Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen maa­ta­lou­den ilmas­to­pääs­töis­tä. Maria Ohi­sa­lo oli syn­nyt­tä­nyt vah­van tun­ne­reak­tion sano­mal­la sinän­sä kiis­tat­to­man asian, ettei maa­ta­lous ole vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na vähen­tä­nyt pääs­tö­jään lain­kaan. Meil­lä ei toi­mi­tuk­sen koor­di­naa­tio men­nyt ihan put­keen, sil­lä Lee­na Brant oli kir­joit­ta­nut aihees­ta oman, onnek­si aika eri­lai­sen jutun.

Kir­joi­tuk­ses­sa mai­ni­taan myös kar­ja­ta­lou­den siir­to EU-aika­na poh­joi­seen, jota olen ihme­tel­lyt jo vuon­na 2019 täl­lä blo­gil­la.

Pää­kir­joi­tuk­se­ni voi lukea täs­tä

 

29 vastausta artikkeliin “Maatalous, ilmasto ja turvepeltojen kohtalo”

  1. Nopea­kier­toi­sia ener­gia­kas­ve­ja tar­vi­taan, kos­ka met­sien kas­vu on ilmas­to-ongel­maa aja­tel­len lii­an hidasta.”

    Mitä­hän täs­sä­kin on kir­joit­ta­ja aja­tel­lut, vai onko aja­tel­lut mitään?

    Ilmas­to-ongel­maa aja­tel­len, eikö ole parem­pi jos hii­li­diok­si­di varas­toi­tuu met­sään 20–60 vuo­den ajak­si, eikä johon­kin ruo­ko­kas­viin kevääs­tä syksyyn?

    Toi­sek­seen, mitään Suo­men pel­loil­le sopi­vaa nopea­kas­vuis­ta ener­gia­kas­via ei tähän men­nes­sä ole löytynyt. 

    Parem­pi vaan istut­taa huonm­mat pel­lot met­säk­si, jalos­te­tuil­la tai­mil­la hyväl­lä poh­jal­la ensi­har­ven­nus 20 v kulut­tua ja pää­te­hak­kuu 50 vuo­den pääs­tä, sii­tä sitä ener­gi­aa ker­tyy ja hii­li­diok­si­dia varastoituu.

    1. On aja­tel­lut sitä, että met­sät sito­vat hii­li­diok­si­sia nopeam­min ja että ener­gia­kas­vit, vaik­ka ne pol­te­taan­kin, kor­vaa­vat fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Kyl­lä se met­sä­kin kaa­de­taan aikanaan.

  2. Ostin sun­nun­taik­si gril­liin nau­dan flat iron sta­kea 20€ / kilo ja koti­mais­ta brocco­li­nia 23 € / kilo. En tie­dä ruu­an­tuo­tan­nos­ta mitään, mut­ta luu­len, että sai­sin par­sa­kaa­lin hal­vem­mal­la aikaan kuin pihvin.

    Sinän­sä kii­tos kai­kil­le kas­vis­syö­jil­le, että tukiais­ten kaut­ta tuet­te lihansyöntiäni.

    1. Jalo­nen:
      Ostin sun­nun­taik­si gril­liin nau­dan flat iron sta­kea 20€ / kilo ja koti­mais­ta brocco­li­nia 23 € / kilo. En tie­dä ruu­an­tuo­tan­nos­ta mitään, mut­ta luu­len, että sai­sin par­sa­kaa­lin hal­vem­mal­la aikaan kuin pihvin.

      Sinän­sä kii­tos kai­kil­le kas­vis­syö­jil­le, että tukiais­ten kaut­ta tuet­te lihansyöntiäni.

      Kuha, ahven , nie­riä, fileet 20–30 eur/kg, nau­dan sisä­pais­ti 13 eur/kg pai­kal­li­ses­sa super­mar­ke­tis­sa. Vie­lä tar­vi­taan perus­ta­van­laa­tuis­ta muu­tos­ta hin­ta,- ja tuki­po­li­tiik­kaan ennen­kuin suu­ri ylei­sö läm­pe­nee ilmas­to­teoil­le ruokapuolella

    2. Jalo­nen:
      Ostin sun­nun­taik­si gril­liin nau­dan flat iron sta­kea 20€ / kilo ja koti­mais­ta brocco­li­nia 23 € / kilo. En tie­dä ruu­an­tuo­tan­nos­ta mitään, mut­ta luu­len, että sai­sin par­sa­kaa­lin hal­vem­mal­la aikaan kuin pihvin.

      Sinän­sä kii­tos kai­kil­le kas­vis­syö­jil­le, että tukiais­ten kaut­ta tuet­te lihansyöntiäni.

      Hin­nat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la. Tukiais­ten ansios­ta oli koti­mais­ta par­sa­kaa­lia saa­ta­vil­la. Oli­ko pih­vi kotimaista?

  3. Maa­ta­lous on ota­nut käyt­töön met­sä­oji­tet­tu­ja soi­ta ja tur­ve­soi­ta. Siis val­miik­si kui­va­tet­tu­ja soi­ta. Ne kyl­lä ovat olleet lähes yhtä hyviä hii­li­pääs­tö­läh­tei­tä aikai­sem­min­kin. Ne pääs­töt on nyt ainoas­taan siir­ty­neet maa­ta­lou­den piikkiin.
    Ener­gia­kas­ve­ja käsi­tel­lään hii­li­las­kel­mis­sa käsit­tääk­se­ni samoin kuin ruo­ka­kas­ve­ja, eli nii­hin sitou­tu­nut­ta hiil­tä ei lasketa.
    Maa­ta­lou­den huo­no suo­ri­tus pääs­tö­tal­koiss­sa joh­tuu sii­tä, että pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tä ei ole pahem­min pal­kit­tu tähän asti. Sen sijaan päin­vas­toin toi­mi­mis­ta on kyl­lä kan­nus­tet­tu. Maa­ti­lat ovat tomi­neet lii­an­kin kuu­liai­ses­ti päät­tä­jiä koh­taan. Ei ihme, että päät­tä­jien moit­teet sii­tä koe­taan suu­re­na loukkauksena.

  4. Eikö täs­sä kuur­ni­ta hyt­ty­siä, kun lii­ken­teen ja läm­mi­tyk­sen pääs­töt pitäi­si saa­da kuriin?

  5. Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet että aina kun maa­ta­lou­den pääs­töt ote­taan puheek­si, kepu­lai­set alka­vat mas­sii­vi­sen hyök­käyk­sen vih­rei­tä vas­taan, riip­pu­mat­ta puhee­nai­hees­ta vies­ti on aina sama “vih­reät halu­aa tuho­ta koti­mai­sen maa­ta­lou­den”. Toi­nen mikä on huo­mio­nar­vois­ta että kepun tak­tiik­ka­na on aina pääs­tö­jen osal­ta yhdis­tää maa­ta­lous ja met­sä­ta­lous yhdek­si koko­nai­suu­dek­si, jol­la siis yrit­tä­vät saa­da met­sien hii­len­si­don­nan maa­ta­lou­teen laskettavaksi.

  6. Eikö noi­ta tur­ve­pel­to­ja voi­si vain ostaa pois omis­ta­jil­taan ja jät­tää viljelemättä?

    Tämä sama rat­kai­su kävi myös mie­les­sä kun vas­ti­kään uuti­soi­tiin, että pie­ni jouk­ko hii­li­voi­ma­loi­ta tuot­taa 75% maa­il­man pääs­töis­tä. Eikö voi­tai­si vain ostaa nuo voi­ma­lat ja sul­kea ne?

    Tur­ve­pel­to­jen tapauk­ses­sa osta­mi­sen voi­si hoi­taa joko Suo­men val­tio tai EU joko maa­ta­lous­tu­kiin tai ilmas­to­toi­miin tar­koi­te­tuil­la rahoilla.

    1. Ano­nyy­mi:
      Eikö noi­ta tur­ve­pel­to­ja voi­si vain ostaa pois omis­ta­jil­taan ja jät­tää viljelemättä?

      Tämä sama rat­kai­su kävi myös mie­les­sä kun vas­ti­kään uuti­soi­tiin, että pie­ni jouk­ko hii­li­voi­ma­loi­ta tuot­taa 75% maa­il­man pääs­töis­tä. Eikö voi­tai­si vain ostaa nuo voi­ma­lat ja sul­kea ne?

      Tur­ve­pel­to­jen tapauk­ses­sa osta­mi­sen voi­si hoi­taa joko Suo­men val­tio tai joko maa­ta­lous­tu­kiin tai ilmas­to­toi­miin tar­koi­te­tuil­la rahoilla.

      Tur­ve­pel­toa­sia kyl­lä kor­jaan­tui­si hel­pos­ti täs­mä­toi­mil­la. Eikä edes mak­sai­si mah­dot­to­mas­ti. Asi­aa ei ehkä halu­ta­kaan kor­ja­ta, kos­ka sil­loin ei enää voi­tai­si­kaan hauk­kua maa­jus­se­ja ilmas­to­pa­hik­sik­si. Sama asia on tie­tys­ti monis­sa muis­sa­kin koh­dis­sa, kuten nuo hiilivoimalat.

      1. TimoT: si­aa ei ehkä halu­ta­kaan kor­ja­ta, kos­ka sil­loin ei enää voi­tai­si­kaan hauk­kua maa­jus­se­ja ilmastopahiksiksi. 

        Kyl­lä nämä ovat pää­asial­li­ses­ti tys­sän­neet, kuten kaik­ki maa­ta­lou­teen liit­ty­vät ilmas­to­toi­met, Kepuun. Nyt­kin kepu­lai­set repi­vät peli­housun­sa, kun joku edes vih­jai­si että maa­ta­lou­des­sa ei ole teh­ty asian suh­teen yhtään mitään. 

        Kum­mal­lis­ta, kun ympä­ris­tö­tu­kea­kin on mak­set­tu noin 300 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, eikä se ole vähen­tä­nyt hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä eikä myös­kään Itä­me­ren rehe­vöi­ty­mis­tä. Kyl­lä tuol­lai­sel­la panos­tuk­sel­la pitää voi­da vaa­tia myös tulok­sia ja vie­lä­pä useam­mal­la sektorilla.

        Kts. esi­mer­kik­si

        Tut­ki­mus: Ympä­ris­tö­tu­ki ei toi­mi – Itä­me­ri rehevöityy

        Val­tion talou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen (VATT) mukaan maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tu­ki ei ole vähen­tä­nyt Itä­mer­ta rehe­vöit­tä­vää typ­peä ja fos­fo­ria toi­vo­tul­la taval­la. Maa­ta­lous­tuot­ta­jil­le on mak­set­tu ympä­ris­tö­tu­kea noin 300 mil­joo­na euroa vuo­des­sa Euroo­pan unio­niin (EU) liit­ty­mi­ses­tä alkaen.”

        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001774927.html

  7. Pal­jon oli asi­aa, mut­ta on täs­men­net­tä­vää­kin. Pel­to­jen sovel­tu­vuut­ta eri vil­je­ly­muo­toi­hin ei voi arvioi­da pel­käs­tään ete­läi­syy­den tai poh­joi­suu­den perus­teel­la. Pal­jon enem­män vai­kut­taa maa­pe­rän laa­tu, mis­tä esi­merk­ki­nä pal­jon kalk­kia luon­nos­taan sisäl­tä­vät savi­pi­toi­set maat ja humus- ja rau­ta­pi­toi­set maat, jois­ta jäl­kim­mäi­set eivät mil­lään jär­ke­vil­lä muok­kauk­sil­la tule sovel­tu­maan suo­raan ihmis­ra­vin­non vil­je­lyyn kuin pal­ko­kas­vien osal­ta ja sil­loin­kin täy­tyy olla koh­tuul­li­sen kui­va kesä. Eli näil­lä mail­la eläin­ten lai­dun­nus ja nur­men vil­je­ly on ykkös­asia. Myös Itä-län­si­suun­ta vai­kut­taa. Sal­paus­sel­kien itä­puo­lel­la sataa huo­mat­ta­vas­ti enem­män aina­kin lun­ta (ehkä myös vet­tä­kin täs­tä minul­la ei ole tie­toa). Sula­mis­ve­det kevääl­lä aiheut­ta­vat sen, että vil­jan vil­je­ly onnis­tuu vain par­hai­ten sovel­tu­vil­la mail­la, aloi­tus myö­häs­tyy, kor­juu myö­häs­tyy jne. Pitä­nee huo­ma­ta sekin, että par­hail­la maa­pe­rä­alueil­la myös met­sän kas­va­tus onnis­tui­si par­haal­la taval­la, mut­ta ruu­an­tuo­tan­to täy­tyy pitää etusi­jal­la. Met­sä voi odot­taa pari huo­noa­kin vuot­ta ilman paho­ja takais­ku­ja, mut­ta ruu­an­tuo­tan­nos­sa huo­no vuo­si näkyy välit­tö­mäs­ti ja se tun­tuu kaik­kien kuk­ka­ros­sa toi­sin kuin met­sä­no­mis­ta­jan. Kai­ken kaik­ki­aan kir­joi­tuk­ses­ta näkyy, että tie­tä­mys ihmis­ra­vin­nok­si kel­paa­van ruu­an­tuo­tan­non rea­li­tee­tis­ta ei ole hal­lus­sa (tai sit­ten pro­vo­soi­daan rajus­ti), mut­ta sii­tä olen ylei­sel­lä tasol­la samaa miel­tä, että paran­net­ta­vaa ja opti­moi­ta­vaa on koko Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa. Tosi­aan kuten sanot­tu­kin, niin se yksit­täi­nen tilal­li­sen käsis­sä ei vält­tä­mät­tä ole pal­jon työ­ka­lu­ja asian paran­ta­mi­sek­si samal­la säi­lyt­täen kan­nat­ta­va toi­min­ta. Mark­ki­na­ta­lous on ohjan­nut teho­tuo­tan­non suun­taan, vaik­ka pääs­tö­jen ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön kan­nal­ta pitäi­si men­nä päin­vas­tai­seen suun­taan. Tätä voi kau­pun­gis­sa asu­vien olla vai­kea ymmär­tää. Jos kau­pun­ki ei oli­si kau­pun­ki, oli­si­ko sekin met­sää? Ei huol­ta, kyl­lä se vie­lä tulee olemaan.

  8. Osmo kir­joit­ti:

    Ojat pitäi­si tuk­kia ja pel­lot metsittää 

    Ei kai nii­tä nyt voi sekä ojat tuk­ki­mal­la enti­söi­dä takai­sin suok­si, että met­sit­tää? Pitää vali­ta jom­pi kumpi.

  9. Mis­tä­hän joh­tuu, että ainoat ihmi­set jot­ka eivät pidä ener­gia­kas­vien vil­je­lyä lois­ta­va­na tuo­tan­to­suun­ta­na ovat ne maan­vil­je­li­jät jot­ka ovat kokeil­leet ruo­ko­hel­pin tai ener­gia­pa­jun kas­vat­ta­mis­ta? Hei­dän koke­muk­sis­saan vil­je­lys­tä saa par­haim­mil­laan sii­hen käy­te­tyn löpön hin­nan takai­sin mut­ta ei muuta.

  10. Suo­mes­sa har­joi­te­taan eri­kois­ta ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa. Maan­vil­je­li­jät edel­lyt­tä­vät tukia osal­lis­tuak­seen ympä­ris­tö­tal­koi­siin ilman sitou­muk­sia. Ilman sitou­muk­sil­la tar­koi­tan sitä, että kai­kis­sa muis­sa elin­kei­noa­loil­la yrit­tä­jiä ran­gais­taan sakoil­la lisä­mak­suil­la yms., jos ympä­ris­tö­ta­voit­teet eivät täy­ty tai nii­tä riko­taan. Toi­sin on maa- ja met­sä­ta­lou­den kans­sa; ympä­ris­tö­tu­kia lisä­tään ja vaa­di­taan, mut­ta tulok­set puut­tu­vat ja se näyt­tää ole­van ok. polii­ti­koil­le. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä olkoon vaik­ka maa- ja met­sä­ta­lou­den syn­nyt­tä­mät vesis­tö­jen rehe­vöit­tä­mi­set; se saa jat­kua, mut­ta tukia lisä­tään. Suo­mes­sa pal­jon on nos­tet­tu esil­le eri­lais­ten tukien (esim. työt­tö­myys­ra­hat) sidon­nai­suus ns. vas­tik­keel­li­suu­des­ta, mut­ta voi vain ihme­tel­lä mik­si tätä har­vem­min edel­ly­te­tään maa- ja metsätaloudelta?

    1. ” Hyvä­nä esi­merk­ki­nä olkoon vaik­ka maa- ja met­sä­ta­lou­den syn­nyt­tä­mät vesis­tö­jen rehe­vöit­tä­mi­set; se saa jat­kua, mut­ta tukia lisätään. ”

      Höpö­hö­pö, tuet ovat las­ke­neet tasai­ses­ti. Nimit­täin kus­tan­nus­ten nousun vuok­si reaa­li­nen tuki on alen­tu­nut, lisäk­si tuki on hie­man las­ke­nut. Lue ao. link­ki ja sivul­la 69 näkyy yhteen­ve­to. Eri­tyi­sen valai­se­vaa on tutus­tua tilo­jen kan­nat­ta­vuut­ta ilmai­se­viin tun­nus­lu­kui­hin. Ne ovat rapor­tin luon­neh­din­nan mukaan karua luettavaa.

      https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544348/luke-luobio_36_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Maan­vil­je­li­jät edel­lyt­tä­vät tukia osal­lis­tuak­seen ympä­ris­tö­tal­koi­siin ilman sitoumuksia.”

      Siis maan­vil­je­li­jöi­den pitäi­si teh­dä ympä­ris­tö­tal­koi­ta tuot­taes­saan ruo­kaa kulut­ta­jil­le. Niin­hän vih­reät ajat­te­le­vat. Nykyi­set tuet on jyvi­tet­ty vesien­suo­je­luun ja samoil­la rahoil­la pitäi­si teh­dä tal­koi­ta hii­len sito­mi­sek­si. Tosia­sias­sa ruu­an tuo­tan­non pääs­töt ovat ruu­an syö­jien päästöjä. 

      Jyvi­tät­kö pääs­tö­si beduii­neil­le ajaes­sa­si autoa ? 

      MT:“Kaupunkien ydin­kes­kus­tois­ta valuu vesis­töi­hin liki saman ver­ran kiin­toai­nei­ta ja fos­fo­ria kuin vas­taa­val­ta pel­toa­lal­ta neliö­ki­lo­met­riä koh­den. Lisäk­si asfalt­ti­vii­da­kois­ta valu­vien sade­ve­sien eli hule­ve­sien muka­na pää­tyy luon­toon mik­ro­muo­via, ras­kas­me­tal­le­ja ja mui­ta myrk­ky­jä, jot­ka ovat peräi­sin pää­osin lii­ken­tees­tä. ” (Kau­pun­kie­ko­sys­tee­mi­tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri Heik­ki Setä­lä Hel­sin­gin yliopisto)

      Niin, kau­pun­git­han eivät saa mitään tukia, mut­ta asuk­kaat saa­vat. Kela mak­soi asu­mis­tu­kia vuon­na 2018 yhteen­sä 2 112 mil­joo­naa euroa. Ja eni­ten asu­kas­tu­kia mak­set­tiin Uudel­la­maal­la. Sat­tu­mal­ta maa­ta­lous­tu­kien mää­rä on myös­kin 2 mil­jar­dia euroa. Ero­na on kui­ten­kin se, että maa­ta­lous­tuis­ta tulee osa EU:lta. Tosin olem­me EU:n net­to­mak­sa­jia. Mut­ta maa­ta­lous­po­li­tiik­ka ohjau­tuu EU:sta.

      ” Ilman sitou­muk­sil­la tar­koi­tan sitä, että kai­kis­sa muis­sa elin­kei­noa­loil­la yrit­tä­jiä ran­gais­taan sakoil­la lisä­mak­suil­la yms., jos ympä­ris­tö­ta­voit­teet eivät täy­ty tai nii­tä rikotaan”

      Tukieh­to­jen nou­dat­ta­mis­ta val­vo­taan satel­liit­tien avul­la. Lisäk­si teh­dään tila­ta­son tar­kas­tuk­sia ja rik­keis­tä sank­tioi­daan , vie­lä­pä ran­kai­su­me­ne­tel­mäl­lä. Siis rike kas­vu­loh­kon osal­la joh­taa koko loh­kon kor­vauk­sen ale­ne­mi­seen, ei pel­käs­tään rik­keen alal­ta. Tämän lisäk­si toteu­te­taan val­von­taa hal­lin­nol­li­sel­la tasol­la tietokoneajoin .

      Enpä usko mui­den yrit­tä­jien jou­tu­van satel­liit­ti­val­von­nan kohteiksi.

      Täy­den­tä­vien tukien valvonnasta:

      https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/valvonta/taydentavien-ehtojen-yleisohje.pdf

    2. Nime­no­maan.

      Eri­lai­siin maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tu­kiin has­sa­taan niin pal­jon rahaa (300 mil­joo­naa mai­nit­tu leh­dis­tös­sä joi­ta­kin v sit­ten) että meil­lä veron­mak­sa­jil­la on kyl­lä oikeus odot­taa kun­nol­li­sia tulok­sia nyky­pa­nos­tuk­sil­la ja maan­vil­je­li­jöil­lä on vel­vol­li­suus toi­mit­taa niitä.

      Ei tämä niin voi men­nä, että aina sil­loin täl­löin kek­si­tään uusi tuki­muo­to, joka ei sit­ten lopul­ta vai­ku­ta mihin­kään ja sit­ten sitä kor­jaa­viin uusiin toi­miin pitäi­si kui­ten­kin saa­da lisää tukea.

      Ympä­ris­tö­tu­kioh­jel­maa mak­se­taan nyt jo vuo­sit­tain jät­ti­mäi­siä mää­riä, mut­ta se ei näy vesis­töis­sä eikä pääs­töis­sä., aina­kaan mis­sään jär­jel­li­ses­sä suh­tees­sa käy­tet­tyyn rahaan näh­den. Jos jotain on saa­vu­tet­tu, toi­saal­la ne hyö­dyt ovst sit­ten kuitattu. 

      Mik­si ei näy? Kyllä,valtavan raha­sä­kin pitäi­si näkyä.

    3. MTK-kor­po­raa­tio istuu niin syväl­lä yhteis­kun­nan val­ta­ko­neis­tos­sa että se mah­dol­lis­taa kai­ken tuon.

    4. Kyl­lä vil­je­li­jäl­le rap­sah­taa sank­tiot, jos ei nou­da­ta tukiehtoja.Eri asia on, jos tukieh­dot ovat sel­lai­sia, joil­la ei edis­te­tä asi­aa. Mut­ta se ei ole vil­je­li­jän vika.

  11. O.S:“kiistattoman asian, ettei maa­ta­lous ole vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na vähen­tä­nyt pääs­tö­jään lainkaan. ”

    Johan­nyt trol­lin lykkäsit. 

    Täs­sä fak­taa (LUKE) : Suo­men ravin­ne­ta­seet ovat las­ke­neet kol­men­kym­me­nen vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la koko maas­sa ja suu­rin syy tähän on ollut väki­lan­noi­tuk­sen vähen­ty­mi­nen. Typen yli­jää­mä heh­taa­ria koh­ti on pie­nen­ty­nyt yhdek­säs­tä­kym­me­nes­tä kilo­gram­mas­ta vii­teen­kym­me­neen­nel­jään ja fos­fo­rin kol­mes­ta­kym­me­nes­tä kilo­gram­mas­ta alle kuuteen. 

    https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/typpi_ja_fosforitaseet/

    Mitä Omo Soi­nin­vaa­ra oikein tarkoitat?????????????

    Lan­noi­tus on vähen­ty­nyt jo niin pal­jon, että kun­nol­lis­ten sato­jen tuot­ta­mi­nen on vai­keu­tu­nut, osin esty­nyt. Suu­ri sato = kun­non lannoitus=pienet pääs­töt vesis­töön ja teho­kas hii­len sidonta.

      1. Vali­tet­ta­vas­ti tuos­sa kom­men­tis­sa pal­jas­tuu vih­rei­den ohut tie­tä­mys luon­non kier­to­ku­lus­ta ja käy­tän­nön töistä. 

        Ravin­ne­pääs­tö­jen ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vähen­tä­mi­nen kie­tou­tu­vat yhteen ja tiu­kas­ti. Tal­viai­kai­nen kas­vi­peit­tei­syys, alus­kas­vi­vil­je­ly ja ravin­tei­ta sito­vat suo­ja­kais­tat estä­vät valu­mien pää­syä vesis­töön. Samal­la kysei­sil­lä pai­koil­la kas­va­vat kas­vit yhteyt­tä­vät ja sito­vat hiil­tä ilmas­ta, jon­ne kau­pun­git tun­ke­vat päästönsä. 

        Suo­ma­lai­nen mai­don- ja lihan­tuo­tan­to tar­vit­se­vat lai­dun­nur­mea . Se on omi­aan estä­mään vesis­tö­va­lu­mia ja samal­la nur­mi sitoo hiil­tä viher­mas­saan ja juu­ris­toon. Seu­raa­vas­sa lin­kis­sä on avat­tu lai­dun­nuk­sen ja hii­len­si­don­nan sym­bioo­sia. Pitäi­si jo vih­doin­kin pääs­tä sii­hen, että vih­reät perus­ta­vat vaa­teen­sa tosi­asioi­hin ei luu­loi­hin ja puh­taa­seen tietämättömyyteen.

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli‑1.1382159

  12. Syltty:“Kyllä nämä ovat pää­asial­li­ses­ti tys­sän­neet, kuten kaik­ki maa­ta­lou­teen liit­ty­vät ilmas­to­toi­met, Kepuun.”

    Onko Sylt­ty, maa- ja met­sä­ta­lous ainoa toi­mia­la Suo­mes­sa, mikä sitoo hiil­tä ? Mitä saa­vu­tuk­sia sinul­la on esit­tää kau­pun­kien hii­len­si­don­nas­ta ja vesiensuojelusta ?
    _____________________________________________

    Ylä­puo­lel­la ole­val­le lis­ta­sin näi­tä saa­vu­tuk­sia ja perin­juu­rin tyh­jäl­tä näyttää.

    Osmo Soi­ni­vaa­ral­le eri­tyi­ses­ti: maa­ta­lous , lue ruu­an­tuo­tan­to sinul­le, vähen­si pääs­tö­jä 1990-luvus­ta tähän päi­vään pää­kas­vien osal­ta seuravasti:

    Sato­ker­ty­mä (milj. kiloa) ohra: 1990: 1720 , 2000: 1985 , 2010 :1340, 2019: 1682, 2020: 1382 

    Kau­ra (milj. kiloa 9: 1990 : 1662, 2000:1413, 2010: 810, 2019: 1170, 2020: 1195 

    Osmo S:n mie­li­raa­ka-aine , soke­ri­juu­ri­kas : 1990 1125 milj. kiloa ja 2020 422 milj. kiloa.
    (Läh­de LUKE 2021) 

    Suo­ma­lais­ten ruu­an­tuot­ta­jat ovat siis lei­kan­nut tuo­tan­to­aan , samal­la pääs­tö­jä ja omia tulo­jaan taval­la, mihin eivät ole muut toi­mia­lat eivät tule iki­nä pyr­ki­mään. Ja vie­lä pitäi­si lei­ka­ta, kuu­los­taa kulak­kien koh­te­lul­ta demo­kra­tian mal­li­val­tios­sa Sta­li­nin aikaan.

  13. Soi­nin­vaa­ran ja Syl­tyn kom­ment­tiin vie­lä seli­tys­tä. Pie­nem­mät vil­ja­sa­dot (yhteis­kun­nan vaa­ti­muk­ses­ta ) vähen­tä­vät väki­lan­noit­tei­den käyt­töä, jol­loin vähäi­sem­pi lan­noit­tei­den val­mis­ta­mi­nen vähen­tää ilmas­to­pääs­tö­jä. Pel­loil­la ja vil­jan jat­ko­ja­los­tuk­ses­sa kuluu vähem­män fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, jol­loin pääs­töt vähenevät.

    Toi­saal­ta pie­nem­mät vil­ja­sa­dot aiheut­ta­vat hii­li­nie­lun vähen­ty­mis­tä. Näin yhteis­kun­nan vaa­ti­muk­ses­ta toteu­te­tut tuo­tan­non leik­kauk­set kään­ty­vät pie­nen­ty­neek­si hii­li­nie­luk­si ja suu­rem­mik­si vesis­tö­va­lu­mik­si. Samaan suun­taan vai­kut­taa vaa­ti­mus lihan­syön­nin vähen­tä­mi­ses­tä. Kar­jan mää­rä ja lai­dun­nus vähe­nee, jol­loin hii­li­nie­lu pie­ne­nee. Vil­jan vil­je­lyä on edel­leen vähen­net­tä­vä, kos­ka kar­jan rehuk­si jau­het­ta­vaa vil­jaa tar­vi­taan entis­tä vähem­män. Sama vai­ku­tus: hii­li­nie­lu pienenee.

    Ruu­an­tuot­ta­jien talou­del­li­nen ase­ma synk­ke­nee edelleen .

    1. Nau­tae­läi­met (märeh­ti­jät ) tuot­ta­vat suu­rem­pia mää­riä pääs­tö­jä kuin esim siat ja siipikarja.
      Suo­mes­sa on enem­män mau­tae­läi­miä kuin tar­vit­tai­sin, joh­tuen Osuus­kun­ta Valion pro­pa­gan­das­ta että kaik­kien pitäi­si juo­da maitoa. 

      Hii­li­nie­lu ei pie­ne­ne jos pel­lot metsitetään. 

      Onhan nii­tä mui­ta ammat­te­ja kuin ruu­an­tuot­ta­mi­nen. Jos tule­vai­suus näyt­tää huo­nol­ta niin kan­nat­taa aina­kin nuo­ren kou­lut­tau­tua muil­le aloil­le tai vaih­taa maa­ti­lan tuotesorttimenttia.

      1. Kan­nat­taa lukea Maa­il­man ilma­tie­teen jär­jes­tön WMO:n pää­sih­tee­ri Pet­te­ri Taa­lak­sen haas­tat­te­lu ao. linkistä.

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1533325

        Hän on eri lin­joil­la kuin R. Silf­ver­berg , joka lopet­tai­si Suo­men ruu­an­tuo­tan­non oma­va­rai­suu­den. R.S. on kui­ten­kin edis­tyk­sel­li­nen , kuten ruot­sa­lai­set. Hei­dän huo­mis­päi­vän ruo­kan­sa on mat­kal­la Euroo­pan moot­to­ri­teil­lä Ruot­siin. Koro­nan alku­met­reil­lä herä­si huo­li logis­tiik­ka­ket­jun kat­kea­mi­ses­ta. Mis­tä Doo­niel saa­kaan tuo­ret­ta bröö­diä aamu­pa­lal­leen ? Nyky­ajan ihmi­sel­le ter­veel­li­sen ruu­an mer­ki­tys on kadon­nut, kos­ka ruo­kaa on aina saa­nut kau­pas­ta. Aamu­pa­lak­si riit­tää­kin takeaway- kah­vi , nuus­ka tai tupakka.

        Ruo­ka­tur­va on ilmas­ton­muu­tok­sen eräs pit­kän aika­vä­lin uhka, ja maa­il­man ravin­non­tuo­tan­to­ky­ky tulee häi­riin­ty­mään. Sik­si on tär­ke­ää pitää huol­ta omas­ta ruu­an­tuo­tan­nos­ta ja tuo­tan­to­ky­kyä yllä eli esi­mer­kik­si pel­lot vil­je­ly­kun­nos­sa, vaik­ka se oli­si kal­liim­paa kuin ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa”, Taa­las sanoo MT:lle.

        R.S:“Suomessa on enem­män mau­tae­läi­miä kuin tar­vit­tai­sin, joh­tuen Osuus­kun­ta Valion pro­pa­gan­das­ta että kaik­kien pitäi­si juo­da maitoa. ”

        Täs­sä R.S. on kyl­lä vää­räs­sä. Suo­mes­sa ravin­to­suo­si­tuk­set tekee tut­ki­mus­tu­lok­siin perus­tuen Ruokavirasto.

        https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

        R.S:n arvos­te­lu­ky­kyä ehkä sumen­taa luok­ka­vi­hol­li­suus- asen­ne. Kaik­ki maa­ta­lou­teen liit­ty­vä näh­dään koh­tee­na, jota vas­taan pitää tais­tel­la ja pro­pa­goi­da. Samaa on näh­tä­vis­sä vih­reäl­lä puo­lu­eel­la, joka ilman ‚mitään dataa repäi­si väit­teen maa­ta­lou­den sivu­rai­tees­ta ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

  14. R.S:“Suomessa on enem­män mau­tae­läi­miä kuin tarvittaisin,”

    Mit­kä ovat perus­teet ja faktat ?

    1. https://www.mtk.fi/-/lehman-hiilijalanjaljilla
      “Yksi leh­mä pääs­tää vuo­sit­tain noin 100 kiloa metaa­nia, joka vas­taa hai­tal­taan hen­ki­lö­au­toa, jol­la aje­taan vuo­des­sa 10 000 kilometriä. ”
      Osa niis­tä voi­si kor­va­ta sioil­la ja sii­pi­kar­jal­la jot­ka ei pääs­tä noin pal­jon kas­vui­huo­ne­kaa­su­ja. Nii­tyil­le joi­ta ei tar­vi­ta lai­dun­ta­mi­seen voi­daan kas­vat­taa met­siä jot­ka ovat parem­pia hiilinieluja. 

      Aikui­nen ei tar­vit­se mai­toa ruo­ka­juo­mak­si. Mai­toa juo­daan eni­ten maa­il­mas­sa Suo­mes­sa ja sil­lä on juu­ren­sa 1900-luvun alun rait­tius­liik­kees­sä ja alkio­lai­suu­des­sa. Sit­tem­min MTK ja Valio ja Ruo­ka­vi­ras­to joka mie­lum­min myö­täi­lee em ins­tans­se­ja ettei suu­tu­ta nau­ta­kar­jan­kas­vat­ta­jia, ovat pitä­neet huo­len sii­tä että kaik­kien on juo­ta­va mai­toa ‚muu­ten elää epä­ter­veel­li­ses­ti vaik­ka se ei pidä paik­kan­sa. Monet ovat aller­gi­sia mai­dol­le ja minä­kin lope­tin mai­don juo­mi­sen n 10 vuot­ta sit­ten ja voin parem­min kun vat­sa ei tur­poa. Enkä tar­vit­se mitään “kau­ra­mai­toa” tai mui­ta kor­vi­ke­mai­to­ja. D‑vitamiineja saa vita­mii­ni­pur­kis­ta ja kalas­ta. Mai­to lisäk­si estää rau­dan imey­ty­mi­sen. Aikui­sel­le riit­tää että syö muu­ta­man sii­vun juus­toa mut­ta sitä var­ten ei tar­vi­ta sel­lais­ta leh­mä­lau­maa kuin Suo­mes­sa on. Suo­mes­sa on aina mää­rä­ajoin ollut mei­je­ri­tuot­tei­den yli­tuo­tan­toa kos­ka ollaan kuvi­tel­tu että nii­tä saa­daan myy­tyä ulko­mail­le, tot­ta että 100 vuot­ta sit­ten oli suo­ma­lai­sel­la voil­la suu­ret mark­ki­nat Eurooo­pas­sa mut­ta ei enää. 

      Suo­ma­lai­nen­kin ruo­ka voi olla jon­kin luon­non- tai ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fin tai eläin­tau­tien takia tila­päi­ses­ti syö­mä­kel­vo­ton­ta tai vil­ja­sa­dot riit­tä­mät­tö­miä joten on olta­va myös reit­te­jä ja kapa­si­teet­tia tuo­da ruo­kaa ulko­mail­ta. Ruot­sa­lai­nen ymmär­tää varau­tua parem­min ja koro­na ei ole pysäyt­tä­nyt rek­ko­ja eikä lai­vo­ja. Ruot­siin tuo­daan elin­tar­vik­kei­ta jopa junal­la, oli­si hyvä jos meillekin.

      1. Suo­mes­sa nau­to­jen pöt­seis­sään tuot­ta­ma metaa­ni on kol­mi­sen pro­sent­tia kasvihuonepäästöistä.” 

        Ts. mit­ta­luok­ka on ole­ma­ton. Suo­men lii­ken­teen pääs­töt ovat noin 11–12 mil­joo­naa hii­li­diok­si­di­ton­nia vuo­des­sa. Nau­ta­kar­ja­ta­lou­den metaa­ni­pääs­töt ovat vain n. puo­let tuos­ta. Kun ottaa huo­mioon , että ihmi­set syö­vät ruo­kaa mon­ta ker­taa joka päi­vä, niin sii­hen näh­den pääs­töt ovat ymmärrettäviä. 

        Aikui­nen ei tar­vit­se mai­toa ruo­ka­juo­mak­si. Mai­to on erin­omai­nen ter­veys­tuo­te. Se sisäl­tää kal­siu­mia ja sen imey­ty­mi­sen vah­vis­ta­mi­sek­si D‑vitamiinia. Suo­ma­lai­set eivät saa riit­tä­väs­ti D‑vitamiinia ja osteo­po­roo­sis­ta on tulos­sa uusi kansansairaus. 

        https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maito-ravintona/maidon-ravintoainesisalto.html

        Kyl­lä saa pul­ja­ta monen­lai­sen vita­mii­ni­pur­kin kans­sa, jos aikoo saa­da samat vita­mii­nit ym. aineet. 

        Ruot­sa­lai­nen ymmär­tää varau­tua parem­min ja koro­na ei ole pysäyt­tä­nyt rek­ko­ja eikä laivoja.”

        Se oli sii­nä ja täs­sä, ettei Ruot­sil­le käy­nyt kyl­mät ruo­ka­huol­lon kans­sa koro­nan alkuvaiheissa.

        joten on olta­va myös reit­te­jä ja kapa­si­teet­tia tuo­da ruo­kaa ulkomailta”

        Pak­kaa vaan ole­maan niin, että ruo­ka on kor­til­la joka puo­lel­la ja sik­si ääret­tö­män kallista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.