Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen maatalouden ilmastopäästöistä. Maria Ohisalo oli synnyttänyt vahvan tunnereaktion sanomalla sinänsä kiistattoman asian, ettei maatalous ole viimeisen 20 vuoden aikana vähentänyt päästöjään lainkaan. Meillä ei toimituksen koordinaatio mennyt ihan putkeen, sillä Leena Brant oli kirjoittanut aiheesta oman, onneksi aika erilaisen jutun.
Kirjoituksessa mainitaan myös karjatalouden siirto EU-aikana pohjoiseen, jota olen ihmetellyt jo vuonna 2019 tällä blogilla.
Pääkirjoitukseni voi lukea tästä
”Nopeakiertoisia energiakasveja tarvitaan, koska metsien kasvu on ilmasto-ongelmaa ajatellen liian hidasta.”
Mitähän tässäkin on kirjoittaja ajatellut, vai onko ajatellut mitään?
Ilmasto-ongelmaa ajatellen, eikö ole parempi jos hiilidioksidi varastoituu metsään 20-60 vuoden ajaksi, eikä johonkin ruokokasviin keväästä syksyyn?
Toisekseen, mitään Suomen pelloille sopivaa nopeakasvuista energiakasvia ei tähän mennessä ole löytynyt.
Parempi vaan istuttaa huonmmat pellot metsäksi, jalostetuilla taimilla hyvällä pohjalla ensiharvennus 20 v kuluttua ja päätehakkuu 50 vuoden päästä, siitä sitä energiaa kertyy ja hiilidioksidia varastoituu.
On ajatellut sitä, että metsät sitovat hiilidioksisia nopeammin ja että energiakasvit, vaikka ne poltetaankin, korvaavat fossiilisia polttoaineita. Kyllä se metsäkin kaadetaan aikanaan.
Ostin sunnuntaiksi grilliin naudan flat iron stakea 20€ / kilo ja kotimaista broccolinia 23 € / kilo. En tiedä ruuantuotannosta mitään, mutta luulen, että saisin parsakaalin halvemmalla aikaan kuin pihvin.
Sinänsä kiitos kaikille kasvissyöjille, että tukiaisten kautta tuette lihansyöntiäni.
Kuha, ahven , nieriä, fileet 20-30 eur/kg, naudan sisäpaisti 13 eur/kg paikallisessa supermarketissa. Vielä tarvitaan perustavanlaatuista muutosta hinta,- ja tukipolitiikkaan ennenkuin suuri yleisö lämpenee ilmastoteoille ruokapuolella
Hinnat määräytyvät markkinoilla. Tukiaisten ansiosta oli kotimaista parsakaalia saatavilla. Oliko pihvi kotimaista?
Maatalous on otanut käyttöön metsäojitettuja soita ja turvesoita. Siis valmiiksi kuivatettuja soita. Ne kyllä ovat olleet lähes yhtä hyviä hiilipäästölähteitä aikaisemminkin. Ne päästöt on nyt ainoastaan siirtyneet maatalouden piikkiin.
Energiakasveja käsitellään hiililaskelmissa käsittääkseni samoin kuin ruokakasveja, eli niihin sitoutunutta hiiltä ei lasketa.
Maatalouden huono suoritus päästötalkoisssa johtuu siitä, että päästöjen vähentämistä ei ole pahemmin palkittu tähän asti. Sen sijaan päinvastoin toimimista on kyllä kannustettu. Maatilat ovat tomineet liiankin kuuliaisesti päättäjiä kohtaan. Ei ihme, että päättäjien moitteet siitä koetaan suurena loukkauksena.
Eikö tässä kuurnita hyttysiä, kun liikenteen ja lämmityksen päästöt pitäisi saada kuriin?
Oletteko muuten huomanneet että aina kun maatalouden päästöt otetaan puheeksi, kepulaiset alkavat massiivisen hyökkäyksen vihreitä vastaan, riippumatta puheenaiheesta viesti on aina sama ”vihreät haluaa tuhota kotimaisen maatalouden”. Toinen mikä on huomionarvoista että kepun taktiikkana on aina päästöjen osalta yhdistää maatalous ja metsätalous yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla siis yrittävät saada metsien hiilensidonnan maatalouteen laskettavaksi.
Eikö noita turvepeltoja voisi vain ostaa pois omistajiltaan ja jättää viljelemättä?
Tämä sama ratkaisu kävi myös mielessä kun vastikään uutisoitiin, että pieni joukko hiilivoimaloita tuottaa 75% maailman päästöistä. Eikö voitaisi vain ostaa nuo voimalat ja sulkea ne?
Turvepeltojen tapauksessa ostamisen voisi hoitaa joko Suomen valtio tai EU joko maataloustukiin tai ilmastotoimiin tarkoitetuilla rahoilla.
Turvepeltoasia kyllä korjaantuisi helposti täsmätoimilla. Eikä edes maksaisi mahdottomasti. Asiaa ei ehkä halutakaan korjata, koska silloin ei enää voitaisikaan haukkua maajusseja ilmastopahiksiksi. Sama asia on tietysti monissa muissakin kohdissa, kuten nuo hiilivoimalat.
Kyllä nämä ovat pääasiallisesti tyssänneet, kuten kaikki maatalouteen liittyvät ilmastotoimet, Kepuun. Nytkin kepulaiset repivät pelihousunsa, kun joku edes vihjaisi että maataloudessa ei ole tehty asian suhteen yhtään mitään.
Kummallista, kun ympäristötukeakin on maksettu noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, eikä se ole vähentänyt hiilidioksidipäästöjä eikä myöskään Itämeren rehevöitymistä. Kyllä tuollaisella panostuksella pitää voida vaatia myös tuloksia ja vieläpä useammalla sektorilla.
Kts. esimerkiksi
”Tutkimus: Ympäristötuki ei toimi – Itämeri rehevöityy
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan maatalouden ympäristötuki ei ole vähentänyt Itämerta rehevöittävää typpeä ja fosforia toivotulla tavalla. Maataloustuottajille on maksettu ympäristötukea noin 300 miljoona euroa vuodessa Euroopan unioniin (EU) liittymisestä alkaen.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001774927.html
Paljon oli asiaa, mutta on täsmennettävääkin. Peltojen soveltuvuutta eri viljelymuotoihin ei voi arvioida pelkästään eteläisyyden tai pohjoisuuden perusteella. Paljon enemmän vaikuttaa maaperän laatu, mistä esimerkkinä paljon kalkkia luonnostaan sisältävät savipitoiset maat ja humus- ja rautapitoiset maat, joista jälkimmäiset eivät millään järkevillä muokkauksilla tule soveltumaan suoraan ihmisravinnon viljelyyn kuin palkokasvien osalta ja silloinkin täytyy olla kohtuullisen kuiva kesä. Eli näillä mailla eläinten laidunnus ja nurmen viljely on ykkösasia. Myös Itä-länsisuunta vaikuttaa. Salpausselkien itäpuolella sataa huomattavasti enemmän ainakin lunta (ehkä myös vettäkin tästä minulla ei ole tietoa). Sulamisvedet keväällä aiheuttavat sen, että viljan viljely onnistuu vain parhaiten soveltuvilla mailla, aloitus myöhästyy, korjuu myöhästyy jne. Pitänee huomata sekin, että parhailla maaperäalueilla myös metsän kasvatus onnistuisi parhaalla tavalla, mutta ruuantuotanto täytyy pitää etusijalla. Metsä voi odottaa pari huonoakin vuotta ilman pahoja takaiskuja, mutta ruuantuotannossa huono vuosi näkyy välittömästi ja se tuntuu kaikkien kukkarossa toisin kuin metsänomistajan. Kaiken kaikkiaan kirjoituksesta näkyy, että tietämys ihmisravinnoksi kelpaavan ruuantuotannon realiteetista ei ole hallussa (tai sitten provosoidaan rajusti), mutta siitä olen yleisellä tasolla samaa mieltä, että parannettavaa ja optimoitavaa on koko Suomen mittakaavassa. Tosiaan kuten sanottukin, niin se yksittäinen tilallisen käsissä ei välttämättä ole paljon työkaluja asian parantamiseksi samalla säilyttäen kannattava toiminta. Markkinatalous on ohjannut tehotuotannon suuntaan, vaikka päästöjen ja kulttuuriperinnön kannalta pitäisi mennä päinvastaiseen suuntaan. Tätä voi kaupungissa asuvien olla vaikea ymmärtää. Jos kaupunki ei olisi kaupunki, olisiko sekin metsää? Ei huolta, kyllä se vielä tulee olemaan.
Osmo kirjoitti:
Ei kai niitä nyt voi sekä ojat tukkimalla entisöidä takaisin suoksi, että metsittää? Pitää valita jompi kumpi.
Mistähän johtuu, että ainoat ihmiset jotka eivät pidä energiakasvien viljelyä loistavana tuotantosuuntana ovat ne maanviljelijät jotka ovat kokeilleet ruokohelpin tai energiapajun kasvattamista? Heidän kokemuksissaan viljelystä saa parhaimmillaan siihen käytetyn löpön hinnan takaisin mutta ei muuta.
Suomessa harjoitetaan erikoista ympäristöpolitiikkaa. Maanviljelijät edellyttävät tukia osallistuakseen ympäristötalkoisiin ilman sitoumuksia. Ilman sitoumuksilla tarkoitan sitä, että kaikissa muissa elinkeinoaloilla yrittäjiä rangaistaan sakoilla lisämaksuilla yms., jos ympäristötavoitteet eivät täyty tai niitä rikotaan. Toisin on maa- ja metsätalouden kanssa; ympäristötukia lisätään ja vaaditaan, mutta tulokset puuttuvat ja se näyttää olevan ok. poliitikoille. Hyvänä esimerkkinä olkoon vaikka maa- ja metsätalouden synnyttämät vesistöjen rehevöittämiset; se saa jatkua, mutta tukia lisätään. Suomessa paljon on nostettu esille erilaisten tukien (esim. työttömyysrahat) sidonnaisuus ns. vastikkeellisuudesta, mutta voi vain ihmetellä miksi tätä harvemmin edellytetään maa- ja metsätaloudelta?
” Hyvänä esimerkkinä olkoon vaikka maa- ja metsätalouden synnyttämät vesistöjen rehevöittämiset; se saa jatkua, mutta tukia lisätään. ”
Höpöhöpö, tuet ovat laskeneet tasaisesti. Nimittäin kustannusten nousun vuoksi reaalinen tuki on alentunut, lisäksi tuki on hieman laskenut. Lue ao. linkki ja sivulla 69 näkyy yhteenveto. Erityisen valaisevaa on tutustua tilojen kannattavuutta ilmaiseviin tunnuslukuihin. Ne ovat raportin luonnehdinnan mukaan karua luettavaa.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544348/luke-luobio_36_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y
”Maanviljelijät edellyttävät tukia osallistuakseen ympäristötalkoisiin ilman sitoumuksia.”
Siis maanviljelijöiden pitäisi tehdä ympäristötalkoita tuottaessaan ruokaa kuluttajille. Niinhän vihreät ajattelevat. Nykyiset tuet on jyvitetty vesiensuojeluun ja samoilla rahoilla pitäisi tehdä talkoita hiilen sitomiseksi. Tosiasiassa ruuan tuotannon päästöt ovat ruuan syöjien päästöjä.
Jyvitätkö päästösi beduiineille ajaessasi autoa ?
MT:”Kaupunkien ydinkeskustoista valuu vesistöihin liki saman verran kiintoaineita ja fosforia kuin vastaavalta peltoalalta neliökilometriä kohden. Lisäksi asfalttiviidakoista valuvien sadevesien eli hulevesien mukana päätyy luontoon mikromuovia, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, jotka ovat peräisin pääosin liikenteestä. ” (Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopisto)
Niin, kaupungithan eivät saa mitään tukia, mutta asukkaat saavat. Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 miljoonaa euroa. Ja eniten asukastukia maksettiin Uudellamaalla. Sattumalta maataloustukien määrä on myöskin 2 miljardia euroa. Erona on kuitenkin se, että maataloustuista tulee osa EU:lta. Tosin olemme EU:n nettomaksajia. Mutta maatalouspolitiikka ohjautuu EU:sta.
” Ilman sitoumuksilla tarkoitan sitä, että kaikissa muissa elinkeinoaloilla yrittäjiä rangaistaan sakoilla lisämaksuilla yms., jos ympäristötavoitteet eivät täyty tai niitä rikotaan”
Tukiehtojen noudattamista valvotaan satelliittien avulla. Lisäksi tehdään tilatason tarkastuksia ja rikkeistä sanktioidaan , vieläpä rankaisumenetelmällä. Siis rike kasvulohkon osalla johtaa koko lohkon korvauksen alenemiseen, ei pelkästään rikkeen alalta. Tämän lisäksi toteutetaan valvontaa hallinnollisella tasolla tietokoneajoin .
Enpä usko muiden yrittäjien joutuvan satelliittivalvonnan kohteiksi.
Täydentävien tukien valvonnasta:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/valvonta/taydentavien-ehtojen-yleisohje.pdf
Nimenomaan.
Erilaisiin maatalouden ympäristötukiin hassataan niin paljon rahaa (300 miljoonaa mainittu lehdistössä joitakin v sitten) että meillä veronmaksajilla on kyllä oikeus odottaa kunnollisia tuloksia nykypanostuksilla ja maanviljelijöillä on velvollisuus toimittaa niitä.
Ei tämä niin voi mennä, että aina silloin tällöin keksitään uusi tukimuoto, joka ei sitten lopulta vaikuta mihinkään ja sitten sitä korjaaviin uusiin toimiin pitäisi kuitenkin saada lisää tukea.
Ympäristötukiohjelmaa maksetaan nyt jo vuosittain jättimäisiä määriä, mutta se ei näy vesistöissä eikä päästöissä., ainakaan missään järjellisessä suhteessa käytettyyn rahaan nähden. Jos jotain on saavutettu, toisaalla ne hyödyt ovst sitten kuitattu.
Miksi ei näy? Kyllä,valtavan rahasäkin pitäisi näkyä.
MTK-korporaatio istuu niin syvällä yhteiskunnan valtakoneistossa että se mahdollistaa kaiken tuon.
Kyllä viljelijälle rapsahtaa sanktiot, jos ei noudata tukiehtoja.Eri asia on, jos tukiehdot ovat sellaisia, joilla ei edistetä asiaa. Mutta se ei ole viljelijän vika.
O.S:”kiistattoman asian, ettei maatalous ole viimeisen 20 vuoden aikana vähentänyt päästöjään lainkaan. ”
Johannyt trollin lykkäsit.
Tässä faktaa (LUKE) : Suomen ravinnetaseet ovat laskeneet kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla koko maassa ja suurin syy tähän on ollut väkilannoituksen vähentyminen. Typen ylijäämä hehtaaria kohti on pienentynyt yhdeksästäkymmenestä kilogrammasta viiteenkymmeneenneljään ja fosforin kolmestakymmenestä kilogrammasta alle kuuteen.
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/typpi_ja_fosforitaseet/
Mitä Omo Soininvaara oikein tarkoitat?????????????
Lannoitus on vähentynyt jo niin paljon, että kunnollisten satojen tuottaminen on vaikeutunut, osin estynyt. Suuri sato = kunnon lannoitus=pienet päästöt vesistöön ja tehokas hiilen sidonta.
Eemil, kyse oli kasvihuonepäästöistä, ravinnepäästöillä ei ole niiden kanssa mitään tekemistä.
Valitettavasti tuossa kommentissa paljastuu vihreiden ohut tietämys luonnon kiertokulusta ja käytännön töistä.
Ravinnepäästöjen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen kietoutuvat yhteen ja tiukasti. Talviaikainen kasvipeitteisyys, aluskasviviljely ja ravinteita sitovat suojakaistat estävät valumien pääsyä vesistöön. Samalla kyseisillä paikoilla kasvavat kasvit yhteyttävät ja sitovat hiiltä ilmasta, jonne kaupungit tunkevat päästönsä.
Suomalainen maidon- ja lihantuotanto tarvitsevat laidunnurmea . Se on omiaan estämään vesistövalumia ja samalla nurmi sitoo hiiltä vihermassaan ja juuristoon. Seuraavassa linkissä on avattu laidunnuksen ja hiilensidonnan symbioosia. Pitäisi jo vihdoinkin päästä siihen, että vihreät perustavat vaateensa tosiasioihin ei luuloihin ja puhtaaseen tietämättömyyteen.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1382159
Syltty:”Kyllä nämä ovat pääasiallisesti tyssänneet, kuten kaikki maatalouteen liittyvät ilmastotoimet, Kepuun.”
Onko Syltty, maa- ja metsätalous ainoa toimiala Suomessa, mikä sitoo hiiltä ? Mitä saavutuksia sinulla on esittää kaupunkien hiilensidonnasta ja vesiensuojelusta ?
_____________________________________________
Yläpuolella olevalle listasin näitä saavutuksia ja perinjuurin tyhjältä näyttää.
Osmo Soinivaaralle erityisesti: maatalous , lue ruuantuotanto sinulle, vähensi päästöjä 1990-luvusta tähän päivään pääkasvien osalta seuravasti:
Satokertymä (milj. kiloa) ohra: 1990: 1720 , 2000: 1985 , 2010 :1340, 2019: 1682, 2020: 1382
Kaura (milj. kiloa 9: 1990 : 1662, 2000:1413, 2010: 810, 2019: 1170, 2020: 1195
Osmo S:n mieliraaka-aine , sokerijuurikas : 1990 1125 milj. kiloa ja 2020 422 milj. kiloa.
(Lähde LUKE 2021)
Suomalaisten ruuantuottajat ovat siis leikannut tuotantoaan , samalla päästöjä ja omia tulojaan tavalla, mihin eivät ole muut toimialat eivät tule ikinä pyrkimään. Ja vielä pitäisi leikata, kuulostaa kulakkien kohtelulta demokratian mallivaltiossa Stalinin aikaan.
Soininvaaran ja Syltyn kommenttiin vielä selitystä. Pienemmät viljasadot (yhteiskunnan vaatimuksesta ) vähentävät väkilannoitteiden käyttöä, jolloin vähäisempi lannoitteiden valmistaminen vähentää ilmastopäästöjä. Pelloilla ja viljan jatkojalostuksessa kuluu vähemmän fossiilisia polttoaineita, jolloin päästöt vähenevät.
Toisaalta pienemmät viljasadot aiheuttavat hiilinielun vähentymistä. Näin yhteiskunnan vaatimuksesta toteutetut tuotannon leikkaukset kääntyvät pienentyneeksi hiilinieluksi ja suuremmiksi vesistövalumiksi. Samaan suuntaan vaikuttaa vaatimus lihansyönnin vähentämisestä. Karjan määrä ja laidunnus vähenee, jolloin hiilinielu pienenee. Viljan viljelyä on edelleen vähennettävä, koska karjan rehuksi jauhettavaa viljaa tarvitaan entistä vähemmän. Sama vaikutus: hiilinielu pienenee.
Ruuantuottajien taloudellinen asema synkkenee edelleen .
Nautaeläimet (märehtijät ) tuottavat suurempia määriä päästöjä kuin esim siat ja siipikarja.
Suomessa on enemmän mautaeläimiä kuin tarvittaisin, johtuen Osuuskunta Valion propagandasta että kaikkien pitäisi juoda maitoa.
Hiilinielu ei pienene jos pellot metsitetään.
Onhan niitä muita ammatteja kuin ruuantuottaminen. Jos tulevaisuus näyttää huonolta niin kannattaa ainakin nuoren kouluttautua muille aloille tai vaihtaa maatilan tuotesorttimenttia.
Kannattaa lukea Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen haastattelu ao. linkistä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1533325
Hän on eri linjoilla kuin R. Silfverberg , joka lopettaisi Suomen ruuantuotannon omavaraisuuden. R.S. on kuitenkin edistyksellinen , kuten ruotsalaiset. Heidän huomispäivän ruokansa on matkalla Euroopan moottoriteillä Ruotsiin. Koronan alkumetreillä heräsi huoli logistiikkaketjun katkeamisesta. Mistä Dooniel saakaan tuoretta bröödiä aamupalalleen ? Nykyajan ihmiselle terveellisen ruuan merkitys on kadonnut, koska ruokaa on aina saanut kaupasta. Aamupalaksi riittääkin takeaway- kahvi , nuuska tai tupakka.
”Ruokaturva on ilmastonmuutoksen eräs pitkän aikavälin uhka, ja maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään. Siksi on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta ja tuotantokykyä yllä eli esimerkiksi pellot viljelykunnossa, vaikka se olisi kalliimpaa kuin eteläisessä Euroopassa”, Taalas sanoo MT:lle.
R.S:”Suomessa on enemmän mautaeläimiä kuin tarvittaisin, johtuen Osuuskunta Valion propagandasta että kaikkien pitäisi juoda maitoa. ”
Tässä R.S. on kyllä väärässä. Suomessa ravintosuositukset tekee tutkimustuloksiin perustuen Ruokavirasto.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/
R.S:n arvostelukykyä ehkä sumentaa luokkavihollisuus- asenne. Kaikki maatalouteen liittyvä nähdään kohteena, jota vastaan pitää taistella ja propagoida. Samaa on nähtävissä vihreällä puolueella, joka ilman ,mitään dataa repäisi väitteen maatalouden sivuraiteesta ilmastonmuutoksen torjunnassa.
R.S:”Suomessa on enemmän mautaeläimiä kuin tarvittaisin,”
Mitkä ovat perusteet ja faktat ?
https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla
”Yksi lehmä päästää vuosittain noin 100 kiloa metaania, joka vastaa haitaltaan henkilöautoa, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä. ”
Osa niistä voisi korvata sioilla ja siipikarjalla jotka ei päästä noin paljon kasvuihuonekaasuja. Niityille joita ei tarvita laiduntamiseen voidaan kasvattaa metsiä jotka ovat parempia hiilinieluja.
Aikuinen ei tarvitse maitoa ruokajuomaksi. Maitoa juodaan eniten maailmassa Suomessa ja sillä on juurensa 1900-luvun alun raittiusliikkeessä ja alkiolaisuudessa. Sittemmin MTK ja Valio ja Ruokavirasto joka mielummin myötäilee em instansseja ettei suututa nautakarjankasvattajia, ovat pitäneet huolen siitä että kaikkien on juotava maitoa ,muuten elää epäterveellisesti vaikka se ei pidä paikkansa. Monet ovat allergisia maidolle ja minäkin lopetin maidon juomisen n 10 vuotta sitten ja voin paremmin kun vatsa ei turpoa. Enkä tarvitse mitään ”kauramaitoa” tai muita korvikemaitoja. D-vitamiineja saa vitamiinipurkista ja kalasta. Maito lisäksi estää raudan imeytymisen. Aikuiselle riittää että syö muutaman siivun juustoa mutta sitä varten ei tarvita sellaista lehmälaumaa kuin Suomessa on. Suomessa on aina määräajoin ollut meijerituotteiden ylituotantoa koska ollaan kuviteltu että niitä saadaan myytyä ulkomaille, totta että 100 vuotta sitten oli suomalaisella voilla suuret markkinat Eurooopassa mutta ei enää.
Suomalainenkin ruoka voi olla jonkin luonnon- tai ympäristökatastrofin tai eläintautien takia tilapäisesti syömäkelvotonta tai viljasadot riittämättömiä joten on oltava myös reittejä ja kapasiteettia tuoda ruokaa ulkomailta. Ruotsalainen ymmärtää varautua paremmin ja korona ei ole pysäyttänyt rekkoja eikä laivoja. Ruotsiin tuodaan elintarvikkeita jopa junalla, olisi hyvä jos meillekin.
”Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä.”
Ts. mittaluokka on olematon. Suomen liikenteen päästöt ovat noin 11–12 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Nautakarjatalouden metaanipäästöt ovat vain n. puolet tuosta. Kun ottaa huomioon , että ihmiset syövät ruokaa monta kertaa joka päivä, niin siihen nähden päästöt ovat ymmärrettäviä.
Aikuinen ei tarvitse maitoa ruokajuomaksi. Maito on erinomainen terveystuote. Se sisältää kalsiumia ja sen imeytymisen vahvistamiseksi D-vitamiinia. Suomalaiset eivät saa riittävästi D-vitamiinia ja osteoporoosista on tulossa uusi kansansairaus.
https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maito-ravintona/maidon-ravintoainesisalto.html
Kyllä saa puljata monenlaisen vitamiinipurkin kanssa, jos aikoo saada samat vitamiinit ym. aineet.
”Ruotsalainen ymmärtää varautua paremmin ja korona ei ole pysäyttänyt rekkoja eikä laivoja.”
Se oli siinä ja tässä, ettei Ruotsille käynyt kylmät ruokahuollon kanssa koronan alkuvaiheissa.
”joten on oltava myös reittejä ja kapasiteettia tuoda ruokaa ulkomailta”
Pakkaa vaan olemaan niin, että ruoka on kortilla joka puolella ja siksi äärettömän kallista.