Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009”

1. Englan­nista en niin tiedä, mut­ta kil­pailu­o­hjel­ma kan­nat­taa kään­nät­tää hol­lan­niksi ja tan­skak­si. 🙂 Suo­raan sanoen en oikein usko koti­maisil­ta yrit­täjiltä tule­van mitään käyt­tökelpoista. Niin paljon tehdään ihan alkeel­lisia virheitä. Viimeaiko­jen paras­ta kaupunki­rak­en­tamista on Van­taan Kar­tanonkos­ki, jos­sa käsit­tääk­seni suo­ma­laiset arkkite­hdit eivät loistaneet.

   Vastaa

2. “Kil­pailu on kan­sain­vä­li­nen, tosin kil­pailu­o­hjel­ma on vain suomenkielinen.”

   EU:n myötä rajoit­tei­ta kil­pailulle yleen­sä piti purkaa ja myös kansal­liset suun­nit­teluk­il­pailut piti ava­ta muille EU- ja EU:n yhteistyösopimusmaille. 

   Mitä seurasikaan? Useim­mis­sa mais­sa kil­pailukut­sut ja mate­ri­aalit julka­istaan vain oma­l­la kielel­lä. Välil­lä ehdo­tuk­sen voi jät­tää kansal­lisen kie­len lisäk­si englan­niksi, mut­ta joskus taas vain kansal­lisel­la kielel­lä. Esim. sata­sivuinen puolankieli­nen lähdeaineis­to ja vaa­timus tehdä ehdo­tus selostuksi­neen puolan kielel­lä rajoit­taa kil­pailua varsin tehokkaasti.

   Jois­sain EU-mais­sa yleis­ten kil­pailu­jen jär­jestämi­nen väheni EU:n myötä huo­mat­tavasti ja siir­ryt­ti­in jär­jestämään kut­suk­il­pailui­ta, joi­hin ihan lail­lis­es­ti saa kut­sua vain oman maalaisia. Suomes­sa aiem­min kaikille kansalaisille avoimet kil­pailut muutet­ti­in avoimik­si vain niille, joil­la on oikeus maas­saan har­joit­taa arkkite­hdin ammat­tia: näin saati­in blokat­tua run­saslukuiset ulko­maalaiset arkkite­htiopiske­li­jat ja vas­tavalmis­tuneet arkkite­hdit, joiden mais­saan pitää suorit­taa monivuoti­nen har­joit­telu ennen ammat­tilisenssin saamista.

   Eräät maat har­joit­ta­vat tämän lisäk­si koti­in­päin­ve­toa niin, että vaik­ka suun­nit­teluk­il­pailun kaik­ista sen vas­tai­sista yri­tyk­sistä huoli­mat­ta voit­taisi ulko­maalainen suun­nit­teli­ja, toteu­tus kuitenkin annetaan omanmaalaiselle.

   EU-maat eivät ole oikein sisäistäneet union­in tarkoitusta.

   Vastaa

3. Väärä voit­ta­ja? Ymmärtääk­seni Vihreät ovat Helsingis­sä vaati­neet laadukkaam­paa arkkite­htu­uria ja rak­en­tamista. Mik­si sit­ten rajoite­taan mah­dol­lisuuk­sia rajaa­mal­la ulko­maiset arkkite­hti­toimis­tot pois kut­sumal­la avoimeen kil­pailu­un vain suomek­si? Tuskin kukaan alal­la ole­va suo­ma­lainen halu­aa vinka­ta ulko­maalaisille ja lisätä kil­pailua. Kaupun­ki on jo kan­sain­vä­li­nen, mut­ta nähtävästi sen kehi­tys­tä ohjaa sisäsi­it­toinen koneisto.
   Nyt Kalasa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan keskuk­set ovat kil­pailutet­tavina, uskaltaisin väit­tää ettei kukaan kaupunki­lainen olisi pahoil­laan, jos saisi­vat ver­tail­tavak­seen myös ulko­maisia ratkaisu­ja. Toki muut tekee päätök­set ja kaupunki­lainen kat­se­lee tulosta hau­taan saak­ka. Huono itse­tun­to vai suosi­taanko virkami­es­ta­sol­la opiskelukavereita?
   Pro­tek­tion­is­mi ei mielestäni kuu­lu asi­aan, jos puhutaan Helsin­gin imagon nos­tamis­es­ta. Ital­ialainen Zuc­chi vei hov­iarkkite­hti Siitos­ta Pasi­las­sa 100–0, Kata­janokan kohuhotellin ton­tille ensin suun­nitel­tu Armi-talo (“Lukko”) ei sekään ollut mitenkään sulau­tu­va empire-keskus­taan, mut­ta nyt sveit­siläis­ten suun­nitel­maa pide­tään kaupun­gin raiskaamise­na. Itse hyväksy­isin ris­ti­hotellin, jos Kir­ja­va Sata­ma-suun­nitelmis­sa ehdote­tut muu­tok­set koko Eteläsa­ta­maan ovat tulos­sa. En mitenkään pysty ymmärtämään miten empire-puoli Kaup­pa­torista menee pilalle uuden hotellin takia, van­ha lop­puu tasan Gutzeitin mar­mori­in ja Uspen­s­ki jää sen taakse pois näkyvistä. Koko ranta täyn­nä surkei­ta sata­ma­raken­nuk­sia ja nyt uusi hotel­li pilaisi kaiken? Toki avoin kil­pailu voisi tuo­da jotain kaikelle sopi­vaa, mut­ta taitaa nor­jalainen rahoit­ta­ja häipyä. Ulko­mail­ta han­ki­t­ul­la rahal­la ne empire-pytin­gitkin raken­net­ti­in, ulko­mail­ta haet­ti­in myös tyyli. Nytkö ei kel­paa muu kuin van­ha kun­non suo­ma­lainen ja maail­mal­la suuresti arvostet­tu ele­ment­ti-tyyli? Arkkite­hti val­it­see betoni­laatan värin ja pojat ruu­vaa laatikon kokoon. Raken­nusy­htiöt ovat vain tyy­tyväisiä, ettei tarvitse panos­taa rahal­lis­es­ti ja pakolli­nen kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen viimeistään kymme­nen vuo­den jäl­keen on sisäänrakennettuna.
   Kun kaupun­ki tiivistyy, niin samal­la mah­dol­lisu­udet rak­en­taa uut­ta arvokas­ta arkkite­htu­uria järkevän matkan päähän kan­takaupungista vähe­nee vuosi vuodelta, eikö asi­aa voi nos­taa enem­män julk­isu­u­teen, jot­ta vaa­timus­ta­so arkkite­htu­uria kohtaan nousisi. Vai onko ymmär­ryk­seni tehnyt min­ulle taas kepposen?

   Vastaa

4. Paljon main­os­tet­tu Helsin­ki-pien­ta­lo on varsi­nainen lim­bo, onnek­si sitä ei juuri kukaan raken­na itselleen, pait­si ehkä pari arkkite­htia, suomalaista.
   Toiv­ot­tavasti nyt vih­doin tulee jotain “normaali”-ihmistä miel­lyt­tävää, kään­nös ainakin englan­niksi olisi tarpeen, Hol­lan­nista tulisi jotain liian kon­stikas­ta tyyppitaloksi.

   Lep­pä­suon ehdo­tuk­sen saisi kuopa­ta nyt lop­ullis­es­ti. Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nan seli­tyk­set ei vaku­u­ta ollenkaan, hölynpölyä.
   Lähialue muut­tuu jo nyt melkois­es­ti, asukkaat lisään­tyy, olisiko aihet­ta miet­tiä ko ton­tille jotain muu­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta, lähialueen palvelu­ja, mata­laa raken­nus­ta, vaik­ka lähikaup­pa ym.
   Alue­han on kaupun­gin omistuksessa.

   Vastaa

5. Pystyykö tavalli­nen vuosaare­lainen tutus­tu­maan tuo­hon Vuosaaren keskus­tan ase­makaaval­u­on­nok­seen jossain? 

   Nim­im. 25 vuot­ta vuosaare­laise­na ja lisää ker­tyy jatkuvasti 🙂

   Vastaa

   1. Kokeile kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivu­ja. Esi­tys­lis­taan pääsee kohdan päätök­sen­teko kautta.

      Vastaa

6. Town­house on miel­let­ty kalli­ik­si ja varakkaam­mille kaupunki­laisille suun­natuk­si asumiskon­sep­tik­si. Voisiko town­house-tyyp­pisessä asumises­sa olla myös vuokra-asun­to­ja esim. suurille maa­han­muut­ta­japer­heille tai vaik­ka työti­laa tarvit­seville taiteil­i­joille? Olisi kiin­nos­tavaa jos täl­lainen ele­ment­ti olisi myös osana kilpailua.

   Vastaa

7. Suo­ra link­ki KSV:n esi­tys­lis­taan on pitkä kuin kaavoitus­pros­es­si (huhuu webad­min, friend­ly URL?), lyhen­nyt­tynä http://tinyurl.com/2611ksv tai esikat­selun kanssa http://preview.tinyurl.com/2611ksv
   Jos Osmo kerk­iäisi heit­tää linkin näi­hin raport­ti­in­sa, niin olisi mon­elle var­maan helpom­pi lukea.

   Asi­as­ta, Itäväylän kat­ta­mi­nen on hieno hom­ma. En ker­takaikki­aan kek­si tuos­ta kaavas­ta mitään vikaa, jos joku muu yrittäisi 🙂

   Vastaa

   1. KSV:n linkit ovat niin pitk­iä, etteivät ne toi­mi tässä blo­gis­sa. Lau­takun­ta on jo huo­maut­tanut asiasta.

      Vastaa

8. Vuosaari-fan­i­na sanois­in, että suun­nitel­ma näyt­tää hyvältä. Liike- ja toimis­toti­lat ovat keskel­lä asu­tus­ta, ja tosi lähel­lä asun­to­ja, koulu­ja, urheilu­taloa, vuotaloa. 

   Ain­oa tyl­sä koh­ta on Mosai­ikki­tori ja sille pyl­listävä Vuo­ta­lo, per­in­tönä edel­lis­es­tä suun­nit­telu­vai­heesta, joten kyl­lä nyt näyt­tää paljon vähem­män tyl­sältä tämä kaava.

   Vastaa

9. Vesa: “Town­house on miel­let­ty kalli­ik­si ja varakkaam­mille kaupunki­laisille suun­natuk­si asumiskonseptiksi…”

   Jos lähde­tään ihan määritelmän kaut­ta, niin kyse­hän on aris­tokraat­tien kaupunki­talosta. Se oli yleen­sä huo­mat­tavasti pienem­pi, kuin kartano(t).

   Toden­näköis­es­ti nyt ei kuitenkaan haeta tyyp­pi­taloa aatel­liska­len­teri­in kuu­luville. 🙂 Parem­pi lähtöko­h­ta tarkastelulle olisi ehkä brit­tiläi­nen sodan­jälkeinen uud­is­rak­en­t­a­mi­nen. Se on huo­mat­tavasti fik­sumpaa, kuin mei­dän ker­rostalovirheemme keskel­lä ei mitään. 🙁

   Rak­en­t­a­mi­nen bri­tan­ni­as­sa tapah­tui tiivi­isti joko rivi- tai par­i­taloi­hin. Paras­ta suo­ma­laista perin­net­tä, jot­ka asum­is­laadullis­es­ti vas­taa­vat brit­tien rak­en­tamista, oli­vat ns. aseveli­talot. Suomes­sa on kuitenkin aina ollut tont­ti­maa hal­paa, joten aseveli­talo­ja ei ollut tarpeen mah­dut­taa pos­timerkin kokoisille tonteille.

   Idea varsi­nais­es­ta tyyp­pi­talosta tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössä ei vält­tämät­tä toi­mi hel­posti. Brit­tiläiset kadut ovat muotoutuneet moni­vi­vahteisik­si, vaik­ka talot alku­jaan ovat olleetkin ehkä saman tyyp­pisiä. Ainakin alue, jolle on tarkoi­tus rak­en­taa uusia town­house­ja tulee määrätä julk­i­sivu­lau­takunnal­ta kielletyksi. 😉

   Vastaa

10. Lep­pä­suon kohdal­la palve­lut oli­si­vat kyl­lä ihan pop. Kan­nat­taisiko­han varmis­taa, että paikalle raken­net­tavi­in taloi­hin tulee liiketilo­ja kivijalkoihin? 

    Yksi tut­tu arkkite­hti muuten väit­ti, että syy siihen, ettei moisia nykyään nähdä olisi se, että kaavoitus­määräys­ten mukaiset asi­at (autopaikat, varas­tokomerot, yms) vievät tilaa aika tarkkaan kak­si ker­rosta, mikä lop­pu­peleis­sä tarkoit­taa kel­lar­ia ja poh­jak­er­rosta. Lop­putu­lok­se­na liiketiloille (kuten pikkukaupoille) ei jää tilaa. Osmo, tiedätkö pitääkö moinen paikkansa? 

    Yksi syy lisää vas­tus­taa kan­takaupungis­sa autopaikkanorme­ja. Ne tuhoa­vat kaupun­gin pienliikekulttuurin.

    Vastaa

11. Kehutaan vielä nyt lopuk­si täältäkin itäväylän kat­tamista ja lisärak­en­tamista. Eri­no­mainen asia Itäkeskuk­selle ja Helsingille.

    Vastaa

12. Särelä, ratkaisu noi­hin komeroi­hin on syvem­mät talot. Keskel­lä on sit­ten ikku­na­ton­ta tilaa jota voi käytää vaik­ka komerona, keksin moi­selle paljon muu­takin käyt­töä. Tämä on myös ener­giate­hokkaam­paa kos­ka neliöi­den ja seinäpin­ta-alan suhde on suurempi.

    Nykyään ne kel­lar­it on läm­mitet­tyjä, pin­noitet­tu­ja, tms. eli ne eivät oikeasti eroa ihan asun­non tai toim­i­ti­lan sisäl­lä olev­as­ta tilas­ta oikein mitenkään, edes raken­nuskus­tan­nuk­silt­tan. Mitä järkeä siinä on että ihmisen asun­to on kuu­den­nes­sa ker­rokses­sa ja komero ensimmäisessä?

    Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma, syvem­pirunk­oi­sis­sa talois­sa on omat onegel­mansa, ennen muu­ta se, että niiden käm­pät avau­tu­vat vain yhteen (kul­mis­sa kah­teen) suun­taan. Toki lisään­tynei­den tehokku­us­vaa­timusten takia näitä tehdään jo nyt aika paljon, raken­nut­ta­jat halu­a­vat että myytävät neliöt mak­si­moidaan eli tunge­taan mah­dol­lisim­man mon­ta asun­toa per ker­rostasanne. Par­ja­tuis­sa 60–70-luvun betonilähiöis­sä usein riit­ti kolme per tasanne.

    Vastaa

14. “Lep­pä­suon kohdal­la palve­lut oli­si­vat kyl­lä ihan pop. Kan­nat­taisiko­han varmis­taa, että paikalle raken­net­tavi­in taloi­hin tulee liiketilo­ja kivijalkoihin?”

    Toimivia liikkeitä ei saa­da kivi­jalkoi­hin toimin­nal­lisil­la kaavamääräyk­sil­lä. Niitä voidaan saa­da kaavoit­ta­mal­la tarpeek­si paljon ja tehokkaasti. Jopa kan­takaupungis­sa liike- ja toimis­totilo­ja muute­taan asun­noik­si, kos­ka asumiskäytöstä mak­se­taan enem­män. Kan­nat­ta­va liike­toim­inta vaatii koko ajan laa­jem­paa asi­akaskun­taa, joten ellei aluete­hokku­us kas­va, kivi­jal­ka­li­ikkei­den määrä vain vähenee.

    Vastaa

15. Lahti, jos ne asun­not on tarpeek­si iso­ja niin ne voivat olla läpi­talon. San­o­taan vaik­ka 5x15=75 kak­sio, keskel­lä komeroi­ta, ehkä keit­tiö, maku­ualkovi, kotiteat­ter­i­huone, kylpy­huone… Ja arve­len, ilman kun­nol­lisia perustei­ta tosin mut­ta kuitenkin, että tuo mak­saa käytän­nössä suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin 60 neliön kak­sio kapeam­mas­sa talos­sa. Näin mm. sik­si että tont­ti­maan käyt­tö on tehokkam­paa, eril­listä varas­tok­er­rosta ei tarvi­ta, asuin­neliön raken­nuskus­tan­nus piene­nee asun­non kas­vaes­sa kos­ka osa kuluista on asun­toko­htaisia (ovi nyt esimerkiksi)…

    Jos halu­taan tehdä yksiöitä niin asia on sit­ten eri, mut­ta kovin vaikea niitä on tehdä läpitalon.

    Vastaa

16. tpyy­lu­o­ma, esimerkkisi voisi toimia kyl­lä, mut­ta vaatisi nimeno­maan muu­tos­ta nykyiseen trendi­in syöt­tää mah­dol­lisim­man mon­ta asun­toa per por­ras­tasanne. Tuol­la mallil­la mah­tuu peri­aat­teessa kak­si läpi­talon asun­toa per por­ras, plus x kap­palet­ta vain yhteen suun­taan avau­tu­via asun­to­ja (esim. yksiöitä). Mitä use­ampi kämp­pä per tasanne, sitä enem­män por­raskäytävän on venyt­tävä run­gon keskel­lä, ja sitä enem­män tois­puoleisia asun­to­ja. Por­rashuonei­den lisäämi­nen taas kas­vat­taa raken­nusku­lu­ja ja asun­to­jen hin­taa, kun (myytävät) hyö­tyneliöt suh­teessa kokon­aisalaan vähenevät.

    Vastaa

17. Moniker­roksiset town­house ‑asun­not ovat kyl­lä ehdot­tomasti asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta paras ratkaisu, jos pitää rak­en­taa pien­talo­ja tiivi­isti. Tehokku­us­lu­vutkin saadaan todel­la korkealle siitä huoli­mat­ta, että jokaiseen asun­toon kuu­luu sekä etu- että takapi­ha (“gar­den”). Suomen olois­sa täl­laiset talot olisi toki järkeä rak­en­taa kun­nol­la läm­pöeris­te­tyik­si ja yhdis­tää kaukoläm­pöverkkoon; Lon­toos­sa­han nämä ovat harakan­pe­siä, joi­ta läm­mitetään kaasulla.

    Halpo­ja­han tuol­lai­sista asun­noista ei tule, mut­ta halvem­pia asukkaan kannal­ta kuitenkin kuin omakoti­taloista samas­sa paikas­sa, kos­ka maap­in­ta-alaa tarvi­taan paljon vähemmän.

    Vastaa

18. Soin­in­vaara, jos saan pyytää, niin kir­joi­ta seu­raavak­si jut­tu blogi­isi, miten suh­taudut avioe­hdol­la han­kit­tuun omaisuuteen. 

    Blo­giasi seu­ra­neet tietävät, että suh­taudut nihkeästi per­in­töi­hin ja mielestäsi lah­jakkaiden ei tulisi automaat­tis­es­ti saa­da suurem­pia tulo­ja kuin vähälahjaisten.

    Min­ua on kuitenkin kum­mas­tut­tanut, miten et ole ikinä ottanut kan­taa avioe­hdoil­la han­kit­tuun tuloon. Näis­sähän mon­esti hyvän lah­jakku­u­den ulkonäön suh­teen saa­neet pää­sevät vuole­maan kul­taa men­nessään naimisi­in tyh­män rikkaan kanssa, joka ei tee avioehtoa.

    Vastaa

19. Lahti, joo. Tuol­la mallil­la, varsinkin kun ei ole kel­larikomeroi­ta, voisi tehdä kort­teliriv­iä vaik­ka jotenkin niin että yhdessä kul­mas­sa takapi­han puolel­la on seinäl­lä maisemahissi jos­sa on kak­si ovea joista toinen aukeaa suo­raan parvek­keelle vähän niin kuin luhti­talos­sa. Toises­sa kul­mas­sa kadun puolel­la on taas upote­tut por­taat jot­ka on toisen puolen asun­non kanssa yhteiset.

    Vastaa

20. “Tehdään uut­ta tyyp­pi­taloa. Kil­pailu on kan­sain­vä­li­nen, tosin kil­pailu­o­hjel­ma on vain suomenkieli­nen. Olisiko ris­ki vääristä voit­ta­jista liian suuri, jos se kään­net­täisi­in myös englanniksi.”

    Jos oltaisi­in oikein ajas­sa kiin­ni, lop­putu­lok­se­na olisi talopaket­ti, joka tehtäisi­in Kiinas­sa ja vain pystytet­täisi­in täällä.

    Mil­loinko­han muuten Kiinas­sa ale­taan valmis­ta­maan talopaket­te­ja ja tuo­daan tänne laivalla?

    Vastaa

21. Tämä kään­nöskyys­mys tuskin on oleelli­nen. Oleel­liselta osin kil­pailu­o­hjel­man voi itsekin kään­nät­tää — ja jos todel­la kiin­nos­taa niin sit­ten vielä erikosikääntäjällä. 

    Täsäs on seu­raa­va ongel­ma: Jos kään­nämme englan­niksi, pitäisikä tas­a­puolisu­u­den vuok­si kään­nät­tää myös muil­lle eu-kielille? Toinen ongel­ma: v i r a l l i n e n kään­nös on yllät­täävän kallista puuhaa. Sen täy­tyy olla oikeudel­liset­si yhtä pätevä kuin suomenkielisen tek­stin. — Ymmärsinkö oikein: kil­pailu­o­hjel­ma on julka­istu suomek­si mut­ta ei ruot­sik­si. Mikä tietenkään ei ole tarpeel­lista, sil­lä p ä t e v ä äidinkieleltään ruot­sikieli­nen arkkite­hti hal­lit­see täysin suomen kielen(ja vice versa).

    Vastaa

22. Town­house ‑idea on ihan mie­lenki­in­toinen. Jonkin­lainen esiku­va löy­tyy Eliel Saarisen piirtämästä van­has­ta Munkkin­imestä Hol­lan­tik­lai­en­tieltä. Kan­nat­taa tehdä sinne käve­ly. Ja jopa kolkut­taa ovea.

    Sen sijaan tai­ta aolal jo yksimielisyys siitä, että turhan tilavia näistä ei tule tehdä. 200 m² on jo ehkä hyvinkin riit­tävä. (Teol­lisu­us­neu­vos Auramo vauras­tut­tuaan rak­en­si Wes­t­endi­in 60-luvun alus­sa kau­ni­in talon: asuin­pin­ta-ala juuri n 200 m² ja onnit­teli itseään siitä, että näin tilavaan asun­toon hänel­lä oli varaa.)

    Kyl­län äistä taloista tulee ver­rat­en varakkaiden huvia: Laut­tasaa­res­sa (jonne sel­l­aisia on suun­nitel­tu) omakoti­ton­tin hin­ta on 400.000 egua. Toisaal­ta on parem­pi, että varakas ihmi­nen panee ylimääräiset fyrkansa fisku­un asumiseen kuin ökyveneisi­in tai matkailu­un. — Kysymys on myös preferensseistä

    Voi olla, että muil­la alueil­la löy­tyy sit­ten mah­dol­lisu­us myös tar­jo­ta tämän­tyyp­pinen vuokra-asun­to suurperheille.

    Tietenkkän ei tarvitse matkia Jugend-arkkite­htu­uria. Mut­ta ei myöskään mod­ert­nin arkkite­htu­urin virheitä pidä tois­taa. — Olen näh­nyt liikaa arkkite­htoon­isia muote­ja ollak­seni vaku­ut­tunut niiden takana ole­van ajat­telun syväl­lisyy­destä. (Tai siis: koulukun­nan perus­ta­jil­la voi olla hyvinkin nerokas ajat­telu poh­janaan, mut­ta sit­ten tule­vat epigo­nit, jot­ka näkevät vain muodon mut­ta eivät todel­lista sisältöä…)

    Hol­lan­nisa muuten säädet­ti­in laki, joka velvoit­ti arkkite­hdin asumaan suun­nit­tele­mas­san talos­sa, mut­ta Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­in kumosi sen epäinhimillisenä.

    Vastaa

23. Tpyy­lu­o­ma: kel­larikomerovaa­timuk­ses­ta voisi kyl­lä luop­ua kaavoitus­määräyk­sis­sä samoin kuin autopaikkavaa­timuk­sista. Raken­net­takoon sel­l­aisia siinä määrin kuin kat­so­taan tarpeel­lisik­si tai hyödyl­lisik­si. Eikä tosi­aan siinäkään eri­tyis­es­ti liene eroa, onko komero samas­sa ker­rokses­sa vai kel­laris­sa tai pohjakerroksessa. 

    Ville, tuos­sa asi­as­sa olen ehdot­tomasti samaa mieltä. Omas­ta mielestäni Helsin­gin keskus­ta-alue kaipaisi asun­to­ja ja toimis­to­ja lisää 100000–200000 asukkaalle. Nykyisel­lään Helsin­gin niemel­lähän (mitat­en Töölö-Kru­unuhaan eteläpuol­ta) asuu hädin tuskin enem­män ihmisiä kuin Myyr­mäen ympäristön kolmel­la asemalla.

    Vastaa

24. Mikä tarve on rajoit­taa ihmis­ten asum­is­mukavu­ut­ta? Asuin­pin­ta-alan rajoit­ta­mi­nen­han tarkoit­taa juuri sitä. Jos Helsin­ki halu­aa hyviä veron­mak­sajia tai lap­siper­heitä, tulee mah­dol­lis­taa myös riit­tävän suuret asun­not. Ollaan jälleen alueel­la, jos­sa vira­nomais­märäyk­set eivät paran­na laat­ua. Min­ulle vajaa sata neliötä riit­tää asumiseen, mut­ta täy­tyy myön­tää, että kaipaan lisää sitä muu­ta tilaa.

    Joskus ihme­tyt­tää, mik­si kel­lar­it ja vin­tit viimeis­tel­lään nykyään? Käsit­tääk­seni puliläm­min ullakko ja puo­li­avoin kel­lar­i­ti­la ovat sekä läm­pö­taloudel­lis­es­ti että talon ter­vey­denkannal­ta hyviä asioi­ta. Mon­et rin­ta­mami­estalot ovat men­neet pilalle vas­ta kor­jausten myötä. Sen ver­ran annan perik­si vira­nomaiso­h­jauk­selle, että tasakat­to­jen teko Suomeen pitää kieltää. Tiedän, että ne teo­ri­as­sa voidaan tehdä toimiviksi, en vain koskaan ole näh­nyt sellaista.

    Hol­lan­ti­laisen­tien lisäk­si kan­nat­taa tehdä ekskur­sio Van­taalle ja Grani­in. Van­taal­la tuo mainit­tu Kar­tanonkos­ki on omine virhei­neenkin paras­ta mitä pitkään aikaan on tehty. Se olisi jopa hyvä, jos koko alua olisi toteutet­tu ilman ker­rostalo­ja ja hie­man tiivi­im­pänä. Granis­sa on yksi yhtiö brit­tiläis­vakut­teisia 80m² par­i­talo­ja Eteläisen Heike­lin­tien päässä. Siinäkin hal­pa tont­ti­maa on tehnyt rak­en­tamis­es­ta hyvin väljää esiku­vi­in­sa verrattuna.

    Vastaa

25. 200 neliön asuin­pin­ta-ala on jo ruhti­naalli­nen, jollei puhuta tavanomaista oleel­lis­es­ti suurem­mista per­heko’oista. 150 neliötäkin on, järkevästi jaet­tuna, erit­täin tila­va asun­to neljän hen­gen perheelle.

    Tietysti, ei lisäti­las­ta koskaan hait­taa ole, jos mak­sukykyä löytyy.

    Vastaa

26. Olen samaa mieltä, että 200 m² pienem­pikin riit­täisi, mut­ta voi olla että täy­tyy olla myös isokokoisem­pi vai­h­toe­hto. — Sit­ten voi tul­la seru­aa­va ongel­ma. idea siis on, että kyseessä on omakoti­ta­lo ja 2–3 ker­rokses­sa. Ker­rokses­ta voi tul­la epäkäytän­nöl­lisen pieni ja käytävät veisivät suh­teessa liikaa tilaa.

    Mut­ta enpä sano enem­pää, kuin että en asi­as­ta juuri tiedä.

    Vastaa

27. “Tämä kään­nöskyys­mys tuskin on oleelli­nen. Oleel­liselta osin kil­pailu­o­hjel­man voi itsekin kään­nät­tää – ja jos todel­la kiin­nos­taa niin sit­ten vielä erikosikääntäjällä.”

    Kään­nöskysymys ei ole oleelli­nen, jos halu­taan suosia suo­ma­laisia tai rajoit­taa kil­pailu­un osal­lis­tu­maan vain sel­l­aiset suun­nit­te­lu­toimis­tot, joil­la on varaa teet­tää kään­nök­set, jot­ka ovat kil­pailun jär­jestäjälle liian kalliit. 

    Vähän kehnom­pikin koneelli­nen kään­nös vaik­ka kaikille viral­lisille kielille ei olisi mitenkään merkit­tävä kus­tan­nus pienem­mässäkään suun­nit­teluk­il­pailus­sa. Enem­män on kyse viit­seliäisyy­destä ja siitä, että tosi­asial­lis­es­ti kuitenkin halu­taan vetää koti­in päin.

    Vastaa

28. Markku: “…Sit­ten voi tul­la seru­aa­va ongel­ma. idea siis on, että kyseessä on omakoti­ta­lo ja 2–3 kerroksessa…”

    En näe tuos­sa ongel­maa. Jos lait­taa päälekkäin kolme 60 neliön keros­ta ja ottaa keskim­mäis­es­tä pois auto­tallin ver­ran, niin lop­putu­lok­se­na on 100 neliötä asuin­pin­ta-alaa ja 80 neliötä muu­ta tilaa. Se on aika mon­elle pienelle per­heelle, jol­la ei ole eri­ty­isiä tarpei­ta edus­tamiseen, työn­tekoon kotona tms. oikea koko. Kuten aseveli­talois­sakin, toimin­not keskit­tyvät vähitellen keskik­er­rokseen, las­ten lähdet­tyä pois kotoa.

    Aja­tusleikkinä tuo sama runko voidaan jakaa kahdek­si kuu­denkymme­nen neliön eri ker­roksis­sa ole­vak­si asun­nok­si ja kel­lari­in kak­si auto­tal­lia ja vähän varas­toti­laa. Tuol­laisia on lon­toos­sa jaet­tu jopa kolmek­si pienek­si asun­nok­si, mut­ta en ole ihan var­ma sen jär­jeste­lyn hyvyydestä.

    Oleel­lista on, että tehdään mitä tehdään, niin raken­nus­määräyk­siä ei saa tulki­ta kovin tiukkapipois­es­ti. Idea­han tuol­laisel­la alueel­la on, että suures­sa mit­takaavas­sa laa­ja, yht­enäi­nen kaupungi­nosa onkin täyn­nä mitä huimem­pia yksi­tyisko­htia. Se erot­taa län­si-euroop­palaisen pien­taloalueen neu­vos­toli­it­to­lais­es­ta slum­mista, mis­sä kaik­ki on samal­la muotil­la tehtyä.

    Vastaa

29. “En näe tuos­sa ongel­maa. Jos lait­taa päälekkäin kolme 60 neliön keros­ta ja ottaa keskim­mäis­es­tä pois auto­tallin ver­ran, niin lop­putu­lok­se­na on 100 neliötä asuin­pin­ta-alaa ja 80 neliötä”

    100 asuinen­liötä + 80 neliötä muta tilaa tekee 180 neliötä, eli 20 neliötä vaille 200 neliötä. — 

    Näistä numeroista on turha kiis­tel­la: itse ajat­telin ensim­mäisenä yhdelle Laut­tas­sare­laiselle ka toisellei Kulosaare­laisel­la ton­tille mah­dol­lis­es­ti suun­niteltavaa kokon­aisu­ut­ta — siis tässä tapauk­ses­sa vähän varakkaam­malle perheelle.

    Tietenkin pitää suun­nitel­la use­mampi erikokoinen­tyyp­pi eri­lais­ten per­hei­den tarpeisi­in — ja tietenkin myös eri­laisille tonteille. 

    Pidän muuten mielekkäänä, että isom­pi­in asun­toi­hin raken­netaan erilli­nen huone oma­l­la sisäänköäyn­nil­lä ja WC:llä, minikeit­tiömah­dol­lisu­udel­la kuitenkin suo­ral­la sisäänkäyn­nil­lä itse asun­toon. Sen voi tarvit­taes­sa antaa las­ten­hoita­jan käyt­töön tai vuo­ra­ta esim opiskelijalle.

    Vastaa

30. Re: Markku af Heurlin kir­joit­ti 28.11.2009 kel­lo 13:36 “las­ten­hoita­jan käyt­töön tai vuorata”

    Onko se kiel­let­tyä! — Ain­oa syy täl­laiseen kiel­toon voi olla vain iso­jen vuokrat­alo­tuot­ta­jien onnis­tunut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.

    Vastaa

31. “…sojen vuokrat­alo­tuot­ta­jien onnis­tunut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.”

    Järkiperäi­nen rak­en­t­a­mi­nen lop­pui Suomes­sa sotien jäl­keen ARA­VA-määräyk­si­in. Sitä ennen sivua­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen oli enem­män sään­tö kuin poikkeus myös ker­rostalois­sa. Joku syy­li­nen on selitel­lyt, että kyseessä oli­vat min­im­imääräyk­set. Niistä tuli valitet­tavasti rak­en­tamisen mak­sime­ja mon­es­takin syystä.

    Ensim­mäi­nen paik­ka, jos­sa näki tuol­laisia asun­non kyl­jessä ole­via yksiöitä pitkästä aikaa, oli Espoon asun­tomes­sut. Olen näh­nyt yhden sotien jäl­keen raken­netun ker­ro­taloa­sun­non, jos­sa on tuol­lainen sivua­sun­to. Sen oli piirtänyt varakas arkkite­hti yhden pro­jek­tin yhtey­dessä itselleen. Kol­mas ilmeinen käyt­tö­tarkoi­tus tuol­laiselle sivua­sun­nolle on mummola.

    Mitä suurten vuokra-asun­togryn­de­rien vaiku­tus­val­taan tulee, niin Osmo taisi itse valaista jär­jestelmän vinoutuneisu­ut­ta täl­lä pal­stal­la juuri. Jär­jestelmä on raken­net­tu suurten tuot­ta­jien ehdoil­la niin, että pienet toim­i­jat pyritään sulke­maan markki­noil­ta. Kulut­ta­jan kannal­ta ikävä tilanne ja yksi suuri syy, mik­si Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen usea ihmi­nen omis­taa asun­ton­sa. Per­in­töveron pois­to on nopein tapa tuot­taa markki­noille kohtu­uhin­taisia vuokra-asuntoja.

    Vastaa

32. Kalle Pyöränie­mi:
    “Järkiperäi­nen rak­en­t­a­mi­nen lop­pui Suomes­sa sotien jäl­keen ARA­VA-määräyk­si­in. Sitä ennen sivua­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen oli enem­män sään­tö kuin poikkeus myös ker­rostalois­sa. Joku syy­li­nen on selitel­lyt, että kyseessä oli­vat min­im­imääräyk­set. Niistä tuli valitet­tavasti rak­en­tamisen mak­sime­ja mon­es­takin syystä.”

    Minä en tietenkään voi tietää, miten asian­lai­ta kokon­aisu­udessaan oli. Olen tutus­tunut muu­ta­maan töölöläiseen 20- ja 30-luvuil­la raken­net­tuun keskilu­okalle tarkoitet­tuun ker­rostaloon — kak­si oli raken­nusmes­tarien piirtämiä, yksi arkkite­hti Gripen­ber­gin. Näis­sä asun­not ovat jär­jestään yksiöitä, kak­sioi­ta tai kolmioi­ta — ei mihinkään huoneeseen eril­listä sisäänkäyn­tiä. Asun­to­ja on joskus yhdistetty. 

    Jois­sakin van­hois­sa ker­rostalois­sa varakas per­he on voin­ut asua koko ker­rosta — ja asun­to­ja on vuosikym­me­nien kulues­sa yhdis­tet­ty ja erotetet­tu toisistaan.

    60- 70 ‑luvul­la ei ollut tava­ton­ta, että omakoti­taloon raken­net­ti­in koti­a­pualaisen asun­to oma­l­la sisäänkäynnillään.

    Oma esimerkki­ni on läheltä eli nykyisen asuin­taloni, alun­perin 1972 ara­vana raken­netun vuokrat­alon naa­puri­por­taas­ta. Talos­sa on yksiöitä, kak­sioi­ta ja kolmioi­ta ja kak­si neljän huoneen asun­toa, jois­sa yhdel­lä huoneel­la on oma WC ja sisäänkäyn­ti. Sil­loin koti­a­pu­laisia oli myös mm. työn­jo­hta­japer­heis­sä, kos­ka las­ten­hoitopaikko­ja oli vain niukasti. 

    Koti­a­pu­lainen oli usein 16- 17 kesäi­nen maal­ta­muu­tanut tyt­tö, ja tämä oli hyvä keino löytää jalan­si­ja kaupungis­sa. Mon­et kävivät samal­la iltakoulua .

    Erik­seen oli­vat talouden­hoita­jat, jot­ka saat­toi­vat joskus palvel­la samaa per­het­tä läh­es puoli vuo­sisa­taa, kuten isoäi­ti­ni talouden­hoita­ja Hilma. Piint­tynyt van­hapoikalääkäri saat­toi sit­ten aivan ennen kuole­maansa menenä naimisi­in pitkäaikaisen talouden­hoita­jansa kanssa.

    Vastaa

33. Markku: “…Olen tutus­tunut muu­ta­maan töölöläiseen 20- ja 30-luvuil­la raken­net­tuun keskilu­okalle tarkoitet­tuun kerrostaloon…”

    Töölö on vieras­ta seu­tua. Olen käynyt vain yhdessä talos­sa. Entisen tyt­töys­täväni van­hempi­en luona. Heil­lä oli kolmio, jos­ta joku aikaisem­pi omis­ta­ja oli ero­tut­tanut yhden huoneen yksiök­si, kos­ka sil­lä oli oma sisäänkäyn­ti. Sisäänkäyn­ti oli samaan rap­pun, ei niin kuin aikaisem­min, että talos­sa oli etu- ja taka­por­raskäytävä. Raken­nusvuot­ta en muista.

    Munkas­ta tiedän yhden juuri ennen sotia (-38) valmis­tuneen tapauk­sen, jos­sa ns. palveli­jan­huomeel­la, ei ollut ollenkaan omaa sisäänkäyn­tiä. Se oli sijoitet­tu rauhal­liseen nurkaan asun­nos­sa ja pääsy oli vain keittiöstä.

    Aika mon­es­ta van­has­ta ker­rostalosta palveli­jan huone tai maku­ualkovi löy­tyy poh­japi­ir­rokses­ta, kun ver­taa poh­japi­ir­rosta ja joskus alku­peräisiä osakekir­jo­ja. Osa van­him­mista, edelisen vuo­sisadan puolelta, ei ole sel­l­aisia, että asun­toa voisi nyky­s­tan­dard­ein sanoa edes huoneek­si. Uusim­mat juuri ennen sotia raken­netut ovat jo sit­ten ennem­min omia huoneistoja.

    Tarve on selkeä, odotan vain, kos­ka sivua­sun­not palaa­vat suo­ma­laiseen ker­rostalo­rak­en­tamiseen. Ne ovat hyvin monikäyt­töisiä: mum­molle, abille, aupair­ille, vuokralle, jne.

    Vastaa

34. Kat­sot­tuani nyt tuon Lep­pä­suon kaa­van, voin kyl­lä sanoa että pis­te­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in on aina virhe.

    Pohjoisem­pi Lep­pä­suo on melko onnis­tunut esimerk­ki kan­taka­pun­gin laa­jen­tamis­es­ta alueelle, joka oli aiem­min sen liepeil­lä ole­vaa epämääräistä maa­ta (mitä nyt yliop­pi­lasta­lo on käsit­tämät­tömän mata­la ja ratikan olisi voin­ut vetää alueen läpi eikä keskel­lä kaupunkimotaria).

    Eivät van­haan kaavaan perus­tu­vat havain­neku­vatkaan eri­tyisen vetovoimaisil­ta näytä, mut­ta siinä taloille muo­dos­tui edes jonkin­lainen piha.

    Kan­gasalanti­estä voin (lähistön asukkaana) sanoa että hyvä että raken­netaan, eikä ole valit­tamista suun­nitel­mas­sa. Joku saisi vielä miet­tiä Karstu­lantien ja Mäkelän­rin­teen välisen alueen kokon­aan uusiksi.

    Vastaa

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta palaut­ti Lep­pä­suon kaa­van äänin 8–0. Itse en ollut kokouksessa.

       Vastaa

35. “Munkas­ta tiedän yhden juuri ennen sotia (-38) valmis­tuneen tapauk­sen, jos­sa ns. palveli­jan­huomeel­la, ei ollut ollenkaan omaa sisäänkäyn­tiä. Se oli sijoitet­tu rauhal­liseen nurkaan asun­nos­sa ja pääsy oli vain keittiöstä.”

    Näin taisi olla myös talouden­hoita­jan huone isoäi­ti­ni ja hänen yhteisessä asun­nos­sa Meche­linkadun päässä, nykyisen viras­to­talon vieressä.

    Vastaa

36. Otso Kivekäs
    “pis­te­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in on aina virhe”

    Nykyään melunor­mit koske­vat myös taloy­htiön piha-aluet­ta, eli pääsään­töis­es­ti umpiko­rt­telit kantakaupunkiin.

    Sivua­sun­noista :
    Pien­ten yksiöi­den rak­en­t­a­mi­nen on kokon­aan lopetet­tu, ennen oli mah­dol­lista ostaa viere­inen sel­l­ainen liitet­täväk­si oman asun­non yhteyteen.

    “Pikkuyk­siöstä” tulisi liian kallis ja iso, kun siinäkin täy­tyy nou­dat­taa nyky­isiä tilanorme­ja, kph, keit­tiö, eteinen vie aivan kohtu­ut­toman pinta-alan.

    Eikö esteet­tömyys ym vaa­timuk­sista voitaisi jostaa, esim. 23 m²:n yksiössä yksi ihmi­nen elelee ihan mukavasti.

    Vastaa

37. JiiPee: “…“Pikkuyk­siöstä” tulisi liian kallis ja iso, kun siinäkin täy­tyy nou­dat­taa nyky­isiä tilanorme­ja, kph, keit­tiö, eteinen vie aivan kohtu­ut­toman pinta-alan…”

    Noi­ta täysin käsitämät­tömiä norme­ja voisi ehkä helpoiten kiertää juuri tekemäl­lä sivua­sun­non. Ymmär­rän, että niil­lä on tarkoitet­tu hyvää, mut­ta ehkä sit­tenkin olisi syytä purkaa kaikkein typerimmät. 🙂

    Helsingis­sä on pulaa juuri pienistä asun­noista, kos­ka uusia ei saa täl­lä het­kel­lä rak­en­taa. Omis­ta­jien kannal­ta sääte­ly on täl­läkin ker­taa onnis­tunut, kos­ka niukku­us hilaa vuokrat ja hin­nat pil­vi­in. Var­masti yhtä onnis­tunut sääte­ly kuin HITAS, joka mah­dol­lis­taa taulukoiden mukaan todel­la huimat vuokratuo­tot. Sehän oli tarkoituskin? 😀 😀 😀

    Vastaa