Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen maat­alouden ilmastopäästöistä. Maria Ohisa­lo oli syn­nyt­tänyt vah­van tun­nereak­tion sanom­al­la sinän­sä kiis­tat­toman asian, ettei maat­alous ole viimeisen 20 vuo­den aikana vähen­tänyt päästöjään lainkaan. Meil­lä ei toim­i­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Leena Brant oli kir­joit­tanut aiheesta oman, onnek­si aika eri­laisen jutun.

Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös kar­jat­alouden siir­to EU-aikana pohjoiseen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blogilla.

Pääkir­joituk­seni voi lukea tästä

 

29 vastausta artikkeliin “Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo”

  1. “Nopeakier­toisia ener­giakasve­ja tarvi­taan, kos­ka met­sien kasvu on ilmas­to-ongel­maa ajatellen liian hidasta.”

    Mitähän tässäkin on kir­joit­ta­ja ajatel­lut, vai onko ajatel­lut mitään?

    Ilmas­to-ongel­maa ajatellen, eikö ole parem­pi jos hiilid­iok­si­di varas­toituu met­sään 20–60 vuo­den ajak­si, eikä johonkin ruokokasvi­in keväästä syksyyn?

    Toisek­seen, mitään Suomen pel­loille sopi­vaa nopeakasvuista ener­giakasvia ei tähän men­nessä ole löytynyt. 

    Parem­pi vaan istut­taa huon­m­mat pel­lot met­säk­si, jaloste­tu­il­la taimil­la hyväl­lä poh­jal­la ensi­har­ven­nus 20 v kulut­tua ja pääte­hakkuu 50 vuo­den päästä, siitä sitä ener­giaa ker­tyy ja hiilid­iok­sidia varastoituu.

    1. On ajatel­lut sitä, että met­sät sito­vat hiilid­iok­sisia nopeam­min ja että ener­giakasvit, vaik­ka ne polte­taankin, kor­vaa­vat fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Kyl­lä se met­säkin kaade­taan aikanaan.

  2. Ostin sun­nun­taik­si gril­li­in nau­dan flat iron stakea 20€ / kilo ja koti­maista broc­col­inia 23 € / kilo. En tiedä ruuan­tuotan­nos­ta mitään, mut­ta luulen, että saisin parsakaalin halvem­mal­la aikaan kuin pihvin.

    Sinän­sä kiitos kaikille kasvis­syöjille, että tuki­ais­ten kaut­ta tuette lihansyöntiäni.

    1. Jalo­nen:
      Ostin sun­nun­taik­si gril­liin nau­dan flat iron sta­kea 20€ / kilo ja koti­mais­ta brocco­li­nia 23 € / kilo. En tie­dä ruu­an­tuo­tan­nos­ta mitään, mut­ta luu­len, että sai­sin par­sa­kaa­lin hal­vem­mal­la aikaan kuin pihvin.

      Sinän­sä kii­tos kai­kil­le kas­vis­syö­jil­le, että tukiais­ten kaut­ta tuet­te lihansyöntiäni.

      Kuha, ahven , nier­iä, fileet 20–30 eur/kg, nau­dan sisä­paisti 13 eur/kg paikallises­sa super­mar­ketis­sa. Vielä tarvi­taan perus­ta­van­laa­tu­ista muu­tos­ta hin­ta,- ja tukipoli­ti­ikkaan ennenkuin suuri yleisö läm­pe­nee ilmas­to­teoille ruokapuolella

    2. Jalo­nen:
      Ostin sun­nun­taik­si gril­liin nau­dan flat iron sta­kea 20€ / kilo ja koti­mais­ta brocco­li­nia 23 € / kilo. En tie­dä ruu­an­tuo­tan­nos­ta mitään, mut­ta luu­len, että sai­sin par­sa­kaa­lin hal­vem­mal­la aikaan kuin pihvin.

      Sinän­sä kii­tos kai­kil­le kas­vis­syö­jil­le, että tukiais­ten kaut­ta tuet­te lihansyöntiäni.

      Hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la. Tuki­ais­ten ansios­ta oli koti­maista parsakaalia saatavil­la. Oliko pihvi kotimaista?

  3. Maat­alous on otanut käyt­töön met­säo­jitet­tu­ja soi­ta ja turvesoi­ta. Siis valmi­ik­si kui­v­atet­tu­ja soi­ta. Ne kyl­lä ovat olleet läh­es yhtä hyviä hiilipäästölähteitä aikaisem­minkin. Ne päästöt on nyt ain­oas­taan siir­tyneet maat­alouden piikkiin.
    Ener­giakasve­ja käsitel­lään hiililaskelmis­sa käsit­tääk­seni samoin kuin ruokakasve­ja, eli niihin sitoutunut­ta hiiltä ei lasketa.
    Maat­alouden huono suori­tus päästötalkoiss­sa johtuu siitä, että päästö­jen vähen­tämistä ei ole pahem­min palkit­tu tähän asti. Sen sijaan päin­vas­toin toim­imista on kyl­lä kan­nustet­tu. Maati­lat ovat tom­i­neet liiankin kuu­li­ais­es­ti päät­täjiä kohtaan. Ei ihme, että päät­täjien moit­teet siitä koetaan suure­na loukkauksena.

  4. Eikö tässä kuur­ni­ta hyt­tysiä, kun liiken­teen ja läm­mi­tyk­sen päästöt pitäisi saa­da kuriin?

  5. Olet­teko muuten huo­man­neet että aina kun maat­alouden päästöt ote­taan puheek­si, kepu­laiset alka­vat mas­si­ivisen hyökkäyk­sen vihre­itä vas­taan, riip­pumat­ta puheenai­heesta viesti on aina sama “vihreät halu­aa tuho­ta koti­maisen maat­alouden”. Toinen mikä on huomionar­voista että kepun tak­ti­ikkana on aina päästö­jen osalta yhdis­tää maat­alous ja met­sä­talous yhdek­si kokon­aisu­udek­si, jol­la siis yrit­tävät saa­da met­sien hiilen­si­d­on­nan maat­alouteen laskettavaksi.

  6. Eikö noi­ta turve­pel­to­ja voisi vain ostaa pois omis­ta­jil­taan ja jät­tää viljelemättä?

    Tämä sama ratkaisu kävi myös mielessä kun vastikään uuti­soiti­in, että pieni joukko hiilivoimaloi­ta tuot­taa 75% maail­man päästöistä. Eikö voitaisi vain ostaa nuo voimalat ja sulkea ne?

    Turve­pel­to­jen tapauk­ses­sa ostamisen voisi hoitaa joko Suomen val­tio tai EU joko maat­alous­tuki­in tai ilmas­to­toimi­in tarkoite­tu­il­la rahoilla.

    1. Ano­nyy­mi:
      Eikö noi­ta tur­ve­pel­to­ja voi­si vain ostaa pois omis­ta­jil­taan ja jät­tää viljelemättä?

      Tämä sama rat­kai­su kävi myös mie­les­sä kun vas­ti­kään uuti­soi­tiin, että pie­ni jouk­ko hii­li­voi­ma­loi­ta tuot­taa 75% maa­il­man pääs­töis­tä. Eikö voi­tai­si vain ostaa nuo voi­ma­lat ja sul­kea ne?

      Tur­ve­pel­to­jen tapauk­ses­sa osta­mi­sen voi­si hoi­taa joko Suo­men val­tio tai joko maa­ta­lous­tu­kiin tai ilmas­to­toi­miin tar­koi­te­tuil­la rahoilla.

      Turve­pel­toa­sia kyl­lä kor­jaan­tu­isi hel­posti täs­mä­toimil­la. Eikä edes mak­saisi mah­dot­tomasti. Asi­aa ei ehkä halu­takaan kor­ja­ta, kos­ka sil­loin ei enää voitaisikaan haukkua maa­jusse­ja ilmastopahik­sik­si. Sama asia on tietysti monis­sa muis­sakin kohdis­sa, kuten nuo hiilivoimalat.

      1. Tim­oT: si­aa ei ehkä halu­ta­kaan kor­ja­ta, kos­ka sil­loin ei enää voi­tai­si­kaan hauk­kua maa­jus­se­ja ilmastopahiksiksi. 

        Kyl­lä nämä ovat pääasial­lis­es­ti tyssän­neet, kuten kaik­ki maat­alouteen liit­tyvät ilmas­to­toimet, Kepu­un. Nytkin kepu­laiset repivät peli­housun­sa, kun joku edes vih­jaisi että maat­aloudessa ei ole tehty asian suh­teen yhtään mitään. 

        Kum­mallista, kun ympäristö­tukeakin on mak­set­tu noin 300 miljoon­aa euroa vuodessa, eikä se ole vähen­tänyt hiilid­iok­sidipäästöjä eikä myöskään Itämeren rehevöi­tymistä. Kyl­lä tuol­laisel­la panos­tuk­sel­la pitää voi­da vaa­tia myös tulok­sia ja vieläpä use­am­mal­la sektorilla.

        Kts. esimerkik­si

        “Tutkimus: Ympäristö­tu­ki ei toi­mi – Itämeri rehevöityy

        Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen (VATT) mukaan maat­alouden ympäristö­tu­ki ei ole vähen­tänyt Itämer­ta rehevöit­tävää typpeä ja fos­fo­ria toiv­o­tul­la taval­la. Maat­alous­tuot­ta­jille on mak­set­tu ympäristö­tukea noin 300 miljoona euroa vuodessa Euroopan unioni­in (EU) liit­tymis­es­tä alkaen.”

        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001774927.html

  7. Paljon oli asi­aa, mut­ta on täs­men­net­tävääkin. Pel­to­jen sovel­tuvu­ut­ta eri vil­je­ly­muo­toi­hin ei voi arvioi­da pelkästään eteläisyy­den tai pohjoisu­u­den perus­teel­la. Paljon enem­män vaikut­taa maaperän laatu, mis­tä esimerkkinä paljon kalkkia luon­nos­taan sisältävät savip­i­toiset maat ja humus- ja rautapi­toiset maat, joista jälkim­mäiset eivät mil­lään järkevil­lä muokkauk­sil­la tule sovel­tumaan suo­raan ihmis­ravin­non vil­je­lyyn kuin palkokasvien osalta ja sil­loinkin täy­tyy olla kohtu­ullisen kui­va kesä. Eli näil­lä mail­la eläin­ten laidun­nus ja nur­men vil­je­ly on ykkösa­sia. Myös Itä-län­sisu­un­ta vaikut­taa. Sal­paus­selkien itäpuolel­la sataa huo­mat­tavasti enem­män ainakin lun­ta (ehkä myös vet­täkin tästä min­ul­la ei ole tietoa). Sulamisvedet kevääl­lä aiheut­ta­vat sen, että vil­jan vil­je­ly onnis­tuu vain parhait­en sovel­tuvil­la mail­la, aloi­tus myöhästyy, kor­juu myöhästyy jne. Pitänee huo­ma­ta sekin, että parhail­la maaperäalueil­la myös met­sän kas­va­tus onnis­tu­isi parhaal­la taval­la, mut­ta ruuan­tuotan­to täy­tyy pitää etusi­jal­la. Met­sä voi odot­taa pari huonoakin vuot­ta ilman paho­ja takaisku­ja, mut­ta ruuan­tuotan­nos­sa huono vuosi näkyy välit­tömästi ja se tun­tuu kaikkien kukkarossa toisin kuin met­sän­o­mis­ta­jan. Kaiken kaikki­aan kir­joituk­ses­ta näkyy, että tietämys ihmis­ravin­nok­si kel­paa­van ruuan­tuotan­non reali­teetista ei ole hal­lus­sa (tai sit­ten provosoidaan rajusti), mut­ta siitä olen yleisel­lä tasol­la samaa mieltä, että paran­net­tavaa ja opti­moitavaa on koko Suomen mit­takaavas­sa. Tosi­aan kuten san­ot­tukin, niin se yksit­täi­nen tilal­lisen käsis­sä ei vält­tämät­tä ole paljon työkalu­ja asian paran­tamisek­si samal­la säi­lyt­täen kan­nat­ta­va toim­inta. Markki­na­t­alous on ohjan­nut teho­tuotan­non suun­taan, vaik­ka päästö­jen ja kult­tuuriperin­nön kannal­ta pitäisi men­nä päin­vas­taiseen suun­taan. Tätä voi kaupungis­sa asu­vien olla vaikea ymmärtää. Jos kaupun­ki ei olisi kaupun­ki, olisiko sekin met­sää? Ei huol­ta, kyl­lä se vielä tulee olemaan.

  8. Osmo kir­joit­ti:

    Ojat pitäisi tukkia ja pel­lot metsittää 

    Ei kai niitä nyt voi sekä ojat tukki­mal­la entisöidä takaisin suok­si, että met­sit­tää? Pitää vali­ta jom­pi kumpi.

  9. Mis­tähän johtuu, että ain­oat ihmiset jot­ka eivät pidä ener­giakasvien vil­je­lyä lois­ta­vana tuotan­to­su­un­tana ovat ne maanvil­jeli­jät jot­ka ovat kokeilleet ruoko­helpin tai ener­gia­pa­jun kas­vat­tamista? Hei­dän koke­muk­sis­saan vil­jelystä saa parhaim­mil­laan siihen käyte­tyn löpön hin­nan takaisin mut­ta ei muuta.

  10. Suomes­sa har­joite­taan erikoista ympäristöpoli­ti­ikkaa. Maanvil­jeli­jät edel­lyt­tävät tukia osal­lis­tu­ak­seen ympäristötalkoisi­in ilman sitoumuk­sia. Ilman sitoumuk­sil­la tarkoi­tan sitä, että kaikissa muis­sa elinkeinoaloil­la yrit­täjiä ran­gais­taan sakoil­la lisä­mak­suil­la yms., jos ympäristö­tavoit­teet eivät täy­ty tai niitä riko­taan. Toisin on maa- ja met­sä­talouden kanssa; ympäristö­tukia lisätään ja vaa­di­taan, mut­ta tulok­set puut­tuvat ja se näyt­tää ole­van ok. poli­itikoille. Hyvänä esimerkkinä olkoon vaik­ka maa- ja met­sä­talouden syn­nyt­tämät vesistö­jen rehevöit­tämiset; se saa jatkua, mut­ta tukia lisätään. Suomes­sa paljon on nos­tet­tu esille eri­lais­ten tukien (esim. työt­tömyys­ra­hat) sidon­naisu­us ns. vastik­keel­lisu­ud­es­ta, mut­ta voi vain ihme­tel­lä mik­si tätä harvem­min edel­lytetään maa- ja metsätaloudelta?

    1. ” Hyvänä esimerkkinä olkoon vaik­ka maa- ja met­sä­talouden syn­nyt­tämät vesistö­jen rehevöit­tämiset; se saa jatkua, mut­ta tukia lisätään. ”

      Höpöhöpö, tuet ovat laske­neet tasais­es­ti. Nimit­täin kus­tan­nusten nousun vuok­si reaa­li­nen tuki on alen­tunut, lisäk­si tuki on hie­man laskenut. Lue ao. link­ki ja sivul­la 69 näkyy yhteen­ve­to. Eri­tyisen valai­se­vaa on tutus­tua tilo­jen kan­nat­tavu­ut­ta ilmai­se­vi­in tun­nus­lukui­hin. Ne ovat raportin luon­nehdin­nan mukaan karua luettavaa.

      https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544348/luke-luobio_36_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      “Maanvil­jeli­jät edel­lyt­tävät tukia osal­lis­tu­ak­seen ympäristötalkoisi­in ilman sitoumuksia.”

      Siis maanvil­jeli­jöi­den pitäisi tehdä ympäristötalkoi­ta tuot­taes­saan ruokaa kulut­ta­jille. Niin­hän vihreät ajat­tel­e­vat. Nykyiset tuet on jyvitet­ty vesien­suo­jelu­un ja samoil­la rahoil­la pitäisi tehdä talkoi­ta hiilen sit­o­misek­si. Tosi­asi­as­sa ruuan tuotan­non päästöt ovat ruuan syöjien päästöjä. 

      Jyvitätkö päästösi bedui­ineille ajaes­sasi autoa ? 

      MT:“Kaupunkien ydinkeskus­toista val­uu vesistöi­hin liki saman ver­ran kiin­toainei­ta ja fos­fo­ria kuin vas­taaval­ta pel­toalal­ta neliök­ilo­metriä kohden. Lisäk­si asfalt­tivi­idakoista val­u­vien sade­vesien eli hulevesien mukana pää­tyy luon­toon mikro­muovia, raskas­met­alle­ja ja mui­ta myrkkyjä, jot­ka ovat peräisin pääosin liiken­teestä. ” (Kaupunkiekosys­teemi­tutkimuk­sen pro­fes­sori Heik­ki Setälä Helsin­gin yliopisto)

      Niin, kaupun­githan eivät saa mitään tukia, mut­ta asukkaat saa­vat. Kela mak­soi asum­is­tukia vuon­na 2018 yhteen­sä 2 112 miljoon­aa euroa. Ja eniten asukas­tukia mak­set­ti­in Uudel­la­maal­la. Sat­tumal­ta maat­alous­tukien määrä on myöskin 2 mil­jar­dia euroa. Erona on kuitenkin se, että maat­alous­tu­ista tulee osa EU:lta. Tosin olemme EU:n net­tomak­sajia. Mut­ta maat­alous­poli­ti­ik­ka ohjau­tuu EU:sta.

      ” Ilman sitoumuk­sil­la tarkoi­tan sitä, että kaikissa muis­sa elinkeinoaloil­la yrit­täjiä ran­gais­taan sakoil­la lisä­mak­suil­la yms., jos ympäristö­tavoit­teet eivät täy­ty tai niitä rikotaan”

      Tukiehto­jen nou­dat­tamista valvotaan satel­li­it­tien avul­la. Lisäk­si tehdään tilata­son tarkas­tuk­sia ja rikkeistä sank­tioidaan , vieläpä rankaisumenetelmäl­lä. Siis rike kasvu­lohkon osal­la johtaa koko lohkon kor­vauk­sen alen­e­miseen, ei pelkästään rik­keen alal­ta. Tämän lisäk­si toteutetaan valvon­taa hallinnol­lisel­la tasol­la tietokoneajoin .

      Enpä usko muiden yrit­täjien joutu­van satel­li­it­ti­valvon­nan kohteiksi.

      Täy­den­tävien tukien valvonnasta:

      https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/valvonta/taydentavien-ehtojen-yleisohje.pdf

    2. Nimeno­maan.

      Eri­laisi­in maat­alouden ympäristö­tuki­in has­sa­taan niin paljon rahaa (300 miljoon­aa mainit­tu lehdis­tössä joitakin v sit­ten) että meil­lä veron­mak­sajil­la on kyl­lä oikeus odot­taa kun­nol­lisia tulok­sia nyky­panos­tuk­sil­la ja maanvil­jeli­jöil­lä on velvol­lisu­us toimit­taa niitä.

      Ei tämä niin voi men­nä, että aina sil­loin täl­löin kek­sitään uusi tukimuo­to, joka ei sit­ten lop­ul­ta vaiku­ta mihinkään ja sit­ten sitä kor­jaavi­in uusi­in toimi­in pitäisi kuitenkin saa­da lisää tukea.

      Ympäristö­tukio­hjel­maa mak­se­taan nyt jo vuosit­tain jät­timäisiä määriä, mut­ta se ei näy vesistöis­sä eikä päästöis­sä., ainakaan mis­sään jär­jel­lisessä suh­teessa käytet­tyyn rahaan näh­den. Jos jotain on saavutet­tu, toisaal­la ne hyödyt ovst sit­ten kuitattu. 

      Mik­si ei näy? Kyllä,valtavan rahasäkin pitäisi näkyä.

    3. MTK-kor­po­raa­tio istuu niin syväl­lä yhteiskun­nan val­takoneis­tossa että se mah­dol­lis­taa kaiken tuon.

    4. Kyl­lä vil­jeli­jälle rap­sah­taa sank­tiot, jos ei nou­da­ta tukiehtoja.Eri asia on, jos tukiehdot ovat sel­l­aisia, joil­la ei edis­tetä asi­aa. Mut­ta se ei ole vil­jeli­jän vika.

  11. O.S:“kiistattoman asian, ettei maat­alous ole viimeisen 20 vuo­den aikana vähen­tänyt päästöjään lainkaan. ”

    Johan­nyt trollin lykkäsit. 

    Tässä fak­taa (LUKE) : Suomen ravin­netaseet ovat laske­neet kol­menkymme­nen vuo­den tarkastelu­jak­sol­la koko maas­sa ja suurin syy tähän on ollut väk­i­lan­noituk­sen vähen­tymi­nen. Typen yli­jäämä hehtaaria kohti on pienen­tynyt yhdek­sästäkymmen­estä kilo­gram­mas­ta viiteenkymme­neen­neljään ja fos­forin kolmes­takymmen­estä kilo­gram­mas­ta alle kuuteen. 

    https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/typpi_ja_fosforitaseet/

    Mitä Omo Soin­in­vaara oikein tarkoitat?????????????

    Lan­noi­tus on vähen­tynyt jo niin paljon, että kun­nol­lis­ten sato­jen tuot­ta­mi­nen on vaikeu­tunut, osin estynyt. Suuri sato = kun­non lannoitus=pienet päästöt vesistöön ja tehokas hiilen sidonta.

      1. Valitet­tavasti tuos­sa kom­men­tis­sa pal­jas­tuu vihrei­den ohut tietämys luon­non kier­toku­lus­ta ja käytän­nön töistä. 

        Ravin­nepäästö­jen ja kasvi­huonekaa­su­jen vähen­tämi­nen kietoutu­vat yhteen ja tiukasti. Talvi­aikainen kasvipeit­teisyys, aluskas­vivil­je­ly ja rav­in­tei­ta sito­vat suo­jakai­stat estävät val­u­mien pääsyä vesistöön. Samal­la kyseisil­lä paikoil­la kas­va­vat kasvit yhteyt­tävät ja sito­vat hiiltä ilmas­ta, jonne kaupun­git tunke­vat päästönsä. 

        Suo­ma­lainen maid­on- ja lihan­tuotan­to tarvit­se­vat laidun­nurmea . Se on omi­aan estämään vesistö­va­l­u­mia ja samal­la nur­mi sitoo hiiltä viher­mas­saan ja juuris­toon. Seu­raavas­sa linkissä on avat­tu laidun­nuk­sen ja hiilen­si­d­on­nan sym­bioosia. Pitäisi jo vih­doinkin päästä siihen, että vihreät perus­ta­vat vaa­teen­sa tosi­a­sioi­hin ei luu­loi­hin ja puh­taaseen tietämättömyyteen.

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli‑1.1382159

  12. Syltty:“Kyllä nämä ovat pääasial­lis­es­ti tyssän­neet, kuten kaik­ki maat­alouteen liit­tyvät ilmas­to­toimet, Kepuun.”

    Onko Sylt­ty, maa- ja met­sä­talous ain­oa toimi­ala Suomes­sa, mikä sitoo hiiltä ? Mitä saavu­tuk­sia sin­ul­la on esit­tää kaupunkien hiilen­si­d­on­nas­ta ja vesiensuojelusta ?
    _____________________________________________

    Yläpuolel­la ole­valle lis­tasin näitä saavu­tuk­sia ja per­in­ju­urin tyhjältä näyttää.

    Osmo Soini­vaar­alle eri­tyis­es­ti: maat­alous , lue ruuan­tuotan­to sin­ulle, vähen­si päästöjä 1990-luvus­ta tähän päivään pääkasvien osalta seuravasti:

    Satok­er­tymä (milj. kiloa) ohra: 1990: 1720 , 2000: 1985 , 2010 :1340, 2019: 1682, 2020: 1382 

    Kau­ra (milj. kiloa 9: 1990 : 1662, 2000:1413, 2010: 810, 2019: 1170, 2020: 1195 

    Osmo S:n mieli­raa­ka-aine , sok­er­i­ju­urikas : 1990 1125 milj. kiloa ja 2020 422 milj. kiloa.
    (Lähde LUKE 2021) 

    Suo­ma­lais­ten ruuan­tuot­ta­jat ovat siis leikan­nut tuotan­toaan , samal­la päästöjä ja omia tulo­jaan taval­la, mihin eivät ole muut toimi­alat eivät tule ikinä pyrkimään. Ja vielä pitäisi leika­ta, kuu­lostaa kulakkien kohtelul­ta demokra­t­ian malli­val­tios­sa Stal­in­in aikaan.

  13. Soin­in­vaaran ja Syl­tyn kom­ment­ti­in vielä seli­tys­tä. Pienem­mät vil­jasadot (yhteiskun­nan vaa­timuk­ses­ta ) vähen­tävät väk­i­lan­noit­tei­den käyt­töä, jol­loin vähäisem­pi lan­noit­tei­den valmis­t­a­mi­nen vähen­tää ilmastopäästöjä. Pel­loil­la ja vil­jan jatko­jalostuk­ses­sa kuluu vähem­män fos­si­il­isia polt­toainei­ta, jol­loin päästöt vähenevät.

    Toisaal­ta pienem­mät vil­jasadot aiheut­ta­vat hiilin­ielun vähen­tymistä. Näin yhteiskun­nan vaa­timuk­ses­ta toteutetut tuotan­non leikkauk­set kään­tyvät pienen­tyneek­si hiilin­ieluk­si ja suurem­mik­si vesistö­va­l­u­mik­si. Samaan suun­taan vaikut­taa vaa­timus lihan­syön­nin vähen­tämis­es­tä. Kar­jan määrä ja laidun­nus vähe­nee, jol­loin hiilin­ielu piene­nee. Vil­jan vil­je­lyä on edelleen vähen­net­tävä, kos­ka kar­jan rehuk­si jauhet­tavaa vil­jaa tarvi­taan entistä vähem­män. Sama vaiku­tus: hiilin­ielu pienenee.

    Ruuan­tuot­ta­jien taloudelli­nen ase­ma synkke­nee edelleen .

    1. Nau­taeläimet (märe­hti­jät ) tuot­ta­vat suurem­pia määriä päästöjä kuin esim siat ja siipikarja.
      Suomes­sa on enem­män mau­taeläim­iä kuin tarvit­taisin, johtuen Osu­uskun­ta Valion pro­pa­gan­das­ta että kaikkien pitäisi juo­da maitoa. 

      Hiilin­ielu ei pienene jos pel­lot metsitetään. 

      Onhan niitä mui­ta ammat­te­ja kuin ruuan­tuot­ta­mi­nen. Jos tule­vaisu­us näyt­tää huonol­ta niin kan­nat­taa ainakin nuoren koulut­tau­tua muille aloille tai vai­h­taa maati­lan tuotesorttimenttia.

      1. Kan­nat­taa lukea Maail­man ilmati­eteen jär­jestön WMO:n pääsi­h­teeri Pet­teri Taalak­sen haas­tat­telu ao. linkistä.

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1533325

        Hän on eri lin­joil­la kuin R. Sil­fver­berg , joka lopet­taisi Suomen ruuan­tuotan­non omavaraisu­u­den. R.S. on kuitenkin edis­tyk­selli­nen , kuten ruot­salaiset. Hei­dän huomis­päivän ruokansa on matkalla Euroopan moot­toriteil­lä Ruot­si­in. Koro­nan alkume­treil­lä heräsi huoli logis­ti­ikkaketjun katkeamis­es­ta. Mis­tä Dooniel saakaan tuoret­ta bröödiä aamu­palalleen ? Nykya­jan ihmiselle ter­veel­lisen ruuan merk­i­tys on kadon­nut, kos­ka ruokaa on aina saanut kau­pas­ta. Aamu­palak­si riit­tääkin take­away- kahvi , nuus­ka tai tupakka.

        “Ruokatur­va on ilmas­ton­muu­tok­sen eräs pitkän aikavälin uhka, ja maail­man ravin­non­tuotan­tokyky tulee häiri­in­tymään. Sik­si on tärkeää pitää huol­ta omas­ta ruuan­tuotan­nos­ta ja tuotan­tokykyä yllä eli esimerkik­si pel­lot vil­je­lykun­nos­sa, vaik­ka se olisi kalli­im­paa kuin eteläisessä Euroopas­sa”, Taalas sanoo MT:lle.

        R.S:“Suomessa on enem­män mau­taeläim­iä kuin tarvit­taisin, johtuen Osu­uskun­ta Valion pro­pa­gan­das­ta että kaikkien pitäisi juo­da maitoa. ”

        Tässä R.S. on kyl­lä väärässä. Suomes­sa rav­in­to­su­osi­tuk­set tekee tutkimus­tu­lok­si­in perustuen Ruokavirasto.

        https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

        R.S:n arvostelukykyä ehkä sumen­taa luokkav­i­hol­lisu­us- asenne. Kaik­ki maat­alouteen liit­tyvä nähdään kohteena, jota vas­taan pitää tais­tel­la ja propagoi­da. Samaa on nähtävis­sä vihreäl­lä puolueel­la, joka ilman ‚mitään dataa repäisi väit­teen maat­alouden sivu­raiteesta ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

  14. R.S:“Suomessa on enem­män mau­taeläim­iä kuin tarvittaisin,”

    Mitkä ovat perus­teet ja faktat ?

    1. https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla
      “Yksi lehmä päästää vuosit­tain noin 100 kiloa metaa­nia, joka vas­taa haital­taan henkilöau­toa, jol­la aje­taan vuodessa 10 000 kilometriä. ”
      Osa niistä voisi kor­va­ta sioil­la ja siipikar­jal­la jot­ka ei päästä noin paljon kasvui­huonekaa­su­ja. Niity­ille joi­ta ei tarvi­ta laidun­tamiseen voidaan kas­vat­taa met­siä jot­ka ovat parem­pia hiilinieluja. 

      Aikuinen ei tarvitse maitoa ruoka­juo­mak­si. Maitoa juo­daan eniten maail­mas­sa Suomes­sa ja sil­lä on juuren­sa 1900-luvun alun rait­tius­li­ik­keessä ja alki­o­laisu­udessa. Sit­tem­min MTK ja Valio ja Ruokavi­ras­to joka mielum­min myötäilee em instansse­ja ettei suu­tu­ta nau­takar­jankas­vat­ta­jia, ovat pitäneet huolen siitä että kaikkien on juo­ta­va maitoa ‚muuten elää epäter­veel­lis­es­ti vaik­ka se ei pidä paikkansa. Mon­et ovat aller­gisia maid­olle ja minäkin lopetin maid­on juomisen n 10 vuot­ta sit­ten ja voin parem­min kun vat­sa ei tur­poa. Enkä tarvitse mitään “kau­ra­maitoa” tai mui­ta korvike­maito­ja. D‑vitamiineja saa vita­mi­inipurk­ista ja kalas­ta. Maito lisäk­si estää rau­dan imey­tymisen. Aikuiselle riit­tää että syö muu­ta­man siivun juus­toa mut­ta sitä varten ei tarvi­ta sel­l­aista lehmälau­maa kuin Suomes­sa on. Suomes­sa on aina määräa­join ollut mei­jer­ituot­tei­den yli­tuotan­toa kos­ka ollaan kuvitel­tu että niitä saadaan myy­tyä ulko­maille, tot­ta että 100 vuot­ta sit­ten oli suo­ma­laisel­la voil­la suuret markki­nat Eurooopas­sa mut­ta ei enää. 

      Suo­ma­lainenkin ruo­ka voi olla jonkin luon­non- tai ympäristökatas­trofin tai eläin­tau­tien takia tilapäis­es­ti syömäkelvo­ton­ta tai vil­jasadot riit­tämät­tömiä joten on olta­va myös reit­te­jä ja kap­a­siteet­tia tuo­da ruokaa ulko­mail­ta. Ruot­salainen ymmärtää varautua parem­min ja korona ei ole pysäyt­tänyt rekko­ja eikä laivo­ja. Ruot­si­in tuo­daan elin­tarvikkei­ta jopa junal­la, olisi hyvä jos meillekin.

      1. “Suomes­sa nau­to­jen pöt­seis­sään tuot­ta­ma metaani on kolmisen pros­ent­tia kasvihuonepäästöistä.” 

        Ts. mit­talu­ok­ka on olema­ton. Suomen liiken­teen päästöt ovat noin 11–12 miljoon­aa hiilid­iok­sidi­ton­nia vuodessa. Nau­takar­jat­alouden metaa­nipäästöt ovat vain n. puo­let tuos­ta. Kun ottaa huomioon , että ihmiset syövät ruokaa mon­ta ker­taa joka päivä, niin siihen näh­den päästöt ovat ymmärrettäviä. 

        Aikuinen ei tarvitse maitoa ruoka­juo­mak­si. Maito on eri­no­mainen ter­veystuote. Se sisältää kal­si­u­mia ja sen imey­tymisen vahvis­tamisek­si D‑vitamiinia. Suo­ma­laiset eivät saa riit­tävästi D‑vitamiinia ja osteo­poroosista on tulos­sa uusi kansansairaus. 

        https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maito-ravintona/maidon-ravintoainesisalto.html

        Kyl­lä saa pul­ja­ta mon­en­laisen vita­mi­inipurkin kanssa, jos aikoo saa­da samat vita­mi­init ym. aineet. 

        “Ruot­salainen ymmärtää varautua parem­min ja korona ei ole pysäyt­tänyt rekko­ja eikä laivoja.”

        Se oli siinä ja tässä, ettei Ruot­sille käynyt kylmät ruokahuol­lon kanssa koro­nan alkuvaiheissa.

        “joten on olta­va myös reit­te­jä ja kap­a­siteet­tia tuo­da ruokaa ulkomailta”

        Pakkaa vaan ole­maan niin, että ruo­ka on kor­tilla joka puolel­la ja sik­si ääret­tömän kallista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.