­tia. A- ja B‑tukialueiden maid­on­tuotan­to on vähen­tynyt läh­es 19 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrät ovat alen­tuneet noin 10 prosenttia.”

    Sikatuotan­non kehit­tymis­es­tä tutkimusta
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
    lain­aus sivul­ta 26:
    “Vuodes­ta 1997 vuo­teen 2006 siko­jen teuras­tus­määrät kasvoivat yhteen­sä 16,2 pros­ent­tia. Suh­teessa eniten teuras­tus­määrät lisään­tyivät C1-tukialueel­la 38,3 pros­ent­tia ja toisek­si eniten A‑tukialueella 16,9 12,8 pros­ent­tia. C3- ja C4-tukialueil­la teuras­tus­määrät sitä vas­toin vähenivät 30,8 pros­ent­tia. Määräl­lis­es­ti eniten teuras­tus­määrät lisään­tyivät C1-tukialueel­la 16,9 milj. kilo­l­la ja toisek­si eniten A‑tukialueella 5,2 milj. kilo­l­la. C3- ja C4-tukialueil­la teuras­tus­määrät sitä vas­toin vähenivät 0,4 milj. kilolla.”

    Emolehmistä löy­tyy tieto­ja tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=245&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=259
    joi­ta kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa ihan itse mut­ta pikaises­ti näyt­täisi ole­van että muu­tos 2006 => 2009 niin ab-alueel­la osas­sa jopa laskua ja osas­sa pien­tä nousua kun taas c‑alueen eläin­määrät lisään­tyneet jopa 50–80%. Eli selkeästi myös emolehmien tuotan­non pain­opiste on siir­tynyt pohjoisem­mak­si samoin kuin maidonkin.

    Mut­ta min­un mielestäni tukiero on selviö ja sen vaiku­tuk­set näkyvät kaikissa tilas­tois­sa jot­ka ker­to­vat miten kotieläin­tuotan­non pain­opiste siir­tyy c‑tukialueelle. Jatkos­sa kun 141-tuki pois­tuu niin jos mitään ei tehdä niin kehi­tys vain kiihtyy. Tämä toden­näköis­es­ti alkaa näkyä lähivu­osi­na sika­puolel­la jos­sa tukiero tulee kas­va­maan joka vuosi. Mut­ta mielel­läni jos nim­imerk­ki Lap­in­mies esit­tää omat lukun­sa ja ker­too miten tukiero vas­taa olo­suhde-eroa ja sen ansios­ta mitään siir­tymistä ei tapah­du ja esit­tää myös tosi­asi­at väit­teen­sä tuek­si niin olen
    valmis kan­taani tark­ista­maan. Tosin nuo toisessa
    http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja
    ketjus­sa esit­tämäni laskel­mat jois­sa tukierol­la pystytään osta­maan kaik­ki rehuvil­ja lyp­sylehmille ja jää vielä rahaa melkein puo­let ylikin niin jotenkin se vaikut­taisi siltä että tukiero ei vas­taa esimerkik­si satotasoeroa.

    Ja tuos­ta kasv­invil­jelystä ja sen kat­teista ja muus­ta vielä. Maat­alouden tuot­toisin ja työl­listävin osa on pitkäl­lä aikavälil­lä juuri kotieläin­talous. Juuri sen takia tämä kotieläin­puolen tukieron aiheut­ta­ma siir­tymi­nen on niin tuhoisaa että siinä samal­la viedään mah­dol­lisu­us pää­toimisu­u­teen. Se että jää sivu­toimi­nen mata­lakat­teinen kas­vivil­je­ly joka ei mah­dol­lista elämistä ilman tilan ulkop­uolelta tule­via tulo­ja niin se ei ole tarkoituk­sen­mukaista. Samal­la ympäristön kannal­ta yksipuolis­te­taan tuotan­toa eli nur­mien määrä vähe­nee ja kun ei ole kotieläim­iä niin ei ole myöskään kar­jan­lan­taa maan rak­en­teen ja mul­tavu­u­den paran­tamiseen. Lisäk­si kun huomioidaan se että puhutaan kuitenkin mas­sat­uot­teista eli liikutet­ta­vat mas­sat ovat suuria (maito, liha) niin mitä pitem­pi­en matko­jen takaa tuot­teet rah­dataan kulu­tu­s­paikkaan niin ei se ensin­näkään ole ilmaista ja toisek­si niin kulu­uhan siinä fos­si­il­isia tai biopolt­toaineitakin enemmän.

  47. Tässä tukierot edel­lisen kir­joit­ta­jan toimes­ta kasat­tuna pin­ta-alo­jen osalta tule­vista tuista, maitotilalla.

    Esimerk­ki käytän­nön tilanteesta että 50 lehmän navet­ta ja 50 ha pel­toa (50%nurmea,50%viljaa) ja sille tuet taulukkoon on kasat­tu luvut:

    Tukialue A B C1 C2 C3 C4
    Nur­mi e/ha 695 697 617 626 642 693
    Reh-vil e/ha 695 697 617 621 637 688

    Jokainen huo­maa ettei pin­ta-ala­puolel­la ole oleel­lista eroa tuis­sa, erot tulee kun ote­taan eläimistä ja mai­d­os­ta tule­vat tuet huomioon.

    Kasv­invil­je­ly­puolel­la ei tilo­jen välil­lä oleel­lista eroa olekaan.

    Itse olen huo­man­nut, että nämä keskuste­lut menee siinä vai­heessa pilalle kun osa kir­joit­ta­jista alkaa purkaa lap­su­u­de­naikaisia trau­mo­jaan ja kepukauno­jaan ja sitä kaut­ta tekevät asioil­la poli­ti­ikkaa, joka tässä tapauk­ses­sa kään­tyy kaiken­laisen alue­poli­ti­ikan vas­tus­tuk­sek­si, en nyt tarkoi­ta edel­listä kir­joit­taa vaan mui­ta kir­joituk­sia joi­ta tässä ketjus­sa on.

  48. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 11:42

    “Jokainen huo­maa ettei pin­ta-ala­puolel­la ole oleel­lista eroa tuis­sa, erot tulee kun ote­taan eläimistä ja mai­d­os­ta tule­vat tuet huomioon.

    Kasv­invil­je­ly­puolel­la ei tilo­jen välil­lä oleel­lista eroa olekaan.”

    Onko koskaan mah­taa käynyt mielessä että nehän ovatkin nimeno­maan ne kotieläin­puolen tuet jot­ka sen kotieläin­tuotan­non sinne c‑alueelle siirtää? Sehän olisi itse asi­as­sa aika loogista että se toim­inta jota enem­män tue­taan kan­nat­taa parem­min? Et yhtään kom­men­toin­ut tuos­ta selkeästi nähtävis­sä olev­as­ta tuotan­non siir­tymis­es­tä c‑alueelle? Mut­ta että olen­naisia ovat nuo eläin­puolen tukierot, eivät nuo kasvupuolen tukierot joi­ta tuos­sa esit­telet ja toteat että eihän pohjoinen saa yhtään parem­pia tukia? Yhdis­te­tyt eli kasvipuolen + kotieläin­puolen tuet sen sijaan selkeästi c‑alueen hyväksi.

  49. Enpä tiedä noista tuki­a­sioista mitään, mut­ta psykol­o­gisen tutkiel­man suo­ma­lais­ten trau­moista näi­den “keskustelu­jen” perus­teel­la voisi tehdä. Tämä ei toki päde kaikki­in keskustelijoi­hin, mut­ta hir­muinen vihan sävyt­tämä oike­as­sa olem­i­nen asuu aika mon­es­sa. Tehokkaampi paik­ka vihan purkamiseen näi­den keskustelu­pal­sto­jen sijaan voisi olla perikansalli­nen kor­pi­raiv­io aseina kirves, kuok­ka ja kan­ki. Kaik­ki koneet pait­sioon ja kun­non hehtaarikorvaus!

  50. Lapin mies vääris­telee asioi­ta ilmeisen tarkoituk­sel­la. Pel­to­tu­il­la ei ole juuri mitään tekemistä vääristyneen tukipoli­ti­ikkamme kanssa, vaan nimeno­maan kotieläin­tukierot on kaiken pahan alku ja juuri. Pohjoises­sa on kotieläintuet niin suuria, että pal­toa kan­nat­taa rai­va­ta, vaikkei siihen saisikaan tukea.…eläimiä lisää ja uut­ta tukea tulee sitä kaut­ta lujasti. Etelässä alhaiset kotieläintuet ovat johta­neet eläin­määrien pienen­e­miseen = tuotan­to siir­tyy pohjoiseen.-

    Kuun­telin joskus EU-jäsenyy­den alkuaikoina yhden neu­vot­teluis­sa mukana olleen her­ran esitelmää, hän ker­toi, että C‑alue (=MTK) halusi korkeat kotieläintuet, siel­lä olti­in vas­taavasti valmi­ita tyy­tymään etelää selvästi alem­pi­in pel­to­tuki­in. Näin myös tehti­in. Mut­ta heti jäsenyy­den alku­vu­osi­na MTK nos­ti kauhean äläkän, kun AB-alueel­la oli korkeam­mat ha-tuet kuin C‑alueella. Ne tasat­ti­in. Asi­aan kuu­luu, että vas­taa­va tasaus­ta etelään päin ei kotieläin­tuis­sa tehty. 

    Val­tio­varain­min­is­teri Niin­istö halusi v. 1996 jät­tää maat­alouden suun­nitel­lun ener­giaveron koro­tuk­sen ulkop­uolelle, hän olisi siirtänyt maat­alouden samaan alem­paan veroryh­mään teol­lisu­u­den kanssa.
    MTK torp­pasi Niin­istön tar­jouk­sen sil­lä ehdol­la, että puo­let maat­alouden veronko­ro­tuk­sen ker­tynästä palaute­taan maat­aloudelle. Niin­istölle tämä sopi, jäi­hän toinen puoli val­tion kassaan.
    MTK vaati palau­tuk­sen käyt­tämisen uuteen C‑alueen 70 mk hehtaar­itu­keen. Sinne se myös meni. Etelän osak­si jäi mak­sa­jan rooli. 

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

  51. Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foo­ru­mille tulee häiri­in­tyneitä MTK kau­naisia kylähulluja.

    Jokaisel­la sek­to­ril­la on Suomes­sa edun­valvo­jansa, palka­nsaa­jil­la se on SAK ja maa­jus­seil­la MTK, var­maan löy­tyy henkilöitä jot­ka tun­te­vat patoutunut­ta perusvi­haa näitä organ­isaa­tioi­ta kohtaan, mut­ta täl­läiset foo­ru­mit ei ole oikei­ta paikko­ja näi­den tun­tei­den purkamiseen, siihen tarvi­taan psytki­a­trista hoitoa.

  52. Kun Cap tues­ta siiryt­ti­in tilatu­keen pin­ta-ala kasvoi todel­lakin siinä vai­heessa. Osa vil­je­lyk­sistä ei saanut aiem­min cap tukea mm. ruokape­runa, vihan­nesvil­je­ly yms. Ja nyt saa. Itse käsitin että se 5% leikkaus joh­tui juuri tästä. Tilatukea saa käsit­tääk­seni kaik­ki pel­lot viimeisiä raiv­ioi­ta lukuunottamaatta.

    EU liitymisen jäkeen palau­tui pel­to­ja vil­je­lyyn Lutu (luop­umis­tu­ki) jär­jestelmästä, samoiten otet­ti­in muuten vain vil­jelemät­tömiä pel­to­ja vil­je­lyyn. Ei kaik­ki lisä ole raivaa­mal­la otettua.

    Tarkoitin nimeno­maan vil­jelystä pois­tuneen ja rai­vatun suhdetta.

    Edelleen tois­tan että Tornion 1000 lehmän navet­ta on toteu­tu­ma­ton unel­ma. Ja maitoväkin on siitä irti­sanou­tu­mas­sa. Kansal­lisille maito­tu­ille on tulos­sa kat­to, juuri näit­ten unien takia. Hyvä niin. 

    Yleen­säkkin noi­ta isoista nave­toi­ta, heikoa näkyy ole­van kan­na­tus, oli mil­lä tukialueel­la hyvän­sä. Varsinkin mitä nopeam­min on polka­istu pystyyn. Toki niis­säkin on kan­nat­tavia yri­tyk­siä, varsinkin jos kehi­tys­tä on tehty use­am­man sukupuol­ven ajan. Ja kyl­lä sieltä etelästäkin hyviä yksiköitä löy­tyy. Ihail­tavaa ammat­ti taitoa. 

    Joku kir­joit­ti että ulko­maiset vil­jeliät ei kade­h­di Suo­ma­laista vil­jeliää. Kyl­lä Ruot­ta­laiset ja Tan­skalaiset on koko ajan mei­dän kim­pus­sa. Hyvä esimerk­ki ruokape­runankansalli­nen tuki, jon­ka Ruot­ta­laiset pain­os­ti pois. Eihän hei­dän mielestä kan­nat­taisi koko Suomes­sa maa­ta vil­jel­lä. Ei siel­lä etelässäkään.

  53. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 16:03

    “Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foo­ru­mille tulee häiri­in­tyneitä MTK kau­naisia kylähulluja.”

    Et vas­tan­nut edelleenkään mielestäni asial­liseen kysymyk­seeni tuos­ta tuotan­non selkeästä siir­tymis­es­tä c‑alueelle? Min­un mielestäni se johtuu siitä että nykyi­nen tukiero ylikom­pen­soi todel­lista olo­suhde-eroa ja sik­si tuen varas­sa tuotan­to kan­nat­taa parem­min c‑alueelle ja kan­nat­tavu­usero on johtanut kotieläin­tuotan­non siir­tymiseen c‑alueelle. Mut­ta mielel­läni jos asial­liset perus­teet esitetään niin olen valmis kan­taani tarkistamaan.

  54. Maat­aloud­es­ta on keskustel­tu tääl­lä asial­lis­es­ti ja tietoon perustuen ilman mitään erään kir­joit­tan kek­simää kau­naa. Omat sym­ba­t­iani ovat vil­jeli­jöi­den puolel­la, jot­ka sokeina ovat aja­mas­sa miinaan.

    Kaik­ki tosi­asi­at osoit­ta­vat, että maat­alout­ta ei näil­lä lev­eysasteil­la pitäisi har­joit­taa lainkaan vaan muu­ta­maa piirua etelämpänä.

    Tuoreen Maaseudun tule­vaisu­u­den mukaan Euro­statin mukaan Suomes­sa maat­alouden kus­tan­nuk­set ovat EU-maid­en suurim­mat suh­teessa markki­natuot­toon ja että vil­jeli­jöille ei olisi viime vuosi­na jäänyt lainkaan palkkaa, jos ei olisi ollut EU- ja kansal­lisia tukia.

    Tämäkin asia on blokin keskusteluis­sa maat­alouden taseista ym. todet­tu ja sitäkin on yritet­ty vään­tää val­heek­si ja panet­teluk­si. Juho Kusti Paasikivi lausui, että tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku. Maaseudulle pitää etsiä toisen­laisia ske­naar­i­oi­ta kuin tuhan­nen lehmän navetoita.

  55. Lapin mies läh­tee asi­at­tomille lin­joille, kos­ka ei pysty asial­liseen ja tosi­asi­apo­h­jaiseen keskustelu­un tukivinoutumista.

  56. Taitaa olla eriko­htelu aiem­min tut­tua lähin­nä ajal­ta, jol­loin Suomes­sa oli myös voimas­sa euroop­palainen sää­ty-yhteiskun­ta ja sen veroista vapautet­tu aatelis­to. kuriosi­teet­ti­na san­ot­takoon, ettei Suomes­ta ole aatelis­toa viral­lis­es­ti koskaan lakkautet­tu, vaikkakin se on menet­tänyt kaik­ki erioikeutensa.

    Maan sisäl­lä tukiero on ongel­ma sik­si, että se tuhoaa alan yhteistyömah­dol­lisuuk­sia ja siirtää keskustelun alan kehit­tämis­es­tä keskinäiseen alueel­liseen riite­lyyn. Se myös eri­ar­vois­taa samas­sa ase­mas­sa ole­via varsinkin juuri tuki­ra­jal­la sen molem­min puolin ole­via tilo­ja, jos­sa olo­suh­teet ovat tasan samat molem­mil­la mut­ta tuet eivät. Suomes­sa käytän­tö on aika outo, mut­ta ehkä muual­la euroopas­sa tutumpi, kos­ka se on käytän­nön tuonut.

    EUn toim­inta on ymmär­ret­tävää, kun asi­aa tarkastelee pii­itkästä his­to­ri­al­lis­es­ta per­spek­ti­ivistä. Eli Rooman val­takun­nan aiko­ja pohdittaessa:

    Tuol­loin imperi­u­min hallinto­jär­jestelmää pidet­ti­in osin tarkoituk­sel­lis­es­ti mon­imutkaise­na. Tavoit­teena oli min­i­moi­da eri aluei­den kapinoin­ti anta­mal­la niille eri­ar­voisia asemia imperi­u­min sisäl­lä. Täl­lä hajo­ta ja hal­litse (divide et impera) ‑tak­ti­ikalla alueet usutet­ti­in tois­t­en­sa kimp­pu­un keskushallinnon asemasta.

    Peruste mik­si tuk­i­jär­jestelmän ver­tailu juuri muinaiseen Roomaan. Kos­ka EU seu­raa hallinnol­lis­es­ti reip­paal­la vauhdil­la juuri Rooman val­takun­taa eli seu­raa­va Rooman hallinnon kuvaus voisi olla kuin EUsta ja sen siir­tymis­es­tä kohti ulko- ja muut min­is­ter­it ja lop­ul­ta pres­i­dent­ti­hallintoon (Room. Keisari):

    Rooma­laiset kut­sui­v­at val­tio­taan tasaval­lak­si (lib­era res pub­li­ca), vaik­ka se ei mis­sään his­to­ri­ansa vai­heessa ollut demokraat­ti­nen. Sitä hal­lit­ti­in mon­imutkaisel­la senaatin, virkami­esten ja vinoon jyvitet­ty­jen kansankok­ousten jär­jestelmäl­lä. Vähitellen tietyt yksilöt omi­vat enenevis­sä määrin val­taa. Tästä syn­tyi käytän­nössä monark­isti­nen, aluk­si ulkois­es­ti van­hat tasaval­ta­laiset muodot säi­lyt­tänyt keisarijärjestelmä.

    Tukierot siis tuskin pois­tu­vat ellei niitä saa kansal­lis­es­ti tasoit­taa, mut­ta tdn EU kieltää senkin sil­lä tas­a­puolisu­us ei palvelisi sen poli­it­tisia tavoit­tei­ta ja samas­ta syys­tä EU tuskin pyrkii myöskään lopet­ta­maan maat­alous­tukia kokon­aan koko maasta.

    Voihan tietenkin olla, että tämä (osit­tain humoris­tismieli­nen) speku­loin­ti­ni ei pidä paikkaansa ja yht­eneväisyy­det ovat sat­tumaa, mut­ta esitän sen silti, kun kokon­aisku­van palat sopi­vat niin hyvin kohdalleen.

  57. “Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 16:03
    Mielestäni Osmon hyvä keskustelun avaus menee ihan pilalle, kun foo­ru­mille tulee häiri­in­tyneitä MTK kau­naisia kylähulluja.
    Jokaisel­la sek­to­ril­la on Suomes­sa edun­valvo­jansa, palka­nsaa­jil­la se on SAK ja maa­jus­seil­la MTK, var­maan löy­tyy henkilöitä jot­ka tun­te­vat patoutunut­ta perusvi­haa näitä organ­isaa­tioi­ta kohtaan, mut­ta täl­läiset foo­ru­mit ei ole oikei­ta paikko­ja näi­den tun­tei­den purkamiseen, siihen tarvi­taan psytki­a­trista hoitoa.”

    Ker­rankin suo­rat sanat, ihmeel­listä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, olet­teko tosi­aan ihan vakavis­sanne ettei mitään pohjoista tukea tarvi­ta, nykyra­jat perus­tuu läm­pö­sum­mi­in ja mon­imutkaisi­in laskelmi­in ei niitä mis­tään hatus­ta ole temmattu.

  58. En vaan hyväksy tätä maa­jussien etu­jär­jestön täysin asi­a­ton­ta ja vääris­televää mol­laamista, enkä osal­lis­tu täl­läis­ten viestien nos­tamiseen tai aihei­den esil­läolon edistämiseen.

    Mikäli haluet­ta asial­laista keskustelua, niin jät­täkää omat kau­nanne pois ja keskit­tykää asiakysymyksiin.

    Suo­mi neu­vot­teli aikanaan EU:n kanssa oikeu­den mak­saa kansal­lisia tukia, sil­lä perus­teel­la että sen maat­alous on muu­ta Euroop­paa pohjoisem­pana, samal­la tämä alue rin­nastet­ti­in taval­laan vuoristoalueisiin.
    No tämä perusasi­a­han ei EU jäsenyy­den aikana ole muut­tunut mik­sikään, Suomen maat­alous on yhäkin muu­ta Euroop­paa pohjoisem­pana eikä tule koskaan ole­mankaan, ain­oa asia mikä ei men­nyt suun­nitelmien mukaan oli se, että tukialuer­a­ja siir­tyi neu­vot­telu­jen aikana Suomen sisälle eikä rajalle kuten oli alun­perin tarkoitus.

  59. Ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä Suomen maat­alouden suh­teelli­nen kil­pailu­ase­ma ei voi kuin paran­tua, ja huo­mat­tavsti. Aivan hyvin voidaan vil­jel­lä Lap­pia myöten. Eihän nyt pidä jar­rutel­la maat­aloudessa vaan antaa kaa­sua täy­del­lä höyryl­lä. On sata var­ma, että mak­saa korkoi­neen takaisin viimeistään seu­raavalle sukupolvelle.

  60. Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:05

    “Mikäli haluet­ta asial­laista keskustelua, niin jät­täkää omat kau­nanne pois ja keskit­tykää asiakysymyksiin.”

    Tässä on yritet­ty keskit­tyä asi­akysymyk­si­in kuten siihen onko tukiero ylikom­pen­soi­va jos­ta sit­ten aiheutuu kotieläin­tuotan­non siir­tymi­nen c‑alueelle ja odotet­tu siihen asial­lista vas­ta-argu­men­toin­tia perusteluineen mut­ta taitaa jäädä tulematta?

  61. Paal­im­ies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 20:38

    “Ker­rankin suo­rat sanat, ihmeel­listä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, olet­teko tosi­aan ihan vakavis­sanne ettei mitään pohjoista tukea tarvi­ta, nykyra­jat perus­tuu läm­pö­sum­mi­in ja mon­imutkaisi­in laskelmi­in ei niitä mis­tään hatus­ta ole temmattu.”

    Näin­hän se sit­ten on var­maankin kun ker­ran niin san­ot ja tiedät. Sanoohan sen jo MTKn puheen­jo­hta­jakin, maat­alous- ja met­säti­etei­den tohtori Juha Mart­ti­la Suomen Kuvale­hden haas­tat­telus­sa jos­ta seu­raavas­sa suo­ra lainaus:

    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

  62. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:28
    Lapin mies kir­joit­ti 30.11.2009 kel­lo 22:05
    “Mikäli haluet­ta asial­laista keskustelua, niin jät­täkää omat kau­nanne pois ja keskit­tykää asiakysymyksiin.”
    Tässä on yritet­ty keskit­tyä asi­akysymyk­si­in kuten siihen onko tukiero ylikom­pen­soi­va jos­ta sit­ten aiheutuu kotieläin­tuotan­non siir­tymi­nen c‑alueelle ja odotet­tu siihen asial­lista vas­ta-argu­men­toin­tia perusteluineen mut­ta taitaa jäädä tulematta?”

    On oma keksin­tösi tuo “ylikom­pen­soi­va” sille ei ole mitään perustei­ta, onko se suurikin vahinko jos tuotan­to olo­suhtei­ta tasa­taan näin pitkässä maas­sa, pohjoinen tuki on paras­ta mitä EU on Suomen maat­aloudelle tuonut ja siitä tulee pitää kiin­ni se on koko maalle hyväksi.

  63. Paal­im­ies kir­joit­ti ihan asiaa, 

    “Ker­rankin suo­rat sanat, ihmeel­listä riidan kylvämistä päivän selvistä asioista, olet­teko tosi­aan ihan vakavis­sanne ettei mitään pohjoista tukea tarvi­ta, nykyra­jat perus­tuu läm­pö­sum­mi­in ja mon­imutkaisi­in laskelmi­in ei niitä mis­tään hatus­ta ole temmattu.”

    Pohjoinen tuki oli yksi niistä neu­vot­te­lu­tavoit­teista, joi­ta Suo­mi aset­ti 1995.
    Sanoohan se tuon tuen nimikin, että se mak­se­taan pohjoisen sijain­nin takia ja siitä syys­tä, mitä hait­taa tästä sijain­nista on.

  64. Tornion 1000 lehmän suur­navet­ta tun­tui alun­perinkin utopis­tiselta, Saar­i­järvelle on suun­nit­teil­la saman­lainen. Ken elää hän näkee. 

    Eilisessä Maaseudun Tule­vaisu­us-lehdessä oli main­os Itä-Suomes­sa (C‑alue) ole­van uuden robot­ti­nave­tan “avoimien ovien” päivästä. Sin­nehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiin­ni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta. 

    Kepu­lan­di­as­sa on vireil­lä suuri­akin navettahankkeita:

    http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/talous/yl%C3%A4-savoon-yli-tuhat-uutta-lehm%C3%A4paikkaa/461802

    Nyt MTK-her­rat ovat esit­täneet vaa­timuk­sen, että yhdellekään nave­talle ei pitäisi mak­saa tukea yli kolme milj. litraa menevästä mai­d­os­ta. Sanomat­takin on selvää, että MTK-her­ro­jen omat mait­o­määrät jäävät tuon rajan ala­puolelle, ja jää vielä mukavasti laa­jen­tamis­varaakaan. Sen­si­jaan nämä Suke­van suun­nitel­mat ovatkin sit­ten jo liipasimel­la. Siinäkö jää Rimpiläisen rehuvil­jat laariin?

    Keskustelu­pal­stoil­la on seu­rat­tu erään poh­jalaisen isän­nän robonavet­tain­vestoin­te­ja, val­ti­ol­ta tiet­ty isot investoin­ti­avus­tuk­set ja lisähin­nat maid­olle ja vierastyövoimaa “sopi­vasti” nave­tas­sa. Tuo­tos n. 1 milj litraa maitoa vuodessa.
    Tilan verotet­ta­va tulo oli viime vuon­na yli 300 000 e, osa kevyesti verotet­tua pääo­mat­u­loa. Isän­tä har­mit­teli, kun ei ollut yhtiöit­tänyt tilaansa tulo­jen­sa piilot­tamisek­si julkisuudelta.

    MTK:n ent. pj Här­mälä ihme­te­likin joskus, että mik­si niille tiloille, jot­ka ovat saa­neet val­tion kas­sas­ta sato­jatuhan­sia euro­ja avus­tus­ta tuotan­ton­sa tehostamiseen, mak­se­taan edelleenkin korkeat tulotuet. 

    Tääläkin kysel­lään, onko tukipoli­ti­ik­ka vääristynyt­tä. Vas­taus on,että on:

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

    Mitä taas tulee MTK vihaan, niin tässä pikkuisen “etu­jär­jestön” aikaansaannoksia:

    -junt­tasi AB-alueen korote­tut investoin­tituet pois
    ‑junt­tasi AB-alueen nuorten tuot­ta­jien tuen pois (C‑alueella mak­se­taan edelleenkin)
    ‑junt­tasi vil­jan CAP-alaan 200 000 ha leikkauk­sen, mikä merk­it­si suurim­mil­laan 9% leikkauk­sen vil­jan CAP-tukeen.
    ‑yrit­ti tilatuk­i­jär­jestelmään siir­ryt­täessä kaa­p­a­ta toiselle kuu­lu­vaa omaisu­ut­ta (tilatukioikeus)
    ‑jut­tasi ain­ut­laa­tuisen EU:n Suomelle myön­tämän vil­jan kui­v­a­tustuen tilat­uen sisään, kaikille pel­to­he­htaareille jaet­tavak­si. Nyt sekin tuki on joutunut leikatuksi,koska on tilat­uen sisällä
    ‑Min­is­teri Kosk­i­nen neu­vot­teli EU:lta 50 e/ha LFA-koro­tuk­sen. MTK vaati heti, että vil­jalle ei saa mak­saa kuin 14 e/ha, sen­si­jaan kotieläimille pitää nos­taa 125 euroon + nurmelle lisäk­si 40 e/ha koro­tus. Uusi pöh­lö maat­alous­min­is­teri Korkeao­ja meni esit­telemään tämän vaa­timuk­sen EU:lle. EU ei sitä aivan hyväksynyt, mut­ta pudot­ti kuitenkin vil­jan LFA-koro­tuk­sen maks. 20 euroon, nos­ti kotieläintuen 100 euroon, ei nurmilisää.
    ‑Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana maat­aloudellekin annet­ti­in TUPO-rahaa 20 milj e. Siitä MTK ohjasi 5 milj e sikatuki­in ja lop­ut 15 milj e meni lomit­ta­jien palkanko­ro­tuk­si­in, siis maat­alouden ulkop­uolelle. Vil­jatiloille ei mitään.
    ‑MTK junt­tasi korkeao­jan kaudel­la läh­es kaik­ki lop­utkin investoin­tituet pois kasvitiloilta.
    ‑MTK esti val­tio­varain­min­is­teri Niin­istön tar­jouk­sen siirtää maat­alous alem­paan verolu­okkaan, täl­lä tem­pul­la MTK sai uuden ha-tuen C‑alueelle.
    ‑MTK:n johtokun­nas­sa istuu nykyään her­ra, joka joitain vuosia sit­ten tuot­ta­jali­iton­sa puheen­jo­hta­jana nos­ti jul­me­tun äläkän, kun MMM suun­nit­teli anta­vansa pienen lisätuen ryp­sille, kos­ka sen vil­je­ly oli hiipumassa.…rahat olisi pitänyt käyt­tää “omi­in tarkoituksiin.”

    Eikä pidä uno­htaa, että EU-liit­tymis­sopimus­neu­vot­teli­jat tin­kivät vil­jan viite­sadoista, jot­ta sai­vat korkean pohjoisen tuen ja siir­ret­tyä vas­toin MMM:n alku­peräisiä suun­nitelmia Etelä-Poh­jan­maan B‑alueesta C‑alueeseen. Sik­si vil­jan CAP-tuki jäi alhaisek­si (rahat EU:lta)
    Maat­alouden liittmis­neu­vot­te­lut hoiti yksin kepu…saatuaan “veret­seisaut­ta­van” vaalivoiton v. 1991. …ja jäl­ki oli senmukaista.

  65. “eemeli kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 5:23
    Tornion 1000 lehmän suur­navet­ta tun­tui alun­perinkin utopis­tiselta, Saar­i­järvelle on suun­nit­teil­la saman­lainen. Ken elää hän näkee.
    Eilisessä Maaseudun Tule­vaisu­us-lehdessä oli main­os Itä-Suomes­sa (C‑alue) ole­van uuden robot­ti­nave­tan “avoimien ovien” päivästä. Sin­nehän niitä nousee, etelässä naulataan ovia kiin­ni johtuen pahasti vääristyneestä tukipolitiikasta.
    Kepu­lan­di­as­sa on vireil­lä suuri­akin navettahankkeita:”

    Eemeli sekoit­taa nyt fik­tiot ja fak­tat seka EU:n ja kansal­lisen maat­alous poli­itkan niin taitavasti korkeam­paan poten­si­in ettei moista ole nähty ei vale­htele mut­ta ei kir­joi­ta tottakaan,
    Pohjoisel­la tuel­la kom­pen­soidaan pohjoisen huonom­pia tuotan­to olo­suhtei­ta mikä siinä on niin vaikea käsit­tää. Ylikom­pen­saa­tio on mieliku­vi­tuk­sen tuotet­ta jo yksinker­tainen päässä lasku selvit­tää sen. Keskimääräisel­lä maitoti­lal­la C2 alueel­la tuotan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen etelää korkeam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähen­netään etelässä vielä ainakin tois­taisek­si mak­set­ta­va tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tuk­isuh­teeseen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on ylikom­pen­saa­tio. Kum­mallista on myös speku­loin­ti 1000 yksikön maitotiloista, sel­l­aisia ei koskaan raken­neta siitä pitää tuol­laisen yksikön tarvit­se­ma lan­nan­levi­tysala huolen.

    1. Vielä kalli­im­mak­si tulisi, jos tek­isimme keskelle Poh­jan­lahtea betonisen keinosaaren ja lait­taisimme nave­tan sinne. Tuskin kukaan kuitenkaan ehdot­taisi, että tämäkin kus­tan­nusero pitäisi veron­mak­sajien rahoil­la kom­pen­soi­da. Se, että maid­on­tuotan­to on paljon epäedullisem­paa Tornios­sa kuin Varsi­nais-Suomes­sa ei riitä kyl­lä kuluttajalle/veronmaksajille perus­teek­si siihen, että varsi­nais­suo­ma­laisia maid­on­tuot­ta­jia houkutel­laan muut­ta­maan Tornioon ja perus­ta­maan navet­tansa sinne. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muut­taa tuotan­toa paikas­ta A paikkaan B vain sen takia, että tuotan­to on paikas­sa B epäedullisempaa.

  66. Paal­im­ies “uno­htaa” sen tosi­asian, että lyp­sykar­jan pääre­hu nur­mi kas­vaa C1-C2 alueel­la vähin­täinkin yhtä hyvin kuin AB-alueel­la. Väkire­hut eivät mak­sa ostaen yhtään sen enem­pää kuin itse AB-alueel­la tuottaen. 

    Mis­tä kol­man­nek­sen kus­tan­nusero syn­tyy? Mis­sä on “Paal­im­iehen” laskel­mat? Mei­jeri hakee oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan maid­on joka Suomen kolka­s­ta, vil­janvil­jeli­jä joutuu itse mak­samaan rahdin kotip­i­has­ta vas­taan­ot­ta­jan varastoon. 

    Tässä pikkuisen tilastotietoa:

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain

    Vil­janvil­je­lyn kan­nat­tavu­us on rom­ah­tanut poh­jalukemi­in, mitä tekee MTK?…C‑alueen maid­olle lisää tukea. Sinne MTK on vaa­ti­mas­sa val­tion varaa­maa 40 milj euron “kri­isir­a­haakin”.

    Myös PraA­gri­an maat­alouska­len­teris­sa kaikkien muit­ten tuotan­to­su­un­tien “net­tovoit­to” on posi­ti­ivi­nen, pait­si vil­jal­la selvästi negati­ivi­nen. MTK:n myyrän­työ näkyy. 

    Asi­aan kuu­luu, että MTK:n vil­javaliokun­ta on hil­jaa, onhan se “sopi­vasti” valittu. 

    Sinän­sä hyvä, että nyt viimeisetkin vil­janvil­jeli­jät ymmärtävät jät­tää MTK:n. Vil­janvil­jeli­jöit­ten tulorom­ah­dus on tapah­tunut nimeno­maan keskusta­lais­ten maat­alous­min­is­te­rien Korkeao­ja ja Antti­la aikana. He ovat nöyrästi tehneet sen, mitä MTK on käskenyt.

  67. Voisitko Soin­in­vaara edes hiukkasen perustel­la mielip­iteitäsi maat­aloud­es­ta? Jos esitetään pelkästään lop­putu­los ajat­telus­ta, mut­ta ei sen perus­teel­la ole­via fak­to­ja, niin kun­non keskustelua niiden poh­jal­ta ei voi syn­tyä. Entisenä tutk­i­jana var­masti sen ymmär­rät. Maat­aloudessa on olen­naista, että samat talouden lainalaisu­udet koske­vat sitä kuin muu­takin talouselämää. Se ei ole mikään saareke muun yhteiskun­nan sisällä.
    Ylikom­pen­soin­nista vielä: Etelän ja pohjoisen tuotan­tokus­tan­nuserot tule­vat pääos­altaan pel­tovil­je­lyn puolelta, eli kotieläin­tuis­sa ei tarvit­sisi olla vält­tämät­tä noin suur­ta eroa. Nyt kuitenkin on jostain syytä niin, että etelää ylikom­pen­soidaan pel­to­tuis­sa: ne ovat siel­lä jopa suurem­mat kuin pohjoisem­pana (lie­neekö tämä EU:n ansio­ta?). Eli pohjoisen kotieläituet sisältävät nykyisel­lään sekä kotieläin­talouden kom­pen­saa­tion että pel­tovil­je­lyn kom­pen­saa­tion. Petri Leinonen on oike­as­sa siinä, että kom­pen­saa­tio olisi 100 % vas­ta sit­ten, kun pel­lonkin hin­ta olisi sama kaikkial­la. Näin, jos pel­lon hin­ta määräy­ty­isi pelkästään tuo­ton perus­teel­la. Pel­lon hin­taan vaikut­taa kuitenkin moni muukin tek­i­jä kuin sen tuot­to maanviljelyssä.

  68. Joku voisi jopa sanoa, ettei ole järkevää muut­taa tuotan­toa paikas­ta A paikkaan B vain sen takia, että tuotan­to on paikas­sa B epäedullisempaa.
    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­ty­isi, niin voisi jopa sanoa että tukea pitäisi nimeno­maan tuotan­toa paikas­sa A sik­si että se on edullisempaa.

  69. “eemeli kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 9:53
    Paal­im­ies “uno­htaa” sen tosi­asian, että lyp­sykar­jan pääre­hu nur­mi kas­vaa C1-C2 alueel­la vähin­täinkin yhtä hyvin kuin AB-alueel­la. Väkire­hut eivät mak­sa ostaen yhtään sen enem­pää kuin itse AB-alueel­la tuottaen.
    Mis­tä kol­man­nek­sen kus­tan­nusero syn­tyy? Mis­sä on “Paal­im­iehen” laskel­mat? Mei­jeri hakee oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan maid­on joka Suomen kolka­s­ta, vil­janvil­jeli­jä joutuu itse mak­samaan rahdin kotip­i­has­ta vas­taan­ot­ta­jan varastoon.”

    Eemeli sävellys alkaa olla aika väk­inäistä, vil­jeleekö Eemeli maa­ta ollenkaan, kus­tan­nus ero syn­tyy karkeasti ton­nin pienem­mästä vil­jasado­ta, yksi tuor­ere­hu sato vähem­män ja kuukausi lyhyem­pi laidunkausi kum­mas­takin päästä. Vil­jan vil­je­lyn kan­nat­tavu­us ei ole MTK:n käsis­sä, ja mis­tä “net­tovoitos­ta” oikein kir­joi­tat, tuloslaskelmis­sa on maitotilo­jen kohdal­la yhtä pitkä mii­nus kuin muidenkin tuotan­to suun­tien kohdalla.

  70. Jos asia on noin niinkuin “Paal­im­ies” kir­joit­taa, niin mitä ihmettä varten maid­on­tuotan­toa on siir­ret­ty ja siir­retään yhä pohjoiseen, epäedullisi­in olo­suhteisi­in, ja AB-alueen maid­on­tuotan­to aje­taan alas.

    Tääl­läpäin oli vielä 1980-luvul­la innokkai­ta kar­jamiehiä, valitet­tavasti MTK-kepu­lainen maat­alous­poli­ti­ik­ka vei heiltä uskon tuotan­non kan­nat­tavu­u­teen. Viimeinen niit­ti oli kepu­lais­ten neu­vot­tele­ma maat­alouden EU-liit­tymis­sopimus. Lop­utkin maid­on­tuot­ta­jat ovat nyt ikään­tyesssään lopet­ta­mas­sa ja seu­raa­va sukupolvi on muis­sa hom­mis­sa, “tyhjää saa pyytämät­täkin”, MTK:lta ja kepulta. 

    Asi­aan kuu­luu, että tuotan­to pitää siirtää mah­dol­lisim­man kauas kuluttajasta. 

    Kansane­dus­ta­ja Mart­ti Tiuri kiteyt­ti kepu­laisen maat­alous­poli­ti­ikan lauseeseen: “Jos Huip­pu­vuoret kuu­luisi­vat Suomelle, siirtäisi kepu maid­on­tuotan­non sinne.”

    Hyvin san­ot­tu!

  71. tpyy­lu­o­ma:

    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­ty­isi, niin voisi jopa sanoa että tukea pitäisi nimeno­maan tuotan­toa paikas­sa A sik­si että se on edullisempaa.

    Vielä hur­jem­pi sit­ten var­maan sanoisi, että tuotan­toa ei ole syytä tukea A eikä B alueel­la, kos­ka byrokraateil­la on huo­mat­tavasti huonom­mat edel­ly­tyk­set tietää mikä on hyvä ja mikä huono paik­ka maat­alouden harjoittamiselle.

    Sen sijaan markki­noil­la yksilöi­den päätök­sen­teon seu­rauk­se­na resurssit jakau­tu­vat siten, että ne ovat tehokkaas­sa käytössä, eli maat­alout­ta har­joite­taan siel­lä mis­sä se on kannattavaa.

    (Tietysti A alueen tukem­i­nen B alueen yli on järkeväm­pää kuin toisin päin…)

  72. “eemeli kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 13:40
    Jos asia on noin niinkuin “Paal­im­ies” kir­joit­taa, niin mitä ihmettä varten maid­on­tuotan­toa on siir­ret­ty ja siir­retään yhä pohjoiseen, epäedullisi­in olo­suhteisi­in, ja AB-alueen maid­on­tuotan­to aje­taan alas.”

    Ei maid­on­tuotan­toa mihinkään “siir­retä” sama kehi­tyskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta nyt vain tuotan­to olo­suhtei­den tasoittues­sa purkaan­tu­vat kehi­tys ja investoin­ti tarpeet kun siihen on mah­dol­lisu­us. Pidän kehi­tys­tä myön­teisenä maat­aloudelle ja Suomelle. Tiurin kan­nan otto on tyyp­il­listä urbaanin kau­nakaupunki­laisen puhet­ta jon­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.

  73. “eemeli kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 13:40

    Jos asia on noin niinkuin “Paal­im­ies” kir­joit­taa, niin mitä ihmettä varten maid­on­tuotan­toa on siir­ret­ty ja siir­retään yhä pohjoiseen, epäedullisi­in olo­suhteisi­in, ja AB-alueen maid­on­tuotan­to aje­taan alas.”

    Ei maid­on­tuotan­toa mihinkään ole “siir­ret­ty” sama kehi­tyskulku jatkuu mikä oli jo ennen EU:ta, patoutuneet kehi­tys ja investoin­ti tarpeet vain purkaan­tu­vat tuotan­to olo­suhtei­den tasoittues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­teisenä maat­aloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyyp­il­lisiä urbaanin kau­nakaupunki­laisen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.

  74. Paal­im­ies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 8:54

    “Pohjoisel­la tuel­la kom­pen­soidaan pohjoisen huonom­pia tuotan­to olo­suhtei­ta mikä siinä on niin vaikea käsit­tää. Ylikom­pen­saa­tio on mieliku­vi­tuk­sen tuotet­ta jo yksinker­tainen päässä lasku selvit­tää sen. Keskimääräisel­lä maitoti­lal­la C2 alueel­la tuotan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen etelää korkeam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähen­netään etelässä vielä ainakin tois­taisek­si mak­set­ta­va tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tuk­isuh­teeseen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on ylikompensaatio.”

    Päis­sään vai laskea mitä tahansa mut­ta ote­taas ihan yksinker­tainen esimerk­ki ja lähtöko­hdak­si tuo 50 lehmän tila jos­sa 25 vil­jaa ja 25 nurmea ja a/b ver­tailu c2 eli tuos­sa taulukossa.
    Tukialue A/B C2
    Nur­mi e/ha 695 626
    Rehuvil­ja e/ha 695 621
    Maito c/l 3 9
    ————————————
    Maito 50 leh 12750 38250
    Pel­totuet 34700 31175
    ————————————
    Kokon­aistuet 55950 69425
    Ero A‑aluees 13475 

    Nyt tuol­ta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=242&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=257
    sanois­in että tosi­aan sato­ta­so­ero viljois­sa voi olla sen 1000 kg ja nur­mipuolel­la 15% ab-alueen hyväk­si mut­ta löy­tyy vuosia jol­loin vil­jasadot ovat olleet c1:llä maan suurim­mat ja myös vuosia kun suurim­mat nur­misadot on saatu c‑alueella. Mut­ta lähde­tään tuol­lais­es­ta ole­tuk­ses­ta että ‑1000 kg ja ‑15% joka on mielestäni enem­män kuin reilu lähtöko­h­ta ver­tailulle. Maat­alouska­len­terin perus­teel­la tuol­lainen 50 lehmää kulut­taa vuosi­ta­sol­la noin 9 ton­nia nur­mire­hua. Jos sato­ta­so on 16 tn/ha niin voidaan laskea laidun huomioiden että 30 hehtaaria olisi ab-alueel­la ehkä syytä vara­ta lai­tumelle ja nurmelle ja 20 jäisi sit­ten rehuvil­jalle. Jos ‑15% niin c2-alueel­la lai­tumelle + nurmelle 36 hehtaaria ja rehuvil­jalle jäisi 14 hehtaaria. Rehuvil­jaa tarvit­taisi­in noin 80 ton­nia. Nyt ab-alu­en sato­ta­sol­la 4 tn/ha niin tuo riit­täisi juuri lehmille. Tila olisi siis nur­mire­hun ja rehuil­jan suh­teen omavarainen, kus­tan­nuk­se­na tulisi ostet­ta­vat väkire­hut. Nyt c2:lla 14 hehtaaria ja 3 tn/hehtaari niin saadaan 42 ton­nia eli 38 ton­nia vil­jaa on ostet­ta­va. Jos olete­taan että kone‑, lan­noi­tus jne jne on suur­in­pi­irtein sama kus­tan­nus niin tuon omil­ta pel­loil­ta saata­van rehun kus­tan­nus on suur­in­pi­irtein sama. Samoin väkire­hukus­tan­nus. Mut­ta c2-tilalle tulee siis lisäkus­tan­nus­ta ostovil­jas­ta 38 * 130 eli noin 5.000 euroa enem­män kuin ab-alueel­la. Tämän jäl­keen kun sato­ta­so­eron kus­tan­nus on nyt siis las­ket­tu pois tuos­ta tukieros­ta niin jäl­jelle jää edelleen yli 8.000 euroa. Joka on siis mitä korkeampia kus­tan­nuk­sia varten? Mikä on se olo­suhde­tek­i­jä johon tuo lop­pu 8.000 euroa kun tuo sato­ta­so on nyt saatu kom­pen­soitua? Vai onko se kuitenkin niin kuin MTKn puheen­jo­hta­jakin, maat­alous- ja met­säti­etei­den tohtori Juha Mart­ti­la Suomen Kuvale­hden haas­tat­telus­sa sanoo että:
    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

  75. Mik­si Suomen kaltai­sis­sa olo­suhteis­sa ylipäätään har­joite­taan maataloutta?

    Vas­taan itse: huolto­var­muu­den vuoksi.

    Eikä sitä hoide­ta siirtämäl­lä tuotan­to mah­dol­lisim­man epäedullisi­in olo­suhteisi­in ja mah­dol­lisim­man kauas kulut­ta­jista, jol­loin huolto­var­muu­den hoito käy kri­isi­ti­lanteessa mahdottomaksi. 

    Aivan päätön­tä hom­maa tämä nyky­meno, pelkästään kepun vaa­likar­jan ruokintaa.

  76. Pyy­dän anteek­si, tarvii tehdä pieni kor­jaus. Eli tuo taulukko edel­lä on virheelli­nen. Edes yhteen­lasku ei täs­mää. Se ei siis pidä paikkaansa todelisu­u­den kanssa.

    Tässä on kor­jat­tuna se tilanne joka on ollut voimas­sa tämän vuo­den ja pari edel­listä vuotta:
    Tukialue A/B C2
    Maito 50 leh 12750 38250
    Pel­totuet 34700 31175
    Kokon­aistuet 47450 69425
    Ero A‑aluees 21.975

    Eli tukieroa on ollut 21.975 euroa ja täl­löin siis on jäänyt noin noin 16.000 ylikom­pen­saa­tio­ta sen 5.000 euron rehukus­tan­nuk­sen huomioimisen jäl­keen. Jolle siis pitäisi löytää hyvä selitys.

    Tässä on taulukko tuk­isum­mista ensi vuodelle jos­sa uuden ab-alueen lehmä­palkkion vaiku­tus noin 2c/litra on huomioitu:
    Tukialue A/B C2
    Maito 50 leh 21250 38250
    Pel­totuet 34700 31175
    Kokon­aistuet 55950 69425
    Ero A‑aluees 13475

    Eli tuos­ta vallinneesta hyvin suures­ta ylikom­pen­saa­tios­ta saadaan onnek­si ensi vuodelle tipautet­tua pois 8.500 euroa ja siltikin jää vielä mielestäni ylikom­pen­saa­tio­ta. Mut­ta jokainen voi laskea mitä ole­mas­sa ollut tukiero on tehnyt tuotan­non kehit­tymiselle eri alueille viime vuosi­na. Kan­nat­tavu­usero on ollut tukieron takia niin suuri että se on näkynyt selvästi maid­on­tuotan­non kehi­tyk­sessä eri alueilla.

  77. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 15:24

    Paal­im­ies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 8:54
    Päis­sään vai laskea mitä tahansa mut­ta ote­taas ihan yksinker­tainen esimerk­ki ja lähtöko­hdak­si tuo 50 lehmän tila jos­sa 25 vil­jaa ja 25 nurmea ja a/b ver­tailu c2”

    Uno­h­dat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotan­nos­sa niin tarvi­taan “joutokar­jaa” suurin piirtein saman ver­ran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan mil­tei sadan hehtaarin tila. Puut­tuvaa rehua ei voi kor­va­ta ostore­hul­la kos­ka lan­nan lev­i­tys alaa tarvi­taan hehtaari per eläinyk­sikkö, tässä samal­la selviää nyt sekin mik­si pel­toa rai­vataan, lan­nan täy­tyy saa­da jon­nekin sijoitet­tua. Uno­hdit myös lyhyem­män laidunkau­den ja vil­jan hin­tana ei voi pitää päivän hin­taa vaan ehkä viiden vuo­den keski­hin­taa. Eli laske­han uudelleen kun laskuin­toa tun­tuu riittävän.

  78. Paal­im­ies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 17:08

    “Uno­h­dat nyt että jos aikoo pitää 50 lehmää tuotan­nos­sa niin tarvi­taan “joutokar­jaa” suurin piirtein saman ver­ran niin 50 ha ei riitä,tarvitaan mil­tei sadan hehtaarin tila. Puut­tuvaa rehua ei voi kor­va­ta ostore­hul­la kos­ka lan­nan lev­i­tys alaa tarvi­taan hehtaari per eläinyk­sikkö, tässä samal­la selviää nyt sekin mik­si pel­toa rai­vataan, lan­nan täy­tyy saa­da jon­nekin sijoitet­tua. Uno­hdit myös lyhyem­män laidunkau­den ja vil­jan hin­tana ei voi pitää päivän hin­taa vaan ehkä viiden vuo­den keski­hin­taa. Eli laske­han uudelleen kun laskuin­toa tun­tuu riittävän.”

    Mon­et asi­at on jär­jeste­lykysymyk­siä. Hiehokas­vat­ta­moista olet var­maan kuul­lut? Eli ei se tuon laskel­man perusti­eto­ja mihinkään muu­ta jos molem­mat toimi­vat samal­la taval­la niin tarvi­taan edelleen sama pel­toala. Ja sama tukiero pätee. Varsinkin kun tosi­aan olin laskenut vahin­gos­sa ensi vuo­den luvuil­la, vallinnut tilanne on ollut paljon suurem­mal­la tukierolla.

    Tuos­sa olet oike­as­sa että kun kotieläin­talout­ta laa­jen­netaan c‑alueelle ylikom­pen­soivan kotieläintuen turvin niin sit­ten pel­losta tulee niukku­ut­ta ja sit­ten rai­vataan. Kun samaan aikaan etelässä parhai­ta pel­to­ja uhkaa jäädä LHP-vajaakäytölle eli todel­lista pel­top­u­laa ei olisi jos kotieläin­puolen kan­nat­tavu­us olisi sama koko maassa.

    Lyhyem­män laidunkau­den uno­hdin mut­ta ei ne lehmät tääl­lä etelässäkään siitä kurav­el­listä syksy­isin juuri mitään irti saa, umpeen menevät jos lai­tu­men varaan jät­täy­tyy. Toisaal­ta laskin vahin­gos­sa ‑20% nur­misadon eron kun se ‑15% on jo osin korkea eli uskoisin että laidun on kom­pen­soitu noil­la ihan tarpeeksi.

    Vil­jan hin­ta päivän hin­tana lie­nee 100 euroa ton­nia + rahti ja oli vielä joku aika sit­ten 80 euroa ton­ni. Siis ainakin mitä myyvä tila sai. Uskoisin että tuo 130 euroa ton­ni ei paljoa itse asi­as­sa tai­da EU-ajan keski­hin­nas­ta poike­ta. Eli ei ole tarvet­ta laskea uud­estaan. Sen sijaan mielel­läni kuulisin mielip­i­teesi että mihin muuhun se tämän­vuoti­nen rehukom­pen­saa­tion jäl­keen jäl­jelle jäävä läh­es 17.000 euron tukiero perus­tuu, mihin olo­suhteisi­in? Ja ensi vuodellekin jää vielä se 8.000 euroa? Sinus­tako tuol­lainen 17.000 euron tukiero (=yhden ihmien palk­ka?) ei ole riit­tävä kan­nuste-ero selit­tämään jo tapah­tunut­ta tuotan­non siir­tymistä c‑alueelle?

  79. Tässä puhutaan paljon tuotan­non siir­tymis­es­tä, mikäli tuotan­to siir­ty­isi jon­nekkin niin eikö sen sil­loin pitäisi kas­vaa alueel­la, johon se on siir­tynyt, jos täl­läista kasvua eu ole havait­tavis­sa tai se kas­vaa molem­mil­la tukialueil­la, niin onko sil­loin oikeas­t­aan kysymys tuotan­non siirtymisestä.

    Eemeli voi jät­tää kepu ja MTK kau­naiset kom­ment­tin­sa tekemät­tä, ei ne min­ua kiin­nos­ta, jos hom­man ain­oa tarkoi­tus on mol­la­ta maatilo­jen lail­lista edun­valvon­ta­jär­jestöä, niin tämä keskustelu on väärä foorumi.
    Mene muualle kehu­maan kokoomusta.

  80. Olen syönyt banaanei­ta koko ikäni. Samoi tekevät serkkuri Afrikas­sa. Banaan­it ovat sim­panssien herkkua. Vaik­ka Suomes­sa ei banaanei­ta vil­jel­lä, ne eivät ole koskaan lop­puneet. Minä en ole kuol­lut nälkään ja serkku­ni Afrikas­sa voivat hyvin mon­es­sa polves­sa. Tämän eksoot­tisen hedelmän huolto­var­muus on ollut parem­pi kuin varhaisperunan.

    Jos Banaane­ja vil­jeltäisi­in Suomes­sa, se toki työl­listäisi monia. Olisi kasvi­huoneen rak­en­ta­jaa, läm­mit­täjää, halon­hakkaa­jaa, kul­je­tusyrit­täjää, tien­pitäjää, myyjää jne. jne. Ehkä sato­ja tuhan­sia ruokaketjun työntekijöitä.

    Olen tois­taisek­si ollut tyy­tyväi­nen banaanien hin­taan, laatu­un ja maku­un, saataavu­u­teen, enkä ole harkin­nut siir­tymistä koti­maisi­in, työl­listävi­in ja huolto­var­moi­hin, laadukkaisi­ina ja hin­tavi­in banaaneihin.

  81. Tääl­läpäin oli neljä vuot­ta sit­ten enää puo­let vil­jeli­jäväestöstä MTK:n jäseniä (paikallisen MTK-her­ran mukaan), nyt kepu­lan­di­alais­ten miehitet­tyä koko MTK:n hallinnon kas­vaa MTK-vapaa vyöhyke kohisten.

    MTK on AB-alueen vil­jeli­jän viholli­nen numero yksi.

    Lain mukaan maat­aloushallinnon pitää kuul­la MTK:ta, ei mitään muu­ta. Nämä onnet­tomat kepumaat­alous­min­is­ter­it ovat neu­votelleet MTK:n kanssa, mikä on ollut hel­vetin­moinen virhe. Etelän tuot­ta­jat jät­tävät MTK:n.

    Seu­raavas­sa vuo­den 2011 vaalien jälkeisessä hal­li­tuk­ses­sa ei kepu ole mukana, mikä on maamme pelastus.

  82. Lapin mies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 18:58

    “Tässä puhutaan paljon tuotan­non siir­tymis­es­tä, mikäli tuotan­to siir­ty­isi jon­nekkin niin eikö sen sil­loin pitäisi kas­vaa alueel­la, johon se on siir­tynyt, jos täl­läista kasvua eu ole havait­tavis­sa tai se kas­vaa molem­mil­la tukialueil­la, niin onko sil­loin oikeas­t­aan kysymys tuotan­non siirtymisestä.”

    Kyl­lä kun tuosta
    Ja maid­on­tuotan­non siir­tymis­es­tä raporttia
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    ja lain­aus sivul­ta 11:
    “Maid­on­tuotan­to C2-tukialueel­la on lisään­tynyt 9 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä 5 pros­ent­tia. Vas­taavasti C1-tukialueen tuotan­to on vähen­tynyt 6 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä läh­es 10 pros­ent­tia. A- ja B‑tukialueiden maid­on­tuotan­to on vähen­tynyt läh­es 19 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrät ovat alen­tuneet noin 10 prosenttia.”

    kat­so­taan niin maid­on­tuotan­to on ihan oikeasti kas­vanut c2:lla ja pienen­tynyt ab:llä. Ja selkeästi koko c‑alue huomioiden niin kokon­aisuute­na pienen­tyneestä kokon­ais­tuotan­nos­ta yhä suurem­pi osa on c‑alueella ja pienem­pi osa ab-alueel­la niin kyl­lä se tuotan­to sil­loin on siir­tynyt c‑alueelle kun tuotan­non kokon­ais­määrästä yhä suurem­pi osu­us on c‑alueella.

    Ja vaikka­pa emolehmistä niin jos lähtöti­lanteessa 45% emolehmistä on ab-alueel­la ja 55% c‑alueella ja lop­puti­lanteessa 40% ja 60% niin ei kai kukaan vakavis­saan voi väit­tää etteikö tuotan­to olisi siir­tynyt. Tietysti on vähän seman­ti­ikkaa että mitä sano­ja tai ter­me­jä käytetään mut­ta kiistämätön tosi­a­sia kuitenkin mielestäni on että tuotan­non pain­opiste on siir­tynyt kohti c‑aluetta.

  83. http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm :

    “EU myön­tää pel­tokasvien tuen maako­htaisen viite­sadon perus­teel­la. Viite­sato määräy­tyi satovu­osien 1986/1987 — 1990/1991 perus­teel­la, jot­ka oli­vat Suomelle eri­tyisen epä­suo­tu­isat. Tästä syys­tä Suomen viite­sato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsen­val­tioista Ital­i­aa luku­un otta­mat­ta, eniten todel­lista sato­ta­soa alhaisem­pi (Suomen todel­li­nen viljo­jen pain­otet­tu keskisato on ollut 1990-luvul­la 3,400 kg/ha). Tämä epäko­h­ta koros­tuu nyt, kun komis­sio ehdot­taa pel­tokasvien viite­sadon perus­teel­la mak­set­ta­van tuen nos­tamista. Suo­mi kat­soo, että tämä epäko­h­ta (ts. Suomen todel­lista alhaisem­pi viite­sato) tulisi korjata”

    Mat­alouden EU-liit­tymis­neu­vot­te­lut hoiti keskustapuolue yksin “veret­seisaut­ta­neen” vaalivoiton jäl­keen. Keskustalle oli tärkeää saa­da oma­lle vaa­likar­jalle mah­dol­lisim­man hyvät tuet, sik­si etelän maat­alous jätet­ti­in neu­vot­teluis­sa heit­teille, “tule­vaisu­u­den optioit­ten varaan”, niinkuin eräs enti­nen MTK:n johtokun­nan jäsen (C‑alue) myöhem­min asian ilmaisi.

    Vil­jan viite­sadot olisi saanut hel­posti neu­votel­tua korkeam­mik­si ja samal­la niistä määräy­tyvä EU-lta tule­va CAP-raha suurem­mak­si. Kuitenkin Suomen neu­vot­teli­jat aset­ti­vat tärkeysjärjestyk­sessä mah­dol­lisim­man suuret maitoki­in­tiöt ja pohjoiset tuet viite­sato­jen edelle, samoin Etelä-Poh­jan­maa piti saa­da siir­ret­tyä B‑aluelta C‑alueeseen.

    Törkey­den huip­pu on se, että MTK:n vaa­timuk­ses­ta vil­jan CAP-alaa leikat­ti­in 200 000 hehtaar­il­la vuon­na 2000, tämä ala käytet­ti­in uuden nur­mi-CAP tuen luomiseen. Tämä törkeä MTK-ryöstö merk­it­si suurim­mil­laan 9% leikkaus­ta vil­jan CAP-tukeen.

    EU-liit­tymis­neu­vot­teluis­sa keskus­tan lasken­tamiehenä toi­mi nau­dan­li­han­tuot­ta­ja C‑alueelta.

  84. Voisiko Eemeli lopet­taa tämä MTK/Kepun vas­taisen ris­tiretken ja keskit­tyä itse asi­aan, tämä on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta jos­sa yhteiskun­ta kus­tan­taa jokaiselle tarvit­ta­vat ter­api­an, jos ja kuten näyt­tää, tässä tapauk­ses­sa tarvet­ta ilmeis­es­ti on.

    Sit­ten tuo­hon banaaniver­tailu­un, EU:ssa tuo­daan varsin paljon banaane­ja Karib­ian­meren saar­il­ta, niiltä saar­il­ta mitkä on yhäkin osa niitä van­ho­ja emä­maitaan ja jot­ka ei ole koskaan itsenäistyneetkään, samoin banaane­ja tuo­daan paljon myös Cos­ta-ric­as­ta, nämä alueet saa­vat maat­alous­tukia EU bud­jetista, samoil­la ehdoil­la kuin emä­maansa, tukia mak­se­taan myös baaanien vil­je­lyyn, eli kyl­lä sinäkin jäsen­mak­su­is­sa olet ne banaanisi mak­sanut jo osit­tain, nau­ti niiden edullisuudesta.

  85. Timo Ten­hunen esit­ti Soini­vaar­alle asial­lisen kysymyk­sen , johon en ole havain­nut vastausta.

    Kysyn myös Soini­vaar­al­ta , että onko ruo­ka niin kallista, että meil­lä ei ole siihen län­si­mais­sa varaa ? Ja onko pääsyynä alku­tuotan­non kalleus? Voiko suo­ma­lainen maat­alous­poli­ti­ik­ka tehdä suuria muu­tok­sia EU:n maat­alous­poli­ti­ikan aset­tamis­sa raameis­sa? Onko eet­tis­es­ti oikein siirtää län­si­maid­en ruuan tuotan­to kehit­tyvi­in mai­hin, jois­sa on hal­vat kus­tan­nuk­set ? Samal­la siir­rämme myös haitat.

    Mikä on maat­alouden osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ja ympäristön pilaan­tu­mises­sa ? Kenelle kuu­lu­vat näi­den hait­to­jen kus­tan­nuk­set? Onko vapaa kil­pailu ja globaali markki­na­t­alous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

  86. Tämä kysymys on hyvin yksinker­tainen: jos jol­lakin alueel­la mak­se­taan suurem­pia tukia kuin toisel­la alueel­la, niin tuotan­to siir­tyy sille alueelle jos­sa mak­se­taan suurem­pia tukia.

    Tämä siir­tymi­nen voi tapah­tua siten, että vähem­män tukia saa­neel­la alueel­la tuotan­to vähe­nee tai että enem­män tukia saaval­la alueel­la tuotan­to kasvaa.

    Ihmiset kuitenkin reagoi­vat kan­nus­timi­in. Jos jos­sain tue­taan enem­män kuin muual­la siel­lä on enem­män tätä tuet­tua jut­tua ver­rat­tuna siihen, että tuet oli­si­vat saman­su­u­ruiset kaikkialla.

  87. “Lapin mies kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 9:09

    Voisiko Eemeli lopet­taa tämä MTK/Kepun vas­taisen ris­tiretken ja keskit­tyä itse asi­aan, tämä on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta jos­sa yhteiskun­ta kus­tan­taa jokaiselle tarvit­ta­vat ter­api­an, jos ja kuten näyt­tää, tässä tapauk­ses­sa tarvet­ta ilmeis­es­ti on.”

    En voi muu­ta kuin yhtyä Lapin miehen kan­nan­ot­toon on hyvä muis­taa että päätök­set tehdään MTK:sakin demokraat­tisin menetelmin. Yksit­täis­ten päätök­sien irroit­ta­mi­nen kokon­aisu­ud­es­ta ja käyt­tämi­nen “todis­teena” jostakin on hyvin arve­lut­tavaa ja on todiste lähin­nä käyt­täjän­sä tarkoi­tus peri­stä, eli MT:n vahin­goit­tamis­es­ta ja eripu­dan lietsomisesta.

  88. Art­turi: Yksinker­tai­s­tat ehkä nyt vähän liikaa asioi­ta. Kyl­lä maat­aloudessakin sen­tään vielä vähän muitakin rahavir­to­ja on kuin tuet. Vil­jeli­jä vielä toimii yrit­täjän vas­tu­ul­la, jol­loin hän tekee päätök­sen­sä taloudel­lis­ten reaali­teet­tien mukaan. Toki tavoit­teis­to on paljonkin monipuolisem­pi kuin esim. Nokial­la. Taval­lisen palka­nsaa­jaan kan­nus­timil­la voi sit­ten ehkä olla suurem­pikin vaiku­tus kuin kan­nus­ti­men raha-arvo.

  89. Ilpo Per­naa:

    Onko vapaa kil­pailu ja globaali markki­na­t­alous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

    Ylivoimais­es­ti on. (Aivan samoin kuin t‑paitojen, mp3-soit­timien, auto­jen, tele­vi­sioiden, hieronta­palvelu­iden ja kaiken muunkin tuotantoon.)

    Timo Ten­hunen: häh?

    Siel­lä mis­sä saa korkeampia tukia kuin muual­la tuote­taan enem­män kuin jos tuet oli­si­vat saman­laiset kaikkialla.

    Tämä johtuu siitä, että vil­jeli­jät eivät vihaa rahaa. Jos vihaisi­vat, niin sit­ten siel­lä tuotet­taisi­in vähem­män. Ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että vil­jeli­jöil­lä on täysin yhden­tekevä suh­tau­tu­mi­nen rahaan tukien suu­ruuk­sien vai­htelu ei vaiku­ta tuotantopäätöksiin.

    Eli siis jos vaik­ka C alueel­la saa suurem­pia tukia maitotiloille kuin A ja B alueel­la C alueel­la on enem­män maid­on tuotan­toa suh­teessa A ja B alueisi­in ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa kaikil­la alueil­la olis yhtä suuret tuet. -> Maid­on tuotan­to siir­tyy tukien takia C alueelle.

    Tämän voi kiistää ain­oas­taan kahdel­la taval­la: väit­tää, että kaikkial­la mak­se­taan yhtä suuria tukia tai väit­tää, että vil­jeli­jät eivät reagoi kannustimiin.

  90. Art­turi: kaip­pa se on mah­dol­lista, että siel­lä mis­sä mak­se­taan tukia enem­män on kuitenkin tun­tipalk­ka pienem­pi? En nyt väitä että näin on, mut­ta tuli vaan mieleen että ei vil­je­ly liiku vält­tämät­tä suo­raan tukien suu­ru­u­den mukaan. Kai sitä muitakin kan­nus­timia on kuin kuukausi­palk­ka (aika vähän, mut­ta kuitenkin).

  91. T‑paitojen ja mp3-soit­timien tuotan­nos­sa globaal­isti vapaa kil­pailu on var­maan paras malli.
    Varaus: Halu­an kyl­lä jotenkin vaikut­taa siihen, että niitä ei mis­sään teetetä 12/7/ työsken­televäl­lä, betoni­lat­tial­la nukku­val­la lapsityövoimalla.

    Yksi vaiku­tuskeino on olla osta­mat­ta sil­lä tavoin valmis­tet­tu­ja jos sen saa tietää. Toivon kuitenkin vähitellen kehitet­tävän parem­pia keinoja.

    Jos­sain oikein-oikein peri­aate­ta­sol­la myös elin­tarvikkeet ja (lail­liset:) nautin­toaineet kuu­lu­vat samaan ryhmään.
    Niiden kau­pan todel­li­nen vapaut­ta­mi­nen olisi usein paras­ta “kehi­tys­a­pua”.

    Tätä perus­to­tu­ut­ta muun­ta­vat ja sotke­vat kuitenkin käytän­nössä mon­et seikat.

    Toiseen asi­aan: EU:n maat­aloustuen lyhyt historia.
    Eli ker­ronpa anekdootin:):P

    Oli­pa ker­ran 6 maan EEC. Käytän­nössä siel­lä päät­tivät Ran­s­ka ja Sak­sa. 1950-luvun lop­ul­ta 60-luvun puo­liväli­in itse asi­as­sa kak­si van­haa herraa.
    Kon­ser­vati­ivista mut­ta myös sosi­aalis­es­ti tai ainakin etatis­tis­es­ti ajat­tel­e­vaa. de Gaulle ja Adenauer. 

    Sak­salle oli tärkeää ava­ta teol­lisu­us­tuot­tei­den markki­noi­ta ja tul­la taas hyväksy­tyk­si muiden seu­raan sodan jälkeen.

    Ran­skalla oli suuri, melko teho­ton maat­alous joka ilomielin otti muil­takin mail­ta tule­vaa tukiaisrahaa. 

    Van­hat her­rat päät­tivät asioista de Gaullen maaseu­tu­a­sun­nol­la, vin ordi­nairea juo­den ja sam­mut­taen aina nuukasti val­ot kun siir­tyivät huoneesta toiseen. 

    Näi­den turi­natuokioiden aikana paljolti suun­nitelti­in se tuki­ais­rakenne, joka EU:ssa on yhä voimas­sa ja jos­sa Ran­s­ka on joutunut vähitellen net­tomak­sa­jan osaan.

    Ja sen purkami­nen on vaikeam­paa kuin miinakentän.

    Okei, vedin aika mon­ta mutkaa oikoiseksi…

  92. Paal­im­ies väit­tää, että MTK olisi demokraat­ti­nen järjestö. 

    Onko päässyt uno­h­tu­maan, että liityt­täessä EU:n jäsenek­si etelän ja pohjoisen raja vedet­ti­in tarkoituk­sel­lis­es­ti siten, että C‑alueelle tuli vil­jeli­jöit­ten enem­mistö. Mm. Etelä-Poh­jan­maa junailti­in C‑alueeseen, vaik­ka se ei olo­suhteit­ten­sa puoles­ta sinne kuu­lu. Sinän­sä hupaisaa, että Poh­ja­maa kuu­luu vuoristotukialueeseen. 

    Seu­rauk­se­na on ollut, että C‑alue on käyt­tänyt vah­vasti ääni­val­taa MTK:ssa, voi sanoa jopa häikäilemät­tömästi. Seu­rauk­se­na on ollut, että AB-alueen tuot­ta­jat oivat jät­täneet ja jät­tävät yhä suurem­min joukoin MTK:n.

    Nyt val­tu­uskun­nan kok­ouk­sen val­in­to­jen jäl­keen MTK:n johtokun­nan 1.pj on Lapista, 2.pj Poh­jan­maal­ta, Val­tu­uskun­nan pj on Itä-Suomes­ta, Kepu­lan­di­as­ta hänkin.

    C‑alue savusti edel­lisen MTK:n johtokun­nan pj Horn­bor­gin (A‑alue) ulos kesken kau­den ja istut­ti tilalle Lapin Mart­ti­lan, joka käy vai­mon­sa kanssa tilan ulkop­uolel­la töis­sä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Siinä MTK-kepu­lainen käsi­tys “per­hevil­jelmästä”.
    AB-alue olisi pitänyt Horn­bor­gin virassan. 

    Horn­borg pyr­ki vil­jeli­jäväestön tas­a­puoliseen kohtelu­un, sik­si hänet piti vai­h­taa pois. 

    Maat­alous­min­is­terin pitäisi ottaa huomioon MTK:n yksipuo­li­nen “edun­valvon­ta”: MTK:n esi­tyk­set tois­es­ta kor­vas­ta sisään ja tois­es­ta samantien ulos.

  93. “Art­turi kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 12:06
    Ilpo Pernaa:
    Onko vapaa kil­pailu ja globaali markki­na­t­alous paras ratkaisu ruuan tuottamiseen?

    Ylivoimais­es­ti on. (Aivan samoin kuin t‑paitojen, mp3-soit­timien, auto­jen, tele­vi­sioiden, hieronta­palvelu­iden ja kaiken muunkin tuotantoon.)”

    Art­turi vale­htelee tai ei ymmär­rä mitä kir­joit­taa jos Art­turi nyt vetäi­sisi vähän henkeä ja miet­tisi mik­si tukia mak­se­taan ja mik­si ja kenen keksin­nöstä. Kun alat päästä jyvälle perus asioista niin ehkä alkaa val­je­ta mik­si ruo­ka on hal­paa ja run­saasti saatavil­la siel­lä mis­sä tuet on käytössä ja päin vastoin.

  94. Eemeli voisi lopet­taa tämä MTK:n vas­taisen ris­tiretken, jär­jestö on hyvä, sitä johde­taan demokraat­tis­es­ti ja sen tehtävä on olla maa­jussien edun­valvo­ja, suuri enem­mistö maa­jus­seista kan­nat­taa kyseistä järjestöä.

    Art­turille sen­ver­ran vastinet­ta, että EU on täyn­nä eril­laisia tuki-aluei­ta, TV:ssä oli ohjel­ma jos­sa väitet­ti­in että EU:n eri alueista noin 60 %:tia kuu­luu jonkun eri­ty­istuen piiriin.
    Suomes­sa näitä eri­ty­is­tu­ki aluei­ta on pohjoinen alue, jos­sa sato­ta­sot on alem­mat ja tuotan­tokus­tan­nuk­set suurem­mat, samoille perusteil­la ne on luo­tu myös muiden EU-ami­den eri­tyiset tukialueet.

    Tukia mak­se­taan nimeno­maan sen­takia, että tuotan­to-olo­suh­teet ei ole EU:ssa tas­a­puolisia toim­i­joiden kesken, sil­loin huonom­mas­sa ole­via tuetaan.

  95. Paal­im­ies, tukia mak­se­taan his­to­ri­al­li­sista syistä ja sik­si, että maat­alouteen ei osa­ta suh­tau­tua ilman hirveää tun­nelataus­ta. Ja tietenkin tämän päälle tulee val­ta­va maat­alous­lob­by, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alet­taisi käyttää. 

    Ruo­ka ei ole hal­paa esim. Suomes­sa, jos­sa mak­se­taan tukia. Ruo­ka sen sijaan on hal­paa esim. Kiinas­sa, jos­sa ei mak­se­ta tukia. Run­saasti sitä on saatavis­sa molem­mis­sa paikois­sa, kun­han vain osta­jal­ta löy­tyy pätäkkää. Mut­ta tietenkään kum­mas­sakaan sitä ei tarvi­ta enem­pää kuin se, mitä ihmiset syövät. 

    Suomes­sa ruo­ka on var­maan maail­man kalleim­mas­ta päästä. Miten ihmeessä tämä on mah­dol­lista, jos tukien piti tehdä siitä halpaa? 

    Mainitse min­ulle yksi maail­man maa, jos­sa ei mak­se­ta maat­alous­tuki­aisia ja ruo­ka on Suomea kalli­im­paa tai edes saman hintaista.

  96. Jee­bo:

    kaip­pa se on mah­dol­lista, että siel­lä mis­sä mak­se­taan tukia enem­män on kuitenkin tun­tipalk­ka pienempi?

    Tämä on hyvin mah­dol­lista. Se ei kuitenkaan vaiku­ta argu­ment­ti­i­ni, joka on pelkästään seu­raa­va: jos C alueel­la mak­se­taan suurem­pia tukia kuin A ja B alueel­la siel­lä on enem­män maat­alout­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa tuis­sa ei ole eroja.

    Tietysti maanvil­jeli­jöitä kiin­nos­taa myös tuhan­net muut asi­at näi­den tukien lisäk­si, mm. tuotan­non myyn­nistä saata­vat tulot, maanvil­je­lyn har­joit­tamisen vaikeus, miel­lyt­tävä ilmas­to jne.

  97. Art­turi kirjoitti:
    “Tämä kysymys on hyvin yksinker­tainen: jos jol­lakin alueel­la mak­se­taan suurem­pia tukia kuin toisel­la alueel­la, niin tuotan­to siir­tyy sille alueelle jos­sa mak­se­taan suurem­pia tukia.

    Tämä siir­tymi­nen voi tapah­tua siten, että vähem­män tukia saa­neel­la alueel­la tuotan­to vähe­nee tai että enem­män tukia saaval­la alueel­la tuotan­to kasvaa.”

    Tässä Suomes­sa mak­set­ta­vat maid­on lisähinnat:

    10 §
    Maid­on tuotantotuki
    Maid­on tuotan­to­tukea voidaan mak­saa hak­i­jal­ta vuon­na 2009 markki­noin­ti­in oste­tus­ta ja hyväksy­tys­tä tai kulut­ta­jille suo­raan myy­dys­tä mai­d­os­ta enin­tään seuraavasti:
    Tukialue senttiä/litra
    Ulkosaaris­to, tukialue A ja B .….….….….…4,0
    Man­ner-Ahve­nan­maa .…..4,0
    Muu A- ja B‑tukialue .…..2,8
    C1 .….….….….……7,6
    C2 .….….….….……8,3
    C2 pohjoinen ja saaris­to .….….…9,3
    C3―P1.….….….….….….…… 12,3
    C3―P2 .….….….….….….……14,0
    C3―P3, P4 .….….….….….……16,6
    C4―P4 .….….….….….….……21,3
    C4―P5 .….….….….….….……30,5

    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html

    AB ovat etelää, C1-C4 pohjoista aluet­ta. Lisäk­si pohjoises­sa mak­se­taan run­saasti mui­ta tukia lisähin­to­jen lisäksi. 

    Onko ihme, jos nämä puolue­poli­it­tisi­ta lähtöko­hdi­ta määrite­tyt lisähin­nat ovat siirtäneet maid­on­tuotan­toa pohjoiseen, kauas kuluttajista

  98. 1990-luvun alus­sa eräs esi-vihreä kansane­dus­ta­ja huusi eduskun­nan puhu­japön­tössä, että Porin edustal­la meri on niin saas­tunut, että silkatkin syn­tyvät sokeina!

    Samo­hin aikoi­hin Satakun­nan kalas­ta­jat nousi­vat kap­inaa vaa­ti­vat sato­jen miljoonien markko­jen kor­vauk­sia saali­in mene­tyk­sistä. Kor­vauk­set oli­vat niin huikei­ta, että olin jo osta­mas­sa kalas­tusvenet­tä ja ilmoit­tau­tu­mas­sa kalas­ta­jak­si. Pahus verot­ta­ja tuli väli­in ja lähet­ti kaikille kyse­lyn todel­lis­es­ta saali­ista ja todel­li­sista tuloista. Nap­ina ja kor­vaus­vaa­timuk­set lop­pui­v­at siihen paikkaan.

    Tämä postaus sen takia, että tämä etelä/pohjoinen ‑jut­tu haiskah­taa samal­ta ja vah­vasti ja koko maat­alouden tuki haiskah­taa. Jankut­ta­mi­nen, miten maat­alous työl­listää sato­ja tuhan­sia ihmisiä siel­lä sun tääl­lä, se tuo mieleen par­a­dig­man, jos­sa maa­pal­lo pyörit­tää aurinkoa eikä päin vastoin.

  99. Art­turille vähän talousop­pia: Yrit­täjä mak­si­moi aina voit­toaan. Näin vil­jeli­jäkin tekee. Voit­to on tuot­to­jen ja kus­tan­nusten ero­tus. Eli siihen vaikut­ta­vat KAIKKI tuo­tot ja kus­tan­nuk­set. Ei pelkästään tuet.

  100. Lisäyk­senä vielä: maid­on tuot­ta­jahin­ta Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä 36 s/l.

    Siitä voi jokainen ver­ra­ta lisähin­nan suu­ru­ut­ta tuottajahintaan.

  101. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 19:34

    Paal­im­ies, tukia mak­se­taan his­to­ri­al­li­sista syistä ja sik­si, että maat­alouteen ei osa­ta suh­tau­tua ilman hirveää tun­nelataus­ta. Ja tietenkin tämän päälle tulee val­ta­va maat­alous­lob­by, joka pitää huolen siitä, ettei vain järkeä alet­taisi käyttää.” 

    Saarel­ma on aivan vääril­lä jäljil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halu­a­vat hal­van var­man ruokahuol­lon itselleen ei siinä vil­jeli­jää ole ajatel­tu het­keäkään, alla ole­va kuvan hin­nat on ennen alvin laskua jos se olisi mukana olisimme Sak­san ja Ruotsin kansa tasois­sa eli mihin Saarel­man käsi­tys Suo­ma­laisen ruuan kalleud­es­ta perustuu.

    “Kaik­ki var­maan muis­taa ajan ennen EU:ta kun tehti­in ruuan hin­taver­tailu­ja, sopi­vasti tuot­tei­ta val­it­se­mal­la saati­in Suomen ruokako­ri 3 markkaa kalli­im­mak­si kuin muiden niin tämä riit­ti kissanko­rkuisi­in otsikoi­hin “ruo­ka Suomes­sa maail­man kallein­ta” kun nyt on ver­tailukelpoista tilas­toti­etoa ei näin enää voi tehdä niin käytetään mui­ta “kon­ste­ja”. Sopi­vasti uno­hta­mal­la palkkata­sot eri mais­sa ja vero­tuk­sen niin nyt on ollaan sit­ten muka kol­man­sia, miten todel­lisu­udessa asi­at on voi jokainen tarkastel­la alla olev­as­ta linkistä, siinäkin on sekoitet­tu ennen ruuan hin­tapi­ikkiä ole­via hin­to­ja nyky­isi­in mut­ta suun­nan suun­nilleen näkee. Hyvä on muis­taa että kau­pan hin­ta muo­dos­tuu palkoista veroista ja kau­pan kat­teesta, vil­jeli­jän osu­ut­ta siinä ei ole sent­tiäkään vil­jeli­jän palkkaa se tulee maataloustukena.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4939593.jpg

  102. Kyl­lä Kiinakin nykyään mak­saa tukia, Kiinas­sa maa­jus­sit saa pien­tä investoin­ti­tukea myös taval­lisi­in kodinkoneisi­in kuten jäääkaapit ( jotain 15 % osto­hin­nas­ta ), se niiden tapa hoitaa lamaa .…

    Maat­alous on oman elin­tarvike­tuotan­non kul­makivi, mikäli raa­ka-aineet olisi kokon­aan tuon­nin varas­sa, niin koti­mainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us lop­puisi, kos­ka ei ole mitään järkeä tuo­da hal­paa raa­ka-ainet­ta ja jalostaa sitä Euroopan kalleim­paan mak­su­lu­okkaan kuu­lu­val­la työväel­lä, sil­loin tuo­taisi­in valmi­ita jalostei­ta esim. Balt­t­ian maista ja Puo­las­ta, resep­tit vaan netis­sä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “koti­maista ruisleipää” ja “lauan­tai makkaraa”.

  103. MTK:n pj. Juha Mart­ti­la vaatii Ympäristömin­is­ter­iön lakkaut­tamista, se jar­rut­taa liikaa “maatilo­jen kehittämistä”.

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/mtkn_marttila_esittaa_luonnonvaraministeriota_1079159.html

    Taus­tatukea Mart­ti­la on saanut kepu-vara-pj Rantakankaalta. 

    Ympäristömin­is­ter­iö edel­lyt­tää kotieläin­tiloil­ta riit­tävää pel­toalaa lan­nan levit­tämisek­si, se jurp­pii nyt Marttilaa. 

    Mart­ti­lan kan­nan­otot ovat taas tätä “tilo­jen kehit­tämistä”, ts kotieläin­tuotan­non siirtämistä pohjoiseen sinne mak­set­tavien suurien kotieläin­tukien voimalla.-

    Mart­ti­la itse on raivan­nut lisää uut­ta pel­toa Lapis­sa sijait­se­valle maitoti­lal­laan, vaik­ka Suomes­sa on jo nyt puoli miljoon­aa hehtaaria pel­toa liikaa. Kan­nat­taa rai­va­ta, vaik­ka niille ei saisi pel­to­tukea, kotieläin­tukia tulee niin­paljon runsaasti. 

    Vinoutuneen tukipoli­ti­ikan alku ja juuri ulot­tuu 1970-luvulle, jol­loin Johannes Viro­lainen vaati maan jakamista kah­teen jyrkästi eri­laiseen alueeseen: vil­jaa tuot­tavaan etelään ja kotieläin­tilo­jen pohjoiseen. 

    Tässä pres­i­dent­ti Kekkosen kir­je MTK:n sil­loiselle puheen­jo­hta­jalle Veikko Ihamuoti­lalle v. 1973:

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

    ” Mei­dän puuhakas val­tio­varain­min­is­ter­imme Viro­lainen näyt­tää esit­täneen ratkaisuk­si sitä, että maa jaet­taisi­in jyrkäl­lä rajal­la kah­teen osaan, joista arvokkaampi osa eli Etelä-Suo­mi, johon myös Viron­perä kuu­luu, saisi har­joit­taa ain­oas­taan vil­janvil­jelystä, ja köy­hempi Pohjois-Suo­mi sit­ten olisi omis­tau­tunut karjantaloustuotannolle” 

    Vinou­tu­man pahen­e­misen estämisek­si on pohjoisen C‑tukialueen kotieläin­tukia leikat­ta­va kiireesti ja paljon, vas­taavasti etelän tukia on korotet­ta­va. MTK/kepun maat­alous­polk­i­ti­ik­ka on täysin älytön­tä, tuotan­to siir­retään mah­dol­lisim­maan huonoi­hin olo­suhteisi­in mah­dol­lisim­man kauas kuluttajista.
    Tämä sotii myös rankasti päästö­jen vähen­tämiso­hjel­maa vastaan.

  104. Art­turi väit­tää, että vapaa kil­pailu ja globaali markki­na­t­alous ovat paras tapa tuot­taa ruokaa. Perusteluina hän käyt­tää esim. paito­jen ja hieronta­palvelu­iden tuot­tamista. Peruste­lut eivät vaku­u­ta eivätkä vas­taa mil­lään taval­la kysymykseen.

    Esitin kysymyk­seni Soin­iN­vaar­alle, mut­ta hänel­lä lie­nee mui­ta kiireitä.

  105. Pel­lon raivauk­ses­ta ja päästöistä tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/080521_bioenergia_ilmastonmuutos/080521_keinovalikoima.html

    ja lain­aus:
    “Met­sän muut­tamis­es­ta muuhun maankäyt­tölu­okkaan eli met­sän­hävi­tyk­ses­tä aiheutuneisi­in kasvi­huonekaa­supäästöi­hin ovat suurim­mak­si osak­si syynä pel­lon raivaus ja yhdyskun­tarak­en­t­a­mi­nen. Toimia näi­den päästö­jen vähen­tämisek­si oli­si­vat met­sän­raivauk­sen rajoit­ta­mi­nen ja toisaal­ta sopivien, käytöstä pois­tu­vien pel­to­jen metsittäminen.”

    Ongel­mana­han on että täl­lä menol­la met­sitetään etelän pel­lot… Ja rai­vataan pohjoiseen uudet…

    Lisäti­eto tuossa
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xVI1MhbH/MMM-35768-v1-MMM_pitkan_aikavalin_skenaariot_-_maatalous__metsatalous_ja_maankaytto_2.pdf

    Ja löy­tyy tuoltakin:
    http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
    jutus­sa ole­va tieto joka löy­tyy sivul­ta 32:
    “4.5 Pel­lon raivaus ja metsitys
    Sek­torin päästöi­hin voidaan vaikut­taa vähen­tämäl­lä elop­eräis­ten maid­en vil­je­lyä sekä viljelemällä
    niil­lä nur­mikasve­ja. Eri­tyisen olen­naista on vähen­tää tai lopet­taa pel­to­jen raivaus. Myös met­si­tys­tä voidaan pitää perustel­tuna keinona heikko­tuot­toisille kiven­näis­maille. Sen sijaan turve­maid­en met­si­tys ei suo­ma­lais­ten tutkimusten mukaan juurikaan vähen­nä päästöjä. Pel­lon raivauk­sen estämi­nen eri­tyis­es­ti turve­mail­la on erit­täin tärkeää, kos­ka kun pel­to turve­maalle on ker­ran rai­vat­tu, jatku­vat sen tuot­ta­mat päästöt pitkälle tule­vaisu­u­teen, vaik­ka pel­to myöhem­min met­sitet­täisi­in tai muutet­taisi­in ruohikkoalueeksi.”

    Että raivauk­sen lopet­ta­mi­nen c‑alueella ja kotieläin­talous takaisin ab-alueelle eli enem­män nurmea olisi kai oikean suun­taista poli­ti­ik­ka ympäristön kannal­ta? Nyt suun­ta on täysin päinvastainen.

  106. Timo Ten­hunen:

    Yrit­täjä mak­si­moi aina voit­toaan. Näin vil­jeli­jäkin tekee.

    Aivan näin. Juuri siitä syys­tä tuet vaikut­ta­vat tuotan­topäätök­si­in. Siel­lä mis­sä on suurem­mat tuet on enem­män tuotan­toa, kuin jos tuet oli­si­vat yhtä suuret kaikkialla.

    Sik­si C‑alueen suurem­mat tuet aiheut­ta­vat maat­alouden siir­tymistä C‑alueelle. (Ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa A, B ja C alueel­la olisi yhtä suuret tuet.)

    Jos taas väität, että tuet eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, niin sit­ten­hän ne voidaan pois­taa ilman, että maat­alous­tuotan­nolle tapah­tuu mitään.

    Eli tukien pois­to on hyvä idea siinä epä­to­den­näköisessä tilanteessa, että ne eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in ja siinä toden­näköisessä tilanteessa, että tuet vaikut­ta­vat tuotan­topäätök­si­in. Klassi­nen win-win sitsueissön.

  107. Lapin mies:

    Tukia mak­se­taan nimeno­maan sen­takia, että tuotan­to-olo­suh­teet ei ole EU:ssa tas­a­puolisia toim­i­joiden kesken, sil­loin huonom­mas­sa ole­via tuetaan.

    Aivan. Tukia mak­se­taan sik­si, että tuotan­toa sijoit­tuisi myös sille epäedullisi­in paikkoi­hin, eli tuen mak­samisen tarkoi­tus on vaikut­taa tuotan­topäätök­si­in. Suomen tapauk­ses­sa siirtää maat­alout­ta pohjoiseen.

    Valitet­tavasti nor­maal­ista poiketen poli­itikot ovat onnis­tuneet luo­maan jär­jestelmän, joka toteut­taa sille asete­tut tavoitteet.

    Sik­si eri aluei­den tukem­i­nen eri sum­mil­la on typerää.

  108. Tämä lip­sahti nyt vähän sivu­raiteelle tämä keskustelu? On joku MTK-raide ja sit­ten on yleinen maat­alous­tukien puo­lus­t­a­mi­nen ‑raide. Keskustelun avaushan oli tukierot ja niiden vaiku­tus ja min­ul­lakin on mielestäni tässä ketjus­sa usei­ta perustel­tu­ja kysymyk­siä ja keho­tuk­sia Paal­im­iehen ja lap­in­miehen suun­taan että perustelkaa oma kan­tanne. Mikä osoit­taa että tuk­i­ta­so on oikea eikä ylikom­pen­soi­va? Alan epäil­lä että asi­apo­h­jaista vas­taus­ta ei ole tulos­sa kos­ka sel­l­aista ei ole?

  109. Paal­im­ies
    “Saarel­ma on aivan vääril­lä jäljil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halu­a­vat hal­van var­man ruokahuol­lon itselleen ”

    Ihan täyt­tä paska­puhet­ta koko virke! Tuo muuten kuu­luu maat­alous­lob­byn perus­sumu­tuk­seen ja se uppoaa kyl­lä hiton hyvin taloud­es­ta mitään­ti­etämät­tömään kansaan. 

    Pitäisi­hän se nyt olla kaikille päivän­selvää, ettei ruo­ka kulut­ta­jille oikeasti halpene sil­lä, että sama mies mak­saa vero­ja, joil­la tue­taan kan­nat­tam­a­ton­ta tuotan­toa, samal­la kun pyritään pitämään ulko­maalainen kil­pailu mah­dol­lisim­man kaukana tulleil­la, tuon­tiki­in­tiöil­lä ja muil­la vippaskonsteilla.

    Jos euroop­palaiset kulut­ta­jat alka­isi­vat yhtäkkiä halu­a­maan ruokaa, he äänestäi­sivät val­taan hal­li­tuk­set, jot­ka romaut­ta­vat tul­limuu­rit. Lihan hin­takin pomp­sahti kun bras­si­härän tuon­ti kiel­let­ti­in EU:hun puh­taasti kilpailusyistä.

  110. “eemeli kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 7:35

    MTK:n pj. Juha Mart­ti­la vaatii Ympäristömin­is­ter­iön lakkaut­tamista, se jar­rut­taa liikaa “maatilo­jen kehittämistä”.”

    Eemeli jatkaa ampumis­taan kaikkea mikä liikkuu, kaik­ki vas­ta väit­teet on turhia, ain­oas­taan Eemelil­lä on oikea tieto asioista. Eemeliä ei näe siinä mitään hyvää että maat­alout­ta voidaan nyt har­joit­taa koko maas­sa pohjoisen tuen turvin vaan pohjoinen siis jo keskisuomikin pitäisi autioit­taa. Pel­toa ei saisi rai­va­ta vaik­ka maail­ma on nälän­hädän par­taal­la, mainit­takoon että pel­toa on met­sitet­ty sato­ja tuhan­sia hehtaare­i­ta ja täl­lä raivaus­tahdil­la vie vuosikym­meniä kun päästään vaik­ka 70 luvun vil­je­ly pin­ta aloi­hin. Poiketen täysin Eemelin leikkauslin­jas­ta Suomen maat­alous tarvit­sisi saman­laisen tukipaketin jon­ka Ran­s­ka on tuot­ta­jilleen jär­jestänyt 15000 euroa tilaa kohti kor­jaisi tuot­ta­jien tulorom­ah­dus­ta ja hillit­sisi tilo­jen lopet­tamis vauhtia.

  111. Paal­im­ies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 14:41

    “patoutuneet kehi­tys ja investoin­ti tarpeet vain purkaan­tu­vat tuotan­to olo­suhtei­den tasoittues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­teisenä maat­aloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyyp­il­lisiä urbaanin kau­nakaupunki­laisen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.”

    Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutunei­ta investoin­ti­tarpei­ta. Investoin­tituet oli­vat nimeno­maan siihen tarkoitet­tu­ja. Suuri ongel­ma tulee siitä että tääl­lä ollaan lasku­taitoisia. Jos tehdään investoin­ti­laskel­maa ja havaitaan että palkak­si jää 12.000 euroa niin mitäpä miet­tii siinä nuori isän­tä? Help­poa tuol­la pal­ka­lla perus­taa per­he? Vaikka­pa c2:lla vas­taa­van investoin­nin tehnyt on voin­ut samal­la työmääräl­lä ja samal­la riskil­lä saa­vansa palkak­seen 12.000 + 14.000 euroa eli 26.000 euroa. Nyt kun täl­laiset laskel­mat teetetään niin kum­man uskot ole­van halukkaampi investoimaan, ab-isän­nän vai c2-isän­nän. Ja juuri tästä on kysymys. Tukiero aikaansaa kan­nat­tavu­useron ja se sit­ten näkyy ihan kaikessa kehityksessä.

    Ja tuotan­to-olo­suhtei­den tasoittues­sa? Onkos sato­ta­so nous­sut siel­lä c2:lla paljonkin kun tuotan­to-olo­suh­teet ovat tasoit­tuneet? Sanois­it suo­raan vaan että tukieu­rot ovat enem­män kuin tasoit­ta­neet olosuhde-eroa? 

    Kehi­tys on ollut myön­teistä c‑alueen maat­aloudelle, koko maan kannal­ta jää sit­ten nähtäväk­si. Voi vielä osoit­tau­tua tuhoisak­si se että parhaiden aluei­den maat­alous aje­taan alas ja siir­retään heikom­mille alueille run­saiden tukien varaan.

    Ja minä arvostan muuten Tiurin puhei­ta. En ole aina samaa mieltä mut­ta asiantun­te­muk­sen­sa on tun­nustet­tu ja aika vaikea on kau­na­puheik­si kan­nan­ot­to­jaan leimata?

  112. Eemeli voisi lopet­taa tämä MTK:n vas­taisen ris­tiretken, jär­jestö on hyvä, sitä johde­taan demokraat­tis­es­ti ja sen tehtävä on olla maa­jussien edun­valvo­ja, suuri enem­mistö maa­jus­seista kan­nat­taa kyseistä järjestöä.

    Pikkuisen Eemeli voisi jo tul­la tässäkin keskustelus­sa lähem­mäs nykyaikaa, ei muil­lakaan yhteiskun­nan aloil­la käsitel­lä enää seitkytlu­vun tapah­tu­mia ja poli­it­tisia koplauksia.

  113. Lapin mies kir­joit­ti 2.12.2009 kel­lo 23:09
    …Maat­alous on oman elin­tarvike­tuotan­non kul­makivi, mikäli raa­ka-aineet olisi kokon­aan tuon­nin varas­sa, niin koti­mainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us loppuisi,…reseptit vaan netis­sä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “koti­maista ruisleipää” ja “lauan­tai makkaraa.”

    Suomes­sa ruisleipä leiv­otaan ulko­mail­ta tuo­dus­ta ruukiista. 

    Edullisen tuon­ti­raa­ka-aineen varas­sa elin­tarvike­te­ol­lisu­us voisi tuot­taa esimerkik­si kil­pailuky­istä juus­toa. Nyt maitoraa­ka-aine on niin kallista, että koti­maisen juus­ton hin­ta huitelee omil­la euroluvuillaan. 

    Valio ei suos­tu käyt­tämään tuon­ti­maitoa juus­ton teossa. Edullisen ulko­maisen tuon­ti­ju­us­ton osu­us onkin het­kessä nous­sut 40 pros­ent­ti­in. Valio vie omat juus­ton­sa tap­pi­ol­la Venäjälle ja ties minne.

    Pitäsi vaa­tia , kuten vaa­di­taan teol­lisu­udelta, että jos vie tuet­tua vil­jaa tai maitoa ym. ulko­maille, pitäisikö tuet per­iä takaisin.

  114. Paalimies:“Saarelma on aivan vääril­lä jäljil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halu­a­vat hal­van var­man ruokahuol­lon itselleen”

    LOL. Eli kulut­ta­jil­ta ote­taan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuot­ta­japorukalle (=suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät) ja näin sinus­ta kulut­ta­jat saa­vat hal­van ruokahuollon? 

    Tässähän ei ole mitään järkeä. Kulut­ta­jat halu­a­vat myös halpo­ja t‑paitoja, mut­ta siihenkään ei ratkaisu ole se, että kaade­taan kulut­ta­jil­ta kerät­tyä verora­haa suo­ma­laisille t‑paidan ompeli­joille, vaan oste­taan t‑paidat sieltä, mis­sä ne ovat halvimpia. Jos Suomes­sa joku ompelee hal­val­la, niin hyvä, oste­taan häneltä. Jos ei, niin oste­taan jostain muual­ta. Niin­hän tehdään mon­en ruokatuot­teenkin kanssa nyky­isin. Esim. suo­ma­laisille rakas ruisleipä leiv­otaan pääosin ulko­mais­es­ta ruki­ista. Eivätkä kulut­ta­jat tästä vali­ta mitään. Mik­si valit­taisi­vatkaan. Ei ole ruisleipä kaupoista lop­punut, eikä se ole yhtään kalliimpaakaan. 

    Sin­ul­ta jäi edelleen osoit­ta­mat­ta se maa, jos­sa ruo­ka olisi Suomea kalli­im­paa, ja joka ei käyt­täisi maat­alous­tuki­aisia. Ver­t­a­sit Ruot­si­in ja Sak­saan, jos­sa myös mak­se­taan tukia. Ota­pa uud­estaan. Muis­te­taan­pa, että alku­peräi­nen väit­teesi oli:“ruoka on hal­paa ja run­saasti saatavil­la siel­lä mis­sä tuet on käytössä ja päin vastoin.”

    Ruuan hin­nas­ta kirjoitit:“Hyvä on muis­taa että kau­pan hin­ta muo­dos­tuu palkoista veroista ja kau­pan kat­teesta, vil­jeli­jän osu­ut­ta siinä ei ole sent­tiäkään vil­jeli­jän palkkaa se tulee maataloustukena.”

    Eli koi­tatko nyt siis sanoa, että vaik­ka kulut­ta­jat siis pump­paa­vat sinne maat­alouteen rahaa, niin he eivät silti saa hal­paa hin­taa, kos­ka itse maat­alouden tuotan­to­hin­nal­la ei ole asi­aan mitään merk­i­tys­tä, vaan se hin­ta koos­t­uukin veroista, palkoista ja kau­pan kat­teesta? Jos noin, niin koko perustelusi maat­alous­tu­ille (kulut­ta­jat halu­a­vat hal­paa ruokaa) ei sit­ten toi­mi. Ja etenkään alku­peräi­nen väit­teesi ei päde.

  115. Lapin mies:“Kyllä Kiinakin nykyään mak­saa tukia, Kiinas­sa maa­jus­sit saa pien­tä investoin­ti­tukea myös taval­lisi­in kodinkoneisi­in kuten jäääkaapit ( jotain 15 % osto­hin­nas­ta ), se niiden tapa hoitaa lamaa ….”

    Kiinas­sa maanvil­jeli­jät eivät mitenkään voi saa­da mis­sään mitas­sa saman­laisia tuki­aisia kuin län­si­mais­sa. Eivät he muuten olisi köy­hiä ja lau­moit­tain muut­taisi kaupunkei­hin. Tuol­la jääkaap­pituel­la taas ei ole mitään tekemistä maanvil­je­lyn kanssa. 

    “Maat­alous on oman elin­tarvike­tuotan­non kul­makivi, mikäli raa­ka-aineet olisi kokon­aan tuon­nin varas­sa, niin koti­mainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us lop­puisi, kos­ka ei ole mitään järkeä tuo­da hal­paa raa­ka-ainet­ta ja jalostaa sitä Euroopan kalleim­paan mak­su­lu­okkaan kuu­lu­val­la työväel­lä, sil­loin tuo­taisi­in valmi­ita jalostei­ta esim. Balt­t­ian maista ja Puo­las­ta, resep­tit vaan netis­sä liikkuisi ja sieltä sitä tulisi “koti­maista ruisleipää””

    Anteek­si vaan, mut­ta juuri tuo suo­ma­lainen ruisleipä leiv­otaan nytkin pääosin ulko­mais­es­ta ruki­ista. Kyl­lä monikin teol­lisu­u­den­haara, joka perus­tuu ulko­mail­ta tuo­tavi­in raa­ka-aineisi­in toimii Suomes­sa. Jopa siis sel­l­ainen, jon­ka tuot­teet sit­ten viedään ulko­maille myyn­ti­in. Et kai ajatel­lut, että esim. kaik­ki Suomes­sa toimi­va met­allis­te­ol­lisu­us perus­tuu Suomes­ta kaivet­tui­hin malmeihin? 

    En näe mitään syytä, mik­sei se toimisi ruuankin kohdal­la. Ja toimi­ihan se, kuten tuo ruisleipä osoit­taa. Leipä on hyvä esimerk­ki tuot­teesta, jon­ka kulut­ta­ja halu­aa saa­da tuoreena. Kauem­paa on vaikea tuo­da leipää kaup­paan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta. 

    Ja jos vaik­ka Balt­ti­as­ta ruo­ka tulisikin halvem­mal­la, niin sit­ten tulisi. Ei ole mitään järkeä pyörit­tää teol­lisu­ut­takaan, jon­ka toim­inta perus­tuu pohjim­mil­taan yhteiskun­nan tuki­aisi­in. Kaik­ki tämä syö resursse­ja niiltä teol­lisu­u­den ja palvelu­iden aloil­ta, jot­ka pysty­i­sivät toim­i­maan ilmankin tukiaisia.

  116. Art­turi:
    “Tämä on hyvin mah­dol­lista. Se ei kuitenkaan vaiku­ta argu­ment­ti­i­ni, joka on pelkästään seu­raa­va: jos C alueel­la mak­se­taan suurem­pia tukia kuin A ja B alueel­la siel­lä on enem­män maat­alout­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa tuis­sa ei ole eroja.”

    Oike­as­sa­han sinä tietenkin olet (olisi­han se pitänyt arva­ta)… Olin jotenkin onnis­tunut ymmärtämään sanomis­esi väärin.

    Minä en kyl­lä yhtään ymmär­rä mik­si maan sisäl­lä pitäisi tukea toisia aluei­ta enem­män. Jos siel­lä ei kan­na­ta vil­jel­lä, niin ei kai siel­lä sit­ten kan­na­ta viljellä.

    Joku sanoi, että ruo­ka on hal­paa siel­lä mis­sä tukia mak­se­taan. Tuskin pitää paikkansa, jos ote­taan huomioon se että rahat tukien mak­samiseen on kerät­ty samoil­ta ihmisiltä jot­ka on sitä ruokaa ostamassa.

  117. Samuli Saarel­ma kirjasi:

    “En näe mitään syytä, mik­sei se toimisi ruuankin kohdal­la. Ja toimi­ihan se, kuten tuo ruisleipä osoit­taa. Leipä on hyvä esimerk­ki tuot­teesta, jon­ka kulut­ta­ja halu­aa saa­da tuoreena. Kauem­paa on vaikea tuo­da leipää kaup­paan niin nopeasti, että se olisi edelleen tuoretta.”

    Leipä saat­taa hyvinkin olla leiv­ot­tu hyvinkin kaukana. Suomeen on tuo­tu mm. ran­skalaisia patonke­ja pakas­teena ja ne pais­te­taan suo­ma­laises­sa leipo­mossa tai jopa liik­keessä. Joku leipo­moyrit­täjä teetät­ti käsin­leti­tys­tä pul­lapitkoille ulko­mail­la, kun työvoima on niin paljon halvem­paa, toisaal­ta letit­tämiseen on kehitet­ty kone, joten osa tuotan­nos­ta voi tul­la takaisin. Kulut­ta­ja ei itse asi­as­sa voi mitenkään tietää, jos esimerkik­si ruik­ses­ta leiv­ot­tu leipä on Bal­ti­as­ta tai Puo­las­ta ja pais­tet­tu tääl­lä. Maus­ta sitä ei ero­ta ja hämäräk­si jää alku­perä myös sil­loin kun leipä myy­dään ns. irto­myyntinä ilman muovi­pus­sia, jos­sa on valmis­tu­s­paik­ka yleen­sä mainittu. 

    Suo­ma­laises­sa ruisleivässä ruik­sen koti­mainen osu­us vai­htelee, mut­ta kuten todet­tu pää­sosa siitä on itäeu­roop­palaista tai saksalaista.

  118. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 11:56 Sin­ul­ta jäi edelleen osoit­ta­mat­ta se maa, jos­sa ruo­ka olisi Suomea kalli­im­paa, ja joka ei käyt­täisi maat­alous­tuki­aisia. Ver­t­a­sit Ruot­si­in ja Sak­saan, jos­sa myös mak­se­taan tukia. Ota­pa uud­estaan. Muis­te­taan­pa, että alku­peräi­nen väit­teesi oli:”ruoka on hal­paa ja run­saasti saatavil­la siel­lä mis­sä tuet on käytössä ja päin vastoin.””

    Ei tarvitse osoit­taa, etkö ymmär­rä luke­maasi, ruo­ka on kallista kaikissa tuet­tomis­sa mais­sa jos sitä yleen­sä on saatavil­la. Esim. Venäjäl­lä puo­let kansas­ta vil­jelee itse ruokansa ja ne jot­ka ruokaa pystyy osta­maa käyt­tävät tulois­taan val­taosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puo­let 50 pros­ent­tia, meil­lä siinä 12 prosenttia.

    “Eli koi­tatko nyt siis sanoa, että vaik­ka kulut­ta­jat siis pump­paa­vat sinne maat­alouteen rahaa, niin he eivät silti saa hal­paa hin­taa, kos­ka itse maat­alouden tuotan­to­hin­nal­la ei ole asi­aan mitään merk­i­tys­tä, vaan se hin­ta koos­t­uukin veroista, palkoista ja kau­pan kat­teesta? Jos noin, niin koko perustelusi maat­alous­tu­ille (kulut­ta­jat halu­a­vat hal­paa ruokaa) ei sit­ten toi­mi. Ja etenkään alku­peräi­nen väit­teesi ei päde.”

    Kulut­ta­ja saa nimeno­maan hal­paa hin­taa, kau­pan hin­nas­ta puut­tuu vil­jeli­jän palk­ka, miten et voi käsit­tää näin yksinker­taista asi­aa, vieläpä niin että tuot­ta­ja lait­taa osan palka­s­taan kulut­ta­jalle eli kas­vat­taa sian ja lait­taa vitosen setelin nito­jal­la potsin kor­vaan kulut­ta­jalle välitet­täväk­si kun pot­si läh­tee teurastet­tavak­si, onko liian vaikeaa vai pitääkö selit­tää tarkemmin.

    “Paalimies:”Saarelma on aivan vääril­lä jäljil­lä, tukea mak­se­taan sik­si että kulut­ta­jat halu­a­vat hal­van var­man ruokahuol­lon itselleen”

    LOL. Eli kulut­ta­jil­ta ote­taan _pakolla_ rahaa ja annetaan se tietylle tuot­ta­japorukalle (=suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät) ja näin sinus­ta kulut­ta­jat saa­vat hal­van ruokahuollon?”

    Juuri näin, pieni kor­jaus vain, “kehit­tynei­den maid­en maanvil­jeli­jöille” järkeä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­täneet ja siihen ei tuot­ta­jil­la ole mitään san­omista kuin sopeu­tua. Vil­jeli­jät on saatu lieka­naru­un ja kulut­ta­jien ohjail­taviksi, hyvä jut­tu kulut­ta­jille, huono jut­tu viljelijöille.

  119. Paal­im­ies:

    Ei tarvitse osoit­taa, etkö ymmär­rä lukemaasi

    hihi­hi­hi… no usko­taan sit­ten kun sinä ker­ta sanot!

    ne jot­ka ruokaa pystyy osta­maa käyt­tävät tulois­taan val­taosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puo­let 50 pros­ent­tia, meil­lä siinä 12 prosenttia.

    Voi olla näinkin, mut­ta olen­naista onkin ruoan absolu­ut­ti­nen hin­ta ei sen hin­ta suh­teessa tuloi­hin. (Kos­ka jos me ostamme ruoan maail­man­markki­noil­la me ei joudu­ta mak­samaan siitä suh­teessa tuloi­himme vaan me mak­samme siitä markkinahinnan.)

    näin ovat kulut­ta­jat päättäneet

    No näin ovat poli­itikot päät­täneet, mut­ta kulut­ta­jat eivät todel­lakaan ole päät­täneet näin.

    Vil­jeli­jät on saatu lieka­naru­un ja kulut­ta­jien ohjail­taviksi, hyvä jut­tu kulut­ta­jille, huono jut­tu viljelijöille.

    Niin siis ongel­ma on se, että vil­jeli­jöitä ei ole vielä saatu riit­tävän lyhy­een liekaan toisin kuin suurin osa muiden hyödykkei­den tuottajista.

    Has­sua kyl­lä miten muis­sa ammateis­sa on ihan itses­tään selvyys, että töitä tehdään asi­akas­ta varten, mut­ta että maanvil­jeli­jöil­lä tämä kon­sep­ti on vielä jotenkin vastenmielinen.

  120. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 10:17

    Paal­im­ies kir­joit­ti 1.12.2009 kel­lo 14:41

    “patoutuneet kehi­tys ja investoin­ti tarpeet vain purkaan­tu­vat tuotan­to olo­suhtei­den tasoittues­sa. Pidän kehi­tys­tä myön­teisenä maat­aloudelle ja Suomelle. Tiurin puheet on tyyp­il­lisiä urbaanin kau­nakaupunki­laisen kan­nan­ot­to­ja jot­ka voi jät­tää omaan arvoonsa.”

    Etelässäkin olisi ollut paljonkin patoutunei­ta investoin­ti­tarpei­ta. Investoin­tituet oli­vat nimeno­maan siihen tarkoitettuja.”

    Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihal­la perus asioitakin. Etelässä mak­set­ti­in korotet­tu­ja investoin­ti tukia kun EU:hun liityt­ti­in juuri sen takia että investoin­ti tarpeet saadaan puret­tua, mik­si ei investoitu, minä voin ker­toa senkin , etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoi­da epä­var­maan maat­alouteen. Pohjoises­sa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmär­rät sanonnan.

    “Ja tuotan­to-olo­suhtei­den tasoittues­sa? Onkos sato­ta­so nous­sut siel­lä c2:lla paljonkin kun tuotan­to-olo­suh­teet ovat tasoit­tuneet? Sanois­it suo­raan vaan että tukieu­rot ovat enem­män kuin tasoit­ta­neet olosuhde-eroa?”

    Pohjoisel­la tuel­la on päästy altavas­taa­jan ase­mas­ta ja pidän sitä myön­teisenä asiana.

    “Ja minä arvostan muuten Tiurin puhei­ta. En ole aina samaa mieltä mut­ta asiantun­te­muk­sen­sa on tun­nustet­tu ja aika vaikea on kau­na­puheik­si kan­nan­ot­to­jaan leimata?”

    Minäkin arvostan Tiuria mut­ta maat­aloud­es­ta hän ei ymmär­rä höläsen pölähtämää.

  121. Lapin mies väit­tää, että MTK on demokraat­ti­nen järjestö. 

    Näin ei ole asian­lai­ta, MTK on tyyp­illi­nen esimerk­ki siitä, kuin­ka pienel­lä enem­mistöl­lä (C‑alue) käytet­tää yksin­val­taa vähem­mistöstä (AB)välittämättä.

    Olisiko vähem­mistönä ole­vat AB-alueen tuot­ta­jat itse läht­e­neet vaa­ti­maan omien tukien­sa alasajoa, kuten esim. AB-alueen korote­tut investoitituet tai AB-alueen nuorten vil­jeli­jöit­ten tuki pois? MTK:n leikkaussyn­tilista on pitkä. 

    Ei, etelän tukien leikkaus­vaa­timuk­set on jun­tan­nut enem­mistönä ole­va C‑alue.

    Jo se, että Lapin mies on tyy­tyväi­nen MTK:n toim­intaan ja etelän tuot­ta­jat eroa­vat siitä, osoit­taa, mikä on MTK:n lin­ja: pohjoisen enemmistödiktatuuri. 

    MTK:n viimeisessä val­tu­uskun­nan kok­ouk­ses­sa C‑alue miehit­ti lop­ullis­es­ti kaik­ki johtopaikat. Vuosi sit­ten kuole­man­ta­pauk­sen jäl­keen sekä johtokun­nan että val­tu­uskun­nan puheen­jo­hta­jat oli­vat het­ken AB-alueelta, sil­loin C‑alue nos­ti äläkän, että molem­mat eivät saa olla samal­ta tukialueelta. Nyt kuitenkin he itse kaap­pa­si­vat kaiken val­lan C‑alueelle ja kumpikin pj on nyt C‑alueelta.

    Val­tion­hallinnon ja ennenkaikkea maat­alous­min­is­terin pitäisi pitää mielessään, että MTK edus­taa vain C‑alueen näke­myk­siä, sik­si sen ehdo­tuk­si­in ei pidä suh­tau­tua vakavasti.
    Valitet­tavasti tämä ei toteudu niinkauan kuin meil­lä on kepu­lainen maat­alous­min­is­teri. Nykyi­nen SL Antti­la on koko min­is­terikau­tansa ajan kehunut, kuin­ka hän on neu­votel­lut MTK:n kanssa enem­män kuin yksikään edeltäjän­sä. Tämä samoin kuin edeltäjän­sä Juha Korkeao­jan (kesk) aika on ollut etelän tuot­ta­jalle karmeaa aikaa. 

    Hyvän esimerkin tar­joaa nykyi­nen maid­on­tuot­ta­jien tilanne: Lap­pi­in kan­nat­taa rak­en­taa suuril­la val­tion investoin­ti­avus­tuk­sil­la ja tuotan­to­tu­il­la suur­navet­ta ihan vain har­ras­tus­tarkoituk­si­in ja rai­va­ta uut­ta pel­toa, isän­tävä­ki käy tilan ulkop­uolel­la töis­sä ja vieras väki hoitaa tilan työt. Samaan aikaan hyvien olo­suhteit­ten ja kulut­ta­jien asumas­sa Etelä-Suomes­sa naulataan nave­tan ovia kiin­ni ja laite­taan pel­toa kasan­nolle, ns. luonnonhoitopelloiksi. 

    Mei­dän on päästävä keskusta­lai­sista maat­alous­m­min­is­tereistä, vielä run­sas vuosi on kär­sit­tävä Antti­laa. Sit­ten alkaa kepulle pii­i­i­i­itkä oppositiokausi,se jos mikä on suurek­si onnek­si Isänmaalle!

  122. Paal­im­ies kir­joit­taa taas täyt­tä soopaa: 

    “Etelässä mak­set­ti­in korotet­tu­ja investoin­ti tukia kun EU:hun liityt­ti­in juuri sen takia että investoin­ti tarpeet saadaan puret­tua, mik­si ei investoitu, minä voin ker­toa senkin , etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoi­da epä­var­maan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pikkuisen ehdit­ti­in investoi­da, sit­ten MTK:n pain­os­tuk­ses­ta “rahat lop­pui­v­at” ja heti sen jäl­keen MTK junt­tasi koko etelän investoin­tituen pois!! Moni hake­mus lensi roskako­ri­in tuen pää­tyt­tyä. (Samal­la muuten lähti AB-alueen nuorten tuot­ta­jien tuki, C‑alueella mak­se­taan edelleenkin.) 

    AB-alueen korotet­tu­jen investoin­ti­tukien piti olla pitkäaikainen tuki. Lyhyek­si jäi “kiitos” MTK:n. P..r..le!

    EU:n maat­alouskomis­saari Franz Fis­chler ihmetteli v. 2003 vierail­lessaan Seinäjoel­la, että eikö Suo­mi tarvit­sekaan eri­ty­is­tukia kun pois­taa niitä itse. Fis­chler määräsi etelän investoin­tituet palautet­tavak­si. Sil­lo­nen pöhkö maat­alous­min­is­ter­imme Korkeao­ja palaut­ti tuen, mut­ta vain kotieläin­tiloille MUTTA MYÖS C‑ALUEELLE!!!!!!!! jol­loin tämä etelään tarkoitet­tu tuki valui läh­es kokon­aan aat­eveljille C‑alueelle. Korkeao­jan törkytemp­pu onnis­tui, kos­ka Fis­ch­lerin toimikausi päät­tyi ja uusi EU-komis­saari ei ollut asi­aan perehtynyt. 

    Her­ra maat­alous­min­is­teri kuvit­teli ilmeis­es­ti saa­vansa näil­lä tem­pauk­sil­laan jatkopestin min­is­ter­inä, näin ei kuitenkaan käynyt…omatkin jo huo­ma­si­vat her­ran “kyvyt”.

  123. Paalimies:“Esim. Venäjäl­lä puo­let kansas­ta vil­jelee itse ruokansa ja ne jot­ka ruokaa pystyy osta­maa käyt­tävät tulois­taan val­taosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puo­let 50 pros­ent­tia, meil­lä siinä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoit­tanut, että ruo­ka on kallista Venäjäl­lä. Se osoit­ti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleu­den näet niistä hin­ta­la­puista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuin­ka paljon leipä mak­saa Venäjällä? 

    “Kulut­ta­ja saa nimeno­maan hal­paa hin­taa, kau­pan hin­nas­ta puut­tuu vil­jeli­jän palk­ka, miten et voi käsit­tää näin yksinker­taista asi­aa, vieläpä niin että tuot­ta­ja lait­taa osan palka­s­taan kulut­ta­jalle eli kas­vat­taa sian ja lait­taa vitosen setelin nito­jal­la potsin kor­vaan kulut­ta­jalle välitet­täväk­si kun pot­si läh­tee teurastet­tavak­si, onko liian vaikeaa vai pitääkö selit­tää tarkemmin.”

    Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, mik­si vil­jeli­jä ei nos­ta sen sikansa hin­taa? On tietenkin. Jos hän niin tek­isi, kaup­pa ostaisi sen sian muual­ta (vaik­ka sit­ten sieltä Venäjältä). Tämä osoit­taa sen, että kau­pan hin­nat eivät nousisi mihinkään (tai hyvin vähän), vaik­ka tues­ta luovuttaisiin. 

    “järkeä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­täneet ja siihen ei tuot­ta­jil­la ole mitään san­omista kuin sopeutua. ”

    Väärin. Koko sotku on maa­jussien puolueen, Kepun ja lob­bar­i­jär­jestö MTK:n tuo­tok­sia. Kulut­ta­jat mielel­lään luopuisi­vat koko touhus­ta. Jos tukien lisäk­si tuon­ti­t­ul­lit pois­tet­taisi­in, ruuan hin­ta alenisi kulut­ta­jille. Ja siis tietenkin tämän lisäk­si heil­lä olisi enem­män rahaa taskus­sa, kun verot oli­si­vat alempia.

  124. Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:32

    “Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihal­la perus asioitakin. Etelässä mak­set­ti­in korotet­tu­ja investoin­ti tukia kun EU:hun liityt­ti­in juuri sen takia että investoin­ti tarpeet saadaan puret­tua, mik­si ei investoitu, minä voin ker­toa senkin , etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoi­da epä­var­maan maat­alouteen. Pohjoises­sa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmär­rät sanonnan.”

    Niin, mah­danko minä nyt niin hirveästi olla pihal­la kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esit­tämääni argu­ment­ti­in ja laskel­maan pystynyt esit­tämään todel­lista hyvin perustel­tua vas­taväitet­tä vaan ain­oas­taan heit­to­ja tyyli­in “pohjoinen tarvit­see tuken­sa”? Ja et edes siihen kom­men­toin­ut kun MTKn puheen­jo­hta­ja maat­alous-ja met­säti­etei­den tohtori Juha Mart­ti­la on ilmeis­es­ti mielestäsi väärässä Suomen Kuvale­hden lausumas­saan todetes­saan että “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo. Itse­hän väi­tit että tukiero perus­tuu tarkkoi­hin laskelmi­in eikä ole hatus­ta vedet­ty? Niin että onko se nyt sit­ten Mart­ti­la oike­as­sa vai Paal­im­ies? Hatus­ta vedet­ty vai tarkat perustel­lut laskel­mat johon tuo tukiero perus­tuu? Etkä muuten kom­men­toin­ut noidenkaan
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    eduskun­nas­sa esitet­ty­jen laskelmien tasos­ta mitään? Mihinköhän ne mah­ta­vat perus­tua? Kaupunkilaiskaunaisuuteen?

    Mitä noi­hin investoin­ti­tuki­in tulee niin tarkoi­tat ilmeis­es­ti näitä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    jot­ka alun­perin oli tarkoitet­tu tosi­aan ab-alueelle mut­ta yhden­ver­taisu­u­teen vedoten ulotet­ti­in sit­tem­min koko maa­han. Ja tuo on tot­ta että onhan tääl­lä etelässä muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin maat­alous, toisille vain se maat­alous olisi ykkös­vai­h­toe­hto. Mut­ta se on karua kun osal­lis­tu­in ns Huit­tis­ten kok­ouk­seen jos­ta lienet kuul­lut jotakin niin jos nyt oikein muis­tan niin esimerkki­laskel­man sika­puolelle lop­putule­ma oli sel­l­ainen että tule­vaisu­udessa muo­dos­tu­van tukieron takia ab-isän­nän olisi tarvin­nut saa­da sikalansa läh­es ilmaisek­si että olisi ollut kan­nat­tavu­udessa samal­la viival­la. Ei siinä paljon investoin­ti­avus­tuk­set auta jos itse tuotan­to on tap­pi­ol­lista eikä tuo leipää pöytään. Juurikin se että jos investoin­ti­laskel­ma ab-isän­nälle osoit­taa että investoin­ti 30 lehmän navet­taan toisi 12.000 vuosi­t­u­lot ja tuon
    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0
    perus­teel­la vas­taa­van investoin­nin tekevä c‑isäntä voi laskea itselleen 14.000 euroa suurem­mat tulot eli 26.000 euron tulot. Samal­la sat­sauk­sel­la, samal­la riskil­lä, samal­la työmääräl­lä. Tot­ta var­masti on että siinä tilanteessa ale­taan hyvin herkästi kat­soa niitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja eli palkkatyötä. Mut­ta nythän kyse onkin siitä että mitä jos tukieroa ei olisi ja kan­nat­tavu­useroakaan ei olisi ja laskel­ma kum­mal­lakin tukialueel­la osoit­taisi vas­taavaa käteen jäävää palkkaa. Kyl­lä siinä voisi kum­masti ab-alueellekin alkaa löy­tyä muitakin jatka­jia kuin niitä joil­la on uskon­to 10 ja lasken­to 4. Vai mitä mieltä olet?

  125. “Art­turi kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:21 Voi olla näinkin, mut­ta olen­naista onkin ruoan absolu­ut­ti­nen hin­ta ei sen hin­ta suh­teessa tuloi­hin. (Kos­ka jos me ostamme ruoan maail­man­markki­noil­la me ei joudu­ta mak­samaan siitä suh­teessa tuloi­himme vaan me mak­samme siitä markkinahinnan.)”

    Arturil­la on nyt käsit­teet sekaisin, ruo­ka on nimeno­maan täl­lä het­kel­lä maail­man­markki­na hin­taista, voi kyl­lä olla ettei Art­turi käsitä tätä.

    “No näin ovat poli­itikot päät­täneet, mut­ta kulut­ta­jat eivät todel­lakaan ole päät­täneet näin.”

    Mitä eroa on kulut­ta­jal­la ja politiikolla.

    “Has­sua kyl­lä miten muis­sa ammateis­sa on ihan itses­tään selvyys, että töitä tehdään asi­akas­ta varten, mut­ta että maanvil­jeli­jöil­lä tämä kon­sep­ti on vielä jotenkin vastenmielinen.”

    Olet kyl­lä hauska­nen veikko, mis­tä olet täl­läisen ajatuk­sen kehitellyt.

  126. eemeli kir­joit­ti “Mei­dän on päästävä keskusta­lai­sista maatalousmministereistä”

    Entä vil­jeli­jä-virkamiehistä? Jonkun MMmin­is­ter­iön nim­i­tyk­sen yhtey­dessä julka­isti­in luet­te­lo min­is­ter­iön korkei­den virkami­esten taus­toista. Yllät­tävän moni oli viljelijä.

  127. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 19:22

    Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 17:32

    “Keskustelu on vaikeaa kun olet niin pihal­la perus asioitakin. Etelässä mak­set­ti­in korotet­tu­ja investoin­ti tukia kun EU:hun liityt­ti­in juuri sen takia että investoin­ti tarpeet saadaan puret­tua, mik­si ei investoitu, minä voin ker­toa senkin , etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoi­da epä­var­maan maat­alouteen. Pohjoises­sa ei ole, investoi tai kuole, jos ymmär­rät sanonnan.”

    Niin, mah­danko minä nyt niin hirveästi olla pihal­la kuitenkaan? Itse et ole yhteenkään esit­tämääni argu­ment­ti­in ja laskel­maan pystynyt esit­tämään todel­lista hyvin perustel­tua vas­taväitet­tä vaan ain­oas­taan heit­to­ja tyyli­in “pohjoinen tarvit­see tukensa”? ”

    Mitä oikein intät, vielä ker­ran, pohjoinen tuki kor­vaa huonom­mista tuotan­to olo­suhteista johtu­vat korkeam­mat tuotan­to kustannukset.
    ““Keskimääräisel­lä maitoti­lal­la C2 alueel­la tuotan­to kus­tan­nuk­set on noin kol­man­nek­sen etelää korkeam­mat, rahas­sa noin 10000 euroa, pohjoista tukea tulee siinä 20000 euroa kun siitä vähen­netään etelässä vielä ainakin tois­taisek­si mak­set­ta­va tuki, hiukan vajaa 10000 euroa niin päästää tuk­isuh­teeseen 1 kaut­ta 1 eli mis­sä on ylikom­pen­saa­tio.”” ja ker­rataan nyt vielä sekin että mielestäni pohjoinen tuki on hyvä asia maat­aloudelle ja Suomelle.
    Muis­tet­ta­va myös ettei vil­japuolel­la ole mitään pohjoista tukea.

    Tässä vas­taus eduskun­ta kyse­lyyn. ““ei ole viime vuosi­na tapah­tunut merkit­tävää siirtymää””

    “Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iössä on seu­rat­tu jatku­vasti tuotan­non alueel­lista kehi­tys­tä. Tilas­toti­eto­jen perus­teel­la maat­alous­tuotan­non jakau­tu­mises­sa A- ja B‑alueiden ja C‑alueen välil­lä ei ole viime vuosi­na tapah­tunut merkit­tävää siir­tymää. On kuitenkin nähtävis­sä, että eri osis­sa maa­ta keski­tytään jatkos­sa tilakoon kasvun ja tuotan­non tehos­tu­misen myötä eri­tyyp­piseen tuotan­toon alueel­lis­ten tuotan­toedel­ly­tys­ten ohjaa­mana. Tähän kehi­tyk­seen vaikut­taa osaltaan myös elin­tarvikkei­ta jalosta­van teol­lisu­u­den ja kau­pan alueelli­nen keskittyminen.
    Tuotan­toon sido­tus­ta tues­ta luop­umi­nen voisi osaltaan vaaran­taa koti­mais­ten elin­tarvikkei­den tuotan­non. Tuotan­toon sidot­tu tuki on merkit­tävä väline maat­alous­tuotan­non ylläpitämisek­si epä­suo­tu­i­sista tuotan­to-oloista kär­sivis­sä mais­sa kuten Suomes­sa. Se muo­dostaa myös A- ja B‑alueilla merkit­tävän osan tilo­jen tuloista.
    Investoin­ti­tukien nykyiset ehdot ja tuk­i­ta­sot perus­tu­vat komis­sion kanssa käy­ty­jen neu­vot­telu­iden tulok­si­in. Hal­li­tuk­sen keskeisenä tavoit­teena on per­hevil­jelmi­in perus­tu­van maat­alouden jatku­mi­nen myös tule­vaisu­udessa. Hal­lit­tu raken­neke­hi­tys on tärkeää eri­tyis­es­ti tilo­jen tuot­tavu­u­den paran­tamisen kannal­ta, ja kotieläin­tuotan­nos­sa tuot­tavu­us onkin EU-jäsenyy­saikana paran­tunut huo­mat­tavasti koko maas­sa. Tilakoon kasvul­la ja tuotan­non tehostamisel­la voidaan edelleen paran­taa kan­nat­ta­van tuotan­non edel­ly­tyk­siä kaikissa tuotan­to­su­un­nis­sa. Tuot­tavu­u­den ja kan­nat­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä, jot­ta tilat voisi­vat toimia yhä kovenevas­sa kilpailutilanteessa.”

  128. “eemeli kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:14

    Paal­im­ies kir­joit­taa taas täyt­tä soopaa:

    “Etelässä mak­set­ti­in korotet­tu­ja investoin­ti tukia kun EU:hun liityt­ti­in juuri sen takia että investoin­ti tarpeet saadaan puret­tua, mik­si ei investoitu, minä voin ker­toa senkin , etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoi­da epä­var­maan maatalouteen.”

    IHAN TÄYTTÄ SKEIDAA!!!!

    Pikkuisen ehdit­ti­in investoi­da, sit­ten MTK:n pain­os­tuk­ses­ta “rahat lop­pui­v­at” ja heti sen jäl­keen MTK junt­tasi koko etelän investoin­tituen pois!!”

    Eemeli tietää kuten minäkin että korote­tut investoin­ti tuet oli väli­aikaisia eika MTK:lla ollut mitään roo­lia niiden pois­tamises­sa. Korkeao­ja teki mitä tehtävis­sä oli ja lop­putu­los oli hyvinkin tyy­dyt­tävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.

  129. Art­turille: Nyky­su­un­taus tuki­a­siois­sa on nimeno­maan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikut­taisi tuotan­topäätök­si­in. Sinä olet vähän ajas­tasi jäl­jessä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruuan hin­ta lask­isi ja saatavu­us olisi taat­tu. Tuotan­topäätök­si­in vaikut­ta­mi­nen on WTO:n sään­tö­jen mukaan kirosana.

  130. Paal­im­ies kirjoittaa:
    ““Eemeli tietää kuten minäkin että korote­tut investoin­ti tuet oli väli­aikaisia eika MTK:lla ollut mitään roo­lia niiden pois­tamises­sa. Korkeao­ja teki mitä tehtävis­sä oli ja lop­putu­los oli hyvinkin tyy­dyt­tävä. Eemelin olisi hyvä pysyä totuudessa.””

    Paal­im­ies kir­joit­taa täyt­tä pup­pua, EU määräsi etelän korote­tut tuet pitkäaikaisik­si, niiden pois­to (MTK:n junt­taa­mana) ihme­tyt­ti maat­alouskomis­saari Fischleriäkin.

    Korkeao­ja oli niin pöh­lö maat­alous­min­is­teri, että “omatkaan” eivät anta­neet hänen enää jatkaa nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa, vaik­ka tyrkyt­ti itseään. 

    Paal­im­ies voisi pysyä totuudessa. 

    Kan­nat­taa lukea noit­ten aiko­jen Talon­po­jan Правдаa, Maaseudun Tule­vaisu­ut­ta. Sieltä voi tutus­tua siihen hirvit­tävään par­jauskam­pan­jaan, mitä MTK kävi näitä etelän investoin­ti­tukia vas­taan. Eemelin ark­istoista löy­tyy, kuten paljon muu­takin todis­tu­saineis­toa MTK:n myyräntyöstä.

  131. Tukiero on val­ta­va. Tuos­sa aiem­min postaa­mas­sani tuhan­nen lehmän nave­tan esimerkissä se oli 900.000 euroa. 

    Tässä on Maaseudun Tule­vaisu­ud­es­ta suo­ra lainaus:
    “Valion maid­on tuot­ta­jahin­nan lasku kouraisi til­amme talout­ta syvältä: verospe­sial­isti arvioi til­amme tuo­ton putoa­van tänä vuon­na 4 000 euroon. C2-alueel­la pysy­isimme sen­tään 30 000 euron tun­tu­mas­sa, puheen­jo­hta­jan koti­paikkakun­nal­la, Simossa, tulok­semme olisi 60 000 euron luokkaa. Tätä tukiero konkreet­tis­es­ti tarkoittaa.”

    http://tinyurl.com/tukiero

  132. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18
    Paalimies:”Esim. Venäjäl­lä puo­let kansas­ta vil­jelee itse ruokansa ja ne jot­ka ruokaa pystyy osta­maa käyt­tävät tulois­taan val­taosan ruuan ostamiseen siis ainakin yli puo­let 50 pros­ent­tia, meil­lä siinä 12 prosenttia.”

    Ei tuo osoit­tanut, että ruo­ka on kallista Venäjäl­lä. Se osoit­ti, että tulot ovat pienet. Ruuan kalleu­den näet niistä hin­ta­la­puista, et siitä, miten suuri osa tuloista menee ruokaan. Kuin­ka paljon leipä mak­saa Venäjällä?”

    Saarel­ma on toiv­o­ton tapaus, elin­tarvikkeet Venäjäl­lä mak­saa noin 4–5 ker­taa sen mitä Suomes­sa eli jos halu­at tietää leivän hin­nan niin ker­ro Suomen hin­ta tuol­la kertoimella.

    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, mik­si vil­jeli­jä ei nos­ta sen sikansa hin­taa? On tietenkin. Jos hän niin tek­isi, kaup­pa ostaisi sen sian muual­ta (vaik­ka sit­ten sieltä Venäjältä).”

    On syy, hin­nat ovat yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, jotenkin tun­tuu että Saarel­ma on ajas­ta jäl­jessä, jos­sakin laitok­ses­sa ehkä.

    ““järkeä tai ei näin ovat kulut­ta­jat päät­täneet ja siihen ei tuot­ta­jil­la ole mitään san­omista kuin sopeutua. ”

    Väärin. Koko sotku on maa­jussien puolueen, Kepun ja lob­bar­i­jär­jestö MTK:n tuo­tok­sia. Kulut­ta­jat mielel­lään luopuisi­vat koko touhusta.”

    Saarel­mal­la epäilee salali­it­toa, tuet ovat kuitenkin poli­it­tis­ten päätösten takana ja voidaan lopet­taa kos­ka tahansa.

  133. (Alem­pana vil­jeli­jät = kaik­ki maat­alouden har­joit­ta­jat, en tiedä onko tämä kor­rek­ti ter­mi, mut­ta tosi­aan tarkoi­tus ei ole puhua vain kasv­invil­jelystä. Samoin val­ti­ol­la tarkoi­tan tässä yhtey­dessä myös EU:ta ja kun­tia, en vain val­tiok­si Suomes­sa kut­sut­tua hallinnol­lista porrasta.)

    Kaik­ki var­maan ovat yhtä mieltä, että olisi järkevää kohdis­taa rajal­liset resurssit (ihmistyö, luon­non­va­rat, vil­je­lykelpoinen maa jne.) siten, että yhteiskun­ta kokon­aisuute­na hyö­ty­isi mah­dol­lisim­man paljon. Karkeasti san­ot­tuna tähän on kak­si eri tapaa: suun­nitel­mat­alous tai markki­na­t­alous. Ei vält­tämät­tä ole yksiselit­teistä ratkaisua siihen kumpi yleis­es­ti ottaen on parem­pi vai­h­toe­hto ja onko ehkä eri sek­tor­eil­la ero­ja, niin että toisaal­la keskusjo­htoinen suun­nit­telu voisi tuot­taa parem­pia tulok­sia ja toisaal­la taas markki­nat, vai sopi­iko sama ratkaisu kaik­keen yhteiskun­nal­liseen toim­intaan. Men­emät­tä sen pitem­mälle tähän prob­lemati­ikkaan voidaan tode­ta, ettei kukaan ole tässä ehdot­tanut sovhoosi­mallista maat­alous­tuotan­toa, joten voita­neen olet­taa, että kaik­ki pitävät enem­män tai vähem­män markki­nave­toista mallia sopivim­pana maat­alouteen vaik­ka esimerkik­si sairaan­hoi­dos­sa kan­nat­taisi­vatkin keskusjo­htoista suunnittelua.

    Markki­na­t­alous­mall­in sisäl­läkin on eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Puristinen/libertaristinen malli läh­tee siitä, ettei val­tion tule mitenkään puut­tua talouden toim­intaan vaan vapail­la markki­noil­la syn­tyy aina paras (tai ainakin eri mallien tuot­tamista ratkaisu­ista vähiten huono) lop­putu­los. Art­turi ainakin taitaa edus­taa tätä kan­taa. Itse näk­isin kuitenkin, että val­tion tulee hoitaa ainakin yhtä merkit­tävää tehtävää, jot­ta markki­nat tuot­taisi­vat opti­maal­isia tulok­sia: huole­htia siitä, että taloudel­lisen toimin­nan ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat hinnoiteltua.

    Ulkois­vaiku­tuk­sil­la tarkoite­taan siis taloudel­lisen toimin­nan vaiku­tuk­sia jot­ka kohdis­tu­vat (myös) johonkuhun muuhun kuin itse taloudel­lisen transak­tion osa­puoli­in. Ne voivat olla negati­ivisia tai posi­ti­ivisia. Saas­teet ovat tyyp­illi­nen esimerk­ki negati­ivis­es­ta ulkois­vaiku­tuk­ses­ta, posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia maat­alouden tapauk­ses­sa ovat esimerkik­si huolto­var­muus ja maise­malliset arvot. Kos­ka ulkois­vaiku­tusten aiheut­ta­ma hyö­ty tai hait­ta ei kohdis­tu (ain­oas­taan) taloudel­lisen transak­tion osa­puoli­in, näil­lä ei ole (riit­tävää) taloudel­lista kan­nustin­ta huomioi­da niitä, ellei val­tio esim. tuki­ais­ten ja hait­tavero­jen avul­la muu­ta tilannetta. 

    Sil­loin kun tuki­aiset, verot, tul­lit jne. eivät vas­taa ulkois­vaiku­tuk­sia, ne vääristävät markki­noi­ta eli ohjaa­vat resurssien käyt­töä pois opti­maalisen tehokkaas­ta. Val­tion toimin­nan rahoit­tamisek­si on kerät­tävä joitakin vero­ja ja toisaal­ta esimerkik­si sosi­aal­i­tu­il­la on pelkkiä yhteiskun­nal­lisia ulkois­vaiku­tuk­sia (esim. vähen­tynyt rikol­lisu­us) laa­jem­pi merk­i­tys kos­ka ne koetaan (ilmeis­es­ti ainakin suo­ma­lais­ten enem­mistön mielestä) itseis­ar­vois­es­ti eet­tis­es­ti oikeik­si. Jonkin ver­ran “vääristymää” siis syn­tyy väistämät­tä, mut­ta järkevää on silti pyrk­iä siihen, että mah­dol­lisim­man suuri osu­us tuista ja veroista vas­taisi mah­dol­lisim­man tarkoin taloudel­lisen toimin­nan ulkoisvaikutuksia.

    Maat­alouden tuet eivät ole yksin suo­ma­lais­ten päät­täjien käsis­sä ja toki muutenkin asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la koko EU:n tasol­la. Seu­raavas­sa esite­tyt havain­not ja ehdo­tuk­set tulee siis ymmärtää koko EU:n tukipoli­ti­ikkaa koskeviksi.

    Maat­aloudel­la ei ole itseis­ar­voa. Jos joku kek­sii miten ruokaa saadaan tuotet­tua kivistä louhi­mal­la vil­jelemistä edullisem­min, kan­nat­taa siir­tyä sel­l­aiseen tuotan­to­ta­paan. Kun näin ei kuitenkaan tai­da tapah­tua, parem­pi ilmaisu lie­nee että suo­ma­laisel­la maat­aloudel­la ei ole itseis­ar­voa. Jos kulut­ta­jien pöyti­in saadaan yhtä hyvää ruokaa edullisem­min ja vähem­min hait­tavaiku­tuksin (esim. kasvi­huonekaa­su­jen päästöt) ulko­mail­ta tuo­ma­l­la, toimit­takoon niin. Maat­alout­ta ei siis kan­na­ta tukea sen itsen­sä vuok­si. Sen sijaan on ole­mas­sa syitä joiden vuok­si sitä kan­nat­taa tukea. Näitä ovat ainakin huolto­var­muus ja maisemalliset/matkailulliset arvot. 

    Huolto­var­muus vaatii että kri­isi­olois­sa Suomes­sa voidaan tuot­taa koko väestön ruokkimiseen riit­tävä määrä ainakin jonkin aikaa vaik­ka täy­del­lisen kaup­pasaar­ron olois­sa jol­loin polt­toainei­ta, lan­noit­tei­ta, rehua jne. ei voi­da ulko­mail­ta tuo­da. Maal­likkona kuvit­telisin tämän tarkoit­ta­van lähin­nä vilja‑, öljy- ja palkokasve­ja mah­dol­lisim­man tuot­toisil­la pel­loil­la ja mah­dol­lisim­man lähel­lä tuotan­to­laitok­sia ja iso­ja asu­tuskeskuk­sia (kri­isi­olois­sa jokainen öljyl­i­tra on kallis, eikä sitä pidä huka­ta tarpeet­toman pitki­in kul­je­tus­matkoi­hin), mut­ta joku parem­min asi­aa tun­te­va voinee val­is­taa jos olen väärässä. Voi olla, että siemen­tuotan­to ja kesan­noin­ti riit­tää huolto­var­muu­den takaamiseen, en tiedä.

    Maise­malliset ja matkailulliset arvot ovat sit­ten vaikeam­min määriteltäviä, mut­ta täl­lä yleis­es­ti ottaen tarkoi­tan, että esimerkik­si per­in­teiseen maat­alous­maise­maan kuu­luvil­la pel­loil­la liiken­ney­hteyk­sien lähel­lä on suurem­pi arvo kuin vaikka­pa keskel­lä kor­pea sijait­sevil­la suur­sikaloil­la. Vas­taavasti jois­sain paikois­sa met­sän tai suon säi­lyt­tämisel­lä sen pel­lok­si raivaamisen sijas­ta (tai pel­lon met­sit­tämisel­lä tai soit­tamisel­la) on täl­lainen arvo (ja mah­dol­lis­es­ti ympäristön­suo­jelullisia arvo­ja), jos­ta tulisi maan­omis­ta­jaa asian­mukaises­ti kom­pen­soi­da (tai maise­ma-/matkailu-/lu­on­toar­vo­jen vas­tais­es­ti toimi­vaa vil­jeli­jää hait­taverol­la ran­gaista). Käsit­tääk­seni EU:n vuoris­to­tu­ki on alun­perin kehitet­ty nimeno­maan maise­ma-arvo­jen vaal­imisek­si, maanvil­je­ly Alpeil­la kun ei ole järin kan­nat­tavaa puuhaa pelkästään markki­nae­htois­es­ti, mut­ta paran­taa maise­maa hur­jasti ja on siten arvokas­ta matkailuelinkeinolle ja ylipään­sä ihmis­ten viihtyvyydelle.

    Jos ajatel­laan, että eri­tyi­nen arvo on koko Suomen pitämisel­lä asut­tuna (itse en näin ajat­tele, mut­ta joku muu voi ajatel­la), tuki pitäisi mak­saa tietenkin asumisen, ei maanvil­je­lyn perus­teel­la. Eli maati­laa asut­ta­van tuki tulisi asuin­paikan, ei maat­alous­tuotan­non mukaan. Näin ei rankaistaisi parem­min tuot­tavia tilo­ja epäreilul­la kil­pailul­la huonom­min tuot­tavia avokä­tisem­min tuke­mal­la, mut­ta kuitenkin mah­dol­lis­tet­taisi­in maan pitämi­nen kaut­taal­taan asutettuna.

    Jos EU:ssa luovut­taisi­in muista tuista ja siir­ryt­täisi­in pelkästään posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten tukemiseen (ja vas­taavasti hait­to­jen verot­tamiseen, maat­alous esimerkik­si pitäisi ylivoimais­es­ti saas­tut­tavim­pana sek­to­ri­na saa­da ehdot­tomasti päästökau­pan tai hiiliv­eron piiri­in), tämä merk­it­sisi tietenkin dra­maat­tista tulon­mene­tys­tä isolle osalle maanvil­jeli­jöstä ja sitä suurem­paa, mitä huonom­min vil­je­lyyn sovel­tuval­la alueel­la elinkeinoaan har­joit­taa. Kos­ka täl­lainen ei olisi ihan reilua vil­jeli­jöitä kohtaan, asi­aa voitaisi­in kom­pen­soi­da esimerkik­si avokä­tisel­lä luop­umistuel­la tai yksinker­tais­es­ti jatka­mal­la tukien mak­sa­t­us­ta esimerkik­si vuo­den 2009 tieto­jen perus­teel­la ilman vil­je­lyvelvoit­tei­ta vaikka­pa 10 vuot­ta. Tarkoi­tus ei siis ole kurit­taa vil­jeli­jöitä, jot­ka tekevät sinän­sä erit­täin arvokas­ta duu­nia vaan ain­oas­taan järkevöit­tää rajal­lis­ten resurssien käyttöä.

    No, edel­lä kir­joitet­tu on tietysti utopi­aa, mut­ta joka tapauk­ses­sa siihen suun­taan pitäisi men­nä, että ruokaa tuotet­taisi­in siel­lä mis­sä se tuot­taa vähiten päästöjä (kul­je­tuk­set toki huomioiden) ja myös niin, että ruuan hin­nas­sa näky­i­sivät sen ympäristö­vaiku­tuk­set, niin että liha, maito­tuot­teet, kasvi­huonevi­han­nek­set jne. oli­si­vat selvästi kalli­impia ja vil­ja, kau­den kasvikset jne. taas edullisem­pia, niin että hin­takin ohjaisi kulu­tus­ta ekol­o­gisem­paan suun­taan. Tämä taas ei tule toteu­tu­maan niin kauan kun tuet vääristävät tuotan­toa eikä tuotan­non ympäristö­vaiku­tuk­sia verote­ta kunnolla.

  134. Viime keskivi­ikon Maaseudun Tule­vaisu­us- lehdessä oli selostus Uuden­maan MTK-tuot­ta­jali­iton kokouksesta. 

    Kok­ous vaati LHP(luonnonhoitopelto)- kesan­toalan kas­vat­tamista nykyis­es­tä 15 pros­en­tista 25 pros­ent­ti­in. Samaa on vaat­in­ut myös MTK:n johtokunta. 

    C‑alueen miehit­tämä MTK:n johtokun­ta on tämän lisäk­si vaat­in­ut kaikkien raiv­iopel­to­jen ottamista täysien tukien piiriin.

    Tässä kul­mi­noituu koko nykyisen MTK/kepulaisen maat­alous­poli­ti­ikan jär­jet­tömyys: etelässä aje­taan tuotan­toa alas, pel­toa pois tuotan­nos­ta, pohjoises­sa lisätään tuotan­toa ja rai­vataan uut­ta pel­toa. Tämä on seu­raus­ta jär­jet­tömästä tukipoli­ti­ikas­ta, C‑alueen hir­muko­rkeista kotieläin­tu­ista- pel­toa kan­nat­taa rai­va­ta lisää, “kehit­tää tilaa”, vaik­ka niille ei saisikaan peltotukia. 

    Täl­läpäin on yksi urakoit­si­ja, joka tekee raiv­iopel­to­ja: pal­jaak­si­hakat­tu met­sän­po­h­ja vede­tään jyr­simel­lä (4 ha päivässä), ojite­taan ja sit­ten vede­tään toiseen ker­taan jyr­simel­lä. Pel­to on valmis eikä mak­sa paljon. Met­sän­po­h­jan uud­is­t­a­mi­nen met­säk­si (istu­tus ym) tulisi kalli­im­mak­si ja tuot­toa saisi odot­taa vuosikym­meniä, pel­tona se tuot­taa heti.

    Mail­lä on pohjoises­sa niin paljon raivauskelpoisia met­sän­po­hjia, että pel­toalamme olisi hel­posti kaksinkertaistettavissa. 

    Sel­l­äisi­akin tapauk­sia on pohjoises­sa, että val­ti­ol­ta on aikoinaan saatu hyvät tuet soit­ten met­sit­tämiseen, nyt näitä vart­tunei­ta taimikoi­ta murskataan pel­toraiv­ioik­si. Mitään laiton­ta ei ole tapahtunut. 

    Maat­aloutemme jär­jet­tömyy­den voidaan kat­soa kul­mi­noitu­van lap­pi­laisel­la har­rastelumaitoti­lal­la: suuri navet­ta raken­net­tu val­tavil­la val­tion investoin­ti­avus­tuk­sil­la, rai­vat­tu sata hehtaaria uut­ta pel­toa, vieras työvoima hoitaa tilan työt, isän­tä ja emän­tä ovat kokopäivä­työssä tilan ulkopuolella.
    Tässä MTK-kepu­lainen käsi­tys “per­hevil­jelmästä”

  135. Evert The NeveR­est kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:33

    “http://tinyurl.com/tukiero”

    Vielä tuos­ta lainaus
    “Tai ehkä täältä löy­tyy sit­tenkin osa-aikainen raivaa­jaemän­tä, joka isän­nän kanssa sanan kuokalla raivaa tukierokeskustelun läh­es koske­ma­ton­ta maastoa.”

    Kun tämä on myös jonku­nasteinen ongel­ma. Tukiero on asia jos­ta ei saisi elinkeinon sisäl­lä puhua. Se “heiken­tää yht­enäisyyt­tä” ja muu­ta sel­l­aista. Ja kuten tässäkin keskustelus­sa Paal­im­ies ja lap­in­mies niin heit­etään jotain että “kulut kol­man­nek­sen korkeampia” mut­ta kun osoit­taa että tukiero esimerkik­si kat­taa rehuku­lut reilusti ja rahaa vielä jääkin ja kysyy että mitkä kulut nyt sit­ten todel­lisu­udessa ovat ne jot­ka ovat kol­man­nek­sen korkeampia niin siihen­pä ei sit­ten enää vas­taus­ta tulekaan. Ja se ei olekaan ihme kos­ka tuossakin
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todet­ti­in että
    “Edel­li­sis­sä tukineu­vot­teluis­sa esite­tyt til­a­mallilaskel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käytän­töä. Laskel­mat oli­vat tarkoi­tushakuisia, ja niiden avul­la halut­ti­in hävit­tää tukierot eri tukialuei­den väliltä. Maat­alous­tuot­ta­jat ovat tehneet kesku­udessaan muu­ta­man tilan osalta laskel­mat tukieroista, ja laskelmien lop­putu­lok­set eli tukieron suu­ru­us yllät­ti pis­toko­keen tekijätkin.”

    Eli tuol­loin jo pyrit­ti­in laskelmil­la osoit­ta­maan että tukieroa ei tilo­jen välil­lä ole edes ole­mas­sa ja jos jotain ei ole edes ole­mas­sa niin eihän siitä tarvitse puhuakaan. Taitaa sama aika pitkälti päteä näi­hin olo­suhde-eroi­hin ja mui­hin kun esimerkkinä vaikka­pa lihakar­jan kuiv­i­tuskus­tan­nus voi olla etelän vetisessä ja koste­as­sa talves­sa merkit­tävästi korkeampi kuin pohjoisen kuivis­sa pakkasissa. 

    Mut­ta että tosi­a­sioi­hin perus­tu­va keskustelu tukieroista on elinkeinon sisäl­lä aika pitkälti “kiel­let­ty”. Jos keskustelua nos­te­taan niin ei kestä kauaa kun esi­in nousee kateus-tyyp­pisiä jut­tu­ja että kade­hdi­taan korkeampia pohjoisen tukia tai sit­ten etelän miesten laisku­us tai vas­taavia. Kuten tuon
    “http://tinyurl.com/tukiero”
    kir­joit­ta­ja niin minäkin osin lai­tan toivoni MTKn puheen­jo­hta­jaan Juha Mart­ti­laan joka sen­tään on tukieron tun­nus­tanut eli
    “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.
    Ja noin se on, tukiero on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin todel­li­nen luon­non­hait­ta. Suurin ongel­ma tässä on se että olemme EUn päätösten takana, EU on pienen­tänyt 141-tuen niin että tukieros­ta on tul­lut sietämätön. Emme pysty lisäämään etelän tukea ennen kuin 2013 jos senkään jäl­keen kos­ka mitään takei­ta tehtävistä päätök­sistä ei ole. Ja se 2013 on aivan liian kaukana, voi käy­dä että kur­ki kuolee ennen kuin jää sulaa. Ain­oa keino tukieron pienen­tämisek­si olisi pienen­tää pohjoista 142-tukea ja sen takia en kovin paljon usko edes Mart­ti­lan mah­dol­lisuuk­si­in. Pohjois­es­ta tues­ta pitävät kynsin ham­pain kiin­ni ne jot­ka siitä täl­lä het­kel­lä eniten hyö­tyvät ja maat­alous­pi­ireis­sä taitaa olla niin että todel­li­nen val­ta on pitkälti sil­lä porukalla. Pohjoinen tuk­i­han on kansal­lista omista bud­jet­ti­varois­tamme mak­set­ta­va tukea ja sik­si sen suu­ru­us on omista päätök­sistämme kiin­ni mut­ta jos elinkeinon omas­sa piiris­sä men­nään niin uskon että sitä ei tul­la pienentämään.

    Ja tuos­ta merkit­tävästä siir­tymis­es­tä voidaan sit­ten keskustel­la. Minus­ta kaik­ki tilas­tot eli pel­lon­raivaus, maito­tuo­tos, sikati­las­tot, emolehmien määrä, investoin­tien määrä eri tukialueil­la jne aika selvästi osoit­ta­vat että mikä on tren­di ja se on että c‑alueelle men­nään ja ab-alue supis­tuu. Se tietysti että jos halu­taan pitää omista eduis­taan kiin­ni niin voidaan sanoa että “siir­tymä ei ole merkit­tävä” mut­ta kehi­tys­su­un­ta on täysin selvä. Ja toden­näköis­es­ti kiihtyy lähivu­osi­na kos­ka tukiero kas­vaa ja samanaikaises­ti tulee lähivu­osi­na paljon tilo­ja lopet­tamis­vai­heeseen tai sukupol­ven­vai­h­dos­ti­lanteeseen. Täl­lä kan­nat­tavu­udel­la ab-alueel­la on vaikea saa­da kotieläin­puolen jatka­jia. Tulee osa-aikainen kasv­invil­je­lyti­la ja tulot han­ki­taan tilan ulkop­uolelta. Mut­ta kehi­tys­su­un­ta on selvä ja jotain pitäisi tehdä nyt että ei sit­ten muu­ta­man vuo­den päästä ihme­tel­lä että “Mites tässä nyt näin kävi että kotieläin­tuotan­to lop­pui etelästä vaik­ka mitään tukieroakaan ei ollut”.

  136. Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:37

    “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18

    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, mik­si vil­jeli­jä ei nos­ta sen sikansa hin­taa? On tietenkin. Jos hän niin tek­isi, kaup­pa ostaisi sen sian muual­ta (vaik­ka sit­ten sieltä Venäjältä).”

    On syy, hin­nat ovat yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, jotenkin tun­tuu että Saarel­ma on ajas­ta jäl­jessä, jos­sakin laitok­ses­sa ehkä.””

    Mis­säköhän ihmeessä Paal­im­ies on elänyt koko EU-ajan? Sika­puolel­la ei hin­ta ole ollut mis­sään yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, kyl­lä siel­lä markki­navoimat ovat jyl­län­neet koko ajan. Vaik­ka tuotan­toa on tääl­lä ollut yli kulu­tuk­sen niin jos tääl­lä hin­ta ei ole ollut riit­tävän alhainen niin tänne on tuo­tu sian­li­haa kunnes koti­maisen sian­li­han hin­ta on ollut sopi­va. Niin että mis­sä yhteiskun­nan kontrollissa?

    Maitop­uolel­la saat­taa olla taval­laan sel­l­ainen tilanne kos­ka siel­lä on ollut kiin­tiöt eli jokaisel­la maal­la on ollut mak­si­mi paljonko saa tuot­taa. Näin esimerkik­si tääl­lä meil­lä on tuot­ta­jahin­ta ollut merkit­tävästi korkeampi kos­ka vaik­ka kaup­pa olisi ehkä halun­nutkin tuo­da niin ei ole ollut mis­tä tuo­da kun ei muil­lakaan ole ollut merkit­täviä yli­jäämiä. Tosin ei se korkeampi hin­ta sil­loinkaan mis­sään yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa ole ollut, Valion korkeintaan. 

    Ja jos vil­jas­ta puhutaan niin tääl­lähän hin­ta on maail­man­markki­nahin­ta mii­nus rahtikus­tan­nuk­set. Vaik­ka peri­aat­teessa pitäisi olla tois­in­päin eli maail­man­markki­nahin­ta + rahtikus­tan­nuk­set mut­ta jostain syys­tä näin. Mut­ta yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa? Mah­taisiko olla?

  137. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:59

    “Art­turille: Nyky­su­un­taus tuki­a­siois­sa on nimeno­maan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikut­taisi tuotan­topäätök­si­in. Sinä olet vähän ajas­tasi jäl­jessä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruuan hin­ta lask­isi ja saatavu­us olisi taat­tu. Tuotan­topäätök­si­in vaikut­ta­mi­nen on WTO:n sään­tö­jen mukaan kirosana.”

    Nyt jos suh­teutetaan tähän lausumaasi se Tornion 1.000 lehmän navet­ta? En sano mitään toteu­tuuko se koskaan, ehkä ei. Mut­ta jos sel­l­aista edes suun­nitel­laan että ab-alueelta kotoisin ole­vat vil­jeli­jät sen sijaan että perus­taisi­vat nave­tan kotikon­nuilleen pää­tyvät kan­nat­tavu­us­laskelmien jäl­keen tekemään sen Tornioon niin eikö juuri sil­loin tuki ole merkit­tävästi vaikut­tanut tuotan­topäätök­si­in? Tai tarken­net­tuna tuotan­non sijoit­tumis­päätök­si­in? Ja tämä on minus­ta selkeä merk­ki siitä miten tukiero koko ajan vaikut­taa. Tämä on ääries­imerk­ki että lähde­tään tuol­laiseen pro­jeti­in mut­ta samat talouden lainalaisu­udet jot­ka tässä ovat taustal­la päevät jokaises­sa pienem­mässäkin navet­tain­vestoin­tipäätök­sessä joi­ta koko ajan tehdään suun­taan tai toiseen. Joko että tehdään se navet­ta. Tai sit­ten ei tehdä. Osa sit­ten tekee sen muualle.

  138. Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14

    “Muis­tet­ta­va myös ettei vil­japuolel­la ole mitään pohjoista tukea.”

    Tark­istatko asian vaik­ka maat­alouska­len­ter­ista tai tukiop­paas­ta je ker­rot sen jäl­keen onko sitä vai ei? Kiitos.

    P.S. Itse sanois­in että on mut­ta odot­te­len mie­lenki­in­nol­la mitä mieltä olet asiasta.

  139. Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14

    “Mitä oikein intät, vielä ker­ran, pohjoinen tuki kor­vaa huonom­mista tuotan­to olo­suhteista johtu­vat korkeam­mat tuotan­to kustannukset.”

    Niin? Ja Mart­ti­lan mukaan tukiero on ylikom­pen­soi­va kos­ka sille ei löy­dy asi­apo­h­jaisia perustei­ta eli pohjoisen olo­suh­teet eivät ole niin paljon huonom­mat kuin tukiero täl­lä het­kel­lä? Mut­ta sinä pystyt osoit­ta­maan että se ei ole ylikom­pen­soi­va vaan löy­tyy asiaperusteet?

  140. Paal­im­ies:

    Arturilla(sic) on nyt käsit­teet sekaisin, ruo­ka on nimeno­maan täl­lä het­kel­lä maail­man­markki­na hin­taista, voi kyl­lä olla ettei Art­turi käsitä tätä.

    No miten se sit­ten voi olla samaan aikaan mah­dol­lista, että ruo­ka on muual­la halvem­paa? Ei maail­man­markki­nahin­ta määräy­dy siten, että kat­so­taan mitä ruo­ka mak­saa Suomes­sa ja väitetään tätä hin­taa markki­nahin­naksi. Maail­man­markki­nahin­ta on se hin­ta minkä ruoas­ta jou­tu­isi maail­man­markki­noil­la mak­samaan, jos ei olisi tuon­ti­t­ulle­ja ja ‑rajoituk­sia.

    Mitä eroa on kulut­ta­jal­la ja politiikolla.

    ?!?! Kulut­ta­ja­jien joukkoon kuu­lu­vat kaik­ki. Poli­itikko­jen joukkoon kuu­lu­vat tässä tapauk­ses­sa kansanedustajat.

    Olet kyl­lä hauska­nen veikko, mis­tä olet täl­läisen ajatuk­sen kehitellyt.

    Tästä:

    Vil­jeli­jät on saatu lieka­naru­un ja kulut­ta­jien ohjail­taviksi, hyvä jut­tu kulut­ta­jille, huono jut­tu viljelijöille.

    Se on nimit­täin ihan nor­maalia, että tuot­ta­ja palvelee kulut­ta­jaa. Ei muil­la aloil­la kulut­ta­jan täy­dy tais­tel­la sen eteen. Sen kun vaan tekee päätök­siä kau­pas­sa omil­la rahoil­laan. Maat­alous toimii eri logi­ikalla. Osa ruoan hin­nas­ta tul­laan hake­maan viimekädessä väki­val­loin ja osa mak­se­taan vapaae­htois­es­ti kaupassa.

    Timo Ten­hunen:

    Nyky­su­un­taus tuki­a­siois­sa on nimeno­maan se, että ne pyritään tekemään niin, että ne EIVÄT vaikut­taisi tuotan­topäätök­si­in. Sinä olet vähän ajas­tasi jäl­jessä. Tukia mak­se­taan sen takia, että ruuan hin­ta lask­isi ja saatavu­us olisi taattu.

    No jos tuet eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, niin sil­loin ne eivät vaiku­ta hin­taan eikä saatavu­u­teen, vaan ne ovat tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta vil­jeli­jöille. (Kos­ka kysyn­tä ja tar­jon­ta määrit­tävät hin­nat, ja jos tuotan­topäätök­set eivät muu­tu, niin tar­jon­ta pysyy vakiona ja kos­ka kulut­ta­jien ruoanos­to­ha­lut tuskin muut­tuvat siitä, että hei­dän raho­jaan ei lapi­oi­da vil­jeli­jöille. Saatavu­uskin pysyy tietysti samana, jos tuotan­to ei muutu.)

    Kos­ka vil­jeli­jät eivät ole läh­eskään yhteiskun­nan huonoim­pio­saisia, niin en näe syytä mik­si mak­saisimme heille huvikseen, kun samat sum­mat voitaisi­in käyt­tää vaik­ka köy­hi­in lap­siper­heisi­in, sairaisi­in ja van­huk­si­in. (Tai mieluiten jät­tää ne niiden lail­lisille omis­ta­jille eli veronmaksajille.)

    Oon Juu­so Koposen kanssa täysin samaa mieltä kaikesta mitä hän kir­joit­ti. Myös tästä,

    Itse näk­isin kuitenkin, että val­tion tulee hoitaa ainakin yhtä merkit­tävää tehtävää, jot­ta markki­nat tuot­taisi­vat opti­maal­isia tulok­sia: huole­htia siitä, että taloudel­lisen toimin­nan ulkois­vaiku­tuk­set tule­vat hinnoiteltua.

    sil­lä ehdol­la, että kan­natan tätä ain­oas­taan sil­loin, kun val­tio pystyy tekemään tämän ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telun niin hyvin, että se aiheut­taa enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

    Näin ei ole läh­eskään aina, eli joskus on vaan parem­pi hyväksyä, että ulkois­vaiku­tuk­sien takia markki­nat eivät päädy opti­maaliseen lop­putu­lok­seen, mut­ta että val­tio ei pysty parempaan.

  141. 1000 lehmää nuorkar­joi­neen vaatii paljon muu­takin kuin tukea. Esim. pel­toa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saat­taapi olla, että kavereil­la ei ole näitä tiedos­sa kohtu­uhin­taan etelämpänä.
    Maid­on­tuotan­non pohjoinen tuki on kyl­lä tuotan­toon sidot­tua, mut­ta se on sidot­tu myös kiin­tiöi­hin eli tuotan­to pohjoises­sa ei saa kas­vaa. Jos joku aikoo lisätä tuotan­toka­p­a­siteet­tia pohjoisen alueel­la, niin pitää vas­taavasti löy­tyä lopet­ta­jia samal­la määrällä.

  142. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:52
    Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14
    “Muis­tet­ta­va myös ettei vil­japuolel­la ole mitään pohjoista tukea.”
    Tark­istatko asian vaik­ka maat­alouska­len­ter­ista tai tukiop­paas­ta je ker­rot sen jäl­keen onko sitä vai ei? Kiitos.
    P.S. Itse sanois­in että on mut­ta odot­te­len mie­lenki­in­nol­la mitä mieltä olet asiasta.”

    Mik­si et val­ista meitä tietämät­tömiä, alla mitä minä tiedän asi­as­ta, rehuvil­jan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688

  143. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:56
    Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 20:14
    “Mitä oikein intät, vielä ker­ran, pohjoinen tuki kor­vaa huonom­mista tuotan­to olo­suhteista johtu­vat korkeam­mat tuotan­to kustannukset.”

    Niin? Ja Mart­ti­lan mukaan tukiero on ylikom­pen­soi­va kos­ka sille ei löy­dy asi­apo­h­jaisia perustei­ta eli pohjoisen olo­suh­teet eivät ole niin paljon huonom­mat kuin tukiero täl­lä het­kel­lä? Mut­ta sinä pystyt osoit­ta­maan että se ei ole ylikom­pen­soi­va vaan löy­tyy asiaperusteet?”

    Voimakas kan­nan­ot­to Mart­ti­lal­ta, sil­lä ei kuitenkaan ole merk­i­tys­tä kun ei ole tietoa minkä takia lausun­to on annet­tu ja mis­sä yhteydessä.

  144. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 8:46
    Paal­im­ies kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 22:37
    “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 3.12.2009 kel­lo 18:18
    “Oli liian vaikeaa. Onko jokin syy, mik­si vil­jeli­jä ei nos­ta sen sikansa hin­taa? On tietenkin. Jos hän niin tek­isi, kaup­pa ostaisi sen sian muual­ta (vaik­ka sit­ten sieltä Venäjältä).”
    On syy, hin­nat ovat yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, jotenkin tun­tuu että Saarel­ma on ajas­ta jäl­jessä, jos­sakin laitok­ses­sa ehkä.””

    Mis­säköhän ihmeessä Paal­im­ies on elänyt koko EU-ajan? Sika­puolel­la ei hin­ta ole ollut mis­sään yhteiskun­nan kontrollissa,”

    “Kansalli­nen tuki vääristää” pere­htyy nyt miten EU säätelee hin­to­ja ja palaa sit­ten pal­stalle uudelleen.

  145. Paalimies:“Arturilla on nyt käsit­teet sekaisin, ruo­ka on nimeno­maan täl­lä het­kel­lä maail­man­markki­na hin­taista, voi kyl­lä olla ettei Art­turi käsitä tätä.”

    No, jos suo­ma­laisen vil­jan hin­ta on maail­man­markki­nahin­taista, niin eihän se leivän hin­ta mihinkään nousisi, vaik­ka maat­alouden tukem­i­nen lop­puisi. Mitä iloa siis suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle on maat­alous­tu­ista? Ne mak­sa­vat hänelle mil­jarde­ja veroina, mut­ta silti ruuan raa­ka-aine on saman­hin­taista kuin olisi maail­man­markki­noil­ta ostettaessa.

  146. Art­turille vielä vihon­vi­imeisen kerran:
    Tuet eivät ole vil­jeli­jöi­den kek­sim­iä tai päät­tämiä. Niistä ovat päät­täneet kulut­ta­jat. Hei­dän moti­iveis­taan en muu­ta tiedä, kuin että he halu­a­vat joka päivä jokapäiväisen leipän­sä mah­dol­lisim­man hal­val­la. Ja sen he ovat totis­es­ti saa­neet. Tukien ansio­ta tai ei. Joka tapauk­ses­sa ennen tukia tämä ei ollut itses­tään­selvyys. Eikä ole nytkään niis­sä mais­sa, jois­sa maat­alout­ta ei tue­ta. Har­ras­tan suku­tutkimus­ta. His­to­ri­an tun­te­mus tuo per­spek­ti­iviä asioi­hin. Aika mon­elle esi­van­hem­mal­leni on merkit­ty kuolin­syyk­si: kuoli nälkään.
    Mitkä ovat sin­un moti­ivisi täl­lä maat­alous­tukien vas­taisel­la ris­tiretkel­läsi? Mikä ala län­si­mais­sa toimii ilman sääte­lyä? Mik­si et kohdista tar­moasi näi­den sääte­ly­jen pois­tamiseen merkit­täväm­mil­lä aloil­la? Maat­alouden osu­us län­si­mais­sa on vain muu­ta­man has­sun pros­entin luokkaa kansantuotteesta.
    Maail­mas­sa on mai­ta, jois­sa ei maat­alout­ta tue­ta. Niis­sä mais­sa maat­alouden osu­us on usei­ta kym­meniä pros­ent­te­ja kansan­tuot­teesta. Ja maan­omis­ta­jat eivät ole pro­le­taare­ja niis­sä maisssa.

  147. Artturi:“samat sum­mat voitaisi­in käyt­tää vaik­ka köy­hi­in lap­siper­heisi­in, sairaisi­in ja van­huk­si­in. (Tai mieluiten jät­tää ne niiden lail­lisille omis­ta­jille eli veronmaksajille.)”

    Oletko­han nyt sotkenut kak­si asi­aa, eli sen, mitä lakien sin­un mielestäsi _pitäisi_ olla ja sen, mitä ne ovat? Edel­lisen mukaan vero­jen keräys saat­taisi ollakin laiton­ta, mut­ta jälkim­mäisessä ei ole mitään laiton­ta, joten ne veron­mak­sa­jat eivät ole niiden mak­samien­sa raho­jen suh­teen yhtään sen lail­lisem­pia omis­ta­jia kuin vaik­ka ne köy­hät lap­siper­heet, joille verote­tut rahat on annettu.

  148. Samuli Saarel­malle:

    Suomes­sa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huolto­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tarvike­tuotan­toa on pian kaputt.

    Kaiken elin­tarvike­huol­lon perus­ta on kasv­invil­je­ly (+kalas­tus), kotieläin­talous on kasvien jatkojalostusta. 

    Jos tulisi jokin kri­isi, vähen­net­täisi­in eläin­ten määrää heti. 

    Vil­ja on hel­posti varas­toita­va elin­tarvike, siinä on mei­dän elin­tarvike­huoltomme perus­ta kriisitilanteessa. 

    Mah­dol­lises­sa kri­isi­ti­lanteessa ei polka­ista elin­tarvike­tuotan­toa pystyyn tyhjästä, se täy­tyy olla jo valmiina.

    Täysin toinen jut­tu onkin sit­ten se, että mitä järkeä on ollut siirtää kotieläin­talous tun­dralle, kauas kulut­ta­jista huonoi­hin olo­suhteisi­in. Tämä on vaka­va vaara elintarvikehuollollemme.

  149. Timo Ten­hunen:

    Tuet eivät ole vil­jeli­jöi­den kek­sim­iä tai päättämiä.

    Vihon­vi­imeisen ker­ran: maat­aloustuet ovat huono idea riip­pumat­ta siitä ovatko ne vil­jeli­jöi­den, kepun, MTK:n, eduskun­nan vai kulut­ta­jien keksimiä.

    Jos ne eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, ne ovat tulon­si­ir­to viljelijöille.

    Jos ne vaikut­ta­vat tuotan­topäätök­si­in ne siirtävät tuotan­toa sille parem­min sopivil­ta alueil­ta sille huonom­min sopiville alueille.

    Samuli Saarel­ma: Jos maat­alous­tukien ain­oa oikeu­tus on tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta vil­jeli­jöille, niin yritin vaan osoit­taa, että sopi­vampiakin kohtei­ta tälle tulon­si­ir­rolle löy­tyy… (ja ok toi lailli­nen omis­ta­ja oli väärä sanaval­in­ta, olis pitäny sanoo alku­peräi­nen omistaja…)

  150. Suomes­sa kan­nat­taa maa­ta vil­jel­lä monista eri syistä, huolto­var­m­mu­den vuok­si maat­alout­ta ei kan­na­ta tässä laa­ju­udessa ylläpitää, mut­ta maat­aloudel­la on muitakin arvo­ja kuin huoltovarmuus.

    Maat­alous on osa kult­tuuriper­imää ja maaseudun yri­tys­toim­intaa, sil­lä on merk­i­tys­tä myös imagon, ympäristön ja esim. luon­non mon­imuo­toisu­u­den ylläpitäjänä, maat­alous on myös merkit­tävä osa muiden elinkeino­joen, kuten matkailu markkinointia.

  151. Saarelma:“No, jos suo­ma­laisen vil­jan hin­ta on maail­man­markki­nahin­taista, niin eihän se leivän hin­ta mihinkään nousisi, vaik­ka maat­alouden tukem­i­nen lop­puisi. Mitä iloa siis suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle on maat­alous­tu­ista? Ne mak­sa­vat hänelle mil­jarde­ja veroina, mut­ta silti ruuan raa­ka-aine on saman­hin­taista kuin olisi maail­man­markki­noil­ta ostettaessa.”

    Yrit­täkää nyt taju­ta, että maail­man­markki­nahin­ta ruuas­sa = tuet­tu ruuan hin­ta . Joka puolel­la maa­pal­loa teol­lis­tuneet val­tiot tuke­vat maat­alout­taan mon­en­laisil­la tuil­la. Niiden nim­i­tyk­set vai­htel­e­vat, mut­ta tukea maat­aloudelle yhtäkaikki.

    Joku pal­stal­la väit­ti myös , että ruuan hin­ta on korkea tuista huoli­mat­ta. Kuvitelka­a­pas tilanne, että tei­dän ruokaanne ei tuet­taisi vaan maa­jus­seille mak­set­taisi­in tuot­tamis­es­taan täysi hin­ta ilman tukia. Sen jäl­keen jalostus, kaup­pa ja kul­je­tus lisä­sivät siihen nykyiset kulun­sa ja kat­teen­sa . Mikä olisi ruuan hin­ta sil­loin kulut­ta­jan ruokapöydässä?

    Saarel­ma puhuu kestämät­tömistä tukim­il­jardeista, vähän suh­teel­lisu­u­den tajua kehi­in Samuli.

    Lehdis­sä on puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­sen tule­via tor­jun­takus­tan­nuk­sia suo­ma­laisille. On val­otet­tu niiden ole­van VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman ver­ran mitä maat­aloustuet kus­tan­ta­vat vuosit­tain suomalaisille. 

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa VAIN muu­tamia sato­ja euro­ja , mut­ta ruuan tuotan­nos­sa KESTÄMÄTTÖMÄT muu­tamia sato­ja euro­ja vuodessa.

  152. Art­turi, mik­si tuet ovat huono idea, vaik­ka tulok­set ovat kiistämät­tömät? Nälkää ei ole ja tuloista menee vain mur­to-osa ruokaan.

  153. Eemeli:“Suomessa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huolto­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tarvike­tuotan­toa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jol­la on omaa elin­tarvike­tuotan­toa. Käsit­tääk­seni _yhdenkään_ Afrikan maan nälän­hädän aikana kyseinen maa ei ole lopet­tanut elin­tarvikkei­den _vientiä_. Oma tuotan­to ei siis ole tur­van­nut sitä, että kaikille riit­täisi ruokaa. Vas­taavasti maail­mas­sa on paljonkin mai­ta, jot­ka eivät tuo­ta kaikkea tarvit­se­maansa ruokaa itse. Osa ei tuo­ta ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Mona­co tun­tuu tule­van hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa. 

    Suomikaan ei sen puoleen tuo­ta kaikkea syömään­sä ruokaa itse kuin ole maat­aloudessa tarvit­tavien asioiden (koneet, polt­toaineet, lan­noit­teet, jne.) suh­teen omavarainen. 

    Kuten itsekin kir­joitit, joitain ruo­ka-ainei­ta, kuten vil­jaa voidaan varas­toi­da. Näin jouluku­us­ta asi­aa kat­soen koko vil­jansaan­timme perus­tuukin varas­toin­nille seu­raa­van 10 kuukau­den ajan. Vas­ta sen kulut­tua on Suomen pel­loista odotet­tavis­sa vil­jaa ihmis­ten syötäväksi. 

    Voisiko joku ker­toa min­ulle, mikä estää laa­jen­ta­mas­ta tuo­ta varas­toin­tia pidem­mälle ajalle niin, että huolto­var­muutemme olisi tur­vat­tu ilman omaa maat­alout­takin? Maat­alouteen­han liit­tyy omat riskin­sä. Jos sat­tuu tule­maan hyvin kylmä ja sateinen kesä, voi sato jäädä pienek­si. Täl­laista vaaraa ei ole varas­toin­nis­sa. Siel­lä on se määrä vil­jaa, mikä on. 

    “Mah­dol­lises­sa kri­isi­ti­lanteessa ei polka­ista elin­tarvike­tuotan­toa pystyyn tyhjästä, se täy­tyy olla jo valmiina.”

    Ensin­näkin, tarvi­taanko tuo­ta omaa tuotan­toa? Edes siis jos puhutaan kri­isi­ti­lanteesta. Viime sodas­sakin vil­jaa saati­in ostet­tua ulkoa ja sen jäl­keen yhteytemme (sekä fyy­siset että poli­it­tiset) Euroop­paan ovat vain parantuneet. 

    Toisek­si, miten vaikeaa se oman tuotan­non tyhjästä pystyyn polka­isu oikein on? Jos pel­lot oli­si­vat met­sitet­ty, niin miten iso hom­ma olisi kaataa sieltä puut, kyn­tää pel­lot ja pan­na vil­ja kas­va­maan? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään high-tech tiede, kun ihmiskun­ta on sitä har­ras­tanut viimeiset 8000 vuot­ta. Tarvit­ta­vat koneet ja lan­noit­teet voidaan säilöä samal­la tavoin kuin armei­jakin varas­toi kalustoaan.

  154. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 17:33

    Eemeli:”Suomessa kan­nat­taa vil­jel­lä maa­ta vain huolto­var­muu­den takia, maa ilman omaa elin­tarvike­tuotan­toa on pian kaputt.”

    Onko? Entä maa, jol­la on omaa elin­tarvike­tuotan­toa. Käsit­tääk­seni _yhdenkään_ Afrikan maan nälän­hädän aikana kyseinen maa ei ole lopet­tanut elin­tarvikkei­den _vientiä_. Oma tuotan­to ei siis ole tur­van­nut sitä, että kaikille riit­täisi ruokaa. Vas­taavasti maail­mas­sa on paljonkin mai­ta, jot­ka eivät tuo­ta kaikkea tarvit­se­maansa ruokaa itse. Osa ei tuo­ta ruokaa lainkaan ja silti tulee hyvin toimeen. Esim. Mona­co tun­tuu tule­van hyvin toimeen ilman omaa tuotantoa.”

    Saarel­man jutut alkaa olla niin lennokkai­ta että aikalisä olisi nyt paikallaan.

  155. Samuli Saarel­ma näyt­tää ole­van täysin pihal­la faktoista. 

    Kri­isi­ti­lanteessa ei todel­lakaan maat­alout­ta polka­ista pystyyn tyhjästä, vält­tämät­tä ei kul­je­tuk­set toimisi eikä olisi paikkaa, mis­tä ruokaa saisi ostaa. Jokainen maa huole­htisi ensisi­jais­es­ti omas­ta väestöstään. 

    Jo öljyn saan­nin loppuminen/väheneminen saisi aikaan laa­jan nälän­hädän koko Euroopas­sa. Ei puhet­takaan mis­tään pallonraivauksista!

    Vain oma maat­alous pysty­isi takaa­maan jonkin­laisen mut­ta niukan elintarvikehuollon. 

    —————

    MTK aikoo kut­sua uuden EU-maat­alouskomis­saarin Suomeen.

    MTK halu­aa uuden maat­alouskomis­saarin ensi tilas­sa Suomeen. Roma­nialaikomis­saari Ciolok­selle MTK-her­rat aiko­vat esitel­lä Kain­u­un ja Koil­lis­maan maat­alout­ta!!!!!! …kas kun ei Utsjoen!

    Täm­möistä on MTK:n touhu nykyään, kun pimeim­män Kepu­lan­di­an isän­nät ovat miehit­täneet MTK:n. Puheen­jo­hta­jakin maid­on­tuot­ta­ja-har­rasteli­ja Lapista!

    Koh­ta var­maan maat­alous kiel­letään kokon­aan Etelä-Suomes­ta, tai ainakin nykyi­nen alasajo jatkuu entistä voimakkaampana. 

    Ja kun maataous­min­is­ter­itkin ovat kepu­ja, ei etelän maat­aloudel­la ole tulevaisuutta.

  156. Paal­im­ies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:29

    “Voimakas kan­nan­ot­to Mart­ti­lal­ta, sil­lä ei kuitenkaan ole merk­i­tys­tä kun ei ole tietoa minkä takia lausun­to on annet­tu ja mis­sä yhteydessä.”

    Lähde­vi­ite on Suomen Kuvale­hti SK 25–26 18.06.2009 ja Mart­ti­lan haas­tat­telu sekä jut­tu maat­aloud­es­ta yleen­sä sivuil­la 20–27.

    Ja sieltä suo­ra lain­aus: Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”, Mart­ti­la sanoo.

    Ja muu­ta­ma muu lain­aus samas­ta lehti­ju­tus­ta jos­sa siis haas­tatelti­in Mart­ti­laa ja käsitelti­in maat­alouden tilaa yleensäkin.

    “Ilman pohjoista tukea vauhti Poh­jan­maan maitotiloil­la olisi paljon verkkaisempaa.”

    “Maid­on pako­matkaa kohti pohjoista kiihdyt­tää polit­ti­ik­ka. Tai tarkem­min, se kuu­luisa tuki­ra­ja, joka kulkee…”

    “Hul­lunkuri­nen tilanne. Lyp­sykar­ja­ta katoa­vat Etelä-Suomes­ta, sieltä mis­sä maito kulute­taan ja mis­sä ovat suo­tu­isim­mat ilmas­to-olo­suh­teet. Suur­nave­tat taas keskit­tyvät Poh­jan­maalle, sinne mis­sä pel­to uhkaa loppua.”

    “Mart­ti­la leikkaisi jät­ti­navet­to­jen tuotan­to­tukea pohjoises­sa, jot­ta yrit­täjät eivät hakeu­tu­isi ark­tisille lev­eysasteille “vain tukien perässä”.

    “Mart­ti­lal­la, uuden pol­ven maat­alousekon­o­mistil­la, on silti haave. Ehkä jon­ain päivänä markki­nat ovat niin toimi­vat ja tuotan­to niin tehokas­ta, että maitoti­la saa tilin markki­noil­ta. “Jokaisen tuot­ta­jan toive on että tul­taisi­in toimeen ilman kansal­lisia tukia.”

    Mut­ta että tuol­laista, kan­nat­taa lukea koko jut­tu, aika lail­la samaa asi­apo­h­jaa on kuin itse olen tässä keskustelus­sa asial­lis­es­ti esille tuonut. Tukieron tuotan­toa siirtävästä vaiku­tuk­ses­ta ja kan­nat­tavu­useroista ja muista.

    Has­suin­ta tässä on mielestäni se että tukiero on täysin kansal­li­sista päätök­sistä kiin­ni. Pohjoinen tuki on täysin kansal­lis­es­ta bud­jetista mak­set­tavaa tukea jos­sa se kil­pailee varoista mm ter­vey­den­hoidon, van­hus­ten­hoidon, koulu­ruokailun jne jne kanssa. Tue­taanko 1.000 lehmän navet­taa Tornios­sa 1.300.000 eurol­la vuodessa vai mon­etko vaipat tuol­la rahal­la saisi vanhuksille? 

    Jos elinkeinon sisäl­lä asia päätetään niin päät­tävis­sä elimis­sä lie­nee aika paljon niitä jot­ka hyö­tyvät jär­jestelmästä itse. Tukiero siis pysyy ja para­nee. Mut­ta entä jos kulut­ta­japuoli eli he joil­la viime kädessä on suurin sanan­val­ta val­tion bud­jet­ti­in kansane­dus­ta­jien kaut­ta rupeaa kyse­lemään? Kysyvät että “Mik­si tuotan­to siir­retään tuen varaan korkeampi­en kus­tan­nuk­sien alueelle?” ja vielä kansal­lisen bud­jetin verovaroil­la tuke­mal­la jon­ka tuen seu­rauk­se­na sit­ten tuotet­tavien tuot­tei­den tuotan­tokus­tan­nuk­set, rahtikus­tan­nuk­set jne jne ovat korkeam­mat ja tuot­teet näin ollen kalli­impia kuin muuten oli­si­vat. Mak­se­taan siis ylimääräistä tukea siitä että jatkos­sa voidaan ostaa tuot­teet kaupoista entistä kalli­im­mal­la. Jos tuol­laisia kysymyk­siä ja tuen järkevyyt­tä kyse­lee riit­tävän moni ja välit­tää asi­as­ta niin tilanne voi muuttua.

    Mut­ta että tämän­hetki­nen tukiero on ylikom­pen­soi­va ja sen seu­rauk­set ovat aika selkeästi näkyvis­sä mitä on tapah­tu­mas­sa. Jotain olisi tehtävä nyt, koh­ta on myöhäistä. Ja oikeas­t­aan ain­oa nyt tehtävis­sä ole­va asia EUn alaisu­udessa on leika­ta pohjoista kansal­lista tukea.

  157. Ten­hunen Timo kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:02

    “1000 lehmää nuorkar­joi­neen vaatii paljon muu­takin kuin tukea. Esim. pel­toa n. 2000 ha ja työvoimaa. Saat­taapi olla, että kavereil­la ei ole näitä tiedos­sa kohtu­uhin­taan etelämpänä.
    Maid­on­tuotan­non pohjoinen tuki on kyl­lä tuotan­toon sidot­tua, mut­ta se on sidot­tu myös kiin­tiöi­hin eli tuotan­to pohjoises­sa ei saa kas­vaa. Jos joku aikoo lisätä tuotan­toka­p­a­siteet­tia pohjoisen alueel­la, niin pitää vas­taavasti löy­tyä lopet­ta­jia samal­la määrällä.”

    Ei ihan näin. Ensin­näkin hiehot voidaan kas­vat­taa muual­la mitä jo täl­lä het­kel­lä suuret yksiköt paljon tekevät, niitä ei ole pakko kas­vat­taa siinä lyp­sykoneen vier­essä. Ja toisek­si pel­lon tarve ei ole läh­eskään tuo, 500 hehtaar­il­la pär­jätään, sen ver­ran on olta­va nur­mi­alaa. No ok, lan­nan­levi­tysala niin 1.000 hehtaari. Etelässä tuol­lainen ala olisi help­po saa­da aika pienen ympyrän sisältä sopimuk­sil­la kasv­invil­je­lytilo­jen kanssa, pel­toa ei suinkaan olisi pakko ostaa ja etäisyy­det oli­si­vat lyhyet. Vil­ja voidaan ostaa muual­ta. Näin siis etelässä jos maid­on­tuotan­non kan­nat­tavu­us seinien sisäl­lä olisi parem­pi mut­ta kun ei ole.

    Ja noista kiin­tiöistä. MTK yrit­tää saa­da koko­ra­joituk­sen nave­toille juurikin ilmeis­es­ti estääk­seen tuol­laiset jät­tiyk­siköt juurikin pohjoises­sa. Ja syykin on mielestäni aika selvä, halu­taan pitää nuo edut niil­lä joil­la ne nyt on. Ja nuo kiin­tiöt ja tukiku­viot menevät niin että EU määrää mak­simin minkä eri alueil­la saadaan mak­saa. Eli mon­elleko litralle tukea voidaan mak­saa. Jos litro­ja tulee enem­män niin siin ä on kak­si hait­ta­puol­ta. Ensin­näkin kaikkien litratu­ki piene­nee kun litro­ja tulee enem­män jaka­maan niitä mak­simi­ra­ho­ja. Ja toisek­si niin saat­taapi siinä EUn piiris­säkin joku ruve­ta kyse­lemään kun tämän pohjoisen 142-tuen on tarkoi­tus olla tuotan­toa säi­lyt­tävää eikä se saa lisätä tuotan­toa. Niin siinä EUn tyh­mem­mätkin päät­täjät alaka­vat taju­ta että pohjoinen tuki on ylikom­pen­soivaa jos tuol­laiset jät­ti­nave­tat sen tuen varas­sa alka­vat lisätä pohjoista tuotan­toa samal­la kun etelässä tuotan­to las­kee. Että sel­l­ainen kehi­tys olisi nykytilo­jen kannal­ta taloudel­lis­es­ti huono ja sen lisäk­si poli­it­tis­es­ti vaar­al­lista kehitystä.

  158. Paal­im­ies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:25

    “Mik­si et val­ista meitä tietämät­tömiä, alla mitä minä tiedän asi­as­ta, rehuvil­jan tuet, vehnä nyt ei oikein käy tähän vertailuun.

    A B C1 C2 C3 C4
    695 697 617 621 637 688″

    Nuo sum­mat kun “avaat” niin c‑alueen sum­mat sisältävät 30 euroa kansal­lista tukea joka on ilmeis­es­ti tuol­lainen kuin “C1-C4-alueil­la mak­se­taan kansal­lista pohjoista tukea, joka sisältää C2-C4-alueil­la kasviko­htaisen tuen lisäk­si yleisen pohjoisen hehtaarituen.”

    Että onko sitä pohjoista tukea kasvipuolel­la vai ei?

  159. Lapin mies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 15:44

    “Suomes­sa kan­nat­taa maa­ta vil­jel­lä monista eri syistä, huolto­var­m­mu­den vuok­si maat­alout­ta ei kan­na­ta tässä laa­ju­udessa ylläpitää, mut­ta maat­aloudel­la on muitakin arvo­ja kuin huoltovarmuus.

    Maat­alous on osa kult­tuuriper­imää ja maaseudun yri­tys­toim­intaa, sil­lä on merk­i­tys­tä myös imagon, ympäristön ja esim. luon­non mon­imuo­toisu­u­den ylläpitäjänä, maat­alous on myös merkit­tävä osa muiden elinkeino­joen, kuten matkailu markkinointia.”

    Kyse­hän onkin siitä että mis­sä osas­sa maa­ta mis­säkin laa­ju­udessa ja kuin­ka paljon verovaro­ja kansal­lis­es­ta bud­jetista ter­vey­den­huol­lon sijas­ta laite­taan kansal­liseen maat­alous­tu­keen eli mitä se maat­alous saa maksaa.

  160. Paal­im­ies kir­joit­ti 4.12.2009 kel­lo 10:32

    ““Kansalli­nen tuki vääristää” pere­htyy nyt miten EU säätelee hin­to­ja ja palaa sit­ten pal­stalle uudelleen.”

    Esimerkik­si sika­puolel­la? Ei mitenkään? Sika­puol­ta ei muual­la kuin tääl­lä juurikaan tue­ta suo­raan. Ja hin­ta vai­htelee kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Tar­jon­taa lisää => hin­ta las­kee. Kyl­lä siel­lä tämä van­ha kun­non sikasyk­li toimii.

    Vil­japuolel­la? Sen ver­ran että on inter­ven­tio joka määrää taval­laan min­im­i­hin­nan. Mut­ta kun tässä vil­jan hin­ta nousi het­kek­si korkeuk­si­in niin eihän EU sitä yhtään mitenkään pystynyt säätelemään. Hin­ta nousi EUn toimen­piteistä huoli­mat­ta. Ja nousee jatkos­sakin jos vil­jas­ta taas tulee pula, EU voi tietysti koit­taa saa­da lisää pel­toa vil­je­lyyn ja estää sen pulan.

    Ja maitop­uolel­la kiin­tiöil­lä kuten jo totesinkin. Oliko vielä jotakin muu­ta joka pitäisi tietää?

  161. Tornioon navet­taa suun­nit­tel­e­vat ovat itse puhuneet 1000 ha:n pel­to­tarpeesta. Ehkä hei­dän suun­nitel­mansa ovat sit­tenkin pienem­mät kuin, mitä lehmäluku sinän­sä antaisi aiheen olet­taa. Eli lehmämäärä ei enää ker­rokaan koko totu­ut­ta yri­tyk­sen koosta.
    1000 hehtaaria läheltä omaan käyt­töön on kyl­lä haastelli­nen tehtävä mis­sä tahansa. Mut­ta etelässä se on mah­do­ton tehtävä, kos­ka tar­jon­taa ei ole. Hin­talu­ok­ka on etelän markki­nahin­noil­la 10 milj. euroa ja Lapis­sa 1–2 milj. euroa. Han­kki­iko sen sit­ten osta­mal­la, vuokraa­mal­la tai muil­la sopimuk­sil­la on sama asia, sil­lä kus­tan­nus­vaiku­tus on sama.

  162. Ilpo Per­naa:

    Yrit­täkää nyt taju­ta, että maail­man­markki­nahin­ta ruuas­sa = tuet­tu ruuan hinta .

    Ei kai tätä nyt kukaan kiistä. Suomen mak­samil­la tuil­la tähän hin­taan ei ole mitään vaiku­tus­ta, joten niiden mak­sami­nen voidaan lopet­taa. (varsinkin, jos ne eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in…) Se, että muut val­tiot tuke­vat ruoan tuotan­toa on syy olla tuke­mat­ta omaa tuotan­toa. Ei syy tukea sitä.

    Mikä olisi ruuan hin­ta sil­loin kulut­ta­jan ruokapöydässä?

    Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hin­ta Suomes­sa on sama kuin maail­man­markki­nahin­ta. (Kos­ka tuot­ta­jat voivat ostaa raa­ka-aineen­sa maail­man­markki­noil­ta sen sijaan, että osta­vat sen suo­ma­laisil­ta vil­jeli­jöiltä.) Sen lisäk­si veron­mak­sajil­ta säästyy maat­alous­tuki­in menevät rahat.

    Siis ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa VAIN muu­tamia sato­ja euro­ja , mut­ta ruuan tuotan­nos­sa KESTÄMÄTTÖMÄT muu­tamia sato­ja euro­ja vuodessa.

    Kan­nat­taa ajatel­la tätä panos-hyö­ty suh­teen kaut­ta. Kun maat­aloustuet aiheut­ta­vat akti­ivis­es­ti hait­taa, niin joka iki­nen euro, joka niihin käytetään pitäisi jät­tää käyt­tämät­tä. Use­at ihmiset usko­vat (ja use­at tiedemiehet väit­tävät tietävän­sä), että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta on oikeasti hyötyä.

    Timo Ten­hunen:

    Art­turi, mik­si tuet ovat huono idea, vaik­ka tulok­set ovat kiistämät­tömät? Nälkää ei ole ja tuloista menee vain mur­to-osa ruokaan.

    Kos­ka nämä tulok­set eivät ole tukien aiheut­tamia. Yleinen vauras­tu­mi­nen (työn tuot­tavu­u­den nousu) on syypää siihen, että vain mur­to-osa tuloista menee ruokaan ja että ihmisil­lä riit­tää rahaa ruokaan yllin kyllin.

    Jos ker­ta tuet eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, niin ilman tukia ruokaa tuotet­taisi­in ihan yhtä paljon ja kos­ka kysyn­tä ja tar­jon­ta määräävät hin­nan, hin­ta olisi sama. Ruo­ka mak­saisi kau­pas­sa siis yhtä paljon, mut­ta veron­mak­sajien rahat säästyisivät.

    Kuten Samuli Saarel­ma jo huo­maut­ti, maail­mas­sa on run­saasti mai­ta, jois­sa ei ole maat­alout­ta, jos­sa ihmiset käyt­tävät vain mur­to-osan rahas­taan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Sin­ga­pore ja Hong Kong)

  163. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 10:33

    “1000 hehtaaria läheltä omaan käyt­töön on kyl­lä haastelli­nen tehtävä mis­sä tahansa. Mut­ta etelässä se on mah­do­ton tehtävä, kos­ka tar­jon­taa ei ole. Hin­talu­ok­ka on etelän markki­nahin­noil­la 10 milj. euroa ja Lapis­sa 1–2 milj. euroa. Han­kki­iko sen sit­ten osta­mal­la, vuokraa­mal­la tai muil­la sopimuk­sil­la on sama asia, sil­lä kus­tan­nus­vaiku­tus on sama.”

    Nyt on vähän näköala­ton­ta tuo touhusi? Mik­si sinä sen pel­lon ostaisit tai vuokraisit, sadosta­han sinä olet kiin­nos­tunut ja lan­nan­levi­tysalas­ta? Ja keinoista riip­puen kus­tan­nus­vaiku­tus ei todel­lakaan ole sama! Päin­vas­toin, erot ovat merkittäviä! 

    Tiedän sika­puolen yri­tys­ryp­pään jos­sa omaa pel­toa on parikym­men­tä hehtaaria mut­ta siko­ja ilmeis­es­ti yli viisi tuhat­ta. Se on pitkälti jär­jeste­lykysymys. Esimerkik­si kun sika­puol­ta ajatel­laan niin tuol­lainen suuri yksikkö pyörii taloudel­lis­es­ti toden­näköisem­min paljon kan­nat­tavam­min osta­mal­la vil­jan lähistön kasv­invil­je­lytiloil­ta ja levit­tämäl­lä lan­nan sopimuk­sil­la niille pel­loille. Esimerkik­si tänä vuon­na kun vil­jan hin­nat alhaiset niin toden­näköis­es­ti ostovil­ja on ollut halvem­paa kuin oman vil­jan tuotan­tokus­tan­nus omil­la tai vuokrapelloille. 

    Vaatii tietysti yhteistyökykyä ja yhteistyö­taito­ja mut­ta tääl­lä on paljon kasv­invil­je­lytilo­ja jot­ka ovat esimerkik­si halukkai­ta vas­taan­ot­ta­maan lan­taa eli lan­noitet­ta. Eli se on jär­jeste­lykysymys miten hom­mat hoidetaan. 

    Tiedän myös lyp­sykar­jatilo­ja joil­la ei juurikaan ole omaa pel­toa ja lehmiä kuitenkin 3‑numeroinen luku ja hom­ma pelaa sopimuk­sil­la. Tääl­lä etelässä vil­jeli­jät ovat yhteistyökyky­isiä eikä kaikkea ole pakko olla aina itsel­lä, sitä jokaista peltohehtaaria. 

    Ja 1000 hehtaaria läheltä niin tiedän tilan joka ostaa joka syksy vil­jaa noin 800 hehtaarin alal­ta eivätkä kul­je­tus­matkat siinä vielä kovin pitkik­si muo­dos­tu. Etelässä kun on iso­ja pel­toaukei­ta niin sitä alaa ker­tyy lyhy­il­läkin kuljetusmatkoilla. 

    Ajat­tele asi­aa että 1km * 1km = 100 hehtaaria etelässä on hyvinkin tuol­laisia pel­toaukei­ta ja isom­piakin. Että ei sitä vält­tämät­tä niin kovin kaukaa tarvitse sitä pel­toa etsiä kun 10km * 10km on jo 10.000 hehtaaria? Tietysti jos pel­tolohkot ovat pieniä ja hajal­laan met­säsaarekkeit­ten välis­sä kuten pohjoises­sa niin tehtävä voi olla haas­teelli­nen mut­ta etelässä kun pin­ta-alas­ta aika iso osa on sitä pel­toa niin asia on ihan toinen.

  164. Art­turi ja Saarel­ma eivät näe met­sää puil­ta. Maat­alous ei ole mikään erilli­nen saareke talouselämässä. Työn tuo­tavu­us ei voi nous­ta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan han­kkimiseen. Esim. Inti­as­sa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roo­sevelt aikoinaan, kun aloit­ti mas­si­ivisen maat­alouso­hjel­mansa New Dealin.
    Kau­palli­nen ruuan tuot­ta­mi­nen lop­puisi kokon­aan, jos kaikkial­la lopetet­taisi­in ruuan­tuotan­non sään­te­ly (Lähde: Art­turi toises­sa säi­keessä, kun hän las­ki tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta ilman tukia). Sil­loin joudut­taisi­in palaa­maan tuo­hon oma­toimiseen ruuan­hank­in­taan, joka veisi ihmis­ten työa­jas­ta tuon yleisen 60 %.
    Sin­ga­pores­ta ja Hong Kongista tulisi mah­ta­va pako­lais­tul­va, jos ruokaa ei olisi saatavil­la kau­pas­ta. Nyt he pär­jäävät hyvin muiden maid­en veron­mak­sajien rahoilla.

  165. “Kuten Samuli Saarel­ma jo huo­maut­ti, maail­mas­sa on run­saasti mai­ta, jois­sa ei ole maat­alout­ta, jos­sa ihmiset käyt­tävät vain mur­to-osan rahas­taan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Sin­ga­pore ja Hong Kong)

    Art­turin väit­teet alka­vat oll niin lennokkai­ta ettei niihin voi enää oikein vas­tata­ta, esimerkkeinä maini­tuis­sa mais­sa elin­tarvikkeet ovat hyvin kalli­ita, hin­nat moninker­taisia Suo­ma­laisen kulut­ta­jan mak­sami­in ver­rat­tuna, eikö Art­turi ollenkaan tark­ista mitä kirjoittaa.

  166. Suurin jär­jet­tömyys suo­ma­laises­sa elin­tarvike­tuotan­nos­sa on se, että siihen on sotket­tu alue­poli­ti­ik­ka hyvin vah­vasti mukaan.

    Ajatelka­a­pa, mitä esim. mak­saa yhteiskun­nalle MTK:n puheen­jo­hta­jan lap­pi­lais­es­ta nave­tas­ta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansal­lisia tukia yli 100 000 e !!!!!!

    Isän­tä ja emän­tä käyvät tilan ulkop­uolel­la töis­sä ja vierastyövoima tekee tilan työt.

    Onko suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan asia kus­tan­taa täm­möi­nen har­ras­tus­toim­inta “raukoil­la rajoilla”??

  167. Kansal­liselle tuelle sen­ver­ran, että kasvipuolel­la tuil­la ei tukialuei­den välil­lä ole mitään oleel­lista merkitystä.

    Art­turille kom­ment­ti, ei Suo­ma­lainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us jatku, jos raa­ka-aineet tulee ulko­mail­ta, sama­han se on tuo­da valmi­ita tuot­tei­ta, kos­ka niitähän saisi mur­to-osal­la nyky­hin­noista esim. Balt­t­ian maista, tosin tämä saat­taa kyl­lä tapah­tua vaik­ka mak­samme tukia, jon­ain päivänä.

    Eemeli voisi lopet­taa sen MTK:n vas­taisen ristiretkensä.

  168. “Kuten Samuli Saarel­ma jo huo­maut­ti, maail­mas­sa on run­saasti mai­ta, jois­sa ei ole maat­alout­ta, jos­sa ihmiset käyt­tävät vain mur­to-osan rahas­taan ruokaan, eivätkä he näe nälkää. (Esim. Sin­ga­pore ja Hong Kong)

    Tähän vielä kom­men­toisin, että Hong Kong ja Sin­ga­pore esimerkkinä maista, joil­la ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa on aika absur­di, mis­sähän täm­möiset lil­liput­ti kaupunki­val­tiot oikein omaa maat­alous­tuotan­toa pyörit­täi­sivät, kun eihän niil­lä ole vapaa­ta maa­ta aari­akaan hal­lus­sa, kaik­ki vapaat alueet on kaavoitet­tu ton­teik­si ja rakennettu.

  169. Artturi:“Sama kuin nykyäänkin, jos ruoan hin­ta Suomes­sa on sama kuin maail­man­markki­nahin­ta. (Kos­ka tuot­ta­jat voivat ostaa raa­ka-aineen­sa maail­man­markki­noil­ta sen sijaan, että osta­vat sen suo­ma­laisil­ta vil­jeli­jöiltä.) Sen lisäk­si veron­mak­sajil­ta säästyy maat­alous­tuki­in menevät rahat.”

    Väärin,väärin,väärin: Art­turi ei halua ymmärtää, että maail­man­markki­nahin­ta ruuas­sa on yhtäkuin tuet­tu ruuan hin­ta. Jos tuki pois­te­taan niin ruuan hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suomes­sa kuin koko maailmassa.

    Veron­mak­sajil­ta ei koskaan säästy maat­alous­tuki­in menevä raha tässä jär­jestelmässä (CAP). Vaik­ka Suomes­sa ei olisi omaa maat­alout­ta , niin me mak­samme maat­aloustuet EU:iin. Emme kuitenkaan saisi mitää takaisin mak­samis­tamme rahoista kos­ka oma tuotan­to puuttuu.

    Teo­reet­tiset maail­man­markki­nahin­nat (lain­aus)

    OECD:n käyt­tämä PSE eli Pro­duc­er Sup­port Esti­mate ei ole koko totu­us maat­alous­tu­ista. Monien asiantun­ti­joiden mielestä se antaa oikean suun­taisen, mut­ta vajavaisen kuvan tuista. Esimerkik­si vien­tituet eivät näy PSE:ssä.
    — Maail­man­markki­nahin­ta, johon tuet­tu­ja hin­to­ja ver­rataan, on usein hyvin hypo­teet­ti­nen käsite. Esimerkik­si maid­ol­la ei ole kun­nol­lista maail­man­markki­nahin­taa, kos­ka sitä ei voi­da edullis­es­ti kul­jet­taa pitk­iä matko­ja. Muis­sakin tuot­teis­sa maail­man­markki­nahin­ta muo­dos­tuu usein yli­jäämä­tuot­teista, jot­ka dumpataan markki­noille jonkin tuen avul­la, ker­too tutkimus­pääl­likkö Simo Tiainen MTK:sta.

    USA:n maat­aloustuet nou­se­vat kaudel­la 2008 — 2013:

    http://www.trumetari.fi/File/Kongressi_USAn_maatalouslaista_MT_09062008.pdf

    Tiivis­telmä:

    http://ec.europa.eu/agriculture/publi/map/01_09.pdf

    Suuret bulkki­tuot­ta­jat , kuten USA, ovat vaa­ti­mas­sa muul­ta maail­mal­ta tukien ja tul­lien pois­toa. Itse he eivät tue maataloustuotantoaan ?

    Art­turi :“Kun maat­aloustuet aiheut­ta­vat akti­ivis­es­ti hait­taa, niin joka iki­nen euro, joka niihin käytetään pitäisi jät­tää käyttämättä.”

    Mitä hait­taa ? Sehän on kulut­ta­jan etu kun maat­alout­ta tue­taan. Tuot­ta­ja ei hyödy tuista mitenkään.

  170. “eemeli kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 15:43
    Suurin jär­jet­tömyys suo­ma­laises­sa elin­tarvike­tuotan­nos­sa on se, että siihen on sotket­tu alue­poli­ti­ik­ka hyvin vah­vasti mukaan.

    Ajatelka­a­pa, mitä esim. mak­saa yhteiskun­nalle MTK:n puheen­jo­hta­jan lap­pi­lais­es­ta nave­tas­ta lähtevä maito: 80 lehmää, EU-tukia 42 000 e ja kansal­lisia tukia yli 100 000 e !!!!!!”

    Eemeli las­kee vain menop­uol­ta, voisit laske myös tulo­ja, maat­alouskin mak­saa vero­ja ja työl­listää ja tulee niitä tuot­teitakin maitoa ja lihaa maitoti­lal­ta ei niitä mis­tään ilmaisek­si saa. Huolto­var­muudelle ei Eemeli var­maan laske hin­taa eikä maan asut­tuna pitämiseen, maise­mas­ta nyt puhumattakaan.

  171. Jos rehuntuotan­to ja lan­ta hoide­taan sopimuk­sil­la, niin sil­loin jää pel­totuet sopimuskumpaneille. Ja koko ajan­han tukia siir­retään pel­toon, joten ainakaan paran­nus­ta ei ole odotet­tavis­sa. Eli kus­tan­nus­vaiku­tus tulee tätä kaut­ta. Tietysti jos joku toimit­taa rehut ja vie lan­nat men­nessään lan­ta­pal­ka­lla, niin hom­ma voi joten­sakin toimi­akin. Näin kai Pälkäneel­läkin ajatelti­in tehdä, kun 25 hehtaar­ille laitet­ti­in 300 lehmää ja nuorkar­ja. Taisi toimia vuoden.

  172. Ilpo Pernaa:“Joka puolel­la maa­pal­loa teol­lis­tuneet val­tiot tuke­vat maat­alout­taan mon­en­laisil­la tuilla.”

    Sit­ten tuke­vat. Sen parem­pi vain meille, jos muut ovat valmi­it mak­samaan osan mei­dän ruokamme hin­nas­ta. Tämä keskustelu (tai ennem­minkin pari aiem­paa Soin­in­vaaran aloi­tus­ta) kos­kee kuitenkin sitä, kan­nat­taako Suomen tukea maataloutta. 

    Lisäk­si voisi tuo­da tähän sen ulot­tuvu­u­den, että on varsin väärin kehi­tys­mai­ta kohtaan, että rikkaiden maid­en tuki­ais­ten vuok­si niiden on erit­täin vaikea kil­pail­la sil­lä ain­oal­la asial­la, jos­sa niil­lä on suh­teelli­nen etu, eli maataloustuotannossa.

    “Lehdis­sä on puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­sen tule­via tor­jun­takus­tan­nuk­sia suo­ma­laisille. On val­otet­tu niiden ole­van VAIN MUUTAMIA SATOJA EUROJA PER VUOSI PER ASUKAS. Eli saman ver­ran mitä maat­aloustuet kus­tan­ta­vat vuosit­tain suomalaisille.”

    Niin? Ei rahaa kan­na­ta ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taankaan kaataa, jos muu­tok­sen hait­ta ei olisi suurem­pi kuin sen estämiseen tarvit­ta­va rahamäärä. 

    Mut­ta mitä tämä ilmas­to­muu­tos tähän edes liit­tyy? Maat­aloudessa ei edes tarvitse tuo­ta hyö­ty­suhdet­ta arvail­la, kos­ka tiedämme sen varsin hyvin. Suo­ma­lainen maat­alous ei tuo­ta lisäar­voa. Ja mis­sään tapauk­ses­sa siitä ei syn­ny ulkoishyö­tyjä, jot­ka pitäisi maat­alous­tuot­ta­jille kor­va­ta. Ennem­minkin ulkoishyö­ty­jen sui­h­teen maat­alous on negati­ivi­nen saatut­tamisen­sa (kasvi­huonepäästöt, vesistö­jen rehevöi­tymi­nen, tuho­lais­myrkyt) vuok­si. Ain­oa posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, joka on tois­taisek­si mainit­tu, on maisemahyö­ty (jotkut tykkää kat­sel­la pel­tomaise­maa ennem­min kuin metsiä). 

    Itse en ainakaan pidä tätä eri­tyisen korke­as­sa arvos­sa. Min­ulle havumet­sä on se, miltä Suomen maise­man kuu­lu­un näyt­tää, mut­ta hyväksyn, että tämä on täysin sub­jek­ti­ivi­nen näke­mys ja joku voi olla tois­takin mieltä.

  173. “Timo Ten­hunen kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 14:34

    Art­turi ja Saarel­ma eivät näe met­sää puil­ta. Maat­alous ei ole mikään erilli­nen saareke talouselämässä. Työn tuo­tavu­us ei voi nous­ta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan han­kkimiseen. Esim. Inti­as­sa tuo on 60 %. Tämän tajusi jo F.D. Roo­sevelt aikoinaan, kun aloit­ti mas­si­ivisen maat­alouso­hjel­mansa New Dealin.
    Kau­palli­nen ruuan tuot­ta­mi­nen lop­puisi kokon­aan, jos kaikkial­la lopetet­taisi­in ruuan­tuotan­non sääntely”

    Ten­hunen on asian ytimessä, toisek­seen omien lasku­jeni mukaan koti­mainen maat­alous tuo kansan­talouteen yli kymme­nen mil­jardin tulot ker­ran­nais vaiku­tuksi­neen, siis joka vuosi se mil­tei yhtä paljon kuin tämän het­ki­nen met­sä­te­ol­lisu­u­den vien­ti­t­u­lot. Pohjoinen tuki alkaa vaikut­ta­maa kahvi­ra­hal­ta ja vieläpä eräät vaa­ti­vat vakaval­la naa­mal­la koko oman maat­alouden lopet­tamista, halu­aisin nähdä ne laskel­mat mil­lä näin kan­nat­taisi menetellä.

  174. Ilpo:“Jos tuki pois­te­taan niin ruuan hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suomes­sa kuin koko maailmassa.”

    Haloo, ei Suomel­la nyt noin suur­ta vaiku­tus­ta maail­maan ole. Et kai vakavis­sasi väitä, että ruuan hin­ta maail­man­markki­noil­la on kiin­ni siitä, minkälaisia tukia alle 0.1% maail­man väestöstä vas­taa­va Suo­mi omille maanvil­jeli­jöilleen maksaa?

  175. Lapin mies:“Tähän vielä kom­men­toisin, että Hong Kong ja Sin­ga­pore esimerkkinä maista, joil­la ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa on aika absur­di, mis­sähän täm­möiset lil­liput­ti kaupunki­val­tiot oikein omaa maat­alous­tuotan­toa pyörittäisivät,”

    Mitä tuol­la on väliä? Kum­mas­sakin väk­iluku on Suomen tasoa (Hong Kong 7milj., Sin­ga­pore 5milj.) ja molem­mat tule­vat toimeen hyvin ilman omaa maat­alous­tuotan­toa. Jos se on noille mah­dol­lista, mik­si se olisi mah­do­ton­ta Suomelle vain sen vuok­si, että Suomel­la on enem­män lääniä?

  176. Paal­im­ies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 19:40

    “Eemeli las­kee vain menop­uol­ta, voisit laske myös tulo­ja, maat­alouskin mak­saa vero­ja ja työl­listää ja tulee niitä tuot­teitakin maitoa ja lihaa maitoti­lal­ta ei niitä mis­tään ilmaisek­si saa.”

    Yleis­es­ti voinee sanoa että maatiloille on mon­esti sel­l­ainen tilanne että tukia mak­se­taan tiloille enem­män kuin on verotet­ta­va tulo? Tai miten sen parem­min ilmai­sisi, maati­lan tulok­sek­si jos­ta sit­ten verot mak­se­taan niin jää yleen­sä korkein­taan tuet. Jos siis tila saa tukia 30.000 euroa niin verotet­ta­va tulo on 30.000 euroa ja siitä sit­ten mak­se­taan verot jonkun pros­entin mukaan vaik­ka 12.000 euroa. Näin eivät ne tuet ainakaan vero­tu­loik­si real­isoidu että suo­raan takaisin tulisivat?

    Ok. Las­ke­taan tulop­uol­ta. Verovaroista siis Mart­ti­laa tue­taan 100.000 eurol­la. Jos on kak­si täyspäiväistä työn­tek­i­jää niin hei­dän palkkansa noin 80.000 euroa sosi­aa­liku­luineen jos­ta he mak­sa­vat veroa luokkaa 20.000 euroa? Paljonko palau­tuu veroina val­ti­olle? Mart­ti­la mak­saa tietysti omista tulois­taan veroa mut­ta niistä jot­ka tule­vat tilan ulkop­uolelta niin mak­saisi vaik­ka ei annet­taisi sent­tiäkään tukea. Että eivät ne tuol­lakaan veroina takaisin tule? Ja jos ajatel­laan että tuotet­ta saadaan niin kun Mart­ti­lalle mak­se­taan kansal­lisia tukia 100.000 euroa niin sil­lä kulut­ta­ja saa maitoa noin 800.000 litraa. Vas­taaval­la tuk­isum­mal­la ab-alueel­la kulut­ta­ja saa maitoa noin 3.300.000 litraa eli 4‑kertaisen määrän. Tosin tiedä että kuin­ka kauan saa kun kan­nat­tavu­us on ab-alueel­la kovasti huono mut­ta saa niin kauan kuin saa. Mut­ta että kulut­ta­jan kannal­ta panos-tuo­tos ‑suhde heikke­nee kovasti pohjoiseen päin men­täessä? Että mitä rahal­la saa sitä tuotetta?

  177. Samulille pari kom­ment­tia, ensik­si ruuan hin­nas­ta, jos koti­mainen tuotan­to lop­puu, niin ruuan­hin­ta ei ehkä välit­tömästi nouse, mut­ta se alkaa paljon rajum­min vai­hdel­la, kos­ka raa­ka-ainei­den hin­nat vai­htelee varsin rajusti maail­mal­la ihan vuo­de­naiko­jen mukaan, oma tuotan­to tasoit­taa tätä vai­htelua, lihatuot­teis­sa vai­htelu on suurimpia.
    Kun maail­mal­la esim. sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua parin kuukau­den sisäl­lä, niin Suomes­sa ei tapah­du mitään, kos­ka kaik­ki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.

    Sit­ten mitä tulee Hongkongi­in, niin ei tom­mo­nen kaupun­ki val­tio, joka ei ole edes itsenäi­nen val­tio vaan yksi kiinan maakun­nista ja vapaakaup­pa alueista, käy esimerkik­si mihinkään, sin­nehän vir­taa Kiinas­ta kaik­ki elintarvikkeet.

    Suo­mi elää EU:n sisäl­lä ja on sen tul­lipoli­ti­ikan alainen, eli ver­tail­uryh­mänä pitää olla samal­la talousalueel­la elävät valtiot.
    Kun ker­ran Suo­mi mak­saa arvon­lisävero­ker­tymästä noin puo­let EU kas­saan ja on saman maat­alous­poli­ti­ikan alainen, niin kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näistä mak­su­ista oman maat­alouden kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.

  178. Paaimies kir­joit­ti:

    ““Eemeli las­kee vain menop­uol­ta, voisit laske myös tulo­ja, maat­alouskin mak­saa vero­ja ja työl­listää ja tulee niitä tuot­teitakin maitoa ja lihaa maitoti­lal­ta ei niitä mis­tään ilmaisek­si saa. Huolto­var­muudelle ei Eemeli var­maan laske hin­taa eikä maan asut­tuna pitämiseen, maise­mas­ta nyt puhumattakaan.””

    Koko maan asut­tuna pitämi­nen on täysin jär­jen­vas­taista toim­intaa, Suo­mi on maail­mas­sa ain­oa pienen asukasluvun/suuren pin­ta-alan maa, jota yritetään väk­isin pitää kaut­taal­taan asuttuna. 

    Vedel­lään val­okuitua ym. pitkin kor­pia ja salo­ja kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä val­tion laskuun. 

    Syr­jäseu­tu­jen asu­tus on maamme loinen, jos­ta on päästävä. Val­tion ja kun­tien taloudet alka­vat olla kriisissä.

    Sama kos­kee maat­alout­ta, sen siirtämi­nen tun­dralle kauas kulut­ta­jista on masallemme ja maat­aloudellemme tuhoisaa. Koko maa­han pitää saa­da sel­l­aiset tuet, että tuotan­to pain­ot­tuu lähelle kulut­ta­jaa, ts nykyiset tuet pitää kään­tää päälaelleen, pohjoiseen­nal­haiset, etelään korkeat

    Ja Lapin miehelle tiedok­si: MTK on syvältä p…stä ja se pitäisi oikein Suomen perus­tus­lais­sa kieltää.

  179. Lapin mies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 22:08

    “oma tuotan­to tasoit­taa tätä vai­htelua, lihatuot­teis­sa vai­htelu on suurimpia.
    Kun maail­mal­la esim. sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua parin kuukau­den sisäl­lä, niin Suomes­sa ei tapah­du mitään, kos­ka kaik­ki myyvät niille joille ovat myyneet ennenkin, samoin on naudanlihassa.

    on saman maat­alous­poli­ti­ikan alainen, niin kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näistä mak­su­ista oman maat­alouden kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.”

    Ensin­näkin tuo että sian­li­han hin­ta saat­taa tuplaan­tua niin on reilusti liioit­telua. Mut­ta on se siinä mielessä tot­ta että meil­lä hin­ta on vakaampi. Tämä tosin johtuu pitkälti meil­lä käytössä olev­as­ta sys­teemistä jol­la teol­lisu­us ja kaup­pa sopi­vat keskenään 3–4 kuukau­den jak­son toim­i­tus­määrät ja hin­nat ker­ral­laan. Näin meil­lä kovin nopei­ta heilahtelu­ja ei pääse tapah­tu­maan, piik­it ylös- ja alaspäin leikkau­tu­vat pois. Mut­ta sama ilmiö havaitaan myös niin päin että kun esimerkik­si taan­noin elin­tarvikkei­den hin­nat muual­la euroopas­sa lask­i­vat niin meil­lä ne senkun nousi­vat. Eli kaikel­la on puolen­sa, vakaudel­lakin. Ja mitä hin­nan tuplaan­tu­miseen tulee niin enpä muista tilan­net­ta vähään aikaan että edes vuodessa olisi sian­li­han hin­ta tuplaan­tunut, edes tuot­ta­jahin­ta puhu­mat­takaan kau­pan hinnasta.

    Mitä taas tuo­hon tulee että ote­taan EUl­ta tuet mitkä saadaan niin tietysti niin kan­nat­taa tehdä. Koko ketju kuitenkin lähti kansal­lis­es­ta tues­ta. Siis tästä tues­ta, joka mak­se­taan kansal­lis­es­ti val­tion bud­jetista jos­sa se yht­enä moment­ti­na muiden joukos­sa kil­pailee määrära­hoista las­ten koulu­ruoan ja van­hus­ten vaip­pa­ra­ho­jen kanssa. Ja ne eivät ole nuo EU-tuet vaan juuri nämä kansal­liset tuet jot­ka olo­suhde-eron ylikom­pen­saa­tion eli ylisu­uren tukieron takia vääristävät tätä kil­pailu­ti­lan­net­ta ja siirtävät kotieläin­tuotan­non pain­opis­tet­tä c‑alueen suuntaan.

  180. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 21:34

    Paal­im­ies kir­joit­ti 5.12.2009 kel­lo 19:40

    “Eemeli las­kee vain menop­uol­ta, voisit laske myös tulo­ja, maat­alouskin mak­saa vero­ja ja työl­listää ja tulee niitä tuot­teitakin maitoa ja lihaa maitoti­lal­ta ei niitä mis­tään ilmaisek­si saa.”

    Yleis­es­ti voinee sanoa että maatiloille on mon­esti sel­l­ainen tilanne että tukia mak­se­taan tiloille enem­män kuin on verotet­ta­va tulo?”

    Las­ket sitkeästi maat­aloustuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jalle kus­tan­nus­vaiku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei siitä mitään hyödy. Mie­lenki­in­toisek­si asian tekee jos lopetamme Mart­ti­lan ja muiden maat­aloustuen ja jät­täy­dymme tuon­nin varaan. Tulop­uolelle voidaan lakea täl­lä het­kel­lä n 150000 ihmisen työt­tömyysku­lut, tap­pi­on BKT:hen, elin­tarvikkei­den osto, EU:lta saatu maat­alous­tu­ki, kun noista vähen­tää maat­aloustuen ja mah­dol­lisen säästön elin­tarvike tuon­nista niin kansan­talous olisi voitol­la silti n 10 mil­jar­dia, sum­ma pien­e­si jos kaikille työt­tömäk­si jääneille löy­ty­isi sitä kuu­luisaa “oikea­ta työtä”.

  181. Timo Ten­hunen
    “Maat­alous ei ole mikään erilli­nen saareke talouselämässä.”

    Me Art­turin ja Samulin kanssa toivomme har­taasti, että Suomen kansakin tajuaisi tämän tosi­asian. Kos­ka maanvil­jelys ei ole mikään erilli­nen saareke taloudessa vaan pelaa samoil­la sään­nöil­lä, se kiis­tat­tomasti tarkoit­taa että tuke­mal­la kan­nat­tam­a­ton­ta tuotan­toa se ei muu­tu rahasammok­si. Mikäli talous toimisi näin, pro­tek­tion­is­mi ja tukien mak­sami­nen kan­nat­taisi tekstiiliteollisuudelle.

    “Työn tuo­tavu­us ei voi nous­ta, jos pääosa ajankäytöstä menee ruuan hankkimiseen.”

    Nyt täy­tyy kyl­lä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihal­la todel­lisu­ud­es­ta ja talouden toim­intatavoista? Väitätkö ihan naa­ma perus­lukemil­la, että mikäli Suomes­sa ei tuet­taisi maat­alout­ta, me palaisimme 50-luvun maat­alousy­hteiskun­taan kun ihmiset hylkäi­sivät kapun­git ja palaisi­vat kuokki­maan suo­ta? Voisit tietenkin ker­toa, mik­seivät ne sin­ga­pore­laiset ole kaik­ki paen­neet kyseis­es­tä val­tios­ta mui­hin mai­hin vil­jelemään maata?

    “Kau­palli­nen ruuan tuot­ta­mi­nen lop­puisi kokon­aan, jos kaikkial­la lopetet­taisi­in ruuan­tuotan­non sääntely”

    Mik­si? Tääl­lähän on kovasti todis­tel­tu että ruuan hin­ta nousisi raket­ti­na, mikäli tuet pois­tet­taisi­in. Jos hin­nat nousi­si­vat niin paljon, niin mik­si ihmeessä maa­jus­sit lopet­taisi­vat ammatin, joka yhtäkkiä muut­tuikin oikeasti kannattavaksi? 

    “Art­turi toises­sa säi­keessä, kun hän las­ki tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta ilman tukia”

    Non­i­in, sieltä se siis tulikin. Et tajua talouden toimin­nas­ta hölkäsen pöläys­tä. Ensin­näkin maail­man­markki­noil­la ei tapah­du mitään, teki Suo­mi sitä tai tätä. Eli maail­man­markki­nahin­nat eivät näin pienen val­tion toimin­nal­la muu­tu mihinkään. Toisek­si, Suomen tukien lakkaut­tamises­sa hin­nat joko nousi­si­vat paikallis­es­ti sille tasolle että toim­inta kan­natt­taa ja jos eivät nousisi, sit­ten toim­intaa ajet­taisi­in alas ja ruoat ostet­taisi­in maailmanmarkkinoilta.

    JOS maail­ma luopuisi kaik­ista tuis­taan, sil­loin maail­man­markki­nahin­ta aset­tuisi ihan pakos­ta sel­l­aiselle tasolle, jos­sa se kan­nat­taisi. EU:n tapauk­ses­sa mikäli tukien tiput­tamiseen yhdis­ty­isi tul­lien alen­t­a­mi­nen, tämä uusi hin­ta voisi olla korkeampi tai mata­lampi kuin EU:n sisäl­lä val­lit­se­va hin­ta. En ole tutus­tunut aiheeseen niin pitkälti.

    Mut­ta on täysin absur­dia väit­tää, että maail­man maat­alous lop­puisi siihen kun tuet lopetet­taisi­in. Itse väität että maat­alous ei ole erilli­nen osa taloud­es­ta, joten miten ihmeessä se ei voisi toimia ilman tukia kun muutkin alat voivat toimia ilman niitä? 

    Ilpo Per­naa
    “Veron­mak­sajil­ta ei koskaan säästy maat­alous­tuki­in menevä raha tässä jär­jestelmässä (CAP).”

    Älä yritä sumut­taa, Suomes­sa maat­alous­tu­ista suurin osa on kansal­lista tukea ja vain jotain 44% EU-tukea. Lähde SUOMEN VALTION TASLOUSARVIO 2008! 

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/he_2008.html

    Suo­ra kansalli­nen tuki v 2008: 600 miljoon­aa, EU:n tuki noin 550 miljoon­aa, lisäk­si päälle tulee jos jonkin­laista tukivirtelmää ympäristötues­ta luop­umis­tuki­in ja katoko­r­vauk­si­in. Maat­alouden kulut yhteen­sä val­tion bud­jetis­sa: 2 mil­jar­dia, jos­ta siis vain 25% tulee EU:lta!

    Eli val­taosa tues­ta menee _suoraan_ suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan pus­sista. Lisäk­si mikäli Suo­mi päät­täisi vähen­tää maat­alout­taan, niin var­masti siitä voitaisi­in neu­votel­la jonkin­lainen kom­pen­saa­tio jäsenmaksuihin.

    “Mitä hait­taa ? Sehän on kulut­ta­jan etu kun maat­alout­ta tuetaan.”

    No ensim­mäisenä tulee mieleen vesistö­jen rehevöi­tymi­nen. Lisäk­si maat­alous tuot­taa 9% maamme kasvi­huonepäästöistä. Kiistätkö kum­matkin asi­at? Hyväähän se vain saaris­tomerelle tekee kun sinne tuu­pataan ton­nikau­pal­la typpeä ja parem­min­han tääl­lä pär­jää kun koko pal­lo lämpiää. 

    Jos maat­aloud­es­ta ei ole mitään hait­taa ympäristölle niin mitä ihmeen perustei­ta on ympäristötuelle, jota mak­se­taan n. 300 milj vuodessa? 

    Paal­im­ies
    “Huolto­var­muudelle ei Eemeli var­maan laske hintaa”

    Huolto­var­muu­teen on aina hyvä vedo­ta, mut­ta minkä takia suurimpi­en yksit­täis­ten tuen­saa­jien joukos­sa keikkuu mm. tomaat­invil­jeli­jöitä ja kukkien kas­vat­ta­ja? Muute­taanko noiden tilo­jen maat kri­isi­ti­lanteis­sa kas­va­maan unikkoa mor­fi­in­in­jakelun turvaamiseksi? 

    Paal­im­ies
    “Ten­hunen on asian ytimessä, toisek­seen omien lasku­jeni mukaan koti­mainen maat­alous tuo kansan­talouteen yli kymme­nen mil­jardin tulot ker­ran­nais vaikutuksineen”

    Roskaa. Talous nyt vain ei toi­mi siten, että kan­nat­ta­mat­tomaan toim­intaan kaade­taan rahaa ja saadaan ulos kan­nat­tavaa toim­intaa. Vaik­ka tuet pois­tet­taisi­in niin pääosa elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta jäisi edelleen paikoil­len­sa, se vain vai­h­taisi raa­ka-ainei­den toimittajia.

    Lapin mies
    “Sit­ten mitä tulee Hongkongi­in, niin ei tom­mo­nen kaupun­ki val­tio, joka ei ole edes itsenäi­nen val­tio vaan yksi kiinan maakun­nista ja vapaakaup­pa alueist”

    Ja ero Suomeen on mikä? Suo­mi on osa maail­man väkirikkain­ta val­ti­oli­it­toa ja EU:n vapaakauppa-aluetta. 

    Lapin mies:
    “kyl­lä sen kan­nat­taa kotíut­taa näistä mak­su­ista oman maat­alouden kaut­ta eli tukien, kaik­ki mikä on mahdollista.”

    Kaik­ki EU-tuet kan­nat­taa ottaa vas­taan, mikäli niitä ei voi neu­votel­la pienem­mäk­si samal­la jäsen­mak­su­ja vähen­täen, mut­ta kansal­lista tukea ei kyl­lä kan­na­ta mak­saa pätkääkään. EU mak­saa kuitenkin vain 25% siitä mitä val­tio upot­taa maatalouteen.

  182. Toisaal­ta vielä, että mielestäni on ihan turha sekoit­taa kaik­ki laa­jakaistaku­lut sun muut asi­at tähän tukikeskustelu­un, ei Suomen laa­jakaistan vetoa maat­alous­tu­il­la mak­se­ta, eikä muitakaan koulukyyte­jä jne… meno­ja, mitä laa­jas­ta asu­tuk­ses­ta seuraa.

    Eikö kum­minkin kan­nat­taisi Eemelinkin pysyä edes nimek­si asi­as­sa, tässä MTK/kepu ris­tiretkessä, mitä se tääl­lä tekee ????

    Sit­ten mitä tulee tuo­hon 10 mil­jardin säästöön, niin itse kyl­lä ihmette­len, mis­tä se oikein syn­ty­isi, kun kansal­li­sista tuista pohjoiset eläintuet on vain muru­sia ja muis­sa tuis­sa ei ero­ja ole kuin muu­ta­man pros­entin ver­ran, vai ajat­te­liko esit­täjä etä kaik­ki kansal­liset tuet lakkautet­taisi­in, myös pin­ta-ala­puolelta, jot­ka on itseasi­as­sa samal­la talos­sa kuin pohjoisessa.

  183. Lapin mies:”, jos koti­mainen tuotan­to lop­puu, niin ruuan­hin­ta ei ehkä välit­tömästi nouse, mut­ta se alkaa paljon rajum­min vai­hdel­la, kos­ka raa­ka-ainei­den hin­nat vai­htelee varsin rajusti maail­mal­la ihan vuo­de­naiko­jen mukaan, oma tuotan­to tasoit­taa tätä vaihtelua,”

    Ensin­näkin tarkoi­tatko, että koti­maisil­la tuot­ta­jil­la on jokin vuosikau­sia kestävä pitkä sopimus osta­jien kanssa, joka estää heitä nos­ta­mas­ta myymän­sä tuot­teen hin­taa, jos se nousee maail­man­markki­noil­la? Jos ei, niin mik­si maail­man­markki­nahin­nan noustes­sa suo­ma­lainen maat­alous­tuot­ta­ja myisi tuot­teen­sa suo­ma­laiselle osta­jalle halvem­mal­la kuin, mitä saisi siitä myy­dessään sen ulko­maille? Jos taas on, niin mikä estää suo­ma­laista elin­tarvike­te­ol­lisu­ut­ta tekemästä saman­laisia pitkäaikaisia sopimuk­sia ulko­mais­ten tuot­ta­jien kanssa? 

    Toisek­si, sääheilahte­lut koko maail­man tasol­la ovat tietenkin vähäisem­piä kuin sääheilahte­lut yhden maan sisäl­lä. Samaan­han perus­tuu osake­si­joit­tamises­sa hajau­tus. Niin­pä säähän liit­tyvät hin­ta­heilahte­lut ruuan­tuotan­nos­sa pysyvät pien­inä ollessamme koko maail­man ruoka­markki­noiden varas­sa ver­rat­tuna siihen, että olemme vain yhden maan tuotan­non varassa. 

    Kol­man­nek­si, raa­ka-aineen osu­us kulut­ta­jan mak­saman ruuan hin­nas­ta ei ole sen koko hin­ta. Jos vaikka­pa raakav­il­ja kallis­tuu 100%, ei leivän hin­ta nouse kuin joitain pros­ent­te­ja, kos­ka hin­nas­ta val­taosa menee leipo­molle ja kau­palle, joiden osu­us ei tietenkään muu­tu mihinkään vil­jan hin­nan mukana. 

    Neljän­nek­si, ruuan osu­us kulut­ta­jan menoista on nykyaikana pieni. Heilahte­lut sen hin­nas­sa eivät siis ole hänen taloudelleen yhtä rasit­tavia kuin vaikka­pa heilahte­lut asun­to­lain­o­jen korko­ta­sos­sa tai verois­sa. Lisäk­si toisin kuin mon­en muun hyödyk­keen kohdal­la ruuan kohdal­la on yleen­sä suh­teel­lisen help­po muut­taa kulu­tus­profi­il­ia ja siten säästää rahaa. Jos sisä­filepi­hvit mak­sa­vat liikaa, niin oste­taan sit­ten tarjousjauhelihaa.
    Pelkästään kalori­tarpeen tyy­dyt­tämisek­si ja tiet­ty­jen rav­in­tei­den (vita­mi­init, kiven­näi­saineet, pro­tei­init) saamisek­si on ruokaan menevästä rahas­ta mah­dol­lista säästää val­tavasti, jos sen hin­ta nousee. 

    “Suo­mi elää EU:n sisäl­lä ja on sen tul­lipoli­ti­ikan alainen, eli ver­tail­uryh­mänä pitää olla samal­la talousalueel­la elävät valtiot.”

    Olet oike­as­sa, että Suo­mi ei yksin voi lopet­taa EU-tuki­aisia. Minus­ta nekin pitäisi lopet­taa, mut­ta niin kauan, kun niitä ei ole lopetet­tu, niin min­un puolestani maanvil­jeli­jät saa­vat aivan vapaasti hakea EU-tuki­aisia. Mut­ta tämä ei ole tässä keskustelun kohteena, vaan kansal­liset tuet. Ne ovat Suomen itsen­sä päätet­tävis­sä. Niihin vir­taa­vat rahat eivät menisi EU:n poh­jat­tomaan kas­saan, jos niitä ei mak­set­taisi suo­ma­laisille maanvil­jeli­jöille, vaan jäi­sivät joko Suomen val­ti­olle tai veronmaksajille. 

    Mitä Hong Kongi­in tulee, niin se tosi­aan on osa Kiinaa, mut­ta hallinnol­lis­es­ti ja taloussys­teemiltään vähin­tään yhtä eril­lään Kiinas­ta kuin Suo­mi EU:sta. Taval­lisen kiinalaisen on paljon vaikeampi men­nä Hong Kongi­in kuin suo­ma­laisen mihin tahansa EU-maa­han (tai minkä tahansa EU-maan kansalaisen tul­la Suomeen). Ja tosi­aan se ostaa elin­tarvikkeen­sa ulkop­uolelta. Miten ihmeessä tämä voi Hong Kongille toimia (mik­sei se esimerkik­si ole helisemässä niiden hin­nan­vai­htelu­iden kanssa), mut­ta ei toimisi Suomelle?

    Ohi­tit lisäk­si sen toisen maini­tun esimerkin, eli Sin­ga­poren. Se ei ole minkään maan osa, vaan täysin suvereeni val­tio siinä, mis­sä Suomikin. Mik­si siel­lä ihmisil­lä on parem­pi elin­ta­so kuin mis­sään sen lähistön val­tiois­sa, vaik­ka sil­lä ei ole omaa maat­alous­tuotan­toa, vaan se on puh­taasti tuon­nin varas­sa, kun taas niil­lä kaikil­la naa­pureil­la on omaa tuotantoa?

  184. “Sylvesteri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09
    Paalimies
    “Ten­hunen on asian ytimessä, toisek­seen omien lasku­jeni mukaan koti­mainen maat­alous tuo kansan­talouteen yli kymme­nen mil­jardin tulot ker­ran­nais vaikutuksineen”

    Roskaa. Talous nyt vain ei toi­mi siten, että kan­nat­ta­mat­tomaan toim­intaan kaade­taan rahaa ja saadaan ulos kan­nat­tavaa toim­intaa. Vaik­ka tuet pois­tet­taisi­in niin pääosa elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta jäisi edelleen paikoil­len­sa, se vain vai­h­taisi raa­ka-ainei­den toimittajia.”

    Sylvesteri kir­joit­taa täyt­tä roskaa, tuo­taisi­inko tänne eläviä siko­ja kalli­in kus­tan­nus­ta­son maa­han teurastet­tavak­si jo nyt tuotan­toa siir­retään Ruot­si­in ja Balt­t­ian mai­hin. Sylvesteri on nyt hyvä ja esit­tää laskel­man mil­lä koti­mainen tuotan­to on kan­nat­tam­a­ton­ta, min­un lasku­jeni mukaan se on 10 mil­jar­dia voitol­lista, odotamme mielenkiinnolla.

  185. “Sylvesteri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09

    Nyt täy­tyy kyl­lä vakavasti kysyä, että oletko oikeasti noin pihal­la todel­lisu­ud­es­ta ja talouden toim­intatavoista? Väitätkö ihan naa­ma perus­lukemil­la, että mikäli Suomes­sa ei tuet­taisi maat­alout­ta, me palaisimme 50-luvun maat­alousy­hteiskun­taan kun ihmiset hylkäi­sivät kapun­git ja palaisi­vat kuokki­maan suo­ta? Voisit tietenkin ker­toa, mik­seivät ne sin­ga­pore­laiset ole kaik­ki paen­neet kyseis­es­tä val­tios­ta mui­hin mai­hin vil­jelemään maata?”

    Tarkoit­taako Sylvesteri että ain­oas­taan Suomes­ta lopetet­taisi­in maat­alous­tu­ki, mikä idea siinä on, elin­tarvikkeet täy­ty­isi kuitenkin ostaa ulko­mail­ta ja riesak­semme tulisi työt­tömät ja kuitenkin jou­tu­isimme tuke­maan ulko­laisia tuot­ta­jia. Minkä Sylvesteri arvelee syyk­si ettei moista temp­pua ole mis­sään tehty.

  186. Paal­im­ies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 7:30

    “Las­ket sitkeästi maat­aloustuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jalle kus­tan­nus­vaiku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei siitä mitään hyödy.”

    Nyt en puu­tu itse tähän tukeen ja sen vaiku­tuk­si­in ja mui­hin vaan tähän kuka hyö­tyy ja kuka ei. Yleen­sä jos ajat­telet asi­aa niin kun ale­taan puhua leikkauk­sista vaik­ka kun­nas­sa päiväkodin lakkau­tus tai koulun lakkau­tus tai val­tion­taloudessa jonkun etu­u­den leikkaus jne jne niin yleen­sä suurim­man metelin asi­as­ta nos­ta­vat ne, joi­hin leikkaus pahim­min vaikut­taa. Siis ne jot­ka menet­tävät jotakin. Näin ollen vaikut­taa kovasti kovasti oudol­ta että kun ale­taan puhua maat­alous­tukien leikkauk­sista niin suurim­man metelin siitä kuitenkin kuten tässäkin keskustelus­sa nos­ta­vat maanvil­jeli­jät, eivät kulut­ta­jat. Eikö se sinus­takin tun­nu oudol­ta? Vai voisiko olla että kyseessä on yksi har­voista tämän maail­man pyy­teet­tömistä jutu­ista? Kos­ka kulut­ta­jat eivät tajua omaa etu­aan niin tuot­ta­jien täy­tyy hei­dän etu­jaan puo­lus­taa kos­ka kulut­ta­jat eivät ymmär­rä omaa paras­taan? Eli vaik­ka ei itse tuot­ta­jat hyödytä yhtään mitään näistä tuista niin ihan kulut­ta­jien paras­ta koko ajan ajatel­laan omista eduista piit­taa­mat­ta ja puo­lus­te­taan kulut­ta­jia hyödyt­täviä tukia viimeiseen asti? Näin­hän sen täy­tyy olla jos ker­ran tuo mitä san­ot on tot­ta että tuot­ta­ja ei hyödy mut­ta kulut­ta­ja hyö­tyy suuresti?

  187. “Sylvesteri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 10:09
    “Kau­palli­nen ruuan tuot­ta­mi­nen lop­puisi kokon­aan, jos kaikkial­la lopetet­taisi­in ruuan­tuotan­non sääntely”

    Mik­si? Tääl­lähän on kovasti todis­tel­tu että ruuan hin­ta nousisi raket­ti­na, mikäli tuet pois­tet­taisi­in. Jos hin­nat nousi­si­vat niin paljon, niin mik­si ihmeessä maa­jus­sit lopet­taisi­vat ammatin, joka yhtäkkiä muut­tuikin oikeasti kannattavaksi? ”

    Minä voin ker­toa Sylvester­ille minkä takia lop­puu, tuotan­to ei olisi enää kan­nat­tavaa, elin­tarvikkeille kävisi kuin öljylle hin­nat taivaisi­in ja palat­taisi­in van­haan maat­alous­val­taiseen aikaan ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansas­ta kuoli jopa nälkään.

  188. Sylvester­ille: Maanvil­jeli­jöi­den tulot oli­si­vat pakkasel­la, jos tukia ei las­ke­ta mukaan. Tämän ymmärtää Art­turikin. Tuol­loin ainakin minä tuot­taisin ruokaa vain sen ver­ran, että itse pysyn hengis­sä. Niin joutisit sinäkin tekemään, jos en minä en lahjoit­taisi sin­ulle ruokaa, kuten nyt teen.
    Siir­ryt­täessä omavaraistalouteen ruo­ka tuote­taan niin pienis­sä yksiköis­sä, että tuot­tavu­us väk­isinkin huononee (ei voi­da käyt­tää konei­ta ja mui­ta työtä helpot­tavia menetelmiä). Tuol­loin ihmis­ten työa­jas­ta menee vähin­tään tuo Int­ian 60 % ruuan han­k­in­taan. Siitä seu­raa automaat­tis­es­ti tulota­son lasku tuol­la samal­la %:lla. Ja mitä siitä seu­raa teol­lisu­us­tuot­tei­den ja palvelu­jen kysyn­nälle .… jne? Sen näkee esim. Zim­bab­wes­sa, jos­sa on toteutet­tu Sylvesterin, Art­turin ja Saarel­man ihan­noima maatalousuudistus.
    Koko län­si­mainen talous perus­tuu siihen, että meil­lä menee ruuan tuot­tamiseen reilusti alle 10 % ihmis­ten työa­jas­ta. Muu aika jää elin­ta­son ylläpitämiseen.
    Maat­alous ei toi­mi ilman jonkin­laista sääte­lyjär­jestelmää. Tuote on vält­tämät­tömyyshyödyke, jol­loin sen hin­ta­jous­to on nol­la. Se on luon­non­voimien armoil­la, jol­loin tuote­tut määrät vai­htel­e­vat muiden kuin markki­navoimien mukaan. Tämä yhdessä aiheut­taa ns. sikasyk­lin. Sikasyk­l­i­ti­lanteessa kukaan ei voi investoi­da maat­alouteen, jol­loin se taan­tuu hyvin nopeasti Int­ian tasolle. Ja samoin käy koko kansan elintasolle.
    Sin­ga­pore on ulkois­tanut koko maat­alous­tuotan­non, joten koko sen kansa voi keskit­tyä elin­ta­son­sa nos­tamiseen. Miten luulisit käyvän, jos kaik­ki maail­man maat tek­i­sivät samoin? Kyl­lä se onnis­tu­isi tietysti vielä Suomen kokoises­sa maas­sakin, mut­ta entä, jos seu­raa­jia alkaa olla enemmänkin?

  189. Paal­im­ies on kyl­lä irronnut erit­täin pahasti todel­lisu­ud­es­ta jos­sa me muut elämme.

    “Minä voin ker­toa Sylvester­ille minkä takia lop­puu, tuotan­to ei olisi enää kan­nat­tavaa, elin­tarvikkeille kävisi kuin öljylle hin­nat taivaisiin”

    Miten maat­alous ei kan­na­ta jos ruuan hin­ta on taivaissa? 

    “palat­taisi­in van­haan maat­alous­val­taiseen aikaan”

    Öljyn hin­ta kävi taivais­sa, mut­ta siir­tyikö Suo­mi takaisin hevoskär­ry­i­hin? Ei siirtynyt.

    “ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansas­ta kuoli jopa nälkään.”

    Juu ja nykyisenkaltaisen maat­alous­tuk­i­jär­jestelmän aikana Suo­mi ei ole käynyt ain­ut­takaan sotaa. Niin­pä nykyisenkaltainen tukipoli­ti­ik­ka olisi kan­nat­tanut aloit­taa viimeistään 1939, jol­loin oltaisi­in säästyt­ty kahdelta sodalta! 

    “Tarkoit­taako Sylvesteri että ain­oas­taan Suomes­ta lopetet­taisi­in maat­alous­tu­ki, mikä idea siinä on”

    Idea on siis hyö­dyn­tää muiden maid­en veron­mak­sajien sub­ven­toimaa puoli-ilmaista ruokaa. Jos taivaas­ta tipah­taisi put­ki, jos­ta vir­taisi maa­han ilmaista maitoa. Sin­un mielestäsi se pitäisi tukkia, kos­ka maid­on­tuot­ta­jat menet­täi­sivät työn­sä. Min­un mielestäni taivaas­ta tule­va maitop­ut­ki taas olisi hieno jut­tu, kos­ka täl­löin maid­on­tuot­ta­jat voisi­vat maid­on­tuotan­non sijas­ta tehdä jotain muu­ta hyödyllistä. 

    Aivan samoin Suomen aikoinaan maat­alous­val­tais­es­ta väestöstä val­taosa on raken­nemuu­tok­sen takia siir­tynyt viimeisen 60 vuo­den aikana kuokkimis­es­ta kaupunkei­hin ja töi­hin teol­lisu­u­teen ja palvelu­aloille. Eivät he ole jääneet pyörit­telemään peukaloitaan lakkautet­tu­jen maatilo­jen kupeeseen.

    “elin­tarvikkeet täy­ty­isi kuitenkin ostaa ulko­mail­ta ja riesak­semme tulisi työt­tömät ja kuitenkin jou­tu­isimme tuke­maan ulko­laisia tuottajia.”

    Ensin­näkin nykysys­teemi­in ver­rat­tuna olisi halvem­paa mak­saa niille kaikille työt­tömille työt­tömyysko­r­vauk­sia ja käyt­tää siitä yli­jääneet rahat ruoan ostamiseen ulko­mail­ta. Toisek­si maanvil­jeli­jät eivät tietenkään kauaa olisi työt­töminä, sil­lä heille löy­ty­isi työtä muil­ta sek­tor­eil­ta. Huo­maa että tässä ske­naar­ios­sa muil­la veron­mak­sajil­la olisi kak­si mil­jar­dia enem­män rahaa käytössään. Sil­lä kahdel­la mil­jardil­la voitaisi­in työl­listää entiset maanvil­jeli­jät uusille aloille.

  190. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 16:59
    Paal­im­ies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 7:30
    “Las­ket sitkeästi maat­aloustuen menok­si, sitä se ei ole, se on veron mak­sa­jalle kus­tan­nus­vaiku­tuk­sil­taan nol­la, tuot­ta­ja ei siitä mitään hyödy.”

    Nyt en puu­tu itse tähän tukeen ja sen vaiku­tuk­si­in ja mui­hin vaan tähän kuka hyö­tyy ja kuka ei.” 

    Onko “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. kir­joit­taval­letun­tuu ole­van epä­selvää mitä tuot­ta­jat ajat­tel­e­vat maat­aloustues­ta ehkä on syytä palaut­taa mieli­in pätkä ‑95 tapah­tu­mista jos­sa tuot­ta­jia pam­putet­ti­in ja pure­tutet­ti­in poliiskoirilla.

    “Suurelle osalle suo­ma­lai­sista kok­ous­päivistä jäi mieleen lähin­nä vain maat­alous­tuot­ta­jien mie­lenosoi­tus, joka karkasi jär­jestäjänä toim­i­neen MTK:n käsistä. Vil­jeli­jöi­den mie­le­nil­maus, johon kuu­lui EU-lip­pu­jen polt­tamista, maat­alous­min­is­ter­iä esit­tävän nuken hirt­tämi­nen ja verisiä eläin­ten­ruho­ja, oli suo­ma­laisek­si protestik­si poikkeuk­sel­lisen voimakas.”

    Tuol­loin siis ‑95 liityt­ti­in EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in puoleen ja kor­vat­ti­in tuot­ta­jille maat­aloustuel­la, vil­jeli­jä ei siis hyödy mitään tuista. Kulut­ta­ja puolestaan saa elin­tarvikkei­den raakaaineet puoleen hin­taan siis kenen taskus­ta maat­alous­tu­ki löy­tyy “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.

  191. Niin, tässä uno­hde­taan myös yksi asia, joka vaikut­taa aika paljon, nimit­täin jos tuista luovu­taan kokon­aan ja Suo­ma­lainen tuot­ta­ja saisi palkata työväkeä ja ostaa tuotan­topanok­sia kuin maail­mal­la yleis­es­ti saa, niin var­masti ainakin osa tuotan­nos­ta säilyisi.

    Mut­ta tässä tul­laan sel­l­aisi­in peri­aat­teel­lisi­in kysymyk­si­in, mikäli me emme hyväksy esim. lap­si­työvoiman käyt­töä mm. vaate­te­ol­lisu­udessa niin voim­meko me ostaa maail­mal­ta lap­si­työvoimal­la tuotet­tu­ja vaatteita ????
    Maail­man maat­alous­tuotan­nos­sa on paljon tek­i­jöitä, joi­ta Suomes­sa ei yleis­es­ti hyväksytä, miten sit­ten voimme hyväksyä sen, että maail­mal­la elävä tuot­ta­ja saa tuo­da omat tuot­teen­sa tänne, vaik­ka omil­ta tuot­tak­il­ta kyseiset keinot on kiel­let­ty, otan esim. kasvuhor­moonien käytön nau­dankas­vatuk­ses­sa, joka on ihan yleistä Argentiinassa.

    Tuet takaa­vat sen, että tuet­teet on tuotet­tu sel­l­ais­ten eet­tis­ten peri­aat­tei­den mukaan, mitkä Suomes­sa on yleis­es­ti hyväksytty.
    Suo­ma­laista tuotan­toa valvo­vat Suo­ma­laiset virkamiehet.

  192. Mielestäni kaiken­lai­sista maat­alous­tu­ista pitää luop­ua ja pian. Esimerkkik­si leivän hin­ta on liian alhaal­la / valikoima liian suuri:
    — Suomen kaupois­sa on leipä­va­likoima tum­mine ja vaaleine ym. ym. vai­h­toe­htoi­neen niin monipuo­li­nen, että hyvästä ruuas­ta tun­netus­ta Ran­skas­takaan ei moista löy­dy. Siel­lä on se paton­ki ja pari muuta.
    — Jos kau­pas­sa leipä van­he­nee paris­sa päivässä ja iso osa menee roskik­seen. Kau­pan leipätis­ki on lähin­nä mainos.
    — Sama pätee koti­talouk­si­in ja siel­läkin liian suuri osa leivästä van­he­nee ja menee roski­in. Pakkauskoot ovat liian suuria päiväyk­si­in nähden.

    Ehkä kol­mannes leivästä menee roski­in. Mitä se tietää maat­aloustues­sa ja pel­topin­ta­las­sa, vesistö­jen tilas­sa jne. ?

  193. “Sylvesteri kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:33
    Paal­im­ies on kyl­lä irronnut erit­täin pahasti todel­lisu­ud­es­ta jos­sa me muut elämme

    Miten maat­alous ei kan­na­ta jos ruuan hin­ta on taivaissa?”

    Toki sil­loin kan­nat­taisi, tämän takia tuk­i­talous on kehitet­ty että elin­tarvikkei­den hin­ta pysyy vakaana ja ruokahuolto on varma.

    ““palat­taisi­in van­haan maat­alous­val­taiseen aikaan”
    Öljyn hin­ta kävi taivais­sa, mut­ta siir­tyikö Suo­mi takaisin hevoskär­ry­i­hin? Ei siirtynyt.”

    Mut­ta tipal­la oli, katu­val­o­ja jo sam­mutelti­in ja häkäau­ton piirus­tuk­sia haeskelti­in museoita, öljyn voi kor­va­ta muil­la ener­gia lähteil­lä, ruokaa ei voi, tämän nyt pitäisi yksinker­taisem­mankin käsittää.

    ““ei siitä niin kovin kauaa ole kun osa kansas­ta kuoli jopa nälkään.”
    Juu ja nykyisenkaltaisen maat­alous­tuk­i­jär­jestelmän aikana Suo­mi ei ole käynyt ain­ut­takaan sotaa. Niin­pä nykyisenkaltainen tukipoli­ti­ik­ka olisi kan­nat­tanut aloit­taa viimeistään 1939, jol­loin oltaisi­in säästyt­ty kahdelta sodalta!”

    Sota aikana ei kukaan kuol­lut nälkään mut­ta tipal­la oli, siemenviljo­ja syöti­in kun vil­jalai­vat maka­si­vat jäis­sä Got­lannin edustal­la. Sylvesterin olisi hyvä tutus­tua his­to­ri­aan ja edi­tyis­es­ti nälkävu­osi­in jol­loin kol­mannes Suo­ma­laisi­ta kuoli nälkään.

    ““Tarkoit­taako Sylvesteri että ain­oas­taan Suomes­ta lopetet­taisi­in maat­alous­tu­ki, mikä idea siinä on”
    Idea on siis hyö­dyn­tää muiden maid­en veron­mak­sajien sub­ven­toimaa puoli-ilmaista ruokaa.”

    Jotenkin tun­tuu että eskari luokkalaisil­la on parem­pi käsi­tys kau­pan­teosta ensim­mäis­ten kiil­toku­va kaup­po­jen jäl­keen kuin Sylvester­il­lä. Mitä arvelet hin­noille tapah­tu­van kun myyjä saa tietää että mei­dän on pakko ostaa, mak­soi mitä maksoi. 

    ““elin­tarvikkeet täy­ty­isi kuitenkin ostaa ulko­mail­ta ja riesak­semme tulisi työt­tömät ja kuitenkin jou­tu­isimme tuke­maan ulko­laisia tuottajia.”

    Ensin­näkin nykysys­teemi­in ver­rat­tuna olisi halvem­paa mak­saa niille kaikille työt­tömille työt­tömyysko­r­vauk­sia ja käyt­tää siitä yli­jääneet rahat ruoan ostamiseen ulko­mail­ta. Toisek­si maanvil­jeli­jät eivät tietenkään kauaa olisi työt­töminä, sil­lä heille löy­ty­isi työtä muil­ta sek­tor­eil­ta. Huo­maa että tässä ske­naar­ios­sa muil­la veron­mak­sajil­la olisi kak­si mil­jar­dia enem­män rahaa käytössään. Sil­lä kahdel­la mil­jardil­la voitaisi­in työl­listää entiset maanvil­jeli­jät uusille aloille.”

    Nyt menee täysin met­sään, maat­alous tuot­taa kansan­talouteen 10:n mil­jardin arvon­lisän JOKA VUOSI kumoa alla ole­va laskel­ma, odotan mie­len kiinnolla. 

    Hyö­ty kansan­taloudelle 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kus­tan­nuk­set ( ainakin lyhyel­lä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulko­maille)+ 5 (elin­tarvikkei­den hin­ta)+ 1(EU:lta saatu maat­alous­tu­ki) = 12.6
    Ero­tus n 10 mil­jar­dia???!! Tap­pi­o­ta kansan­taloudelle lopet­ta­mal­la maat­alous­tuotan­to Suomesta!?!?
    Kaik­ki nuo luvut ovat kaik­ki tark­istet­tavis­sa ja lienevät aika oikein? Tietenkin luvut kau­nis­tu­vat jos työt­tömille löy­tyy “oikei­ta töitä” nyky tilanteessa kuitenkin melko mah­do­ton­ta kun Volvon hih­natkaan ei enää vedä.

  194. Paal­im­ies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:55

    “Onko “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. kir­joit­tavalle tun­tuu ole­van epä­selvää mitä tuot­ta­jat ajat­tel­e­vat maat­aloustues­ta ehkä on syytä palaut­taa mieli­in pätkä ‑95 tapahtumista 

    Tuol­loin siis ‑95 liityt­ti­in EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in puoleen ja kor­vat­ti­in tuot­ta­jille maat­aloustuel­la, vil­jeli­jä ei siis hyödy mitään tuista. Kulut­ta­ja puolestaan saa elin­tarvikkei­den raakaaineet puoleen hin­taan siis kenen taskus­ta maat­alous­tu­ki löy­tyy “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”

    Olisinko mah­taa jopa itse ollut paikan pääl­lä… Mut­ta rajansa sen­tään liioit­telul­lakin? Jos väitetään että tuot­ta­ja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioit­telua että pien­tä rahaa. Jos palataan taas kansal­lisi­in tuki­in tuos­ta yleis­es­tä tukikeskustestelus­ta? Ja sieltä SKn haas­tat­telus­ta Mart­ti­lan lausumana että “Ilman pohjoista tukea vauhti Poh­jan­maan maitotiloil­la olisi paljon verkkaisem­paa” mielestäni täysin selvästi osoit­taa sen että kun Poh­jan­maan tilat saa­vat korkeam­paa tukea kuin ab-alueen tilat niin ne selkeästi hyö­tyvät siitä isom­mas­ta tues­ta ja kan­nat­tavu­us on parem­pi. En tajua miten tässä tilanteessa voit sanoa että “vil­jeli­jä ei siis hyödy mitään tuista” kun se ei ole tot­ta. Tääl­lä meil­lä toiset tilat hyö­tyvät kansal­lis­es­ta tues­ta huo­mat­tavasti enem­män kuin toiset?

    Ja toise­na esimerkkinä siitä SKn haastattelusta
    “Kysymys puheen­jo­hta­jalle ken­tältä: selit­tääkö sadan­tuhan­nen euron kansalli­nen tuotan­to­tu­ki sen, että Mart­ti­la voi pitää Lapis­sa 80 lehmän nave­tas­sa kah­ta ulkop­uolista työn­tek­i­jää? “Mikä selit­tää mitäkin”, hän pyörittelee.”

    Mut­ta että jos ajatel­laan ab-alueen tuil­la niin eipä juuri ole mah­dol­lista pitää tuol­laises­sa nave­tas­sa kah­ta ulkop­uolista työn­tek­i­jää kun tuki vas­taavalle nave­talle on vain 25.000 euroa. Niin isoa kan­nat­tavu­useroa tai olo­suhde-eroa ei ole ole­mas­sa. Niin että ihan selkeästi voidaan sanoa että c‑alueen maitoti­lat hyö­tyvät kansal­lis­es­ta tues­ta ja rajusti.

    Ja mitä noi­hin hin­toi­hin ja mui­hin että kuka hyö­tyy tulee niin täl­lä het­kel­lä maid­on tuot­ta­jahin­ta on muual­la Euroopas­sa 20–25 c/litra kun se tääl­lä meil­lä on 35 c/litra. Muual­la Euroopas­sa maitoa ei juurikaan tue­ta, meil­lä tukea 3 (ab-alue) — 30 (“Utsjo­ki”) c/litra. Tääl­lä meil­lä on siis maid­ol­la korkeim­mat tuet ja korkein tuot­ta­jahin­ta. Jot­ta hin­ta kau­pas­sa olisi kulu­ta­jalle edullisem­pi tukien ansios­ta niin tuot­ta­jahin­nan pitäisi olla muun Euroopan tasol­la? Osaatko selit­tää mis­tä tämä johtuu? Eikö tukien pitäisi juurikin mah­dol­lis­taa se että tuot­ta­jahin­ta olisi alhaisem­pi jol­loin maito olisi kulut­ta­jalle kau­pas­sa edullista? Jostain syys­tä näin ei ole, osaatko selit­tää mik­si? Kun tuk­i­han hyödyt­tää kulut­ta­jaa, ei tuot­ta­jaa? Johtuuko siitä että meil­lä on korkeam­mat tutan­tokus­tan­nuk­set? Jos johtuu siitä niin mik­si ihmeessä tääl­lä tukipoli­ti­ikalla ohjataan tuotan­toa koko ajan enem­män sinne korkeampi­en tuotan­tokus­tan­nusten alueelle? Ei se ainakaan pitkäl­lä tähtäimel­lä ole kulut­ta­jalle edullista? Siir­retään tuotan­to korkeimpia tukia vaa­ti­valle alueelle?

  195. Lapin mies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 11:42

    “kansal­li­sista tuista pohjoiset eläintuet on vain muru­sia ja muis­sa tuis­sa ei ero­ja ole kuin muu­ta­man pros­entin ver­ran, vai ajat­te­liko esit­täjä etä kaik­ki kansal­liset tuet lakkautet­taisi­in, myös pin­ta-ala­puolelta, jot­ka on itseasi­as­sa samal­la talos­sa kuin pohjoisessa.”

    Pin­ta-ala­puolel­la ei enää juurikaan ole kansal­lisia tukia. Pait­si pohjoises­sa… Että sen puoles­ta saa lakkaut­taa kun ne etelästä on jo suur­in­pi­irtein pois­tet­tu. Eläintuet muru­sia? Tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    kun päiv­ität tietosi niin huo­maat että pohjoinen tuki on 59% kansal­lis­es­ta tues­ta joka on 555,9 miljoon­aa euroa. Tuos­ta kansal­lis­es­ta tues­ta suurin osa on pohjoista eläin­tukea joko maid­olle tai lihaeläimille. Mut­ta että muru­sia kun on val­taosa? Lisäk­si taulukos­ta on huo­mat­ta­va että kohdas­ta “Luon­non­hait­tako­r­vauk­sen kansalli­nen lisäosa” toden­näköis­es­ti noin puo­let menee c‑alueelle eli c‑alueen osu­us kansal­li­sista tuista liki 70%? 

    Lisäk­si tuos­ta linkistä huomio että
    “Pohjoisim­mas­sa Suomes­sa voidaan mak­saa myös maid­on ja lihan kuljetusavustusta.”
    joka sinäl­lään ker­too myös asian toisen puolen. Mitä enem­män tuotan­toa siir­tyy pohjoisem­mak­si, sitä kallim­mak­si se tulee per tuotet­tu maitoli­tra tai lihak­i­lo kun mm rahtiku­lut nousevat.

  196. Saarelma:“Ilpo:”Jos tuki pois­te­taan niin ruuan hin­ta nousee kau­pan hyl­lyl­lä, niin Suomes­sa kuin koko maailmassa.”

    Saarel­ma taitaa olla inngen­jööri­opiske­li­ja kun ei näe asioi­ta laa­jasti. Jos tuki pois­te­taan , niin sen on tapah­dut­ta­va koko teol­lis­tuneessa maail­mas­sa. Tääl­lä jotkut luule­vat , että tuen pois­t­a­mi­nen voisi tapah­tua vain Suomessa.

    Ilmas­ton­muu­tos kuu­luu maat­alouteen ja nyt vaa­di­taan meitä tuot­ta­jia ilmas­ton­muu­tostalkoisi­in. Tähä emme saa suos­tua. Kaik­ki ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan tekemämme toimen­piteet on mak­set­ta­va 100 pros­ent­tis­es­ti. Ts. niiden on relisoidut­ta­va kulut­ta­jan ruokapöydässä. 

    Suomel­la on velvoit­teet vähen­tää kasvi­huonekaa­su­ja tiet­ty määrä. Se aiheut­taa kus­tan­nuk­sia, joi­hin on jokaisen osal­lis­tut­ta­va. Ruuan syöjä ei voi siirtää taakkaa yksin ruuan tuot­ta­jalle. Emme voi myöskään siirtää taakkaa kehi­tys­maille osta­mal­la ruokamme sieltä.

    Ilmas­ton­muu­tos liit­tyy sil­läkin taval­la maat­alouteen, että sen tor­ju­mi­nen mak­saa saman ver­ran jokaiselle suo­ma­laiselle kuin maat­aloustuet. Ilmas­ton­muu­tok­seen sijoite­tut rahat ovat kuitenkin taan­nehtivia mak­su­ja. Niil­lä mak­se­taan vuo­sisato­ja tehtyjä velko­ja. Maat­aloustuet kohdis­tu­vat tämän het­ken toimintaan.

    Mut­ta ilmas­ton­muu­tos­mak­sut ovat VAIN sato­ja euro­ja, mut­ta maat­aloustuet KESTÄMÄTTÖMÄT sato­ja euroja.

    Sekin on vielä aivan käsit­tämätön­tä, että kulut­ta­jat laske­vat vesien rehevöi­tymisen ja muut maat­alouden hai­tat tuot­ta­jan piikki­in. Itse­hän kulut­ta­jat vaa­ti­vat yhä halvem­paa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kak­si asi­aa eivät ole samanaikaises­ti mahdollisia ? 

    Täl­lainen osoit­taa täy­del­listä tietämät­tömyyt­tä maat­alous­tuotan­non luon­teesta tai halut­to­muud­es­ta ymmärtää luet­tua. Tietoa on saatavil­la, ei kan­na­ta kuitenkaan lukea maat­aloud­es­ta hesarista tai iltapäivälehdistä.

  197. Timo Ten­hunen:

    Maanvil­jeli­jöi­den tulot oli­si­vat pakkasel­la, jos tukia ei las­ke­ta mukaan. Tämän ymmärtää Art­turikin. Tuol­loin ainakin minä tuot­taisin ruokaa vain sen ver­ran, että itse pysyn hengissä. 

    Väitätkö siis, että tuet vaikut­ta­vat tuotantopäätöksiisi?

  198. Paal­im­ies:

    Mitä arvelet hin­noille tapah­tu­van kun myyjä saa tietää että mei­dän on pakko ostaa, mak­soi mitä maksoi.

    Hin­noille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekalu­okkalainenkin, joka yrit­tää vai­h­taa kiil­toku­vaa, joka on ylimääräi­nen kaikil­la muil­la kavereil­la. Myyjien kil­pailu osta­jista pitää hin­nat kurissa.

  199. Timo Tenhunen:“Sen näkee esim. Zim­bab­wes­sa, jos­sa on toteutet­tu Sylvesterin, Art­turin ja Saarel­man ihan­noima maatalousuudistus.”

    Jaa, mis­sä kohti tek­stiäni olen sanonut, että Zim­bab­wes­sa on toteutet­tu ihan­noimani maat­alousu­ud­is­tus? Zim­bab­wes­sa maat otet­ti­in väki­val­taa käyt­täen pakol­la sitä vil­jelleiltä valkoisil­ta vil­jeli­jöiltä. Näytä tek­stistäni koh­ta, jos­sa olen kan­nat­tanut täl­laista. Jos et täl­laista pysty löytämään, niin olet syyl­listynyt tök­eröön valehteluun. 

    “Maat­alous ei toi­mi ilman jonkin­laista sääte­lyjär­jestelmää. Tuote on vält­tämät­tömyyshyödyke, jol­loin sen hin­ta­jous­to on nolla. ”

    Ensin­näkin tuo pätee jos­sain kehi­tys­mais­sa, jois­sa ihmiset elävät nälkära­jal­la. Meil­lä hin­ta­jous­to tietenkin pätee. Syömme nyky­isin val­ta­vat määrät ruokaa, joka ei suinkaan ole halv­in­ta, mitä olisi tar­jol­la. Syömme esim. paljon enem­män lihaa kuin tarvit­sisimme pro­tei­ini­tarpeen tyy­dyt­tämisek­si. Jos lihan hin­ta nousisi, voisimme hyvin vähen­tää sen kulu­tus­ta ja siir­tyä edullisem­pi­in vil­jatuot­teisi­in saman kalorimäärän saamiseksi. 

    Toisek­si, kos­ka tulois­tamme menee vain pieni osa ruokaan, niin sen hin­nan nousu ei ole mitenkään kri­it­tistä meille toisin kuin niille kehi­tys­maid­en asukkaille, joille hin­nan­nousu aiheut­taa sen, ettei heil­lä ole varaa ostaa sitä. Sylvesteri mainit­si jo öljyn hin­nan rajun nousun. Se ei johtanut siihen, että olisimme siir­tyneet hevoskär­ry­i­hin. Tulois­tamme vain vähän suurem­pi osa menee polttoaineisiin.

    Kol­man­nek­si käyt­tämästämme ruuas­ta vain pieni osa menee itse raa­ka-aineeseen. Leivän hin­nas­ta vil­jaan menee var­maan jotain luokkaa 1/10. Vaik­ka itse raa­ka-aine kallis­tu­isi rajusti, ei kulut­ta­jalle hin­nan­nousu tun­tu­isi juuri mis­sään. Sama­han toi­mi muuten öljynkin kohdal­la. Sen hin­ta kolminker­tais­tui viime vuon­na $50->$150. Ben­sa­pumpul­la hin­ta kuitenkin nousi vain joitain kym­meniä prosentteja.

  200. Art­turin kanssa keskustelu on hyvin vaikeaa, kos­ka et tiedä mitään maat­alous­poli­ti­ik­ka-tieteenalan perusteista.
    Nykyi­nen dok­tri­i­ni, jota WTO ja EU:n ns. lib­er­aalit aja­vat läh­tee siitä, että tuil­la on ensin­näkin vil­je­lyvelvoite. Ts. sin­un on vil­jeltävä, jot­ta saat tukia. Toisek­seen tuet pyritään aset­ta­maan siten, että ne eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, vaan ne yrit­täjä tekee markkinalähtöisesti.
    Eli vil­jeli­jän on vil­jeltävä ja lahjoitet­ta­va tuot­teet eteen­päin tukipotin saadak­seen. Se, mitä ja miten hän vil­jelee, määräy­tyy sit­ten markki­noil­la eli tuot­tei­den anta­ma kan­nat­tavu­us määrit­tää yrit­täjän toiminnan.
    Tuo­hon toiseen kom­ment­tisi sanois­in, että ymmär­rät kyl­lä hin­nan­muo­dos­tuk­sen sil­loin kun osta­jia ja myyjiä on paljon (ns. täy­delli­nen kil­pailu). Mut­ta mites sit­ten käy, kun myyjiä onkin vähem­män, esim. vain muu­ta­ma monikansalli­nen yhtiö, jos pääosa maail­man maista on ulkois­tanut ruuan­tuotan­non? Itse asi­as­sa näin kävisi jo, vaik­ka pelkästään Suo­mi yksipuolis­es­ti luopuisi ruuan­tuotan­nos­ta. Nyt ruokaa tar­joaa 50 000 vil­jeli­jää ja lisäk­si on tuonnnin mah­dol­lisu­us. Jos vil­jeli­jät jäävät pois markki­noil­ta, ei jäl­jelle jää kuin pari keskus­li­iket­tä, jot­ka tuo­vat tuot­teet ja jakel­e­vat kaup­pi­aille. Tuos­sa joku jo ker­toikin, että näis­sä tuon­tiru­uan varas­sa elävis­sä mais­sa on korkeam­mat kulut­ta­jahin­nat (itse en ole käynyt tark­ista­mas­sa), vaik­ka raa­ka-aineet tule­vatkin heille maailmanmarkkinahinnoilla.

  201. Paalimies:“Mitä arvelet hin­noille tapah­tu­van kun myyjä saa tietää että mei­dän on pakko ostaa, mak­soi mitä maksoi. ”

    No, mitä tapah­tuu? Kaik­ki min­un alueen kaup­pi­aat tietävät varsin hyvin, että min­un on pakko ostaa ruokaa vähin­tään ker­ran viikos­sa, yleen­sä use­am­minkin, tai nään­nyn nälkään. Ruokavaras­toni ovat siis vielä paljon vähäisem­mät kuin mitä ne ovat Suomen val­ti­ol­la, jol­la on vil­jaa vähin­tään vuodek­si nyt kai jopa kahdek­si siiloissaan. 

    Miten he tätä hyvää kiristys­ti­lan­net­ta käyt­tävät hyväk­seen hinnoittelussaan?

    Eh, eivät mitenkään, kos­ka tietävät, että jos kaup­pa A nos­taa hin­to­jaan, niin siir­ryn kaup­paan B. Ja täs­mälleen sama pätee ruuan maail­man­markki­noil­lakin. Jos joku maa nos­taa Suomeen myytävän ruuan hin­taa, niin Suo­mi ostaa sit­ten jostain muualta. 

    Ruuan suh­teen hom­ma toimii vielä paljon parem­min kuin esim. öljyn. Toisin kuin ruokaa, öljyä tuote­taan vain muu­ta­mas­sa maail­man maas­sa ja kaiken päälle osa niistä kuu­luu isoon kartel­li­in OPECi­in, joka oikeasti koordi­noi hin­to­jen nos­telua säätelemäl­lä tuotan­toa. Vas­taa­va ei päde ruuas­sa, jota tuote­taan kaikkial­la maail­mas­sa, eikä siinä ole minkään­laisia kartelleja.

  202. Ilpo:“Täällä jotkut luule­vat , että tuen pois­t­a­mi­nen voisi tapah­tua vain Suomessa.”

    Mikä tuos­sa olisi mah­do­ton­ta? Siis kun puhutaan kansal­li­sista tuista. EU-tukia Suo­mi ei tietenkään voi yksin pois­taa, mut­ta mikä estäisi Suomea pois­ta­mas­ta kansal­lisia tukia?

    “Ilmas­ton­muu­tos kuu­luu maat­alouteen ja nyt vaa­di­taan meitä tuot­ta­jia ilmas­ton­muu­tostalkoisi­in. Tähä emme saa suos­tua. Kaik­ki ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan tekemämme toimen­piteet on mak­set­ta­va 100 pros­ent­tis­es­ti. Ts. niiden on relisoidut­ta­va kulut­ta­jan ruokapöydässä.”

    No, siitä vaan nos­ta­maan hin­to­ja! Kukaan ei ole mis­sään kieltänyt maat­alous­tuot­ta­jia nos­ta­mas­ta hin­to­jaan. Sama pätee vaikka­pa hiilivoimaan. Sekin joutuu nos­ta­maan hin­to­ja mak­saak­seen CO2-kiin­tiön­sä. Jos hiilivoima tai suo­ma­lainen maat­alous ei sit­ten pär­jää kil­pailus­sa vähem­män päästöjä tuot­tavia vas­taan, niin se on sit­ten voi voi. Juuri sehän CO2-vero­jen yms. tarkoi­tus onkin, että ohjataan tuotan­toa sel­l­aiseen, joka tuot­taa vähem­män päästöjä.

  203. “Art­turi kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 9:33
    Paalimies:
    Mitä arvelet hin­noille tapah­tu­van kun myyjä saa tietää että mei­dän on pakko ostaa, mak­soi mitä maksoi.

    Hin­noille ei käy yhtään mitään. Tämän tietää ekalu­okkalainenkin, joka yrit­tää vai­h­taa kiil­toku­vaa, joka on ylimääräi­nen kaikil­la muil­la kavereil­la. Myyjien kil­pailu osta­jista pitää hin­nat kurissa.”

    Min­ul­la on kymme­nen arvo­ton­ta kiil­toku­vaa mut­ta sin­ul­ta puut­tuu ja tiedän sin­un on jostain syys­tä pakko ostaa juuri sel­l­ainen mikä min­ul­la on, voit tietysti yrit­tää ostaa sen sel­l­aiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnis­tu­akin ker­ran pari, tarvit­seeko jatkaa, ellet ymmär­rä juon­ta liikeelämä ei ole oikea alasi.

  204. Ilpo:“Sekin on vielä aivan käsit­tämätön­tä, että kulut­ta­jat laske­vat vesien rehevöi­tymisen ja muut maat­alouden hai­tat tuot­ta­jan piikki­in. Itse­hän kulut­ta­jat vaa­ti­vat yhä halvem­paa ruokaa. Ettekö te tajua, että nämä kak­si asi­aa eivät ole samanaikaises­ti mahdollisia ?”

    Tämä on ihmeelli­nen mantra “kulut­ta­jat vaa­ti­vat halvem­paa ruokaa”. Luuletko, ettei sama päde ihan kaik­keen kulu­tuk­seen? Mik­si met­sä­te­ol­lisu­us on pakotet­tu lopet­ta­maan vesistö­jen pilaami­nen, vaik­ka “kulut­ta­jat vaa­ti­vat halvem­paa paperia”? 

    Taju­atko, että tuo ei ole mikään argu­ment­ti? Jos vesistö­jen pilaamisen lopet­ta­mi­nen nos­taa suo­ma­lais­ten maat­alous­tuot­tei­den hin­taa, niin sit­ten se nos­taa. Tuon jäl­keen kulut­ta­ja joko mak­saa sen korkeam­man hin­nan tai ostaa tuot­teet jostain muual­ta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Se, että kulut­ta­ja “vaatii” hal­paa ruokaa, ei ole minkään­lainen argu­ment­ti minkään suhteen.

  205. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 8:05
    Paal­im­ies kir­joit­ti 6.12.2009 kel­lo 17:55
    “Onko “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. kir­joit­tavalle tun­tuu ole­van epä­selvää mitä tuot­ta­jat ajat­tel­e­vat maat­aloustues­ta ehkä on syytä palaut­taa mieli­in pätkä ‑95 tapahtumista

    Tuol­loin siis ‑95 liityt­ti­in EU:hun jon­ka seu­rauk­se­na tuot­ta­jahin­nat pudotet­ti­in puoleen ja kor­vat­ti­in tuot­ta­jille maat­aloustuel­la, vil­jeli­jä ei siis hyödy mitään tuista. Kulut­ta­ja puolestaan saa elin­tarvikkei­den raakaaineet puoleen hin­taan siis kenen taskus­ta maat­alous­tu­ki löy­tyy “Kansalli­nen tuki vääristää” nim.merk. mielestä.”

    Olisinko mah­taa jopa itse ollut paikan pääl­lä… Mut­ta rajansa sen­tään liioit­telul­lakin? Jos väitetään että tuot­ta­ja ei hyödy tuista mitään niin se on jo sen sortin liioit­telua että pien­tä rahaa.”

    Jos nyt selit­täisit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, tuotan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteiskun­ta mak­saa min­ulle 1 euron niin mis­sä on hyö­ty. Hyö­tyä on tietysti välil­lis­es­ti, tiedän saa­vani var­masti tuon tukieu­ron ja voin laske sen varaan mut­ta muu­ta hyö­tyä on vaikea osoittaa.
    Tuk­i­taloud­es­ta on seu­ran­nut päin­vas­toin tuot­ta­jien tulo­jen rom­ah­dus, tulot ovat puolit­tuneet ja raken­nat riitaa tyhjästä, näin­hän se usein on kun toimeen­tu­lo käy niukak­si ale­taan riiteleen murusista.
    Vielä ker­ran, pohjoinen tuki on osa EU:n liit­tymisen neu­vot­telu tulosta ja riit­tää kun vilkaisee kart­taa mik­si näin on. Pohjoinen tuki on myön­teinen asia maat­aloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.

  206. Art­turi kysyy:
    “Väitätkö siis, että tuet vaikut­ta­vat tuotantopäätöksiisi?”

    Tot­takai vaikut­taa. Nyt on vil­jan hin­ta + tuet rom­ah­ta­neet siihen pis­teeseen, että mei­dän vil­jati­lal­la kyl­vetään ensi keväänä puo­let viherke­san­nolle ja lop­ut maustekasveille, vil­jaa ei yhtään. 

    Maustekasvien kanssa voi tul­la markki­noin­tion­gel­ma, mut­ta sittenkin.

  207. Timo Ten­hunen: En ymmär­rä. Väität, että tuet vaikut­ta­vat sin­un tuotan­topäätök­si­isi, (mitä tuo­tat, mis­sä tuoat ja kuin­ka paljon tuo­tat) jos ker­ta vähen­täisit tuotan­toa jos tukia ei olisi.

    Sinä siis tuo­tat eri määrän, kos­ka meil­lä on maataloustukia.

    No niin, nyt kun olemme saa­neet tämän väärinkäsi­tyk­sen oiot­tua, että tuet eivät vaiku­ta tuotan­topäätök­si­in, voimme alkaa keskustele­maan siitä miten ne vaikut­ta­vat tuotantopäätöksiin.

    Kos­ka ihmiset noin keskimäärin eivät vihaa rahaa, niin jos jos­sakin mak­se­taan tukia enem­män kuin muual­la siel­lä on myös enem­män tuet­tua toim­intaa ver­rat­tuna siihen, että tuet oli­si­vat kaikkial­la saman suu­ruisia. Sen lisäk­si voimme sanoa, että kos­ka ihmiset eivät noin keskimäärin vihaa rahaa, niin jos tuemme jotain me saamme sitä enem­män. (Esim. sinä tuo­tat enem­män, kos­ka meil­lä on maat­aloustuet ainakin oman kir­joit­ta­masi mukaan…)

    Näi­den itses­tään­selvyyk­sien toteamisen jäl­keen voimme pohtia sitä onko siitä hyö­tyä, että alueil­la, jois­sa tuet ovat suurem­pia tuote­taan enem­män kuin mitä tuotet­ti­aisi­in, jos tuet oli­si­vat samat kaikkial­la. Tästä on hait­taa, kos­ka korote­tut tuet mak­se­taan alueille, jois­sa maan­talous tuot­taa huonom­min kuin alueille joille mak­se­taan pienem­mät tuet.

    Sit­ten tuista ylipään­sä. Tukien ansioista ruokaa tuote­taan enem­män kuin sitä tuotet­ti­aisi­in ilman tukia. Tämän ansoista me tuo­tamme jotain muu­ta vähem­män ja mei­dän elin­ta­somme on alem­pana kuin se olisi, jos tukia ei maksettaisi.

    Hin­to­jen määräy­tymis­es­tä markki­noil­la: On tot­ta, että jos jou­tu­isimme osta­maan ruokamme ain­oas­taan yhdeltä myyjältä se olisi huo­mat­tavasti kalli­im­paa kuin jos keskenään kil­paile­via myyjiä on useita.

    Meil­lä ei ole mitään syytä pelätä, että yhden myyjän monop­o­li olisi kul­man takana, eikä meil­lä ole myöskään syytä epäil­lä, että vaik­ka täl­lainen yhden myyjän monop­o­li syn­ty­isikin, että se tulisi kalli­im­mak­si kuin maat­aloustuet täl­lä het­kel­lä yhteiskunnalle.

    Kuten ruokakau­pas­ta huo­maamme, kak­sikin toim­i­jaa kil­pail­e­vat ihan riit­tävästi, että kulut­ta­ja ei kär­si kovin paljoa.

    Paal­im­ies: Niil­lä myyjil­lä on kova hinku päästä irti arvot­tomista kiil­toku­vista. Vaik­ka juuri se kiil­toku­va puut­tuisikin kokoelmis­tani, niin sen hin­ta painuisi hyvin lähelle nollaa.

    Voit ajatel­la tätä yksinker­taisen esimerkin kaut­ta: Olete­taan, että keräilen EU-alueen euro­ra­ho­ja ja kokoelmis­tani puut­tuu suo­ma­lainen 20 sentin kolikko. Min­ulle on hyvin tärkeää, että saan kokoel­mani täy­del­lisek­si. San­o­taan vaik­ka, että arvostan tätä suo­ma­laista 20 sent­tiä tuhan­nen euron arvoisek­si. Mihin hin­taan saan ostet­tua 20 sentin kolikon markkinoilta?

    On tot­ta, että jos myyjä tietää, että olen valmis mak­samaan 1000 euroa hän saat­taa pyytää kolikos­ta sen ver­ran, mut­ta sil­loin joku toinen myyjä on valmis myymään halvem­mal­la. Tämä tois­tuu niin kauan, että kolikon hin­ta putoaa hyvin lähelle 20 sent­tiä. Sama mekanis­mi toimii kaikil­la muil­lakin markki­noil­la. Hin­nan määrää aina kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ei pelkkä kysyntä.

  208. Paalimies:“Minulla on kymme­nen arvo­ton­ta kiil­toku­vaa mut­ta sin­ul­ta puut­tuu ja tiedän sin­un on jostain syys­tä pakko ostaa juuri sel­l­ainen mikä min­ul­la on, voit tietysti yrit­tää ostaa sen sel­l­aiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnis­tu­akin ker­ran pari, tarvit­seeko jatkaa, ellet ymmär­rä juon­ta liikeelämä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kir­joitin, min­ul­la on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teo­ri­asi ei siinä toi­mi, vaan saan ruokani ostet­tua ilman sen kum­mem­paa kiristys­tä kaup­pi­aan suunnalta? 

    Oleel­lista ruuan kohdal­la on huo­ma­ta vielä se, että kun men­nään puh­taaseen nälän­hädän estämiseen, eli pyritään tyy­dyt­tämään päivit­täi­nen kalori­tarve, niin voidaan syödä melkein mitä tahansa ruokaa. Ei siis tarvi­ta juuri sitä sin­un kiil­toku­vaasi, vaan mikä tahansa kiil­toku­va käy. 

    Ne, jot­ka halu­a­vat juuri sen tietyn kiil­toku­van, niin mak­sakoon itsen­sä siitä kipeäk­si, jos juuri se sat­tuu ole­maan kallis markki­noil­la (vrt. joku yksit­täi­nen maat­alous­tuote kallis­tuu hur­jasti). Tämä ei ole mikään syy ylläpitää omavaraista tuotantoa.

  209. Paal­im­ies
    “Jos nyt selit­täisit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, tuotan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteiskun­ta mak­saa min­ulle 1 euron niin mis­sä on hyöty.”

    Etkö tuo­ta ver­taa osaa laskea? 

    Jos sin­ulle ei mak­set­taisi tukea, olisit euron tap­pi­ol­la ja var­maankin lopet­taisit resurssien haaskaamisen kan­nat­ta­mat­tomaan bis­nek­seen. Mut­ta mis­sä on se rahoit­ta­ja hyö­ty? Mitä järkeä on rahoit­taa kan­nat­tam­a­ton­ta toimintaa?

  210. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 13:18
    Paalimies:”Minulla on kymme­nen arvo­ton­ta kiil­toku­vaa mut­ta sin­ul­ta puut­tuu ja tiedän sin­un on jostain syys­tä pakko ostaa juuri sel­l­ainen mikä min­ul­la on, voit tietysti yrit­tää ostaa sen sel­l­aiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnis­tu­akin ker­ran pari, tarvit­seeko jatkaa, ellet ymmär­rä juon­ta liikeelämä ei ole oikea alasi.”

    Kuten jo kir­joitin, min­ul­la on “ostopakko” jokapäiväiseen ruokaani. Miten ihmeessä tuo teo­ri­asi ei siinä toi­mi, vaan saan ruokani ostet­tua ilman sen kum­mem­paa kiristys­tä kaup­pi­aan suunnalta?”

    Saarel­ma kiemurtelee kuin mato koukus­sa, ostopakko syn­tyy kun luovu­taan omas­ta tuotan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­tata­soa ja saatavu­ut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­lako se vas­ta kalli­ik­si tulisi. Tarvit­semme ruokaa elääk­semme, ilman sateen­var­jo­ja tulemme toimeen mut­ta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla

  211. “Paal­im­ies: Niil­lä myyjil­lä on kova hinku päästä irti arvot­tomista kiil­toku­vista. Vaik­ka juuri se kiil­toku­va puut­tuisikin kokoelmis­tani, niin sen hin­ta painuisi hyvin lähelle nollaa.

    Voit ajatel­la tätä yksinker­taisen esimerkin kaut­ta: Olete­taan, että keräilen EU-alueen euro­ra­ho­ja ja kokoelmis­tani puut­tuu suo­ma­lainen 20 sentin kolikko. Min­ulle on hyvin tärkeää, että saan kokoel­mani täy­del­lisek­si. San­o­taan vaik­ka, että arvostan tätä suo­ma­laista 20 sent­tiä tuhan­nen euron arvoisek­si. Mihin hin­taan saan ostet­tua 20 sentin kolikon markkinoilta?

    On tot­ta, että jos myyjä tietää, että olen valmis mak­samaan 1000 euroa hän saat­taa pyytää kolikos­ta sen ver­ran, mut­ta sil­loin joku toinen myyjä on valmis myymään halvem­mal­la. Tämä tois­tuu niin kauan, että kolikon hin­ta putoaa hyvin lähelle 20 sent­tiä. Sama mekanis­mi toimii kaikil­la muil­lakin markki­noil­la. Hin­nan määrää aina kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ei pelkkä kysyntä.”

    Art­turin teo­ria toimii hienos­ti kun kuvia on tar­jol­la mut­ta mikä idea on tar­jo­ta arvot­to­mia kuvia, KYSYNTÄ LUO TARJONNAN eikä päin vas­toin ja ei tarvitse olla kum­mo­nenkaan myyjä kun tajuaa että hin­taa voi nos­taa kun tietää osta­jal­la ole­van ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, hin­nat karkaa­vat hel­posti jos­ta saimme esi­makua pari vuot­ta sitten.

  212. “Sylvesteri kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 13:38
    Paalimies
    “Jos nyt selit­täisit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, tuotan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteiskun­ta mak­saa min­ulle 1 euron niin mis­sä on hyöty.”

    Etkö tuo­ta ver­taa osaa laskea?

    Jos sin­ulle ei mak­set­taisi tukea, olisit euron tap­pi­ol­la ja var­maankin lopet­taisit resurssien haaskaamisen kan­nat­ta­mat­tomaan bis­nek­seen. Mut­ta mis­sä on se rahoit­ta­ja hyö­ty? Mitä järkeä on rahoit­taa kan­nat­tam­a­ton­ta toimintaa?”

    Miten Sylvesterin sit­ten kävisi, kuolisit nälkään vai, kysymys ei kuitenkaan ollut tästä vaan siitä kuka hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, hyö­tyjä on kiis­tat­ta kulut­ta­ja joka saa 2 euron tuot­teen 1 eurolla.

  213. Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 12:23

    “raken­nat riitaa tyhjästä, näin­hän se usein on kun toimeen­tu­lo käy niukak­si ale­taan riiteleen murusista.
    Vielä ker­ran, pohjoinen tuki on osa EU:n liit­tymisen neu­vot­telu tulosta ja riit­tää kun vilkaisee kart­taa mik­si näin on. Pohjoinen tuki on myön­teinen asia maat­aloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.”

    Ensin­näkin puhutaanko “muru­sista” jos vaik­ka Mart­ti­lan kokoisen 100 lehmän tukiero on 80.000 euroa? Tai 150 lehmää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minus­ta ne eivät ole muru­sia mut­ta jos on yltäkyl­läisi­in tuki­in tot­tunut niin ehkä sit­ten? Kyl­lä siinä kun investoin­tipäätöstä tuol­lais­es­ta 150 nave­tas­ta teet niin 70.000 vuodessa ihan kivasti tun­tuu tulopuolella?

    Ja mitä taas riidan haas­tamiseen ja muuhun tulee niin en minä suinkaan ole ain­oa joka näitä asioi­ta käsit­telee. Mui­s­tat var­maan Huit­tis­ten kok­ouk­sen? Tukiero­ja­han se? Löy­tyy tästäkin linkke­jä tukiero­ja käsit­tele­vi­in jut­tui­hin. Ja viimeisin tämän päivän Maaseudus­ta otsikol­la “Tuet ohjaa­vat” ja tek­stinä “Jo on aikoi­hin elet­ty, kun MTK halu­aa estää jät­tiyk­siköi­den syn­tymisen korkeam­man tuen alueille. Vas­ta nytkö on huo­mat­tu että korkeam­mat tuet ohjaa­vat tuotan­non sijoit­tumista Suomes­sa? Kyl­lähän tähän olisi pitänyt herätä aiem­min ja olla akti­ivis­es­ti pois­ta­mas­sa aluei­den välisiä tukiero­ja. Voisi kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mut­ta että har­vas­sa lienevät ne joka pystyvät asi­a­pe­rusteil­la kiistämään ylikom­pen­soivien tukiero­jen olamssaolon? Siis asi­a­pe­rusteil­la. Aina tietysti löy­tyy tukieron puo­lus­ta­jia kos­ka pohjoisen puolel­la tukieros­ta selkeästi hyödytään.

  214. Joka alal­la on oma slan­gin­sa, joka ulkop­uolisille avau­tuu huonos­ti. Näin on käynyt esim. Art­turille tämän maat­alousasian kanssa.
    Vielä ker­ran. Nykytuet mah­dol­lis­ta­vat min­ulle, että olen vil­jeli­jä. Jos niitä ei olisi, tek­isin jotakin muu­ta. Tuet eivät määrää, mitä minä vil­je­len. Sen päätän itse puh­taasti taloudel­lisil­la perusteil­la omas­sa yrityksessäni.
    Nykytuet eivät myöskään määrää, että jonkun tuotan­non­alan olisi sijoitut­ta­va tiet­tyyn paikkaan. Sekin määräy­tyy puh­taasti markki­noiden mukaan. Aivan hyvin lehmiä voidaan pitää vaik­ka Helsin­gin keskus­tas­sa (antakaa sen Miinan vain olla siel­lä Vuosaa­res­sa!). Pohjoinen tuki ei lisää tuotan­toa pohjoises­sa, sen kiin­tiöt estävät. Vielä vähem­män se vähen­tää sitä etelässä, eivät tuot­ta­jat ole tois­t­en­sa kil­pail­i­joi­ta, ainakin osuukun­nil­la on sään­tö­jen­sä mukaan velvol­lisu­us ostaa kaik­ki tar­jol­la ole­va maito jäse­niltään samal­la hin­nal­la. Pääsään­töis­es­ti mei­jer­it vielä toivoisi­vat enem­män maitoa kuin saa­vat. Se, että tuk­i­jär­jestelmä on eri­lainen etelässä kuin pohjoises­sa, johtuu EU-liit­tymiss­sopimuk­ses­ta, jon­ka täyt­tymistä sekä naa­puri­maat että komis­sio haukkana valvovat.
    Etelän ja pohjoisen maid­on­tuot­ta­jil­la ei ole kan­nat­tavu­us­ta­sos­sa eroa. Suh­teelli­nen kan­nat­tavu­us mui­hin tuotan­non­aloi­hin ver­rat­tuna kyl­lä on etelässä huonom­pi. Heil­lä on paljon muitakin houkut­tele­via vai­h­toe­hto­ja sekä maat­alouden sisäl­lä että ulkop­uolel­la. Etelässä olisi jopa joitakin kar­tanoi­ta, joil­la olisi jopa järkevät edel­ly­tyk­set aloit­taa maid­on­tuotan­to, kiin­tiötkään eivät jar­rut­taisi. Mut­ta esim. Wahlrosil­la on tuot­tavam­paakin tekemistä kuin lehmien lyp­sämi­nen. Wahlrosin kaltaisia varten olisi ehkä syytä säätää tuki­in lehmän­pitopakko, ennenkuin tuotan­toa saataisi­in lisää etelään. Pohjoises­sa (hul­luim­mat) laa­jen­ta­jat ovat entisiä rin­ta­mami­estilo­ja. Heille tie on kyl­lä sul­jet­tu etelässä maan liian korkean hin­nan takia. Sitä ei voi mil­lään sopimuk­sil­la muuk­si muuttaa. 

    “Kuten ruokakau­pas­ta huo­maamme, kak­sikin toim­i­jaa kil­pail­e­vat ihan riit­tävästi, että kulut­ta­ja ei kär­si kovin paljoa.”
    Min­ulle, joka tiedän, mitä ruuan raa­ka-aineet oikeasti mak­sa­vat, ruokakau­pas­sa käyn­ti ker­too joka ker­ran aivan päin­vas­taista. Tuo ylhääl­lä kuvail­tu leipäosas­ton tilanne oli siitä oiva esimerk­ki. Tietysti sekin pan­ti­in vil­jeli­jän syyksi.

  215. Paal­im­ies:

    mikään ei takaa hin­tata­soa ja saatavu­ut­ta sen jälkeen.

    Ulko­maalais­ten maanvil­jeli­jöi­den ahneus takaa sen parem­min kuin koti­maiset maat­aloustuet ja koti­mais­ten vil­jeli­jöi­den ahneus.

    Suomes­sa pystyy jo nykyään elämään pelkästään ulko­mail­la tuote­tul­la ruoal­la. Jos suo­ma­lainen maat­alous ajet­taisi­in alas, niin markki­nat tek­i­sivät tämän entistä helpom­mak­si — ei vaikeammaksi.

  216. Paal­im­ies: Joo ruokaa on pakko saa­da, mut­ta ruokaa ei ole pakko saa­da siltä tietyltä myyjältä. Myyjä voi käyt­tää hyväk­seen markki­na-ase­maa vain jos hän hal­lit­see koko markkinoita.

    Ruoan suh­teen ei ole kyse tästä, vaan myyjät kil­pail­e­vat keskenään. Myyjä tietää, että osta­jan on pakko ostaa ruokansa jostain, mut­ta hän tietää myös, että jos hän yrit­tää pyytää kus­tan­nuk­si­aan korkeam­paa hin­taa, joku muu on valmis myymään halvem­mal­la. Ruoan markki­nat toimi­vat aivan kuten muutkin markki­nat. Tämän huo­maamme maista, jois­sa ei har­joite­ta maat­alout­ta. Ne kukois­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin muutkin maat. (Ilman maat­alous­tukien rasitetta)

  217. Lai­tan tähän vielä tilas­toa maitotilo­jen tuloista eri tukialueil­la. Lähde kir­jan­pitoiti­lat MTT:n Taloustohtorista.
    Tun­nus­luku yrit­täjä­tu­lo, kohde­joukko suuret maitoti­lat v. 2007.
    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa
    (Tukialueil­ta A ja C4 on niin vähän kir­jan­pitotilo­ja kohdeotok­ses­sa, että niistä ei anneta keskiar­voa julkisuuteen.)
    Tämän kokolu­okan tilat ovat yleen­sä sen­ver­ran suuria, että tilal­la työsken­telee vähin­tään 2 yrit­täjää, joille tuo yrit­täjä­tu­lo jakaantuu.

  218. Jos nyt selit­täisit miten tuot­ta­ja hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, tuotan 2 euron tuot­teen, myyn sen 1 eurol­la ja yhteiskun­ta mak­saa min­ulle 1 euron niin mis­sä on hyöty

    Miten Sylvesterin sit­ten kävisi, kuolisit nälkään vai, kysymys ei kuitenkaan ollut tästä vaan siitä kuka hyö­tyy tuk­i­taloud­es­ta, hyö­tyjä on kiis­tat­ta kulut­ta­ja joka saa 2 euron tuot­teen 1 eurolla

    Paal­im­iehel­lä on nyt pieni vika logi­ikas­saan. Paal­im­ies ei ole tehnyt kah­den euron tuotet­ta, vaan yhden euron tuot­teen, ja has­san­nut sen yhden euron tuot­teen tekemiseen 2 euroa. Tuo kun ei kovin hyvää liike­toim­intaa ole, Paal­im­ies joutuu käymään veron­mak­sa­jan kukkarol­la pysyäk­seen leivän syr­jässä kiin­ni. Sylvesteri voi tuon euron tuot­teen käy­dä osta­mas­sa maail­mal­ta, joten edun­saa­ja on kyl­lä aika yksikäsit­teis­es­ti Paal­im­ies. Otta­mat­ta tässä nyt sen enem­pää siihen kan­taa, että onko Paal­im­iehen tukem­i­nen yhteiskun­nan kannal­ta toiv­ot­tavaa vai ei. 

    (Myön­net­täköön, että kokon­aan ilman maat­alous­tukia tuote toden­näköis­es­ti olisi yli euron tuote, mut­ta tuskin kuitenkaan kah­den euron. Jos olisi yli kah­den, brys­selis­sä ja wto:n kok­ousten edessä oltaisi­in talikot tanas­sa vaa­ti­mas­sa maat­alous­tukien lopettamista)

  219. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50

    “Lai­tan tähän vielä tilas­toa maitotilo­jen tuloista eri tukialueil­la. Lähde kir­jan­pitoiti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Talous­to­htorista joo… Laske siitä samas­ta aineis­tos­ta sel­l­ainen kuin tukien osu­us liike­vai­h­dos­ta ja palaa niiden luku­jen kanssa sit­ten asiaan?

    Mitä taas kan­nat­tavu­u­teen tulee niin Talous­to­htoris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja niiden yhdys­vaiku­tus ja yhteys reaal­i­maail­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juuri juh­li­ta. Vaikka­pa sel­l­ainen luku kuin konepois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­perin parem­pi kan­nat­tavu­us niin “ylimääräi­nen” on laitet­tu “mukavu­ushank­in­tana” ja “tilin­päätö­sos­tona” uuteen trak­tori­in ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­tavu­us onkin samaa tasoa kuin alun­perin huonom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tarkoi­tan? Tai pitäisi ainakin? 

    Mut­ta valitet­tavasti suh­taudun noi­hin lukui­hin tietyl­lä varauk­sel­la tai niiden käyt­tämiseen ver­tailu­aineis­tona. Takana on pait­si tuet niin myös taloudel­liset mah­dol­lisu­udet ja päätök­set niiden takana. Jos halu­taan tilo­ja ver­ra­ta toisi­in­sa niin mielestäni oikea lähtöko­h­ta on ottaa samankokoiset tilat ja ver­ra­ta niiden tukia toisi­in­sa kuten tässä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    on tehty. Ja kuten tuol­lakin san­o­taan niin
    “Edel­li­sis­sä tukineu­vot­teluis­sa esite­tyt til­a­mallilaskel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käytän­töä. Laskel­mat oli­vat tarkoi­tushakuisia, ja niiden avul­la halut­ti­in hävit­tää tukierot eri tukialuei­den väliltä. Maat­alous­tuot­ta­jat ovat tehneet kesku­udessaan muu­ta­man tilan osalta laskel­mat tukieroista, ja laskelmien lop­putu­lok­set eli tukieron suu­ru­us yllät­ti pis­toko­keen tek­i­jätkin. Esimerk­it ovat todel­lisia tilantei­ta ole­mas­sa olevil­ta tiloil­ta, mikä tarkoit­taa ainakin Etelä-Suomes­sa sitä, että pel­to­tukien opti­moin­ti onnis­tuu har­voin. Eläin­määrät ja ‑lajit määräävät sen, mitä pel­loil­la kul­loinkin kasvaa.”

    Mut­ta että laskelmia on monenlaisia?

  220. Timo Ten­hunen: Tuet vaikut­ta­vat tuotan­topäätök­si­in vaik­ka ne eivät määräisikään yhtään mitään.

    Aivan samal­la taval­la kuin hin­natkin vaikut­ta­vat tuotan­topäätök­si­in, mut­ta eivät määrää.

    Jos siis myön­nät, että erisu­urien tukien kanssa maat­alous­tuot­tei­ta tuote­taan enem­män siel­lä mis­sä tuet ovat suurem­pia ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa tuet ovat kaikkial­la yhtä­su­uret, niin myön­nät, että maat­aloustuet siirtävät tuotan­toa sille sopivil­ta alueil­ta sille sopi­mat­tomille alueille.

    Tämä on rasite mei­dän hyvinvoinnillemme.

  221. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 14:24

    “Pohjoinen tuki ei lisää tuotan­toa pohjoises­sa, sen kiin­tiöt estävät.”

    Tähänkin sopii tämä jut­tu päivän Maaseudus­ta otsikol­la “Tuet ohjaa­vat” ja tek­stinä “Jo on aikoi­hin elet­ty, kun MTK halu­aa estää jät­tiyk­siköi­den syn­tymisen korkeam­man tuen alueille. Vas­ta nytkö on huo­mat­tu että korkeam­mat tuet ohjaa­vat tuotan­non sijoit­tumista Suomes­sa? Kyl­lähän tähän olisi pitänyt herätä aiem­min ja olla akti­ivis­es­ti pois­ta­mas­sa aluei­den välisiä tukiero­ja. Voisi kai sanoa että sitä saa mitä tilaa.”

    Mut­ta että MTK esit­tää tuk­ileikkauk­sia isoille pohjoiseen tehtäville nave­toille. Ja mik­si? No juuri sik­si että kos­ka kan­nat­tavu­us on siel­lä parem­pi niin niitä sinne tehtäisi­in. Jo se että joku tosis­saan suun­nit­telee osoit­taa että kan­nat­tavu­us on parem­pi. Ja kiin­tiöt eivät tosi­aan estä mitään, MTK pyrkii estämään. Johtuen kolmes­ta seikas­ta. Yksi: muiden tukieu­rot pienenevät kos­ka tuel­la on alueko­htainen mak­si­mi ja se jae­taan maitolitroil­la. Kak­si: jos kulut­ta­japuolel­la nousee tietoisu­us 1.000 lehmän nave­tas­ta ja tieto 1.000.000 euron tukieros­ta vuodessa niin voi nous­ta kiusal­lisia kysymyk­siä. Tukieros­ta ja tuen tasos­ta yleen­säkin. Kolme: jos tuotan­to laa­je­nee pohjoises­sa niin EU rupeaa kyse­lemään että “Mites noiden tukien kanssa kun tuotan­to tun­tuu siir­tyvän niiden perässä?”. Mut­ta että pyritään estämään se että tukiero ei näky­isi niin konkreettisesti.

  222. Min­ul­la on kymme­nen arvo­ton­ta kiil­toku­vaa mut­ta sin­ul­ta puut­tuu ja tiedän sin­un on jostain syys­tä pakko ostaa juuri sel­l­ainen mikä min­ul­la on, voit tietysti yrit­tää ostaa sen sel­l­aiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnis­tu­akin ker­ran pari

    No hei Paal­im­ies, jos ker­ran olet ruoan­tuot­ta­ja niin sinähän voit nos­taa sen tuot­ta­masi ruoan hin­nan vaik­ka kym­menker­taisek­si nykyis­es­tä. Vaik­ka sahaankin omaa oksaani, pal­jas­tan tässä että min­un on pakko ostaa itsel­leni ja per­heel­leni ruokaa, joten voit siis hyvin nos­taa hin­nan kuin­ka korkealle tahansa. Saatan tosi­aan hin­nan­nos­tosi jäl­keen yrit­tää ostaa ruokani joltakul­ta muul­ta joka ei satu tietämään että min­un on pakko syödä, mut­ta sehän ei tule onnis­tu­maan kuin ker­ran tai pari, varsinkin jos pal­ja­s­tat muillekin ruoan­tuot­ta­jille sen salaisu­u­den että min­un on pakko syödä! 

    tarvit­seeko jatkaa, ellet ymmär­rä juon­ta liikeelämä ei ole oikea alasi.

    Liike-elämä ei tosi­aan ole oikea ala jom­mallekum­malle meistä.

  223. Paalimies:“Saarelma kiemurtelee kuin mato koukus­sa, ostopakko syn­tyy kun luovu­taan omas­ta tuotan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­tata­soa ja saatavu­ut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­lako se vas­ta kalli­ik­si tulisi. Tarvit­semme ruokaa elääk­semme, ilman sateen­var­jo­ja tulemme toimeen mut­ta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla”

    Minä en henkilöko­htais­es­ti tuo­ta lainkaan ruokaa. Minä siis olen jo tuos­sa ostopakos­sa. Sitä koitin kuva­ta sil­lä, että olen alueeni kaup­pi­aiden armoil­la. Mik­si ihmeessä en ole huolis­sani, että olen tässä tilanteeesa? Ker­taakaan ei ole ruo­ka lop­punut, vaik­ka omat varas­toni ovat paljon pienem­mät kuin Suomel­la valtiona. 

    Kuten kir­joitin, kalli­in ruuan voi tarvit­taes­sa kor­va­ta hal­val­la, jos on huolis­saan siitä, ettei ole varaa ostaa ruokaa. Itse ainakin syön täl­lä het­kel­lä paljon kalli­im­min kuin min­un tarvit­sisi, jos koit­taisin ain­oas­taan pitää nälän loitolla.

    Ruuan suh­teen tämä on paljon helpom­paa kuin vaikka­pa ener­gian. Min­un on huo­mat­tavasti vaikeam­paa kor­va­ta tarvise­mani sähkö jol­lain muul­la, jos sen hin­ta nousee kuin kor­va­ta nyky­isin syömäni ruo­ka perusvil­jatuot­teil­la, joista saan saman kalorimäärän, mut­ta jot­ka mak­sa­vat mur­to-osan nykyis­es­tä ruokani hinnasta. 

    Mik­si siis jatkat tuon olk­iukon hakkaamista, vaik­ka siihen on use­aan ker­taan vastattu?

  224. Paalimies:“ei tarvitse olla kum­mo­nenkaan myyjä kun tajuaa että hin­taa voi nos­taa kun tietää osta­jal­la ole­van ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, hin­nat karkaa­vat hel­posti jos­ta saimme esi­makua pari vuot­ta sitten.”

    Mil­lä tavoin ruokahuolto on yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa? Onko suo­ma­lainen maanvil­jeli­jä jotenkin pakotet­tu myymään ruokansa kiin­teään hin­taan val­ti­olle? Ei. Onko ruuas­sa jotain val­tion hin­tasään­nöste­lyä? Ei. 

    Mitä pari vuot­ta sit­ten sinus­ta tapah­tui? Kuin­ka mon­ta suo­ma­laista kuoli nälkään? Kuin­ka moni edes kär­si nälästä? 

    Hin­nat pomp­pi­vat _enemmän_ sil­loin, jos tuot­ta­jien tulot eivät riipu siitä tuotan­nos­ta, vaan jostain aivan muus­ta kuten tuki­ai­sista, kos­ka sil­loin hin­nan nousu ei joh­da saman­laiseen insen­ti­ivi­in lisätä tuotan­toa. Tai vas­taavasti, jos laske­va hin­ta ei saa tuot­ta­jaa lopet­ta­maan tuotan­toa, kos­ka se ei ole hänelle kan­nat­tavaa, laske­vat hin­nat paljon enem­män kuin lask­i­si­vat markki­noiden ohjaa­mana. Tuki­aiset eivät siis vähen­nä hin­to­jen heilahtelua, vaan lisäävät sitä, kos­ka pois­ta­vat nor­maalin hin­to­jen ohjaus­mekanis­min tarjontapuolella.

  225. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50

    “Lai­tan tähän vielä tilas­toa maitotilo­jen tuloista eri tukialueil­la. Lähde kir­jan­pitoiti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noi­ta Talous­to­htorin luku­ja tutkiskelet niin on kan­nat­taa pere­htyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­liseen kritiikkiin?

  226. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 14:14
    Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 12:23
    “raken­nat riitaa tyhjästä, näin­hän se usein on kun toimeen­tu­lo käy niukak­si ale­taan riiteleen murusista.
    Vielä ker­ran, pohjoinen tuki on osa EU:n liit­tymisen neu­vot­telu tulosta ja riit­tää kun vilkaisee kart­taa mik­si näin on. Pohjoinen tuki on myön­teinen asia maat­aloudelle ja koko Suomelle, väitä mitä tahansa muuta.”

    Ensin­näkin puhutaanko “muru­sista” jos vaik­ka Mart­ti­lan kokoisen 100 lehmän tukiero on 80.000 euroa? Tai 150 lehmää ab/c2 noin 70.000 euroa? Minus­ta ne eivät ole muru­sia mut­ta jos on yltäkyl­läisi­in tuki­in tot­tunut niin ehkä sit­ten? Kyl­lä siinä kun investoin­tipäätöstä tuol­lais­es­ta 150 nave­tas­ta teet niin 70.000 vuodessa ihan kivasti tun­tuu tulopuolella?”

    Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hunen lait­toi osu­vasti noi­ta näkyville.

    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa

    Minä voin kyl­lä senkin ker­toa jon­ka tiesin käytän­nön vil­jeli­jänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampi­in tuotan­to kus­tan­nuk­si­in. Teo­ri­anne perus­tuu ajatuk­selle että tuote­taan etelän kus­tan­nuk­sil­la pohjoisel­la tukialueel­la se ei kuitenkaan ole mah­dol­lista jo lan­nan lev­i­tys alan tarve pitää siitä huolen. Min­un mielestäni voisit lopet­taa perus­teet­toman riidan kylvön eri tukialuei­den välillä.

  227. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:12
    Paalimies:”ei tarvitse olla kum­mo­nenkaan myyjä kun tajuaa että hin­taa voi nos­taa kun tietää osta­jal­la ole­van ostopakon, juuri tämä on syynä että ruokahuolto on yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa, hin­nat karkaa­vat hel­posti jos­ta saimme esi­makua pari vuot­ta sitten.”

    Mil­lä tavoin ruokahuolto on yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa? Onko suo­ma­lainen maanvil­jeli­jä jotenkin pakotet­tu myymään ruokansa kiin­teään hin­taan val­ti­olle? Ei. Onko ruuas­sa jotain val­tion hin­tasään­nöste­lyä? Ei.”

    Keskustelu on vaikeaa kun teil­lä on perusasi­atkin hukas­sa, EU säätelee tuot­ta­jahin­to­ja kiin­tiöil­lä, kesän­nöin­nil­lä, tuon­ti ja vien­ti luvil­la, tuotan­to luvil­la ja inter­ven­tio ostoilla.
    Hiukan yli kak­si vuot­ta sit­ten vil­ja lop­pui ja esim. vehnän hin­ta nelink­er­tais­tui lyhyessä ajas­sa, kesän­nöit­ti pakon purkami­nen ja pari hyvää satovuot­ta ovat tasoit­ta­neet taas tilanteen ja EU ostaa vil­jaa inter­ven­tio varas­toi­hin ettei hin­tata­so rom­ah­da ja purkaa niitä huonoina satovu­osi­na ettei hin­nat hyp­pää pilviin.

  228. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 17:53
    Paalimies:”Saarelma kiemurtelee kuin mato koukus­sa, ostopakko syn­tyy kun luovu­taan omas­ta tuotan­nos­ta ja mikään ei takaa hin­tata­soa ja saatavu­ut­ta sen jäl­keen. Mil­lä kor­vaat ravin­non, petul­lako se vas­ta kalli­ik­si tulisi. Tarvit­semme ruokaa elääk­semme, ilman sateen­var­jo­ja tulemme toimeen mut­ta ilman ruokaa emme tai voithan aina kokeilla”

    Minä en henkilöko­htais­es­ti tuo­ta lainkaan ruokaa. Minä siis olen jo tuos­sa ostopakos­sa. Sitä koitin kuva­ta sil­lä, että olen alueeni kaup­pi­aiden armoil­la. Mik­si ihmeessä en ole huolis­sani, että olen tässä tilanteeesa? Ker­taakaan ei ole ruo­ka lop­punut, vaik­ka omat varas­toni ovat paljon pienem­mät kuin Suomel­la valtiona.”

    Saarel­man kiemurtelu jatkuu, mik­si kään­nät keskustelun itseesi kun kysymys on kansakun­nan ruokahuol­losta. Voimme soitel­la Hol­lan­ti­in johonkin suureen elin­tarvike pörssi­in ja kysel­lä hin­to­ja, saatamme saa­da hyvinkin edullisia tar­jouk­sia kun myyjä tietää ettei mei­dän tarvitse ostaa mut­ta miten arvelet tar­jousten käyvän kun myyjä tietää että meil­lä on ostopakko ja turha on sanoa että kil­pailu­tamme myyjiä, siinä tilanteessa emme kil­pailu­ta ketään vaan koetamme päästä pitki­in ja var­moi­hin toim­i­tus sopimuk­si­in ja se maksaa.
    Ajatuk­se­nakin tilanne on absur­di eikä mikään val­tio moi­seen ryhdy kuin pakos­ta ja meil­lä ei ole sel­l­aista pakkoa.

  229. Saarelma:“No, siitä vaan nos­ta­maan hin­to­ja! Kukaan ei ole mis­sään kieltänyt maat­alous­tuot­ta­jia nos­ta­mas­ta hin­to­jaan.” ja “Tuon jäl­keen kulut­ta­ja joko mak­saa sen korkeam­man hin­nan tai ostaa tuot­teet jostain muualta”

    Huo­maatko , että olet puhunut itsesi pussiin?

    Kun suo­ma­lainen tuot­ta­ja kas­vat­taa vil­jaa , juurek­sia , lihaa jne. ja nou­dat­taa kaikkia ympäristölain­säädän­nön säädök­siä tun­nol­lis­es­ti, niin tuot­teen hin­ta nousee. Ja sil­loin kulut­ta­ja ostaa elin­tarvikkeen­sa muual­ta, jos­sa lain­säädän­tö ei ole yhtä tiuk­ka , siitä ei välitetä tai ei valvota eikä mak­se­ta sääl­lisiä palkkoja. 

    Et voi väit­tää tosis­sasti, että kuvaa­masi vapaa kil­pailu sopii maat­alous­tuotan­toon. Onko mielestäsi ter­vet­tä kehi­tys­tä viimeisin sikaskan­daali Ruot­sis­sa? Ruot­salaiset tuot­ta­jat on ajet­tu niin ahtaalle, että eläin­ten suo­jelu sakkaa. Onko ter­vet­tä kehi­tys­tä ulko­mail­la tapah­tu­va hor­moni- ja antibioot­tiruok­in­ta voiton mak­si­moimisek­si ja hin­nan halventamiseksi ?

    Kun suo­ma­lainen ruo­ka tuote­taan tule­vaisu­udessa kestävän kehi­tyk­sen vaa­timuk­sen mukaises­ti, niin sen tuot­ta­mi­nen mak­saa enem­män. Kun nos­tamme hin­taa vaa­dit­tavalle tasolle, niin sinä ostat ruokasi kehit­tyvistä maista. Mik­si et osta ympäristöys­täväl­lis­es­ti tuotet­tua ruokaa? Eikö vapaa kil­pailu ja markki­na­t­alous olekaan paras malli maa­pal­lon säi­lymisen kannalta ?

  230. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:36
    Timo Ten­hunen kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 15:50
    “Lai­tan tähän vielä tilas­toa maitotilo­jen tuloista eri tukialueil­la. Lähde kir­jan­pitoiti­lat MTT:n Taloustohtorista.”

    Kun noi­ta Talous­to­htorin luku­ja tutkiskelet niin on kan­nat­taa pere­htyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­liseen kritiikkiin?”

    Tässä vas­tine linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

  231. Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41

    “Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hunen lait­toi osu­vasti noi­ta näkyville. Minä voin kyl­lä senkin ker­toa jon­ka tiesin käytän­nön vil­jeli­jänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampi­in tuotan­to kustannuksiin.”

    Tai sit­ten siihen voi olla muukin syy:
    “Mitä taas kan­nat­tavu­u­teen tulee niin Talous­to­htoris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja niiden yhdys­vaiku­tus ja yhteys reaal­i­maail­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juuri juh­li­ta. Vaikka­pa sel­l­ainen luku kuin konepois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­perin parem­pi kan­nat­tavu­us niin “ylimääräi­nen” on laitet­tu “mukavu­ushank­in­tana” ja “tilin­päätö­sos­tona” uuteen trak­tori­in ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­tavu­us onkin samaa tasoa kuin alun­perin huonom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tarkoi­tan? Tai pitäisi ainakin?”

  232. Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41

    “Teo­ri­anne perus­tuu ajatuk­selle että tuote­taan etelän kus­tan­nuk­sil­la pohjoisel­la tukialueel­la se ei kuitenkaan ole mah­dol­lista jo lan­nan lev­i­tys alan tarve pitää siitä huolen. Min­un mielestäni voisit lopet­taa perus­teet­toman riidan kylvön eri tukialuei­den välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukieroista yrit­tää keskustel­la asial­lis­es­ti ja numeroi­hin perustuen niin sieltä tulee (perustelemat­tomat) pohjoisen olo­suh­teet ja sit­ten joko kateus tai riidan kylvö. Jos olisinkin ain­oa mut­ta kun en var­mas­tikaan ole…

  233. “Mikko Kivi­ran­ta kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 17:21
    Min­ul­la on kymme­nen arvo­ton­ta kiil­toku­vaa mut­ta sin­ul­ta puut­tuu ja tiedän sin­un on jostain syys­tä pakko ostaa juuri sel­l­ainen mikä min­ul­la on, voit tietysti yrit­tää ostaa sen sel­l­aiselta joka ei tiedä ostopakkostasi ja voit onnis­tu­akin ker­ran pari

    No hei Paal­im­ies, jos ker­ran olet ruoan­tuot­ta­ja niin sinähän voit nos­taa sen tuot­ta­masi ruoan hin­nan vaik­ka kym­menker­taisek­si nykyis­es­tä. Vaik­ka sahaankin omaa oksaani, pal­jas­tan tässä että min­un on pakko ostaa itsel­leni ja per­heel­leni ruokaa, joten voit siis hyvin nos­taa hin­nan kuin­ka korkealle tahansa. Saatan tosi­aan hin­nan­nos­tosi jäl­keen yrit­tää ostaa ruokani joltakul­ta muul­ta joka ei satu tietämään että min­un on pakko syödä, mut­ta sehän ei tule onnis­tu­maan kuin ker­ran tai pari, varsinkin jos pal­ja­s­tat muillekin ruoan­tuot­ta­jille sen salaisu­u­den että min­un on pakko syödä!

    tarvit­seeko jatkaa, ellet ymmär­rä juon­ta liikeelämä ei ole oikea alasi.

    Liike-elämä ei tosi­aan ole oikea ala jom­mallekum­malle meistä.”

    Pal­s­ta vilisee mitä ihmeel­lisem­piä kan­nan­ot­to­ja mitähän kivi­ran­ta tuol­la tarkoit­ti, nor­maali kau­pan­teossa kysyn­tä ja tar­jon­ta määrää hin­nan mut­ta elin­tarvikkeet on yhteiskun­ta (EU) ottanut kon­trol­li­in­sa ja mitä vil­jeli­jät sille voi 3 pros­ent­tia kansas­ta, tuo­ta EU:n määrit­telemään hin­taan tai lope­ta tuot­ta­mi­nen. Pal­stal­la on esitet­ty että lopet­ta­mal­la oman tuotan­non saisimme ruokamme halvem­mal­la en ole kuitenkaan näh­nyt yhtään laskel­maa asi­as­ta, min­un laskelmieni mukaan se tulisi kalli­ik­si, alla vielä omat laskelmani.

    “Hyö­ty kansan­taloudelle 2.4 miljardia.(maataloustuki jää pois)
    Kus­tan­nuk­set ( ainakin lyhyel­lä aikavälillä)
    1.8(työttömyysmenot) + 4.8 (tämä työ ulko­maille)+ 5 (elin­tarvikkei­den hin­ta)+ 1(EU:lta saatu maat­alous­tu­ki) = 12.6
    Ero­tus n 10 mil­jar­dia???!! Tap­pi­o­ta kansan­taloudelle lopet­ta­mal­la maat­alous­tuotan­to Suomesta!?!?
    Kaik­ki nuo luvut ovat kaik­ki tark­istet­tavis­sa ja lienevät aika oikein? Tietenkin luvut kau­nis­tu­vat jos työt­tömille löy­tyy “oikei­ta töitä” nyky tilanteessa kuitenkin melko mah­do­ton­ta kun Volvon hih­natkaan ei enää vedä.”

  234. Olen lukenut tuon tarkas­tusvi­ras­ton raportin. Juuri sen takia val­itsinkin ver­tailu­un tuon yrit­täjä­tu­lon, siihen eivät vaiku­ta nuo rapor­tis­sa maini­tut seikat.
    Koomista kyl­lä, raport­ti ensin kri­ti­soi tiet­tyjä asioi­ta talous­tutkimuk­ses­sa ja sit­ten suosit­telee asian kor­jaamista taval­la, jos­sa nuo epä­var­muustek­i­jät nimeno­maan kulminoituvat.
    Art­turin ymmär­rys näyt­tää edellen ole­van las­ten­tarha­laisen tasoa ja allekin. Tuet vaikut­ta­vat sen, että Suomes­sa ja kaikkial­la muual­lakin maail­mas­sa ylipäätän­sä har­joite­taan kau­pal­lista maat­alous­tuotan­toa. Sen, mitä ja mis­sä tuote­taan, määräävät kulut­ta­jat kaupassa.

  235. miten arvelet tar­jousten käyvän kun myyjä tietää että meil­lä on ostopakko

    His­to­ri­alli­nen tuot­to ei ole tae tulev­as­ta, mut­ta kun pikaises­ti muis­te­len viime vuosikym­me­nien tilantei­ta, jois­sa joil­lakin kan­soil­la on “ostopakko”, muis­te­len näi­hin tilanteisi­in ennem­min liit­tyvän “USAID”-tekstit vil­jasäkkien kyljis­sä kuin muiden maid­en ruokakartellin.

  236. Paal­im­ies, kanssasi on mah­do­ton­ta keskustel­la, kun ohi­tat sin­ulle esite­tyt argu­men­tit aivan kuin niitä ei olisi koskaan esitet­tykään. Käytin itseäni esimerkkinä tietenkin sik­si, että minä olen henkilöko­htais­es­ti vielä paljon enem­män riip­pu­vainen muil­ta oste­tus­ta ruuas­ta kuin Suo­mi val­tiona. Jos min­ul­la ei ole huol­ta ruuan riit­tävyy­destä ja voin luot­taa siihen, että voin kil­pailut­taa myyjiä, vaik­ka olen paljon pahem­mas­sa ostopakos­sa kuin Suomen val­tio, niin mik­sei sama toimisi valtiolle? 

    Kuten kir­joitin, minä olen ostopakos­sa vähin­tään ker­ran viikos­sa. Jos kukaan ei min­ulle myy ruokaa, kuolen nälkään, kos­ka kaapis­sani ei ole tuo­ta pidem­mäk­si aikaa murk­i­naa. Suomen val­ti­ol­la on varas­to­ja ainakin vuodek­si kaipa pidem­mäk­sikin ajak­si. Mil­lä ihmeen perus­teel­la se on pahem­mas­sa ostopakos­sa kuin minä? 

    Hirvit­tävästä int­tämis­te­si huoli­mat­ta et tois­taisek­si ole esit­tänyt _yhtään_ perustet­ta sille, mik­sei ulko­mais­ten toimit­ta­jien kil­pailut­ta­mi­nen olisi mahdollista.

  237. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 21:46 Hirvit­tävästä int­tämis­te­si huoli­mat­ta et tois­taisek­si ole esit­tänyt _yhtään_ perustet­ta sille, mik­sei ulko­mais­ten toimit­ta­jien kil­pailut­ta­mi­nen olisi mahdollista.”

    Kun nyt noin hirvit­tävästi intät niin ker­ro mik­si koti­mainen tuotan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pailut­ta­maan ulko­laisia tuot­ta­jia, syynä ei voi olla ainakaan taloudel­liset seikat sil­lä se tulisi hirvit­tävän kalliiksi.

  238. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:44
    Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41
    “Teo­ri­anne perus­tuu ajatuk­selle että tuote­taan etelän kus­tan­nuk­sil­la pohjoisel­la tukialueel­la se ei kuitenkaan ole mah­dol­lista jo lan­nan lev­i­tys alan tarve pitää siitä huolen. Min­un mielestäni voisit lopet­taa perus­teet­toman riidan kylvön eri tukialuei­den välillä.”

    Tää on just tätä. Kun tukieroista yrit­tää keskustel­la asial­lis­es­ti ja numeroi­hin perustuen niin sieltä tulee (perustelemat­tomat) pohjoisen olo­suh­teet ja sit­ten joko kateus tai riidan kylvö. Jos olisinkin ain­oa mut­ta kun en var­mas­tikaan ole…”

    Et sit­ten huo­man­nut tätä..

    “Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hunen lait­toi osu­vasti noi­ta näkyville.

    tukialue B 68 200 euroa
    tukialue C1 50 100 euroa
    tukialue C2 50 500 euroa
    tukialue C2P 30 200 euroa
    tukialue C3 54 300 euroa”

  239. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:42
    Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 18:41
    “Mik­sei tuo sit­ten näy tulok­sis­sa, Ten­hunen lait­toi osu­vasti noi­ta näkyville. Minä voin kyl­lä senkin ker­toa jon­ka tiesin käytän­nön vil­jeli­jänä jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampi­in tuotan­to kustannuksiin.”

    Tai sit­ten siihen voi olla muukin syy:
    “Mitä taas kan­nat­tavu­u­teen tulee niin Talous­to­htoris­sa on se vika että luku­ja on aika mon­ta ja niiden yhdys­vaiku­tus ja yhteys reaal­i­maail­maan täy­tyy tun­tea, yhdel­lä luvul­la ei juuri juh­li­ta. Vaikka­pa sel­l­ainen luku kuin konepois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­perin parem­pi kan­nat­tavu­us niin “ylimääräi­nen” on laitet­tu “mukavu­ushank­in­tana” ja “tilin­päätö­sos­tona” uuteen trak­tori­in ja sen seu­rauk­se­na sit­ten kan­nat­tavu­us onkin samaa tasoa kuin alun­perin huonom­min kan­nat­ta­neel­la. Ymmär­rät var­maan mitä tarkoi­tan? Tai pitäisi ainakin?””

    Kan­nan­otois­sasi alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiistä että pohjoises­sa on korkeam­mat tuotan­to kustannukset.

  240. “Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 21:46 Hirvit­tävästä int­tämis­te­si huoli­mat­ta et tois­taisek­si ole esit­tänyt _yhtään_ perustet­ta sille, mik­sei ulko­mais­ten toimit­ta­jien kil­pailut­ta­mi­nen olisi mahdollista.”

    Kun nyt noin hirvit­tävästi intät niin ker­ro mik­si koti­mainen tuotan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pailut­ta­maan ulko­laisia tuot­ta­jia, syynä ei voi olla ainakaan taloudel­liset seikat sil­lä se tulisi hirvit­tävän kalliiksi.

    Onhan se taval­laan jär­jetön­tä, jos Suo­mi mak­saa EU jäsen­mak­su­ja, eikä sit­ten halua saa­da näitä jäsen­mak­su­ja takaisin, kos­ka Suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät saisi­vat tukea ????

  241. Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:14

    “jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampi­in tuotan­to kustannuksiin.”

    “Vaikka­pa sel­l­ainen luku kuin konepois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­perin parem­pi kan­nat­tavu­us niin “ylimääräi­nen” on laitet­tu “mukavu­ushank­in­tana” ja “tilin­päätö­sos­tona” uuteen ”
    Kan­nan­otois­sasi alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiistä että pohjoises­sa on korkeam­mat tuotan­to kustannukset.”

    Ja kun kat­sot niitä Ten­husen tilo­ja eli otat kus­tan­nuserit­te­lyn noil­ta samoil­ta tiloil­ta? Niin huo­maat että C3:lla konekus­tan­nus on 44.000 euroa kun muil­la se on alle 36.000 ja B‑alueella alhaisin 32.000. Sama ilmiö konepois­tois­sa eli C3:lla selkeästi korkein. Eli ker­toisiko tuo sit­ten siitä että on ostet­tu mukavu­ushank­in­tana se uusi trak­tori pihaan kun tuki­ra­haa on ollut vai siitä että pohjoiset ankarat olot vaa­ti­vat ehdot­tomasti parem­man kalus­ton kuin etelässä? Samaan aikaan on huo­mat­ta­va että raken­nusku­lut yllät­täen alhaiset C3:lla eli investoin­tien pain­opiste on? 

    Muis­sa kulueris­sä en oikein suurem­pia ero­ja huo­maa, tuo pohjoisen konekus­tan­nus nos­taa siel­lä kus­tan­nus­ta­soa reilusti? Jonkun­ver­ran polt­toaine ja sähköku­lut mut­ta äkkiseltään näyt­täisi enem­män kor­reloivan yksikkökoon eron kuin tukialueen kanssa. 

    Ja kun noi­ta kulu­ja ja kus­tan­nuk­sia niin jos saat 4000 kilon vil­jasadon pel­lol­ta jon­ka hin­ta on etelässä 4.000 euroa hehtaari tai 3.000 kilon sadon pohjoises­sa pel­lol­ta jon­ka hin­ta on 2.000 euroa hehtaari niin kum­mas­sa esimerkik­si korkokus­tan­nus per tuotet­tu vil­jak­i­lo on suurem­pi? Kun sanois­in että pel­lon hin­ta nyt vaik­ka onkin vähän mitä on niin edes vähän vas­taa sen tuot­toar­voa maan eri puo­lil­la eli poten­ti­aal­ista sadontuottokykyä?

    Ja selväähän se on että ero­ja on, eihän sitä voi kiistää. Tämän­hetki­nen tuotan­non siir­tymi­nen vain selkeästi ker­too siitä että tuk­i­ta­so­ero on suurem­pi kuin todel­li­nen olosuhde-ero.

  242. Lapin mies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:57

    “Onhan se taval­laan jär­jetön­tä, jos Suo­mi mak­saa EU jäsen­mak­su­ja, eikä sit­ten halua saa­da näitä jäsen­mak­su­ja takaisin, kos­ka Suo­ma­laiset maanvil­jeli­jät saisi­vat tukea ????”

    Ja edelleen. EU-tuis­sa ei ole mitään pahaa, kam­mataan koti­in kaik­ki mitä saadaan. Ongel­mana­han on nämä kansal­liset tuet. Niitä ei suinkaan rahoite­ta EU-bud­jetista vaan EU on vain antanut meille luvan mak­saa kansal­lis­es­ta bud­jetista tietyn mak­sim­imäärän. Tässä kansal­lises­sa bud­jetis­sa ne kil­pail­e­vat määrära­hoista koulu­ruokailun, van­hus­ten vaip­pa­ra­ho­jen ja ter­veyskeskusten kanssa. Lisäk­si tämän­hetki­nen kansal­lis­ten tukien tukiero vääristää tilan­net­ta ohjaa­mal­la tuotan­toa niille alueille jot­ka saa­vat eniten kansal­lisia tukia mut­ta joil­la kan­nat­tavu­us olisi muu­toin heikoin. Tukiero nos­taa ne alueet kan­nat­tavim­mik­si. Tämä aiheut­taa omia lieveilmiöitään mm etelässä pel­lot jäävät vajaakäytöl­lä ja vas­taavasti pohjoises­sa pel­top­u­las­sa rai­vataan met­siä pel­loik­si. Lisäk­si täl­lä viime kädessä nos­te­taan hin­tata­soa kun tuotan­to sijoite­taan korkeimpi­en kus­tan­nusten alueelle.

  243. Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 19:37

    “on kan­nat­taa pere­htyä myös tähän
    http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/10/virasto_mtt_antaa_maatilojen_kannattavuudesta_liian_pessimistisen_kuvan_1119380.html
    aiheel­liseen kritiikkiin?”

    Tässä vas­tine linkkiin..

    http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

    Eli riip­puma­ton instanssi arvostelee jonkun toim­intaa. Tämän jäl­keen taho jota on arvostel­tu tekee oman arvion­sa tilanteesta ja toteaa että arvostelu on perus­tee­ton­ta ja kaik­ki on kun­nos­sa? Itse itseäni arvioiden ja raportoiden?

  244. Paal­im­ies
    “Kun nyt noin hirvit­tävästi intät niin ker­ro mik­si koti­mainen tuotan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pailut­ta­maan ulko­laisia tuot­ta­jia, syynä ei voi olla ainakaan taloudel­liset seikat sil­lä se tulisi hirvit­tävän kalliiksi.”

    Höpön­löpön, hirvit­tävän kalli­ik­si se tulee ain­oas­taan harhai­sis­sa kuvitelmis­sasi. Esit­tämil­läsi luvuil­la voi suo­raan sanoa pyyhk­iä persettä. 

    Ote­taan esimerkik­si esit­tämäsi arvio työt­tömyyskus­tan­nuk­sista eli 1,8 mil­jar­dia euroa/v. Se tarkoit­taa että työt­tömyys muka lisään­ty­isi ker­ral­la koko vil­jeli­jäväestölle ja niille jokaiselle mak­se­taan ansiosi­don­naista 1500e/kk.

    Maatilo­jen määrä on kuitenkin vähen­tunut 90-luvul­ta 50%, mut­ta samaan aikaan (90-luvul­la) työl­lisu­us parani! Joten on kyl­lä melkoisen omi­tu­ista että täm­möis­es­tä porukas­ta tulee kaik­ista pelkkiä työt­tömiä! Etenkin kun maa­jussien tuloista jo nyt 25% tulee muus­ta toimin­nas­ta kuin maat­alouteen liit­tyvistä asioista (muu yrit­täjä­tu­lo, muu palkkatyö). 

    Viimeisen 10v aikana 25% tiloista on lopet­tanut, samaan aikaan työl­lisyys on kokoa­jan parantunut!

    Jos ale­taan laske­maan ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, niin siinä vas­ta maanvil­je­ly jääkin tap­pi­olle, kos­ka kansal­lis­ten tukien aiheut­tamien vero­jen ker­ran­nais­vaiku­tuk­set pitää tietenkin ottaa huomioon, jol­loin tulee esi­in niiden talout­ta tuhoa­va vaiku­tus. Tilanteessa jos­sa kansal­liset tuet lakkaute­taan, veron­mak­sajil­la on 2 mil­jar­dia enem­män rahaa käytössään -> täl­lä on merkit­tävä työl­listämis­vaiku­tus (hall­tuk­sen elvy­tys­paket­ti on 2 mila­jr­dia euroa).

    Lukusi ovat siis täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja, sil­lä tulev­ina vuosi­na maanvil­jeli­jöi­den määrän arvioidaan vähen­tyvän edelleen 30% ja se tuskin näkyy minkään­laise­na piikkinä työttömyystilastoissa.

  245. Paal­im­ies:

    Teo­ri­anne perus­tuu ajatuk­selle että tuote­taan etelän kus­tan­nuk­sil­la pohjoisel­la tukialueel­la se ei kuitenkaan ole mah­dol­lista jo lan­nan lev­i­tys alan tarve pitää siitä huolen. 

    Het­ki­nen… siis väitätkö ihan pokkana, että pohjoises­sa on epäedullisem­mat olo­suh­teet maat­alouden harjoittamiseen?

  246. “Sylt­ty kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 9:42
    Paalimies
    “Kun nyt noin hirvit­tävästi intät niin ker­ro mik­si koti­mainen tuotan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pailut­ta­maan ulko­laisia tuot­ta­jia, syynä ei voi olla ainakaan taloudel­liset seikat sil­lä se tulisi hirvit­tävän kalliiksi.”

    Höpön­löpön, hirvit­tävän kalli­ik­si se tulee ain­oas­taan harhai­sis­sa kuvitelmis­sasi. Esit­tämil­läsi luvuil­la voi suo­raan sanoa pyyhk­iä persettä.”

    Kun Sylt­ty saa tort­tun­sa vään­net­tyä niin hän ker­too kuin­ka paljon hyödymme kun lopetamme oman maataloustuotannon.
    Tuot­ta­jia on n. 100000 ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa työsken­telee n. 40000 jos­ta ehkä puo­let jäisi työt­tömäk­si siis yhteen­sä 120000 uut­ta työtön­tä. Ennestään on työt­tömiä siinä 300000 joiden­ka työt­tömyy­den hoito mak­saa hiukan vajaa 4 mil­jar­dia, Tuo 1.8 mil­jar­dia on johdet­tu suo­raan noista luvuista, tuot­ta­jat eivät suinkaan jää työt­tömäk­si, halut­tua työvoimaa,vaan he tul­lessaan työ markki­noille pul­laut­ta­vat mui­ta tieltään työt­tömäk­si. Koko maat­alous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 mil­jar­dia eli sat­u­moisin sama luku mitä maat­alouden har­joit­ta­jat mak­sa­vat veroja.
    Mikä olisi tuotan­non lopet­tamisen vaiku­tus BKT:hen?? Siis se toinen puoli, kun ei tuotet­taisi mitään lan­noite- teräs­te­ol­lisu­udessa jne.
    ? Suomen BKT on noin 150 mil­jar­dia, saavutet­tu vaik­ka 2.5 miljoon­al­la työllisellä.
    BKT:hen voisi tul­la siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei olisi, mitä tehtäisi­in? Se olisikin jo yli 10 mil­jardin lovi?? Laite­taan erit­täin kohtu­ullise­na vain se “oikei­den työl­lis­ten” osu­us eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 mil­jar­dia!! Ruokalaskumme ei kuitenkaan pien­e­si yhtään se olisi edelleen 5 mil­jar­dia. Siinä min­un luku­ni Sylt­ty lait­ta nyt sit­ten omansa esille ja arvioitavaksi.

  247. “Art­turi kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 9:48
    Paalimies:
    Teo­ri­anne perus­tuu ajatuk­selle että tuote­taan etelän kus­tan­nuk­sil­la pohjoisel­la tukialueel­la se ei kuitenkaan ole mah­dol­lista jo lan­nan lev­i­tys alan tarve pitää siitä huolen. 

    Het­ki­nen… siis väitätkö ihan pokkana, että pohjoises­sa on epäedullisem­mat olo­suh­teet maat­alouden harjoittamiseen?”

    Etkö tien­nyt sitä, EU tukee vil­je­lyä näil­lä alueil­la se EU:n peruskir­jaan kir­jat­tu eikä suinkaan Suomen vaa­timuk­ses­ta vaan keskeis­ten EU maid­en joil­la on paljon heikom­mista tuotan­to olo­suhteista kär­siviä tuotan­to alueita.

  248. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 7:07
    Paal­im­ies kir­joit­ti 7.12.2009 kel­lo 22:14
    “jo ennestäänkin, pohjoinen tuki hukkuu korkeampi­in tuotan­to kustannuksiin.”

    “Vaikka­pa sel­l­ainen luku kuin konepois­tot saat­taa ker­toa että kun on ollut alun­perin parem­pi kan­nat­tavu­us niin “ylimääräi­nen” on laitet­tu “mukavu­ushank­in­tana” ja “tilin­päätö­sos­tona” uuteen ”
    Kan­nan­otois­sasi alkaa olla selit­te­lyn makua et nyt kiistä että pohjoises­sa on korkeam­mat tuotan­to kustannukset.”

    Ja kun kat­sot niitä Ten­husen tilo­ja eli otat kus­tan­nuserit­te­lyn noil­ta samoil­ta tiloil­ta? Niin huo­maat että C3:lla konekus­tan­nus on 44.000 euroa kun muil­la se on alle 36.000 ja B‑alueella alhaisin 32.000. Sama ilmiö konepois­tois­sa eli C3:lla selkeästi korkein.”

    Noin se pitääkin olla, pohjoises­sa tarvi­taan pykälää tehokkaam­mat koneet, etelässä tul­laan toimeen pienem­mil­läkin se on sitä huonom­mista tuotan­to olo­suhteista johtu­vaa kulua jota kor­vataan pohjoisel­la tuella.
    Keskustelua ei liene syytä osaltani jatkaa, kum­mankin kan­ta on tul­lut esille ja muiden arvioitavak­si en kom­men­toi enää jatkos­sa pohjoista tukea.

  249. “Mikä olisi tuotan­non lopet­tamisen vaiku­tus BKT:hen??”

    Paal­im­ies voisi tutus­tua käytän­töön. 90-luvul­la kokeilti­in mitä tapah­tuu kun vähen­netään maat­alout­ta ja tämä empi­iri­nen kokeilu meni nimel­lä “Eurooan Unioni­in liittyminen”. 

    ETLAN tutkimuk­sen mukaan EU:hun liit­tymisen jälkeisen maat­alouden lib­er­al­isoin­nin aiheut­ta­ma resurssien parem­pi allokaa­tio antoi 1,5% lisäyk­sen BKT:hen. Siis täysin päin­vas­taisen tulok­sen kun sinä väität! Huomioi että tähän numeroon on pyrit­ty laske­maan kaik­ki vaiku­tuk­set, myös vil­jeli­jöi­den työt­tömyy­den kustannukset. 

    “Koko maat­alous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuis­sa on aika pahasti klap­pia, EU mak­saa vain alle puo­let siitä mitä väität eli n. 600 miljoon­aa. Lop­ut ovat suo­raan suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien pussista.

    Tietenkin jos lakkautet­taisi­in vain kansal­liset tuet, niin sil­loin­han säästet­täisi­in kansal­liset tuet. Maanvil­jeli­jöi­den tuk­i­ta­so tipah­taisi ja harvem­pi jou­tu­isi etsimään uut­ta työtä. Jäl­jelle­jääneet alka­isi­vat ole­maan kohtu­ulähel­lä oikeasti kan­nat­tavaa bisnestä!

    “eli sat­u­moisin sama luku mitä maat­alouden har­joit­ta­jat mak­sa­vat veroja.”

    Ts. maat­laouden har­joit­ta­jia voidaan ajatel­la erään­laise­na rälss­inä, jon­ka ei tarvitse mak­saa vero­ja lainkaan! Sen­si­jaan he kyl­lä naut­ti­vat samoista julk­i­sista palveluista kuin muutkin.

    Kyl­lä meillekin tääl­lä met­al­li­te­ol­lisu­udessa, kun joudumme oikeasti kil­paile­maan intialais­ten ja kiinalais­ten kanssa, kel­paisi sem­moi­set muu­ta­man kymme­nen ton­tun tai satkunkin tuet!

    “BKT:hen voisi tul­la siis 180 000 / 2 500 000 lovi”

    Taas vetelet luku­jasi puh­taasti stet­son-rosem­baum-metodil­la eli ihan hatus­ta tuke­maan omaa kantaasi! 

    Vil­jeli­jöi­den osu­us v 2000 työväestöstä oli 4,9%, mut­ta BKT:sta VAIN 1,1%!! (MTTL ja MMM mukaan). 

    Ts. vaik­ka kaik­ki maa­jus­sit jou­tu­isi­vat työt­tömik­si, brut­tokansan­tuot­teesta katoaisi vain 1,1%. Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den koko tuotan­non jalostusar­vokin on vain 2,2 mil­jar­dia ja kun siihen lisätään maat­alous­tuotan­non koko, noin 4 mil­jar­dia, päästään vas­ta 6,2 mil­jardi­in. Vaik­ka maat­alous­tuotano ja koko elin­tarvikeketju ajet­taisi­in alas yhdessä illas­sa, lovi BKThen olisi vain 6,2 mil­jar­dia! Ja luon­nol­lis­es­ti elin­tarvike­sek­tori tai maat­alous ei mihinkään Suomes­ta katoaisi. 

    Tuo­ta samaa koko sek­torin katoamista rum­mutet­ti­in uhkaku­vana EU:hun liit­tyessä, mut­ta vielä näyt­täisi jotain 60 000 maati­laa ole­van jäl­jel­lä vaik­ka kaikkien piti kaat­ua viimeistään 1996!). Kun liityt­ti­in EU:hin, tuot­ta­jahin­nat tipah­ti­vat keskimäärin 45%. Jos täm­möi­nen ryt­inä sai aikaan vain noin 4–8% vähen­e­misen maatilo­jen määris­sä, niin et voi tosis­sasi väit­tää, että koko sek­tori katoaisi kansal­lis­ten tukien myötä.

  250. Paal­im­ies: Ok, eli me tuemme maat­alout­ta, jot­ta sitä voitaisi­in har­joit­taa alueil­la jonne se sopii huonom­min kuin muille alueille, eli yritämme alen­taa elintasoamme.

    Kansal­liset tuet on lopetet­ta­va siis välit­tömästi, jot­ta maat­alout­ta ei enää har­joite­ta sille sopi­mat­tomis­sa paikoissa.

  251. Paalimies:“Kun nyt noin hirvit­tävästi intät niin ker­ro mik­si koti­mainen tuotan­to täy­tyy lopet­taa ja alkaa kil­pailut­ta­maan ulko­laisia tuot­ta­jia, syynä ei voi olla ainakaan taloudel­liset seikat sil­lä se tulisi hirvit­tävän kalliiksi.”

    Ensin­näkin sin­ulle on mon­een ker­taan nuo taloudel­liset seikat jo selitet­ty. En jak­sa tois­taa enää uudestaan. 

    Koti­maista tuotan­toa ei tarvitse akti­ivis­es­ti “lopet­taa” yhtään sen enem­pää, kuin t‑paitojen ompelu lopetet­ti­in Suomes­sa 1990-luvul­la. Jos se ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, niin sit­ten ei ole ja se lop­puu itses­tään aivan kuten kaik­ki muukin taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton toim­inta. Jos se on kan­nat­tavaa, niin sit­ten se ei mitään tuki­aisia edes tarvitse. 

    Edelleen jätit vas­taa­mat­ta kysymyk­seeni, mik­si “ostopakko” Suomen kohdal­la johtaisi hirveän yli­hin­nan mak­su­un, mut­ta min­un kohdal­lani (jol­la kyseinen pakko on paljon akuutimpi ja koko ajan pääl­lä) ei siihen joh­da. Saisiko tähän vih­doin vastauksen?

  252. Paal­im­ies, työt­tömyys­lukusi on täysin tuules­ta tem­pais­tu­ja. 1950-luvul­la puo­let väestöstä sai elan­ton­sa maat­aloud­es­ta. Nyt jotain 5%. Ovatko kaik­ki ne muut sit­ten jääneet työt­tömik­si? No, eivät tietenkään, vaan tekevät jotain muuta. 

    Ja lisäk­si elin­tarvike­te­ol­lisu­us ei mihinkään katoa sil­lä, että maat­alous­tuotan­to lop­puu. Faz­er tekee suk­laansa nytkin tuontikaakaosta.

  253. “Sylvesteri kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 11:58
    “Mikä olisi tuotan­non lopet­tamisen vaiku­tus BKT:hen??”
    Paal­im­ies voisi tutus­tua käytän­töön. 90-luvul­la kokeilti­in mitä tapah­tuu kun vähen­netään maat­alout­ta ja tämä empi­iri­nen kokeilu meni nimel­lä “Eurooan Unioni­in liittyminen”.

    ETLAN tutkimuk­sen mukaan EU:hun liit­tymisen jälkeisen maat­alouden lib­er­al­isoin­nin aiheut­ta­ma resurssien parem­pi allokaa­tio antoi 1,5% lisäyk­sen BKT:hen.”

    Sylvesteri kir­joit­taa aivan eri asi­as­ta, nyt on kysymys siitä että maat­alous lop­petaan ker­ral­la ja sen vaiku­tuk­ses­ta kansantalouteen.
    On tietysti hyvin vaikeaa arvioi­da, kuin­ka paljon elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta + liitän­näi­sistä häviäisi työ­paikko­ja, mut­ta var­masti aika paljon, vaik­ka pyritään väit­tämään, että ostet­taisi­in KAIKKI raa­ka-aineet. Osa var­masti jäsi pois, esim. raa­ka-ainei­den kul­je­tuk­set tiloil­ta, teuras­tuk­set yms toimet pakas­tuk­seen ja ruhon leikkauk­seen asti, samoin maitop­uolel­la ehkä n. puo­let. Elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa on n vajaa 40 000 työ­paikkaa. Josko puo­let jäisi jäljelle?
    Kokon­aisu­udessaan maat­alous työl­listää n 270 000- 300 000 ihmistä, joista vil­jeli­jöitä n 100 000. Eli noin 170 000 muu­ta kuin vil­jeli­jää, joista elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa n 40 000. N 130 000 on niitä välil­lis­es­ti työl­lis­tet­tyjä, VARSINKIN tuotan­topanospuolel­la, teräs‑, kemi­a­te­ol­lisu­us, maat­alous­tarvikekaup­pa, koneko­r­jaus, lomit­ta­jat, hallinto, ter­vey­den­hoito, pank­ki, vakuutus,tarvikekuljetus yms yms. Esit­tämäni 4.8 mil­jadria on hyvin varovainen arvio, voit tietysti esit­tää omasi.

    ““Koko maat­alous­tu­ki on n. 2.4 mil­jar­dia jos­ta EU mak­saa liki puo­let, eli mis­tä luku 2 mil­jar­dia, oikea luku on 1.4 miljardia”

    Sun luvuis­sa on aika pahasti klap­pia, EU mak­saa vain alle puo­let siitä mitä väität eli n. 600 miljoon­aa. Lop­ut ovat suo­raan suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien pussista.”

    EU:lta Suomeen saatu maat­alous­tu­ki 2009 oli 978 miljoon­aa euroa. Raken­ner­a­has­totuet oli­vat 401 miljoon­aa ja tuet EU:n mui­hin sisäpoli­ti­ikan alaan kuu­lu­vi­in toimi­in 11 miljoon­aa euroa. Tämä meno­erä oli selvästi pienem­pi kuin aikaisemp­ina vuosi­na, kos­ka ”sisäpoli­ti­ikan” menoista huo­mat­ta­va osa kir­jat­ti­in nyt raken­ner­a­has­tomenoi­hin (”kestävä kasvu”-nimikkeen alle).

    Lopuk­si vielä rautaisan­nos tietoa maat­aloud­es­ta ettei tarvitse arvailla.
    Tilas­tokeskuk­sen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokon­ais­ruokalasku oli 17,1 mil­jar­dia euroa jakaantuen eri osa­puo­lille siten, että maat­alous­tuot­ta­jat saivat
    maat­alous­tu­lona 0, 9 mrd euroa, val­tio rahas­taa ruuan alv- ja alko­ho­liv­erona 4 mrd, tuon­tielin­tarvikkei­den osu­us noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osa­puo­lille kuluu run­sas 10
    mrd euroa. Val­tio ja muut koti­maiset osa­puo­let otta­vat ruokaketjus­ta siis 83 pros­ent­tia. Elin­tarvikkei­den perus­tuot­ta­ja, vil­jeli­jä saa työ­panok­selleen ja yritykseensä
    sijoit­ta­malleen oma­lle pääo­ma­lleen yhteen­sä vain 5 pros­entin siivun.
    Val­tion tuel­la on ruokalaskua keven­net­ty run­saal­la mil­jardil­la eli 6 pros­entin ver­ran. Ovatko nämä kak­si fak­taa, 5% maat­alous­tu­loon ja 6 % veror­a­situs­ta val­ti­olle liian suuri
    hin­ta kansal­lis­es­ta elin­tarvikkei­den riit­tävyys- ja laatuturvasta?
    Vil­jeli­jä saa elin­tarvikeketjun rahavir­roista vajaan mil­jardin. Elin­tarvikeketjun muut koti­maiset osa­puo­let lohkai­se­vat 14 mil­jar­dia. Tuon­tielin­tarvikkei­den ostoon kuluu vain
    run­sas kak­si mil­jar­dia. Elin­tarvikeo­mavaraisu­utemme on hark­i­tusti pidet­ty varsin korkeana. Eero Heinälu­o­ma yrit­ti pari vuot­ta sit­ten syyt­tää “välikäsiä” elintarvikkeidemme
    korkeista hin­noista. Lopet­ti arvostelun lyhy­een kun huo­masi, että suurin osa välikä­sistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun sum­ma, 17 mil­jar­diakin löy­tyy myös MTT:n
    vuosi­julka­is­us­ta. Siel­lä on myös numerot elin­tarvike­talouden rahavir­roista, vien­ti ja tuon­ti mukaan lukien Rahavir­rat oli­vat v. 2005 yhteen­sä 20,5 mil­jar­dia euroa. Tässä
    huolto­var­muu­den lisäk­si toinen syy, mik­si maat­aloutemme alasajoa esit­täneet kansan­talous­te­o­reetikot eivät ole saa­neet kannatusta.
    Maat­alouden kokon­ais­tuot­to on 4.0 mil­jar­dia euroa, jos­ta tuet ovat 1.8 ja tuot­teista saata­vat myyn­ti­t­u­lot 2.2. Maat­alouden kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat 2.9 mrd., näin jää maat­alous­tu­loa 1.1 mrd. Maatilo­ja Suomes­sa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Keskimäärin tiloil­la työsken­telee 1.5 henkilöä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tiedot ovat mm. Tilas­tokeskuk­sen nettisivuilla.

  254. “Art­turi kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 13:34
    Paal­im­ies: Ok, eli me tuemme maat­alout­ta, jot­ta sitä voitaisi­in har­joit­taa alueil­la jonne se sopii huonom­min kuin muille alueille, eli yritämme alen­taa elintasoamme.

    Kansal­liset tuet on lopetet­ta­va siis välit­tömästi, jot­ta maat­alout­ta ei enää har­joite­ta sille sopi­mat­tomis­sa paikoissa.”

    Kansalli­nen tuki on perua EU liit­tymis neu­vot­teluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakun­ta että voimme mak­saa osan tuista itse. Mak­samal­la kansal­lista tuke emme toki alen­na elin­ta­soamme vaan nos­tamme sitä, maat­aloud­es­ta tule kansan­talouteen arvi­ol­ta n. 10 mil­jardin arvon­lisä joka vuosi jota muu yhteiskun­ta hyö­dyn­tää, työtä ja toimeen­tu­loa, huolto­var­muut­ta koko Suo­mi pide­tään asut­tuna, maise­mat hoidet­tuna jne.

  255. Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 14:49

    “Mak­samal­la kansal­lista tuke emme toki alen­na elin­ta­soamme vaan nos­tamme sitä, maat­aloud­es­ta tule kansan­talouteen arvi­ol­ta n. 10 mil­jardin arvon­lisä joka vuosi jota muu yhteiskun­ta hyö­dyn­tää, työtä ja toimeen­tu­loa, huolto­var­muut­ta koko Suo­mi pide­tään asut­tuna, maise­mat hoidet­tuna jne.”

    “Koko Suo­mi”? Kun nyt on juuri käymässä niin että etelästä häviää maat­alout­ta monipuolis­ta­va kotieläin­tuotan­toa ja se siir­tyy pohjoiseen. Etelään jää yksipuo­li­nen vil­janvil­je­ly. Se ei ole ollenkaan minus­ta “koko Suo­mi” tai ainakaan tarkoituk­sen­mukaista kehi­tys­tä? Ja vielä tuo panos-tuot­to jos C3:lle sijoite­taan 1.300.000 euroa tukia niin sil­lä saadaan 10.000.000 litraa maitoa. Samal­la tukipanos­tus­ra­hal­la ab-alueel­la saadaan 43.300.000 litraa maitoa eli yli nelink­er­tainen määrä.

  256. Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 11:18

    “Etkö tien­nyt sitä, EU tukee vil­je­lyä näil­lä alueil­la se EU:n peruskir­jaan kir­jat­tu eikä suinkaan Suomen vaa­timuk­ses­ta vaan keskeis­ten EU maid­en joil­la on paljon heikom­mista tuotan­to olo­suhteista kär­siviä tuotan­to alueita.”

    Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 14:49

    “Kansalli­nen tuki on perua EU liit­tymis neu­vot­teluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakun­ta että voimme mak­saa osan tuista itse.”

    Tämä on tietysti yksi tulk­in­ta asioista. Min­un tulk­in­tani on vähän toinen. Ensin­näkään EUn peruskir­jaan lie­nee kir­jat­tu jotakin tyyli­in “maat­alout­ta on voita­va har­joit­taa kaikkial­la EUn alueel­la”? Ja toisek­seen niin sanois­in kyl­lä että mitkään keskeiset EU-maat eivät VAATINEET että meil­lä pitää kansal­lisel­la tuel­la tukea pohjoisen maat­alout­ta. Eiköhän se ollut keskus­tave­tois­t­en maat­alous­neu­vot­telu­jen tavoite että SAAMME LUVAN mak­saa KANSALLISTA tukea maat­alouden säi­lyt­tämisek­si pohjoises­sa. Neuot­te­lut menivät pieleen siinä että 141-tuki neu­votelti­in huonos­ti ja siitä tuli alene­va tuki jol­loin ihan huonol­la neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la ja kansal­lisil­la päätök­sil­lä on saatu aikaisek­si tämä jär­jen­vas­tainen tukieroraja.

  257. Paal­im­ies:

    Kansalli­nen tuki on perua EU liit­tymis neu­vot­teluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakun­ta että voimme mak­saa osan tuista itse.

    Ja kos­ka pohjois­t­en aluei­den tuet aiheut­ta­vat sitä, että maat­alout­ta har­joite­taan sille vähem­män sopivil­la alueil­la myön­nät ilmeis­es­ti, että olisi paran­nus nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna, jos kansal­liset tuet oli­si­vat yhtä­su­uret joka paikassa?

    (Tästä ei muuten ole kovin pitkä mat­ka sen päätelmän tekemiseen, että kansal­lisia tukia ei kan­na­ta mak­saa ollenkaan. Ei tarvitse mitään muu­ta kuin ymmärtää, että val­tioiden rajat ovat hallinnol­lisia, ei taloudellisia.)

  258. “Art­turi kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 16:29
    Paalimies:
    Kansalli­nen tuki on perua EU liit­tymis neu­vot­teluista, EU:n mielestä olemme niin vauras kansakun­ta että voimme mak­saa osan tuista itse.

    Ja kos­ka pohjois­t­en aluei­den tuet aiheut­ta­vat sitä, että maat­alout­ta har­joite­taan sille vähem­män sopivil­la alueil­la myön­nät ilmeis­es­ti, että olisi paran­nus nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna, jos kansal­liset tuet oli­si­vat yhtä­su­uret joka paikassa?

    (Tästä ei muuten ole kovin pitkä mat­ka sen päätelmän tekemiseen, että kansal­lisia tukia ei kan­na­ta mak­saa ollenkaan. Ei tarvitse mitään muu­ta kuin ymmärtää, että val­tioiden rajat ovat hallinnol­lisia, ei taloudellisia.)”

    Ei pohjoista maat­alout­ta voi siirtää etelään, A/B vil­jel­lään kyl­lä kaikkia pel­to­ja kuten ennenkin, kansal­lisia tukia mak­se­taan kyl­lä koko EU:n alueel­la, Ran­skas­sakin reilu 2 mil­jar­dia ja vielä esitetään lisäk­si vajaan 2 mil­jar­di tukipaket­tia mikäli nyt olet uutisia seu­ran­nut, per­in­teistä maat­alous­tukea Ran­s­ka saa 10 mil­jar­dia. Suomen net­tona mak­sama 0.2 mil­jardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mut­ta suuri hyö­ty Suomelle.

  259. Paras­ta olisi pain­ot­taa maat­aloustuet järkevästi, hyville tuotan­toalueille lähelle kulut­ta­jaa (=Etelä-Suomeen).

    Pohjoinen voisi keskit­tyä poron­hoitoon ja matkailuun. 

    Nykyi­nen kepun vaa­likar­jan ruokkimi­nen val­tion rahoil­la on lopetettava!

  260. Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04

    “Suomen net­tona mak­sama 0.2 mil­jardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mut­ta suuri hyö­ty Suomelle.”

    Muis­tivirhekö? Vai tarkoituk­sel­lista? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kansalli­nen pohjoinen tuki on 330 miljoon­aa ja siihen luon­non­hai­tat päälle? Joka on kai sit­ten 0.33 mil­jar­dia? Vai ymmär­rätkö net­tona jotakin muu­ta kuin mitä minä? Net­ton­a­han tuo kokon­aan mak­se­taan kansal­lis­es­ta budjetista?

  261. Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04

    “Ei pohjoista maat­alout­ta voi siirtää etelään, A/B vil­jel­lään kyl­lä kaikkia pel­to­ja kuten ennenkin”

    Mut­ta tun­tuu että eteläi­nen maat­alous voidaan kyl­lä ihan hyvin siirtää pohjoiseen… Mitä taas vil­je­lyyn tulee niin kasv­invil­je­lyn kat­teil­la osa-aikaisek­si menee.

  262. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 21:23
    Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 17:04
    “Suomen net­tona mak­sama 0.2 mil­jardin pohjoinen tuki on pieni asia EU:lle mut­ta suuri hyö­ty Suomelle.”

    Muis­tivirhekö? Vai tarkoituk­sel­lista? Kun tuolta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    niin kansalli­nen pohjoinen tuki on 330 miljoon­aa ja siihen luon­non­hai­tat päälle?2

    Tuos­ta 330 miljoonas­ta on vähen­net­tävä etelän 90 miljoon­aa, net­to tarkasti 0.24 miljardia.
    Luon­non­hait­taa puolestaan mak­se­taan koko maahan.

  263. Maat­alouden tukem­i­nen on lopetet­ta­va Jyväskylän pohjois­puolelta poron­hoitoa lukuunottamatta.

    Ylipäätään on jär­jetön­tä roiskia lääke­laitok­sia yms pitkin kor­pia, ikäänkuin halut­taisi­in ter­ror­isoi­da suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­tia. Meil­lä ei ole varaa täm­möiseen hul­lut­telu­un kiristyvässä kan­sain­välisessä kilpailussa. 

    Koko maan asut­tuna pitämi­nen mihin hin­taan hyvän­sä on lopetet­ta­va heti! Meil­lä ei ole siihen varaa.

    Tarvit­semme laa­jo­ja asumat­to­mia aluei­ta puu­raa­ka-aineen tuot­tamiseen ja kodik­si susille ja karhuille. 

    Muu­tos edel­lyt­tää Keskustapuolueen häätämistä oppo­si­tioon, se onnis­tuu seu­raavien eduskun­tavaalien jälkeen. 

    Eläköön Isan­maamme!, kepu­va­paa Isänmaamme!

  264. Paal­im­ies kir­joit­ti 8.12.2009 kel­lo 22:57

    “Tuos­ta 330 miljoonas­ta on vähen­net­tävä etelän 90 miljoon­aa, net­to tarkasti 0.24 miljardia.
    Luon­non­hait­taa puolestaan mak­se­taan koko maahan.”

    Miten niin vähen­net­tevä 90 miljoon­aa??? Nyt mää alan VÄHÄN epäil­lä muitakin tääl­lä esit­tämiäsi luku­ja kun tun­tuu ole­van vähän joko väärinymmär­rystä tai tarkoi­tushakuisu­ut­ta? Kun luvut oli­si­vat lisäk­si olleet hel­posti tuosta
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    anta­mas­tani linkistä tarkistettavissa.

    Eli tuol­ta lainat­tu taulukko:
    Tukimuo­to milj. eur %
    Etelä-Suomen kansalli­nen tuki 90,36 16
    Pohjoinen tuki 328,44 59
    Luon­non­hait­tako­rv kans lisäosa 119,28 21
    Muut kansal­liset tuet 17,83 3
    Kansal­liset tuet yhteen­sä 555,9 100

    Mut­ta että pohjoiseen on erik­seen 330 ja etelään erik­seen 90 ja sen lisäk­si pohjoiseen menee tosi­aan var­maan puo­let tuos­ta 120 luon­non­haitas­ta. Että pohjoiseen menee var­maan likem­mäs 400 miljoon­aa tuos­ta 555 miljoo­nan kansal­lis­es­ta tuesta.

    Mut­ta meneeköhän tämä samaan kat­e­go­ri­aan taas kuin tuos­sakin kyselyssä
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    todet­ti­in että
    “Edel­li­sis­sä tukineu­vot­teluis­sa esite­tyt til­a­mallilaskel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käytän­töä. Laskel­mat oli­vat tarkoi­tushakuisia, ja niiden avul­la halut­ti­in hävit­tää tukierot eri tukialuei­den väliltä.”

    Ja se sit­ten taas tekee asi­apo­h­jaisen tosi­a­sioi­hin perus­tu­van keskutelun aika vaikeak­si jos (kun?) näin on.

  265. Eemeli taas puhuu paskaa, ei poron­hoitoa tue­ta maat­alouden rahoista.
    Ei myöskään maan asut­tuna pitämistä tue­ta maat­alouden rahoista.

    Kepukau­na Eemelil­lä näköjään jäytää aivo­ja pehm­min kuin kuppa .…

    Kansal­liselle tuelle sen­ver­ran kom­ment­tia, että maat­aloustuet mak­se­taan samankokoise­na kasvi­tiloille koko maas­sa, 65 000 maati­las­ta on maitotiloa noin 10 000, sikatilo­ja ehkä 400–800 kpl näi­den määrää en tarkkaan tiedä, kun niitä on Lapis­sa vain 3 kpl ja broi­ler­i­tilo­ja ehkä alle 100 kpl, lop­ut on kasvi­tilo­ja joiden tukiko­htelus­sa ei ole mitään oleel­lista eroa.

  266. Lapin mies kir­joit­ti 9.12.2009 kel­lo 10:55

    “maat­aloustuet mak­se­taan samankokoise­na kasvi­tiloille koko maas­sa, 65 000 maati­las­ta on maitotiloa noin 10 000, sikatilo­ja ehkä 400–800 kpl näi­den määrää en tarkkaan tiedä, kun niitä on Lapis­sa vain 3 kpl ja broi­ler­i­tilo­ja ehkä alle 100 kpl, lop­ut on kasvi­tilo­ja joiden tukiko­htelus­sa ei ole mitään oleel­lista eroa.”

    Ja kun lap­in­mies vielä selvität tähän että paljonko on kansal­lis­ten tukien tukipo­tista kotieläin­tukien osu­us niin hyvä tulee! Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan kun huo­maat onko argu­men­toin­nil­lasi mitään merk­i­tys­tä. Mut­ta odotan tosi­aan mie­lenki­in­nol­la selvi­tyk­sesi tulosta. Kun ker­ran asi­apo­h­jal­ta tosi­a­sioil­la tässä keskustellaan.

    Ja sel­l­ainen ero vielä tietysti että pel­top­uolel­la ab-alueen tuet ovat pääsään­töis­es­ti EU-rahoit­teisia, pohjoisen pel­top­uolel­la on kansal­lisia tukia. Ympäristötuen kansal­liset sit­ten samat koko maassa.

  267. Til­a­malli tarkoit­taa eri asi­aa kuin kirjanpitotila.
    Kir­jan­pitoti­la on oikea toimi­va tila, jol­ta kerätään kir­jan­pitotiedot tilas­to­ja varten. Kir­jan­pitotiloil­ta tiedot saadaan siis jälkikäteen.
    Til­a­malli on tutk­i­joiden paper­il­la (nyky­isin tietokoneel­la) tekemä malli­ti­la, jon­ka avul­la pyritään ennus­ta­maan, mitä tilata­sol­la tapah­tuu, jos jotkut asi­at muut­tuvat tai muute­taan. Mallit ovat hyvin yleisessä käytössä talousti­eteessä, varsinkin kansa­t­alousti­eteessä. Niiden avul­la pystytään esim. arvoimaan, mitä taloudessa tapah­tuu, jos öljyn hin­ta kaksinker­tais­tuu. Samoin kaik­ki suh­danne-ennus­teet tehdään näi­den mallien avul­la. Til­a­mallien rak­en­telu­un käytetään kyl­lä kir­japi­totiloil­ta saatavia keskiar­voti­eto­ja. Mut­ta yhtää todel­lista tilaa ne eivät kuvaa.

  268. Lapin mies kir­joit­ti 9.12.2009 kel­lo 10:55

    “Eemeli taas puhuu paskaa, ei poron­hoitoa tue­ta maat­alouden rahoista.”

    Tuos­ta linkistä
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
    lainaus:
    “Poroista mak­se­taan eläinko­htaista tukea. “. 

    Että kyl­lä se tuos­sa maat­alouden rahois­sa ainakin jotakin poro­jen tukea on. Mut­ta lap­in­mies tun­tuu tietävän tämän(kin) asian parem­min kuin min­is­ter­iön viral­liset www-sivut niin eihän tässä ole mitään syytä epäil­lä lausumaansa, Eemeli on siis väärässä.

    “Ei myöskään maan asut­tuna pitämistä tue­ta maat­alouden rahoista.”

    Sanois­in­pa että tästä voidaan olla vähin­tään kah­ta mieltä. Ja jos ajatel­laan vaikka­pa erinäisiä julk­isu­udessa ollei­ta lausum­ia siitä miten tärkeää on maaseudun asut­tuna pitämi­nen nimeno­maan maat­alout­ta tuke­mal­la niin sanois­in että tue­taan kyl­lä. Ote­taan vaikka­pa SK:n Juha Mart­ti­lan haas­tat­telus­ta lain­aus: “Pohjoisim­mas­sa Suomes­sa saisi säi­lyä yksi elävä tila joka kylässä, siel­lä tuil­la tulee yhä olla alue­poli­it­tisia tavoit­tei­ta”. Jotkut sanovat sen suorem­min kuin toiset mut­ta kyl­lä maat­alous­tu­il­la alue­poli­ti­ikkaa myös tehdään.

  269. Tämän päiväi­nen Maaseudun Tule­vaisu­us-lehti tietää ker­toa, että maid­on­tuotan­to pohjoisel­la C‑tukialueella on rajus­sa kasvus­sa, kaikille litroille ei voi­da mak­saa tukea.

    Hölmöi­ly muut­tuu entistä rajum­mak­si, pohjoista tuotan­toa pitäisi ajaa alas ja nyt sen kasvu pur­suaa yli kaikkien äyräiden.

    Ain­oa kon­sti on ottaa käyt­töön raha ja nimeno­maan sen pois­to. Tukia pitää leika­ta C‑alueella oikein reip­paasti, muuten kasvu jatkuu kiihtyväl­lä vauhdil­la. Nytkin on Kepu­lan­duiaan nouse­mas­sa uusia useit­ten sato­jen lehmien navetoita.…Suomen val­tion investointituilla. 

    Myös pel­lon raivauk­selle on laitet­ta­va piste, yhtään raiv­io­he­htaaria ei pidä hyväksyä lan­nan­levi­tys- eikä laidunalaan.

  270. Siitäs näit, että pohjoises­sa joudu­taan tuot­ta­maan kokon­aan ilman tukea kiin­tiön ylit­tävät litrat! Eli pohjoinen tuki ei voi lisätä tuotan­toa, se vain pitää sen ennallaan.

  271. Joo, mut­ta kansal­liselle tuelle vielä sen­ver­ran, että tuskin ne Lapin 3 sikalaa sitä tei­dän sian­li­han hin­taa romahduttaa ????

    Poron­hoi­dos­ta vielä sen­ver­ran, että poroille mak­se­taan kyl­lä tukia, mut­ta ne ei ole maat­alouden tukia, se on ihan oma systeeminsä.

    Itse vielä tuo­ta siir­tymää kom­men­toisin, että kun vain eläin­tiloille mak­se­taan enem­pi tukia pohjoises­sa ja tilo­jen 65 000 kokon­ais­määrästä, eläin­tilo­ja on noin 11 000 kpl, niin mil­läs perus­teel­la se maat­alous oikein on siir­tymässä jon­nekkin, kun 55 000 tilaa on melkein samal­la viival­la tukien suhteen ????

    Eläin­tilo­jen suurin kan­nat­tavu­ut­ta aiheut­ta­va ongel­ma ei ole tukiero vaan liian pienet pin­ta-alat, joi­ta hal­li­taan ja tämä ero kor­jaan­tuu vain jos rai­vataan lisää pel­toa, jos vil­jati­lal­liset ei tätä hyväksy, niin se on sit­ten niiden syy jos eläin­ti­lat ei etelässä kannata.

  272. Lapin mies kir­joit­ti 10.12.2009 kel­lo 10:35

    “tuskin ne Lapin 3 sikalaa sitä tei­dän sian­li­han hin­taa romahduttaa ????

    poroille… ei ole maat­alouden tukia

    Itse vielä tuo­ta siir­tymää kom­men­toisin, että kun vain eläin­tiloille mak­se­taan enem­pi tukia pohjoises­sa ja tilo­jen 65 000 kokon­ais­määrästä, eläin­tilo­ja on noin 11 000 kpl, niin mil­läs perus­teel­la se maat­alous oikein on siir­tymässä jon­nekkin, kun 55 000 tilaa on melkein samal­la viival­la tukien suhteen ????

    Eläin­tilo­jen suurin kan­nat­tavu­ut­ta aiheut­ta­va ongel­ma ei ole tukiero vaan liian pienet pin­ta-alat, joi­ta hal­li­taan ja tämä ero kor­jaan­tuu vain jos rai­vataan lisää pel­toa, jos vil­jati­lal­liset ei tätä hyväksy, niin se on sit­ten niiden syy jos eläin­ti­lat ei etelässä kannata.”

    Joko lap­in­mies ei nyt ota asioista selvää tai sit­ten ei osaa yhdis­tel­lä luke­maansa tietoa vaan hokee mantraa että “ei siir­ry” tai “ei vaiku­ta”. Mut­ta kun ote­taan ensin keskustelun lähtöko­h­ta eli Osmon avaus eli
    “Maat­alous­tuotan­non ja sen sisäl­lä eri­tyis­es­ti kotieläin­tuotan­non vai­heit­tainen siirtämi­nen etelästä siedet­tävistä vil­je­ly­oloista pohjoisen läh­es epä­toivoisille alueille on suuri kansalli­nen virhe, joka tulee heiken­tämään Suomen maatalousmaana.”

    niin kyse oli nimeno­maan KOTIELÄINTUOTANNON siir­tymis­es­tä joka on selkeästi näkyvis­sä ja johon nimeno­maan nuo tuet vaikut­ta­vat. Siis ne “vain eläin­tiloille mak­se­taan enem­pi tukia pohjoises­sa” ‑tuet. Mut­ta tämä on juuri sitä mitä olen sanonut että kun tosi­a­sioi­hin ja lukui­hin perustuen yrit­tää keskustel­la niin sit­ten hoetaan jotain ihme mantraa.

    Lapin miehel­lä nuo luvutkin vähän hakuses­sa? Mut­ta mielip­i­teet ovat silti var­mat? Tiedot oli­si­vat halutes­saan löy­det­tävis­sä vaik­ka maati­lati­las­tol­lis­es­ta vuosikir­jas­ta jos halua olisi ottaa asioista selvää. Lyp­sykar­jatilo­ja vuon­na 2008 noin 13.000, sika- ja siipikar­jatilo­ja yli 3.500, nau­dan­li­hatilo­ja yli 4.000 (6%), mui­ta yli 3.500 (5%) eli toden­näköis­es­ti maatil­a­matkailua jne jne ja kasvi­tilo­ja sit­ten yli 41.000 (61%). Eli lap­in­miehen luvuista kotieläin­ti­lat kasvoivat noin 10.000:lla ja kasvi­tilo­jen määrä pieneni noin 14.000:lla. Ns. lapin­lisääkö? Mut­ta muuten meni ihan hyvin, mielip­i­teet kohdallaan!

    Odotan muuten mie­lenki­in­nol­la edelleen lap­in­mi­hen selvi­tys­tä siitä miten kansal­lis­ten tukien tukipot­ti jakau­tuu kotieläin­ten ja kasvi­tuotan­non kesken.

    Vielä hiukan lisää luku­ja jot­ta kaik­ki ymmärtäi­sivät mik­si juuri se kotieläin­talouden keskit­tymi­nen sinne pohjoiseen on niin merk­it­sevää. Tämä siis keskivi­ikon 9.12 Maaseudus­sa. Eli Maat­alouden tulot yhteen­sä 6,1 mrd euroa joista sivuan­siot 1,83 ja tuet 1,88 ja myyn­ti­t­u­lot 2,03. Myyn­ti­t­u­loista vas­taavasti 43% maitoa, 10% nau­dan­li­haa, 13% sian­li­haa, 6% muu liha, 2% kanan­mu­nat, 10% vil­jat ja 14% muut kasvit. Ensin­näkin maito on merkit­tävä jo yksinään ja siitä yli 70% on jo c‑alueella. Lisäk­si kotieläin­puoli on yhteen­sä noin 70% myyn­ti­t­u­loista. Noista luvuista kuka tahansa ymmärtää miten suuri merk­i­tys nimeno­maan kotieläin­taloudel­la on maat­alouden tulon­muo­dos­tuk­seen. Siinä ei paljon auta vaik­ka kaik­ki kas­vivil­je­ly jäisi etelään kun siitä ei rahaa tule eli kan­nat­tavu­us ja tulon­muo­dos­tus heikko. Ja tuo 14% on sit­ten sok­er­i­ju­urikas, peruna, ruoka­h­erne, sip­uli, salaatit, juurikkaat, kaalit jne eli sel­l­aiset suo­raan kulu­tuk­seen menevät tuot­teet joiden vil­je­lyä ei juurikaan voi­da lisätä kun ei sit­ten ole markki­noi­ta ja hin­ta las­kee jos tar­jon­ta merkit­täväästi lisään­tyy. Ja näkyy­hän tuos­ta sekin että tukien osu­us on merkit­tävä ja jos niistä yhä suurem­pi osu­us menee pohjoiseen niin?

    Lapin kolme sikalaa mitään mut­ta tiedät var­maan että tuki­ra­ja kul­kee Poh­jan­maan lakeuk­sien eteläpuolel­la joka tarkoit­taa että Poh­jan­maan lakeuk­sien sikatilo­ja onkin sit­ten jo enem­män kuin kolme? Ainakin jos tuon linkik­si lait­ta­mani Perälän Matin gradun luit? Ja nehän sit­ten saa­vatkin jo korkeam­paa c‑tukea.

    Semati­ikkaa var­maankin mut­ta poro­jen tuet nyt kuitenkin yhtä kaik­ki mak­se­taan maat­alous­bud­jetista kansal­li­sista maat­alous­tu­ista. Eivät ne var­maan sit­ten ole maat­alous­tukia kos­ka ilmeisenä asiantun­ti­jana niin ker­ran san­ot mut­ta bud­jet­tikir­jas­sa ne nyt kuitenkin ilmeis­es­ti maat­alous­tuik­si luokitel­laan. Sinä ilmeis­es­ti luokit­telet ne jol­lakin toisel­la perus­teel­la kuin sil­lä mis­sä ne ovat budjetissa?

    Sit­ten tuos­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta ja pin­ta-alas­ta ja raivauk­ses­ta. Tuo mitä tote­sit niin toden­näköis­es­ti pätee pohjoises­sa. Siel­lä kun kotieläin­tilo­jen yksikkökoko kas­vaa niin tarvit­tavaa pel­toa ei sit­ten löy­dykään. Ja vil­jati­lat eivät voi etelässäkään mitenkään estää raivaus­ta, tääl­lä vaan pakkaa ole­maan että raivauskelpoiset met­sät on aika pitkälti jo rai­vat­tu. Jäl­jel­lä ole­vat met­sät ovat sel­l­aisia että pel­lok­si tehtynä laatu merkit­tävästi heikom­pi kuin nykypel­loil­la. Mut­ta etelässä vaik­ka kotieläin­ti­la raivaisi pel­toa kuin­ka niin se ei vält­tämät­tä paran­na kan­nat­tavu­ut­ta yhtään. Raiv­ioille­han ei saa tukia eikä kuu­lukaan kos­ka EU-liit­tymis­sopimus määrit­teli tukikelpoisen pel­lon enim­mäis­määrän tai mak­si­mi kokon­aistuen. Pohjoisen raivauskin perus­tuu vain ja ain­oas­taan siihen että sinne navet­taan tulee tukia reilusti. Näin kun jokainen lehmä jon­ka lisäät navet­taan tuot­taa lisä­tu­loa niin vaik­ka pel­lolle ei saisi mitään niin sitä kan­nat­taa rai­va­ta jos muuten ei saisi eläin­määrää nos­tet­tua. Etelässä kun se lisälehmä ei tuo­takaan samaa määrää alem­pi­en tukien takia niin vaik­ka raivaisit pel­toa kuin­ka niin se ei vält­tämät­tä paran­na kan­nat­tavu­ut­ta yhtään. Muutenkin etelässä kan­nat­taa ennem­min vuokraa­mal­la tai sopimuk­sil­la kasvi­tilo­jen kanssa han­kkia se pel­lon sato tai lan­nan­levi­tysala, pel­toa ei ole pakko omis­taa. Tääl­lä kun yhdel­lä pel­toaukeal­la voi olla sato­ja hehtaare­i­ta niin etäisyyskään ei yleen­sä ole ongel­ma. Mut­ta lap­in­mies kat­soo nyt tätä prob­lemati­ikkaa kovasti yksipuolis­es­ta näkövinkke­listä? Vil­jati­lat ei hyväksy pel­lon raivaus­ta etelässä ja sen takia etelän kotieläin­tilo­jen kan­nat­tavu­us on heikko? Kyl­lä se kan­nat­tavu­usero pohjoisen kotieläin­tiloi­hin syn­tyy nyt ihan muista tekijöistä.

  273. Ei tässä mitään prob­lemati­ikkaa ole, ei vain jak­sa kaiken­laista paskan­jauhamista lukea, itse en tiedä mis­tä olet saanut tuon maitotilo­jen määrn 13 000, kos­ka maid­on­tuot­ta­jien määräk­si MTK itse ilmoit­taa noin 11 600 kpl, muuten en ota noi­hin lukui­hin kan­taa, ne voi olla oikeinkin.

    Selkeä enem­mistö tiloista on kum­minkin kasvipuolen tilo­ja ja kasvipuolelle ei tukierol­la ole vaiku­tus­ta, kos­ka se on häviävän pieni eri tukialuei­den välillä.

  274. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 8:32
    niin kyse oli nimeno­maan KOTIELÄINTUOTANNON siir­tymis­es­tä joka on selkeästi näkyvis­sä ja johon nimeno­maan nuo tuet vaikut­ta­vat. Siis ne “vain eläin­tiloille mak­se­taan enem­pi tukia pohjoises­sa” ‑tuet. Mut­ta tämä on juuri sitä mitä olen sanonut että kun tosi­a­sioi­hin ja lukui­hin perustuen yrit­tää keskustel­la niin sit­ten hoetaan jotain ihme mantraa.”

    “Kansalli­nen tuki vääristää” nim. keit­tää nyt pahasti yli ei kotieläin­tuotan­to ole mihinkään siir­tynyt eikä siir­tymässä, viimeis­ten tilas­to­jen mukaan maid­on tuotan­to on lisään­tynyt pohjoises­sa vuosien alen­e­misen jäl­keen 25 mil. litraa ja eteläs­sa muu­ta­ma miljoona litraa ja tämä kaik­ki kun EU:n jäse­nenä ollaan oltu liki 15 vuot­ta ja maitoa sen­tään tuote­taan yli 2 mil­jar­dia litraa. Tämänkin voi laske luon­nol­lisen muu­tok­sen tili­in joka alkoi jo kauan ennen EU:hun liit­tymistä. Emme saa täl­lä het­kel­lä edes maaki­in­tiötä täy­teen täy­teen on maalle suuri onni että pohjoisen tuot­ta­jat vielä usko­vat maat­alouteen ja kehit­tävät tuotan­toaan, sitä pitää tukea.

  275. Paal­im­ies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 10:20

    “Emme saa täl­lä het­kel­lä edes maaki­in­tiötä täy­teen täyteen”

    Maaki­in­tiön täy­teen saamises­sa suurin ongel­ma on täl­lä het­kel­lä se että että etelän maid­on­tuotan­to on tip­punut. Tilanne on se että c‑alueella kolkutel­laan maid­on­tuotan­non suh­teen c‑alueen oman sisäisen maitoki­in­tiön rajo­ja eli siel­lä ei tuotan­toa voi­da enää lisätä ilman että kiin­tiöra­ja ylitetään tuet tip­pu­vat. Sen sijaan kun etelän tuotan­to las­kee koko ajan niin jäädään koko ajan kauem­mas ja kauem­mas maaki­in­tiöstä. Siis tämä jos tukieron aikaansaa­man nykyisen kehi­tyk­sen annetaan jatkua niin käy että maaki­in­tiö jää koko ajan enem­män ja enem­män vajaak­si ja kor­vau­tuu tuon­nil­la ulko­mail­ta. Siis jos ei välitetä siitä että ennem­min tai myöhem­min joku ihmettelee EUssa että “Miten tuotan­to c‑alueella on ylitänyt c‑alueen kiin­tiön kun tuen piti olla tuotan­toa säi­lyt­tävää?” ja ale­taan EU-suun­nas­ta kysel­lä tuon ylikom­pen­saa­tion perään?

  276. Lapin mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 9:56

    “Ei tässä mitään prob­lemati­ikkaa ole, ei vain jak­sa kaiken­laista paskan­jauhamista lukea, itse en tiedä mis­tä olet saanut tuon maitotilo­jen määrn 13 000, kos­ka maid­on­tuot­ta­jien määräk­si MTK itse ilmoit­taa noin 11 600 kpl, muuten en ota noi­hin lukui­hin kan­taa, ne voi olla oikeinkin.

    Selkeä enem­mistö tiloista on kum­minkin kasvipuolen tilo­ja ja kasvipuolelle ei tukierol­la ole vaiku­tus­ta, kos­ka se on häviävän pieni eri tukialuei­den välillä.”

    Lukem­i­nen kan­nat­taa sekä tiedon han­kkimi­nen use­asta tietoläh­teestä, se avar­taa mon­esti ajat­telua sekä maail­manku­vaakin. Tietysti jos etukäteisa­jat­telu on että joku on “paskan­jauhamista” niin saat­taa se tieto jäädä kovasti yksipuolisek­si? Ja noi­ta lukumääriä löy­dät vaik­ka tuolta
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=501,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30

    Ja edelleen, selkeä enem­mistö tiloista on tosi­aan kasvipuolen tilo­ja mut­ta kun elinkeinon tule­vaisu­ut­ta ajatel­laan niin olen­naista ei ole enem­mistö tiloista vaan enem­mistö rahavirroista.

  277. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 10:34
    Sen sijaan kun etelän tuotan­to las­kee koko ajan niin jäädään koko ajan kauem­mas ja kauem­mas maakiintiöstä.”

    miten selität se että etelän tuotan­to on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??

  278. Ote­taan ja käsitel­lään pari uutista päivän Maaseudun Tulevaisuudesta? 

    Ensim­mäi­nen otsikol­la “Kul­je­tusavus­tus­ta maid­olle ja lihalle” ja jutus­sa ker­ro­taan että osana pohjoisen tuen jär­jestelmää mak­se­taan maid­olle kul­je­tusavus­tus­ta 4,96–44,25 euroa per tuhat litraa ja lihal­ta vas­taavasti 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta alueesta riip­puen. Mitä tämä sit­ten tarkoit­taa käytän­nössä? Sitä että jokainen maitoli­tra on 0,5–4,4 sent­tiä per litra kalli­impi jollekulle sil­lä jokuhan tuon kul­je­tustuenkin mak­saa? Mahde­taanko verois­sa kerätä? Samoin lihak­ilo­is­sa tuo näkyy? Ja tuo ei sit­ten ole maat­alous­tukea eli ei näy bud­jetin siinä osu­udessa. Mut­ta tässä ketjus­sa olen näistä kul­je­tusku­luista muu­ta­man ker­ran että ensin tue­taan sitä että saadaan tuotan­toa siir­ret­tyä kalli­impi­en tuotan­tokus­tan­nusten alueille ja taas sen jäl­keen sit­ten tue­taan sitä että saadaan tuote kerät­tyä sieltä. Mitä järkeä? Mut­ta tämä kul­je­tus­tu­ki on sit­ten sitä alue­poli­ti­ikkaa, ei varsi­nais­es­ti maatalouspolitiikkaa.

    Toinen otsikko oli että “Sika- ja siipikar­jan viitemääriä ei voi siirtää B‑C-rajan yli”. Ja jutus­sa tode­taan että vaarana olisi pohjoisen tuen enim­mäisvi­itemäärän ylit­tymi­nen. Ja sel­ven­nyk­senä että noiden viitemäärien perus­teel­la mak­se­taan siis sika- ja siipikar­jatukia. Mut­ta tiedät­tekös kun jutun riv­ien välistä lukee että mitä taustal­la on tapah­tunut? No, ole­tan että joku on huo­man­nut että ab-alueen sikatuotan­to uhkaa laskea kun taas c‑alueen sikatuotan­to on korkeampi­en tukien ansios­ta kovas­sa nousus­sa. No, ole­tan että täl­löin on jol­lakul­la nous­sut esi­in aja­tus että saataisi­in siir­ret­tyä B‑alueelta tukia C‑alueen kas­vavalle tuotan­nolle. Ja tätä on joku ajanut eteen­päin ja aika korkealle tasolle kos­ka tämä päätös on tehty val­tioneu­vos­tossa. Mut­ta että en sit­ten tiedä? Ei tässä minus­ta tarvitse mitään salali­ito­te­o­ri­oi­ta edes viritel­lä mut­ta näyt­täisi siltä että jos­sakin on jo ennakoitu sikatuotan­non vähen­e­mistä AB-alueel­la ja lisään­tymistä C‑alueella ja yritet­ty tukia sit­ten siirtää asian­mukaises­ti. Mitä olette muut mieltä?

  279. Paal­im­ies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:20

    “miten selität se että etelän tuotan­to on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??”

    Maid­on­tuotan­to las­ki (onnek­si) koko maas­sa jo ennen EU-aikaa voivuorikau­den jäl­keen. Olen itse niin nuori että omako­htaista tarkkaa kuvaa ei ole 70–80 ‑luku­jen maat­alous­poli­ti­ikas­ta mut­ta mitä olen ymmärtänyt niin maat­alous­poli­ti­ik­ka tuol­loin oli pitkälti myös alue­poli­ti­ikkaa. Oli kaikan­maail­man pin­ta-alal­isää ja muu­ta kaikkea kivaa, varsinkin syr­jäisem­mille alueille? Ja ne voivuoret? Että maid­on­tuotan­non oli syytäkin laskea ja laskikin koko maas­sa, myös pohjoises­sa. Sen sijaan kun tuosta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    sivun 12 kuvios­ta kat­sot niin huo­maat että kehi­tys on EU-aikana eriy­tynyt. Korkean tuen mut­ta vaikei­den olo­suhtei­den C3/C4 maid­ntuotan­to pysyy suur­in­pi­irtein ennal­laan. Sen sijaan C2:lla korkeam­mil­la tuil­la ja kohta­laisil­la olo­suhteil­la maid­on­tuotan­to on kas­vanut. Sit­ten C1:llä maid­on­tuotan­to on vähän laskenut kun tuk­i­ta­so on hiukan C2:ta alem­pi ja sit­ten taas matalimpi­en tukien AB-alueel­la maid­on­tuotan­to on selkeästi laskenut. Mut­ta että sanois­in että EU-aikana aluei­den kehi­tys on eriy­tynyt erilaiseksi?

    Lisäk­si var­maan on vaikut­tanut suh­teel­lisen edun peri­aate, esimerkik­si näil­lä seuduil­la kävi jo 80-luvul­la niin että sikat­alous nousi ja vei jonkun ver­ran tilaa maid­on­tuotan­nol­ta. Suh­teel­lisen kan­nat­tavu­u­den peri­aat­teen mukaan var­maan? Mut­ta en ole väit­tänytkään että nämä kehi­tys­tren­dit oli­si­vat yhden ja ain­oan tek­i­jän aiheut­tamia mut­ta jos väitetään että tukierol­la ei ole lainkaan vaiku­tus­ta tuotan­non sijoit­tumiseen niin se ei kyl­lä pidä paikkaansa. Jos tukien ansios­ta tuotan­to kan­nat­taa parem­min jos­sakin alueel­la niin tuet ohjaa­vat tuotan­non sijoit­tumista. Mallies­imerkkinä mielestäni juuri se Tornion navet­ta­hanke. AB-alueelta kotoisin ole­vat henkilöt lask­i­vat että ei kan­na­ta kotop­uo­lessa, eivät pysähtyneet ensim­mäiseen tuki­ra­jaan C1:lle eivätkä vielä C2:llekaan vaan tote­si­vat että vas­ta Tornios­ta löy­tyy paras kan­nat­tavu­us. Ja veikkaan­pa että ei se läh­es 1.000.000 euron vuosit­tainen tukiero ollut täysin merk­i­tyk­setön asia kun kan­nat­tavu­us­laskelmi­aan tekivät?

    Mut­ta että tästä on kyse, tämän­hetki­nen ylikom­pen­soi­va tukiero ohjaa selkeästi tuotan­non sijoittumista.

  280. Val­tioneu­vos­to vahvisti pohjoisen alueen maid­on kul­je­tustuek­si 4,96–44,25 euroa tuhan­nelta litral­ta ja lihan kul­je­tusavus­tuk­sek­si 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta, tukialueesta riippuen.

    Sika- ja siipikar­jan viitemääri­in on laitet­tu rajoi­tus, että niitä ei saa siirtää eteliseltä AB-alueelta pohjoiselle C‑alueelle, kos­ka pohjoinen viitemäärä uhkaa kas­vaa yli äyräitten. 

    Tuotan­to siir­tyy kiihtyväl­lä vauhdil­la etelästä pohjoiseen. Per­sjärk­isten touhua, kepu on saata­va kiireesti oppositioon!

  281. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:58
    Ote­taan ja käsitel­lään pari uutista päivän Maaseudun Tulevaisuudesta?
    Ensim­mäi­nen otsikol­la “Kul­je­tusavus­tus­ta maid­olle ja lihalle” ja jutus­sa ker­ro­taan että osana pohjoisen tuen jär­jestelmää mak­se­taan maid­olle kul­je­tusavus­tus­ta 4,96–44,25 euroa per tuhat litraa ja lihal­ta vas­taavasti 39,41–157,84 euroa ton­nil­ta alueesta riippuen.”

    Tämä tuki menee kul­je­tus fir­moille eikä ole yksin Suomen erikoisu­us vaan mak­se­taan muual­lakin EU:n alueella.

    “Toinen otsikko oli että “Sika- ja siipikar­jan viitemääriä ei voi siirtää B‑C-rajan yli”. Ja jutus­sa tode­taan että vaarana olisi pohjoisen tuen enim­mäisvi­itemäärän ylit­tymi­nen. Ja sel­ven­nyk­senä että noiden viitemäärien perus­teel­la mak­se­taan siis sika- ja siipikarjatukia.”

    “Kansalli­nen tuki vääristää” alkaa nähdä mörköjä, sanon suo­daan että kär­sit jonkin­lais­es­ta vain­o­harhaisu­ud­es­ta. Vielä ker­ran, mitä vahinkoa pohjois­es­ta tues­ta on maat­aloudelle ja Suomelle.

  282. “Paal­im­ies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 12:20
    “miten selität se että etelän tuotan­to on laskenut jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea ??”
    Maid­on­tuotan­to las­ki (onnek­si) koko maas­sa jo ennen EU-aikaa voivuorikau­den jäl­keen. Olen itse niin nuori että omako­htaista tarkkaa kuvaa ei ole 70–80 ‑luku­jen maat­alous­poli­ti­ikas­ta mut­ta mitä olen ymmärtänyt niin maat­alous­poli­ti­ik­ka tuol­loin oli pitkälti myös alue­poli­ti­ikkaa. Oli kaikan­maail­man pin­ta-alal­isää ja muu­ta kaikkea kivaa, varsinkin syr­jäisem­mille alueille? Ja ne voivuoret?”

    “Kansalli­nen tuki vääristää” kir­joit­taa sat­u­ja, pin­taalal­isää mak­set­ti­in sosi­aal­isin perustein vasem­mis­ton vaa­timuk­ses­ta eikä siihen liit­tynyt alue poli­ti­ikkaa. Voivuo­ria ei koskaan ole ollut, yli­jämää syn­tyi kun mar­gari­inin tuon­tia ei enää pystyt­ty tulp­paa­maan kaup­pa­sopimusten takia. Et vas­tan­nut myöskään mik­si nimen omaan etelän maid­on­tuotan­to putosi jyrkästi ennen EU:hun liit­tymistä, voin vas­takin, putosi samas­ta syys­tä kuin nytkin,etelässä on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin investoimi­nen epä­var­maan maid­on­tuotan­toon, pohjoisel­la tuel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä etelän maid­on­tuotan­non vähen­e­miseen. Pohjoisel­la tuel­la on suuri merk­i­tys että maid­on tuotan­to yleen­säkin säi­lyy Suomes­sa ja se on hyvä asia,väitä mitä muu­ta tahansa.

  283. Paal­im­ies jatkaa sat­u­ilu­aan. Jo ennen EU-aikaa meil­lä mak­set­ti­in hul­vat­tomat tuet pohjoiseen, mm. maitotilo­jen rehuista puo­let ja huo­mat­tavaa lisähin­taa ym. maid­olle ja lihalle. Etelässä näitä ei tietenkään maksettu. 

    Samoin mak­set­ti­in nave­tan rak­en­tamiseen max 60% avus­tus­ta pohjoises­sa. Tut­tu Kit­tilän isän­tä rak­en­si uuden nave­tan 80-luvul­la, vaik­ka edelli­nen oli tehty v. 1967. Isän­tä sai tuon 60% avus­tuk­sen KUSTANNUSARVIOSTA, mikä oli tehty reip­paasti yläkanttiin.…isäntä käyt­ti pikkuisen omaa puu­tavaraa ja työvoimaa, niin että hän ei tarvin­nut rak­en­tamiseen omaa rahaa lainkaan. 

    Pin­ta-alal­isä oli ensisi­jais­es­ti alue­poli­ti­ikkaa kepun vaa­timuk­ses­ta, etelässäkin sitä mak­set­ti­in pikkuisen kepun vaalikarjalle. 

    Johannes Viro­lainen vaati jo 1973, että maa on jaet­ta­va kah­teen jyrkästi eri­laiseen alueeseen, etelän vil­ja- ja pohjoisen kar­ja-alueeseen. Samaa lin­jaa jatkoi­vat kepu­laiset EU-maatalousliittymisneuvottelijat. 

    Kepu on saanut kaikessa myyrän­työssään apua MTK:lta, minkä se on miehittänyt.

  284. Itse pysy­isin fak­tois­sa, jos ker­ran tuotan­to ei ole litroina nous­sut, niin sil­loin mitään nousua tai siir­tymistä ei ole tapah­tunut, vaik­ka etelässä olisikin lasku tuotan­nos­sa ollut suurem­pi kuin pohjoises­sa, sama­jut­tu lihas­sa, jos ker­ran tuotan­to ei kilo­ina ole kas­vanut pohjoises­sa, niin kaik­ki väit­teet tuotan­non siir­tymis­es­tä on sil­loin höpötystä.

  285. “eemeli kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 16:43
    Paal­im­ies jatkaa sat­u­ilu­aan. Jo ennen EU-aikaa meil­lä mak­set­ti­in hul­vat­tomat tuet pohjoiseen, mm. maitotilo­jen rehuista puo­let ja huo­mat­tavaa lisähin­taa ym. maid­olle ja lihalle. Etelässä näitä ei tietenkään maksettu.”
    “Pin­ta-alal­isä oli ensisi­jais­es­ti alue­poli­ti­ikkaa kepun vaa­timuk­ses­ta, etelässäkin sitä mak­set­ti­in pikkuisen kepun vaalikarjalle.”

    Näistä lyhyt kom­ment­ti Eemeli vale­htelee, ennen EU:ta lähin­nä met­sitet­ti­in ja pake­toiti­in peltoja.

  286. Lapin mies:Itse ”

    pysy­isin fak­tois­sa, jos ker­ran tuotan­to ei ole litroina nous­sut, niin sil­loin mitään nousua tai siir­tymistä ei ole tapah­tunut, vaik­ka etelässä olisikin lasku tuotan­nos­sa ollut suurem­pi kuin pohjoises­sa, sama­jut­tu lihas­sa, jos ker­ran tuotan­to ei kilo­ina ole kas­vanut pohjoises­sa, niin kaik­ki väit­teet tuotan­non siir­tymis­es­tä on sil­loin höpötystä.”

    Viime keskivi­ikon Maaseudun Tule­vaisu­us otsikoi, että maid­on­tuotan­to on lisään­tynyt C‑alueella huomattavasti.

    Jopa C‑alueen suuret kiin­tiöt ylit­tyvät. Ja uusia sato­jen lehmien nave­toi­ta on rakenteilla. 

    *********

    Hul­lu­us Kepu­lan­di­as­sa on saavut­ta­mas­sa huipen­nuk­sen­sa. Kepus­ta, kepu­lais­es­ta maat­alous­min­is­ter­istä ja MTK:sta on päästävä ja pian!

  287. “eemeli kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 22:24

    Viime keskivi­ikon Maaseudun Tule­vaisu­us otsikoi, että maid­on­tuotan­to on lisään­tynyt C‑alueella huomattavasti.
    Jopa C‑alueen suuret kiin­tiöt ylit­tyvät. Ja uusia sato­jen lehmien nave­toi­ta on rakenteilla.”

    Laitoin pari kuvaa että Eemeli rauhoit­tuu, mitään siir­tymistä pohjoiseen ei ole havait­tavis­sa eikä sel­l­aista ennuste­ta tule­vak­sikaan. Liit­tymi­nen EU:n pysäyt­ti maid­on­tuotan­non syöksykier­teen ja tuotan­to on voitu vaki­in­nut­taa, merkit­tävä osa siinä on pohjoisel­la tuella.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

  288. C‑alueen maid­on­tuotan­nolle on määrät­ty kat­to, mikäli se jostakin syys­tä ylit­tyy, niin tukea leikataan, lihal­la on saman­lainen kat­to, eikä olla lähel­läkään suur­in­ta mah­dol­lista tuotan­tomäärää, itseasi­as­sa lihan­tuotan­to las­kee koko maas­sa, myös pohjoisessa.
    En tarkoi­ta sian­li­haa, vaan nimeno­maan nau­taa, sika­puolel­la on toisin.

  289. http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

    Paal­im­iehen kuvat eivät mil­lään taval­la osoi­ta, etteikö siir­tymää olisi tapahtunut.

    Maid­on kiin­tiö alit­tuu nimeno­maan AB-alueel­la, ja kuten Maaseudun Tule­vaisu­us keskivi­ikkona ker­toi, C‑alueella on ollut kasvua niin paljon, että lisähin­taa ei voi­da mak­saa kaikille litroille kiin­tiöyl­i­tyk­sen vuoksi. 

    Samoin Maas­Tul ker­toi, että etelässä ei ole juurikaan enää haet­tu investoin­ti­tukia. MTK-kepu­lainen “maat­alous­poli­ti­ik­ka” puree. 

    Maitotilo­jen lukumäärä on pudon­nut koko maas­sa, oli­han meil­lä keskilehmäluku 7 (SEITSEMÄN), kun liity­imme EU:n jäseneksi. 

    Nyt C‑alueelle nousee val­tion tuel­la val­tavia maitote­htai­ta. Esim. MTK:n puheen­jo­hta­jan lap­pi­laisel­la maitoti­lal­la oli ennen muu­ta­ma lehmä ja pel­toa 6 ha, nyt 80 lehmää ja pel­toa rai­vat­tuna 100 ha. Ja tilan hoitaa vierastyövoima, isän­tä ja emän­tä käyvät tilan ulkop­uolel­la töissä. 

    Valio vie ulos 35–40% vas­taan­ot­ta­mas­taan mai­d­os­ta eri­laisi­na tuot­teina lähin­nä Venäjän Igo­rille ja Olgalle.
    Suo­ma­lainen veron­mak­sa­ja kus­tan­taa tämänkin aluepolitiikka-hulluttelun.

  290. Paal­im­ies kir­joit­ti 12.12.2009 kel­lo 11:09

    “mitään siir­tymistä pohjoiseen ei ole havait­tavis­sa eikä sel­l­aista ennuste­ta tule­vak­sikaan. Liit­tymi­nen EU:n pysäyt­ti maid­on­tuotan­non syöksykier­teen ja tuotan­to on voitu vaki­in­nut­taa, merkit­tävä osa siinä on pohjoisel­la tuella.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg

    Jätit yhden kuvan pois. Min­ul­la ei ole sel­l­aisia atk-taito­ja että saisin laitet­tu noi­ta kuvia mut­ta näp­päränä taita­jana var­maan saat tuolta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    sivul­ta 12 ole­van kuvan mukaan, noiden rin­nal­la se ker­too hyvin että miten tuotan­non (ei tilo­jen) pain­opiste alueit­tain on siir­tynyt. Tilakoko­han on kas­vanut eli til­amäärä ei suo­raan ker­ro tuotan­non muutosta.

    Ja pieni lain­aus kyseis­es­tä raportista:
    “Tuotan­non ja kiin­tiöi­den suh­teel­liset osu­udet eivät ole merkit­tävästi muut­tuneet tukialueittain.
    Aivan viime vuosi­na muu­tok­sia on tapah­tunut ja C2-tukialueen suh­teelli­nen osu­us sekä maid­on­tuotan­nos­ta että kiin­tiöistä on kas­vanut muu­ta­man pros­entin ja A- ja B tukialueiden
    vas­taavasti laskenut.
    Maid­on­tuotan­to C2-tukialueel­la on lisään­tynyt 9 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä 5 prosenttia.
    Vas­taavasti C1-tukialueen tuotan­to on vähen­tynyt 6 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrä läh­es 10 pros­ent­tia. A- ja B‑tukialueiden maid­on­tuotan­to on vähen­tynyt läh­es 19 pros­ent­tia ja kiin­tiöi­den määrät ovat alen­tuneet noin 10 prosenttia.
    Hallinnol­liset kiin­tiökau­pan rajoituk­set ovat kuitenkin hidas­ta­neet kiin­tiöi­den ja siten myös
    tuotan­non siir­tymistä. Tämä on ollut kiin­tiökaup­pa­jär­jestelmän tavoite, mut­ta nykyisel­lä tuotan­tomääräl­lä Suomen kokon­ais­tuotan­non kannal­ta jo kyseenalainen.”

    Huo­maa viimeiset kak­si lauset­ta? Jos kiin­tiöt eivät olisi hidas­ta­neet niin tuotan­non siir­tymi­nen olisi ollut vielä nyky­istä nopeam­paa! Ja viimeinen lause tarkoit­taa juuri sitä mitä totesin että kun etelästä tuotan­to vähe­nee ja pohjoises­sa tulee pohjoisen kiin­tiö täy­teen niin sit­ten etelän alen­tunut tuotan­to kor­vataan tuon­nil­la. Tai itse asi­as­sa se tarkoit­taa että kun c‑alueen tuotan­to kas­vaa niin kiin­tiöitä täy­ty­isi pystyä siirtämään sinne ab-alueelta jot­ta maaki­in­tiö saataisi­in täy­teen ilman c‑alueen kiin­tiöyl­i­tys­tä. Mut­ta että nykyi­nen jär­jestelmä on hyvä pohjoisen kannal­ta mut­ta koko maan maat­alouden kannal­ta tuhoisaa.

    Ja voivuoret? Joi­ta sin­un mukaasi ei ole koskaan ollutkaan? Mietis vähän tuo­ta lait­ta­maasi ensim­mäistä kuvio­ta? Vuo­den 2006 paikkeil­la tuotan­to ja kulu­tus oli­vat muis­taak­seni läh­estymässä tas­apain­oa tuotan­non ollessa 2400 ja kulu­tuk­sen 2200. Yli­jäämähän täy­tyy viedä. Kun kat­sot kuvio­ta niin meil­lä on ollut 1980-luvun puoleen­väli­in asti 25–35% yli­tuotan­to mai­d­os­ta, johonk­in­han se oli sil­loinkin laitet­ta­va. Minäkin muis­tan vielä kun lehmien jalostus­tavoit­tei­ta aikanaan rukat­ti­in voivuorien takia. Aikanaan 1960 ja 1970 luvuil­la lehmil­lä jalostet­ti­in maid­on ras­vapros­ent­tia mah­dol­lisim­man korkeak­si mut­ta voivuorien takia jalostus­tavoit­teet muutet­ti­in niin että valkuista pyritään saa­maan enem­män ja ras­vaa vähem­män, olisiko ollut joskus 1980-luvun alus­sa. Mut­ta että voivuo­ria ei ole koskaan ollutkaan? Mah­taisiko olla noin? 

    Tote­sit jos­sakin että “mik­si etelän tuotan­to tip­pui rajusti ennen EU-aikaa” tai jotain sinne päin. Tois­taisek­si min­ul­la ei ole kuin sin­un vaku­u­tuk­sesi siitä että se oli nimeno­maan etelän tuotan­to joka tip­pui rajusti ennen EU-aikaa. Siis väite ilman tosi­a­sioi­ta. Yritin itse löytää mut­ta en onnis­tunut. Tuo lait­ta­masi kuvio ker­too vain että maid­on­tuotan­to tip­pui rajusti 1980 — 1995. Onnek­si kun yli­jäämä piti kalli­il­la viedä. Mut­ta mis­sään ei ole alueel­lista jakau­maa. Kos­ka olet sel­l­aisen väit­teen esit­tänyt että kyseinen jyrkkä lasku tapah­tui nimeno­maan etelässä niin ole­tan että olet aiheeseen tutus­tunut ja luvut ovat tiedos­sasi. Pystynet siis hel­posti lait­ta­maan vaik­ka maaseu­tukeskusko­htaiset tuotan­tolu­vut vaik­ka viiden vuo­den jak­sol­la joista nähdään tuotan­non tip­pumi­nen nimeno­maan etelässä? Kun näen luvut ja suh­teu­tan ne tähän EU-aikaan niin näen heti suo­raan että onko ero laskus­sa yhtä jyrkkä kuin EU-aikana tapah­tunut ero tuotan­non siirtymisessä.

  291. Laitoin pari kuvaa että Eemeli rauhoit­tuu, mitään siir­tymistä pohjoiseen ei ole havait­tavis­sa eikä sel­l­aista ennuste­ta tulevaksikaan. 

    Tätä noista kuvista ei oikein voi vielä päätel­lä. Pitäisi olla tilas­to tuotan­tomääristä alueen mukaises­ti jaotel­tuna ja toisaal­ta tilo­jen eri alueil­la suh­teessa tilo­jen kokon­ais­määrään. Tämän voisi tietysti laskea tuos­ta til­amääriä kuvaavas­ta graafista, mut­ta jos sin­ul­la on valmisku­va tilo­jen suh­teel­lis­ten määrien kehi­tyk­ses­tä lähetä ihmeessä sekin…

  292. Lapin mies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 17:12

    “Itse pysy­isin fak­tois­sa, jos ker­ran tuotan­to ei ole litroina nous­sut, niin sil­loin mitään nousua tai siir­tymistä ei ole tapah­tunut, vaik­ka etelässä olisikin lasku tuotan­nos­sa ollut suurem­pi kuin pohjoises­sa, sama­jut­tu lihas­sa, jos ker­ran tuotan­to ei kilo­ina ole kas­vanut pohjoises­sa, niin kaik­ki väit­teet tuotan­non siir­tymis­es­tä on sil­loin höpötystä.”

    Höpö­tys­tä ja höpö­tys­tä. En nyt käy kiis­telemään kielemme sano­jen merk­i­tyk­ses­tä. Totean vain että kun ver­tailuko­hdak­si ote­taan vaikka­pa paperin tuotan­to niin kun met­sä­te­ol­lisu­us sul­kee täältä meiltä paperikonei­ta mut­ta Ruot­sis­sa koneet jatka­vat jauhamis­taan tuot­taen edelleen saman määrän pape­ria niin paperin tuotan­to on siir­tynyt täältä Ruot­si­in kun se on täältä lop­punut mut­ta Ruot­sis­sa jatkuu. Näin siis arkikielessä ja sama asia maid­on­tuotan­nos­sa. Ja todet­takoon vielä että c2:lla maid­on­tuotan­to on nous­sut ja kokon­aisuute­nakin koko c‑alue taitaa olla nousua kun c2 nousu on niin reipasta.

  293. Paal­im­ies kir­joit­ti 11.12.2009 kel­lo 15:48

    “Vielä ker­ran, mitä vahinkoa pohjois­es­ta tues­ta on maat­aloudelle ja Suomelle.” 

    Se että tuotan­to siir­tyy tue­tulle pohjoiselle alueelle kos­ka ylisu­urien pohjois­t­en tukien ansios­ta se on siel­lä kan­nat­tavaa. Samaan aikaan kun tuet etelässä merkit­tävästi alhaisem­mat niin kan­nat­tavu­us myös merkit­tävästi heikom­pi. Täl­lä keinotekoisel­la tukien varas­sa tehtäväl­lä kan­nat­tavu­u­den erol­la lopete­taan maamme parhaimpi­en aluei­den maat­alous ja siir­retään tuk­i­taloudek­si heikom­mille alueille. Lue Osmon avus vielä ker­ran jos ymmärtäisit sit­ten kokon­aisku­van paremmin.

  294. Lapin mies kir­joit­ti 12.12.2009 kel­lo 11:18

    “C‑alueen maid­on­tuotan­nolle on määrät­ty kat­to, mikäli se jostakin syys­tä ylit­tyy, niin tukea leikataan, lihal­la on saman­lainen kat­to, eikä olla lähel­läkään suur­in­ta mah­dol­lista tuotan­tomäärää, itseasi­as­sa lihan­tuotan­to las­kee koko maas­sa, myös pohjoises­sa. En tarkoi­ta sian­li­haa, vaan nimeno­maan nau­taa, sika­puolel­la on toisin.”

    Niin? Juurikin sen takia tilanne on koko maan kannal­ta erit­täin ongel­malli­nen että c‑alueen maid­on­tuotan­nol­la on kat­to. Maaki­in­tiö alit­tuu ja c‑alueella ei voi­da kiin­tiön takia lisätä tuotan­toa ja ab-alueel­la ei tuotan­to kan­na­ta. Mis­tä se ero­tus? Joko tuon­ti­na. Tai sit­ten c‑alueella raa’asti ylitetään kiin­tiöt. Se voidaan tehdä jonkin aikaa, tuet sit­ten vaan jakau­tu­vat use­am­malle maitoli­tralle eli c/litra piene­nee. Tosin on todet­ta­va että vaik­ka jostakin löy­tyykin ehkä ihmisiä joille voitte todis­tel­la että “mitään ole siir­tynyt min­nekään” niin kun pohjoisen kiin­tiö ylitetään niin ennem­min tai myöhem­min joku jos­sakin EU-tasol­la rupeaa kyse­lemään että “mites tämä on mah­dol­lista kun tuen piti olla säi­lyt­tävää ja tuotan­to kas­vaa kohis­ten?”. Ja sen jäl­keen sit­ten leikataan tukia. Ja sen jäl­keen sit­ten tip­puu tuotan­to c‑alueeltakin. Jol­loin tulee jo merkit­tävää vajaus­ta kun ab-alueelta aje­taan maito alas jo nyt. 

    Nau­dan­li­han­tuotan­to saat­taa laskeakin koko maas­sa. Pihvikar­jan eli emolehmien määrät sen sijaan nou­se­vat. Emolehmien määrä on nous­sut ja samal­la on tapah­tunut alueit­taista kehi­tys­tä. Vuon­na 2005 emolehmistä 40% oli ab-alueel­la ja 60% c‑alueella. Sen sijaan vuon­na 2009 emolehmistä 33% oli ab-alueel­la ja 67% c‑alueella. Mut­ta ilmeis­es­ti kos­ka kasvua on molem­mil­la alueil­la niin mitään ei mielesäsi ole siir­tynyt min­nekään? C‑alueen kasvu nyt vaan sat­tuu ole­maan pikkaisen suurem­paa kuin ab-alueen? Ja ainakaan jos kasvua onkin c‑alueell tapah­tunut enem­män niin tukiero ei vaiku­ta mitään asi­aan? Vaik­ka C3:lla saakin yhdestä emolehmästä saman tuen kuin ab-alueel­la kymmen­estä emolehmästä?

  295. -pikkuo­ra­va- kir­joit­ti 12.12.2009 kel­lo 13:05

    “Tätä noista kuvista ei oikein voi vielä päätel­lä. Pitäisi olla tilas­to tuotan­tomääristä alueen mukaises­ti jaotel­tuna ja toisaal­ta tilo­jen eri alueil­la suh­teessa tilo­jen kokon­ais­määrään. Tämän voisi tietysti laskea tuos­ta til­amääriä kuvaavas­ta graafista, mut­ta jos sin­ul­la on valmisku­va tilo­jen suh­teel­lis­ten määrien kehi­tyk­ses­tä lähetä ihmeessä sekin…”

    Tuol­ta
    http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
    kun kat­sot sivul­ta 12 ole­van kuvan ja muitakin kaavioi­ta ja tek­ste­jä niin eiköhän se valkene mikä on totu­us tästä tuotan­non siir­tymis­es­tä ja kehitystrendistä…

  296. “eemeli kir­joit­ti 12.12.2009 kel­lo 11:37
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407672.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=5407677.jpg
    Paal­im­iehen kuvat eivät mil­lään taval­la osoi­ta, etteikö siir­tymää olisi tapahtunut.”

    Voi hal­vatun hal­vat­tu niin kuin Joppe sanoo, pitäähän se nyt jos­sain näkyä jos siir­tymää olisi tapah­tunut, oltu EU:ssa liki 15 vuot­ta ja koko ajan mak­set­tu pohjoista tukea ei näy tilo­jen lukumäärän laskus­sa, itse asi­as­sa pohjoisen tilat vähenevät nopeam­min kuin etelän, eikä se näy tilo­jen tulok­sis­sa. Siir­tymää tapah­tuu mut­ta se on luon­nol­lista jota tapah­tui jo ennen EU:ta ja pohjoista tukea.
    Voivuori, sel­l­aista ei koskaan ole ollut, yli­tuotan­toa syn­tyi kun mar­gari­inin tuon­ti vapau­tui ja jotkut hihulit kek­si että voi on myrkkyä, ter­veelli­nen ja luon­nolli­nen rav­in­to vai­hdet­ti­in teol­lisi­in levit­teisi­in joiden ter­veel­lisyy­destä ei ole mitään näyt­töä. Voil­la oli kova kysyn­tä ja se vai­hdet­ti­in öljyyn ja aseisi­in jonkun mielestä tap­pi­ol­la mut­ta kansan­taloudel­lis­es­ti taa­tusti voitol­la, mainit­takoon vielä ettei vien­ti­tukia ole enää mak­set­tu vuosikausiin.

  297. Paal­im­ies sot­kee asioi­ta tahal­laan: tuotan­non siir­tymi­nen pohjoiselle C‑alueelle ei ole kiin­ni tilo­jen lukumäärän kehi­tyk­ses­tä. Esim. MTK:n puheen­jo­hta­jan lap­pi­laisel­la maitoti­lal­la oli ennen EU-jäsenyyt­tä muu­ta­ma lehmä ja 6 ha pel­toa, nyt 80 lehmää ja pel­toa raivauk­sen jäl­keen 100 ha. 

    Meil­lä oli paha voivuori 1960-luvul­ta läh­tien. Aikaisem­min vieti­in voita mm. Englan­ti­in ilman vientitukea. 

    Mar­gari­inin myyn­tiä jar­rutet­ti­in keinotekois­es­ti koval­la verolla. 

    Voin vien­ti ei ollut kan­nat­tavaa, kun ote­taan huomioon tuotan­tokus­tan­nuk­set Suomen olo­suhteis­sa ja vieläpä pohjoista suosien. Paljon haaskat­ti­in yhteiskun­tamme voimavaro­ja, joi­ta olisi pitänyt käyt­tää muit­ten elinkeino­jen kehit­tämiseen. Maat­alous oli lähin­nä kepun vaa­likar­jan ruokkimista.

  298. “eemeli kir­joit­ti 13.12.2009 kel­lo 8:47
    Paljon haaskat­ti­in yhteiskun­tamme voimavaro­ja, joi­ta olisi pitänyt käyt­tää muit­ten elinkeino­jen kehit­tämiseen. Maat­alous oli lähin­nä kepun vaa­likar­jan ruokkimista.”

    Tiedä hän­tä oliko tap­pi­ol­lista, voil­la voidelti­in hyviä naa­pu­ru­us ja ystävyys suhtei­ta naa­puri­in ja min­un mielestäni siinä kau­pas­sa jääti­in voitolle sekä suhteis­sa että markoissa.
    Maat­alouden tarkoituk­ses­ta Eemelil­lä on erikoinen käsi­tys, mieti­hän nyt uudelleen minkä takia Eeme­likin tarvit­see tuot­ta­jaa joka päivä. Vaa­likar­jan ruokkimi­nen sit­ten, ruokkimisen sijas­ta ruos­ka soi tuot­ta­jien selkä­na­has­sa kun rakenne muu­tos­ta ajet­ti­in voimal­la läpi, 300000 pak­eni ulko­maille ja toinen moko­ma tunkeu­tui työ­markki­noille aiheut­taen vau­ri­oi­ta yhteiskun­ta rak­en­teeseen ja niitä vau­ri­oiden aiheut­ta­maa laskua mak­se­taan vieläkin, oikein puis­tat­taa kun muis­telee noi­ta aikoja.

  299. Paal­im­ies kirjoitti:

    “Vaa­likar­jan ruokkimi­nen sit­ten, ruokkimisen sijas­ta ruos­ka soi tuot­ta­jien selkä­na­has­sa kun rakenne muu­tos­ta ajet­ti­in voimal­la läpi, 300000 pak­eni ulko­maille ja toinen moko­ma tunkeu­tui työ­markki­noille aiheut­taen vau­ri­oi­ta yhteiskun­ta rak­en­teeseen ja niitä vau­ri­oiden aiheut­ta­maa laskua mak­se­taan vieläkin, oikein puis­tat­taa kun muis­telee noi­ta aikoja.”

    Hyvä esimerk­ki täältäpäin on vien­tiäkin har­joit­ta­va tehdas, jon­ka johta­ja kirosi jo 1960-luvul­la maat­aloustuet alimpaan hel­vetti­in: hän ei saanut kiperästi tarvit­se­maansa työvoimaa, kos­ka val­tio tuki pankol­la makoilua. Pikku­ti­lat määritelti­inkin tuo­hon aikaan tiloik­si, jot­ka tuot­ta­vat elin­tarvikkeet vain oma­lle per­heelle, eikä juuri muuta.

    Meil­lä ei syn­tynyt työ­paikko­ja, kos­ka rahat has­sat­ti­in kepun vaa­likar­jan ruokkimiseen. Vas­ta v. 1987 Holk­erin hal­li­tus otti tavoit­teek­seen Suomen muut­tamisen agraariy­hteiskun­nas­ta johtavak­si IT-teknolo­gian maak­si. Tämä toteu­tuikin NL-kau­pan lop­pumisen ja mauno-koivis­to­laisen poli­tikan aiheut­ta­man laman jäl­keen, kun ensin olti­in päästy Mauno Koivis­tos­ta eroon ja keskustapuolue saatet­tu oppo­si­tioon. Työ­paikko­ja syn­tyi ja rahaa vir­tasi maa­han. v. 2003 vaalien jäl­keen kepun päästyä taas hal­li­tuk­seen on talous pikkuhil­jaa painunut
    taantumaan. 

    Ensiar­voisen tärkeää onkin sekä maat­alouden että koko Suomen kannal­ta, että keskustapuolue läh­tee takaisin oma­lle paikalleen, oppo­si­tioon. Kepu­lai­sista maat­alous­min­is­tereistä on päästävä ja yhteiskun­nan niukko­jen varo­jen has­saami­nen pitkin Kain­u­un kor­pia ja Lapin selkosia on lopetettava. 

    Yksi suuri jär­jet­tömyys on maat­alouden lomi­tus­ra­hat, joka vuosi niihin käytetään Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön varo­ja yli 220 milj e. Samaan aikaan van­hainkodit huu­ta­vat rahan ja henkilökun­nan puutet­ta. Vaik­ka on lama ja rahat niukas­sa, on kepu­lainen hallinto anta­mas­sa yhden uuden lomapäivän ensi vuo­den alusta. 

    Mis­sään muus­sa maail­man maas­sa ei ole val­tion kus­tan­ta­mia lomittajia.

  300. Kun etelän duunare­i­ta lomaute­taan niin Poh­jan­maan turk­istarhaa­jia lomitetaan. 

    Ensi vuon­na turk­istuot­ta­jat, kuten ter­mi kuu­luu, saa­vat val­tion kus­tan­ta­mat lomat. Poroisän­nille on luvas­sa sijaisapua.

    Kyse ei siis ole mis­tään ruokahuol­losta tai vaikeista olo­suhteista. Kansane­dus­ta­jien puheen­vuorot turk­isyrit­täjien lomaoikeud­es­ta ovat häm­men­tävää luettavaa:

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_95_2009_ke_p_11.shtml

  301. Päämin­is­teri Van­hanen vaatii mm. Akaval­ta palkka­malt­tia, rahaa ei liikene tässä vaike­as­sa taloustilanteessa.

    Kuitenkin Van­haselta on irronnut “jouti­las­ta rahaa” maat­alouden yhteen uuteen lomapäivään, samoin C‑alueen maid­on lisähin­taan tulee pieni koro­tus. Lisäk­si val­tio on varan­nut 40 milj e maat­alouden “kri­is­in­hoitoon” = C‑alueen navettainvestointeihin.

  302. Niin, se vaan taisi olla niin, että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa oli jotain maat­alouden tulo­jen nos­tamis­es­ta, en vaan nyt muista mitä, mut­ta eiköhän Eemeli sen jostakin löydä …

  303. “eemeli kir­joit­ti 13.12.2009 kel­lo 17:58
    Meil­lä ei syn­tynyt työ­paikko­ja, kos­ka rahat has­sat­ti­in kepun vaa­likar­jan ruokkimiseen.”

    Jos Eemeli nyt numeroin osoit­taa miten tämä has­saus tapah­tui tai tapah­tuu. Maat­alous tuot­taa kansan­talouteen n 10 arvon­lisän en lai­ta luku­ja nyt uudelleen kos­ka sama asia käsitelti­in jo ylem­pänä, siis uut­ta jaet­tavaa työtä, toimeen­tu­loa ennen kaikkea ruokaa, ver­tailun vuok­si voisi maini­ta että työt­tömyy­den hoito mak­saa n 4 mil­jar­dia suo­raan kanku­lan kaivoon heit­ettya rahaa..

  304. “eemeli kir­joit­ti 13.12.2009 kel­lo 22:27
    Päämin­is­teri Van­hanen vaatii mm. Akaval­ta palkka­malt­tia, rahaa ei liikene tässä vaike­as­sa taloustilanteessa.
    Kuitenkin Van­haselta on irronnut “jouti­las­ta rahaa” maat­alouden yhteen uuteen lomapäivään, samoin C‑alueen maid­on lisähin­taan tulee pieni koro­tus. Lisäk­si val­tio on varan­nut 40 milj e maat­alouden “kri­is­in­hoitoon” = C‑alueen navettainvestointeihin.”

    syytä vaa­ti­akkin, palkat nousi­vat vielä tänäkin vuon­na siis lamavuon­na 6:tisen pros­ent­tia van­ho­jen sopimusten perus­teel­la, rahana siinä 6 mil­jar­dia, maat­alouden hilkut vaikut­taa kahvi­ra­hoil­ta tuon rinnalla..

  305. Palkat nousee kyl­lä aika mukavaan tahti­in, lamas­ta huoli­mat­ta, esim. Tehyn koro­tuk­set alkaa tosis­saan purra vas­ta tänä ja ensi vuon­na, eikä se ole iahn vähän mikä niil­läkin nousee ????

    Tehy teki hyvän sopimuk­sen, vaik­ka toisin sil­loin luul­ti­in, kun teki pitkän ja nousu­jo­hteisen sopimuk­sen, muil­la on vaikea tin­kiä sitä kiin­ni täm­mösenä aikana.

  306. Pohjoisen maid­on­tuotan­to uhkaa kara­ta hal­lit­se­mat­tomak­si, nyt C‑alueen ja kepun bul­vaani MTK on sopin­ut val­tion (= kepu­laisen Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön) kanssa, että pohjoisen maid­on ja nau­dan­li­han kansal­lisille tuille laite­taan tilako­htainen katto. 

    Tämä on hyvä alku, val­tion­talouden ollessa konkurssi­ti­las­sa pitää kat­to­ja vetää vielä alaspäin ja muutenkin pohjoisen öky­tukia pitää leika­ta kaut­taal­taan. Paris­sa vuodessa pitää saavut­taa etelän tukitasot. 

    On ollut jär­jetön­tä syytää sato­ja miljoo­nia veroeu­ro­ja pelkästään kepun vaa­likar­jan ruokkimiseen, maat­alous­tuotan­to on siir­tynyt jär­jen­vas­tais­es­ti pohjoiseen. 

    Myös sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön bud­jet­ti­varoista otet­tu 220 milj e maat­alouden lomi­tuk­si­in pitää lait­taa säästöleikkaus­listalle. Mis­sään muus­sa maail­man maas­sa ei ole yhteiskun­nan kus­tan­ta­maa lomitusjärjestelmää.

  307. Tänään Maa­sue­dun Tule­vaisu­udessa oli jut­tu otsikol­la “Maito- ja nau­dan­li­hatiloille tulee pohjoises­sa tukikat­to” ja pieni lain­aus jutusta:
    “Maito- ja nau­dan­li­hatiloille on tulos­sa koko pohjoisen tuen alueelle tukikat­to joka kos­kee kansal­lista tuotan­to­tukea. Val­tion ja tuot­ta­ja­jär­jestö­jen neu­vot­teli­jat sopi­vat esi­tyk­ses­tä torstaina. Päätök­sen perustelu­na on huoli tuotan­non siir­tymis­es­tä ja jät­ti­tilo­jen perus­tamis­es­ta pohjoiseen. Se on ongel­ma ennen muu­ta pohjoisen tuen rajoit­tei­den takia, jot­ka ylit­tyessään leikkaisi­vat kaikkien tukea, mut­ta myös tukipoli­ti­ikan hyväk­set­tävyy­den kannalta.”

    Niin, mitä sit­ten? Tuos­sa­han on oikeas­t­aan kaik­ki asioi­ta joi­hin olen kir­joituk­sis­sani ottanut kan­taa tai viitan­nut. Tuki leikkaan­tuu jos tuotan­to kas­vaa, kulut­ta­jille tietoon tule­vat jät­tituet jne jne. Mut­ta oikeas­t­aan tärkein asia tuos­sa on mielestäni tämä:
    “Päätök­sen perustelu­na on huoli tuotan­non siir­tymis­es­tä ja jät­ti­tilo­jen perus­tamis­es­ta pohjoiseen.”
    Tuo on siis ollut val­tion ja tuot­ta­ja­jär­jestö­jen käymien neu­vot­telu­jen päätök­sen peruste. Huoli tuotan­non siir­tymis­es­tä. Näin val­tio­val­lan ja tuot­ta­ja­jär­jestö­jen edus­ta­jat neu­vot­teluis­saan ovat myön­täneet tämän tuotan­non siir­tymisen pohjoiseen. Huoli­mat­ta lapin miehen ja Paal­im­iehen päin­vs­tai­sista mielip­iteistä mut­ta ver­rat­tuna käy­ty­i­hin neu­vot­telui­hin niin niil­lä onkin vain mielip­i­teen ver­ran merk­i­tys­tä, tosi­asi­at näyt­tävät myös nyt käy­ty­jen neu­vot­telu­iden perustelu­jen mukaan osoit­ta­van ihan muuta.

    Mut­ta mik­si täl­laisia ratkaisu­ja? Mik­si halu­taan säi­lyt­tää korkea tuki siel­lä pohjoises­sa jo ole­val­la tuotan­nol­la mut­ta estetään kuitenkin uusia yrit­täjiä hyö­dyn­tämästä tätä ylisu­ur­ta tukieroa? Osaako joku vas­ta­ta? Kuka tuos­ta mah­taa hyö­tyä? Nykyiset tuot­ta­jatko joiden kan­nat­tavu­us on ylisu­uren tukieron takia merkit­tävästi parem­pi kuin alem­man tuen alueille?

    Ja mik­si puut­tua vain ongel­man syi­hin eli tämän ylisu­uren tukieron aiheut­ta­maan tuotan­non siir­tymiseen niinkin tehot­toma­l­la keinol­la kuin rajoit­ta­mal­la suuria yksiköitä? Mikään ei edelleenkään estä perus­ta­mas­ta 400 lehmän yksikköä parem­pi­en tukien ansios­ta parem­min kan­nat­tavalle c1/c2-alueelle tai 300 lehmän yksikköä Tornioon. Sama yrit­täjä voi toden­näköis­es­ti jatkos­sakn halutes­saan perus­taa vaik­ka kolme osakey­htiö­muo­toista 400 lehmän navet­taa. Mik­si ei suo­raan puu­tu­ta koko ongel­man aiheut­ta­jaan ja syy­hyn? Tähän ylisu­ureen tukieroon joka saa aikaan keinotekoisen tuki­in perus­tu­van kan­nat­tavu­useron pohjoisen hyväk­si ja joka aikaansaa tuotan­non siir­tymistä pohjoiseen. Eikö yksinker­taisin ja tehokkain ratkaisu olisi pois­taa tuo ylisu­uri tukiero alen­ta­mal­la pohjoisen tukia? Sil­lä ongel­ma olisi ratkaistu ilman täl­laisia yksikkökoon rajoituk­sia ja mui­ta vas­taavia joi­ta voidaan kiertää. Kun ylisu­uri tukiero pois­tu­isi niin sen jäl­keen ei olisi kukaan edes suun­nit­tele­mas­sa sitä 1.000 lehmän navet­taa sinne Tornioon vaan tuotan­to sijoit­tuisi edel­ly­tys­ten mukaan ilman ylisu­uren tukieron vääristävää vaiku­tus­ta. Mik­si puut­tua seu­rauk­si­in kun pitäisi puut­tua suo­raan syyhyn?

  308. MTK ja val­tio ovat sopi­neet “kri­isir­a­han” jakamis­es­ta: annetaan niille tiloille, jot­ka ovat jo paljon saa­neet, ns. “investoi­neet tilat”. Siis lähin­nä pohjoiselle C‑alueelle.

    Näille tiloille on annet­tu jo sato­jatuhan­sia euro­ja investoin­ti­avus­tus­ta Suomen val­tion kas­sas­ta, nyt annetaan lisää. Asi­aan kuu­luu, että ne tilat, joille ei ole anet­tu edes mah­dol­lisu­ut­ta hakea investoin­ti­tukia, jäävät nytkin kokon­aan ilman. Nyt mak­set­ta­va “kri­isi­tu­ki” voi nous­ta jopa 15 000 euroon/tila.

    On tul­lut seu­rat­tua yhden poh­jalaisen maitoti­lan kehi­tys­tä, hil­jat­tain robot­ti­navet­tain­vestoin­nin tehnyt tila sai sato­jatuhan­sia val­tion investoin­ti­ra­haa, nyt tila tulee saa­maan suuren sum­man “kri­isir­a­haa”. Tilal­la on siis lyp­sy­ro­bot­ti sekä vieras­ta työvoimaa. Tämän “kri­isi­ti­lan” verotet­ta­va tulo viime vuodelta oli yli 300 000 e !!!!!!!

    Maat­alouden piiris­sä täm­möi­nen tukipoli­ti­ik­ka on herät­tänyt närää: ko. lyp­sy­ro­bot­ti­ti­lan ‑isän­tä har­mit­teli, kun ei ollut tehnyt tilas­taan osakey­htiötä, jot­ta olisi voin­ut piilot­taa verotet­ta­van tulon­sa julkisuudelta. 

    MTK:n ex-puheen­jo­hta­ja arvosteli korkeit­ten tulo­tukien mak­samista edelleenkin niille tiloille, jot­ka ovat saa­neet korkei­ta investoin­ti­tukia tuotan­ton­sa tehostamiseen. Tämä arvostelu lie­nee ollut syy Här­mälän häätöön MTK:sta.

    Val­tion mak­sama investoin­ti­tu­ki voi olla max. 850 000 e/ vuosi/tila.

    Yhdel­lä omis­ta­jal­la voi olla use­ampiakin osakey­htiö­muo­toisia maatiloja.

  309. “eemeli kir­joit­ti 18.12.2009 kel­lo 17:00
    Pohjoisen maid­on­tuotan­to uhkaa kara­ta hal­lit­se­mat­tomak­si, nyt C‑alueen ja kepun bul­vaani MTK on sopin­ut val­tion (= kepu­laisen Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön) kanssa, että pohjoisen maid­on ja nau­dan­li­han kansal­lisille tuille laite­taan tilako­htainen katto.”

    Tämä on hyvä rajoi­tus, sil­lä estetään nämä 1000 yksikön nave­tat peri­aat­teel­la rek­ka tuo rehut etelästä ja vie lan­nat mennessää.
    Muuten näem­mä keskustelu kiertää kehää, samat jutut yhä uudelleen peri­aat­teel­la että mus­ta muut­tuu valkoisek­si kun sen tarpeek­si usein tois­taa. Tuo­daan pohjoisen tuen huono­ja puo­lia esi­in mut­ta ei muis­te­ta maini­ta hyviä. Pohjoinen tuki on paras­ta mitä maat­aloudelle on tapah­tunut EU:n myötä, maid­on­tuotan­non alen­e­m­i­nen pysähtyi työ ja toimeen­tu­lo on pysynyt Suomessa.

  310. Paal­im­ies kir­joit­ti 19.12.2009 kel­lo 11:09

    “samat jutut yhä uudelleen peri­aat­teel­la että mus­ta muut­tuu valkoisek­si kun sen tarpeek­si usein toistaa.”

    Tästä ihan samaa mieltä kanssasi. Sinähän olet use­aan ker­taan toden­nut että tuotan­to ei siir­ry yhtään mihinkään. Vaik­ka kaik­ki luvut tuotan­non kehit­tymis­es­tä eri alueil­la, investoin­tituen jakau­tu­mi­nen jne jne ihan kaik­ki numerot ker­to­vat ihan muu­ta. Mut­ta kun sinä toi­s­tat että tuotan­to ei siir­ry niin sehän ei sit­ten siir­ry? Vaik­ka viimeisin todiste siir­tymis­es­tä oli juuri näis­sä val­tion ja tuot­ta­ja­jär­jestön käymis­sä neu­vot­teluis­sa perus­teena käytet­ty tuotan­non siir­tymi­nen. Mut­ta mus­ta valkoisek­si eli sin­un mielestäsi siis yhtään mitään ei ole siir­tynyt yhtään min­nekään eikä siir­ry jatkos­sakaan? Eikä ainakaan tukieron takia?

  311. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 8:03
    Paal­im­ies kir­joit­ti 19.12.2009 kel­lo 11:09
    “samat jutut yhä uudelleen peri­aat­teel­la että mus­ta muut­tuu valkoisek­si kun sen tarpeek­si usein toistaa.”
    Tästä ihan samaa mieltä kanssasi. Sinähän olet use­aan ker­taan toden­nut että tuotan­to ei siir­ry yhtään mihinkään.”

    Enhän minä nyt tuol­laista, tuotan­to on siir­tynyt mut­ta ei pohjoisen tuen takia vaan siir­tymä on luon­nol­lista jota tapah­tui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaan­tu­mas­sa vil­ja Suomeen ja maito Suomeen. Maid­on tuotan­non lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansios­ta mut­ta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.

  312. Paal­im­ies kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 18:48

    “Enhän minä nyt tuol­laista, tuotan­to on siir­tynyt mut­ta ei pohjoisen tuen takia vaan siir­tymä on luon­nol­lista jota tapah­tui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaan­tu­mas­sa vil­ja Suomeen ja maito Suomeen. Maid­on tuotan­non lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansios­ta mut­ta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.”

    Odot­te­len edelleen luku­jasi tämän väit­teesi tuek­si? Esimerkik­si että laskiko tuotan­to etelässä yhtään enem­pää kuin pohjoises­sa? Tai että oliko muu­tosvauhti jota tuos­sa jos­sakin kuvailet “val­ta­van” suurek­si kun etelän maid­on­tuotan­to tip­pui yhtään suurem­pi kuin pohjoisen kasvu nyt tuen varas­sa? Itse kun etsin käsi­i­ni kaik­ki kar­jan­tarkkailun vuosik­er­to­muk­set mitkä löysin ja van­him­mat oli­vat 1980 niin ei niistä luvuista ehkä ihan suo­raan tuo­ta johtopäätöstä voi tehdä? Sil­loinen maat­alouskeskus­jako­han ei ole suo­raan tukialuer­a­ja mut­ta aika lähel­lä ja tarkem­paankaan en pääse. Mut­ta että etelässä tilaluku tip­pui kyl­lä mut­ta maid­on tuotan­to pysyi aika lail­la samoissa luke­mis­sa kuitenkin ennen EU-aikaa eli se tarkoit­taa että luop­u­vien pie­nien tilalle tuli uus­in­vestoin­te­ja laa­jen­ta­jista jot­ka pitivät tuotan­non tasos­saan. Niin­hän nyt on käymässä pohjoisen tuen turvin että pieniä tip­puu pois mut­ta löy­tyy laa­jen­ta­jia jopa enem­män kuin tip­pu­via kos­ka tuotan­to nousee vaik­ka til­amäärä las­kee. Etelässä taas las­kee sekä til­amäärä että tuotan­to kos­ka pois tip­pu­vien pie­nien tilalle ei löy­dy niitä laa­jen­ta­jia kun kan­nat­tavu­us on tukieron takia heikom­pi. Mut­ta että minä olen pystynyt omat esit­tämäni väit­teet luvuil­la ja tilas­toil­la perustele­maan ja yleen­sä vielä linkil­läkin että mis­tä voi tark­istaa anta­mani luvut. Odot­taisin nyt samaa sin­ul­ta kun tun­tuu että sekä sin­un että lap­in­miehen väit­teet suurim­mak­si osak­si mutu-poh­jaisia tyyli­in “pohjoinen tuki ollut hyväk­si koko maalle” vaik­ka minus­ta tun­tuu että tilas­to­jen val­os­sa ollut hyväk­si lähin­nä pohjoisel­la alueella.

  313. Tuos­sa
    http://www.talouselama.fi/kolumni/article161425.ece
    muuten on asialli­nen kir­joi­tus mm maat­aloustuen suu­ru­us­lu­okas­ta jon­ka aina välil­lä otat esille? 

    Siinä myös sivu­taan EU-neu­vot­telu­jen tavoitet­ta eli lainaus:
    “Kun Suomen jäsenyys­neu­vot­telu­ja käyti­in, havaitsin maat­alous­neu­vot­telijoil­la vain kak­si tavoitet­ta. Paa­vo Väyry­nen ajoi maid­on­tuotan­non keskit­tämistä pohjoiseen ja Ole Nor­rback tukea ruotsinkielisen Poh­jan­maan tomaatin ja kurkun vil­jeli­jöille. Kumpikin saavut­ti tavoit­teen­sa. Huolto­var­muu­den kannal­ta kumpikaan tavoite ei tun­nu kovin viisaal­ta. Pohjois-Suomes­sa maito on kul­jetet­ta­va kauas asu­tuskeskuk­si­in ja lehmien ulko­laidun­t­a­mi­nen EU:n vaa­ti­man min­imi­a­jan on vaikeaa siinä ilmas­tossa. Samoin tomaatin ympärivuoti­nen kas­vat­ta­mi­nen voi perus­tua vain hal­paan ener­giaan, jota ei ole enää näköpiirissä.”

    Joka on aika lail­la tot­ta kokon­aisu­udessaan? Sekä tavoit­teista, järkevyy­destä että muus­ta? Mut­ta kan­nat­taa lukea koko jut­tu vaik­ka se van­ha onkin niin sen perusteis­sa ei oikein mikään ole muuttunut?

  314. “Kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 22.12.2009 kel­lo 9:07
    Paal­im­ies kir­joit­ti 20.12.2009 kel­lo 18:48
    “Enhän minä nyt tuol­laista, tuotan­to on siir­tynyt mut­ta ei pohjoisen tuen takia vaan siir­tymä on luon­nol­lista jota tapah­tui jo ennen pohjoista kun pohjoista tuke olikaan, maa oli jakaan­tu­mas­sa vil­ja Suomeen ja maito Suomeen. Maid­on tuotan­non lasku pysähtyi suudelta osin pohjoisen tuen ansios­ta mut­ta sitäkään ei voi laskea siirtymäksi.”
    Odot­te­len edelleen luku­jasi tämän väit­teesi tuek­si? Esimerkik­si että laskiko tuotan­to etelässä yhtään enem­pää kuin pohjoisessa?”

    Minäkin odot­te­len jotain näyt­töä kan­nalle­si, laskel­mat paljonko pohjoista tukea yksit­täi­nen vil­jeli­jä saa ei oikein riitä, täy­tyy näkyä tilas­tois­sa ja ei näy ei tulo tilas­tois­sa eikä tilo­jen vähen­e­misessä kuten aikaisem­min osoitin. Kai olet kuul­lut vil­ja Suomes­ta ja maito Suomes­ta ja ymmär­rät mitä niil­lä tarkoite­taan, nämä käsit­teet syn­tyivät jo paljon ennen EU:ta en ole­mis­sään vai­heessa kir­joit­tanut etelän maid­on tuotan­non lasku on “val­tavaa” vaan luon­nol­lista, etelässä on vain muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin epä­var­ma maidontuotanto.
    Koro­man kolum­ni on tyyp­il­listä etelän medi­an likasanko jour­nal­is­mia jota ei kan­na­ta edes kom­men­toi­da. Keskustelu kiertää jälleen kehää ja en kom­men­toi jatkos­sa ellei jotain uut­ta ilmene.

  315. Paal­im­ies kir­joit­taa soopaa, maid­on­tuotan­non siir­tymi­nen pois Etelä-Suomes­ta ei ole ollut luon­nolli­nen tapah­tu­ma, vaan puh­das kepupoli­it­ti­nen val­in­ta: jo 1970-luvul­la aset­ti sil­loinen vah­va kepu­vaikut­ta­ja Johannes Viro­lainen tavoit­teek­si kotieläin­tuotan­non siirtämisen pohjoiseen “uhkaa­van maitop­u­lan” takia. Todel­lisu­udessa ei mitään uhkaa ollut, päin­vas­toin, jo 1980-luvun alus­sa joudut­ti­in määräämään tiukat maitoki­in­tiöt aina EU-jäsenyy­teen asti. Silti maito­tuot­tei­ta joudu­ti­in viemään tolkut­toman paljon val­tion kustannuksella. 

    Tässä Pres­i­dent­ti Kekkosen lähet­tämä kir­je MTK:n sil­loiselle puheen­jo­hta­ja Veikko Ihamuotilalle:

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

    Elet­ti­in aikaa, jol­loin Viro­lainen ja Kale­vi Sor­sa har­joit­ti­vat “mulle- sulle” poli­ti­ikkaa, Sor­sa antoi duunareille ja Viro­lainen Kepu­lan­di­an (Kes­ki- ja Pohjois-Suomen) talojusseille.

  316. Ai tämä juu­pas-eipäs keskustelu onkin jatkunut joulunkin yli. Noin ker­tauk­se­na ker­tokaa­pas nyt nim­imerk­it Eemeli ja kansalli­nen tuki vääristää, miten etelän tilo­ja aut­taisi pohjoisen tuen pois­t­a­mi­nen kokonaan?

  317. Ten­huselle:

    Jos pohjoinen tuki lop­puisi, lop­puisi samal­la myös etelän maat­alouden alasajo.

  318. Ten­huselle: jos maan rajo­jen sisäpuolel­la kil­pailu­ti­lanteessa jokin alue saa hir­muiset tuet (=Kepu­lan­dia) ja toinen osa maas­ta (AB-alue) ei, niin tyh­minkin tajuaa, mitä siitä seu­raa: tuotan­to aje­taan alas AB-alueelta.…vaikka pitäisi maan edun nimis­sä toimia juuri päinvastoin.

  319. Maan rajo­jen sisäl­lä elin­tarvikkei­den tuot­ta­jat ovat kil­pailu­ti­lanteessa ain­oas­taan sil­loin, kun tuot­teesta on selvää yli­tuotan­toa ja markki­nat eivät vedä. Sel­l­ainen tilanne on täl­lä het­kel­lä ain­oas­taan vil­jan­tuotan­nos­sa. Vil­janvil­je­lyä tue­taan täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män AB-alueella.
    Maid­on­tuotan­nosa tuki on täl­lä het­kel­lä “kepu­lan­di­as­sa” vähän suurem­pi kuin AB-alueel­la (tarkat luke­mat voit tark­istaa vaik­ka tuol­ta talous­to­htorista, litramääräi­nen tuki on ain­os­taan osa kokon­aistues­ta). Kaik­ki tar­jolle tule­va maito kyl­lä menee var­masti kau­pak­si, varsinkin AB-alueel­la (“kepu­lan­di­as­sa” tulee kyl­lä rajat vas­taan), joten mis­tään kil­pailu­ti­lanteesta ei voi­da puhua. Alasajo on puh­taasti AB-alueen omaa toim­intaa, johon “kepu­lan­di­an” tämän­hetki­nen tuotan­to ei vaiku­ta tippaakaan.

  320. Tässä maid­on tukitasoja: 

    http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/85567.pdf#toolbar=0&navpanes=0&statusbar=0&messages=0

    Istu­in kuun­teli­jana vuosi takaperin kuu­luisas­sa Huit­tis­ten kok­ouk­ses­sa, siel­lä asiantun­ti­jat ja tutk­i­jat esit­tivät laskelmiaan:

    -kumu­lati­ivi­nen ero AB- ja C‑alueen välil­lä on todel­la suuri, jos esim. las­ke­taan vaikka­pa viiden vuo­den tukierokertymä. 

    AB-alueen maid­on­tuotan­non alasajo on harkit­tua ja tarkoituk­sel­lista kepun ja MTK:n poli­ti­ikkaa, sitä tosi­asi­aa ei Ten­husenkaan vääris­te­lyt mik­sikään muuta!.

  321. Tuos­sa todel­liset toteu­tuneet tuet v. 2008 tilaa kohti(suuret maitotilat):

    C3 89 300
    C2 69 600
    C1 66 000
    B 64 100
    A 67 400
    Lähde: MTT Taloustutkimus

  322. Ten­hunen kirjoitti:

    Tuos­sa todel­liset toteu­tuneet tuet v. 2008 tilaa kohti(suuret maitotilat):

    C3 89 300
    C2 69 600
    C1 66 000
    B 64 100
    A 67 400
    Lähde: MTT Taloustutkimus

    ****************************

    Pitäisi ver­ra­ta täs­mälleen samankokoisia tilo­ja, ei jotain epämääräistä “suuret maitoti­lat”. “Suuri maitoti­la C3-alueel­la on jotain muu­ta kuin A‑alueella.

    Tosi­a­sia on, että etelän tukia sor­re­taan, ja se näkyy myös maitotilo­jen katoamises­sa AB-alueelta.

  323. Juuri näin olenkin tehnyt: valin­nut samankokoiset tilat ver­tailu­un. MTT aset­taa tilat niiden koko taloudel­lisen toimin­nan perus­teel­la suu­ru­usjärjestyk­seen, ei pelkästään pel­toalan tai lehmämäärän tms. per­in­teisen mit­tarin mukaan. Näin esim. eri tuotan­to­su­un­tia on help­po ver­ra­ta keskenään. Samoin kuin eri alueita.
    Tosi­a­sia on, että tuet muo­dos­tu­vat eri taval­la etelässä kuin pohjoises­sa, mut­ta ovat yhteen­las­ket­tuna saman­su­u­ruiset aina Oulun korkeudelle saakka.

  324. Ten­huselle:

    Olin Huit­tis­ten kok­ouk­ses­sa vuosi sit­ten, siel­lä oli usei­ta maat­alousalan tutk­i­joi­ta paikalla. Hei­dän laskel­mansa osoit­ti­vat aivan jotain muu­ta kuin väität. Tukiero C‑alueen hyväk­si on suuri, ja jos las­ke­taan esim. muu­ta­man vuo­den kumu­lati­ivi­nen ero­ker­tymä, päädytään pöyristyt­tävi­in lukemi­in. Itsekin mainit­set, että MTT-ver­tailu on taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta ts. AB-alueen tilat ovat joutuneet hake­maan lisäan­sioi­ta pärjätäkseen.

    Tas­a­puolisen MAAT­ALOUSver­tailun tekemisek­si pitäisi lähtöko­hdak­si ottaa nimeno­maan lehmä- ja hehtaariluku. 

    Erikoista on, että vaik­ka val­tion talous on tiukoil­la, silti kas­sas­ta löy­tyi uut­ta rahaa yhteen uuteen kotieläin­ti­lal­lis­ten lomapäivään ( = 2 lomapäivää/tila) ja C‑alueen maid­on lisähin­nan korotukseen.

  325. Kyse on nimeno­maan MAAT­ALOUSver­tailus­ta. Talous­to­htorista voit itsekin tehdä ver­tailu­ja aivan omien halu­je­si mukaan. Sieltä näet myös vaik­ka nuo lisäan­siotkin, jot­ka on luet­tu MAAT­ALOUS­toim­intaan. Tässä ne olisi olisi valmi­ina (noil­ta samoil­ta suuril­ta lypsykarjatiloilta):
    C3 4 120
    C2 6 430
    C1 2 210
    B 5 480
    A 1 830

    PS. Lomapäivis­sä ei tai­da olla Lapin lisiä, vaan sama määrä tulee myös Helsingis­sä kotieläi­talout­ta harjoittaville.

  326. N. kymme­nen vuot­ta sit­ten paikalli­nen MTK-tuot­ta­jali­it­to junaili val­takun­nal­liseen isoon sanomale­hteen jutun kahdes­ta suun­nilleen saman­lais­es­ta maitoti­las­ta Näsi­jär­ven vas­takkaisil­la ran­noil­la (10 km väliä). Isän­täväkikin suun­nilleen samanikäistä. Toinen tila kuu­lui Teiskoon (Tam­pere), B‑tukialue, toinen Kuru­un C2-alue.

    Tilo­jen tukiero oli melkoinen. Kurun tila suun­nit­teli laa­jen­nus­ta, Teiskon tila lopettamista.

    Kuvas­taa hyvin maamme har­joit­ta­maa MTK-kepu­laista tukipolitiikkaa.

    Tuoreem­paa tavaraa on tämä MTK:n pää­paikan aja­ma lin­ja: jo pitkään MTK-her­rat siel­lä Helsin­gin Simonkadul­la ovat vaati­neet uut­ta rahaa AB-alueen maid­on tuki­in, täysin tietoisi­na siitä, että sel­l­aista rahaa ei ole näköpi­iris­sä. Nyt kun kuitenkin yllät­täen val­ti­ol­ta löy­tyi “kri­isir­a­haa” maat­aloudelle, vaa­ti­vat MTK-her­rat sen ohjaamista “investoineille maitotiloile”, ts. läh­es kokon­aan C‑alueelle…sinnehän ne investoin­ti­avus­tuk­setkin ovat menneet.

    MTK-her­ro­jen lin­ja on, että niille ane­taan, jot­ka jo paljon ovat saaneet. 

    Suomes­sa on paljon tilo­ja, lähin­nä C‑alueella, jot­ka ovat saa­neet sato­jatuhan­sia euro­ja lah­jak­si val­ti­ol­ta investoin­tei­hin, paljon on tilo­ja, lähin­nä AB-alueel­la, joil­la ei ole edes ollut mah­dol­lisu­ut­ta hakea val­tion ilmaista rahaa. Korkeao­jan min­is­terikaudel­la kar­sit­ti­in lop­utkin sel­l­aiset investoin­tituet pois, joi­ta esim. vil­jati­la KÄYTÄNNÖSSÄ saat­toi hakea. 

    Kun Suo­mi liit­tyi EU:n jäsenek­si, määräsi EU Suomen mak­samaan AB-alueelle korote­tut investoin­tituet, kos­ka Etelä-Suo­mi oli jäänyt jäl­keen kehi­tyk­ses­tä, oli­han puna­mul­takau­den aikana rahaa syy­det­ty nimeno­maan Kes­ki- ja Pohjois-Suomeen, Kepu­lan­di­aan. Simonkadun MTK-her­rat aloit­ti­vat kuitenkin heti kovan pro­pa­gan­damyl­lyn näitä etelän tukia vas­taan ja niin­pä ne pois­tet­ti­in heti alku­un­sa. Tämä oli hirvit­tävä MTK-her­ro­jen ter­ror­iteko AB-aluet­ta vastaan.

    Yksi yksi­tyisko­h­ta kuvas­taa hyvin Kepu­lan­di­an miehit­tämän MTK:n aikaansaan­nok­sista: koko maas­sa mak­set­ti­in heti jäsenyy­den alus­sa nuorten tuot­ta­jien tukea, mut­ta samal­la kun MTK junt­tasi etelän korote­tut investoin­tituet pois, junt­tasi se myös nuorten vil­jeli­jöit­ten tuen pois ETELÄ-SUOMESTA, ja vain ETELÄ-SUOMESTA, AB-alueelta. C‑alueelle sitä mak­se­taan edelleenkin, minkä jokainen voi tark­istaa tukihakulomakkeesta. 

    Eikä pidä uno­htaa MTK:n Oulun kok­ous­ta v. 2005, siel­lä MTK:n pj Här­mälän ja C‑alueen MTK-her­ro­jen välil­lä syn­tyi nokkapokkaa, C‑alueen her­rat vaa­ti­vat MTK:lta julk­i­lausumaa, mis­sä jär­jestö hyväksyy maan jakamisen viral­lis­es­tikin kah­teen eri­ar­voiseen alueeseen, korkean tuen ja korkean tulota­son C‑alueeseen ja pienen tuen ja pien­ten tulo­jen AB-alueeseen. Här­mälän erouhkaus esti kyseisen julk­i­lausuman hyväksynnän. 

    Kaikenkaikki­aan MTK pitäisi ulostaa kaikesta maat­alout­ta koskev­as­ta päätök­sen­teosta, se ajaa kuitenkin aina ja joka paikas­sa vain C‑alueen etua. Lain mukaan MTK:ta pitää kuul­la päätök­sen­teossa, ei sen enempää. 

    Sirk­ka-liisa Antti­la on koko min­is­terikaut­en­sa ajan kehuskel­lut, kuin­ka hän on neu­votel­lut MTK:n kanssa enem­män kuin yksikään edeltäjän­sä. Tämä onkin ollut häneltä suuri ja anteek­siantam­a­ton virhe.

  327. Tukierot johtu­vat tuk­i­jär­jestelmistä, eivät kepus­ta, mtk:sta tai antti­las­ta. Asian sel­ven­tämisek­si lai­tan vielä Talous­to­htorista tukierit­te­lyn noil­ta samoil­ta tiloil­ta. Tääl­lä näkyy muös se paljon puhut­tu investoin­ti­tu­ki. Nyt on mukana vain tukialueet A ja C2. Ensim­mäi­nen luku tarkoit­taa C2 tukialuet­ta ja toinen A tukialuetta:

    Vil­jelyala 65 67
    CAP-tuet yhteensä16 200 25 900
    Tilatu­ki 14 600 23 000
    CAP-eläin­tu­ki 1 280 2 500
    CAP-kasvi­tu­ki 270 400
    LFA-tuki (vain osara­hoit­teinen) 12 700 9 920
    Ympäristötuki
    (ei sis. kansallisia)8 690 12 300
    Kansal­liset tuet 31 000 19 300
    Kansal­liset kotieläintuet22 100 10 500
    Kansal­liset ha-tuet 8 920 8 780
    Muut Tuet 1 120 60
    Investoin­ti­avus­tus 1 020 1 890
    Kaik­ki tuet yhteen­sä 70 700 69 300

    Eri­laisille tuk­i­jär­jestelmille ainakaan minä en näe mitään perustei­ta. Mut­ta asi­aan eivät voi vaikut­taa sen enem­pää kepu, mtk kuin antti­lakaan. Asi­ain­ti­lan muut­tamisek­si Sin­un olisi ehkä syytä ottaa yhteyt­tä Viron, Ruotsin ja Tan­skan vas­taavi­in instans­sei­hin. Mui­ta asia tuskin kiin­nos­taakaan EU:ssa. Van­hanen on esit­tänyt, että pohjoinen tuk­i­jär­jestelmä ulotet­taisi­in koko maa­ta koske­vak­si (EU:n luval­la tietysti). En ole huo­man­nut, että hän olisi saanut kan­na­tus­ta asialle edes oma­l­la alueel­laan. Asian kyl­lä hel­posti ymmärtää, kun kat­se­lee tarkem­min noi­ta ylläole­via lukuja.

  328. Maat­aloutemme EU-liit­tymis­sopimuk­sen neu­vot­teli yksin kepu, sai­han se v. 1991 “veret­seisaut­ta­van” vaalivoiton. Neu­vot­telu­jen lasken­tapääl­likkökin oli keskusta­lainen mullinkas­vat­ta­ja Keski-Suomesta.

    Näis­sä neu­vot­teluis­sa ei annet­tu Etelä-Suomelle minkään­laista arvoa, EU:n puolelta sen­tään määrät­ti­in AB-alueelle mak­set­tavak­si korote­tut investoin­tituet, mitkä nekin tosin MTK junt­tasi pois heti alkuunsa. 

    Enti­nen MTK:n johtokun­nan jäsen Poh­jan­maal­ta (C‑alue) tote­si jäl­keen­päin aivan oikein, että liit­tymis­neu­vot­teluis­sa Etelä-Suo­mi jätet­ti­in tule­vaisu­u­den optioit­ten varaan, ts. heitteille. 

    Keskuste­limme muu­ta­man isän­nän kanssa jäsenyys­neu­vot­telu­jen ollessa käyn­nis­sä MTK:n tavoit­teista liit­tymis­sopimuk­sen suh­teen tuot­ta­jali­it­tomme sil­loisen toimin­nan­jo­hta­jan kanssa. Hänen mukaansa MTK oli aset­tanut kolme tavoitetta:

    1. LFA koko maahan
    2. kaikille tuot­teille lisähinta
    3. jos näitä ei saavute­ta, MTK estää liit­tymisen EU:iin.

    Kauhis­tu­imme, kaik­ki tavoit­teet oli­vat täysin epäre­al­is­tisia, esim yksikään maa ei voin­ut saa­da koko aluet­taan LFA:n piiri­in sil­lois­t­en EU-lakien mukaan! Eikä noista tavoit­teista sit­ten mikään toteutunutkaan. 

    Näin v. 1993 MMM:n laa­ti­man kart­ta­su­un­nitel­man tukialue­jaos­ta. Siinä Etelä-Poh­jan­maa kuu­lui B‑alueeseen, mikä oli aivan oikein, jos asioi­ta tarkastel­laan asial­liselta poh­jal­ta. Kuitenkin kepuneu­vot­teli­jat siir­sivät ko. maakun­nan C‑alueeseen, onhan kyse vah­vas­ta kepun kan­na­tusalueesta. Muutenkin neu­vot­teli­jat muut­ti­vat tukialueit­ten määrit­te­ly­ta­paa, vain läm­pökäyrät esitet­ti­in EU:lle. Kaik­ki pel­to­jen kivisyy­det, mäk­isyy­det, pienet koot yms. hait­tatek­i­jät syrjäytettiin. 

    On turha syyt­tää Ruot­sia, Viroa kuin Tan­skaakaan Etelä-Suomen heikos­ta ase­mas­ta, päätök­set tehti­in jo EU-neu­vot­telu­jen yhtey­dessä kepun toimesta. 

    Keskusta­laiset min­is­ter­it ovat aina onnis­tuneet hake­maan EU:sta pelkkiä “tor­jun­tavoit­to­ja”, ts. Etelä-Suomen tuki­in on tul­lut leikkauksia.
    Viimeisin hölmön­tölväys on ollut sok­eriki­in­tiö, keskusta­laiset min­is­ter­it sös­sivät koko asian. MTK:ta ei asia juurikaan kiin­nos­tanut, eihän juurikas­ta vil­jel­lä läh­es lainkaan C‑alueella.

    MEP Ville Itälä (kok) valit­teli viime keväänä keskutel­lessani hänen kanssaan, että S‑L Antti­la ei kelpu­ut­tanut viimeisim­mis­sä 141-neu­vot­teluis­sa hänen ja MEP Kyösti Vir­rankosken (kesk) tar­joa­maa tukea. “Tor­jun­tavoit­to” tulok­se­na. Myös Van­hanen piti maat­alousasioi­ta pelkästään keskus­tan yksinoikeutena.

    Van­hasen vaa­timuk­set pohjoisen tuen ulot­tamis­es­ta koko maa­han on puh­das­ta pop­ulis­mia, hän tietää itsekin, mikä on kepu­lais­ten neu­vot­telijoit­ten liittymissopimus. 

    “Talous­to­htori” ei ole kovinkaan korke­as­sa kurssis­sa vil­jeli­jäväestön kesku­udessa, kuten san­ot­tu, esim. maitotilo­jen kan­nat­tavuuk­sia eri tukialueil­la ei ker­ro­ta. Talous­to­htori käyt­tää lähdeaineis­ton­aan kir­jan­pitotilo­ja, ei siis kaikkia tiloja. 

    MTK:n ent pj Esa Här­mälä kyseenalaisti joskus kan­nat­tavu­usker­toimien käytön maat­alouden laskelmis­sa (mm. Talous­to­htorin esitykset).
    Kan­nat­tavu­usker­toimil­la kuvataan saavutet­tua korkoa pääo­ma­lle ja TUNTIPALKKAA tehdylle työlle. Kuitenkin vil­jeli­jän pitäisi olla YRITTÄJÄ, jol­loin tun­tipalkkavaa­timus on vähin­täinkin kyseenalainen ter­mi. Pitäisi puhua yrittäjävoitosta.

  329. Näyt­tää, että Sinä se vas­ta tosiusko­vainen olet. Et osaa päätel­lä mitään fak­to­jen perus­teel­la. Tosi­asi­as­sa tukien kannal­ta on aivan sama, mil­lä tukialueel­la olet A‑C2. Tuet ovat aivan samat. Tuki­in käyte­tyn rahamäärän perus­teel­la ne voisi aivan hyvin yhdis­tää yhdek­si tukialueek­si. Olen itsekin yllät­tynyt, kuin­ka tarkkaa työtä tukien lask­i­jat ovat tehneet soveltaes­saan kah­ta täysin eri­laista tukijärjestelmää.
    Talous­to­htorista löy­dät kaik­ki mah­dol­liset kan­nat­tavu­ut­ta kuvaa­vat tun­nus­lu­vut. Itse käytän per­hevil­jelmil­lä mieluiten yrit­täjä­tu­loa, joka sisältää kor­vauk­sen omas­ta pääo­mas­ta ja työstä sekä lisäk­si mah­dol­lisen yrit­täjävoiton. Eli on min­ulle käytet­tävis­sä kulu­tuk­seen ja veroi­hin omaa pääo­maa pienen­tämät­tä. Yrit­täjävoit­toa las­ket­taes­sa pitäisi nimeno­maan määritel­lä tarkasti tuo oman työn arvo, joka minus­takin on vähin­täänkin epävarmaa.

  330. Kyl­lä Talous­to­htorista näkyy myös maitotilo­jen kan­nat­tavu­us eri tukialueilla:
    Yrittäjätulo:
    A 70 800
    B 54 900
    C1 48 400
    C2 58 100
    C3 74 700
    Kannattavuuskerroin:
    A 0,88
    B 0,71
    C1 0,66
    C2 0,62
    C3 0,84
    Mut­ta nämähän eivät tietysti Sin­ulle kel­paa, mut­ta muille luk­i­joille saat­ta­vat olla mie­lenki­in­toista luettavaa.

  331. Mitä vikaa kir­jan­pitotilois­sa? Mis­tä löy­tyy parem­paa tietoa?

  332. Löy­tyy, mm. Huit­tis­ten kok­ouk­ses­sa paikalla olleet tutk­i­jat esit­tivät hyvin selkeät laskel­mat, mis­tä kävi ilmi paha vääristymä tukipolitiikassamme. 

    B- ja C- tulkialueit­ten raja on maat­alousväestömme kah­teen eri­ar­voiseen alueeseen jaka­va raja, ihmisoikeuk­sia ja tasa-arvoa pahasti loukkaava!

  333. Tämä “B- ja C- tulkialueit­ten raja on maat­alousväestömme kah­teen eri­ar­voiseen alueeseen jaka­va raja, ihmisoikeuk­sia ja tasa-arvoa pahasti loukkaa­va!”, kuten Eemeli kirjoitti. 

    Jako on selkeästi Suomen lain vas­tainen. Yhden­ver­taisu­us­lakia sovel­letaan lain 2. pykälän mukaan sekä julkises­sa että yksi­tyisessä toimin­nas­sa, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon har­joit­tamisen edel­ly­tyk­sistä taik­ka elinkeino­toimin­nan tukemisesta.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021

  334. Sit­ten­hän asia on hel­posti ratkaistu: ei muu­ta kuin oikeuslaitos asialle. Var­maankin viimeistään EU:n ihmisoikeustuomis­tu­imes­ta saat­te lain­voimaisen päätöksen.

  335. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 2.1.2010 kel­lo 14:22

    Tosi­asi­as­sa tukien kannal­ta on aivan sama, mil­lä tukialueel­la olet A‑C2. Tuet ovat aivan samat. 

    Tai sit­ten eivät kuitenkaan?
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Ja lain­aus tuos­ta linkistä:
    “Edel­li­sis­sä tukineu­vot­teluis­sa esite­tyt til­a­mallilaskel­mat eivät vas­taa ole­mas­sa ole­vaa käytän­töä. Laskel­mat oli­vat tarkoi­tushakuisia, ja niiden avul­la halut­ti­in hävit­tää tukierot eri tukialuei­den väliltä. Maat­alous­tuot­ta­jat ovat tehneet kesku­udessaan muu­ta­man tilan osalta laskel­mat tukieroista, ja laskelmien lop­putu­lok­set eli tukieron suu­ru­us yllät­ti pis­toko­keen tekijätkin.”

    Kyl­lä taitaa olla että siihen tarvi­taan jotakin erikoista tuki­matem­ati­ikkaa että saa lop­putule­mak­si että tuet ovat aivan samat eri alueil­la? Ja voit ihan tästäkin ketjus­ta ottaa muu­ta­man esimerkin ja löy­tyy tuos­ta linkistäkin. Aika kovaa uskoa tarvi­taan että voi sanoa että tuet aivan samat?

  336. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 31.12.2009 kel­lo 16:02

    “Vil­janvil­je­lyä tue­taan täl­lä het­kel­lä selvästi enem­män AB-alueella.”

    Ote­taas tuos­ta vaik­ka mal­la­sohran ja kevätvehnän tuk­i­ta­sot kasv­invil­je­lyti­lal­la a, b, c1, c2 ja saadaan maat­alouska­len­ter­ista seu­raa­vat luvut:
    540 — 540 — 596 — 600
    582 — 582 — 586 — 587
    Ja korkeampi tuk­i­ta­so oli mil­lä alueel­la? Rehuvil­jal­la sama ver­tailu on toki
    540 — 542 — 526 — 530

    Mut­ta että oikein HUOMATTAVASTI korkeampi tuk­i­ta­so ab-alueel­la viljanviljelyssä?

  337. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 27.12.2009 kel­lo 11:20

    “kansalli­nen tuki vääristää, miten etelän tilo­ja aut­taisi pohjoisen tuen pois­t­a­mi­nen kokonaan?”

    Timo Ten­hunen kir­joit­ti 31.12.2009 kel­lo 16:02

    “Maan rajo­jen sisäl­lä elin­tarvikkei­den tuot­ta­jat ovat kil­pailu­ti­lanteessa ain­oas­taan sil­loin, kun tuot­teesta on selvää yli­tuotan­toa ja markki­nat eivät vedä. Maid­on­tuotan­nosa tuki on täl­lä het­kel­lä “kepu­lan­di­as­sa” vähän suurem­pi kuin AB-alueel­la (tarkat luke­mat voit tark­istaa vaik­ka tuol­ta talous­to­htorista, litramääräi­nen tuki on ain­os­taan osa kokon­aistues­ta). Kaik­ki tar­jolle tule­va maito kyl­lä menee var­masti kau­pak­si, varsinkin AB-alueel­la (”kepu­lan­di­as­sa” tulee kyl­lä rajat vas­taan), joten mis­tään kil­pailu­ti­lanteesta ei voi­da puhua. Alasajo on puh­taasti AB-alueen omaa toim­intaa, johon “kepu­lan­di­an” tämän­hetki­nen tuotan­to ei vaiku­ta tippaakaan.”

    Mietitääs näitä asioi­ta hiukan tarkem­min? Ensin­näkin minä pitäisin luotet­tavam­pana ver­tailuko­htana sitä että ote­taan malli­ti­lat joille las­ke­taan tuk­i­ta­sot kuten tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    oli tehty. Nimit­täin noi­hin talous­to­htorin lukui­hin liit­tyy niin paljon tek­i­jöitä joi­ta ei voi tietää. Pelkästään yhden (toimin­nal­lis­es­ti tarpeet­toman mut­ta muka­van) tilin­päätös­trak­torin osto voi tehdä hupaa kan­nat­tavu­usker­toimelle jon­ka var­masti tiedät jos olet talous­laskelmi­in tutus­tunut. Lähtöko­h­ta on siis että tilan jo tekemät (investointi)päätökset eivät saisi vaikut­taa ver­tailu­un vaan las­ke­taan mitkä ovat taloudel­liset mah­dol­lisu­udet. Ja kyl­lä aika kova usko pitää olla jos edelleen on sitä mieltä että kokon­aistuet muka ovat samat, sitä ne eivät ole. Kasvipuolen tuet ovat niin lähel­lä toisi­aan että käytän­nössä maitoti­lan tukieroksi muo­dos­tuu maitoli­tran tukiero joka on ollut ab/c1 noin 5 sent­tiä per litra. Ain­oa mikä muut­taa tätä jonkun ver­ran on kulu­valle vuodelle tule­va lehmä­palkkio mut­ta sen tarkkaa vaiku­tus­ta en vielä tiedä. Las­ke­taan sil­lä mikä tilanne on ollut eli c1 noin 5 c/l ja c2 n 6 c/l, pohjoisem­mak­si sit­ten enemmän. 

    Mut­ta tästä kil­pailu­ti­lanteesta? Maid­on hin­ta on ollut noin 38–40 c/litra joten jos tuo tukiero suh­teutetaan siihen niin se on ollut noin 12–15% liike­vai­h­dos­ta. Nyt maid­on hin­ta on ollut laskus­sa eli tuo % liike­vai­h­dos­ta on kasvus­sa eli tuen merk­i­tys kas­vanut. Tot­ta on tuo että kaik­ki tar­jolle tule­va maito menee var­masti kau­pak­si. Mut­ta hin­ta on kaikille tiloille sama litrahin­ta. Ja jos hin­ta jol­la maito menee kau­pak­si ei kata tuotan­tokus­tan­nuk­sia niin mitäs sit­ten? Entä suurem­mat sadot ja eteläi­nen sijain­ti? Jos sato­ta­soti­las­to­ja kat­so­taan niin sanois­in että varsinkin nur­men sato­ta­sot ovat läh­es koko maas­sa samat aina Oulu — Kajaani lin­jalle asti, etelän pouti­vat savikot eivät edes ole sato­ta­soltaan korkeimpia ainakaan joka vuosi. Rehuvil­jas­sa sato­ta­so piene­nee enem­män mut­ta siinäkin men­nään aika korkealle ennenkuin isom­pia ero­ja tulee. Ja jos vaakakup­pi­in toiselle puolelle laite­taan pel­lon vuokrat ja osto­hin­nat ja muut niin panos- tuot­to eli mitä pel­to­he­htaarista jää kus­tan­nusten jäl­keen käteen ei vält­tämät­tä juurikaan muutu. 

    Mut­ta sanois­in että käytän­nössä tuotan­tokus­tan­nuk­set aika lähel­lä samo­ja aina Oulu — Kajaani ‑lin­jalle. Tuki tulee taval­laan sit­ten tuo­hon päälle. Mut­ta se kil­pailu ja mitä se vaikut­taa? Jos nyt olete­taan että tuo väit­tämäni pitää paikkansa eli että tuki tulee taval­laan “päälle” niin mitä se tarkoit­taa? Sitä että liike­vai­h­don plus-puoli on noin 12–15% korkeampi. No mitäs tämä sit­ten tarkoit­taa? No jos uno­hde­taan For­tum noin 50% voitol­laan niin tuo olisi aika hyvä tulos yri­tyk­selle että jää 12–15% liike­vai­h­dos­ta yri­tyk­selle voitok­si? Siis kus­tan­nusten jäl­keen. Eivätkä maat­alousyri­tyk­set mitään kul­takai­vok­sia ole, päin­vas­toin siel­lä pääo­man tuot­to on hyvinkin alhainen. Niin mitä se tarkoit­taa että toinen saa kohtu­ullisen liikevoiton ver­ran tukia?

    Ote­taas ja siir­retään tilanne mui­hin yri­tyk­si­in. Yri­tys A on Vihdis­sä, valmis­taa ham­mas­tikku­ja. Sil­lä on investoin­nit ja työn­tek­i­jät ja mitä tarvi­taan. Yri­tys C on Kiu­ruvedel­lä ja valmis­taa ham­mas­tikku­ja omil­la edel­ly­tyk­sil­lään ja investoin­neil­laan ja työn­tek­i­jöil­lään. Jostakin syys­tä val­tio­val­ta päät­tää että Kiu­ruve­den korkeudel­la ham­mas­tikku­ja valmis­ta­vat yri­tyk­set saa­vat 15% liike­vai­h­dostaan tukea. Mitä luulet että tapah­tuu? Kumpi yri­tys on ole­mas­sa vielä 5 vuo­den päästä? Saat­ta­vat olla molem­mat mut­ta sil­loin esimerkik­si yri­tys A on kil­pailus­sa pär­jätäk­seen joutunut kar­si­maan kaik­ki turhat kus­tan­nuk­set, joutunut vir­tavi­ivais­ta­maan organ­isaa­tio­taan jne. Sen sijaan löysäl­lä rahal­la on taipumus tehdä laiskak­si ja niin­pä yri­tyk­sel­lä C saat­taa olla yksi taval­laan ylimääräi­nen työn­tek­i­jä tai yksi taval­laan ylimääräi­nen paket­ti­au­to pihas­sa tms. No, sit­ten val­tio­val­ta päät­tääkin pois­taa tuon tuen. Yri­tys A huoah­taa helpo­tuk­ses­ta ja toteaa että “onnek­si, kyl­lä tässä nyt taas pär­jätään kun kil­pailu­asetel­ma muut­tui” ja sit­ten vas­taavasti yri­tys C joutuu tässä tilanteessa tark­ista­maan kus­tan­nuk­sen­sa. Näin siis jos yri­tys A selvisi hengis­sä tuos­ta että yri­tys C sai 15% liike­vai­h­dostaan tukea, voi käy­dä niinkin että yri­tyk­sen A kan­nat­tavu­us ei kar­simisen jäl­keenkään riit­täisi siihen että yri­tys pysy­isi hengissä.

    Mut­ta että näin se hom­ma mielestäni menee. Kan­nat­tavu­usero saa aikaan sen että yri­tyk­set tai maati­lat eivät jat­ka toim­intaansa kos­ka liike­vai­h­dos­ta ei jää tarpeek­si yli kan­nat­ta­van toimin­nan jatkamiseen kuten ab-alueel­la nyt on tapah­tu­mas­sa että tilat lopet­ta­vat. Sen sijaan jos tukia tulee sen 15% liike­vai­h­don päälle eli nor­maalin yri­tyk­sen liikevoit­to-% niin yri­tyk­sen on paljon helpom­pi toimia ja jatkaa. Ja se että tuet pois­tet­taisi­in c‑alueelta niin seu­rauk­se­na c‑tuotanto supis­tu­isi samaa tah­tia kuin ab-tuotan­to kuten toden­näköis­es­ti tapah­tu­isi jos tukieron aikaansaa­maa kan­nat­tavu­useroa ei olisi. Näin ab-tilat saisi­vat ainakin yhden­ver­taisen mah­dol­lisu­u­den pysyä mukana.

  338. Tiedä sit­ten miten tämänkin uutisen tulk­it­sisi? Jostain­han se ker­too mut­ta mistä?

    http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/null/1194633412579/artikkeli/valtio+ja+mtk+torpedoivat+jattinavetan+rakentamisen.html

    Min­un mielestäni perustal­taan siitä että pohjoinen tuki on vääristänyt kil­pailu­asetel­maa ja tuotan­non sijoit­tumista kun kan­nat­tavu­us on ylisu­uren tuen ansios­ta pohjoises­sa parem­pi. Nyt kun se tosi­a­sia huo­mataan ja tun­nuste­taan niin sit­ten asi­aa suit­si­taan keinotekoisel­la tukika­tol­la kun pitäisi puut­tua todel­liseen syy­hyn eli ylisu­ureen tukieroon. Jotain ker­tonee lehti­ju­tun tukimene­tys, 860.000 euroa vuodessa. Kum­masti sil­lä vaan sit­ten tuol­la tukimääräl­lä olikin vaiku­tus­ta investoin­tipäätök­seen kun nyt näyt­tää menevän han­ke hyl­lylle? Vaik­ka tuki(ero) ei tääl­läkään kir­joit­tavien sitä puo­lus­tavien mielestä vaiku­ta yhtään mihinkään eikä ainakaan niihin investoin­tipäätök­si­in joiden seu­rauk­se­na tuotan­to on siir­tymässä pohjoiseen?

    Myös Mart­ti­lan lausuma tuos­sa lehti­ju­tus­sa on mie­lenki­in­toinen, kan­nat­taa lukea. Varsinkin tuo Mart­ti­lan peruste “yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us” kun jos siihen pyritään niin eikös sil­loin ylisu­uret tukierot pitäisi kokon­aan pois­taa. Varsinkin kun SK 18.06.2009 haas­tat­telus­sa Mart­ti­la toteaa että “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustet­ta, hatus­ta­han se tulee”. Täl­löin­hän mitä suur­in­ta yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta olisi pois­taa se liian jyrkkä tukiero? Muis­telisin että myös alun­perin ab-alueelle tarkoitet­tu­jen investoin­ti­tukien ulot­tamista c‑alueelle perustelti­in tas­a­puolisu­udel­la ja oikeu­den­mukaisu­udel­la ja ainakin tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
    se oli yht­enä perus­teena. Jotenkin kum­masti tämä oikeu­den­mukaisu­us tun­tuu toimi­van sil­lä taval­la “sopi­vasti” perus­teena tarvit­taes­sa? Yksisuuntaisesti?

    Ja jos halu­taan tukea pieniä per­hevil­jelmä tilo­ja niin eikö rajan pitäisi olla merkit­tävästi pienem­pi ja lop­pu tuot­to tulisi markki­noil­ta? Rajan lait­ta­mi­nen merkit­tävästi alem­mak­si olisi sekin jo edesaut­tanut tukieron vaiku­tuk­sen pienen­tämistä jos vaik­ka tuki olisi rajat­tu vaik­ka 30–40 lehmän tasolle. Täl­löin isot yksiköt oli­si­vat samal­la viival­la tukialueesta riip­pumat­ta ja tuot­to tulisi isoille yksiköille sit­ten markki­noil­ta. Täl­lä tukika­tol­la mikä nyt otet­ti­in käyt­töön sel­l­aista vaiku­tus­ta ei ole.

  339. Tässä on sel­l­ainen raport­ti joka ainakin Lap­in­miehen, paal­im­iehen ja Timo Ten­husen kan­nat­taisi lukea. Ihan kokon­aan. Siis tämä
    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts121.pdf

    Rapor­tis­sa on varsi­nais­es­ti ver­rat­tu Viron ja Suomen maid­on­tuotan­toa mut­ta siinä sivus­sa on ver­rat­tu ja analysoitu myös Poh­jan­maan (C1)ja Päi­jät-Hämeen (B) maitotilo­ja. Vaikka­pa sivul­ta 23 kap­paleen 6.2 alku kan­nat­taa lukea ja myös kuva 10 sivul­la 25 on aika kuvaa­va. Ja mm sivul­la 12 tode­taan seu­raavaa: “Tukialueista johtuen suurin osa Suomen mai­d­os­ta tuote­taan Kes­ki-Suomes­sa.” Sivul­ta 23 kap­paleesta 6.1 löy­tyy tukien merk­i­tyk­ses­tä ja eros­ta. Myös 7‑luku alka­en sivul­ta 27 taloudel­li­sista tun­nus­lu­vuista ker­too tukiero­jen merk­i­tyk­ses­tä ja vaikutuksesta.

    Mut­ta kan­nat­taa lukea, suosittelen.

  340. Tämän päivän Aamule­hdessä on artikke­li, jon­ka mukaan Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö ja MTK oli­si­vat itsen­sä kanssa sopin­ut, että pohjoisen nave­toille on laitet­tu tukikat­to. Artikke­lis­sa haas­tatel­laan aiem­min tänne postaa­mani linkin satakun­ta­laisia, jot­ka oli­vat suun­nitelleet Tornioon tuhan­nen lehmän navet­taan. Aamule­hden mukaan tukiero olisi ollut tälle nave­talle yli 860.000 euroa.

    Luulen, että täl­lä pal­stal­la käy­ty keskustelu on vaikut­tanut päätök­seen. Sen ver­ran yhtäläisyyk­siä artikke­lista löy­tyy. Pohjoisim­mas­sa Lapis­sa tukikat­to kul­kee noin sadas­sa lehmässä, kun se Aamule­hden mukaan kulk­isi Pohjois-Satakun­nas­sa ja Poh­jan­maal­la kul­kee 350 lehmässä.

    Satakunta/pohjalaisviljelijät voisi­vat viedä val­tion oikeu­teen eri­ar­vois­tavas­ta tukieros­ta ja vaa­tia kor­vauk­sia. Se on paljon yksinker­taisem­paa kuin sumplia navet­taa Tornioon ja tehdä sitä varten uusi pihat­to Huit­tisi­in ja kas­vat­taa siinä hieho­ja Tornion navet­taa varten.

  341. Mart­ti­la takasi omat tuken­sa torp­paa­mal­la ison nave­tan… Mikä per­hevil­jelmä on sel­l­ainen jol­ta molem­mat käy tilan ulkop­uolel­la töis­sä ja nave­tan hoitaa palk­ka työvoima? Ei onnis­tu AB-alueella.

  342. Tänään Hesaris­sa: maat­alouden lomi­tus­tu­ki 214 milj e. Lomitet­tavia on n. 29 000 ihmistä. 

    Tuki per lomitet­ta­va on 7 400 e. Tiloil­la kak­si lomit­tavaa, tuki 14 800 euroa per tila.

    Mis­sään muual­la kuin Suomes­sa ei ole yhteiskun­nan mak­samaa lomitusta.

    Lomi­tus­ra­hat ote­taan val­tion Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön määrärahoista!

    Myös maat­alouden ylimääräi­nen kansalli­nen tuki on yli 500 miljoon­aa euroa, se raha käytetään pääasi­as­sa maat­alouden siirtämisek­si pohjoiseen.

  343. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 2.1.2010 kel­lo 17:41

    “Mitä vikaa kir­jan­pitotilois­sa? Mis­tä löy­tyy parem­paa tietoa?”

    kansalli­nen tuki vääristää kir­joit­ti 7.1.2010 kel­lo 18:58

    “pitäisin luotet­tavam­pana ver­tailuko­htana sitä että ote­taan malli­ti­lat joille las­ke­taan tuk­i­ta­sot kuten tuossa
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
    oli tehty. Nimit­täin noi­hin talous­to­htorin lukui­hin liit­tyy niin paljon tek­i­jöitä joi­ta ei voi tietää. Pelkästään yhden (toimin­nal­lis­es­ti tarpeet­toman mut­ta muka­van) tilin­päätös­trak­torin osto voi tehdä hupaa kan­nat­tavu­usker­toimelle jon­ka var­masti tiedät jos olet talous­laskelmi­in tutus­tunut. Lähtöko­h­ta on siis että tilan jo tekemät (investointi)päätökset eivät saisi vaikut­taa ver­tailu­un vaan las­ke­taan mitkä ovat taloudel­liset mahdollisuudet.”

    Ja Ten­huselle tiedok­si että kun yhdis­telet nuo kak­si yllä ole­vaa ja sit­ten vaikka­pa tuon
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Pellon_osto_voi_olla_vaarallista_viljatilalle0111/

    uutisen kanssa niin sanois­in että oikea lähtöko­h­ta kun tukierover­tailu­ja tehdään ei ole MTTn laskel­mat joista tietysti voidaan tarkasti harkiten ottaa luku­ja poh­jak­si vaan kah­den saman­laisen malli­ti­lan ver­tailu eri tukialueilla.

  344. Mitäpä mieltä olisitte, jos C1 alue laa­jen­net­taisi­in kat­ta­maan AB alueet kokon­aisu­udessaan ja kaik­ki tuet mak­set­taisi­in C1 perusteilla?

  345. Timo Ten­hunen kir­joit­ti 14.1.2010 kel­lo 12:25

    “Mitäpä mieltä olisitte, jos C1 alue laa­jen­net­taisi­in kat­ta­maan AB alueet kokon­aisu­udessaan ja kaik­ki tuet mak­set­taisi­in C1 perusteilla?”

    Oltaisi­in paljon lähempänä sitä mikä on todel­li­nen olo­suhde-ero. Kuin­ka niin? Vit­si­hän on vain siinä että taitaa olla että (EU-)juna meni jo, et voi saa­da tuol­laista aikaisek­si enää. Ja 2013-neu­vot­te­lut ovat liian kaukana, liian paljon vahinkoa ehtii tapah­tua sitä ennen jos ei mitään muu­tok­sia tilanteeseen tule.

  346. Val­tio joutuu lähi­aikoina tekemään raju­ja säästöpäätöksiä.

    Ensim­mäisek­si leikkaus­listalle pitäisi lait­taa MTT.

    Se on aivan tarpee­ton, ei ole varoit­tanut kotieläin­talouden siir­tymis­es­tä pohjoiseen eikä vil­janvil­je­lyn kan­nat­tavu­u­den rom­ah­tamis­es­ta nollille. 

    MTT ei nau­ti vil­jeljäväestön luottamusta. 

    Myös MTK maat­alouden etu­jen vas­taise­na jär­jestönä pitäisi lakkauttaa.

  347. Minä olisin kiin­nos­tunut lähin­nä pal­stan isän­nän ja keskustelijoiden mielip­i­teestä. Toki myös EU voi mielel­lään ker­toa oman (perustellun)kantansa, jos he luke­vat tätä palstaa.

  348. Eri aluei­den eri­lata­soiset maat­aloustuet kohtel­e­vat vile­ji­jöitä eri­ar­vois­tavasti, mikä on yhden­ver­ta­su­us­lain vastaista.

    Nythän asi­as­ta on täysin rin­nasteinen apu­laisoikeuskans­lerin päätös:

    Apu­laisoikeuskans­leri Mikko Puumalaisen mukaan vuon­na 2007 tehty Tehy-pöytäkir­ja rikkoo yhden­ver­taisu­us­lain syr­jin­täkiel­toa. Tämä saat­taa tarkoit­taa sitä, että kun­tatyö­nan­ta­jien on mak­set­ta­va samaa palkkaa kaikille ter­vey­den­huoltoalan työn­tek­i­jöilleen riip­pumat­ta siitä, mihin liit­toon he kuuluvat.

    Sama tuki pitää mak­saa vil­jeli­jäille riip­pumat­ta siitä, mis­sä tila sijaitsee.

    Etelä-Suomen kansal­lista maat­alous­tukea mak­se­taan 87 miljoon­aa euroa ja pohjoista tukea mak­se­taan 335,8 miljoon­aa euroa. Val­tioneu­vos­ton hyväksymä kansal­lisen maat­aloustuen koko pot­ti on 572,3 miljoon­aa euroa.

    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/100121_viljelijatuet2010.html

  349. Sit­ten­hän asi­aa kan­nat­taa kysyä Puumalaiselta. Noin maal­likkona kyl­lä sijain­ti on eri asia kuin johonkin jär­jestöön kuu­lu­mi­nen. Tehy-asi­aan rin­nasteiselta tun­tu­isi sel­l­ainen, että tuki mak­set­taisi­in eri suu­ruise­na MTK:n jäse­nille kuin muille.

  350. Ei edes yhden­ver­taisu­us­lain 7. pykälän koh­ta 2. anna perustei­ta jaotel­la samaa työtä teke­viä vil­jeli­jöitä tukien suh­teen eri­ar­voiseen asemaan. 

    7 §
    Eri­laisen kohtelun oikeut­tamis­pe­rus­teet (14.11.2008/690)
    Tässä lais­sa tarkoitet­tuna syr­jin­tänä ei pidetä:

    1) yhden­ver­taisu­us­su­un­nitel­man mukaista menet­te­lyä, jol­la pyritään tämän lain tarkoituk­sen toteut­tamiseen käytännössä;

    2) tavoit­teeltaan oikeutet­tua ja oikea­suh­taista eri­laista kohtelua, joka perus­tuu työte­htävien laat­ua ja niiden suorit­tamista koske­vi­in todel­lisi­in ja ratkai­se­vi­in vaatimuksiin;

    3) ikään perus­tu­vaa eri­laista kohtelua sil­loin kun sil­lä on objek­ti­ivis­es­ti ja asian­mukaises­ti perustel­tu työl­lisyyspoli­it­ti­nen taik­ka työ­markki­noi­ta tai ammatil­lista koulu­tus­ta koske­va tai muu näi­hin rin­nastet­ta­va oikeutet­tu tavoite tai kun eri­lainen kohtelu johtuu sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmien eläke- tai työkyvyt­tömyy­se­tuuk­sien saamisedel­ly­tyk­sek­si vahvis­te­tu­ista ikärajoista.

  351. Päivän Maaseudun Tule­vaisu­ut­ta taas tuos­sa lueske­lin. Siinä haas­tatelti­in MTK-Pohjois-Suomen tuoret­ta puheen­jo­hta­jaa. Muu­ta­ma lain­aus jutusta.

    “Sik­si julk­isu­u­teen pitää antaa posi­ti­ivi­nen kuva maat­aloud­es­ta. Siihen tarvi­taan myös sop­ua ja yhteisym­mär­rystä vil­jeli­jöi­den välil­lä. Keskinäi­nen nokit­telu häm­men­tää suur­ta yleisöä turhaan. Pel­to­la viit­taa ajoit­tain kuumana käyvään keskustelu­un tukieroista maan eri osien välil­lä. “Meil­lä tääl­lä MTK-Pohjois-Suomen alueel­la on mon­ta tukipor­ras­ta ja eri aluei­den välil­lä suurem­mat tukierot kuin Etelä- ja Pohjois-Suomen välil­lä. Emme me niistä riitele, kos­ka asia ei riidal­la parane”, hän kuittaa”.

    Ja tuo­ta vähän kom­men­toisin. Tämä on juuri sitä että näistä asioista ei saisi vil­jeli­jäpireis­sä keskustel­la. Eikä ainakaan ker­toa niistä ulospäin että muut kuin maat­alouden piiris­sä ole­vat eivät saisi tietää mitä on menos­sa ja tapah­tu­mas­sa. Tukiero vaikut­taa kan­nat­tavu­u­teen niin merkit­tävästi että se väk­isin siirtää tuotan­toa pohjoiseen. Täl­lä het­kel­lä merkit­tävin tukipor­ras on tuos­sa ab/c1 välil­lä. Kun ede­tään tästä vuo­teen 2013 niin nykypäätök­sil­lä tilanne on se että ab-alue saa sil­loin samat tai huonom­mat tuet kuin Tan­s­ka ja Ruot­si eli joudumme kil­paile­maan suo­raan melko lail­la eteläm­pänä ole­va tuotan­toa vas­taan ilman lisä­tukia. Kun taas c‑alueet saa­vat sen olen­naisen lisätuen. Jokainen saa vähin­tään tarvit­ta­van lisätuen pär­jätäk­seen toisin kuin ab-alue. Ja tuotan­toa siir­tyy pohjoisem­mak­si kuten seu­raa­va lain­aus samas­ta jutus­ta mielestäni kertoo:
    “Pohjoisen yhteinen ongel­ma Lap­pia ja Savoa myöten on raiv­iopel­to­jen jäämi­nen tukien ulkop­uolelle. Pel­to­lallekin ongel­ma on tut­tu. Hän han­k­ki vai­mon­sa kanssa vai­mon koti­ti­lan vuon­na 1990. Sil­loin tilal­la oli pel­toa vain 12 hehtaaria. Nyt sitä on yhteen­sä 110 hehtaaria. Raivaus oli ain­oa tapa saa­da pel­lot järke­vien matko­jen päähän. Alle puo­let pin­ta-alas­ta on kaikkien tukien piiris­sä. Osalle ei tule mitään tukia, osa on niin san­otul­la jono­tus­listal­la. Saman­lainen tilanne on hyvin monel­la Pohjois-Suomen viljelijällä.”

    Mut­ta jos tuo­hon kom­ment­ti sal­li­taan niin mis­tä tuo ker­too ja mikä on syy ja mikä seu­raus? Minus­ta se ker­too siitä että ylikom­pen­soi­va tukiero on tehnyt tuotan­nos­ta liian kan­nat­tavaa pohjoises­sa. Kos­ka se on kan­nat­tavaa niin halu­taan laa­jen­taa. Ja kun kaik­ki halu­a­vat laa­jen­taa niin niukoista resurs­seista eli lähin­nä pel­losta tulee pulaa. Ja sit­ten rai­vataan… Todel­lisu­udessa­han kokon­aisuute­na meil­lä ei