Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009

Hel­sin­ki Town­house suunnittelukilpailu

Teh­dään uut­ta tyyp­pi­ta­loa. Kil­pai­lu on kan­sain­vä­li­nen, tosin kil­pai­luoh­jel­ma on vain suo­men­kie­li­nen. Oli­si­ko ris­ki vää­ris­tä voit­ta­jis­ta lii­an suu­ri, jos se kään­net­täi­siin myös englanniksi.

Lep­pä­suon kaa­va pöy­däl­tä

En ollut vii­me kokouk­ses­sa enkä ole seu­raa­vas­sa­kaan, joten sijai­se­ni Kai Ovas­kai­nen vetää lin­jaa täs­sä asias­sa puo­les­ta­ni. Lau­ta­kun­nas­sa on esiin­ty­nyt kaa­vaan tyy­ty­mät­tö­myyt­tä. Sitä­hän on esi­tet­ty myös täl­lä sivus­tol­la. Sel­lai­nen kor­jaus, että täs­sä teh­dään taval­li­sia asun­to­ja ton­til­le, joka oli aiem­min varat­tu asun­to­la-asu­mi­seen. Todet­ta­koon, että koko ton­tin raken­ta­mis­ta on aika­naan vastustettu.

Täy­den­nys­ra­ken­nus­kaa­va Kangasalantiellä 

Van­ha yksi­ker­rok­si­nen lii­ke­ra­ken­nus ja pysä­köin­ti­kent­tä väis­ty­vät 5–6 ker­rok­si­sen asuin­ra­ken­nuk­sen ja park­ki­hal­lin tiel­tä. Ei suu­rem­paa mar­mat­ta­mis­ta. pait­si jon­kun mie­les­tä jul­ki­si­vu on töke­rö, tym­peä välin­pi­tä­mä­tön ja yksin­ker­tai­ses­ti ruma, mut­ta hänel­le vas­tat­tiin, että vika on havain­ne­ku­vas­sa. Lisää raken­nusoi­keut­ta liki 5000 ker­ros­ne­liö­tä eli yli sata asukasta.

Itä­kes­kuk­sen laa­jen­nus ja City-Mar­ke­tin kort­te­lin asemakaavaluonnos 

Uut­ta ker­ro­sa­laa puk­kaa 9,1 heh­taa­ria, jos­ta uut­ta lii­ke­ti­laa vajaat kuusi heh­taa­ria. Lisää tulee leveäm­pi yhteys Itä­väy­län yli, hotel­li, elo­ku­va­kes­kus ja nel­jä uut­ta 14-ker­rok­sis­ta asuin­tor­nia (asuk­kail­la lyhyt mat­ka kaup­paan), asuk­kaik­si nuo­ria ja opis­ke­li­joi­ta toi­seen osaan ja toi­seen kai ihan taval­li­sia ihmi­siä. Uut­ta asuin­pin­ta-alaa vajaat 1,7 heh­taa­ria. Itä­väy­lä pan­naan täl­lä koh­dal­la tun­ne­liin. Suun­ni­tel­mis­sa on kat­taa Itä­väy­lä koko mat­kal­ta jos­kus myöhemmin.

Har­mi, etten pää­se näke­mään esittelyä. 

Vuo­saa­ren kes­kus­tan asemakaavaluonnos

Ker­ro­sa­laa tulee noin vii­si heh­taa­ria. Var­sin moni­mut­kai­nen suun­ni­tel­ma, jota on tur­ha selos­taa ilman kuvaa. Vuo­saa­ri saa moder­nin ja siis hyvin kau­pal­li­sen ja tyl­sän kes­kus­tan, mut­ta tilan­ne koh­den­tuu kyl­lä nykyi­ses­tä. Taas har­mit­te­len, etten pää­se kat­so­maan esit­te­lyä, kos­ka ei tämä oikein esi­tys­lis­tas­ta aukea.

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2009”

  1. Englan­nis­ta en niin tie­dä, mut­ta kil­pai­luoh­jel­ma kan­nat­taa kään­nät­tää hol­lan­nik­si ja tans­kak­si. 🙂 Suo­raan sanoen en oikein usko koti­mai­sil­ta yrit­tä­jil­tä tule­van mitään käyt­tö­kel­pois­ta. Niin pal­jon teh­dään ihan alkeel­li­sia vir­hei­tä. Vii­me­ai­ko­jen paras­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta on Van­taan Kar­ta­non­kos­ki, jos­sa käsit­tääk­se­ni suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit eivät loistaneet.

  2. Kil­pai­lu on kan­sain­vä­li­nen, tosin kil­pai­luoh­jel­ma on vain suomenkielinen.”

    EU:n myö­tä rajoit­tei­ta kil­pai­lul­le yleen­sä piti pur­kaa ja myös kan­sal­li­set suun­nit­te­lu­kil­pai­lut piti ava­ta muil­le EU- ja EU:n yhteistyösopimusmaille. 

    Mitä seu­ra­si­kaan? Useim­mis­sa mais­sa kil­pai­lu­kut­sut ja mate­ri­aa­lit jul­kais­taan vain omal­la kie­lel­lä. Välil­lä ehdo­tuk­sen voi jät­tää kan­sal­li­sen kie­len lisäk­si englan­nik­si, mut­ta jos­kus taas vain kan­sal­li­sel­la kie­lel­lä. Esim. sata­si­vui­nen puo­lan­kie­li­nen läh­de­ai­neis­to ja vaa­ti­mus teh­dä ehdo­tus selos­tuk­si­neen puo­lan kie­lel­lä rajoit­taa kil­pai­lua var­sin tehokkaasti.

    Jois­sain EU-mais­sa yleis­ten kil­pai­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen vähe­ni EU:n myö­tä huo­mat­ta­vas­ti ja siir­ryt­tiin jär­jes­tä­mään kut­su­kil­pai­lui­ta, joi­hin ihan lail­li­ses­ti saa kut­sua vain oman maa­lai­sia. Suo­mes­sa aiem­min kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le avoi­met kil­pai­lut muu­tet­tiin avoi­mik­si vain niil­le, joil­la on oikeus maas­saan har­joit­taa ark­ki­teh­din ammat­tia: näin saa­tiin blo­kat­tua run­sas­lu­kui­set ulko­maa­lai­set ark­ki­teh­tio­pis­ke­li­jat ja vas­ta­val­mis­tu­neet ark­ki­teh­dit, joi­den mais­saan pitää suo­rit­taa moni­vuo­ti­nen har­joit­te­lu ennen ammat­ti­li­sens­sin saamista.

    Eräät maat har­joit­ta­vat tämän lisäk­si kotiin­päin­ve­toa niin, että vaik­ka suun­nit­te­lu­kil­pai­lun kai­kis­ta sen vas­tai­sis­ta yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta voit­tai­si ulko­maa­lai­nen suun­nit­te­li­ja, toteu­tus kui­ten­kin anne­taan omanmaalaiselle.

    EU-maat eivät ole oikein sisäis­tä­neet unio­nin tarkoitusta.

  3. Vää­rä voit­ta­ja? Ymmär­tääk­se­ni Vih­reät ovat Hel­sin­gis­sä vaa­ti­neet laa­duk­kaam­paa ark­ki­teh­tuu­ria ja raken­ta­mis­ta. Mik­si sit­ten rajoi­te­taan mah­dol­li­suuk­sia rajaa­mal­la ulko­mai­set ark­ki­teh­ti­toi­mis­tot pois kut­su­mal­la avoi­meen kil­pai­luun vain suo­mek­si? Tus­kin kukaan alal­la ole­va suo­ma­lai­nen halu­aa vin­ka­ta ulko­maa­lai­sil­le ja lisä­tä kil­pai­lua. Kau­pun­ki on jo kan­sain­vä­li­nen, mut­ta näh­tä­väs­ti sen kehi­tys­tä ohjaa sisä­siit­toi­nen koneisto.
    Nyt Kala­sa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan kes­kuk­set ovat kil­pai­lu­tet­ta­vi­na, uskal­tai­sin väit­tää ettei kukaan kau­pun­ki­lai­nen oli­si pahoil­laan, jos sai­si­vat ver­tail­ta­vak­seen myös ulko­mai­sia rat­kai­su­ja. Toki muut tekee pää­tök­set ja kau­pun­ki­lai­nen kat­se­lee tulos­ta hau­taan saak­ka. Huo­no itse­tun­to vai suo­si­taan­ko vir­ka­mies­ta­sol­la opiskelukavereita?
    Pro­tek­tio­nis­mi ei mie­les­tä­ni kuu­lu asi­aan, jos puhu­taan Hel­sin­gin ima­gon nos­ta­mi­ses­ta. Ita­lia­lai­nen Zucc­hi vei hoviark­ki­teh­ti Sii­tos­ta Pasi­las­sa 100–0, Kata­ja­no­kan kohu­ho­tel­lin ton­til­le ensin suun­ni­tel­tu Armi-talo (“Luk­ko”) ei sekään ollut miten­kään sulau­tu­va empi­re-kes­kus­taan, mut­ta nyt sveit­si­läis­ten suun­ni­tel­maa pide­tään kau­pun­gin rais­kaa­mi­se­na. Itse hyväk­syi­sin ris­ti­ho­tel­lin, jos Kir­ja­va Sata­ma-suun­ni­tel­mis­sa ehdo­te­tut muu­tok­set koko Ete­lä­sa­ta­maan ovat tulos­sa. En miten­kään pys­ty ymmär­tä­mään miten empi­re-puo­li Kaup­pa­to­ris­ta menee pilal­le uuden hotel­lin takia, van­ha lop­puu tasan Gutzei­tin mar­mo­riin ja Uspens­ki jää sen taak­se pois näky­vis­tä. Koko ran­ta täyn­nä sur­kei­ta sata­ma­ra­ken­nuk­sia ja nyt uusi hotel­li pilai­si kai­ken? Toki avoin kil­pai­lu voi­si tuo­da jotain kai­kel­le sopi­vaa, mut­ta tai­taa nor­ja­lai­nen rahoit­ta­ja häi­pyä. Ulko­mail­ta han­ki­tul­la rahal­la ne empi­re-pytin­git­kin raken­net­tiin, ulko­mail­ta haet­tiin myös tyy­li. Nyt­kö ei kel­paa muu kuin van­ha kun­non suo­ma­lai­nen ja maa­il­mal­la suu­res­ti arvos­tet­tu ele­ment­ti-tyy­li? Ark­ki­teh­ti valit­see beto­ni­laa­tan värin ja pojat ruu­vaa laa­ti­kon kokoon. Raken­nus­yh­tiöt ovat vain tyy­ty­väi­siä, ettei tar­vit­se panos­taa rahal­li­ses­ti ja pakol­li­nen kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den jäl­keen on sisäänrakennettuna.
    Kun kau­pun­ki tii­vis­tyy, niin samal­la mah­dol­li­suu­det raken­taa uut­ta arvo­kas­ta ark­ki­teh­tuu­ria jär­ke­vän mat­kan pää­hän kan­ta­kau­pun­gis­ta vähe­nee vuo­si vuo­del­ta, eikö asi­aa voi nos­taa enem­män jul­ki­suu­teen, jot­ta vaa­ti­mus­ta­so ark­ki­teh­tuu­ria koh­taan nousi­si. Vai onko ymmär­ryk­se­ni teh­nyt minul­le taas kepposen?

  4. Pal­jon mai­nos­tet­tu Hel­sin­ki-pien­ta­lo on var­si­nai­nen lim­bo, onnek­si sitä ei juu­ri kukaan raken­na itsel­leen, pait­si ehkä pari ark­ki­teh­tia, suomalaista.
    Toi­vot­ta­vas­ti nyt vih­doin tulee jotain “normaali”-ihmistä miel­lyt­tä­vää, kään­nös aina­kin englan­nik­si oli­si tar­peen, Hol­lan­nis­ta tuli­si jotain lii­an kons­ti­kas­ta tyyppitaloksi.

    Lep­pä­suon ehdo­tuk­sen sai­si kuo­pa­ta nyt lopul­li­ses­ti. Kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­nan seli­tyk­set ei vakuu­ta ollen­kaan, hölynpölyä.
    Lähia­lue muut­tuu jo nyt mel­koi­ses­ti, asuk­kaat lisään­tyy, oli­si­ko aihet­ta miet­tiä ko ton­til­le jotain muu­ta käyt­tö­tar­koi­tus­ta, lähia­lu­een pal­ve­lu­ja, mata­laa raken­nus­ta, vaik­ka lähi­kaup­pa ym.
    Alue­han on kau­pun­gin omistuksessa.

  5. Pys­tyy­kö taval­li­nen vuo­saa­re­lai­nen tutus­tu­maan tuo­hon Vuo­saa­ren kes­kus­tan ase­ma­kaa­va­luon­nok­seen jossain? 

    Nimim. 25 vuot­ta vuo­saa­re­lai­se­na ja lisää ker­tyy jatkuvasti 🙂

  6. Town­house on miel­let­ty kal­liik­si ja varak­kaam­mil­le kau­pun­ki­lai­sil­le suun­na­tuk­si asu­mis­kon­sep­tik­si. Voi­si­ko town­house-tyyp­pi­ses­sä asu­mi­ses­sa olla myös vuo­kra-asun­to­ja esim. suu­ril­le maa­han­muut­ta­ja­per­heil­le tai vaik­ka työ­ti­laa tar­vit­se­vil­le tai­tei­li­joil­le? Oli­si kiin­nos­ta­vaa jos täl­lai­nen ele­ment­ti oli­si myös osa­na kilpailua.

  7. Suo­ra link­ki KSV:n esi­tys­lis­taan on pit­kä kuin kaa­voi­tus­pro­ses­si (huhuu webad­min, friend­ly URL?), lyhen­nyt­ty­nä http://tinyurl.com/2611ksv tai esi­kat­se­lun kans­sa http://preview.tinyurl.com/2611ksv
    Jos Osmo ker­kiäi­si heit­tää lin­kin näi­hin raport­tiin­sa, niin oli­si monel­le var­maan hel­pom­pi lukea.

    Asias­ta, Itä­väy­län kat­ta­mi­nen on hie­no hom­ma. En ker­ta­kaik­ki­aan kek­si tuos­ta kaa­vas­ta mitään vikaa, jos joku muu yrittäisi 🙂

  8. Vuo­saa­ri-fani­na sanoi­sin, että suun­ni­tel­ma näyt­tää hyväl­tä. Lii­ke- ja toi­mis­to­ti­lat ovat kes­kel­lä asu­tus­ta, ja tosi lähel­lä asun­to­ja, kou­lu­ja, urhei­lu­ta­loa, vuotaloa. 

    Ainoa tyl­sä koh­ta on Mosaiik­ki­to­ri ja sil­le pyl­lis­tä­vä Vuo­ta­lo, perin­tö­nä edel­li­ses­tä suun­nit­te­lu­vai­hees­ta, joten kyl­lä nyt näyt­tää pal­jon vähem­män tyl­säl­tä tämä kaava.

  9. Vesa: “Town­house on miel­let­ty kal­liik­si ja varak­kaam­mil­le kau­pun­ki­lai­sil­le suun­na­tuk­si asumiskonseptiksi…”

    Jos läh­de­tään ihan mää­ri­tel­män kaut­ta, niin kyse­hän on aris­to­kraat­tien kau­pun­ki­ta­los­ta. Se oli yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi, kuin kartano(t).

    Toden­nä­köi­ses­ti nyt ei kui­ten­kaan hae­ta tyyp­pi­ta­loa aatel­lis­ka­len­te­riin kuu­lu­vil­le. 🙂 Parem­pi läh­tö­koh­ta tar­kas­te­lul­le oli­si ehkä brit­ti­läi­nen sodan­jäl­kei­nen uudis­ra­ken­ta­mi­nen. Se on huo­mat­ta­vas­ti fik­sum­paa, kuin mei­dän ker­ros­ta­lo­vir­heem­me kes­kel­lä ei mitään. 🙁

    Raken­ta­mi­nen bri­tan­nias­sa tapah­tui tii­viis­ti joko rivi- tai pari­ta­loi­hin. Paras­ta suo­ma­lais­ta perin­net­tä, jot­ka asu­mis­laa­dul­li­ses­ti vas­taa­vat brit­tien raken­ta­mis­ta, oli­vat ns. ase­ve­li­ta­lot. Suo­mes­sa on kui­ten­kin aina ollut tont­ti­maa hal­paa, joten ase­ve­li­ta­lo­ja ei ollut tar­peen mah­dut­taa pos­ti­mer­kin kokoi­sil­le tonteille.

    Idea var­si­nai­ses­ta tyyp­pi­ta­los­ta tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä ei vält­tä­mät­tä toi­mi hel­pos­ti. Brit­ti­läi­set kadut ovat muo­tou­tu­neet moni­vi­vah­tei­sik­si, vaik­ka talot alku­jaan ovat olleet­kin ehkä saman tyyp­pi­siä. Aina­kin alue, jol­le on tar­koi­tus raken­taa uusia town­house­ja tulee mää­rä­tä jul­ki­si­vu­lau­ta­kun­nal­ta kielletyksi. 😉

  10. Lep­pä­suon koh­dal­la pal­ve­lut oli­si­vat kyl­lä ihan pop. Kan­nat­tai­si­ko­han var­mis­taa, että pai­kal­le raken­net­ta­viin taloi­hin tulee lii­ke­ti­lo­ja kivijalkoihin? 

    Yksi tut­tu ark­ki­teh­ti muu­ten väit­ti, että syy sii­hen, ettei moi­sia nyky­ään näh­dä oli­si se, että kaa­voi­tus­mää­räys­ten mukai­set asiat (auto­pai­kat, varas­to­ko­me­rot, yms) vie­vät tilaa aika tark­kaan kak­si ker­ros­ta, mikä lop­pu­pe­leis­sä tar­koit­taa kel­la­ria ja poh­ja­ker­ros­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na lii­ke­ti­loil­le (kuten pik­ku­kau­poil­le) ei jää tilaa. Osmo, tie­dät­kö pitää­kö moi­nen paikkansa? 

    Yksi syy lisää vas­tus­taa kan­ta­kau­pun­gis­sa auto­paik­ka­nor­me­ja. Ne tuhoa­vat kau­pun­gin pienliikekulttuurin.

  11. Kehu­taan vie­lä nyt lopuk­si tääl­tä­kin itä­väy­län kat­ta­mis­ta ja lisä­ra­ken­ta­mis­ta. Erin­omai­nen asia Itä­kes­kuk­sel­le ja Helsingille.

  12. Säre­lä, rat­kai­su noi­hin kome­roi­hin on syvem­mät talot. Kes­kel­lä on sit­ten ikku­na­ton­ta tilaa jota voi käy­tää vaik­ka kome­ro­na, kek­sin moi­sel­le pal­jon muu­ta­kin käyt­töä. Tämä on myös ener­gia­te­hok­kaam­paa kos­ka neliöi­den ja sei­nä­pin­ta-alan suh­de on suurempi.

    Nyky­ään ne kel­la­rit on läm­mi­tet­ty­jä, pin­noi­tet­tu­ja, tms. eli ne eivät oikeas­ti eroa ihan asun­non tai toi­mi­ti­lan sisäl­lä ole­vas­ta tilas­ta oikein miten­kään, edes raken­nus­kus­tan­nuk­silt­tan. Mitä jär­keä sii­nä on että ihmi­sen asun­to on kuu­den­nes­sa ker­rok­ses­sa ja kome­ro ensimmäisessä?

  13. tpyy­luo­ma, syvem­pi­run­koi­sis­sa talois­sa on omat one­gel­man­sa, ennen muu­ta se, että nii­den käm­pät avau­tu­vat vain yhteen (kul­mis­sa kah­teen) suun­taan. Toki lisään­ty­nei­den tehok­kuus­vaa­ti­mus­ten takia näi­tä teh­dään jo nyt aika pal­jon, raken­nut­ta­jat halua­vat että myy­tä­vät neliöt mak­si­moi­daan eli tun­ge­taan mah­dol­li­sim­man mon­ta asun­toa per ker­ros­ta­san­ne. Par­ja­tuis­sa 60–70-luvun beto­ni­lä­hiöis­sä usein riit­ti kol­me per tasanne.

  14. Lep­pä­suon koh­dal­la pal­ve­lut oli­si­vat kyl­lä ihan pop. Kan­nat­tai­si­ko­han var­mis­taa, että pai­kal­le raken­net­ta­viin taloi­hin tulee lii­ke­ti­lo­ja kivijalkoihin?”

    Toi­mi­via liik­kei­tä ei saa­da kivi­jal­koi­hin toi­min­nal­li­sil­la kaa­va­mää­räyk­sil­lä. Nii­tä voi­daan saa­da kaa­voit­ta­mal­la tar­peek­si pal­jon ja tehok­kaas­ti. Jopa kan­ta­kau­pun­gis­sa lii­ke- ja toi­mis­to­ti­lo­ja muu­te­taan asun­noik­si, kos­ka asu­mis­käy­tös­tä mak­se­taan enem­män. Kan­nat­ta­va lii­ke­toi­min­ta vaa­tii koko ajan laa­jem­paa asia­kas­kun­taa, joten ellei alue­te­hok­kuus kas­va, kivi­jal­ka­liik­kei­den mää­rä vain vähenee.

  15. Lah­ti, jos ne asun­not on tar­peek­si iso­ja niin ne voi­vat olla läpi­ta­lon. Sano­taan vaik­ka 5x15=75 kak­sio, kes­kel­lä kome­roi­ta, ehkä keit­tiö, makuu­al­ko­vi, koti­teat­te­ri­huo­ne, kyl­py­huo­ne… Ja arve­len, ilman kun­nol­li­sia perus­tei­ta tosin mut­ta kui­ten­kin, että tuo mak­saa käy­tän­nös­sä suu­rin­piir­tein saman ver­ran kuin 60 neliön kak­sio kapeam­mas­sa talos­sa. Näin mm. sik­si että tont­ti­maan käyt­tö on tehok­kam­paa, eril­lis­tä varas­to­ker­ros­ta ei tar­vi­ta, asuin­ne­liön raken­nus­kus­tan­nus pie­ne­nee asun­non kas­vaes­sa kos­ka osa kuluis­ta on asun­to­koh­tai­sia (ovi nyt esimerkiksi)…

    Jos halu­taan teh­dä yksiöi­tä niin asia on sit­ten eri, mut­ta kovin vai­kea nii­tä on teh­dä läpitalon.

  16. tpyy­luo­ma, esi­merk­ki­si voi­si toi­mia kyl­lä, mut­ta vaa­ti­si nime­no­maan muu­tos­ta nykyi­seen tren­diin syöt­tää mah­dol­li­sim­man mon­ta asun­toa per por­ras­ta­san­ne. Tuol­la mal­lil­la mah­tuu peri­aat­tees­sa kak­si läpi­ta­lon asun­toa per por­ras, plus x kap­pa­let­ta vain yhteen suun­taan avau­tu­via asun­to­ja (esim. yksiöi­tä). Mitä useam­pi kämp­pä per tasan­ne, sitä enem­män por­ras­käy­tä­vän on venyt­tä­vä run­gon kes­kel­lä, ja sitä enem­män tois­puo­lei­sia asun­to­ja. Por­ras­huo­nei­den lisää­mi­nen taas kas­vat­taa raken­nus­ku­lu­ja ja asun­to­jen hin­taa, kun (myy­tä­vät) hyö­ty­ne­liöt suh­tees­sa koko­nai­sa­laan vähenevät.

  17. Moni­ker­rok­si­set town­house ‑asun­not ovat kyl­lä ehdot­to­mas­ti asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta paras rat­kai­su, jos pitää raken­taa pien­ta­lo­ja tii­viis­ti. Tehok­kuus­lu­vut­kin saa­daan todel­la kor­keal­le sii­tä huo­li­mat­ta, että jokai­seen asun­toon kuu­luu sekä etu- että taka­pi­ha (“gar­den”). Suo­men olois­sa täl­lai­set talot oli­si toki jär­keä raken­taa kun­nol­la läm­pö­eris­te­tyik­si ja yhdis­tää kau­ko­läm­pö­verk­koon; Lon­toos­sa­han nämä ovat hara­kan­pe­siä, joi­ta läm­mi­te­tään kaasulla.

    Hal­po­ja­han tuol­lai­sis­ta asun­nois­ta ei tule, mut­ta hal­vem­pia asuk­kaan kan­nal­ta kui­ten­kin kuin oma­ko­ti­ta­lois­ta samas­sa pai­kas­sa, kos­ka maa­pin­ta-alaa tar­vi­taan pal­jon vähemmän.

  18. Soi­nin­vaa­ra, jos saan pyy­tää, niin kir­joi­ta seu­raa­vak­si jut­tu blo­gii­si, miten suh­tau­dut avio­eh­dol­la han­kit­tuun omaisuuteen. 

    Blo­gia­si seu­ra­neet tie­tä­vät, että suh­tau­dut nih­keäs­ti perin­töi­hin ja mie­les­tä­si lah­jak­kai­den ei tuli­si auto­maat­ti­ses­ti saa­da suu­rem­pia tulo­ja kuin vähälahjaisten.

    Minua on kui­ten­kin kum­mas­tut­ta­nut, miten et ole iki­nä otta­nut kan­taa avio­eh­doil­la han­kit­tuun tuloon. Näis­sä­hän mones­ti hyvän lah­jak­kuu­den ulko­näön suh­teen saa­neet pää­se­vät vuo­le­maan kul­taa men­nes­sään nai­mi­siin tyh­män rik­kaan kans­sa, joka ei tee avioehtoa.

  19. Lah­ti, joo. Tuol­la mal­lil­la, var­sin­kin kun ei ole kel­la­ri­ko­me­roi­ta, voi­si teh­dä kort­te­li­ri­viä vaik­ka joten­kin niin että yhdes­sä kul­mas­sa taka­pi­han puo­lel­la on sei­näl­lä mai­se­ma­his­si jos­sa on kak­si ovea jois­ta toi­nen auke­aa suo­raan par­vek­keel­le vähän niin kuin luh­ti­ta­los­sa. Toi­ses­sa kul­mas­sa kadun puo­lel­la on taas upo­te­tut por­taat jot­ka on toi­sen puo­len asun­non kans­sa yhteiset.

  20. Teh­dään uut­ta tyyp­pi­ta­loa. Kil­pai­lu on kan­sain­vä­li­nen, tosin kil­pai­luoh­jel­ma on vain suo­men­kie­li­nen. Oli­si­ko ris­ki vää­ris­tä voit­ta­jis­ta lii­an suu­ri, jos se kään­net­täi­siin myös englanniksi.”

    Jos oltai­siin oikein ajas­sa kiin­ni, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si talo­pa­ket­ti, joka teh­täi­siin Kii­nas­sa ja vain pys­ty­tet­täi­siin täällä.

    Mil­loin­ko­han muu­ten Kii­nas­sa ale­taan val­mis­ta­maan talo­pa­ket­te­ja ja tuo­daan tän­ne laivalla?

  21. Tämä kään­nös­kyys­mys tus­kin on oleel­li­nen. Oleel­li­sel­ta osin kil­pai­luoh­jel­man voi itse­kin kään­nät­tää — ja jos todel­la kiin­nos­taa niin sit­ten vie­lä erikosikääntäjällä. 

    Täsäs on seu­raa­va ongel­ma: Jos kään­näm­me englan­nik­si, pitäi­si­kä tas­a­puo­li­suu­den vuok­si kään­nät­tää myös muill­le eu-kie­lil­le? Toi­nen ongel­ma: v i r a l l i n e n kään­nös on yllät­tää­vän kal­lis­ta puu­haa. Sen täy­tyy olla oikeu­del­li­set­si yhtä päte­vä kuin suo­men­kie­li­sen teks­tin. — Ymmär­sin­kö oikein: kil­pai­luoh­jel­ma on jul­kais­tu suo­mek­si mut­ta ei ruot­sik­si. Mikä tie­ten­kään ei ole tar­peel­lis­ta, sil­lä p ä t e v ä äidin­kie­lel­tään ruot­si­kie­li­nen ark­ki­teh­ti hal­lit­see täy­sin suo­men kielen(ja vice versa).

  22. Town­house ‑idea on ihan mie­len­kiin­toi­nen. Jon­kin­lai­nen esi­ku­va löy­tyy Eliel Saa­ri­sen piir­tä­mäs­tä van­has­ta Munk­ki­ni­mes­tä Hol­lan­tiklai­en­tiel­tä. Kan­nat­taa teh­dä sin­ne käve­ly. Ja jopa kol­kut­taa ovea.

    Sen sijaan tai­ta aolal jo yksi­mie­li­syys sii­tä, että tur­han tila­via näis­tä ei tule teh­dä. 200 m² on jo ehkä hyvin­kin riit­tä­vä. (Teol­li­suus­neu­vos Aura­mo vau­ras­tut­tu­aan raken­si Wes­ten­diin 60-luvun alus­sa kau­niin talon: asuin­pin­ta-ala juu­ri n 200 m² ja onnit­te­li itse­ään sii­tä, että näin tila­vaan asun­toon hänel­lä oli varaa.)

    Kyl­län äis­tä talois­ta tulee ver­ra­ten varak­kai­den huvia: Laut­ta­saa­res­sa (jon­ne sel­lai­sia on suun­ni­tel­tu) oma­ko­ti­ton­tin hin­ta on 400.000 egua. Toi­saal­ta on parem­pi, että vara­kas ihmi­nen panee yli­mää­räi­set fyr­kan­sa fis­kuun asu­mi­seen kuin öky­ve­nei­siin tai mat­kai­luun. — Kysy­mys on myös preferensseistä

    Voi olla, että muil­la alueil­la löy­tyy sit­ten mah­dol­li­suus myös tar­jo­ta tämän­tyyp­pi­nen vuo­kra-asun­to suurperheille.

    Tie­tenk­kän ei tar­vit­se mat­kia Jugend-ark­ki­teh­tuu­ria. Mut­ta ei myös­kään modert­nin ark­ki­teh­tuu­rin vir­hei­tä pidä tois­taa. — Olen näh­nyt lii­kaa ark­ki­teh­too­ni­sia muo­te­ja ollak­se­ni vakuut­tu­nut nii­den taka­na ole­van ajat­te­lun syväl­li­syy­des­tä. (Tai siis: kou­lu­kun­nan perus­ta­jil­la voi olla hyvin­kin nero­kas ajat­te­lu poh­ja­naan, mut­ta sit­ten tule­vat epi­go­nit, jot­ka näke­vät vain muo­don mut­ta eivät todel­lis­ta sisältöä…)

    Hol­lan­ni­sa muu­ten sää­det­tiin laki, joka vel­voit­ti ark­ki­teh­din asu­maan suun­nit­te­le­mas­san talos­sa, mut­ta Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin kumo­si sen epäinhimillisenä.

  23. Tpyy­luo­ma: kel­la­ri­ko­me­ro­vaa­ti­muk­ses­ta voi­si kyl­lä luo­pua kaa­voi­tus­mää­räyk­sis­sä samoin kuin auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sis­ta. Raken­net­ta­koon sel­lai­sia sii­nä mää­rin kuin kat­so­taan tar­peel­li­sik­si tai hyö­dyl­li­sik­si. Eikä tosi­aan sii­nä­kään eri­tyi­ses­ti lie­ne eroa, onko kome­ro samas­sa ker­rok­ses­sa vai kel­la­ris­sa tai pohjakerroksessa. 

    Vil­le, tuos­sa asias­sa olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä. Omas­ta mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kes­kus­ta-alue kai­pai­si asun­to­ja ja toi­mis­to­ja lisää 100000–200000 asuk­kaal­le. Nykyi­sel­lään Hel­sin­gin nie­mel­lä­hän (mita­ten Töö­lö-Kruu­nu­haan ete­lä­puol­ta) asuu hädin tus­kin enem­män ihmi­siä kuin Myyr­mäen ympä­ris­tön kol­mel­la asemalla.

  24. Mikä tar­ve on rajoit­taa ihmis­ten asu­mis­mu­ka­vuut­ta? Asuin­pin­ta-alan rajoit­ta­mi­nen­han tar­koit­taa juu­ri sitä. Jos Hel­sin­ki halu­aa hyviä veron­mak­sa­jia tai lap­si­per­hei­tä, tulee mah­dol­lis­taa myös riit­tä­vän suu­ret asun­not. Ollaan jäl­leen alu­eel­la, jos­sa viran­omais­mä­räyk­set eivät paran­na laa­tua. Minul­le vajaa sata neliö­tä riit­tää asu­mi­seen, mut­ta täy­tyy myön­tää, että kai­paan lisää sitä muu­ta tilaa.

    Jos­kus ihme­tyt­tää, mik­si kel­la­rit ja vin­tit vii­meis­tel­lään nyky­ään? Käsit­tääk­se­ni puli­läm­min ullak­ko ja puo­lia­voin kel­la­ri­ti­la ovat sekä läm­pö­ta­lou­del­li­ses­ti että talon ter­vey­den­kan­nal­ta hyviä asioi­ta. Monet rin­ta­ma­mies­ta­lot ovat men­neet pilal­le vas­ta kor­jaus­ten myö­tä. Sen ver­ran annan perik­si viran­omai­soh­jauk­sel­le, että tasa­kat­to­jen teko Suo­meen pitää kiel­tää. Tie­dän, että ne teo­rias­sa voi­daan teh­dä toi­mi­vik­si, en vain kos­kaan ole näh­nyt sellaista.

    Hol­lan­ti­lai­sen­tien lisäk­si kan­nat­taa teh­dä eks­kur­sio Van­taal­le ja Gra­niin. Van­taal­la tuo mai­nit­tu Kar­ta­non­kos­ki on omi­ne vir­hei­neen­kin paras­ta mitä pit­kään aikaan on teh­ty. Se oli­si jopa hyvä, jos koko alua oli­si toteu­tet­tu ilman ker­ros­ta­lo­ja ja hie­man tii­viim­pä­nä. Gra­nis­sa on yksi yhtiö brit­ti­läis­va­kut­tei­sia 80m² pari­ta­lo­ja Ete­läi­sen Hei­ke­lin­tien pääs­sä. Sii­nä­kin hal­pa tont­ti­maa on teh­nyt raken­ta­mi­ses­ta hyvin väl­jää esi­ku­viin­sa verrattuna.

  25. 200 neliön asuin­pin­ta-ala on jo ruh­ti­naal­li­nen, jol­lei puhu­ta tavan­omais­ta oleel­li­ses­ti suu­rem­mis­ta per­he­ko’ois­ta. 150 neliö­tä­kin on, jär­ke­väs­ti jaet­tu­na, erit­täin tila­va asun­to nel­jän hen­gen perheelle.

    Tie­tys­ti, ei lisä­ti­las­ta kos­kaan hait­taa ole, jos mak­su­ky­kyä löytyy.

  26. Olen samaa miel­tä, että 200 m² pie­nem­pi­kin riit­täi­si, mut­ta voi olla että täy­tyy olla myös iso­ko­koi­sem­pi vaih­toeh­to. — Sit­ten voi tul­la seru­aa­va ongel­ma. idea siis on, että kysees­sä on oma­ko­ti­ta­lo ja 2–3 ker­rok­ses­sa. Ker­rok­ses­ta voi tul­la epä­käy­tän­nöl­li­sen pie­ni ja käy­tä­vät vei­si­vät suh­tees­sa lii­kaa tilaa.

    Mut­ta enpä sano enem­pää, kuin että en asias­ta juu­ri tiedä.

  27. Tämä kään­nös­kyys­mys tus­kin on oleel­li­nen. Oleel­li­sel­ta osin kil­pai­luoh­jel­man voi itse­kin kään­nät­tää – ja jos todel­la kiin­nos­taa niin sit­ten vie­lä erikosikääntäjällä.”

    Kään­nös­ky­sy­mys ei ole oleel­li­nen, jos halu­taan suo­sia suo­ma­lai­sia tai rajoit­taa kil­pai­luun osal­lis­tu­maan vain sel­lai­set suun­nit­te­lu­toi­mis­tot, joil­la on varaa teet­tää kään­nök­set, jot­ka ovat kil­pai­lun jär­jes­tä­jäl­le lii­an kalliit. 

    Vähän keh­nom­pi­kin koneel­li­nen kään­nös vaik­ka kai­kil­le viral­li­sil­le kie­lil­le ei oli­si miten­kään mer­kit­tä­vä kus­tan­nus pie­nem­mäs­sä­kään suun­nit­te­lu­kil­pai­lus­sa. Enem­män on kyse viit­se­liäi­syy­des­tä ja sii­tä, että tosia­sial­li­ses­ti kui­ten­kin halu­taan vetää kotiin päin.

  28. Mark­ku: “…Sit­ten voi tul­la seru­aa­va ongel­ma. idea siis on, että kysees­sä on oma­ko­ti­ta­lo ja 2–3 kerroksessa…”

    En näe tuos­sa ongel­maa. Jos lait­taa pää­lek­käin kol­me 60 neliön keros­ta ja ottaa kes­kim­mäi­ses­tä pois auto­tal­lin ver­ran, niin lop­pu­tu­lok­se­na on 100 neliö­tä asuin­pin­ta-alaa ja 80 neliö­tä muu­ta tilaa. Se on aika monel­le pie­nel­le per­heel­le, jol­la ei ole eri­tyi­siä tar­pei­ta edus­ta­mi­seen, työn­te­koon koto­na tms. oikea koko. Kuten ase­ve­li­ta­lois­sa­kin, toi­min­not kes­kit­ty­vät vähi­tel­len kes­ki­ker­rok­seen, las­ten läh­det­tyä pois kotoa.

    Aja­tus­leik­ki­nä tuo sama run­ko voi­daan jakaa kah­dek­si kuu­den­kym­me­nen neliön eri ker­rok­sis­sa ole­vak­si asun­nok­si ja kel­la­riin kak­si auto­tal­lia ja vähän varas­to­ti­laa. Tuol­lai­sia on lon­toos­sa jaet­tu jopa kol­mek­si pie­nek­si asun­nok­si, mut­ta en ole ihan var­ma sen jär­jes­te­lyn hyvyydestä.

    Oleel­lis­ta on, että teh­dään mitä teh­dään, niin raken­nus­mää­räyk­siä ei saa tul­ki­ta kovin tiuk­ka­pi­poi­ses­ti. Idea­han tuol­lai­sel­la alu­eel­la on, että suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa laa­ja, yhte­näi­nen kau­pun­gin­osa onkin täyn­nä mitä hui­mem­pia yksi­tyis­koh­tia. Se erot­taa län­si-euroop­pa­lai­sen pien­ta­loa­lu­een neu­vos­to­liit­to­lai­ses­ta slum­mis­ta, mis­sä kaik­ki on samal­la muo­til­la tehtyä.

  29. En näe tuos­sa ongel­maa. Jos lait­taa pää­lek­käin kol­me 60 neliön keros­ta ja ottaa kes­kim­mäi­ses­tä pois auto­tal­lin ver­ran, niin lop­pu­tu­lok­se­na on 100 neliö­tä asuin­pin­ta-alaa ja 80 neliötä”

    100 asui­nen­liö­tä + 80 neliö­tä muta tilaa tekee 180 neliö­tä, eli 20 neliö­tä vail­le 200 neliötä. — 

    Näis­tä nume­rois­ta on tur­ha kiis­tel­la: itse ajat­te­lin ensim­mäi­se­nä yhdel­le Laut­tas­sa­re­lai­sel­le ka toi­sel­lei Kulos­aa­re­lai­sel­la ton­til­le mah­dol­li­ses­ti suun­ni­tel­ta­vaa koko­nai­suut­ta — siis täs­sä tapauk­ses­sa vähän varak­kaam­mal­le perheelle.

    Tie­ten­kin pitää suun­ni­tel­la use­mam­pi eri­ko­koi­nen­tyyp­pi eri­lais­ten per­hei­den tar­pei­siin — ja tie­ten­kin myös eri­lai­sil­le tonteille. 

    Pidän muu­ten mie­lek­kää­nä, että isom­piin asun­toi­hin raken­ne­taan eril­li­nen huo­ne omal­la sisään­köäyn­nil­lä ja WC:llä, mini­keit­tiö­mah­dol­li­suu­del­la kui­ten­kin suo­ral­la sisään­käyn­nil­lä itse asun­toon. Sen voi tar­vit­taes­sa antaa las­ten­hoi­ta­jan käyt­töön tai vuo­ra­ta esim opiskelijalle.

  30. Re: Mark­ku af Heur­lin kir­joit­ti 28.11.2009 kel­lo 13:36 “las­ten­hoi­ta­jan käyt­töön tai vuorata”

    Onko se kiel­let­tyä! — Ainoa syy täl­lai­seen kiel­toon voi olla vain iso­jen vuo­kra­ta­lo­tuot­ta­jien onnis­tu­nut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.

  31. …sojen vuo­kra­ta­lo­tuot­ta­jien onnis­tu­nut (vaaliraha)lobbaus kunnallishallinnossa.”

    Jär­ki­pe­räi­nen raken­ta­mi­nen lop­pui Suo­mes­sa sotien jäl­keen ARA­VA-mää­räyk­siin. Sitä ennen sivua­sun­to­jen raken­ta­mi­nen oli enem­män sään­tö kuin poik­keus myös ker­ros­ta­lois­sa. Joku syy­li­nen on seli­tel­lyt, että kysees­sä oli­vat mini­mi­mää­räyk­set. Niis­tä tuli vali­tet­ta­vas­ti raken­ta­mi­sen mak­si­me­ja mones­ta­kin syystä.

    Ensim­mäi­nen paik­ka, jos­sa näki tuol­lai­sia asun­non kyl­jes­sä ole­via yksiöi­tä pit­käs­tä aikaa, oli Espoon asun­to­mes­sut. Olen näh­nyt yhden sotien jäl­keen raken­ne­tun ker­ro­ta­loa­sun­non, jos­sa on tuol­lai­nen sivua­sun­to. Sen oli piir­tä­nyt vara­kas ark­ki­teh­ti yhden pro­jek­tin yhtey­des­sä itsel­leen. Kol­mas ilmei­nen käyt­tö­tar­koi­tus tuol­lai­sel­le sivua­sun­nol­le on mummola.

    Mitä suur­ten vuo­kra-asun­togryn­de­rien vai­ku­tus­val­taan tulee, niin Osmo tai­si itse valais­ta jär­jes­tel­män vinou­tu­nei­suut­ta täl­lä pals­tal­la juu­ri. Jär­jes­tel­mä on raken­net­tu suur­ten tuot­ta­jien ehdoil­la niin, että pie­net toi­mi­jat pyri­tään sul­ke­maan mark­ki­noil­ta. Kulut­ta­jan kan­nal­ta ikä­vä tilan­ne ja yksi suu­ri syy, mik­si Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­sen usea ihmi­nen omis­taa asun­ton­sa. Perin­tö­ve­ron pois­to on nopein tapa tuot­taa mark­ki­noil­le koh­tuu­hin­tai­sia vuokra-asuntoja.

  32. Kal­le Pyöräniemi:
    “Jär­ki­pe­räi­nen raken­ta­mi­nen lop­pui Suo­mes­sa sotien jäl­keen ARA­VA-mää­räyk­siin. Sitä ennen sivua­sun­to­jen raken­ta­mi­nen oli enem­män sään­tö kuin poik­keus myös ker­ros­ta­lois­sa. Joku syy­li­nen on seli­tel­lyt, että kysees­sä oli­vat mini­mi­mää­räyk­set. Niis­tä tuli vali­tet­ta­vas­ti raken­ta­mi­sen mak­si­me­ja mones­ta­kin syystä.”

    Minä en tie­ten­kään voi tie­tää, miten asian­lai­ta koko­nai­suu­des­saan oli. Olen tutus­tu­nut muu­ta­maan töö­lö­läi­seen 20- ja 30-luvuil­la raken­net­tuun kes­ki­luo­kal­le tar­koi­tet­tuun ker­ros­ta­loon — kak­si oli raken­nus­mes­ta­rien piir­tä­miä, yksi ark­ki­teh­ti Gri­pen­ber­gin. Näis­sä asun­not ovat jär­jes­tään yksiöi­tä, kak­sioi­ta tai kol­mioi­ta — ei mihin­kään huo­nee­seen eril­lis­tä sisään­käyn­tiä. Asun­to­ja on jos­kus yhdistetty. 

    Jois­sa­kin van­hois­sa ker­ros­ta­lois­sa vara­kas per­he on voi­nut asua koko ker­ros­ta — ja asun­to­ja on vuo­si­kym­me­nien kulues­sa yhdis­tet­ty ja ero­te­tet­tu toisistaan.

    60- 70 ‑luvul­la ei ollut tava­ton­ta, että oma­ko­ti­ta­loon raken­net­tiin kotia­pua­lai­sen asun­to omal­la sisäänkäynnillään.

    Oma esi­merk­ki­ni on lähel­tä eli nykyi­sen asuin­ta­lo­ni, alun­pe­rin 1972 ara­va­na raken­ne­tun vuo­kra­ta­lon naa­pu­ri­por­taas­ta. Talos­sa on yksiöi­tä, kak­sioi­ta ja kol­mioi­ta ja kak­si nel­jän huo­neen asun­toa, jois­sa yhdel­lä huo­neel­la on oma WC ja sisään­käyn­ti. Sil­loin kotia­pu­lai­sia oli myös mm. työn­joh­ta­ja­per­heis­sä, kos­ka las­ten­hoi­to­paik­ko­ja oli vain niukasti. 

    Kotia­pu­lai­nen oli usein 16- 17 kesäi­nen maal­ta­muu­ta­nut tyt­tö, ja tämä oli hyvä kei­no löy­tää jalan­si­ja kau­pun­gis­sa. Monet kävi­vät samal­la iltakoulua .

    Erik­seen oli­vat talou­den­hoi­ta­jat, jot­ka saat­toi­vat jos­kus pal­vel­la samaa per­het­tä lähes puo­li vuo­si­sa­taa, kuten iso­äi­ti­ni talou­den­hoi­ta­ja Hil­ma. Piint­ty­nyt van­ha­poi­ka­lää­kä­ri saat­toi sit­ten aivan ennen kuo­le­maan­sa mene­nä nai­mi­siin pit­kä­ai­kai­sen talou­den­hoi­ta­jan­sa kanssa.

  33. Mark­ku: “…Olen tutus­tu­nut muu­ta­maan töö­lö­läi­seen 20- ja 30-luvuil­la raken­net­tuun kes­ki­luo­kal­le tar­koi­tet­tuun kerrostaloon…”

    Töö­lö on vie­ras­ta seu­tua. Olen käy­nyt vain yhdes­sä talos­sa. Enti­sen tyt­töys­tä­vä­ni van­hem­pien luo­na. Heil­lä oli kol­mio, jos­ta joku aikai­sem­pi omis­ta­ja oli ero­tut­ta­nut yhden huo­neen yksiök­si, kos­ka sil­lä oli oma sisään­käyn­ti. Sisään­käyn­ti oli samaan rap­pun, ei niin kuin aikai­sem­min, että talos­sa oli etu- ja taka­por­ras­käy­tä­vä. Raken­nus­vuot­ta en muista.

    Mun­kas­ta tie­dän yhden juu­ri ennen sotia (-38) val­mis­tu­neen tapauk­sen, jos­sa ns. pal­ve­li­jan­huo­meel­la, ei ollut ollen­kaan omaa sisään­käyn­tiä. Se oli sijoi­tet­tu rau­hal­li­seen nur­kaan asun­nos­sa ja pää­sy oli vain keittiöstä.

    Aika mones­ta van­has­ta ker­ros­ta­los­ta pal­ve­li­jan huo­ne tai makuu­al­ko­vi löy­tyy poh­ja­piir­rok­ses­ta, kun ver­taa poh­ja­piir­ros­ta ja jos­kus alku­pe­räi­siä osa­ke­kir­jo­ja. Osa van­him­mis­ta, ede­li­sen vuo­si­sa­dan puo­lel­ta, ei ole sel­lai­sia, että asun­toa voi­si nykys­tan­dar­dein sanoa edes huo­neek­si. Uusim­mat juu­ri ennen sotia raken­ne­tut ovat jo sit­ten ennem­min omia huoneistoja.

    Tar­ve on sel­keä, odo­tan vain, kos­ka sivua­sun­not palaa­vat suo­ma­lai­seen ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen. Ne ovat hyvin moni­käyt­töi­siä: mum­mol­le, abil­le, aupai­ril­le, vuo­kral­le, jne.

  34. Kat­sot­tua­ni nyt tuon Lep­pä­suon kaa­van, voin kyl­lä sanoa että pis­te­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin on aina virhe.

    Poh­joi­sem­pi Lep­pä­suo on mel­ko onnis­tu­nut esi­merk­ki kan­ta­ka­pun­gin laa­jen­ta­mi­ses­ta alu­eel­le, joka oli aiem­min sen lie­peil­lä ole­vaa epä­mää­räis­tä maa­ta (mitä nyt yli­op­pi­las­ta­lo on käsit­tä­mät­tö­män mata­la ja rati­kan oli­si voi­nut vetää alu­een läpi eikä kes­kel­lä kaupunkimotaria).

    Eivät van­haan kaa­vaan perus­tu­vat havain­ne­ku­vat­kaan eri­tyi­sen veto­voi­mai­sil­ta näy­tä, mut­ta sii­nä taloil­le muo­dos­tui edes jon­kin­lai­nen piha.

    Kan­ga­sa­lan­ties­tä voin (lähis­tön asuk­kaa­na) sanoa että hyvä että raken­ne­taan, eikä ole valit­ta­mis­ta suun­ni­tel­mas­sa. Joku sai­si vie­lä miet­tiä Kars­tu­lan­tien ja Mäke­län­rin­teen väli­sen alu­een koko­naan uusiksi.

  35. Mun­kas­ta tie­dän yhden juu­ri ennen sotia (-38) val­mis­tu­neen tapauk­sen, jos­sa ns. pal­ve­li­jan­huo­meel­la, ei ollut ollen­kaan omaa sisään­käyn­tiä. Se oli sijoi­tet­tu rau­hal­li­seen nur­kaan asun­nos­sa ja pää­sy oli vain keittiöstä.”

    Näin tai­si olla myös talou­den­hoi­ta­jan huo­ne iso­äi­ti­ni ja hänen yhtei­ses­sä asun­nos­sa Mec­he­lin­ka­dun pääs­sä, nykyi­sen viras­to­ta­lon vieressä.

  36. Otso Kive­käs
    “pis­te­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin on aina virhe”

    Nyky­ään melu­nor­mit kos­ke­vat myös talo­yh­tiön piha-aluet­ta, eli pää­sään­töi­ses­ti umpi­kort­te­lit kantakaupunkiin.

    Sivua­sun­nois­ta :
    Pien­ten yksiöi­den raken­ta­mi­nen on koko­naan lope­tet­tu, ennen oli mah­dol­lis­ta ostaa vie­rei­nen sel­lai­nen lii­tet­tä­väk­si oman asun­non yhteyteen.

    Pik­ku­yk­siös­tä” tuli­si lii­an kal­lis ja iso, kun sii­nä­kin täy­tyy nou­dat­taa nykyi­siä tila­nor­me­ja, kph, keit­tiö, etei­nen vie aivan koh­tuut­to­man pinta-alan.

    Eikö esteet­tö­myys ym vaa­ti­muk­sis­ta voi­tai­si jos­taa, esim. 23 m²:n yksiös­sä yksi ihmi­nen ele­lee ihan mukavasti.

  37. Jii­Pee: “…“Pik­ku­yk­siös­tä” tuli­si lii­an kal­lis ja iso, kun sii­nä­kin täy­tyy nou­dat­taa nykyi­siä tila­nor­me­ja, kph, keit­tiö, etei­nen vie aivan koh­tuut­to­man pinta-alan…”

    Noi­ta täy­sin käsi­tä­mät­tö­miä nor­me­ja voi­si ehkä hel­poi­ten kier­tää juu­ri teke­mäl­lä sivua­sun­non. Ymmär­rän, että niil­lä on tar­koi­tet­tu hyvää, mut­ta ehkä sit­ten­kin oli­si syy­tä pur­kaa kaik­kein typerimmät. 🙂

    Hel­sin­gis­sä on pulaa juu­ri pie­nis­tä asun­nois­ta, kos­ka uusia ei saa täl­lä het­kel­lä raken­taa. Omis­ta­jien kan­nal­ta sää­te­ly on täl­lä­kin ker­taa onnis­tu­nut, kos­ka niuk­kuus hilaa vuo­krat ja hin­nat pil­viin. Var­mas­ti yhtä onnis­tu­nut sää­te­ly kuin HITAS, joka mah­dol­lis­taa tau­lu­koi­den mukaan todel­la hui­mat vuo­kra­tuo­tot. Sehän oli tarkoituskin? 😀 😀 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.